041209 Jarno M. Koponen

SITRA - julkishallinnon johtamisen kehittämisohjelma

Sosiaalinen media johtamisen tukena

Taustakartoitus ja -tutkimus

Sosiaalinen media johtamisen tukena

Tiedostaminenja tunnistaminen

Sovellukset ja käyttötavat

Läsnäolo ja aktiivisuus

Tiedostaminen ja tunnistaminen

Aktiivisuus sosiaalisissa medioissa liitetään edelleen vahvasti vapaa-ajan viettoon ja hupikäyttöön

Ei nähdä suoraa hyötyä tai etua organisaation toiminnan kannalta;hyvin vähäinen määrä suomalaisista organisaatioista käyttää sosiaalista mediaa hyödyksi toiminnassaan

Sosiaalisen median käyttö yrityksissä ei ole johdonmukaista tai järjestelmällistä

Vähäinen käyttö keskittyy lähinnä markkinointi- ja muuhun viestintään

Lähteet: Haastatteluaineisto, Työnantajien ja työntekijöiden kohtaaminen sosiaalisessa mediassa -tutkimus (H&K ja MPS), 2.12.2009, Sosiaalinen media yrityskäytössä -tutkimus (Prewise), 1.10.2009, Sosiaalinen media yritysmaailmassa (House of PR), 10.9.2009

Sosiaalinen media yrityksissä - johdon asenteet ja odotukset

Kompetenssi-, tietoturva- ja resurssiongelmat

Kuinka hallita hallitsematonta?

Ikä vaikuttaa suhtautumiseen (suora merkitys johtamiskulttuurin muutoksen kannalta)

MerkittävääKaupallisella sektorilla johdon ja päättävässä asemassa olevien toimijoiden tietoisuus sosiaalisten mediaväylien merkityksestä on lisääntymässä; sosiaalisen median hyötykäytön ja roolin uskotaan kasvavan lähitulevaisuudessa merkittävästi (6kk-2v)

Sosiaalinen media yrityksissä - johdon asenteet ja odotukset

Lähteet: Haastatteluaineisto, Työnantajien ja työntekijöiden kohtaaminen sosiaalisessa mediassa -tutkimus (H&K ja MPS), 2.12.2009, Sosiaalinen media yrityskäytössä -tutkimus (Prewise), 1.10.2009, Sosiaalinen media yritysmaailmassa (House of PR), 10.9.2009

Mielletään vapaa-ajan toiminnaksi mutta samaan aikaan on tiedostettu merkitys kansalaisten aktivoimisen ja osallistumisen kannalta

Sosiaalisen median kanavien hyödyntäminen on pirstaloitunutta ja epäyhtenäistä - käyttöaktiivisuus ja käytännöt vaihtelevat merkittävästi kunnittain

Johdon tasolla merkittävää epätietoisuutta hyödyllisistä käyttötavoista - päätöksentekijöiden tietoisuus sosiaalisen median hyödyistä vaikuttaa sen käyttöönoton ripeyteen

Lähteet: Haastatteluaineisto, Sosiaalinen media ja kunnat

Sosiaalinen media julkishallinnossa

Sosiaalisen median käyttö sopii yhteen avoimuusperiaatteen kanssa - kansalais- ja asiakaslähtöisyys korostuu

Julkisen sektorin maltti ja "tasaisuus" edesauttaa sosiaalisten medioiden hyödyllistä käyttämistä

MerkittävääJoillakin sektoreilla jo käytössä, esim. opetus- ja nuorisotoimi

SoMen käytön osalta ei jakoa pieniin ja suuriin kuntiin/kaupunkeihin

Kuntaliitossa on alkamassa esiselvitys sosiaalisen median käyttöä koskien

Lähteet: Haastatteluaineisto, Sosiaalinen media ja kunnat (kunnat.net)

Sosiaalinen media julkishallinnossa

Sosiaalisen median hyötykäyttöön ja sen tarjoamiin uusiin viestintäväyliin suhtaudutaan vielä epäilevästi suomalaisten organisaatioiden johtoportaassa.

Samaan aikaan tutkimukset ovat osoittaneet, että mahdollistava vuorovaikutteinen viestintäkulttuuri on yhä merkittävämmässä roolissa organisaation menestystä ja kehitystä ajatellen.

Sosiaalisten mediaympäristöjen hyödyntäminen johtamisessa sekä organisaation sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä on riippuvainen niiden tarjoamien mahdollisuuksien ja hyötyjen tiedostamisesta ja tunnistamisesta.

Sovellukset ja käyttötavat

Sosiaalinen media ei ole yksittäinen digitaalinen palvelu, ympäristö tai internet-sovellus - sosiaalinen media on jatkuvasti kehittyvä ja uusia muotoja saava vuorovaikutteisen viestinnän prosessi, joka voidaan tuoda osaksi mitä tahansa olemassa olevaa toimintaa.

Sosiaalista mediaa tulee lähestyä prosessina, ei työkalu- tai teknologiakeskeisesti.

Mitä sosiaalinen mediamahdollistaa?

Obaman kampanja ja eGovernment-hanke

Kuunteleva johtaja, joka on harkitusti siellä missä ihmisetkin ovat (Facebook, Friendster, Youtube, blogit, Twitter jne.) - monikanavainen monitasoisen osallistumisen mahdollistaminen

Avoimuus ja läpinäkyvyys arvojen ja toiminnan tasolla

Innovaatiopotentiaalin vapauttaminen: innostuksen ja luovuuden kanavoiminen “mission” kannalta oikeisiin tehtäviin - skaalautuva strategia

Kansalaisten tietotaidon tunnustaminen (Citizen briefing book)

Strategisten päätösten todellisuuden seuraaminen - välittämisen kulttuuri

Vuorovaikutteinen yhteisöjohtajuus

The Hub ja TED

Paremman maailman puolesta globaalilla ja lokaalilla tasolla

Hyvien ideoiden asiantuntija- ja kansalaisfoorumi

Voimauttaminen ja mahdollistaminen yhdessä löytämisen ja tekemisen kautta

Muutos lähtee ihmisestä - yhteiskunta ja ympäristö luovuuden lähteenä ja kohteena

Moniäänisyys voimavarana; oikein kanavoituna johtaa toimintaan

Inspiroiva aate- ja arvojohtajuus

Sometu.fi, Good Magazine, Make Magazine

Yhdessä oppimisen ja vaikuttamisen ympäristöt - verkottunut osaaminen ja sen hyödyntäminen

Tiedon jakaminen ja välittäminen, informaation leviäminen - uuden tiedon luominen yhdessä

Vertaisarviointi, ihmis- ja toimijalähtöisyys - monipuolisia näkemyksiä - moniäänisyys voimavarana

Tekijöiden ja tukijoiden vuorovaikutteinen yhteisö

Verkottuneet osaajat ja yhdessä vaikuttaminen

NopolaNews, Nacka.se, Fillarikanava

Kuunteleva ja osallistuva johtaminen ja viestintä - ymmärrettävästi ja lähestyttävästi

Strategisten päätösten todellisuuden seuraaminen

Lokaalien vuorovaikutteisten viestintäkanavien luominen ja avaaminen - voimauttavat, konkreettiset kerrannaisvaikutukset

“Minä voin vaikuttaa” ja “Me voimme vaikuttaa”

Kanssatoimijoiden ja -tekijöiden ääni kuuluviin

YLE

Avoimuuden ja läpinäkyvyyden kulttuurin hyväksyminen ja edistäminen - strateginen uusiutuminen myös johtamisen tasolla

Johto on aktivoitunut kasvavassa määrin verkkoympäristöissä

YLEssä on palkattuja päätoimisia sosiaalisen median toimijoita (vrt. BBC, social media editor)

Käyttäjälähtöisyys + tuotekehitystyö yhdessä käyttäjien kanssa: Areena - julkinen palvelu betana ensin testavaksi

Sosiaalisen median strategia tulossa: sisällöt, palvelut, työntekijät

Mahdollistaja-strategia

Sosiaalisten mediaympäristöjen vahvuus on ajatusten, ideoiden ja näkemysten vuorovaikutteisessa jakamisessa ja kehittämisessä.

Vuorovaikutteinen verkottuminen ja monikanavaisuus

Kotisivut

Sosiaaliset verkostoympäristöt(esim. Facebook, LinkedIn)

Youtube

Flickr

Twitter Qaiku

Blogit

Delicious

Digitaalisissa ympäristöissä ja sosiaalisessa mediassa luodaan uusia ja tuetaan jo olemassa olevia yhteisöjä.

Yhteisöllisyys ja kommunikaatio vaativat ihmisten läsnäoloa - aktiivisuutta sekä yksilö- että ryhmätasolla.

Kommunikointikanavien avaaminen - yhteinen agenda, osallistuminen, moniäänisyys

Monitasoinen mahdollistaminen ja osallistuminen - jokaisen osallistuminen on tärkeää

Tukiryhmä

Aktivointiryhmä

Ydinryhmä

Käyttäjälähtöisyys: voi osallistua itselleen hyväksi katsomalla tavalla - sitoutumisen aste ja vaikutusmahdollisuudet, palkitseminen

Läsnäolo ja aktiivisuus

Kuinka sosiaalinen media otetaan haltuun?

Askel kerrallaan - tutustuminen ja kokeilu

Medialukutaidon jatkuva kehittäminen

Organisaatiolle sopivat sovellukset ja käyttötavat - strategia

Selkeät päämäärät ja tavoitteet

Ohjeistus ja avoin keskustelu organisaation sisällä sosiaalista mediaa koskien

Sosiaalisen median koulutus

Organisaation kannalta sosiaalisen median kanavat muuttuvat hyödyllisiksi suunnitellun ja resursseihin mitoitetun läsnäolon ja osallistumisen kautta.

Hyötykäytön kannalta olennaiseksi muodostuu sosiaalisten mediaympäristöjen käytön mahdollistaminen ja tukeminen.

Sosiaalisen median ympäristöissä sisäisestä viestinnästä tulee usein osa ulkoista viestintää. Niissä viestintä rakennetaan yhdessä - organisaatiosta tulee osa orgaanista sosiaalista ekosysteemiä, jota ei voi kontrolloida keskitetysti.

Tarve ohjeistukselle ja määritellyille käyttötavoille

Kasvava määrä olemassa olevia ohjeistuksia ja linjauksia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla

Helsingin kaupungin kirjasto 2.0. - SoMen käyttösuositus-wiki, Nokian suositukset sisäisessä wikissä, BBC, Australian government jne.

Sosiaalisen median käyttötavat tulee avata keskustelulle - julkiset medialinjaukset lisäävät läpinäkyvyyttä ja avoimuutta

Ohjeistus ja käyttötavat

Organisaation kannalta on tärkeää määrittää selvästi, mihin sosiaalisia mediaympäristöjä käytetään - päämäärien ja tavoitteiden asettaminen.

Tämä helpottaa myös linjausten ja ohjeistuksen laatimista.

Vapaasti saatavilla ja käytetävissä olevat sosiaalisen median palvelut ja verkostoympäristöt (esim. Facebook, Ning, LinkedIn, Youtube, Friendster, Delicious, Dopllr, Qaiku, Twitter)

Sosiaalinen media toimijakohtaisena sisäisenä prosessina?

Wiki-tyyppiset työskentely-ympäristöt (Twiki, Openwiki, SocialText, Google Docs)

Profiilipohjaiset, activity stream yhteistyö -ympäristöt, projektinhallintatyökalut jne. (Basecamp, Campfire, Xmind, Creately)

3D-ympäristöt/virtuaalimaailmat, jotka yhdistelevät eri yhteistyö-alustojen ja -ympäristöjen piirteitä (I-maginer, Proton media, Tixeo, Second Life)

Sosiaalinen mediaprosessina

Tiedon jakaminen, taustoitus, mielipiteet ja näkemykset, asiantuntijuus, keskustelun herättäminen

Vaatii aikaa ja omistautumista - aktiivisuudella suora vaikutus blogin vetovoimaan sekä itse sisällön että tietoisuuden levittämisen kannalta

Sisällöllisten painotuksien valinta - oman näkökulman löytäminen ja johdonmukainen kontribuutio aiheen kannalta (huomioita, kommentointia, linkki/materiaalivinkkejä)

Omalla nimellä, tunnistettavalla pseudonyymillä vai anonyymisti nimimerkin takaa?

Blogin kautta voidaan "antaa kasvot ja oma ääni" päätöksenteolle ja toiminnalle - tarjoaa väylän moninaisten taustatietojen, näkökulmien, ideoiden ja ajatusten esittämiselle

Blogit

Facebook - verkottuminen, vuorovaikutteinen läsnäolo, yhteydenpito, tiedottaminen

Tämän hetken suosituimpiin lukeutuva sosiaalisen median verkosto/yhteisöympäristö

Mielletään usein ympäristönä vapaamuotoiseksi ystävien, tuttavien, sukulaisten ja kanssatekijöiden kohtauspaikaksi

Facebook tarjoaa epämuodollisemman, arkisen viestintäympäristön, jossa jokapäiväiset tapahtumat, huomiot ja sattumukset nousevat esille ihmisten "statuspäivitysten", kommenttien ja muiden viestien välityksellä. Osallistumiskynnys on suhteellisen matala - muutamalla sanalla ja "peukuttamisella" pääsee jo pitkälle.

Ympäristöä voidaan käyttää selkeästi myös virallisempana kanavana organisaation viestinnän kannalta (vrt. personal branding) - ryhmät ja fani-sivut, tapahtumat (markkinointi ja viestintä)

Yhteisöllisetverkostopalvelut

Twitter ja Qaiku - verkottuminen, tiedon jakaminen, markkinointi, vuorovaikutteinen läsnäolo

Twitteriä käytetään paljon markkinointiviestintään ja omien ideoiden, näkökulmien tai tuotteiden promotoimiseen ja mainostamiseen - Qaiku on keskusteluorientoituneempi jo käyttöliittymäratkaisunsakin puolesta

Aktiivisuus mikrobloggausympäristöissä ei vie välttämättä paljon aikaa - hyvin pienellä vaivalla mukaan

Vuorovaikutteiset raportit, “minimemot” - molempien kanavien kautta välitetään reaaliaikaisesti tietoa erilaisista tapahtumista/seminaareista/kokouksista jne.

Twitter on Suomessa marginaali-ilmiö

Yhteisölliset mikrobloggauspalvelut

Lähteet: http://tuomaslonka.com/post/266298624/the-number-of-people-using-twitter-in-finland

Sosiaalinen verkostopalvelu LinkedIn - ammatillisesti orientoitunut verkottuminen, vuorovaikutteinen läsnäolo, yhteydenpito, tiedottaminen

Ryhmät ja keskustelut ammatillisiin kysymyksiin liittyen

Positiivinen kilpailu - kompetenssit, HR ja jatkuva seuranta

Slideshare - tiedon jakaminen, taustoittaminen, markkinointi ja tiedottaminen

Verkkoympäristö presentaatioden avointa/kontrolloitua jakamista varten

Läpinäkyvyys ja avoimuus - "näin meillä ajatellaan ja toimitaan"

Tieto leviää, vaikutus brändiin ja näkyvyyteen

Muita SoMe ympäristöjä

Flickr - kuvien ja kokemusten jakaminen, vuorovaikutteinen läsnäolo, yhteydenpito

Verkossa oleva yhteinen kuva-albumi - kuvien jakaminen, arkistointi, taggaaminen, kommentointi

Mahdollistava vaikutus; periaatteessa kuka tahansa voi ladata kuvan ja tagata sen esim. organisaation nimellä (kontekstointi)

Virtuaalimaailma Second Life, vuorovaikutteinen läsnäolo

3D-ympäristö, jossa pelimäisiä piirteitä - hyvin erilaista toimintaa koulutuksesta kauppakeskuksiin ja historiallisista rekonstruktioista rock-konsertteihin

Virtuaalitapahtumat, konferenssit, konsertit - tukee myös muita mediaformaatteja

Muita SoMe ympäristöjä

Organisaation sisäinen pulssi?

Näkyvyys sosiaalisessa mediassa

Ilmapiiri - asenteet, tunnelmat yksilö- ja ryhmätasolla

Mitä meistä sanotaan, mitä meistä puhutaan?

http://www.google.com/analytics/ (webanalytiikka-työkalu/ympäristö)

http://www.peoplebrowsr.com/ (“sosiaalinen” hakutyökalu/hakukone, web-analyysi)

http://www.google.com/insights/search/ (Googlen hakutilastot, trendit)

http://www.howsociable.com/ (brändinäkyvyys, sosiaalinen haku/analytiikkatyökalu)

http://getclicky.com/ (reaaliaikainen webanalytiikka palvelu)

http://klout.com, (Twitter-analytiikka, henkilökohtainen näkökulma)

http://tweetstats.com, (Twitter-analytiikka, henkilökohtainen näkökulma)

Webanalytiikka-työkaluja

Kanssatekijöiden tarpeiden ja toiveiden, tavoitteiden ja päämäärien ymmärtäminen - voimauttaminen - yhteiset päämäärät ja niihin sitoutuminen

Verkostoitumisympäristöt ja sosiaalisen median areenat mahdollistavat kokemusten vertailun ja tietotaidon jakamisen

Päätöksien ja valintojen taustoitus - kehitysideoiden jakaminen ja kollektiivinen iterointi

Strategisten päätösten käytännön vaikutusten seuraaminen

Johtamisen kannalta

Verkottuminen ja horisontaalisten yhteyksien rakentaminen

Organisaation pulssi, “voimautunut työyhteisö”

Etätyön tukeminen - virtuaalityöympäristöt, tilanneseuranta, raportointi

Tietotaidon entistä nopeampi jakaminen - ideoiden iterointi jo alkuvaiheessa

Tuotekehitystyö yhdessä käyttäjien/asiakkaiden kanssa

Organisaation kannalta

Sosiaalinen media johtamisen tukena?

Tiedostaminenja tunnistaminen Sovellukset ja

käyttötavat

Läsnäolo ja aktiivisuus

Tietoisuutta sosiaalisen median erilaisista käyttötavoista ja hyödyistä tulee kasvattaa aktiivisesti.

Tällä on suora vaikutus johtamiskulttuurin sekä asenteiden että käytännön toiminnan kannalta.

Uudistuva johtajuus - Voimauttava, vuorovaikutteinen yhteisöjohtaminen - Jatkuva muutosjohtaminen: sisäiset ja ulkoiset makro/mikrotason muutokset - Tietojohtajuus: kasvavan tietomäärän suodattaminen ja soveltaminen

Johtamis- ja viestintäkulttuurin muutos

Suomalaisen “uuden” johtajuuden arvojen, tarinan ja brändin luominen

Johto-portaali, jossa ajantasaisesti sisältöjä johtajuuteen liittyen - keskusteluareena ja kohtauspaikka; tietotaidon jakaminen, kokemusten vertailu

“Streamatut”-tapahtumat/seminaarit/kokoukset/haastattelut

Reaaliaikaisia visualisointeja organisaation/kaupungin/kunnan kehityksestä

Ideoita