Itä-Suomen ylioppilaslehti

2013

10

Meidänpersu

Kuopion kampuksella maksetaan jatkossa erikseen liikunnasta. Pian myös Joensuussa? » 4-5Opetusministeri Krista Kiuru suuntaa syyttävän sormen kohti yliopistojen rehtoreita » 8-9

Itä-Suomen ylioppilaslehti

PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 8420paatoimittaja@uljas.net

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

pasi.huttunen@uljas.net

Taitto Niko Satuvaara

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta

044 576 8421valto.merta@uef.fi

KansikuvaJoona Sipi

Alku ”Jos kerran pääsee luukusta sisään, niin ei se voi olla niin erilaista.

Kakosluukku.

Edunvalvojan joulu

Joskus on vaikeaa olla vi-noilematta. Kuten nyt, kun opiskelijoiden edunvalvon-nan toinen käsi tekee yhtä ja toinen toista. Se on hyvä.

On vauhtia ja tilanteita. Joulussakin se on yksi parhaista, se jännitys. Kuusen alla nököttävät pikkukää-rilöiset pitävät aina pikkujännän sisällään. Jekku-Smurfin paketeissa oli ruutia. Pum.

Jäsenmaksu nousee vuoden-vaihteen jälkeen Kuopiossa 25 - 15 eurolla! Tadaa! No ei nouse, mutta

taval-laan nousee. Sykettä Savi-lahdella

-hanke elävöittää ja monipuolistaa liikuntapalveluja, mutta samalla se tekee ennen ilmaisesta maksulli-sen. Samaan aikaan toisaalla viime keväänä edustajisto vääntää peistä ja päättää olla nostamatta jäsen-maksua kahdella eurolla. Korotusta ei tehdä, koska se olisi ratkaiseva rasite opiskelijan kukkarolle. 25 -15 euron liikuntamaksu ei ilmei-sesti ole, mutta saavutetut edut kuitenkin raukesivat kuin haamut aamuun.

Edunvalvonta on värikäs laji, mutta monipuolisuus ja laatu tulevat liikuntapalveluihin maksun myötä, sitä ei käy ennalta epäilemi-nen. Oikeesti.

Mutta hyvin meillä menee. Joulu tekee tuloaan ja tämän lehden ilmestyessä ylioppilaskunnallam-me on jo uusi hallitus. Edellisen hallituksen kaudesta ei puuttunut siitäkään vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Hengissä ollaan, aina ja lähestulkoon kaikki.

Uljas toivottaa kaikille hyvää joulua ja yllättävää uutta vuotta. Toivottavasti olemme lomilta takaisin tullessa täynnä energiaa. ”Ristiriitoja kohti, se on olemisen luonto”, sanoisi olla voinut Kiuru, kun SYL:n liittarissa rehtoreita valvotun yön jälkeen pihtareiksi soimasi. Mitä enemmän sekoilua, sitä enemmän muuttujia, mitä enemmän muuttujia, sitä runsaam-pi todellisuus. Rynnäkköryhmähali, än, yy, tee, nyt!

Jarkko Kumpulainen

Pääkirjoitus | Uljas linja

Humoro nigra | Uljaan tosi-tv: ”Opetusministerit sanovat sen söpömmin” pohjaa mm. Gustafssonin lausumaan, että UEF saa erityiskohtelua, koska minis-teri saunoo rehtorin kanssa, kun SYL:n liittarissa krapulainen Kiuru puolestaan harmittelee, että rehtorit ovat pihtareita. Kelle joulu napsahtaa!?

”Rynnäkköryhmä-hali, än, yy, tee, nyt!

SYL:n liittokokous linjasi vaati-muslistalleen perustulon. Omaa mallia se ei kehitä, mutta toteaa, että nykysysteemi on ilmiselvästi susi

Jenni Lintunen kävi värianalyysissä ja yllättyi. Eri sävyjen vaikutus olemuk-seen on huima. Useimmat asiakkaat ovat keväitä, syksyjä on harvemmassa.

Joukko kv-opiskelijoita kuvailee ulkomaa-laisen arkea kampuksilla ja kampuskaupun-geissa. Kehitettävää on asenteissa, mutta erityisesti kv-tuutoroinnissa.

Greenpeacen Suomen johtajana aloittanut Sini Harkki sanoo, ettei järjestö yritä miellyttää kaik-kia. Se ei niinkään tavoittele laajaa ideologista muutosta vaan nopeampia vaikutuksia.

Opiskelijoiden olympialaisiin, Talviuniversi-adeihin Italiaan lähtee Suomen joukkueeseen Itä-Suomesta vahva edustus. Odotukset ovat kovat.

Sosiologian professori Juho Saari toteaa, että suomalaiset eivät enää koe olevansa samassa veneessä. Yksinäisyys on viheliäinen yhteiskunnallinen ongelma.

6-7 16-17

18-19

12-13

24-25

22-23

Sisällys | Joulukalenterista

LAHJAKSI CROSSTRAINING-KURSSI

Onko tässä tuleva mainospaikkasi?

Uljas tavoittaa syksyn uudet opiskelijat Joensuussa, Kuopiossa ja savonlinnassa.

Uljas ilmestyy myös ensi vuonna

2 3Uljas 10 | 9. 12. 2013 Uljas 10 | 9. 12. 2013

Gallup

Mitä toivot joululahjaksi?

Joensuu

Savonlinna

Tekijät: Patrick Raivio, Joona Sipi & Raisa Savolainen

Antti AhonenEnglanti, 4. vsk.

Spatiaalis-dimensionaalisen kuplan, jossa

joulua ei ole olemassa.

Inka ValimaKotitaloustiede 3 vsk.

Valurautapannun ja Hesarin

vuositilauksen.

Maija JoensuuRuotsi, 4. vsk.

Haluan kissalle raapimapuun – tai Hilppa-

kissa haluaa sen.

Ellinoora PajunenKasvatustieteet 4 vsk.

Robinin levyn, koska Boom Kah!

KuopioAntti JunkkariLääketiede, 3 vsk.

Toivon mutsilta sponssia rokotteisiin.

Lähden keväällä Nigeriaan ja Sambiaan

ja rokotteet on kalliita. Lahjoja on kiva an-

taa, mutta suosittelisin kirpparia. Uutena

en lähtis ostamaan mitään.

Juha ParviainenYhteiskuntatieteet, 2 vsk.

En ole oikeastaan miettinyt mitään

ihmeellisempää. Uutta pipoa voisin

kyllä pyytää. On se ihan mukavaa jotain

lahjoja ostaa, mutta ei se pääasia siinä

joulussa kuitenkaan ole. Kunhan muistaa

toista ihmistä jollain.

Kovat paketit ”Maksullisuus tuo monipuolisuutta, kaikkea kivaa ja laadukasta ryhmäliikuntatunteihin

Sykettä Savilahdella on laatua ja hintaa liikuntapalveluihin

Sykettä Savilahdella hanke uudistaa Kuopion kampuksen liikuntapalvelut vuodenvaihteessa. Tavoitteena on mo-nipuolinen ja laadukas tarjonta, samalla palvelut muuttuvat myös maksulliseksi. Kaiken kattava ryhmäliikuntamaksu on 25 euroa ja palloilumaksu 15 euroa. Mo-lemmat sisältävät myös alennetut hinnat liikuntakursseille.

”Maksullisuus tuo monipuolisuutta, kaikkea kivaa ja laadukasta ryhmäliikun-tatunteihin ja palloilupuolella päivite-tään välineistöä”, Sykettä Savilahdella -hankkeen suunnittelija Saara Hanhela kuvailee.

Hanke on noin vuoden päivät räätä-löinyt yhteen yliopiston ja ammattikor-keakoulun liikuntapalveluja. Hanhela

lupaa, että liikuntamaksut käytetään pelkästään laadun ja monipuolisuuden parantamiseen, ei uuden organisaation pyörittämiseen.

”Syksylle me pyrimme saamaan oman organisaation Kuopion korkeakoululii-kunnan, jolla on omat työntekijät, omat ohjaajat ja se pyörittää oman talouten-sa. Käyttäjämaksu ohjataan pääasiassa toimintaan ja korkeakoulut rahoittavat hallinnointikustannuksia”, Hanhela kertoo.

Muutos koskettaa Kuopiossa noin 8 900 korkeakouluopiskelijaa sekä 1 900 korkeakoulujen henkilökunnan jäsentä. Savonian muuttaessa osittain Savilah-teen joutuu myös liikuntatilojen käyttö-aste koetukselle. Studentialle odotetaan

jatkossa noin tuhatta liikkujaa lisää. ”Keväällä on kokeiluviikot, jossa kaik-

ki korkeakouluopiskelijat saavat käyttää liikuntapalveluja toistensa tiloissa. Syksystä lähtien tavoitteena on sitten, että kaikki liikuntatilat olisivat avoimia kaikille”, Hanhela kertoo.

Hankkeella alustetaan vastaavaa järjestelmää myös Joensuuhun ja Savon-linnaan. Joensuussa haetaan parhaillaan Opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoi-tusta Sykettä Susirajalla -hankkeeseen, joka selviää helmikuussa. Myös Joensuun hankkeen päätavoitteina on lisätä mata-lankynnyksen liikuntaa ja liikuntatuuto-rointia, joiden avulla liikuttaa opiskelijoi-ta ja henkilökuntaa. 1Uutinen

#

Vuodenvaihteessa käynnistyvä Sykettä Savilahdella pistää Kuopion korkeakoululiikunnan re-monttiin. Tavoitteena on ammattikorkeakoulujen ja yliopiston palvelujen yhdistäminen sekä laatu. Hankkeen myötä ilmaiset palvelut muuttuvat maksulliseksi. Hanke pilotoi samalla Joen-suun ja Savonlinnan liikunnan tulevaisuutta. – Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

Sykettä Savilahdella hankkeen korkeakoululiikunnan suunnittelija Saara Hanhela on innoissaan tulevasta. Hanhela lupailee, että korkeakoululiikunta on Kuopiossa jatkossa laadukasta ja tosi siistiä.

UEF:n ja ISYY:n urut | Vaaleissa vaalien tavalla.

Liikuntamaksut 2014

7. tammikuuta - liikuntatarroja myydään Lukemalla sekä Canthian kahviossa.

13. tammikuuta alkava viikko on käyttäjälle ilmainen.

20. tammikuuta liikuntapalveluja saa käyt-tää vain maksullisella liikuntatarralla. Ohjelma ja vuorot osoitteessa www.sykettä.fi

Yleisempi vaalitapa olisi tiputtanut perussuomalaisetItä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan vaaleissa käytössä oleva Saint-Laguën menetelmä auttoi suomalaisen ylioppilaskuntahistorian ensim-mäisen perussuomalaisen, Jarno Lähteenmäen edustajistoon. Yleisemmin Suomessa käytössä olevalla D’Hondtin menetelmällä edustajistoon olisi Lähteenmäen sijasta noussut Itä-Suomen vihreän vasemmiston Matias Kangas. Samal-la Itä-Suomen vihreä vasemmisto olisi kirinyt edustajistopaikoissa vaalit voittaneiden Puolueet-tomien tasalle. Molemmilla olisi ollut seitsemän paikkaa edustajistossa. D’Hondtin menetelmää käytettäessä Perussuomalaisten lista olisi tarvin-nut lähes kaksinkertaisen äänimäärän päästäkseen edustajistoon.

Esimerkiksi ISYY:n ensimmäisissä edustajisto-vaaleissa vuonna 2009, jossa Sainte-Laguë otettiin käyttöön, toi se yhden lisäpaikan Joensuun vihreil-

le ja vei yhden paikan Keskeisiltä suosien silloin-kin pientä ryhmää isomman kustannuksella.

Saint-Laguën menetelmän luonteeseen kuuluu, että sitä käytettäessä pienillä ryhmillä on paremmat mahdollisuudet saada ehdokkaita läpi. D’Hondtin menetelmässä ensimmäinen ehdokas saa vertaisluvukseen listan yhteisäänet, toinen äänistä puolet, kolmas kolmanneksen ja niin edespäin. Sainte-Laguën menetelmässä listan ensimmäinen saa vertaisluvukseen listan kaikki äänet, toinen kolmanneksen, kolmas viidenneksen ja neljäs seitsemännen ja viides yhdeksännen. Käy-tännössä äänikynnys on matalampi Sainte-Laguën menetelmässä kuin D’Hondtin menetelmässä.

Laskelmat vaalituloksista eri menetelmillä teki Uljaalle Pekka Koivaara.

Pasi Huttunen

Yliopiston neljän tiedekunnan varadekaanit on valittu ensi vuoden alusta alkavalle vuoden 2017 loppuun kestävälle kaudelle. Filosofisen tiedekunnan varadekaaniksi valittiin professori Pertti Väisänen, luonnontieteiden ja metsätie-teiden tiedekunnan varadekaaniksi professori Elina Oksanen, terveystieteiden tiedekunnan ensimmäiseksi varadekaaniksi professori Paavo Honkakoski ja toiseksi varadekaaniksi profes-

sori Jorma Palvimo sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan varadekaaniksi professori Sari Rissanen.

Rehtori valitsee yhden tai kaksi varadekaa-nia dekaanin esityksestä tiedekuntaneuvostoa kuultuaan. Varadekaanilta vaaditaan tohtorin tutkinto, joka liittyy tiedekunnan koulutus- ja tutkimusaloihin.

Pasi Huttunen

Neljä Itä-Suomen yliopistosta lähtöisin olevaa tiimiä selviytyi syksyn Draft-ohjelmaan. Joensuun kampukselta ovat mukana metsätieteilijöiden muodostama forestrycloud.com, tietojenkäsitte-lyyn kytkeytyvä Kido – interactive storyteller sekä tietojenkäsittelytieteen ja fysiikan opiskelijoiden Skicker.com. Kuopion kampukselta mukaan vali-koitui kansanterveystieteilijöiden PHIII - Public Health Improvement Initiatives Internationale.

Karelia Ammattikorkeakoulun käynnistämä Draft-ohjelma, johon myös UEF sittemmin lähti mukaan, tarjoaa hyvällä idealla tai tuotedemolla varustetulle tiimille pienimuotoista rahoitusta ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyvää ohjausta. Seuraavan kerran ohjelmaan voi hakea alkuvuo-desta 2014.

.Pasi Huttunen

Rehtori valitsi varadekaanit

Neljä UEF-tiimiä Draftiin

4 5Uljas 10 | 9. 12. 2013 Uljas 10 | 9. 12. 2013

Kampus ”On hedelmällisempää esittää omia kehitysideoita sosiaalitur-vajärjestelmään kuin lähteä markkinoimaan omaa mallia.

Ylioppilasliike siirtyi virallisesti perustulon kannattajien joukkoon, kun Suomen ylioppilas-kuntien liitto päätti liittokokouksessaan asettaa tavoitteekseen Suomen asteittaisen siirty-misen perustuloon. Kuluvan vuoden aikana sosiaaliturvakeskusteluissa ovat kuuluneet voimakkaimmin äänet entistä enemmän vastik-keellisen sosiaaliturvan puolesta, mutta SYL:n hallituksen sosiaalipolitiikasta ja toimeentu-loasioista vastaava Noora Laak ei pidä SYL:n linjausta silti tuhoon tuomittuna.

”Olemme kyllä seuranneet sosiaaliturva-keskustelua, mutta en vetäisi johtopäätöksiä pelkästään vastikkeellisuutta vaativista puheen-vuoroista. Tällä hallituskaudella on parannettu myös pienituloisten perusturvaa. Toivoisin, että tässä kuljetaan kohti sosiaaliturvajärjestelmän dynamiikan avaamista laajemmin”, Laak arvioi.

”Nyt tehtiin vasta linjapaperikirjaus. Ensi vuonna päästään laittamaan kädet saveen. Silloin tätä voidaan myös joukkoistaa, koska kentältä löytyy varmasti paljon asiantuntemus-ta aiheesta”, hän jatkaa.

Silloinen työministeri Anni Sinnemäki arvioi Uljaalle vuonna 2011, että perustuloon voitaisiin päästä vuonna 2017. Laak on arvios-saan varovaisempi.

”Kyllä se varmaan on ainakin kymmenen vuoden projekti. Me olemme lähteneet sosiaali-turvan uudistamisesta liikkeelle.”

SYL:n liittokokouksen kannanotossa kuvail-laan kuinka nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on liian monimutkainen kunnolla hahmotet-tavaksi. Suomen perustuslakiin kirjattu lupaus, että valtio takaa jokaiselle perustoimeentulon, ei nykysysteemissä toteudu ihmisarvoisella ta-valla. Nykyjärjestelmässä piilee paljon pirullisia loukkuja.

Esimerkiksi toimeentulotukea käytetään jo nyt perustulon tapaan, vaikka se on tarkoitettu viimeiseksi tukimuodoksi siinä vaiheessa, kun

elantoa ei muualta saa revittyä.”Tarkasti säännellyn toimeentulotuen käyt-

tö taas vaikeuttaa töihin paluuta, sillä pientenkin pätkien työskentely aiheuttaa tuen leikkaantu-misen”, kannanotossa sanotaan.

SYL arvioi, että perustulo kannustaisi työn-tekoon ja toimeentulosta tulisi ennakoitavampi. Lisäksi kaikille taatun perustulon uskotaan madaltavan kynnystä ryhtyä yrittäjäksi. Ensi askeleiksi sosiaaliturvan uudistamisessa SYL haluaa keskittää tukien myöntämisen Kelaan, pois kunnilta sekä luopua vanhempien tai puolison tulojen vaikutuksista tukiin.

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalai-sille kuukausittain maksettavaa rahasummaa, johon ei liittyisi tarveharkintaa tai velvoitteita. Myös ISYY:n edustajisto on linjannut, että ISYY kannattaa perustuloa. Jo aiemmin esimerkiksi Tampereen yliopiston ylioppilaskunta on profi-loitunut äänekkääksi perustulon puolestapuhu-jaksi. Myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on vaatinut perustuloa pitkään. SYL ei ole vielä lähtenyt rakentamaan omaa perustulomallia.

”On hedelmällisempää esittää omia kehitys-ideoita sosiaaliturvajärjestelmään kuin lähteä markkinoimaan omaa mallia. Muuten kuilu sen oman vision ja nykytodellisuuden välillä voisi kasvaa liian suureksi”, Laak perustelee.

SYL:n liittokokous kokoontui Espoon korpi-lammella marraskuun lopussa.

Ylioppilasliike tahtoo perustulon

Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous haluaa Suomeen perustulon. Omaa perustulomallia SYL ei ole kehittänyt. Se ha-luaa edetä kehittämällä nykyistä systeemiä. – Pasi Huttunen, teksti & SYL, kuva

2Uutinen #

SYL:n hallituksen toimeentuloasioista vastaava Noora Laak arvioi, että perustulon saa-minen on ainakin kymmenen vuoden projekti.

Perusasioiden äärellä

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin

Pasi H

uttu

nen

, teksti & Jarkko

Kem

pp

i, kuva

Dresscode: Housut pois

JOENSUU Kun luokanopettajien ainejärjestö Popsi ry järjesti vuosijuhlansa, oli ilmoittautumislista parissa tunnissa täynnä. Harva kuitenkaan suostui jää-mään juhlitta, mikä synnytti erilaisia varjotapahtumia marraskuun 20. päivän illalle. Trio Svobodaksi itseään tituleeraava kolmikko järjesti omat vuosijuh-lansa, joissa kolmen ruokalajin illallinen nautittiin ilman housuja.

JOENSUU Luovuus on syksyn mustuudesta ja vetisyydestä huolimatta kukkeimmillaan Joensuun kampuksella. Lumitaiteiluun on raaka-ainetta kovin vähän tarjolla, joten on harkittava viestinsä tarkkaan. Perusasioihin nojaavan lumiveistoksen oli joku tehtaillut marraskuun loppupuolella.”Huomasin lumesta tehdyn veistoksen. Ekana ei tehnyt mitään vaikutusta, mutta kun sitä katsoi lähempää piti tarttua kameraan”, kuvailee valokuvan napannut dosentti Jarkko Kemppi.

Jarkko K

um

plain

en, teksti &

kuva

Joo

na Sip

i, teksti & ku

va

KUOPIO Ruotsalaislehdistön nokkeluus ei ole hätkäyttänyt ylioppilas-kuntaamme, sillä hakaristit ilmestyivät jälleen joulua enteillen ylioppi-laskunnan kioskin tiskille joulutortuiksi naamioituna. Kioskin myyjän mukaan kysyntää on ollut ja uusi satsi saatiin kuvaan uunituoreena. Vaikka torttuilusta uutisointi on jo kuolleen hevosen ruoskimista, niin torttu säilynee jatkossakin vitsikkäimpänä joulunaposteltavana, nyt uu-sin lisukkein. Mitä tulee ISYY:n natsisympatioihin, niin natsisymbolin syöminen (l. tuhoaminen) on anti-fasistinen teko, toisin kuin joulutort-tuliputus tai sen tatuoiminen kehoon.

Hakaristit ei heilauta

Sykettä hanke vaikuttaa hyvältä! Maksullisuus (25€) ei haittaa, sillä palvelut ovat parantuneet huimasti! –sporttifuksi-

Onneksi Uljas säilyi, jäi minullekkin jotain odotet-tavaa ennen kuolemaa. Nimittäin seuraava Uljas. T: Uimaharjun pyylevä mummo

Mikäli ylioppilaskuntanne haluaa uudistaa vies-tintästrategiaa, voimme Trainer’s Housella auttaa työssä. Mutta ensin teidän pitää nostaa jäsenmak-sua. Messiaaninen työ maksaa. T: Jari S.

Onko ISYY:n vaikeiden hallitusneuvottelujen takana Tehtaankadun vastustus? Ja miksi aika entinen ei koskaan enää palaa?

TekstaripalstaÄlä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09.

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edus-tajistovaaleissa äänestysaktiivisuus oli maam-me surkein. Edustajistovaaleissa annettiin yhteensä 2150 ääntä. Äänioikeuttaan vaaleissa käytti 17,3 % äänioikeutetuista. Syitä vaisuun aktiivisuuteen on monia, mutta tässä muutama konkreettinen ehdotus äänestysaktiivisuuden nostamiseksi.

Usealta opiskelijalta vaalit menivät täysin ohi. Kaikki opiskelijat eivät kulje aktiivisesti kampusten päärakennusten käytävillä, huomaa ilmoitusta äänioikeudesta tai lue ISYY:n net-tisivuja ja Uljasta. Jokaisen opiskelijan luulisi tietävän ylioppilaskunnan olemassa olosta, koska ainakin kerran vuodessa sieltä käydään hakemassa tarra opiskelijakorttiin. Olisi ehdot-taman tärkeää tavoittaa myös nämä ei aktiivista opiskelijaelämää viettävät ja/ tai pääsääntöises-ti yhdessä rakennuksessa opintojaan suoritta-vat opiskelijat.

Näissä vaaleissa kampanjointia hankaloitti yliopiston johdon linjaus siitä, että poliittiset ryhmät eivät saa kampanjoida kampuksilla yksikseen vaan tilojen varaukset piti hoitaa keskusvaalilautakunnan kautta. Kampanjoi-maan ei päässyt, jos tilat oli vuokrattu yhdel-lekin maksavalle asiakkaalle, vaikka tilaa olisi ollut myös kampanjointiin. Vaalimainoksille on saatava tilaa myös muualta kuin kampusten

päärakennuksista. Tästä linjauksesta on pääs-tävä eroon ja ryhmille annettava oikeus varata tiloja itse. Tämä linjaus on suorastaan vastoin yliopistolain 46 §:ssä säädetyn opiskelijoiden aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kan-salaisuuteen kasvattamisen kanssa.

Ilmoitus äänioikeudesta meni usealta ohi yksinkertaisesta syystä: moni ei seuraa aktiivi-sesti uef.fi – sähköpostia, minne ilmoitus tulee tai vieraile ISYY:n nettisivuilla. Olisiko mahdol-lista ilmoittaa äänioikeudesta myös tekstivies-tillä? Uurnavaalien tarpeellisuutta sähköisen äänestyksen rinnalla tulisi pohtia vakavasti. Uurnavaali toisi näkyvyyttä ja parantaisi säh-köisen äänestyksen tavoitettavuusongelmaa.

Kampanjointia seuratessa kuulin myös ihmettelyä miksi poliittiset puolueet ovat taas liikkeellä, koska eurovaalit pidetään vasta seu-raavana vuonna. Poliittiset opiskelijajärjestöt kampanjoivat aktiivisesti kampuksilla ja muka-na heillä oli myös puolueisiin viittaavaa mate-riaalia. Joidenkin mielestä tämä oli häiritsevää. Mielestäni poliittisten puolueiden kuuluu kam-panjoida vaalien välillä, mutta on ongelmallista, jos vaalilistoja ei eroteta puolueista.

Jaakko Turunen

varapuheenjohtaja

keskusvaalilautakunta

DebattiOsallistu keskusteluun. Ota kantaa. Anna palautetta. Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@uljas.net.

Keinoja äänestysaktiivisuuden nostamiseksi edustajistovaaleissa

6 7Uljas 10 | 9. 12. 2013 Uljas 10 | 9. 12. 2013

Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinenKampus

Ministeri syyttää rehtoreita pihtaamisesta

3Uutinen #

Opetusministeri Krista Kiuru syyllistää rehtoreita pihtaamisesta sisäisten alanvaihtojen suhteen. Korkeakoulujen hakumenettelyä ollaan uusimas-sa ja Kiurun mielestä tarvetta ei olisi, mikäli alanvaihto olisi joustavaa. ISYY:n edunvalvontasihteeri Pekka Koivaara on huolissaan tulevien opiskelijoiden kohtalosta. –Tatu Lehto ja Jarkko Kumpulainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Eduskunta on uudistamassa korkeakoulujen yhteis-hakumenettelyä. Uusi menettely sallisi vain yhden tutkinnon opiskelijaa kohti, joten lisätutkintojen suorittaminen tai alan vaihtaminen vaikeutuisivat huomattavasti.

Opetusministeri Krista Kiuru käsitteli aihetta rehevästi SYL:n liittokokouksessa kuunvaihtees-sa. Kiurun mukaan noin puolet korkeakoulujen opiskelupaikoista menee jo valmistuneille tai sisällä oleville. Monet ensihakijat joutuvat hänen mukaan-sa odottamaan usein opiskelupaikkaa useamman vuoden.

”En vainoa ketään joka on jo korkeakoulussa tai suorittaa toista tutkintoa, mutta minusta olisi kivaa ja reilua, että kaikki pääsisivät opiskelemaan. Se on iso rakenteellinen ongelma, että kun nyt noin 10 000 pääsee sisään syksyisin, niin 20 000 jää rannalle ruikuttamaan. Meidän on tehtävä opiskelijava-lintauudistus, mutta sillä ei voi vaarantaa niiden opiskelijoiden asemaa jotka haluavat vaihtaa alaa”, Kiuru maalailee.

Kiurun sormi kääntyy rehtoreihin. Kiurun mu-kaan ongelmaa ei olisi, jos alanvaihto yliopistojen sisällä sujuisi.

”Olen haastanut yliopistojen rehtorit, että nyt lopetetaan pihtaamasta niitä siirtomahdollisuuksia. Jos ihminen pääsee korkeakouluun opiskelemaan niin, minulle on turha tulla sanomaan, ettei se ole korkeakouluopiskelukelpoinen. Jos kerran pääsee luukusta sisään, niin ei se voi olla niin erilaista, on pakko pystyä vaihtamaan”, Kiuru paahtaa.

Nyt esitetyn yhteishakumenettelyn ensimmäi-sessä vaiheessa korkeakoulut saavat mahdolli-suuden varata kiintiön uusille hakijoille. Toisessa vaiheessa uudet opiskelijat joko saavat pysyvästi

oman kiintiönsä, tai sitten pääasiallinen haku varataan vain heille. Ensimmäinen vaihe otettaneen käyttöön vuoden syksyllä 2014.

Käytännön vaikutukset korkeakoulujen arkeen eivät ole vielä selvillä, eikä Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Jukka Mönkkönen ota asiaan toistaiseksi kantaa.

”En pysty sanomaan käytännössä. Jos laki tulee voimaan, niin periaate on, että valinnoissa ensisijai-suuden saavat hakijat, joilla ei ole aiempaa opiskelu-paikkaa”, Mönkkönen toteaa.

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edun-valvontasihteeri Pekka Koivaara on huolissaan tulevaisuuden opiskelijoista.

”Erityisesti olisin huolissani lukiolaisesta, joka hakee hädissään ja saa paikan jota ei halua. Onko hän sitten loppuelämäkseen menettänyt oman alan opintomahdollisuudet tai miten siirtymä toimii korkeakoulujen välillä? Pitääkö opiskelupaikan saadakseen sitten suorittaa maksullisia avoimen yliopiston kursseja tai vastaavaa? Minusta tämä kuulostaa hankalalta ja vahingolliselta yhteiskun-nan kannalta”, Koivaara toteaa.

Tiedottaa:

Tykkää Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnasta Facebookissa ja pysy kärryillä tapahtumistamme ja muista ajankohtaisista asioista: www.facebook.com/fbISYY.Seuraa myös ISYY:n verkkosivuja osoitteessa www.isyy.fi. Isyy-info-sähköpostilistojen kautta tiedotetaan eri kampuksille ajankohtaisista ja tärkeistä asioista 1–2 kertaa viikossa. Jos halu-at liittyä postituslistalle, heitä viestiä osoitteeseen tiedotus@isyy.fi. Kerro viestissäsi, minkä kampuksen sähköpostilistalle haluat liittyä.

Kaikki kampukset:Haku ylioppilaskunnan hallitukseen käynnissä! Tarkemmat tiedot: www.isyy.fi7.12. Edustajiston kokous Kuopiossa. Kokous on avoin kaikille ISYY:n jäsenille.

Joensuu: 6.12. Ylioppilaskunnan soihtukulkue klo 17. Glögit klo 15 alkaen yo-kunnan toimistolla Haltialla (Yliopistokatu 7). Lisätiedot: www.isyy.fi 11.12. ESN Joensuu White T-Shirt Party & Pikkujoulut Ilonassa klo 20 alkaen (klo 20–22 sisään narikan 2,50 €, hinnalla). Kaikki suomalaiset ja kansainväliset opiskelijat ovat tervetulleita mukaan!17.12. Jouluksi kotiin palaavat vaihtarit: Survival-pakkausten viimeinen palautuspäivä on 17.12. Exchange students who are going back home before Christmas: Please return your Survival Packages to the Student Union Office at latest on the 17th of December!

Kuopio:Kuopion korkeakoululiikunta uudistuu! Lue lisää korkeakoululii-kunnan verkkosivuilta: www.kuopionkorkeakoululiikunta.fi6.12. Ylioppilaskunnan soihtukulkue klo 18. Lähtöpaikkana Sotku (Suokatu 42). Lisätiedot: www.isyy.fi12.12. ESN KISA: Farewell party

Savonlinna:10.12. Pedaryn piparit ja kinkkubingo 2. krs sohvilla klo 13.45.

Ylioppilaskunnan toimistot:ISYY, Joensuun toimistoYliopistokatu 7, Haltia 2.krs80100 JOENSUUtoimisto.joensuu(at)isyy.fi

ISYY, Kuopion toimistoYliopistonranta 370211 KUOPIOtoimisto.kuopio(at)isyy.fi

ISYY, Savonlinnan toimistoKuninkaankartanonkatu 757100 SAVONLINNAtoimisto.savonlinna(at)isyy.fi

Aukioloajat Joensuu ja Kuopio:ma, ti 10–15ke suljettuto 10–15pe 10–13

Aukioloajat Savonlinna:ma–to 10–14pe 10−13

Huom! Kaikki ISYY:n kampustoimistot ovat suljettuina joulu-kuussa perjantaisin, eli 6.12., 13.12., 20.12. ja 27.12. Toimistot ovat joulutauolla 18.12.2013–6.1.2014. Lisäinfot: fb.com/komiikkafestarit

PE-LA 10.-11.1.Garagefest (6 €)

PE 17.1. Metelliä Ilosaaressa: Medeia • For the Imperium •

Distress of Ruin (8/10 €)

LA 18.1. Loost Koos • Stepa & Are (8/10 €)

TO-LA 23.-25.1.

Komiikkafestivaali

LA 1.2. Sonata Arctica (22/24 €)

TO 6.2. Mustasch (SWE) (25 €)

LA 8.2. Jarkko MartikainenBand (11/13 €)

PE-LA 14.-15.2.

Stam1na (14/16 €)

PE 21.2.Pertti Kurikan Nimipäivät •

Koljosen Tiekiista •Relentless (8/10 €)

LA 22.2. Scandinavian Music Group (13/15 €)

LA 1.3. Kolmas Nainen (18/20 €)

LA 22.3.

Jenni Vartiainen (18/20 €)

Käy fiilistelemässä: www.kerubi.fi • fb.com/ravintola.kerubiKulttuurikeskus Karjalantalo • Siltakatu 1 • Ilosaari • Joensuu

TO-LA23.-25.1.2014

#komiikka-festarit Stand upia, improa ja muuta

naurettavan hyvää ohjelmaa yhteensä kuuden klubin verran.

”Jos osa paikoista varataan ensikertalaisille, niin totta kai haku vaikeutuu niille joilla on jo opiskelupaikka”, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edunvalvontasihteeri Pekka Koivaara toteaa.

8 9Uljas 10 | 9. 12. 2013 Uljas 10 | 9. 12. 2013

Perussuomalaiset ovat tolkuttaneet olevansa vaihtoehto, mutta aina he eivät ole tehneet aivan selväksi, mikä se vaih-toehto on. ISYY:ssä se on vaalivoittaja, kemian opiskelija Jarno Lähteenmäen mukaan keskittyminen tiukemmin opiskelijoiden asioihin. Perussuomalai-sen puolueen hän tahtoisi selkeämmin profiloituvan maahanmuuttopolitiikkaan ja itsenäisen Suomen ajamiseen, eli EU-kriittisyyteen. Kun istumme haastattelun merkeissä kahville, toimittaja ottaa reilua kahvia. Lähteenmäki ei.

”Minulla oli vaaleissa mottona, että vähemmän kasvisruokapäiviä ja reilua kauppaa ja enemmän edunvalvontaa”, Lähteenmäki sanoo.

Perussuomalaiseksi hän ryhtyi, koska kokee puolueen parhaiten edustavan sosiaalidemokraattista ajatusmaailmaa.

”Alun perin ajattelin kommuniste-ja, Vasemmistoliittoa ja demareitakin. Perushistoria sosiaalidemokratiassa on, että pyritään tekemään sosialistinen vallankumous demokraattisesti. Sosiaali-

demokraattisessa puolueessa ei ole enää sijaa tällaiselle ajatukselle. Vasemmis-toliittokin haluaa pelastaa suomalaisten työtätekevien sijaan koko maailman. Se on vähän liian utopistista meininkiä. Persuilla on sosiaalidemokraattinen ja realistinen kuva, että pelastetaan ensin Suomi ja sitten muut”, hän toteaa.

Hän kertoo edustajistopaikan tul-leen hienoisena yllätyksenä, sillä Ville Lahtinen oli perussuomalaisten kahden ehdokkaan listan ykkösehdokas.

”Kyllä minä oletin, että meiltä yksi eh-dokas pääsee läpi. Tähän toteutuneeseen tilanteeseen suhteutettuna ne olivat ehkä aika korkeat odotukset, mutta pitäähän odotusten ollakin kovat. Me olemme ba-rometreissä Suomen kolmanneksi suurin puolue”, hän kuvailee.

Mikä Perussuomalaisista sitten tekee uu-den vaihtoehdon opiskelijapolitiikassa? Perussuomalaisten nuorten vaalien alla julkaistu korkeakoulupoliittinen ohjelma on käytännössä identtinen edustajistois-sa jo istuvan oikeiston linjausten kanssa.

”Kokoomus on ideologisessa kriisis-sä ja tämä näkyy myös Tuhatkunnassa. Vanhat arvot koti, uskonto ja isänmaa on siellä heitetty roskakoriin. Nykyään se on pankki, raha ja EU. Me sentään puolus-tamme vielä vanhoja arvoja ja nakerram-me myös Kokoomusta. Yksittäisissä kysy-myksissä varmaan teemme yhteistyötä Oikeiden kanssa. Muuten varmaan olen aika yksin.”

Lähteenmäki kuvailee tekevänsä ensisijaisesti opiskelijapolitiikkaa ja puhuu perussuomalaisuudesta enem-män kehysviitteenä. Tiukka Joensuun kampuksen puolustaminen kuulostaa

sentään perussuomalaiselta.”On tiettyjä yleisjärkeviä tavoitteita,

joita ajamme. Kannatamme sähköisiä tenttejä, luentopakkojen poistamisia ja muita valmistumista nopeuttavia asioita. Lisäksi pitäisi yrittää ajaa Joensuun etua. Esimerkiksi tilojen vähentäminen on selvä merkki siitä, ettei nähdä tulevai-suutta tälle kampukselle. Myös esimer-kiksi filosofian lakkauttaminen oli töykeä veto. Valtio tuntuu pitävän Kuopiota parempana paikkana sijoittaa asioita kuin Joensuuta.”

Opiskelijoiden aktiivisuudelle ja osallis-tumisinnokkuudelle perussuomalaisten mukaan tulo tekee luultavasti hyvää. Lähteenmäen hiukan vanhaa oikeistoa rajummat näkemykset ruokkivat varmas-ti keskustelua ja herättävät huomiota. Opiskelijoiden aktiivisuuden lamaan hänellä ei silti ole vetäistä hihastaan välitöntä ratkaisua.

”Vetäisin päälleni vähän turhan ison manttelin, jos väittäisin olevani se kirkas tähti, joka johtaa Joensuun kampusta parempaan tulevaisuuteen. Ehkä tuon uutta väriä ja kärkevämpiä mielipiteitä. Jos se vähän lisäisi tämän touhun yleistä kiinnostavuutta”, hän pohtii.

”Tämä on yleisyhteiskunnallinen trendi, joka johtuu suuremman yhtei-söllisyyden romahtamisesta. Yhteisöl-lisyys ja kaikki muukin hajoaa. On yhä enemmän yksilö, ei isompaa yhteisöä. Pitää valmistua nopeasti ja päästä töihin. Ei mulla oo aikaa osallistua, bilettää tai äänestää ja politiikkakin on ihan turhaa. Ilmeisesti ainakin joensuulaiset kokevat, että heitä sorsitaan ja suomalaiset tun-tuvat protestoivan jäämällä kotiin. Toivo

on menetetty”, Lähteenmäki harmittelee nykytilannetta.

Kylmän mekaanisella jakolaskulla yksi edaattori edustaa noin kolmea sataa isyyläistä. Perussuomalaiset nousivat his-torian ensimmäiselle edustajistopaikal-leen noin kolmellakymmenellä äänellä. Lähteenmäkeä äänesti 17 isyyläistä. Nämä 17 voivat ainakin todeta äänensä todella vaikuttaneen. On vaikea sanoa, kuinka Lähteenmäelle olisi käynyt vaaleissa jos useampi kuin parituhatta 12000:sta olisi äänestänyt.

Tämä opiskelijademokratian Via Dolorosa ei tietenkään ole Lähteenmäen ja perussuomalaisten syytä. On helppo yhtyä Lähteenmäen arvioon siitä, että ne kolmekymmentä perussuomalaisia äänestänyttä eivät muuten olisi äänes-täneet edustajistovaaleissa lainkaan. Ja todennäköisesti myös muutama perus-suomalaisia vastustava innostui äänestä-mään, koska nämä olivat ehdolla.

Sekä maahanmuuttokriittiseksi että perussuomalaiseksi tunnustautumi-nen ovat yliopistomaailmassa hankalia juttuja. Lähteenmäki kertoo, että hänen kerrottuaan perussuomalaisuudestaan, muuttui opiskelukavereiden suhtau-tuminen häntä kohtaan nuivemmaksi. Edustajistotyötä hän ei persuja kohtaan tunnettujen ennakkoluulojen usko haittaavan, mutta myöntää, että hankalia tilanteita voi tulla.

”Saatetaan ajatella, että motiivini ovat vääränlaiset, jos yritän vaikka kv-tuutoroinnista sanoa jotain. Että mitäs tuo rasisti tuolla? Minä toivon, että siihen oikeasti panostettaisiin, koska sehän auttaa olemaan maassa maan tavalla”, hän pohtii.

”Tämän jutun julkaisun jälkeen minut varmaan kaltataan joka tapauksessa tietyissä piireissä, sanoin mitä tahansa ja kirjoitit mitä tahansa. Olen kyllä ajatellut tätä asiaa, mutta jos ei mene oma persuus edellä asioihin, niin tulee kyllä toimeen.”

Lajinsa ensimmäinenNoin 30 isyyläistä riitti tekemään Jarno Lähteenmäestä historiallisen henkilön. Hän on en-simmäinen perussuomalainen ylioppilaskuntien edustajistoissa. Opiskelijapoliittisilta linja-uksiltaan hän istuu melko saumattomasti vanhan oikeiston joukkoon. - Pasi Huttunen, teksti & Joona Sipi, kuva

” Tämän jutun julkaisun jälkeen minut varmaan kaltataan joka tapauksessa tietyissä piireissä, sanoin mitä tahansa ja kirjoitit mitä tahansa.

11Uljas 10 | 9. 12. 201310 Uljas 10 | 9. 12. 2013

Kansainvälisten opiskelijoiden tuutorointikoneisto köhii Itä-Suomen yliopistossa. Yliopis-toon tulevat ulkomaalaiset

opiskelijat saavat parhaimmillaan erin-omaista tuutorointia, mutta laatu vaih-telee erittäin voimakkaasti. Tätä nykyä kv-tuutoroinnista vastaa yliopisto siinä missä ylioppilaskunta vastaa muusta tuu-toroinnista, eivätkä kv-puolen tulokset näytä mairittelevilta. Alkuaikoinaan ISYY hoiti myös kansainvälisten opiskelijoi-den tuutoroinnin. Silloin tuutoreita oli enemmän ulkomaalaista kohti ja se oli laadukkaampaa.

ISYY:n edustajistovaaleissa voittoon kirinyt Puolueettomien Maria Jau-hiainen on asettanut tavoitteekseen kv-tuutoroinnin kehittämisen. Tarjo-simme tilaisuuden aloittaa kehitystyö jo nyt. Kokoonnuimme Jauhiaisen, kahden kansainvälisen maisteriopiskelijan ja yhden vaihtarin kanssa pohtimaan kv-tuutoroinnin tilaa.

Hollantilainen vaihtari Ruben Ro-elofs ja saksalaiset maisteriopiskelijat Marianne Kraus ja Martin Steffen ovat tyytyväisiä omiin tuutoreihinsa.

”Emme tienneet, että tällaista tuuto-rointia järjestetään, joten se tuli iloisena

yllätyksenä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tuutoroinnin tavoitteista ei oikein ole selvyyttä”, Steffen pohtii.

”Minun tuutorini ei ollut Joensuussa kun saavuin ja se oli hiukan ikävää, mutta vaihdoimme kyllä sähköposteja ja liityin toisen tuutorin ryhmään, joten asiat lopulta sujuivat”, Kraus sanoo.

Roelofs toteaa olleensa erittäin onnekas tuutorinsa kanssa, mutta kertoo kuulleensa hyvin ikäviäkin tarinoita tuutoroinnista. Hän on sikäli hyvässä asemassa, että tuutorointi keskittyy tätä nykyä pääasiassa vaihto-opiskelijoihin. Ylioppilaskunnan Joensuun kampuksen kv-sihteeri Riitta Sahlstenin keräämässä palautteessa kuulee myös niistä ikävistä tapauksista.

”Ei mikään, hän ei tehnyt mitään yh-teistyötä kanssani”, on erään opiskelijan vastaus kysymykseen: mikä oli parasta tuutoroinnissa tai tuutorissasi?

Osa vaihtareista ja tutkinto-opiskelijoista on joutunut selviytymään omin päin esimerkiksi juna- tai lentoasemalta asun-nolleen ja etsimään itse myös avaimen asuntoonsa. Toiset tuutorit ovat autta-neet kädestä pitäen. Yksin selviytyminen ei ole mikään mahdottomuus, mutta

epäyhtenäiset käytännöt hankaloittavat toimintaa ja synnyttävät pahaa mieltä.

Kolmikko toteaa, ettei tuutoreilla vält-tämättä ole kovin selkeää käsitystä siitä, millaista tietoa kansainväliset opiskelijat tarvitsevat. Jauhiainen toteaakin, että kv-tuutoreiden koulutusta tulisi kehittää samaan suuntaan suomalaisten opiske-lijoiden tuutorointikoulutuksen kanssa. Nyt koulutusta on liian vähän.

Ulkomaalaiskolmikko myös ihmettelee, miksi suomalaisten opiskelijoiden ja kan-sainvälisten opiskelijoiden tuutorointi pidetään niin tiukasti erillään toisistaan. Kysymys on hyvä paitsi kansainvälis-ten opiskelijoiden kotiutumisen myös yliopiston kansainvälistymistavoitteiden kannalta. Todellisesta kansainvälisyydes-tä on vaikea puhua, jos eri kansallisuudet eivät tapaa toisiaan.

”Kansalaisuutta olennaisempi olisi katsoa, kuinka pitkään ihminen täällä on”, neljä kuukautta Joensuussa viettävä Roelofs sanoo. Kandia tekevällä on erilaiset tarpeet kuin maisterintutkintoa tekevällä ja vaihtareiden tarpeet eroavat molemmista.

”Voisiko ylioppilaskunta esimerkik-si perustaa englanninkielisen wikin,

jonne kuka tahansa voisi päivittää tietoja kaupungin urheilumahdollisuuksista?” Roelofs kysyy.

ISYY:n linjapankissa todetaan tuutoroin-nista: ”Tuutoreiden koulutus on laadu-kasta ja sen tulee ottaa huomioon sekä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden että vaihto-opiskelijoiden erityistarpeet.” Näyttää selvältä, että ainakaan vielä tä-hän ei ole päästy. Linjapankki käsiteltiin edustajiston kokouksessa 7. joulukuuta, joten siihen on saattanut tulla muutoksia.

Parannusta tilanteeseen on tulossa yliopiston puolelta. Yliopiston alkuoh-jauksen työryhmä toteaa esityksessään akateemiselle rehtorille, että kansainväli-set maisteriopiskelijat ja vaihto-opiskeli-jat tulee huomioida erikseen.

”Näiden ryhmien tarpeet ohjauksen suhteen poikkeavat toisistaan ja erityi-sesti maisteriohjelmiin tulevien opiskeli-joiden ohjauksessa tulee ottaa huomioon opiskelijoiden erilaiset tarpeet suhteessa vaihto-opiskelijoihin”, työryhmä esittää.

Käytännössä kansainvälisten maiste-riopiskelijoiden tuutorointia halutaan siirtää entistä enemmän tiedekuntien vastuulle niin, että opiskelijat saisivat parempaa ohjausta oman oppiaineensa asioista. Maisteriopiskelijoiden tuuto-rit olisivat myös samasta oppiaineesta tuutoroitaviensa kanssa toisin kuin tätä nykyä. Jatkossakin vaihto-opiskelijoiden tuutorit voisivat olla eri oppiaineesta kuin tuutoroitava.

Osa kv-tuutoreista vain katoaa

Kansainvälisten opiskelijoiden tuutorointi alkoi tökkiä vetovastuun siirryttyä ylioppilaskun-nalta yliopistolle. Tuutoreita on liian vähän, heidän koulutuksessaan on puutteita eikä tuuto-roitavien tarpeista olla selvillä. - Pasi Huttunen, teksti & kuva

Kansainväliset opiskelijat saivat avautua kunnolla ylioppilas-kunnan järjestämässä Complain about anything –iltapäiväs-sä, joka tosin lopulta saatiin

aikaiseksi vain Joensuun kampuksella 18. marraskuuta. Iloisia poikkeuksia on, mutta vaihtareiden palautteen perusteella Itä-Suo-men yliopisto ja Joensuun kaupunki antavat itsestään töykeän ja tylyn kuvan.

”Osa kansainvälisistä opiskelijoista jäi pitkäksi aikaa ilman asuntoa. Kodittomana oleminen ei ole hyvä alku opinnoille ja elä-mälle uudessa maassa”, eräs opiskelija toteaa yleisessä tiedossa olevista asunto-ongelmista.

Asunto-ongelmien lisäksi toinen ongelma on suomalaisen pankkitilin avaamisen vaike-us. Pankkien perusteet tilien myöntämiselle tai eväämiselle vaikuttavat mielivaltaisilta.

”Nordeassa ulkomaalainen voi anoa verkkopankkitunnuksia vasta kolmen kuu-kauden kuluttua ja silti hakemus saatetaan hylätä esimerkiksi sillä perusteella, ettei ole säännöllisiä tuloja. Ihmiset tulevat tänne opiskelemaan, eivät työskentelemään. Mistä

he saisivat säännöllisiä tuloja?”Kuopiossa kärsitään kv-sihteeri Elisa Nor-

vannon mukaan paljolti samanlaisista ongel-mista. Asuntojen korkeat vuokrat, hitaaksi koettu asiakaspalvelu ja asuntojen heikko kunto sekä esimerkiksi ongelmat nettiyhteyk-sissä aiheuttavat pahaa mieltä Joensuussa ja Kuopiossa.

”Lämmitys ei toimi kunnolla Ellin asun-noissa. Talvikuukausina on hyvin kylmä”, kuvailee eräs joensuussa opiskeleva.

Toimeentulo aiheuttaa päänvaivaa monille EU/ETA-maiden ulkopuolisille maisteriopis-kelijoille ainakin Kuopiossa.

”Yksi viisumin myöntämisen kriteeri on, että opiskelijan on osoitettava tulevansa talo-udellisesti toimeen vähintään vuoden verran. Tämän on tulkittu tarkoittavan 6000 euroa vuodelle. Käytännössä summa ei kuitenkaan ole riittävä elämiseen”, Norvanto kuvailee.

Tyytyväisiä kansainväliset opiskelijat kertovat olevansa yliopiston tietotekniikka-palveluihin ja kirjastopalveluihin.

”On myös mukavaa, että ylioppilaskunnas-ta voi lainata maksutta urheiluvälineitä!”

Ylioppilaskunta antoi kansainvälisille opiskelijoille tilaisuuden avautua. Kerätty palaute maalaa poikkeuksista huolimatta anke-an kuvan ulkomaalaisen opiskelijan arjesta. - Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Ruben Roelofs, Marianne Kraus ja Martin Steffen arvioivat saamaansa tuutorointia kouluarvosanoilla neljästä kymmeneen. Arvosanojen perusteella kolmikko on tuutoroinnin suhteen sieltä onnekkaammasta päästä.

”Yksi viisumin myöntämisen kriteeri on, että opiske-lijan on osoitettava tulevansa taloudellisesti toimeen vähintään vuoden verran.

Maybe , No definitely

Kolumni | Drunken-style

Exchange students quickly join to the loop:

‘’Guys! let’s go home, its 3:00 in the morning’’, I asked my friends.

‘’No stay here, we still have 30 more minutes to drink’’, my friends replied.

Let’s rewind a bit. ‘’Its 19:35, hurry up, Alko is gonna be

closed in few minutes and we have to buy our drinks’’, A friend of mine shouted out loud. In few minutes we all were on our way to Alko.

Ok let’s rewind a bit more. 19:30 Thursday, November 21st 2013. I was sitting with some friends when we received a

phone call from another friend about an International students’ house party at 21:00 somewhere in Kuopio. We were all invited.

Hours later after hanging out first in the pre party, and then in a night club, I finally wanted to sign off.

While walking back home I was thinking about the evening. It was fun, it was nice to hangout with folks but was it any different than usual students’ parties in Kuopio. Actually no. Were there some activities like socializing with

locals or getting to know more about Finns and Finland? No. So what was this evening or all

such evenings are about? Drinking and hanging out with a few people we know and with whom we share some acade-mic and cultural background. Is it only what the student life in Kuopio and Finland offer us? Certainly not.

Lapin Kulta, Karjala, Olvi or Koff, almost every interna-tional exchange student know about these Finnish brands, but to my surprise, not many of them know that Angry birds and the Linux, which powers the Android mobile operating system, are the products of Finnish IT industry or the fact that the last two time when Finland won the Ice Hockey World championships, the runners up was Sweden.

How would a Finn feel that a fellow exchange student at UEF didn’t get to know more about Finns and Kuopio or he was only mingling with other foreign students?

Time has come for all this to change. There is more to Kuopio and its beautiful student life.

Finns have to take the first step.With very little efforts we can redefine the words partying or hanging-out in Kuopio.

Local students at UEF can plan different events for their international guests or they can benefit from the existing opportunities provided by various student guilds and other civic groups. A few such examples are Preemio’s Vappufutis (Football tournament) held back in May 2013, the bi-annual International Food festival arranged by ESN KISA at UEF and events about Finnish musical heritage and independent music by Humu-klubi. We can also benefit from the idea of responsible party (http://www.responsible-party.com) or the lunch hours at the campus where we can meet and get social with others.

What if we all do such little works towards the integra-tion of different student communities at UEF, will Kuopio become an International student city?

Maybe? No definitely. Arshad Haroon

President ESN KISA

”With very little efforts we can redefine the words partying or hanging-out in Kuopio.

KV

Kodittomuus ei ole hyvä alku uudessa maassa

12 13Uljas 10 | 9. 12. 2013 Uljas 10 | 9. 12. 2013

Robotti ei ole empaattinen

Teknologinen kehitys laittaa elämäämme uusik-si huimaa tahtia. Monet nykyisistä ammateista tulevat katoamaan ko-neiden alkaessa hoitaa ne

ihmisten sijaan. Teknologia kantaa mu-kanaan valtavaa potentiaalia niin hyvään kuin pahaankin, eikä eron tekeminen ole kovin helppoa. Informaatiotulva tekee todellisuuden hahmottamisesta yhä hankalampaa.

”Väitän, että jos halutaan luoda maailmanrauhaa, se vaatii tehokasta kommunikaatiota ihmisten välillä. Ongelmana teknologian kehityksessä on, jos vempaimesta tulee isäntä. Olennaista on, millä motiiveilla laitteita käytetään”, toteaa Ville Hautamäki Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitok-selta alustuksessaan poikkitieteellisessä foorumissa Yo-symposiumissa Joensuun kampuksella.

”Teknologia itsessään on neutraali, ja me luomme sille merkityksiä. Esimerkik-si ydinvoiman avulla voimme aiheuttaa äärimmäistä tuhoa, tai sitten pelastaa syöpäpotilaita. Kaikki riippuu siitä mihin sitä käytämme. Materialismi on suurem-pi ongelma, silloin laitteesta tulee herra”, hän jatkaa.

Tilanne ei ole ongelmaton, mutta Hautamäki näkee tekniikan kehityksessä paljon positiivista.

”Kun nyt ajatellaan että robotit vievät työpaikat, niin kysyä sopii, että onko ihmiselle mielekästä työtä esimerkiksi sellainen missä tarkastetaan avaimen so-pivuutta lukkopesään kahdeksan tuntia päivässä? Teknologian kehitys vapauttaa ihmisen sellaisesta työstä, mikä ei ole ihmiselle mielekästä. Keskiluokan työ-paikat tulevat suurelta osin katoamaan. Jo nyt teknologinen kehitys on siinä pisteessä, että bussi- ja taksikuskit ovat tarpeettomia. Kaikki on vain kiinni laki-

muutoksesta. Myös siivoojien ammatti-kunta tulee katoamaan”, hän pohtii.

”Eettiset ohjeet puuttuvat kokonaan internetistä. Nykyisin kaikki muka osaavat kaikkea, ja sitä myös vaaditaan. Multitasking on se vaatimus nykyään, ja se johtaa siihen että kukaan ei lopulta osaa mitään kunnolla. Moraalinen puoli on ihmisyyden tärkein puoli, eikä robotti osaa toimia moraalisesti”, illan toinen

alustaja, Joensuun normaalikoulun englanninkielen opettaja Leena Jason muistuttaa.

Hautamäkikään ei usko, että robotit kos-kaan täysin korvaavat ihmistä. Robotti ei ole itsestään tietoinen eikä empaattinen. Ihmisen tutkiminenkin on vielä niin kes-ken, että ei pystytä luomaan ihmisen kal-taista robottia. Emme vielä tiedä kaikkien omien toimintojemmekaan funktioita.

Ainakin sosiaalinen media näyttää ottaneen elämämme haltuun sen sijaan, että se auttaisi meitä ottamaan itse elämämme haltuun. Sosiaaliseen medi-aan kuulumattomuus tekee ihmisestä

epäilyttävän ja epäsosiaalisen. Mikäli et ole Facebookissa, et saa tietää ystäviesi elämästä. Valokuva-albumit, ne ihanat joita oli ennen aina puolipakko katsoa kyläpaikassa, ovat vaihtuneet Faceboo-kiin, Instagrammiin ja Twitteriin. Meidän olohuoneemme on sosiaalisessa medi-assa, ja mikäli et vietä aikaasi siellä, sinut koetaan lähes erakoksi.

Vieroitusoireet muistuttavat päihtei-den käytöstä toipuvan oireita: Hermos-tuttaa, asia pyörii koko ajan mielessä, ja ihminen joutuu pinnistelemään, että ei vaan taas sorru. Ja samaan aikaan mieles-sä muhii ajatus, että no mitä haittaakaan siitä on jos menen tarkastamaan profii-lini? Asian vakavuutta vähätellään, eikä ymmärretä sitä että riippuvuussuhteen ensimmäinen askel toipumiseen on se, kun tunnistaa riippuvuutensa.

Jason pohtii, millaista olisi olla teini-ikäinen tänä päivänä? Ärsykkeitä tulvii muutenkin joka puolelta ja Joensuun Normaalikoulu on ensimmäisiä kouluja jossa oppilaiden käyttöön on annettu iPadit. Jason harmittelee, että hienot ovat kyllä laitteet mutta niiden käyttötar-koitus on opettajilla vielä hakusessa.

”Olen yrittänyt kysellä muilta opet-tajilta, että mihin he laitetta käyttävät. Käytännössä laitteeseen ei annettu mitään koulutusta. Myös laitteen funktio opiskelujen suhteen jäi hieman hämärän peittoon, ei oikein osata käyttää sitä tehokkaasti.”

Nykypäivänä ihminen palaa loppuun nopeasti, sillä ärsykkeitä on tarjolla joka puolella. Luonnossakin samoilemme kuulokkeet korvilla, autossa kuuntelem-me musiikkia, hypermarketissa ostoksilla käydessämme ärsykkeitä tulvii monito-reista, kaiuttimista, loisteputkivaloista, taustahälinästä ja kaiken päälle tutkai-lemme ostoslistaamme älypuhelista. Emme osaa keskittyä mihinkään, emme

edes keskittymiseen. Mindfullnes ja hy-vinvointibisnes kukoistavat, ja olemme valmiita maksamaan satoja euroja siitä, että kykenisimme keskittymään. Emme pääse ärsykkeitä pakoon.

Koneet tekevät entistä isomman osan paskaduuneista ja meidän hommaksem-me jää massiivisesta ärsyketulvasta selviytyminen. Yo-symposium pohti tulee-ko koneista apuvälineitä vai isäntiä. - Anna-Maria Tenhu, teksti & sxc.hu, kuvat

” Ihmisen tutkiminenkin on vielä niin kesken, että ei pystytä luomaan ihmisen kaltaista robottia.

Yo-Symposiumi

Järjestää opiskelijoita kiinnostavia poikki-tieteellisiä tapahtumia.Toimii aktiivisemmin Joensuussa, mutta myös Kuopiossa.Perustettu vuonna 2010.Perustaja Mikael Taylor.

Kyllä maksuttomalle koulutukselle

Koulutuksen maksullisuus on noussut jälleen kerran puheen-aiheeksi Opetusministeriössä. Sen asettama selvitystyöryhmä

ehdotti marraskuun alussa julkaistussa koulutusviennin loppuraportissaan luku-kausimaksujen perimistä EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevilta opiske-lijoilta, jos koulutus järjestetään muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä.

Maksutonta koulutusta puolusta-va ISYY järjesti Kuopion, Joensuun ja Savonlinnan kampuksilla marraskuun viimeisenä torstaina maksuttoman kou-lutuksen päivän, jonka tiimoilta opiske-lijat pääsivät taiteilemaan lakanalle mieli-piteitään ja valokuvauttamaan itsensä ylioppilaskunnan askarteleman 45 000 euron shekin kanssa. Kyseinen summa pitäisi keskimäärin pulittaa Itä-Suomen yliopistossa suoritetusta ylemmästä kor-

keakoulututkinnosta, jos koulutus olisi Suomessa maksullista.

”Pyrimme tuomaan maksuttomuuden tärkeyttä esiin hyvin konkreettisesti ja rennolla meiningillä. Monelle esimerkik-si tutkinnon hinta on tullut yllätyksenä”, kertovat Kuopion ständillä hääräilleet Väinö Vähämäki ja Sami Sundell.

”Tarkoitus on kampanjoida maksutto-man koulutuksen puolesta myös yleisellä tasolla, vaikka tällä hetkellä tapetilla ovatkin EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tu-levien opiskelijoiden lukukausimaksut”, Vähämäki täsmentää.

”Maksuton koulutus luo tasa-arvoa ja takaa, että kuka tahansa voi lähteä opiskelemaan yliopistoon taustoista tai varallisuudesta riippumatta.”

Lukukausimaksujen perimistä EU- ja ETA-alueisiin kuulumattomien maiden kansalaisilta on kokeiltu Opetusminis-

teriön johdolla korkeakouluissa jo pariin otteeseen. Viime vuonna kokeiluun osallistuivat esimerkiksi Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto ja Lappeenrannan teknil-linen yliopisto.

Koulutuksen maksullisuutta on usein perusteltu sen laadun ja vetovoimai-suuden parantamisella sekä kansain-välisellä esimerkillä. Maksullisuudella tavoitellaan ulkomaalaisten opiskelijoi-den määrän kasvua ja koulutusviennin kannattavuutta.

Vähämäki ei kuitenkaan usko maksu-jen toimivuuteen.

” Pohjoismaisten tutkimusten mu-kaan näillä leveysasteilla kansantaloudel-lisesti kannattavin vaihtoehto olisi olla perimättä lukukausimaksuja. Yhteis-kunnalle koulutettu väki on kannattava investointi”, hän vastaa.

Kuten arvata saattaa, tempaukseen osallistuneet opiskelijat eivät juuri-kaan lämmenneet koulutusmaksuille. Lakanoihin ilmestyi lähinnä ilmaista koulutusta puoltavia peukkuja ja kannus-tusviestejä.

Aiemmin maksuttoman koulutuksen päivää on vietetetty Suomen ylioppi-laskuntien liiton johdolla. Tänä vuonna suurin osa ylioppilaskunnista järjesti tapahtuman omatoimisesti.

Ilmainen koulutus ei ole Suomessakaan enää itsestäänselvyys. Opetusministeriön asetta-man selvitystyöryhmän tuoreessa raportissa ehdotetaan jälleen kerran lukukausimaksujen asettamista EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Kehityssuunnasta huo-lestunut ISYY järjesti kolmella kampuksella marraskuun lopussa tempauksen, tarkoituksena muistuttaa opiskelijoita maksuttoman koulutuksen merkityksestä. - Maiju Pohjolainen, teksti & Sami Sundel ja Maiju Pohjolainen, kuvat

”Maksuton koulutus luo tasa-arvoa ja takaa, että kuka tahansa voi lähteä opiskelemaan yliopistoon taus-toista tai varallisuudesta riippumatta.

Kuopion koulutuspoliittisen jaoston puheenjohtaja Väinö Vähämäki levitti Snellmanialla maksuttoman koulutuksen ilosanomaa.

Lottovoitto! 45 000 euron shekki vastaa suunnilleen UEF:ssa suoritetun ylemmän korkeakoulututkinnon hintaa.

14 15Uljas 10 | 9. 12. 2013 Uljas 10 | 9. 12. 2013

Värianalyysilla puhtia vaatekaappiin

Saavumme Niinivaa-ralle, jossa väri-konsulttina itsensä työllistävä Anne Uunila ottaa meidät lämpimästi vastaan. Haluan kokeilla värianalyysia, mutta mistä oikein on kyse.

”Värianalyysissa on kyse omien parhaiden puolien korostamisesta omien värisävyjen avulla.” Analyysin avulla asiakkaan on helpompi löytää itselleen sopivat vaate- ja meikkivärit. Värianalyy-si ei ole uusi asia vaikkakin osalle vielä tuntematon. Annen mukaan nuoret eivät ole välttämättä kuulleet värianalyysis-ta aiemmin ja vanhemmille ihmisille aiheesta tulee helposti mieleen kahdek-sankymmentäluku.

Siirrymme työtilaan, jossa menen istumaan lähelle peiliä. Anne peittää vaatteeni valkoisella kaavulla ja hiukseni valkoisella myssyllä. ”Tämä myssy päässä tulee oikein hehkee olo. Ihan kuin olisi töissä jossain koulun ruokalassa”, Anne nauraa. Värjätyt hiukset on Annen mu-kaan peitettävä, koska asiakas on voinut valita itselleen väärän värisävyn, joka voi vaikuttaa värianalyysiin. Värianalyysi

tehdään vertaamalla värejä asiakkaan ihon ja silmien väriin, sekä hiusten omaan väriin.

Anne laittaa kasvojeni eteen ensin eri sävyisiä punaisia kangaspaloja ja katsoo tarkasti kasvojeni muutosta. Itse en huo-maa mitään mutta mukana oleva kuvaaja huomaa muutokset. Annen mukaan on normaalia, että toiset huomaavat muu-tokset nopeammin kuin itse analyysissa olija. Anne vaihtaa värejä ja osoittaa kuinka eri sävyt muuttavat kasvojani. Hiljalleen alan hahmottamaan itsekkin värien tuomat muutokset. Väärien värien kanssa kasvoihini ilmestyy varjoja ja sil-mienaluset tummenevat. Oikeilla väreillä kasvojeni värit tasoittuvat ja muutenkin kasvot voivat näyttää kapeammilta.

Anne esittelee värikarttaa, jossa sävyt on jaoteltu neljään osaan ja nimetty vuodenaikojen mukaan. ”Sävyt on vaan jaoteltu näin selkeyden takia ei näillä niin ole tekemistä vuoden aikojen kanssa. Toisaalta syksyn värit ovat kuin suoraan syksyisestä luonnosta”, Anne selventää.

Omaksi väriperheekseni paljastuu kevät, joka tarkoittaa sitä, että läpimät ja kirkkaat värit sopivat minulle parhaiten. Olenkin aina ollut viehättynyt kirkkaista väreistä. ”Moni löytää oikeat värit luon-

nostaan. Monilta asiakkailta on löytynyt oikeita sävyjä vaatekaapista jo ennen värianalyysiä”, Anne toteaa. Yllätyksenä puolestaan tuli etteivät syksyn murretut sävyt käy minulle olleenkaan. Poltetun oranssi ja oliivin vihreä tekivät minusta suorastaan sairaan näköisen ja näitäkin värejä kaapistani löytyy.

”Jos jotain vaatetta ei tule käytettyä niin vika voi olla väärässä värisävyssä.”

Annen mukaan hänen asiakkaistaan keväitä on ollut eniten ja syksyjä vähiten.

Annelle itselleen on tehty väriana-lyysi kahteen otteeseen. Ensimmäi-nen värianalyysin mukaan Anne olisi selkeästi ollut syksy. ”Ihmettelin sitä hieman. Myöhemmin pääsin virallisen värikonsultin vastaanotolle missä minut määriteltiin kevääksi, joka tuntuikin oikealta. Ensimmäisellä kerralla minulta ei peitetty hiuksia, joka varmaan antoi vääristetyn kuva.”

Anne itse on käynyt tämän jälkeen virallisen värikonsulttikoulutuksen Helsingissä.

Värianalyysin myötä ei tarvitse luopua omasta lempiväristään vaan voi etsiä it-selleen oikean värisävyn. Ainoastaan yhtä väriä Anne suosittelee karttamaan.

”Musta käy tosi huonosti suomalaisil-

le. Ainoastaan talvi-ihmisille musta käy mutta heistäkin vain muutamalle.”

Kuitenkin naistenlehdissä toitotetaan kuinka jokaisen naisen vaatekaapissa pi-täisi olla yksi pikkumusta. Annen mukaan pikkumusta on hyödyllinen olla jos on tilaisuuksia, jossa vaaditaan tietynlaista pukeutumista, mutta tällöinkin mustaa vaatetta tulisia asustaa omalla värillään.

”Esimerkiksi sinun kannattaa hankkia tummansininen hartiahuivi.”

Selvennykseksi Anne laittaa toiselle olalleni mustaa kangasta ja toiselle olalle tummansinistä, jolloin huomaan itsekin kuinka huonosti musta käy kasvoilleni.

”Tummansininen on kevään musta.”Värianalyysista asiakas saa mukaansa

vielä värikartan, josta löytyy oman väri-perheen kaikki sävyt ja selitykset mitä mikäkin väri viestii.

”Oman värin kannattaa olla lähellä kasvoja, jotta värin vaikutus näkyy. Väri-kartan kanssa ei tarvitse lähteä housuja ostamaan vaan voi vaikka ostaa ne mus-tat housut. En kuitenkaan suosittelisi ostamaan sinapinkeltaisia housuja, jos syksy ei käy yhtään.”

Anne suosittelee värianalyysia kaikil-le, koska värikarttaa voi käyttää apuna shoppailussa. Värianalyysi ei ole pelkäs-tään naisten juttu vaan myös miehille on oma analyysinsa.

”Pidemmällä aikavälillä säästää rahaa ja oikeissa värisävyissä tulee itsevarma olo.”

” Oman värin kannattaa olla lähellä kasvoja, jotta värin vaikutus näkyy

Vaatekaappi täynnä mutta ei kuitenkaan mitään päälle pantavaa? Uljaan toimittaja kävi tes-taamassa värianalyysia. Tulokset yllättivät testaajan. - Jenni Lintunen, teksti & Joona Sipi, kuva

Hyvinvointi

16 17Uljas 10 | 9. 12. 2013 Uljas 10 | 9. 12. 2013

Empatiakuilun tuolla puolen

Kuopion kampuksella toimiva sosiologian professori Juho Saari on juuri valittu Suo-men itsenäisyyden juhlarahaston kestä-

vän kehityksen asiantuntijapaneeliin. Paneelin tarkoituksena on tuoda tieteen näkökulmaa politiikkaan. Saaren mie-lestä huono-osaisuus ja erityisesti siihen liittyvä yksinäisyys pitäisi nähdä samalla tavalla yhteiskunnallisena asiana kuin aiemmin on nähty esimerkiksi ylipaino tai tupakointi.

”Tilastollisesti huono-osaisiksi voidaan määritellä väestöosuuksista joidenkin yleisten kriteerien mukaan vaikka 700 000 suomalaista. Huono-osaiset yhteiskunnan notkelmissa ovat sellaisia, jotka resurssivajeen ohella usein itse määrittävät itsensä huono-osaisiksi. Näitä ihmisiä on Suomessa noin 100 000. Kysymys on erilaisista perusturvan alapuolella olevista, erityispalvelujen piirissä tai esimerkiksi leipäjonoissa olevista ihmisistä”, Saari kertoo.

Ihmiset eivät välttämättä itse koe olevansa huono-osaisia, vaikka objektii-visten kriteereiden mukaan sitä olisivat-kin. Määrittelyssä on Saaren mukaan aina tietty jännite.

Yksi syy huono-osaisuuden kasautu-miseen on suomalaisten yhteisöllisyyden tunteen väheneminen.

”Kun suomalaisilta kysytään, kokevat-ko he olevansa samassa veneessä, niin 68

prosenttia on sitä mieltä, että emme ole. Ihmiset ovat eriytyneet hiukan toisistaan eivätkä koe samanlaista yhteenkuulu-vuutta kuin Suomessa joskus aiemmin oli tapana. Tämä on viime vuosikymmenten kehitys.”

Osa väestöstä on Saaren mielestä siirtynyt empatian kuilun tuolle puolen. Kun yhteinen elämänkokemus puuttuu, heikkenee samalla kyky asettua toisen asemaan.

”Me emme koe tiettyä väestöä koh-taan myötätuntoa, jos olemme koskaan kokeneetkaan. He ovat sosiaaliselta etäisyydeltään sen verran kaukana, että jäävät ulkopuolelle. Kun asiaa katso-taan tarkemmin, ne ihmiset joilla ei ole kokemusta huono-osaisuudesta omassa elämässään tai lähipiirissään, ovat paljon myötätunnottomampia, kuin ne, jotka ovat kokeneet sitä lähipiirissään.”

Elämänpiirien eriytyminen on alueellista. Esimerkiksi Helsingissä kaikkein hei-koimmassa asemassa olevat eivät juuri tiedä miten rikkaimmat elävät ja sama toimii toisinpäin. Fyysinen ja elämän-kokemuksellinen etäisyys on sen verran suuri.

”Helsingin Diakonissalaitos järjestää luokkaretkitapahtumia, joissa suoma-laisen eliitin eri ryhmät käyvät tutustu-massa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämään. Se on hyvin konkreettisesti osoittanut, että meidän

keskiluokkaiset ihmisemme eivät siitä maailmasta juuri tiedä.”

Saari arvioi, että yksinäisyys on koko yhteiskuntaa koskettava ominaisuus. Yksinäisyyteen puuttumalla puututaan useisiin kansanterveydellisiin ongelmiin. Kaikilla ihmisillä, jotka hakevat toimin-takykyä elämässään, on oikeus luonteviin ja toimiviin sosiaalisiin suhteisiin, jotka tyydyttävät henkisesti.

”Tässä mielessä on kyse epäoikeu-denmukaisuudesta. Tietyillä ihmisillä tämäntyyppiset oikeudet eivät toteudu. Yksinäisyys on yhteiskuntapoliittinen kysymys, koska kyse on samasta pro-sessista, joka koski aikoinaan ylipainoa, perheväkivaltaa ja tupakointia. Ne muut-tuivat vuosien mittaan yksityisasioista kansanterveydellisiksi ja julkis-talou-dellisiksi asioiksi. Meillä on kohtuullisen vahva ja systemaattinen näyttö, että yksinäisyys on keskeinen hyvinvointi- ja terveysongelma. Yksinäisyys aiheuttaa esimerkiksi ylipainoa, stressiä, unetto-muutta ja jopa masennusta”, Saari toteaa.

Internet ja sen lukemattomat yhteisö- ja keskustelupalvelut eivät osaltaan vielä ratkaisevasti helpota yksinäisyyden kokemusta.

”Netin yhteydessä puhutaan yksin yh-dessä -ilmiöstä: olemme netissä enene-vässä määrin ja esitämme siellä erilaisia rooleja. Sosiaaliset suhteet ovat tilapäisiä ja luonteeltaan sellaisia, että ne eivät kan-nattele meitä vaikeina aikoina. Enemmän

on kyse tällaisista hyvien tai aurinkoisten päivien suhteista.”

Netti ei ole Saaren mukaan fooru-mina kovin tasa-arvoinen. Esimerkiksi vertaistukipalstoilla pärjäävät kielelli-sesti taitavat ja kirjoittamiseen tottuneet ryhmät, muut ryhmät ovat selkeästi aliedustettuina.

”Internet-pohjainen vertaistukimaa-ilma osoittautuu tarkemmassa tarkaste-lussa enenevässä määrin koulutettujen naisten foorumiksi”, Saari analysoi.

Ihmisen kiinnostavuus muiden ihmisten kannalta on tärkeä yksinäisyyteen vaikut-tava tekijä. Netissä näkyvyyden merkitys korostuu: täytyy olla jotain sellaista annettavaa, joka on muille mielenkiin-toista. Saari on huomannut tekemissään haastatteluissa, että yksinäisyyteen iden-titeettinä liittyy usein häpeää, ja kovin moni ei itse määritä itseään näin.

”Siellä usein sanotaan, että yksinäisen ystäväksi ei halua edes toinen yksinäinen. Siksi yksinäisten ei vanhan viisauden mukaan pitäisi perustaa toisilleen yhdis-tystä, vaan liittyä kuoroon.”

Onko yhteiskunnan syy, jos ihmisellä ei ole yhtään kaveria?

”Yksinäisyys on yhteiskuntapoliitti-sena ongelmana niin sanottu viheliäinen ongelma. Se määrittyy vaikeasti eikä siihen saada selvää vastausta. Yksilö-tasolla yhteiskunnan vika ei ole se, että ihmisellä ei ole yhtään ystävää. Kuiten-kin se, miten yhteiskunta on järjestetty vaikuttaa yksinäisyyden kokemuksen esiintyvyyteen. Yksinäisyyden kokemuk-sesi on tilastollisessa mielessä vahvasti kytköksissä siihen missä yhteiskunnassa asut. Se ei ole yhtä vahvasti kytköksissä esimerkiksi persoonallisuuden tyyppiin”, Saari toteaa.

” Me emme koe tiettyä väestöä kohtaan myötätuntoa, jos olemme koskaan kokeneetkaan.

Suomalaiset eivät enää koe olevansa samassa veneessä, sanoo muun muassa hyvinvointia ja yksinäisyyttä tutkinut sosiologian professori Juho Saari. Kun yhteinen elämänkokemus puut-tuu, kyky asettua toisen ihmisen asemaan heikkenee. Yksinäisyys tulisi nähdä yhteiskunnal-lisena kysymyksenä, vaikka Saaren mukaan yhteiskunta ei ole yksilötasolla vastuussa yksi-näisyydestä. - Jussi Turunen, teksti & Raija Törrönen, kuva

18 19Uljas 10 | 9. 12. 2013Uljas 10 | 9. 12. 2013

Filosofia kääntyy joskus erittäin heikosti omaa saati muiden elämää parantaviksi teoiksi. Ihmisellä voi olla mitä ylevimmät ja ajattomat periaatteet jostakin

asiasta, mutta elääkö hän itse oppiensa mukaan? Liberalismi on aate, jonka keski-össä ovat vapaus ja ennen muuta yksilön-vapaus. Italialaisen historioitsija Dome-nico Losurdon Liberalismin musta kirja (2013) on eräänlainen liberalismin vasta-historia: vapauden puolestapuhujat ovat syyllistyneet orjuuttamiseen, kolonialis-miin, kansanmurhaan ja rasismiin. Näitä historian synkkiä lukuja Losurdo pitää vähintään yhtä suurena osana liberalistis-ta perintöä kuin vapauden ideaalia.

Liberalismin musta kirja käy läpi Yhdysvalloissa harjoitettua orjuutta, siirtomaavaltojen käyttämiä sortotoimia sekä alempien luokkien työorjuutta. Englannissa orjuus julistettiin laittomak-si 1772. Yhdysvalloissa orjaomaisuus ja poliittinen valta olivat vakaassa ja välittö-mässä suhteessa.

”Liberalismi ja orjuus syntyivät merkillisen kaksoisraskauden hedel-

minä”, Losurdo kirjoittaa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksessa puhutaan kaikkien ihmisten tasa-arvosta, mutta sen kirjoittaja, Yhdysvaltojen kol-mas presidentti Thomas Jefferson piti itse orjia. Filosofi Edmund Burke ylisti orjanomistajien erityisen syvää liberaalia henkeä ja vapaudenrakkautta.

Losurdon teos osoittaa lukuisilla eri tavoilla, että vapauden tavoittelu ja sen kohoaminen joksikin kaikkia ihmisiä koskevaksi päämääräksi ei tapahtunut asteittain ja rauhanomaisesti, saati että se olisi johtunut puhtaasti sisäisistä syistä. Vapautumisprosesseja työnnet-tiin usein eteenpäin liberaalin maailman ulkopuolelta. Aikalaiset huomasivat, että amerikkalaisten tapa ylistää vapautta oli ristiriidassa käytännön elämässä. Muun muassa Benjamin Franklin törmäsi keskustelukumppaneidensa sarkastisiin kommentteihin ollessaan Lontoossa ajamassa siirtolaisten asiaa.

”Te amerikkalaiset nostatte suuren metelin pienimmästäkin kuvittelemas-tanne loukkauksesta sitä vastaan, mitä te pidätte vapauksinanne; tässä maailmassa ei kuitenkaan ole kansaa, joka olisi yhtä

suuri vapauden vihollinen, yhtä ehdotto-man tyrannimainen kuin te olette silloin, kun se on teidän kannaltanne edullista”, Franklinille sanottiin.

Vapaus ei ole missään tullut automaat-tisesti, se ei historian aikana ole ollut kovin ”luonnollinen” asia, ainakaan siinä muodossa kuin vapaus nykyään tunne-taan. Losurdon mielestä liberalismin ajatusperinnön ansiot ovat niin merkit-täviä ja ilmeisiä, ettei niitä tarvitse lisätä kuvitteellisin keinoin.

Miksi nykyään elävän, mahdollisesti va-pautta tärkeänä arvona pitävän ihmisen pitäisi kiinnostua liberalismin veren-punaisesta historiasta? Losurdo tekee selväksi, että hän ei käsittele liberalismia sen ”abstraktisen puhtauden” näkökul-masta, vaan käytännössä: miten se ilmeni yhteiskunnassa ja todellisuudessa.

Näin ollen voi todeta, että Losurdo käsittelee vastahistoriassaan ennemmin liberalisteja eli ihmisiä.

Täsmällisemmin voisi kysyä: onko kaukaa katsottuna vika ihmisessä vai aat-teessa? Vai onko niiden erottaminen edes mahdollista? Losurdon lohduton kuva-elma liberalisteina tunnettujen ihmisten

toimista pyrkii tekemään selväksi ainakin yhden asian: aate on sellainen, millainen ihminen on. Tämä tarkoittaa, että ei ole mitään puhdasta, ihmisistä riippumaton-ta liberalismia. Ihmiset tekevät aatteen eikä toisinpäin. Jokainen osoittaa omalla toiminnallaan aatteensa, sen, mitä todel-la sydämessään tuntee. Sitä ei osoiteta missään ajatusten välisessä kamppailus-sa, jossa puhtain ja alkuperäisin ajatusten Andalusian kuningas putsaa pöydän.

Loserdon kirjan kantava teema on, että suuret ajattelijat eivät useimmiten ole suuria ihmisiä. Historioitsija maalaa li-beralisteista varmasti itselleen mieleisen kuvan. Täydellisessä maailmassa ainoas-taan hyvät ihmiset tekevät ja kirjoittavat asioita, jotka johtavat pitkän kipuilun jälkeen hyvään lopputulokseen. Valitet-tavasti maailma ei ole monimutkainen, se on vielä monimutkaisempi.

Muusikko Frank Zappa, oman mää-ritelmänsä mukaan konservatiivi, puhui elinaikanaan ahkerasti musiikin ja taiteen sensurointia vastaan ja eräässä haastatte-lussa hän viittasi Yhdysvaltojen perus-tajiin sekä ihmisen ristiriitaiseen tapaan sanoa yhtä ja tehdä toista: ”The founding fathers for one thing kept slaves…Not exactly a punch of swell guys but I think they had some good things in mind.”

Domenico Losurdo: Liberalismin musta kirja (2013). Suomentanut Pauliina de Anna. Into.

433 s.

Liberalismin likaiset legendatAatteen, joka nykyisessä kielenkäytössä liittyy vapauteen ja yksilöllisyyteen, juuret ovat or-juudessa ja etuoikeuksien ajamisessa pääasiassa valkoisille kansalaisille. Historioitsija Do-menico Losurdo katsoo Liberalismin musta kirja -teoksessaan, että historian aikana vapau-den puolesta ovat eniten pitäneet ääntä yksilöt, jotka ovat omassa elämässään sallineet orjuuden ja kansanryhmien alistamisen. - Jussi Turunen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

” Vapaus ei ole missään tullut automaattisesti

20 21Uljas 10 | 9. 12. 2013Uljas 10 | 9. 12. 2013

Roller Derby tahtoo sinutSuomen odotukset kovat opiskelijoiden olympialaisissa

Kulttuuri Rullaluistelu

Talviurheilu

Teatteri

Kuopio Roller Derdy aloittaa vuodenvaihteen jälkeen lajin ykkösdivisioonassa. Vuonna 2012 perus-tettu joukkue on osa aaltoa joka pyyhkii yli maan, uusia joukkueita nousee tiuhaan.

Vaikeaa lajia on olla rakastamattakaan. Tarjolla on sentään vauhtia ja vaarallisia tilanteita rullaluis-timilla sekä punk- ja burleski-estetiikkaa liitettynä päheisiin alteregoihin ja korskeisiin lisänimiin. Kuopion rollareiden Lou Vitonen (Outi Taskinen) torppaa alkuunsa, että kyse olisi kuitenkaan puh-taasti show-lajista.

”Ei. Tämä on fyysinen ja vakavasti otettava urhei-lulaji. Roller Derby on täyskontaktilaji, jossa naiset luistelevat vanhanmallisilla quad- rullaluistimilla.”

Ovaalin muotoisella radalla luistelee kerrallaan viisi jäsentä per joukkue.

”Neljä henkeä kummastakin joukkueesta muodostaa radalle ryhmän eli pakan, jotka luistele-vat tiiviisti yhdessä. Oman joukkueen pakka ei saa hajota. Pakan takaa lähtee kaksi pisteiden tekijää eli jammeria, joiden tehtävänä on päästä pakan läpi. Jammeri saa pisteen ohitettuaan vastapuolen pelaajan lantion. Lajissa puolustetaan ja hyökätään yhtä aikaa.”

Laji on fyysinen, jäähyjä jaetaan. Tuleeko pataan?”Kyllä, mutta meillä on paljon sääntöjä jotka

estävät pahimpia tapaturmia ja rikkeitä. Sääntöjä on noin 40 sivua opiskeltavana.”

”Myös miehet voivat osallistua lajiin esimerkiksi tuomarin tai toimitsijan roolissa. Roller Derbyä pi-detään pääasiallisesti naistenlajina, mutta Suomes-takin löytyy muutama miesjoukkue”, Lou Vitonen kertoo.

Aikaisin muoto Roller Derbystä nähtiin Yhdysval-loista jo 1880-luvulta, mutta nykyisen muotonsa laji sai 30-luvulla, kun promoottori Leo Seltzer lisäsi ur-heilutoimittajien ja yleisön pyynnöstä dramatiikkaa nopeus- ja kestävyysrullaluistelukilpailuihin. Uuden aamun laji koki erinäisten nousujen ja tuhojen myö-tä vuosituhannen vaihteessa.

Opiskelijoiden olympialaiset, Talviuni-versiadit kisaillaan Italian Trentinossa 11.-21. joulukuuta. Suomesta kisoihin lähtee nuori joukkue. 70 prosenttia urheilijoista on syntynyt 1990-luvulla. Tällä hetkellä tuoreimpien tietojen mu-kaan Itä-Suomen yliopistosta ja Karelia ammattikorkeakoulusta Trentinoon lähtee seitsemän urheilijaa. Ampuma-hiihtojoukkueessa täkäläisiä oppilaitok-sia edustavat Meri Maijala, Tuomas Grönman, Henri Lehtomaa ja Tuomas Säily, joka tosin valmistui vuonna 2012.

Maastohiihtossa aluetta edustavat Tanja Kauppinen, Marjaana Pitkänen ja Pert-tu Hyvärinen.

”Maastohiihdossa kisoihin on lähdös-sä melko nuori porukka, mutta uskon että nämä urheilijat pystyvät taistelemaan aivan kärkipään sijoituksista. Alkukauden ensimmäisissä kisoissa kaikilta joukku-eeseen kuuluvilta on jo tullut väläytyksiä hyvästä kunnosta ja myös suksihuolto-porukka on todistettavasti jo iskussa”, valmentaja Janne Hyyppä kertoo.

”Universiadit tulevat olemaan var-

masti hieno tapahtuma ja tunnelmaltaan hieman vapaammat kuin esimerkiksi samassa paikassa tammikuun lopussa 2014 järjestettävät nuorten MM-kilpailut. Nämä universiadit tarjoavat myös erittäin hyvän mahdollisuuden joukku-eemme valtaosalle tutustua jo tuleviin MM-latuihin”, Hyyppä jatkaa.

Tällä kertaa Suomella ei ole joukkuet-ta jääkiekossa. Myös muodostelmaluiste-lu jouduttiin kisoista perumaan koko-naan vähäisen osallistujamäärän vuoksi.

Alkujaan talviuniversiadit piti järjes-

tää Slovenian Mariborissa, mutta heidän vetäydyttyään hankkeesta vetovastuun otti Italia. Suomalaisittain kirvelevä tappio kärsittiin myös siinä, kun Suomi ei saanut vuoden 2015 talviuniversiadien hiihtolajeja Lahteen.

”Olemme luonnollisesti erittäin pettyneitä ja yllättyneitä päätöksestä, joka tehtiin ilman kunnollista vuorovai-kutusta maihin, jotka olivat halukkaita ja kykeneviä järjestämään kisojen hiihtola-jit. Opiskelijoiden Liikuntaliitto, lajiliitot, Lahden kaupunki ja Olympiakomitea tekivät kaikkensa kisojen saamiseksi Suomeen”, Opiskelijoiden Liikuntalii-ton puheenjohtaja Teemu Myllärinen harmittelee.

Poimintoja

Eettinen markkinahumu

Savilahden pingviininrangat ammattiareenalle

Tragikoomisia merirosvoja

Varjomarkkinat on eettinen ja ekologinen variaatio jouluisesta markkinahumusta. Joensuussa Väen talolla 14. joulukuuta järjestettävä tapahtuma tarjoaa kestävämmän tavan nauttia joulunajasta, tai vaikkapa kekristä, jos se sattuu olemaan sydäntä lähempänä.

”Joulu on rauhoittumisen ja yhdessäolon aikaa. Olis sitten perinteisen joulun ystävä tai kiinnostuneempi kekrijuhlasta, on hyvä edes kerran vuodessa juhlistaa sitä, että voi viettää rauhallista aikaa läheistensä kanssa. Vaikka puhumme ”joulusta” yleisesti, voi jokainen itse määrittää sen sisällön”, järjestäjät kertovat.

”Jos täytyy kuluttaa, niin on syytä valita kulutus-tuotteet niin, että niistä koituu mahdollisimman vähän kuormitusta ympäristölle. Myytävät leivonnaiset ovat ve-gaanisia ja myös luomua on tarjolla. Käsitöissä on käytetty mm. kierrätysmateriaaleja.”

Tapahtumaa organisoivat Joensuun Oikeutta Eläimille ja Venäjällä eläimiä kadulta pelastava Ota Minut Perhee-seen –ryhmä. Pelastetun eläimen adoptoinnista on myös mahdollisuus keskustella markkinoilla

Savilahden hellyttävimmän, ja nyt itsetuhoisimman, jää-kiekkojoukkueen Claybay Skeleguinsin tarina jatkuu. Jää-kenttien tarunhohtoiset pingviinipoikamme ja -tyttömme hyökkäävät joulukuun 15. päivä sumeilematta ammatti-areenalle ja Trust Kapital Areenalla käydään hyväntekeväi-syystaisto, jossa Claybayt ottavat mittaa pahamaineisesta KalPan miesten edustusjoukkueesta. Luoja paratkoon.Ottelulla Claybay Hockey ry kerää Pohjois-Savon alueella varoja Juniori-KalPalle vähävaraisten nuorten ja lasten jääkiekkoharrastuksen tukemiseksi. Keräykseen voi osal-listua seuraamalla ohjeita joukkueen sivulta www.claybay.fi. Haasteessa sitoudutaan maksamaan haluttu summa jokaisesta Claybayn maalista. Myös kiinteän summan lahjoittaminen onnistuu. Ottelun yhteydessä järjestetään myös hyväntekeväi-syyshuutokauppa netissä. Kohteina ovat muun muassa Claybayn game-worn –pelipaitoja.28. marraskuuta Skeleguins rikkoi muotin tekemällä historiansa ensimmäisen maalin. Ottelu SWT:tä vastaan päättyi poikkeuksellisen valoisin lukemin vain 1 – 5 tappi-oon.

Claybay Skeleguins vs. KalPa Trust Kapital Areenalla

15. joulukuuta kello 14. Vapaa pääsy.

Doc Lounge Joensuu tarjoilee DocPoint-dokkarifestari-ennakkona 12. joulukuuta kello 18 alkaen tragikoomisia merirosvoja. Last Black Sea Pirates kertoo Bulgarias-sa Mustanmeren rannalla vaikuttavasta resuisesta ja epämääräisestä pikkurikollisryhmästä, joka on valinnut elämän yhteiskunnan ulkopuolella. Ryhmän johtajalla Jack the Whalella on hallussaan salaista tietoa mustalais-merirosvon kätketystä kulta-arkusta. Illan alkukuvana esitetään Artova Film Festival –tapahtumassa palkittu lyhytelokuva Aamulla viemme lapset metsään. Doc Loun-ge järjestetään tällä kertaa yhteistyössä helsinkiläisen DocPoint-festivaalin kanssa.

”Lupaan päästää puujalkaiset ja koukkukätiset ilmai-seks sisään. Myös papukaijan kanssa puoleen hintaan”, tapahtuman järjestäjä Petri Varis intoilee.

”Tämä on parasta. Fyysinen laji, kunto kasvaa, mukavaa ja vaatii pelisilmää sekä strategista älyä”, Lou Vitonen hehkuttaa lajin ominaisuuksia.

Talviuniversiadeihin ampumahiihtojoukkueessa matkaava Meri Maijala on jo lajin nelinkertainen Suomen mestari ja kansainvälisiä arvokisojakin on jo nähty. Itä-Suomen yliopistossa hän opiskelee mediakulttuuria ja viestintää.

Roller Derby jyrää. Kuopio Roller Derby nousi kuunvaihteessa ykkös-divisioonaan. Suomi onkin Euroo-pan ensimmäinen maa, jossa on la-jille pyhitetty kansallinen liiga. Nyt ne haluavat mukaan myös sinut. - Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

Talviuniversiadien Suomen joukkueessa itäsuomalaiset opiskelijat ovat vahvasti edustettu-na. Valmentaja odottaa suomalaisten taistelevan kärkisijoista lajeissaan. - Pasi Huttunen, teksti & Joona Sipi, kuva

Hieno joensuulaisperinne, Joensuun ylioppilaste-atterin Pisarat XI: Irti! saa ensi-iltansa Väen talolla 17. tammikuuta kello 19. Pisarat on vuosittaisen teeman ympärille rakentuva lyhytnäytelmäkokonai-suus, joka on perinteisesti tarjonnut myös uusille teatterilaisille tilaisuuden näyttää kyntensä. Tällä kertaa viidestä näytelmästä koostuvan esityksen teemaksi on valittu liike ja liikkuvuus, osin myös siksi, että tällä kertaa esitys ravaa poikkeuksellisen paljon paikasta toiseen. Sitä esitetään Väen talon lisäksi Pakkahuoneella, Teatteri Sataman tiloissa sekä Kerubissa.

”Käsikirjoitusten teemoissa irrallisuus ja ulko-puolisuus ovat pinnalla. Irti! on monen teatteritilan ja mielentilan näytelmä. Lavalle astelevat yhteis-kunnasta, todellisuudesta, yhteisöistään, toisistaan ja itsestään irrallaan olevat hahmot. Työuupumus, Newtonin lait, kauneus, hulluus ja helppo elämä paiskaavat kättä, kun henkilöt ottavat mittaa maail-masta ja etsivät omaa paikkaansa siinä”, Pisaroiden tekijät kuvailevat.

Pisarat XI: Irti! Väen talolla 17. tammikuuta kello 19.

Pasi Huttunen, teksti & Antti Suvanto, kuva

Pisarat ravaa paikasta toiseen

Kuva näytelmästä ”Ulkopuoli”.

Kuinka mukaan?Open Skate -harjoitukset 14. joulukuuta kello 13 – 15 sekä 11. tammikuuta kello 17-19 Ylä-Pyörön koululla. Mahdollisuus kokeilla luistimia ja varusteita. Fresh Meat -alkeiskurssi tammikuun lopulla. Väylä joukkueeseen myös miehille.Lisätietoja: www.facebook.com/KuopioRollerDerby

Teatteri

Kuopion ylioppilasteatterin Platonov istuu pikkujoulukauteen kuin nyrkki silmään. Katsoja pääsee tirkistelemään Voinitsevkan maatilalla järjestettäviä juh-lia, joiden tunnelma on katossa ja viina virtaa vuolaana aamuyön tunneille asti. Näyttämön vodkan huuruisia perherii-toja ja luvattomia suudelmia on kutkut-tavaa seurata, aivan kuten oikeassakin elämässä.

Pippaloissa don juanit höyläävät puol-ta kylän rouvasväestä. Aamulla tietysti kaduttaa ja hävettää. Kylän halutuin ukkomies Platonov on täysin viettiensä vietävissä, mistä ei tietysti seuraa muuta

kuin itkua ja sotkua.Näytelmän ohjannut Janne Puusti-

nen on tehnyt hyvää työtä, sillä alun han-kalan, tsehovilaisen hahmosekamelskan jälkeen draaman kaari lähtee sinkoamaan ylöspäin hyvinkin nopeasti. Reilun puoli-toistatuntisen aikana tunteita ja tunnel-mia käsitellään laidasta laitaan ja lattiasta kattoon. Naurua, itkua, intohimoja, komiikkaa, tragediaa ja farssia yhdistele-vä esitys pysyy koossa hämmästyttävällä tavalla.

Ylioppilasteatterin näyttelijäkaarti tekee loistavia roolisuorituksia toinen toisensa perään. Näyttelijät tulkitsevat Tšehovin kirjoittamia tunteita ja ajatuk-sia pääosin niin tarkasti ja aidosti, että katsojan on helppo eläytyä ja liikuttua tarinan mukana. Etenkin maatilan emän-tää, Anna Petrovna Voinitsevaa näyttele-vä Eija Ruuskanen Platonovin Sasha-vaimona esiintyvä Ella-Riikka Pöllänen onnistuvat rooleissaan loistavasti.

Dialogin ohessa kuullaan KYT:n rivien kultakurkkuja ja näytelmän taustalla soi taukoamatta Aapo Halmeen yhden miehen orkesteri, jonka musisointi tuo syvyyttä monen kohtauksen tunnelmaan.

KYT on tehnyt Platonovin kanssa loistavan työn. Roolitus on onnistunut ja näytelmä on äärimmäisen viihdyttävä. Puvustuksen seulasta läpi lipsahtaneista Platonovin markettiboksereista on kui-tenkin merkittävä miinus!

Platonovia esitetään Lukemalla joulukuussa vielä 13. ja 17. päivä. Vuo-denvaihteen jälkeen on odotettavissa lisänäytöksiä.

Platonov ei tyydy platonisuuteen

Lukema muuttuu KYT:in näytelmässä Voinitsevkan maatilaksi

Kuopion ylioppilasteatterin versioon Anton Tšehovin pari-kymppisenä kirjoittamasta ja sittemmin unohtuneesta Plato-nov-näytelmästä on helppo tarttua. KYT tulkitsee tsehovilaiset tunteet, tyylit ja teemat tarkasti ja taidokkaasti. - Maiju Pohjolainen, teksti & Anssi Toivanen, kuva

” Ohessa kuullaan KYT:n rivien kultakurkkuja ja näy-telmän taustalla soi tauko-amatta Aapo Halmeen yh-den miehen orkesteri.

22 23Uljas 10 | 9. 12. 2013 Uljas 10 | 9. 12. 2013

Elokuvan tapahtumat sijoittuvat 1980-lu-vun Suomeen. Toivo (Martti Suosalo) on silminnähden tavallinen suoma-lainen mies, jonka elämästä on puhti

lopussa. Hän on juuri saanut potkut työstään sanomalehden latojana, ryyppää kotonaan, harrastaa aktiivisesti penk-kiurheilua ystäviensä kanssa ja joutuu kuuntelemaan topakan kätilövaimonsa Pirkon (Pirjo Lonka) nalkutusta. Lopul-ta Pirkko ehdottaa, että Toivo luovuttaisi verta, jotta hänestä olisi edes jotakin iloa yhteiskunnalle. Toivon suonet ovat kuitenkin täynnä niin tuhtia tavaraa, että

hän löytää itsensä pian Suomen hiihto-maajoukkueen huoltojoukoista. Toivon ennennäkemättömän vahvasta verestä halutaan suomalaiselle hiihtourheilulle uusi ”salainen ase”. Hänestä tulee myös Ainon (Pamela Tola), nuoren ja kauniin hiihtäjälupauksen läheinen ystävä. Vähi-tellen Toivo ajautuu suurten moraalisten ja eettisten kysymysten äärelle ja paineet vain kasvavat. Hänen on vastattava perimmäiseen kysymykseen: onko hän ”isänmaallinen mies?”

Elokuva sai alkunsa ohjaaja Arto Ha-losen vuonna 2012 ohjaaman, suomalais-ta dopingin käyttöä käsittelevän Sinival-koinen valhe-dokumentin yhteydessä esiin nousseista humoristisista aineksis-ta, joita ei voinut käsitellä vakavan asial-

lisessa dokumenttielokuvassa. Elokuvan tapahtumat ja henkilöt ovat kuitenkin täysin kuvitteellisia. Haloselle Suosalon käyttö komediaelokuvan pääroolissa naksahti jo käsikirjoitusvaiheessa.

”Häneen voidaan samaistua ja hän kuvastaa meitä suomalaisia”, Halonen tiivistää.

Suosalo itse ei tuntenut mitään erityistä suhdetta tai intohimoa juuri dopingaiheeseen, mutta hän koki mie-lenkiintoiseksi mahdollisuuden käsitellä haudanvakavaksi käynyttä dopingkes-kustelua komedian keinoin. Myös hänen mielestään Toivon olemus kuvastaa peri-suomalaista miestä. ”Toivo on kirjoitettu hyvin arkkityyppiseksi suomalaismiehek-si, jonka me kaikki tunnemme. Hän on

sellainen, joka istuu jokaisen naapurissa. Kyllähän tuollainen nallekarhuhahmo ilmentää suomalaista miestä”, Suosalo naurahtaa.

Hänen mukaansa dopingin käytöstä tehty vakava dokumentti ja huumorilla höys-tetty fiktiivinen elokuva eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois. Kyse on vain erilaisista näkökulmista.

”Hautajaisissakin on muistotilaisuus, joka on usein jopa hauska. Vaikka on kysymys vainajana saattamisesta vii-meiselle matkalle, niin hänestä halutaan muistella myös iloisia ja hauskoja tapah-tumia elämästä. Sinivalkoinen valhe on tavallaan hautajaiset ja Isänmaallinen mies puolestaan muistotilaisuus, jossa muistellaan asiaa toisesta vinkkelistä”, Suosalo vertaa.

Dopingskandaalit ovat olleet suo-malaiselle kilpaurheilulle, kansalliselle itsetunnolle sekä Suomen kansain-väliselle maineelle erittäin kitkerä ja nöyryyttävä pala. Erityiseksi kansallisen

Suomalaisia dopingtraumoja käsitellään huumorin keinoin

Dopingskandaalit ovat koetelleet rajusti suomalaisten kansallista itsetuntoa sekä maamme julkisuuskuvaa. Ohjaaja Arto Halosen Isänmaallinen mies käsittelee kipeää aihetta kevyen tragikoomisella otteella. Pääosan esittäjä Martti Suosalo näkee elokuvan myös anteeksianto-na ihmiselle. - Tatu Lehto, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Kansalaisjärjestöjen joukossa Greenpeace on profiloitunut vahvasti suoraan toimintaan. Järjestön Suomen vastaavan

ohjelmajohtajan Sini Harkin mielestä suoran toiminnan voima on siinä, että sen avulla saadaan nostettua asioita suuren yleisön tietoisuuteen.

”Yksi mielenosoitus ei muuta mi-tään, vaan on aina osa kokonaisuutta. Greenpeace on erityisesti kampanjoin-tiorganisaatio, jonka kampanjoiden taustalla on aina tarkka, usean vuoden tutkimustyö.”

Harkin mukaan Greenpeacen tehtävä ei ole ensisijaisesti peräänkuu-luttaa yhteiskunnan laajaa ideologista muutosta, sillä siihen vaikuttaminen on hidasta. Järjestö on kohdistanut toi-mintansa erityisesti tarkasti rajattuihin kohteisiin, kuten tiettyjen kansainvälis-ten yritysten toimintaan.

”Menemme taistelu kerrallaan. Kos-ka meillä on rajalliset resurssit toimin-nan toteuttamiseen, mietimme kam-panjointikohteemme tarkkaan. Mitkä ovat pahimmat ongelmat ja mihin ongelmakohtaan kannattaa vaikuttaa, jotta saadaan aikaan muutosta? Järjestö on ollut mukana pitkään YK:n ilmasto-kokouksissa, mutta viime aikoina kan-sainvälisellä politiikalla on ollut hyvin vähän vaikutusta ilmastokeskusteluun. Olemme kohdistaneet toimintamme suuriin energiayhtiöihin, koska ne ovat ilmastonmuutoksessa tärkeimpiä tekijöitä, ne estävät vallallaan valtioita toimimasta ja niiden kautta saadaan siksi tuloksia aikaan nopeammin kuin valtioiden politiikkaan tarttumalla.”

Venäjällä tapahtuneen aktivistien kiinnioton ja mediakeskustelun kes-kellä Harkki toivoo, että keskustelua Pohjoisen jäämeren tilanteesta saadaan vietyä eteenpäin.

”Minusta olisi tärkeää keskustella siitä, miksi Venäjä reagoi mielenilma-ukseen niin voimakkaasti. Tietenkin toivon myös, että ilmastokeskustelu nytkähtäisi eteenpäin. Toistaiseksi mi-kään valtio ei ole uskaltanut ottaa esille sitä, että edes kaikkea tähän mennessä löydettyä öljyä ei voida hyödyntää, jos halutaan välttää ilmastonmuutoksen muuttuminen hallitsemattomaksi.”

Harkki kiittelee sitä, että Suomen päivitetyssä Arktis-strategiassa ollaan pohjoisten alueiden suojelun puolella,

vaikkakin strategiaan on kirjattu myös arktisen öljyn ja kaasun taloudellinen kiinnostavuus. ”Suomi on ensimmäi-nen maa, joka on osoittanut kannatusta pohjoisten napa-alueiden suojeluun. Nyt Suomen olisi tärkeää viedä asiaa eteenpäin Arktisessa neuvostossa.”

Ehkä se on merkki siitä, että jon-kinlaista poliittista painetta on saatu aikaan ilmastonsuojelussa. Vaikka ympäristöasiat huolestuttavat monia, on ympäristöaktivismi kuitenkin mar-ginaalissa. Mikä saa toiset kiipeämään öljylautalle?

”Ehkä tiedostavat ihmiset, jotka eivät aktivoidu, on saatu uskomaan, että tälle tuotanto- ja kulutusmallille ei ole vaihtoehtoja. Toiset kokevat, että toimiminen on muiden asia. Meidän tehtävämme on vakuuttaa, että vaihto-

ehtoja on.”Harkin mielestä toimiminen ympä-

ristön puolesta ei kuitenkaan edellytä valmiutta suoraan toimintaan vaan itselleen sopivan vaikuttamiskeinon löytämistä.

”Itse olen ryhtynyt ympäristöakti-vistiksi sisäisestä pakosta toimia. Aloi-tin metsiensuojelussa, kun en voinut katsoa vierestä, kun maamme viimeisiä aarniometsiä hakattiin. Uskon, että samankaltainen sisäinen pakko on muillakin aktivisteillamme.”

Harkki sanoo, että Greenpeace-asenteeseen kuuluu tietty sievistele-mättömyys.

”Emme pyri miellyttämään kaikkia. Se vetoaa niihin, jotka hakeutuvat toimintaamme, ja tekee meistä oman näköisemme järjestön.”

Greenpeace haastaa vaihtoehdottomuuttaMikään muu kansalaisjärjestö ei ole saanut Suomessa viime aikoina yhtä paljon palsta-tilaa kuin Greenpeace. Venäjän vahva reaktio aktivistien mielenilmaukseen Gazprom-energiayhtiöitä vastaan Petšoranmerellä on herätti vilkasta keskustelua. Greenpeace Nordicin Suomen tuore ohjelmajohtaja Sini Harkki kertoo, miksi järjestö luottaa kansa-laistottelemattomuuteen. - Tähti Oksanen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

”Greenpeace ei sievistele”, sanoo Greenpeace Nordicin Suomen virkaa tekevä ohjelma-johtaja Sini Harkki. Harkki vieraili Joensuussa marraskuussa Rokumentti-festivaalin seminaarivieraana.

Martti Suosalo on suomalaisten tunteiden tulkki. Takana on suurten suomalaisnimien roolit, kuten Jean Sibeliuksen, Irwinin ja Reino Helismaan. Nyt tulkintaan suomalaista kansal-listraumaa huumorin ja itseironian keikoin elokuvassa Isänmaallinen mies.

nöyryytyksen näyttämöksi muodostuivat Lahdessa vuonna 2001 järjestetyt hiihdon MM-kilpailut, joissa useat isäntämaan joukkueen jäsenet kärysivät kielletyistä aineista. Voiko Toivon nähdä eräänlai-sena kansallisen tragedian inhimillistä-jänä ja ilmentääkö hahmo suomalaista itseironiaa dopingkäryjen aiheuttaman pr-tragedian jälkeen? Suosalon mielestä juuri itseironian voi nähdä koko eloku-van, ei vain Toivon ominaisuutena.

”Siinä käytetään suomalaiselle tyypil-listä ja paljon käytettyä itseironiaa, joka on pienen kansan voimavara. Se on tässä elokuvassa hyvin vahva elementti”, Suo-salo toteaa elokuvan peruspilareista.

Suosalo on näyttelijänä tullut kotimai-selle yleisölle tutuksi useiden suurten suomalaisnimien, kuten Jean Sibeliuk-sen, Irwinin ja Reino Helismaan, tulkitsi-jana. Näkeekö hän itsensä suomalaisten tunteiden tulkkina myös Toivon roolissa? Suosalon mielestä isänmaallisuus kietou-tuu roolihenkilöihin heidän henkilökoh-taisten piirteidensä kautta.

”Kyllä sitä aina tulkitsee jotakin ja jon-kin asian ajajana sitä aina on. Elokuvassa Toivolta kysytään, onko hän isänmaal-linen mies ja hänellä hyvä veri nousee vähän hattuun, mikä on hauskaa. Siis se, miten hän oikeasti alkaa tuntea itsensä isänmaalliseksi mieheksi. Hauskaa on myös, että vaimolla on omat motiivit päästä seurapiireihin, mutta hän myös pukee sen isänmaallisuuden piikkiin”, Suosalo tokaisee.

Elokuvaa tullaan esittämään myös ulkomailla, mm. Yhdysvalloissa. Onko suomalainen itseironia tunnistettavis-sa myös ulkomaisen yleisön silmissä? Suosaloa elokuvan kansainvälinen vas-taanotto ei huoleta.

”Ironia on hyvin globaalia. Vain jois-sakin harvoissa kulttuureissa itseironia ei ole tapa esittää asioita. Jenkeissäkin se on ymmärrettyä. Ei se itseironiasta ole kiinni”, Suosalo toteaa.

Suomen dopingskandaalit ovat ilmeinen osoitus suomalaisten urheilijoiden ja valmennusjohdon häpeällisistä lankee-muksista ja virheistä. Toimiiko elokuva eräänlaisena anteeksipyyntönä suoma-laisten puolesta? Suosalo näkee elokuvan ensisijaisesti inhimillisenä kertomuksena ihmisen heikkoudesta sekä sen hyväksy-misestä.

”Tavallaan tarina on anteeksianto ihmiselle. Ihmiselle tulee houkutuksia ja hän tekee virheitä. Kaikki me las-kelmoimme aina jossakin vaiheessa ja pystymme selittämään itsellemme val-heet oikein päin. Olemme vain heikkoja. Meillä on heikko liha ja olemme hauraista elementeistä rakennettuja. Uskon, että elokuva ei ole vain anteeksipyyntö -tai anto suomalaisille, vaan se käsittelee ih-mistä vaikeiden päätösten ja tilanteiden edessä. Se on tutkielma ihmisestä näiden tilanteiden myllerryksessä ja siitä, millai-sia ratkaisuja hän tekee”, Suosalo pohtii.

”Vain joissakin har-voissa kulttuureis-

sa itseironia ei ole tapa esittää asioita.

24 25Uljas 10 | 9. 12. 2013 Uljas 10 | 9. 12. 2013

Santa Claus Conquers the Martians (1964)

Kellarin kätköistä

Ho ho ho! Joulun alla on hyvä ottaa itseään joulukinkusta kiinni ja jättää perinteiset Chevy “Kipulääke” Chasen National Lampoonit ja

Macaulay “Kokaiini” Culkinin Yksin Kotona-pökäleet tv-kanavien taajuuksille levyttämään, sillä maailma on täynnä toinen toistaan sykäh-dyttävämpiä jouluisia taideteoksia. IMBD:n bottom 100-listalta löytyvä Santa Claus Con-quers the Martians on yksi niistä – se ansaitsee aurinkojumala Ran veroista palvontaa ja paikan kirjahyllystä isäpapan vuonna 1961 voittaman Hippo-hiihtoskabojen mitalin vierestä. Nicho-las Websterin ohjaama, vuonna 1964 päivän-valonsa nähnyt elokuva on käsikirjoitukseltaan yolo-tason aamenia.

Telluksemme asuttajina emme ole kovinkaan tietoisia marsilaisten televisiotarjonnasta, joka sattuu olemaan niin köykäinen, että perheen pienimmät antennipäät toljottavat jouluohjel-miamme näköradiostaan. Dust juiceen sekaan-tunut 800-vuotias marsilainen shamaani päätyy konsultiksi. Ukko muistuttelee tv:n vaikutuk-sista huolissaan olevia marsilaisvanhempia va-paammasta kasvatuksesta ja leikin merkitykses-tä masinoiduille ja aivopestyille marsilaislapsille, joilla ei ole ajattelunvapautta. Aito joulupukki on siis saatava Marsiin hinnalla millä hyvänsä!

Erikoisia tulevaisuudenvisioita, kämäsiä erikoisefektejä ja paikoitellen eetteriä nukkuma-tin unihiekkaan tarjoileva Santa Claus Conquers

the Martians on pienistä virheistään huolimatta syyttä unhoitettu kiirasperkeleeseen. Jopa elokuvan pahviset robotit ovat niin övereitä, että George Lucas sätkisi onanoiden vaahdot suussaan kuin Hohdon Dannyboy. Vaikka leffa ei ole täysin säilynyt ajan hampaassa, tarjoilee se oivaltavia täsmäiskuja televisioviihdettä kohtaan kuin Navy Seals Bin Ladenin residenssiin. Pukki suosittelee blinien, blisautuksen ja kinkunsulat-telun oheen - ota tästä hjuva klassikko takapo-kettiin!

Mikko Puhakka

Uljas 5 | 21. 5. 2010

Mikä instituutio perustettiin vuonna 1635 erään kar-dinaalin aloitteesta huolehtimaan maan kielestä? Sa-nakirjan – jota se julkaisee, ja jonka tekijöitä kutsuttiin valistuksen aikana ensyklopedisteiksi – ensimmäinen painos ilmestyi 1694. Sen muodostavat 40 eliniäksi valittua jäsentä, joita kutsutaan ”Kuolemattomiksi”.

Nimitys juontaa kardinaalin sille antamasta sormuksesta, jossa teksti luki. Jäsenet eivät voi erota tehtävästään. Jos joku jättäytyy pois, uutta edustajaa ei valita tilalle ennen hänen kuolemaansa. Yleiskokous erottaa jäsenen; kuuluisin tapaus oli eräs toisessa maailmansodassa saksalaisten kanssa maanpetos-häslinkiin syyllistynyt marsalkka.

1) Norjan tiedeakatemia. X) Kaiser Wilhelm-instituutti. 2) Ranskan akatemia.

Kuka suomalainen kirjallisuushahmo on Kiinan suurin järvi? Laskujoeton suolajärvi Tiibetin ylängöllä Qinghain maakunnassa. Esiintyy eräässä runosadus-sa: ”Kuudenvanha peikkopari __________ hyvin viih-tyy talvellakin professorin autiossa kesäasunnossa.”

1) Kalahar. X) Kukunor. 2) Mekong.

Mikä teos kertoo Raphael Hythlodaeuksen, portuga-lilaisen löytöretkeilijän seikkailuista? Teos sisältää kaksi kirjaa, joista ensimmäinen koostuu dialogisesta vuoropuhelusta. Toisessa osassa kerrotaan saaresta, joka on alkuperäiseltä nimeltään Abraxa – tekosaari, joka sisältää 54 kaupunkivaltiota, joiden pääkaupun-

kina on Amaurotum. Teosta on tutkittu valtio-opin klassikkona Machiavellin Ruhtinaan rinnalla. Monet Rooman paaviin päin kumartavat tulkitsivat kirjan kuvaavan keskiaikaisen munkki-yhteiskunnan ideaalia. 1800-luvulla sen katsottiin ennustaneen kapitalistisen kulttuurin synnyn ja sen antiteesin sosialismin. Siitä syntyi eräs käsite, joka tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa ei-paikkaa tai tuulentupaa.

1) Thomas More: Utopia. X) Thomas Hobbes: Leviathan. 2) Tommasso Campanella: Aurinkokaupunki.

Missä urheilulajissa pelivälineen alarajan painoa ei ole määritelty, mutta maksimipaino on 7,25 kg? Sitä harrastettaan pinnalla, joka koostuu 39 rimasta. Rimoja käytetään tähtäämiseen. Tämä urheilumuo-to kiellettiin vuonna 1841, koska sen ympärille oli kasaantunut uhkapeliä, kaiken sortin konnainkoko-

uksia sekä yleistä juopottelua. Lajin suomalaisia termejä: klippi, kinnuset, imukasi. Suomi on MM-taulukossa Yhdysvaltain ja Ruotsin jälkeen kolmantena 40 mitalilla. 1) Boccia. X) Keilailu. 2) Jai alai.

Nimeä vuoden 1975 kappale, joka kertoo eräästä Jaanasta joka oli mieltä tuota, että nyt tämä seuk-kaaminen siirtyy tauolle, ja teki bänksit ja dumppasi miehensä Lontoossa. Mies jäi kaupunkiin, ja kappale syntyi eräänä päivänä eräässä puistossa. Aluksi sitä pidettiin tekijänsä ”huikeana mokana”. Se nousi

Suomen virallisen singlelistan 18. sijalle helmikuussa 1976. Myöhemmin siitä tuli yksi Suomen leirinuotiokappaleista. Eräässä äänestyksessä kaikkien aikojen parhaasta iskelmästä se tuli 12:nneksi. Tekijä on tuumaillut kappaleen suosion syyksi ”toivokärkimäistä” melodiaa, joka on ”helppo laulaa kapakassa hieman liikuttuneena”. Kappaleen voisi helposti tulkita mai-nokseksi tai protestiksi erästä kilpailua kohtaan.1) Marilyn. X) Viidestoista yö. 2) Syksyn sävel.

1

32

4

5

1 2 3 4 5Nimi

LET’S BESSERWISSER!Itäiset Turhan Tietäjät ry

Oikeat vastaukset sivulla 28.

”Jopa elokuvan pahviset robo-tit ovat niin övereitä, että George Lucas sätkisi onanoiden vaahdot suussaan kuin Hohdon Danny-boy

KATSOKOKO OHJELMAFACEBOOKISTA!

Tu run y li o pis to on maa il man luo kan mo ni a lai nen tut ki mus y li o pis to, jo ka tar jo aa haas teel li si a työ teh tä vi ä ja ai--nut laa tui sen nä kö a la pai kan suo ma lai--seen ja kan sain vä li seen tie de- ja kou--lu tus maa il maan.

The Future is in the East! MASTER’S DEGREE PROGRAMME IN ASIAN STUDIES

Apply now! Application period 2.12.2013-28.2.2014

This programme will add area expertise on the societies, cultures, history and politics of China, Japan and Korea to your disciplinary education. These subjects are designed to help you enter relevant professions, whether in the public or private sphere, in a globalized world where East Asia is clearly one of its most dynamic regions.

Requirements and further information: http://www.utu.fi/ceas

Apply via the University Admissions website: http://www.uaf.fi

TURUN YLIOPISTO • UNIVERSITY OF TURKU FI - 20014 Turun yliopisto, Finland • www.utu.fi Puhelin + 358 02 333 51

26 27Uljas 10 | 9. 12. 2013 Uljas 10 | 9. 12. 2013

Sivun 26 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 X 1 X 228 Uljas 10 | 9. 12. 2013