Itä-Suomen ylioppilaslehti

2014

6

Ave,Itä-Suomi!

Opetusministeri Krista Kiuru haluaa lisätä aloituspaikkoja yliopistoissa. >>4-5YTHS:n leikkaukset siirtävät rahoitusvastuuta opiskelijan harteille. >> 8-9

Itä-Suomen ylioppilaslehti

PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 8420paatoimittaja@uljas.net

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

pasi.huttunen@uljas.net

Taitto Patrik Eronen

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta

044 988 0408valto.merta@uef.fi

KansikuvaAnna-Maria Tenhu

Alku ”Politiikot on siks perseestä, että niiden puheesta ei saa mitään selvää..Muutosten aika

Muutoksen tuulet

Pääkirjoitus | Uljas linja

Pääsihteeriksi hakee yllättävä ja kovatasoinen joukko. Hakemuksia tuli 35 ja mukana on sisäpiirin isyyläisiä sekä uusia kasvoja.

Kiusaaminen koskettaa monia ja hy-vin syvältä. Minna Kietäväinen kertoo oman tarinansa suosiota niittäneen kutsumua-kampanjan siivittämänä.

Kuopiosta Joensuun kautta Savonlinnaan leviävä Sykettä-hanke herättää kysymyksiä ja huolia, mutta palaute näyttää silti olevan pääosin positiivista.

TTIP-sopimus ja demokratia eivät näytä oikein tulevan keskenään toimeen. Anna Pulkan ja Täh-ti Oksasen kiistakirjoitus haastaa kaatamaan koko sopimuksen.

Tuomas Hyvönen kuvitti pätkän Seitsemää veljestä sarjakuvaksi Aleksis Kiven 80-vuotis-päivän kunniaksi.

Länsimaista yhteiskuntaa korventaa ristiriita sitouttavan parisuhteen ideaalin ja rajattomasti itseään toteuttavan yksi-lön ideaalin välillä. Tie onnnen voi olla vallasta luopuminen.

4-5 12-13

16-17

6-7

18-19

14-15

Sisällys | Ristiriita

Humoro nigra | |Kuin kaksi Kekkosta! Itäsuomalaisen akatemian ja ylioppilasliikkeen yhdistäjät poistuvat keskuudestamme.

”Teko oli suorastaan profetiallinen.

Nyt ei murru muuri eikä Scorpionsin Klaus Meine narise, mutta sekä Itä-Suo-men yliopisto että ylioppi-laskunta ovat muutosten

tuulissa. Kaksi Kekkosta rehtori Perttu Vartiainen ja ISYY:n tähän mennessä yksi ja ainoa pääsihteeri Janne Mertanen poistuvat molemmat keskuudestamme, toinen vuoden vaihteessa eläkkeelle ja toinen meni jo toisiin töihin.

Itä-Suomen yliopisto aloitti 1. tammi-kuuta 2010, ja samalla yksi sen keskeisim-mistä arkkitehdeistä, Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen, nousi uuden yliopiston korkeimpaan johtoon. Samalla päiväyksellä aloitti myös Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta, kun ylioppi-laslehtien fuusio oli puolestaan jo ottanut vuoden ennakkoa Uljaaksi.

ISYY:n pääsihteeriksi valittiin Kuopi-on yliopiston silloinen pääsihteeri Janne Mertanen, jota voidaan oikeutetusti kut-sua myös yhdeksi yhden yhteisen ISYY:n arkkitehdeistä, tai vähintään kätilöksi, sillä juuri hän otti vuonna 2007 yhteyttä Joensuuhun ja ehdotti ylioppilaskuntien yhteenliittymistä. Teko oli suorastaan profetiallinen, sillä siinä vaiheessa yliopistot suunnittelivat korkeintaan itä-suomalaisten yliopistojen löyhää liittoa tai federaatiota.

Nyt uudeksi pääsihteeriksi haki kaik-kiaan 35 hakijaa. ISYY:n kannalta tilanne on hyvä, sillä listassa on paljon hyviä hakijoita. Valinnan suorittaa edustajisto ja nähtäväksi jää millä perustein. Paina-vatko valinnassa poliittiset kytkökset vai kompetenssi? Listalla on useampi pitkän linjan itäsuomalainen opiskelija-aktiivi ja ISYY:n nykyistä ja aiempaa sihteeristöä. Näin ollen, jää nähtäväksi myös se päätyy-kö edustajistosta painottamaan tuoretta otetta vai jo valmiiksi sisältä käsin hankit-tua kokemusta.

Oli miten oli, uutta on tiedossa. Pää-sihteeri toimii ylioppilaskunnan työnte-kijöiden esimiehenä sekä valmistelijana ja esittelijänä hallitukselle. Keskeisimpiä tehtäviä on muun muassa ylioppilas-kunnan taloushallinnon suunnittelu ja valvonta.

Uusi pääsihteeri aloittaa toimessaan viimeistään 15. lokakuuta mennessä.

Jarkko Kumpulainen

2 3Uljas 6 | 26. 9. 2014 Uljas 6 | 26. 9. 2014

Opetusministeri Krista Kiuru uskoo aloituspaikkojen lisäämisen helpottavan yliopistojen hakijasumaa. Kiuru kehittäi-si myös opinto-oikeuden siirtämistä, joka osaltaan vapauttaisi opiskelupaikkoja uu-sille opiskelijoille. Itä-Suomen yliopiston edunvalvontasihteeri Pekka Koivaara luonnehtii ministeriön toimia tehot-tomiksi, mutta pitää opinto-oikeuden siirtämisen yksinkertaistamista hyvänä ideana.

”Iso kysymys tulevaisuudessa on se, kuinka työuria tullaan pidentämään. Haaste on se, että meillä on näitä 19-vuo-tiaita nuoria, jotka eivät pääse opiskele-maan toisen asteen jälkeen 40 -60 000. He odottavat kahdesta kolmeen vuotta, että opiskelupaikka osuu kohdalle,” sanoo ministeri Krista Kiuru.

”Opiskelijasumaa pyritään purkamaan mahdollisimman inhimillisin keinoin eli aloituspaikkoja lisäämällä,” kertoo Kiuru.

Edunvalvontasihteeri Pekka Koivaara uskoo korkeakouluihin vuosille 2014-2015 lisätyn 3000 aloituspaikan olevan liian vähän.

“Opetusministeriöltä ja valtiolta tämä on toivotaan, toivotaan -tyyppinen ratkaisu,” hän kommentoi.

”Korkeakouluihin aloituspaikkoja lisättiin aloille, joiden uskotaan työllis-tävän tulevaisuudessa enemmän. Mutta varsinainen suma ei ole juuri niillä aloil-la,” Koivaara kertoo.

Hän näkisi tarkoituksenmukaisem-maksi lisätä mieluummin paikkoja toisen asteen koulutuksiin.

Itä-Suomen yliopistolle myönnet-

tiin syksyllä 2014 alkaviin koulutuksiin yhteensä 92 lisäaloituspaikkaa ja syksyllä 2015 aloituspaikkoja lisätään yhteensä 98. Muun muassa oikeustieteellisen alan, kauppatieteiden ja farmasian opiskelijoi-ta hyväksytään aiempaa enemmän koulu-tukseen. Koivaara pitää tilannetta hyvänä Itä-Suomen yliopistolle, mutta ongel-miakin voi tulla. Joensuussa kaupungin tiukka asuntotilanne kiristyy entisestään. Tänä syksynä noin 80 joutui aloittamaan opintonsa Joensuun kampuksella hätä-majoituksessa.

Kiurun mukaan toinen tärkeä yliopis-toissa kehitettävä asia on siirto-opinto-oikeus. Siirtohakua tulisi ministerin mukaan kehittää, jotta oikea opiskelija-paikka löytyisi.

”Jo opiskelemaan päässeiden täytyisi pystyä vaihtamaan sitä opinto-oikeuttaan juuri siihen suuntaan, mikä on se itselle tärkein. Parempi, mitä enemmän me saataisiin näitä kierrossa olevia paikkoja pois, niin ettei aina tultaisi pääsykokei-den kautta sisään,” Kiuru sanoo.

Koivaara pitää siirto-opinto-oikeuden kehittämistä hyvänä ideana, mutta

näkee sen mahdollisesti tuottavan uusia ongelmia.

”Hallitsematon opinto-oikeuden siirtely voi tuottaa resurssiongelmia oppiaineille. Niin sanottuja sisäänheitto – alojahan on tavallaan jo nykyäänkin.”

Esimerkiksi biokemia ja kemia ovat tunnettuja lääketieteellisen tiedekunnan opinnoista haaveilevien varasuunnitel-mina.

”Siirto-opinto-oikeuden yhdenmu-kaistaminen voi kiristää yliopistojen välistä kilpailua. Silloin olisi hyvä olla vetovoimainen yliopisto ja asuntovoimai-nen opiskelukaupunki,” sanoo Koivaara.

Gallup

Kuinka pidät huolta itsestäsi?

Joensuu

Savonlinna

Tekijät: Anni Ylönen, Anna-Maria Tenhu & Heidi Hänninen

Jarno LehtoLastentarhaopettaja, 1.vsk.

- Liikunta, sosiaaliset suhteet, monipuo-linen arki ja toisaalta myös riittävä lepo ovat arjen peruspilareita, jotka tuovat minulle hyvinvointia

Tiuku HolmaLuokanopettaja, 2.vsk.

- Syön kotiruokaa usein ja pieniä määriä ja valitsen välipaloiksi hedelmiä ja kas-viksia. Jotta voin hyvin, tarvitsen myös pitkät yöunet, raitista ilmaa ja liikuntaa.

KuopioJuha MainioFarmasia, 1.vsk.

- Liikunta on varmaan tärkein, harrastan jalkapalloa ja kuntosalia. Terveellinen ruo-kavalio on toinen tärkeä asia. Totta kai on tärkeää pitää itsestään huolta.

Viola HaapasaloLääketiede, 2.vsk.

- Tekemällä asioita, joista tykkään. Liikun, pyrin syömään terveellisesti ja nukku-maan hyvin. Ystäväpiiri on tärkeä, heidän puoleensa käännyn ensimmäisenä jos tulee jotain.

Kesä on ohi

1Uutinen #

UEF urut | Muutoksen tuulet

”Korkeakoululiikunnan arvostus täytyy saada nousuun niin kan-sallisella kuin paikallisellakin tasolla.

Opetusministeri Krista Kiuru purkaisi hakijasumaa aloitus-paikkoja lisäämällä. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edunvalvontasihteeri Pekka Koivaara ei vakuutu aloituspaik-kojen lisäämisen tehosta. – Meri Parkkinen, teksti & kuva

”Opiskelijasumaa pyritään purkamaan mahdollisimman inhimillisin keinoin.

Heidi MikkonenKulttuuriantropologia, 2.vsk.

- Harrastan liikuntaa kun ehdin, yritän nukkua riittävästi ja yritän välttää stressiä.

Kaisa PärssinenKulttuuriantropologia, 2.vsk

- Liikun säännöllisesti ja huolehdin riittä-västä vapaa-ajasta koulun ja stressaami-sen suhteen. Vieraillessaan Joensuun kampuksella syyskuussa opetusministeri Krista Kiuru ilmaisi huolensa nuorista, jotka jäävät ilman yliopiston hyväksymiskirjettä.

Kiuru purkaisi hakijasuman lisäaloituspaikoillaISYY:n pääsihteerin paikasta kisaa 35 hakijaa:

Mikko Aaltonen, Anna-Kaisa Eklund, Anne Erkinheimo, Saara Hanhela, Merja Hassinen, Juha-Matti Heino, Tanja Härkönen, Hannu Jaak-kola, Jun Jiang, Lauri Jurvanen, Mirka Karhunen, Tapani Kersalo, Sarianna Kiljunen, Pekka Koivaa-ra, Tuija Kraft, Marjo Markkanen, Anna-Kristiina Mikkonen, Natalia Nevolina, Arto Niemi, Tiina Nissinen, Alisa Nykänen, Anni Ojala, Maija Parviainen, Sari Pohjolainen, Vilma Poikolainen, Eveliina Reponen, Marjo-Riitta Salminkoski, Miikka Salovaara, Milja Seppälä, Risto Sinervuo, Katja Suvanto, Sami Sytelä, Pauliina Timonen, Alma Tuiskula, Maria Veselova.

Todellisena yllätyksenä hakijoista voidaan pitää Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheen-

johtaja Anna-Kristiina Mikkosta. Mikkosella on vahva ylioppilaskuntatausta, mutta niinkin kau-kaa kuin Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan ajoilta. Hakijoista ISYY:n nykyisiä työntekijöitä ovat edunvalvontasihteerit Pekka Koivaara ja Mikko Aaltonen.

Koivaara hoitaa pääsihteerin tehtäviä kunnes uusi pääsihteeri on valittu. Koivaara toimi myös Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan viimei-senä pääsihteerinä ISYY:n rakennusvaiheessa. Hakijoista Hannu Jaakkola ja Katja Suvanto ovat työskennelleet ISYY:ssä aiemmin, Jaakkola edunvalvontasihteerinä ja Suvanto tuutorointi-sihteerinä.

Pasi Huttunen

35 tarjolla ISYY:n pääsihteeriksi

Akateemisen rehtorin valinnassa on vaihtoehdot saatu rajattua kahteen. Itä-Suomen yliopiston hallitus haastatteli viisi ehdokasta kokoukses-saan 22. syyskuuta ja valitsi jatkoon FT Jaakko Puhakan ja FT Mari Wallsin. Molemmat ovat luonnontieteilijöitä, kuten myös uudeksi rehto-riksi valittu Jukka Mönkkönen.

Nykyisin Joensuuhun kuuluvasta Enosta kotoisin oleva Helsingin yliopistossa tohtoriksi väitellyt Puhakka on kemian ja biotekniikan professori ja toimii tällä hetkellä Tampereen teknillisen yliopiston vararehtorina. Helsin-

gissä syntynyt Walls on Merikeskuksen johtaja Suomen ympäristökeskuksessa. Hän väitellyt tohtoriksi ekologian alalta Turun yliopistosta 1989. 53-vuotias Walls on parivaljakosta nuorem-pi. Puhakka on 60-vuotias.

Kaksikko passitetaan seuraavaksi soveltu-vuuskokeisiin. Akateeminen rehtori toimii rehtorin työparina ja vastaa yliopiston opetus- ja tutkimusasioista. Toimipaikka on Joensuun kampuksella. Hallitus tekee valinnan 27. loka-kuuta.

Pasi Huttunen

Kaksi luonnontieteilijää kisaa akateemisen rehtorin paikasta

Paula Martikainen, ISYY:n istuvan hallituksen puheenjohtaja on nyt tyrkyllä myös Suomen yli-oppilaskuntien liiton liittohallitukseen vuodelle 2015. Edustajisto päätti esittää häntä kokoukses-saan 20. syyskuuta. Samassa kokouksessa edus-tajisto päätti esittää Matias Vainiota, istuvan hallituksen vapaa-ajanvastaavaa Opiskelijoiden liikuntaliiton liittohallituksen puheenjohtajaksi.

Esitystä SYL:n hallitukseen perustellaan Martikaisen kokemuksella viestinnästä. SYL:n suurin työsarka keväällä 2015 liittyy eduskun-tavaaleihin ja hallitusohjelman sorvaamiseen vaikuttamiseen.

Vainio katsoo hallitusohjelmavaikuttami-sen myös OLL:n tärkeimmäksi puhteeksi ensi keväänä.

”Korkeakoululiikunnan arvostus täytyy saada nousuun niin kansallisella kuin paikallisellakin tasolla”, Vainio sanoo.

Martikainen opiskelee luokanopettajaksi Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksel-la. Edellisellä hallituskaudella hän toimi ISYY:n hallituksen viestintä- ja tuutorointivastaavana. Vainio opiskelee historiaa Joensuun kampuksel-la.

Pasi Huttunen

ISYY:n tyrkyt liittohallituksiin selvillä

Ylioppilaskunta tarkensi perustulolinjaustaan edustajiston kokouksessa 20. syyskuuta. Uuden linjauksen mukaan perustulo on jokaiselle täysi-ikäiselle maksettava, yksilökohtainen vastikkeeton valtion tarjoama tulo. Perustulo on ympärivuotinen ja elinkustannusindeksiin sidottu verotettava tulo, joka on suurempi kuin nykyinen opintoraha ja sen asumislisä. Sen määrä määräytyy perusosasta ja mahdollisesta tarveharkintaisesta osiosta esimerkiksi asumi-sen kustannusten kattamiseksi.

Linjauksen mukaan ylioppilaskunta tekee

edelleen opintotukivaikuttamista, kunnes ollaan siirrytty asteittain perustuloon.

Samassa kokouksessa ylioppilaskunta päätti liittyä BIEN Finland –verkoston jäseneksi. BIEN on lyhenne sanoista Basic Income Earth Net-work. Linjan tarkennus ja liittyminen verkos-toon hyväksyttiin kokouksessa yksimielisesti.

Edustajisto linjasi jo marraskuussa 2013, että ylioppilaskunta kannattaa perustuloa.

Pasi Huttunen

ISYY tarkensi perustulolinjaustaan

4 5Uljas 6 | 26. 9. 2014 Uljas 6 | 26. 9. 2014

Tammikuussa 2015 Joensuussa astuu voimaan Sykettä Susirajalla –hanke, jonka tarkoituksena on laajentaa ja monipuolistaa yliopiston liikunta-palveluita, sekä tuoda ne helposti niin opiskelijoiden kuin henkilökun-nankin saataville. Hanke yhdistää Itä-Suomen yliopiston sekä Karelia-ammattikorkeakoulun liikuntapal-velut yhdeksi isoksi palvelukokonai-suudeksi. Kuopiossa vastaava hanke käynnistyi jo viime keväänä nimellä ”Sykettä Savilahdella”.

Kuopiossa idea liikuntapalvelujen uudistamisesta syntyi tarpeesta laa-jentaa ja monipuolistaa jo olemassa olevaa tarjontaa. Ajatuksen taustalla oli huoli opiskelijoiden hyvinvoin-nista, mutta myös korkeakoulujen kilpailukyvystä valtakunnallisella tasolla.

”Korkeakoululiikunnan suosi-tukset julkaistiin vuonna 2011 ja Itä-Suomen yliopisto sekä Savonia- ja Karelia-ammattikorkeakoulut olivat pärjänneet siinä surkeasti. Halumme oli kova saada asiaan muutos”, toteaa Savonian liikuntapalveluista sekä Kuopion Sykettä Savilahdella –hank-keesta vastaava korkeakoululiikun-nan suunnittelija Saara Hanhela.

Hanhelan mukaan Itä-Suomen yliopisto oli Vaasan yliopiston lisäksi ainoa suomalainen yliopisto, joka ei tuottanut monipuolisia liikuntapal-veluja omalle korkeakouluyhteisöl-leen.

Kuopiossa keväällä toteutetun palautekyselyn mukaan suurin osa vastaajista otti uudet liikuntapal-velut hyvin vastaan. Kyselyssä niin ohjaajien ammattitaitoa kuin lajien monipuolisuuttakin kehuttiin. Pal-velujen muuttuminen maksullisiksi on puolestaan aiheuttanut jonkin verran vastustusta opiskelijoiden keskuudessa.

”Joitain vanhoja opiskelijoita riivaa edelleen maksullisuus sekä se, että kaikki käytännön asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Erityisesti vas-tustusta tuli aluksi pelkän kuntosalin käyttäjiltä sekä viikoittaisten vakio-

vuorojen käyttäjiltä. Ymmärrettävää oli, että aiemmin olemassa olevista etuuksista haluttiin pitää kiinni”, myöntää Hanhela.

Myös syksyn aikana kerätyn palautteen mukaan opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä laadukkaaseen tarjontaan.

”Uudet opiskelijat ovat olleet innoissaan halvasta mahdollisuudes-ta liikkua monipuolisesti. Kokeilu oli onnistunut ja olemme tyytyväisiä”, iloitsee Saarela.

Hyvin toteutuneen palvelukoko-naisuuden myötä monipuolisemmat liikuntapalvelut halutaan tuoda myös Joensuun kampuksille.

Joensuun korkeakouluille ke-väällä 2014 teetetyn kyselyn mukaan valtaosa vastaajista kertoi olevansa valmiita maksamaan liikuntapalve-luista, mikäli tarjonta monipuolis-tuu. 15 prosenttia vastaajista suhtau-tui negatiivisesti liikuntapalveluiden muuttumiseen maksullisiksi.

”Minulle tähän mennessä tullut suora palaute uudistuksesta on ollut lähes pelkästään positiivista. Kyse-lyjä on tullut eniten kuntosaleihin ja ryhmäliikuntatunteihin liittyen”, kertoo Joensuun kampuksen liikun-tasuunnittelija Heli Aalto.

Aalto uskoo, että enemmistö tulee suhtautumaan myönteisesti uudistu-viin liikuntapalveluihin.

Sykettä–hanke on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa myös Sa-vonlinnaan. Tarkempaa ajankohtaa laajentamisesta ei ole vielä kuiten-kaan tiedossa.

Kampus

Raskaat huvit

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin

Pasi H

uttu

nen

, teksti & ku

va Jarkko

Ku

mp

ulain

en, teksti &

kuva

Koikkalaisen paluu

JOENSUU ”I want you to leave the fucking planet!”, Alissa White-Gluz käskee ja täysi Kerubin salillinen ihmisiä hyppii samaan tahtiin saaden koko Karjalantalon pomppimaan mukanaan. Yhdessä koettu tunne on sakea ja intensiivinen. Katu-uskottavuuskysymysten vuok-si asiaa ei muotoilla yleensä niin, mutta hyvä hevikonsertti, kuten Arch Enemyn keikka 17. syyskuuta on hoivatapahtuma. Suuren osan hevilyriikoista voi lopulta tulkita suunnilleen samansisältöiseksi kuin säkeen bändin kappaleesta No Gods, No Masters: ”I am who I am, take it or leave it”. Myöntäkää nyt saatana, että olen tärkeä.

Pasi H

uttu

nen

, teksti & ku

va

Haalarimerkkejä bulkkina

TekstaripalstaÄlä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09.

JOENSUU Satu Koikkalainen palaa ISYY:n hallitukseen ehditty-ään olla poissa hallitusvastuusta melkein kokonaisen hallituskauden verran. Inka-Mari Helvilän jätti sosiaalipoliittisen ja kehitysyh-teistyövastaavan paikan hallituksessa siirryttyään opiskelemaan toiseen yliopistoon. Koikkalainen valittiin hänen korvaajakseen hallitukseen edustajiston kokouksessa Tuusniemellä 20. syyskuuta. Koikkalainen toimi nyt istuvaa hallitusta edeltäneessä Marjo Turu-sen johtamassa hallituksessa koulutuspoliittisena vastaavana.

2Uutinen #

Sykettä on tulossa myös Joensuuhun vuodenvaihteessa

KUOPIO Lukemalla laitettiin myyntiin vanhoja haalarimerkkejä. ”Nyt on mahdollisuus lunastaa itselleen pala ISYY:n historiaa haalari-merkkien muodossa”, kertoo ISYY:n tiedotussihteeri Heljä Koistinen. Myynnissä on bulkkihintaan erilaisia haalarimerkkejä vuosien varrel-ta: yhden merkin saa lunastettua itselleen 50 sentillä, viisi kahdella eurolla ja kahdeksan merkkiä kolmella eurolla.”Tarjolla on muun muassa sellaisia harvinaisuuksia kuin Saunanve-don maailmanennätys 2011 -haalarimerkki”, Koistinen tarkentaa.

”Uudet opiskelijat ovat olleet innoissaan halvasta mahdollisuudesta liikkua monipuolisesti.

Today is hereTomorrow will come

It itself will roll away like yesterdayJust as do the hands Of a skilled masseurOn the body of his clientsWe fl ing our liveOnto the chest of a stranger Whose history we know littlePerhaps nothing even at allWe roll in mireThinking we are dressed in dyed linenOur dirty stinks trail usYet we laugh at the spotOn the shirt of our neighborOur eyes are quick to seeThe dullest blackIn the community of coloursBut are dim towards the dazzling redGlittering from a hundred milesJust when our eyes love to seeThe stench we desireThe fulfi llment of our dreamsIs right before usBut very far we love to seeBuilding a castle

In the EldoradoUpon the tablets of our imaginationsCreating an edifi ce of fantasyThat the world itselfDoes not have the strengthTo hold awhile for us Our land has produced huge yieldOur content is in gigantic silosOur heaven has given rainYet our content is in a heavy downpourOur livestock have plenty Of grains to feed onYet our dreams are far beyond the riversWhere animals forage on the seaWe begin to create And to createUntil we have a worldToo poor for us to live inThen What shall we do?Return? Stay? Go ahead?

Afolabi Adekunle Oluseyi

Fantasy

Pöytälaatikot auki. Uljas julkaisee runoja ja lyhyitä tekstejä. Lähetä osoitteeseen toimitus@uljas.net

Lukijalta

Kuopiossa pilotoitu Sykettä Savilahdella- liikuntapal-veluhanke rantautuu myös Joensuuhun. Vuoden vaih-teessa käynnistyvän Sykettä Susirajalla- hankkeen myötä liikuntapalvelut monipuolistuvat, mutta tulevat samalla maksullisiksi. Kokonaisuudessa opiskelijoiden liikuntapalvelu-uudistus on kerännyt sekä risuja että ruusuja. – Mira Heiskanen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Laulu Itä-Suomen hovioikeudelta: ”Kas nuori mies sun taskurahaa / noin ala säästöön jo laittaa / on monin verroin helpompaa / kun tyttöystävälle etukäteen maksaa / on iso raha viissataa / saa sillä toista pihaa ympäri monta kierrosta retuuttaa!” / Itä-Suo-men hovioikeus kiittää ja kumartaa: / ”Katso vaikka historiaa / tai viimeisintä uutista! / Me oomme oikeudenmukaisuuden perikuva / ei tartte päätöksiä tehdes’ selkärankaa oikaista / la la lalla la lalla la laa!”

Joensuun kampuksen liikuntasuunnittelija Heli Aallon mukaan palaute uudistuksesta on ollut lähes pelkästään positiivista, mutta kuntosalien ja ryhmäliikuntatuntien tilanne huolettaa opiskelijoita.

6 7Uljas 6 | 26. 9. 2014 Uljas 6 | 26. 9. 2014

Inka HirvonenKasvatustiede, 2.vsk.

” Nämä mansikkakuvioiset, vaalean-punaiset kengät on ostettu lastenosas-tolta. Aluksi ajattelin, että ne ovatkin lii-an söpöt ja lapselliset aikuiselle, mutta päädyin sitten kuitenkin ostamaan ne. Kyllähän ne herättävät jonkin verran huomiota ja kommentointia. Yleensä olen tosi nirso kenkien suhteen, joten kävi hyvä tuuri, kun löysin nämä.

Samuli ReunamoSuomen kieli, 2.vsk.

” Enemmän tarinoita irtoaisi toisista kengistäni, mutta kerron nyt näistä. Kun olin lähdössä interrailaamaan, silloiset kenkäni olivat todella huonokuntoiset. Porukat sanoivat, että et kyllä varmana lähde noissa kengissä reissuun, joten ostin sitten nämä. Näillä kengillä olen kulkenut ympäriinsä monissa Euroopan maissa ja juhlinut esimerkiksi Berliinin baareissa

Helena RuhonenYmpäristötiede, 4.vsk.

” Olen kävellyt näillä ehkä viikon. Ha-lusin löytää hyvät kengät, jotka ovat hy-vät jalassa ja jotka kestävät. Pitää myös päästä juoksemaan kovaa, kun olen aina myöhässä. Nämä tuntuivat parhaalta valinnalta. Mietin ostosta kauan, nämä kun ovat tämmöiset nahkakengät ja vielä Björn Borg:t. Ihan tällaisia minulla ei ole aikaisemmin ollut. Jos ostan lenkkarit, ne menevät heti linttaan. En omista paljon kenkiä, joten nämä ovat paljon käytössä.

Kävelen näillä joka päivä. Aluksi varon syyssateitakin, vaikka laitoin kyllä suojausainetta. Ehkä ihan heti en mene

kuitenkaan kuralätäkköön hyppimään, mutta varmaan metsäänkin menen näillä ja toivon että nämä kestävät sen.

Saara ArponenKäsityönopettaja, 4.vsk.

” Näihin kenkiin liittyy nostalgiaa, sillä olen pelannut niillä viimeiset pelini salibändykentillä. Nämä kengät olivat viimeinen hankinta ennen pelaamisen lo-pettamista lukion ensimmäisellä luokal-la. Uusi maila jäi ostamatta, ja salibändy jäi muiden harrastusten tieltä. Siitä asti kengät ovat saaneet uuden mahdolli-suuden muiden harrastusten parissa. Vaikka pelaaminen oli tärkeä osa arkeani nuorempana, voi näiden kenkien kanssa tehdä paljon muutakin! Ne muistuttavat minua siitä, että ei mitään huonoa, jos ei jotain hyvääkin.

Laura HarkonmaaLuokanopettaja, 1.vsk.

” En koskaan nuorempana saanut os-taa kunnon lenkkareita, koska perheellä ei ollut niihin varaa. Kenkäni hankit-tiin marketeista, ja sain vain haaveilla urheiluliikkeestä hankituista yksilöistä. Päätinkin, että ylioppilasrahoilla ostan ensimmäiseksi itselleni oikein hienot lenkkarit. Nämä lenkkarit ovatkin maksa-neet itsensä takaisin monta kertaa ja olen niihin edelleen ihan kauhean tyytyväi-nen. Omilla saavutuksilla ja ahkeroinnilla pääsee aina pitkälle. Kaiken lisäksi ne ovat lempiväriäni, pinkistä saa rutkasti hyvää energiaa urheiluun!

Minun kenkäniJoensuu

Kuopio

Savonlinna

Miika WalamiesFarmasia, 4.vsk.

” Nämä kengät ovat nähneet kaiken mitä minäkin olen nähnyt 1,5 vuoden aikana, jonka olen ne omistanut ostet-tuani ne Jyväskylästä. Näillä lähden yliopistolle, kaupungille ja kauppaan. Ostan suunnilleen vuodeksi tai puolek-sitoista yhdet kengät, joita käytän joka päivä. Kiinnyn käyttämiini kenkiin tosi paljon.

Nämä ovat aika lailla tiensä päässä, huomaa väristä ja kunnosta. Luokittelen kengät hajonneeksi kun ne päästävät lun-ta tai hiekkaa läpi tai eivät lämmitä enää, pienet kulumat eivät haittaa. Vanhojen kenkien kanssa minulla on kylmä peli.

Joskus pudotan samalla kauppareissulla vanhat kengät roskiin ja laitan uudet jal-kaan. Yritän löytää uudet kengät yhtenä tai kahtena kauppapäivänä, yleensä tulee kuitenkin aika pitkään mietittyä.

Ylioppilaskuntien jäsenmaksut uhkaavat jälleen nousta, koska valtion YTHS:lle kohdistamat leikkaukset vaativat opiske-lijoiden rahoituksen lisäämistä säätiölle. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edustajistolle asia tulee päätettäväksi talousarvion yhteydessä ensi marras-kuussa.

YTHS:n toiminnasta 18,8 prosenttia kustannetaan opiskelijoiden maksamil-la terveydenhoito- ja käyntimaksuilla. Terveydenhoitomaksu on tällä hetkellä perustutkinto-opiskelijalle 44 euroa

vuodessa. YTHS:n palveluiden pitäminen nykyisellään vaatii opiskelijakohtaisen maksun reilua korottamista ensi luku-vuodelle.

”Ylioppilaskuntien kesken on pää-tetty, että terveydenhuoltomaksu tulee nousemaan syksyllä 2015 kymmenen euroa ”, Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) sosiaalipoliittinen sihteeri Sini Terävä kertoo.

Maksujen nostaminen johtuu valtion avustuksen vähenemisen aiheuttamasta budjettivajeesta.

”Näin turvataan se, ettei palveluista jouduta leikkaamaan”, Terävä jatkaa.

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskun-nan puheenjohtaja Paula Martikainen olettaa terveydenhoitomaksun nousun aiheuttavan jälleen painetta ylioppilas-kunnan jäsenmaksun nostamiseen. Mar-tikainen ei kuitenkaan ota asiaan suoraan kantaa tässä vaiheessa, koska päätöksen tekee edustajisto marraskuussa.

”Voisi olettaa, että terveydenhuolto-maksun korotuksella on vaikutusta. Kyse on lopulta siitä, miten paljon halutaan panostaa terveydenhoitosäätiöön suh-teessa muihin palveluihin, ” hän sanoo.

Martikainen korostaa, että tässä vai-heessa asia on vielä hyvin avoin.

Hallituksen budjettiriihessä päätettiin viime elokuussa, että YTHS:n vuokrakus-tannuksiin tarkoitetusta avustuksesta tullaan ensi vuonna leikkaamaan noin kaksi miljoonaa euroa. Leikkauksen to-dellisia kustannuksia YTHS:lle on vaikea

arvioida, koska Kelan avustus on sidottu muiden avustuksien määriin. Budjet-tivajetta paikataan opiskelijoiden ja kuntien rahoitusta lisäämällä, jotta Kelan avustuksen määrä ei tulisi ensi vuonna tippumaan. Korkeakoulupaikkakunnat lisäävät YTHS:lle rahoitusta yhteensä 0,6 miljoonaa ja opiskelijat 1,7 miljoonaa euroa.

Oodi-konsortion ylläpitämä weboodi- palvelu on aiheuttanut ennenaikaista harmaantumista yliopiston opiskelijoissa kielikeskuksen kursseille ilmoittautumi-sen suhteen. Oodi-järjestelmää käyttää enemmistö Suomen yliopistoista, sekä osa tiede-ja taidekorkeakouluista. Kieli-keskuksen Kuopion ja Joensuun kampuk-sen johtajat Minna Hirvonen ja Raija Eskelinen myöntävät ongelmien olevan todellisia.

”On totta, että järjestelmässä on parantamisen varaa. Järjestelmä arpoo kursseille valitut kurssin ykkössijal-le priorisoinneiden joukosta, mikäli tarpeeksi moni on priorisoinut vaikka Ruotsin kertauskurssin ykköseksi. Opis-kelijan suoritetuilla opintopisteillä ei ole valintapriorisoinnin kannalta merkitystä, vaikka meidän mielestämme pitäisi olla. Olemme pyytäneet että järjestelmää muutettaisiin siten, että kolmannen

vuosikurssin opiskelija olisi valinnassa etusijalla suhteessa vaikkapa ensim-mäisen vuoden opiskelijaan”, Eskelinen kertoo.

Minna Hirvonen kertoo kolmen yli-opiston lähteneen pois oodijärjestelmäs-tä, ja kehittävän parhaillaan toimivampaa järjestelmää sen tilalle.

”Se lähdemmekö me siihen järjestel-mään mukaan, on yliopistotason ratkai-su, ei meidän päätöksemme. Kielikeskus on hyvin pieni tekijä siinä suhteessa.”

Minna Hirvonen sanoo, että missään tapauksessa valmistuminen ei tule jää-mään kiinni siitä, että kursseille ei pääse.

”Ohjeistamme opiskelijaa aina mene-mään sinne ensimmäiselle kielikurssille vaikka ei olisikaan tullut valituksi, sillä järjestelmä ei tunnista esimerkiksi vää-rälle kurssille tulleita ja opettaja pystyy sitten neuvomaan oikealle kurssille. Lisäksi yllättävän moni jättää tulematta

kursseille ilman erillistä ilmoittamista, joten varasijalta on hyvinkin mahdollista päästä kurssille mukaan.”

”On kuitenkin opiskelijan itsensä vastuulla huolehtia siitä, että esimerkiksi virkamiesruotsin kurssilla vaadittava läh-tötaso on saavutettu. Oman lähtötasonsa voi testata kielikeskuksen websivuilla, ja sitten voi tulla juttelemaan kielikeskuk-selle jos tuntuu että kertausta tarvitaan. Neuvomme täältä tarpeen mukaan iltalu-kion Ruotsin kursseille”, Hirvonen lupaa.

Kielikeskuksen websivut uudistettiin paremmin opiskelijoita palveleviksi, ja nyt kielikeskuksen sivuilta pystyy suoraan näkemään oman tiedekuntansa pakolliset kieliopinnot. Ylioppilaskun-nalta saamansa palautteen perusteella kielikeskus on tänä vuonna ollut mukana myös tuutorikoulutuksessa. Hirvosen mukaan koulutukselle nähtiin tarvetta

siksi, että uusille opiskelijoille saataisiin heti opintojen alussa oikea tieto. – Orien-taatioviikon kielikeskus-info saattaa mennä siinä alkuhötäkässä kokonaan ohi, ja laitoksilta ja opiskelijakavereilta saatu tieto saattaa olla vanhentunutta. Oikea tieto löytyy meiltä ja nyt tuutorit osaavat ohjata opiskelijat suoraan meille.

Jäsenmaksuun korotus YTHS:n säästöjen takia?Budjettiriihen tulos elokuussa otettiin ilolla vastaan, sillä val-tion Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle (YTHS) suunnitte-lemat leikkaukset pienenivät puolella. Toteutuneitten avus-tusvähennyksien paikkaaminen näyttää ylioppilaskuntien niskaan. –Meri Parkkinen, teksti

Älä usko Oodia, mene kurssilleUEF:in kielikeskuksen Kuopion ja Joensuun kampuksen johta-jat Minna Hirvonen ja Raija Eskelinen ovat tietoisia oodi-järjes-telmän ongelmista, joista kenties suurin on se, että järjestelmä arpoo kielikursseille valitut mikäli riittävän moni on priorisoi-nut saman kurssin ensimmäiselle sijalle. – Anna-Maria Tenhu, teksti

4Uutinen #

3Uutinen #

Kielikeskuksen Raija Eskelinen ja Minna Hirvonen myhäilevät kahvitauolla.

–Iida Käkelä, teksti & Sanna Nykänen, kuvat

–Anni Ylönen, teksti & kuvat

–Heidi Hänninen, teksti & kuvat

8 9Uljas 6 | 26. 9. 2014 Uljas 6 | 26. 9. 2014

Frank on noin vuosi sitten avattu valtakunnallinen opiskelijoiden etupalvelu, minkä opiskelijajär-

jestöt pääosin omistavat. Etujärjestöt edustavat lukiolaisia, ammattikoululaisia sekä korkeakouluopiskelijoita. Käytän-nössä Frank neuvottelee opiskelija-alen-nuksista sekä tarjoaa opiskelijakorttia, mihin voi yhdistää MasterCard –mak-suominaisuuden. Perinteisten myymä-läalennusten saamiseen riittää nykyinen opiskelijakortti, mutta verkkoetujen hyödyntäminen vaatii rekisteröitymisen Frankissa.

Tällä hetkellä kaikki Suomen opiske-lijat eivät pääse käsiksi Frankin verkko-

alennuksiin. Alennusten hyödyntäminen edellyttää henkilön tunnistamista opis-kelijaksi, mikä vaatii kyseisen opiskeli-jajärjestön yhteistyötä Frankin kanssa. Jäsenyys on automaattista vain yliopis-toissa. Tällä hetkellä Frankin alennuksiin oikeutettuja on noin 250 000 opiskelijaa, joista 20 000 on verkossa rekisteröity-neitä.

”Selkeä pääjoukko ovat tämän- ja edellisvuoden fuksit”, kertoo Frankin toimitusjohtaja Mikko Jauhiainen.

”Koska verkkopalveluun ei tarvitse rekisteröityä ennen kuin haluaa käyttää verkkoalennuksiamme, kuvaavampi mit-tari tavoitettavuudesta on uutiskirjeem-

me, jota tilaa lähes 90 000 opiskelijaa”, Jauhiainen jatkaa.

Jatkossa Frank aikoo tarjota enemmän hyötyä rekisteröitymiselle, eräänlaista sähköistä opiskelijakorttia.

”Ajatuksena on, että voisimme var-mentaa rekisteröityneet opiskelijat myös ulkoisissa kanavissa, jotta opiskelija-alennuksia voisi käyttää suoraan verkossa kumppaneiden sivuilla.”

Kortin hinta on tällä hetkellä 15 euroa. Summalla katetaan kortin tuottamisesta ja toimittamisesta syntyviä kuluja, kuten painatus, postitus, tilausjärjestelmän kehitys ja ylläpito sekä asiakaspalvelu. Toimitusjohtaja näkee kortin hinnan edullisena.

”Pyrimme pitämään hinnan mah-dollisimman edullisena kustannusten mukaan – hintahan on tippunut entisestä ja on mielestäni varsin kohtuullinen

viiden tai useamman vuoden opiskelija-todistuksesta.”

Jauhiainen näkee kolme syytä, miksi opiskelijayhteistyö kiinnostaa yrityksiä.

”Ensiksi, koko Suomen opiskelija-joukko vastaa kymmentä prosenttia Suomen kansasta. Opiskelijoille erikseen räätälöity viesti kiinnostaa enemmän, kuin kohdentamaton mainos. Toiseksi, käyttäjäjoukko koostuu pääosin 15-30 vuotiaista. Heidän kauttaan voi vaikkapa testata uusia palveluita tai luoda vahvan pohjan pitkäkestoiselle asiakkuudelle. Kolmanneksi Suomessa ollaan totuttu opiskelijoiden omaan hintaluokkaan. Opiskelija-alennuksen tarjoaminen nähdään vastuullisena tekona, jolla satsa-taan tulevaisuuden tekijöihin”, luettelee Jauhiainen.

Kuopion kampuksen Stu-dentialle on muuttanut lentopallojoukkue LEKA Volley. LEKA Volley on perustettu viime keväänä,

koska Kuopiossa koettiin olevan kysyntää liigalentopallolle.

”Pielaveden Sampo tarjosi paikkaansa Kuopiolle. Sampon kuitenkin kääntäessä kelkkansa tarjosi meille lopulta liiga-paikan usean kiemuran jälkeen Saimaa Volley”, kertoo Lekan hallituksen jäsen Saku Määttä.

Lekalla on vahva visio tulevaisuu-desta, johon liittyy oleellisesti peli- ja

harjoittelupaikka Kuopion kampuksen ytimessä. Tavoitteena on myös, että Savi-lahti ottaisi joukkueen ikiomakseen.

”Me ollaan täällä jäädäksemme, eikä niin että olisimme vain yhden vuoden. Oikeasti haluamme profi loitua kam-pusjoukkueeksi”, päävalmentaja Lauri Hakala kertoo.

Kampusjoukkue ei kuitenkaan tule olemaan amerikanmallilla, jossa pelaajat ovat yliopiston opiskelijoita vaan yliopis-to ja opiskelijat halutaan mukaan fanitta-maan ja katsomoihin. Lekan tahtotila on, että joukkue näkyy kampuksella ympäri vuoden.

”Kauden aikana järjestetään teemape-lejä opiskelijoille”, Määttä lupailee.

Studentia on opiskelijoiden suosima treeni- ja urheilupaikka. Ovatko Lekan harjoitukset keskellä päivää pois opiske-lijoilta? Järjestö- ja liikuntasihteeri Sirpa Riston mukaan näin ei ole.

”Leka harjoittelee lukemalla keskel-lä päivää ja arki-iltaisin. Keskipäivän vuoroja eivät opiskelijat ole halunneet ja iltavuorot menevät kaupungin kautta”, Risto kertoo.

Leka aikoo myös käyttää ylioppilas-kunnan Lukeman tiloja VIP-asiakkai-densa kestittämiseen, mutta viikonloput

eivät perinteisesti ole opiskelijabileiltoja korkeamman tilavuokransa takia.

Studentian salin valinta LEKA:n koti-pajaksi on tietoinen.

”Studentialla on yksi Kuopion kor-keimmista halleista, parkkitilaa riittää ja sijainti on edullinen”, Määttä hehkuttaa.

Leka aloittaa ensimmäisen kautensa neitsytottelulla Pielaveden Sampoa vastaan 27. syyskuuta Studentialla kello 15.00. Hakala myöntää, että uutta raken-nettaessa on varauduttava pitkäkestoi-seen brändäämiseen.

”Lähtökohta on kuitenkin, että tupa on peleissä täynnä.”

Infopaketti Kuka ihmeen Frank?Opiskelijakorttia tarjoavan Frankin verkkoalennuksiinoikeutetuista vasta 20 000 on rekisteröitynyt palveluun. –Saila Rönkkö, teksti

Leka Volley tuli jäädäkseen SavilahdelleKuopion kampuksen Studentialle loppukesästä kotiutuneella LEKA Volleylla on suunnitel-mia koko kampuksen päänmenoksi. Tavoite on, että yliopistolaiset ottaisivat joukkueen Kuo-piossa omakseen. Tässä vaiheessa käytävillä kuitenkin mietiskellään vielä opiskelijoiden keskuudessa, menevätkö Studentian salivuorot LEKAn laariin. -Turkka Tuovinen, teksti & Mira Asikainen, kuva

Eri tieteenalojen opetuksessa puhutaan paljon tieteen fi losofi asta, menetelmis-tä, tarkkuudesta ja tulosten toistetta-vuudesta. Rehellisyyden paikka tässä keskustelussa on usein epämääräinen arvovalinta, tuonko ilmi tutkimukseni heikkoudet vai peittelenkö heikompia kohtia ympäripyöreillä tulkinnoilla. Tenttikäytänteet eivät ainakaan ope-ta tutkimuksellista rehellisyyttä. Jos opettajan tehtävä on saada tenttivasta-uksista ilmi, osaako opiskelija kyseisen asian, on opiskelijalla hyödyttävimpänä strategiana peitellä heikkoja kohtia ja antaa tenttivastaukseksi siloteltu versio. Näin opiskelija saa paremmat numerot ja asia on helpommin hoidettu laitoksen ja opiskelijan näkökulmasta. Väitän että tämä ei ole kuitenkaan totta. Karkeim-millaan tutkimuksellisten heikkouksien

peittelystä tehdään ikävästi toistuva tapa. Sama tapakulttuuri voidaan nähdä luennoilla, erityisesti sellaisilla luennoil-la joilla kukaan yleisöstä ei kysy mitään. En usko etteikö kysyttävää olisi, mutta salissa on ihmisiä ja entä jos kysymys on tyhmä? Hän joka ei tee koskaan virheitä ei kyllä yleensä opikkaan mitään.

Tieteen tekeminen ei ala kun valmis-tuu ja saa kasan paperia loppu elämäksi säilytettäväksi. Se alkaa jokaisen luennon alussa kun ensimmäinen outo idea tulee vastaan, joko esitettynä tai muovattuna omassa päässä. Se alkaa myös jokaisen tenttivastauksen yhteydessä kysymyksen asettelulla, nopealla ajallisella arviolla sekä muistin koluamisella. Toistuvat tentit voivat parhaimmillaan ollakin suu-remman tutkimustyön esiaste. Kuitenkin aidon oppimisen näkökulmasta opiske-

lijan täytyy tehdä valinta rehellisyyden ja näennäisen virheettömyyden välillä. Va-linta ei ole helppo, mutta mikä nyt köy-hyysrajan heikommalla puolella elävällä henkilöllä olisi. Tämä valinta, toisin kuin monet muut maksaa itsensä takaisin melko nopeasti. Rehellisyys tutkielman heikkouksista, tiedollisista ongelmista sekä taustanäkemyksistä rakentaa koko tutkielman tekemisen prosessista tehok-kaammin kouluttavan kokemuksen. Jos heikkouksia sitä vastoin koittaa peitellä, löytää terävämpi mieli ne kuitenkin teks-tistä. Tämän lisäksi häviät mahdollisuu-den oppia konkreettisella tavalla jotain uutta. Epäonnistuminen ei virheiden osalta tarvitse olla lopullista epäonnis-tumista, sodankäynnin taitoa väärinpäin lainaten, sodan voi silti voittaa vaikka häviää kaikki taistelut.

Rehellisyys arvona on palkitsevaa itsessään, mutta sitä ei kannata jättää pelkäksi päämääräksi. Siitä voi tehdä itselleen myös metodin. Olemalla avoin tekemisiensä heikkouksista ja omien nä-kökulmien painotuksista voi olla varma että kritiikkiä tulee vastaan. Kritiikin vastaanottaminen ja antaminen on kui-tenkin tärkeä osa länsimaista tiedeyh-teisöä, joten periaatteellisella tasolla tämän asian pitäisi olla itsestään selvyys. Periaatteesta käytäntöön pääsemiseen vaaditaan kuitenkin rohkeutta toteuttaa tätä periaatetta sen maksimissa. Ole mieluummin rohkea epäonnistumaan, koska pidemmällä aikavälillä tulet onnis-tumaan tekemisissäsi paljon todennäköi-semmin laajemmalla tietämyksellä.

Ari Tervashonka

DebattiOsallistu keskusteluun. Ota kantaa. Anna palautetta. Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@uljas.net.

Rehellisyys tieteen tekemisen metodina

Leka Volleyn päävalmentajan Lauri Hakalan mukaan joukkue tahtoo profi loitua uuden kotipaikkansa mukaan kampusjoukkueeksi Savilahdelle.

10 11Uljas 6 | 26. 9. 2014 Uljas 6 | 26. 9. 2014

Suomen Lukiolaisten Liiton aloittama #Kutsumua-kam-panja on saavuttanut suuren suosion. Elokuun lopussa käynnistyneeseen kampan-jaan voi osallistua jakamalla

itsestään kuvan, jossa näkyy yliviivattuna haukkumasana ja sen alapuolella positii-vinen sana, jota kampanjaan osallistuva haluaisi itsestään käytettävän.

#Kutsumua-tunnisteella varustettuja kuvia on jaettu pelkästään Instagramissa 23 000 kappaletta, ja lisäksi useita tuhan-sia Facebookissa ja Twitterissä. Monet julkisuudenhenkilöt, kuten Antti Tuisku ja Anna Abreu, ovat osallistuneet. Kampanjan suojelijana toimii presidentti Sauli Niinistö.

ISYY:n maaliskuussa 2014 toteuttama yhdenvertaisuuskysely kartoitti kiusaa-mista Itä-Suomen yliopistossa. 208:sta kyselyyn vastanneesta 12 prosenttia oli kokenut kiusaamista itse, ja 21 prosent-tia oli nähnyt kiusaamista tai syrjintää tapahtuvan yliopistolla. Kyselyn perus-teella kiusaaminen on pääosin henkistä, esimerkiksi joukosta eristämistä.

Koska kiusaaminen on näin yleis-tä myös yliopistolla, ISYY kannustaa opiskelijoita osallistumaan #Kutsumua-kampanjaan ja herättämään keskustelua kiusaamisesta.

YTHS:n terapiapsykologien Sanna Heikkisen ja Taina Pelttarin mukaan hyvin moni terapiaan hakeutuvista opiskelijoista nostaa kiusaamisen esiin. Yleensä kiusaaminen ei kuitenkaan ole tapahtunut yliopistoaikana, vaan aiem-min kouluhistoriassa.

”Yliopisto-opintojen aloittaminen haastaa nuorta aikuista monella tapaa. Siksi tämä ajanjakso elämässä saattaa

tuoda esiin myös vanhoja kipeitä koke-muksia”, Heikkinen kertoo.

”Kiusaaminen on harvemmin hoitoon hakeutumisen ensisijainen syy. Se kuitenkin paljastuu usein merkittäväksi taustavaikuttajaksi muiden ongelmien, kuten ahdistuksen, masennuksen, esiin-tymisjännityksen ja syömishäiriöiden yhteydessä.”

”Asiaan voi suhtautua myös niin, että kun kiusaamiskokemuksia käsittelee terapeuttisesti, niistä ei tarvitse kär-siä koko loppuelämää. Ne voivat jopa sisuunnuttaa ponnistelemaan kovemmin eteenpäin,” psykologit kannustavat.

Sosiologian opiskelija Minna Kietäväi-nen osallistui #Kutsumua-kampanjaan Facebookissa. Hän ei ole kokenut tul-leensa kiusatuksi yliopistolla, mutta on nähnyt sitä tapahtuvan.

”On esimerkiksi selän takana puhu-mista ja juorujen levittämistä, vaikka juoruilun kohde olisi kuuloetäisyydellä. Myös klikkiytymistä tapahtuu, mikä saat-taa jättää jotkut porukan ulkopuolelle.”

Kietäväistä kiusattiin sen sijaan koko yläasteen ajan.

”Kiusaaminen oli pääasiassa porukas-ta eristämistä. Oppituntien alussa käytiin taistelua siitä, kuka joutuisi istumaan viereeni. Luokan pojat eivät halunneet koskea tavaroihin, joihin minä olin kos-kenut.”

Kietäväisen luokassa oli huono ilmapiiri, ja myös muita kiusattiin. Kietäväinen luonnehtii häneen koh-distunutta kiusaamista kuitenkin lähes järjestelmälliseksi, koska melkein koko luokka oli mukana. ”Valikoiduin heti alussa silmätikuksi, koska olin ulospäin suuntautunut ja äänekäs. Erilaisuutta ei suvaittu. Onneksi minulla oli kavereita,

muuten tilanne olisi ollut kestämätön”, Kietäväinen summaa.

#Kutsumua-kampanjaa on kritisoitu siitä, että niiden, joita kiusataan tällä hetkellä, voi olla vaikeaa lähteä mukaan. Koulukiusaamista ehkäisevän KiVa Koulu -ohjelman erityisasiantuntija Elisa Poskiparta huomautti Yle-uutisissa, että kampanjaan osallistuminen voi jopa lisätä kiusaamista sellaisten kiusattujen kohdalla, joilla ei ole minkäänlaista kave-ripiiriä tai muuta tukiverkkoa takanaan.

Kietäväiseen kiusaaminen vaikutti niin, ettei hän olisi enää halunnut mennä kouluun. Hän kuitenkin meni sinne joka aamu, koska muutakaan vaihtoehtoa ei ollut. Äiti ehdotti, että kiusaamisesta kerrottaisiin luokanvalvojalle.

”Sillä ei ollut mitään vaikutusta, ja kiu-saaminen jatkui”, Kietäväinen muistelee.

”Tilannetta helpotti jonkin verran se, että päätin käydä rippikoulun eri paikka-kunnalla.”

Kiusaamista kesti koko yläasteen ajan, mutta yhdeksännellä luokalla Kietäväi-selle riitti.

”Sisuunnuin ja aloin sanoa kiusaa-jille vastaan. En vain jaksanut enää olla hiljaa.”

Yläasteen jälkeen Kietäväinen aloitti lukion. Kiusaajien ydinporukka lähti muualle opiskelemaan, ja kiusaami-nen loppui. Osa muista kiusaajista on pyytänyt lukioaikoina ja myös sen jälkeen anteeksi.

Menneisyys vaikuttaa Kietäväisen elä-mään edelleen.

”Kiusaamisen takia minulla on suuri tarve hakea hyväksyntää ja paineita tulla toimeen ihmisten kanssa. Pelkään, ettei minusta pidetä.”

Kerran puolitutun satunnaisen

haukkumisen kohteeksi joutuminen avasi vanhoja haavoja.

”Haukkuminen saa edelleen nä-kemään punaista. Kenelläkään ei ole oikeutta toisen henkiseen pahoinpitelyyn ja alentamiseen.”

Myös YTHS:n psykologien mielestä #Kutsumua-kampanjaan osallistuminen voi olla vaikeaa silloin, kun kiusaamisen arvet ovat liian tuoreessa muistissa. Hei-dän mukaansa kyseessä on kuitenkin niin tärkeä aihe, että sen ottaminen puheeksi kampanjan avulla on positiivista.

”Kiusaaja ei aina välttämättä edes käsitä, miten paljon sanat voivat satuttaa. Kampanja tuo esiin kiusatun henkilökoh-taisen kokemuksen ja kivun.”

Minna Kietäväisen mielestä #Kutsu-mua-kampanjaan osallistuminen kannat-taa, vaikka sen todellista tehoa kiusaami-sen estämisessä onkin vaikea tietää.

”Ainakin se herättää julkista keskus-telua. Kampanjan avulla nähdään, kuinka yleistä kiusaaminen todella on. Sellaisia-kin ihmisiä on voitu kiusata, joista sitä ei päällepäin uskoisi.”

Mukaan lähteminen vaati Kietäväiseltä itseltään paljon rohkeutta, koska omien mielipiteiden esille tuominen mietityttää edelleen.

”Kampanja on helposti lähestyttävä siksi, että se on lukiolaisten eikä minkään ylemmän tason alulle panema”, hän toteaa.

Entä olisiko Kietäväinen lähtenyt mukaan kampanjaan silloin, kun häntä kiusattiin?

”Kiusaamisen alkuvaiheessa rohkeus ei olisi riittänyt, mutta sisuuntumisvai-heessa olisin varmaan osallistunut ja näyttänyt kiusaajille.”

#Kutsumua-kampanja kannustaa puhumaan kiusaamisestaKiusaamisen vastaisen #Kutsumua-kampanjan myötä tuhan-net ihmiset ovat jakaneet kiusaamistarinansa. Nyt myös ISYY kannustaa opiskelijoita osallistumaan kampanjaan. - Ida Käkelä, teksti & Pasi Huttunen, kuva

12 13Uljas 6 | 26. 9. 2014 Uljas 6 | 26. 9. 2014

Kiv

en k

un

nia

ksi

10. l

okak

uu

ta v

iete

tään

su

omen

kiel

isen

kir

jall

isu

ud

en is

än ja

kan

sall

iski

r-ja

ilija

n A

leks

is K

iven

80

-vu

otis

päi

vää.

Tu

omas

Hy

vön

en k

uvi

tti K

iven

Sei

t-se

män

vel

jeks

en v

iiden

nes

tä lu

vust

a ko

hta

uks

en, j

ossa

Aap

o ke

rtoo

vel

jil-

leen

tari

naa

kär

mei

tten

ker

äjäs

alis

ta, j

onka

ku

nin

kaal

ta m

uu

an ra

tsu

mie

s va

rast

i kru

un

un

. – T

uom

as H

yvön

en, s

arja

kuva

14 15Uljas 6 | 26. 9. 2014 Uljas 6 | 26. 9. 2014

Kirjassaan Why love hurts Eva Illouz on pohtinut modernin pa-risuhteen ongelmien syntysyitä.

Hän sanoo itsensä toteuttamisen ideaalin kulttuurissamme vaativan kaikkien vaihtoehtojen ikuista aukioloa, mutta valtakulttuurin määritelmään romanssis-ta sisältyy sitoumusta ja rajoituksia. Rak-kauden etsiminen on tuskallisen vaikea kokemus, jolta välttyvät harvat myöhäis-modernin ajan ihmiset. Modernissa maa-ilmassa ei enää paheksuta avioliittoon johtamatonta seurustelua ja teknologian siivittämä tarjonta on valtava. Juuri kukaan ei ole saavuttamattomissa. Jos joku onkin saavuttamaton, kapitalismin tarjonnan ja kysynnän logiikan leimaa-mat aivomme pitävät häntä erityisen haluttavana. Tuloksena on loputon vapauden ja rakkauden välinen ristiriita, kaupankäynnin limbo, jossa vallitsevat eriarvoistavat valtarakenteet. Illouzin sanoin: Ei siis ole ihme, että rakkauden markkinoista on tullut suuri sotku.

Keskitymme parinvalinnassa ominai-suuksiin, joita kulttuurissamme pidetään arvossa. Länsimaisessa yhteiskunnassa arvostetaan yhteiskunnallista statusta ja tarkasti määriteltyä ulkomuotoa. Ar-vostetut ominaisuudet täyttävä henkilö tulee luultavammin pärjäämään tulevai-suudessa kilpailuyhteiskunnassamme, ja näin ollen onnellisuutemme on taatum-paa. Mutta entä jos viis veisaisimme yhteiskunnallisen aseman merkeistä, ja arvostaisimme ihmisiä sen mukaan, kuin-ka he suhtautuvat itseensä ja muihin? Kriteerimme rakkaudelle olisivat kaikki-en saavutettavissa ja kuvaisivat halumme kohteen sisäistä maailmaa.

Tahtonsa ja halujensa kyseenalaista-minen ja määrittely on vaikeaa. Sosiaa-listen järjestelmien tuottamat sydämen-tykytykset ja vetelät polvet tuntuvat lähes mahdottomilta asettaa kriittisen

ja tiedostavan linssin alle. Kuinka löytää kumppani intuitiolla, kun yrittää samalla hylätä ulkoapäin tulevat standardit? Ne, joilla on tottunut haluamaan ja tunte-maan.

Ihminen, jonka onni ja minuus eivät perustu pelkästään sen toisen löytämiseen ja pitämiseen, ihminen joka on sinut itsensä kanssa, ja jolla on parhaassa tapauksessa yhteisön tuki, on vahva, antaa anteeksi ja ymmärtää muita. Vaikeissa tilanteissa hän voi minuuttaan menettämättä ylittää itsensä yrittämällä viimeiseen saakka kohdella muita oikeu-denmukaisesti. Montaa tällaista hahmoa ei populaarikulttuurin parisuhdenarratii-veista löydy. Tällaisen kumppanin löyty-mistä parisuhdemarkkinoilta vaikeuttaa modernin kommunikaation luonne. Sosiaalisen median, television ja eloku-vien, merkitys on suuri. Niissä esiintyvä kommunikointitapa, ympäristön lyhyt ja nokkela kommentointi on osa myös netin ulkopuolista maailmaa. Nokkela kommentointi ei edistä ihmissuhteissa kaivattuja toisten ajatuksiin perehtymis-tä eikä ihmisten välistä ymmärrystä. Vai-keuttavatko modernin maailman tuomat muutokset kommunikointitavoissamme siis entisestään rakkauden löytämistä?

Aivotutkimus tuo lohtua hukassa olevan ymmärryksen kanssa painiville. Aivot kykenevät muodostamaan uusia her-mosolujen välisiä yhteyksiä, eli oppi-maan - myös empatiaa. Se on muiden ymmärtämisen elinehto. Neurologia saattaa myös valaista erästä modernin parisuhteen synkkää nurkkaa, draamaa. Aivomme ovat tottuneet tiettyyn, jokai-selle ominaiseen, stressihormonitasoon. Eri elämäntilanteissa stressin määrä muuttuu, ja stressihormonipitoisuus ai-voissa vaihtelee. Kun aivot ovat tottuneet suureen stressihormonipitoisuuteen,

tuntuu olo epämukavalta stressitason laskiessa. Luommeko siksi draamaa, vain pitääksemme aivomme tyytyväisinä? Mo-derni ihminen elää jatkuvassa muutoksen tilassa, ympäristömme on hektinen ja stressaava. Kuinka osaamme rauhoittua kumppanin rinnalle?

Ystävyydessä kahden ihmisen välillä on yhdistävänä tekijänä molemminpuo-linen pyyteetön kiintymys ja rakkaus. Populaarikulttuurissakin ystävyys voi syntyä hyvin eriarvoisten ja ulkoisesti erilaisten ihmisten välille. Parisuhteessa on toisin. Kun ystävyydessä aikaa viete-tään toisen kanssa, koska tästä tykä-tään, tehdään parisuhteessa työtä, jotta parisuhteen muoto toteutuisi. Moderni parisuhde muistuttaa instituutiona esi-modernin ajan avioliittoa: kumppaniksi kelpaa vaatimukset täyttävä kuka vain. Ehkä parisuhteessa toista tulisi katsoa ys-tävyyden linssien läpi: miksi pidän juuri tästä henkilöstä, eikä miten tämä henkilö on sopimaton ideaaliini parisuhteesta.

Ystävykset oppivat ymmärtämään toisiaan. Tämä vaatii työtä, mutta lisää yhteistä kokemusta elämästä. Alituinen pelko menetyksestä ja siitä seuraava vallankäyttö katoaa, kun kumppanusten välillä vallitsee yhteinen kokemus siitä, että juuri heidän välillään on jotain aivan erityistä.

Huolimatta rakkausongelmien lähes kollektiivisesta luonteesta, vaikeat kokemukset käsitetään kulttuurissamme viallisten tai epäkypsien henkilöiden psyyken ongelmiksi. Illouz vertaa mo-dernin maailman romanttista hylkäystä esimoderniin aikaan, jolloin hylkäyk-sen kykeni vielä selittämään itselleen esimerkiksi yhteiskuntaluokan tai jonkin muun ulkopuolelta tulevan avulla. Ihmisen ei tarvinnut kokea hylkäystä suorana palautteena itsensä viallisuudes-ta ja ajautua henkilökohtaiseen kriisiin.

1800-luvun lopulla oli radikaalia väittää, ettei köyhyys ollut moraalittomuuden tai heikon luonteen tulosta, vaan seurausta systemaattisesta taloudellisesta hyväk-sikäytöstä. Nyt on kiireellistä todeta, että rakkauselämämme epäonnistumiset eivät johdu yksilön heikosta psyykestä, vaan sosiaalisten järjestelmien ristirii-doista.

Sosiaalipsykologiassa tunnetaan ilmiö, jonka voi yksinkertaistaa seuraavan-laisella esimerkillä: Huoneen seinään on maalattu punainen läikkä. Jos neljä ihmistä on ilmoittanut läikän olevan sininen, on erittäin todennäköistä, että viides henkilö vastaa värin olevan sininen sen sijaan, että kertoisi mitä oikeasti näkee. Ihminen piiloutuu tiedostamatta ja tiedostaen kuvitteellisten odotusten, esimerkiksi sukupuoliroolien taakse eikä löydä itseään - saati sopivaa elä-mänkumppania. Ihmisten toteuttaessa kapitalistisen järjestelmän ylläpitämiä seksistisiä sukupuolirooleja, ei kukaan lopulta saa sitä, mitä luuli tilanneensa. Kumppani onkin persoonalla varustettu ihminen. Sukupuoliroolien aiheuttama tehokas itsekontrolli jyllää oman käyt-täytymisen hakiessa muotoaan. Kykene-mättömyys kohdata itsensä purkautuu tyytymättömyytenä muihin.

Elämme yksilökeskeisessä kulttuuris-sa, mutta onnellisuus rakentuu toiseen yksilöön muodostetun suhteen varaan: kumppanimme tehtävä on tehdä meidät onnelliseksi. Länsimaisella ihmisellä voisi olla opittavaa kulttuureista, joissa ihmisen oma onnellisuus perustuu eritoten itsensä tuntemiseen ja ymmärtä-miseen. Toisaalta eikö Illouz osoittanut, että yksilö pitäisi vapauttaa tästä vastuun ja itseanalyysin kierteestä?

Ehkä Illouzin kuvaileman suuren sot-kun rakkauden markkinoilla voi siivota ja löytää itselleen sopivan kumppanin, jos valintaa ei tee kapitalistisen kulttuurin ehdoin. Illouzin mukaan onnea ei voi saavuttaa, jollei luovu vallastaan. Stan-dardien ja vallan hylkäämisen seurauk-sena myös suhde itseemme muuttuu. Rakkaudessa ei löydy onnea ilman roo-leista vapautunutta minuutta, ja itsensä tunteminen on loppumaton prosessi. Halpaa pikaratkaisua ei taida olla.

Sotkuiset rakkauden markkinatLänsimaisessa yhteiskunnassa huutaa räikeyttään ristiriita yksilön ja parisuhteen välillä: ide-aaliyksilö toteuttaa itseään rajattomasti, mutta parisuhdeinstituutio vaatii sitoumusta ja ra-joja. Kapitalismin ihanteet vaikuttavat kumppanivalintaamme: kumppaniksi kelpaa status-, ulkomuoto- ja sukupuoli-ideaalit täyttävä kuka vain. Kapitalistinen yhteiskunta luo paineen suhteen virallistamiseen sen sijaan, että kaikessa yksinkertaisuudessaan vain olisimme yh-dessä. - Kuka Vain, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

”Keskitymme parinvalinnassa ominaisuuksiin, joita kulttuurissamme pidetään arvossa.

16 17Uljas 6 | 26. 9. 2014 Uljas 6 | 26. 9. 2014

Tämä ei ole tie-teistrillerin juoni vaan nykypäivää Euroopassa: ruotsalainen sähköyhtiö Vattenfall vaatii miljardien eurojen korvauk-

sia Saksalta, koska se on sijoittanut 700 miljoonaa euroa kahteen ydinvoimalaan maassa, jonka parlamentti ja kansa päät-tivät osana energiakäännettään luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä.

Vapaakauppasopimukset ovat viime vuosina aiheuttaneet runsaasti vastaavia tilanteita ympäri maailmaa sopimuksiin sisällytettyjen lauselmien vuoksi, jotka varmistavat investointien riskittömyy-den. Niiden mukaan ulkomainen yritys voi haastaa sellaisen valtion oikeuteen, johon yritys on tehnyt investointeja, ja joka sen mukaan estää yritystä saamasta maksimaalista voittoa investoinneistaan.

Useimmat tapaukset koskevat maiden tekemiä lakimuutoksia ympäristönsuoje-lun tai kansalaisten oikeuksien edistä-miseksi. Parhaillaan neuvoteltava USA:n ja EU:n välinen kauppasopimus sisältää tällaisen investointisuojan, ja kansalaiset ympäri Eurooppaa ovat nousseet vastus-tamaan TTIP:ksi kutsuttua sopimusta.

Syyskuun alussa EU:n komissio kielsi rekisteröintioikeuden kansalaisaloit-teelta, joka vaati TTIP (Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus)-neu-votteluiden ja samaan aikaan Kanadan kanssa käytävien CETA (Comprehensive Economic and Trade Agreement)-neu-votteluiden keskeyttämistä. Komissio vetosi siihen, että se voi hyväksyä ainoas-taan aloitteen, joka käsittelee sopimuk-sen allekirjoittamista. Todennäköistä on, että usean pitkän neuvottelukierroksen jälkeen aloite olisi auttamatta myöhässä.

Ensimmäinen EU:ssa läpi mennyt kansalaisaloite koski sekin osin kauppa-

sopimuksia. Right to Water -aloitteessa vaadittiin veden ja sanitaation jättämistä sopimusten ulkopuolelle. Aloitteesta huolimatta komissio ei sulkenut niitä neuvotteluista.

“TTIP:stä on Suomessa järjestetty keskustelutilaisuuksia, esityksiä ja yli tuhat ihmistä kerännyt mielenosoitus. Vastaavia tempauksia on pidetty kaikissa sopimusvaltioissa. 11. lokakuuta pidetään eurooppalainen vapaakauppasopimusten vastainen päivä. Koska komissio kieltäy-tyi rekisteröimästä kansalaisaloitetta, alkaa lokakuun aikana epävirallisen eurooppalaisen kansalaisaloitteen keruu sopimuksia vastaan”, Roope Kanninen luettelee TTIP:n herättämää kansalais-

toimintaa. Kanninen on kolmannen vuoden

oikeustieteen opiskelija Lapin yliopistos-sa ja TTIP:n ja sen kanssa neuvoteltavien sopimusten kiivas vastustaja.

Kanninen ja muut TTIP:n vastustajat ovat huolissaan vapaakauppasopimuksen aiheuttamasta uhasta nykyiselle länsi-maiselle demokratialle. TTIP:n kaltaiset kahdenkeskiset investointisuojasopi-mukset eivät ole verrattavissa tavanomai-siin kauppasopimuksiin.

Sopimuksessa yksityinen sijoittaja ja valtio ovat vastakkain, mutta ainoastaan sijoittaja voi nostaa kanteen. Investoin-tisuojan tarkoituksena on sivuuttaa länsimaisten valtioiden kehittyneet lain-säädäntöjärjestelmät ja siirtää yksityisen sijoittajan ja valtion välinen riita pois valtion alaisuudesta kussakin tapaukses-sa valitulle kolmelle juristille.

Investointisuojan tuoma uhka jättisakois-ta voi jähmettää valtioiden politiikan. Toteutuessaan sopimus, tai siihen sisälly-tetty investointisuoja vaikuttaisi suoraan kansalaisten ja hallituksen mahdollisuuk-siin vaikuttaa valtion sosiaali-, kilpailu-, työ- tai ympäristölainsäädäntöön.

“TTIP:ia ja CETA:ia ovat vastustaneet tahot, jotka edistävät mm. ympäristön-suojelua, taloudellista oikeudenmukai-suutta, demokratiaa ja kuluttajansuojaa. Lisäksi mukana on yksityisiä ihmisiä, kuten maanviljelijöitä. Koska kysymys on yhtiövallan lisäämisestä, kiinnostavat sopimukset luonnollisesti sellaisia taho-ja, joiden intressit ovat yritysten kanssa ristiriidassa”, Kanninen sanoo.

Kannisen mukaan sopimuksen osa-puolien selvää erottumista sitä kannat-tavaan elinkeinoelämään ja sitä vastusta-vaan kansalaisyhteiskuntaan on pyritty heikentämään.

”USA:n lähetystö Berliinissä on tarjonnut 5000-20 000 euron tukia kan-salaisjärjestöille, ajatuspajoille ja muille yksityisille tahoille, jotka ovat valmiita puolustamaan TTIP:ia julkisesti.” Suomi voi vaikuttaa sopimuksen sisältöön vasta sen ratifiointivaiheessa.

“Lissabonin sopimus mahdollistaa jokaiselle jäsenvaltiolle koko unionia koskevan kauppapoliittisen sopimuksen kaatamisen, mikäli se uhkaa jäsenmaan hyvinvointipolitiikan perusteita.“

Luokanopettajaksi opiskeleva Otso Mankonen heräsi TTIP-vastaiseen toi-mintaan keväällä.

“Olen mukana Joensuun toiminnassa, sillä jos haluaa vaikuttaa sopimuksen hylkäämiseen, ei ole kyse vastustajien sijainnista vaan lukumäärästä koko Euroopassa.”

Mankonen on sopimuksesta tietoa levittäessään huomannut, että TTIP ja investointisuoja ovat ohikulkijoille tun-

temattomia käsitteitä.“Ihmiset, jotka kuulevat ensi kertaa

sopimuksesta ja vastustavat sitä, ovat tie-tämättään äänestäneet puolueita, jotka sitä EU:ssa ajavat.”

Sopimuksesta luodut mielikuvat liittyvät kaupankäyntiin ja voittoihin, ehkäpä juuri siksi TTIP ei ole herättänyt suuren kansanosan huomiota. Kannisen mukaan Suomessa puolueista Kokoomus on profiloitunut sopimusten puolustajana ja Vasemmistopuolueet ja Vihreät vastusta-jina. Yllättävää on, että Uljaassa keväällä haastatellut opiskelijapoliitikot olivat kautta linjan varauksellisia investoin-tisuojan suhteen, kun heille esitteli sen mukanaan tuomia ongelmatilanteita. Jopa sopimusta ajavien kokoomusnuor-ten edustajat ehdottivat mahdollisuutta poiketa investointisuojasta esimerkiksi talouskriisissä tai muussa poikkeustilan-teessa.

Jaana Haverinen on ollut 15 vuotta töissä Citymarketin kassalla Joensuussa. Aiemmin hän ei ole ollut poliittisesti aktiivinen, mutta päätyi TTIP:n vastai-seen toimintaan sattumalta huolestut-tuaan sen vaikutuksista työntekijöiden oikeuksiin.

Hän on huolissaan, että jos säätelystä luovutaan monikansallisten yritysten eduksi, niin samalla ammattiyhdistyk-siltä katoaa valta ja siten työntekijöiden mahdollisuus järjestäytyä ja pitää toisten-sa puolia on uhattuna.

”Suomessa AY-liike kannattaa sopi-musta, mikä mielestäni johtuu harhasta sopimuksen tuomista työpaikoista. Työntekijän oikeudet unohdetaan koko-naan”, Haverinen toteaa.

Helsingin yliopiston Erik Castrén -instituutin johtajan ja kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi kommentoi syyskuussa Ylelle investointisuojan uhkia julkisille palveluille.

“Kun terveydenhuoltolakiin halutaan tehdä muutos, kyseiset investoijat ovat Suomen lain neuvottelukumppaneita. Lisäksi niillä, toisin kuin kenelläkään suo-malaisella, olisi veto-oikeus aikaansaa-tuun terveydenhuoltolainsäädäntöön.”

Vaikka sopimuksen vaikutus olisi to-teutuessaan yhtä mittava lähes kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, on jo pelkästään kuntauudistukseen kiin-nitetty terveydenhuoltouudistus saanut moninkertaisesti enemmän huomiota julkisessa keskustelussa. Keskustelu TTIP:stä on saatava Suomessa käyntiin, jotta ihmiset saavat demokraattisesti valita, haluavatko he elää orwellilaisessa tieteisfilmissä. Ilman demokraattista valvontaa valmisteltua sopimusta ei pidä koskaan allekirjoittaa.

http://ttipinfo.wordpress.com/ttip-info/

Yle Uutiset 19.9.2014 - Professori: Vapaakauppaso-

pimus voi siirtää vallan eduskunnalta yrityksille tai

juristeille.

Le Monde Diplomatique 11/2013, Lori Wallach www.

citizen.org: - Vapaakaupan vankeina.

Yle Radio 1 2.4.2014 - Brysselin kone: EU:n ja USA:n

välinen vapaakauppasopimus ja laki ja oikeus.

Yle Radio 1 18.9.2014 - Maailmanpolitiikan arkipäi-

vää: Vapaakauppa arveluttaa EU-kansalaisia.

TTIP

EU:n ja Yhdysvaltojen välille ollaan neuvot-telemassa kahdenvälistä sopimusta Tran-satlanttisesta kauppa- ja investointikumppa-nuudesta. Neuvotteluja on käyty kaikessa hiljaisuudessa heinäkuusta 2013 lähtien ja ne on määrä saattaa loppuun mahdollisim-man nopeasti muutamassa vuodessa.

Sopimus loisi toteutuessaan alueiden välille yhtenäisen vapaakauppalainsäädännön, joka palvelisi suurten monikansallisten korporaatioiden etuja.

Viimeisin käänne tapahtui syyskuun alus-sa, jolloin EU:n komissio torppasi sopimus-neuvotteluja vastustavan kansalaisaloitteen.

15 vuotta sitten TTIP:tä vastaava MAI-vapaakauppasopimus kaatui kansalaisten vastustukseen.

Valtioiden, jotka hyväksyvät sopimuksen, on avattava julkiset palvelunsa kilpailulle ilman rajoituksia markkinoille pyrkiviä ulko-maisia toimijoita kohtaan. Tämä vähentää maiden poliittisen liikkumavaran esimerkiksi terveydenhuollossa, energia-alalla, koulutuk-sessa, vesihuollossa ja kuljetuksissa lähes olemattomiin.

Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuussopi-muksen (TTIP) neuvottelut etenevät EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Kansalaisvastustus ja julkinen keskustelu on Euroo-passa vilkasta, mutta Suomessa neuvottelut ovat kirvoitta-neet vain vähän keskustelua. Haastattelimme kansainväli-sen toimintapäivän kynnyksellä kolmea TTIP-aktivistia, jotka ovat huolissaan siitä, että sopimus halvaannuttaa demokra-tian Suomessa ja Euroopassa.- Anna Pulkka ja Tähti Oksanen, teksti & Eetu Haverinen, kuvitus

TTIP Maailmankaupan Troijan hevonen?

”Sopimuksessa yksityi-nen sijoittaja ja valtio ovat vastakkain, mutta ainoas-taan sijoittaja voi nostaa kanteen.

18 19Uljas 6 | 26. 9. 2014 Uljas 6 | 26. 9. 2014

Hartaudella tuotettu kuopiolainen täys-pitkä elokuva Patsaat kuolevat saa ensi-iltansa Vilimit elokuvajuhlien yhteydes-sä. Harrastajavoimin tuotettua elokuvaa on tehty alkuvuodesta 2011 saakka ja se on ensimmäistä kertaa yleisön nähtävil-lä Kino Kuvakukossa 5. lokakuuta. Sen jälkeen elokuva jatkaa teatterin ohjelmis-tossa.

Apulaistuottajana toiminut Itä-Suomen yliopistossa opiskeleva ja myös hallituskauden verran ISYY:n hallituk-sessa istunut Aku Latvaniemi on ollut tuotannossa alkumetreiltä saakka. Nyt olo on huojentunut.

”Halutaan tietysti huippua sekä mahdollisimman hyvä elämys katsojille, niin se vie tietysti aikansa näin pienin voimin.”

Elokuvan kuvaukset saatiin päätök-seen jo vuoden 2011 aikana. Jälkituotanto on ottanut aikansa.

”Laadukkaan jäljen tekeminen kestää, kun on vain muutamia ihmisiä jotka

pystyvät tekemään jälkituotantoa eli kuvan- ja äänenkäsittelyt ja värimääritte-lyt. Isoissa tuotannoissa niitä on yleensä useita ihmisiä täysipäiväisesti ja meillä oli vain muutama”, Latvamäki kertoo.

Patsaat kuolevat -elokuvan budjetti oli 20 000 euroa sponsorirahoitusta, kun yleensä suomalaiset elokuvasää-tiön rahoittamien elokuvien budjetti pyörii vähintään puolessa miljoonassa. Latvaniemen mukaan elokuvan synnyn mahdollisti reilun sadan vapaaehtoisen ja noin 20 hengen ydinhenkilön omistau-tuminen.

”Sitoutuminen ja se, että ihmiset ovat mukana vapaaehtoisina intohimosta ja rakkaudesta lajiin”, Latavaniemi toteaaa.

”Hienointa elokuvan teossa ovat ne mielialanvaihtelut, kun päästään sieltä

tuskasta ja epätoivosta seesteiseen ja huojentuneeseen olotilaan. Samalla se on se paskin puoli, mutta onnistumisen kokemuksilla pyyhkiytyy aina kaikki muu pois”, Latvamäki nauraa.

Lisätietoa elokuvasta sivulta: www.patsaatkuolevat.fi.

Elokuvafestivaali Vilimit 2. – 5. lokakuuta Kino Kuvakukossa. Lisätietoa: isakry.fi

KulttuuriVilimit

Kuvataide

Lulu

Kuvakukko

Poimintoja

Taukoa pitänyt Viscult-festivaali palaa 1.-3. lokakuuta teemalla Ääniä kuvassa – Sounds in Images. Avauseloku-vana toimii joensuulaisen mediakulttuurin tutkija Jari Kupiaisen Kastom Twelve, joka kertoo polynesialaisen kulttuuriperinteen jatkuvuudesta ja nykytilasta. Lisäksi ohjelmistosta löytyy esimerkiksi joensuulaisen Jussi Virratvuoren Onnellinen hetki elämässä, joka kertoo burn-outista kärsineen menestyskirjailija Kurt Von-negutin vierailusta Kolilla. Festarin teemalla pyritään kiinnittämään huomiota erityisesti ääneen dokumentti-elokuvan merkitysten rakentajana.

Festivaalin ohjelma sisältää kaikille avoimia elokuva-näytöksiä kulttuurikeskus Kerubissa ja Karelia-ammat-tikorkeakoulun auditoriossa Joensuun Tiedepuistolla. Lisäksi ohjelmaan kuuluu erityisesti korkeakouluopiske-lijoille suunnattuja mutta muillekin avoimia luentoja ja työpajoja. Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikor-keakoulun opiskelijat saavat osallistumisesta opintosuo-rituksia.

Antropologiseen, etnografiseen ja dokumenttieloku-vaan keskittynyt Visuaalisen kulttuurin kansainvälinen festivaali Viscult perustettiin Joensuussa vuonna 2001. Ohjelma ja lisää tietoa löytyy osoitteesta viscult.net.

Viscultissa paikallisia helmiä

Tiistai-illan baarikansa rauhoittui kuuntelemaan laulaja Laura Kal-jusen ja kitaristi Raine Turusen tulkintoja tavalla, joka sai laulajan-kin hämmentymään.

”Ihanaa, miten ihmiset hiljeni-vät kuuntelemaan”, klubi-iltaisin Lulu -taiteilijanimeä totteleva Kaljunen sanoo.

Kaljusen mielikuvissa Sointulas-sa järjestettävät klubi-illat voisivat olla rentoja tapahtumia.

”Nämä voisivat olla sellaisia ei niin keikkamaisia tilaisuuksia. Tämä on ikään kuin olohuone, jonne voi tulla tapaamaan ystäviä ja viihtymään. Ylipäätään se tuntuu hyvälle, että jossakin tapahtuu jotakin”, Kaljunen muotoilee.

Jo Wanhan Jokelan aikaan synty-nyt idea teemoiltaan vaihtuvista klubi-illoista muistui Kaljusen mie-leen kerran Sointulassa istuessa.

”Ajattelin, että kun täällä on se pianistin pallikin, niin minäkin

haluan oman illan”, hän nauraa ja viittaa keskiviikkoisin esiintyvään Kemal Achourbekoviin.

Teemat vaihtuvat, muusikot vaihtuvat, mutta Lulu nähdään illasta toiseen. Kuka oikein on tämä 16. syyskuuta ensimmäisen kerran lavalle noussut Lulu?

”Lulu on tavallaan alter ego. Vähän niin kuin drag show. Lulu edustaa jotakin, mitä kaikissa ka-pakkalaulajattarissa on, ” Kaljunen kertoo.

Lulu ystävineen haluaa tarjota ihmisille tuttuihin kappaleisiin uuden näkökulman.

”Jostain biisistä saattaa olla hirveitä mielikuvia, mutta se saattaa johtua tavasta, kuinka se on

tuotettu. Esimerkiksi riisutumpa-na versiona se voi kuulostaa ihan erilaiselta,” Kaljunen sanoo.

Vaikka Lulu vaihtuvine tyylila-jeineen on täysin uusi projekti, on Kaljuselle musiikkilajista toiseen vaihtaminen tuttua. Muun muassa Eläin – rockyhtyeessä vaikuttava Kaljunen kertoo kiinnostuksen aja-van kokeilemaan kaikkea erilaista.

”Monien eri ihmisten kanssa musisointi on hienoa. Yhteistyössä syntyy ihan uusia ideoita, ” hän sanoo.

Lulu & Ystävät, parillisen viikon tiistaisin klo 20 Sointulassa. Lulun seurana ensi kerralla Ville Härkö-nen ja epäilyttävä 80- ja 90-lukujen iskelmä. Vapaa pääsy.

Kapakkalaulajatar ihastuttaa genressä kuin genressä Lulu & Ystävät- klubi tar-joaa mahdollisuuden ihas-tua musiikkikappaleisiin, joihin ei välttämättä ole ai-kaisemmin ihastunut. En-simmäisenä iltana yleisöä viihdytettiin amerikkalai-sella folkilla ja bluesilla. – Meri Parkkinen, teksti & ku-va

Samoin kuin tulevien iltojen teemojen, Kaljunen antaa myös Lulun kehittyä esiintymisien saatossa. ”Kaikki on mahdollista, ” Kaljunen summaa Lulu & Ystävät – klubin rajattomat mahdollisuudet.

Patsaat Kuolevat saa ensi-iltansa VilimeilläVilimit- elokuvajuhlilla 2.- 5. lokakuuta nähdään kuopiolaisen Sasu Kermanin ohjaama ja käsikirjoittama elokuva Patsaat kuolevat. Harrastajavoimin kasaan väännetty elokuva saa ensi-iltansa lähes neljän vuoden puurtamisen jälkeen. –Jarkko Kumpulainen, teksti

Patsaat kuolevat kertoo Patricista (Olli Vainio) joka työskentelee konkurssikypsässä johtajansa muotokuvia tuottavassa patsastehtaassa. Johtajan epäillään joko kadonneen tai tulleen hulluksi.

Taiteilija Eetu Haverinen rohkaisee ihmisiä unelmoimaan ja keskustelemaan visioistaan maailman parantamiseksi. Vuoden 2013 loppupuolella alkaneen taidetta ja yhteiskunnallista keskuste-lua tuottavan projektin ensimmäisessä vaiheessa Haverinen on kuvittanut y-sukupolveen kuuluvien nuorten aikuis-ten unelmia. Materiaalia hän on kasannut haastattelemalla ihmisiä Helsingistä, Tampereelta, Jyväskylästä ja Joensuusta. Yhteiskunnallisia unelmia ja julisteku-vituksia on syntynyt kuusi kappaletta. Vuodenvaihteessa Eetu Haverinen avasi myös FB ryhmän Hyvät uutiset ja yhteis-kunnallinen unelmointi, jossa ihmiset ovat jakaneet itseään inspiroivia uutisia.

”Ihmisten yhteiskunnalliset visiot poikkeavat paljon toisistaan: talousrat-kaisuja, infrastruktuuriin keskittyviä ajatuksia, sosiaalisen elämän järjestäyty-mistä, uudenlaista kulttuuria”, Haveri-nen kuvailee.

Haverinen kokoaa julistekuvituk-set KATSO AURINKOA! Lokakuussa! Joensuussa! -näyttelyksi, jonka avajaiset ovat Joensuun seutukirjaston Taiteiden aukiolla 29. syyskuuta alkaen kello 18. Avajaisten yhteydessä pidetään keskus-

telutilaisuus, jossa yhteiskunnalliset aktiivit, opiskelijat ja muut kiinnostuneet puhuvat yhteiskunnallisista utopioistaan ja ajatuksistaan. Näyttely on esillä kirjas-ton ala-aulassa 29.9.-11.10.

Unelmia paremmasta taiteeksi JoensuussaTaiteilija Eetu Haverinen on kuvittanut ihmisten yhteis-kunnallista unelmointia julis-tetaiteeksi. Näyttely avataan keskustelutilaisuudella. - Pasi Huttunen, teksti

Taiteilija, muotoilun opiskelija Eetu Haverinen kuvittaa haastatteluissa ja työpajoissa kerättyjä visioita paremmasta maailmasta.

Kuopiossa juostaan 30. syyskuuta AIDS/HIV-tietouden puolesta. Ohjelma alkaa Kuopion matkustajasatamassa kello 18 alkuverryttelyllä ja kello 18:30 ammutaan lähtö-laukaus viiden kilometrin taivallukselle. Juoksijoille on tarjolla palautusjuomaa, maalissa odottava haalarimerk-ki sekä lenkkisauna Vitriinillä. Tapahtuman järjestää Suomen Medisiinariliiton ulkoasiainvaliokunta FiMSIC yhdessä HIV-tukikeskuksen kanssa.

Live-illat jatkuvat Joensuun pääkirjastossa. Akustisvoit-toisissa ja folk-henkisissä illoissa on luvassa kaikenlaista tummanpuhuvasta folkista kotikutoiseksi poppiin ja kansanmusiikkiin tikkukanteleilla. Live-iltoihin on vapaa pääsy, kuten kirjaston luonteeseen sopii. Esiintymässä on Kara Sis 8. lokakuuta, Mustarinta 22. lokakuuta, Joonas Aleksi 5. marraskuuta, Tikkursby 19. marraskuuta ja K.A. Kemppilä 3. joulukuuta.

Kirjastossa taas livemusaa

Medisiinarit juoksuttavat Kuopiossa

”Hienointa elokuvan teossa ovat ne mielialanvaihtelut.

Kuopion Pannuhuoneella esiintyy 18. lokakuuta neljä naislauluntekijää. PAND - Taiteilijat rauhan puolesta ryhmän järjestämä Pand:in nais klubi esittelee kuopio-laisyleisölle Riitta Leivon, Katja Luhtalan, Henna Harti-kaisen ja Merikukka Kiviharjun. Soitto alkaa kello 22.00. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Nais klubi Pannuhuoneella

Kuopion Kino Kuvakuko juhlii 75-vuotisjuhliaan 27. syyskuuta. Talvisotavuonna 1939 avattu elokuvateatteri siirtyi kaupungin omistukseen vuonna 1987. Kuva-kukko on yksi harvoja kunnallisessa omistuksessa olevia elokuvate-attereita maassamme. Teatterin elokuvatoiminnan ohjaajan Paul Staufenbielin mukaan kunnal-linen omistus on kaupungilta näkemyksellinen teko elokuvakult-tuurin puolesta.

”Se on erittäin hieno teko kaupungilta ja elinehto elävälle elokuvakulttuurille kaupungissa”, Staufenbiel toteaa.

”Silloin oli näkemyksellisiä ihmisiä töissä Kuopion kulttuuri-toimistossa. Pauli Kurkiniemi oli silloin kulttuurijohtajana ja Petri Kervola on vieläkin kaupungilla töissä.”

Kunnallinen tuki keventää ta-loudellista vastuuta, joten se auttaa

pitämään ohjelmiston laajana ja elinvoimaisena. Elokuvat voidaan tuoda myös aidosti osaksi eri-ikäis-ten arkea.

”Meillä on näytöksiä myös kou-lulaisille ja pelkästään tänään oli muun muassa 500 päiväkotilaista katsomassa elokuvia”, Staufenbiel kuvaa käytäntöä Kuvakukossa.

”On toki joitakin harvoja sitkei-tä pioneereja yksityisellä puolella, joilla on joko varakas suku tai jotakin, jonka varoin he pystyvät ylläpitämään kaupungin elokuva-kulttuuria, mutta ei kaupalliselle yrittäjälle voi sysätä semmoista vastuuta”, Staufenbiel miettii.

75-vuotisjuhlia vietetään Kuva-kukossa kolmen elokuvan voimin alkaen kello 15.00. Elokuvista kaksi on niin ikään vuodelta 1939, joista toinen on Victor Flemin-gin Tuulen viemää ja sitä saapuu alustamaan Kansallisen audiovisu-aalisen arkiston suunnittelija Anna

Möttölä. Toinen elokuvista on Tar-zanin poika-elokuva ja illan päättää Janne Stormin ja Tero Holopai-sen livenä paikan päällä säestämä ruotsalainen klassikkoelokuva Noita – Häxan vuodelta 1922.

Lisätietoa osoitteesta www.kuvakukko.kuopio.fi.

Kuvakukon 75-vuotisjuhlissa tarjoillaan mykkäelokuvaa live-musiikilla

Kuvakukon ensimmäinen mainos 24.9.1939 Savo-lehdessä

20 21Uljas 6 | 26. 9. 2014 Uljas 6 | 26. 9. 2014

Pertti Kurikka täyttää 60-vuotta kahden vuoden päästä, ja silloin päättyy Ku-rikan mukaan myös yhtyeen tarina.

”Sen jälkeen saatan jatkaa sooloural-lani. Minulla on jo nyt meneillään Kalevi Helvetti- projekti, missä Kalevi kertoo kammottavia kummitustarinoita. Kalevi Helvetiltä on ilmestynyt kirja, olen kir-joittanut ja kuvittanut sen itse”, Kurikka kertoo.

Yhtye kunnioittaa Kurikan päätöstä, mutta muut jäsenet eivät kuitenkaan halua miettiä asioita vielä kahden vuoden päähän. Basisti Sami Helteen mukaan ei ole oikein realistista, että yhtye voisi jatkaa ilman Perttiä.

”Täähän on Pertin bändi, ei me jatketa jos hän ei jatka”, Helle ilmoittaa ja kieltää mahdollisuuden ottaa yhtyeen omiin nimiinsä.

”Ei helvetissä, jos tästä tulis Sami Helteen Nimipäivät niin ihan ensimmäi-seksi mä antaisin kenkää tälle porukalla ja sanosin että kiitti yhteisistä vuosista ja tossa on ovi”, Helle vitsailee.

Yhtyeellä ei ole lainkaan musiikillisia eri-mielisyyksiä, mutta siviilipuolella Helle ottaa puolitosissaan yhteen sanoittaja Kari Aallon kanssa.

”Se johtuu siitä kun Sami on Töölöstä ja mä Kalliosta, me ei vaan voida tulla toimeen sen takia. Sitäpaitsi Sami on keskustalainen ja mä vihaan politiikkaa yli kaiken”, Aalto manaa.

”Politiikot on siks perseestä, että niiden puheesta ei saa mitään selvää, ne lupaa asioita ja sitten niitä asioita ei pidetä, ja onneks toi Samikin lähtee kohta Tansaniaan sinne kehitystyöhön, niin mun ei tarvitse kuunnella sitä vähään aikaan.”

”No sulle tulee kuitenkin ikävä mei-käläistä, mä tiedän sen”, Helle toteaa ja tarkentaa olevansa mukana projektissa, missä hänen työtiiminsä kehitysvam-maisten radioasema Radio Valosta lähtee

Tansaniaan kouluttamaan Mtwaran-alueen kehitysvammaisia.

”Mutta tää bändi on kuitenkin mun perhe, vietän näiden jätkien kanssa enem-män aikaa kun mun biologisen perheeni kanssa”, Helle fiilistelee.

Yhtyeen tiiviistä hengestä kertoo myös se, että he eivät haaveile suurista festivaalien päälavoista vaan kokoonpano viihtyy pienemmillä keikkalavoilla.

”Mitä pienempi lava, sitä paremmin me soitetaan”, Helle vakuuttaa.

Suosioon nousseen Kovasikajuttu-doku-menttiin ollaan kaavailemassa jatko-osaa, mutta se on toistaiseksi vielä suunnittelu-asteella. Materiaalia kuvataan kuitenkin parhaillaan, ja yhtyeen jäsenet ovat kaikki toiveikkaita elokuvan tekemisen suhteen. Sami Helteen mukaan jatko-osa olisi mahtava juttu.

”Ilman Kovasikajuttua meillä ei olisi välttämättä ollenkaan faneja. Leffan ansi-osta on päästy keikkailemaan ulkomaille, ja päästy esimerkiksi lämmittelemään Him-yhtyettä. Me on myös päästy tänne Joensuuhun ainakin kaksikymmentä ker-

taa keikalle, tää on mahtava kaupunki”, Helle ihastelee.

”Me ollaan nytkin joulukuussa lähdös-sä keikkarundille britteihin Hard Skin-yhtyeen kanssa. Me coveroitiin niiden biisi We are the wankers, ja mä tein siihen suomenkieliset sanat”, Aalto kertoo.

”Me suomennettiin se silleen että me ollaan runkkareita ja Helsingin kaupun-gin asuntolan kakaroita. Hard Skin käänsi sitten meidän Miksei kukaan ymmärrä-biisin.”

”Kannattaa myös etsiä käsiinsä Pertin omakustanne lehti Kotipäivä, me kirjoitetaan siihen kaikki ja siinä on esimerkiksi mun raportti seksimessuil-ta. Mun kihlattu ei tiedä, että mä sain siellä privaattiesityksen, mutta tän jutun jälkeen se ehkä saa tietää, ja pitäähän sen nyt jotakin kautta saada se tietää”, Kari Aalto oivaltaa.

www.kalevihelvetti.com

Kotipäivä-lehti sähköpostiosoitteesta hikinauhat@

gmail.com. Yhdellä numerolla hintaa postikuluineen

2,50 €, kaksi numeroa neljällä eurolla. Kädestä

käteen -hinta 1,50€ / numero.

Kurikan jatkot katkollaHelsinkiläinen yhtye Pertti Kurikan Nimipäivät lämmitteli joensuulaisyleisöä Lehtiä Ilosaa-ressa- tapahtumassa. Yhtyeen keulahahmo Pertti Kurikka on ilmoittanut yhtyeen tarinan tu-levan tiensä päähän parin vuoden sisällä, ja yhtyeen viimeisiä vuosia tallennetaankin par-haillaan mahdollisesti tulevaa dokumenttia varten. – Anna-Maria Tenhu, teksti & kuva

”Mun kihlattu ei tiedä, et-tä mä sain siellä privaattiesi-tyksen, mutta tän jutun jäl-keen se ehkä saa tietää.

22 23Uljas 6 | 26. 9. 2014 Uljas 6 | 26. 9. 2014

Vadelmavenepakolaisen pressinäytös on juuri päät-tynyt ja Ilkka Matila ja Leif Lindblom ovat istuutuneet vieretysten tyhjän salin pen-

keille. Matilainen opastaa hyväntuulisesti Lindblomia suomen kielen kanssa. Kuu-den vuoden mittainen projekti elokuvan parissa on tuotu päätökseensä.

”Kun sain Miika Nousiaisen esikois-teoksen luettavakseni kahdeksan vuotta sitten, tuottamani Äideistä parhain –elo-kuva oli juuri valmistunut, ja huomasin, että kirjassa käsitellään hieman samanlai-sia teemoja. Tällaiset kansallista traumaa ja identiteetin löytämistä koskevat aiheet ovat aina kiinnostaneet minua”, Matila kertoo.

Vadelmavenepakolaisen keskiössä on Mikko Virtanen, jonka identiteetti on kadoksissa. Useiden sattumusten kautta Mikko päätyy elämään unelmiensa

elämää Tukholmaan, ruotsalaisen Mikael Anderssonin henkilöllisyydellä.

”Elokuvan romanttisen komediallinen rakenne oli tarkoin suunniteltu ja pyrim-me saamaan Mikon hahmoon tietynlaista inhimillisyyttä, johon voi samaistua. Tahdoimme välttää sen mitä teatteria-daptaatioissa saattaa käydä - niistä tulee helposti pitkitettyjä ruotsalaisvitsejä”, Matila kertoo.

Elokuvassa on edustettuna useita kansallisia identiteettejä – on ruotsalai-sia, suomenruotsalaisia, suomalaisia ja ruotsinsuomalaisia.

Matilan perhe on suomalainen, mutta ruotsin kieltä pidettiin suuressa arvossa ja hän oppikin sen melko nuorena.

”Ruotsin historia on kiinnostava ja onhan Ruotsi kuitenkin niin tärkeä osa Suomea ja meidän olemassaoloamme. Kuulun siihen ikäpolveen, kun ei ollut

vielä halpalentoyhtiöitä, ja jos tahtoi muualle Eurooppaan, vei tie aina Ruotsin kautta”, Matila kertoo.

Lindblom kävi koulunsa syntymäkau-pungissaan Södertäljenissä, jossa pako-laisia oli paljon eri puolilta maailmaa.

”Vaikka olin viettänyt ensimmäiset vuoteni suomen kielen ja suomalaisten parissa, niin pakolaiset näkivät minut ruotsalaisena. Siitä syystä identiteeteis-täni ruotsalaisuus korostui.”

”Elokuvassa on kohtaus, jossa ruotsa-laiseen joulupöytään tuodaan suomalaisia joululaatikoita. Se on varmasti kaikista ruotsinsuomalaisista erityisen hauska, sillä se oli lapsuudessani ainoa ylpeyden aiheista, että pystyimme sanomaan, että tällaisia on Suomessa”, Lindblom nauraa.

Omia lapsuudenmuistoja jäljittäessään Matila kertoo pystyvänsä samaistumaan elokuvan alkukohtaukseen, jossa Mikon perhe ajaa Ruotsissa ja tämä syö auton

takapenkillä vadelmavenemakeisia. ”Ruotsissa paistoi aina aurinko, kark-

kipussit olivat hyviä ja halpoja. Ja ennen kaikkea suurempia”, Matila muistelee.

Elokuva valittiin Norjassa järjestettävällä Haugesundin kansainvälisellä elokuva-festivaalilla vuoden parhaaksi pohjois-maiseksi elokuvaksi.

”Todennäköisesti syynä oli se, että kyseessä on niin yleismaailmallinen ko-media. Se on suunnattu laajalle yleisölle, kun sieltä löytyvät ne neljä eri identiteet-tiä, joihin samaistua”, Matila pohtii.

”On hauskaa nähdä kuinka ihmiset reagoivat eri kohtauksiin. Ensimmäiset esitykset olivat Ruotsissa ja siellä nauret-tiin niin paljon. Täällä koko sali saattoi olla hiljaa samaisten kohtausten aikana. Voi olla, että teimme komedian, jota on tarkoitus fungeerata kahdessa maassa”, Lindblom kertoo.

Identiteettiviidakon keskelläLokakuun alussa elokuvateattereihin saapuva Vadelmavenepakolainen sai ohjaaja Leif Lindblomin ja tuottaja Ilkka Matilan pohtimaan kansallisten identiteettien kirjoa. Parivaljakon lapsuudenmuistot kiillottavat Ruotsin sädekehää entisestään. – Nina Jääskeläinen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Leif Lindblom (oik.) ja Ilkka Matila pystyvät kumpikin samaistumaan suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden välimaastossa risteilemiseen. Matila kertoo itsekin tykkäävänsä vadelmaveneistä

Toisinaan Internetissäkin tapahtuu ihmeitä. Kävipä nimittäin niin, että me-tallijärkäle King Diamond suunnitteli kiertuetta

Pohjois-Amerikkaan ja etsi keikoilleen sopivaa lämmittelijää. Artisti törmäsi YouTubessa kuopiolaisen Jess and the Ancient Ones -yhtyeen musiikkiin ja viittasi kintaalla levy-yhtiön ehdotta-mille lämppäribändiehdokkaille. Tällä kertaa kiertueelle tarvittaisiin savolaista psykedeliaa.

”Loppukesästä saatiin levy-yhtiöltä puhelu, että King Diamond oli oikein henkilökohtaisesti kutsunut meidät mu-kaan. Aika sanattomaksihan se veti. Toki tuollaisista tapahtumista aina unelmoi, mutta oli vaikea uskoa, että sellainen sattui nyt omalle kohdalle”, tunnelmoi yhtyeen kitaristi Thomas Corpse paria viikkoa ennen kiertueen alkua.

Kutsu oli kaikille Ancient Onesin jäsenille suuri kunnia, eikä vähiten siksi, että moni bändin jäsenistä on jo pitkään fanittanut sekä King Diamondia että hänen entistä yhtyettään Mercyful Fatea. Pohjois-Amerikan kiertäminen olisi jo itsessäänkin saavutus, mutta sen teke-minen yhdessä nuoruusvuosien idolin kanssa saa sukat pyörimään jaloissa oikein toden teolla.

Corpse muistelee ostaneensa nuorem-pana Mercyful Faten Melissa-albumin luultuaan sitä kansitaiteen perusteella black metal -levyksi. Musiikki ei sytyt-tänyt ensikuulemalla, mutta palattuaan asiaan muutamia vuosia myöhemmin miehen mieltymykset olivat jo muuttu-neet.

”Vinyylihyllystä löytyy nykyäänkin molempien bändien tuotantoa. Levyjen loistavat tarinat iskevät edelleen kovaa.”

Nykyään kysymyksen voi asetella myös toisin päin: mikä Jess and the An-cient Onesissa viehättää King Diamon-dia? Savolaisten on vaikea kehua itseään, mutta Corpsella on asiasta jonkinlainen aavistus.

”Varsinkin uudesta materiaalista kuulee sen, että bändin oman soundin löytyminen alkaa olla hyvin lähellä. Sii-hen liittyy esimerkiksi ennakkoluulotto-mampi melodioiden ja skaalojen käyttö. Kun surffia yhdistetään unkarilaisen mustalaiskaalaan, syntyy hyvin erilainen viba.”

Sanoituksetkaan eivät ole kitaristin mielestä aivan perinteistä rokkihömppää, vaan niihin on pyritty hakemaan tietoi-

sesti syvyyttä ja ehkä hieman arvoituk-sellisuuttakin. Kokonaisuuden kruunaa upeaääninen laulaja, Jess.

Sävellykset ja sanoitukset ovat tähän mennessä olleet lähinnä Corpsen itsensä käsialaa. Metallin ystävät muistavat miehen muun muassa kuopiolaisen Dea-thchainin riveistä. Kuinka death metal -muusikko päätyi tekemään psykedeelis-tä, jopa avant-gardea läheltä liippaavaa rockia?

”Äärirunttausta tuli soitettua toista-kymmentä vuotta ennen kuin huomasi, että kitarasta lähtee muutakin ääntä kuin se räime. Metallibiisejä tuli tehtyä erilaiseen tarkoitukseen, se oli sellaista menevää perjantai-illan kerrasta päähän nousevan tavaran kehittelyä ja aggression purkua”, Corpse myhäilee.

Ancient Onesille säveltäminen on sen sijaan tuntunut jopa terapeuttiselta.

”Kevyen musiikin puolella ei yritä liikaa vaan odottaa aitoa inspiraatiota. Milloin tahansa voi tulla joku väläys, joka täytyy sitten yrittää parhaansa mukaan muistaa ja tulkita.”

Jess and the Ancient Ones aikoo aloit-taa Amerikan valloituksensa suhteellisen nöyrin mielin. Corpse muistuttaa, että King Diamondin yleisö koostuu pitkälti heavy metal -faneista, joten ikävimmässä tapauksessa Ancient Ones voi jäädä kier-tueella väliinputoajan rooliin.

”Tunnustelemaanhan sitä on läh-dettävä. Saa nähdä, miten hevimiehille toimi rautalanka ja psykedelia, meidän melodiat ja skaalat voivat tuntua alkuun vähän hassuilta. Mutta jos ihmiset pitävät avoimesti silmät ja korvat auki, niin siitä-hän se peli voisi auetakin.”

Keikkapaikat tulevat olemaan kiertu-eella hieman tavallista suurempia, mutta varsinaista glamouria ei ole tiedossa ainakaan tällä kertaa. Edessä on lukemat-tomia kilometrejä autossa sekä tunti-kausia odottelua ja säätämistä. Tämä on kuitenkin kymmeniä, ellei jopa satoja keikkoja heittäneille muusikoille tuttua tavaraa.

”Ei me siellä skumppapullot kädessä pyöritä. Kultaisten kulkupelien sijaan voi olla, että ajelemme viidellä ladalla peräkanaa, sillä sopivaa keikkabussia ei ole vieläkään löytynyt.”

Luottoa omaan tekemiseen löytyy kyllä. Ancient Ones on sopinut kiertueen välipäiville myös omia keikkoja, fani-tapaamisia ja haastattelujakin useam-massa kaupungissa. Yhtye on pyöritellyt paperilla jo isompiakin Pohjois-Amerikan

diilejä ja kuvioita mutta niiden sisältö halutaan pitää vielä toistaiseksi salaisuu-tena.

Kiertue starttaa käyntiin lokakuun alussa ja sisältää parikymmentä keikkaa Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

”Kiertuetta järjestelleet ihmiset ovat olleet rapakon takana positiivisessa sho-kissa. Nykyään metallimusiikin yleisöstä käydään kovaa kilpailua, mutta nyt on kova usko kiertueen menestykseen”, Corpse kertoo.

Pohjois-Amerikan jälkeen yhtye heittää vielä pari keikkaa Saksassa. Kyselyjä on tullut muualtakin Euroopasta, mutta lop-puvuodesta on jo pakko keskittyä levyn tekemiseen.

”Näillä näkymin uusi albumi on tulossa ensi toukokuussa. Meillä on taas iso liuta kappaleita sovitettavana, eräskin biisi on 17 minuutin mittainen. Sovitapa se sitten seitsemän ihmisen soitettavaksi.”

Metallilegenda King Diamond ihastui kuopiolaisen Jess and the Ancient Onesin psykedeeliseen rockiin ja pyysi heidät mukaansa Amerikan kiertueelle. Kysyimme, millä uuden mantereen he-vimiesten sydämet sulatetaan ja tuleeko limusiini samppanjalaseineen olemaan bändille arki-päivää. –Maiju Pohjolainen, teksti & Svart Records, kuva

Kuopiolaisbändi maailmalle legendan matkassa

King Diamond löysi Jess and the Ancient Onesin lämppärikseen Amerikan kiertueelle. Kita-risti Thomas Corpse (oik.) repi pelihousunsa kun vanha fanituksen kohde otti yhteyttä.

JESS AND THE ANCIENT ONES

25Uljas 6 | 26. 9. 201424 Uljas 2 | 21. 2. 2014

Onnellisuuden tavoittelu on kenties tärkein nykyistä yhteiskuntaa pyörittävä voima. Se nostaa ja kaataa talouksia ja yhteiskuntia. Siksi on muistettava kysyä, kuka onnellisuuden määrittelee ja millä ehdoilla. Samu Heikinmatti ja Tommi Kaplas käsittelevät teemaa nyt jo kuudet-ta vuotta ja näytelmätrilogia on saapunut viimeiseen osaansa. Juoneltaan Saiturin jouluyötä mukaileva Operaatio Onnen-kalu III: Aurinkokuningas saa ensi-iltansa Joensuun ylioppilasteatterissa 3. loka-kuuta. Käsikirjoituksesta ovat vastanneet Heikinmatti ja Kaplas. Näytelmän ohjaa Heikinmatti ja apulaisohjaajana toimii Niko Rotko. Kaikki kolme ovat ylioppi-lasteatteriveteraaneja.

”Ajatus onnellisuuden käsittelystä lähti, kun keskustelimme Tommin kanssa siitä, haluaako ihminen mielihyvää vai onnea. Mieleeni juolahti onni kauppa-tavarana, nykyajan käärmeöljynä. Hyviä esimerkkejä tällaisesta näennäisonnesta tiivistettynä tyhjiin kliseisiin löytyy to-della paljon nykymediasta”, Heikinmatti kuvailee ja jatkaa:

”En tässä paljasta irvailumme koh-teita, mutta kyllä ne näytelmästä käyvät hyvin selville. Ihmiset turvautuvat us-kontoon, new age –guruihin tai vaikkapa Paolo Coelhon aforismeihin etsiessään onnea. Itse väittäisin kuitenkin, että ne ovat vain välineitä, joiden avulla myydään

mielihyvää – vähän kuin teatterikin”Kolme Onnenkalu-näytelmää ovat

itsenäisiä teoksia, mutta tematiikka ja tyyli on Heikinmatin mukaan sitonut ne trilogiaksi.

”Eihän Kieslovskin Kolme väriä –trilo-giassakaan ole suuria juonellisia yhte-neväisyyksiä.”

Heikinmatin mukaan perusajatuksen voi kiteyttää niin, että ihminen ei muutu. Olen itse kuvaillut trilogian edellistä vuonna 2012 ensi-iltansa saanutta osaa Operaatio Onnenkalu II: Maisterin var-jossa anarkistiseksi karnevaaliksi. Heikin-matin määrittely nyt ensi-iltaan tulevasta teoksesta on samansuuntainen.

”Onnenkalut ovat olleet aina hah-movetoisia siten, että – tyyppikomedian tapaan – yksi hahmo edustaa yhtä ominai-suutta. Siinä on sekoitus farssia, satiiria ja absurdismia katkeransuolaisella trage-diasydämellä. Vähän kuin Kingis-jäätelö helvetistä”, Heikinmatti kuvailee.

Ylioppilasteatteri on luonteva paikka kokeilla asioita, ja parhaimmillaan sitä kautta löydetään jotain uutta ja tärkeää.

”Ylioppilasteatterien esitykset kom-mentoivat laitosteatteria herkemmin yhteiskuntaa, mikä saattaa tietysti välillä käydä katsojakunnalle jopa hieman ras-kaaksi. Puhtaita viihdepläjäyksiä meiltä näkee harvemmin”, Heikinmatti toteaa.

Onnellisuus on nykyajan käärmeöljyOnnellisuutta tutkiva Joensuun ylioppilasteatterin Onnenka-lu-trilogia saapuu viimeiseen osaansa. Suurennuslasin alle asetetaan näennäisonnea tarjoavat tyhjät kliseet. – Pasi Huttu-nen, teksti & JoYT, kuva

Onnenkalu-trilogian viimeinen osa Aurinkokuningas aloittaa Joensuun ylioppilasteatterin syksyn. Kuvassa vasemmalta Tapio Törrönen, Ida Käkelä ja Ville Rautiainen.

Vastarinta on erinomainen, kauhean kau-nis näytelmä. 30. tammikuuta Teatteri Jurkassa ensi-iltansa ja 20. syyskuuta Joensuun ensi-iltansa saanut Mikko Roi-han ohjaus ja dramatisointi ranskalaisen Marguerite Durasin omaelämäkerralli-sen Tuska-romaanin kolmesta novellista on kerännyt kiittäviä arvioita. Ja syystä.

Näytelmä on paljon tavanomaista enemmän sellainen, että sen onnistu-minen tai epäonnistuminen on näyt-telijöiden varassa. Näyttelijäkolmikko Tanjalotta Räikkä, Laura Rämä ja Anna-Leena Sipilä tekevät kaikki vaikut-tavaa työtä. Sipilä kompastelee sanoihin-sa alkupuolen kiireessään ja Tanjalotta Räikän tuskanaamio rakoilee ajoittain heikentäen tilanteen intensiteettiä, mutta kokonaisuutena näyttelijäntyö on hienoa ja usein koskettavaa katseltavaa. Ensi-illassa nähty yksi ainut kyynel Sipi-län poskella oli tehokeinona äärimmäisen vaikuttava.

Kaupunginteatterin pieni näyttämö on kutistettu vielä normaalia pienem-mäksi ja ahtaammaksi. Ruumis on vah-vasti läsnä minimaalisella lavastuksella ja pienellä kokoonpanolla toteutetussa näytelmässä. Toisen maailmansodan ajan miehitettyyn Ranskaan ja sodan jälki-löylyihin sijoittuvista kolmesta toisiinsa liittyvästä tarinasta koostettu näytelmä tuo tuskan, ahdistuksen ja sietämättömi-en ristiriitojen repimän ihmisen lähelle. Vastarinta tarkoittaa Durasin teksteissä joutumista tilanteisiin, joissa joutuu te-kemään hirvittäviä asioita, kohtuuttomia valintoja ja katsomaan pimeää puoltaan syvälle silmiin.

Ihmisen heikkous nostaa päätään myös suhtautumisessa keskitysleiriltä selviytyneen kauhealla tavalla muuttu-neeseen ulkomuotoon. Tämä tuodaan lavalla ilmi yksinkertaisen tehokkaasti sideharson avulla. Vahvaa ruumiillisuutta tuo lähelle myös suora puhe ihmisen ruu-

miin eritteistä, lähinnä paskasta. Kyse ei ole itsetarkoituksesta kohauttamisesta, vaan sillä tuodaan esiin tarinan kannalta olennainen asia taitavasti.

Näytelmän loppu ei kevennä tunnel-maa, vaan oven sulkeutuminen lopullisen tuntuisesti jättää pohtimaan ihmisen kykyä huonoihin ratkaisuihin ja silkkaan pahuuteen. Vastarinta on tekstinä ja toteutuksena yhteiskunnallisesti vahva etenkin siksi, että se ei päästä katsojaa pa-kenemaan toiseuttamisen muurin taakse. Pahantekijänä eivät ole natsit, saksalaiset tai ketkään muutkaan toiset, vaan ihmi-nen. Yksinkertaisesti ihminen, joka ei ole sen enempää puhtaasti paha kuin hyvä-kään. Pahuuden käsitteen sisältö tyhje-nee siitä helpottavasta, etäännyttävästä

SS-miehestä tai muusta pahan karikatyy-ristä. Asiaa ei karvevalisoida, kevennetä, eikä lyödä leikiksi. Kunnianhimoinen toteutus välttää sortumisen nihilismiin, vaikka se olisi tässä tavattoman helppoa. Elämä jatkuu kaikessa kauheudessaan ja kauneudessaan.

Kyynikko voisi ajatella, että ohjaaja Mikko Roihalla on ollut oma lehmä ojassa hänen puolustaessaan Vihtori Rämää tämän teatterinjohtajuuden jatkumisesta käydyn keskustelun aikana nimenomaan Rämän aikaan tehtyjen yhteistuotanto-jen vuoksi. Se ei kuitenkaan muuta siitä tosiseikkaa, että nämä yhteistuotannot ovat valtakunnallisesti merkittäviä, ja joensuulaisittain katsottuna hilaavat pai-kallisen teatterin kiinnostavuutta monta astetta ylöspäin.

Pasi Huttunen

Kauden koskettavin kyynel

”Elämä jatkuu kaikessa kau-heudessaan ja kauneudes-saan.

Joensuun kaupunginteatteri on ehkä karistamassa johtajiaan riivanneen kahden vuoden kirouksen. Pohjois-

Karjalan teatteriyhdistys sekä teatte-rinjohtaja Vihtori Rämä neuvottelevat parhaillaan uuden johtajasopimuksen sisällöistä. Ratkaisu on odotettavissa mahdollisesti jo lokakuun ensimmäisenä päivänä, kun teatteriyhdistyksen hallitus pitää seuraavan kokouksensa.

Sekä teatteriyhdistyksen puheen-johtaja Pasi Hartikainen (kok.) että teatterinjohtaja Vihtori Rämä kokevat molemmat, ettei jatko ole kuitenkaan vielä selvä. Sopimuksen sisällöissä on punnittavaa molemmin puolin, sillä käsillä oleva sopimus on johtajasopimus, joka on Hartikaisen mukaan verrattavissa toimitusjohtajien sopimuksiin. Kysei-

nen sopimus voitaisiin muun muassa irtisanoa ilman erityisiä työsopimuslain mukaisia perusteita.

Kesäkuussa alkaneen kohun edetessä kritiikki on lennellyt molempiin suuntiin. Julkinen sana näyttää selkeästi käänty-neen teatterin uudistajaksi profiloidun Vihtori Rämän puolelle.

”Tämä lokahan ei ole tässä meiltä lähtenyt vaan se on tullut meille päin”, Pohjois-Karjalan teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Hartikainen kokee.

”Tässä on esiintynyt asiantuntijoina ihmisiä, jotka ovat jonkun mielikuvan tai tiedon varassa. Minustakin on tehty joissakin haastatteluissa pääkonnaa tämän näytelmän käsikirjoitukseen. Mutta en minä halua sitä roolia ottaa. Ei tässä kenelläkään ole mitään poliittisia

intohimoja tai kannusteluja”, Hartikai-nen tarkentaa.

Hartikainen ei ole suostunut yksilöi-mään useammassakin haastattelussa mainitsemiaan Rämän toiminnasta kantautuneita viestejä, jotka olisivat vaikuttaneet sopimuksen jatkamiseen kesäkuussa.

”Nyt keskustellaan rauhassa, ja ollaan rauhassa. Tässä on kuitenkin niin paljon epäselvää puhetta ja paljon väärinymmär-ryksiä kaikkiin suuntiin”, teatterinjohtaja Vihtori Rämä puolestaan toteaa.

”Jos meillä on halu päästä tästä yli, niin se on minusta olennaisin asia. Hyvän yhteisön merkki ei ole mielestäni se, ettei tehdä virheitä, vaan se miten niistä riidoista ja konflikteista selvitään”, Rämä tarkentaa.

Rämän puheista voi tulkita, että konfliktissa on yhteisön eheyttämisen mahdollisuus.

”Minua ei kiinnosta etsiä syyllisiä vaan minua kiinnostavat syyt, ja ne ovat aina syvemmällä. Ne pitäisi löytää, että yh-teisö tai organisaatio kehittyisi ja menisi eteenpäin. Jos joku vaan aina poistuu, niin syyt taustalla jäävät elämään. Eivät ne ole koskaan vain yhden ihmisen teet-tämiä ne traumat ja toimintatavat mitkä yhteisöä ylläpitää”, Rämä toteaa.

”Jos me oikeasti pystymme hallituk-sen kanssa käsittelemään nämä asioina, niin minusta se on aika vahva signaali, koska minä haluan toimia luottamuksel-lisessa ympäristössä”, Rämä toteaa.

Hartikaisen mielestä luottamus palau-tuu jos sopimus päädytään solmimaan.

”Eikös sen luottamussuhteen voi katsoa siitä sitten rakentuneen, jos se tehdään se uusi sopimus. Eikös sen näin voisi kuvitella”, Hartikainen ajattelee.

Teatteri

Teatterinjohtaja Vihtori Rämälle ollaan tarjoamassa toistaiseksi jatkuvaa johtajasopimusta. Lokakuun alussa selvinnee löytävätkö Rämä ja Pohjois-Karjalan teatteriyhdistys luottamuk-sen ja yhteisymmärryksen. – Jarkko Kumpulainen, teksti & Joona Sipi, kuva

Joensuun teatterijohtajalle tarjotaan jatkopestiä

Arvio

JOYT

26 27Uljas 6 | 26. 9. 2014 Uljas 6 | 26. 9. 2014

29Uljas 1 | 24. 1. 2014

ISYY:LLÄ ON ASIAA

ISYY:n lihallaUusiin haasteisiin siirtyjä

Akateemiset airot -soututapahtuma kisataan Savonlinnan kampuksella tänä vuonna jo 31. perät-täisen kerran. Tapahtuma järjestetään Kauppatorin matkustajasatamassa tiistaina 30.9.2014 klo 17 alkaen. Akateemiset airot on kirkkoveneen soutukisa, jossa eri oppilaitosten opiskelijoista ja henkilö-kunnasta koostuvat joukkueet kilpailevat toisiaan vastaan. Soutumatkaa joukkueille kertyy yhteensä noin 10 kilometriä Savonlinnan ydinkeskustan ym-päri. Kisan lähtö ja maali sijaitsevat samalla viivalla matkustajasatamassa. Soutujoukkueet koostuvat 14 soutajasta ja kaptee-nista sekä mahdollisista varajäsenistä. Jokaisessa joukkueessa tulee myös olla vähintään kuusi nais-puolista osallistujaa. Kisan voittajaksi kruunataan ja

TAPAHTUU Tapahtumat

kukitetaan kunnianosoitusten saattelemana ensimmäiseksi maaliin tullut joukkue, joka on toiminut koko matkan kilpailusääntöjen mukaisesti. Joukkueiden ilmoittautumisaika Akateemi-siin Airoihin on päättynyt 21.9. Itä-Suomen yliopistosta kilpailemaan saapuu ainakin kaksi soututiimiä. Tule siis Kauppatorille seuraamaan huimaavan jännittävää kisaa ja kannustamaan UEF:n omat soutujoukkueet voittoon!

Lisätietoja kisasta:Heidi Hänninen, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan Savonlinnan kampuksen liikuntavastaava, heidihan@student.uef.fi.

Joensuun toimisto ma, ti 10-15Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-1580100 JOENSUU pe 10-13toimisto.joensuu@isyy.fi050 341 6346

Kuopion toimisto ma, ti 10-15Yliopistonranta 3 to 10-1570211 KUOPIO pe 10-13toimisto.kuopio@isyy.fi044 576 8419

Savonlinnan toimisto ma-to 10-14Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-1357100 SAVONLINNAtoimisto.savonlinna@isyy.fi044 576 8430

ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi.Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista:L iity kampuksesi listalle. Lisätietoja tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, ISYY sivun toimitus: tiedostusihteeri Heljä Koistinen.

Akateemiset Airot 2014

Janne aloitti pestinsä ISYY:ssä 1.1.2010. Sitä ennen hän toimi pääsihteerinä Kuopion yliopiston ylioppilaskunnassa. Yli nelivuotisen työrupeaman päät-teeksi tunnelmat ovat samalla kertaa haikeat ja iloiset.

– Eniten jään kaipaamaan työkave-reita. Olen kuitenkin myös innoissani uusista tuulista ja siitä, että siirrän nyt soihdun seuraavalle, joka pääsee kehittämään ISYY:tä eteenpäin. Se on kaikkien etu.

Urheilumetaforien suurella ystävällä on neuvo myös seuraajalleen:

– Tämä ei ole sprintti, vaan maratoo-ni. Maailmaa ei saa valmiiksi hetkessä, joten kannattaa kiinnittää huomiota omaan ja läheisten jaksamiseen. Ei pidä spurtata koko aikaa täysillä, vaan muis-taa pysähtyä välillä tankkauspisteelle ja kerätä energiaa.

ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausit-tain yksi tekijä. Vuorossa on työnsä ISYY:n pääsihteerinä 22.9 jättänyt Janne Mertanen

Kuka: Janne Mertanen

Mitä: Itä-Suomen yliopiston ylioppilas-

kunnan väistyvä pääsihteeri

Missä: Kaikilla ISYY:n kampuksilla

Janne Mertanen

Kaikki kampukset1.10. hakuaika ISYY:n vuosijuhlamestariksi päättyy

6.–12.10. ISYY:n Liikunta- ja hyvinvointiviikko

7.10. Liikuntailtapäivä

7.10. ISYY:n kaikki kampustoimistot auki klo 9–11

13.–17.10. ISYY:n kaikki kampustoimistot lomalla

13.–17.10. Kehitysyhteistyöviikko

Joensuu:1.10. ISYY:n täydennyshaku syyslukukaudella 2014 toteutettaville hankkeille päättyy

7.10. Liikuntailtapäivän jatkobileet, Kerubi ja Ilona

14.10. Suomen ensimmäinen korkeakoulujen katukorisliiga Kataja Basket Campus

Serie starttaa

21.–22.10. Sykettä Susirajalla markkinointitapahtuma

25.10. Opiskelijoiden SM-kisat: Karjalainen Kolmiottelu

Kuopio: 29.9. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki klo 16, Studentian Kappeli

30.9. AIDS-juoksu klo 18, Kuopion Matkustajasatama

27.9. OPKOlla Uudestisyntynyt minä klo 18

30.9. MatchingDay-rekrytointipäivä

1.10. Beer Pong Tournament, Puikkari

4.10. OPKOlla Panu Rantakokko: Lähetys - Jumalan vai ihmisen työtä klo 18

6.10. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki klo 16, Studentian Kappeli

6.10. Leff ailta Wanhalla Pappilalla: The Truman Show klo 18.30, Kuninkaankatu 12

9.10. Hyvät Kuvat: Gloria klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko

11.10. Hard Days Night Part II klo 19, Kuopiohalli

9.–13.10. ESN KISA: Trip to St. Petersburg

22.10. YTHS:n Elämäntaitokurssi alkaa

Savonlinna:30.9. Akateemiset Airot30.9. Ainejärjestöolympialaiset9.10. OKL-MAMK norsupalloturnaus14.10. Timppa-risteily

28 29Uljas 6 | 26. 9. 2014 Uljas 6 | 26. 9. 2014

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

LET’S BESSERWISSER!Itäiset Turhan Tietäjät ry

Minkä saaren pääsaari on Unguja, toiseksi suurin Pemba? Suurin osa asukkaista on viereiseltä mante-reelta. Lisäksi huomattava arabiväestö. Saaret siirtyivät Omanin sulttaanin alaisuuteen siinä 1700. Eläminen perustui norsunluuhun, mausteisiin ja orjakauppaan.

Kun sakemanni tuppasi levottomaksi ja valtaili alueita läheiseltä mantereelta 1800-luvun lopulla, päätti Iso-Britannia rosvota saaren itselleen. Tämä johti maailman lyhyimpään 38 minuuttia kestäneeseen sotaan. Saari itsenäistyi 1963 ja siitä tuli perustus-laillinen sulttaanikunta. Vuonna 1964 tapahtui vallankumous, jota johti Afro Shiraz-puolue, ja jonka jälkeen saari yhdistyi erääseen mantereen valtioon. Muuan Jack Black tuumailee ihmissuhdeongelmiaan tyyliin: ”What’s your favorite dish? / I’m not gonna cook it / But I’ll order it from ……

1) Sansibar. X) Madagaskar. 2) Mauritius

Minkä kaupungin laitamilla virtaa Foylejoki? Natiivi-en kielellä se on Doire tai Dhoire. Se sijaitsee lähellä erään tasavallan rajaa, ollen maansa toiseksi suurin, ja erään saaren neljänneksi suurin kaupunki. Sen asukkaat kiistelevät nimestä: paikallisista useimmat

käyttävät lyhempää versiota, mutta osa porukoista on mieltä tuota, että pitempi olisi passelimpi – siis se, jonka alussa on erään pääkaupungin nimi. Tammikuussa 1972 kaupungissa tapahtui jo-takin sellaista, joka päätyi erään yhtyeen hitiksi: ”Broken bottles under children’s feet /Bodies strewn across the dead end street/ But I won’t heed the battle call………Sunday, Bloody Sunday…..

1) Londonkerry. X) Dublin. 2) Londonderry.

Kenen tunnetuimmat puolisot olivat Orson Welles ja Ali Khan? 1940-luvun seksisymboli, joka totesi aikanaan: ”Miehet menevät sänkyyn Gildan kanssa, mutta heräävät minun vierestäni.” Kuoli 1987 Alzhei-merin tautiin ja oli eräässä vuoden 1994 elokuvassa

merkittävässä roolissa – kuvana seinällä ja leff an suomalaisessa nimessä. Oikealta nimeltään Margarita Carmen Cansino.

1) Gina Lollobrigida. X) Rita Hayworth. 2) Jayne Mansfield.

Kuka saapui Ujijiin marraskuun 10. päivä 1871? Hän oli lobannut vuosien ajan New York Herald-lehteä retkikuntaa varten ja teki lopulta sopimuksen leh-den kanssa. Henkilömme tiedusteli kuinka paljon hän voi kuluttaa retkellään, saaden vastauksen:

”Nosta 1000 puntaa nyt, ja kun olet kuluttanut sen nosta toiset 1000, ja kun se on kulutettu nosta 1000 lisää, ja kun se on kulu-tettu nosta 1000 lisää, ja niin edelleen, kunhan löydät ……!!!!” Tiettävästi hän lausui paikalla jotain jota siteerattiin sanomaleh-distössä, sellaista joka on jäänyt elämään historian annaaleihin.

1) Cecil Rhodes. X) Henry Morton Stanley. 2) David Livingstone.

Mikä lontoolainen hotelli on saanut nimensä erään kreivi Pietarin hallitsemasta alueesta, sen englannin-noksesta? Tämä kreivi tuli vuonna 1241 Englantiin ja sai maa-alueen Westminsteristä, jonne rakennutti palatsin. Pietari biletti tuottaen Englantiin jalorotui-

sia marttoja mannermaalta, minkä vuoksi aatelismiehet tramp-pasivat jatkuvasti hänen talossaan. Hotelli avattiin vuonna 1889 ja oli ensimmäinen, jossa oli kylpyhuone jokaisessa huoneessa. Niin, tämä Pietari oli erään herttuakunnan piällysmies, joka sijaitsi Pohjois-Alpeilla. Voidaan puhua valtiosta, jota ovat rome-lehtineet Habsburgit, Pyhä-saksalais-roomalainen keisarikunta, ranskalaiset, italialaiset. Nykyisin se kuuluu Ranskalle, ja voit mieltää sen myös kurttukaalista.

1) Savoy. X) Ritz. 2) Waldorf.

1

3

2

4

5

1 2 3 4 5Nimi

Oikeat vastakset sivulla 32

Sanna Hukkanen | Korpi

SCHOPENHAUER TAITEEN JA MUSIIKIN FILOSOFINA

Kerta-annos

Arthur Schopenhauer on 1800-luvun merkittävimpiä fi losofeja, joka tuli tunnetuksi pessimistisestä maailmankat-somuksestaan. Schopenhauerin

ajattelussa taide on fi losofi an ohella yksi niis-tä keinoista, jonka avulla ihmiskunta yrittää ratkaista elämään sisältyvän suuren arvoituk-sen. Logiikan sijaan Schopenhauer korosti intohimojen, vaistojen ja viettien merkitystä, jotka pohjimmiltaan hallitsevat ihmiselämää.

Schopenhauerin mukaan elämän perus-tana on tahto, joka on kaikkialla luonnossa läsnäoleva sokea ja päämäärätön alkuvoima. Tahto tekee maailmasta loputonta kamp-pailua, joka on täynnä kärsimystä, kaipausta ja ristiriitoja. Elämän taistelusta voi vapau-tua vasta, kun käsittää, että kukaan ei kärsi maailmassa yksin. Samaistuessaan muiden tuskaan, myötätunto valtaa ihmismielen ja itsekeskeiset pyrkimykset lakkaavat.

Taiteen tehtävänä on Schopenhauerin mu-kaan auttaa hyväksymään elämän traagisuus ilman, että se synnyttää ahdistusta. Koska taideteoksen välittämiä tunnetiloja voidaan tarkastella ulkopuolisesta näkökulmasta, ne havaitaan puhtaammin. Taide pelastaa ihmis-

kunnan kärsimykseltä, jonka elämäntahdon levottomuus synnyttää. Kun ihminen myön-tää taiteen kautta oma rajallisuutensa, mieli vapautuu pyrkimyksistä ja saavuttaa levon.

Esteettisesti tarkasteltuna myös armotto-masta maailmasta voidaan löytää kauneutta. Schopenhauer uskoi kaikkein korkeimman taidemuodon olevan musiikki, sillä se hei-jastelee todellisuutta välittömästi. Säveltäjä ilmaisee musiikin välityksellä omia tunneti-lojaan ja samalla elämäntahdon kiihkeää lii-kehdintää. Kuulija ymmärtää musiikin kautta maailmantuskan, jota vastaan hän ei enää yritä taistella, vaan hyväksyy osaksi elämää.

Luultavasti Schopenhauerin fi losofi a kiehtoo taiteilijoita, jotka haluavat paeta arkipäiväistä elämää. Schopenhauerin heik-koutena voi pitää hänen huumorintajutto-muuttaan. Myös koominen taide voi paljastaa inhimillisen elämän rajallisuuden ja auttaa murtautumaan ulos yksilökeskeisen ajattelu-tavan kahleista. Komedian elementit tekevät maailmasta tragikoomisen esityksen puhtaan murhenäytelmän sijaan.

Tomi Hämäläinen

30 31Uljas 6 | 26. 9. 2014 Uljas 6 | 26. 9. 2014

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 1 2 X X 1 32 Uljas 6 | 26. 9. 2014