saattohoidon järjestäminen – mitä sote saa aikaan?

Saattohoidon järjestäminen – Mitä Sote saa aikaan?

Saattohoitotapahtuma24.9.2015, Helsinki

Finlandia-talo

Rauno Ihalainensairaanhoitopiirin johtaja

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Rauno Ihalainen2 01.05.23

Sote-uudistuksen tavoitteetPäämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

• Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa• eriarvoisuuden vähentäminen• henkilöstövoimavarojen kohdentaminen yhdenvertaisesti

• Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja• tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen palvelukokonaisuus• mahdollistetaan palvelujen toteutus uusilla tavoilla, muun

muassa lähipalvelut• Toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne

• kustannuskehityksen tasapainottaminen• palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu


Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi

• Mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio• palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alle• ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena• selkeä ja tehokas hallinto

• Kansallisen ohjauksen vahvistaminen• Asiakkaiden ja henkilöstön osallistaminen


Sote-uudistus

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula. Sote-valmistelijoiden tapaaminen. Kuntaliitto 3.9.2015.


Perusteet itsehallintoalueiden muodostamiseksi *

• Itsehallintoalueilla tulee olla riittävä väestöpohja, sote-infrastruktuuri ja taloudellinen kantokyky siten, että ne pystyvät järjestämään alueensa asukkaille kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut

• Alueiden pitää myös olla luonteva foorumi kansalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselle

• Aluejaon soveltaminen mahdollisimman laajalti muissa aluehallinnon tehtävissä ja valtion aluehallinnon jaotuksessa

• Edellä mainituilla kriteereillä itsehallintoalueiden perustelluksi määräksi tulisi on 9-12

• Alueista tarvitaan poliittinen ratkaisu riittävän ajoissa

Pekka Järvinen. Sote-valmistelijoiden tapaaminen. Kuntaliitto 3.9.2015.

* Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset 14.8.2015


Itsehallintoalueiden ja kuntien keskeiset suhteet *

• Sote-uudistusta toteutettaessa on huolehdittava, että kunnat toimivat myös jatkossa aktiivisesti asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä.

• Tämän toteuttamiseksi kuntien ja itsehallintoalueiden on toimittava tiiviissä yhteistyössä.

• Uudistukseen liittyen tulee kehittää kannustinjärjestelmiä, joilla voidaan tukea ja palkita kuntia, jotka ovat kyenneet parantamaan tai ylläpitämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä.




Yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamien palvelujen asema osana itsehallintoalueiden

toimintaa *• Itsehallintoalueet voivat oman palvelutuotannon lisäksi

käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palvelujen tuottajia • Tässä voidaan hyödyntää myös palveluseteliä

• Palvelujen tuotantoon liittyen palvelujen asiakasvaikuttavuus ja –kustannustietojen tuottaminen on tärkeää

• Kunnat ja kuntayhtymät eivät jatkossa tuota sosiaalihuollon eikä terveydenhuollon palvelua• Mahdollisuus perustaa yhtiöitä, jotka toimivat markkinoilla




Joitakin ajatuksia soten jatkovalmisteluun• Soten sisällä tulisi terveydenhuollossa tehdä kohdennettuja

ratkaisuja• Erikoissairaanhoidossa edelleen varaa toiminnan ja rakenteiden

tiivistämiseen (sairaalat, toimipisteet)• Perusterveydenhuoltoon lisäresursointi

• Julkisen talouden sopeuttaminen ja kestävyysvajeen haltuunotto tuo merkittävän tasapainotusvaateen terveydenhuoltoon• Tuottavuuden jatkuva parantaminen, taseet kuntoon• Työnjako, toimintaprosessit ja –tavat uudelleen arviointiin

• Valtion ohjausta tulisi vahvistaa harkitusti• Sähköisen asioinnin ja digitalisaation ”sisäänajo”• Terveys tulisi nähdä myös investointina, uuden kestävän talouden osana


Hyvin järjestetty palliatiivinen hoito(Tietoa maailmalta)

• Parantaa elämänlaatua ja joskus jopa ennustetta(Temel et a. NEJM 2010; Zimmermann C et al. Lancet 2014)

• Vähentänee hoidon kustannuksia(Morrison RS et al. Arch Intern Med 2008, Gade G et al. J Palliat Med 2008, Smith S et al. Palliat Med 2014)

• Vähentää lääkekuluja, laboratoriotutkimuksia ja tehohoidon käyttöä(Morrison RS et al. Arch Intern Med 2008)

• Vähentää ensiapukäyntejä ja hoitoa akuuttisairaalassa sekä lisää kotikuolemia(Gomez-Batiste X et al. J Pain Symptom Manage 2006; Gomes B et al. Cochrane Database Syst Rev. 2013; Seow et al. BMJ 2014)

Juho Lehto. Palliatiivisen lääketieteen professori, ylilääkäri, TAYS/TY.Kouvola 16.9.2015.


Palliatiivisen ja saattohoidon tarve Suomessa

• Suomessa kuolee vuosittain noin 50 000 ihmistä• Heistä syöpään noin 11 000

• Palliatiivisen hoidon tarve• Käytännössä kaikki syöpään kuolevat tarvitsevat palliatiivista hoitoa• Noin 2/3 syöpään kuolevista tarvitsee palliatiivista kotihoitoa

• Saattohoidon tarve• Noin 200 syöpäpotilasta/100 000 asukasta/vuodessa• Noin 40 muuta potilasta/100 000 asukasta/vuodessa

• Palliatiivisen hoidon tarpeen arvioidaan kasvavan noin 20 % seuraavan 10-15 vuoden aikana Euroopassa (WHO)

Syövänhoidon kehittäminen vuosina 2010-2020. STM 2010:6.Hyvä saattohoito Suomessa. STM 2010:6


Palliatiivisen hoidon tasot(STM ja Kuntaliitto)

STM:n julkaisuja 2010:6


Saattohoidon porrastus Pirkanmaalla (STM:n ja Kuntaliiton suosituksia soveltaen)

Tasot A B C

Tehtävät Perustason saattohoito Vaativampi saattohoitoAlueellinen konsultointiAlueellinen koulutus

Vaativin saattohoitoKonsultointi koko Pshp:ssä Koulutus ja tutkimusPalveluverkon johtaminen

Yksiköt Kaikki vuodeosastot ja kotisairaanhoitoyksiköt sekä yksityiset hoitolaitokset

Tampereen kotisairaalaRauhaniemen sairaala os. 27Sotesi Lounais-PirkanmaallaNokian terveyskeskuksen vuodeosasto

Taysin palliatiivinen yksikköPirkanmaan hoitokoti

Henkilökunta Terveydenhuollon ammattihenkilöitä

Saattohoidon nimetyt vastuuhenkilöt kunnissa

Erityispätevyyslääkäri

Hoitohenkilökunnasta vähintään puolet sairaanhoitajia ja heistä vähintään yhdellä palliatiivisen hoitotyön tai kivunhoidon koulutus

Tarvittaessa mahdollisuus käyttää erityistyöntekijöitä

Vakituisilla lääkäreillä palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Sairaanhoitajilla palliatiivisen hoitotyön täydennyskoulutusta tai työkokemusta

Moniammatillinen asiantuntijatiimi

Pshp:n hoitoketjut: Saattohoitopotilaan palveluverkko Pirkanmaalla 3.6.2015


Saattohoidon toteuttaminen Pirkanmaalla

• On laadittu saattohoitopotilaan palveluverkko ja määritelty hoitoketjusta vastaavat henkilöt

• Valtaosa saattohoitopalveluista tuotetaan perusterveydenhuollossa• Erikoistason hoito toteutuu TAYS:n palliatiivisen hoidon yksikössä ja

Hoitokotisäätiön ylläpitämässä Pirkanmaan Hoitokodissa• Hoitokodissa hoidetaan myös perustason tamperelaisia

saattohoitopotilaita• Saattohoidon toteuttamistavat vaihtelevat kuitenkin kunnittain

• Potilaat eivät ole keskenään tasavertaisessa asemassa


Hoitopäätösten jatkumoK

urat

iivin

en

Ei-parantava tautiin kohdistuva hoito

Palliatiivinen hoito

Saattohoito

Parantava hoito

Jälk

ihoi

to

Tautia hidastava hoitolinja

Saattohoitopäätös

KuolemaPalliatiivinen hoitolinja- Hoidon tavoite muuttuu

SaattohoitoketjuHoidon integrointi

Saattaen vaihto

Juho Lehto. Palliatiivisen lääketieteen professori, ylilääkäri, TAYS/TY.Seinäjoki 21.11.2014


• Hoitolinjaus oikea-aikaisesti• Saattaen vaihtaminen• Potilaalla on hoitava yksikkö, johon saa yhteyden 24/7• Potilas pääsee suoraan tukiosastolle• Potilaan tarpeista lähtevä saattohoito (A,B,C)• Joustavat konsultaatio-kanavat ongelmatilanteissa

Palliatiivisen hoidon käytännön toteutus

Juho Lehto. Palliatiivisen lääketieteen professori, ylilääkäri, TAYS/TY.Seinäjoki 21.11.2014


SOTE-uudistus ja saattohoito• Saattohoidon toteuttaminen sote-alueilla ja valtakunnallisesti yhtenäistä hoitokäytäntöä

noudattaen• Etenen suositukset, STM:n saattohoitosuositus, Kuntaliiton ja syöpäjärjestöjen raportit• Tason A mukaista hoitoa tulee kyetä tarjoamaan kaikissa terveydenhuollon laitoksissa • Tason B mukaista hoitoa tulee voida toteuttaa keskikokoisissa terveyskeskuksissa

kotihoidossa, kotisairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla• Tason C mukaista hoitoa toteuttavat yliopisto- ja keskussairaalat sekä osa

saattohoitokodeista• Kaikilla potilailla oikeus saada hyvää saattohoitoa kotikunnasta riippumatta

• Saattohoidon tulee olla oma kokonaisuus itsehallintoalueen järjestämistehtävässä• Erityistason hoito keskitetään palliatiivisen hoidon yksiköihin ja saattohoitokoteihin• Kotisaattohoidon mahdollistaminen sitä tahtoville ja tarvitseville• Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat osa palvelujärjestelmää ostopalvelujen tuottajina

• Riittävän suuret sote-alueet mahdollistavat saattohoidon kehittämisen• Johtamista tukevat ict-järjestelmät ja -ratkaisut• Kehittyneet laatujärjestelmät • Toimivat hoitoketjut, hoitopolut ja palveluverkkokuvaukset

• Saattohoidon käytännön toteutumista on seurattava ja valvottava


Lopuksi muutama kokoava ajatus

• Sote-ratkaisu ja itsehallintoalueiden muodostaminen tarjoaa nykyistä paremmat puitteet saattohoidon yhdenvertaiseen järjestämiseen ja käytännön toteutukseen• Palvelurakenneuudistus ei kuitenkaan yksinomaan ratkaise asioita

• Saattohoidon toteutuksen tulee perustua olemassa oleviin asiantuntijasuosituksiin työnjaosta ja resursoinnista

• Saattohoito on kirjattava omaksi asiaksi itsehallintoalueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan

• Saattohoidon käytännön toteutuksessa on noudatettava taloudellisuutta sekä toimittava kustannustehokkaasti, mutta samalla potilasta kunnioittavasti ja eettisesti

Kiitos mielenkiinnosta!

saattohoidon järjestäminen – mitä sote saa aikaan?

Healthcare