vuorovaikutteinen viestinta johtamisen tukena
DESCRIPTION
Vuorovaikutteinen viestintä johtamisen tukenaTRANSCRIPT
11.2.2011 Jarno M. Koponen
VUOROVAIKUTTEINEN VERKKOVIESTINTÄ JOHTAMISEN TUKENA
JUURI NYT
Keskustelua vuorovaikutteisesta viestinnästä ja johtajuudesta...
VERKOTTUNUT MAAILMA, MIELIKUVAYHTEISKUNTA & VIESTINNÄN MURROS
VERKKOVIESTINTÄ & SOSIAALINEN MEDIA?
UUDISTUVA JOHTAJUUS & JOHTAMINEN
MITÄ VUOROVAIKUTTEINEN VIESTINTÄ MAHDOLLISTAA?
VERKKOVIESTINTÄ KÄYTÄNNÖSSÄ
KESKUSTELUA :)
VERKOTTUNUT MAAILMA, MIELIKUVAYHTEISKUNTA & VIESTINNÄN MURROS
Vietämme yhä enemmän aikaa vuorovaikutteisissa verkkoympäristöissä
Tietoverkoissa tapahtuva toiminta on arkipäivää yhä useammalle ikään katsomatta
Lévy, Castells, Turkle, Taylor, Boyd: Vuorovaikutteiset verkkoympäristöt ovat sosiaalisen todellisuuden laajentuma
Digitaalisissa ympäristöissä jokaisesta ilmaistusta ja tallennetusta ajatuksesta tai toiminnasta tulee luonteeltaan verkottunut -‐ globaalissa mittakaavassa
@
Verkottunut maailma: ihmisten, asioiden, esineiden, paikkojen ja tapahtumien jatkuvasti kehittyvä verkosto
Verkottuneessa maailmassa fyysinen “reaalitodellisuus” ja digitaalinen kokemusavaruus limittyvät toisiinsa ennen näkemättömällä tavalla
Yksilöt ja yhteisöt vaikuttavat konkreettisesti toimintaympäristöjensä ja -‐kulttuurien kehittymiseen
Yksilöt, ryhmät ja yhteisöt ratkaisevana muutosvoimana
Tiedon ja sisältöjen yhteisöllinen tuottaminen, luominen, julkaiseminen, jakaminen, muokkaaminen, kuluttaminen, arvioiminen jne.
Viestintäkulttuuri ja -‐ekosysteemi on murroksessa
Viestintämallit, -‐kanavat, -‐prosessit ja toimijat
!
Ihmislähtöisyys, Monikeskeisyys, Monikanavaisuus, Avoimuus, Läpinäkyvyys, Vuorovaikutteisuus
AVAINSANOJA
Digitaalisuuden myötä tiedon ja sisältöjen välittäminen, julkaiseminen, jakaminen ja muokkaaminen on tullut entistä helpommaksi
Tietoverkot avautuvat -‐ tietoa ei voi hallita tai ohjailla keskitetysti
Viestinnästä ja vaikuttamisesta on tullut monikanavaista ja monikeskeistä
Elämme mielikuvayhteiskunnassa
Tiedon määrän kasvaessa ja viestintäkulttuurin viihteellistyessä mielikuvien merkitys korostuu
Tarinoiden, brändien ja näkyvyyden merkitys kasvaa
MIELIKUVAYHTEISKUNTA
Organisaation ja instituution brändi (Marimekko, Nokia, Suomen valtio, Aalto-‐yliopisto)
Henkilöbrändi (Tarja Halonen, Tanja Karpela, Barack Obama, Stephen Elop, Mikael Jungner)
Tietoisesti rakennetut mielikuviin pohjautuvat tarinat
Valokuvat: http://www.flickr.com/photos/esrad/ ja Hannes Heikura / HS
EXTRAT
http://www.ted.com/
http://my.barackobama.com/
http://the-‐hub.net/
YLE, “Youtube-‐sotilaat” esittelevät Puolustusvoimia
Mielikuvat luodaan tarinoiden avulla
Verkkoviestintä tarjoaa ennen näkemättömän mahdollisuuden vuorovaikutteiseen tarinankerrontaan
Vuorovaikutteisissa ympäristöissä syntyy uusia tarinankerronnan muotoja ja prosesseja
VERKKOVIESTINTÄ & SOSIAALINEN MEDIA?
Verkkoympäristöt ovat alusta asti olleet luonteeltaan sosiaalisia -‐ ne tarkoitettu yhteydenpitoa ja tiedon välittämistä varten
Sosiaalinen media on brändätty käsite & todellinen ilmiö
Sosiaalisessa mediassa on kyse verkkoympäristöjen sosiaalisen ulottuvuuden vahvistumisesta
Uusien vuorovaikutteisuuden muotojen ja -‐tekniikoiden syntyminen
Sosiaalinen media ei ole yksittäinen digitaalinen palvelu, ympäristö tai internet-‐sovellus
Sosiaalinen media on jatkuvasti kehittyvä ja uusia muotoja saava vuorovaikutteisen olemassaolon ja viestinnän prosessi, joka voidaan tuoda osaksi mitä tahansa olemassa olevaa toimintaa
!
Yhteydenpito, olemassaolevien verkostojen vaaliminen ja uusien yhteyksien luominen ja ylläpitäminen
Sisältöjen ja tiedon yhteisöllinen tuottaminen, luominen, julkaiseminen, jakaminen, muokkaaminen, kuluttaminen, arvioiminen jne.
Verkkoympäristöt ja sisällöt ovat aktiivisia vuorovaikutteisia prosesseja, eivät staattisia yksiköitä
Sosiaalinen media rakentuu dialogisista ja verkottuneista, jatkuvasti kehittyvistä tarinaverkostoista (yksilöt, ryhmät, yhteisöt, organisaatiot)
Tarinat muodostuvat mikroilmentymistä ja mikrotarinoista mm. statuspäivityksistä, videoista, kommenteista, valokuvista, blogikirjoituksista ja mikroblogi-‐kirjoituksista
Me tahdomme liittää oman tarinamme toisiin, itsemme kannalta mielekkäisiin, vetovoimaisiin ja kiinnostaviin tarinoihin
Sosiaalisessa mediassa tämä on helppoa (esim. Facebookin ja muiden järjestelmien Like-‐toiminto, ryhmät ja keskustelut, kommentointi, Twitterin Follow-‐toiminto ja RT jne.)
Tarina + Verkosto = Tarinaverkosto
Sosiaalisessa mediassa tarinat luodaan ja kerrotaan yhdessä
Yhteisöllisyys ja kommunikaatio vaativat ihmisten läsnäoloa -‐ aktiivisuutta sekä yksilö-‐ että ryhmätasolla
Kuunteleva aktiivinen läsnäolo ja mahdollistava vuoropuhelu korostuu
Oikeat kysymykset ovat sosiaalisen median ympäristöissä useimmiten täydellisiä vastauksia tärkeämpiä
Rohkeus ilmaista keskeneräisiä ajatuksia, suunnitelmia ja ideoita avaa keskustelua ja kannustaa osallistumaan
SOSIAALISEN MEDIAN YMPÄRISTÖJÄ
Yhteisölliset verkostopalvelut
Linkkien ja sisällön jakopalvelut
Pikaviestintäpalvelut
Blogipalvelut
Mikroblogipalvelut
Wiki-‐ ja yhteistyöpalvelut
Media-‐ ja sisältöpalvelut
Julkiset ja avoimetEsim. Suomi24, Facebook, LinkedIn, Digg, Skype, Blogilista, Posterous, Twitter, Qaiku, Wikipedia, Youtube, Flickr, Slideshare, Quora, Second life...
Toimijakohtaiset ja suljetut
Wiki-‐tyyppiset työskentely-‐ympäristöt (Twiki, Openwiki, SocialText, Google Docs)
Profiilipohjaiset, reaaliaikaiset yhteistyö -‐ympäristöt, projektinhallintatyökalut jne. (Basecamp, Campfire, Xmind, Creately)
3D-‐ympäristöt/virtuaalimaailmat, jotka yhdistelevät eri yhteistyö-‐alustojen ja -‐ympäristöjen piirteitä (I-‐maginer, Proton media, Tixeo)
Wiki-‐tyyppiset työskentely-‐ympäristöt (Google Docs) dokumentointiin ja materiaalien yhteiseen työstämiseen
Blogi oman agendan esiin tuomiseksi, näkökulmien avaamiseksi ja keskustelun herättämiseksi
Facebook ja Twitter auttavat osallistumaan keskusteluun ja pitämään yhteyttä ajasta ja paikasta riippumatta
LinkedIn rekrytoinnin apuna
Skype etätyön välineenä
ESIMERKKEJÄ
Iso työkalupakki, valinnan varaa on huimasti
Viestinnän, työprosessien ja johtamisen kannalta on tärkeä pohtia, mitkä ympäristöt ja palvelut palvelevat parhaiten omaa ydintoimintaa ja sen kehittämistä
!
UUDISTUVA JOHTAJUUS JA JOHTAMINEN
NYT
Nykyjohtaja ei ole (tai tule olla) muuttumaton, hierarkiaan perustuvan arvovaltansa jähmettämä ikiaikainen figuuri tammipöytänsä takana...
...vaan moniulotteinen persoona, joka elää, kokee, tekee virheitä, oppii, osallistuu, uudistuu ja inspiroi.
!
Johtaja(kin) on ihminen
Työyhteisö on orgaaninen kokonaisuus -‐ prosessi, jossa sattuu ja tapahtuu jatkuvasti niin makro-‐ kuin mikrotasolla
Organisaation toiminnan ja toimintaedellytysten perspektiivi on laajentunut esim. ympäristövaikutukset, arvot jne.
The mark of a well educated person is not necessarily in knowing all the answers, but in knowing where to find them. -‐Douglas Everett
Mitä hyötyä on vuorovaikutteisuudesta?
?
Johtajuus ja johtaminen moniulotteisena kehitysprosessina, jota voidaan jalostaa ja edesauttaa henkilökohtaisten ja jaettujen tarinoiden kautta
Raymond T. Sparrowe (2005)
Johtajuuden ja oman äänen löytäminen aktiivisen ja avoimen vuoropuhelun avulla -‐ keskustelun kautta syntyvä moniäänisyys voimavarana
Kouzes ja Pozner (2002)
Luottamukseen ja vuorovaikutteisuuteen perustuva johtajuus, joka rakentuu molemminpuoliseen kunnioitukseen perustuvan ammatillisen suhteen pohjalta
Suhde syntyy ja rakentuu ajan myötä käydyn vuoropuhelun ja sen kautta löydettyjen yhteisten näkökulmien, päämäärien ja arvopohjan kautta
Heckscher & Adler (2005)
Vuorovaikutteisen ja avoimen kuuntelemisen ja läsnäolon kautta johtaja kykenee aistimaan työyhteisössä vallitsevia asenteita, tunnelmia ja mielialoja yksilö-‐ ja ryhmätasolla
Johtajuuden ja johtamisen kehittämisen kannalta on merkityksellistä reflektoida aktiivisesti ja arvioida kriittisesti tehtyjä päätöksiä -‐ niin itsenäisesti kuin yhteisöllisesti
Vuorovaikutteinen yhteisöjohtaminen: avoin vuoropuhelu ja ennakoiva mahdollistaminen
Muutosjohtaminen: jatkuvat sisäiset ja ulkoiset mikro-‐ ja makrotason muutokset, strateginen ketteryys
Tietojohtaminen: Kasvavan tietomäärän suodattaminen ja soveltaminen, jaettu osaaminen
UUDISTUVA JOHTAJUUS
Avainsanoina: Ihmislähtöisyys, Monikeskeisyys, Monikanavaisuus, Avoimuus, Läpinäkyvyys, Vuorovaikutteisuus
!
MITÄ VUOROVAIKUTTEINEN VERKKOVIESTINTÄ MAHDOLLISTAA?
Yhteisölliset verkkoympäristöt ja sosiaalinen media vaikuttavat nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän johtamisen arkeen, toimintamalleihin ja käytäntöihin sekä laajemmin organisaatioiden ja työyhteisöjen viestintään
Sosiaalisen median hyötykäyttöön ja sen tarjoamiin uusiin viestintäväyliin suhtaudutaan vielä epäilevästi suomalaisten organisaatioiden johtoportaassa
Samaan aikaan tutkimukset ovat osoittaneet, että mahdollistava vuorovaikutteinen viestintäkulttuuri on yhä merkittävämmässä roolissa organisaation menestystä ja kehitystä ajatellen
Vuorovaikutteisten verkkoympäristöjen hyödyntäminen johtamisessa sekä organisaation sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä on riippuvainen niiden tarjoamien mahdollisuuksien ja hyötyjen tiedostamisesta ja tunnistamisesta
Mitä hyötyä on vuorovaikutteisesta verkkoviestinnästä?
Millä toimijalla tai organisaatiolla on varaa jättäytyä itseään koskevan vuoropuhelun tai toiminnan ulkopuolelle?
?
Verkkoympäristöjen kehittymisen myötä viestintää ja tiedon leviämistä ei voi hallita keskitetysti
Tuntematon pelottaa...
... kuinka hallita hallitsematonta.
Missä sosiaalisen median ympäristöissä on syytä olla aktiivinen?
Millainen osallistuminen ja viestintä on minun tai organisaationi kannaltani tärkeää ja olennaista?
Missä ja mihin on järkevää ja hyödyllistä reagoida?
Sosiaalisessa mediassa osallistumalla johtajuudesta ja johtamisesta voidaan luoda vuorovaikutteinen tarina, johon kanssatekijät voivat osallistua, vaikuttaa, samaistua ja sitoutua
JOHTAJUUS TARINANA
Sosiaalisen median väylät ja vuorovaikutteinen viestintä mahdollistavat uusia tarinankerronnan, kuuntelemisen, läsnäolon ja osallistumisen tapoja sekä tekniikoita
Voimavara ja työkalu arkipäivän johtamiseen
Viestit, ajatukset ja ideat tulevat uudella tavalla osaksi ihmisten arkea, ajatusmaailmaa ja toimintaa
http://fillarikanava.hel.fi/
http://www.nopolanews.fi
http://www.nacka.se
... antavat johdolle ja johtajalle mahdollisuuden omien näkökulmien esiintuomiseen ja avaamiseen ja samaan aikaan omien toimien perustelemiseen, arvioimiseen ja kehittämiseen
Johtajuus (ja johtaminen) näyttäytyy jaettujen tarinoiden kautta dynaamisena prosessina, jossa jokainen toimija on jatkuvassa muutoksen tilassa -‐ myös johtaja itse
TARINAT SOSIAALISESSA MEDIASSA
Vuorovaikutteisen viestinnän kautta arvot ja yhdessä sovitut päämäärät tulevat osaksi jokapäiväistä tekemistä ja toimimista
Jaetun tarinan kautta tuetaan keskustelun avauksia ja moniäänisyyttä
Mahdollistaa strategisten päätösten käytännön vaikutusten seuraamisen
Uudet digitaaliset sovellukset ja sosiaalisen median ympäristöt tarjoavat entistä tehokkaampia keinoja hyödyllisen tiedon löytämiseen
Työyhteisössa oleva, jatkuvasti kumuloituva tieto tulee näkyvämmäksi ja tavoitettavammaksi
Apujoukot, asiantuntijat, tekijät, näkijät ja johtajat ovat entistä lähempänä -‐ läsnä ja tavoitettavissa
Toiminnan vaikutusten ja seurausten havainnointi (yksilö-‐/ryhmätaso, sisäinen/ulkoinen)
Tehokas ideoiden arvioiminen ja iterointi
Tiedonhankinta ja muokkaaminen yhteisölliseksi ja avoimeksi
Osaamis-‐ ja tietopääoma esille ja saavutettavaksi
ESIMERKKEJÄ
Aito vuorovaikutteisuus perustuu tavoitettavuuteen ja kuuntelemisen kulttuuriin. Tärkeintä on osoittaa olevansa tarvittaessa tavoitettavissa.
Kommunikaatioväylän avaaminen ja moniäänisyyden konkretisoiminen voi nykyään olla yhden klikkauksen tai "status-‐päivityksen" päässä
!
Kriittinenkin palaute voidaan kääntää organisaation parhaaksi oikean reagoinnin avulla
:( :)
Digitaaliset sovellukset, vuorovaikutteiset ympäristöt tai uudet viestintämuodot eivät itsessään tuota muutosta
Muutoksen mahdollistavat ja tekevät ihmiset
!
VUOROVAIKUTTEINEN VIESTINTÄ KÄYTÄNNÖSSÄ
Vuorovaikutteisten viestintäkanavien haltuunottaminen ja ymmärtäminen vaatii pitkäjänteistä työtä, asianmukaisia resursseja ja tulevaisuuteen suuntaavaa ajattelua
1. Tiedostaminen ja tunnistaminen2. Sovellukset ja käyttötavat3. Läsnäolo ja aktiivisuus
On tärkeää määrittää selvästi mihin ja miten sosiaalisia mediaympäristöjä käytetään -‐ päämäärien ja tavoitteiden asettaminen
Tämä helpottaa niin osallistumista, sisällöntuottantoa kuin resurssien kohdentamista sekä linjausten ja ohjeistuksen laatimista
Blogit: tiedon jakaminen, taustoitus, mielipiteet ja näkemykset, asiantuntijuus, keskustelun herättäminen ja verkostoituminen
Facebook: verkottuminen, vuorovaikutteinen läsnäolo, yhteydenpito, tiedottaminen
Twitter: verkottuminen, tiedon jakaminen, markkinointi, vuorovaikutteinen läsnäolo
LinkedIn: ammatillisesti orientoitunut verkottuminen, vuorovaikutteinen läsnäolo, yhteydenpito, tiedottaminen
Slideshare (presentaatioiden jakaminen), Flickr (valokuvien jakaminen), Second Life, Habbo (virtuaalimaailmat)...
VUOROVAIKUTTEISUUS VIESTINNÄSSÄ
Kaikkialla ei tarvitse olla... maalaisjärki auttaa.
!
Julkinen minä vs. Yksityinen minä
Nimi (käyttäjänimi, domain-‐nimi, blogin nimi jne.)
Rooli (millaisena näyttäytyy muille, kuinka toimii)
Ympäristöt (Facebook, LinkedIn, Youtube, oma blogi)
Sisällöt (päivitykset, videot, valokuvat, kirjoitukset jne.)
Läsnäolo ja aktiivisuus (mitä, missä, milloin, miten, kenelle)
Verkosto (määrittää yksilön identiteettiä, näkyvät verkostot)
VERKKOIDENTITEETTI
Toimijalla/yksilöllä voi olla useita erilaisia verkkoidentiteettejä
Eri roolit ja vuorovaikuttamisen tavat eri ympäristöissä, erilainen tapa viestiä
Rooli + Tyyli + Toiminta + Vuorovaikutus +Verkostot = Henkilöbrändi
Henkilöbrändiä voidaan luoda aktiivisesti digimediassa (esim. Mikael Jungner, Jenni Vartiainen, Jyrki Kasvi)
HENKILÖBRÄNDI
Minä ja identiteetti ilmenee verkossa henkilökohtaisina ja jaettuina mikroilmentyminä ja tarinoina sekä niiden tulkintoina
On syytä olla tietoinen milloin toiminta liittyy työasioihin, milloin on esillä yksityishenkilönä...
Toisaalta rajanveto elämänpiirien välillä on sosiaalisissa verkkoympäristöissä vaikeaa
Organisaatio ja työyhteisö ei sijaitse yhdessä paikassa -‐ se tulee esille ja viestii jokaisen jäsenensä ja sidosryhmänsä kautta
Sosiaalisessa mediassa sisäisestä viestinnästä tulee ulkoista viestinää
Työyhteisön kaikkien jäsenien näkyvä viestintä on osa organisaation viestintää
Verkkoviestintään liittyy vastuuta sekä sisällön laadun että toiminnan aktiivisuuden ja jatkuvuuden kannalta
Työhön liittyvästä osallistumisesta ja vuorovaikuttamisesta tulee tehdä osa jokapäiväistä tai -‐viikkoista työrutiinia
Vuorovaikutteinen viestintä sisältää mahdollisuuden moniäänisyyteen -‐ mutta se on realisoitava käytännön tekemisen kautta
Läsnäolo ja vuorovaikutus uusissa digitaalisissa viestintäympäristöissä ei ole kampanja. Se on olemisen ja vaikuttamisen tapa.
Organisaation ja yhteisön omalla äänellä on yhä enemmän merkitystä nyt ja tulevaisuudessa
Toimivaa, aidosti vuorovaikutteista viestintää ei voida kehittää ulkoistetulla kampanjamallilla
Aito vuorovaikutteisuus lähtee asenteesta ja siirtyy tekemiseen. Samalla se vaatii omistautumista ja resursseja.
Askel kerrallaan -‐ tutustuminen ja kokeilu
Medialukutaidon jatkuva kehittäminen
Selkeät päämäärät ja tavoitteet -‐ strategia
Sopivat sovellukset ja käyttötavat
Ohjeistus ja avoin keskustelu organisaation sisällä sosiaalista mediaa koskien
Sosiaalisen median koulutus
SOSIAALINEN MEDIA HALTUUN
Verkostot + Vuoropuhelu + Osallistuminen + Luottamus = Yhteisöllisyys + Toiminta
KIITOS!
Ajatuksia, ideoita, kysymyksiä tai kommentteja?jarno.koponen@lasipalatsi.fiwww.jarnokoponen.nettwitter.com/ilparone+358 40 5797010