uljas 4/2012

19
Itä-Suomen ylioppilaslehti 2012 4 American soccer Rehtori tyrmää UEF:n lakimieskoulutuksen kriitikot » 4 Opiskelijat valmistautuvat jo kuntavaaleihin hiomalla yhteisiä linjoja »6

Upload: uljas

Post on 08-Apr-2016

243 views

Category:

Documents


3 download

DESCRIPTION

 

TRANSCRIPT

Page 1: Uljas 4/2012

Itä-Suomen ylioppilaslehti

2012

4

Americansoccer

Rehtori tyrmää UEF:n lakimieskoulutuksen kriitikot » 4Opiskelijat valmistautuvat jo kuntavaaleihin hiomalla yhteisiä linjoja »6

Page 2: Uljas 4/2012

Ei erityisvapauksia

Missä mennään? Kalevassa ja Aamu-lehdessä mennään siellä, missä sananvapautta ollaan vahingossa

valmiita rajoittamaan. Tai no, Aamulehdes-sä sikäli kuin entisen päätoimittajan Matti Apusen nykyiset kommentit voidaan tulkita heijastuksina kyseisen lehden linjasta. Hel-singin Sanomien kolumnissaan hän vaatii taiteilijoille poliitikon vastuuta.

Kaleva kirjoitti pääkirjoituksessaan ”Taiteilijalla ei ole erityisvapauksia”. Aki Kaurismäen terrorismin symppauslausun-noista mielensä pahoittanut pääkirjoitustoi-mittaja toteaa: ”Siinä suhteessa politiikka on huomattavasti reilumpaa, että poliitikkojen sanomisia ja sanomatta jättämisiä repostel-laan julkisesti säälimättä. Saman ansaitsisivat poliittisia pikkunäppäryyksiä heittelevät taiteilijat.” Entäs pääkirjoitustoimittajat?

Ei käy kieltäminen, että nyt sanaillaan vaarallisilla vesillä. Neuvostoliitolla oli valtion taiteensa ja taiteen voima valjastettiin aatteelle. Täällä puolestaan sanaiset arkut on avattu ja horisontissa lentävät kivet pimen-tävät kevätaurinkoa. Meteli saa syövereistä nousemaan alkukantaisia arvoja, näköjään fiksuillakin ihmisillä.

Hjallis Harkimo pitää keskusteluohjel-maansa poliittisesti sitoutumattomalla MTV3:lla. Tai eihän nyt mainostelevisio voi olla poliittisesti sitoutunut? Löysällä suullaan Hjallis julisti pääministeri Jyrki Kataiselle torstai-illassa valtio-omistajuuden absurdi-utta. Toisin kuin Hjallis, pääministeri antoi puolestaan karismaattisen kuvan itsestään. Katainen toivoi talouskriisin ajan jäävän mieliin ainakin kahdeksi sukupolveksi taiste-luna, joka saa tuntemaan, ettei enää koskaan uudestaan. Talvisota 2.0. Sodan ensimmäinen uhri totuus aletaan varmaankin listimään sananvapaudesta käsin.

Apuseen yhdyn osin analyysissä Pale-facesta. Sanoitukset voi helposti nähdä korulauseina. Käyttöohjeisiin ei Karrinkaan palo riitä. Ajatuksen pyöristyminen matkalla marginaalista mainstreamiin ei ole vaikea ymmärrettävä. Hyvä hajuaisti ja opportunismi vie jo pitkälle.

Ai niin, Apunen puhuu myös ”Kaikkien ai-kojen suomalaisesta räpistä” kokoamalla kli-seet samaan pakettiin. Luojan kiitos Apunen ei sanoita räppiä. ”Kaikkien aikojen kolumniin ja pääkirjoitukseen”, voisi käyttää sujuvasti puppulausegeneraattori.fi sivustoa. Syöttä-mällä aihepiiriksi politiikan ja avainsanaksi sananvapauden, tuottaa kone lauseen: ”Ei tarvita syvällistä ymmärtämystä sen käsittä-miseen, että kokonaispoliittinen ajattelumalli näyttelee keskeistä osaa pohdittaessa yleisesti sovittuja ja toimiviksi todettuja organisaatio- ja johtamismallin muodollisuuksia.” Jne.

Töttöröö! Ristiriidatonta vappua!

Jarkko Kumpulainen

”Luojan kiitos Apunen ei sanoita räppiä.

Pääkirjoitus | Uljas linja

Itä-Suomen ylioppilaslehti

PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 [email protected]

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

[email protected]

Taitto Pekka Rautiainen

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta

044 576 [email protected]

Kansikuva

Joona Sipi

Humoro nigra | Matti Apusen mukaan Suomesta puuttuvat oikeistolaiset sanataiteilijat. Apusta lohduttaakseen Uljas loi visuaa-lisen ilmeen oikeistoräpin kaapista tulolle.

Sisällys | Leskenlehtiä

Töttöröö!Vappu ”Vastustamisen tyyli on ollut mielestäni eh-kä vähän alamittaista.

4-5 12-13Itä-Suomen yliopisto saanee oikeustieteiden tutkinnonanto-oikeuden, vaikka vastustajia riittää jonoksi asti.

Yliopistot suhtautuvat nihkeästi valmen-nuskursseihin, koska niiden katsotaan vaa-rantavan koulutuksen tasa-arvoisuuden. Hakijoiden keskuudessa ne ovat suosiossa.

Pertti Kurikan nimipäivät on punkbändi sanan varsinaisessa merkityksessä. Uusi dokumentti näyttää heidät vilpittömässä karuudessaan ja kauneudessaan.

24-26Siilo: Purku uhkaa savonlinnalaista maamerkkiä. Tutustuimme historiaa huokuvaan monumenttiin.

22-23

Dxxxa D: Sanataidealan pätkätyöläinen Dxxxa D tarkastelee viiltävällä tarkkuudella arjen outouksia ja eriarvoisuuksia.

GRADULEIRITuntuuko joskus siltä, että gradun kirjoittaminen ei edisty, koska muu elämä vie liikaa aikaa ja keskittyminen häiriytyy? Tule kirjoittamaan graduasi Mikkelissä järjestettävälle graduleirille 17.-20.5. Ruokailut ja majoitus järjestyvät Otavan opiston pihapiirissä. Lisätietoja: http://bit.ly/HTQxzs

KESÄN 2012 KURSSITARJONTA:• Lasten yliopistossa yli 20 kurssia 7 paikkakunnalla• Nuorten tiedetoiminta käynnistyy Kuopiossa• Kielikursseja 10 kielessäLisätietoja: www.kuopionkesayliopisto.fi

28-29

2 Uljas 4 | 16. 4. 2012 3Uljas 4 | 16. 4. 2012

Page 3: Uljas 4/2012

Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen ei ota erityisen vakavasti juristikoulutuksen aloittamiseen kohdis-tunutta kritiikkiä. Vastusta on kuulunut viime aikoina voimakkaimmin Suomen Lakimiesliiton ja Akavan suunnalta.

”Lakimiesliitolla on pelko ylikoulu-tuksesta ja se pyrkisi mielellään pitä-mään yllä pientä niukkuutta. Samahan on toistunut muun muassa kauppa- ja lääketieteissä. Nyt vastustamisen tyyli on ollut mielestäni ehkä vähän alamittaista”, Vartiainen toteaa.

Kritiikin argumentteina on käytetty muun muassa aluepolitiikan ja koulutus-politiikan sotkemista.

”On lyhytnäköistä alistaa yliopisto-koulutus aluepolitiikan pelinappulaksi”, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder toteaa Akavan ja Lakimiesliiton yhteisessä tiedotteessa.

Vartiainen kertoo luottavansa Opetus-

ministeriön arvioon, jonka mukaan juris-tikoulutusta on tarve lisätä maassamme.

”Yliopiston näkökulmasta kyseessä on puhtaasti koulutus- ja tiedepoliit-tiset painotukset. Toki aluepoliittinen näkökulma voidaan nähdä, sillä neljästä oikeustieteenkoulutusta antavasta yli-opistosta Itä-Suomi on ainoa missä ei ole varsinaista tutkinnonanto-oikeutta.”

Lapin yliopiston rehtorin Mauri Ylä-Kotolan huolen Vartiainen tosin ym-märtää. Ylä-Kotola on pitänyt Joensuun juristikoulutuksen aloittamishanketta jopa Lapille vaarallisena. Hänen mieles-tään Lapin yliopisto joutuisi kilpailemaan oikeustieteen opiskelijoista juuri Itä-Suo-men yliopiston kanssa.

”Lapin yliopiston huolen ymmärrän, sillä olemme kuitenkin tavallaan samalla rekrytointialueella. Mutta toisaalta alalle on niin paljon hyviä pyrkijöitä, joten en usko että olemme lopulta kilpailijoita

toisillemme”, Vartiainen pohtii.Itä-Suomen yliopiston tavoite on

aloittaa juristien koulutus syksyllä 2013 40 aloituspaikalla. Vartiainen kumoaa lakimiesliiton epäilyt, että olisi järjenvas-taista olettaa UEF:n tyytyvään määrään. Vartiaisen vakuuttaa, ettei paikkojen lisääminen ole suunnitteilla.

Nyt suunnitelma on se, että kun 40 yleisoikeustieteen opiskelijan sisäänotto varmistuu, vähennetään julkisoikeudesta samalla 70 paikkaa. Näin ollen Joensuus-sa opiskelee jatkossa oikeustieteen alalla vuosittain 30 vähemmän kuin aiemmin. Oikeustieteen tutkinto ei myöskään hämärrä Vartiaisen mielestä UEF:n ydinalueita.

”Laaja koulutustarjonta on ihan yliopiston strategian mukaista. Ydinosaa-minen on sitten tietyillä vahvuusalueilla alakohtaisesti”, Vartiainen sanoo.

Itä-Suomen yliopisto nousee laki-

mies koulutuksen myötä kolmellatoista tutkinnonanto-oikeudella Suomen suu-rimmaksi, ohittaen Helsingin yliopiston yhdellä.

Valtionneuvosto päättää asiasta tou-kokuussa.

”En usko, että kyseessä on enää muuta kuin muodollinen päätös”, Vartiainen toteaa.

1Uutinen #

”Neljästä oikeustieteenkoulutusta antavasta yliopistosta Itä-Suomi on ainoa missä ei ole varsi-naista tutkinnonanto-oikeutta.

Kävitkö valmennuskurssin?

Suvi Kettunenmaantiede, 4. vsk

En käynyt. Minun oppiaineessani ei ollut sellaista tarjolla. Kyllä ne minun mielestäni uhkaavat koulutuksen tasa-arvoa, mutta se riippuu tietenkin kurssien hinnoista.

Eemeli Jaskioyritysoikeus ja -talous, 4. vsk

Kävin. Kun hain suoraan lukiosta se potkaisi vähän käyntiin sitä luke-mista. Valmennuskurssien kustan-nukset tekevät sen, että varallisuus hyödyttää. Toisaalta, jos kovasti haluaa, niin kaikilla on mahdollisuus tehdä se panostus.

Joensuu

- Maiju Pohjolainen, Pasi Huttunen ja Milja Pollari, teksti & kuvat

PääsykokeetGallup

UEF:n urut | Työtä, rahaa ja avoimuutta

Hallitus ryhtyi kertomaan tekemisistään

UEF sai kasapäin uusia professoreja

”On varmaankin syntynyt vaikutelma, että pääsykokeet olisivat vähän helpommat

Arto PuranenFarmasia 4. vsk.

”En käynyt valmennuskurssia koska itseopiskelu sopii minulle parhaiten. Valmennuskurssit voivat aiheuttaa epätasa-arvoa siinä mielessä, että juuri lukiosta päässeellä harvemmin on laittaa isoja summia rahaa kursseihin. Toisaalta kaikilla on mahdollisuus pääs-tä sisään ilman valmennuskurssiakin.”

Sonja Aukee, Lääketiede 3. vsk

”Kävin kahden eri järjestäjän valmennuskursseilla. Toinen kurssi oli heikkotasoinen ja toinen hyvä. Valmennuskurssista oli paljon apua, koska kysymyksiinsä sai vastauksia ja kurssi kannusti tekemään töitä opiskelupaikan eteen.”

Kuopio

Nina JakolaKotitaloustiede

-En käynyt. Ongelma on mielestäni, ettei kaikilla ole yhtäläisiä mahdolli-suutta päästä kursseille. Ne keskit-tyvät usein tietyille suuremmille paikkakunnille, eikä etäopetusta järjestetä.

Susanna SaartoalaKotitaloustiede

Kävin. Kansanopiston vkloppukurs-sin vakavakoetta varten. Mielestäni valmennuskurssit ovat aivan hyviä. Kurssi auttaa keskittymään oikeisiin asioihin koetta varten.

Savonlinna

ISYY:n luottamushenkilöstö on heittäyty-nyt avoimeksi. Edustajiston vaatimuksesta hallitus ryhtyi tiedottamaan tekemisistään myös ylioppilaskunnan verkkosivuilla, kun tiedotus on tähän mennessä tapahtu-nut lähinnä sisäisillä sähköpostilistoilla. Tavoitteena on hallituksen mukaan lisätä

päätöksenteon ja toiminnan läpinäkyvyyttä. Hallituksen selonteko toiminnastaan edus-tajistolle julkaistaan jatkossa kuukausittain ISYY:n sivuilla. Maaliskuun selonteko löytyy jo verkosta.

Pasi Huttunen

Jos käyttää indikaattorina professorinimi-tyksiä, niin näyttää siltä, että tutkimukseen ja opetukseen on satsattu voimavaroja tänä vuonna. Professorinimityksiä on tehty tänä vuonna 16, tosin yksi niistä Jyväskylään. Do-sentti Sari Lindeman on valittu Itä-Suomen yliopiston psykiatrian professorin tehtävään huhtikuun alusta. Tehtävä jatkuu 31. maalis-kuuta 2017 saakka. Tehtävästä on solmittu

sopimus Itä-Suomen yliopiston ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken. Lindemanin työskentelypaikkana on Keski-Suomen keskussairaala. Valtaosa uu-sista professoreista on nimetty luonnontie-teiden ja metsätieteiden tai terveystieteiden tiedekuntaan.

Pasi Huttunen

Lääkärilehti: Hakijamäärät kasvoivatHakijamäärät lääketieteen koulutukseen kasvoivat voimakkaasti. Itä-Suomen yliopis-ton lääketieteen laitokselle haki 1176 hakijaa, eli neljänneksen enemmän kuin edellisenä vuonna. Oulun lääketieteellisen tiedekun-nan hakijamäärä kasvoi samassa suhtees-sa. Tampeella ja Helsingissä hakijamäärä kasvoi viidenneksen. Itä-Suomen yliopiston opintoasiain päällikkö Pirjo Lindström-Seppä listaa yhdeksi syyksi sen, että Galenoksesta

pääsykoekirjana luovuttiin.”Koe perustuu nyt lukion oppimääriin

biologiassa, kemiassa ja fysiikassa. Siitä on varmaankin syntynyt vaikutelma, että pääsykokeet olisivat vähän helpommat kuin aikaisempina vuosina.”

Lääketieteellisen alan valintakoe järjeste-tään toukokuun lopulla.

Pasi Huttunen

Rehtori ei niele lakimieskoulutuk-sen saamaa kritiikkiä

Itä-Suomen yliopisto on kiirimässä tutkinnonanto-oikeudeltaan Suomen laajimmaksi, kun opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) väläytti maaliskuun lopulla mahdollisuutta saada vuosia haaveiltu oikeustieteen tutkinto-oikeus itään. Samalla älähtivät am-mattiliitot ja tutkintoa antavat yliopistot ylioppilaskuntia myöten. - Jarkko Kumpulainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Rehtori Perttu Vartiainen kritisoi Lakimiesliittoa tarkoituksellisesta niukkuuden ylläpitämisestä ja muistuttaa, että Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan juristikoulutusta on lisättävä

Tamy nostaa perustulon pöydällePerustulokeskustelu on jälleen kuumen-tunut, kun Suomeen perustettiin sitä ajava BIEN Finland –verkosto. Verkosto polkaisi liikkeelle kampanjan, jossa kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen perustulon puoles-ta. Perustulon puolesta on liputtanut jo vuodesta 2008 myös Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, joka järjestää perustulo-konferenssin 16. huhtikuuta.

Konferenssissa käsitellään työntekijöi-den neuvotteluaseman muutosta perus-

tulon toteutuessa, perustulon ympäris-tövaikutuksia sekä perustulon suhdetta siirtolaiskysymykseen. Seminaarissa on puhumassa muun muassa italialainen kan-santaloustieteilijä Andrea Fumagalli sekä sosiologi Anna Kontula sekä yliopistonleh-tori Jussi Vähämäki Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitokselta.

ISYY ei ole muodostanut kantaansa perustuloon.

Pasi Huttunen

4 Uljas 4 | 16. 4. 2012 5Uljas 4 | 16. 4. 2012

Page 4: Uljas 4/2012

Millä mielellä?- Tosi ihanaa kun kevät tulee. Talviu-nista pääsee eroon.

Millainen olet?- Iloinen, eloisa ja avoin persoona.

Mikä sytyttää elämässä?- Historia ja rakkaus.

Haave?- Päästä käymään Uudessa-Seelan-nissa, Sormusten Herran maisemis-sa.

Mitä seuraavaksi?- Menen latinan tunnille.

Onko olemassa ilmaista lounasta?- Ei ole, toisaalta on..

Uljas törmäsi Joensuun kampuksen Carelia-rakennuksella kahteen historioitsijaan ja pyysi heitä lounaalle. Hetken mietittyään, nopeampi heistä siirsi edustustehtävän

hitaammalle. Ruoan ääressä virolaissyntyinen Ester kehui suo-malaisen opiskelijan lounasjärjestelmän.

Tiedekunta: Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekuntaVuosikurssi: 2 vsk.Syntymäpaikka: Viljandi, ViroMotto: Eletään ja nähdäänHarrastukset: curling, lukeminen, pyöräilyRuoka: Yrttilihapullia, perunoita, ruskeaa kastiketta ja vesimeloniaPaikka: Amica Carelia

Laura Pitkänen, teksti & kuva

Ester Libba Kauhulla kannustetut

JOENSUU Wanhan Jokelan yllä häälyvä purkupallo näyttää säikyt-täneen Joensuun kulttuurielämän kolostaan liikkeelle. Paikalliset toimijat järjestävät epätoivon vimmalla tapahtumiaan Jokelaan nyt kun vielä ehtii. ISYY:n kulttuurikerho iski pöytään harvinaisen her-kullisen kulttuuriteon. Kulttiksen järjestämä Rujo runoklubi kannusti yllättävän monta runoilijaa avoimen mikin ääreen. Anti oli vaihtelevaa ja pysyi läpi kulkunsa kiinnostavana. Kuvassa sanataiteilijan siipiään kokeilee nimeään myöten runollinen Kukka-Marja Moberg.

Talvivaaran vastustus kerää voimia Joensuussa

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin

Pasi H

uttu

nen

, teksti & ku

vaH

eidi Lain

e, teksti & ku

va

Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinenKampus

Rosvoja ja poliiseja

2Uutinen #

” Vaalipaneelit korvataan vaalikoulutuksella.

Jaakko R

yynän

en, teksti &

kuva

ISYY:n hallitus: Anonyymi tentti edellyttää sähköistämistäYlioppilaskunnan tuli-si edistää anonyymiin tenttimiseen siirtymistä Itä-Suomen yliopistossa, esittää edustajistoryhmä Itämaan vihreät tietäjät. ISYY:n hallitus haluaa ensin sähköistää tentit. Anonyymillä tenttimisel-lä tarkoitetaan sitä, että tentaattori ei tiedä, kenen tenttivastauksia hän tarkastaa.

”Anonyymi tenttimiskäytäntö lisää opiske-lijoiden yhdenvertaista kohtelua. Esimerkiksi sukupuoli, etninen tausta tai vaikka tentaattorin ja opiskelijan väliset henkilökemiat voivat alitajui-sestikin vaikuttaa tentin arvosteluun. Anonyymis-sä tenttimisessä opiskelijat ovat samalla viivalla”, IVT:n edaattori Katariina Kemppainen selittää.

Hänen mukaansa tarve anonyymille tent-timiselle on kova, mutta etenkin perinteisissä paperitenteissä sitä pidetään vaikeana toteuttaa. Jotkut ovat jo ehtineet myös pelätä, että vaatimuk-set anonyymiydestä heittävät kapuloita sähköisen tenttimisen kehittämisen rattaisiin.

”En ymmärrä, miten ne sulkisivat toisensa pois. Kun tenttimisjärjestelmästä joka tapauksessa nyt keskustellaan, on luontevaa ottaa esille myös ta-voite anonymiteetistä. Sähköisessä tenttimisessä se olisi varmasti myös helppo toteuttaa”, Kemp-painen toteaa.

”Ponsi on sinällään hyvällä asialla, mutta vai-keasti toteutettavissa jos sähköinen tenttiminen ei yleisty. Emme siis ottaneet asiaksemme, että lähtisimme vaikuttamaan anonyymin tenttimisen puolesta ennen sähköistymistä”, ISYY:n hallituk-sen puheenjohtaja Mikko Puhakka sanoo.

Pasi Huttunen, teksti & kuva

JOENSUU Ravintola Wanhassa Jokelassa järjestettiin 29.3. Talvi-vaara-info. Tilaisuudessa kerrottiin kaivosyhtiön aiheuttamista ympäristöongelmista ja suunnitteilla olevasta mielenosoituksesta. Tilaisuutta oli järjestämässä usea paikallinen ympäristöjärjestö ja -ryhmittymä. Mielenosoitus toteutetaan 26.4. Vuokatin Katinkulta-hotellin edustalla, kaivosyhtiön yhtiökokouksen aikana. Joensuusta järjestetään yhteiskuljetus paikan päälle. Yhteiskuljetukseen voi il-moittautua Kirsti Eralle osoitteeseen [email protected] . Adressin voi allekirjoittaa osoitteessa www.adressit.com/vesistojen_puoles-ta_-_stop_talvivaara .

KUOPIO Ensi vilkaisulla Asemakadun sisäpihalla näytti olevan maaliskuun lopulla alkamassa huligaanien ja poliisin lopullinen taisto. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että kyseessä oli Aki Louhimäen ohjaaman elokuvan Elävien kirjoihin kuvaukset. Elokuva perustuu kuopiolaisen konstaapelin Marko Kilven rikosromaanin. Elokuvan budjetti on 1,3 miljoonaa euroa ja sen ensi-ilta on ensi vuoden puolella.

Ylioppilaskunta lobbaamaan syksyn kunnallisvaaleihin

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta lähtee yhdessä alueensa ammattikor-keakoulujen opiskelijakuntien kanssa ajamaan opiskelijan etua ensi syksyn kunnallisvaaleissa. Opiskelijoiden vaali-teemoja on mietitty yhdessä paikallisten opiskelijoiden kanssa, ylioppilaskunnan järjestämissä ideointitilaisuuksissa.

Joensuun tilaisuudessa pintaan nousi erityisesti joka syksyinen asuntopula.

”Viime vuosina ongelma on pahentu-nut”, kertoo ISYY:n hallituksen sosiaali-poliittinen vastaava Teemu Myllärinen. Myllärisen mukaan ensi syksynä on arvioitu olevan lähes sata asunnotonta opiskelijaa eli jopa edellisvuosia enem-män. Asuminen nousseekin yhdeksi opiskelijoiden pääteemaksi kuntavaali-edunvalvonnassa.Vihreiden Roope Tahvanainen vaatiikin, että kaupunki vaikuttaisi tilanteeseen kaavoituksella. Kuopion ja Savonlinnan kampuksilla opiskelijoiden asuntotilan-ne sen sijaan on Joensuuta parempi.

Toinen esille noussut teema oli bus-sien kuukausilippujen opiskelija-alen-nukset. Monet opiskelijat asuvat kaukana yliopistolta, joten joukkoliikenteen on toimittava. Hintoja alentamalla uusia käyttäjäryhmiä saataisiin bussiasiakkaik-si, ideointiporukasta arveltiin. Joen-suussa bussilippujen hintojen todetaan olevan korkealla jos verrataan muihin opiskelijakaupunkeihin.

”Mikäli opiskelijoiden kuukausilipun hintaa lasketaan puoleen nykyisestä, voivat opiskelijat tulla vastaan siten että alennuksen saavat vain ne opiskelijat, jotka siirtävät kotipaikkansa Joensuu-hun, näin kaupunkikin hyötyy”, Teemu Myllärinen hahmottelee seuraavaa tavoitetta.Vasemmiston Antti Kettunen huo-mauttaa että myös kertalipun hinta on kaupungin bussiliikenteessä nykyisellään varsin korkea ja sitäkin tulisi laskea.

Joukkoliikenteen lisäksi keskusteluun nousi muu liikkuminen. Erimielisyyttä synnyttää käsitys siitä, kuinka paljon opiskelijat tarvitsevat pysäköintipaik-koja. Pyöräilymahdollisuuksia Joensuun keskustassa halutaan parantaa, esimer-kiksi rakentamalla erillisiä pyöräkaistoja.

Kaupunkiin halutaan myös käyttäjälle maksuton wlan-verkko, joka hyödyttäisi kaikkia ja parantaisi kaupungin imagoa.

”Kaupunki voisi tarjota korkeakoulu-opiskelijoille harjoittelupaikkoja. Ei mi-tään roskien keräämistä, vaan oman alan töitä. Tällaisesta käytännöstä hyötyisivät molemmat osapuolet. Opiskelijat saisivat työkokemusta ja ehkä opintopisteitä, kaupunki puolestaan osaavaa työvoimaa, ehkä jatkossakin”, Antti Kettunen ideoi. Ammattikorkeakouluopiskelijoille tär-keää on parantaa kaupungin terveyspal-veluiden laatua, koska sairastuttuaan he käyttävät kaupungin palveluita, kun taas yliopisto-opiskelijoilla on YTHS.Mielenterveys- ja liikuntapalveluiden parantaminen sen sijaan ei aiheuta eriäviä mielipiteitä.

”Liikuntapaikkojen vuokrat voisi-vat olla halvemmat ja vuoroja voisi olla enemmän tarjolla”, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan puheenjohtaja Seppo Mustonen vaatii.

Ylioppilaskunta ei tänä syksynä aio totuttuun tapaan järjestää kuntavaalipa-neeleja.

”Vaalipaneelit korvataan vaalikoulu-tuksella”, kertoo Myllärinen. Hänen mukaansa ajattelutapa on eri-lainen, koska koulutuksessa kerrotaan opiskelijoiden vaalitavoitteista, sen sijaan että ehdokkailta kysytään heidän tavoit-teistaan.Edunvalvonnan haasteena on toimijoiden sitouttaminen. Miten saada valitut henki-löt vaalien jälkeen toimimaan opiskelija-kuntien tavoitteiden puolesta?

Itä-Suomen ylioppilaskunta aloitti valmistautumisen ensi syk-syn kunnallisvaaleihin. Suunnittelutilaisuudessa esiin nousivat Joensuun huono asuntotilanne, joukkoliikenteen maksut sekä maksuton wlan-verkko.. -Laura Pitkänen, teksti & kuva

Teemu Myllärinen, aloittamassa kuntavaalien ideointitilaisuutta Joensuussa.

6 Uljas 4 | 16. 4. 2012 7Uljas 4 | 16. 4. 2012

Page 5: Uljas 4/2012

Itä-Suomen yliopiston kirjaston Opetus- ja tietopalvelut on valinnut vuoden 2012 kehittämisteemaksi sekä elektronisten aineistojen että painettujen aineistojen näkyvyyden ja käytön lisäämisen. Vaikka kirjaston e-aineistojen käyttömäärät ovat hyviä suhteutettuna muiden suoma-laisten kirjastojen vastaaviin, käyttö ei kuitenkaan ole vielä niin runsasta, etteikö markkinointia kannattaisi tehdä. "Verkkolehtien käyttö meillä on hyvää, mutta e-kirjojen käyttöä tulisi lisätä. Tiedottaminen tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille on tärkeää, kuten myös se, että saamme sähköisiä kurssikirjoja lisää opintovaatimuksiin", kirjastonjohtaja Jarmo Saarti kertoo.

Elektronista aineistoa on käytetty Itä-

Suomen yliopiston kirjastossa sekä sen edeltäjissä aktiivisesti jo parinkymmenen vuoden ajan. Aluksi kirjastossa ladattiin kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleja. Tänä päivänä tarjonta on laajentunut e-kirjoihin, verkkolehtiin, tietokantoihin, sähköisiin sanakirjoihin ja hakuteok-siin. Ainestoa luetaan edelleen lähinnä tietokoneiden näytöiltä, älypuhelinten ja tablet-laitteiden suosion kasvu ei ole kirjastonjohtajan mukaan aiheuttanut käyttöön suurta piikkiä.

Kirjasto hankkii opiskelijoilleen ja tutkijoilleen käyttöoikeudet verkkoai-neistoon, jolloin suurin osa e-aineistosta on useamman käyttäjän luettavissa vuo-rokauden ympäri Nelli-portaalin kautta. Itä-Suomen yliopistoyhteisön jäsenien

ja Kuopion yliopistollisen sairaalan henkilöstön on mahdollista hyödyntää sähköistä aineistoa myös kotikoneiltaan etäkäyttöyhteyden ja yliopiston käyttäjä-tunnuksien avulla.

Kirjasto tarjoaa jo nyt ohjausta sähköisten aineistojen ja tietokantojen käyttöön. Lyhytkestoinen ohjaus on maksutonta ja siitä on sovittava erik-seen. "Järjestämme opetusta opiskeli-joiden kannalta sopivissa ajankohdissa, alanmukainen tiedonhaun kurssi liittyy usein läheisesti kandiseminaarin teke-

miseen", Helena Silvennoinen-Kuikka kertoo. Myös väitöskirjan, gradun ja muiden kirjallisten töiden tekijöille on tarjolla omaa opetusta ja lähes jokaisen koulutusalan opetussuunnitelmaan kuuluu tieteenalan tarpeisiin räätälöity tiedonhaun kurssi.

Itä-Suomen yliopiston kirjaston Verk-koaineistouutisissa tiedotetaan muun muassa uusista aineistoista, toiminta-häiriöistä, koulutuksista ja muutoksis-ta. Tiedotteita löytyy myös kirjaston Facebook-sivuilta.

Yliopiston kirjaston Opetus- ja tietopalveluissa pyritään tänä vuonna perinteisen aineiston käytön lisäämisen ohella mark-kinoimaan myös sähköistä aineistoa. "Uskoisin, että vuoden päästä meillä on uusia tapoja välittää tietoa e-aineistoista suu-relle käyttäjäjoukolle", palvelupäällikkö Helena Silvennoinen-Kuikka pohtii. - Maiju Pohjolainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

"Toimia kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi on tehtävä sekä korkeakoulujen tutkimuksen laadun parantamiseksi ja yhteiskunnan kan-sainvälistämiseksi että myös orastavaan työvoimapulaan vastaamiseksi", ISYY:n kansainvälisten asioiden sihteeri Elisa Norvanto painottaa. "Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää pyritään jatkuvasti kasvattamaan Suomen korkeakouluissa, mutta toimet kv-opiskelijoiden Suomen elinkeinoelämään pääsyn edistämiseksi ovat jokseenkin riittämättömät. Ongel-

ma on opiskelijoiden valuminen takaisin ulkomaille, jolloin Suomessa kouluttami-sen hyödyt eivät toteudu."

Ongelma on kuitenkin huomattu ja sen korjaamiseksi on alettu tehdä töitä. Technopolis Kuopiossa järjestettiin torstaina 15. maaliskuuta info- ja kohtaa-misbrunssi alueen yrityksille ja ulkomaa-laisille osaajille sekä vaihto-oppilaille. Pyrkimyksenä oli tutustuttaa työntekijät ja työnantajat toisiinsa ja kannustaa yri-tyksiä hyödyntämään ulkomaalaista kieli- ja kulttuuripääomaa sekä verkostoja.

Tilaisuuden avasivat Pohjois-Savon ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattson ja palvelualuejohtaja Markku Tervahauta. Tervetulotoivotus-ten jälkeen jatkettiin erilaisten pre-sentaatioiden parissa. Ulkomaalaisille osaajille tarjottiin mahdollisuutta kuulla Suomessa työskentelystä ja yrityksen perustamisen kiemuroista. Yritykset puolestaan saivat vinkkejä ja kokemuksia ulkomaalaisisten työntekijöiden palk-kaamisesta.

Savonia-ammattikorkeakoulussa IT-alaa opiskeleva, Ghanasta kotoisin oleva Samuel Nyarko oli tyytyväinen päivän antiin. Hänen mielestään parasta tilai-suudessa oli mahdollisuus jakaa ideoita ja tarinoita sekä tietysti tutustua alueen yrityksiin. Käteen jäi myös kutsu myö-hemmin pidettävään työhaastatteluun.

Yrityksiä mukaan oli lähtenyt toista-kymmentä muun muassa teollisuuden ja konsulttipalvelujen aloilta. Yritysten infopisteissä oli mahdollista keskustella yrityksen rekrytointivastaavien kans-

sa, vaikka tapahtumassa ei varsinaista rekrytointipakkoa ollutkaan. Ansioluet-teloita vaihdettiin ahkerasti ja moni sai jalkaa yritysten oven väliin enemmänkin. Lisäksi Working in Finland -tuutoreilta oli mahdollisuus kysellä kysymyksiä.

Tilaisuuden järjestivät yhteisvoimin muun muassa Pohjois-Savon ELY-kes-kuksen MOK-hanke, Kuopion kaupunki, Kuopion kauppakamari, Savon Yrittäjät, Kuopion TE-toimisto, Uusyrityskeskus sekä alueen oppilaitokset.

”Toimet kv-opiskelijoiden Suomen elinkeinoelämään pääsyn edistämiseksi ovat jokseenkin riittämättömät.

Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinenKampus

4Uutinen #

3Uutinen #

Technopolis oli täynnä innostunutta ja monikielistä puheensorinaa.

Savon yrittäjät ja kansainväliset opiskelijat tiivistävät yhteistyötään

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä Suo-meen voivat rajoittaa kielitaidon ja työkokemuksen puute se-kä vähäiset suomalaiset kontaktit. Myös useilla työnantajilla on edelleen ennakkoluuloja ulkomaalaisia työntekijöitä kohtaan. Ulkomaalaiset osaajat voisivat kuitenkin edistää yrityksen ase-maa kansainvälisillä markkinoilla ja parantaa henkilöstön kieli-taitoa. - Maiju Pohjolainen teksti & kuva

• E-lehdistä tulostettuja artikkeleita: 720384*

• E-kirjoja tulostettu näytölle: 573591• E-hakuteoksista ja portaaleista

tulostettu: 845267 dokumenttia• Hakuja elektronisista kirjastotietokan-

noista, viitetietokannosta ja sanakir-joista: yli 8 miljoonaa hakua.

* Tulostettu vähintään näytölle

Fakta | UEF:n e-aineistojen käyttövuonna 2011:

E-kirjoja saatava opintovaatimuksiin

8 Uljas 4 | 16. 4. 2012 9Uljas 4 | 16. 4. 2012

Page 6: Uljas 4/2012

ma 16.4 Sawo-Karjala-excun ilmoittautuminen alkaa Joensuun kampuksen ylioppilas-kunnan toimistolla klo 10.00. Maksu 20e/hlö, osallistumismaksu maksettava ilmoittautumisen yhteydessä.

to 26.4. 8-Appro- ks. FB-tapahtuma 8-Appro 2012- Järjestänä Mikrovillus

su 29.4. Sawo-Karjalan excu- 3 bussia, joihin mahtuu 150 hlöä,- Lähtöaikataulut: 1. bussi 12:00, 2. bussi 12:30, 3. bussi 13:00- Ilmoittautuminen Sawo-Karjala excursiolle alkaa maanantaina 16.4.2011 klo10.00 Joensuun kampuksen ylioppilaskunnan toimistolla.- Maksu 20 e/hlö. Osallistumismaksu maksettava ilmoittautumisen yhteydessä.- Jokainen osallistuja saa Sawo-Karjala 2012 -haalarimerkin.- Reitti kiertää Itä-Suomen alueella olevia anniskelupaikkoja. Jokaisessa pysäh-dyspaikassa käydään nauttimassa yksi juoma ja jatketaan matkaa seuraavaan paikkaan. Juomat eivät sisälly matkan hintaan.- Matkan kesto on n. 9,5 tuntia ja pysähdyspaikkoja on n. 7 - 10 matkan aikana.

ma 30.4. Wapunaattoklo 12.00 Metsäylioppilaiden Forstikaste Ilosaaressa- Järjestänä Joensuun Metsäylioppilaat.klo 15:00 Alkukivet- Täky lakittaa Alkukivet- Puhe: Hum. & Uim. kand. Hannu Koutolaklo 15:15 ISYY:n vappukulkue lähtee kohti Ilosaarta klo 16:00 Ilosaari- Yliopiston kuoro esiintyy- ISYY:n puhe- Ylioppilaslakki päähän17:00 Rytmihäiriköiden keikka Kerubin salissa (hinta: 2 e narikka)

Iltaohjelma klo 21 alkaen KerubissaRytmihäiriköt & WunderBra play ULTRA BRA! (Sali) Vappudisko (Kellari)Hinta: 4 e + narikka koko taloon!Illan FB-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/150922181697785/

ma 16.4. Sawo-Karjala-excun ilmoittautuminen alkaa Lukemalla klo 10.00. Excun hinta 20€ (sisältää vuosittain vaihtuvan haalarimerkin).

ma 23.4 Wappuviikko starttaa Eri reippaalla Wapun aloituksella klo 12-16 ja yösählyllä 22->

Pitkin päivää ( ja seuraavaa yötä) sinulla on mahdollista kokeilla ihmiskimbeä, ul-timatea, kyykkää ja kerätä porukka sählyyn tai paintballiin ja saada kuntosaliopas-tusta sekä pelailla Lukemalla. Paintballiin ja sählyyn ilmoittautuneilla joukkueille lähetetään lisätietoa ja otteluohjelma viimeistään sunnuntaina 22.4.

Pyöränkorjaus/-huoltopäivä klo 12-16Milloin: ma 23.4. klo 12-16Missä: Studentian läheisyydessä ulkonaMitä: Voit korjata/huoltaa omaa pyörääsi

Paintball Mitä: Reipasta liikuntaa maastossa, värikuula-asein varustettuna. Kaksi joukkuet-ta kerrallaan vastakkain ja koitetaan saada kentän keskeltä lippu omaan pesään.

ma 30.4. Wapunaatto- klo 16.45 ylioppilaskunnan vappukulkue lähtee kampukselta- klo 17.00 saapuminen Tottintorille, missä Joel Lehtosen patsaan kukitus ja runon lausuntaa - siirtyminen Tallisaareen- klo 18.00 ohjelma Tallisaaressa alkaa musiikkiesityksellä- ISYY:n hallituksen ja Sln kampusvaliokunnan pj. Mikko Puhakan vappupuhe- Musta Pässi-patsaan lakitus- yhteislaulu Gaudeamus Igitur- fuksin uittaminen Kyrönsalmen virrassa- vapaata yhdessäoloa- vappuaaton illanistujaiset jossain (paikka ei ole vielä varmistunut) ti 1.5.2011 Wapunpäiväklo 12 alkaen vappubrunssi Kasinonsaaren takana olevassa Sulosaaressa.Ainejärjestöt hoitavat paikalle makkaraa ym. evästä sekä polttopuut.

Wappu 2012

Kuopio

Missä: Tiukanlinnan takana olevalla paintball-radalla.Joukkue: Kentällä saa olla 5 henkeä kerralla Aika: Kello 12.00 alkaen.Hinta: 125 €/joukkue Ilmoittautuminen: 16.4. kello 10 alkaen ja päättyen to 19.4. klo 15.00 mennessä ylioppilaskunnan toimistoon. Maksu käteisellä ilmoittautumisen yhteydessä. Ennak-koilmoittautumiset joukkueilta pakolliset.

YösählyturnausMitä: SählyturnausMissä: Studentian salissa Joukkue: Joukkueen koko vapaa. Pienet maalit, neljä kenttäpelaajaa. Yksi hlö toista sukupuolta koko ajan kentällä. Peliaika 2 x 10 min. ISYY- liigan säännöt.Aika: Kello 22 ->. Hinta: 10/joukkue. Ilmoittautumiset: 16.4. klo 10 alkaen. Maksu käteisellä ilmoittautumisen yhteydessä.Ennakkoilmoittautumiset joukkueilta pakolliset.

KuntosaliMitä: Oletko aina miettinyt, miten Studentian kunto-salin laitteita käytetään? Epäilyttääkö sinua, ettet osaa mitoittaa harjoitusta itsellesi sopivaksi? Tule hakemaan vastauksia kuntosaliohjauksesta! Missä: Studentian kuntosalillaAika: Kello 12-16Hinta: 0(nolla)€ /henkilöIlmoittautuminen: Ei ennakkoilmoittautumista

UltimateMitä: Lähde ulos tavoittelemaan liitokiekkoa! Luvassa rentoa pelailua hyvässä seurassa! Missä: Melanian viereisellä nurmikentällä. Aika: Kello 12-16Hinta: 0(nolla)€ /henkilöIlmoittautuminen: Ei ennakkoilmoittautumista IhmiskimbleMitä: Kokoa oma kimblesi.Missä: Studentia pihallaAika: Kello 12-16Hinta: 0(nolla)€ /henkilöIlmoittautuminen: Ei ennakkoilmoittautumista

KyykkäMitä: Luvassa rentoa pelailua hyvässä seurassa! Missä: Studentian viereisellä nurmikentällä. Aika: Kello 12-16Hinta: 0(nolla)€ /henkilöIlmoittautuminen: Ei ennakkoilmoittautumista

LukemallaMitä: Wii ja Play Station pelejäMissä: Lukemalla

Aika: Kello 12-16Hinta: 0(nolla)€ /henkilöIlmoittautuminen: Ei ennakkoilmoittautumista

Tapahtuma on 0 promillea, jotta enemmiltä tapaturmil-ta säästytään. Tiedot tarkentuvat edelleen Wapun vain lähestyessä, käy siis aktiivisesti seuraamassa päivityksiä ISYY:n nettiisivuilla.Järjestäjänä: ISYY:n toimintajaosto

ti 24.4 Simaa, munkkeja ja vappuaskartelua Mitä: Pikkupurtavaa, askartelua sekä haalarien tuunaus-ta ja haalarimerkkien myyntiä Missä: LukemallaAika: klo 12.16Ota mukaan: Käteistä, neulaa ja lankaa.

Hyeena & Rakki goes HenkkaMitä: Ilmainen poikkitieteellinen tapahtumaMissä: Henkassa Aika: Alkaen klo 21, bändi klo 22.

ke 25.4. Wappufutis by PreemioPreemio järjestää kampuksen ainejärjestöille Wappufu-tiksen keskiviikkona 25.4. kello 9.30-15.30 Keskuskentäl-lä. Hinta on 40 euroa/ainejärjestö ja ainejärjestöillä saa olla useampiakin joukkueita kuin vain yksi, mikäli intoa sekä pelaajia riittää.

Tarkoituksena on siis mitellä kampuksen herruudes-ta hyvässä hengessä oheisohjelman saattelemana. Joukkueen koko 14 henkilöä (kentällä 1+6, joista yksi aina vähintään nainen). Tarkempi otteluohjelma selviää myöhemmin. Myös paras kannustusjoukko palkitaan. Pelien ohella on joukkeilla mahdollisuus myös saunoa kahden viimeisen tunnin aikana.

Ilmoittautumiset osoitteeseen [email protected] viimeistään 18.4. mennessä!

la 28.4 Sociusvappu Wanhassa Satamassa: Socius ry järjestää mahtavat opiskelijoiden KEWÄTKARKELOT !

Kuopion upein ja suurin terassi, satamaravintola Wanha Satama avaa ovensa vain meitä opiskelijoita varten klo 19.00 ! Riehakkaan vapputunnelman takaa kotimaista ja ulkomaista cover-musaa soittava bilebändi Jay C & Nug-gets ! Sisään näihin kemuihin pääset opiskelijakortilla ja vaivaisella 3€:lla ! 200 ensimmäistä tulijaa saavat myös upean haalarimerkin !Tervetuloa!

su 29.4. Perinteinen Sawo-Karjala excursio

Busseja lähtee 4 kpl:tta. Lähtö Lukemalta. Mukaan mahtuu 150 nopeinta. ( 1-3 bussit 150 hlöä). Saa ilmoittaa itsensä lisäksi 3 hlöä eli 1 + 3 hlöä. Bussi nro 1: klo 12.00 49+1(matkanjohtajan tuoli) Bussi nro 2: klo 12.15 49+1(matkanjohtajan tuoli) Bussi nro 3: klo 12.30 48+1(matkanjohtajan tuoli) Bussi nro 4: klo 12.45 Alumnibussi ISYY:n nykyisille ja vanhoille toimijoille

Ilmoittautuminen Sawo-Karjala excursiolle alkaa maanantaina 16.4.2011 klo 10.00 Kuopion kampuksen ylioppilaskunnan toimistolla.

Maksu 20 e/hlö. Osallistumismaksu maksettava ilmoit-tautumisen yhteydessä. Jokainen osallistuja saa Sawo-Karjala 2012 –haalarimerkin.Reitti kiertää Itä-Suomen alueella olevia anniskelupaik-koja. Jokaisessa pysähdyspaikassa käydään nauttimassa yksi juoma ja jatketaan matkaa seuraavaan paikkaan. Juomat eivät sisälly matkan hintaan. Matkan kesto on n. 10 tuntia ja pysähdyspaikkoja on n. 7 - 10 matkan aikana.

Preemion vappusitsit Lukemalla kello 18.00 alkaen.Lisätietoja: [email protected]

ma 30.4 Wapunaatto13.00 Hampaan pesu Lukeman pihassa13.30 Ainejärjestöpj-skumpat Lukemalla14.00 Sivistykseen vihkiminen Snelmanian suuressa salissa.17.30 Allastapahtuma Snellmanin puistossa: 17.30 Snellmanin patsaan pesu ja Sociuksen kuoroesitys: Kevät ja minä- Tommi Läntinen ja Anttilan Keväthur-maus18.00 ISYYn puheet, Veljmiehen ja Siskotytön julkista-minen, Snellmanin lakitus, Proffan uitto 22.00 Puikkari-bileet, esiintymässä Cheek, ennakkoliput Lukemalta 6 e, paikanpäältä 8e. Kannattaa hankkia lippu ennakkoon!

ti 1.5 WapunpäiväBrunssi Savilahdella klo 12-17Musiikkia ja fiilistelyä!-Palju, Inssisauna-Ihmiskimble-Grilli-Red bull-rekka-Karaokea Lukemalla-Opiskelijoiden omaa ohjelmaa by Fagots

Seuraa päivittyviä lisäinfoja: www.isyy.fi, https://www.facebook.com/fbISYY

SavonlinnaJoensuu

10 Uljas 4 | 16. 4. 2012 11Uljas 4 | 16. 4. 2012

Page 7: Uljas 4/2012

Ajassa ” Kurssijärjestäjät ovat onnistuneet mainonnassaan ja saaneet luotua mie likuvia ylitsepääsemättömän vaikeista pääsykokeista

Eriarvoisuutta vai apuaValmennuskurssit

12 Uljas 4 | 16. 4. 2012 13Uljas 4 | 16. 4. 2012 13

Hallitusohjelmaan kirjattiin viime vuoden hallitus-neuvotteluissa tavoite kaventaa eri väestöryhmien

välisiä eroja opiskeluun hakeutumises-sa. Opetusministeriö ja yliopistojen johtoportaat haluaisivat uudistaa pääsykoekulttuuria niin, ettei hakijan taloudellisella tilanteella tai asuinpai-kalla olisi merkitystä. Siksi valmennus-kurssi-ilmiölle haluttaisiin mieluusti sanoa hyvästit. Esimerkiksi Helsingin yliopisto on kieltäytynyt vuokraamasta tilojaan kurssijärjestäjille ja kehoit-tanut yliopistoon palvelussuhteessa olevia henkilöitä pysymään erossa valmennuskurssien opetustoimista.

Myös Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiaisen mielestä maksulliset kurssit ovat ilman muuta valintojen epätasa-arvoa ruokkiva tekijä. "Pääva-linnoissa kaikilla ylioppilastutkinnon suorittaneilla pitäisi olla esimerkiksi varallisuudesta ja asuinpaikasta riippu-mattomat yhdenvertaiset pääsymah-dollisuudet. Erillisvalintoihin valmis-tautuvalla opiskelijalla pitää taas olla mahdollisuus aiemman osaamispoh-jansa parantamiseen, mutta siinäkin tapauksessa julkisella koulutusjär-jestelmällä pitäisi olla tarjota muita valmentautumismahdollisuuksia kuin kalliit valmennuskurssit."

Valmennusta on tarjolla joka lähtöön ja lähes jokaiseen Itä-Suomen yliopistonkin järjestämään koulutus-

ohjelmaan. Kurssien hinnat vaihtelevat joistakin sadoista euroista useisiin tuhansiin euroihin. Kalleimpia ovat takuukurssit, joista osallistuja saa rahansa takaisin, mikäli häntä ei valita opiskelemaan tähtäimessä olleeseen koulutusohjelmaan. Monella järjestä-jätaholla on lisäksi tarjolla stipendejä tai ilmaisia kurssipaikkoja taloudelli-sen tuen tarpeessa oleville hakijoille. Lähiopetuksen keskittyminen suurim-piin kaupunkeihin ja Etelä-Suomeen uskotaan kuitenkin syrjivän pienistä ja pohjoisemmista kaupungeista opiskelemaan pyrkiviä. Esimerkiksi UEF:n kampuskaupungeissa lähiope-tuskursseja on tarjolla hyvin niukasti. Kuopiossa opastusta on tarjolla lähinnä lääketieteen ja kauppatieteiden, Joen-suussa psykologian sekä kasvatustie-teen pääsykokeisiin.

Kurssijärjestäjät ovat onnistuneet mainonnassaan ja saaneet luotua mie-likuvia ylitsepääsemättömän vaikeista pääsykokeista ja raskaista luku-urakois-ta, jotka eivät ole yksin selätettävissä. Sisäänpääsyprosentteja suostutaan julkaisemaan harvoin kovasta kilpailus-ta johtuen, mutta aiemmin julkaistujen tilastojen mukaan esimerkiksi lääketie-teen ja oikeustieteen valmennukseen osallistuneista noin 25-45 prosenttia saa haluamansa opiskelupaikan. Muilla aloilla prosentti on hivenen tätä kor-keampi. Valmennuskurssin käyminen

ei siis takaa varmaa sisäänpääsyä, ja useimmiten opiskelupaikan saaneiden kurssilaisten motivaatio on ollut sen verran kova, että kurssin merkitys sisäänpääsyssä on saattanut jäädä pieneksi.

Kuopiossa lääketiedettä nykyisin opiskelevat Annukka Ojala ja Eveliina Tahvanainen ovat todiste siitä, että homman voi hoitaa kotiin ilman kalliita kurssejakin. Heidän onnistumisensa takasi hyvät lukusuunnitelmat sekä ahkera itseopiskelu muistiinpanoineen. Annukka tutustui lisäksi vanhoihin pää-sykokeisiin ja Eveliina pystyi hyödyn-tämään ylioppilaskirjoituksiin valmis-tautuessa kertynyttä tietopohjaa. Tytöt nostavat esiin myös rentoutumisen ja muiden asioiden parissa puuhastelun tärkeyden. Kumpikaan ei koe urakan olleen jälkikäteen tarkasteltuna koh-tuuttoman rankka, varsinkin kun kiitos seisoi lopussa mieluisan opiskelupai-kan muodossa.

Valmennuskursseilla käyneet opiske-lijat nostivat maksullisten kurssien parhaiksi puoliksi valintakoemateri-aalin pohjalta kootun lisämateriaalin saamisen, valmiin aikataulun sekä val-miin lukusuunnitelman. Myös kurssien sosiaalinen luonne antoi voimaa: joku oli aina potkimassa eteenpäin ja tsemp-paamassa silloinkin, kuin lukeminen väsytti. Muiden hakijoiden kohtaami-nen ja tietynlainen kilpailuhenkisyys

motivoivat tekemään parhaansa. Mitään sisäpiirin tietoa kursseilla ei tietenkään jaettu. Saavatko valmennus-kurssin käyvät hakijat siis kuitenkaan niin suurta etulyöntiasemaa muihin nähden, että erityisiin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä ja valmennuskurssit olisi nähtävä ongelmana?

Aiemmin on väläytelty valintako-keiden poistamisen mahdollisuutta ja opiskelijavalinnan tekemistä ylioppi-lastutkintoarvosanojen perusteella. Tämä johtaisi kuitenkin maksullisten abikurssien suosion kasvuun, eikä valmennuskurssi-ilmiöstä päästäisi eroon sittenkään. Tärkeintä olisi kehit-tää valintakokeita siihen suuntaan, että puhdas valintakoemateriaalin hallit-seminen riittäisi niissä pärjäämiseen. Esimerkiksi oikeustieteellisen tiede-kuntaan opiskelijaksi halajavat lähtevät usein hakemaan valmennuskursseilta apua pääsykokeessa vaadittavan oma-laatuisen vastaustekniikan oppimiseen.

Valmennuskurssit tarjoavat jonkin verran helpotusta pääsykoeurak-kaan, mutta raakaa työtä, itsekuria ja motivaatiota vaaditaan jokaiselta hakijalta. Apua on saatavilla edullisem-min esimerkiksi avoimien yliopistojen, iltalukioiden tai ainejärjestöjien omilta kursseilta. Niin ylivoimaisia kurssit eivät kuitenkaan ole, että ne kannat-taisi nähdä ongelmana, jonka ratkai-suun kannattaisi käyttää tuhottomasti resursseja.

Taas on se aika vuodesta, kun kirjastojen lukusalit täyttyvät opiskelemaan haaveilevista. Yhä useampi heistä hakee apua urakkaansa myös valmennuskursseilta. Keskustelu valmennuskurssien luomasta eriarvoisuudesta hakijoiden välille käy-kin jälleen kuumana. Tuhoavatko valmennuskurssit pohjan siltä suomalaiselta periaatteelta, että jokainen pääsee opiskele-maan syntyperästä tai varallisuudesta riippumatta? - Maiju Pohjolainen, teksti & Pekka Rautianen, kuvitus

Page 8: Uljas 4/2012

Väkivallan laskuoppia

Amerikkalainen jalkapallo koukutti Joensuun Areenalla, eikä siihen tar-vittu miljoonien dollarien väliaikas-

pektaakkelia. Tarkkaan taktikoitu, kontrolloitu ja yksilöitä korostava vä-kivaltaviihde toimii sellaisenaankin.

–Pasi Huttunen, teksti & Joona Sipi, kuvat

14 Uljas 4 | 16. 4. 2012 15Uljas 4 | 16. 4. 2012

Page 9: Uljas 4/2012

Yksin karkuun päässyt ky-päräpäinen, varusteissaan kolmionmuotoinen mies nappaa sankarillisen kopin

oudon muotoisesta pallosta, tuulettaa ja paiskaa sen maalialueen nurmeen. Sitten seuraa monta hehkuttelevaa hidastusta. Ja kaljamainoksia. Olet varmasti nähnyt niitä pätkiä telkkarissa tai amerikkalaisissa elokuvissa.

Joensuu Wolvesin harjoituspelissä Mikkeli Bouncersia vastaan Joensuu Areenalla aprillipäivänä ollaan kaukana Super Bowlin massiivisesta showsta. Madonnaa ei näy missään, eikä kukaan näytä yleisölle keskisormea tai vilauta nänniä ja väitä sitä vahingoksi. Kohua ei synny, mutta tunnelmaa riittää näissä pienemmissä ja kotikutoisemmissa piireissäkin. Amerikkalaisen jalka-pallon harrastajien parissa puhutaan lämpimään sävyyn ”jefusta” ja kaikki tuntevat toisensa. Kentän laidalla on Wolvesien puolisoita, lapsia ja vanhem-pia.

Aiemmin koripalloa SM-tasolla pelannut Anne Rasilahti tuli treeneihin tuttujen houkuttelemana. Nyt hän pelaa Joensuu She-Wolvesin lisäksi naisten maajoukkueessa ja harjoittelee miesten joukkueessa.

”Olen aina tykännyt joukkuelajeis-ta. Tässä on se kontakti, mikä vetoaa. Pidänkin enemmän puolustuksessa olemisesta, kun sitä kontaktia saa ottaa

enemmän ja pääsee taklaamaan myös takaa”, hän toteaa.

Elantoaan ei lajista saa Suomessa juuri kukaan, mutta töitä harrastuksen parissa riittää.

”No, mehän jaamme muun muassa Uljasta”, Rasilahti toteaa talkoohom-mista ja lisää, että sponsoreilta tulee rahaa jonkin verran. Hiukan masenta-vasti nettisivuilla ei listata yhteistyö-kumppanien joukkoon ainuttakaan panimoa.

Joukkueenjohtaja Markus Torvinen taluttaa toimittajan kädestä pitäen pelin läpi. Jenkkifutis on väkivaltainen laji, jossa säästytään vakavilta vam-moilta vain tukevien suojusten ansios-ta. Aprillipäivän harjoituspeleissäkin yksi ilmeisesti polvensa hajottanut mikkeliläinen pääsee kentältä pois vain kahden auttajan tukemana. Torvisella-kin lista hajonneista paikoista on pitkä.

Peli on katkonaisempi kuin monet muut lajit. Yhden downin, eli yrityksen viedä palloa kohti vastustajan maa-lialuetta, kesto mitataan sekunneissa. Minuutin ylittävä on poikkeuksellinen. Hyökkäykselle ja puolustukselle on yleensä omat kentälliset. Pelaajien mel-koisen pistävästä hien hajusta voi silti päätellä, että laji käy urheilusta.

”Sen näkee ja tuntee heti kun täydel-linen peli lähtee käyntiin. Taktiikat on niin pitkälle ja tarkkaan laskettu, että jos pelaajat hoitavat tehtävänsä oikein,

”Look at that shit, look at it!

Ajoittain hyvin raju kontakti takaa, että aggressiot saa purettua tehokkaasti pelikentällä. Pelin jälkeen kaupungilla bongatun Wolvesin pelaajan ei tarvinnut rähistä nakkikioskilla. Hän tilasi kebabin.

Neste teki kauppansa, vaikka Joensuu Areenalla harjoituspelit pelattiin tavallista paljon pienemmällä kentällä.

Jenkkifutiksessa naisten peleissä on 9 pelaajaa kentällä kun miesten peleissä 11. Muuten säännöt ovat samat, eikä naisten peleistä ole väännetty kiltimpiä esimerkiksi kontaktia rajoittamalla

Maajoukkueessakin pelaava Anne Rasilahti valmistautuu illan toiseen peliinsä. Ensimmäisen hän pelasi miesten joukkueessa.

16 Uljas 4 | 16. 4. 2012 17Uljas 4 | 16. 4. 2012

Page 10: Uljas 4/2012

Joensuussa 13.-15.7.2012

w w w.i losaari rock .f i

Voi video mitä tyyppejä

tulossa.

Rival Sons (USA)

Children

of Bodom

Antony and

the Johnsons (USA)

& Joensuu

City Orchestra

Mayhem (NOR)

Tanya Philips (JAM)

Nasu

m (SW

E)

The X

X (U

K)

Rich

ie S

pice

(JAM)

Pe 13.4. OnnenperjantaiLa 14.4. DJ SASH!(ger). Liput 6€/8€Ti 17.4. Club AureliaKe 18.4. Lääkis esittää: RAAPPANATo 26.4. Muotishow, livena SUPERSONICMa 30.4. Puikkarin Wappu, CHEEK LIVE!

Liput ennaLiput ennakkoon sokos hotel puikkarista tai netistä,www.tiketti.fi

Puikkarin tiistai on kaupungin opiskelijaystävällisin!Tule ja tarkista mistä on kyse.

niin on ihan varmaa, että tulee jaar-deja”, Torvinen kuvailee ja maalailee käsillään pelikuviota ilmaan.

Hänen ei tarvitse lisätä, että täysin taktiikan mukainen suoritus onnistuu harvoin. Siksi peli koukuttaa.

Sisäiset kontrastit ovat melkoisia, sillä nörtteily on elimellinen osa lajia. Taktiikka, joka on loppujen lopuksi matematiikkaa, näyttelee pelissä ken-ties tärkeintä osaa. Sen kopin ottajan sankarillisuudenkin on mahdollista-nut melkein huolestuttavan pitkälle hiottu taktiikka ja tarkka ajoitus. Taktiikoita kokoavat pelikirjat ovat lajissa massiivisia.

”Motherfucker! What the fuck are you guys doing!”, kajahtaa vierestä kun Wolvesin valmentaja David Williams elää peliä kentän laidalla joka solul-laan. Wolves näyttää myös muutamia upeita onnistumisia kentällä ja Wil-liams on revetä liitoksistaan: ”Look at that shit, look at it!”. Floridalaislähtöi-nen Williams ei saa rahaa valmennus-työstään, jota sovittelee yhteen yrityk-sensä, amk-opintojen, lastenhoidon

ja bändinsä kanssa. Harrastuksesta puhuminen tuntuu silti kohtuuttomal-ta vähättelyltä. Wolvesin odotetaan nousevan tänä vuonna 1. divisioo-naan. Vaahteraliigaan nousemistakin tavoitellaan tosissaan. Pelaajia sinne on jo mennyt. Tulevan kauden aloittaa Seinäjoen Crocodilesissa susirajan kasvatti Jarkko Suokas.

Naisten joukkueet ovat Itä-Suo-messa vielä tuoreempia tapauksia ja kieltämättä eron huomaa kun miehet ja naiset pelaavat harjoituspelinsä peräkkäin. Motivaatiossa eroja ei näy, mutta naisjoukkueiden hiomattomuu-den huomaa. Harjoituspelit pelataan tällä kertaa tynkäkentällä, joka on vai-voin puolet oikeista mitoista. Kauden alettua on mentävä oikeaan peliin, jos-sa on toivottavasti myös hodari –koju. Kalja on varmaan vietävä itse.

”Laji on kaiken kaikkiaan aika uusi Suomessa, mutta kasvaa koko ajan. Naisiinkin saatiin kaksi uutta joukku-etta”, Rasilahti kertoo.

Miesten joukkue perustettiin Jo-ensuuhun jo vuonna 1985. Naistenkin joukkue aloitti vuonna 2010. ”Tree-neihin ilmaantumalla pääsee mukaan ja varusteitakin saa aluksi lainaan”, Rasilahti vinkkaa.

Yhteisöllinen ja lähes yhtä jännit-tävä koetus käydään kentän laidalla, kun Torvinen lupaa limpparin peliä seuraavalle pojalle, jos tämä saa heitet-tyä pallon kapeasta aukosta pallohäk-kiin. Suden poikanen voittaa itselleen kokiksen muutamalla yrityksellä. Lajin tulevaisuus näyttää hyvältä.

”Motherfucker! What the fuck

are you guys doing!”

Joensuu Wolvesin floridalaislähtöinen valmentaja David Williams elää peliä joka solullaan. Erilaisilla eleillä ja asennoilla pelaajille viestiteltävät taktiikat saavat touhun näyttämään välillä koomiselta.

Pienetkin mokailut johtavat usein näyttäviin karkumatkoihin pallon kanssa. Niistä hetkistä syntyy tärkeä osa pelin viihdearvosta.

Lajina Jenkkifutis vaatii raakaa voimaa, mutta myös nopeutta. Lisäksi on löydettävä pieni nörtti itsestään, ettei eksy nopeasti vaihtuvien taktiikoiden viidakkoon.

18 Uljas 4 | 16. 4. 2012 19Uljas 4 | 16. 4. 2012

Page 11: Uljas 4/2012

Kulttuuri”Rakennushistoriallinen selvitys ei riitä. Täytyisi tehdä myös kulttuurihisto riallinen selvitys

Takaisin tanssilavoille Jaakko Laitinen & Väärä Raha -yhtyeen jäsenet taitavat ikävöidä vanhoja kotikontujaan, sillä nykyään helsin-kiläistyneen bändin toinen albumi sai nimekseen Yö Rovaniemellä. Maaliskuussa julkaistun tuotoksen luomista oli ohjaamassa muun muassa musiikin alan yleisnero Joose Keskitalo.

Yhtye on lanseerannut termin Lapland-Balkan kuvaamaan musiikkiaan, ja Lapland-Balkania kap-paleet todella ovatkin. Jaakko Laitinen & Väärä Raha yhdistelee perinteisen suomalaisen iskelmän sekä mustalaismusiikin elementtejä sekä sävellyksissään että sanoituksissaan. Lyriikoissa käsittelyyn pääsee lemmen, onnen ja kaiken muunkin katoavaisuus, romanssit ja kulkurin elämä. Musiikkia on maustettu harvoin nykymusiikissa kuultavilla instrumenteilla, kuten trumpetilla, buzukilla, baritonitorvella, haita-rilla ja kontrabassolla, mikä on omiaan tempaisemaan kuulijan takaisin vanhoille tanssilavoille.

Suurin osa sävellyksistä on yhtyeen omaa käsialaa, mutta aikaisempaan tapaan levyllä kuullaan myös venäläisiä lainasävelmiä. Levystä on saatu toimiva ja monipuolinen kokonaisuus sijoittamalla menevämpi-en ja tanssittavampien repäisyjen lomaan kaihoisam-pia iskelmiä. Aloituskappale Kaikkialla kaukana tempaa kuulijan mukaansa railakkaalla soinnillaan. Sitä seuraava Onnentähti suorastaan vaatii pistämään jalalla koreasti, kuten myös kolmantena kuultava ni-mikkokappale Yö Rovaniemellä, jonka iskevä kertosäe on taattu korvamato.

Jaakko Laitisen värillä ja tunteella ladattu ääni täydentää musiikkia loistavasti. Laitinen tulkitsee on-nistuneesti varsinkin kappaleet Lehtiä tuulessa ja Äiti kulta. Henkilökohtaisesti jäin kaipaamaan lauluihin kuitenkin useampia ulottuvuuksia ja tasoja. Parilla kappaleella kuullaan onneksi myös debyyttialbumilta tutun Lucie Niemelän laulua. Duo olisi voinut kei-mailla toisilleen enemmänkin, ja esimerkiksi tangolle tyypillisiä eroottisia vivahteita olisi voinut lisätä myös sävellyksiin.

Sen verran vahva teos Yö Rovaniemellä on, että

yhtyeen jäsenet voivat kenties jäädä odottelemaan tontteja tai muita tunnustuksia Rovaniemen kaupun-gilta. Kesällä Jaakko Laitinen & Väärä Raha voisi olla peruskeikkapaikkojen lisäksi suosittu esiintyjä perin-teisillä tanssipaikoilla, vetäen toivottavasti paikalle myös nuorempaa yleisöä, sillä vanhan ajan romantii-kan syövereihin ei ole montaa muuta parempaa tapaa sukeltaa.

Jaakko Laitinen & Väärä Raha: Yö Rovaniemellä Helmi Levyt, 2012

Maiju Pohjolainen

Kulttuuri

Työnkulma järjestötaloksi?Aloite

Jaakko Laitinen & Väärä Raha

Sofi Oksanen orkesterilavalla

Kohuttu duo Kerubiin ja Introon

Ilosaarirock vetää vapaaehtoisia

Poimintoja

Jokelassa haudotaan ympäristötoimintaa

Tapahtuma-arvio

Joensuu Rolling Rogues järjestää ylei-sölle avoimen show-luistelu –tapahtu-man huhtikuun lopussa. Tapahtumassa pääsee katselemaan luistelevia naisia keskellä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Halukkailla on myös mahdollisuus kokeilla lajia itse.

Roller Derby on rullaluistimilla pe-lattava, naisille suunnattu kontaktilaji, jonka harrastajat yhdistyivät Joensuus-sa joukkueeksi vuosi sitten. Nimeksi valittiin Rolling Rogues.

Joukkueen jäsenen Marja Keräsen, pelinimeltään Valentine VooDoon mukaan laji on rullaluistelumäiskettä, jossa sekä puolustetaan että hyökätään samaan aikaan. Keräsen mielestä maa-gisessa urheilulajissa kiehtoo vauhti, fyysisyys ja myös taiteellinen aspekti: kaikilla on omat pelipersoonansa.

Roller Derbyyn kuuluu rullaluisti-

mien lisäksi iso kasa suojavarusteita. Treeneissä on oltava kypärä, hammas-suojat sekä ranne-kyynär- ja polvisuo-jat, jotka ovat kaikki varta vasten roller derbyyn suunniteltuja. Lajiin kuuluu selkeät säännöt siitä, mihin saa ”hita-ta”. Esimerkiksi pää on kielletty alue, johon osumisesta seuraa rangaistus.

Tapahtumassa on luvassa lajin esittelyä niin suullisesti kuin pienen näytösottelunkin muodossa. Joukkue etsii jatkuvasti uusia pelaajia ja kaipaa riveihinsä myös tuomareita ja toimitsi-joita. Varsinaiseen joukkueeseen pääse-vät vain naiset, mutta muihin tehtäviin myös miehet ovat tervetulleita.

”Open skateen osallistuminen on maksutonta eikä sido tulevaisuudes-sa mihinkään. Toivomuksenamme tietysti on että mahdollisimman monet rakastuvat lajiin. Aiempaa kokemusta

rullailusta ei tarvita, osaaminen ja li-haskunto kasvavat lajin myötä”, sanoo Valentine VooDoo.

Mikäli haluat kokeilla open skatessa luistelua ja varusteita, ilmoittaudu osoitteeseen [email protected]. Kerro ilmoittautuessasi seuraavat asiat: kengänkokosi, pääsi ympärysmitta ja arvio kyynär-, polvi- ja rannesuojiesi koosta. Ilmoittautumi-nen on sitova. Rolling Roguesilaiset et-sivät sinulle open skaten ajaksi lainaan mahdollisimman sopivat varusteet. Joukkueeseen voit tutustua ennakkoon Facebookissa nimellä Joensuu Roller Derby.

Joensuu Rolling Roguesin open skate –tapahtu-

ma Sortavalankadun liikuntahallissa (Sortavalan-

katu 4, Joensuu) 28.4. klo 13-15.30.

Tytöt mäiskii ja rullaa!Joensuussa syöksyy huhtikuun lopussa raflaavan nimisiä värikkäästi pukeutuneita nai-sia rullaluistimillaan toisiaan tönien. Ei, kyseessä ei ole 70-lukulainen scifi-leffa, vaan Rol-ler Derbyn harrastajat toimessaan. -Heidi Laine, teksti

Mikä ihmeen swoh-luistelu

Joensuun Teatteriravintolan lasiterassilla maaliskuun lopussa järjestetty tarinaniskennän aluemestaruus-kilpailu oli hienoinen pettymys, ja toivon mukaan ei koko totuus tarinankerrontaperinteen nykytilasta. Kamppailun voitti kolmikymppinen IT-yrittäjä.

Voittajan, Petri Piiraisen, omakohtainen tarina Shanghain televisioon päätymisestä oli juoneltaan hauska, mutta ei saavuttanut kerronnassaan täyttä po-tentiaansa. Kilpailuun osallistui myös neljä vanhem-man ikäpolven edustajaa, joiden esitykset vaiheilivat ilmeikkään ja jonninjoutavan välillä. Kilpailun tasosta voinee moittia osaltaan osallistujamäärää. Kahden-kymmenen ihmisen yhtäaikaisen läsnäolo Teatterira-vintolassa on tulkittavissa tilastolliseksi sattumaksi.

Tilaisuudessa valittiin pohjoiskarjalainen edustaja Tarinaniskennän SM-kisoihin, jotka järjestetään 14. heinäkuuta Elämäntarinafestivaalin yhteydessä Kär-sämäellä. Kilpailun tavoitteena on innostaa tavallisia ihmisiä kertomaan ja kuuntelemaan tarinoita, lisätä kansallisen tarinankerrontaperinteen arvostusta ja nostaa tarinan kertominen tavallisen ihmisen estra-ditaiteeksi. Yksi tavoitteista on myös tarjota tarinoita median, koulutuksen ja tutkimuksen käyttöön.

Suomenmestari lähtee edustamaan maata myös Tarinankerronnan Pohjoismaiden mestaruuskilpai-luun Tukholmaan syksyllä 2012.

Joona Sipi, teksti & kuva

Kaikki tarinat eivät iske

Kuopion keskustassa sijaitseva Työnkul-ma on perinteikkäästi palvellut paikallista kulttuuria ja järjestötoimintaa. Vuosien varrella siellä on järjestetty monenlaista konserteista kursseihin. Myös Kuopion Ylioppilasteatteri toimi siellä kauan.

Nyt kiinteistön omistava Lemminkäi-nen Talo Oy on hakenut kaupungilta ta-lon purkamisen mahdollistavaa muutosta asemakaavaan. Kaupunginvaltuutettu Heidi Komulainen (vas.) jätti tammikuun lopussa 26 valtuutetun allekirjoittaman aloitteen, jossa esitetään perustettavaksi järjestöille vuokravapaa järjestötalo. Hänen mielestään Työnkulma olisi sille sopiva tila. Hyvinvoinnin edistä-misen lautakunta käsittelee aloitetta 17. huhtikuuta. Kaupunginhallitukseen asia on ilmeisesti menossa 30. huhtikuuta ja valtuustoon 28. toukokuuta. Lautakunta aikoo ilmeisesti esittää järjestötaloksi toista Tulliportinkadun ja Puistokadun risteyksessä sijaitsevaa taloa.

”Järjestöt suhtautuvat tilaan hyvin

kriittisesti, koska sieltä puuttuu isompi yhtenäinen tila”, Komulainen sanoo.

Työnkulmalta sen sijaan löytyy 750 henkeä vetävä juhlasali. Myös Kuopion eläkeläiset ry ja kallaveden eläkeläi-set ovat jättäneet kuntalaisaloitteen Työnkulman suojelemiseksi ja kunnosta-miseksi järjestökäyttöön 2. huhtikuuta. Nelikerroksisessa Työnkulmassa on tilaa 2400 neliötä. Kuopion kaupunki aikoo kevään aikana tutkia tontin jatkokehittä-mistä asunto-, liike- ja toimistokäyttöön teettämällä rakennushistoriaselvityksen.

”Rakennushistoriallinen selvitys ei riitä. Täytyisi tehdä myös kulttuurihisto-riallinen selvitys”, Komulainen toteaa.

Hän haluaa selvittää mahdollisuudet ratkaisuun, jossa Lemminkäinen kunnos-taisi talon ja vuokraisi sen kaupungille, joka puolestaan antaisi sen järjestöjen käyttöön. Korjauskustannuksista ei vielä ole tietoa.

Talon pelastamiseksi kerätään myös adressia, jonka on parin viikon aikana

allekirjoittanut satakunta ihmistä. Ad-ressissakin toivotaan, että talo säilytet-täisiin ja kunnostettaisiin kulttuuri- ja järjestötaloksi. Työnkulma on alkujaan

rakennettu SKDL:n ja sen piiriin kuulu-vien järjestöjen toimesta. Ajallaan siellä on toiminut jonkin aikaa myös Kuopion yliopisto

Kuopion Työnkulman omistajan suunnitelma purkaa raken-nus on nostattanut vastalausemyrskyn. Talo halutaan säilyt-tää ja antaa järjestöjen käyttöön. - Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Festarijärjestäjät ovat viime aikoina heräilleet kylmään hikeen pelätessään talkotyöläiskatoa, mutta ainakaan Ilosaarirockin osalta pelko ei ole realisoitunut. Joen-suun Popmuusikot ry tiedottaa vapaaehtoishaun käyn-nistyneen vilkkaasti. Suomi kuuluu vapaaehtoistyöhön osallistumisessa maailman aktiivisimpien joukkoon, mutta huolena on, että verokarhu lyö kapuloita talkoo-rattaisiin.

”Hakemusten suuri määrä lämmittää mieltä, varsin-kin kun myös alaikäisiä hakijoita on reilusti joukossa. Sieltä ne uudet festarintekijät sikiää”, vapaaehtois-koordinaattori Katri Kilpiä toteaa helpottuneena.

Vapaaehtoishaku on käynnissä. Lisätietoa festarin verkkosivuilta.

Kirjailija Sofi Oksanen laajentaa skaalaansa konsert-tipuolelle. Hän on valinnut Jyvaskylä Sinfonian ja Kuopion kaupunginorkesterin kanssa toteutettavien kahden konsertin ohjelman ja keskustelee teosten lomassa kapellimestari Atso Almilan kanssa musiikin suhteesta kirjoittamiseen. Kuopion konsertti kuullaan Musiikkikeskuksessa 26. huhtikuuta kello 19. Est-radilla nähdään Sofi Oksasen ja Atso Almilan lisäksi Jyväskylä Sinfonian ja Kuopion kaupunginorkesterin muodostama lähes 100 soittajan kokoonpano sekä Maija Kaunismaa yhtyeineen.

Kitaristi-laulaja Timo Kämäräisen ja rumpali Olli Krogeruksen huimapäinen duo TOOT TOOT julkaisi hiljattain debyyttialbuminsa. Duo sai alkunsa vahin-gossa kun aiemman trion Beagonin basisti tipahti kelkasta. TOOT TOOT on ehtinyt osoittaa, että kitara ja rummut riittävät.

“Esikuviamme yhdistää vastaansanomaton energia, jota löydämme vaikkapa Beatlesista, Led Zeppelinistä, Nirvanasta tai System Of A Downista. Siitä käytetään sanaa, jonka merkitys sinänsä on tänä päivänä varsin hämärtynyt: rock“, on Kämäräinen todennut.

Kaksikon voi nähdä 27. huhtikuuta Ravintola Keru-bissa Joensuussa ja 28. huhtikuuta Ravintola Introssa Kuopiossa.

Joensuun ympäristötoimijat kokoontuvat pohtimaan ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa elinympäristöönsä. Seminaarissa alustavat Harri Hölttä ympäristöliikkeen historiasta, Jussi Semi aiheesta: Kaupunkilaiset aktii-visina toimijoina sekä Jani Lukkarinen aktivismista ja hallinnasta. Alustusten jälkeen pohditaan työpajoissa, mitä toimintaa on ja ennen kaikkea mitä toimintaa vielä tarvitaan. Seminaarin järjestää Joensuun Ympäristö-foorumi, eli Pohjois-Karjalan maan ystävät, Kohtuus -liike, Joensuun Seudun Luonnonystävät, Savo-Karjalan luontopiiri sekä autonomiset ympäristötoimijat.

Liikkeelle! –seminaari Jokelassa 18. huhtikuuta alka-en kello 17.30.

Valtuutettu Heidi Komulainen (vas.) ja Työnkulman suojeluaktiivi Henna Hartikainen ovat vakuuttuneita talon kunnostamisen tarpeellisuudesta. Hartikainen ihmettelee, ettei Kuopios-sa ole yhtään kulttuuri- tai monitoimitaloa järjestöille, kun niitä tuntuu olevan pääkaupun-kiseudulla joka kaupunginosassa omansa.

20 Uljas 4 | 16. 4. 2012 21Uljas 4 | 16. 4. 2012

Page 12: Uljas 4/2012

22 Uljas 4 | 16. 4. 2012

”Voimakkaimmat kysymykset liittyvät asioihin, joiden ei uskoisi yhdistyvän. Kun ne sitten yhdistyvät, niin syntyy tiettyä aitoutta

Odottamaton sekoitus - Pertti Kurikan NimipäivätPertti Kurikan Nimipäivät punk-yhtyeestä kertovaa Kovasikajuttu-dokumenttielokuvaa on esitetty ympäri Suomea ennakkonäy-töksissä. Sekä media että muu yleisö ylistää elokuvaa. Haastattelimme sekä bändiä että elokuvan ohjaajakaksikkoa. - Jussi Valo-nen, teksti & Pasi Huttunen, kuvat

Ohjaajien Jukka Kärkkäisen ja J-P Passin ensitapaaminen bändin kitaristin Pertti Kuri-kan kanssa ei mennyt aivan

kuten suunniteltua.”Pertin ensimmäinen kysymys oli että

onks teillä levyä? Minulla itse asiassa on pelleilymielessä bändi ja soitin sitten Pertille erään biisimme. Näytti siltä, että Pertti ei siitä erityisesti tykännyt. Kuitenkin vasta myöhemmin ymmärsin, että kyse oli siitä että Pertti olisi innok-kaana keräilijänä halunnut ihan fyysisen levyn itselleen. Pertillä oli musiikkitava-roita tosiaan nurkkiin kertynyt. Ensiksi hän näytti meille kuudet stereonsa, joita löytyi vielä lisää kaapeista, astiakaappia myöten”, Kärkkäinen muistelee.

Passin mukaan kuvausryhmän läsnäolo muodostui kuitenkin nopeasti arkipäiväiseksi.

“Bändillä ei ollut mitään pidäkkeitä. Jo ekalla kuvauskerralla laulaja Kari Aalto kertoi tuntojaan rakkaudesta ja naisista, vaikka kamera oli aivan nenän edessä. Tuntui että kuuluimme pian heidän mielestään jo kalustoon. Rumpali Toni Välitalolta tuli monta puhelua, että missä milloinkin ollaan, ja tulee yhä.”

Pidikkeettömyys näkyy myös elo-kuvaan tallentuneista bändin sisäisistä tunnemyrskyistä.

“Bändiläisten reaktiot ovat todella vahvoja, he eivät salanneet tuntojaan riippumatta siitä oliko kyseessä vihan vai rakkauden aiheuttama tunnepurkaus. Kuvaamiseen liittyi muutenkin paljon ennalta-arvaamattomuutta. Koskaan ei tiedetty mikä tunnelma tulee olemaan kun mennään treenikämpälle”, Passi kertoo.

Basisti Sami Helle valottaa syytä tun-teiden paloon.

”Kundit on tuttuja ja ollaan tehty mu-siikkia yhdessä jo pitkään. Kun asutaan samassa paikassa ja ollaan yhdessä kaiken aikaa, niin se tietysti rasittaa välejä aika paljon.”

Kari on samaa mieltä Samin kanssa.”Niinkuin elokuvassa näkyy, me usein

suututaan toisillemme. Ei osata hallita tunteita. Kohta onneksi pääsen hermo-lomalle pariksi viikoksi, kun Sami lähtee Maltalle työmatkalle.”

Tunteiden avoin näyttäminen tuo eloku-vaan aitoutta ja elämänmakua. Ohjaajien mukaan elokuvan tenho liittyy myös erikoisiin yhdistelmiin.

”Voimakkaimmat kysymykset liittyvät asioihin, joiden ei uskoisi yhdistyvän. Kun ne sitten yhdistyvät, niin syntyy tiettyä aitoutta. Punk ja neljä kehitysvammaista on yksi tällainen synteesi. Rajoja ei heillä tavallaan ole. Esimerkiksi Sami Helle, vaikka soittaakin punkbändissä, on myös Keskustapuolueen jäsen.”

Sami noteeraa itsekin ristiriidan, vaik-kei itse sellaista näekään.

”Mulle on tullu paljon sanomista siitä, että miten voi olla punkkari ja Keskustan kannattaja samaan aikaan.”

Karin mielipide politiikasta, jonka kanssa Sami huomauttaa olevansa täysin eri mieltä, on lähempänä punk-ideaalia.

”En pätkääkään välitä politiikasta, mikä näkyy mun biiseistä Mä Vihaan Maailmaa ja Päättäjä on Pettäjä.”

Karin antipatiaan on syynsä. Ohjaajat huomauttavat että elokuvassa kehitys-vammaisten elämän varjopuolet ovat tarkoituksella taustalla.

”Kiitettävän kaukana oltiin epäkoh-dista ja muista. Tehtiin jonkinasteista fantasiaelokuvaa. Emme halunneet kohdella kuvattavia vammaisina, vaan näyttää heidät tavallisina yksilöinä, joilla on tietysti omat puutteensa. Halusimme olla rehellisiä näkemällemme. Näytimme myös parisuhteet ihan sellaisina kuin ovat. Muistan erään kehitysvammaisista tehdyn sarjan, jossa toimittaja kysyy ai-van pokkana parilta, joka on seurustellut 5 vuotta ja ovat iältään lähes nelikymp-pisiä, että ootteko jo pussaillu. Ihmisten pitäisi vain mennä ja katsoa ympärilleen, eikä kysellä tyhmiä.”

Tosin kyllä epäkohdatkin välillä nou-sevat esiin. Erityisesti Pertin elämäntari-naan liittyy paljon tragediaa, joka välittyy myös elokuvasta. Esimerkiksi kohtauk-sessa, jossa Pertti kertoo äitinsä kuole-masta. Sairaalasta ei kerrottu hänelle että äiti on kuollut. Pertin täytyi itse soittaa, jolloin sairaanhoitaja kertoi vain että äiti on kuollut.

Elokuvassa näkyy myös useaan otteeseen Pertin tapa seurailla vaatteiden saumoja ja samalla sihistä. Tapa vaikuttaa aluksi huvittavalta, mutta saa bändin Saksan reissulla surullisen juonteen. Pertti alkaa puhua yksinäisyydestä ja pysähtyy sitten vaatekaupan ulkopuolelle seurailemaan takin saumoja. J-P Passi arvelee saumojen seurailun johtuvan Pertin näköviasta.

”Mieleen muistuu Helsingin Kallion ennakkonäytös, jossa yleisö oli äänek-käästi mukana. Kaikki olivat messissä hurraten ja nauraen. Sauma-kohtaukses-sa tunnelma sitten muuttui kokonaan ja koko sali hiljeni.”

Näkövian lisäksi Pertillä on ollut paha

puhevika ja ohjaajat kertovat hänen kuva-uksen alkessa jumittuneen usein sanoi-hin. Kuvausten edetessä puhevika häviää lähes kokonaan. Bänditoiminnan lisäksi tästä on varmasti kiittäminen Lyhty ry:tä, joka tekee kulttuuriin liittyvää työtä kehi-tysvammaisten kanssa. Ohjaajat ihailevat Lyhdyn toimintaa.

”Siellä ollaan todella progressiivi-sia. Lääkitystä pyritään vähentämään liikunnan ja terveellisen dieetin avulla. Heidän toimintansa on oikeastaan varsin anarkistista. Yhdistys on taistellut vuo-sikymmeniä jonkin sortin kerettiläisinä metodiikassaan.”

Lisäksi toimintaan kuuluvat erilaiset kulttuurityöpajat. Myös Pertti Kurikan Nimipäivät tekee leipätyötä kulttuurityö-paja Valossa. Bändiläiset saavat työstään myös palkkaa, vaikkei se kaksinainen olekaan. Karin mukaan rahat kuluvat nopeasti.

”Homma menee niin, että palkka tuli, palkka meni, kuka sen välistä veti? Pistän osan säästötilille, mutta iso osa menee röökiin, karkkiin, alkoholiin sekä DVD- ja cd-levyihin.”

Myös elokuvantekijöiden täytyi vahtia budjettiaan. Kesällä tiimin täytyi valita kahden festarin välillä, joista toinen oli Ilosaarirock. Jälkikäteen valinta kaduttaa.

”Ikävä kyllä emme menneet Ilosaa-reen Rekkalavalle kuvaamaan. Festarive-teraanienkin mukaan lava ei ole koskaan vetänyt niin paljon yleisöä ja tunnelma oli huimaava.”

Bändiläiset olivat myös vaikuttuneita vastaanotosta. Kaikki neljä nostavatkin Ilosaarirockin suosikkikeikkapaikkojensa joukkoon. Pisteet siitä Joensuuhun. Ko-vasikajuttu elokuvateattereissa 27.4.

23Uljas 4 | 16. 4. 2012

Page 13: Uljas 4/2012

Massiiviseen betonitor-niin ei voi olla kiinnittä-mättä huomiota. Savon-linnan jylhä viljasiilo hallitsee maisemaa.

Moni on tottunut näkemään tämän ra-kennuksen, mutta sen tarkoitus on selvä vain harvalle. Onko tornin tarina tulossa lopullisesti tiensä päähän, kun siilolle myönnettiin viime kesänä purkulupa?

Kauppaneuvos Alpo Jordan (1881-1967), maanviljelijöiden poika Virtasal-melta rakennutti Savonlinnan viljasiilon vuonna 1954. Hänen yrityksensä Savon-linnan Tukkukauppa menestyi hyvin. Niinpä Jordanilla oli varaa panostaa myllyyn, joka valmistui 1928. ”Siilon rakentamisen aikaan olin kauppakoulus-sa Savonlinnassa ja saimme käydä siilon katolla,” muistelee 60-luvulla Keskon tukkumyyjänä toiminut Erkki Koikka-lainen, ”mukavaahan siellä oli, näkymät ovat Savonlinnan parhaat.” Maanviljelijät toivat viljaa siiloon, josta se purettiin myllyyn jauhettavaksi. Jauhot jatkoivat matkaansa kauppoihin ja kansalaisten koteihin.

”Siellä on pulunraatoja ja pulunkak-kaa, että ei sovi heikkohermoisten mennä sinne”, varoiteltiin Keskolta ennen

siiloon menemistämme. Jännittävää. Huoltomiehet saapuvat avaamaan pienen punaisen oven, josta astumme sisään pimeään. ”Tupakan poltto on täällä kiel-letty”, ilmoittaa kyltti seinällä. ”Sallittu ( joskus)”, on joku lisännyt kylttiin tussil-la. Olutpahveja - täällä on käyty aikaisem-minkin. Lähdemme astelemaan kohti kat-toa hissikuilua kiertäviä kapeita portaita pitkin. Joudumme haparoimaan hetken pilkkopimeässä. Päästyämme muutaman kerroksen ylöspäin näemme rikkinäisten ikkunoiden valossa jotain inhottavaa: portailla makaa luurankoja ja jätöksiä, joista varoitettiin. Kiipeämme ylöspäin väistellen ruhoja, jotka todistavat luon-non taipumuksesta ottaa valtaansa ihmis-ten hylkäämät paikat. Siitä kertoo myös tuore pulun pesä valkoisine munineen. Niiden säikähtänyt emo on lennähtänyt jo kauas pakoon tunkeilijoita.

Viljamies Juhani Lappalainen työsken-teli siilolla 80-luvun lopusta 2000-luvun alkuun. Ainoana työntekijänä Lappalai-sen päivät olivat pitkiä. Aamukuudelta alkava työpäivä saattoi kestää jopa ympäri vuorokauden. Lappalaisen työhön kuului muun muassa viljan vastaanottaminen ja eteenpäin välittäminen. Savonlinnan

Yhden Savonlinnan näkyvimmistä maamerkeistä huomaa, mut-ta sen tarinaa tuntee harva. 1950-luvulla rakennetun viljasiilon haltuun ottaneet pulut eivät arvostaneet vierailua siellä. Sille myönnettiin viime kesänä purkulupa, mutta moni toivoisi ruoka-turvasta kertovan monumentin säilyvän. -Raisa Savolainen, teksti & joonas Hukkannen, kuvat

Nousu leivän historiaan

24 Uljas 4 | 16. 4. 2012 25Uljas 4 | 16. 4. 2012

Page 14: Uljas 4/2012

Nuotin vieressä on vielä tilaaKuopion kampuksen kerhotarjonta täydentyi alkuvuodesta orkesterikerholla, joka sai nimekseen Nuotin vieressä. Vaikka haus-kanpito ja soitosta nauttiminen on Nuotin vieressä taattu, tarkoituksena on tietenkin myös harjoitella ja koota laaja-alainen perus-ohjelmisto soittajien toiveet huomioon ottaen. -Maiju Pohjolainen, teksti & kuva

Kerhon ensimmäinen tapaaminen pidettiin helmikuussa ja harjoitukset ovat lähteneet käyntiin mukavasti. Tällä hetkellä harjoituksissa käy viidestätoista kahteenkymmeneen soittajaa.

"Ilmapiiristä on muodostunut nope-asti kannustava ja innostunut", kerhon puuhanainen ja huilisti Saara Hanhela iloitsee.

Puhallinsoittimet ovatkin erityisen suosittuja, esimerkiksi trumpetinsoitta-jia löytyy orkesterista kolme kappaletta. Stemmoja löytyy sovituksista tosin sen verran paljon, että kaikki halukkaat sinfoniaorkesteriin sopivien soittimien soittajat, myös uudet trumpetistit, ovat tervetulleita mukaan.

"Saadaanpa ainakin paljon väriä musiikkiin", orkesterinjohtaja Gregory Suszko tuumii.

Orkesteritoiminta on soittajille maksutonta, tukea toimintaansa kerho saa ylioppilaskunnalta. Nuotin vieressä on suunnattu etupäässä Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille ja henkilökun-nalle, mutta muiden oppilaitostenkaan edustajia tai muualla työskenteleviä ei käännytetä ovelta pois. Pääsykokeita ei ole, mutta soittajilta vaaditaan oman instrumentin perushallintaa.

"Jos soittotaitoa löytyy mutta omaa soitinta ei ole, sellainen on kyllä mahdol-lista saada lainaan tai vuokralle", Suszko muistuttaa.

Aiempi kokemus orkesterissa soitta-misesta on toki hyödyksi, mutta sitä ei missään nimessä vaadita.

Nuotin vieressä ollaan avoimia harjoiteltavan ohjelmiston suhteen ja ehdotuksia otetaan mielellään vastaan.

Kaikentyylisiä ja kaikilta aikakausilta pe-räisin olevia kappaleita on mahdollisuus soittaa sovitusten rajoissa, Lady Gagan-kaan ottaminen mukaan ohjelmistoon ei siis ole poissuljettua. Tähän mennessä harjoituksissa on soitettu esimerkiksi musikaaleista The Sound of Music ja Cats tuttuja kappaleita. Esiintymisistä ei ole vielä juurikaan puhuttu, sillä orkesteri haluaa edetä rauhassa ja hioa ohjelmiston niin terävään särmään, että sekä kuulijoil-le että soittajille jää esiintymisistä hyvä mieli.

"Suurimpana haaveena orkesteriker-hon suhteen olisi löytää sille oma toimin-tamuoto ja saada mukaan lisää soittajia, jotta soittomahdollisuudet laajenesivat", musiikinjohdon erikoistumisopintoja Savonia-ammattikorkeakoulussa viimeis-televä Suszko kertoo.

Suszkolla on taustallaan yliopisto-tasoinen musiikkialan tutkinto Yhdys-valloista, Suomeen hänet toi stipendi ja opinnot Sibelius-Akatemiassa. Tällä het-kellä hän opiskelee yliopistolla tietojen-käsittelytiedettä. Saara Hanhela toivoo kerhon olevan pystyssä vielä vuosienkin päästä, vaikka soittajat ja toimitsijat vaih-tuisivatkin opiskelijoiden luonnollisen muuttoliikkeen seurauksena.

Nuotin vieressä harjoittelee tiistaisin kaksi tuntia kerrallaan pääasiallisesti Canthian L2-salissa. Mukaan tahtovia kehotetaan liittymään kerhon sähköpos-tilistalle lähettämällä tyhjä viesti osoit-teeseen [email protected] tai ottamaan yhteyttä Saara Hanhelaan ([email protected]) tai Gregory Suszkoon ([email protected]).

siilosta vilja jatkoi matkaansa rehutehtaille, pientiloille ja valtion viljavarastoihin. Valtion viljavarastot ovat suuria varmuusvarastoja, joissa säilytetään viljaa katastrofien, häiriöiden ja poikkeustilojen varalta. Varastoja on rakennettu ympäri Suomea ja ne ovat käytössä yhä, yksi muun muassa Kuopiossa.

Nousemme siilon katolle, ja eteemme avautuu huikea näköala. Arkinen miljöö näyttää minia-tyyriselta. Olemme 42 metrin korkeudessa. Autot näyttävät leluilta, ihmiset muovailuvahaukoilta. Horisontissa metsä jatkuu silminkantamattomiin. ”Siilot ovat korkeita, jotta ne vetäisivät paljon viljaa viemättä pinta-alaa,” Lappalainen valaisee. Siilotynnyreitä on 12 ja niihin mahtuu yhteensä 5 miljoonaa kiloa viljaa. Siilon korkeutta voi verrata viereiseen 51 metriä korkeaan kirkontorniin.

Ylhäällä meitä ihastuttaa vanha, elegantti hissi. ”Tarkistettu edellisen kerran vuonna 2007” selviää huoltokirjasta. Koikkalainen kertoo aikoinaan jääneensä kahdesti hissiin jumiin. Pö-lyisen nostolaitteen kokeileminen ei houkuttele, joten laskeudumme alas samoja portaita pitkin. Tällä kertaa puluraukka ei suostu pelon vallassa pakenemaan, vaan siirtyy hyökkäyskannalle. Se ei ole päästämässä meitä ohi. Huoltomiehen hätis-teltyä kaveri lopulta kuitenkin pyrähtää lentoon ja räpyttelee ylitsemme. Pääsemme turvallisesti takaisin maankamaralle.

2000-luvun alusta viljasiilo on ollut tyhjillään, koska suorakauppa on lisääntynyt. Viljaa ei enää välitetä eteenpäin siilon kautta vaan suoraan tilalta tilalle. Siiloa ei enää käytetä myöskään kus-tannussyistä. Rekat eivät kulje ilmaiseksi ja siilon laitteet olisi kallista uusia.

Monet viljasiilot ovat Suomessa jääneet tyhjil-leen suorakaupan lisäännyttyä. Tyhjille siiloille on yritetty keksiä uutta käyttöä. On pohdittu, olisiko siiloista hotelleiksi, asuinrakennuksiksi, toimisto-tiloiksi, näköalaravintoloiksi, kiipeilyhalleiksi tai jopa kaupungintaloksi. Uutta, toimivaa käyttöä on kuitenkin ollut vaikea keksiä. Joidenkin mielestä siilot ovat rumia ja ne voitaisiin purkaa. Toiset sen sijaan pitävät 50-luvun funktionalistisia siiloja kiehtovina. Nämä betonitornit ovat kuitenkin tärkeä osa yhteiskuntamme historiaa. Siilot ovat viljavarastoja, jotka ovat pitäneet Suomen kansan leivissä yli monen kylmän talven.

Kun taas kerran olet tepastelemassa viljaa sisältä-vässä siilossa, niin muista: Olet kuolemanvaaras-sa! Yliopistolaisen tulee tietää, kuinka toimia jos huomaa jääneensä ansaan viljasiiloon. Vilja toimii juoksuhiekan tavoin, joten sinne voi vajota nope-asti. Vilja ravitsee, mutta siitä voi tulla hetkessä pahin vihollisesi.

1. Ole kärsivällinen äläkä luovuta. On tapauksia, joissa ihminen on selvinnyt kaksikin tuntia täysin viljaan uponneena.

2. Jos joku on tarpeeksi lähellä kuullakseen huutosi pyydä tätä sulkemaan siilon lämmityslaite ja tyhjennyslaitteisto sekä kutsumaan pelastuslai-tos paikalle. Pyydä auttajaa heittämään lähistöltä löytyviä lautoja tynnyreitä tai muuta. Ne toimivat pelastusrenkaan tavoin.

3. Älä sytytä tulta tai aiheuta kipinöitä. Vilja-siilossa on herkästi syttyvää pölyä. Esimerkiksi Yh-dysvaltain viljasiiloissa on tapahtunut viimeisen neljän vuosikymmenen aikana yli 600 räjähdystä. Niissä on kuollut yli 250 ihmistä ja loukkaantunut yli 1000.

4. Jos satuit ottamaan mukaasi happilaitteet tai hengityssuojaimen, valjaat ja turvaköyden: Käytä niitä.

Pasi Huttunen, teksti & kuva

Kuinka selviät siilosta?

3 tapaa jäädä viljan vangiksi

Fakta:• Siilo-sana tulee Kreikan kielen sanasta siro. Se

tarkoittaa onkaloa, jossa säilytetään jyviä. En-simmäinen moderni siilo rakennettiin USA:ssa 1800- luvun lopussa.

• 120 metriä korkea maailman korkein siilo, Henninger Turm, sijaitsee Saksassa.

• Googlaa Mariestadin upeat graffitit siilon kyljessä!

• Mitä tehdä, jos jää ansaan viljasiiloon? Tulosta ohjeet takataskuun! http://www.nasdonline.org/document/73/d001695/what-to-do-in-case-of-grain-bin.html

Myös Abban Mamma Mia on päässyt yliopiston orkesterikerhon käsittelyyn.

26 Uljas 4 | 16. 4. 2012 27Uljas 4 | 16. 4. 2012

Page 15: Uljas 4/2012

Puman verkkatakki viittaa hiphoppiin, mutta muu olemus huokuu hiukan umpimielistä ja synkkyyteen vivahtavaa pohjoisen korpi-

runoilijaa. Hänen ajatuksia kutkutteleva, rakastavan rujo ja usein hauska tuotan-tonsa ei istu ensivaikutelmaan ja käykin ilmi, että Dxxxa D [diksa dee] on mukava ja avomielinen tyyppi. Haastattelu venyy nauhan purkamisen kannalta tuskallisen pitkäksi, mutta antoisaksi rupatteluksi.

Dxxxa D liikkuu hiphopin, elektron, lavarunouden ja tarinankerronnan rajapinnoilla monipuolisesti ja pysyttelee askeleen edellä määrittelijöitä. Viime vuonna hän julkaisi kaksi levyä ja tänäkin vuonna jo kasetin. Tulossa on runokirja ja myöhemmin novellikokoelma tai ro-maani. Taiteilijanimi on mukailtu hänen omastaan ja ne äxät tulevat juuri sieltä, mistä ensiksi veikkaa.

”Kun aloin suomiräppiin, niin kaikilla oli hienot lempinimet. Arvelin, ettei se saa olla teennäinen, vaan pitää olla omasta nimestä johdettu. Otin pornosta sen kolme äxää. Dxxxa on teatraalinen hahmo, filtteri. Yritän häivyttää oman arkipersoonani siitä. Omaa nimeäni en kerro julkisuuteen”, Dxxxa kertoo.

”Jos koettaa simppelisti sanoa, mitä teen, niin se on synteesi räpista ja rytmi-

musiikista, elektrosta, tarinankerron-nasta ja lausunnasta. Hyvin kokeilevaa se on. En tykkää tehdä mihinkään genreen. Hiphop-skenestä tulee tietty eksplisiitti-syys ja rujot aiheet. Mun jutut ei hirveän kaunosieluisia ole”, hän jatkaa.

”Teinipojasta asti olen ollut mukana hiphop-kulttuurissa. Vuonna 1984 aloin breikkaamaan ja sitten innostuin graffi-tien maalaamisesta. Räp tuli seuraavaksi. Englanninkieliset kokeilut ovat jääneet unholaan ja uudestaan kiinnostuin siitä suomenkielisen räpin nousun myötä. Myöhemmin skaala on sitten laajentunut kaikenlaiseen musiikkiin. Pari vuotta sitten tehtiin freejazz-levy.”

Haastattelu Jokelan pöydässä keskeytyy kun paikallinen tanssitaiteilija saapuu ostamaan Dxxxan viime vuonna ilmesty-neen levyn Sydänten taksikuski, nim-marilla tietenkin. Tyytyväinen levyn-omistaja kertoo, miten Erilainen jäbä –kappaleeseen on helppo samaistua.

”Kai se joitakin ärsyttää, mutta ei ne mulle tuu sitä sanomaan. Yleensä kei-koilla ja Facebook-sivulla saa positiivista palautetta. Mieleenpainuvin palaute on ollut, kun semmoinen nuorempi hiphop-pari tuli kiittelemään kädestä pitäen ja sanoi, että mun musiikki on auttanut vaikeiden aikojen yli. Olin jopa hiukan

liikuttunut. Emmä osais kuvitella parem-paa palautetta, kuin että joku on saanut jotain lohtua”, Dxxxa pohtii taiteensa saamaa vastaanottoa.

Kappale Erilainen jäbä tuntuu löytä-vän kaikupohjaa hyvin monen ihmisen sydänkammioista.

”Siinä on hirveästi itseironiaa. Var-maan jokainen pystyy jotenkin tarttu-maan siihen: Maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä, samanlaisia ja erilaisia”, hän siteeraa itseään.

Dxxxa D:n tuotannon vahva poliitti-suus kumpuaa arjen viiltävästä analyy-sistä, jota hän ei liikoja kevennä. Hän toteaa olleensa nuorena kova maailman-parantaja, vihainen nuori mies, mutta muuttuneensa sittemmin kärttyiseksi keski-ikäiseksi.

”Taiteen teossa on eduksi jos pystyy käyttämään koko tunneskaalaansa ja löytämään uusia näkökulmia siihen mistä tekee biisejä: tarttuu ihan arkiympäristön pieniin yksityiskohtiin. Luulen, että sieltä välittyy mun arvomaailma”, hän toteaa.

”Sanotaan, että kaikki on poliittista ja mä uskon siihen. Ei ole epäpoliittista aktia. Ihminen on laumaeläin ja kaikella mitä tekee, on jotain yleistä merkitystä. En usko porvarilliseen privatismiin.”

Suoraa poliittista julistamista hän kertoo kaihtavansa, mutta painottaa ettei kaikkea pidä hyväksyä.

”Kyllä mä oon hyvin vihainen tästä maailman meiningistä. Kuinka epätasa-arvoinen tää maailma on ja kuinka luokkayhteiskunta on tehnyt paluuta vii-meiset 15 vuotta. Vähintä mitä voi tehdä, on sanoa vaikka taiteen keinoin.”

Taiteen keinoin tosin sanotaan aivan liikaa ei-mitään.

”Valitettavasti apurahaa jaetaan pikkukivalle puuhastelulle, joka on keskiluokkaista, epäpoliittista muniinpu-haltelua. Sellaista turvataidetta, jossa ir-rotetaan omat tunteet yhteiskunnallises-ta kontekstista. Hyvä taide repii jonkin verran hajalle tekijäänsä ja kokijaansa”, hän paukuttaa.

Toimeentulonsa hän löytää pieninä tilk-kuina sieltä täältä. Keskiluokkaistumista ei ole näköpiirissä. Keikka Kulttiksen runoklubilla Jokelassa oli sekin puitteil-taan maanläheinen. Keikan jälkeen häntä houkuteltiin yökerhoon, mutta Dxxxa ei ollut varma, koska ei halunnut olla vai-vaksi sille kulttislaiselle, jonka sohvalla majoittui. Farmari-Volvoa ei kuulemma löydy ostoslistalta.

”Vittu, mä en omista edes ajokort-tia. Aikuistuminen on jotain mitä voi muistella vanhana jälkeenpäin. Mun mielestä on tärkeetä, että tekee sitä, mikä on intuitiivisesti oikein. Oon vastaan sitä ajatusta, että ollaan nuorena radikaaleja ja sitten yhtäkkiä kun aletaan aikuiseksi, se kaikki katoaa. Sehän mitätöi kaiken mitä on elänyt siihen asti!”

Taiteellaan hän tienaa jonkin verran ja pätkätöillä loput, mutta turvatuksi hän ei toimeentuloaan kutsu.

“Onneksi mä saan nykyään jonkun verran rahaa näistä taidehommista. Apurahoja on tullut huonosti. Jos saisin apurahoja, niin ei tarttis tehdä niin paljon hanttihommia.”

Prekaari sanataidetyöläinen Dxxxa D on vielä keski-ikäisenä-kin vihainen havainnoidessaan hyvää vauhtia rakentuvaa luok-kayhteiskuntaa. Huomionsa hän pukee taiteen asuun ja sitä on hienoa kuunnella. – Pasi Huttunen, teksti & kuva

Rujosieluinen runomies

”Hyvä taide repii jonkin verran hajalle tekijäänsä ja kokijaansa

28 Uljas 4 | 16. 4. 2012 29Uljas 4 | 16. 4. 2012

Page 16: Uljas 4/2012

Tervetuloa taas kokeilevan kurjuuden keittiöön! Kokkaamme joka viikko terveellistä ja ravitsevaa epätoivoruokaa puhtaista kotimaisista aineksista. Tämän-kertainenkaan ateriamme ei tule olemaan poikkeus, sillä valmistamme perinteistä yliopisto-opiskelijaa pro gradu -kastik-keessa.

Hanki ensin yksi kokonainen suoma-lainen opiskelija. Suosittelemme käytettä-väksi joko tuoretta tai parilla välivuodella marinoitua ylioppilasta. Esikypsennä opiskelijaa pääsykokeissa ja hiillosta häntä viivyttämällä tuloksia pari kuukautta hyvän stressitason takaamiseksi.

Esikypsennyksen jälkeen (vaiheessa, jossa asiantuntijat sanovat ylioppilaan kypsyneen ns. fuksiksi) voi keitokseen li-sätä maun mukaan huolia, murheita ja tur-hia toiveita sekä mahdollista päänvaivaa sivuainevalinnoista. Kerrassaan loistavia mausteita saa myös Kelasta; tämänker-

tainen reseptimme sisältää hyppysellisen opintotukihakemuksia. Jätä fuksi maus-tamisen jälkeen kypsymään kannen alle perusopintoliemeen noin vuodeksi.

Kaada liemeen aineopinnot ja pilko valmiiksi sivuaineet tarjottimelle. Lisäile sivuaineita keitokseen kurssi kerrallaan ja nosta hellan vaatimustaso noin kaksin-kertaiseksi. Mikäli vaikuttaa siltä, että liemessä ei ole tarpeeksi opintopisteitä, voi sekaan heitellä hieman uhkauksia opintotukien takaisinperinnästä. Anna kypsyä tasaisesti vielä noin vuoden ajan.

Ota esiin proseminaarivuoka ja kaada keitos siihen. Opponoi hyvin asiallisen maun säilyttämiseksi. Laita vuoka uunin keskitasolle noin 180 opintopisteeseen 1–1,5 vuoden ajaksi. Ota keitos hetkeksi ulos ja siivilöi tässä vaiheessa pois liemes-tä syntynyt kandidaatintutkinto, arvos-tele ja lopuksi silppua se huolella. Lisää vastasilputtu, tuore kandidaatintutkinto mausteeksi. Purista rivakalla otteella opis-kelijasta loputkin mehut erilliseen astiaan kastiketta varten. Käännä uunin lämpötila 300 opintopisteeseen ja aseta keitos aivan uunin alatasolle.

Valmista kastike: sekoita kandidaat-tivaiheessa puristetun elämännesteen sekaan makusi mukaan reilusti unetto-mia öitä ja pari hermoromahdusta – tätä reseptiä varten olemme varanneet hyppysellisen tuoretta, englannista tuotua burnoutia. Ota kypsä opiskelija uunista ulos, tarjoile kastikkeen sekä opintolainan korkojen kera.

Nimim. ”Uskali”

Opiskelijaa à la pro gradu

”Hanki ensin yksi kokonai-nen suomalainen opiskeli-

ja. Suosittelemme käytettäväksi joko tuoretta tai parilla välivuo-della marinoitua ylioppilasta.

Platonin arvoituksen jäljilläHolger Thesleff (s. 1924) on lukenut Platoninsa ja jakaa tietämystään viime vuonna ilmestyneessä teoksessaan "Platonin arvoitus". Kyseessä on todella perusteellinen ja helposti lähestyttävä yleisesitys Platonin filosofiasta.

Thesleffin filologinen elämäntyö antiikin kreikan kielen ja kirjallisuuden, varsinkin Platonin parissa, on vakuuttavaa ja hän on nauttinut kansainvälistä arvostusta. Thesleffin tulkinnat eivät ole seuranneet yleistä Platon-ortodoksian päälinjaa, vaan hänen pyrkimyksensä on ollut historiallinen. Dialogit tulee nähdä niiden alkuperäisessä kontekstissa.

Teos jakaantuu neljään laajempaan kokonaisuu-teen, joissa lähestytään Platonin filosofiaa, dialogeja ja platonismia eri suunnilta. Tietomäärä on valtava.

"Yksinkertaisia eettisiä ohjeita, aina käyttökel-poista elämänviisautta ei Platonilta hevin löydy. Dialogien rakenne saattaa vaikuttaa hämmentävältä ja hänen huumorintajunsa omituiselta."

Paljon asiaa kuitenkin löytyy, ja teos antaa val-

miuksia lähestyä itse dialogeja ja Platoniin liittyvää tutkimusta. Thesleff onnistuu purkamaan Platonin ajatteluun kohdistuvia ennakkoluuloja sekä avaa-maan Platonin suhdetta Sokrateehen.

Filologinen lähtökohta rikastaa tulkintaa mutta ajoittain raskauttaa lukemista. Käsiteltäviä dialogeja on paljon, joten ymmärrettävästi osa tulkinnoista jää pinnalliseksi. Kuitenkin tiettyjen dialogien syvällinen analyysi ja Platonin position etsiminen ovat teoksen parasta antia. Hetken lukemisen jälkeen tekee todella mieli tarttua alkuperäisiin Platonin dialogeihin.

Platonille dialogit olivat keskustelun taustoitta-jia, todellisen keskustelun harjoituskuvia, jotka oli suunnattu filosofiselle älymystölle eikä julkisuuteen. Nykyään, toistaiseksi vielä, Gutenbergin galaksissam-me suhtaudumme tekstiin toisin. Thesleffin sanat paperilla avaavat kuitenkin Platonin arkkua hieman ja samalla kannustavat perehtymään lisää.

Olli Kaarakka

TARJOUS KESÄLLE!

Kesä, tuo vuodenajoista lämpöisin. Vaan mikäpä sen hauskempaa kuin pakata ulkoilu kamppeet reppuun ja antaa palaa. Hauskaa riittää kun vesi pärskyy tai muta lentää.

Oletko ajatellut järjestää polttarit tai

muuten vaan ajanviettoa kaveriporukalla?

Anna meidän auttaa, seuraavassa muutamia vaihtoehtoja.

Paintball 25 € /hlö + kuulat Melontaretki 39 € /hlö Mönkijäsafari 25 € /hlö (2 hlöä/mönkijä) Vesijettisafari 50 € /hlö(2 hlöä/jetti) Savolaiset olympialaiset 39 € /hlö Ranta saunat 10 € /hlö Nuottakota (illan viettoon) 50 € /h /(ryhmä) Ruokailu nuottakodalla 22 € /hlö /(alkaen) Hinnat pitävät sisällään verot ja oppaan palvelut! Toimimme Rauhalahden leirintäalueella ja Tahkovuorella!

www.seikkailukuopio.fi [email protected]

0400- 202 303

Do you want to achieve a high-level position with an international enterprise?Or gain the all-round skills needed to become an entrepreneur yourself? We can help you fullfil your ambitions!

Jyväskylä University School of Business and Economics is launching a new

under the auspices of the newly established JSBE Institute of Strategy and Entrepreneurship starting 1st September.

To be able to apply, you should : 1. Have a Bachelor’s Degree (in any relevant field) by the end of 20122. Have an excellent knowledge of English3. Be higly motivated and committed to study in the programme

Applications to be submitted to JSBE by 15th May 2012.For further instructions see www.jyu.fi/jsbe/ibe

JYVÄSKYLÄ UNIVERSITYSCHOOL OF BUSINESS AND ECONOMICS

KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ1.5.–31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ.Soluasunnot 190–260 € / kk / asukasTiedustelut puh. (09) 3877133, [email protected] • www.latokartanonyokyla.fi

Joensuulaisläh-töinen räppäri ja tuottaja Haamu julkaisi huhti-

kuun alussa yhteislevyn Vieläkin leppoisaa rap-yhtyeen kanssa. Vielä-kin leppoisaa kollektii-vin juuret puolestaan ovat ympäri Suomea ja yhdistävänä tekijänä on Suomen west-side eli Turku. Nyt Joku Roti Recordsin julkaisema pidemmälle viety –albu-mi yhdistää tekijöiden-sä tavoin rapin juurevaa itä- ja länsirannikon tunnelmaa - tosin lep-poisa levyllinen tuntuu kallistuvan enemmän lännen leveiden soundi-en suuntaan.

Haamulla, aka Mika Kurvisella, Joensuu jäi taakse viitisen vuotta sitten. Hän varttui Rantakylässä.

”90-luvulla se oli aikamoinen villi länsi. Kävin Rantakylän ala-astetta, jossa oli ne legendaariset skinit vastaan Somalit maaot-telut”, Kurvinen kertoo.

24-vuotiaalle Kurvi-selle Rantakylän kuului-simmat rajuudet jäivät kuitenkin kuulopuheik-si, sillä illasaikaan oli vielä pysyttävä tuohon aikaan kotona.

”Joka tapauksessa Rantakylä oli harmaine kerrostaloineen tuol-loin nuorelle passiivi-nen ympäristö. Siellä kun pyöri, niin syntyi varmaan halu nähdä muutakin”, Kurvinen pohtii.

Haamun levyltä löytyvässä kappaleessa Räppiunel-mii hän avaa nuoren 12-vuotiaan Joensuun- Kurvisen maailmaa.

”Vanhemmat eros, idylliset hetket haihtu, säröistä pirstaleiksi vuosituhat vaihtu, ne piti kai mua tyhmä-nä, kun en jaksanu koulussa nyhjätä, elän itse sys-teemin mukaan, mutta se kaikki tuntu niin tyhjältä”, Haamu riimittelee.

Nyt Kurvinen kuitenkin opiskelee Turun yliopistos-sa Venäjää neljättä vuotta.

”Olen priorisoinut musahommat aina koulun edel-le ja kieliopinnot ovat tavallaan suunnitelma b, mutta kaikki mitä opiskelee on aina kotiinpäin”, Kurvinen pohtii.

Tuottajana Haamu on ehtinyt moneen paikkaan. Seuraavaksi hänen tekemiään taustoja kuullaan muun muuassa Stepan ja Aren syksyllä ilmestyvällä yhteis-levyllä. Haamu kertoo myös viimeistelevänsä parhail-

laan niin ikään syksyllä ilmestyvää kolmatta soolole-vyään. Kaksi ensimmäistä oli omakustanteita, mutta seuraava näyttäisi löytäneen julkaisijan.

”Levy on jo melkein nauhoitettu ja julkaisu tapah-tunee elo-syyskuussa. Levy-yhtiön suhteen suunnitel-mat on jo pitkällä, muttei siitä vielä uskalla tarkemmin puhua”, Kurvinen toteaa.

Vieläki Lepposaa ja Haamu nähdään Itä-Suomen seudulla seuraavan kerran 10. toukokuuta Kuopion Henry’s pubissa. Samaan iltaan täräyttävät myös tou-kokuun toinen päivä uuden levynsä julkaiseva Suomi-räpin parhaiten vaalittu salaisuus Ilkka Kalevi Tillanen sekä Stepa & Are.

Vieläkin lepposaa, Haamu, Ilkka Kalevi Tillanen, Stepa & Are 10.

toukokuuta Kuopion Henry’s pubissa.

Jarkko Kumpulainen

Joensuulaista räppiä Turusta

Pirita M

änn

ikkö, kuva

Toivottaa hyvää Wappua!

Arvio

Joensuulaislähtöinen Haamu julkaisi yheislevyn Vieläkin lepposaa -yhtyeen kanssa. Syk-syllä ilmestyy kolmas soololevy

Pakina | Kypsä opiskelija

30 Uljas 4 | 16. 4. 2012 31Uljas 4 | 16. 4. 2012

Page 17: Uljas 4/2012

Anssi Ylirönni | Matias

Kuopio

Joensuu

Savonlinna

16.4. Kv-stormaus Lukemalla klo 16.00-18.00. Tarjolla välipalaa ja keskustelua kaikkia opiskelijoita koskevista aiheista.Tervetuloa stormaamaan!17.4. ESN KISA: Rock’n Roll Bileet Armaassa klo 22:00->!29.4 Sawo-Karjala –excu

14.4. Varnitsan järjestämät lavatanssit Teatteriravintolan lasiteras-silla.17.4. Ylioppilaskunnan kevätkeilaliiga järjestetään Cosmicissa24.4.2012 Edustajistopäivät klo 11:30-14:15. Carelian aulassa 26.4. 8-Appro, ks. FB-tapahtuma 8-Appro 201229.4. Sawo-Karjala 30.4. Vapun hulinat8.5. Ylioppilaskunnan kevätkeilaliiga järjestetään Cosmicissa

24.4 Pedaryn kevättanssit ja Pre-Wappu bileet25.4 Edustajistopäivä klo 11.30-14.15

Kaikkien kampusten Wappu-viikon ohjelmasta oma aukeama tässä lehdessä.

Tiedottaa:Kellarin kätköistä

Vapise Hithcock! Giant Claw jättää maestron Linnut-kin suuren kouran

kynsiin. Fred F. Searsin oh-jaama elokuva on unholaan vaipunut 50-luvun scifi-helmi. Ehkä juuri siitä syystä, että se on monesti rankattu maailman huonoimpien elokuvien joukkoon.

Tarina alkaa globaalin paniikin iskiessä. Armeijan koneet katoilevat taivaal-ta jälkiä jättämättä. Tutkat eivät paljasta mitään, ja lentäjien näköhavainnot ufoista lisäävät paranoiaa kaaoksen keskellä. Mys-teerinen ufo paljastuu suureksi linnuksi, joka on saapunut ulkoavaruudesta. Perinteiset aseetkaan eivät siihen tehoa, sillä lintua ympäröi antimateriasta muodostuva suoja-kilpi. Lintu ei myöskään kunnioita telluksen arkkitehtuuria. Ei ole siis väärin epäillä, että 50-luvun LSD-kokeet heijastuvat käsikirjoit-tajien kynänjäljessä.

Elokuvan kököt erikoisefektit hakevat vertaisiaan elokuvahistoriasta. Vaikka hirviö-lintu onkin vihamielinen, tökerö ja huvittava keppinukke aiheuttaa lähinnä sympatiaa vää-rinymmärrettynä kierosilmäisenä ja vain tu-pollisen hiuksia omaavana olentona. Pääosaa näytellyt Jeff Morrow paljasti myöhemmin, että näyttelijät näkivät linnun ensimmäistä kertaa vasta valkokankaalla. Morrow itse jou-tui häpeissään poistumaan ensi-illan aikana teatterista, kun yleisö ulvoi naurusta näh-dessään hirviön. Efektien lisäksi elokuvan

ylidramaattinen dialogi ja tiukat onelinerit pitävät mielenkiinnon yllä loppuun asti ja jättävät pysyvät jäljet katsojan takaraivoon.

Jos Hitchcockin Linnut on lainaillut elo-kuvasta parhaimmat palat, niin Terminator 2 on ryöstöviljellyt suoraan Giant Claw:n lop-pukohtauksesta - katsokaa vaikka itse. Viisi tähteä ja viiden tähden viskipullo elokuvalle, joka sopii rentoon illanviettoon kuin vesuri itä-suomalaisen metsurin otsalohkoon. ”It’s just a bird!”

Mikko Puhakka

Giant Claw – ruma kuin petolinnun pyrstö

Hae liikuntatuutoriksi Kuopion kampukselle syksylle 2012.Hakuaika on voimassa 15.4 saakka. Sähköinen hakulomake löytyy täältä. http://elomake.joensuu.fi/lomakkeet/4083/lomake.html

Vaikuta viestintään! (Ja voita samalla viikon ruuat)Haluatko vaikuttaa yleisesti ylioppilaskunnan viestintään? Ovatko ylioppilaskunnan tavat mainostaa tapahtumia, liikuntaa tai eduvalvonta-asioita puutteellisia? Mitä asioita halutaan tietää facebookin kautta? Linkki kyselyyn: http://elomake.joensuu.fi/lomakkeet/3794/lomake.html

Tervetuloa mukaan Joensuun kampuksella järjestettävään Floo-ran päivän juhlaan tiistaina 15.5.2012 klo 17.00 alkaen. Kuljetukset järjestetään sekä Kuopiosta että Savonlinnasta. Flooran päivän juhlalle on perustettu omat sivut, joilta löytyy tiedot ilmoittautu-misesta: https://www.uef.fi/intra/flooran-paiva

Ilosaarirockin kahden päivän ennakkolippu (la-su13-15.7.2012) maksaa 75 euroa. Myynnissä kampustoimistoilla. Vain käteis-maksu.

26.4. ISYY:n edustajiston kokous, videoneuvotteluna, lisätietoa myöhemmin!

Highway Burns pilke silmäkulmassaJoensuulaisyhtye Highway Burns on edennyt ensimmäiseen pitkäsoittoonsa, joka kantaa nimeä Dirt, Sand and Sleep-less Nights. Miksi?

"Se on teemallinen kokonaisuus, jossa liikutaan moniulotteisissa vesissä. Toivoa ja huumoria on kuitenkin synkkienkin sävyjen takana", biisintekijä Tuukka Tams toteaa.

"Se on illanviettotyyppinen levy, jossa on monenlaisia biisejä", Mikko Sorsa jatkaa.

Albumi julkaistaan ainoastaan vinyy-linä. "Vinyyli on hieno formaatti ja cd ei ole", Tuukka heittää. Levyn huippuhet-kiin lukeutuu muun muassa What I Want to Drink.

"Fiilistelin meidän bändin alkuaikona Eddie Spaghettin Supersuckers-yhtyeen pilke silmäkulmassa - tyyppistä countryä, ja vaikken vuosiin ole heitä kuunnellut, niin sieltä ne vaikutteet lopulta tulivat. Teksti on humoristinen näkökulma erään ihmistyypin baarikäyttäytymisestä. Biisistä oli selkeä visio, kuinka se nousee ja kasvaa", Tuukka kertoo.

"Meidän keikoilla käyneet ihmiset haluavat kuitenkin myös peruscount-ryä, mutta runsaalla soitinvalikoimalla biiseihin saadaan hauskoja yksityiskoh-tia. Keikkasettimme muotoutuvat sen mukaan, miten yleisö reagoi biiseihin", solisti Elina Nenonen täydentää. "Sehän ei silti tarkoita, etteikö voitaisi tarjota myös yllättäviä fiiliksiä", Tuukka lisää.

"Freak-biisiin halusin tehdä dueton ilman selkeää kertsiä. Sitä on soitettu tosi

monella eri tavalla", Tuukka toteaa. ”Brother-biisissä haluttiin katsoa,

miten progeksi pystytään taipumaan. Ehkä viidennellä soittokerralla se rupesi aukeamaan. Nyt se biisi elää ja voi hyvin ja on ehkä suosikkini levyltä", Mikko kertoo.

" The Diminishing Star on just sel-lainen kappale - syvä tarina. Se on levyn vanhin kappale ja tavallaan meidän mu-siikin risteys. Silloin kun toi tehtiin, niin se oli jotain aivan muuta kuin mitä kaikki aiempi oli ollut, ei ollut enää sitä pelkkää hilipatihippaata. Siinä on paljon osia ja elementtejä, joten se otti kauan ennen kuin loksahti kohdalleen, mutta nyt se rullaa hyvin ja on luonteva. Ihan tarkoi-tuksella siihen on hietetty vaikutteita tosi monista musatyyleistä ihan vanhoista heviballadeista progeen ja hiphoppiin, mutta kai se on silti aika perushaikkareita vaikka missä liemessä keittäisi", Tuukka toteaa.

Highway Burns heitti peräkkäisinä iltoina julkaisukeikat Jokelassa ja Keru-bissa.

"Keikkakommentteina sen verran, että oli kyllä mahtavaa. Saatiin kaksi erilaista keikkaa tehtyä, mikä oli ollut tavoitteena-kin. Väkeäkin oli tullut tosi mukavasti ja tunnelma molemmissa keikoissa erityi-nen, joten ei voi muuta kuin olla tyytyväi-nen. Kunnon bileitä haluttiin ja kunnon bileet saatiin! Kyllä nämä menevät sinne ikimuistoisten keikkojen kastiin. Tuhan-net kiitokset kaikille paikalle saapuneil-le", Tuukka kommentoi.

Omien kappaleiden lisäksi Jokelassa kuultiin yllätyscoverina Guns N' Rosesin Nightrain.

"Nightrain on jo pari vuotta vanha idea, mutta jostain syystä se ei ole oikein loksahtanut kohdalleen aiemmin - tai sitten sille ei ole ollut oikeaa paikkaa. Tiedä sitten. Yleensäkin on kiva soittaa covereita, joista saa ihan omanlaisen-sa, ja tää toimi siihen. Tuossa on hyvää syvyyttä, mutta se on piilossa kaiken sen hardrock-kohkauksen alla. Kun sen riisuu niin onhan siellä aika masentava tarina. Sopii siis meille! Yleensäkin nuo tarinat ovat meille tärkeitä juttuja."

Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia

yhtyeellä on? "Vaikka levy on juuri ilmestynyt,

haaveena olisi ruveta lähitulevaisuudessa tekemään uusia äänityksiä. Ideoita on paljon", Tuukka toteaa.

"Tälle levylle valikoituivat kokonai-suuden kannalta tärkeät biisit", Elina jatkaa.

"Tulevaisuuden haaveena on sellainen villi idea, että ei sovittaisi mitään etukä-teen, vaan käytäisiin kesällä soittelemas-sa siellä täällä", Mikko tuumii."Tuollainen sopii juuri Highway Burnsin henkeen. Tän on kuitenkin tarkoitus olla kivaa", Elina päättää.

Pertti Pulkkanen

Uusi levy:

Bon Scottin elämä ja kuolemaChuck Berryn ja Led Zeppelinin sekoitukseksi tituleerattu Ac/Dc on eräs universumin laa-dukkaimmista rockyhtyeistä ja monille nimen-omaan Bon Scottin aikainen bändi on kaikkein keskeisin. Clinton Walkerin käsialaa oleva High-way to Hell-teos on juuri julkaistu Ville Putron suomennoksena.

Legendaarisen solistin elämänvaiheet kyt-keytyvät elämäkerrassa Ac/Dc:n historian ohella sitä edeltäneisiin Valentines ja Fragernity- yh-tyeisiin. Scottin liityttyä Ac/Dc:hen loppuvuo-desta 1974 hän oli yli kymmenen vuotta Angus Youngia vanhempi ja kävi näin ollen luontevasti eräänlaisesta isähahmosta. Toisin kuin ehkä myöhemmin, ainakaan alkuvaiheessaan Ac/Dc ei edustanut metallia, vaan yhtyeen vaikutteet oli-vat aidossa 50-luvun rockissa sekä bluesissa. Yh-tyeen varhaiseen levytysohjelmistoon päätyivät esimerkiksi Van Morrisonin varhaisen yhtyeen Themin ohjelmistosta tuttu Baby Please, Don’t Go sekä Chuck Berryn Schooldays.

Yhtyeen diskografiassa todellisena harp-pauksena eteenpäin pidetään vuoden 1977 Let There Be Rockia, jonka kirkkaimpia helmiä ovat

nimiraita sekä Whole Lotta Rosie. Lopullinen kaupallinen läpimurto oli vuoden 1979 Highway to Hell, samalla ensimmäinen Mutt Langen tuottama yhtyeen longari.

Jo seuraavan vuoden helmikuussa Bon oli edesmennyt. Teos kertoo rockin villimiehiin lukeutuneen Bonin olleen lavan ulkopuolella tarvittaessa itse ystävällisyys, todellinen herras-mies. Siloittelemattomuudessaan Highway to Hell on ehdotonta luettavaa jokaiselle Ac/Dc /Bon Scott -diggarille. Yhtyeen jäsenten luonteita ja keskinäisiä hierarkioita tuodaan teoksessa esiin, mutta

kaiken ulkomusiikillisen revittelyn vastapai-noksi kirjassa voisi aivan hyvin olla runsaammin puhtaan musiikillisia anekdootteja niin vaikut-teiden kuin levytysten osalta. Niitä vaillekaan ei toki jäädä; mainittakoon vaikka Bon Scottin olleen Steve Marriott- diggari ja Valentinesin coveroineen rankinta

Small Facesiä esikoissinglensä kakkospuolelle I Can’t Dance with You- kappaleen muodossa!

Pertti Pulkkanen

Highway to Hell

”Morrow itse joutui häpeis-sään poistumaan ensi-illan ai-kana teatterista, kun yleisö ulvoi naurusta nähdessään hir-viön.

32 Uljas 4 | 16. 4. 2012 33Uljas 4 | 16. 4. 2012

Page 18: Uljas 4/2012

On tullut taas se aika kuusta, kun pitäisi vetää päähänsä mietintämyssy ja vääntää pakina. Päässä ehkä liikkuu

vielä jotain, ja aineksia voi tietty hakea myös tiedon valtatieltä. Pelkään kuitenkin, että lop-putuotteella ei enää ole tuoreustakuuta.

Miksi näin? Aloittaessani pakinoinnin elämä tuntui taianomaiselta, ja ihmeellisiä havaintoja syntyi alituisesti. Maailma tuntui olevan auki edessäni, suorastaan levällään kuin Babylonin portto. Nyt kuitenkin on alkanut tuntua siltä, että oman uoman mää-räävät suureksi osaksi tekijät, joihin itse ei voi vaikuttaa.

Tämä päätelmä on kaikkea muuta kuin inspiroiva, mutta sen kanssa lienee oppinut elämään suurin osa maamme aikuisista kan-salaisista. Aikuistuminen on rankkaa, mutta aikuisella on enemmän työkaluja päänsä puu-duttamiseen kuin lapsella. Vaihtoehtoisesti voi turvautua pakopaikkoihin tai ”positiivisiin tulkintoihin”. Yhteistä kaikille keinoille on, että niiden voima on rajallinen.

Ehkä tässä on ainoastaan kyse siitä Mika

Waltarin toteamasta ilmiöstä, että harva paki-noitsija pystyy pysymään tuoreena paria vuot-ta kauempaa. Kaikelle on aikansa, ja usein on parasta osata lopettaa ajoissa. Kaikilla lienee kokemuksia liian pitkälle viedyistä jutuista, eikä niitä muistele mielellään.

Jos kaikki pysyisi ja säilyisi, kehitystä ei voisi tapahtua. Meteoriitti tuhosi dinosauruk-set (paitsi linnut, olettaen että ne kuuluvat sukupuuhun), ja tilalle kohosi pörröisten olioiden kuningaskunta, jonka turkiton vesa puolestaan nyt myllää maailmaa. Jääkö mei-dän jälkeemme jotain muuta kuin ydinlaskeu-ma tai kerros myrkyllisiä kemikaaleja, ja jos näin, mitä siitä kehkeytyy? Tämän saa kertoa tulevaisuus vuorollaan.

Nyt kuitenkin mieleeni luo valoa paitsi hetkellinen vapauden tunne ja pieni hiprakka, myös kevätaurinko, joka lankeaa limoviiku-nani lehdille. Oloni on jotenkin luottavainen, vaikka tiedänkin maailmassa tapahtuvan sanoinkuvaamattomia kauheuksia.

Loppu ei tule kuitenkaan vielä nyt, vaan vasta ensi numerossa.

Lopun alkutodistaa arjen ihmeeksi.

Juon kaljaa mukistani. Joukko banaanikärpäsiä on tehnyt siitä uima-altaan-sa. Niiden aremmat toverit sinkoilevat minun ja näyttöni välissä. Olen löytä-nyt toimistotuolistani mukavan asennon, mutta olen hieman huolissani siitä, kuinka kauan tuoli mahtaa enää kestää.. - Henri Rönkkö, teksti & sxc.hu, kuva

” ”Jos kaikki pysyisi ja säilyisi, kehitystä ei voisi tapahtua.

Mikä rakennus perustettiin 300-luvulla eaa. ja sen kokoelmat organisoi Demetrios Faleronlainen? Julius Caesarille lankeaa kunnia ökypytingin tuhoamisesta. Vuonna 1989 Egypti julisti kilpailun sen uudelleenraken-tamiseksi. Kilpailun voitti Snøhetta, pieni norjalainen

toimisto, joka ei koskaan ollut voittanut arkkitehtikilpailua ja joka oli rakentanut varsin vähän suuren mittakaavan rakennuksia. Rakennus avattiin 2002 ja sitä pidetään yhtenä viime vuosikym-menien merkittävimmistä arkkitehtonisista töistä. 1) Aleksandrian majakka. X) Ptolemaioksen observatorio. 2) Aleksandrian kirjasto.

Minkä sairauden hoidossa käytettiin kiinapuuta? Kotoisin Perusta ja se oli aikanaan lääketieteellisesti merkittävä: jesuiitat toivat puun kuorta Eurooppaan 1600-luvulla ja tekivät siitä lääkettä, joka sekoitettiin veteen ja juotettiin potilaalle. Se vaikutti kuumetta

alentavana lihasrelaksanttina ja esti kylmänväreitä. Tämä lääke oli niin ällöttävän makuista, että Oliver Cromwell teki itsestään byrokraattisen läsnäolemattoman eli kalmon kieltäytymällä juomasta sitä ja menehtyi tautiin, joka on riivannut ihmiskun-taa tuhansia vuosia. Ja riivaa yhä. WHO:n mukaan se kuuluu maailman pahimpiin terveysongelmiin. Tautiin sairastuu yli 50 miljoonaa ihmistä vuodessa ja kuolee yli miljoona, näistä 90 prosenttia Afrikassa.

1) Beriberin. X) Malarian. 2) Kupan.

Rillumarei-viihteen merkkiteos Rovaniemen markki-noilla sai ensi-iltansa marraskuussa 1951, ja kriitikot löivät filmin lyttyyn tyylillä 6-1. Eräs arvostelu totesi: ”Törky on törkyä”. Yleisöä, joka nauroi niin että rappa-us tippui teattereiden katoista, riitti teattereiden lip-

puluukuilla sonnan heitosta huolimatta. 1954 seurasi kosto, jossa irvailtiin korkeakulttuurille, taiteelle ja kaikelle sille kylddyyrille, josta on aina käynyt Suomessa huuto syyri, ainakin Eino Leinon mukaan. Pilkan kohteena olivat Helsingin seurapiirit, abstrakti taide ja ”Hyi saatana – ooppera”, Seppo Rätyä siteeraten. Leffa on kaikkien näköispatsasdiggareiden must see-tapaus. Mikä?

1) Hei, rillumarei. X) Just jetsulleen jees. 2) Lännen lokarin veli.

Tunnetko henkilön? Hän syntyi 1.6.1926 ja remelteli itsetietoisesti: ”Minä olen ollut kalenterissa, mutta en koskaan ajoissa.” Hänen kanssaan työskennellyt itävaltalainen elokuvaohjaaja ja suuri humoristi manaili aikoinaan: ”Tapanani oli soittaa hänelle yhdeksältä aamulla ja hän ilmaantui paikalle puolilta

päivin. Nykyisin soitan hänelle toukokuussa ja hän ilmaantuu lokakuussa.” Hänestä tehty kuuluisa kappale – kumma kyllä se kertoo nykyään toisesta henkilöstä – on yksi maailman eniten myydyistä äänitteistä.

1) Jane Russel. X) Marilyn Monroe. 2) Marlene Dietrich.

Mikä on pohjoisimpana elävä kädellinen eläin lukuun ottamatta ihmistä?

1) Japaninmakaki. X) Japaninmaki. 2) Ai-ai.

1

3

2

4

5

LET’S BESSERWISSER!Itäiset Turhan Tietäjät ry

1 2 3 4 5Nimi

Oikeat vastakset sivulla 36.

hyvä ätmös everyday su-ma 23-04, ti-la 21-04 | su-to k18 | pe-la k20keikat k18 | henryspub.net | ennakkoliput: Levykauppa Äx, Henkka, Lukema, CafeSavotta ja www.tiketti.fi

live at henry´sshowtime 22.00

Pe 13.4. Freeman 10€ La 14.4. Bloodred Hourglass - So They Made Machine – Terror Visit Ti 17.4. RockCock Bändikisa12, ensimäinen semifinaali Ke 18.4. Ukkosmaine 5€ To 19.4. Tundramatiks Pe 20.4. Matti Johannes Koivu & Knipi (Koivu ja Tähti) 8€ La 21.4. Notkea Rotta 8€ Ke 25.4. Carnal Demise, Suicide Symbiosis To 26.4. Warm Up to Steelfest Open Air 2012:

Sawhill Sacrifice - Saattue - Skirmish 5€ Pe 27.4. Sara 10€ La 28.4. Neufvoin, Yournalist 5€ Ma 30.4. Black Light Discipline - Cold Cold Ground - Omniversum 6€ Pe 4.5. Entwine 5€ La 5.5. French Films 5€ Ti 8.5. HENRY’S OPEN STAGE- Jamit Pe 11.5. Perk, Like A Glove 5€ La 19.5. Antony Parviainen Trio 5€ To 24 .5. Viiden Vietävänä Maija Vilkkumaa 11€

gra

fex

Kerubi avoinna: ma & ti 11-14ke & to 11-24 • pe 11-03 (04)la 14-03 (04) • su suljettuLounas ma-pe 11-14À la carte ke-la 14-22

Kulttuurikeskus KarjalantaloSiltakatu 1 (Ilosaari) • Joensuu

Osta lippusi ennakkoon: www.kerubi.fi ja Levy-Eskot

Pe 13.4. Reggae inna Kitchen .................................. vapaa pääsyPe 13.4. Hohtobileet: Ukkosmaine .......................................... 7 ePe 13.4. Säröperjantai: Nerve End .......................................... 4 eLa 14.4. Komedia Kellari: Riku Sottinen • Anders Helenius • Panu Kärri ................................ 10 eLa 14.4. Viikate ........................................................................ 15 eLa 14.4. Lauantaidisco: DJ Harvest......................................... 4 ePe 20.4. Metelliä Ilosaaressa: Instinct • Damngod • Before the Dawn • Barren Earth ............................. 10 eLa 21.4. Francine ..................................................................... 12 eTo 26.4. Kerubin Improklubi .................................... vapaa pääsyPe 27.4. Weeping Willows (SWE)........................................... 20 ePe 27.4. Säröperjantai: TOOT TOOT ....................................... 4 ePe 4.5. Herra Ylppö & Ihmiset ............................................. 15 ePe 4.5. Säröperjantai: Silli Sallinen & Miikkulaiset............ 4 eLa 5.5. Jare & VilleGalle (ikärajaton & K18) ....................... 10 eKe 9.5. Hyvä Jätkät! -klubi (ikärajaton) ................ vapaa pääsyPe 11.5. Paleface ...................................................................... 15 e

Pe 27.4.Weeping Willows

(SWE)

34 Uljas 4 | 16. 4. 2012 35Uljas 4 | 16. 4. 2012

Page 19: Uljas 4/2012

S. 34 Besserwisserin oikeat vastaukset 2 X 1 X 1

Trainer4You Ohjaajakoulutukset hyvinvointialalle käynnistyvät Kuopiossa 25.-26.5.2012 Personal trainer -koulutusputken aloittavalla Hyvinvointivalmentaja -koulutuksella.

Trainer4You Personal trainer -koulutusputki koostuu Trainer4You Personal trainer -koulutusputki koostuu Hyvinvointivalmentaja-, Kuntosalivalmentaja- ja Personal trainer- koulutuksista, jotka on mahdollista suorittaa erillisinä osakoulutuksina tai yhtenäisenä koulutuskokonaisuutena. Lisäksi koulutustarjontaamme kuuluvat mm. Ravintovalmentaja- ja Kahvakuulaohjaaja -koulutukset.

Jos olet valmis kehittämään itseäsi, koulutuksemme ovatjuuri Sinua varten!juuri Sinua varten!

Lisätietoa koulutuksistamme:[email protected] 3024 324

KOULUTTAUDU PERSONALTRAINERIKSI KUOPIOSSA

Päivämääriä KuopiossaHyvinvointivalmentaja25.-26.5.2012KuntosalivalmentajaJakso 1: 19.-21.10.2012Jakso 2: 16.-17.11.2012katso lisätietoja ja lisää katso lisätietoja ja lisää päivämääriä: www.trainer4you.fi

Yhteistyössä Easyfit Vaasa

www.trainer4you.fi

36 Uljas 4 | 16. 4. 2012