Itä-Suomen ylioppilaslehti

2015

10

Toivoelää

Etäiset opettajat, yksin pakertaminen ja kavereiden puute vievät opiskelumotivaatiota >>6-7Kirjahyllyt väistyivät Snellmanialla uuden digitalisoidun oppimisympäristön tieltä >>8-9

Itä-Suomen ylioppilaslehtiUljas kiittää lukijoita, yhteistyökumppaneita ja avustajia kuluneesta vuodesta.

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!

2 Uljas 10 | 4. 12. 2015

Itä-Suomen ylioppilaslehti

PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 8420paatoimittaja@uljas.net

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

pasi.huttunen@uljas.net

Taitto Jarkko Kumpulainen

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta

044 988 0408valto.merta@uef.fi

KansikuvaPasi Huttunen

Kuvassa Kerttu Matinpuro

Pääkirjoitus | Uljas linja

Alku ”Kiusatuksi tulemisen kokemuksista voi kertoa. Et ole an-sainnut sellaista kohtelua.” s. 12

Hyvää joulunaikaa!

Ari Paanalan mukaan suurin este pyöräilylle lienee päänsisäinen, mutta niitä rakenteellisia ongel-miakin riittää.

Kuopiolaiset Heikki ja Heidi Niskanen olivat rakentamassa uutta Kon-Tikia balsapuusta perulaisessa laivastosata-massa.

Suomalaisella sensuurilla on pitkä historia, mutta yhtä pitkä on sensuurin vastaisen kamppailun historia.

Koivaara kertoo, kuinka USA:n perus-tuslain arkkitehdin James Madisonin määritelmä tyranniasta vastaa huoles-tuttavan hyvin EU:n hallintorakenteita.

Pitkän uran syvällä opiskelijavaikutta-misen juoksuhaudoissa tehnyt Jussi Sal-linen siirtyy Keskustanuorten johdosta hallinnoimaan Nurmeksen taloutta.

Jouluihmisemme vinkeillä selviät joulusta ilman stressiä, tuskaa ja syyllisyyttä, eikä rahaakaan pala paljoa.

14-15

18-1910-11

16-17

26-27

11-12Sisällys | Tiedon valoa talven pimeyteen

Kun otetaan huomioon velallisen varallisuus, tässä tapauksessa eläkesäästöt, niin Suomi on IMF:n tilastoihin kirjatuista valtioista maailman seitse-

männeksi rikkain, laskeskelee Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo. Toisen, kurjuutta korostavan näkökulman varassa maan hallitus jatkaa aikeitaan leikata tuottavimmasta osastaan eli koulutuksesta tällä vaalikaudella 800 miljoonaa euroa. Leikkauksista 300 miljoo-naa euroa kohdistuu korkeakoulutukseen. Vaikka yliopistot ovat parhaillaan uuden identiteetin määrittelyn ja uudenlaisen arvomaailman istuttamisen kohteena, ei soraääniä juuri kuulu. Opintotukeen ollaan tekemässä 520 euron vuosittaista lovea.

Täysi hiljaisuus ei maassa silti aiheen ympärillä vallitse. 1. joulukuuta Koulutus-lakko-verkosto osoitti mieltään useassa yliopistokaupungissa leikkauksia vastaan. Koulutusleikkauksia vastustavia marsseja järjestettiin ilman SYL:n siunausta ainakin Joensuussa, Helsingissä, Tampereella, Tu-russa ja Jyväskylässä. Helsingissä mielen-osoittajia oli noin 300. Joensuussa noin 70. SYL ja ylioppilaskunnat eivät olleet mainit-tavasti osallisena mielenilmauksessa. Onko kyseessä hallituksen leikkausten hiljainen hyväksyntä vai orientaatio-vaikeudet epä-määräisessä ilmapiirissä?

Koulutuslakko-verkosto kurottaa nyt ylioppilaskunnilta tukea toiminnalleen. Ver-kosto lähetti 3. joulukuuta ylioppilaskunnille julkilausuman, jossa pyydettiin tukea leikka-usten vastustamiseen. Tavoite on puolustaa paitsi mielekästä opiskelua myös opiskelijan asemaa yliopistoyhteisössä ja yhteiskunnas-sa. Ylioppilaskuntien reaktioita odotellaan mielenkiinnolla. Voittaako konsensushakui-suus vai löytyykö yliopisto-opiskelijoiden ensisijaisilta ja lakisääteisiltä edustajilta joukkovoimaa suomalaisen koulutuksen ja yliopistojärjestelmän puolustamiseen? Jos SYL tai yksittäiset ylioppilaskunnat eivät nyt ota vastatoimia asiakseen, voi jokainen silti halutessaan allekirjoittaa vetoomuksen osoitteessa yliopistoopiskelijoidenjulkilau-suma.blogspot.fi.

Edunvalvonta opiskelijaliikkeessä on aina suhteessa tulevaan ja menneeseen. Se mitä teemme nyt suomalaisen koulutuksen eteen on linjanvetoa siitä mitä arvostamme. Onko koulutuksella yksilön pyrkimyksiä laajempia merkityksiä, laajempia kuin vain välitön taloudellinen hyöty? Riittääkö lääkärille hyvä liksa vai onko tavoitteena terveempi ihmis-kunta? Koulutuskaan ei ole koskaan joko tai. Innovaatiot kannattaa tunkea sekä hanuriin että markkinoille, mutta nyt niitä ollaan tunkemassa ainoastaan jälkimmäiseen.

Jarkko Kumpulainen

Huomenta SYL

Humoro nigra | 90 prosenttia Uljaan toimituksesta kannattaa asioita. Sori siitä. Hyvää joulua ja täsmällistä uutta vuotta.

”Koulutuskaan ei ole koskaan joko tai.

3Uljas 10 | 4. 12. 2015

Gallup Itsenäisyys

Nyt | Koulutus kurimuksessa

”Koulutus on avain pakolaisten integroitumiseen.

Mitä itsenäisyys merkitsee sinulle?

Joensuu

Savonlinna

Mira Asikainen, Janina Joutsen, Samuli Kuittinen & Heidi Hänninen

Lauri TervonenLuokanopettaja, 1. vsk.

- Itsenäisyys on tärkeä asia, ilman sitä olisi-vat asiat Suomessa ihan erilailla. Arvostan itsenäisyyttä puolustaneita.

Laura TorvinenLuokanopettaja, 3. vsk.

- Itsenäisyys merkitsee minulle kiitolli-suutta, turvallisuutta ja vapautta. Sanan ja ajattelun vapautta sekä vapautta opiskella mitä haluaa.

KuopioLinnea RaimasFarmasia, 4. vsk.

- Itsenäisyys merkitsee minulle Suomen itsenäisyyttä ja sitä, että saan vaikuttaa omiin asioihini.

Joonatan BorchersLääketiede, 5. vsk.

- Olen pitänyt itsenäisyyttä melko itses-tään selvänä, enkä ole sen kummemmin pohtinut asiaa.

Anniina Karjulaerityispedagogiikka, 3. vsk. - Itsenäisyys merkitsee vapautta ja kun-nioitusta heitä kohtaan, jotka ovat sen meille mahdollistaneet. Nyt myös vähän pelottaa, koska maailmalla on niin paljon kaikkea mikä horjuttaa maiden itsenäi-syyttä. Mutta itsenäisyydestä on ylpeyttä ja toivoa sen säilymisestä.

Viivi Kolehmainenerityispedagogiikka, 3. vsk.

- Vaikka itsenäisyyspäivä on tulossa, aloin lähestyä itsenäisyyttä sen kannalta, että mitä se omassa elämässäni merkitsee eli vapautta ja vastuuta.

SYL:n uusi puheenjohtaja aloitti kritisoimalla leikkauksiaTekniikan kandidaatti Heikki Koponen, 24, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnasta luotsaa Suomen ylioppilaskuntien liittoa vuoden 2016. Koponen aloitti sarkansa kritisoimalla koulutukseen suunniteltuja leikkauksia. Hänen mukaansa ne heikentävät Suomen kykyä uusiutua.

”Suomi pärjää tulevaisuudessakin ainoastaan osaamiseen sijoittamalla. Opiskelijoiden on oltava koulutuksen uudistamisen eturivissä ja voitava vaikuttaa siihen, että suomalainen korkeakou-lujärjestelmä toimii tulevaisuudessa parhaalla mahdollisella tavalla”, tuore puheenjohtaja linjaa.

Puheenjohtajan lisäksi SYL:n liittokokous va-

litsi liiton hallitukseen Alviina Alametsän ja Ella Keski-Panulan Helsingin yliopiston ylioppilas-kunnasta, Annu Komulaisen Jyväskylän yliopis-ton ylioppilaskunnasta, Tuomas Kuoppalan Tampereen yliopiston ylioppilaskunnasta, Siiri Nousiaisen Oulun yliopiston ylioppilaskunnasta sekä Mia Lehdon Keskustan opiskelijaliitosta. Lehdon ylioppilaskunta on Lappeenrannan teknil-lisen yliopiston ylioppilaskunta.

Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous järjestettiin Espoon Korpilammella 20.–21. mar-raskuuta.

Pasi Huttunen

Savonlinnan kampus on säilytettävä, vaatii Suomen opettajaksi opiskelevien liitto SOOL. Savonlinnan kampuksen tulevaisuus on jälleen vaakalaudalla kun yliopisto ryhtyy käymään tulosneuvotteluja Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Päätöksiä asian suhteen on odotettavissa toukokuussa 2016.

Suomen yliopistot UNIFI ry:n raportti viime vuodelta ehdottaa, että ”Itä‐Suomen yliopistossa voitaisiin miettiä, miten tehokasta ja tuloksellista käsityön ja kotitalouden aineenopettajien kou-luttaminen on Savonlinnassa vai olisiko parempi vaihtoehto siirtää ko. koulutukset Joensuun kam-pukselle”. SOOL tyrmää ehdotuksen ja kritisoi raporttia epäluotettavaksi ja epätäsmälliseksi.

”Siirto muualle tarkoittaisi myös opiskelu- ja erikoistilojen uudelleenrakentamista ja opiskelija-asuntojen tilanteen tarkkaa selvittämistä”, liiton kannanotossa todetaan ja huomautetaan, että

Joensuun tai Kuopion nykyresursseilla siirtoa ei ole mahdollista toteuttaa.

”Savonlinnassa on tehty onnistuneesti opetus- ja kulttuuriministeriön vaatimaa profiloitumista taito- ja taideaineiden kampukseksi. Nykyisin kaikki luokanopettajaopiskelijat aloittavat OpeArt-painotuksella. Savonlinnan normaali-koulu on erikoistunut tieto- ja viestintäteknolo-gian käyttöön opetuksessa ja tarjoaa opettajaksi opiskeleville erinomaiset valmiudet digiloikkaan”, kannanotossa sanotaan.

Liitto kehottaa Itä-Suomen yliopistoa otta-maan mallia Turun yliopistosta, joka on turvannut Rauman opettajankoulutusyksikön rahoituksen. Savonlinnan kampus on ollut kerta toisensa jäl-keen lakkautushuhujen kohteena.

Pasi Huttunen

SOOL: Savonlinnan kampus säilytettävä

Maahanmuuttajien on päästävä kiinni koulutuk-seen, korostaa Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL liittokokouskannanotossaan. Esimerkiksi Syyriassa kymmenet tuhannet ovat joutuneet jättämään opintonsa kesken sisällissodan vuoksi.

”SYL on huolestunut siitä, ettei maahanmuut-tajien ja maahanmuuttajataustaisten suoma-laisten koulutustason kasvattamiseksi ole tehty riittävästi toimenpiteitä. Yhteiskunnallisen keskustelun maahanmuuttajien korkeakoulutuk-seen pääsystä pitäisi olla laajaa, sillä maahanmuut-tajataustaiset nuoret ovat aliedustettuina jo toisen asteen koulutuksessa”; liittokokouskannanotossa todetaan.

SYL muistuttaa, että Suomi on Eurostudent-tutkimuksen mukaan samalla tasolla esimerkiksi

Unkarin ja Romanian kanssa maahamuuttajataus-taisten nuorten pääsyssä korkeakoulutukseen.

”Tämä on huolestuttavaa, sillä tasa-arvoinen ja saavutettava koulutus on suomalaisen yhteis-kunnan kulmakivi. Opiskelijoiden tulisi heijastaa paremmin maamme väestörakennetta.”

Esimerkiksi Saksassa suunnitellaan lisätukea opiskelemaan pyrkiville pakolaisille. Tavoitteena on entistä paremmin tunnistaa maahantulijoiden taidot ja potentiaalit.

”Koulutus on avain pakolaisten integroitumi-seen, etenkin niiden, jotka haluavat jäädä Saksaan. Yliopistoilla on tässä iso rooli näyteltävänä”, opetusministeri Johanna Wanka toteaa.

Pasi Huttunen

Maahanmuuttajat halutaan kiinni korkeakoulutukseen

4 Uljas 10 | 4. 12. 2015

”Stubb, Soini, Sipilä. Emme alistu ikinä!” kaikui pitkin Joensuun keskustaa kun koulutusleikkauksia vastustavat yliopistolaiset marssivat kampukselta torille mielenilmauksessa 1. joulukuuta. Mielenilmaukseen osallistui noin 70 ja sitä edeltäneeseen keskustelutilaisuu-teen Agoralta vallatussa auditoriossa viitisenkymmentä ihmistä. Helsingissä Senaatintorilla mieltään osoitti iltapäi-vällä noin 300 yliopistolaista. Samaan aikaan mieltä osoitettiin myös Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä. Helsingissä mielenilmaus huipentui yliopiston päära-kennuksen valtaamiseen.

Myös Yliopisto-opiskelijoiden julki-lausuma koulutusleikkauksia vastaan julkistettiin 1. joulukuuta. 2. joulukuuta

klo 9 mennessä sen oli allekirjoittanut 430 ihmistä. Julkilausuma luovutettiin ylioppilaskunnille 3. joulukuuta.

”Vaadimme, että ylioppilaskuntamme ryhtyvät suunnittelemaan poliittista lak-koa yliopiston työntekijäliittojen kanssa. Vaadimme myös, että ylioppilaskuntam-me tiedottavat jäsenistölleen tulossa olevista mielenilmauksista ja osallistuvat niiden järjestelyyn”, julkilausumassa vaaditaan.

ISYY:n hallituksen varapuheenjohtaja Tuomas Hiltunen osallistui alustajana Agoralla järjestettyyn keskustelutilaisuu-teen.

Edellisen kerran yliopistolaiset ovat liikehtineet yhtä laajasti ja aggressiivises-ti vuonna 2009 kun uuden yliopistolain

ympärillä käytävä kamppailu oli kuumim-millaan. Tampereella nähtiin spontaani mielenilmaus jo 30. toukokuuta kun opiskelija keskeytti valtiovarainminis-teri Alexander Stubbin (kok.) puheen. Siviilipukuinen poliisi ja turvamies poistivat opiskelijan salista. Lisäksi Stubb sai naamalleen lasillisen virvoitusjuomaa tamperelaisessa ostoskeskuksessa.

Juha Sipilän hallitus suunnittelee 800 miljoonan euron leikkauksia koulu-tukseen ja esimerkiksi opintotuesta halli-tus haluaa leikata 90 miljoonaa. Korkea-koulujen osuus koulutusleikkauksista on 300 miljoonaa. Samaan aikaan yliopisto-jen tulisi parantaa tuottavuutta ja tieteen laatua maailman huippujen tasolle.

”Netissä liikkuvan tiedon mukaan yliopistoihin laitettu euro tuottaa neljä ja puoli euroa yhteiskunnalle. Jos se tuot-taisi edes kaksi euroa, niin voidaan puhua huikeasta tuottavuudesta, johon kyetään harvalla alalla. Ja nyt tästä leikataan! Se on huonoa bisnestä ja iso moka siinä pe-lissä, mitä hallitus yrittää pelata”, kiteytti opiskelija Ari Tervashonka keskusteluti-

laisuudessa.Hallituspuolueista Perussuomalaiset

ovat olleet suhteellisen linjaton puolue koulutuspoliittisesti ja erityisesti kor-keakoulupoliittisesti, mutta sivistys- ja koulutuspuolueina vahvasti profiloi-tuneiden Keskustan ja Kokoomuksen jyrkkä leikkauslinja on yllättänyt monet ikävästi.

”Häpeän syvästi Keskusta-puoluetta!” kajautti keskustelutilaisuudessa erikois-tutkija Ismo Björn Karjalan tutkimus-laitokselta pohjustettuaan ensin, että on kasvanut ”äärikeskustalaisessa” kodissa.

”Vaadimme, että ylioppilaskuntamme ryhtyvät suunnittelemaan poliittista lakkoa yliopiston työntekijäliittojen kanssa.

Yliopistolaiset liikkeellä leikkuria vastaan-Ylioppilaskuntia vaaditaan mukaan Yliopistolaiset kritisoivat kovin sanoin hallituksen leikkaus-suunnitelmia. Mieltä osoitettiin Helsingissä, Tampereella, Tu-russa, Jyväskylässä ja Joensuussa. Ylioppilaskuntia vaaditaan mukaan lakon valmisteluun. – Pasi Huttunen, teksti & kuva

1Uutinen #

Noin 70 yliopistolaista marssi kampukselta Joensuun keskustaan iskulauseita huudellen. Torilla mielenilmauspuheita pysähtyi kuuntelemaan lisää väkeä. Mielenilmaus sujui rauhallisesti.

5Uljas 10 | 4. 12. 2015

Kampus ”Opiskelijat tartuttavat toisiinsa intoa eri tieteen piireihin sekä yleises-ti kaikkeen yhteiskunnalle ja ihmiskunnalle hyödylliseen.

Yliopisto-opiskelijoista joka viidennellä on vakavia ongelmia opiskelumotivaationsa kanssa, mutta tarkempaa tietoa on liian vähän. Opetuksen heikko taso, etäinen ja epäkannustava opetushenkilökunta sekä muualta kuin omasta opiskeluyhteisöstä löytyvä tai kokonaan puuttuva kannustava kaveriporukka voivat johtaa siihen, että opiskelumotivaatio hukkuu. Tämä voi hidas-taa tai jopa täysin pysäyttää opintojen ete-nemisen. Asia selviää Anna-Maija Vuorelan pro gradu –tutkielmasta Yliopisto-opiskeli-joiden opiskelumotivaation heikentyminen.

”Voisiko opiskelijoille esimerkiksi toteut-taa ajoittain lyhyitä, vapaaehtoisia kyselyitä, joissa kartoitettaisiin motivaatioon liittyviä asioita”, Vuorela ehdottaa.

Opiskelumotivaatiota heikentävät etenkin opiskelustressi ja uskonpuute omiin kykyihin. Vuorelan tekemään kyselyyn vas-tanneiden Itä-Suomen yliopiston opiskeli-joiden vastauksissa motivaationpuutteen syiksi nostetaan esimerkiksi tutkinnon aikana moneen kertaan muuttuneet tut-kintorakenteet, tunne siitä, että yliopistoa kiinnostaa vain saada rahat valmistuneesta sekä opetuksen heikko taso.

”Vaihdoin toisesta yliopistosta Itä-Suomen yliopistoon maisterivaiheeseen. UEF:ssa opetuksen taso oli huomattavasti huonompi ja opiskelijoilta ei vaadita juuri mitään, vaan kurssit läpäisee istumalla luennolla ja hieman lueskelemalla ennen tenttiä”, kuvailee eräs Vuorelan motivaatio-ongelmista kärsiville Itä-Suomen yliopis-ton opiskelijoille suunnattuun kyselyyn vastanneista.

Yksi motivaation löytämistä vaikeuttava seikka on se, että harvalla yliopisto-opiskeli-jalla on selkeä käsitys siitä, mitä valmistumi-sen jälkeen tapahtuu.

”Tämä tuottaa opiskeluun paljon suoriu-tumistavoitteita omien henkilökohtaisten kehittymistavoitteiden sijasta”, Vuorela

toteaa, ja arvioi, että opiskelijoille tulisi pyr-kiä synnyttämään identiteettiä oman alansa asiantuntijana.

Opiskelijalla itsellään on vastuu opiskelu-motivaation löytämisessä, mutta yliopistois-sakin voidaan tehdä paljon, jos motivaatio-ongelmista kärsivät löydetään. Vuorela muistuttaa, että opiskelijoiden vaikutus toisiinsa on merkittävä tekijä motivaation kannalta. Opiskelijoiden kilpailuttaminen saattaa heikentää joidenkin opiskelumoti-vaatiota.

”Opiskelijat tartuttavat toisiinsa intoa eri tieteen piireihin sekä yleisesti kaikkeen yh-teiskunnalle ja ihmiskunnalle hyödylliseen”, hän siteeraa J.V. Snellmannia ja jatkaa: ”Tutkielmassani muun muassa ilmeni, että yli puolet naisista koki toisten opiskelijoiden onnistumisten heikentävän heidän omaa motivaatiotaan. Tästä voi päätellä, että kilpailutilanne ei ole etenkään naisopiskeli-joille yliopistossa erityisen motivoivaa.”

Vuorela muistuttaa, että koko yliopiston toiminta kumpuaa motivaatiosta.

”Snellman muotoili asian siten, että opiskelijoiden tulee tavoittaa tiedonrak-kaus ja heidän tulee opiskella vakavasti ja itsenäisesti. Vain tällöin yliopiston tehtävä voi toteutua.”

Vuorela on perustanut opiskelijoille Opiskelumotivaatio –nimisen vertaistuki-ryhmän Facebookiin. Se löytyy hakusanalla ”opiskelumotivaatio”.

Opiskelijoiden motivaatiosta tarvitaan enemmän tietoa

Jos opiskelijan opiskelumotivaatio on hukassa, on se koko yliopis-ton ongelma. Tuore gradu osoittaa, että asiaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota – Pasi Huttunen, teksti & kuva

2Uutinen #

Itä-Suomen yliopisto etsii vapaaehtois-työntekijöitä saapuvien turvapaikanha-kijoiden auttamistyöhön sekä opiskeli-joiden että työntekijöiden keskuudesta

kaikilla kolmella kampuksella. Tehtäviä ovat muun muassa ystävä- ja harraste-toiminta, suomenkielen opetus ja monet käytännön tehtävät. Kiinnostuksensa voi

ilmaista täyttämällä E-lomakkeen UEF:n sivuilla.

Kuopiossa Leväsen hätämajoituksen asukkaille kerätään yliopistolla pesupal-

loja, toimivia kuulakärkikyniä, miesten hyväkuntoisia talvijalkineita ja polkupyö-riä. Tavaroiden keräyspiste on ylioppilas-kunnassa Lukemalla.

Tenttikirjojen loputon pänttääminen yksin syö monilla opiskelumotivaatiota. Toi-saalta joku ahdistuu joutuessaan tekemään ryhmätöitä vasten tahtoaan. Opetuksen on oltava joustavaa.

UEF etsii vapaaehtoisia turvapaikanhakijoita auttamaan

6 Uljas 10 | 4. 12. 2015

Sattumusten sarja näyttämölle

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin

Toivo

Haim

i, teksti & ku

vaP

asi Hu

ttun

en teksti &

kuva

Jäinen helvetti aukesi

JOENSUU Joensuun kaupunginteatterin Metsäjätti-näytelmän ensi-iltaa edeltäneessä keskustelutilaisuudessa kirjailija ohjaaja Aleksis Meaney (vas.) ja kirjailija Miika Nousiainen (keskellä) puhuivat omasta suhteestaan Metsäjättiin tarinana ja esityksenä. Meaney kertoi Metsäjätin tien romaanista Kansallisteatterin kautta Joensuun kaupunginteatterin suurelle näyttämölle olleen hassujen sattumusten sarja, joka toi ohjaajalle mahdollisuuden tuoda esitys entiseen kotikaupunkiinsa. Nousiainen korosti tekstin syntyneen omasta taustastaan pienen teollisuuskaupungin poikana. Tilaisuuden juonsi kaupunginteatterin näyttelijä Petteri Rantatalo (oikealla).

JOENSUU Kaupunkilaiset huokasivat helpotuksesta, kun puhallin-orkesteri tuuttasi pitkän remontin jälkeen Suvantosillan avatuksi Joensuussa 27. marraskuuta. Vuonna 1974 valmistunut silta on merkittävä kulkureitti joen yli, mutta samalla myös kollektiivinen yhteistunne siitä, että jos selviää sillalla kolmena vuodenaikana tau-otta ja kulkusuunnasta riippumatta vastaan puhaltavasta jäätävästä viimasta, selviää mistä vain. Suvantosilta on joensuulaisten Talvi-sota. Peruskorjattu silta näyttää samalta kuin ennenkin. Kaiteita korotettiin ja kevyen liikenteen väylää levennettiin, mutta 70-luku säilytettiin. Ja jäinen helvetti.

T.H. Korstén vs. muu maailma

Päivystävä sosiologi

TekstaripalstaÄlä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

Mikä on myksödeema? – VilleGalenos

Myksödeema eli limapöhötauti on kilpirau-hasen vajaatoimintaan liittyvä turvotus, joka johtuu liman ja nesteen kertymisestä kudoksiin.

Pitäisikö Uljaan paperiversio lakkauttaa?.

– Von Mises

Ei pitäisi. Uljas on tärkeimpiä yhteenkuuluvuut-ta luovia toimijoita kolmen kampuksen yliop-pilaskunnassamme. Se on jotain konkreettista, pysyvää, omaa ja yhteistä. Lisäksi sanomalehti on vähän niin kuin tissit. Näyttää ihan kivalta ruudulla, mutta kyllä se on parhaimmillaan jos sen saa oikeasti käsiinsä hypisteltäväksi luvan kanssa.

Onko nää kaikki ihan oikeita kysymyksiä? – Ei nimimerkkiä

Kyllä nämä ovat kaikki oikeita kysymyksiä ja oikeita vastauksia.

Puhelinmyyjät soittelevat minulle tyyliin joka päivä, ja se on todella ärsyttävää kun en todellakaan ole ostamassa mitään. Voiko niitä jotenkin estää? – Ei kiinnosta

Arvoisa nimimerkki Ei kiinnosta, voit rajoittaa puhelinmyyntiä rekisteröimällä puhelinnume-

rosi Asiakkuus- ja suoramarkkinointiliiton Ro-binson-rekisteriin. Se onnistuu soittamalla pal-velunumeroon 0600 13404 (0,39 €/min+pvm). Kielto astuu voimaan noin viikon päästä ja se on voimassa kolme vuotta kerrallaan. Otathan huomioon, ettei kielto koske esimerkiksi tilan-teita, joissa suostut luovuttamaan yhteystietosi suoramarkkinointiin esimerkiksi osallistumalla nettikyselyihin tai arvontoihin.

Luuletko olevasi jonkinlainen intellektuelli?– FM

Eihän se ole olennaista. Olennaista on se, että muut luulevat minun olevan jonkinlainen intellektuelli. Perhana sentään, ainakin toivon heidän luulevan.

Millainen auto on hyvä opiskelijalle? Mie-lellään haussa siis edullinen ja luotettava. – Lasarus

Arvoisa Lasarus, itse suosittelen lämpimästi seuraavia: Ford Sierra, Toyota Hilux, Aston Martin DB5, Saab 900.

Kuka on sanoittanut Savolaisen laulun? – Savon neito

August ”Aleksis Kivi on luuseri ja lahjaton nä-pertelijä joka ei osaa mitään” Ahlqvist.

Mitä olet aina halunnut tietää, mutta et ole osannut kysyä? Päivystävä sosiologi T.H. Kors-tén taistelee tällä palstalla typeryyttä vastaan, ja lukijoiden olemassaoloa askarruttavien kysymyksien puolesta. Älä tyydy googlaamaan, vaan lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@uljas.net tai postikortilla osoitteeseen Uljaan toimitukseen.

Istujat ulos ja työpisteet seisomapaikoiksi Kuopion kampuksen kirjastossa. Virkeyttä kansaan ja helpotusta ruuhkaan. –YlempiParempi

Kuusi sivua viime Uljaasta koko-naan kuopiota. Ja Savonlinnasta paljon. Eikö Joensuussa tapahdu mittään?

Kohtuus vaarassa? Jyrkkä ei kuopiolaisille parkkipaikkavaati-muksille ja jyrkempi ei dolly-tiistaille. Syökää vihanneksia ja pyöräilkää!

Eikö isyyn rahoja voisi suoraan siirtää sopivassa suhteessa YTHSlle ja ainejärjestöille. Joen-suu saisi ansaitsemasa osan eikä tekohengittäsi muita.

Tuutorointisihteeri Pitko voisi jo lopettaa Uljaan tekstaripalstan spämmäämisen Dollyn buffetia koskien.

Ai mikä Joensuu-keskeisyys? Jos joensuulaiselta kysyy, niin Uljas on täynnä Savilahtea ja parkkiongelmaa.

AIRON MEIREENIN parhaat biisit on nää=- ruupperi- rouleri- inva Derssi

MIKÄ IHME KEHITYS MAA TÄMÄ ITÄ SUOMEN YLIOPIS-TO ON?!1 EDES KULTAINEN AMERIKAN EXKSPRES EI TOIMI AMICAN RUOKALASA,,,

vittu

Miksi Doly-adresiin tuli vain yksi alekirjotus Uljaksen julkai-sun jälkeen? Turhaanko pelastin paperi lehden !!!,?

miksi jäsen maksu rahani menevät tyhjän päiväiseen puuhasteluun.eikä esim,sota veteraaneille........ ??? haluan myös tauski keikalle lukemalle.

On se edaattori Hakalisto hieno mies, kun näyttää SYL:n liittokokouksessa keskisormea opetusministeri Grahn-Laasosel-le! Jämäkkää ja suoraselkäistä toimintaa. Arvostan!

Muuten asiat menee hyvin, mutta yks asia hiertää: Miten rotu pysyisi puhtaana?

nykyään on niin vaikea löytää kunnollisia sihteerejä. missä nutturat, korkkarit ja jakkupuvut, kahviakaan eivät osaa keittää.

liikuntasuunnittelija ei päästä minua tankotanssitunnille. aina laittaa ryhmän täyteen juuri kun olen ilmoittautumassa. t. jumppapimu -86

Turkka Tu

ovin

en, teksti &

kuva

Ektoplasmaa Savilahdessa?

KUOPIO Savilahdessa herätti joulukuun ensimmäisenä päivänä kummastusta poistoputkista valunut vihreä neste. Mediteknian takana sijaitsevista putkista epäiltiin jo valuvan mutanttirottatutki-muslaitoksen godzillamehua tai ektoplasmaa, mutta paikalle saapu-neet huoltomiehet kertoivat nesteen olevan vain vihreäksi värjättyä vettä, jolla testattiin putkien toimivuus.

7Uljas 10 | 4. 12. 2015

Snellmanian kirjastossa avautuu uusi itseopiskelutila joulukuun aikana. Tu-lostimien läheltä on raivattu pois kuusi hyllyllistä kirjoja, joiden tilalle on tulossa sohvia, pöytiä ja toivottuja seisomatyö-pisteitä. Tilaa on noin 20 opiskelijalle.

Itseopiskelutilojen lisääminen on osa yliopiston oppimisympäristöjen kehittä-misen toimenpideohjelmaa. Sen yhtenä tavoitteena on riittävien, asianmukaisten ja kehittyneiden oppimisympäristöjen tarjoaminen. Viihtyisien oppimisympä-ristöjen on myös huomattu parantavan oppimistuloksia.

Kyse ei niinkään ole isosta remontista, vaan enemmänkin ajattelutavan muutok-sesta, kirjaston palvelupäällikkö Jukka Kananen toteaa. Kirjoille ei enää digita-lisaation aikana ole niin suurta tarvetta kuin aikaisemmin. Aineisto on verkossa ja e-kirjojen käyttö lisääntyy.

”On huomattu, että ihmiset eivät enää tule kirjastoon pelkästään painetun aineiston takia, vaan pikemminkin työs-kentelytilojen ja asiakaspalvelun vuoksi. Tässäkin olleet hyllyt olivat todella vähäi-sessä käytössä”, Kananen kertoo.

Kananen vakuuttaa, että mitään

aineistoa ei olla tuhoamassa, ne vain siirretään Snellmanian kirjavarastoon tai varastokirjastoon. Kurssikirjat jäävät vanhoille paikoilleen.

Myös kannettavien laitteiden voi-makas lisääntyminen on pakottanut yliopiston miettimään uusia tilaratkaisu-ja. Kirjaston tietokoneelliset työpisteet ovat suosittuja, mutta yliopistolla pyörii syksy syksyltä enemmän opiskelijoita omien läppäreiden kanssa. Juuri tähän kehitykseen uudella itseopiskelutilalla pyritään vastaamaan. Yliopisto tarjoaa tilan ja verkon, opiskelija tuo mukanaan oman kannettavan laitteensa.

”Maailmalla on yleistymässä tämän-tyyppinen bring your own devices -toi-minta eli BYOD. Suomeksi sille ei vielä ole vakiintunutta termiä, itse ajattelen että tuo oma laitteesi eli TOLA voisi olla hyvä”, Kananen naurahtaa.

Vaikka digitalisaatio siirtää aineis-toa yhä enenevissä määrin sähköiseen muotoon, uskoo Kananen myös kirjojen

säilyvän. ”Aalto-yliopistossa kirjasto on jo pit-

källä tiellä sen suhteen, ettei siellä juuri ole enää painettua aineistoa. Esimerkiksi Joensuussa tieteenalat ovat kuitenkin sellaisia, että painettu aineisto ei varmas-ti ole häviämässä, sama täällä Kuopiossa. Ainahan jonkin uuden median tullessa on ennustettu, että vanhat häviävät, mutta oikeasti niin on tainnut käydä vain CD-romin kohdalla.”

Snellmanian uusi itseopiskelutila vastaa digitalisaatioonKirjastoon ei tulla enää pelkästään painetun aineiston takia. Kirjahyllyt saavat väistyä, kun Snellmanian kirjastoon raken-netaan uutta itseopiskelutilaa. Palvelupäällikkö Jukka Kana-nen kuitenkin vakuuttaa myös kirjojen säilyvän. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & kuva

3Uutinen #

Snellmanian kirjaston uusi itseopiskelutila valmistuu kokonaan vielä tämän vuoden puolella. Tietoasiantuntija Harri Parvianen iloitsee uudesta tilasta, hänen mielestään kyseessä on konkreettinen esimerkki siitä, että e-aineisto on lyömässä läpi. Myös Joensuuhun ollaan remontoimassa vastaavaa tilaa.

8 Uljas 10 | 4. 12. 2015

Atte Lehmusoksahistoria, x. vsk.

” Näin tämän ilmeen ensimmäistä kertaa lapsena. Olisikohan joku suku-lainen näyttänyt sen minulle. Ilme oli mielestäni todella shokeeraava ja jäi heti muistiin.

Ajattelin, että tuota ilmettä on pakko joskus tulevaisuudessa käyttää, joten siksi valitsin sen.

Anniina Simonenpsykologia, 2. vsk.

” Hymy on mielestäni paras ilme, koska sillä saa heti luotua positiivisen kontaktin toiseen ihmiseen. Ja psyko-logian opiskelijana alkaa miettimään sitäkin, että hymy on niitä perusilmeitä mitkä tunnistetaan kaikissa kulttuu-reissa.

Kaisa Kyrösosiaalipsykologia, 7. vsk.

” Ilme kuvastaa halua ilmaista epäröintiä. Ilmeeseen yhdistävän itsen epäilemisen tunteen voi laukaista vaikkapa tilanne, jossa minulle esite-tään kysymys ”olisko sulla hetki aikaa”, tai ”auttaisitko vähän”, ja kysymyksen takaa paljastuu itselle haasteellinen pyyntö. Toisin sanoen ilmeeseen liittyy ristiriitainen kahden vaiheilla olemi-nen, sillä toisaalta haluaisi mielellään auttaa ja olla avuksi, mutta ei kuitenkaan koe pystyvänsä auttamaan tai tiedä,

osaako auttaa toista. Lopulta sitä sitten on yleensä mukana, vaikka aluksi vähän epäilyttääkin.

Pekka Lammiluokanopettaja, 2. vsk.

” Tämän ilmeen taustalla on se, kun kavereitten kanssa huumori on omaan suuntaan kehittynyttä, toisten vitseille ei naureta, vaan pidetään pokka. Tämä on ”aika-hyvä” –ilme, eli hiljainen tapa arvostaa toisen vitsiä. Vitsi tulee monesti tilanneko-miikasta ja on esim. sanaleikki. Toisaalta tämä ilme voi tarkoittaa myös sitä, jos joku sanoo jotain tosi älytöntä, jota en usko. ”Ok, tommonen juttu, jolla ei edes ole hirveesti perusteita”. Näiden kahden ilmeen erona on pieni hymynkare kertoamssa oliko

juttu hyvä vai älytön. Se on pieni vivahde, josta huomaa, että nyt oli hyvä juttu.

Riikka Varonenlastentarhanopettaja, 2. vsk.

” Ilmeeni kuvastaa tämän hetkistä oloani. On hyvä fiilis ja pääasiassa siksi, että omat henkilökohtaiset tavoitteeni on pian saavutettu: nano on kohta valmis. Nano eli National Novel Writing Month on kansainvälinen marraskuussa järjestettävä kirjoitushaaste, jossa kirjoitetaan yhteensä 50 000 sanaa. Minulla on enää alle 3000 sanaa kirjoitettavana. Aiheen sekä kielen saa valita vapaasti. Kukaan ei arvioi kirjoi-tusta, mutta nettisivu laskee sanat. Välillä sivuille tulee kannustuksia ja ohjeita eri kirjailijoilta. Mulla on nyt tosi innostunut olo,

kun on saanut tehdä jotain kivaa. Silti alkaa jo väsyttää, ei enää jaksasikaan enempää. Sitten kohti uusia haasteita.

Minun ilmeeni

Joensuu

Kuopio

Savonlinna

Roosa Hänninensosiaalitieteet, 2. vsk.

” Ilmeeni tilastollisten menetelmien luennolla, kun läpikäytävä asia ei heti aukea.” ”Ilmeeni sitseillä miettiessäni, miltä vergi-silakka-tabasco-punish-ment mahtaa maistua.” ”Ilmeeni kun pohdin, minkä ilmeen tekisin nyt kun minua kuvataan.” Tähän valitsemaa-ni ”hmm”-ilmeeseen liittyy – kuten esimerkeistä voi päätellä, paljon pään sisäistä raksuttamista. Ilme tulee esille tilanteissa, joissa alan mietiskellä tai

pohtia jotakin. Melko tavallinen ilme siis, koska aina löytyy jotain tuumailtavaa.

– Janina Joutsen, teksti & Samuli Kuittinen, kuvat

–Mira Asikainen, teksti & kuvat

–Heidi Hänninen, teksti & kuvat

9Uljas 10 | 4. 12. 2015

Jouluihminen on häärännyt jo kuukausia. Luokanopettajaksi opiskeleva jouluihmi-nen Jenni Huotari alkoi jouluaskareisiin jo aikaa sitten.

”Ostin ensimmäisen glögipurkin jo lokakuussa, jolloin myös paistoin ensim-mäiset tortut”, muistelee Huotari.

Huotari muistuttaa, että joulunaika on loppujen lopuksi hyvin lyhyt, joten valmistautuminen kannattaa aloittaa ajoissa. Joulutunnelmaan pystyy Huota-

rin mukaan virittäytymään muun muassa joululauluja kuuntelemalla, glögiä ja pipareita nauttimalla sekä sisustamalla kodin jouluisasti.

”Myös lahjojen suunnitteleminen läheisille lisää joulufiilistä suuresti. Lahjojen ostaminen ja läheisten ilahdut-taminen on yksi ihanimmista asioista joulussa”, Huotari iloitsee.

Joka vuosi joulustressistä valittaville Huotari antaa vinkiksi, että negatiivisten

puolten sijaan jokaisen tulisi keskittyä juhlan positiivisiin puoliin eli siihen, mikä joulussa on tärkeintä.

”Stressin, kiireen ja rahanmenon sijaan kannattaa asennoitua viettämään jouluna aikaa läheisten kanssa, ja hillitä rahanmenoa esimerkiksi itse tehdyillä lahjoilla”, Huotari neuvoo ja muistut-taa, että aloittamalla jouluvalmistelut ajoissa, säästytään helpommin kiireeltä ja stressiltä.

Moni opiskelija odottaa kauhulla jou-lulahjojen ostoa, kun veronpalautuksia ei tullutkaan kymppiä enempää ja opintotu-kikin on kulutettu vuokraan ja ruokaan. Lahjojen antaminen ja saaminen pitäisi kuitenkin olla iloista puuhaa eikä siitä pitäisi tuskastua. Aina ei tarvitse ostaa kaupan kalleinta tuotetta, sillä mieliku-vitusta käyttämällä pääsee yllättävän pitkälle.

Huotari tekee lahjoja mielellään myös

itse ja tänä vuonna aikataulujen salliessa myös kortit ovat omin kätösin tehtyjä.

”Olen monena vuonna tehnyt joulu-lahjoja itse, ja niitä on myös arvostettu eri tavalla kuin valmiina ostettuja lahjoja. Yritän valikoida ja tehdä lahjoja juuri lahjansaajaa ajatellen, jolloin lahjat ovat persoonallisempia”, Huotari kertoo.

Ennen Joulupukin kuumaa linjaa, jou-luruokia, haudoilla käyntiä ja joulusau-naa Huotarilla on vielä paljon tehtävää. Joulukalenteri muistuttaa kuitenkin koko ajan lähempänä olevasta juhlasta ja tuo yllätyksiä joka aamuun – aivan kuten lapsena.

”Samaa lapsen iloa ei luukkujen avaamiseen enää liity, mutta kalenterin avulla on ihana fiilistellä lähestyvää jou-lua. Luukkujen takaa löytyvät suklaiset yllätykset ovat vielä kirsikkana kakun päällä!”, Huotari riemuitsee.

Jouluihmisen paras aika kestää kuukausia

Ei paniikkia. Jouluihminen Jenni Huotari on valmistellut ja fiilistellyt joulua jo kuukausia, mutta vielä ehtii.

Samaan aikaan kun toisille joulu on vasta etäinen stressin ja hienoisen ahdistuksen aihe, ovat jouluihmiset häärineet taustalla touhukkaana jo kuukausikaupalla. Jouluihmiselle vuoden tunnelmallisin, odotetuin ja iloisin juhla on pian tääl-lä. Ehkäpä Jenni Huotarin esimerkillä jouluvalot, -laulut, tor-tut ja glögit herättävät mielikuvaa lempeästä juhlasta. – Emma Vormisto, teksti & kuva

Ajassa

10 Uljas 10 | 4. 12. 2015

Hiljaisen vaikuttamisen ammattilainen, Uljaan historian ensimmäiseen kanteen päätynyt, silloinen liikuntalobbari Jussi Sallinen, eteni Keskus-tanuorten pääsihteeriksi ja nyt kaupunginkamreeriksi Nurmekseen. – Pasi Huttunen, teksti & kuva

Mitä hänelle kuuluu nyt?

KamreeriJatkuu seuraavalla sivulla. >> >> 11Uljas 10 | 4. 12. 2015

Byrokratian outo lumo on vienyt monta lupaavaa nuor-ta mennessään, sillä valta asuu paperiviidakon syövereissä. Numerot las-

kentataulukossa eivät koskaan ole vain numeroita, eikä paperien pyörittely ole koskaan vain paperin pyörittelyä. Niillä on aina seurauksia. Hallinnon rattaista löytyy Jussi Sallisen (kesk.), 29, kaltaisia hiljaisen vaikuttamisen kovia ammattilaisia.

Jussi Sallinen on viimeistelemässä sarkaansa Keskustanuorten pääsih-teerinä ja vastikään uutisoitiin hänen valinnastaan Nurmeksen kaupungin-kamreeriksi. Historian ensimmäisen Uljaan kannessa helmikuussa 2009 Sallinen poseeraa Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) puheenjohtajana. Samana vuonna alkoi myös Sallisen kausi Itä-Suomen yliopiston hallituk-sen opiskelijajäsenenä. Takana oli jo muutaman vuoden opiskelijapoliiti-kon ura ensin Joensuun yliopiston yli-oppilaskunnan hallituksessa ja sitten hallituksen puheenjohtajana vuonna 2008. Maisteriksi hän valmistui syksyllä 2011 ja ehti sittemmin toimia myös kansanedustaja Annika Saari-kon (kesk.) eduskunta-avustajana.

Sallinen valittiin aikanaan OLL:n puheenjohtajaksi tilanteessa, jossa Joensuun yliopiston ylioppilaskunta ja muutamat muut olivat eronneet siitä ja sitten ne oli napattu takaisin liiton huomaan rakennemuutoksella, jossa Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Suomen ammattikorkeakouluopis-kelijakuntien liitto liittyivät OLL:n jäseniksi kaikkine jäsenyhteisöineen. Moni suhtautui liittoon hyvin viha-mielisesti.

”Joensuussa oli vahva OLL-kriittinen henki”, Sallinen muistelee diplomaattisin sanakääntein.

Vuonna 2009 hän kommentoi Uljaalle: ”OLL:n toimintaa ei koet-tu omaksi. Myös henkilöristiriitoja ja poliittista puolta riitti” ja toteaa toimineensa ylioppilaskuntansa linjaa vastaan, kun oli aktiivisesti mukana kehittämässä liittojen yhteistyötä. Omalta puheenjohtajakaudeltaan hän nostaa merkittävimmäksi saavutuk-seksi sen, että OLL sai eduskunnan lausumaan korkeakoululiikunnasta ensimmäistä kertaa.

Sittemmin suhtautuminen liikun-taliittoon on idässäkin muuttunut ja ISYY:stä on OLL:n puheenjohtajaksi valittu Teemu Myllärinen sekä hiljattain kautensa päättänyt Matias Vainio.

Tapahtumien ytimessä yliopiston

hallituksessa Sallinen oli silloin kun yliopistoja Itä-Suomessa yhdistettiin.

”Prosessihan meni niin, että ensin luotiin melkein kaikki tuplana ja sitten alkoi se vaihe, jossa rakenteista alet-tiin tehdä toimivia. Yt-neuvotteluja on ikävä käydä, mutta samaan aikaanhan rekrytoitiin paljon. Rahoja ohjattiin uudelleen”, hän sanoo.

”Useampaankin kertaan puhuttiin siitä, että pitää pystyä kertomaan paremmin, mitä ollaan tekemässä. Isossa talossa viestejä lähti liikkumaan oudoistakin suunnista ja niitä sitten piti torjua. Oli myös paljon hyvien ideoiden vastaista muutosvastarintaa esimerkiksi oppimisympäristöjen suhteen. Jotenkin tuntui silti, että val-taosa opiskelijoista suhtautui hyvin. Paljon auttoi se, että olin pitkään ollut ylioppilaskuntatoiminnassa.”

Sallinen painottaa, että pitämällä yhteyttä eri puolille ja keskustelemalla yhteisön kanssa voi hallituksen opis-kelijaedustajana vaikuttaa. Pelkästään kokouksissa paikalla oleminen ei riitä.

Yliopiston hallitus on yleensä saa-nut pahiksen viitan kannettavakseen, kun yliopiston rakenteita on pistetty palasiksi ja kasattu uudestaan. Osit-tain leima on ansaittu, mutta paljon on kyse myös siitä, että hallituksen toiminnasta vain pieni osa näkyy julkisuuteen. Sallinen muistelee, että silloinkin vasaran alla olleen Savon-linnan kampuksen säilyttämiseen oli hallituksessa kova tahto. Kampuksen tulevaisuudesta käydään keskustelua myös nyt.

”Henki oli, että jos joku keino vain löydetään, niin se pidetään pystyssä.

Edelleenkin toivoisi, että kun se on niin huikea kokonaisuus maailman-laajuisestikin, niin sitä pitäisi pystyä täysimääräisesti hyödyntämään.”

Niin kepulainen kuin onkin, kritisoi Sallinen hallituksen koulutusleikka-uksia, mutta lisää, että niitä saatiin sentään hiukan pienennettyä halli-tusneuvotteluissa. Kun totean, että monet hallituksen suunnitelmat korkeakoulujen suhteen näyttävät sel-keästi ideologisilta ja elinkeinoelämän sanelemilta, Sallinen on hetken hiljaa ja hymähtää.

”Joo, kyllähän se on aika selkeää, mistä ne vaikuttimet ministeriöön tulivat.”

Hän pitää suurena ongelmana talouspoliittisen keskustelun yksipuo-lisuutta.

”Se on minusta se puolueen sisältä kuullun kritiikin oikeutetuin osa. Suomalainen talouspoliittinen keskustelu on yksipuolista - etenkin se oli sitä ennen vaaleja. Vain yhtä mieltä olevat kommentit otettiin mediassa vastaan”, hän toteaa.

”Edustan kuitenkin sillä tavalla kamreerimaista ajattelua, että jos menot ja tulot eivät täsmää, niin se tuottaa ongelmia. Valtio on ottanut ihan perustoimintaansakin velkaa ja korkoriski voi realisoitua hyvin ikäväl-lä tavalla.”

Kamreerina Sallisen on nähtävä ihminen numeroiden takaa ja hänellä näyttäisi olevan siihen hyvät eväät. Se lienee hallintoammattilaisen uralla kaikkein tärkein asia.

Radio Rockin aamuohjelmassa 25. mar-raskuuta juontaja totesi, että potenti-aalisesta koulusurmaajasta kertovan Valkoinen raivo -dokkarin katsottu-

aan alkoi hän muistella niitä tapauksia koulun pihalta, joissa joku on joutunut kiusaamisen kohteeksi. Hyvä, mutta tuliko asiasta kiinnostava vasta siinä vaiheessa kun ilmi tuli, että kiusattu saattaa hakea aseen ja lähteä ampumaan ihmisiä? En kuunnellut aamujuontoa loppuun, enkä väitä mitään siitä juontajasta ihmisenä, mutta vastaa-via ajatuksia olen kuullut muualtakin.

Kiusaaminen on monilla kouluampujista vai-kuttanut siihen, että heistä on tullut kouluampu-jia, mutta Halosen dokumentti ei kerro niinkään kiusaamisesta eikä kovin paljon edes kouluam-pumisiin johtaneista syistä. Se kertoo psykolo-gisesta prosessista, jonka myötä ihmisestä tulee tappaja. Se on sinänsä kiinnostavaa ja pelottavaa,

mutta sen anti yh-teiskun-nalliseen keskuste-luun on ohut.

Kiu-saamista

tapahtuu liian paljon kaikilla koulutusasteilla. YTHS:n viimeisimmän korkeakouluopiske-lijoiden terveystutkimuksen (2012) mukaan muiden opiskelijoiden kiusaamaksi oli joutunut viisi prosenttia ja henkilökunnan kiusaamaksi 6,5 prosenttia opiskelijoista. Viisi prosenttia tarkoitti tutkimuksen aikaisilla luvuilla yli 15 000 kiusattua. On ihmisiä, joita on kiusattu perus-koulun alusta toisen asteen läpi aina pitkälle yliopisto-opintoihin saakka, eikä kukaan ole missään vaiheessa puuttunut asiaan. Meillä on hälyttävän huonosti toimiva yhteiskunta.

KiVa-koulu -hankkeiden ja sen kaltaisten myötä asialle onneksi oikeasti tehdään jotain. Toivottavasti resursseja ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen riittää jatkossakin. Syy ei ole se, että kolme ihmistä on Suomessa syyllistynyt hirvittävään koulusurmaan ja yksi räjäyttänyt pommin ostoskeskuksessa, eikä edes se, että on ihmisiä, jotka nytkin suunnittelevat hirvittäviä tekoja. Syy on se, että kiusaaminen on kiusatulle hirvittävä, vaurioittava kokemus, eikä kenenkään tulisi kokea sellaista.

Yliopistokuvioissa viettämäni 12 vuoden aika-na on ympärilleni mahtunut kiusaamista, seksu-aalista väkivaltaa ja rasismia, johon ei ole kukaan puuttunut. On niitäkin, joihin minä tai joku muu on puuttunut. Joissakin tapauksissa minua edelleen kirvelee epäilys, että teinkö tarpeeksi. Yliopistossa on helppo jäädä yksin ongelmansa kanssa. Kaikki eivät osaa hakea apua, emmekä me aina osaa kysyä, että onko sinulla kaikki hyvin. Niin voi tehdä, vaikka ei pelkäisikään toisen ryhtyvän kouluampujaksi.

Kiusatuksi tulemisen kokemuksista voi ker-toa. Jos ei muita löydy, niin kerro vaikka minulle. Ohjaan eteenpäin jos minusta ei ole avuksi. Et ole ansainnut sellaista kohtelua.

Pasi Huttunen

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenki-

löt ovat Hannele Mirola (050 341 6346, toimisto.joensuu(a)

isyy.fi) ja Mikko Aaltonen (044 576 8414, koso(a)isyy.fi).

Kolumni | Virhearvioita

Huomio murhaajista kiusattuihin

”Syy on se, että kiusaami-nen on kiusatulle hirvittävä, vaurioittava kokemus, eikä kenenkään tulisi kokea sel-laista.

”Kyllähän se on aika sel-keää, mistä ne vaikuttimet ministeriöön tulivat.

Tammikuussa 2009 Jussi Sallinen oli tuore Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) puheenjohtaja ja tasapainoili ensimmäisen koskaan ilmestyneen Uljaan kannessa.

12 Uljas 10 | 4. 12. 2015

Mokkamaa on monelle kahvin-, teen- tai suklaanhimoiselle tuttu paikka, mutta harva tietää, että vuonna 2007 perustetun herk-kupuodin yrittäjä Pekka Laine valmistui aikoinaan Joensuun yliopistosta filosofiksi.

Hämeenlinnasta Joensuuhun opiskelemaan muuttanut Laine kertoo olevansa viimeisiä Joen-suussa valmistuneita filosofeja. Itä-Suomen yliopisto lakkautti filosofian pääaineena vuonna 2011.

Laine kertoo että olisi ryhtynyt yrittäjäksi koulutustaustastaan riippumatta, mutta kokee filosofian opintojen antaneen valmiuksia hahmottaa työssään erilaisia vaihtoehtoja. Myös eettisyyden ja vastuullisuuden hän kokee osaksi omaa yritystoimintaansa.

”Pitkällä tähtäimellä tuloksel-lisuus ja kestävät arvot kulkevat

käsi kädessä, ihmiset ovat selvästi yhä valveutuneempia eettisis-sä kysymyksissä. Itseisarvoista olennaisimmat ovat puhtaan monimuotoisen luonnon arvostus sekä ihmisten välinen globaali tasa-arvo”, hän toteaa.

”Ylipäätään yrittäjyyden tuomi-nen esiin vaihtoehtona on tärkeää. Yrittäjyyttä voi kokeilla, sillä kyn-nys yrittäjäksi ei todellisuudessa ole mahdottoman iso niinkuin sen usein ehkä ajatellaan olevan.”

Laine kannustaa suhtautumaan yrittämiseen rennosti.

”Lyhyesti sanottuna, älä ota yrittämistä liian vakavasti. Stressin pelko on yksi suurimpia esteitä yrittäjyydelle. Epäonnistumisen pelko on erityisesti meillä Suomes-sa vahva. On ymmärrettävä että ei ole häpeä epäonnistua”.

Laine on hyödyntänyt koulu-

tustaan ja arvojaan yrittäjänä ja se näkyy myös tuotevalikoimassa. Hyppy filosofista pienen herkku-puodin pitäjäksi tuntuu ajatuksen tasolla suurelta harppaukselta, mutta käytännössä se voi olla hyvinkin pieni askel.

Monesta opiskelijasta yrittäjyys ei ehkä tunnu todennäköiseltä vaihtoehdolta, eikä missään tapa-uksessa ole kaikille oikea tie.

Opiskelijoista löytyy silti ihmi-siä joilla on haave oman yrityksen perustamisesta ja silloin voi olla hyvä ottaa Laineen antama neuvo käyttöön ja lähteä yrittämään yrittäjyyttä.

Tuoreista pavuista jauhettua kahvia juodessani herää ajatus: yrit-täjäksi lähteminen tosiaan vaatii rohkeutta, sillä ilman yrittämistä ei voi päätyä yrittäjäksi.

Filosofia auttaa yrittämään

Älä ota yrittämistä liian vakavasti, Pekka Laine kehottaa. Hänen mukaansa kynnys ryhtyä yrittäjäksi on matalampi kuin usein kuvitellaan.

Yliopistopolun mielletään harvoin johtavan yrittäjäksi. Korkeakoulutus ja yrittä-jyys eivät silti sulje toisiaan pois. Epäonnistumista ei kannata pelätä liikaa. – Vesa Savolainen, teksti & Atte Karppinen, kuva

13Uljas 10 | 4. 12. 2015

Uljas 10 | 4. 12. 201514

Ari Paanala astuu yliopiston aulaan, ottaa pyöräilyky-pärän päästään ja napsauttaa sen kiinni reppuunsa. Ulkona vihmoo vedensekaista räntää, mutta

Paanalan pyöräilyä se ei näytä häirit-sevän. Huono sää? Ei sellaista olekaan. Talvirenkaat? Ei niitä tarvitse, täytyy vain osata jarruttaa oikealla tavalla. Kova pakkanen ja viima? Tuultapitävät housut jalkaan ja menoksi.

”Nuorempana kilpailin isän kans-sa siitä, kumpi pyöräilee kovemmalla pakkasella. Kun mittari näytti miinus kol-mekymmentä, isä otti bussin”, Paanala muistelee.

Paanala tunnetaan Kuopiossa äänek-käänä autoilukulttuurin kritisoijana. Hän seuraa aktiivisesti kaupungin liikenne-politiikkaa ja kommentoi siihen liittyviä asioita niin livenä kuin sosiaalisessa mediassa. Kuopion Hyötypyöräilijöiden Facebook-seinällä on harva se viikko Paanalan kaavailuja pyöräilymahdolli-suuksien parantamiseksi.

Ei Paanala täysin ehdoton pyöräilyn suhteen kuitenkaan ole. Tarvittaessa hän ottaa bussin, mutta sitä tapahtuu harvoin. Ajokorttikin hänellä on.

”En minä halua syyllistää autoili-joita, mutta toivon, että autolla ajo olisi mietittyä ja itselle perusteltua, eikä ketään pakotettaisi siihen esimerkiksi työn takia. Haluan myös, että autoilijat olisivat halukkaita maksamaan autoilusta

yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset, kuten pysäköintijärjestelyt. Kaavoitus, pysäköinti ja moni muu kehitys tukee autoilun kasvua vaikka tiedetään, ettei se hyvään johda”, hän sanoo.

Pyöräily on selkeästi Paanalan intohi-mo. Opiskelijalounas jäähtyy lautasella, kun hän visioi ja pohtii pyöräilyn tilaa Kuopiossa. Perspektiiviä ainakin riittää. Vihreissä mies on vaikuttanut 1990-lu-vun alusta saakka, ollut mukana kunnal-lispolitiikassa ja toiminut myös Kuopion seudun joukkoliikennelautakunnassa. Vuosituhannen vaihteessa Paanala oli päitä kääntävä näky nojapyörineen.

Ari Paanala pyöräilee, koska se on hänen mielestään ylivoimaisesti nopein ja näppärin tapa päästä paikasta toiseen. Toki myös ympäristösyyt painavat. Omalla esimerkillään Paanala haluaa olla vähentämässä paikallisia päästöjä ja kyseenalaistaa vallitsevaa autoilukulttuu-ria. Paanalan mielestä pyöräily vapauttaa ihmisen autoiluun liittyvästä taloudel-lisesta vankilasta, jota harvoin tullaan ajatelleeksi.

”Aika paljon täytyy tienata, että voi hankkia auton ja käyttää sitä. ”Miten sinä pärjäät ilman autoa?” kysytään useammin kuin ”Miten ihmeessä sinä pärjäät auton kanssa?””

Tanska ja Hollanti, suuret pyöräilymaat, vilahtavat Paanalan puheessa usein. Niissä infrastruktuuri tukee pyöräilyä ja sen turvallisuutta.

”Suomessa puhutaan aina pyöräily-kypäristä, vaikka ne ovat vain yksi osa

pyöräilyn turvallisuutta. Tanskassa ei juurikaan näe kypäriä, mutta silti siellä pyöräily on huomattavasti turvallisem-paa kuin täällä.”

Tanskassa ja Hollannissa pyöräily-kaistat on erotettu kävelyteistä ja ne ovat selkeästi merkittyjä. Tämä edistäisi merkittävästi pyöräilyn turvallisuutta myös Suomessa. Paanala myös lisäisi risteysalueiden näkyvyyttä ja tekisi niistä sellaisia, että pyöräilijä ja autoilija joutuisivat menemään omilla kaistoil-laan hetken rinnakkain, jolloin molem-mat huomaisivat toisensa paremmin. Tärkeintä olisi kuitenkin saada ihmiset pyöräilemään enemmän, sillä yllättäen pyöräilyn lisääntyminen lisää myös sen turvallisuutta.

”Mitä enemmän pyöräilijöitä, sitä turvallisempaa pyöräily on, koska silloin autoilijoiden on pakko huomioida pyöräi-lijät paremmin. Nopeudet tippuvat ja ajo rauhoittuu”, Paanala uskoo.

Pyöräilykaupunkina Kuopio on Paanalan mielestä suomalaisessa mittakaavassa keskiverto. Hän kehuu rännikatuver-kostoa ja uutta kävelykeskustaa. Teiden talvikunnossapitokin on melko hyvällä tasolla. Pyöräparkeissa sen sijaan on paljon parantamisen varaa. Niitä on yksinkertaisesti aivan liian vähän, ne ovat väärissä paikoissa ja vääränlaisia.

”Kävelykadun varrella sijaitsevat spiraalin näköiset rinkulat näyttävät ehkä arkkitehdin mielestä hyviltä, mutta niissä on oikeastaan kaikki pielessä. Välit ovat niin kapeita, että levyjarrut menevät rikki. Lisäksi teline kääntää ja vääntää pyörää väärään asentoon.”

Paanala pohdiskelee, että suurin este pyöräilylle taitaa kuitenkin olla päänsisäi-nen, ei niinkään rakenteellinen.

”Liikkumistavat ovat tottumisen ky-symyksiä. Nuoret eivät pyöräile kouluun vaan vanhemmat vievät autolla. Se on ihan typerää, opitaan autoon, eikä siihen, että liikutaan itse.”

Pyöräilyn puolestapuhujaKuopiolainen Ari Paanala pyöräilee ympäri vuoden, koska hänen mielestään pyöräily on ylivoimaisesti näppärin tapa päästä paikasta toiseen. Vihreä poliitikko haluaa omalla esi-merkillään vähentää päästöjä ja vapauttaa ihmiset autoilun luomasta taloudellisesta vankilasta. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & kuva

Ari Paanala on kritisoinut yliopis-ton pyöräparkkeja siitä lähtien, kun aloitti opiskelun Kuopion yliopistossa 1990-luvun puolivälissä.

”Paikkoja on hirmu vähän ja ihmiset joutuvat jättämään pyöriään nurmikol-le. Kuka autoilija suostuisi parkkeeraa-maan nurmikolle, ei kukaan.”

Yliopistolla ei myöskään ole runko-lukituspaikkoja. Paanala itse lukitsee pyöränsä Canthian edessä olevan portaikon kaiteeseen. Myös ainoa katettu pyöräparkki löytyy Canthialta ja päätellen siitä, että se on aina aivan täynnä, katoksia tarvittaisiin lisää.

Vaikka Paanala on ollut aktiivisesti yhteydessä asioista päättäviin tahoihin, muutosta ei juurikaan ole tapahtunut.

”Kaikki rehtorit ovat jotain koitta-neet luvata, mutta mitään ei ole tapah-tunut. He varmaan itse liikkuvat autoil-la eivätkä koe asiaa tärkeänä. Edellinen kiinteistöpäällikkö tajusi, että mitä huonommin pyöräilijöitä kohdellaan, sitä enemmän autoilu lisääntyy, mutta hänellekään ei annettu rahaa tilanteen parantamiseksi.”

Viimeksi Paanala tuohtui, kun irrallisia pyörätelineitä ryhdyttiin siir-tämään varastoon talvikunnossapidon tieltä, vaikka suurin osa opiskelijoista vielä jatkaa pyöräilyä läpi talven.

Edellisessä Uljaassa yliopiston hallintojohtaja Tuomo Meriläinen mainitsi yliopiston kannustavan sekä opiskelijoita että henkilökuntaa tulemaan kampukselle pyörällä tai kävellen. Kysyttäessä pyöräparkeista myös hän myönsi niitä olevan tarpee-seen nähden liian vähän, mutta lisää telineitä ei ainakaan näillä näkymin ole tulossa.

Kampuksen runkolukituspaikat?

Kainalo | Lukittu aihe

15Uljas 10 | 4. 12. 2015

16 Uljas 10 | 4. 12. 2015

Suomen historiassa on sodittu sananva-pauden puolesta mitä erikoi-simmilla keinoilla. Historian professori Kimmo Katajala ja

vapaa tutkija Pirkko Leino-Kaukiainen ovat yhtä mieltä siitä, että suomalaiset ovat poliittisesti valveutunut kansa, joka on aina ymmärtänyt sananvapauden merkityksen.

Aikojen alusta asti hallitsijan arvoste-leminen on keikkunut sensuroiduimpien asioiden kärjessä. Esimerkiksi Ruotsin vallan aikana suomalaisten piti varoa sanomasta pahaa sanaa herkkähipiäisestä hallitsijasta, Kustaa III:sta.

”Kustaa III ei sietänyt kritiikkiä. Kapakoissa runoilijat kirjoittivat hänestä huumorimielisiä pilkkarunoja. Jos tieto kantautui kuninkaan korviin, kirjoittaja saattoi joutua jopa kuulusteluihin yhden runon takia”, kertoo Kimmo Katajala, Itä-Suomen yliopiston historian professori.

Kapakoiden poliittisia keskusteluja tarkkailtiin valtion urkintajärjestelmän avulla. Poliisit tarkkailivat poliittisten keskustelun ilmapiiriä, mutta myös tavalliset ihmiset saattoivat ilmiantaa naapurinsa sopimattomista puheista. Venäjän vallan aikana myös keisarin perheen arvostelemisesta tuli rangais-tava teko, josta langetettiin toimittajille tuntuvia sakkoja.

Politiikka on pysynyt tulenarkana keskustelunaiheena näihin päiviin asti.

Tosin Suomen historiassa on aikoja, jolloin politiikasta ei ole saanut puhua tai kirjoittaa lainkaan.

Venäjän vallan aikana, vuonna 1850, Suomessa kiellettiin lähes kaiken suomenkielisen materiaalin julkaisemi-nen. Ainoastaan uskontoa tai taloutta käsittelevien tekstien julkaiseminen oli sallittua.

Vuosisadan vaihteessa Venäjä yritti liittää Suomen entistä tiukemmin alaisuu-teensa. Kenraalikuvernööriksi valittiin Nikolai Bobrikov, joka kiristi ensi töik-seen venäläistämispolitiikkaa. Bobrikov kahmi itselleen suuret valtaoikeudet ja sulautti Suomen armeijan osaksi Venäjän armeijaa.

Näiden niin kutsuttujen sortovuosien aikana sensuuri kukoisti. Julkaisutoi-mintaa valvova elin, sensuuriylihallitus, siirtyi venäläisten haltuun. Pahimmillaan sortokausien sensuuri oli täysin mieli-valtaista; sanomalehdille langetettiin esimerkiksi mainoskieltoja.

”Ilmoitusmyynnin kieltäminen hanka-loitti lehtien taloudellista selviytymistä, vaikka ei suoraa sensuuria ollutkaan”, vapaa tutkija Pirkko Leino-Kaukiainen kertoo.

Osa sanomalehdistä sopeutui tilantee-seen ja kirjoitti vain sallituista asioista. Koska valtakunnanpolitiikkaa ei saanut kritisoida, kirjoitettiin kunnallispolitii-kasta.

”Koska valtakunnalliset teemat olivat tulenarkoja, sanomalehdet keskittyi-vät uutisoimaan neutraaleista asioista, kuten teiden tai siltojen rakentamisesta”, Leino-Kaukiainen sanoo.

Sensuuria myös kierrettiin esimerkiksi vertauskuvilla. Lehdissä kirjoitettiin Venäjän politiikan sijasta tarinoita suu-resta karhusta, joka hyökkää viattoman lampaan kimppuun.

Vastarinta sensuuria vastaan nousi sortokausien aikana. Sensuuri nousi yhdeksi tärkeimmistä venäläistämispo-litiikan välineistä. Kenraalikuvernöörin valtuuksiin kuului muun muassa oikeus karkottaa suomalaisia maasta ja lakkaut-taa sanomalehtiä, jotka suhtautuivat Venäjään liian kriittisesti.

Helsingin Sanomien edeltäjä Päiväleh-ti lakkautettiin lopullisesti vuonna 1904. Kaiken kaikkiaan 26 suomen- tai ruotsin-kielisen lehden toiminta lopetettiin.

Bobrikov karkotti esimerkiksi Päi-välehden päätoimittajan Eero Erkon Suomesta. Erkko pakeni Yhdysvaltoihin ja asui ulkomailla, kunnes tilanne koti-maassa rauhoittui.

Vastarintaliikkeen sensuuria vastaan perustivat poliittisesti valveutuneet suomalaiset. Vastarintaliike alkoi levittää Suomessa salaisia lehtiä, kuten Vapaa Sana ja Vapaita Lehtisiä. Salalehdet painettiin Ruotsissa, ja niihin kirjoittivat Suomesta karkotetut toimittajat. Jotkut kirjoittivat anonyymisti, toiset omalla nimellään.

”Lehtiä salakuljetettiin Suomeen mitä erikoisimmilla tavoilla, kuten purjeveneillä, naisten alushameissa tai vaatteiden vuorissa. Salakuljetuskeinot vaihtelivat, sillä kiinnijäämisen riski oli

suuri”, Leino-Kaukiainen kertoo.Vapaita Lehtisiä painettiin aluksi Suo-

men Käkisalmessa, mutta toiminta oli liian vaarallista. Ulkomailla painattami-nen oli turvallisempaa, sillä lehdet olivat sisällöltään poliittisia.

”Näissä lehdissä kritisoitiin sortokau-sia ja venäläistämistoimia. Niissä myös suorastaan yllytettiin vastarintaan Venä-jää vastaan”, Leino-Kaukiainen sanoo.

Lehtiä salakuljettivat sekä naiset että miehet. Tilaajien joukko oli pienehkö, mutta sisältö levisi suullisesti tilaajakun-taa laajemmalle.

Vastarinta jatkui aina vuoden 1905 suurlakkoon asti. Suurlakon jälkeen suomalaisten itsehallinto palautettiin entiselleen, ja ilmapiiri vapautui. Lopulta Venäjän keisari julisti yleisen paino- ja sa-nanvapauden, joka on voimassa edelleen.

Suomalaiset ovat aina olleet poliit-tinen kansa, jolle sananvapaus on ollut tärkeä asia. Leino-Kaukiaisen mukaan painovapaus on ollut esillä joka ikisillä valtiopäivillä maan historiassa. Säädyt ovat vaatineet sensuurin purkamista.

”Suomalaiset ovat aina ymmärtäneet sananvapauden merkityksen. Valitetta-vasti esitys meni läpi vasta vuonna 1905,” Leino-Kaukiainen sanoo.

Katajalan mielestä sananvapaus on aina rakentunut lakien, poliittisen ilma-piirin, julkisen sensuurin ja itsesensuurin leikkauspisteessä. Hänen mielestään so-siaalisen median verkkojulkaisut tuovat omat haasteensa sananvapaudelle.

”1700-luvulla kirjoitettu hävytön pilkkaruno kuninkaasta oli sen ajan so-mejulkisuutta. Onko sosiaalisen median sisältöjen rajoittaminen sananvapauden rajoittamista? Se on vaikea kysymys”, Katajala pohtii.

Suomalaisen sensuurin

historiaSensuuri on ollut pahimmillaan ihmisten salakuuntelemis-ta, sanomalehtien lakkauttamista ja toimittajien karkottamis-ta. Sananvapaus on ollut aina suomalaisille tärkeä asia, jonka puolesta on oltu valmiita taistelemaan. – Sanna Ihalainen, teks-ti & Mira Asikainen, kuvitus

”1700-luvulla kirjoitettu hävytön pilkkaruno kunin-kaasta oli sen ajan somejul-kisuutta.

Ihailemme kohtuut-toman paljon ”Hey Jude”-miestä. Beat-lesin kappale alkaa soi-maan kahdeksannen kerran. ”Hey Jude”-miehelle varattu lattiaharja haetaan pienen ravintolan pe-rukoilta. Ilmakitarana toimiva lattiaharja ja yhdistetty mikrofoni

heiluu miehen iloisten silmien alla. ”Hey Jude”-mies viittoilee meille, ”tulkaa mukaan”. Osa ryhmästä juoksee sisälle, alkaa iloinen tanssi. Kadun puolella si-jaitsevan pöydän äärellä vietämme kaikin puolin epäterveellistä elämää. Syömme liian vähän, poltamme kohtuuttomasti tupakkaa ja pidämme aivan liian paljon Pilsen Callao:sta, paikallisesta oluesta. Rankat, pitkät työpäivät puhutaan ja nauretaan auki La Puntan keskuspuiston pienen ravintolan katuterassilla. Hiljal-

leen paikalle valuu eri kulmilta ryhmän jäseniä. Viimeisten joukossa Esteban istuu viereeni, levähtää hetken ja sanoo: ”Taas yksi päivä takana”.

Iloinen ja touhukas chileläinen Este-ban Contreras on asunut Norjassa jo vuosikymmeniä. Etelä-Amerikkalaisen temperamentin aistii hänestä helposti. On vaikea uskoa, että ammatiltaan Este-ban on psykiatrisen sairaalan terapeutti. Hänen olemuksensa virtaa energiaa, nopeat liikkeet ja hyvä tasapaino on tullut hänen harrastuksensa Thai-nyrkkeilyn kautta.

Esteban:lla on ollut huonoja hetkiä ja päiviä. Hän kaipaa juttuseuraa. Esteban ryöstettiin SIMA:n telakan vartioidun portin ulkopuolella kolme päivää sitten. Hän oli hakemassa ryhmälle pizzoja, eikä ilmeisesti ajatuksissaan osannut olla tarpeeksi varovainen. Mustelmat ja ruhjeet näkyvät kasvoissa. Portin ulkopuolella olevasta katuosuudesta oli

varoitettu. Portilta ei saanut, eikä kan-nattanut lähteä kahtakymmentä metriä kauemmas. Katuosuus on Callaon, Liman osa-alueen pahimpia. Ryöstöt ja väkivalta on päivittäistä. Joinain iltoina, päivän päätyttyä, ei tälle noin kahden kilometrin alueelle uskaltautuneet edes poliisit. Hyvällä onnella ja kärsivällisyydella pää-simme majapaikkaan, poliisin ja armeijan vartioimalle, suljetulle alueelle, milloin milläkin kyydillä.

Esteban odottaa lähtöä merelle. Pitkä aika Perussa on jo heijastunut perhesuh-teisiin. Hänen oli tehtävä valinta. Meri, sen tuomat tunnelmat, läheltä kuuluva aaltojen jyrinä vei voiton. Olemme hyvin kaukana kaikesta, lähempänä elämää kuin koskaan, ymmärrän. Esteban kertoo toiveistaan ja peloistaan.

”Tottakai minä pelkään, kuka ei pelkäisi?”

”En tosin tiedä mitä pelätä, koska mi-nulla ei ole lainkaan kokemusta purjehti-misesta, merestä tai balsalautoista. Tämä

on niin outoa ja samalla kiehtovaa, tunne jota en ole koskaan kokenut”.

Hey Jude alkaa soimaan kahdettatoista kertaa. Lattiaharja heiluu rytmikkäästi. Toisen lautan kapteeni Øyvin Lauten räjähtää tuttuun nauruunsa sanoen, ”Hän on aivan mahtava” ja jatkaa tarttuvaa ilo-aan ryhmään. Esteban tarjoaa kuivattuja banaanilastuja.

”Haluan nähdä valaita, haita, delfii-nejä, auringonlaskun, pyydystää eri-laisia kaloja, eli peruskauraa, ei mitään ihmeempää.”

Kuopiolaiset Heikki ja Heidi Nis-kanen osallistuivat syksyn aika-na Perussa Kon-Tiki II -projektin balsalauttojen valmistamiseen. Lautoilla yritetään kiertää me-rivirtoja pitkin Pääsiäissaaret ja palata Etelä-Amerikkaan. Lautat rakennettiin muinaisella perulai-sella tekniikalla ja tutkimusmat-kailija Thor Heyrdahl instituutin alaisuudessa. Matka kestää noin viisi kuukautta. Lautanrakenta-ja Heikki Niskanen tiedusteli läh-tösatamassa miehistön toiveita ja pelkoja vaaralliseen merimat-kaan liittyen. – Heikki Niskanen, teksti & kuvat

Kon-Tiki II

Tavoitteena rakentaa kaksi Balsapuista lauttaa Thor Heyerdahlin Kon-Tikin (1947) hengessä.Lautoilla on tarkoitus purjehtia ensin pääsiäis-saarille ja takaisin Chileen. Yritys on ensimmäinen maailmassa.Merimatka kestää 4-5 kuukautta ja rakennusvaihe kuukauden. Projektia on suunniteltu vuodesta 2012. Lautat ovat alkuperäistä suurempia ja niitä ohja-taan Inka-tekniikkaa perustuvilla Guarra-ohjaimilla.Arkeologit löysivät Guarra-ohjaimet 1990-lu-vulla Ecuadorista Inka-raunioista. Projekti tutkii ja dokumentoi ensimmäistä kertaa Guarra-ohjaimien käyttöä merimatkan aikana.Projekti on tieteellinen. Lautoilla käytetään uusinta merentutkimusvälineistöä.Merimatkan aikana tehdään tutkimusta muun mu-assa kapeakaistaisesta digitaalisesta kommunikoin-nista sekä tutkitaan Tyynenmeren suurta jätelauttaa.Laitteistojen virran saanti on kahdeksan aurinko-paneelin varassa.Projekti on monikansallinen ja tutkimusmatkaa voi seurata osoitteessa www.kontiki2.com

Lautanrakennusta ja lähdön tuntua

Väkevä elämän virta

Reportaasi

” Minun pitäisi siistiytyä, nukkua, syödä, kirjoittaa ja tutkia tilassa, jossa kaukai-sin ihminen on viiden met-rin päässä, lähin kymmenen sentin päässä.

18 Uljas 10 | 4. 12. 2015

”Ennenkaikkea haluan olla avuksi, pyrkiä olemaan luotettava ihminen, jos olosuhteet menevät huonoiksi”. Uskon puhetta, Esteban vaipuu ajatuksiinsa, lähtee kävelemään rannan suuntaa. Tuli-sieluinen chileläinen kaipaa rauhaa.

Maa tärähtelee voimakkaasti. Ylisuu-ret maansiirtokoneet ja paaluttajat muu-taman metrin päässä jyrisevät pahanha-juisesti. Pilvi kuivunutta mutaa lentää lauttojen läpi. Kerrostalon kokoinen, yli 90 metriin ylettyvä nostokurki liikkuu kitisten oikealta puolelta kuljettaen torin kokoista lentotukialuksen osaa päi-demme yli. Metallipölyn ja leikkauksen haju pistelee silmiä. Vierellä, edessä ja takana sulassa sovussa kirkuvat sirkkelit, sähköhöylät ja kaksi moottorisahaa. Hen-gitämme paksusti leijuvaa balsapölyä. Tukit on siirrettävä oikeaan asentoon, kuusi miestä ja naista pyörittää käsivoi-min 19 metristä, monen tonnin painosta balsarunkoa. On oltava varovainen, runko saattaa liikkua arvaamattomasti ja aiheuttaa nopean vaaratilanteen. Aurinko paahtaa haljenneita huulia, rikkoutu-neet kynnet näyttävät ruskealla iholla omituisen valkoisilta. Runko on kään-netty, Øyvin Lauten, merenkävijä lausuu: ”Welcome to another day in Hell!” ja nauraa kirkkailla terävillä silmillään. Ola, kapteenin luottomies hymyilee vinosti vierellä.

Ola Borgfjord ei paljoa puhele. Ola Borg-fjord tekee, ja mitä hän tekee, on aina erinomaista. Hänellä on lahja, taito aja-tella kolmiulotteisesti ja kyky toteuttaa se. Pitkälaippainen moottorisaha taipuu

voimapesän käsissä valtavien runkojen katkaisuun tai hienovaraiseen hiontatyö-hön. Kaukaa kuuluu huutoja: ”Ooolaaa, Ooolaaa!”. SIMA:n telakalla työskentele-vät perulaiset ovat huomanneet lahjak-kaan ja hiljaisen miehen arvon. Huutoja kuuluu meren puolelta, hitsausalueelta, kaikkialta. Ola:sta on tullut telakka-alueen puolijumala, käsityön mestari ja shamaani. Perulaisille on kunnia-asia auttaa pohjoisen miehiä ja naisia. Työn tahti ja laatu on huomattu, Ola nöyränä keulakuvana ensimmäiseksi.

Ola kuuluu Tupac Yupanquin mie-histöön ja on koko vaativan merimatkan lautalla. Ola ei pelkää matkaa, siinä kuluvaa aikaa, jäätävää myrskyä eteläme-rellä, päiviä kestävää polttavaa kuumaa tyynellä merellä. Olalle on kaikki hyvin selvää. Hän on työskennellyt purjehtija-na/ rakentajana viimeisimpinä kolmena vuonna viikinkilaiva Harald Hårfagre:lla Norjassa. Ennen sitä hän veisti perintei-siä norjalaisia Åfjord veneitä. Viikinkilai-vat ovat hänen mielestään vaarallisempia, ne voivat upota ja vesi on aina kylmem-pää. ”Balsalautta Tupac Yupanqui ei voi upota. Se voi hajota, mutta se on helppo korjata jopa merellä”, Ola kertoo ja jatkaa, ”Miksi huolehtia tai pelätä? Se on lautta, suuri lautta”. Lähdemme takaisin La Puntaa telakalta, päivä on ollut pitkä, keho kaipaa lepoa.

Escuela Navalin, majapaikkamme öisillä, tyhjillä käytävillä harhailee sekava nainen. Hän seisoo matkalaukkuineen käytävällä, yrittää saada turhaan hanasta vettä, katsoo auttavasti, mutta turhaan Liman karttaa. Heidi pelastaa naisen, Ce-cilie Mauritzen:n käytävältä, varoittaa juomasta hanasta vettä, jota ei jokatapa-uksessa tule enää kello 22.00 jälkeen ja taluttaa aikaerosta kärsivän tiedenaisen huoneessamme olevaan vapaaseen punkkaan. Cecilia nukahtaa ja nukkuu kaksi päivää.

Näen Cecilian seuraavan kerran he-reillä SIMA:n Perun merivoimien telak-ka-alueella. Tervehdimme ja hän katsoo valmisteilla olevia lauttoja: ”Nuo rungot ovat niin suuria, en toisaalta tiennyt mitä odottaa, mutta nuo ovat valtavia, isoja!”, Cecilia hämmästelee.

Katselemme kuhisevaa työmaata, jysähdys jalkojen alla herättää toimeen. Yllä murisee Perun merivoimien viisi helikopteria päivittäisillä lennoillaan. Taustalla, kolmensadan metrin päässä

pienenä pisteenä lentotukialuksen kyljes-sä näkyy hitsaajan sininen valokaari. On aamupäivä, kiipeän Rahiti Tanen kesken-eräisen rakenteen päälle moottorisaha toisessa kädessä. Jokin häiritsi viidennen ja kuudennen rungon keskellä, -muistaisi vain mikä.

Cecilia on työskennellyt vuosikym-meniä sekä etelä-, että pohjoisnavalla me-rentutkimusaluksissa. Hän on fyysikko ja merentutkija. Erityisen kiinnostunut

hän on merien vaikutuksista ilmastoon. Cecilia rakastaa merta ja merellä oloa. Tiedenaisena häntä luonnollisesti kiinnostavat tulevat mittaukset, niiden toimivuus ja niistä saatava data. Sym-paattinen Cecilia pyörittelee tavaroitaan työmaalla, jokin tuntuu olevan koko ajan hukassa. ”Tälläistä minun elämä on, kaik-ki on aina kadoksissa..- ai tuossahan tuo on, ..-ei olekaan, no ei sen väliä, ..-mitä sinä olit minulle sanomassa ?” Kysyin häneltä toiveista ja peloista merimatkan suhteen.

”Puhutaanko tästä illallisella, milloin-kahan sekin on, ...- ja missä, ...- onko täällä kahvia0?” Jätän Cecilian tavaroidensa keskelle, aikaerosta on joskus hankala toipua.

Kaksi viikkoa myöhemmin istun Cecili-an kanssa lähes valmiiden balsalauttojen

läheisyydessä Escuela Naval del Perún laiturilla. Cecilia puhuu huolestuneeseen sävyyn.

”Olen saanut säilyttää merillä olles-sani yksityisyyteni. Minulla on ollut oma hytti, pieni tila ja jopa oma suihku. Olen hieman erakko, minua kauhistuttaa jo ajatuskin samassa huoneessa nukkumi-sesta vieraiden ihmisten kanssa, ja nyt tämä. Minun pitäisi siistiytyä, nukkua, syödä, kirjoittaa ja tutkia tilassa, jossa kaukaisin ihminen on viiden metrin päässä, lähin kymmenen sentin päässä. Mitenkä minun käy? Kestänkö minä sitä?”

Puhumme asiasta, johon kukaan muu ei ole tarttunut, psykologisista reaktiois-ta pitkän merimatkan aikana. Ceciliaa huolettaa hänen yksityisyyden tarpeensa. Kuinka käy, jos jonkun lautalla olevan henkilön tavat tai käytös alkaa hiljalleen käydä hermoille?

Lautoilla on muitakin mielenlaatuun vaikuttavia tekijöitä. Jatkuva kosteus, joka hiljalleen muotoutuu homeeksi. Runkojen laulu, tauoton narina, kun tukit hiertävät toisiaan aallokossa. Tyyninä päivinä on pystyttävä keksimään jotain tekemistä ja myrskyn lähetessä pysyttävä rauhallisena. Myös ruuan yksitoikkoisuus tai suoranainen pula vaikuttaa suoraan psyykkeeseen. Pahin pelko Cecilialle on kuitenkin toiset ihmiset: ”En tiedä mitä teen, jos joku alkaa jo alussa pienesti ärsyttämään, se kertautuu päivä päivältä suuremmaksi, kumpi meistä tulee hulluk-si ennemmin lienee voittaja”, Cecilia nauraa.

Cecilia kävelee vapaaehtoisten, auttamaan tulleiden tutkijoiden kanssa kohti Rahiti Tanea. Jatkamme työskente-lyämme bambukansien kanssa. Laiturilla lauttojen viimeistely on miellyttävää. Telakka-alueen pöly ja meteli on kaukana poissa. Toissapäivänä me koimme omat pelkomme balsalauttojen suhteen, kun havaitsimme termiittiyhdyskunnan eräissä osissa bambukansia. Suolavesi ja hyönteismyrkky tehosi, onneksemme havainto tehtiin ennen lähtöä. Toinenkin pelko lähestyi vääjäämättä. Joutuisimme hetkeksi sanomaan uusille ja vanhoille ystävillemme, toiselle perheellemme nä-kemiin hetkeksi. Tarina tulisi jatkumaan, me tiesimme sen, mutta me jatkaisimme sitä mielellämme juuri siinä.

Moottorisahashamaani Ola Borgfjord.

Vesillelaskussa amiraliteettia lauttarakentajien kanssa. Kuvassa laidalla vasemmalla Cecilia Mauritzen. Oikealla kolmantena ja neljäntenä Heidi ja Heikki Niskanen.

Vesillelasku Perun lipun alla. Taustalla USA rannikkovartioston laiva.

Lautat ovat valmiina lähtöön. Suomalaisten kanssa tuulettamassa lauttojen turvallisuus upseeri Kanadalais-Norjalainen Pål Børresen. Suomen lippu on parhaillaan matkalla Pål:n kanssa Pääsiäisaarille ja myrskyisän eteläisen Tyynen meren kautta Chileen.

19Uljas 10 | 4. 12. 2015

Kulttuuri

Rock Academy

Joensuu Rock Academy on Joensuun Popmuusikot ry:n hallinnoima musiikki-alan valmennusohjelma, joka tarjoaa sekä bändi- että crew-valmennusta.

”Hanke alkoi toukokuussa ja kestää kesään 2017 asti. Bändivalmennuksessa sparraamme bändejä paremmiksi. Crew-toimintaan kuuluu kaikki mitä musiikin ulkopuolella tapahtuu. Tällaista sään-nönmukaista bändivalmennusta ei ole aiemmin Joensuussa ollut”, projektipääl-likkö Katri Kilpiä kertoo.

Haku bändivalmennukseen kesti kesän ajan ja loppui elokuussa.

”Valitsimme yhdeksän bändiä ja artis-

tia aktiiviseen valmennukseen. Heidän biisejään viedään eteenpäin, äänitetään, ja aivan loppuvaiheessa siirrytään studi-oon. Crew-valmennuksessa keskitytään käytännön puoleen, eli kuvaamiseen, valo- ja äänitekniikkaan, paitamyyntiin ja tapahtumatuotantoon. Lisäksi tarjo-amme lyhytkestoisempaa koulutusta ja

seminaareja, jotka ovat kaikille avoimia”, Kilpiä kertoo.

”Etsimme 15–29-vuotiaita nuoria, jotka haluavat uuden suunnan ja sisältöä elämälleen sekä hakevat omaa paikkaan-sa. Musiikkialalle voi olla vaikeaa päästä, vaikka kiinnostusta olisikin. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus saada jalkaa oven

väliin. Kriteerinä on palo alalle ja löytää jotain uutta omaan elämään. Haku crew-toimintaan on käynnissä, ja päättyy 7. joulukuuta”, Kilpiä kertoo.

Valmennukseen hakeminen tapahtuu netissä.

”Hakukaavake löytyy nettisivuil-tamme. Tämän jälkeen haastattelemme hakijoita, ja tammikuussa aloitamme crew-valmennuksen. Seuraava haku on keväällä. Koulutuksia ja pienempiä tapah-tumia on tulossa, joten kannattaa seurata Popmuusikoiden ja Rock Academyn sivuja”, Kilpiä vinkkaa.

Rock Academy on alkujaan Turun nuorisoasiainkeskuksen luoma malli, joka tarjoaa maksutonta sparrausta ja koulutusta ammattimaiseen toimintaan tähtääville nuorille yhtyeille ja artisteille.

Facebook: Joensuu Rock Academy

Nettisivut:

http://joensuu.rockacademy.fi/

http://popmuusikot.fi/

Palo on tärkein kriteeri rokkivalmennusohjelmassaMusiikkialan valmennusoh-jelma Rock Academy on saa-punut myös Joensuuhun ja etsii hakijoita. Tärkein kritee-ri on palo alalle ja halu löytää uusi suunta. - Niina Turunen, teksti & Petri Kilpiä, kuva

Kuvataidedeittailu

Taidemuseoympäristö ja teokset herät-televät tuntemuksia ja ajatuksia, vieressä seisoo tyyppi, jonka kanssa teoksen he-rättämä ajatus olisi kiva jakaa. Kuulostaa luontevalta ja yksinkertaiselta.

Kuopion taidemuseon intendentin Marja Lounin mukaan taidemuseo treffien tavoitteena on matala kynnys tunnustella itselleen ystävää, kumppania, rakastettua tai seuralaista.

”Oli kyse elokuvateatterikaverin tai elämänkumppanin etsimisestä, niin kapakassa tai kirjastossa voi olla vaikea ottaa toiseen ihmiseen kontaktia kun ei tiedä yhtään mikä se vastaanotto on. Tämä tilanne on toivon mukaan vähän helpompi, koska tänne tulevat ihmiset ovat jo lähtöjään valmiita tutustumaan”, Louni arvelee.

Käytännössä tapahtuman aikana kier-retään yhdessä Anita Snellmanin näyttely Lounin opastamana. Normaalikierrok-sesta poiketen, Louni pyrkii järjestämään

luontevia kohtaamisen mahdollisuuksia kierrokselle. Aikooko Louni toimia Cupidona?

”Jonakin vähän semmoisena. Ehkä kuitenkin enemmän semmoisena aloit-teen tekijänä”, Louni naurahtaa.

”Yritän varmaan rohkaista ihmisiä miettimään omia ihmissuhdetilanteitaan teosten pohjalta ja luomaan tilanteita, joissa ihmisten olisi luontevaa ottaa kon-taktia toiseen, tai toisiin ihmisiin. Treffit taidemuseossa ei kuitenkaan pakota ketään osallistujaa mihinkään”, Louni painottaa hienovaraisuutta.

Treffit ovat avoin tapahtuma kaikille sukupuolisesta suuntatumisesta tai iästä huolimattta. Ainoa rajaus on, että osal-listujan on oltava vähintään 18 ikävuotta. Museosta treffi-iltamat jatkuvat poru-kalla kierroksen aikana ilmoitettavaan paikkaan.

Lounin mukaan on mahdollista, että tapahtuma järjestetään uudelleen jos vas-

taanotto on hyvä. Aiemmin taidemuseot-reffejä on järjestetty ainakin Helsingissä Kansallismuseossa ja Taidehallissa.

Treffit taidemuseossa 5. joulukuuta kello 15.30

Kuopion taidemuseossa Kauppakatu 35.

Lähdetkö treffeille taidemuseoon?Kuopion taidemuseolla järjestetään joulukuun alussa treffit. Anita Snellmanin näyttelyn yhteyteen luonnostellun tapah-tuman tarkoituksena on tarjota alusta kohtaamisille. – Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

Anita Snellmannin teokset ovat oiva tausta treffeille. ”Valoa ja värejä hehkuvat teokset kuvastaavat taiteilijattaren sielunmaisemaa. Hän oli oman tiensä kulkija niin taiteessaan kuin elämässäänkin, johon kuului monenlaisia ihmissuhdekuvioita”, kertoo Kuopion taide-museon intendentti Marja Louni.

Joensuulaisia valmennettavia muusikoita yhdessä Lost Society –yhtyeen kanssa.

20 Uljas 10 | 4. 12. 2015

21Uljas 1 | 24. 1. 2014

PoimintojaUtunen ja Zorse Humulla Seuraavalla Humu-klubilla esiintyvät Utunen ja Zorse. 12. joulukuuta Kuopion Pannuhuoneella järjestettävä klubi on samalla psykedeliaa pursuavan Utusen levyjulk-karikeikka. Illan aloittaa lo-fi rokkia tarjoileva Zorse.

Utunen on nykyisin Helsinkiin sijoittuva psykedelia-pop yhtye, jonka musiikissa soivat yhtälailla Bristolin 90-lukuinen trip-hop, 70-lukulainen Laurel Canyon sekä virret. Yhtyeen debyyttilevy julkaistiin 27. marras-kuuta kuopiolaisella Humu Records -levymerkillä.

Illan aloittava Zorse on vuonna 2011 Jyväskylässä perustettu yhtye joka soittaa iskevän junnaavaa garage-kraut-jytää. Bändi työstää parhaillaan pitkäsoittoaan, joka julkaistaan keväällä 2016. Zorsen on sanottu kuulostavan Horses-levyn aikaiselta Patti Smithiltä tai progeen hurahtaneelta Kate Bushilta.Humu-Klubi – Utunen & Zorse Pannuhuonella 12. joulukuuta klo 22.00

Hiljainen joulupukki Muuntamo symposiumissaEsitystaiteilija Juha Valkeapää esittää Kuopiossa Hiljai-nen joulupukki teoksensa 16. joulukuuta kello 15.30 Kuo-pion torilla. Esitys on muunnelma Valkeapään Hiljainen mies teoksesta, jota taiteilija kuvaa seuraavasti:

”Puen ylleni puvun johon olen ripustanut purkke-ja jousien varaan, rikkoutuneen kellopelin, kulkusia. Kävelen hitaasti ja hiljaa, mahdollisimman ääneti. Luon hiljaisuutta.”

Hiljainen joulupukki teos toteutetaan Itäisen tanssin aluekeskuksen Muuntamo symposiumin yhteydes-sä, jonka teemana on paikkasidonnainen esitystaide. Symposium järjestetään 16. – 19. joulukuuta Sotkulla. Symposium on avoin kaikille poikkitaiteellisesta ilmai-susta kiinnostuneille. Lisätietoa ITAKin nettisivuilta osoitteesta www.itak.fi ja Facebookista.

Vuoden pelisuunnittelija Kärmeksestä

Joululevy on kytenyt kuoronjohtaja Helena Hulmin mielessä pitkän aikaa.

”Projekti lähti kypsymään 2014 joulukonserttia valmistellessa. Aiempi joululevy 90-luvun lopulta on myyty loppuun, joten halusimme tehdä uuden. Vaik-ka äänitemarkkinoilla on tapahtunut suuri murros, ihmiset haluavat edelleen ostaa joululevyjä.”, Hulmi perustelee.

Levy kuvastaa kuoron konserteissa esittämää musiikkia.

”Se sisältää perinteisiä, hengellisiä lauluja, mutta myös kevyttä, viihteellisempää musiikkia. Levyllä on myös englantilaisia carolseja. Levy myötäilee meidän joulukonserttia, sieltä löytyy sekä hartaampaa että kevyempää musiikkia”, Hulmi kertoo.

”Olin varautunut pidempään prosessiin. Laulajien asennoituminen ja ote oli hyvin määrätietoista. He panostivat levyyn myös osallistumalla graafisen puo-len, tekstien ja käännösten ideointiin. Nyt valmistau-dumme joulukonserttiin ja vuodenvaihteen jälkeen odottavat uudet haasteet.”

Haasteisiin kuuluu Disney-projekti ja ulkomaan-

matka.”Suunnittelemme ja toteutamme Disney-musiikin

ympärille muodostuvan konserttiohjelmiston. Toukokuussa matkustamme Serbiaan ja esiinnymme Novi Sadissa sekä Belgradissa. On mukavaa viedä kuoroa maihin, joissa kuorolaiset tuskin muuten tulisivat käyneeksi.”

Lunta-levyn voi ostaa joulukonsertissa, joka pide-tään 12. joulukuuta. Konsertin ennakkolipuista löytyy lisätietoa kuoron nettisivuilta.

”Levyä voi kysellä kuoron tapahtumista, Levy-Eskoilta ja itse kuorolaisilta. Levy tulee digitaaliseen jakeluun 11. joulukuuta muun muassa Spotify:n ja iTunesiin.”

Kuoron pääsykoe on perinteisesti pidetty syys-kuussa, mutta ensi vuonna pääsykokeita on useampi.

”Tieto yliopiston kuorosta jää usein uudelta opiskelijalta huomaamatta. Pidämme ylimääräisen pääsykokeen tammikuussa, sillä tarvitsemme lisää mieslaulajia”, Hulmi vinkkaa.

Lisätietoa: www.joykuoro.net. Joulukonsertti 12.12. Carelia-salissa.

Lautapelit

Pelikerho Kärmeksen entinen puheenjohtaja Kalle Malmioja on voittanut Vuoden pelisuunnittelija 2015 -kilpailun. Suomen lautapeliseuran ensimmäistä kertaa järjestämään kilpailuun osallistui yhteensä 68 peliä, joista 12 valittiin finaaliin. Finaalipeleistä neljä oli Malmiojan suunnittelemia. Voittopeli Cook Off! on simppeli perhepeli, joka nimensä mukaisesti liikkuu ruoanlaiton maailmassa.

”Siinä on oikeastaan vain korttipakka ja ajastin eli tiimalasi. Jokaiselle pelaajalle jaetaan kymmenen raaka-ainekorttia, joista pitää nopeasti luoda ateria. Sitten katsotaan, kenen ateria vastaa parhaiten asiak-kaan vaatimuksia”, Malmioja kertoo voittopelistään.

Nykyään Oulussa asuva Malmioja toimi Kärmek-sessä aktiivisesti yhteensä seitsemän vuoden ajan. Vuosien aikana hän ehti pelata noin 200 erilaista lautapeliä sekä peluuttaa muilla kerhon jäsenillä kymmenittäin omia peli-ideoitaan.

”Lautapelien pelaaminen on älyllistä, sosiaalista toimintaa ja varsinkin pelejä suunnitellessa täytyy hallita isoja kokonaisuuksia. Suunnittelun voi aloittaa kolmesta eri näkökulmasta, joko pelin mekaniikasta, eli miten sitä halutaan pelata, teemasta tai yleisöstä. Lapsille suunniteltaessa lähtökohta on tietenkin ihan erilainen kuin aikuisten peleissä.”

Cook Off! -pelin lisäksi Malmioja osallistui kisaan peleillä Tower Defence, Hedeby ja King’s Land. Nel-jästä pelistä kolme on otettu jatkokehittelyyn, ja jos suunnitelmat toteutuvat, Malmiojan pelejä nähtä-neen marketeissa lähivuosina.

”Onhan tämä kivaa, että nyt muutkin uskovat sii-

hen, mitä teen. Voitto toi lisää pontta suunnitteluun”, Malmioja iloitsee.

Lisätiedot Kärmeksen peli-illoista Kuopion Lukemalla löytyvät Kärmeksen Facebook-sivulla tai osoitteessa www.lautapeliseura.fi/foorumi/viewfo-rum.php?f=17.

Lautapelitapahtuma Kinkkucon Lukemalla 22. - 24. tammikuuta.

Kalle Malmiojan suunnittelema Cook Off! on simppeli perhepeli, joka liik-kuu ruoanlaiton maailmassa. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & Anttoni Huhta-la, kuva

Kevyt ja vastuuton PisaratPisarat on jo yli vuosikymmenen ajan kuulunut joen-suulaisen ylioppilasteatterivuoden kiinnostavimpiiin tapauksiin. Lyhytnäytelmäkokonaisuudessa tulikasteen-sa saa vuosittain joukko uusia teatterilaisia. Tänä vuonna 8. joulukuuta ensi-iltansa saavan Pisaroiden ainoana kokoavana teemana on komediallisuus vastapainona ajoittain hyvinkin syvissä vesissä uimiselle.”Tällä kertaa Pisarat-kokonaisuuteen on haluttu löytää menneiden aikojen keveyttä, innokkuutta ja vastuut-tomuutta. Annoimme kaikille tekijöille vapauden tehdä juuri niin höperöitä ja kokeellisia juttuja kuin he haluavat. Emme pyri täydellisyyteen, vaan siihen, että kaikki saavat toteuttaa ideoitaan ilman paineita ja pitää hauskaa”, teatterilaiset kertovat.Nähtäväksi jää, onko myös yleisöllä hauskaa.

Joensuun ylioppilasteatterin Pisarat XIII: Huumorin rajoilla saa ensi-

iltansa 8. joulukuuta Joensuun Pakkahuoneella.

Omaa kaljaa itsenäisyyspäivänäHiljattain perustettu Joensuun akateeminen väki-juomakerho tekee debyyttinsä julkisella näyttämöllä itsenäisyyspäivänä. 6. joulukuuta juodaan isänmaallisesti suomalaista kaljaa Suvaksella ja katsellaan linnanjuhlia. Tapahtumaan ilmoittaudutaan verkosta löytyvällä lo-makkeella suosion yllätettyä järjestäjät. Lehden painoon mennessä ei ollut tiedossa, oliko paikkoja vielä jäljellä.

Kalle Malmioja sanoo lautapelien pelaamisen olevan paitsi älyllistä, myös sosiaalista toimintaa.

Yliopiston kuoro teki joululevynItä-Suomen yliopiston kuoro Joy julkaisee Lunta-joululevyn loppu-vuodesta. - Niina Turunen, teksti

Kuoro

21Uljas 10 | 4. 12. 2015

Tunteiden temppelit –doku-mentti pureutuu suoma-laisten elokuvateattereiden historiaan. Ohjaaja Jouko Aaltonen halusi tehdä tri-

buutin elokuvateatterikulttuurille, sillä se on erottamaton osa tiettyjen ikäluok-kien elämää.

”Ne ovat maallisen palvonnan paikko-ja, jossa ihmiset kohtaavat omat unensa ja unelmansa”, hän toteaa.

Yksi kyseisen ikäpolven edustaja on myös dokumentissa esiintyvä kuopiolai-nen Marjut Kekäle. Kekäle oli paikalla Tunteiden temppelin lehdistönäytökses-sä kotiteatterissaan, jossa hän muisteli nuoruuttaan. 1950-luvulla nuorison pääasialliset harrastukset olivat liikunta ja elokuvissa käynti ja jälkimmäinen vei Kekäleen mukanaan. Hän kulutti jo pienestä pitäen elokuvasalin penkkiä joka sunnuntai.

”Se oli varsinkin omalle äidilleni hen-gähdyshetki, kun me lapset menimme keskenämme elokuvateatteriin”, Kekäle kertoo.

Elokuvat olivat nuorelle Kekäleelle portti maailmaan – paitsi itse elokuvan, myös sitä ennen näytetyn uutiskatsa-uksen ansiosta. Elokuvissa käyminen oli hyvin intensiivinen tapahtuma. Itse elokuvaa ja teatterisalia kunnioitettiin.

”Ei kuulunut ennen karkki- ja sipsi-pussien rapistelua.”

Elokuvat olivat suurille, sotien jäl-keisille ikäluokille keskeisin rahankäyt-tökohde. Ja kun rahaa ei ollut, livahtivat ovelimmat sisään saliin esimerkiksi ilmanvaihtoluukun kautta, tai uudelleen-liimasivat jo aiemmin revittyjä pääsylip-puja.

Unelmat uudesta, glamourista ja keveydestä eivät olleet ainoa asia joka veti kuvia katsomaan. Varsinkin nuoria miehiä houkuttelivat eroottiset elokuvat, kuten Pukki paratiisissa ja Riettaat ratto-tytöt. Ja jos pelasi korttinsa oikein, pääsi pimeässä elokuvasalissa suutelemaan ihan oikeita tyttöjä ja poikia.

Elokuvakulttuuria ja sen mukanaan tuomaa yhteisöllisyyttä on vuosikym-menten saatossa ravistellut kolme

merkittävää tapahtumaa: television ja vhs-videoiden tulo sekä elokuvien digi-talisointi.

Televisioiden yleistyessä 50-luvun lo-pulla ihmiset jäivät koteihinsa ja elokuva-teattereiden salit hiljenivät. Monet jylhät, palatsimaiset elokuvateatterit, kuten Kino Palatsi Helsingissä, purettiin.

Seuraavan iskun elokuvakulttuurille aiheuttivat vhs-nauhurit 80-luvulla. Kat-sojamäärät putosivat radikaalisti – jopa 50 prosenttia. Pelkästään pääkaupungis-sa kymmenet teatterit joutuivat laitta-maan lapun luukulle muutaman vuoden aikana. Joillekin elokuvasaleille keksittiin uusia käyttötarkoituksia. Yksi muuttui biljardisaliksi, toinen kuntosaliksi ja joku Vapaamuurareiden loosiksi.

Osa teattereista säilyi ja säilyy nykyis-tenkin murrosten paineessa. Siinä missä elokuvien digitalisointi merkitsi toisille teattereille lopullista tuhoa, tarkoitti se toisille uutta aikakautta.

Tunteiden Temppelit Suomen ensi-illassa 4. joulu-

kuuta.

Pimeän salin elävä valo

Tunteet, tieto ja unelmat astelivat kansalaisten mieliin projektorien loimussa kun elokuvate-attereiden runsaus nousi myös Suomeen. Tunteiden temppelit -dokumentti pureutuu suoma-laisten elokuvateatterien nousuihin ja laskuihin. – Ninni Juntunen, teksti & kuva

Vaativa leffakansaKuopiossaVastoin oletuksia digitalisoituminen on piristänyt Kino Kuvakukon toimintaa. Nyt ensi-iltoja on puolen sataa, kun aiemmin voitiin esittää korkeintaan yksi ensi-ilta vuodessa. Samalla kävijämää-rät nousivat kymmenillä prosenteilla.

”On mukava nähdä, että ihmiset tulevat katsomaan pienempääkin eurooppalaista elokuvaa. Jos siinä on suuri tunnelataus, niin se vetää poruk-kaa”, Kuvakukon vetäjä Paul Staufen-biel miettii.

Kuvakukon toimintaa vuodesta 2005 lähtien pyörittäneen Staufenbielin mukaan kuopiolaiset ovat vaativaa elokuvakansaa. Iso osa asiakaskunnas-ta on Marjut Kekäleen tavoin nähnyt 70–80-lukujen elokuvakulttuurin kukoistuskauden.

”Aina kun esitämme elokuvia lapsil-le, kysyn kuinka moni on ensimmäistä kertaa elokuvateatterissa ja aina nousee hirmu monta kättä pystyyn. Olen saat-tanut tuhansia, ellei jopa kymmeniä-tuhansia lapsia elokuvamatkalle. Siitä tulee hyvä olo.”

Staufenbiel painottaa elokuvateatte-rin, esimerkiksi Hyvät kuvat -elokuva-kerhon tuottavan myös yhteisöllisyyttä.

”Vieraaseen kaupunkiin juuri muuttaneet opiskelijat ovat löytäneet toisensa Elokuvakerhosta. Parinmuo-dostustakin on tapahtunut.”

Elokuva rantautui Kuopioon vuonna 1897 viidentenä kaupunkina Suomessa. Se näytettiin nykyisen Puikkarin tiloissa Seurahuoneella. Kuvakukko on perus-tettu talvisotavuonna 1939.

Kainalo | leffakulttuuri

Kuvakukon pyörittäjä Paul Staufenbiel iloitsee elokuvien digitalisoitumisesta. Se toi ensi-illat myös pienemmän teatterin ulottuville ja asiakasmäärät pomppasivat.

22 Uljas 10 | 4. 12. 2015

luntailosaaressa.fi@luntailosaaressaLa 13.2.2016 • Joensuu Areena

Antti Tuisku AMORPHIS

ViikateJVG

JARJESTÄJÄ:

Liput 20/30 € • Konsertti on ikärajatonEnnakko: TikettI • Lippupiste • Levy-Eskot • KerubiKatso lisätietoja: www.luntailosaaressa.fi

Opiskelija-liput 20 €Opiskelijaliput myynnissä

ISYY:n, Karelia AMK:n ja

POKA:n toimistoissa sekä

Kerubissa ja Levy-Eskoilla.

(norm. 30 €)

23Uljas 10 | 4. 12. 2015

Kaikki tuntevat fraasit: ”vain äänestämällä saat oikeuden valittaa”, tai ”jos jätit äänes-tämättä, niin turha valittaa päätöksistä”. Samaa olen lau-konut itsekin, kun olen kuul-lut ettei joku, luoja paratkoon, äänestänyt. Eu-roopan unionis-sa järjestetään viiden vuoden

välein ”yhtäläinen, salainen ja suhteel-linen” –vaali, jossa valitaan Euroopan kansojen edustajat parlamenttiin. Mutta mitä näissä vaaleissa oikeasti päätetään? Mistä sinä oikeastaan päätät?

Niin kutsutussa vallanjako-opissa ajatel-laan, että lakeja säätää kansanedustus-laitos, toimeenpanosta vastaa hallitus tai presidentti sekä tuomiovaltaa käyttää itsenäinen oikeuslaitos. Vallanjaon perimmäinen tarkoitus on järjestelmän kehittäjän Montesquieun (1689 - 1755) mukaan estää diktatuurin syntyminen ja suojella kansanvaltaa.

Euroopan unionin kohdalla asia on kuitenkin erilainen. Unionin korkein päättävä elin on Euroopan neuvoston ko-kous. Tässä kokouksessa istuvat kaikkien EU –maiden johtajat, joko pääministerit tai presidentit. Nämä ovat hyvin har-voin suoraan kansan valitsemia ja ovat vastuussa enemmän omalle puolueelle ja kansallisen parlamentin enemmistölle. Valtioiden päämiehet ja -naiset edustavat vallanjako-opin mukaan toimeenpa-novaltaa, jolloin heidän ei tulisi pystyä vaikuttamaan talousarvion tai lakien hyväksymiseen eikä tuomioistuinten toimintaan.

Euroopan neuvosto ei käytä suora-naista toimeenpanovaltaa EU:ssa, vaan omissa ”osavaltioissaan”. Euroopan uni-onin toimeenpanovaltaa käyttää komis-sio. Komissaarit valitaan viiden vuoden kaudeksi sen jälkeen kun kansalaiset ovat äänestäneet euroopan parlamentin. Ko-missiota ei kuitenkaan valitse parlament-ti kuten on tapana kansallisten hallitus-ten kohdalla, vaan valinta on euroopan neuvostolla. Maiden johtajat saavat jokainen esittää yhden henkilön omasta valtiostaa komissaariksi ja päättävät kuka on komission puheenjohtaja eli EU:n pääministeri. Parlamentin tehtäväksi jää äänestää koko paketista kyllä tai ei. Yh-teenkään yksittäiseen henkilövalintaan parlamentti ei voi vaikuttaa. Politiikkaa tuntevat tietävät kuinka helppoa on saa-da leivottua riittävä enemmistö kokoon tällaisessa tilanteessa.

Parlamentti on hyvin hajanainen toimi-elin, jossa on 751 jäsentä 28 jäsenvalti-

osta, jotka ovat jakautuneet kahdeksaan poliittiseen ryhmään. Poliittiset ryhmät ovat useiden eri kansallisten puolueiden yhdistelmiä, joilla on erilaiset taustat ja aatteet. Niiden kumppanuudet ovat lähinnä keinotekoisia ja ryhmien sisäiset tavoitteet voivat olla ristiriitaisiakin.

Tämä lienee miellyttävää neuvostolle sen esittäessä uutta komissiota juuri valitulle hyvin sekavalle seurakunnal-le. Parlamenttille jää helposti lähinnä seremoniallinen rooli. Parlamentti voi myöhemmin erottaa komission kahden kolmasosan enemmistöllä, eli komissiol-le riittää kolmassosan kannatus. Parla-mentin ja komission suhde ei täytä edes enemmistödemokratian muodollista vaatimusta, eli kansanedustajien enem-mistön luottamusta.

Suurin lainsäädäntövalta on annettu unionissa komissiolle. Kaikki uudet unio-nin lait ja direktiivit tehdään komissiossa, joka esittää ne parlamentille. Parlamentti voi hyväksyä esityksen, muuttaa sitä tai hylätä sen. Mikäli parlamentti muuttaa lakiesitystä tavalla joka ei komissiolle kelpaa se voi aina vetää esityksensä pois. Lainsäädäntövalta siis on yhdistetty EU:ssa toimeenpanovallan kanssa ja kansaa edustavalle parlamenttille on jätetty vain veto-oikeus. Lisäksi lakiesi-tysten tulee saada neuvoston hyväksyntä. Jäsenvaltioiden johtajille siis on annettu yhtä suuri valta estää valitsemansa ko-

mission lakiesitysten voimaantulo kuin parlamentillekin.

Euroopan unionin lait ja direktiivit ovat Lissabonin sopimuksen (os. Euroopan perustuslaki) mukaan lainsäädäntöä, jonka toimivalta ylittää jäsenvaltion lain-säädännön. Käytännössä jos EU-maan pääministeri ei saa kansallisessa parla-mentissa haluamaansa lakia läpi hän voi aina esittää sen komission kautta parla-mentille. Näin voi näppärästi kiertämään hankalaksi käyneen oman kotivaltion kansanedustuslaitoksen ja syyttää siitä oman maan mediassa EU:n komissiota.

Kansallisilla parlamenteilla ei ole edes itsenäistä budjettivaltaa. Euroopan talouskurisopimuksen (sic!) mukaan EU:n jäsenten tulee ennen budjetin eduskuntakäsittelyä ennakkohyväksyttää talousarvio euroopan komissiolla. Kan-sallisen talousarvion valmistelee ensin toimeenpanovalta ja esittää sen eduskun-nalle. Tämän jälkeen budjetin eduskunta-käsittelyn aikana tulleet muutosesitykset on helppo estää, jos pääministeri ei pidä niistä. Eduskuntakäsittelyn voi tarvitta-essa keskeyttää ja tarkastaa komissiolta saako eduskunta tehdä haluamansa muutoksen. Talouskurisopimuksen 3 artiklan 2. kohta velvoittaa euromaita noudattamaan sopimusta ”perustuslain tasoisesti”. Budjettivalta on käytännössä siirretty kokonaisuudessaan toimeenpa-

novallan käsiin ja edustuslaitos on vain muodollisuus: vain kyllä tai ei -päätökset kelpaavat.

Toimeenpanovalta käyttää EU:n jäsenval-tioissa siis niin lainsäädäntö- kuin budjet-tivaltaakin. Kansan valitsemat henkilöt saavat sitten kumileimata ne. Suomen perustuslain 3 ja 83 pykälät sanovat, että eduskunta päättää laeista ja taloudesta, mutta päätös näyttää jäävän vain hyväk-symisen ja hylkäämisen välille.

Tuomiovalta länsimaissa on tavat-tu antaa itsenäisille tuomioistuimil-le. Itsenäisyys taataan sillä, etteivät tuomioistuimet ole vastuussa poliitti-sille päättäjille ja saavat pysyä virassaan joko ennalta määrättyyn eläkeikään tai kuolemaan asti. Euroopan unionin tuomioistuin on Lissabonin sopimuk-sen mukaan ylin eurooppaoikeudesta päättävä toimielin. Sen toimivalta ylittää kansallisten tuomioistuinten toimivallan euroopan lainsäädännön osalta. Mikäli kansalliset tuomioistuimen tulkitsevat EU:n säädöksiä väärin voi eurooppalai-nen ylioikeus muuttaa päätöksen ja antaa kansallisia tuomioistuimia sitovia ennak-koratkaisuja. Näillä ennakkoratkaisuilla on käytännössä lain voima ja ne ohittavat myös ristiriidassa olevan kansallisen lainsäädännön. Omissa tuomioissaan ja julkaisuissaan unionin tuomarit puhuvat jatkuvasti euroopan perustuslaista, jonka ymmärtääkseni Irlannin kansanäänestys hylkäsi. Sama paperi hyväksyttiin myö-hemmin toisella nimellä, mutta tuomi-oistuin ei tainnut huomata, että nimi vaihdettiin prosessin aikana.

Euroopan tuomioistuin poikkeaa yhdellä tavalla kansallisista korkeimmista oikeuksista. Unionin tuomarit valitaan määräajaksi. Tuomarien valintaoikeus on yllätys yllätys vain ja ainoastaan jäsenval-tioiden johtajilla. Tuomarien tehdessä toimeenpanovallan mielestä hankalia ennakkopäätöksiä he voivat vaihtaa tuo-marit sellaisiin jotka päättävät ”oikein”.

Euroopan unionissa kaikki kolme val-lan osaa on yhdistetty vain valtionjohta-jille. Tämä on Yhdysvaltojen perustuslain yhden pääarkkitehdin James Madisonin mukaan ”Tyrannnian tarkka määritel-mä”. Seuraavissa vaaleissa kannattaa siis miettiä, mistä kansalainen voi päättää? Voiko äänestämällä päättää hyväksyykö tyrannian ja miten henkilövaaleissa voisi äänestää ”ei”, jos niin haluaisi?

Pekka KoivaaraKirjoittaja on ihan tavallinen

opiskeleva perheenisä Joensuusta

Lähteet:

Lissabonin sopimus

Madison, James:”the Federalist papers No. 51”

Montesquieu, Charles-Louis de Secondat:”the Spirit

of Laws”

Sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteen-

sovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta. Lyh.

Euroopan unionin talouskurisopimus

Jos se on rikki, kuinka se korjataan?

Essee |

Näkökulma |

Näkökulma | kra- kra-Demo-kratiaa?

Euroopan unionia ei polittisista syistä johtuen kutsuta liit-tovaltioksi. Yhdysvaltojen perustuslain arkkitehdin James Madisonin määritelmä tyranniasta muistuttaa ikävästi EU:n hallinnon nykyjärjestelyjä. – Pekka Koivaara, teksti

24 Uljas 10 | 4. 12. 2015

ISYY:LLÄ ON ASIAA

Edunvalvonta ei nukuISYY:n lihalla

Kevään 2016 SYKETTÄ -liikuntakalenterit julkaistaan tiistaina 8.12.2015. Löydät uudet liikunta-kalenterit netistä www.sykettä.fi ja Sykkeen Facebook-sivuilta. Luvassa on suuria tunteita, ilon kiljahduksia ja elämänmakuista meininkiä liikunnan parissa!

Vältä jonot ja tule lunastamaan oma SYKETTÄ-tarrasi 7.12.2015 alkaen ISYY:n kampustoimistoilta.

Liikuntamaksut - kevät 2016-Palloilutarra 15 euroa

-Ryhmäliikuntatarra 30 euroa

Tarra on voimassa ostohetkestä alkaen aina 11.9.2016 asti. Tammikuussa vietetään ilmaisia liikuntaviikkoja 24.1.2016 saakka. Tuona aikana voit tutustua SYKETTÄ-palveluihin maksutta!

Uuden käyttäjän ABC A. Rekisteröidy käyttäjäksi www.sykettä.fi

B. Käy maksamassa SYKETTÄ-liikuntamaksu johonkin maksupisteistä.Joensuu: ISYY:n kampustoimisto (Yliopistokatu 7, Haltia-rakennuksen 2. kerros)Kuopio: ISYY:n kampustoimisto (Yliopistonranta 3, Studentia)C. Saat liikuntatarran ja pääset ilmoittautumaan liikuntakalenterin kautta tunneille.

Tule mukaan Sykkivään porukkaan!

TAPAHTUU Tapahtumat

Joensuun toimisto ma, ti 10-15Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-1580100 JOENSUU pe 10-13toimisto.joensuu@isyy.fi050 341 6346

Kuopion toimisto ma, ti 10-15Yliopistonranta 3 to 10-1570211 KUOPIO pe 10-13toimisto.kuopio@isyy.fi044 576 8419

Savonlinnan toimisto ma-to 10-14Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-1357100 SAVONLINNAtoimisto.savonlinna@isyy.fi044 576 8430

ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi.Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedotussihteeri Matias Ojanperä

Uudella Sykkeellä kevääseen

Olen ollut ISYY:n pääsihteerinä nyt reilun vuoden

verran ja kun katson taaksepäin, niin paljon on

ehtinyt vuodessa tapahtua! Henkilökohtaisesti vuosi

on ollut antoisa. Saan tehdä töitä omien alojen asian-

tuntijoiden kanssa inspiroivassa ympäristössä. ISYY:n

aikakirjoihin kulunut vuosi jää erityisesti hektisenä

vaalivuotena.

Parhaillaan ylioppilaskunnassamme on käynnissä

demokraattinen vallanvaihto, kun syksyn edarivaa-

leissa valittu uusi edustajisto astuu vanhan tilalle.

Katseet onkin jo suunnattu tulevaisuuteen ja ISYY:n

kehittämiseen aiempaakin toimivammaksi paketiksi.

Positiivisia haasteita tuo tullessaan kansainvälisten

opiskelijoiden huomioiminen ylioppilaskunnan

hallinnossa.

Toivon, että seuraava vuosi tuo mukanaan lisää

uusia aktiivisia toimijoita sekä työrauhaa koulutus-

säästöjen keskellä.

Lopuksi haluan toivottaa koko jäsenistöllemme

oikein hyvää joulua ja riemukasta uutta vuotta!

ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on ISYY:n pääsihteeri Anna-Kristiina Mikkonen.

Kuka: ISYY:n pääsihteeri

Mitä: Vastaa henkilöstö-, talous- sekä

yleishallinnosta. Toimii hallituksen ja

edustajiston esittelijänä ja sihteerinä.

Missä: Savonlinnassa, mutta on tuttu

näky kaikilla kampuksilla.

Anna-Kristiina Mikkonen

Kaikki kampukset

4.12. ISYY:n edustajiston kokous Kuopiossa

14.12. Vuoden viimeiset Wiikko-Ärsykkeet ja

Monday Mailit ilmestyvät

17.12.– 6.1.2016 ISYY:n kampustoimistot ovat

suljettuina

7.1. ISYY:n kampustoimistot avaavat ovensa

joulutauon jälkeen klo 10

Kuopio

6.12. Itsenäisyyspäivän soihtukulkue Sotkulta

sankarihaudoille klo 18 alkaen ja myöhem-

min glögit osallistujille Maljassa

7.12. ISYY:n hengailuilta Lukemalla klo 18

7.12. UEF Kuopion ylioppilaskuoron joulu-

konsertti ”Deck the halls!” Alavan kirkossa

klo 18

8.12. ESN KISA: Dinner in the dark at Lukema

14.12. SYKETTÄ Christmas Carneval Studenti-

alla. Tule kokeilemaan kevään liikuntakalente-

rista maistiaisia maksutta.

16.12. Kampustoimisto auki poikkeuksel-

lisesti keskiviikkona klo 10–15, viimeinen

aukiolopäivä ennen joululomaa

Joensuu

6.12. Itsenäisyyspäivän glögit klo 14 Haltialla

ja soihtukulkue Haltialta sankarihautausmaal-

le klo 15.30 alkaen

7.12. ISYY:n alkoholiton hengailuilta Suvak-

sella klo 18

8.12. PISARAT XIII: Huumorin rajoilla, Joen-

suun ylioppilasteatteri, ensi-ilta, Pakkahuone,

klo 19, (muut esitykset: 10.12., 12.12., 14.12., 15.12.,

16.12., ja 18.12.)

12.12. Joulukonsertti ja levynjulkistamisjuhla,

Itä-Suomen yliopiston kuoro Joy, Carelia-sali,

klo 19

16.12. Kampustoimisto auki poikkeuksel-

lisesti keskiviikkona klo 10–15, viimeinen

aukiolopäivä ennen joululomaa

15.1. GTKEO-tutustumisbileet Ilonassa klo 21

Savonlinna

9.12. Savonlinnan kampustoimisto on kiinni

12.12. OKL:n pikkujouluspektaakkeli, Club

Colo, klo 20–23

Ensiksi kannattaa katsoa, tarjoaako kirjasto kirjaa elektronisena

kirjana. Nykyisin yhä suurempi osa kirjaston kirjoista on tarjolla

elektronisena aineistona. UEF:n e-kirjastoa pääsee käyttämään

Itä-Suomen yliopiston käyttäjätunnuksella.

Mikäli kyseinen kirja on julkaistu artikkelina, sitä voi etsiä myös

eri tieteellisistä lehdistä ja sarjoista. Kannattaa selvittää mihin

kaikkiin tietokantoihin sinulla on pääsy Nelli-portaalin kautta.

Kirjoja kannattaa myös tiedustella muista kirjastoista ja niiden

käyttö on vapaata. Itä-Suomen yliopiston kirjastoon voi tilata

myös kaukolainan muista yliopistoista tai tieteellisistä kirjas-

toista. Samaten yliopisto voi lähettää myös kirjan lainattavaksi

toiseen kirjastoon.

Kirjasta voi myös kopioida osia, mutta kirjojen kokonaan

kopioiminen on ehdottomasti kiellettyä.

Tämä oli viimeinen edunvalvontasihteerin teksti tälle palstalle,

vuodenvaihteen jälkeen tällä paikalla aloittaa ISYY:n kerhotoi-

mintaa esittelevä osio.

Olen kurssilla, jossa on yli 100 osal-listujaa. Kurssin kirjoja on kuitenkin kirjastossa vain n. 40. Miten kurssin voisi suorittaa?

Haluatko palstalla käsiteltävän mieltäsi askarruttavaa asiaa? Onko sinulla tietoa, jota haluaisit jakaa muiden kanssa? Lähetä kysymyksesi tai vinkkisi osoitteeseen koso@isyy.fi. Vuosi ”pässinä”

ISYY:n edunvalvontasihteeri Mikko Aaltonen kertoo tällä palstalla opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista.

Lisää tapahtumia

löydät ISYY:n verk-

kosivuilta!

isyy.fi/ajankohtaista/

25Uljas 10 | 4. 12. 2015

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

LET’S BESSERWISSER!- Itäinen Turhan Tietäjä

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paik-ka. Suluissa kirjainten määrä.

A) Osoittaako Francois Truffaut 400 kepposessaan ku _____ taliteettia? (5)

B) Troijan sodan vanhimmalla ja viisaimmalla, Pyloksen kuningas N _______ la oli itkussa pitelemistä kuultuaan Akhilleuksen jänteestä. (7)

A) ku jemen taliteettia. B) N estoril la.

Minkä maan kuningattaren isä oli saksalainen ja äiti brasilialainen? Kuningatar syntyi 1943 Saksassa, asui Bra-siliassa 1947-1957 ja muutti Saksaan 1957. Rehukaukaloa lähellä oleva tietotoimisto tietää isän olleen natsi. Tapasi voimassa olevan puolisonsa niissä olympialaisissa, joissa

Lasse kaatui; meni naimisiin sinä vuonna, jolloin Lasse ei kaatunut. Puoliso kuuluu ranskalaiseen aatelisukuun, joka nousi maan val-taistuimelle 1818. Suvun kantakirjasonni oli Napoleonin marsalkka. Tätä marsalkkaa pyydettiin maan monarkiksi 1810; itse Napoleon sai tästä römpsäkät naurut ja piti asiaa täysin absurdina. Kuninkaan isän väitetään pitäneen natseja sehr gut-jätkinä. Hänen isoisänsä oli Englannin Victorian pojanpoika ja täysi kansallissosialisti. Äitinsä omasi sukujuuria saksanmaalta kuulumalla Saksi-Coburg-Gothan siniveristen sukuun.

1) Norjan. X) Tanskan. 2) Ruotsin.

Kuka (1768-1848) aloitti romantiikan Ranskan kirjal-lisuudessa? Siirtyi Amerikkaan giljotiinin niittäessä isänmaan lapsia ja kirjoitti teoksen ”Essais sur les Révolutions”, jossa totesi vallankumouksen vahingoit-tavan yhteiskuntia. Tämä oli kantava teema muussakin

tuotannossa. Palasi takaisin 1792 ja liittyi armeijaan, mutta joutui maanpakoon Englantiin. Sai Ranskan akatemian jäsenyyden restau-raation aikaa 1815-1830. Toimi myös diplomaattina ja ulkoministerinä. Suvultaan hän on paksu naudanpihvi, joka jätetään sisältä raa´aksi. Pihvi leikataan naudan sisäfileen takimmaisesta päästä kolmen sentin paksuiseksi. Tarjoillaan raastetun piparjuuren ja persiljavoin kera. Idea on tullut Amerikan intiaaneilta, joiden parissa hän vietti aikaa. Tai sitten hänen kokkinsa kehitti menetelmän hänen ollessa lähetti-läänä Lontoossa.

1) Francçois-René de Entrecôte. X) Francçois-René de Tournedos. 2) Francçois-René de Chateaubriand. Oikea 2

Minkä alkoholijuoman logossa on lepakko? Syy tähän: lepakko pölyttää kasvin, josta sitä tuotetaan ja huolehtii, ettei kasviin tartu tuholaisia.

1) Bacardin. X) Bombay Saphire-ginin. 2) Calvadoksen.

Kuka toimi Yhdysvaltain sisällissodan aikana Pohjois-valtioiden tiedustelun päällikkönä ja järjesti vakoilutoi-minnan Etelävaltioissa? Kokemusta konnaintöistä hän oli saanut aiemmin Chicagossa kaupungin etsivänä ja lakonmurtajana toimineessa yrityksessä, jonka hän oli

perustanut. Proletaareille hän oli kapitalistien likaisen työn tekijä – se rautanyrkki, joka pyrki alistamaan työväenluokan. Yrityksellä on hänen sukunimensä ja se oli Yhdysvaltain ensimmäinen. Hän toimi myös rautateiden arvokuljetuksia ryöstäneiden liigojen kiinniotossa. Vangitsi mm. Daltonien rosvokoplan, melkein onnistui Jesse Jamesin jengin kolaamisessa. Tunnuksena oli alkuaikoina avoin silmä ja teksti ”We Never Sleep”, joka on antanut innoitteen private eye-termille.

1) Wells Fargo. X) Allan Pinkerton. 2) George Gatling.

1

3

2

45

1 2 3 4 5Nimi

Oikeat vastakset sivulla 28.

Kun sukupolvemme jälkikasvu pääsee peruskouluikään, voimme viihdyttää sitä kertomalla takkatulen ääressä tarinoita 2000-luvun alun Suomesta,

jonka pohjoismaisen digitalousihmeen veturina oli matkapuhelinvalmistaja Nokia. Muistattehan vielä sen supisuomalaisen suuryrityksen, joka oli aikanaan kansainvälisesti tunnetuin brändimme. Vielä vuonna 2007 Nokian osuus maailman mat-kapuhelinmarkkinoista oli 50,8 prosenttia. Toisin sanottuna enemmän kuin joka toinen kaikista maailman kännyköistä oli suomalainen Nokia. Kaiken lisäksi samana vuonna Kimi Räikkönen voitti formula ykkösten maailmanmestaruuden. Nämä olivat parasta kansallistunteen polttoainet-ta sukupolvellemme, joka ei ole kokenut jatko-sotaa eikä liioin Lasse Virénin kiriä.

Vuodesta 2008 alkoi kuitenkin alamäki sekä suomalaiselle moottoriurheilulle että Nokialle. Nokian tragikoominen taival kaatui lopulta te-hottomaan insinöörijohtamiseen eli siihen paljon puhuttuun vatulointiin päätöksenteossa. Tämä näkyi siinä, että käyttäjäkokemuksesta vieraantu-neet päälliköt yrittivät pyörittää miljardiluokan bisnestä lähinnä itselleen. Markkinoille syydettiin teknisesti ensiluokkaisia tuotteita, joiden käy-tettävyys vastasi lähinnä leivänpaahdinta: hoitaa sen, mitä siltä pyydetään, mutta paha sillä on ruveta mitään muuta tekemään. Insinöörit vetivät namiskasta ja veivasivat vipua, mutta markki-noiden rattaat eivät pyörineetkään niin kuin piti. Kyvyttömyys ymmärtää tilannetta johti lopulta markkinaosuuden tipahtamiseen alle kymme-neen prosenttiin vuoteen 2012 mennessä. Siitä lähtien on Suomesta sitten etsitty kuumehorkas-sa sitä uutta Nokiaa, joka pelastaisi kansakuntam-me talouskurimukselta.

Marraskuussa Helsingin muutti hetkeksi pöhinäkeskukseksi yritystapahtuma Slush, joka ei saamieni tietojen mukaan liity nimestään huoli-

matta mitenkään Guns ’N’ Rosesiin. Slush julistaa maailmalle uutta uskoa startup-kulttuuriin, josa keksitään liikeidea, rikastutaan nopeasti, otetaan rahat ja juostaan kohti seuraavaa startuppia. Startup-mentaliteetista, sarjayrittämisestä ja ylit-sevuotavasta hypetyksestä ollaan nyt tekemässä uutta Nokiaa. Uskoa tulevaisuuteen luodaan naiivin optimistisilla myyntipuheilla siitä, miten jokainen uusi appsi on jonkin asian Über tai seuraava Angry Birds. Siitä puheen ollen, muis-tatteko vielä miten pari vuotta sitten ihmiset ihan aikuisten oikeasti uskoivat Rovion olevan seuraa-va Nokia? Nyt Rovionkin tähdenlento näyttäisi olevan ohi ja Angry Birds-oheistuotteet tekevät kauppaansa lähinnä kirpputoreilla. Kestävää vetu-ria talouskasvulle ei Suomi Roviosta saanut.

Samaan aikaan marras-joulukuisessa räntä-sateessa teutoo myös Sipilän insinöörihallitus, jonka ministerit tuntuvat ymmärtävän yhteiskun-taa yhtä hyvin kuin Nokian pomot 2000-luvun kännykkämarkkinatilannetta. Hallitus tosin yrit-tää johtaa valtiota kuin yritystä, mutta edelleen tehdään samaa virhettä: vedetään kammesta ja painetaan nappuloita, mutta yhteiskuntakaan ei ole kone, jossa tietyt toimet johtavat aina ennus-tettuun lopputulokseen.

Vanhan Nokian insinöörijohtaminen ja sinisil-mäinen usko startup-meininkiin uutena Nokiana tulivat lihaksi, kun johtavat poliitikot kävivät Slushissa puhumassa. Tapahtumasta tuli irvokas esitys, jossa varakkaat ja hyvinvoivat saarnamie-het kertoivat kansalle, kuinka pöhinällä, hyvällä meiningillä ja positiivisella asenteella saadaan takuuvarmaa menestystä. Kylläpä varmasti lämmitti sen siistijän sydäntä, joka siivosi Messu-keskusta tapahtuman jälkeen kahdeksan euron tuntipalkalla.

Toivo HaimiMies, joka panee parastaan

katsoessaan kieroon yhteiskuntaa ja kulttuuria.

Uudet nokiamme

Kolumni | Ja taustalla soi Porilaisten marssi!

Sanna Hukkanen | Korpi

26 Uljas 10 | 4. 12. 2015

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

Oikeat vastakset sivulla 28.

PE 4.12. SATELLITE STORIES, 10€PE 11.12. SARA, 8€LA 12.12. JÄTKÄJÄTKÄT, PIETARIN

SPEKTAAKKELI, 12€TI 15.12. HENKKA 45V:

MIKKO KUUSTONEN, 10€KE 16.12. HENKKA 45V: JONNA

GEAGEA, PALEFACE, 10€TO 17.12. LYÖMÄTTÖMÄT, 8€PE 18.12. DIABLO, 14€

TU

LOS

SA

JO

ULU

KU

US

SA

:

KATSO KOKO OHJELMA NETISTÄ!

HENRY’S PUB KUOPIO: SU-MA 23-04, TI-LA 21-04 | SU-TO K18 | PE-LA K20 | KEIKAT K18 | HENRYSPUB.NETENNAKKOLIPUT: LEVYKAUPPA ÄX, HENKKA, LUKEMA, CAFESAVOTTA & LIVETO.FI

Sitsit, etkot, bileet tai jatkot?

Onko sinulla suunnitteilla tai haaveissa:

Ota heti yhteyttäja toteutetaan ne!

Allu Koskinen: 050 436 8322allu@passionclub.fi

Vararengasravintoloilla on monipuoliset tilat ja kaupungin ystävällisin henkilökunta!

AlbatrossiAlbatrossim a k a s i i n i r a v i n t o l am a k a s i i n i r a v i n t o l a

w w w . v a r a r e n g a s r a v i n t o l a t . f i

27Uljas 10 | 4. 12. 2015

Sivun 26 Besserwisserin oikeat vastaukset: je men, estoril, 2, 2, 1, X

ilosaarirock.fi@ilosaarirock

Early bird -liputmyynnissä nyt!

Ennakko: Tiketti \ Lippupiste

Early bird -hinta voimassa 31.12.2015 saakka

2 pv 89 €

Joensuu • 15.-17.7.2016 #kesänparasviikonloppu

28 Uljas 10 | 4. 12. 2015