Itä-Suomen ylioppilaslehti

2016

1

Kampuskollit

Savonlinnan kampuksen tulevaisuus ratkaistaan tänä keväänä. Taas kerran. >>4-5ISYY:n hallituksen linja on, että Savonlinnan kampuksesta ei luovuta. >>6-7

OVV KUOPIO ▶ Puijonkatu 16, 70110 Kuopio, 017 363 5566, 044 363 5561OVV JOENSUU ▶ Kirkkokatu 25 a, 80100 Joensuu, 050-531 0758, 044-538 0759joensuu@ovv.com | kuopio@ovv.com | www.ovv.com | www.vuokrakas.com

Katso vapaana olevat vuokra-asunnot osoitteesta:

Onni on

uusi koti!

KASARITAIDETTA LENINGRADISTAVenäläistä taidetta

1980-luvulta 21.1.-24.4.201621.1.-24.4.2016

Joensuun taidemuseo OnniKirkkokatu 23, 80100 Joensuu

Ti, to-su 11-16, ke 11-20 Liput: 3-5 €

www.joensuuntaidemuseo.fi

Bella Matvejeva, Kunnianosoitus Louise Brooksille (yksityiskohta)

2 Uljas 1 | 29. 1. 2016

Itä-Suomen ylioppilaslehti

PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 8420paatoimittaja@uljas.net

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

pasi.huttunen@uljas.net

Taitto Jarkko Kumpulainen

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta

044 988 0408valto.merta@uef.fi

KansikuvaJanita Autio

Pääkirjoitus | Uljas linja

Alku ”Yritän hieman avata ikkunaa, että myös suomalainen yleisö ymmärtäisi Viron historiaa.” s. 24

Kissakuvia!

Opiskelu on mukavampaa jos sitä ei tarvitse tehdä yksin. Etäopiskelijalla ei ole aina vaihtoehtoja, mutta jos olet kampuksella, lue vinkit kaverei-den löytämiseksi.

Sama mies on kuvannut lähes kaikki oppikirjojen ihotautikuvat. Selvitimme, kuka hän on ja miksi hän haluaa valoku-vata tauteja.

Puijon luontokeidas on toistaisek-si säilynyt keskellä Kuopiota. Sitä kuvaillaan satumetsäksi kävelymatkan päässä keskustasta.

Saksan suomalaista radikaalimpi opiskelijaliike voitti lukukausimaksu-kamppailun. Pitäisikö Suomessakin kampanjoida aggressiivisemmin?

Kansainvälistyminen on ISYY:ssä tervetulleeksi toivotettu asia, mutta sa-maan aikaan syntyy uusia kustannuksia kun edustajiston kokoukset simultaani-tulkataan.

Vapaaehtoiset pelastavat Kuopiossa heitteille jätettyjä kissoja. Viime vuonna Piskiksen sijaiskodeissa Kuopiossa asui noin 200 kissaa.

10-11

18-1910-11

14-15

22-23

8-9Sisällys | Talven tarinat

Itä-Suomen yliopisto ilmoitti pari viikkoa sitten selvittävänsä mah-dollisuuksia siirtää kaikki opetta-jankoulutus Joensuuhun. Joensuun kaupungilta yliopisto kysyi kykyä

vastaanottaa Savonlinnan noin 850 opiskeli-jaa, mikäli kampus päätetään lopettaa. Vaik-ka rehtori Jukka Mönkkönen toteaa, että tässä vaiheessa kyse on vasta tunnustelusta päätöksen tueksi, ovat erityisesti Savonlin-nan ja Joensuun kaupunkien intressit nyt vastakkain. Joensuulaispuheissa on hau-danryöstön klangi jo ennen kuin ruumista on edes olemassa. Rehtori Mönkkönen on ilmoittanut, ettei Kuopiota pidetä mahdolli-sena sijoituspaikkaa harkitessa.

Joulukuussa 71 kansanedustajan alle-kirjoittamassa adressissa laskettiin, että opettajankoulutuslaitoksen siirtäminen Savonlinnasta maksaa kunnalle ja valtiolle pelkästään kiinteistöomaisuuden tappioina 35–50 miljoona euroa. Yliopisto työllistää Savonlinnassa noin 350 henkeä ja sen on laskettu tuottavan alueen elinkeinoelämälle noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Tämäkin raha katoaisi.

Emeritusprofessori ja Savonlinnan opettajankoulutuksen entinen johtaja Jorma Enkenberg on laskenut tappiot vielä suuremmiksi – kenties jo hitusen tarkoi-tushakuisesti. Hänen mukaansa tappiot kampuksen lakkauttamisesta olisivat jopa 136 miljoonaa euroa, kun lasketaan Sa-vonlinnan kiinteistöjen arvon alenemisen lisäksi mukaan myös Joensuuhun tarvittavat opetustilat.

Joensuulainen nurkkapatriootti on nyt moraalisen kysymyksen äärellä. Savonlin-nan lakkauttaminen ja Joensuu lobbaus toisi väistämättä alueelle rahaa, työpaikkoja ja lisää opiskelijoita, mutta itsetutkiskelu lienee aiheellista. Koulutuspolitiikkaa ei voi nykypäivänkään Suomessa irrottaa erilleen aluepolitiikasta. Vaikka jälkimmäisellä ei ole kovin muodikas kaiku, on itäsuomalaisella syvempi ymmärrys siitä kuin kehäteiden sisällä. Niinpä Savonlinnan tappio oman itäisen periferiakaupungin eduksi olisi taas yksi naula lisää henkitoreissaan sinnittele-vän aluepolitiikan arkkuun. Aluepolitiikassa arvospektri on värikkäämpi kuin kilpailupo-litiikassa.

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan kanta on, että Savonlinnan kampus on säi-lytettävä. Savonlinnassa ilmeisesti keskus-telua aiheesta jo käydään, mutta se ei vielä juuri kanna Pohjois-Karjalaan eikä Pohjois-Savoon. Ulostulot ja joukkovoima lienevät Etelä-Savossa vielä muodostumassa. Jos eivät, olisi korkea aika.

Ensimmäinen Uljaaseen yhteyttä ottanut herääjä oli kahdeksankymppinen toimittaja Ari Rajamo, jonka kirjoituskone näyttää laulavan edelleen sarjatuliaseen tavoin. Kan-nanotto on luettavissa sivulta 15.

Jarkko Kumpulainen

Savonlinna elää

Humoro nigra | ”Kaupunginjohtaja Karjalainen - Campus Raider” -pian elokuvateattereissa kautta maan!

3Uljas 1 | 29. 1. 2016

Gallup Kevätlukukausi käyntiin!

Nyt | Opiskelijat asuntobisnekseen?

” Tahti voisi olla nopeampi.

Mitä toivot tulevalta keväältä?

Joensuu

Savonlinna

Mira Asikainen, Raisa Savolainen & Niina Turunen

Maria Pulliluokanopettaja, OpeArt 1. vsk.

- Toivon aurinkoisia hiihtokelejä, rune-bergintorttuja ja hyviä uutisia meidän kampukselle.

Miia Perkolalastentarhanopettaja, 3. vsk.

- Toivon, että saisin kouluhommat tehtyä suht. vaivattomasti, jotta valmistuisin ajallaan. Toivon aurinkoa ja toivon, että pääsisin käymään jossakin kivassa paikassa, kun mulla on maaliskuussa vapaa viikko.

KuopioEssi Rovamososiaalityö, 3. vsk.

- Toivon kahden viikon vappua!

Taru Niemiravitsemustiede, 4. vsk.

- Toivon, ettei Winterfesteille osu -15 as-teen pakkasia, ja että Canthian lounasjo-not olisivat lyhemmät.

Matias Uskihistoria, 1. vsk. - Tulee lähinnä mieleen vappu, sillä se on ensimmäinen oikea opiskelijavappuni. Odotan myös että lumet sulavat eikä tule hirveästi uutta lunta tilalle.

Melissa Varisenglanti, 1. vsk.

- Toivon todella että läpäisen kaikki perusopintoihin kuuluvat kurssini ja etten nolaa itseäni luennoilla.

ISYY selvittää mahdollisuuksiaan rahoittaa asuntorakentamistaKannattaisiko Itä-Suomen yliopiston ylioppilas-kunnan lähteä rahoittamaan asuntojen rakenta-mista opiskelijoille? Aihetta aiotaan selvittää tänä vuonna.

Joensuuta vaivannut krooninen asuntopula on vihdoin helpottamassa muutaman vuoden sisällä, kun Joensuun Elli ilmoitti rakentavansa ainakin 400 uutta opiskelija-asuntoa. Jos uhkaku-va Savonlinnan kampuksen lakkauttamisesta ja opettajakoulutuksen keskittämisestä Joensuuhun toteutuu, on Elli luvannut rakentaa vielä yli 300 asuntoa lisää.

Kuopiossa puolestaan Savilahden kampusalu-etta ollaan kehittämässä lähes miljardilla eurolla ja Kuopas on rakentamassa sinne myös opiske-

lija-asuntoja. Savonlinnassa ei nykyisellään ole puutetta asunnoista, enemmänkin päinvastoin, joten rakentamispaine jakautuu Joensuuhun ja Kuopioon.

ISYY aikoo selvittää mahdollisuutensa olla mu-kana asuntojen rakentamisessa. Asiasta käynniste-tään selvitystyö ja harkinnassa on myös projekti-työntekijän palkkaaminen selvitystä varten.

”ISYY on vasta aloittamassa selvitystyötä mah-dollisuuksistaan osallistua asuntotuotantoon ra-hoittajana. Vaikka kaupungit rakentavat runsaasti opiskelija-asuntoja, niin tahti voisi olla nopeampi suuremmalla rahoituspohjalla”, ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Juho Ikonen toteaa.

Pasi Huttunen

Sopimus Canonin kanssa uudisti yliopiston tulos-tuspalveluja vuoden vaihteessa. Ensimmäisellä käyttökerralla tulostimelle kirjaudutaan omilla käyttäjätunnuksilla ja näyttämällä opiskelijakort-tia. Aktivoinnin jälkeen tulostimet tunnistavat opiskelijakortin.

Uudistukset mahdollistavat omalta laitteelta tulostamisen sekä parantavat opiskelijoiden tieto-turvaa tulosteiden noutamisen vaatiessa tunnis-tautumista. Tulosteen voi noutaa minkä tahansa rakennuksen tulostimilta, huolimatta siitä, millä tietokoneelta se on lähetetty.

Maksuton tulostuskiintiö on edelleen 400 tu-lostetta, joka ainakin toistaiseksi jakautuu puoliksi syksylle ja keväälle. Opiskelijat voivat nyt tulostaa myös maksuttomia väritulosteita suoraan kiinti-östään ja skannata ilmaiseksi omaan sähköpostiin.

Valokopiot ja lisätulosteet maksavat 3,5 senttiä opiskelijalle. Vanhempiin, siruttomiin opiske-lijakortteihin voi ostaa kampuskirjastoista 1,80 euroa maksavan tarran, jonka tulostin tunnistaa. Samanlainen järjestelmä on käytössä ainakin Helsingin ja Oulun yliopistoissa.

Anniina Muukkonen

Tulostamiseen tarvitsee nyt opiskelijakorttia

Korkeakouluissa tehdään leikkauksia ympäri maata. Itä-Suomessa Itä-Suomen yliopisto käy parasta aikaa yt-neuvotteluja ja myös Karelia-ammattikorkeakoulu ilmoitti niiden alkamises-ta. Helsingin yliopisto. Myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto ilmoitti jo viime vuonna väen vähentämisestä. Helsingin yliopisto ilmoitti suo-malaisen yliopistohistorian suurimmista henki-löstövähennyksistä. Yliopiston henkilöstön määrä vähenee vuoden 2017 loppuun mennessä arviolta 980 hengellä, joista 570 irtisanotaan.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto kri-tisoivat Helsingin yliopiston ratkaisua ja toteavat, että yt-neuvottelut olisi pitänyt hoitaa paremmin.

”Yhteistoimintaneuvotteluissa pyritään kerralla ratkaisemaan laskettu sopeuttamistarve

aina vuoteen 2020 asti. Kestävämpi ratkaisu olisi katsoa vuosi kerrallaan, mitkä toimet ovat välttä-mättömiä.”

Myös kansanedustaja Li Andersson (vas.) huo-lestui yliopistojen irtisanomisista. Anderssonin mukaan hallituksen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin yrittämisen mahdollistamiseksi ansiosidonnaisel-la ja itsensä työllistäjien aseman parantamiseksi muun muassa työttömyysturvan osalta.

Jyväskylän yliopisto näyttäytyy poikkeuksena. Se ilmoitti ”uudistavansa rakenteitaan” ilman irtisanomisia.

Pasi Huttunen

Yliopistojen irtisanomisia kritisoidaan

4 Uljas 1 | 29. 1. 2016

Itä-Suomen yliopiston hallitus kysyi Joensuun kaupungin valmiutta tulla vastaan jos Savonlinnan kampus lakkau-tetaan ja opettajankoulutus siirretään kokonaan Joensuuhun. Opettajaopiske-lijoille tarvittaisiin asuntoja, harjoitte-lukoulu ja liikuntatiloja. Joensuu näytti vastauksessaan vihreää valoa, mutta myös Savonlinna toimitti vastaavan selvi-tyksen, vaikka sitä ei pyydetty.

Itä-Suomen yliopiston rehtori kiistää, että yliopisto kilpailuttaisi kaupunkeja.

”Toimet ovat normaalia tilanteen kartoitusta ennen varsinaisten päätösten tekoa”, yliopiston rehtori Jukka Mönk-

könen toteaa.Joensuun kaupungin hallitus ei myös-

kään näe tilannetta kilpailuna Savon-linnan kanssa. Käytännössä yliopiston toiminta on silti asettanut kaupungit kilpasille. Joensuun kaupunki olisi valmis ottamaan lisää opiskelijoita.

”Opiskelijoiden hankalaan asuntoti-lannetta helpotetaan joka tapauksessa 400 uudella opiskelija-asunnolla. Mikäli kampuksen laajeneminen toteutuu, rakennetaan lisäksi 320 asuntoa. Toinen harjoittelukoulu toimisi mahdollises-ti Rantakylässä tai Pielisjoen koulun yhteydessä. Opiskelijamäärien kasvun

toteutuessa rakennettaisiin myös lisää tiloja liikunnan opetukselle. Yhtenä vaihtoehtona olisi uusi monitoimihalli Mehtimäen urheilutilojen lisäksi”, Joen-suun kaupungin hallitus sanoo selvityk-sessään.

Savonlinna vetoaa kustannustehok-kaampiin ratkaisuihin ja merkittäviin yhteiskunnallisiin menetyksiin, jotka aiheutuisivat lakkauttamisesta. Har-joittelukoulu voidaan sijoittaa entisen kansainvälisen viestinnän laitoksen ti-loihin tai vastaavasti rakentaa uudet tilat Talvisalon koulun yhteyteen. Savonlin-nan opiskelija-asuntojen ja kampuksen tilojen purkukustannukset olisivat noin 20 miljoonaa euroa.

Yliopiston on arvioitu luovan yhteen-sä 350 työpaikkaa ja tuovan alueen elin-keinoelämälle noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Opiskelijoita kampuksella on noin 850. Lisäksi vahva profiloituminen taito- ja taideaineisiin nähdään vahvuu-tena.

Yliopiston sisällä selvitetään parhail-

laan myös Joensuun kampuksen omien tilojen toimivuutta ja mahdollisia muu-tostarpeita.

Mönkkösen mukaan suurin osa Savonlinnassa opiskelevista ei haluaisi opettajankoulutuksen siirtyvän Joen-suuhun. Myös henkilökunta on ilmaissut perustelujaan kampuksen lopettamista vastaan.

Kampuksen kohtalo selvinnee kevään aikana.

” Toimet ovat normaalia tilanteen kartoitusta ennen varsinaisten päätösten tekoa.

Kampukset joutumassa kilpasille opettajankoulutuksestaJoensuu lupaa rakentaa uusia opiskelija-asuntoja ja olisi val-mis vastaamaan laajenevan opettajankoulutuksen tarpeisiin. Savonlinnassa pelätään useiden miljoonien menetyksiä. Yli-opiston rehtori kiistää, että yliopisto kilpailuttaisi kaupunkeja. – Anniina Muukkonen, teksti

1Uutinen #

Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen (vasemmalla) ottaisi mieluusti Savonlinnasta opettajankoulutuksen Joensuun vireyttä lisäämään. Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine ei ole halukas luopumaan kaupungin elinvoiman kannalta arvokkaasta kampuksesta.

5Uljas 1 | 29. 1. 2016

Kampus ”Hallituksen linja on, että Savonlinnan kampuksesta ei luovuta.

Viime syksynä näytti hetken, että Kuopion Savilahdesta on nousemassa uusi aktiivnen liike. Kuopion ainejärjestöt ja edustajistossa istuneet sitoutumattomat havahtuivat viime syksynä juuri edustajistokauden loppumet-reillä oivallukseen, että puoluepoliittisesti sitoutumattomia ryhmittymiä on edaattoreis-ta lähes puolet. Seurasi aktiivisuuden puuska, joka tuotti muun muassa varjobudjetin ja jou-kon vaatimuksia linjan muutoksista ylioppilas-kunnassa. Hetken näytti, että Savilahdesta on nousemassa aktiivisia muutosvoimia.

Toisin kävi, sillä nyt työnsä aloittaneessa yhdeksän hengen hallituksessa on vain yksi kuopiolainen. Enempää ehdokkaita ei kam-pukselta löytynyt tarjolle.

”Näinhän oli myös kaksi vuotta sitten. Aktiivisuutta ei löytynyt tälle vuodelle ja se on valitettava tilanne. Kuopio on tuonut viime syksynä esille omaa huoltaan siitä, miten hei-dät huomioidaan ISYY:n toiminnassa, mutta sitten halukkaita toimijoita ei löydy hallituk-seen asti”, hallituksen tuore puheenjohtaja Juho Ikonen ihmettelee.

Juuri hallituksen puheenjohtajana aloit-tanut joensuulainen metsätieteen opiskelija pitääkin käytännön toiminnan järjestämistä Kuopiossa yhtenä tulevan vuoden haasteena. Merkittävämmäksi nousee nyt silti käsillä oleva Savonlinnan tilanne.

”Hallituksen linja on, että Savonlinnan kampuksesta ei luovuta. ISYY toimii kolmella kampuksella ja sen eteen ollaan valmiita teke-mään töitä”, Ikonen toteaa.

Ikosen mukaan tällä hetkellä on selkeitä viitteitä, että yliopiston hallitukseen esitys-listalle olisi nousemassa esitys kampuksen lakkauttamisesta. Ikonen kehottaa yliopistoa laittamaan jäitä hattuun.

”Oltaisiin kampusta sitten siirtämässä Joensuuhun tai Kuopioon, niin eihän kum-mallakaan kaupungilla ole ensinnäkään edes tarjota opetustiloja saati sitten asumiseen tai vapaa-aikaan liittyviä tiloja siinä määrin kuin olisi tarvetta”, Ikonen ihmettelee.

Ikosen mukaan ISYY:n hallitus aikoo ilmaista selkeästi kantansa Savonlinnan tilan-teeseen ennen yliopiston hallituksen kokous-ta, jossa asiaa käsitellään.

Kauden edetessä hallitus aloittaa myös kevään kuntavaalilobbauksen. Se tehdään yhdessä Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen opiskelijajärjestöjen kanssa. Keskeisimmäksi teemaksi Ikonen nostaa opiskelija-asumisen.

”Asuntoja pitäisi olla enemmän ainakin Joensuussa ja Kuopiossa. Halpa asuminen on tehokas keino vaikuttaa opiskelijoiden talou-delliseen hyvinvointiin.”

Vuoden 2016 hallituksella on haasteensa myös yhteisen kielen suhteen, sillä jäsenet Isaac Adaam ja Laura Carman eivät puhu sujuvaa suomea.

”Isaac ymmärtää suhteellisen hyvin puhut-tua ja kirjoitettua suomen kieltä, mutta oudot termit esimerkiksi sosiaali- ja koulutuspoli-tiikassa toki vaativat selventämistä. Lauralla taas on tilanne, että hänellä ei ole yhtä kattava suomenkielentaito kuin Isaacilla, joten totta kai se tuo omia haasteita toimintaan, mutta yh-teisillä pelimerkeillä ja englannin kielellä tässä mennään eteenpäin”, Ikonen kertoo.

ISYY:lle on työllistetty täksi vuodeksi sivii-lipalvelushenkilö, jonka tehtävänä on kääntää ISYY:n aineistoja englanniksi. Edustajiston kokouksia varten on tarkoitus palkata simul-taanitulkkeja.

Kuopio ja Savonlinna jälleenaliedustettuina hallituksessa

Kuopio ja Savonlinna ovat aliedustettuina ISYY:n hallituksessa Kuo-pion ainejärjestöjen syksyisestä aktiivisuuden puuskasta huolimatta. – Jarkko Kumpulainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

2Uutinen #

Suomen korkeakoulukirjastot keräävät kevään aikana opiskelijoiden kokemuksia e-kurssikirjoista ja niiden käytöstä verkko-kyselyllä.

Kyselyllä saadun palautteen perusteella kehitetään opinnoissa tarvittavien e-kirjojen saatavuutta ja käytettävyyttä.

Kyselylomake on avoinna 31. toukokuuta

asti osoitteessa my.surveypal.com/-E-kirjat-opintojen-tukena--kysely.

E-kirjoja on runsaasti tarjolla myös Itä-Suomen yliopiston kampuskirjastossa.

Verkkokysely e-kirjoista opiskelijoille

Juho IkonenISYY:n hallituksen 2016 puheenjohtajaRyhmittymä: Keskeiset24 vuotta5. vuoden metsätieteen opiskelijaLähtöisin ToivakastaHarrastukset: Luonnossa liikkuminen ja kuntoilu

ISYY:n hallitusta tänä vuonna luotsaava Juho Ikonen linjaa, että Savonlinnan kampuksesta ei luovuta ja että asuntoja tarvitaan opiskelijoille enemmän.

6 Uljas 1 | 29. 1. 2016

Gramofon in sähköinen startti

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin

Santtu

Paan

anen

, teksti & ku

vaP

asi Hu

ttun

en teksti &

kuva

Nyt saa huutaa

KUOPIO Gramofon Festin 5-vuotisjuhlavuosi laukaistiin käyntiin perjantai-na Olutravintola Pannuhuoneella Hisserin keikan merkeissä. Disco Ensemb-lestä tutun Miikka Koiviston sooloprojektin massiivinen hektis-maalaileva elektropoljento otettiin lämmöllä vastaan ahtaaksi buukatun tuvan voimin. Kolmihenkisen livekokoonpanon ensimmäinen Kuopion visiitti siis tuskin jää viimeiseksi. Gramofon Festin vuosi jatkuu seuraavaksi klubitapahtumalla huhtikuussa ja varsinainen kaksipäiväinen päätapahtuma järjestetään kesällä.

JOENSUU Entinen, ankea lehtisali muutettiin Joensuun kampus-kirjastossa opiskelijoiden olohuoneeksi. Tila toimii kirjaston tilojen ja aulatilojen välitilana, jossa voi lukea kirjoja ja lehtiä, opiskel-la, surffailla netissä ja tehdä vaikka ryhmätöitä ilman kirjaston varsinaisten tilojen tiukkaa vaatimusta hiljaisuudesta. Värikkäillä verhoilla, säkkituoleilla ja nojatuoleilla sisustettu tila tuntuu aidosti viihtyisältä.

T.H. Korstén vs. muu maailma

Päivystävä sosiologi

TekstaripalstaÄlä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

Mitä olet aina halunnut tietää, mutta et ole osannut kysyä? Päivystävä sosiologi T.H. Kors-tén taistelee tällä palstalla typeryyttä vastaan, ja lukijoiden olemassaoloa askarruttavien kysymyksien puolesta. Älä tyydy googlaamaan, vaan lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@uljas.net tai postikortilla osoitteeseen Uljaan toimitukseen.

UEF tekee imagovideoita ihanasta yhteisöstä ja yyteeneu-vottelut meneillään, kuka enää uskoo. Mitä vittua?

YYA-sopimuksen nojalla ISYY:n hallituksen puheenjohtajan paikka kuuluu Kepulle.

YYA-sopimuksen nojalla UEF:n hallituksen on valittava keskuu-destaan J.Pulkka hallituksen puheenjohtajaksi.

Eikö yli oppilas kunnan puheen johtajien pitäisi keskittyä Itse-näisyys päivän puheissa Isäm maam me pulustamiseen eikä kaiken maailman turva paikan haki joihin!? Missä on opiske-lijoiden Isäm maallisuus!? t. Maaham muutto kriitikko

Voisiko UEF kampuksille perustaa Minervan Soturit, jotka valvoisivat sivistysyliopiston ylläpitämistä, valtaisivat välillä rehtoraatin ja antaisivat esimer-kiksi lukuvinkkejä ja auttaisivat opinnoissa?

Kuinka monta tekstaria tänne tekstaripalstalle täytyy lähettää, että tästä tulee tekstarisivu?

Mie voin ottaa vastaan ne käsityötaitoiset kun Savonlinnan kampus pistetään lihoiks. Miun tilalla riittää kyllä hommia niille.

Ex-kampuspj Hiltunen on kova mies panemaan.......porvareille vastaan.

Missä oli tartar kastike rapeilta kala paloilta? Miksei ISYY aja opiskelijan etua ja reagoi miten-kään? Hallituksen on erottava välittömästi!

AMICA MARKKINOI 12.1. RAPEITA KALAPALOJA VAL-HEELLISESTI!!1 Kastikkeena oli sinappirelissiä vaikka ainoa oikea suomalaisen miehen vatsaa tyydyttävä kastike on tartar-kastike. KUKA ON VASTUUSSA? MILLOIN EDARI PUUTTUU ASIAAN? ONKO MÖNKKÖNEN TIETOINEN?

Missä on kaikki miehet Sykettä ryhmäliikunnoista? Ei oo paljon silmäniloa tarjolla. Onneksi spin-ningissä käy se söpö Jumppa-Teme trikoosortseissa.

Pasi H

uttu

nen

, teksti & ku

va

Ei mikään nyrkkikyllikki

JOENSUU Kyllikin siskot aloittivat katupartioinnin Joensuussa 15. tammikuuta. Toistakymmentä siskoa kokoontui Joensuun torille iloisissa merkeissä kovasta pakkasesta välittämättä. Niina Ruuska perusti kansainvälistäkin huomiota herättäneen Kyllikin siskot -ryhmän vastavetona valkoisen Suomen puolesta taistelevan Solders of Odinin katupartioinnille. Siskot kertoivat kulkevansa kaupungilla jakamassa iloa, rakkautta ja viisautta. Lisäksi he jakoivat tikkareita.

Hyvä T.H., olen seurannut palstaasi ja nok-kelaa kirjoitustyyliäsi jo pitkään. Mietin, mahdatko olla vapailla markkinoilla treffejä varten? Yhteystietoni löydät Uljaan toimi-tukselta ;) - Nimimerkki Päiväkahviseura

En ole vapailla markkinoilla treffiseuraksi. Päiväkahvini juon tätä nykyä kahden työttömän maisterin, satunnaisen skotlanninterrierin ja yhden parrakkaan ylituutorointimestarin kanssa.

Kannatatko Suomen islamisaatiota? Kanna-tatko maahamme kohdistuvaa hallitsema-tonta elintasopakolaisuutta? Jos kyllä, niin miksi? - esko

Suomen Mielenterveysseuran Auttava puhelin palvelee numerossa 010 195 202 ark. 09:00-07:00 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15:00-07:00.

Huttunen, pakkaa kynäsi! - Ei nimimerkkiä

En ole Huttunen.

Mikä olisi hyvä otsikko gradulle? - Ei nimimerkkiä

”Perinteisen median murros ja hidas uudistu-minen: Huomioita itäsuomalaisen ylioppilas-lehden kysymyspalstalta”

En tykkää rapeista kalapaloista. - Corsa

No en minäkään varmasti tykkää kaikista sinun rakastamistasi asioista. Minä en sentään kirjoit-tele lehtiin todetakseni asiaa.

Oletko sinä se sama T.H. Korstén joka on tehnyt Joensuun Rajaspeksin käsikirjoituk-sen? - Sehnsucht

Kyllä olen. Täällä kirjoitan omana itsenäni ja mielipiteeni ovat omiani. Tule katsomaan Rajas-peksiä, se on hauska.

Iron maidenin top 3 biisit? - Seppo

The Trooper (1983), Prowler (1980) ja Invaders (1982). Tarvitseeko tätä edes kysyä?

7Uljas 1 | 29. 1. 2016

Itä-Suomen yliopiston ylioppilas-kunta ottaa kansainvälisyyshaasteen tänä vuonna todesta. Syksyn vaaleissa edustajistoon äänestettiin kolme muulla kuin suomenkielellä kommunikoivaa opiskelijaa. Kaksi heistä valittiin edelleen hallitukseen. Kielimuuria murretaan käyttämällä edustajiston kokouksissa simultaanitulkkeja. Myös edustajiston esityslistat käännetään jatkossa englan-niksi.

Kaksikielisyys tuo lisäkuluja. Tämän vuoden keskushallinnon toimintakulu-jen budjettiin on varattu 25 000 euroa tulkkaus- ja viestintäkuluja varten, mikä on huomattava lisäys aiempina vuosina viestintään ja brändäykseen varattuun 4 000 euroon.

”Simultaanitulkkauksesta arvioidaan aiheutuvan satojen eurojen kulut ko-kousta kohti riippuen siitä, kuinka kauan kokoukset kestävät ja millainen sopimus tulkkausfirman kanssa saadaan tehtyä”, kertoo ISYY:n pääsihteeri Anna-Kristii-na Mikkonen.

Kokousmateriaalien käännöstyöt tekee englantia opiskeleva siviilipalve-lusmies, joka parhaillaan kääntää muun muassa ylioppilaskunnan sääntöjä englanniksi.

Käännösasioihin osattiin varautua etukäteen. Kansainvälisiä opiskelijoita oli ehdolla edustajiston vaaleissa niin monta, että monikielistä edustajistoa voitiin pitää ennakkoon todennäköisenä. Hallituksen ja edustajiston lähetekeskus-telun jälkeen tulkkauksesta päätettiin jo syksyllä lisätä oma kohtansa vuoden 2016 talousarvioon.

Hallituksen kokouksiin ei simultaani-tulkkausta tai esityslistojen käännöksiä olla kuitenkaan tilaamassa, vaan pääasial-lisena toimintakielenä säilyy suomi.

”Hallitustyöskentely on sen verran hektisempää, että esimerkiksi hallituksen kokoonkutsumisaika on ainoastaan vuo-rokausi. Lisäksi ulkopuolisilta tahoilta kuten Opetus- ja kulttuuriministeriöstä tulevat lausuntapyynnöt vaativat vastaa-

mista nimenomaan suomeksi”, Mikko-nen selventää.

Kansainvälisten jäsenten osallistumis-ta pyritään kuitenkin tukemaan pitämällä puheenvuorot ja keskustelut kokouksissa englanniksi ja käymällä esityslistat ja muut materiaalit läpi yhdessä ennen kokouksia. Viime vuoden hallituksen Arshad Haroon oli ISYY:n historian en-simmäinen kansainvälinen hallitusjäsen.

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallintoelimisissä, edustajistossa ja hallituksessa, on tänä vuonna kolme kan-sainvälistä opiskelijaa. ISYY on käännöshaasteen edessä. – Roosa Hämäläinen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

3Uutinen #

Kansainvälisyys tuo lisäkuluja ISYY:lle

Pääsihteeri Anna-Kristiina Mikkosen mukaan Isyy ei ole edustajiston kokousten simul-taanitulkkauksessa ensimmäinen ylioppilaskunta, vaan kokemuksia on saatu aiemmin Helsingistä ja Turusta.

Finnish Friend -ystävätoiminta, on yksi tavoista vaihto-oppilaan kokemus opis-kelusta suomalaisessa yliopistossa on rik-kaampi. Sen kautta vaihto-oppilas pääsee tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin ja vapaaehtoisten perheiden arkeen yliopis-

toelämän ulkopuolella. Resurssien puutteiden takia Itä-Suo-

men yliopisto lopetti ystävätoiminnan viime vuoden puolella. Joensuussa kui-tenkin reagoitiin nopeasti ja joulukuussa 2015 perustettu ISYY:n alainen Finnish

Friend Joensuu –kerho on aloittanut toimintansa. Aktiivina käynnistämisessä on toiminut aiemmin ystävätoiminnassa mukana ollut Azra Tayebi. Kun hän sai tietää, että toiminta oltiin lopettamas-sa määrärahojen puutteen vuoksi, hän päätti perustaa kerhon, joka organisoisi toimintaa Joensuun kampuksella. ”Olin onnekas kun aivan opintojeni alus-sa pääsin kokemaan suomalaisen kodin, syömään pullaa ja juomaan kotitekoista marjamehua. Kaikki oli uutta ja hieman pelottavaakin, mutta löysin ihmisiä jotka pitivät samoista asioista kuin minä ja halusivat tietää enemmän kotimaastani yhtä paljon kuin minä halusin tietää Suo-mesta. Noita hetkiä en unohda koskaan”, Tayebi kertoo.

Azra Tayebi toimii Finnish Friend –kerhon puheenjohtajana. Finnish Friend Joensuuhun ovat tervetulleita liittymään kaikki ISYY:n jäsenet. Mukaan tahtovien suomalaisten vapaaehtoisten ei kuiten-kaan tarvitse olla Itä-Suomen Yliopiston opiskelijoita tai ISYY:n jäseniä. Käytän-nössä perheet tai yksilöt voivat ilmoit-tautua vapaaehtoisiksi ja liittyä kerhon jäseniksi, jonka jälkeen heidät saatetaan yhteen yhden kansainvälisen opiskelijan kanssa. Sekä kansainväliset opiskelijat, että vapaaehtoiset ystävät voivat ilmoit-

tautua toimintaan sähköpostilistan kaut-ta: FinnishFriendProject@gmail.com.

Helmikuulle on suunnitteilla tapah-tuma, jossa toimintaan ilmoittautuneet kansainväliset opiskelijat ja suomalai-set vapaaehtoiset voivat halutessaan tutustua toisiinsa. Asiasta tiedotetaan myöhemmin Wiikko-Ärsykkeessä.

Kuopion ja Savonlinnan kampuk-silla ei ole tällä hetkellä Finnish Friend -toimintaa. Savonlinnassa lähinnä kan-sainvälisten oppilaiden vähyyden vuoksi yksittäiset tutorit ovat ottaneet suo-malaiseen kulttuuriin tutustuttamisen asiakseen ja Kuopion kampuksella ystä-vätoiminnan järjestäminen on vielä työn alla.

Finnish Friend –toiminta johdattaa kulttuuriin Finnish Friend -toiminta on monelle vaihto-opiskelijalle tär-keä väylä päästä sisään suomalaiseen arjen kulttuuriin. Ystä-vyyttä tarjoaville suomalaisille on puolestaan tarjolla ystävä ja niin ikään eri kulttuurien ymmärrystä. - Sini Melanen, teksti

Azra Tayebi ja hänen ystäväperheensä äiti Maiju Ahlholm sekä lapset Uljas ja Kerttu.

4U

uti

nen

#

8 Uljas 1 | 29. 1. 2016

Esa Harjulampifysiikka, 5. vsk.

” Lämmikkeeni ovat L-kokoiset silkinpehmeät bokserit, joita saa Varustelekasta. Ne ovat miellyttävän tuntuiset ja niin hyvät, että ollessamme kavereiden kanssa leirillä Välimerellä Korsikassa, kaverilla oli näitä kolme kappaletta mukana. Kaikki hävisivät matkalle, mutta minusta tuntuu että eräs mukana ollut, joka on aika tohelo, pakkasi ne omaan laukkuunsa ja matkan aikana hukkasi ne ympäri Nizzan kaupunkia. Ne jäivät sinne eikä niitä

koskaan löytynyt. Sain niitä joululahjaksi ja olin hyvin tyytyväinen.

Ville Hermanni Kinnunenmetsätiede, 2. vsk.

” Kylminä aamuina ainoa asia, jonka avulla selviän yliopistolle, on tämä par-ta. Se pitää minut lämpimänä kaikista kovimmillakin talvipakkasilla. Aloin kasvattaa partaa armeijan jälkeen, eli kaksi vuotta sitten. Ei tässä mitään huonoja puolia ole. Hoidan partaa normaalisti siistimällä. Kaverit usein kehuvat partaani, ja joskus ne, joilla ei itsellään parta kasva, kadehtivat sitä.

Katariina Paloniemisosiaalitieteet, 2. vsk.

” Clipperin lakritsitee. Kuusamossa ihastuin erään vege-lounaspaikan lakrit-si-pakuriteehen, joten jotain vastaavaa oli saatava itsellekin. Juon sitä kupin päivässä yleensä iltaisin, kun kahvia ei enää kehtaa juoda. Kyseinen tee on myös Reilun Kaupan luomutuote, mikä toki lämmittää myös.

Alina Peurakotitalous, 3. vsk.

” Lämmikkeeni on kaksi fleecepeittoa. Mulla on myös fleece-kigurumi, sellainen jumpsuitin tapainen haalari. Se on niin iso, että sen sisälle mahtuu varmaan kaveri-kin, jos haluaa. Viime viikonloppuna kaksi kultaista noutajaa ja sekarotuinen terrieri nukkui meidän kanssa kigurumin päällä. Siksi se on ihan koirankarvoissa ja pitäisi pestä.

Ilari Katajamäkiluokanopettaja, OpeArt, 2. vsk.

” Lämmikkeeni on tee, erityisesti pakuri-tee. Pakuriteen ohje: Pakurikääpä haetaan lähikoivusta. Sitä saa myös viherkaupoista. Kääpää keitetään tunti hiljalleen kiehuvas-sa vedessä. Laitetaan lakritsijuuriuutetta sekaan fiiliksen mukaan. Ja hunajaa. Jos oikein haluaa hifistellä, niin lisätään vielä siitepölyä. Pakuritee vaikuttaa piristävästi ja parantaa vaivat flunssasta krapulaan.

Minun lämmikkeeni

Joensuu

Kuopio

Savonlinna

Olli Ainasojabiolääketiede, 3. vsk.

” Minun lämmikkeeni on lämpimät vaatteet. Ulkona tarkenee hienosti, kun laittaa kunnon toppavaatetta päälle. Myös kauluri on kätevä. Kuljen koulu-matkat kävellen talvellakin, sillä asun varsin lähellä kampusaluetta.

– Niina Turunen, teksti & kuvat

– Santtu Paananen, teksti & kuvat

–Heidi Hänninen, teksti & kuvat

9Uljas 1 | 29. 1. 2016

”Etäopiskelu oli oikeastaan pakko”, kertoo saksan ja ranskan kieltä sekä matkailualaa opiske-leva Hanna Douaud, 25.

”Tapasin ranskalaisen miehe-ni opiskelijavaihdossa Wienissä ja vähän sen jälkeen saimme tyttären. Uuden lukuvuoden alettua minä palasin lapsen kanssa kahdestaan Joensuuhun suoritta-maan kandin tutkintoni loppuun. Mies jäi Ranskaan töihin. Erillään vietetty vuosi oli henkisesti aika raskas, ja sen aikana tuli selväksi, etten voisi pitää lasta enää erossa isästään. Etäopiskelijaksi ryhty-minen oli paras vaihtoehto, sillä halusin jatkaa Itä-Suomen yliopistossa.”

”Opiskelu erosi totutusta siinä mie-lessä, että päivät tuntuvat nykyään paljon lyhyemmiltä. Alussa ajattelin, että voisin pitää vaikka perjantaisin vapaapäivän, mutta se ei tullut kuuloonkaan. Vaikka opiskelisin koko päivän, en saa aikaan yhtä paljon kuin yliopiston kirjastossa istumalla. Miehen työn takia olen vas-tuussa tyttäremme hoitoon viemisestä. Tytön hoitoaika on siis myös minun opiskeluaikani. Lähin tukiverkostomme on 360 kilometrin päässä asuva mieheni äiti”, Douaud kertoo.

Yksinäisyys on Douaudin mukaan yksi etäopiskelun huonoista puolista.

”Kukaan ei soittele perään edes sen vertaa kuin yliopistolla. Kaiken joutuu opiskelemaan itsenäisesti, samoin ryhmän tuki puuttuu. Olisi mukavam-paa kuunnella opettajan luentoa kuin opiskella asioita yksin ja esimerkiksi käännöksien kohdalla kuulla muiden opiskelijoiden ajatuksia. Myös materiaa-lien hankkiminen on hankalaa. Matkai-lualalla ei ole vielä pahemmin e-kirjoja. Välillä sähköpostia saa lähettää koko ajan ja joskus vastauksen saamisessa kestää”, Douaud kertoo.

”Helppoa on tietenkin se, että voi olla samassa paikassa koko päivän. Kurssin suoritustapoihin voi myös jossain määrin

vaikuttaa. Vaikeinta on mielestäni ajan-hallinta ja se, että olen koko ajan hirveän stressaantunut. Itsekuri kasvaa samalla ja ajankulumisen tajuaa ihan eri lailla”, Douaud summaa.

Yliopiston henkilökunta on Douaudin mukaan suhtautunut hänen tilanteeseen-sa ymmärtäväisesti.

”He ovat yhtä lailla perheellisiä ihmi-siä. Olen tietysti siinä mielessä ihanteel-lisessa tilanteessa, että matkailuopinnot tehdään muutenkin verkkokursseina, ja ranskan opiskelu Ranskassahan on mitä tehokkainta.”

Douaud neuvoo, että etäopiskelun aloittamista tulee harkita tarkkaan.

”Tämä ei todellakaan ole mitään herk-kua. Opiskelisin mieluummin yliopistolla muiden kanssa kuin yksin kotona ja ulkomailla. Järkyttävän stressaavaa tämä siis on ja teen tätä vain perheeni takia”, Douaud kertoo.

Myös Helena Salakka valitsi etäopiske-lun elämäntilanteensa takia.

”Minulla on jo maisterin tutkinto ja hoidan lapsia tällä hetkellä kotona, joten etäopinnot sopivat elämäntilanteeseeni loistavasti”, opinto-ohjauksen erillis-opintoja tekevä Salakka kertoo.

”Meillä on neljän tai viiden päivän lähijaksoja aina noin kahden kuukauden välein Joensuussa. Opintoihin kuuluvan työssäoppimisjakson voi suorittaa missä vain.”

Salakalla ei ollut suurempia ennakko-odotuksia opiskelun suhteen.

”Odotin hyvin hektistä opiskelupaket-tia, sillä olin kuullut, että tämä erillis-opintojen paketti vaatii paljon työtä. Tähän mennessä etätehtäviä on kuiten-kin ollut mielestäni hyvin maltillisesti.”

Parasta Salakan mielestä etäopiskelus-sa on sen joustavuus.

”Voin tehdä oppimispäiväkirjaa tai harjoittelua juuri silloin, kun se sopii aikatauluihini. Opiskelu on siis joustavaa aikataulullisesti, mutta myös suoritus-

tavoissa on vaihtoehtoja. Haastavaa etäopiskelussa voisi olla lastenhoidon järjestäminen lähiviikoille, jos ei olisi ver-kostoja. Onneksi mummot ja papat ovat itselläni isona apuna. Itse olen kokenut etäopiskelun loistavana opiskelumuoto-

na juuri sen joustavuuden takia. Moodle toimii näppärästi ja meillä opiskelijoilla on oma Facebook-ryhmä. Meillä on asian-tunteva ja helposti lähestyttävä henkilös-tö ohjauksen laitoksella.”

Etäopiskelu edellyttää itsekuria ja aikataulujen hallintaaJoustava etäopiskelu on hyvä vaihtoehto silloin, kun elämän-tilanne sitä vaatii. Yksinäiseen urakkaan ei pidä ryhtyä kevein perustein. – Niina Turunen, teksti & Anna Räikkönen, kuva

Ajassa

Helena Salakka pitää etäopiskelua loistavana opiskelumuotona sen joustavuuden vuoksi.

10 Uljas 1 | 29. 1. 2016

Huonot vitsit ja yhteiset kurssit helpottavat kaverin löytämistä

Miten tutustua opiskelukavereihin ja löytää ystäviä maassa, jossa vaikeneminen on kultaa, vuodenaikana, jolloin säätilan uhmaaminen on kansallinen uroteko? Lue vinkit, älä jää. – Niina Turunen, teksti & kuvat

”Mene rohkeasti eri ainei-den kursseille. Kun on joku yhteinen aihepiiri, siitä on helppo keksiä juteltavaa.- Elina Kirmanen

”Ryhmätöissä, biologi-an laboratorioissa ja lajin-tunnistuskursseilla olen it-se tutustunut ihmisiin. Myös ruokalassa ruoka-ai-kana, sillä joskus päätyy is-tumaan tuntemattoman viereen. - Niina Lempiäinen

”Omat kaverini olen löytä-nyt harrastuspiirien, kuten teatterin kautta. Ole oma it-sesi, sillä muuten joudut esittämään tapaamillesi ih-misille lopun ikääsi. . - Iiro Tuovinen

”Osallistu ainejärjestöjen tapahtumiin. Myös järjestötoi-minta itsessään auttaa tapaamaan ihmisiä. Varsinkin pieni-muotoisissa tilaisuuksissa tutustuminen on helpompaa, kun tunnelma on intiimimpi kuin parin sadan hengen opiskeli-jabileissä. Kaikki tilaisuudet, jossa alkoholijuomia nautitaan kohtuudella, ovat hyviä. - Antti Sillanmäki

”Keskustele muista-kin aiheista kuin kou-lusta. Mielestäni tärkein tapa kaverustua on jo-pa tyhmistä asioista käyty keskustelu. Hy-viä puheenaiheita ovat esimerkiksi tyhmät pro-fessorit, harrastukset, kotiseutu, parisuhteet ja lukioajat. - Saara Holopainen

”Jos tapaat kiinnostavan ihmisen, pyydä hänet esi-merkiksi kävelylle, uimaan tai salille. Jos et uskalla teh-dä sitä koululla, yritä sitä jossain pippaloissa. - Katja Kananen

”Pitää vain uskaltaa teh-dä aloite ja avata oma suu. Jos kokee itsensä rohkeak-si, voi yrittää heittää jonkun mauttoman vitsin. Jos aloit-teen tekeminen ei onnistu, niin sitten pitää vain koet-taa jossain muualla.- Karri Kejonen ”Fuksivuonna ihmisiin tu-

tustuminen on tapahtumi-en ja bileiden vuoksi help-poa, joten kannattaa haalia kavereita silloin. Myöhem-min opinnot eriytyvät ja elämäntilanteet muuttuvat, ja porukat usein hajoavat.- Emilia Kuutti

11Uljas 1 | 29. 1. 2016

Uljas 10 | 4. 12. 201512

Itä-Suomen yliopiston Kuopi-on kampuksella on viimeisen vuoden aikana kaikessa hiljaisuudessa kasvanut yksi suomalaisen komiikan uu-simmista tekijöistä - Blokess. Lyhyitä huumorivideoita sosiaaliseen mediaan kuvaa-

va opiskelijakolmikko on lyönyt itsensä läpi niin Instagramissa kuin Facebookis-sa. Martin Kalliolan, Jussi Pulkkisen ja Matti Rothin muodostamaa trioa on ehditty kuvailemaan maan medioissa jo ilmiöksi. Uljaan haastatteluun saapunut Blokess ottaa ilmiönä olemiseen kuiten-kin vaatimattomamman kannan:

“Noh, ehkä sketsiryhmä voisi olla hyvä määritelmä meistä”, Pulkkinen toteaa.

Blokess tuottaa noin kymmenen sekunnin mittaisia videota etenkin Instagramiin. Lyhyet videot vaativat tekijöiltään tiivistämisen ja hauskuutuk-sen taitoa. Ilmeet, eleet ja selkeä juoni korostuvat. Blokessilta löytyy myös You-tube-tili, jonne on kuvattu yksi hieman pidempi livesketsi. Videolle on kertynyt jo lähemmäs 40 000 katselukertaa.

Blokessin syntytarina sijoittuu loppu-syksyyn 2014. Itä-Suomen yliopiston Medistudia-rakennuksen eräässä luokkahuoneessa on meneillään talous-matematiikan luento. Tunnilla mukana olevat Kalliola ja Pulkkinen keskittyvät enemmän Vine-videoiden katseluun kuin yhtälöiden ratkomiseen. Lopulta miehet päätyivät selailemaan Appstores-ta sopivia aplikaatioita omien videoiden tuottamiseen.

“Siitä se ajatus sitten lähti”, Pulkkinen kertoo. Blokessin ensimmäinen pätkä on kuvattu saman tien kyseisellä luennolla.

Yliopisto nousee merkittävään rooliin erityisesti videoiden kuvaus- ja tapahtu-mapaikkana. “Suurin vaikutus UEF:illa on ollut kuitenkin siinä, että se toi meidät yhteen. Aloitimme kaikki samaan aikaan opinnot vuonna 2014 kauppatieteen lai-toksella. Muuten tuskin olisimme tavan-neet sillä Kalliola on kotoisin Lapualta, Roth Kuopiosta ja minä Tampereelta”, Pulkkinen kertoo.

Blokess on toiminut yliopistolla jopa tutkimuskohteena, kun eräät sosiologian opiskelijat tekivät äskettäin kurssilleen heistä ryhmätyön aiheena brotherhood.

Blokess on tehnyt yhteistyötä myös muiden alan tekijöiden kanssa. Seksikäs-Suklaa, joka kuvaa videoitaan Helsin-gissä, otti vuosi sitten heihin yhteyttä ja ehdotti yhteistyötä. Videoita syntyi use-ampi ja näin Blokessin maine kasvoi ko-histen. Sittemmin yhteyttä ovat ottaneet myös yritykset erilaisten kampanjoiden tiimoilta. Yhteistyötä on tehty jo muun muassa Soneran, Sokoksen, Restelin ja Cloettan kanssa. Nykyisin Blokessia pyöritetään oman yrityksen kautta.

Mutta onko Blokessin luova prosessi muuttunut kaupallisuuden myötä?

“Eipä oikeastaan. Vähän tarkemmin joudumme miettimään, miten yritys tai palvelu sisällytetään tarinaan”, kertoo Roth.

“Välillä keksimme idean lennosta, kuvaamme sen samoin tein, ja koko hommaan menee 10 minuuttia. Välillä

taasen saatamme suunnitella ja pyöritellä ideaa pitkäänkin, mutta loppujen lopuksi se jääkin toteuttamatta”, Roth kuvailee prosessia.

“Koko homma lähti liikkeelle sattu-manvaraisesti, ja emme me myöhemmin-kään olla liian tarkkaan toimintamme suunnitelleet. Suoraan sanottuna en usko, että tästä olisi näin hyvää juttua edes liikaa suunnittelemalla tullut.”

Yhtenä vahvuutena on ryhmän jäsen-ten luonteiden kirjo.

“Itse olen se kaveri, jolta tulee ne hulluimmat ideat ja saatan usein puhua, ennen kuin mietin asiaa sen tarkemmin. Jussi taas on sitten minun vastakohtani, kaveri joka pohtii ideoita syvällisemmin ja usein toppuuttelee villeimpiä juttuja. Matti sijoittuu johonkin meidän väliin mitä tulee ideoihin, mutta yksityiskohdat hän tykkää hioa loppuun asti kohdilleen”, Kalliola kertoo.

Blokessien tähtäin on jo lyhytvideoita etäämmällä.

“Olemme tässä matkan varrella ruven-neet tajuamaan, että Blokess tarjoaa pal-jon muitakin mahdollisuuksia kuin vain Instagram-videot”, Pulkkinen kertoo.

“Jos realistisesti ajatellaan, niin olisi mahtavaa, jos pystyisimme tienaamaan elantomme näillä hommilla”, jatkaa Roth.

Tyylilleen uskollisena Kalliolla ei turhia kainostele.

“Päämääränämme on Hollywood, ei sen enempää eikä vähempää!”

Blokess puolivahingossa huipulle

UEF:lainen opiskelijaporukka Blokess niittää mainetta sosi-aalisessa mediassa. Ilmiöksi noussut lyhyt sketsiviihde on en-sisijaisesti hauskanpitoa ja menestys on tullut matkalla. Yksi ryhmän jäsenissä on jo unelmissaan matkalla Hollywoodin. – Anton Rinta-Jouppi, teksti & Janita Autio, kuva

1. Seksikäs Suklaa”Hän laittoi meille viime keväänä koodia, että teillä on hyvä meininki ja voitai-siinko tehdä yhdessä vide-oita. Totta kai me haluttiin. Tehtiin lopulta joku 10 vi-deota kimpassa. Saatiin huikea boosti ja haippi hä-nen avullaan. Tuolloin meil-lä oli noin 2000 seuraajaa ja hänellä yli 10000. Räjäh-dysmäisestä noususta kii-tos Suklaalle!

2. Yhteinen huumori ”Nauretaan meidän vide-oille ja pidetään hauskaa ai-na, kun tehdään niitä. Se hauskuus on ajanut meitä eteenpäin, eikä tää oo mais-tunu puulta.

3. Äidit”Kaikki kunnia äideille, ne-hän ne on meidät tehny!

Top | III tekijää taustalla

“Päämääränämme on Hollywood, ei sen enempää eikä vähempää!

BlokessSyntymä: lokakuu/2014Kotipaikka: Kuopio Löytyy: Blokess nimellä Instagramista, Facebookista ja Youtubesta.Instagramissa seuraajia noin 43000Facebookissa tykkääjiä noin 28000Youtubessa vasta yksi video, tilaajia noin 2500

13Uljas 1 | 29. 1. 2016

”Nuorin poikani opetti minulle, että maailma on meillä lainassa lapsiltamme”, sanoo Kuopion Luonnon Ystä-väin Yhdistyksen

KLYY:n puheenjohtaja Paula Hyvönen. Se on hyvä ohjenuora kaikkeen luonnonsuojelutyö-hön.

Kuopiossa luonnonsuojelu-työtä on tehty jo 120 vuoden ajan ja vuonna 1896 perustettu KLYY on Suomen vanhin luonnonsuo-jeluyhdistys. Yhdistys aloittaa juhlavuotensa juhlimisen Eläköön Puijo! -valokuvanäyt-telyllä, joka on esillä Kuopion kaupunginkirjaston aulassa 30. tammikuuta saakka.

Valokuvissa tulee esille kaupungin keskellä sijaitsevan luonnonsuojelualueen ainutlaa-tuisuus.

”Satumetsä kävelymatkan päässä keskustasta”, kuvailee KLYY:n kunniapuheenjohtaja Atte von Wright.

Vaikka Puijolla on vankka sija kuopiolaisten sydämissä, on sen historia ollut täynnä ristiriitoja. Esimerkiksi sota-aikaan Puijolle suunniteltiin suuria halkosa-vottoja, viime vuosina puhetta ovat herättäneet golf-kentän ja Antikkalan laskettelurinteen sittemmin kariutuneet laajenta-missuunnitelmat.

”Puijon suojelussa voitot eivät koskaan ole olleet lopulli-sia”, von Wright toteaa.

Mutta miksi juuri Puijo on niin erikoinen? Metsäähän Suo-messa riittää.

Atte von Wright näyttää karttaa Pohjois-Savon met-sistä. Vanhat, Puijon kaltaiset metsäalueet on merkitty siihen sinisellä. Niitä on todella vähän. Valtaosa Suomen metsistä on teollisuuden tarpeisiin valjastet-tuja puupeltoja.

”On kysytty, miksi met-sänsuojelualueen pitää olla keskellä kaupunkia. Ei nähdä sitä, että Puijon kaltaista vanhaa aarniometsää ei muualla enää juuri ole. Pohjois-Savo on kuin pälvikaljuinen kaunotar. Hak-kuuaukeita ja nuorta metsää on paljon. Poikkeuksen maakunnan yleiskuvaan muodostavat oike-astaan vain Puijo ja Neulaniemi. Nykytilanne on se, että nähdäk-seen aitoa, vanhaa metsää, pitää tulla maaseudulta kaupunkiin”, von Wright sanoo.

Luonnonsuojelijoiden on moneen otteeseen syytetty ole-van Puijon kehittämisen tiellä. Paula Hyvösen mielestä kyse on osittain tahallisesta väärinym-märtämisestä. KLYY ei vastusta alueen järkeviä hoitotoimia, mutta tämänhetkiset toimet ovat yhdistyksen mielestä liian kovia. Metsänhoidollisin perustein Puijoa nakerretaan pikkuhiljaa sisältäpäin, kun aiemmin uhkana on ollut Puijoa ympäröivien asuinalueiden laajeneminen.

Hakkuuta voi verrata avoi-meen haavaan, jonka paranemi-nen vie ihmisiän.

”Jos kevyt metsänhoito Pui-jolla saa jatkua, jälki on karmeaa. Pitäisi muistaa, että Puijo on virkistysmetsää, ei talousmet-sää”, Hyvönen painottaa.

Sekin on hyvä kysymys, tar-vitseeko Puijoa edes kehittää.

”Kun golf-kentän laajennuk-sesta keskusteltiin, kysyin tu-tulta metsurilta, mitä hän tekisi Puijolle. Hän vastasi, että antaisi sen olla sellaisenaan ainakin sata vuotta”, Hyvönen kertoo.

Satumetsä ja ristiriita keskellä kaupunkiaPuijon luonnonsuojelualueen historia on ollut täynnä ristiriitoja. Juhla-vuonnaan Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys haluaa tuoda esille alueen ainutlaatuisuuden. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & Tero Pelkonen , kuva

Puijoa voi hyvällä syyllä kuvailla satumetsäksi kävely-matkan päässä keskustasta. Puijon kaltaista vanhaa met-sää on jäljellä hyvin vähän.

”Miksi juuri Puijo on niin erikoinen? Metsäähän Suomessa riittää.

14 Uljas 1 | 29. 1. 2016

DebattiOsallistu keskusteluun. Ota kantaa. Anna palautetta. Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@uljas.net.

Savonlinnan kurjistuminen jatkuu, jos valtiovalta unohtaa tehtävänsä. Täällä Itä-Suo-messa korkeakoulupolitiikka

on myös aluepolitiikkaa. Kuka laskisi, kuinka monta valtion virkaa ja/tai lai-tosta on jo tähän mennessä menetet-ty? Liian monta, sanon minä.

Opettajankoulutuksen keskittämi-nen aiheuttaa montakin kysymystä. Joku koiranleuka voi kysyä, oliko OKL:n perustaminen tänne jo alun perin virhe? Siltä se saadaan näyttä-mään, kun oikein kovasti kangetaan Joensuuhun päin!

Eikö jo riitä ikuinen kissanhännän-veto Mikkelin ja Savonlinnan välillä? Se ei lopu niin kauan, kun täällä ei kyetä yhteistyöhön.

Tätä yhteistyötä voisi olla erimer-kiksi tutkimuksen keskittäminen Jo-ensuuhun ja opetuksen Savonlinnaan. Videoyhteydet toimivat kuten muukin moderni viestintä. Onhan Joensuuhun keksitetty muutakin tutkimusta kuten metsäala.

Tällä en tarkoita sitä, etteikö Sa-vonlinnassakin pystyttäisi tekemään tiedettä. Ei se ole meistä kiinni!

Joensuu haluaa kasvaa ja sitä se saa tehdäkin, mutta ei Savonlinnan kus-tannuksella eli kaupungin näivettä-misellä. jos näin pääsee tapahtumaan, niin silloin voidaan nimikin muuttaa Joensuun yliopistoksi.

Onko Joensuussa vedetty ko-tiinpäin? Kadunmies alkaa epäillä nykyisten näyttöjen (KVL:n siirto) perusteella, että näin on tapahtumas-sa. Ja miksi sitten ei olisi?

Joensuu ja Mikkeli – Savonlinnan ”rakkaat viholliset” ovat aina osanneet pitää puolensa. Ei valtiovalta ole ainoa syyllinen Savonlinnan näivettymi-seen.

Tätä vain ei sovi sanoa ääneen. Jonkun tai joittenkin arvovalta voi kärsiä siitä!

Mitä aiottu ookooällien yhdistä-minen merkitsee käytännössä? Samaa mitä fuusiot yleensä: työpaikkojen vähentämistä ja vähentymistä.

Kysynpähän, montako professoria jää työttömäksi pitkässä juoksussa? Vastaus: aika monta. On sinisilmäistä uskoa, etteikö näin kävisi!

Esimerkkejä tällaisesta ”kehityk-sestä” on liike-elämässä vaikka kuinka monta. Miksi korkeakoululaitos tekisi tässä suhteessa poikkeuksen? Valtion-talouden nykyinen tila ei anna muuta mahdollisuutta vuosikausiin.

Kysymyksiä riittää: miksi Joensuun suunta ei asetu selvästi Savonlinnan OKL:n säilyttämisen puolelle? En ole kuullut ensimmäistäkään tällaista puheenvuoroa siltä suunnalta.

On vain kierrelty ja kaarreltu kaukaa asian varsinaista ydintä. Selvä kannanotto Savonlinnan kampuksen puolesta puuttuu – ainakin toistaisek-si. Miksi?

Ari Rajamoemeritus toimittaja

Savonlinna

” Joensuu haluaa kas-vaa ja sitä se saa teh-

däkin, mutta ei Savonlinnan kustannuksella.

Savonlinna aina Joensuun ja Mikkelin ristivedossa

Edellinen hallitus päätti kau-den viimeisessä kokouksessa yliopiston lehden Uljaan paperiversion lakkautta-

misesta kahden vuoden aikataululla. Kritisoin tätä päätöstä ja toivon että uusi edustajisto pyörtää tämän har-kitsemattoman päätöksen. Yliopiston lehden paperiversion lakkauttami-sesta koituu enemmän kuluja, kuin saatavia menoja. Lehden paperiversi-on mainostuloilla ei makseta ainoas-taan 10.000 kappaleen vuosittaiset painokulut, mutta myös rahdista sekä mainosmyynnistä koituneet kulut.

Toinen asia mikä päätöksessä olisi pitänyt nähdä keskeisenä seikkana on, että Uljas sattuu olemaan opiskeli-joiden edunvalvontaa valvova lehti. Tämä on lehden keskeinen agenda, kuten tulisi olla ylioppilaskunnan edustajistonkin pyrkimys. Kysymys kuuluu, onko edustajiston sydämen asialla opiskelijoiden edunvalvonta vai ei? Turha politikointi ja säätäminen syö uskottavuutta. Uljas ei ainoastaan

ilmesty kaikilla Yliopiston kampuk-silla fyysisenä versiona, sen lisäksi lehteä jaetaan kampuskaupungeissa. Tämä on osoitus siitä intellektuellista hyvästä, mitä yliopiston opiskelijat voivat yliopistossa tuottaa yhteiskun-nalle. Vasta-argumenttina voidaan aina heittää se, että lehti voi nettiver-sionakin toimittaa vastaavia tehtäviä. Kuitenkin se, että puoli-ilmainen lehti painokuluihin ja mainostuloihin suh-teutettuna yritetään lakkauttaa, ei käy mihinkään järkeen. Entä jos paperi-versio lakkautetaan? Lehden mainos-tulot laskevat, eikä paperiversion lak-kauttamisella saavuteta niitä säästöjä, mitä päätöksellä lähdettiin hakemaan. Ainakin toivon että päätöksessä on ollut kyse säästöistä, koska mikä tahansa muu syy on ristiriitainen syy edustajiston tärkeimmälle tehtävälle, opiskelijoiden edunvalvonnalle.

Jos uusi edustajisto ei ryhdy toimiin Uljaan paperiversion pelas-tamiseksi, tästä seuraa että lehden nettiversion tuottamisen hinta opiskelijoille kallistuu. Tästä saattaa myöhempinä vuosina seurata puheita koko lehden lakkauttamisesta, mikä on vielä lyhytnäköisempi teko kuin käsillä oleva. Katsoisin että edustajis-to tarvitsee kipeästi kaikkia opiske-lijoiden edunvalvontaa puoltavia asioita. Lehden, aktiiviset ihmiset, tiedotuksen väylät sekä hyvin infor-moidut opiskelijat. Terveisinä uudelle Itä-Suomen yliopiston edustajistolle, tehkää järkeviä faktoihin perustuvia päätöksiä, ei tyhjää politiikkaa.

Parhain terveisin.Ari J. Tervashonka

ylioppilaskunnan jäsen

Joensuu

Avoin kirje Uljaan kohtalosta ISYY:n edustajistolle

”Kysymys kuuluu, onko edustajiston sydämen asialla opiskelijoiden edunvalvonta vai ei?

Keskustanuorten itäiset piirit: Savonlinnan kampuksen lakkauttamisesta iso lasku veronmaksajille!

Itä-Suomen yliopiston hallituksen kaavailut keskittää opettajankoulutus Joensuuhun lopettamalla Savonlinnan kampus, saa itä-

suomalaisilta keskustanuorilta täyden tyrmäyk-sen. Laaja maakuntapohjainen korkeakoulutus on ollut suomalaisen sivistyksen perusta, jota emme saa edes heikkoina taloudellisina aikoina unohtaa. Mielessä on pidettävä myös Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen lakkauttamisen seuraukset.

Savonlinnan kaupungin arvion mukaan kampuksen sulkemisen suorat kustannukset yhteiskunnalle olisi noin 80 miljoonaa euroa, joka koostuu muun muassa kampuskiinteistöjen arvojen alaskirjauksista, alueen opiskelija-asun-tojen lainavastuiden sekä uusien korvaavien tilojen maksujen lankeamisesta. Tämän lisäksi tulee ennalta arvaamaton määrä aluetalou-dellisia tappioita, joihin kuuluvat ostovoiman pienentyminen ja sen seurauksena työpaikko-jen häviäminen, sekä kaupungin ikärakenteen muuttuminen. Puhumattakaan opiskelijoiden tuomasta aineettomasta pääomasta kaupungin ja alueen kehittämiseen.

Opetusministeri Grahn-Laasosen on turha vedota asiassa yliopistojen autonomiaan, koska Keskustanuoret hyvin muistavat vielä edellisen hallituksen opetusministeri Gustafs-sonin kannanoton Savonlinnan kampuksen puolesta. Tämä käytännössä tuolloin ratkaisi opettajankoulutuksen jatkumisen. Opetusmi-nisterin tulisi tukea korkeakoulujen laadullista kehitystä ja edistää jo olemassa olevien yksiköi-den profiloitumista ja vahvuuksia.

Kolmen kampuksen yliopiston ainutlaatui-suus avaa vain mahdollisuuksia, jos se halutaan niin nähdä. Keskustanuorten mielestä Savonlin-nan tapauksessa yliopiston tulee noudattaa hal-litusohjelman kirjausta ”Tuetaan rahoituksella alueellisia tai alakohtaisia vahvoja osaamiskes-kittymiä.” Savonlinnan kampuksesta on tullut vahvan osaamisen tehokas keskus alueellisella panostuksella ja yhteistyöllä.

On anteeksiantamatonta jos tämän kaltainen seutukunnan alasajo toteutetaan vieläpä kes-kustalaisen pääministerin aikana. Itä-Suomen yliopisto ei ole itsekkään laskelmissaan pystynyt osoittamaan saavansa Savonlinnan kampuksen siirrolla säästöjä, puhumattakaan valtiontalou-den kokonaisuudesta. Pystyvätkö Itä-Suomen yliopisto ja hallituspuolueet kantamaan syylli-syyden yhteiskunnallisesti lähes 100 miljoonan euron tappioista, alueellisesta näivettämisestä ja sen arvaamattomista seurauksista? Keskus-tanuorten itäiset piirit vetoavatkin Itä-Suomen yliopiston hallitukseen, kokoomuslaiseen opetusministeri Grahn-Laasoseen, Keskustan puoluejohtoon ja erityisesti pääministeri Sipi-lään, jotta Savonlinnan kampus säilytetään.

Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Itä-Savon, Etelä-Karjalan,

Etelä-Savon ja Kymenlaakson Keskustanuoret

”On anteeksiantamatonta jos tämän kaltainen seutukunnan alasajo toteute-taan vieläpä keskustalaisen pääministerin aikana.

15Uljas 1 | 29. 1. 2016

Yliopistokampuksilla ja opiskelijoiden keskuudessa tapahtuvissa häirintätilan-teissa kyse on useasti häiri-kön ja häirinnän kohteeksi

joutuneen henkilön erilaisista näke-myksistä siitä, missä menee sallittavan käytöksen raja. Tiukkaa rajaa häirinnälle on kuitenkin haastavaa määrittää, sillä tapaukset ovat aina kokemusperäisiä. ”Häirikkö ei välttämättä itse näe toi-mintaansa epämiellyttävänä, vaikka se tuntuisi häirinnän kohteeksi joutuneen henkilön mielestä siltä”, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) häirintäyhdyshenkilö Hannele Mirola kertoo.

Häirintäyhdyshenkilön mukaan kaikenlaisia tapauksia on ollut, joten häirinnän sattuessa yhteydenottoa ei kannata epäröidä.

”Kyseessä ei tarvitse olla seksuaalinen häirintä, vaan mikä tahansa tapaus, joka tuntuu itsestään epämiellyttävältä. Jo-kainen määrittää omat henkilökohtaiset rajansa itse”, Mirola toteaa.

Omien rajojen tiedostamisen lisäksi myös omaa toimintaa ja käyttäytymistä on syytä harkita.

”Kannattaa miettiä, minkälaisiin tilan-teisiin on turvallista ja järkevää mennä”, Mirola huomauttaa.

Varsinaisessa häirintätilanteessa Mi-rola kehottaa puolustamaan itseään.

”Voi sanoa yksinkertaisesti ’lopeta’. Jos pelkkä sanominen ei auta, kannattaa ottaa yliopiston puoleen yhteyttä, jolloin pystymme puuttumaan asiaan”, Mirola sanoo.

Olipa kyseessä millainen häirintäta-paus tahansa, asiasta on aina syytä kertoa eteenpäin. Mirolaan otetaan yhteyttä vähän alle kymmenisen kertaa lukukau-dessa. ”Kaikki eivät välttämättä tiedä häirintäyhdyshenkilön olemassaolosta

tai uskalla syystä tai toisesta ottaa yhteyt-tä. Näistä syistä osa tapauksista saattaa jäädä käsittelemättä.”

Mirolan mukaan yhteydenottojen jälkeiset toimenpiteet ovat aina tapaus-kohtaisia.

”Esimerkiksi laitoksen esimies tai opintopäällikkö voi puhutella häiriönte-kijää. Tilanteesta riippuen myös poliisiin voidaan olla yhteydessä.”

Häirintäyhdyshenkilöön voi olla yhteydessä niin sähköpostilla kuin puhelimellakin. Päivitetyt yhteystiedot löytyvät ISYY:n nettisivuilta. Lisäk-si YTHS sekä Joensuun kriisikeskus auttavat häirinnän kohteeksi joutuneita opiskelijoita.

Mitä tehdä, kun ’ei’ ei riitä? Yliopistokampuksilla tapahtuvista häirintäkokemuksista tulisi kertoa eteenpäin erityisesti silloin, kun sanominen ei yksin riitä. Usein jo selkeä rajanveto lopettaa epämiellyttävän käytöksen. -Mira Heiskanen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

”Jokainen määrittää omat henkilökohtaiset rajansa itse.

Kampanjoinnilla syrjintää vastaanItä-Suomen yliopiston ylioppilaskun-nan (ISYY) parin vuoden takainen Say no to discrimination -kampanja rohkaisi opiskelijoita kirjoittamaan nimettömästi kokemiaan syrjintä- ja häirintätapauksia paperille ylös.

”Kampanja haluttiin järjestää, jotta saisimme tietää, millaisia tapauksia kampuksilla on käynyt”, Mirola kertoo.

Kampanjan kautta tulleiden palaut-teiden kautta syytä suureen huoleen ei tullut.

”Kampanjassa ilmenneitä tapauksia sinänsä ei voitu käsitellä, sillä viestit olivat nimettömiä. Keskustelua kam-panjan tapauksista kuitenkin käytiin, pyrkimyksenä kehittää toimintamalleja mahdollisten samankaltaisten tapahtu-mien aiheuttamien yhteydenottojen varalle”, Mirola kertoo.

Asioiden ylös kirjaaminen voi sen sijaan auttaa käsittelemään tapahtumia, joita on kokenut.

”Kampanja oli matalan kynnyksen tapa kertoa kokemuksensa nimettömä-nä”, Mirola toteaa.

Syksyllä 2013 opintonsa aloitta-nut Anni viihtyi fuksivuotenaan kirjaston lukusalissa. Tilanne alkoi

kuitenkin hiljalleen muuttua epämiellyt-täväksi. ”Aloin kiinnittämään huomiota yhteen noin 35-vuotiaaseen mieheen, joka vaelteli kirjastolla päivittäin useaan otteeseen”, Anni aloittaa.

Anni luki tuolloin itse päivittäin kampuksen hiljaisessa salissa. ”Hän tuli istumaan parin tuolin päähän ja katseli minua. Hän tarkkaili välillä myös lasien läpi kirjahyllyjen välistä”, Anni jatkaa. Samainen henkilö saattoi istuutua Annin

viereen useiksi minuuteiksi. ”Vaihtelin paikkaa kirjaston sisällä ja totesin hänen tekevän samaa, olinpa missä tahansa.”

Omituista käytöstä jatkui viikosta toiseen. ”Olin kerran samaan aikaan hiljaisessa salissa, kun tämä henkilö sai raivokohtauksen kirjastotyöntekijäl-le. Lopulta henkilö poistettiin tilasta. Tuolloin ymmärsin, ettei henkilö ole ihan normaali kaveri”, Anni sanoo.

Tapahtumat alkoivat ahdistamaan Annia. Lopulta hän otti yhteyttä kir-jaston henkilökuntaan. ”Sain tuolloin kuulla, että kyseinen henkilö oli aiemmin

kosketellut naisia ja saanut tämän takia pidemmän porttikiellon”, Anni kertoo.

Anni sai hankittua henkilölle lopulta porttikiellon. ”Muistaakseni syksyllä 2014 henkilö palasi ja jatkoi ahdisteluaan. Tuolloin oma pää alkoi kärsiä”, Anni muistelee.

Henkilökunta kehotti Annia hankki-maan lähestymiskiellon. Anni ei suostu-nut ehdotukseen. ”Mielestäni yliopiston tehtävänä on taata opiskelijalle turvalli-nen opiskeluympäristö.”

Samana talvena Anni alkoi kärsimään ahdistushäiriöistä, eikä yliopistolle tulo huvittanut.

Vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa ongel-maan löydettiin lopulta ratkaisu. ”Sain oman opiskelutilan. Minut laitettiin ongelmatapauksena yksinäiseen koppiin, joka tuntui epäreilulta. Taivuin ratkai-suun, koska halusin lukea pääsykokeisiin sellaisessa tilassa, jossa ei tarvitsisi pelä-tä”, Anni päättää.

Uhrina katseen allaJoensuun kampuskirjastossa tapahtunut epämiellyttävä käy-tös herätti Annin (nimi muutettu) itsesuojeluvaiston. Yhtey-denotto henkilökuntaan poiki porttikiellon, mutta pelko ja turhautuminen puhkaisivat lopulta ahdistushäiriön. Ratkai-suna ongelmaan oli lopulta oman opiskelutilan saaminen. -Mira Heiskanen, teksti

Missä menee raja?-Seksuaalisena häirintänä voidaan pitää ei-toivottua ja yksisuuntaista, fyysistä, sanallista tai kirjallista sukupuolista lähestymistä.

Rajat ovat henkilökohtaisia ja kokemuspe-räisiä. Häiritsijä ei välttämättä aina tiedosta toimintaansa epämiellyttäväksi.

Häiritsijälle on kerrottava, että hänen käyttäytymisensä on epämiellyttävää ja pyydettävä häntä lopettamaan. Selkeiden rajojen ilmaiseminen saattaa riittää tilanteen ratkaisemiseen.

Häirinnän asteesta ja toistumisesta riippu-en häiritsijälle voidaan antaa huomautus tai varoitus.

Lähde: Itä-Suomen yliopiston tasa-arvo- ja yhden-

vertaisuusohjelma 2010–2014.

Jos joudut (seksuaalisen)häirinnän kohteeksi

Kirjaa ylös mitä tapahtui, missä tapahtui ja milloin tapahtui.

Mieti, oliko tapahtumalla silminnäkijöitä. Kaikki todistusaineisto on tärkeää, ettet joudu olemaan vain sana sanaa vastaan.

Ota yhteyttä häirintäyhdyshenkilöön, olipa kyseessä millainen tapaus tahansa. Yhtey-denotot ovat aina luottamuksellisia.

ISYY:n häirintäyhdyshenkilö Hannele Mirola

Kainalo | Syrjinnän tähden

16 Uljas 1 | 29. 1. 2016

Kainalo | Syrjinnän tähden

luntailosaaressa.fi@luntailosaaressaLa 13.2.2016 klo 16-01 • Joensuu Areena

JVGMustasch (SWE)

JARJESTÄJÄ:

Antti Tuisku AMORPHIS

PAPERI T VIIKATE

Liput 20/30 € • Konsertti on ikärajatonVip-paketti 70 € • Ennakkomyynti:TikettI • Lippupiste • Levy-Eskot • KerubiLisätiedot: luntailosaaressa.fi

16:30 17:45

19:15

20:45 22:15

23:45

Opiskelijaliput 20 €Opiskelijaliput myynnissä ISYY:n,

Karelia AMK:n ja POKA:n toimistoissa

sekä Kerubissa ja Levy-Eskoilla.

17Uljas 1 | 29. 1. 2016

Piskis on toiminut löytöeläinten parhaaksi 2000-luvun alusta saakka. Yhdistyksen haaveena on löytää pysyvät toimitilat, johon suuretkin kissalaumat voitaisiin sijoittaa kerralla. Inka Kanta-sen kodissa on monia omaa kotia etsiviä löytökissoja. Tälle pennulle on jo koti tiedossa.

Uljas 1 | 29. 1. 20161818 Uljas 1 | 29. 1. 2016

Edison tarkastaa kaikki Inka Kantasen luokse tulevat vieraat. Se juoksee ovelle vastaan ja heilauttaa

hyväksyvästi tuuheaa häntäänsä. Terve-tuloa peremmälle.

On heti selvää, että Kantanen on hyvin eläinrakas ihminen. Kissoja on monta. Ai-kuiset loikoilevat hyllyjen päällä, sohvalla nukkuu tiiviissä kasassa kuusiviikkoisia kissanpentuja. Edison on perheen pysyvä lemmikki, muut Kantasen luona majai-levat mirrit ovat vielä omaa kotia vailla olevia löytökissoja.

Kantanen on kuopiolaisen löytöeläin-yhdistys Piskis ry:n aktiivijäsen. Yhdistys pyydystää loukuttamalla karanneita tai muusta syystä kodittomiksi joutuneita kissoja ja etsii niille kodit. Kaikki kissat leikataan, rokotetaan ja loislääkitään. Lopetus tulee kyseeseen vain, jos mitään ei kissan hyväksi enää ole tehtävissä.

Pennuille koti löytyy helposti. Aikui-nen kissa saattaa odottaa omaa kotia jopa vuoden.

Ja kissoja riittää. Niitä löytyy niin kau-punkien keskustoista kuin mökkiteiden varsilta. Suuri ongelma ovat maaseutujen kissalaumat, joissa saattaa olla kymmeniä yksilöitä.

Kantanen ja Piskiksen puheenjohtaja Irja Huttunen huokaavat. Ratkaisu ongel-maan olisi helppo: kissojen leikkauttami-nen, mutta se jää harmittavan monelta kissanomistajalta syystä tai toisesta hoitamatta.

”Kissan voi leikkauttaa, kun se painaa noin kaksi kiloa. Ensimmäistä kiimaa ei tarvitse odottaa, vaikka niin yleisesti luullaan.”

Koiraan verrattuna tavallinen maati-aiskissa on aina ollut hyljeksitty eläin. Kissojen annetaan ulkoilla valvomatta, niitä jää autojen alle, syntyy ei-toivottuja pentuja. Tietenkin suurin osa omistajista on vastuullisia, mutta silti liian moni kissa on ulkona oman onnensa nojassa. Miksi?

”Kissoja on liikaa ja niitä saa aivan

liian helposti, jopa ilmaiseksi”, Piskiksen aktiivit sanovat.

Löytökissat eivät välttämättä ole ta-hallisesti hylättyjä. Kadonneen kissan et-simiseksi ei vain nähdä tarpeeksi vaivaa.

”Kun kissa katoaa, helposti ajatel-laan, että kyllä se jossain tuossa pyörii. Soitetaan ehkä kerran eläinsuojalle ja luovutetaan. Maaseudulla taas mietitään, että kissa on varmaan jäänyt auton alle tai sitten kettu tahi ilves on vienyt sen, ja otetaan uusi”, he jatkavat.

Vuonna 2015 Piskiksen sijaiskodeissa asui yhteensä noin 200 kissaa. Löytöeläinten määrissä on ollut valtakunnallisellakin tasolla viime vuosina selkeää nousua.

”Ei kissojen määrä ole kuitenkaan mitenkään merkittävästi lisääntynyt. Maaseudulla on ollut kissalaumoja aina, nykyään niistä vain ilmoitetaan viran-omaisille herkemmin”, Huttunen sanoo.

Piskikselle tieto laumoista tulee yleensä alueellisen valvontaeläinlääkärin kautta. Joskus lauman omistaja itse ha-vahtuu ongelmaan, ja pyytää apua. Usein kyseessä on yksinelävä vanhus, jonka leikkaamattomat kissat ovat alkaneet lisääntyä hallitsemattomasti.

Suurimmassa Piskiksen talteenotta-

massa laumassa oli lähes 70 kissaa, kun mukaan laskettiin myös kaikki talteen-oton jälkeen syntyneet pennut. Neu-vottelutaitoja tarvitaan: vaikka suuren lauman hoitaminen on haasteellista, on kissoihin jo ehditty kiintyä.

”Joskus teemme diilin lauman omis-tajan kanssa, että leikattuna voimme palauttaa pari kissaa. Tällä pyritään estä-mään se, ettei heti otettaisi uutta leikkaa-matonta kissaa, jolloin sama ruljanssi on pian taas edessä”, Huttunen kertoo.

Kissalaumat ovat monessakin mie-lessä vakava eläinsuojelullinen ongel-ma. Jo pelkästään kymmenien kissojen ruokkiminen on yksittäiselle ihmiselle taloudellisesti lähes mahdotonta. Kaikilla laumoilla omistajaa ei edes ole, vaan kissat elelevät keskenään esimerkiksi hylätyissä navetoissa.

Kissapopulaatio kasvaa nopeasti, sillä emokissa voi saada jopa kolmet pen-nut vuoden aikana. Toistuvat tiineydet rasittavat emon kehoa, eivätkä pennut saa emonmaidosta kaikkia tarvitsemiaan vasta-aineita ja ravinteita. Loiset, baktee-rit ja virukset jylläävät.

”Välillä pentuja kuolee käsiin, eikä syytä välttämättä koskaan saada tietää”, Kantanen toteaa.

Lauman kasvaessa reviiri käy ah-

taaksi. Osa kissoista lähtee vaeltamaan ja pentuja syntyy maastoon. Puhutaan villikissoista, mutta Huttusen mielestä termi on väärä.

”Ainoa villikissa on ilves. Tavallisen kotikissan kohdalla kyse on siitä, että jossain vaiheessa elämäänsä kissa on menettänyt luottamuksensa ihmiseen. Usein luullaan, ettei ulkona elänyt kissa kesyynny enää sisäkissaksi, mutta se ei pidä paikkaansa. Jos kissa on joutunut olemaan pitkään ulkona, se suurin piir-tein roikkuu oven karmeissa kiinni, jos sitä yrittää saada edes lasitetulle parvek-keelle”, hän naurahtaa.

Kaikki eivät Huttusen ja Kantasen kis-sarakkautta ymmärrä. Ihmettelyä työn järkevyydestä saa kuulla usein.

”Mirrit eivät valitettavasti ole Suo-mesta loppumassa, eikä niiden tarvit-sekaan, mutta kaikille pitäisi kuitenkin saada taattua niin sanotusti inhimilliset olot”, Huttunen perustelee Kantasen nyökytellessä vieressä.

Paras kiitos työstä tuleekin kissoilta. Kun maastosta loukutettu kissa pääsee lämpimään, saa ruokaa ja kokee olonsa turvalliseksi, sen ilme muuttuu rauhal-liseksi. Se korvaa kaiken vaivannäön. Se riittää.

KissarakkauttaKissoja siellä, kissoja täällä. Kesäkissaongelmasta ehkä päästiin, mutta silti yhä edelleen moni kissa on heitteillä. Todellinen ongelma ovat leikkaamattomien kissojen laumat, jotka voivat kasvaa räjähdysmäisellä vauhdilla. Kuopiolainen Piskis ry jat-kaa siitä mihin kaupungin pieneläinsuojalla loppuvat valtuudet. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & kuva

Piskiksen kaltaisia vapaaehtoistoi-mijoita on ympäri Suomea, Poh-

jois-Savossakin useita. Eläinsuojelulain mukaan kunnan on huolehdittava alu-eellaan irrallaan tavattujen ja talteen-otettujen seura- ja harrastuseläinten ti-lapäisen hoidon järjestämisestä, mutta koska kissalaumat ovat usein Kuopion kuntarajojen ulkopuolelta, ei niitä voi-da viralliselle, kaupungin ylläpitämälle pieneläinsuojalle ottaa. Ilman Piskik-sen kaltaisia toimijoita monen kissan kohtalo olisikin lopettaminen.

Piskis toimii täysin vapaaehtois-voimin ja lahjoitusvaroin. Yksityisiltä ja yrityksiltä saadut hiekka-, ruoka- ja rahalahjoitukset kattavat kuluista noin puolet, loput otetaan omasta pussista.

”Kyllähän tähän rahaa menee, mutta se voisi mennä johonkin paljon huo-

nompaankin”, Irja Huttunen toteaa.Ihan noin vain kissaa ei Piskikseltä

saa. Kissoille halutaan taata mahdolli-simman hyvät kodit, joten kaikki kissaa haluavat haastatellaan. Kissoista pyy-detään luovutusmaksu, jolla katetaan leikkaus- ja lääkintäkulut. Suloisille pennuille on kysyntää, vaikka monesti aikuinen kissa saattaisi olla parempi vaihtoehto.

”Lapsiperheeseen olisi usein pa-rempi hankkia pennun sijaan aikuinen kissa. Se osaa pentua paremmin pitää puolensa ja poistuu paikalta, jos otteet ovat liian rajut. Pentu sen sijaan saattaa puolustautuessaan räpsäistä”, Inka Kantanen kuvailee.

Eikö sijaiskissoista luopuminen ole vaikeaa? Ei, vastaa Kantanen. Jonossa on koko ajan uusia tulijoita.

Kainalo | Piskis pelastaa

Vapaaehtoistoimintaa lahjoitusvaroin

Löytöeläin yhdistys Piskiksen aktiivit Irja Huttunen ja Inka Kantanen. Viime vuonna Piskiksen sijaiskodeissa Kuopiossa asui noin 200 kissaa.

”Suurimmassa Piskiksen talteenottamassa laumassa oli lähes 70 kissaa.

19Uljas 1 | 29. 1. 2016

Reportaasi

20 Uljas 1 | 29. 1. 2016

21Uljas 1 | 24. 1. 2014

Saksassa lukukausimaksujen käyttöön-otto aiheutti suuren vastarinnan aallon yliopistoissa. Erityisen voimakkaaksi opiskelijoiden vastustus nousi Hessenin osavaltiossa, jossa kaikkien opiskelijoi-den maksamasta puolivuosittaisesta 500 euron suuruisesta lukukausimaksusta luovuttiin jo vuonna 2008 – vain vuosi niiden käyttöönoton jälkeen.

Tuolloin liikkeessä mukana ollut Ole Guinand kertoo opiskelijoiden innos-tuneen vastustamaan lukukausimaksuja valtaamalla yliopiston tiloja, rautateitä, sekä yliopistoille kulkevia teitä.

Suomalaisesta opiskelijatoiminnasta poiketen toiminta oli usein spontaania ja itsenäisesti organisoitua sekä viralis-ten ylioppilaskuntien ulkopuolella. “Jos haluat kirjoittaa lukukausimaksujen vastustamisesta, älä keskity liikaa viralli-siin rakenteisiin, toiminta oli usein ihan muualla. Eivät ylioppilaskunnat marssi - opiskelijat marssivat”.

Toisin kuin Suomessa myös lukiolai-silla oli keskeinen rooli liikkeessä, myös Ole oli mukana toiminnassa ollessaan lukioikäinen ja suunnittelessaan opiske-levansa tulevaisuudessa yliopistossa.

Hessenin esimerkki innoitti yliopisto-aktiiveja myös muissa yliopistoissa ja yhdeksi liikken sloganiksi nousikin: “Kick it like a hessen – potkaise maksut pois kuin hesseniläinen”. Osaltaan valtakun-nallista yliopisto-opiskelijoiden liikeh-dintään innoitti onnistunut kampanja Hessenissä, mutta vuonna 2008 olivat myös koululaiset kaduilla.

Näiden tapahtumien innoittamana yli-opistojen aktiivit alkoivatkin suunnitella Bildunstreikiksi kutsuttua opiskelijatoi-mintaviikkoa. Yhtenä valtakunnallisella tasolla johtohenkilönä toimineen Oskar Stolzin mukaan toimintaa suunnitel-tiin puoli vuotta ja sitä mainostettiin paljon ennakkoon. Toiminnan itsenäisen profiilin varmistamiseksi se organisoitiin virallisten ylioppilaskuntien ulkopuo-lella.Koska Saksassa ei ole vastinetta

Suomen Ylioppilaskuntien liitolle, vaih-teli ylioppilaskuntien tuki liikehdinnälle suuresti osavaltioittain. Myös kampanjan tavoitteet vaihtelivat paikallisesti: Esi-merkiksi Berliinissä opiskelijat keskittyi-vät erityisesti vaatimaan lisäpanostuksia koulutukseen ja kaikkien oikeutta myös maisteritason koulutukseen, entisen Länsi-Saksan alueella kampanjoinnin kohteena ollessa lukukausimaksut.

Bildunstreikin suurimpana onnistumi-sena Stolz pitää näyttäviä suurmielen-osoituksia, jotka keräsivät yhteensä 250 000 opiskelijaa kaduille ympäri maata yhteensä 110:ssa kaupungissa. Osana toimintaviikkoa opiskelijat myös vaativat lisärahoitusta korkeakouluille ojentamal-la miljoonien eurojen lisälaskun opetus-ministerille ja tämän kieltäydyttyä lisä-rahoituksesta symbolisen pankkiryöstön yrittäminen rahoituksen korjaamiseksi. Opiskelijoiden mielestä valtion olisi pankkien pelastamisen sijaan pitänyt pa-nostaa korkeakoulusektorille ja lukukau-simaksujen sijaan korkeakoulujen tulisi saada lisärahoitusta verovaroista.

Pankkiryöstö-performanssin lisäksi Stolz nostaa onnistuneeksi toiminnan muodoksi myös opiskelijoiden ”hää-tämisen luennoilta” maksamattomien lukukausimaksujen vuoksi: “Useissa yliopistoissa menimme vartijoiksi ja henkilökunnaksi pukeutuneina luento-saleihin kesken luentojen ja poistimme sieltä riviopiskelijoita esittäviä omia aktiivejamme sillä verukkeella, että he eivät ole maksaneet lukukausimaksu-jaan. Tämä oli todella tehokas tapa saada aikaan keskustelua sekä opiskelijoiden, että professoreiden piirissä. Jälkimmäi-set olivat yleensä hyvin vihaisia ja eräskin huusi minulle naamapunaisena kuinka koulutuksen tulee olla vapaata kaikille”.

Viennan yliopistovaltauksen jälkeen myös saksalaiset opiskelijat innostuivat valtaamaan yliopistojaan ja valtauksia olikin nopeasti ympäri koko Saksaa, liike kuitenkin hidastui vuonna 2010 ja toi-

minta muuttui muistuttamaan enemmän suomalaista lobbaamiseen keskittyvää y-liikettä. Opiskelijat olivat kuitenkin onnistuneet osoittamaan pystyvänsä tarvittaessa myös massamoblisaatioon kaduille ja lopulta lobbauksen tuloksena kaikki osavaltiot luopuivat lukukausi-maksuista.

Vuonna 2014 Ala-Saksin osavaltio luopui viimeisenä osavaltiona lukukausi-maksuista ja yliopisto-opiskelusta tuli suurimmalti osin jälleen ilmaista koko maassa. Suurimmassa osassa osavaltioita lukukausimaksuista saadut tulot olivat lisätuloja yliopistoille ja niitä käytettiin usein opetuksen laadun parantamiseen. Esimerkiksi Hessenin osavaltiossa Frankfurtin yliopistoon perustettiin lukukausimaksuilla 84 uutta opetushen-kilöstövirkaa. Lukukausimaksuista luo-pumisen jälkeen suurin osa tästä rahasta

maksetaan yliopistoille liittotasavallan ja osavaltioiden toimesta. Monet yliopistot kuitenkin tuntevat edelleen olevansa aliresurssoituja ja esimerkiksi Saksan lukukausimaksukehitystä seurannut professori Barbara Kehm Glasgowin yli-opistosta pitää luultavana, että lukukau-simaksut nousevat jälleen keskusteluun tulevaisuudessa.

Humboldtin yliopiston kansainväli-syyspalveluiden johtaja Ursula Hans tuo esiin myös toisen maksuttomaan kou-lutukseen liittyvän ongelman: ”Joskus ihmiset esimerkiksi Aasiassa katsovat mainoksiamme hassusti, ja ajattelevat ettei ilmainen koulutus voi olla laadu-kasta”.

Kirjoittaja teki korkeakouluharjoittelunsa Berliinissä

Opiskelijaliike kaatoilukukausimaksut SaksassaSuomessa hallitus suunnittelee lukukausimaksujen käyttöönottoa, mutta Saksassa valittiin päinvastainen tie ja luovuttiin niistä. Tähän vaikutti opiskelijoiden voimakas painostus. Liikehdintä myös aktivoitui ylioppilaskuntien ulkopuolella. Olisiko Suomessakin aika heittää hyvästit SYL:n hyvänmielenkampanjoille? -Antti Saarelainen, teksti & Bildunstreik, kuvat

Suomen hallituksen esitys lukukausi-maksuista EU ja ETA –maiden ulkopuoli-sille opiskelijoille meni läpi eduskunnas-sa. Maksujen on tarkoitus olla käytössä vuodesta 2016 alkaen. Suomesta poike-ten Saksassa lukukausimaksu vaikutti suoraan kaikkiin opiskelijoihin ja niistä päättämisen katsotaan oikeudenpäätök-sellä kuuluvan osavaltioille. Suomesta poiketen valtio kuitenkin sääti lukukausi-maksuille 500 euron katon.

Lukukausimaksut otettiin oikeuden päätöksen jälkeen nopeasti käyttöön läntisissä osavaltioissa vuoden 2005 jälkeen, Berliinin ja itäisten osavaltioiden jäädessä ulkopuolelle. Tällä näyttääkin olleen erityisesti vaikutus Berliinin korkeakoulujen kansainvälistymiselle: Vuoteen 2005 verrattuna aloittavien kansainvälisten opiskelijoiden määrät ovat liki tuplaantuneet – varmasti myös Berliinin yleisellä houkuttelevuudella

on osansa asiassa. Kuitenkin lukukausi-maksujen käyttöönotto näyttää tilastojen valossa laskeneen heti kansainvälisten opiskelijoiden määrää hieman ja pitkässä juoksussa hidastaneen kansainvälisten opiskelijoiden määrän lisääntymistä niissä osavaltioissa joissa ne on otettu käyttöön. Vuoteen 2005 verrattuna maksuttomissa osavaltioissa vuosittain aloittavien kv-opiskelijoiden määrä on noussut 76 prosentilla ja maksullisissa korkeakouluissa 54 prosentilla.

Erityisesti maksujen poistolla on kui-tenkin ollut vaikutusta Saksan kansainvä-liseen maineeseen ja houkuttelevuuteen. Esimerkiksi Top Universities –sivuston kansainvälistä opiskelua miettiville suun-natun kyselyn mukaan Saksa on noussut neljänneksi suosituimmaksi kohteeksi maisteriopiskelijoille ja maksuttomuu-den sanotaan olevan yksi syistä.

Antti Saarelainen

Kainalo | Maksuttomuus houkuttelee

Suomi ja Saksa menevät eri suuntiin

21Uljas 1 | 29. 1. 2016

Luulosairaalle terveysalan opiskelijalle lääketieteellinen tietokanta Terveysportti on mahtava väline diagno-soida tenttiinluvun ohessa

luomiaan syöviksi. Kuvia selatessa muodostuu selkeä teema, lähes jokaisen niistä on kuvannut herra nimeltä Raimo Suhonen. Sama nimi löytyy valtaosas-ta ihotautien oppikirjojen kuvia. Mitä ihmettä? Mielenkiintoni heräsi. Jäljitin ja tavoitin Suhosen klinikaltaan Mikkelin torin kulmalta.

Suhonen osoittautuu juuri 70 vuotta täyttäneeksi professoriksi ja on iho-tautien erikoislääkäri. Painehaavoja ja paiseita kuvaamaan ajavan mielenlaadun taustalla on Suhosen mukaan filosofia tehdä asiat itse paremmin, jos suinkin mahdollista.

Suhosen mukaan ihotautien valokuva-us kärsi 70-luvulla teknisistä puutteista. Suhosen aloittama yhteistyö USA:n

suuntaan kohensi tekniikkaa, mutta vasta Canonin maahantuoja ymmärsi, miten ihotautilääkärin kamera varustetaan.

Lopulta Suhonen loi Mikkelin ihopo-liklinikalleen studio-olosuhteet salamoi-neen. Kuvanlaatu parani entisestään. 80-luvulla kuvattiin diafilmille, joten valotuksen ja valaistuksen piti onnistua vähemmillä otoksilla kuin digikuvien ai-kakaudella. Työ vei tekijänsä mukanaan.

"Siinä kyllä lähti mopo aivan käsistä. Kuvasin potilaita aina, kun luvan sain. Kuvista alkoivat kiinnostua muutkin, ja niitä käytettiin opetustarkoituksiin. Dia-kuvat skannattiin, editoitiin ja tallennet-tiin "korpuille". Kuvia käytettiin Duo-decimin Lääkärin CD:llä ja syntyi myös ihotauteja esittäviä kuvakirjasia, kuten ihotautien pikaopas: Mikä tauti missä?”, Suhonen kertoo.

Kansiin koottu laatu oli kattava.”Legendan mukaan pikaoppaalla

selvisi aikoinaan ihotautien kurssitentis-täkin.”

Laajin kokoelma Suhosen ihotauti-kuvia on tietokannassa "Etsi diagnoosi". Myös kotimainen Ihotaudit - oppikirja on pääosin Suhosen kuvittama.

Vaikka ihotautikuvat ovat olleet Duo-decimin tietokannoissa suosittuja, Suho-sen omat kotisivut (www.ihotauti.net) ovat saaneet yli 300 000 käyntiä, pääosin kuvien vuoksi. Kuvagalleriaan on linkki myös Suomen lääkärilehden potilasversi-on etusivulta: Potilaan lääkärilehti.

Nykyään hyvillä kamerapuhelimilla saa ihosta riittävän hyvää kuvaa. Potilaat esittelevätkin ihomuutostensa aikaisem-pia vaiheita omasta kännykästään, ja se on vastaanotolla tervetullutta.

Toinen Suhosen intohimo on vienyt va-lokuvauksen parista autotalliin instru-menttien kehitystyöhön ja valmistuk-seen. Ihotautien jäädytys- eli kryohoito nestemäisellä typellä tuli Suomeen vuonna 1981 ja osoittautui pian hyödylli-seksi. Sittemmin Mikkelissä järjestettiin jopa valtakunnallista jäädytysmetodin koulutusta, ja vuosien mittaan edettiin lisälaitteiden valmistukseen. Kryokärkiä tehdään nykyisin kotimaan käyttöön

Suhosen ja tuttava-hammaslääkärin au-totalleissa. Suhosen filosofia paremmin tekemisestä toimii täälläkin:

"Kun itse tekee, saa mitä tarvitsee", Suhonen kuittaa.

Suhosen mukaan yleiskliininen ste-reomikroskooppi piti puolestaan suun-nitella, koska pelkällä suurennuslasilla ei nähnyt ihomuutoksia tarpeeksi hyvin.

Ihotautilääkäriksi Suhonen erikoistui sattumalta. Toimiessaan amanuenssina ihotautiklinikalla hän tiesi asepalveluk-sen koittavan pian amanuensuurin päät-tymisen jälkeen, mutta pohjoisen metsät eivät houkutelleet pääkaupunkiseudulla perheineen tuolloin asunutta Suhosta.

"Sain idean, että teen lääketieteellistä tutkimusta armeijassa. Sovin Pääesikun-nan kanssa varusmiesten jalkasilsa- ja erytrasmatutkimuksesta - ja Riihimäen varuskunnassa se onnistuikin. Syntynyt julkaisu auttoi koulutusviran saannissa HYKS Ihotautien klinikassa 1974.

"Ei tämä ihotautiala ollut mikään kaukainen nuoruuden haave. Sitä vain jonnekin tipahtaa ja huomaa alan kiin-nostavaksi. Koskaan ei ole tarvinnut olla työttömänä, ja tämä on kivaa. Lopetan vastaanoton sitten joskus, kun en aamul-la enää muista näiden härvelien kaikkia viittä salasanaa", Suhonen lupaa tietoko-nettaan katsellen.

Ihotautikuvia oppimateriaaleista selatessa alkaa kiinnittää huomiota siihen, että ne ovat lähes kaikki yhden miehen, Rai-mo Suhosen kuvaamia. Selvitimme kuka Suhonen on ja mi-kä innostaa valokuvaamaan tauteja. –Turkka Tuovinen, teksti & kuva

Tautien kuvaaja

Raimo Suhonen työhuoneessaan nykyisellä kuvausvälineellä ikuistetun melanooman kanssa.

”Kun itse tekee, saa mitä tarvitsee.

22 Uljas 1 | 29. 1. 2016

AMARILLO | Torikatu 20, 80100 Joensuu | 010 762 3420Puhelun hinta: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/minuutti.

OPISKELIJAMENU

Vähälaktoosinen Laktoositon Gluteeniton

Hinnat ovat voimassa 1.1.–31.5.2016 Joensuun Amarillossa kaikilla voimassa olevilla opiskelijakorteilla. Etu on henkilökohtainen. Opiskelijakortilla näiden burgereiden tuunaus onnistuu veloituksetta myös kasvisversioksi tai gluteenittomaksi.

GARLIC BURGER 11,00 €Burgerin välissä creme fraichea, jääsalaattia, marinoitua punasipulia, burgerpihvi, lämmintä valkosipulisalsaa ja Monterey Jack –juustomurua. Lisäksi tarjoillaan ranskalaiset ja jalapenovalkosipulimajoneesi.AMIGOS BURGER 11,00 €Burgerin välissä BBQ-kastiketta, jääsalaattia, tomaattia, marinoitua punasipulia, burgerpihvi, Monterey Jack –juustoa, pekonia ja chorizo-sinappimajoneesia. Tarjoillaan Fajita Magic –maustettujen ranskalaisten kanssa.TRIPLE CHEESE CHICKEN 11,00 €Burgerin välissä broilerin rintafileetä, vuohenjuustoa, Amarillon cheddarjuustokastiketta, jääsalaattia, marinoitua punasipulia sekä tomaattisalsaa. Tarjoillaan Crispy Slices –perunoiden ja Blue Cheese –dipin kanssa.

CHORIZO & BACON BURGER 11,00 €Burgerin välissä chorizomakkaraa, pekonia, Monterey Jack –juustoa, coleslaw-salaattia sekä sinappimajoneesia. Komeuden kruunaa ranskalaiset.NACHO-CHICKEN BURRITO 11,00 €Tomaattitortillan sisällä salaattia, tomaattisalsaa, nachokuorrutettuabroilerin fintafileetä ja Monterey Jack -juustoa. Lisäksi ranskalaisia ja chipotlemajoneesia.

NUTS SORBET 3 €Limesorbetti itsetehdyllä mangomelballa ja paahdetuilla cashewpähkinöillä.

UUSI COFFEE HOUSE ON AVATTU Torikatu 20, 80100 Joensuu fb.com/coffeehouse.joensuu

AVOINNAma-to 7-22

pe 7-23la 9-23su 9-21

Kysy opiskelijakortilla etuja!

SI

LT

AK

AT

U8

FB

.C

OM

/B

EP

OP

.J

OE

NS

UU

F

B.

CO

M/

BE

PO

PS

TR

EE

T

KEVÄÄN TÄYDELTÄ BILEITÄ!

JOENSUU JUHLII MEILLÄ

18.3. JVG24.3. TEFLON BROTHERS

8.4. ALEX KUNNARI

2.12.1

EVERY WEDNESDAY & SUNDAY!4.5. RETRO-HEHKU, OKU LUUKKAINEN

15.4. RÄHINÄ SPECIAL: UNIIKKI, BRÄDI & SPEKTI

13.5. KUUMALLE HIEKALLE

8APPRO28.4.

19.2. VOICE - LADIES NIGHT

5.2.

5.3. ONE MORE TIME FEAT. K-SYSTEM

23Uljas 1 | 29. 1. 2016

Kulttuuri

Teatteri

Joensuun kaupunginteatterissa piakkoin ensi-iltansa saava Kekkonen tulee? on leikkisä kansankomedia, jossa käsitellään ihmisyyden tematiikkaa ymmärtäväisen hymyn läpi. Näytelmän komiikka kumpu-aa tunnistettavuudesta ja vapautuneesta itselleen nauramisesta.

”Tässä ei esiinny yhtään tyyppiä, joka pelaisi puhtain kortein. Jos katsellaan ihmistä, niin katsellaan ennen kaikkea vikoja ja nauretaan niiden kanssa. Mua

naurattaa se, miten paljon mä löydän omia piirteitäni näyttämöltä”, hehkuttaa

ohjaaja Perttu Leinonen. Suomalaisten omituisuuden ja

hulluuden juhliminen ovat aiheita, joita Leinonen soisi näkevän teatterissa enem-mänkin.

”Just noin hulluja tyyppejähän mä oon nähnyt pitkin Lappia ja Pohjois-Kar-jalaa. On helpottavaa tuoda ne näinkin korkeakulttuuriseen instituutioon kuin teatteri”, Leinonen sanoo.

Näytelmässä ihmisen omituisuutta tarkastellaan eri näkökulmista, kuten luteiden ja porojen vinkkelistä.

”Siihen tulee sellainen luontokysymys siitä, miten omituista kipuilua me oikein katsellaan ja miten outo eläin ihminen onkaan.”

Leinonen sanoo ettei kyseessä ole poliittinen näytelmä. Ainakaan siinä mielessä, miten poliittinen näytelmä perinteisesti ajatellaan.

”Parhaiten musta tuntuu, että politiik-kaa voi tehdä juhlimalla sitä, mikä meillä on yhteistä, eikä sitä mikä on erilaista. Meillä on niin paljon yhteistä kaikkien kanssa kansakunnasta tai yhteisöstä

riippumatta.” Poliittisia näytelmiä on ollut paljon-

kin ja Leinonen sanoo olleensa niistäkin innostunut, mutta nyt oli aika tehdä toisenlainen juttu, vaihteeksi ihmisestä. ”Nyt tuntu siltä, että entä jos me kertoi-simme hieman jostain muusta. On täällä muitakin aiheita kuin poliittiset aiheet, vaikka lehdistä lukemalla tuntuu että niitä ei löydy”, sanoo Leinonen.

Leinosen mukaan näytelmä on kan-sankomediaa nykyteatterin elein. ”Me yritetään vilpittömästi tehdä kansanko-mediaa niin hyvin ja rakkaudella kun me osataan, eikä olla naamioitu tätä kansan-komediaksi yrittäen jemmata sitä täyteen jotain poliittista kamaa.” Leinonen kan-nustaa opiskelijaa tulemaan teatteriin.

”Tää on ehdottomasti semmonen biisi, joka kannattaa käydä kattoon. Kunnianhimoista hyvää teatteria, mutta pointti on siinä että se on kepeää ja omalaatuista ja helpommin vastaanotet-tavaa”, Leinonen vinkkaa.Kekkonen tulee? kantaesitys ja ensi-ilta lauantaina

13. helmikuuta Joensuun kaupunginteatterissa.

Porot, luteet ja ihminen samassa kattauksessaJoensuun kaupunginteat-terissa saa helmikuussa en-si-iltansa kansankomedia Kekkonen tulee? Kekkosta odotellaan lappilaisessa joki-varren kylän Allin baarissa. Ja sitten juonipaljastus: Ei se Kekkonen tule, vaikka tarve olisi. – Oona Heikkinen, teksti & Ville Kokkola, kuva

Teatteri

Kuopion kaupunginteatterin johtaja Pek-ka Laasonen kuvaa teatterin alkanutta kevätkautta mielenkiintoiseksi ja moni-puoliseksi. Luvassa on niin lastenteatte-ria kuin latinalaisamerikkalaista lämpöä.

”Odotettavissa on väkevää, puhutte-levaa draamaa, mutta myös riemunkil-jahduksia”, Laasonen kertoi teatterin kevätkauden avajaisissa.

Kenties näkyvin teatterin kevään sat-sauksista on kirjailija Sofi Oksasen me-nestysteokseen Kun kyyhkyset katosivat perustuva samanniminen näytelmä. Sen ohjaa virolainen teatterilegenda, Eesti Draamateatterin pääjohtaja Priit Peda-jas. Kun kyyhkyset katosivat on Pedajasin ensimmäinen ohjaustyö Suomessa.

Näytelmä kuvaa Viron traagista lähi-historiaa sodanaikaisen saksalaismiehi-tyksen ja 1960-luvun neuvostohallinnon kautta.

”Tunnen itseni välittäjäksi. Yritän hie-

man avata ikkunaa, että myös suomalai-nen yleisö ymmärtäisi Viron historiaa ja sitä ilmapiiriä, joka Virossa on vallinnut. Ensin saksalaiset otettiin vastaan hyvillä mielin, koska neuvostohallinnon toimes-ta tuhansia ihmisiä oli jo ehditty kyydit-tää Siperiaan”, Pedajas kertoi.

Kevätkauden avannut lastennäytel-mä Todellinen prinsessa perustuu H.C Andersenin satuun. Yli 5-vuotiaille soveltuvan näytelmän ohjauksesta vastaa teatterinjohtaja Pekka Laasonen. Myös teatterin kolmas ensi-ilta on lapsille suunnattu. Tanssiteatteri Minimin kanssa yhteistyössä tehtävän Hei, kelaa! -esityksen kohderyhmää ovat 9–12-vuo-tiaat.

Huhtikuussa ensi-iltansa saa Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan kanssa yh-teistyössä toteutettava Kivi kiveltä, joka kertoo Kuopion tuomiokirkon 200-vuo-tisesta historiasta. Kauden päättää Anne

Rautiaisen ohjaus Frida. Visuaalisesti kaunis, intohimoista musiikkia sisältävä näytelmä kertoo taiteilija Frida Kahlon elämästä.

Syyskaudelta jatkavat Housut pois ja

Juoppohullun päiväkirja sekä syksyn aikana loppuunmyydyille katsomoille esitetty Pihkatappi.

Draamaa ja riemunkiljahduksiaKuopion kaupunginteatterin kevätkausi esittelee Viron lähi-historiaa sekä Latinalaisen Amerikan lämpöä. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & Sami Tirkkonen, kuva

Kun kyyhkyset katosivat on virolaisen teatterilegenda Priit Pedajasin ensimmäinen oh-jaustyö Suomessa. Kuvassa Pekka Kekäläinen ja Mikko Rantaniva.

Kekkosen tulemista odottavat Allin baarissa Mirva Kuivalainen, Markku Maasilta ja Anna Ojanne.

24 Uljas 1 | 29. 1. 2016

Poimintoja

Opiskelijoiden kiekkokarnevaali JoensuussaJääkiekkospektaakkeli vailla vertaa tarjoillaan Joensuus-sa 2. maaliskuuta, kun Jokipojat järjestää Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa opiskelijoiden kiekkokarnevaalin. Jokipoikien ottelu Kajaanin Hokkia vastaan alkaa 18:30, mutta bileet alkavat jo kuudelta. Erätauoilla on tarjolla ohjelmaa ja opiskeli-joille on erilaisia alennuksia. Muutama opiskelija pääsee kokeilemaan taitojaan myös jäälle.

Länsimaalaisuus puntarissa SoropissaLänsi ja länsimaalaisuus on poliittinen käsite, joka täytyy avata kriittiseen tarkasteluun. Tampereen yliopiston tohtoriopiskelija Karim Maïche tekee juuri tätä viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Mitäs me länsimaalai-set – Suomi ja lännen käsite. Maïche saapuu Joensuuhun Soroppiin (Torikatu 30) 30. tammikuuta kertomaan kirjastaan ja Syyrian tilanteesta. Maïchen haastattelu Uljaassa 7/2015.

Festarit talven keskelle

Kuopiolainen ANTI-festivaali ottaa mittaa lumesta ja pakkasesta Kuopiossa ja Tahkon matkailukeskukses-sa 22.-28. helmikuuta. Aiemmin nykytaiteen festivaali on järjestetty syyskuussa, mutta nyt ollaan kokeile-massa uusien jäiden kantavuutta.

”Olemme jo monta vuotta halunneet esitellä tal-vista ANTIa. Se alkoi hulluna päähänpistona: ANTI, festivaali ilman seiniä ottamassa mittaa pakkasesta, lumesta ja jäästä. Tässä sitä nyt sitten ollaan suo-malaisten ja kansainvälisten taiteilijoiden kanssa tarjoamassa ainutlaatuista kohtaamista Suomen talven kanssa”, festivaalin taiteellinen johtaja Gregg Whelan intoilee.

Ohjelmistossa nähdään kokeneita, kansainvälisiä ja kotimaisia live art -taiteentekijöitä, ympäristö-taiteilijoita sekä muusikoita. Luvassa on myös kaksi tanssipohjaista teosta, tieteellis-taiteellinen semi-naari, lasten työpaja ja PechaKucha Night! Lisäksi

festarin olohuone ilmestyy Kuopioon 22. helmikuuta ja pysyy auki 20. maaliskuuta saakka.

Lunta Ilosaaressa

Joensuun Lunta Ilosaaressa tarjoilee keskelle talvea virittäytymistä festaritunnelmaan. 13. helmikuuta Jo-ensuun Areenalla on tarjolla vilkkuvia valoja, Kerubin grillin ruokaa ja huoletonta yhdessäoloa sekä tieten-kin huippuartisteja niin Suomesta kuin Ruotsista.

”Tapahtuman ideaan kuuluu tietty festarimaisuus, johon tähdätään muun muassa ohjelman monipuo-lisuudella. Tapahtumasta en oikein voi nimetä yhtä vetonaulaa, sillä yhdelle se on Mustasch, toiselle Ant-ti Tuisku ja kolmannelle taas joku muu, tapahtuman tuottaja Harri Laukkanen kertoo.

Mustaschin ja Antti Tuiskun lisäksi lavalle nou-sevat JVG, Amorphis, Paperi T sekä Viikate. Viime vuonna liput myytiin loppuun jo ennakkoon.

Lunta Ilosaaressa on suunniteltu virittelemään rokkikansaa kesän festareihin, mutta nyt sisätiloissa. Aiemmin Ilosaaressa järjestetyistä ”kohti rokkia” ulkoilmatapahtumista luovuttiin vaihtelevien tal-visäiden vuoksi.

”Festivaalin ajankohdan taustalla vaikuttaa moni tekijä, mutta ystävän- ja Sulon päivän tienoilla on tiettyä erityisvirettä. 2000-luvun alkupuolella Kohti rokkia -tapahtumat ajoittuivat usein tuohon aikaan, ja onhan Sulon päivä ollut perinteisesti tulevan kesän Ilosaarirockin ohjelman julkaisupäivä”, Laukkanen kertoo tapahtuman historiasta.

Myös opiskelijoita on mietitty tapahtumaa suun-niteltaessa muun muassa artistikattausta valittaessa ja opiskelijalippuja painettaessa.

”Kaikki Uljaan lukijat ovat lämpimästi tervetul-

leita, ja kerubilaisten toiveena olisikin, että opiske-lijat ottaisivat tapahtuman omakseen”, Laukkanen vinkkaa.

Festarityyliin myös liput voi vaihtaa rannekkeisiin edeltävällä viikolla Kerubissa ja näin välttää jonotte-luja.

”Tapahtumaan saapumisessa kannattaa suosia julkisia tai lihasvoimaa. Kimppakyytejä kannattaa ja voi sopia vaikka luntailosaaressa.fi löytyvän linkin kautta”, Laukkanen muistuttaa.

Lunta Ilosaaren artistikattaus pyrkii tarjoilemaan jokaiselle jotakin. Ta-pahtuma on jatkumoa aiemmin ul-koilmassa järjestetyille ”kohti rokkia” -tapahtumille. Kuopion ja Savonlin-nan kampuksia silmällä pitäen tapah-tuman sivuilla kerätään myös kimp-pakyytejä. – Emma Vormisto, teksti

Antti Tuisku ei kaivane nenäänsä vaan esiintyy Lunta Ilosaaressa tapahtumassa helmikuun puolen välin tienoilla.

Nykytaidetta lumessa ja pakkasessaANTI-festivaali laventaa perinteiseltä paikaltaan syyskuulta myös keskelle talvea. – Pasi Huttunen, teksti

Talvi-Anti

Taas räkä poskelle ja metsään

Räkäposkella-hiihto järjestetään tutussa paikassa Mehtimäen ladulla tänä vuonna 18. helmikuuta. Tapahtu-massa on tarkoituksena kiertää 1,6 kilometrin hiihtolatua joukkueittain 12 tunnin aikana mahdollisimman monesti siten, että vähintään yksi jäsen joukkueesta on aina ladul-la. Viime vuonna voittajajoukkue keräsi 880 kilometriä ja yhteensä kilometrejä hiihdettiin 6614. Tänä vuonna tapahtumaan odotetaan 370 ihmistä.

Humu-Klubilla levyjulkkarit

Levynjulkkareitaan juhlistava The Country Dark täh-dittää Humu-Klubia Pannuhuoneella 5. maaliskuuta. Bändin Hypnik Jerk –albumi julkaistaan Humu Records –levymerkillä 19. helmikuuta. The Country Darkin juhlan täydentää armotonta groovea tarjoileva XES, jonka laulaja Maija Moisio tunnetaan myös Kauko Röyhkän löytönä ja lahjana suomalaiselle musiikkikentälle.

Ukkosmaine kerää levyrahaa

Joensuulaisille ja monille muillekin tuttu ja rakas Uk-kosmaine kerää joukkorahoituskampanjalla rahoitusta uuden, kuudennen levynsä julkaisuun. Tammikuun 22. päivä alkanut mesenointi päättyy sunnuntaina 14. hel-mikuuta. Duon asettama 3000 euron minimitavoite on jo ylitetty ja nyt kampanja tähtää kohti varsinaista 5000 euron tavoitettaan. Rahoitusta kerätään Mesenaatti.me -palvelussa.

25Uljas 1 | 29. 1. 2016

Suomalaisen yrityshistorian tuhoisimpiin ilmiöihin lukeu-tuva Talvivaaran kaivos on muodostunut kollektiiviseksi traumaksi. Luonto on suoma-

laisille tärkeä ja kaivos on osoittautunut ympäristökatastrofiksi, jota selvitellään vielä pitkään. Tilannetta on pahentanut innokkaiden taloustoimittajien estoton löyhäkynäisyys silloin kun Talvivaaraa sen perustamisvaiheessa hehkutettiin uudeksi Nokiaksi. Romahdus näistä odo-tuksista oli raju.

Nyt Talvivaaran nostaa keskusteluun melkein ensi-iltaan asti salassa pidetty Aleksi Salmenperän elokuva Jättiläinen. Lähtöasetelma oli käsikirjoittaja Pekko Pesosen mukaan journalistinen, mutta lopputulos on jännitysdraama. Perjan-

taina 22. tammikuuta ensi-iltansa saanut Jättiläinen keräsi avausviikonloppunaan 9 527 katsojaa. Se oli koko maassa nel-jänneksi katsotuin elokuva viikonlopun aikana.

”Yritin ensin tehdä satiiria, mutta se tuntui väärältä, koska se on niin traaginen keissi. Alkuun projekti pidettiin salassa, jotta tutkimustyö voitiin tehdä rauhas-sa. Loppuvaiheessa oli kyse siitä, että elokuvan herättämä keskustelu haluttiin ajoittaa lähelle elokuvan ensi-iltaa”, Pesonen sanoo.

Leffaa on kuvattu Talvivaaran kaivok-sella ja Pesonen sai myös pitkän haastat-telun Pekka Perältä.

”Me haluttiin, että myös Pekka saa ää-nensä kuuluviin. Lopussa kun hän sanoo sanottavansa, on se litteroitu suoraan

haastattelusta. Kyllähän se haastattelun tekeminen aika jännittävää oli, koska Pekka on iso persoona ja kova puhumaan ihmisiä pyörryksiin”, Pesonen kuvailee ja jatkaa:

”Se haastattelu oli tosi tärkeä Pekan ymmärtämisessä ja muuttikin käsitystäni hänestä. Varmistui, että Pekan motiivi ei ole raha, vaan näyttämisenhalu.”

Ennen kaikkea Jättiläinen on elokuva rakenteellisesta korruptiosta, jota ilman koko kaivos olisi ollut mahdoton. Pekka Perä (Jani Volanen) venyttää lupaeh-toja ja sääntöjä joka käänteessä hyvässä yhteistyössä virkamiesten kanssa.

Talvivaara näyttäytyy mittaluokaltaan valtavana startuppina, joka saa kerättyä valtavan pääoman innovatiivisen, mutta riskeiltään mielettömän bioliuotusbis-neksen rakentamiseen. Potentaaliset voitot ovat suuria, mutta niitä ei koskaan saavuteta. Sen sijaan koko rakennelma romahtaa.

”Aihe on aika lohduton ja halusin päähenkilön, jonka kaari olisi positiivi-nen. Se ei voinut olla Pekka Perä. Etenkin elokuvaa tehdessä Perän tilanne näytti niin synkältä”, Pesonen toteaa.

Elokuvan varsinainen päähenkilö onkin Joonas Saartamon esittämä fik-tiivinen virkamies, joka kipuilee moraa-listen ongelmien kanssa valmistellessaan Talvivaaran lupa-asioita.

”Mukana on fiktiivisiä henkilöitä, koska tarkoitus oli nimenomaan kuvata rakenteellista korruptiota. Se draama ja ne keskustelut on olleet niin suljettujen ovien takana, että olisi ollut ehkä mah-dotonkin kirjoittaa oikeista henkilöistä”, Pesonen sanoo.

Pesonen on tehnyt kunnioitettavan urakan elokuvaa käsikirjoittaessaan. Tii-missä hänellä oli mukana kaksi Talvivaa-raan perehtynyttä tutkivaa toimittajaa, Juha Kauppinen ja Hanna Nikkanen. Korkeataiteellista kunnianhimoa enem-män leffassa on kyse viihteen ja jour-nalismin ristisiitoksesta, joka onnistuu yllättävän hyvin muodostamaan uskotta-van kuvan suomalaisesta rakenteellisesta korruptiosta.

Jättiläinen on valittu myös kilpaile-maan parhaan pohjoismaisen elokuvan tittelistä Göteborgin elokuvafestivaaleil-la. Tuomaristo valitsee voittajan kahdek-san elokuvan joukosta 6. helmikuuta.

Kasvuyritys helvetistä valkokankaalla

Salassa tehdyn Jättiläinen-elokuvan mukaan Talvivaaran kai-voksen kaltainen ilmiö oli mahdollinen ainoastaan rakenteel-lisen korruption ansiosta. Todellisuus on niin synkkä, että sii-tä ei voinut tehdä satiiria, joten Pekko Pesonen kirjoitti sen jännäriksi. - Pasi Huttunen, teksti & Essi Siljoranta, kuva

Käsikirjoittaja Pekko Pesonen kertoo valmistautuneensa elokuvan mahdollisesti herättämiin voimakkaisiin reaktioihin tutkimalla asiat niin tarkkaan, että voi seistä kaiken sanomansa takana.

”Yritin ensin tehdä satiiria, mutta se tuntui väärältä, koska se on niin traaginen keissi.

Jättiläinen

26 Uljas 1 | 29. 1. 2016

Tommi Vatasen ja Tuomo Koranderin muodos-tama Motions on tuore elektronisen tanssimu-siikin saralla vaikuttava yhtye, jolla on potentiaa-

lia murtautua kansainvälisten tekijöiden joukkoon. Siitä todisteena soi hieno Flow-kappale, jonka vokalistina toimii Kasii. Flow nousikin syksyllä YleX-kana-valla tehosoittoon, ja toi yhtyeen kerta-heitolla suuren yleisön tietoisuuteen.

Nuorille musiikintekijöille olikin hui-kea kokemus saada oma kappale soimaan radioon.

”Tietysti oli mahtavaa, että YleX:llä tykättiin kappaleestamme niin paljon että pääsimme suoraan soittolistalle. Oli upea tunne kuulla kappaleemme ensimmäistä kertaa radiosta.”

Yhtye vakuuttui Kasiin kyvyistä siinä määrin, että yhteistyö jatkuu heti. ”Ehdottomasti jatkamme yhteistyötä Kasiin kanssa, itse asiassa häntä tullaan kuulemaan hyvinkin pian julkaistavalla seuraavalla singlellämme.” Uusi single jatkaneekin yhtyeen nostetta, jonka avul-la se on tullut huomatuksi jo ulkomailla

asti. Nordic playlist-musiikkipalvelu va-litsi yhtyeen parhaimpien pohjoismaisten tulokkaiden listalleen.

Yhtye pitää kuitenkin jalat maassa, vaikka tavoitteet ovatkin pohjoismaiden ulkopuolella. ”Alusta lähtien tavoitteem-me on ollut luoda kansainvälistä soundia, joten ulkomaat ovat toki tähtäimes-sämme. Mennään kuitenkin yksi asia kerrallaan, sillä onhan Suomessakin vielä paljon valloitettavaa.” Yhtye ei siis mene asioiden edelle, vaikka eri medioiden edustajat Yleä ja Uljasta myöten toivovat heistä seuraavaa suurta vientituotetta. Yhtyeen tekemisessä on mukana realismi, vaikka pohjoiskarjalalaiset EDM-ihmiset toivoisivatkin yhtyeestä omaa Nightwis-hiään.

Yksi valloitettavista kotimaisista kohteista on tietysti kotoisa Ilosaarirock. Yhtyeen jäsenet ovat olleet festareilla niin töissä kuin yleisönäkin. Seuraavaksi toiveissa olisi sitten vuorossa esiintymi-nen, ehkäpä jo tulevana kesänä. ”Esiinty-minen Ilosaarirockissa olisi eräänlainen unelmien täyttymys, sillä olemme viettä-neet aikaa Ilosaarirockin parissa monena kesänä.” Yhtye kasaakin livesettiään

paraikaa, joten ehkäpä yhtyeen unelma toteutuu.

Motionsin menestyksen puolesta pu-huu sekin seikka, että se osaa hyödyntää nykyaikaiset markkinointikanavat, mutta ei kuitenkaan unohda perinteisen musiik-kiteollisuuden voimaa. Tästä kertoo sen vahva näkyvyys sosiaalisessa mediassa, ja toisaalta se on tehnyt sopimuksen myös alan jättiläisen, Universal Musicin kanssa. ”On totta, että nykyinen infor-maation helppo saatavuus ja jaettavuus mahdollistavat omavaraistenkin bändien musiikin esille tuomisen mahdollisesti myös suurillekin yleisöille. Mutta niin

sanotut perinteiset kanavat tuovat myös mukanaan asiantuntevuutta, kontakteja ja kokemuksen tuomaa viisautta, joita ei välttämättä muuta kautta saisi.”

Perinteinen albumiformaatti on me-nettämässä, ellei jo menettänyt asemansa singlejulkaisuille ja musiikkivideoille, mutta Motions aikoo vielä julkaista myös albumimittaisen teoksen. ”Tällä hetkellä menemme single kerrallaan, mutta var-masti tulee aika kun alamme kasaamaan myös laajempaa kokonaisuutta.” Siihen asti kannattaa nauttia yhtyeen kansain-välisen tason tanssimusiikista kappale kerrallaan.

Joensuun lahja elektroniselle tanssimusiikilleMotions on kiinnostava uutuus EDM-kentällä. Sen ensising-le teki vaikutuksen kuulijakuntaan YleX:n rummuttamana, ja pian julkaistava uusi kappale jatkaa hyvin alkanutta yhteis-työtä myös joensuulaislähtöisen laulajattaren Kasiin kanssa. - Antti Sillanmäki, teksti

EDM

Ilkialastomana urheilukentällä ku-perkeikkaa heittävä hahmo olisi nyt jälkikäteen helppo tulkita tar-

kaksi analyysiksi viimeisiä vuosiaan eläneen Neuvostoliiton tilanteesta. Serbialaisen Vladimir Velickovicin (s. 1935) mieleenpainuva, vuonna 1988 valmistunut hiilityö Kuperkeik-ka tekee poikkeuksen Joensuun taide-museon Kasaritaidetta Leningradista –näyttelyn kokonaisuuteen, jossa muut teokset ovat venäläistaiteili-joiden työtä, eikä hän varmaan tätä teoksellaan hakenut.

Mielikuva on silti herkullinen. Mo-nella tavalla absurdin valtion, mutta syvästi sivistyneen kansan kohtalot heittivät kuperkeikkaa taloudelli-sessa, ideologisessa ja sotilaallisessa kilpajuoksussa Yhdysvaltain kanssa ja lopulta koko suurvalta romahti.

Venäläinen taide-elämä vapautui 1980-luvulla glasnostin myötä ja lännessä kiinnostuttiin venäläisestä nonkonformistisesta, sosiaalisen realismin hylänneestä underground-taiteesta. Samaan aikaan huimaa nousukautta eläneessä lännessä riitti rahaa taidehankintoihin. Teoksia alkoi virrata myös Suomeen.

Kasaritaidetta Leningradista –näyttelyn on tuottanut Eino Niemi-nen. Näyttely on koottu Liisa ja Otto Kotovuoren lahjoituskokoelmasta, johon kuuluu 63 taideteosta. Esillä on 12 taiteilijan teoksia.

Kapinataidetta NeuvostoliitostaJoensuun taidemuseon näyttely esittelee sosiaalis-ta realismia vastaan kapi-noinutta taidetta Neuvosto-liitosta 1980-luvulta. – Pasi Huttunen, teksti & kuva

Kuvataide

NINJAOPISKELIJA-

NINJANINJASAVON NOTKEIN OPISKELIJATAPAHTUMA8.4.2016 @ VESILEPPIS, LEPPÄVIRTA

Lisätiedot netistä: www.opiskelijaninja.f i

OSTA LIPUTISYY, CafeSavotta

ja Lippupalvelu.�

HINTA60€/joukkue

(4 henkilöä)

Rastikilpailuja ympäri Vesileppistä Jatkobileet Vesileppis Areenalla

Ilmaiset bussikyydit Kuopio & Varkaus Opiskelijaystävälliset hinnat

Pool partyt ja DJHuikeita palkintoja

Jatkobileiden pääesiintyjänä SPEKTI

Näyttelyn tuottaja Eino Nieminen ja Vladimir Velickovicin Kuperkeikka.

27Uljas 1 | 29. 1. 2016

Keskustan en-tinen puolue-sihteeri Jarmo Korhonen on jälleen noussut perunakuopasta tietokirjailija-na, aiheenaan vuonna 2008

alkaneet vaalirahoituskohut. Maan tapa -teoksen keskeisissä väitteissä kultaisten kädenpuristusten Suomesta ei ole mitään uutta, mutta yksityiskohdissa on, siellä-hän pirunkin sanotaan asuvan.

Hyväveliverkoston sähköpostiliiken-ne ja Korhosen suoraan saamat sisäpiiri-tiedot puhuvat karua dokumentaarista kieltään. Jarmo Korhosen raottaman kuvan pelottavin piirre on päättäjien valehtelun säännönmukaisuus. Röyhkeys nojaa varmuudelle siitä, että kunnollisia seurauksia ei tule. Suomessa veljet eivät tipahda tyhjän päälle, sillä liike-elämän kaverit petaavat helpon elämän politii-kasta lähteneille. Se on maan tapa.

Faktoilla ei siis välttämättä ole merki-tystä. Vai voisiko tapaus Korhonen tehdä poikkeuksen?

Kysymystä on järkevintä maistella katsomalla, mitä on pöydässä. Ensin-näkin on tiedostettava, miten kiusalli-nen hahmo entinen puoluesihteeri on suurimmalle osalle poliittista eliittiä. Korhonen oli sisäpiirissä yli kahdenkym-menen vuoden ajan. Toiseksi on pantava merkille, kuinka alimitoitettuja väitteet Korhosen siltojen polttamisesta ovat. Paremminkin Korhonen on pommitta-nut sillat, myrkyttänyt veden ja kylvänyt joenpientareille napalmia. Kolmanneksi voidaan katsoa median reaktioita. Esi-merkiksi Helsingin Sanomien talouden ja politiikan toimituksen esimies Marko Junkkari ehti jo naureskelemaan Kor-hosen väitteille lehden tavasta suojella kokoomusta kielteiseltä uutisoinnilta (HS 19.10.2015).

Korhonen osoittaa huolestuttavalla määrällä yksityiskohtaisia esimerkkejä HS:n järjestelmällisesti mustamaalaa-van, pimittävän ja propagoivan. Lehti on Korhosen mukaan kainaloita myöten mukana päivänpolitiikassa.

”Toimittaja Jaakko Hautamäki ja Hel-singin Sanomat osallistuivat kisaan Timo Laanisen puolella (puoluesihteerivaali 2010, - toim. huom.) Lehti ja sen toimit-taja retkeilivät ympäri Suomea Laanisen vaalivankkureissa ja tekivät Laanista ylistäviä ja Korhosta moukaroivia juttujaan. Helsingin Sanomat ei tehnyt

taistelun aikana ainuttakaan haastattelua minusta.”

Junkkarin mukaan Korhosen 800-si-vuinen tiiliskivi on lähinnä puolustus-puhe miehen syyttömyydestä, vaikka Korhonen myöntää virheensä ja valheen-sa monessa yhteydessä. Taustarumpua Junkkarille on pärisyttänyt keskustalai-

sen Suomenmaa-lehden Annukka Kaa-rela, jonka mukaan Korhonen ei kykene esittämään todisteita vaalirahoituksen kytköksistä suomalaisiin suursijoittajiin (Suomenmaa 24.10.2015). Lukija voi tehdä omat johtopäätöksensä osake-kauppojen, päivämäärien, rahavirtojen ja poliittisten päätösten sekamelskasta, jonka Korhonen puristaa vakuuttavasti ymmärrettävään muotoon.

Ehkä kysymys mediahiljaisuudesta on ennenaikainen. Ehkä toimituksissa val-mistaudutaan paraikaa lähikuukausien kohdennettuihin iskuihin poliitikko ker-rallaan? Näin toivoisi tapahtuvan, mutta käytännössä median kahden suuren, Alma Median ja Sanoman, toimitukset eivät voi tehdä paljoakaan. Omistajien, poliitikkojen ja näiden hihnassa kulke-vien päätoimittajien varpaille astumi-nen tietäisi potkuja toimittajamoukka kerrallaan. Maakuntalehtien vapaudelle voi hymähtää, sillä mainostajat pitä-vät omistaan huolen Arkadianmäellä. Journalistien tilanne on sietämätön, sillä Korhosen paljastuksissa on ammennet-tavaa kymmeniin juttuihin. Matti Van-hasen ja Sari Sarkomaan ministerierojen todelliset syyt, liikemies Juha Kajon rooli vaalirahoituksissa, Ilkka Salmen mahdol-linen poliittinen nimittäminen Supon päälliköksi ohi pätevämmän hakijan… Kirjoitettavaa riittäisi, sillä käsittelemät-tömät tapahtumat sijoittuvat kaikkialle muualle kuin historian alkuhämäriin.

Pallo on nyt perussuomalaisilla, ainoalla toistaiseksi tahriintumattomalla eduskuntapuolueella. Jos sen kanavat eivät hallituspaikan vuoksi uskalla tart-tua sisäpoliittiseen ydinaseeseen, vuoro siirtyy pienjulkaisuille, bloggareille, riippumattomille verkkolehdille ja muille sellaisille tahoille, joilla on vähän tai ei mitään menetettävänä. Rukoilla sopii, että valtakunnallisista lehdistä löytyisi edes yksi asemastaan riittävän välinpitä-mätön päätoimittaja näyttämään vihreää valoa juttusarjalle.

Tätä kirjoitettaessa valtiovarainmi-nisteri Alexander Stubb on jäänyt kiinni valehtelusta eduskunnalle koskien niin sanotun hallintarekisterin viranomais-kannatusta. Kerta ei ole ensimmäinen.

Itsepuolustuspuhe vai korruption ruumiinavaus?

Entinen puoluesihteeri ja maan tavan henkilöitymä Jarmo Kor-honen löi tietonsa korruptiosta pöytään. Löytyykö sisäpoliittisel-le ydinlataukselle laukaisijaa? Onko kyseessä Korhosen oma puo-lustuspuhe vai vakavan ongelman esiinnostaminen, vai jotain siltä väliltä? - Tenho Kiiskinen, teksti

28 Uljas 1 | 29. 1. 2016

ISYY:LLÄ ON ASIAA

Kerhot kampuksilla

ISYY:n lihalla

Kiinnostaako curlaus, kiehtooko roller derby vai haluatko kenties vapauttaa sisäisen Harri Kirvesniemesi? Pakkasenpuremat varpaat lämpenevät varmasti, sillä SYKETTÄ -liikuntailta-päivän lajien kirjo ei jätä ketään kylmäksi!

Kevään SYKETTÄ –liikuntailtapäivä järjestetään Kuopiossa, Joensuussa ja Savonlinnassa 9.2. ja siihen voivat kaikki Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilökunta. Liikuntailtapäivä on vapautettu molemmissa korkeakouluissa opetuksesta klo 12.15 alkaen rehtoreiden päätöksellä. Liikuntailtapäivään osallistuminen ei myöskään edellytä Sykettä -liikuntatarraa.

Liikuntailtapäivänä kaikissa kaupungeissa on tarjolla runsaasti liikunta-aktiviteetteja ja erikoistarjouksia. Huomioithan kuitenkin, että osa liikuntailtapäivän lajeista on maksullisia ja niihin otetaan rajattu määrä osallistujia. On siis suositeltavaa ilmoittautua lajeihin hyvissä ajoin!

Kaupunkikohtaiset ohjelmat, lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta www.sykettä.fi.

Tule mukaan talvipäivän Sykkeeseen!

TAPAHTUU Tapahtumat

Joensuun toimisto ma, ti 10-15Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-1580100 JOENSUU pe 10-13toimisto.joensuu@isyy.fi050 341 6346

Kuopion toimisto ma, ti 10-15Yliopistonranta 3 to 10-1570211 KUOPIO pe 10-13toimisto.kuopio@isyy.fi044 576 8419

Savonlinnan toimisto ma-to 10-14Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-1357100 SAVONLINNAtoimisto.savonlinna@isyy.fi044 576 8430

ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi.Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedotussihteeri Paula Mitchell

Syki itsesi lämpimäksi

Vuoteni Mikko Aaltosen sijaisena on lähtenyt reip-

paasti käyntiin työhön perehtymisen ja alkuvuodes-

ta pidettävien koulutuksien merkeissä. Päätoimipaik-

kani on Kuopio, mutta välillä käyn pyörähtämässä

myös Joensuun kampuksella. Siellä työskentelevän

työparini kanssa jaamme työt niin, että minä vastaan

pääasiassa sosiaalipoliittisista kysymyksistä, jotka

koskevat opiskelijoiden hyvinvointi- ja terveyspal-

veluja, sekä asumista ja opintotukiasioita. Koska

toimimme eri kampuksilla meihin saa luonnollisesti

olla yhteydessä kaikissa opiskelijaa mietityttävissä

asioissa. Annamme myös mielellämme tietoa siitä,

kuinka ylioppilaskunnan toimintaan pääsee mukaan.

Uuteen vuoteen olen lähtenyt hyvillä mielin.

Olen iloinen siitä, että olen saanut jatkaa ylioppi-

laskunnan toiminnassa uusien mielenkiintoisten

tehtävien parissa. Ylioppilaskunta on ollut minulle

hyvin opettavainen toimintaympäristö useiden

vuosien ajan ja toivon, että pääsen työssäni kehittä-

mään kampusten välistä yhteistyötä edunvalvonnan

saralla entisestään.

Opiskelijoille haluan toivottaa aurinkoista kevättä ja

intoa opiskeluun!

ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on ISYY:n uusi edunvalvontasihteeri Piia Tiainen.

Kuka: Toinen ISYY:n kahdesta edun-

valvontasihteeristä

Mitä: Toimii asiantuntijana sosiaali-

ja koulutuspoliittisissa asioissa,

valmistelee kannanotot ja vastaa

hallinnon opiskelijaedustajien valinnan

valmistelusta.

Missä: Kuopion kampuksella

Piia Tiainen

Kaikki kampukset

4.2. Edustajiston iltakoulu ja kokous (video-

yhteys)

9.2. Liikuntailtapäivä. ISYY:n toimistot auki

poikkeuksellisesti klo 9-11

7.-13.3. (viikko 10) hiihtolomaviikko. ISYY:n

toimistot ovat suljettuina

Kuopio

29.1. ESN KISA: Erasmus in schools-info

event

1.2. Winterfest lipunmyynti alkaa klo 8

Lukemalla

2.2. Järjestökoulutuspäivä Snellmanialla

3.2. Preemio: Kuopion Haalaribileet feat. JVG

Puikkarissa

5.2. Kultin ja Hyeenan Tahkoexcu!

9.2. Preemion poikkitieteelliset Hunting-sitsit

11.2. ESN KISA international food festival

12.2. Dentinan Tahkoexcu 2016

12.2. Preemio ry:n 15. vuosijuhlat

16.2. Winterfest

16.2. ESN KISA sitsit in Amarillo and afterpar-

ty in Passion

19.-20.2. Opiskelijakomediafestivaali Pannu-

huoneella

21.-26.2.2016 ESN KISA goes Levi

23.2. Puijo 100v. mäkihyppykisat

26.2. Serverin ja Sociuksen talvinen Tah-

koXQ vol. II

24.-27.03 ESN KISA goes St. Petersburg

Joensuu

30.1. How to Survive the Winter in Finland

2:30pm

31.1. Skiing school for International Students

& visit to the Botanical Gardens at 1pm

3.2. Järjestökoulutus Joensuussa

3.2. Poikkitieteelliset WILD WEST -haalaribi-

leet Ilonassa

4.2. Erasmus in Schools – info event at 2pm

7.2. ESN Joensuu Goes Sledging! at 12noon

9.2. Sykettä Sports Afternoon & Trip to Koli

12:15pm onwards

9.2. Liikuntailtapäivän jatkobileet Ilonassa

klo 22

13.2. Lunta Ilosaaressa -festivaali

18.2. Räkäposkella-hiihto

19.2. International Dinner at 6pm

23.2. ESN Goes Bowling! at Cosmic

6.3. – Fri 11.3. ESN Joensuu trip to Lapland

(Saariselkä)

Savonlinna

3.2. Järjestökoulutus Joensuussa

Hyvät Kuvat on Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskun-

nan elokuvakerho. Kerhon tavoitteena on levittää

ja pitää yllä elokuvakulttuuria tuomalla yhteen

kaikki elokuvan ystävät. Hyvien Kuvien viisitoistahenkinen

johtokunta valitsee joka kevät ja syksy uutuuksien ja van-

hempien klassikkojen joukosta 12 elokuvaa esitettäväksi Kino

Kuvakukossa. Yli 70 -vuotiaassa elokuvateatterissa tunnelma

on jo itsessään kokemisen arvoinen.

Kerhon ohjelmistoon pyritään valitsemaan mielenkiintoi-

sia elokuvataiteen eri tyylisuuntia edustavia elokuvia eri

vuosikymmeniltä ja ympäri maailman. Kerholaiset voivat

itse vaikuttaa ohjelmistoon antamalla palautetta, toivomalla,

ehdottamalla tai vaikka liittymällä johtokuntaan, johon uudet

jäsenet ovat aina tervetulleita.

Elokuvakerhon leff oja pääsee katsomaan elokuvakortilla, joka

oikeuttaa pääsyn kaikkiin kahteentoista kaudella esitettävään

elokuvaan. Kortin hinta on 25 euroa, joten per leff a hinnaksi

jää noin kaksi euroa.

Tervetuloa kokemaan elämyksellisiä hetkiä hyvien elokuvien

parissa!

Kevään 2016 ohjelmisto:11.2. Inside Out -- Mielen sopukoissa

18.2. Taxi Teheran

25.2. Ingrid Bergman -- Omin sanoin

3.3. Inherent Vice

17.3. Dheepan

24.3. Neil Young -- A year of the horse

31.3. Sicario

7.4. Irrational Man

14.4. The Assassin

21.4. Boheemielämää

28.4. Mandariinit

12.5. What we do in the shadows.

Lisäksi ekstraleff a, jonka esitysaika ilmoitetaan nettisivuillam-

me www.hyvätkuvat.fi.

Esitykset ovat Kino Kuvakukossa torstaisin klo 17.30 ja 20.00.

Elokuvakorttien myynti alkaa 4. helmikuuta klo 12.00 ISYY:n

toimistolla Lukemalla (Yliopistonranta 3) sekä 11.2. Kino Kuva-

kukossa puoli tuntia ennen näytösten alkua. Maksuvälineenä

käy ainoastaan käteinen.

Osiossa esitellään kampuksilla toimivia kerhoja. Jos haluaisit oman kerhosi esittelyn tälle paikalle, laita viestiä osoittee-

seen tiedotus@isyy.fi.

Edunvalvonnan uusi kasvo

Lisää tapahtumia

löydät ISYY:n verk-

kosivuilta!

isyy.fi/ajankohtaista/

Hyvät Kuvat tarjoilee elokuvaelämyksiä

29Uljas 1 | 29. 1. 2016

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

LET’S BESSERWISSER!- Itäinen Turhan Tietäjä

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paik-ka. Suluissa kirjainten määrä.

A) Aurinkoa kiertävän kappaleen radalla piste periheli taipuu helposti he ______ ksi sanakiepissä. (6)

B) Mikäli Daavidin tähdestä puuttuu yksi sakara, on se silloin sym _______ llinen. (7)

Kuka oli ensimmäinen näyttelijä, joka kieltäytyi vastaan-ottamasta parhaan miespääosan Oscaria, mutta silti voitti sen: ”Se koko homma on yksi helvetin lihaparaati. En halua mitään osaa siitä”? Näyttelijä ilmoitti Akate-mialle, että hänen patsaansa pitää toimittaa erääseen

museoon, joka oli omistettu hänen roolihahmolleen. Mutta, koska hän ei laittanut mitään paperille, näin ei tehty. Nykyisin palkinto on Virginian sotilasakatemiassa, jonka oppilas hänen Oscar-roolihah-monsa oli ollut..

1) Marlon Brando. X) Geoge C. Scott. 2) Karl Malden.

Marlene Dietrichin mukaan eräs upseeri ”uskoo vilpittö-mästi soturin Valhallaan”. Hänen joukkonsa lähettivät Valhallaan pari miljoonaa saksalaista toisessa maailman-sodassa. Tämä kenraali virtsasi ponttonisillalta Reiniin miestensä nähden hänen 3. armeijansa ylittäessä jokea

Frankfurtin lähellä maaliskuussa 1945, todeten: ”Olen aina halunnut kusta Reiniin.” Yksi liittoutuneiden parhaista komentajista. Saksalai-nen marsalkka Gerd von Rundstedt piti häntä Rommelin kaltaisena panssarisodankäynnin mestarina: ”Hän on parhaanne.” Kenraali uskoi jälleensyntymisoppiin ja kuvitteli olleensa legioonalainen antiikin Roomassa tai Napoleonin upseeri edellisissä elämissään. Piti sotilailleen evästyspuheen: ”Painakaa tämä mieleenne, miehet! Näytettään niille saatanan saksalaiselle. Minä tahdon, että ne natsi-kusipäät nousevat takajaloilleen, ja ulisevat: Jeesus Kristus! Nyt se perkeleen kolmas armeija ja se saatanan ______ tulevat taas…. Minä haluan päästää helvetin irti siellä ja pyyhkäistä kaiken maan tasalle. Ja sen jälkeen me teemme pienen huviretken niiden keltaperseisten jap-sien luo ja teemme niistä selvää ennen kuin merijalkaväki saa kaiken kunnian.” Kuka?

1) George S. Patton. X) Bernard Montgomery. 2) Dwight D. Eisenho-wer.

Mitä lääkettä valmisti ensimmäistä kertaa brittiläinen kemisti C. R. A. Wright vuonna 1874? Bayer-yrityksessä huomattiin sen voimakas vaikutus. Vuodesta 1898 vuoteen 1910 sitä markkinoitiin riippuvuutta aiheut-tamattomana yskänlääkkeenä. Sitä määrättiin lapsille,

jotka olivat sitä otettuaan oudon rauhallisia – siis varhainen Ritalin. Suomen armeijan käytössä sotien aikana, josta ongelmat alkoivat. Sitä sai reseptilääkkeenä suhteellisen helposti hengitystievaivoihin. Esimerkiksi Pulmo-yskänlääke. Lisäksi se oli halpaa, mikä sopi hyvin sodan hävinneelle maalle. Apteekeistamme se poistui 1950-luvulla. Aikanaan Bayer oli rekisteröinyt sen nimen saksan kielen sanasta, jolla viitattiin sankarilliseen oloon, jota sen testaajat olivat kokeneet siitä saaneensa.

1) Morfiini. X) Kodeiini. 2) Heroiini.

Missä autourheilukilpailussa ajetaan siinä 805 kilomet-rin matka? Vuodesta 1911 lähtien. Viime vuoden voittaja oli Juan Pablo Montoya.

1) Indianapolis 500. X) Le Mans 24 tuntia. 2) Silverstone

1

3

2

4

51 2 3 4 5Nimi

Oikeat vastakset sivulla 32.

Alkaneen vuoden ensimmäinen some-ilmiö oli naisiin koh-distuvaa ahdistelua käsitellyt #lääppijä-kampanja. (Imettävää äitiä säikkyvää Hesan hipsteriä ei lasketa some-ilmiöksi.) Kampanjan tarkoi-

tuksena on tuoda esille ja nostaa keskusteluun suomalaisten naisten arkielämässään kokemaa seksuaalista häirintää ja ahdistelua omakohtais-ten kokemusten kautta, antamaan täten ilmiölle eräänlaiset kasvot. Pian sosiaalinen media täyttyi sadoista tavallisten naisten kertomuksis-ta törkeästä käytöksestä, jota he ovat joutuneet sietämään jo sukupolvien ajan. Suurimmassa osassa tapauksista ahdistelijana olivat olleet tuiki tavalliset suomalaiset miehet.

Kun huomasin kampanjan häshtägin ensi kertaa uutisvirrassani, se herätti tajunnassa-ni ensimmäistä kertaa pitkään aikaan uskon virtuaaliseen kansalaisyhteiskuntaan ja sen mahdollisuuksiin nostaa ihmisille tärkeitä asioita keskusteluun. Ehkä keskustelu loisi jopa kestävän ja rakentavan pohjan muutokselle sekä kehitykselle. Jouduin kuitenkin pettymään, sillä keskustelun tasosta kävi jälleen kerran ilmi, että nyt on vuosi 2016 ja että internet on yli äyräiden-sä tulviva lokasanko täynnä SM-tason uuvatteja. Tarkoitan näillä nyt niitä tuiki tavallisia suoma-laisia miehiä.

Suomenkielinen internet täyttyi heti kam-panjan alkupäivinä miehistä, jotka rupesivat oitis selittelemään, että eiväthän kaikki suo-

malaiset miehet syyllisty häirintään. Suuressa suosiossa oli myös itsensä jalustalle nostaminen toteamalla, ettei itse lääpi ketään. Lisäksi moni ehti paikalle muistuttamaan, että turvapaikan-hakijat ovat suomalaisille naisille nyt se suurin uhka. Kampanja kääntyi nopeasti päälaelleen, kun eetteriin valtasivat mussuttajat. Nämä pikkusieluiset miehet käänsivät keskustelun koskemaan taas kerran sitä, miten suomalainen mies on kyllä kunnollinen eikä lääpi, vaikka jot-kut niin saattavat tehdäkin. Ulkomaalaiset sen sijaan yleistettiin lääppijöiksi tuttuun tapaan. Lopulta oltiin pisteessä, jossa keskusteltiin siitä, kuinka feminismi on Suomessa tarpeetonta, kos-ka meillä on kuulemma jo tarpeeksi tasa-arvoa. Miehinen itsetunto koki kampanjan vuoksi niin kovan kolauksen, että Ilta-Sanomien päätoimit-taja Ulla Appelsin otti asiakseen pönkittää sitä tekstillään, jonka otsikko oli ”Suomalainen mies, sinä et ole sika”.

Ei näin, pojat, ei näin. Kun keskusteluun nou-see satoja tarinoita naisten kohtaamasta seksu-aalisesta häirinnästä, normaalin ihmisen reaktio olisi tunnustaa, että kyseessä on yhteiskunnal-lisen mittakaavan ongelma ja todeta, että asialle on tehtävä jotain rakenteellisella tasolla. Kenties jopa tunnistaa ilmiö omassa lähipiirissään ja puuttua häiritsevään käyttökseen arkielämässä. Vähintä, mitä kukaan voi tehdä, on ottaa neu-vosta vaari ja ainakin itse käyttäytyä kunnolla. Asiallinen käytös vaatii luonteen lujuutta, joka on mussuttamista tärkeämpi miehinen hyve.

Toivo HaimiPanee parastaan katsoessaan yhteiskuntaa

ja kulttuuria kieroon.

Mies, älä mussuta

Kolumni | Integrity

Sanna Hukkanen | Korpi

30 Uljas 1 | 29. 1. 2016

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

Oikeat vastakset sivulla 32.

TO 4.2. EVA & MANU, 10€PE 5.2. OLD FARTS ROCK:

SOULWHAT, TATU JA PÄIVÄ-KAKKARAT, HETECAZ, 20€

LA 6.2. OLD FARTS ROCK: SWEET LEAF, WARMATH, BREAKIN’ STRAIN, 20€

PE 12.2. WÖYH!, 10€LA 13.2. SAIMAA, 12€LA 20.2. VERJNUARMU, 7€TO 25.2. SANTA CRUZ, 12€PE 26.2. FUNKKAA TAIKKA KUOLE:

TAPANI KANSALAINEN 6€

TU

LOS

SA

HEL

MIK

UU

SS

AA

:

Old Farts Rock liput myy Levy-

kauppa Äx

Katso koko ohjelma netistä!

HENRY’S PUB KUOPIO: SU-MA 23-04, TI-LA 21-04 | SU-TO K18 | PE-LA K20 | KEIKAT K18 | HENRYSPUB.NETENNAKKOLIPUT: LEVYKAUPPA ÄX, HENKKA, LUKEMA, CAFESAVOTTA & LIVETO.FI

Ti 2.2. Opiskelijan tiistaiTo 4.2. Super Touhujen JatkotPe 5.2. Club FridayLa 6.2. Kuopion Kuumin MuotishowTi 9.2. Opiskelijan tiistaiTo 11.2. TouhuTorstai-Klubi with DJ RNOPe 12.2. LIVE: Sini SabotageLa 13.2. Shake It PartyTi 16.2. Opiskelijan tiistaiTo 18.2. Klassikan ja Kallaveden lukion PenkkarijatkotPe 19.2. Club FridayLa 20.2. Shake It PartyTi 23.2. Puijon Kisat Official After PartyTo 25.2. TouhuTorstai-KlubiPe 26.2. LIVE: Winning Team DJ’sLa 27.2. LIVE: Timi Lexikon

Kauppakatu 16, Kuopio Ti, To, Pe, La 22.00-04.00f PassionClubKuopio | www.passionclub.fi

31Uljas 1 | 29. 1. 2016

Kehonhuoltoa ja lihaskuntoa lämmössä.mm. Jooga, Hotstretching, Pilates, Hotcore, Foamroll. Zekkaa lisää netistä !

kuntosali - ryhmäliikunta- crosstraining

Tarjous voimassa 30.03.2016 asti

MFC - Move, fuel, chillTäysin uusi harjoittelumuoto painopallojakäyttäen. Monipuolinen kokovartalo reeni, soveltuu kaiken kuntoisille ja kokoisille.

OPISKELIJA! Salikortit

alk. 26,10€/kk (-10% kaikista listahinnoista)

ti 23.2.

Tällä kupongilla

opiskelijoille liittyminen

0€

Crosstraining

Soita 0800 98848 tai tilaa sähköpostitse: asiakaspalvelu@karjalainen.fi

Opiskelija,tilaa Karjalainen!

Lue missä, milloin ja miten haluatkaikilla käyttöliittymillä:

printti, verkko, tabletti ja mobiili!

4 kk 62k (norm. 74 e)

2 kk 31k (norm. 37 e)

Tarjous on voimassa 15.2.2016 saakka ja edellyttää voimassa olevan opiskelijakortin esittämistä. Näköislehteen rekisteröimistä varten tarvitsemme sähköpostiosoitteesi.

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: liperi bolivia X, 1, 2, 132 Uljas 1 | 29. 1. 2016