sairaaloiden hoitoon liittyvät infektiot

14.3.2012 Julkinen raportointi/O Lyytikäinen 1

Sairaaloiden hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyysluvut ja julkisuus


Outi Lyytikäinen, ylilääkäri

Tartuntatautien torjuntayksikkö (TART)

Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan (TATO)

Terveydensuojelun toimiala (TA3)

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO)


Tilanne ulkomailla - muuttuko käytäntö Suomessa?

• Potilasturvallisuus ja hoitoon liittyvät infektiot

– Mittarit/indikaattorit ja niiden käyttö

• Kansalliset seuranta verkot ja julkinen raportointi

– Muiden maiden tilanne

• Euroopan neuvoston suositus

• Resurssikyselyn tuloksia, 2000 ja 2008, Suomi

• Suomen tuleva käytäntö: vaihtoehtoja

Tartuntatautien neuvottelukunta, STM, 17.11.2010

Mittarit/indikaattorit

• Potilasturvallisuuteen ja sairaalainfektioihin liittyvien indikaattorien tavoitteena on parantaa hoidon laatua, tunnistaa ongelmia ja etsiä niihin ratkaisuja

1. Rakenneindikaattorit - voimavarat

2. Prosessi-indikaattorit - infektioiden torjuntatoiminta

3. Tulosindikaattorit - infektioiden esiintyvyys


Rakenneindikaattorit - voimavarat

• Infektioiden torjuntahenkilöstö ja sen koulutus

• Eristystilat

• Käsihygienian toteuttamismahdollisuudet

• Pulmana tällä hetkellä ei hyvää tutkimusnäyttöä siitä mikä on riittävä infektioiden ehkäisyyn ja torjuntaan tarvittava voimavarojen määrä


Prosessi-indikaattorit - torjuntatoiminta

• Infektioiden torjuntasuunnitelma/ohjelma

• Kirjalliset ohjeet – Yleiset infektioiden torjuntaohjeet: käsihygienia, työvaatetus,

henkilökohtaiset suojaimet, henkilökunnan infektiot, siivous, välinehuolto ja jätehuolto

– Erilliset ohjeet erityyppisten infektioiden ehkäisyyn ja torjuntaan

– Käsihuuhteen käyttö (litraa per 1000 hoitopäivää)

– Ohjeet mikrobilääkkeiden käytöstä eri infektiossa, sisältäen peroperatiivisen profylaksin

– Eristysohjeet

– Seurantatoiminta: prevalenssitutkimukset, jatkuva insidenssiseuranta ja mikrobiologisen laboratorion suorittama seuranta

– Epidemiaselvitysohjeet

– Koulutus- ja viestintäsuunnitelma

• Ohjeiden toteutumisen seuranta esim. havainnointitutkimuksilla tai tarkistuslistoilla (WHO)


Tulosindikaattorit - infektioiden esiintyvyys

• Toistuvat prevalenssitutkimukset

– Tavallisimpien hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys (%)

• Jatkuva insidenssiseuranta

– Leikkausalueen infektioiden esiintyvyys (%)

– Veriviljelypositiivisten infektioiden esiintyvyys (infektiot per 1000 hoitopäivää)

– Ongelmamikrobien esiintyvyys esim. MRSA, Clostridium difficile (väestöpohjaisia lukuja tartuntatautirekisterissä)

• Mikrobilääkkeiden kulutus (DDD per 1000 hoitopäivää)


Mittarit/indikaattorit Käyttö Julkistaminen

• Osasto/yksikkö

• Laitos/sairaala

• Sairaanhoitopiiri/kunta

• Kansallinen

• EU

• Kansainvälinen

• Osasto/yksikkö

• Laitos/sairaala

• Sairaanhoitopiiri/kunta

• Kansallinen

• EU

• Kansainvälinen


Kansallinen seurantaverkko

• Osallistuminen

– vapaaehtoinen vrt. lakisääteinen/pakollinen

• Sairaalakohtaiset seurantatiedot

– luottamuksellisia vrt. lakisääteinen/julkinen raportointi


• 1970-luvulta kaikki sairaalainfektiot

koko sairaalassa

• 1986- teho-osastojen infektiot ja

kirurgia


11

KISS: 9 seurantaosiota

1997: 20 sairaalaa

2008: 790 sairaalaa Saksa: yhteensä 2000 sairaalaa

ICU-KISS

OP-KISS

DEVICE-KISS

AMBU-KISS

MRSA-KISS

NEO-KISS

CDAD-KISS

ONKO-KISS

HAND-KISS


Menestystarinoita, KISS/Saksa


Aktiivisella seurannalla infektioiden vähenemiseen

Leikkausalueen infektioiden

kokonaisesiintyvyys (%) Tekonivelinfektiot (%)

Toimenpideryhmä 1999–-2003 2004–-2006 Yhteensä 1999–2003 2004–2006 Yhteensä

Lonkan

kokotekonivelleikkaus 4,0 3,0 3,5 0,7 0,5 0,6

Lonkan

osatekonivelleikkaus 5,1 2,9 3,9 1,9 1,2 1,5

Polven tekonivelleikkaus 2,8 2,0 2,3 0,8 0,9 0,8

Reisiluun yläosan

murtumaleikkaus 3,1 1,8 2,3 1,0 0,4 0,7

Leikkausalueen infektioiden

kokonaisesiintyvyys (%) Tekonivelinfektiot (%)

Toimenpideryhmä 1999–-2003 2004–-2006 Yhteensä 1999–2003 2004–2006 Yhteensä

Lonkan

kokotekonivelleikkaus 4,0 3,0 3,5 0,7 0,5 0,6

Lonkan

osatekonivelleikkaus 5,1 2,9 3,9 1,9 1,2 1,5

Polven tekonivelleikkaus 2,8 2,0 2,3 0,8 0,9 0,8

Reisiluun yläosan

murtumaleikkaus 3,1 1,8 2,3 1,0 0,4 0,7

• 12 sairaalaa ≥3 seurantavuotta

• 4 toimenpideryhmää

• Vakiointi: ikä sukupuoli, puhtaus- ja ASA-luokka, leikkauksen kesto, sairaalan leikkausvolyymi, edeltävä infektioiden esiintyvyys ja mikrobiologisesti varmistettujen infektioiden osuus

• 21 % lasku 1999–2003 vs 2004–2006 (vakioitu riskisuhde, 0,79; 95% luottamusväli, 0,68–0,91)


KISS is based on the experiences and principles of the NNIS system

NHSN 2005-


Vuodesta 2003 lakisääteinen ja julkinen

raportointi alkoi: Illinois, Missouri,

Pennsylvania, Virginia ja Florida, muut

osavaltiot myöhemmin


• MRSA bakteremiat 2001-

• VRE bakteremiat 2003-

• C. difficile -infektiot 2004-

• MSSA ja E. coli bakteremiat 2011-

• Tekonivelkirurgia vuodesta 2004-


- Käsihuuhdekulutus

- Mikrobilääkekulutus

- Infektioiden torjuntaorganisaatio

- Voimavarat

- Toiminta

→ ICALIN-pisteet

ICSHA-pisteet


Prevalenssitutkimus

- Sairaalat: pakollinen osallistuminen ja julkinen raportointi

- Pitkäaikaishoitolaitokset: vapaaehtoinen (25-40%)

Leikkausalueen infektioiden insidenssiseuranta tietyissä toimenpiteissä

- Sairaalat: pakollinen osallistuminen 3 kk/vuosi ja luottamukselliset

seurantatiedot


Osallistuminen Raportointi Mittari Edut Haitat Esimerkki

Vapaaehtoinen Luottamus Infektioiden esiintyvyys

Innostus/ mielenkiinto

Edustavuus?

Työmäärän rajaaminen ~ sairaalan mielenkiinto

USA/NNIS 1992- 2004

Saksa/KISS 1997-

Suomi/SIRO 1999-

Norja/pitkäaikais-laitosten prevalenssi

Pakollinen Luottamus Infektioiden esiintyvyys

Edustavuus Innostus/ mielenkiinto?

Saksa/NEO-KISS

Norja/leikkausalueen infektiot 3 kk/vuosi

Pakollinen Pakollinen Infektioiden esiintyvyys

Edustavuus

Johdon mukanaolo ja sitoutuminen

Tulosten väärintulkinta?

Aliraportointi?

UK: Tekonivelkirurgia, MRSA-bakteremia, C. difficile -infektiot

Norja/sairaaloiden prevalenssi

Pakollinen Pakollinen Rakenne- ja prosessi-indikaattorit

Edustavuus

Johdon mukanaolo ja sitoutuminen

Yhteys infektioiden esiintyvyyteen?

Ranska

Muiden maiden tilanne - Suomen tuleva käytäntö?

SIRO -seurantaosiot • 1. Veriviljelypositiiviset infektiot: 4 > 12 sairaalaa

– Syyskuu 1998-

– Sairaalan kaikki somaattiset erikoisalat ja potilasryhmät

• 2. Leikkausalueen infektiot: 4 > 15 sairaalaa 10 leikkaustyyppiä

– 1999-

• Koronaarikirurgia, lonkan ja polven tekonivelleikkaukset sekä ja reisiluun yläosan

murtumat

– 2003-

• Umpilisäkkeen poisto, rintarauhaskirurgia, keisarinleikkaus ja kohdunpoisto

– 2008-

• Laminektomia ja selkärangan luudutusleikkaukset

• 3. Clostridium difficile -infektiot: 12 sairaalaa

– 2008-

– Sairaalan kaikki somaattiset erikoisalat ja potilasryhmät

• 4. Prevalenssitutkimukset

– Kevät 2005 kaikki somaattiset erikoisalat paitsi lastentaudit: 30 akuuttisairaalaa

– 2008-2009 6 x kaikissa vastasyntyneiden teho- ja valvontayksiköissä (n=24)

– 2009-2010 EU:n ESAC- ja HALT-projektit: 9 pitkäaikaishoitolaitosta 4 shp:ssä

– Lokakuussa 2011 Euroopan prevalenssitutkimus: 40 akuuttisairaalaa



Kanerva M, Ollgren J, Lyytikäinen O; Finnish Prevalence Survey Study Group.

Interhospital differences and case-mix in a nationwide prevalence survey. J Hosp Infect. 2010 Oct;76(2):135-8.

sairaaloiden hoitoon liittyvät infektiot

Health & Medicine