Itä-Suomen ylioppilaslehti

2013

1

Jäätäväpolte

Opetusministeri diggailee UEFia ja etenkin Kuopion kampusta » 4-5Suomeen viritellään kaivosbuumia. Nyt on keskustelun aika. » 20-21

OJENNA KÄTESI. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo

0800 0 5801. www.veripalvelu.fi • www.sovinkoluovuttajaksi.fi

VERENLUOVUTUS • Studentian liikuntasali,

ti 29.1. klo 10–15, Yliopistonranta 1• Kuopion veripalvelutoimisto,

Puijonkatu 23, Sektori, 2. krs,ma, ti, to 11–18, ke, pe 10–16

Tervetuloa!

Itä-Suomen ylioppilaslehti

PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 8420paatoimittaja@uljas.net

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

pasi.huttunen@uljas.net

Taitto Jarkko Kumpulainen

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta

044 576 8421valto.merta@uef.fi

KansikuvaRisto Kuittinen

Opetusministeri Jukka Gustafs-son kertoo, että Itä-Suomen yli-opisto saa häneltä erityiskohtelua.

Opetamme sinutkin vittuile-maan. Aiheesta kirjan kirjoittanut professori kertoo, kuinka se tehdään polttamatta siltoja.

Toisin kuin vielä pari vuotta sitten, työtönkin voi nyt opiskella. Opiskelun tarve katsotaan tapauskohtaisesti. Selvitimme kuinka se onnistuu.

”En ole kommunisti. Yritän levittää ymmärrystä tästä yhteiskunnasta”, vastasi äärioikeistoon perehtynyt tutkija Vesa Puuronen, kun toimittaja haastoi hänet taistolaismenneisyydestä.

Joensuussa vietetään helmikuinen viikko kaivosaiheiden parissa. Uljas kysyy -keskus-telutilaisuudessa haastamme ihmiset aitoon keskusteluun Kerubissa.

Joukko lähes keski-ikäisiä akateemisia osti jääkiekkova-rusteet ja alkoi treenata tosissaan. ”Meillä on paljon outoja ajatuksia siitä, mikä on aikuiselle mahdollista”, he pohtivat aikamme kuvaa.

4-5 18-19

12-13

8-9

26-27

20-21

Sisällys | Saunan takana

Lähtö ”Se on hieno tunne, kun nyt kerrankin ei tärise pääUusi aika, vanhat kujeet

Lämpö ja lempi

On tammikuu. Vuodenkierron pimeim-mästä ytimestä on siirrytty vasta pieni häivä kohti valoisampaa kehää. Tähän

aikaan vuodesta olonsa tuntee helposti irtonai-seksi muusta ihmiskunnasta, jopa ystävistä ja rakkaista.

On lauantai ja istun Kuopion uimahallin yleisessä saunassa. Pikkuhiljaa lämpö alkaa kulkeutua luihini saakka. Hengitän rauhallisesti ajatuksissani. Valmistaudun uimaan pitkän mat-kan. Olo on yksinäinen.

Nostan katseeni ja katson ympärilleni saunan rauhaan. Tutkailen sivusilmällä saunassa olijoita. Yhtäkkiä lämpö tuntuu luitani syvemmällä.

Vieressäni istuu kurttuinen ukko. Toinen kurttui-nen ukko vastalauteilla. Tuossa istuu vajaa pari-kymppinen mies, ja nuori

isä poikansa kanssa tuossa. Jokaisella on tässä hetkessä mietteliäs katse maahan painettuna. Onhan tammikuu. Koen yllättävää yhtenäisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Mies nurkassa liikahtaa verkkaan ja painaa löylynappulaa. Lämmin höyry leviää kiukaalta.

Saunassa on todella se jokin. Arvomerkit on riisuttu. Varallisuuden kaavut on poistettu. Viitteet ala-, ylä- ja nuoriso- sekä mitä näitä kulttuureita nyt on, on jätetty pukuhuoneeseen. On tammikuu. Täällä ihmiset ovat yksin, mutta yhdessä. Ehkä tietämättään, muttei tuntemat-taan. Tunnen todellakin outoa yhteyttä. Lempeää haikeutta. Jäseniini lipuu toivon tunne.

Ehkä hieman samantapaisen tunteen taisin kokea armeijassa. Tupa- ja aselajitoverien kanssa ei todellakaan tullut kaikkien kanssa ystävys-tyttyä. Kuten siviilimaailmassakin oikea ja syvä ystävyys syntyy harvoin. Se on enemmän poik-keus kuin sääntö. Oli yllättävää katsoa TJ-päivän koettaessa lähimpiä tovereita heidän pukiessa armeijan takkia merkittävämmät univormut päällensä. Minä hipin rutjake, halasin kasarmin portilla jäähyväiset maihareihin pukeutuneen metallimiehen ja buutseihin sekä rensseleihin sonnustautuneen rokkabilly-juipin kanssa.

Elämme murroksen aikaa, ja samalla para-doksin aikaa. Tieto, kulttuurit, instituutiot ja järjestelmät kääntyvät mullin mallin ja moni-muotoistuvat, ja samalla tasapäistyvät. Ihmiset reagoivat tuntemattomaan nykytilaan. Säikähtä-nyt ja hämmentynyt ihminen tuottaa defenssejä. Helpompi on hyökätä kuin rakentaa.

Takaisin uimahallin pukuhuoneessa van-hempi miesporukka keskustelee poliisiylijohtaja Paateron ehdottamista naapurivahdeista. Heidän perusteensa niille on, koska nuoret nistit valtaa-vat joka paikan. Pitää kurmuuttaa niitä. Miehet kokevat olevansa vaarassa, aina, päivittäin. Olo saunan ja 2,5 kilometrin uinnin jälkeen on rau-hallinen ja rento. Endorfi ini sykkii rauhallisesti kehossa. Nyt en jaksa välittää miesten puheista. Ehkä taas huomenna. Kuuntelen hymyillen. Tun-nen vahvaa lempeyttä ihmisiä ja itseäni kohtaan. Tiedän sen olevan hetkellistä, mutten anna sen häiritä.

Jarkko Kumpulainen

Pääkirjoitus | Uljas linja

Humoro nigra | Varattu! Uljas varasi Alkukiven ja hakee malminet-sintälupaa. Miksi? Koska laki sallii! Luottoa luvan saamiseen riittää, sillä ministeri Gustafsson lupaa meille mitä vaan - kuinka paljon vaan.

” Arvomerkit on riisuttu.

2 Uljas 1 | 25. 1. 2013 3Uljas 1 | 25. 1. 2013

Gallup

UEFin urut | Desibelejä ja kohteluita

” Kuopio on saanut minulta jopa vähän erityiskohtelun monesta eri syystä.

Opetusministeri Jukka Gustafsson avasi juhlallisesti Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen opetusklinikan leikkaamalla nauhan. Saman nauhan leikkasi vuonna 1977 Urho Kekko-nen, kun silloinen opetusklinikka otettiin käyttöön.

”Tämä tulee näkymään myös yliopiston kampuksella.

Kuopiossa nostettiin malja uudelle hammasklinikalle

1Uutinen #

Onko elämässäsi uuden alun tuntua?

Joensuu

Tekijät: Patrick Raivio, Joona Sipi& Joonas Hukkanen

SavonlinnaMira Salonenkasvatustiede, 5. vsk

- Toivottavasti syksyllä puhaltaa uudet

tuulet. Suunnitteilla muutto pois Savon-

linnasta pääkaupunkiseudulle. Tarkoitus

valmistua kevään aikana.

Johanna Oinonenvarhaiskasv./kasvatustiede, 2. vsk

- Ei ole. Samat ihmiset ympärillä, eikä

nekään muutu miksikään. En edes vaih-

tanut elämäntapoja terveellisempiin.

Emmi Alho & Tuukka MäkäräinenMaantiede, 3. vsk.

- Kyllä! Lopetettiin tupakointi kaksi viikkoa

sitten. On ollut pari sortumistakin. Ilman

yhteistä päätöstä kaikki kaverit vaan

lopetti samaan aikaan.

Ville HamunenMaantiede, 3. vsk.

- Ehdottomasti on. Hankala nimetä mitä

se on, mutta puolen vuoden tai vuoden

välein tuntuu siltä. Uusi alkaa jatkuvassa

syklissä. Mä taidan käydä siellä tupakalla,

kun teistä (Tuukasta ja Emmistä) ei siihen

ole.

KuopioAnni TuikkalaLääketiede, 3. vsk.

- Aina pitää olla uutta kun vuosi vaihtuu.

Viikonloppuna kokeilin lautailua, seuraa-

vaksi kokeilen opiskella edellistä vuotta

motivoituneempana.

Timo Pykäläniemikauppatieteet, 4. vsk.

- Nyt on aika ottaa itseäni niskasta itseäni

kiinni. Aion olla ekstrareipas ja viettää

ahkeran kouluvuoden. Ja tietenkin nämä

kuuluisat tammikuiset - enemmän liikun-

taa ja terveelliset elämäntavat. Skarppaus

on se tämän vuoden juttu.

Perusasiat

Työskentelyrauha kärsii yliopiston Joensuun kampuksen kampuskirjastossa. Melutaso nousee opiskelijoiden puhuessa puhelimeen, jutellessa kes-kenään tai tehdessä ryhmätöitä Carelia-rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevan Opparin alu-eella. Kirjaston varajohtaja Helena Hämynen kertoo, että hänen korviinsa ei ongelmista ole kantautunut mitään sen erityisempää palautetta, mutta toimiin on jo ryhdytty.

”Joensuun kampuskirjastoon asennetaan saman-laiset desibelihälyttimet kuin Kuopion kampuskir-jastossa. Ne huomauttavat asiakkaalle, jos melutaso nousee liikaa”, hän toteaa.

Hämysen mukaan mittarit asennetaan lähiaikoi-na.

”Tosiasia on, että täysin hiljaiseksi sitä tilaa ei saada millään. Se on taistelua tuulimyllyjä vastaan. Kerroksista löytyy sitten huomattavasti hiljaisempia

tiloja”, hän vinkkaa.”Ensimmäisen kerroksen tietokonepaikkoja ei

ole tarkoitettu ryhmätöiden tekemiseen. Ryhmätöitä varten on huoneita ja niidenkin varustusta lisättiin hiljattain”, hän lisää.

”Tämä on loputon keskustelun aihe ja ongelma. Joitakin ihmisiä häiritsee jo pelkkä näppäimistön kolina.”

Itä-Suomen yliopiston Opparit ovat kaikilta kol-melta kampukselta löytyviä tietokonein varustettuja opiskelutiloja, joissa on tarjolla myös tietoteknistä tukipalvelua. Joensuun kampuksella Oppari sijaitsee Carelia-rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa kampuskirjaston yhteydessä.

Pasi Huttunen

Desibelihälyttimet myös Joensuuhun

Kuopion kampuksella juhlittiin 22. tammikuuta uuden hammaslääketieteen opetusklinikan avajaisia. Yleisö pääsi tutustumaan muun muassa klinikan pitkälle digitalisoituun moderniin teknologiaan. Valtiovallan tervehdyksen avajaisiin toi opetusministeri Jukka Gustafsson.

Hammaslääkärikoulutus käynnistyi Kuopiossa uudelleen pari vuotta sitten. Tuolloin opintonsa aloittaneet opiskeli-jat ovat edenneet nyt kliiniseen vai-heeseen. Ensimmäiset potilaat otettiin vastaan opetusklinikalla tammikuun puolessavälissä.

"Tottakai klinikka on tehty opetus-

tarkoituksia varten, mutta pyrimme myös omalta osaltamme helpottamaan hammaslääkäripulaa ja purkamaan jono-ja", kertoo hammaslääketieteen yksikön johtaja, professori Jari Kellokoski.

"Kun opetusklinikka toimii täydellä teholla vuonna 2016, täällä pystytään hoitamaan satoja potilaita päivässä. Tämä tulee näkymään myös yliopiston kampuksella."

Kellokosken mukaan Kuopion ope-tusklinikka on maailman nykyaikaisin. Yliopistolle asennettiin muun muassa Suomen ensimmäinen Trustwater-jär-jestelmä, joka puhdistaa hoitokoneiden vesilinjoja vain veden, suolan ja sähkön

avulla. Järjestelmän käyttöönottoa harkitaan myös Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.

Varsinaisen opetusklinikan yhteydes-sä sijaitsee simulaatiosali, jossa opiskeli-jat voivat harjoitella hoitotoimenpiteitä valvotusti. Jokainen työpiste on varustet-tu HD-tasoisilla videokameroilla, joiden avulla opetusta voidaan kuvata.

Hammaslääkäriopiskelijoiden käytännön opetuksesta vastaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Potilaat tulevat opetusklinikalle sairaanhoitopiirin vas-tuualueilta. Hoito maksaa heille saman verran kuin terveyskeskuksissa.

Opiskelijat työskentelevät klinikalla opettajien valvonnassa. Myöhemmin hammaslääkäriopiskelijoiden tiimiin liittyy myös Savonia-ammattikorkeakou-lun suuhygienistiopiskelijoita. Tiloissa toimii lisäksi Kuopion kaupungin erikois-hammashoidon yksikkö.

Opetusministeri Jukka Gustafsson avasi uuden hammaskli-nikan Kuopioon. Sitä hehkutellaan maailman nykyaikaisim-maksi. - Maiju Pohjolainen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

TaustatHammaslääkärikoulutus lopetettiin Kuopi-ossa vuonna 1998 ja aloitettiin uudelleen vuonna 2010 hammaslääkäripulan takia. Ensimmäiset opiskelijat valmistuvat vuonna 2015 hammaslääkäritarpeen ollessa suurim-millaan. Tällä hetkellä hampaan sisäänot-tomäärää ei olla kuitenkaan lisäämässä. Tällä hetkellä Itä-Suomessa vain kolmannes hammaslääkäripesteistä on saatu täytettyä.

4 Uljas 1 | 25. 1. 2013 5Uljas 1 | 25. 1. 2013

Opetusministeri Jukka Gustafsson kertoo Itä-Suomen yliopiston ja erityisesti Kuopion kampuksen saavan häneltä erityiskohtelua.

”Tämä mahtaa olla nyt neljäs kerta, kun olen opetusministerinä Kuopiossa. Kuopio on saanut minulta, etten sanoisi jopa vähän eri-tyiskohtelun monesta eri syystä”, Gustafsson totesi Itä-Suomen yliopiston hammasklinikan avajaisissa.

Hänen mukaansa erityiskohteluun on vai-kuttanut muun muassa tiivis yhteistyö rehtori Perttu Vartiaisen kanssa yliopiston kehittä-misestä. Esimerkiksi hän nostaa juristikoulu-tuksen käynnistämisen idässä. Päätöksen hän kertoo kuitenkin pohjanneen taustatyöhön.

”Tapasin kahteen otteeseen laajan delegaa-tion, jossa oli mukana myös nykyisiä professo-reita ja opettajia. Myös itse opetusministerinä perehdyin oikeustieteelliseen koulutukseen, sen tarpeeseen, laatuun ja tasoon, jotta turvallisin mielin uskalsin olla tekemässä sen kaltaisen päätöksen”, Gustafsson sanoo.

Juristikoulutuksen saaminen on ministerin mukaan osoitus hyvästä keskusteluyhteydestä ja yliopiston kehittämisdynamiikasta. Toisin sanoen UEF on ollut yliopistouudistuksen suhteen mallioppilas, ja ministerin mukaan se on selkeästi vaikuttanut yliopistoon suhtau-tumiseen. Myös henkilösuhteilla on ollut vaikutus ministerin toimintaan Itä-Suomen

yliopiston kohdalla.”Asiaa on helpottanut myös se, että minul-

la on ollut pitkä aikainen henkilökohtainen tuntemus rehtori Vartiaisen osalta, ja myös arvostus hänen tekemää työtä kohtaan”, Gus-tafsson kertoo.

Kysymykseen onko Itä-Suomen yliopisto selvinnyt voittajana yliopistouudistuksesta ministeri vastaa seuraavasti:

”Voin hyvin sanoa, että Itä-Suomen yliopisto sopii monessa mielessä hyväksi esi-merkiksi, haluamatta nyt mitenkään asettaa yliopistoja järjestykseen. Minulla on hyvä tun-tuma ja käsitys käytännössä kaikista meidän tiedekorkeakouluista, mutta kyllä Itä-Suomen yliopisto kuuluu ihan tähän kärkiporukkaan.”

Yliopistouudistusta Gustafsson pitää onnistuneena ja väitettä sen synnyttämästä demokratiavajeesta yliopistoilla siirtymävai-heen ongelmana.

”No, kyllä se tähän siirtymävaiheen proble-matiikkaan ja ongelmiin liittyy. Pikemminkin olisi ollut vähän luonnotonta, ettei sitten olisi kritiikkiäkin tullut. Minulla ei ole mitään semmoista arviota, että henkilöstöpolitiikka olisi huonosti hoidettu, mutta on tullut myös palautetta, että jatkossa tähän pitää kiinnittää enemmän huomiota.”

Jarkko Kumpulainen

Itä-Suomen yliopisto saaopetusministeriltä erityiskohtelua

Mestaruus pian katkolla

KUOPIO Tammikuun alussa aloitetussa kampuksen sählyliigassa alkavat jyvät karsiutua akanoista. Kuvassa mustissa pelaavista Vauh-tiveikoista povataan kampuksen mestaria. Tällä hetkellä kolmen kärjessä ovat ainejärjestöjen Preemion ja Hyeenan joukkueet, joilla molemmilla on neljä pistettä sekä sekajoukkue Vauhtiveikot, joilla on 22. tammikuuta Dentiinaa vastaan pelatun ottelun jälkeen kuusi pistettä. Finaali pelataan 5. helmikuuta, jonka voittaja kohtaa Joen-suun kampuksen mestarin.

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin

Jarkko K

um

pu

lainen

, teksti & ku

va

Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinenKampus ” Minua ei tänä vuonna jääkarhupuvussa nähdä, toivottavasti.

Puhetta vihollisesta

JOENSUU ”Sisäsiisti oikeisto valtaa tilaa ja valtapuolueet lähtevät yhä populistisempaan keskusteluun esimerkiksi maahanmuuttajis-ta. Eivät ne ääriliikkeet ole vastuussa siitä, että meillä on rasistinen yhteiskunta, mutta niiden toiminta vahvistaa ja ylläpitää sitä”, Dan Koivulaakso sanoi Joensuussa alustuksessaan äärioikeistosta ja markkinoidessaan tuoretta Äärioikeisto Suomessa –kirjaansa (arvio kirjasta kulttuurisivuilla). Vasemmistolaisen Koivulaakson lähtö-kohta on poliittinen ja hän käsittelee myös äärioikeistoa yksilöpsy-kologisen sijaan poliittisena liikkeenä – ja vihollisenaan.

Millä mielellä?-Kiireisellä. Olin pitämässä sijaistunnin. Kandi pitäisi palauttaa kuukauden päästä.

Millainen olet?- Olen aika monessa mukana. Iloinen. Tunnollinen myös.

Mikä sytyttää elämässä?- Onnistumiset. Lasten kanssa toimimi-sesta saa virtaa.

Haave?- Oi, niitä on monia! Löytää työ missä viihtyy ja matkustella. Elää onnellinen elämä.

Mitä seuraavaksi?- Kandia kirjoittamaan Naturalle.

Onko olemassa ilmaista lounasta?- Minulle tämä on ilmainen, mutta silti lounas maksaa jotain jollekin. Eli ei.

Hiljaisena ajankohtana Joensuun Verolalle saapunut Eevi Oksanen ilahtui mahdollisuudesta ilmaiseen lounaaseen. Vaikka Eevi ilmoitti välittömästi toivoneensa joskus

pääsevän Uljaan lounasvieraaksi, ei kaikkiin toimittajan esittämiin kysymyksiin silti löytynyt valmiiksi hierottua vastausta.

Tiedekunta: Luonnon- ja metsätieteidenVuosikurssi: 5.Syntymäpaikka: EspooMotto: Nauru pidentää ikääHarrastukset: SirkusRuoka: : Soija-makaronilaatikkoPaikka: Ravintola Verola, Joensuu

Joona Sipi, teksti & kuva

Eevi Oksanen

JOENSUU Joensuulainen kulttuurielämä on kokenut kolhuja Wanhan Jokelan talon jäätyä purku-uhan alle ja ilman ravintolatoimintaa. Toisaalta siihen on tuonut huiman piristysruiskeen se, että Joensuun popmuusikot ry:llä on tätä nykyä oma saari leikkikenttänään. 11. ja 12. tammikuuta järjestetty Lunta Ilosaaressa –ulkoilmatapahtuma kokosi kaupunkilaisia Ilosaareen luistelemaan, mäkeä laskemaan, upeasti valaistua saarta ihastelemaan ja makkaraa paistamaan. Olisiko tästä malliksi myös joensuulaiselle tulkinnalle Kuopion Winterfestistä?

Talvileikkejä Joensuuhun

Pasi H

uttu

nen

, teksti & ku

vaP

asi Hu

ttun

en, teksti &

kuva

Winterfest tavoittelee tuhatta Opiskelijat kokoontuvat riehumaan Valkeisenlam-melle järjestyksessään seitsemänteen Winterfes-tiin 19. helmikuuta. ISYY:n ja kahdeksan muun opiskelijajärjestön tapahtuma veti viime vuonna paikalle lähes 800 opiskelijaa. Tämän vuoden kävi-jätavoitteeksi on asetettu pyöreä tuhat. Winterfest 2013 –tapahtumaan oli 23, tammikuuta Faceboo-kissa ilmoittautunut 328 ihmistä ja 107 kertoi ehkä menevänsä.

Tapahtuma alkaa hankifutisturnauksella ja pilkkikisalla Kuopion keskustan Valkeisenlam-mella kello 13. Sen lisäksi luvassa on esimerkiksi ihmiscurlingia, hankikeilausta ja mäenlaskua.

Lammella osallistujille on tarjolla mehua ja mak-karaa.

Välilaskut ovat viidestä yhdeksään ravintola Apteekkarissa, jossa on myös viimeinen joukkue-kilpailurasti sekä opiskelijakaraoke. Iltabileet puolestaan juhlitaan ravintola Puikkarissa kah-deksasta alkaen. Perinteiseen tapaan järjestäjät varoittavat narikkajonoista. Niiden arvioidaan olevan pisimmillään kymmenen ja yhdentoista vä-lillä. Tapahtuman palkintojenjako on Puikkarissa ja lisäksi siellä esiintyy JS16. Tapahtuman verkko-sivuilta löytyy lisätietoa osoitteesta winterfest.fi.

Pasi Huttunen

Luento vaihtuu liikuntaanYliopiston kaikkien kolmen kampuksen liikuntail-tapäivä vietetään tänä keväänä 12. helmikuuta. Lii-kuntailtapäivä on rehtorin päätöksellä opetukses-ta vapaa puolesta päivästä eteenpäin ja liikkumaan kannustetaan niin opiskelijoita kuin henkilökun-taakin. Luvassa on sekä sisä- että ulkoliikuntaa.

Monet lajeista ovat maksuttomia osallistujille ja liikuntailtapäivä tarjoaa tilaisuuden päästä

poikkeuksellisen halvalla esimerkiksi keilaamaan tai laskettelemaan.

”Ota kaverisi mnukaan ja lähtekää yhdessä nauttimaan liikunnan riemuista”, ylioppilaskun-nasta kehotetaan.

Jokaisella kampuksella on omat ohjelmansa, jotka löytyvät ISYY:n verkkosivuilta.

Pasi Huttunen

ISYY jatkaa kallistumistaan vasemmalle jos hallituksen kokoonpanosta voi jotain päätellä. Oikeistoryhmät pudotettiin hallitusta muodos-tettaessa oppositioon ja puheenjohtajana toimii demaritaustainen Marjo Turunen Savonlin-nasta. Oikeiston parissa oltiin kuohuksissaan hallituksen kokoonpanon selvittyä.

Joensuu ja Savonlinna ovat vahvasti edus-tettuina hallituksessa. Puheenjohtajan lisäksi Savonlinnasta on toinenkin jäsen, viestintä- ja tuutorointivastaava Paula Martikainen. Joen-suusta jäseniä on neljä. Kampuspuheenjohtaja Topias Tamminen hoitaa sivusektorinaan ympäristöasioita, Toivo Haimi vastaa sosiaa-lipolitiikasta, Noora Kettunen vapaa-ajasta ja kehitysyhteistyöstä ja Satu Koikkalainen koulutuspolitiikasta. Kuopiosta hallituksessa ovat kampuspuheenjohtaja ja liikuntavastaava Olli-Pekka Sartanen sekä kansainvälisistä asioista vastaava Annakaisa Tirronen.

Turunen arvioi, että hallituksen muodos-tamisessa oli kyse henkilövaalista, ei kampus-vaalista.

”Hallitusta kootessani ja ehdokkaita haasta-tellessani minulle tärkein kriteeri oli hallituk-seen hakevien aito motivaatio ja innostus tätä luottamustoimea kohtaan. Näillä vaatimuksilla hallitukseen valikoitui seitsemän jäsentä itseni lisäksi. En tietenkään halua hallituksen palavan loppuun, joten panostamme hyvinvointiin sekä pyrimme selkeyttämään tehtävien jakoa vastuualueittain”, Turunen perustelee.

Hallituksen jaksaminen on puhuttanut yli-oppilaskunnassa ja nyt tilannetta kärjistää vielä palkatun henkilöstön suuri vaihtuvuus kun sekä kv-sihteeri, tuutorointisihteeri että tiedotussih-teeri ovat vaihtumassa.

”Haastattelujen pohjalta pyrimme valit-semaan hakijoista pätevimmät ehdokkaat, jotka saavat ammattitaitoisen perehdytyksen edeltäjiltään. Näin ollen en usko henkilökunnan

vaihtuvuuden vaikuttavan suuresti toimin-taamme”, Turunen kuvailee meneillään olevaa rekrytointia.

Tulevan vuoden suurimmiksi haasteiksi Tu-runen listaa opiskelijavaikuttamisen saamisen näkyväksi osaksi ISYY:n toimintaa. Joensuun asunto-ongelmien suhteen ylioppilaskunta on Turusen mukaan tehnyt kaiken voitavansa ja vastuu niiden hoitamisesta on nyt kaupungilla ja yliopistolla.

”Haluamme, että isyyläiset voivat ottaa meihin yhteyttä opiskelijan arkeen liittyvissä asioissa, kuten omissa opinnoissa, YTHS-palve-lujen laadussa tai vaikka tilojen viihtyvyydessä. Opiskelijoiden yhdessä tekemä edunvalvonta-työ vahvistaa isyyläisyyttämme”, hän kuvailee.

Edellisen hallituksen puheenjohtaja Mikko Puhakka nähtiin hämmentävän usein kam-puksella jääkarhupukuun sonnustautuneena, mutta Turunen ei aio jatkaa perinnettä.

”Kiitos ja kaikki kunnia jääkarhupuvusta kuuluu edeltäjälleni! Minua ei tänä vuonna jää-karhupuvussa nähdä, toivottavasti”, hän sanoo.

Turunen jättää vastaamatta kysymykseen siitä, minkä eläimen hän valitsee jääkarhun sijaan.

Hallitus Savonlinnaan, Joensuuhun ja vasemmalle kallellaan

Ylioppilaskunnan uusi hallitus aloittaa myllerryksen keskellä, kun yli-oppilaskunnan henkilökuntaa vaihtuu samaan aikaan paljon. Kah-deksan hengen hallituksessa on Kuopiosta hienoinen aliedustus. Pu-heenjohtaja korostaa, että kyse oli henkilö-, ei kampusvalinnoista. –Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

2Uutinen #

Tohtoritehdas tuottaa tasaisestiItä-Suomen yliopisto piti ase-mansa tohtorituotannossa. Viime vuonna yliopistosta valmistui 152 tohtoria, eli tismalleen yhtä monta kuin vuonna 2011. Ylempiä korkea-koulututkintoja suoritettiin viime

vuonna 1251 kappaletta ja alem-pia korkeakoulututkintoja 1227. Ylemmissä tutkintojen määrässä tapahtui pientä kasvua siinä, missä suoritettujen alempien tutkintojen määrä hiukan laski.

Ylen tekemän selvityksen mukaan 48 prosenttia Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2012 valmistuneista maistereista valmis-tui tavoiteajassa, eli viidessä vuodessa tai nopeammin. 5-7 vuodessa valmistui 37 prosenttia ja 15 prosenttia käytti opintoihin

yli seitsemän vuotta. Valtakunnallisesti viidessä vuodessa tai nopeammin valmistui vuonna 2012 33 prosenttia. Vuonna 2011 vastaava luku oli 35 prosenttia. Esimerkiksi Hankenilla vain 19 prosenttia valmistuneis-ta sai opintonsa pakettiin tavoiteajassa.

UEF: Melkein puolet valmistui tavoiteajassa

Puheenjohtaja Marjo Turusen (vas.) hallituksessa ovat jäseninä Topias Tamminen, Olli-Pekka Sartanen, Paula Martikainen, Satu Koikkalainen, Toivo Haimi sekä Annakaisa Tirronen.

6 Uljas 1 | 25. 1. 2013 7Uljas 1 | 25. 1. 2013

”Jos alamme velvoittaa, harjoittelupaikkoja ei saada.Sekä vakiopalstoja että päivän tärkein uutinenKampus

Itä-Suomen yliopiston uudessa ohjeessa harjoittelujakson palkkauksesta ei aseteta harjoittelijoiden minimipalkkasuosituksia yli-opiston ulkopuolella harjoitteleville. Ideana on, että työnantaja maksaa palkan koko harjoittelu-jaksolta ja hakee yliopistolta tukea harjoittelun päätyttyä sopimuksen mukaan. Yliopiston myöntämän tukikuukauden hinta on kiinteä. Se suosittelee käytettäväksi Kelan vuosittain ilmoittamaa työssäoloehtoa kartuttavaa minimipalkkaa, joka vuonna 2013 on 1134 euroa per kuukausi.

Työnantaja ja harjoittelija sopivat siis palkan suuruudesta keskenään ja työnantaja ottaa har-joittelijan määräaikaiseen palvelussuhteeseen harjoittelun ajaksi. Asiasta laaditaan sopimus, jossa määritellään opiskelijan saama harjoittelu-tuki sekä työnantajan omavastuuosuus kuukau-sina ja euroina.

Uraohjaaja Marika Tuupainen, miksi yliopisto ei suoraan vaadi minimipalkan mak-samista harjoitteluajalta, kun työssäoloehto kuitenkin useimmissa tapauksissa täyttyy?

”Lähtökohtaisesti yliopisto odottaa,

että minimipalkkaa maksettaisiin. Asia on alakohtainen: esimerkiksi vieraiden kielten ja kääntämisen puolelta olemme saaneet sellaista palautetta, että jos alamme velvoittaa, ei niitä harjoittelupaikkoja saada”, Tuupainen toteaa.

Hän haluaisi velvoitteiden sijaan ajaa en-nemmin kasvatustyötä, joka saisi työnantajan ajattelemaan harjoittelijaa työntekijänä, jolle kuuluu korvaus tehdystä työstä. Yleensä opiske-lija etsii harjoittelupaikan itse ja myös silloin on syytä olla oma-aloitteinen palkanpyytäjä.

Mistä syystä työnantajan on ensin mak-settava palkka harjoitteluajalta ja vasta sitten haettava yliopistolta tukea, joka korvataan siis yhden kuukauden ajalta?

”On väärin, että työnantaja käyttäisi tätä tu-kea esimerkiksi työantajakulujen maksamiseen. Yritämme hankalien tilanteiden välttämiseksi ohjeistaa, että opiskelija hakee tukea etukäteen ja vasta sitten kertoo työnantajalle varmana tietona, että hänellä on tuki. Yliopiston puolesta pitäisi ehkä puhua mieluummin harjoittelun

järjestelyrahasta tai ohjauskorvauksesta, sillä palkkaa yliopistohan ei korvaa.”

Korkea-asteen työssäoppimisen tulee pal-vella aiemmin opitun soveltamista. Oppimis-tavoitteita täytyy noudattaa, jotta harjoittelusta saa mahdollisimman paljon irti. Aina kannattaa laatia sopimus harjoitteluajalta, jotta on myös vakuutuksen piirissä, jos jotain sattuu.

Yliopisto tukee opiskelijan harjoittelua rahallisesti yhden kuukauden ajalta, mutta sen yli menevältä ajalta harjoitte-lupaikan antajalla on omavastuu sovitun palkan maksusta. Uusimmassa linjauksessaan yliopisto toteaa, että se ei halua asettaa harjoittelupaikoille minimipalkkavaatimusta. - Jussi Turunen, teksti

Opiskelija, pyydä palkkaa harjoittelusta

3Uutinen #

liikeidea- kilpailu

Mahtava Mahdollisuus oppia ja Menestyä oMan idean

kanssa.

Start me up on Joensuun Tiedepuiston Yrityshautomon järjestämä liikeideakilpailu,

johon kuka tahansa voi osallistua. kilpailuaika 1.2.2013–31.3.2013.

katso tarkempia tietoja: startmeup.fi

Seuraa liikeideakilpailun edistymistä: facebook.com/joensuuntiedepuisto

JYVÄSKYLÄ UNIVERSITYSCHOOL OF BUSINESS AND ECONOMICS

8 Uljas 1 | 25. 1. 2013 9Uljas 1 | 25. 1. 2013

Työttömänä voi opiskella

Vielä pari vuotta sitten työttö-myyden aikana opiskelu oli lähes mahdotonta. Muutaman vuoden ajan käytännöt ovat kuitenkin olleet jous-tavammat. Vuodesta 2010 korkeakou-lusta valmistunut työtön, voi opiskella lisää työttömyysetuudella ja nostaa mahdollisuuksiaan työllistyä. Myös keskenjääneet opinnot on mahdollista suorittaa työttömyystuella loppuun, jos ne ovat keskeytyneet esimerkiksi työelämään siirtymisen takia.

Aivan ehdotonta työttömyystuen varassa opiskelu ei kuitenkaan ole, sillä Työ- ja elinkeinotoimistossa päätetään asiasta ja opiskelun tarpeesta aina tapauskohtaisesti. Ehtona työttömyys-etuuden saamiselle opiskellessa on, että täytyy olla 25 vuotta täyttänyt työnha-

kija. Vain päätoimista opiskelua tuetaan eli sellaista, josta kertyy vähintään 5 opintopistettä kuukaudessa tai 25 tun-tia viikossa. Oman työttömyysturvan ansio- ja peruspäivärahan enimmäisai-ka kuluu myös opiskelun aikana.

Erikoistyövoimaneuvoja Paavo Pulkkinen, missä tilanteessa opiskelu työttömyysetuudella on mahdollista ja kuka niin voi tehdä?

”Opiskelun tarve katsotaan aina tapauskohtaisesti, sillä opiskelun tulisi olla työvoimapoliittisesti tarkoituk-senmukaisin keino edistää yksilön työllistymistä. Ei ole siis kovin tarkoi-tuksenmukaista tukea opiskelua vain opiskelun tähden. Esimerkkinä voi vaikkapa olla, että tuetaan opintojen loppuun suorittamista, jos ne ovat vaik-

ka työelämään siirtymisen takia jääneet kesken”, Pulkkinen sanoo.

Työttömän työnhakijan pitää varmistaa ennen opintojen aloittamis-ta, saako hän niihin tukea. Pulkkinen korostaa, että kyseinen järjestely ei ole tarkoitettu muita opiskelun tukimuoto-ja korvaavaksi. Esimerkiksi, jos henkilö irtisanoutuu vain opiskellakseen työt-tömyysetuudella, ei opintoja lähtökoh-taisesti tueta.

”Päätös mahdollisten opintojen tu-kemisesta tulisi saada mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, se säästää vaivaa ja mahdollisia hankalia tilanteita. Asias-sa tulee huomioida myös työvoiman ky-syntä- ja tarjontatilanne. Harkinnassa saatetaan myös ottaa huomioon, onko hakijalla valmiuksia vaikka tarvittaessa muuttaa työn perässä.”

Voiko esimerkiksi yliopistotutkin-non suorittanut ihminen saada tukea, jos hän haluaisi sen jälkeen, kohentaak-seen työllistymismahdollisuuksiaan, suorittaa ammattikoulututkinnon?

”Ei se mahdotonta ole. Voi olla niin,

että henkilön korkeakoulututkinto ei tarjoa töitä ja siinä mielessä on ehkä jär-kevää opiskella jokin toinen tutkinto”, Pulkkinen toteaa.

4Uutinen #

Opiskelu työttömyysetuudella onnistuu, jos koulutustarve täyttyy, opiskelee päätoimisesti ja mahdollisuudet työmark-kinoilla kohenevat. Opintotukea tämä Työ- ja elinkeinotoi-miston palvelu ei kuitenkaan korvaa. - Jussi Turunen, teksti

”Voi olla niin, että henki-lön korkeakoulututkinto ei tarjoa töitä ja siinä mielessä on ehkä järkevää opiskella jokin toinen tutkinto.

"Jordania sijaitsi tarpeeksi lähel-lä, mutta vaikutti kuitenkin niin erilaiselta paikalta. Kulttuuri tuntui toisenlaiselta kuin Euroopassa",

Tapper perustelee kohdevalintaansa. Tapper suoritti vaihtonsa ortopedi-

an osastolla sairaalassa, joka sijainti Ar Ramthassa viidentoista minuutin ajo-matkan päässä sisällissotaan ajautuneen Syyrian rajalta.

"Syyrian sisällissodan uhreja oli sairaalassa hoidettavana useampiakin. Näin itse kaksi potilasta, joita molempia oli ammuttu jalkaan. Pääsin avustamaan leikkauksessakin, kun toiselta heistä korjattiin reisiluuta", Tapper kertoo.

"Kyllähän se pisti miettimään."Ortopedian osaston potilasmateriaa-

lissa näkyi myös Jordanian vilkas liikenne ja korkeat nopeusrajoitukset.

"Maassa tapahtuu tosi paljon liikenne-onnettomuuksia, ja suurin osa potilaista oli niiden uhreja. Sellaisia murtumia ei

Suomessa edes näe", Tapper muistelee.Työpäivä sairaalassa alkoi puoli

kahdeksalta ja Ramadanin aikana päättyi jo puolelta päivin. Ortopedian osastolla vaihto-opiskelijat viettivät suurimman osan päivästä leikkaussalissa, jossa pääsivät välillä itsekin tositoimiin. Leik-kaussalikäytännöt poikkesivat Suomen vastaavista jonkun verran.

"Jotkut lääkärit pitivät ihan hyvin kiinni hygieniasäännöistä, mutta hoitajat eivät niitä kauhean hyvin noudattaneet. Pahimmillaan siellä mentiin koskemaan potilaaseen ilman hanskoja", Tapper kertoo.

Toisinaan vaihtarit seurasivat toimin-taa myös poliklinikalla. Vastaanotolla lääkäri ja potilas keskustelivat kuitenkin arabiaksi, eikä keskusteluja usein tulkattu opiskelijoille. Kulttuurierot näkyivät myös poliklinikalla.

"Välillä polilla vallitsi suoranainen kaaos. Lääkärillä oli pahimmillaan kolme

potilasta huoneessaan yhtä aikaa ja hoi-taja kyseli neljännen vointia. Toisinaan vastaanotolle tultiin koko suvun voimin", Tapper kuvailee.

"Ihmiset yrittivät tunkea ovesta yh-täaikaa sisään ja ryysivät sisään heti, kun edellinen potilas nousi tuolista. Lääkä-reillä ei ollut aikaa kirjoittaa potilasker-tomuksia muistiin. Polilla kävi tunnissa lähes sama määrä potilaita kuin suoma-laisella klinikalla päivittäin."

Jordaniassa muslimikulttuuri asettaa myös omat rajoitteensa potilastyöhön.

"Mieslääkäreiden oli välillä vaikea tutkia naispotilaita. Jos naisella oli polvi kipeä, ei miespuolinen lääkäri voinut pyy-tää häntä riisuutumaan. Kipeitä alueita piti sitten tunnustella vaatteiden päältä."

Ortopedian osastolla Tapper oli ainoa nainen.

"Ihmiset ihmettelivät, miksi nainen oli halunnut tulla ortopedialle töihin. Nais-lääkäreitä oli kyllä jonkun verran muilla aloilla, mutta huomattavasti vähemmän kuin Suomessa."

Myös kaupungilla länsimainen nainen aiheutti toisinaan ihmetystä.

"Paikalliset opiskelijat ottivat minut vastaan hyvin. Kadulla kuulin tosin välillä huutelua ja minua tuijotettiin pitkään. Jotkut autoilijatkin hiljensivät vauhtiaan

kohdallani. Kaupungilla oli turvallista liikkua, mutta huutelu oli kyllä rasitta-vaa", Tapper myöntää.

Tapperin asunto sijaitsi parinkymme-nen minuutin ajomatkan päässä sai-raalasta Irbidin kaupungissa. Hän jakoi kämppänsä amerikkalaisen pojan ja kana-dalaisen tytön kanssa. Varsinkin juttu-tuokiot natiivipuhujien kanssa paransivat Tapperin englannin kielen taitoa.

"Mietin ennen lähtöä sitä, miten tulen pärjäämään vieraalla kielellä. Reissussa kynnys puhua englantia madaltui pysy-västi, kun sillä huomasi oikeasti pärjää-vänsä", Tapper tuumii.

Tapper kirjoitti matkasta englannin-kielisen vaihtoraportin, jolla sai kor-vattua tutkintoon kuuluvan englannin suullisen kurssin. Pakollisten kieliopin-tojen suorittaminen oppimistehtävällä oli lääkiksessä mahdollista ensimmäistä kertaa kuluneena vuonna.

Jordaniasta Tapper nappasi kotiinvie-miseksi varmuutta toimia muslimipoti-laiden ja Lähi-Idästä tulleiden maahan-muuttajien kanssa myös Suomessa.

"Luulisin olevani kyllä valmis nähtyäni sitä kulttuuria. Vielä kun muistaisi ne pari oppimaani lausetta arabiaksi niin kohtaaminen olisi sitäkin helpompi."

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita vaihdossa Neljättä vuotta lääketiedettä Kuopiossa opiskeleva Emmi Tapper vietti viime kesänä kuukauden vaihdossa Jordanias-sa. Matkallaan hän pääsi hoitamaan myös naapurimaa Syy-rian sisällissodan uhreja ja todistamaan kulttuurieroja myös sairaalassa. - Maiju Pohjolainen, teksti & Emmi Tapper, kuva

Sairaalakulttuurit kohtaavat. Lääkäriopiskelija Emmi Tapper tutustui toisenlaiseen sairaalakulttuuriin tehdessä harjoittelun Jordaniassa. Ulkomailla suoritetun harjoittelu jälkeen tutkin-toon kuuluvan englannin kurssin voi kuitata harjoitusraportilla. Fraternité 2020-kansalaisaloitteen tavoitteena

on kehittää EU:n koulutus- ja kulttuurivaihto-ohjelmia yhtenäisen ja solidaarisen Euroopan edistämiseksi. Aloitteen toimikunnassa on

mukana kaksi suomalaista, molemmat UEF:n Kuopion kampukselta. Jannina Viljakainen, kansanterveystie-teen opiskelija, päätyi aloitteeseen mukaan itävaltalai-sen opettaja-opiskelijan kautta, joka pyöräili Serbiasta Kuopioon opiskelijoiden oikeuksien puolesta. Sosi-aalipolitiikkaa opiskeleva Kai Ruotsalainen innostui asiasta puolestaan Viljakaisen houkuttelemana. Kaksik-ko on kääntänyt Fraternité2020-sivuston suomeksi ja mainostanut aloitetta esimerkiksi yliopistoille, mepeille ja eri järjestöille.

”Euroopan kansalaisaloite esiteltiin Lissabonin so-pimuksessa, joka lähti käyntiin joulukuussa 2009. Kesti jonkin aikaa, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto täs-mensivät pääkohdat. Toukokuun 9. päivä 2012 Fraternité 2020 oli ensimmäinen aloite, jonka komissio rekisteröi”, selventää Viljakainen. EU:n kansalaisilla on aloitteen avulla mahdollisuus pyytää suoraan komissiolta sää-dösehdotuksen tekemistä. Aloitetta ideoivan kansalais-toimikunnan tulee hyväksyttää ehdotuksensa komissiol-la. Mikäli aloite on laillinen, allekirjoitusten kerääminen voi alkaa. Kannattajia tulee kerätä 12 kuukauden aikana vähintään miljoona. Saatuaan aloitteen allekirjoituksi-neen komission on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa päätös asiasta.

Viljakainen nimeää yhdeksi Fraternité2020:n tavoit-teeksi vaihto-ohjelmien määrärahojen lisäämisen. ”Me haluamme kolme prosenttia EU:n budjetista vaihto-ohjelmiin vuodesta 2014 alkaen, kun tällä hetkellä osuus on 1,2 prosenttia. Aloitteeseen kirjattu kymmenen pro-sentin tavoite on ’provokatiivinen’ pitkän-ajan tähtäin, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua osuuden suuruudesta.” Ruotsalaisen mukaan nykyiset määrära-hat eivät riitä paikkojen vähyyden vuoksi. ”Isommalla määrärahalla saisimme enemmän ihmisiä vaihtoon ja liikkuvuutta EU:n sisälle. Näin unionin kansalaiset pääsisivät hyödyntämään yhä enemmän niitä mahdolli-suuksia, joita unioni tarjoaa.”

Aloitteentekijöiden mielestä EU:n tulisi panostaa

unionin ihmisten eikä ainoastaan valtioiden yhdistämi-seen. ”Unionin tiivistyessä tulisi kansalaistenkin lähen-tyä toisiaan ymmärtäen, että jaamme loppujen lopuksi hyvin samanlaisia arvoja. Emme ole enää jäsenvaltioiden vaan myös Euroopan unionin kansalaisia. Molempien osapuolien, kansalaisten ja unionin, tulee antaa toisil-leen jotakin”, perustelee Ruotsalainen.

Allekirjoituksia aloite oli vuodenvaihteessa kerännyt reilut 57 000. Tukijoiksi on ilmoittautunut muun muas-sa Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan pro-fessori Hiski Haukkala, perhejärjestö Imatran Vesaiset sekä Euroopan integraatiosta kiinnostunut Euroklubi.

Verkossa: Euroopan komission sivut kansalaisaloitteelle ec.europa.eu/

citizens-initiative/public/welcome ja Fraternité 2020 www.fraterni-

te2020.eu

Huhtikuun alussa voimaan tullut eu-rooppalainen kansalaisaloite on EU:n laajuinen osallistavan demokratian väli-ne, eli kansalaisille annetaan valtaa teh-dä säädösehdotuksia. Lain tarkoitus on vahvistaa unionin kansalaisuuden mer-kitystä ja edistää demokratiaa. Ensim-mäisenä rekisteröity aloite Fraternité 2020 haluaa lisätä EU:n kansalaisten liikkuvuutta. - Anni Ylönen, teksti & kuva

Aloitteessa mukana oleva Jannina Viljakainen uskoo kan-sainväliseen solidaarisuuteen. ”Vaihdossa oleminen tarjoaa ihmisille sellaisia kokemuksia, joita kirjoista ei voi oppia. Maailma globalisoituu yhä enemmän, eikä ratkaisu voi olla se, että jäämme siitä paitsi.”

EU:n kansalaisaloite vaatii rahaa vaihto-ohjelmiin

S. 30 Besserwisserin oikeat vastaukset 2 1 X X 1

Kasvottomuuden historiaa!

Kolumni | Tyhjyyden valtakunta

Kasvottomuus on hieno asia ja me pidämme siitä. Teot, tavat ja yhteis-kunnan rakenne todistavat sen riemu-voittoa. Meidät on totutettu siihen ja

pakopaikkana se on mitä nerokkain liike. Tämä sopii meille. Voidaan puhua tyhjyyden valtakun-nasta.

Maksalaatikko, suomalainen perinneruoka, liittyy kasvottomuuden lähihistoriaan olennai-sesti. Maksalaatikko oli ensimmäisiä elintarvike-tuotteita, joka ilmestyi hyllyille foliovuoassa. Sen valmisti koneisto, joka sijaitsi jossain päin Suo-mea. Koneiston omisti yhtiö, joka tuotti kiireen-tyville äideille helpotusta arkipäivään. Tästä alkoi kasvottoman ruuan ylivertainen menestystarina. Se, muitten luotujen valmisruokien myötä raivasi tilaa marketeille, jotka siirtyvät pikapuoliin täysautomaatioon, ihmisettömään myymälään, talouden ideaalitilaan.

Maksalaatikon kasvot siirrettiin näytelmään, jota markkinoidaan äideillä äideille. Kasvoja on li-sätty kuvaruutuihin vuosikymmenien aikana. Nyt

kokonainen äiti-armeija esiliinoineen huutaa leik-kiviä pilttejä appeen äärelle.

Tarkoin tyytyväisyysmittareilla tutkitut äitikas-vot hymyilevät meikatuille puhtoisille näytelmä-lapsille.

Ja tämähän sopii meille mainiosti. Kaikista eniten se sopii valtiolle ja yrityksille. Hiljalleen olemme vihdoin pääsemässä siihen, että asiat esitetään vain ja ainoastaan erilaisilla matemaat-tisilla luvuilla. Historiallisesti tätä edeltänyt ikävä ihmisvaihe sijoittuu viimeisillään jonnekin ensimmäisen maailmansodan jälkeisiin vuosiin. Tällöin Suomea vielä hallitsivat erilaiset ihmiset, yrityksiä johtivat johtajat. Hekin ihmisiä. Onnek-si osakesijoittajat ja pörssit eivät olleet oppineet mitään 30-luvun lamasta. Sen sijaan oltiin yhä enenevässä määrin tyytyväisiä alati romahtavaan rakenteeseen.

Laman syklien kiihtyessä kohti loputonta, oli johtajien, ei pelkästään pestävä kasvonsa, vaan poistettava ne kokonaan. Vastuu siirret-tiin miljoonille sijoittajille, suurimmaksi osaksi tavalliselle kansalle. Päätettiin, että sijoittajat ahnehtivat eksponentiaalisia voittoja, ei suin-kaan yhtiönjohto tai valtio. Varmuuden vakuuksi perustettiin erilaisia luokitusjärjestelmiä tekeviä yhtiöitä, jotka ennus-ja odotusarvoilla luovat käsittämättömiä kirjainmerkkejä, jotka säätelevät nykyistä taloutta. Face on – Face off. Savolaisit-tain vastuu siirtyi itsensäkuulijoille.

Ja me nautimme. Juttelemme mielellämme koneitten kanssa, hyväilemme nauttien kiiltäviä digitaalipintoja, katselemme näyteltyä reality-sarjaa. Täydellisyyteen on kuitenkin matkaa. Osa Suomen kansan vanhemmasta polvesta yhä jonottaa pankeissa, Kelan toimistoissa, jopa lää-käreitten vastaanotolla tietämättöminä uusista e-resepteistä, e-pankeista sekä automaattisista puhelinpalveluista. Toivo kasvoista, puhuvista, hymyilevistä, kuuntelevista odottaa kärsivällises-ti vuoroaan, -turhaan.

Heikki NiskanenKirjoittaja on ex-ylioppilaslehti Stimuluksen päätoimittaja

”Maksalaatikko, suoma-lainen perinneruoka, liit-tyy kasvottomuuden lähi-historiaan olennaisesti.

10 Uljas 4 | 27. 4. 2010 11Uljas 1 | 25. 1. 2013

Ajassa

On perjantaiaamu kello seitsemän. Valkea pakkanen puristaa luonnostaan nestei-tä pihalle. Pimeää. Tammikuu. Kuopion

Toivolan jäähallin ovelle kantautuu pelin ääniä. Uniset silmät kohtaavat kiekko-kaukalossa kummallisen näyn. Täällä liikkuu akateeminen liha. Muoto ei ole täydellinen, mutta tahto, se tuntuu väke-vänä tuoksuna jäähallin viileydessä.

Kentällä häärää ja reuhtoo lokakuussa perustettu poikkeuksellinen jääkiekko-joukkue. Claybay Skeleguins on Itä-Suomen yliopistolaisten ja sen tekijöiden lähipiirin yhteinen unelma: olla joukkue jääkiekkoilijoita rajoitteista veisaamatta. Esittelyvideo toteaa eeppisesti:

”Heidän unelmansa oli tulla ammat-tilaisiksi... He olivat 30 vuotta myöhässä. He kieltäytyvät pitämästä sitä verukkee-na. Tänä vuonna. Tämä joukkue. Treenaa kovemmin kuin ikinä. Kivusta huoli-matta. He vetävät harjoitteet loppuun saakka. Viisaus. Ketteryys. Tahto. Asenne. Olkoon vastustaja kuka tai mikä tahansa. Me uskomme itseemme. Seuraa meitä. Rohkene uskoa itseesi”, video julistaa ja tempoo nahkaa kananlihalle.

Jäällä joukkue kerääntyy ympyrään valmentajan luo.

”Ei syötetä sinne missä mies on, vaan sinne missä se tulee olemaan”, karjahta-vat viimeiset ohjeet.

Lavat jäähän. Taisto alkaa!

Kentällä tilanne rauhoittuu. Joukkue iskee suihkuihin, niin kuin kovat jätkät

sanoo.”Tule pukuhuoneeseen haastattele-

maan, niin kuulet puhkuhuonejuttuja”, joku hihkaisee.

Heti perään seuraa pahoittelu:”Ei me tosin oikein kaikkia niitä vielä

kyllä osata”, kainostelee joku äijämäisen uhon harjaantumattomuutta.

Idea joukkueen perustamisesta lähti lääkäriopiskelija Valtteri Suonmaan hullusta heitosta, ja kuinka ollakaan idea toteutui sen kantautuessa ylioppilaskun-nan pääsihteerin Janne Mertasen kor-viin. Mertanen alkoi päätä pahkaa hoitaa käytännön järjestelyt yhdessä Suonmaan kanssa alta pois. Maalivahti Lauri Stigel liittyi joukkueeseen ensimmäisten joukossa.

”Aluksi pohdittiin, että onko tämä taas yksi Valtterin idea, joka todennäköisesti kuolee ennen ensimmäistäkään harras-tukseen liittyvää tapahtumaa, joten hetki piti miettiä alkaako investoimaan kamoi-hin”, maalivahti naureskelee.

Epäilyistä huolimatta kamat han-kittiin ja joukkue elää. Mukana on jo 25 pelaajaa, sekä miehiä että naisia.

”Nyt ollaan puolitoista kuukautta treenattu ja vähän tässä jo tuumataan, että kun NHL alkoi, ja KHL:sta vapautuu paikkoja, että kuka kutsutaan ensimmäi-senä liigaan. Toisaalta Kalpalla on nyt kakkosmaalivahdin paikka auki, että itse odottelen tässä puhelua sieltä”, Stigel nauraa.

Toisten tavoin 35-vuotias ICT-työntekijä Stigel ei ole eläissään pelannut jääkiek-koa. Ainoa kosketus jääurheiluun on

kaukalopalloilu yläasteella.”Aina olen kuitenkin seurannut

jääkiekkoa, joten pidän lajista tosi paljon. Kaikki aika menee työhön ja perheeseen, ja jonkin verran lenkkeilyä harrastan, joten onhan tämä nyt aivan muuta. Tavallaan tätä kautta saa täytettyä myös kaveri-funktion. Kaikki ovat enemmän tai vähemmän yliopistopuolelta tai sitten hyviksi koettuja naapureita”, Stigel kertoo.

Joukkueessa pelaakin mielenkiin-toinen kokoelma. Nykyisten ja entisten opiskelijoiden lisäksi kentällä häärää muun muassa kampuksen pappi Raimo Hakkarainen sekä ylioppilaskunnan toimistosihteeri Sirpa Risto.

Puolentoista kuukauden harjoittelu on maalivahdin kannalta jo tuottanut huojentavaa tulosta.

”Tänään oli ensimmäiset semmoiset treenit, ettei kiekkoa tullut päähän. Se on hieno tunne, kun nyt kerrankin ei tärise pää treenien jälkeen”, Stigel toteaa huojentuneena.

Kupoliin kolahtelu ei kuitenkaan pelota.

”Varusteet on niin hyvät, ettei se silleen kipeää tee, joten ei ole kiekkokam-moa tullut.”

Jääkiekon aloittamisesta parasta ennen päiväyksen jälkeen on kyse myös omaval-taistumisesta.

”Lätkä on jäänyt aina haaveiden lajiksi. Ala-asteella meni kiekon väistelyksi, kun ei osannut luistella ja oli vähän pulluk-ka. Aina laitettiin maalille tai isot pojat piilotteli luistimia, joten aika nopeasti

meni maku siihen. Tässä on kyse emansi-paatiosta”, joukkueen idean isä Suonmaa nauraa.

Tavoitteena joukkueella on ennen kaikkea kuitenkin pelaajien kunnon ja elämäntavan parantaminen. Ryhmä antaa motivaation ja pitkäjänteisyyttä liikuntaan.

”Jos tällä tavalla saisi kerrankin sen motivaation pidettyä yllä. Kyse on vuosi-kausien turhautumisesta siihen, että sau-vakävellessä tai uidessa tavoite puuttuu. Itsetarkoituksellinen sauvakävely saa hermorauniouden partaalle”, Suonmaa sadattelee.

Lääkäriopiskelijana Suonmaa ih-mettelee toisinaan hyvinvoinnin eteen asettuneita normeja.

”Meillä on paljon outoja ajatuksia siitä, mikä on aikuiselle mahdollista”, hän pohtii.

”Tässä ajassa puhutaan myös, että kaikki ovat niin itsekkäitä. Minä ainakin huomaan kuinka ihan muutamassa kuu-kaudessa minussa on herännyt semmoi-nen lauma ja tiimiajattelu, ja tuntuu että se on ihan valtava voimavara. Minusta tuntuu, että tämä on tuonut niin paljon ihmisten elämään. ”

Nyt Claybay Skeleguins on lähtökuopissa, mutta suunnitelmat siintävä kauas. Ensi syksynä ilmoittaudutaan harrastesarjaan ja aikomus on haastaa ammattijoukkueita hyväntekeväisyysotteluihin ja perustaa farmijoukkue, jotta jokainen halukas sopii mukaan.

Joukkue on kohdannut myös väärin-ymmärrystä.

”Hipsterikaverit ovat naureskelleet, että me muka tekisimme tätä ivaillen jääkiekolle. Mutta ei, tämä on lätkää. Ehkä se tehdään hieman enemmän muita ja itseämme viihdyttäen, mutta tosissaan. Piste”, Suonmaa ei peräänny.

Lisätietoa: www.claybay.fi

Akateemista lätkääMikä on aikuiselle mahdollista? Voisi luulla, että jääkiekon aloittaminen 30-vuotiaana on lai-tonta, koska niin harvat sen tekevät. Savilahden omat hurjat, jääkiekkojoukkue Claybay Ske-leguins, räjäyttää pölyttyneet ennakkoasenteet kiekkoammattilaisuudesta historiaan. Voitto tai kuolema! Tai ainakin joukkueen vimmasta päätellen: tämä ei jää tähän. –Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

”Hipsterikaverit ovat naureskelleet, että me muka tekisimme tätä ivaillen jääkiekolle. Mutta ei, tämä on lätkää.

12 Uljas 1 | 25. 1. 2013 13Uljas 1 | 25. 1. 2013

Uljaan

14 Uljas 7 | 2. 10. 2012 15Uljas 1 | 25. 1. 2013

Suuri Saunatesti

- Panikoi, jos saunassa ei ole ikkunaa ja jos lämpötila kiipe-ää yli 70 asteen.

- Asuu saunallisessa yksiössä, mutta ei sauno itsekseen, sillä pelkää pyörtyvänsä ja kuole-vansa aivoverenvuotoon.

“Pyörryin kerran tultuani saunasta. Yllätin äidin ku-mahtamalla nakuna keskelle olohuoneen lattiaa.”

- Ei lainkaan saunomismah-dollisuutta omassa kämpäs-sä, joten kaikki löylyt ovat hy-västä.

- Ihanne sauna sijaitsee jär-ven rannalla.

“Lapsena istuin vain alalau-teilla, kunnes kerran serkun kanssa kaadettiin saavillinen vettä kerralla kiukaalle. Ny-kyisin en ole tarkka saunan lämpötilasta.”

Saunojat

Maiju Pohjolainen, Kuopio

Mari Karjalainen, Joensuu

Kuopio

Kuopio

Kuopio

Joensuu

Joensuu

Joensuu

Kylpylähotelli Rauhalahden yhteydessä sijaitseva Jätkänkämpän savusauna on huhujen mukaan maailman suurin savusauna. Sijainti Kallaveden rannalla tarpeeksi kaukana kaupungin hälystä tekee siitä oivan rentoutumispaikan.

Savusauna on hämärästi valaistu vanhan ajan sauna. Savua siellä ei leijaile niin paljon kuin joku voisi hurjissa kuvitelmissaan luulla. Vaikka ihmisiä on löylyissä useita, on saunassa rikkumaton hiljaisuus juroon suomalaiseen tyyliin.

Löylyt ovat mukavan pehmeät, vaikka keskilauteillakin hiki virtaa norona. Tunnelma lähenteleeluvatusti vanhaa tukkilaisromantiik-kaa.

Aukioloajat: Talvikaudella tiistaisin kello 16-22Maksu: 12 euroaLisätietoa: Mahdollisuus buff et-illalliseen (21 e) ja tansseihin hanu-

ristin säestämänä

Jätkänkämpän savusauna

Väinölänniemellä miehet ja naiset saunovat yhdessä. Alasti ei kuitenkaan tarvitse olla, mikä lienee helpotus varsinkin paikalle eksyneille vaihto-opiskelijoille. Löylyt ovat mukavan kosteat, eikä lämpötilakaan nouse liian korkeaksi.

Saunassa arvuutellaan vaihto-oppilaiden kotimai-ta. Vakiosaunojat tuntevat jo toisensa, mutta myös tuntemattomat otetaan mukaan keskusteluun.

“Älkää sitten alkako puuskuttamaan”, ohjeistaa ystävällinen mieshenkilö noviisien laskeutuessa hyiseen avantoon. Pulahdus kestää vain sekunteja, jonka jälkeen on kirmattava takaisin saunaan läm-mittelemään.

Aukioloajat: Talvikaudella ma ja to klo 16-22, la klo 15-20Maksu: 5 euroa, tilisiirtolomakkeita pukuhuoneissaLisätietoa: Sauna sijaitsee Vänärin uimahyppytor-nin juurella

Vänärin avantosauna

Niiralan uimahallin infrapunasauna muistuttaa luksussaunaa minikoossa. Pukutila on sisustettu fengshui huomi-oiden, ja nurkkapöydällä kököttää itse buddha.

Rentoutussessioiden taustamusiikin ja valaistuksen voi valita itse. Testisauno-ja päätyy kesäillan serenadeihin ja rauhal-lisesti vaihtuviin sateenkaaren väreihin.

Lämpötila nousee pikkuhiljaa 60 asteeseen. Kiuasta ei saunassa ole. Infra-punalamppujen valo tunkeutuu syvälle lihaksiin ja rentouttaa äärettömän tehok-kaasti koko kroppaa aukaisten lihasjume-ja. Puolen tunnin session jälkeen saunoja on kuin uudestisyntynyt.

Aukioloajat: ma, ke ja pe klo 6-20, ti ja to 8-20, la-su 9-16Maksu: Infrapunasauna 12,50 e, sis. pää-syn uimahalliinLisätietoa: Tavallinen sauna ja uintimak-su opiskelijalle 3,50 e/kerta

Niiralan infrapunasauna

Kiuas on lähimmältäkin penkiltä niin kaukana, että vesi räiskyy enemmän lattialle kuin kiukaalle. Ruudullinen lattia värittää kolkon tuntuista tilaa, joka oli testauksen aikaan lähes tyhjä.

Tarjolla on myös höyrysauna. Kaa-keliset seinät ja istumatasot saavat ää-net kuulostamaan melulta. Muutenkin

kaakelinen perstuntuma arveluttaa. Koko hikihuone tuntui turhalta.

Tila on jaettu kahtia sumennetulla lasilla naisille ja miehille. Jos jotain kieroutunutta eksotiikkaa haluaa hakea, niin halutessaan voi kuunnella sermin takana lekottelevien miesten kuulumiset - venäjäksi.

Aukioloajat: ma 6-20.30, ti 8-20.30, ke 6- 20.30, to 10-20.30, 6 -20, la 10-17, su 11-17Hinta: Opiskelijoilta aamulla 3,80 e, illalla 4,30 e. Samalla rahalla pääsee kuntosalille ja uimaan.Lisätietoa: Viikolla muutama rata varattu vesijumpalle parin tunnin ajan. Muista ottaa pefl etti kassalta.

Uimahalli Vesikko

Tumma saunamökki on rakennettu jyrkkään rinteeseen pyöröhirres-tä. Miehille ja naisille on omat puolensa. Sauna on pieni, mutta olemukseltaan perinteisin. Lauteet ovat leveät ja ikkuna pieni. Vanhan sähkökiukaan pauke ja natina luovat tunnelmaa.

Lauteilla ja pukuhuoneessa voi kuulla sympaattisia hiihtotari-noita. Sähkökiukaasta huolimatta yllättävän pehmeä ja hapekas löyly.

Hiihtolenkin ja saunan jälkeen on raukea olo ja mieli, joten lauantai-illan humpat jäävät väliin.

Aukioloajat: Lykynlammen hiih-tomajan aukioloaikana (5.1.-16.3.) lauantaisin klo 13-16.Hinta: ilmainen kaikilleLisätietoa: Lykynlammella on hyvät ulkoilumahdollisuudet. Hankala päästä paikalle, jos ei ole autoa.

Lykynlammen hiihtomajan rinnesauna

Vehkalahden avanto-uintikeskus

Sauna on tilava, muttei liian iso. Saunan sydän on keskellä oleva kiuas. Lauteet kiertävät kiukaan ympäri, mikä lisää saunatasa-arvoa. Sopivasti valoa ja miellyttävä näkymä järvelle. Yhteinen naisille ja miehille, mikä tekee sauna-keskustelusta monipuolista.

Löylykauhoissa virkatut kädensijat. Rento tunnelma. Lämpötilaan ja ilmankosteuteen en osannut kiinnittää avantoendorfi inin jälkeen suurta huomiota. Istuin varsin pitkään, joten löyly lienee ollut juuri sopiva. Lämmin suihku

vain päärakennuksen pukuhuoneissa.

Aukioloajat: Loka-toukokuussa klo 10-23 pait-si keskiviikkona klo 06-23.Hinta: 5 euroa. Lämmin vesi maksaa erikseen euron.Lisätietoa: klo 22-23 ”kuumaryhmä” eli taval-lista kovemman löylyt. Avantouinti parantaa saunakokemusta.

Suomi on yksi harvoista mais-ta, joissa saunomiskulttuuri on edelleen voimissaan. Keski-Euroopan kaupunki-en yleiset saunat hävisivät kirkon ansiosta jo 1600-lu-

vulla, sillä ne toimivat juopottelun ja prostituution tyyssijana ja levittivät tehokkaasti kuppaa.

Varsinaisista yleisistä saunoista kuopiolaisen testisaunojamme syyniin pääsivät Rauhalahden kylpylän savusau-na, Niiralan uimahallin infrapunasauna

sekä Väinöläniemen uimalan sauna, joka on talvisin avantouimareiden käytössä.

Joensuussa puolestaan testattiin uimahalli Vesikon sauna, Vehkalahden avantouintikeskus sekä Lykynlammen hiihtomaja.

Kuopion Rauhalahdessa sijaitseva Jät-känkämpän savusauna on loistava paikka rentoutua ja sukeltaa sisään vanhaan Suomi-tunnelmaan. Löylyjen jälkeen saunoja voi pulahtaa avantoon ja jatkaa iltaansa buff et-illallisella tai kylpyläosas-tolla lilluen.

Myös Väinölänniemen uimalasta löytyy avanto, jonne on mukava pulahtaa Vänärillä hiihtelyn tai juoksentelun jäl-keen. Kuopion talviuimarit lämmittävät uimalan saunaa maanantaisin, torstaisin ja lauantaisin.

Kolmas testisauna Niiralassa on jotain toisenlaista. Jotkut väittävät, ettei infrapunasauna ole oikea sauna, mutta huippukeksintö se ainakin on. Joen-suussa infrapunasauna löytyy ainakin Itä-Suomen liikuntaopistolta.

Kuopiossa opiskelijat pääsevät nauttimaan löylyistä myös kampuksella. Studentian sauna lämpiää naisille maa-nantaina ja keskiviikkona sekä miehille tiistaina ja torstaina. Studentian sauna on lämpimänä aamuisin kello 9.00 – 11.00 ja iltaisin kello 17.00 – 22.00.

Lähellä Joensuun kampusta uimahalli Vesikko on hyvä vaihtoehto löylyihin, jos haluaa virkistäytyä luentojen lopuksi. Säästäväisemmät suuntaavat Rantakylän

uimahalliin, sillä lippu on huokeampi ja uimaosasto rauhallisempi kuin keskus-tassa. Uimahalli on vanhempi, mutta toisia viehättää menneiden vuosikym-menten kotoisampi tyyli.

Hikeä pintaan saa myös Niinivaaralla sijaitsevassa hoito- ja kuntoutuspalvelu Vetrea Oy:n tiloissa. Uimahallin yleisö-vuoroilla voivat käydä kaikki kaupunkilai-set. Vehkalahdella Joensuun Jääkarhujen avantouintikeskuksessa pääsee uimahal-leja viihtyisämpään saunaan. Avantoui-mareiden saunassa ovat miehet ja naiset sekaisin. Rietastelijat älköön innostuko tavallista enemmän, sillä uima-asu kuu-luu olla jokaisen päällä.

Noin kymmenen kilometrin päässä keskustasta Lykynlammen hiihtomajalla pääsee talvella Joensuun Ladun läm-mittämään saunaan. Ulkoilukeskukseen kannattaa suunnata, jos haluaa tehdä pie-nen päiväretken, johon kuuluu ulkoilua ja lopuksi saunomista.

Vaikka Suomesta löytyy yli kolme miljoonaa saunaa, löy-lyt omassa hikimajassa jäävät monelle opiskelijalle vain haaveeksi. Uljas hikoili Kuopion ja Joensuun yleisissä sau-noissa, jotka ovat pääsymaksua vastaan kenen tahansa käytettävissä. - Maiju Pohjolainen ja Mari Karjalainen, teksti & Risto Kuittinen, Maiju Pohjolainen ja Mari Karjalainen, kuvat

kaakelinen perstuntuma arveluttaa. Koko hikihuone tuntui turhalta.

Uimahalli Vesikko

Kuopio

Ravintola SnellmaniaYliopistonranta 1E

Kuopio

Ravintola CanthiaYliopistonranta 1C, B-porras

Kuopio

Ravintola MeditekniaYliopistonranta 1B

Kuopio

Savonlinna

Ravintola MakunorssiKuninkankartanonkatu 5

Savonlinna

Ravintola VälkkyKuninkaankartanonkatu 7

Savonlinna

Maukasta joka päivä!

www.amica.fi

Joensuu

Ravintola AuraYliopistonkatu 2

Joensuu

Ravintola CareliaYliopistonkatu 4

Joensuu

Ravintola MenuettiRantakatu 31

Joensuu

Ravintola PihvinikkariTorikatu 36

Joensuu

Ravintola SolinaTikkarinne 9

Joensuu

Ravintola VerolaTulliportinkatu 1A

Joensuu

Ravintola WireKarjalankatu 3

Joensuu

À la carte annoksista -10%Pannupizzat ja pastat 10€

-10% Erikoiskahvit

Opiskelijakortilla normaalihintaisen aterian ostajalle isommat ranskalaiset ja isompi juoma samaan hintaan.

Ravintolamaailma Sokoksen opiskelijatarjoukset

Edut voimassa su-to 31.5.2013 saakkaEtu henkilökohtainen, opiskelijakorttia näyttämällä ei voi yhdistää muihin alennuksiin.

I n g o o d c o m p a n y

KUOPIO

KUOPIO

Kuopio Sokos

JOENSUUN KAUPUNGINTEATTERI NETISSÄ kaupunginteatteri.jns.fi

Miika Nousiainen – Ari-Pekka Lahti

Opiskelijaliput komedian esityspäivinä puoleen hintaaneli lippu VAIN 10 EUROA (ennakkoon 20 e)!

Liput Carelicumista, Koskikatu 5, Joensuu p. 013 267 5222

-hillitön komedia suomalaisesta, joka halusi olla ruotsalainenTarjolla näyttelijätyön ja roolivaihtojen juhlaa!

pe 1.2. klo 19, la 2.2. klo 13, la 23.2. klo 19…

VADELMAVENEPAKOLAINEN

Suomen Ladun ja TNS Gallupin tekemän selvityksen mukaan noin 15 000 suoma-laista 15–24-vuotiasta nuorta aikuista käy säännöllisesti avannossa. Talviuinnin imago on muuttumassa sillä avanto ei ole enää mummojen verenkiertojumppaa. Erityisesti nuoret miehet hakevat avan-touinnista uusia kokemuksia. On vanha juttu testata rajojaan tulisella ruoalla. Extreme on kylmässä avannossa.

Suomessa ensimmäiset tiettävät lajikokeilut ovat 1600-luvulta. Avannon tarkoituksena oli saunan jälkeisen jälki-hikoilun estäminen. Historian mukaan kolttasaamelaiset ja karjalaiset ortodok-sit hoitivat sieluaan käymällä joukolla avannossa loppiaisen jumalanpalveluksi-en yhteydessä.

Suomen lisäksi talviuintia harraste-

taan muun muassa Venäjällä, Iso-Britan-niassa, Latviassa, Norjassa, Slovakiassa, Sloveniassa ja Virossa. Maailmames-taruuskilpailut on järjestetty vuodesta 2000 lähtien.

Avantouinnilla on todettu olevan monipuolisia terveysvaikutuksia. Sen on todettu lievittävän reumasairauksia, MS-tautia ja astmaa. Lisäksi se vähentää hengitystieinfektioita, laskee verenpai-netta ja parantaa ääreisverenkiertoa. Pulahdus avantoon vähentää kipuja, pa-rantaa kylmänsietokykyä ja unen laatua. Avantouimarit sanovat, että avantoon jäävät paha mieli, stressi ja väsymys. Vai-kutukset ovat yksilöllisiä mutta useimmi-ten kokemuksen jälkeen on rento, pirteä ja itsevarma olo.

Avannossa täytyy käydä säännöllisesti,

jotta terveysvaikutukset tulisivat ilmi. Moni jää kuitenkin koukkuun ensimmäi-sen kerran jälkeen. Adrenaliini terästää aisteja jo avantoon valmistautuessa, mutta varsinainen hullaannuttava tekijä on endorfi ini, jota alkaa virrata suonissa välittömästi avantouinnin jälkeen.

Endorfi ini on elimistön tuottama hor-moni, jota purkautuu esimerkiksi mieli-musiikkia kuunnellessa, liikunnan aikana sekä nauramisen ja seksin yhteydessä.

Menin testaamaan avantoeuforiaa Vehka-lahdelle Joensuun Jääkarhujen avan-touintikeskukseen. Talviuintipiireissä on keskustelua, onko ”oikea” tapa ottaa ensin löylyt vai mennä suoraan avantoon. Valitsin suoran toiminnan.

Sydän tykyttäen laskeuduin avantoon. Pulahdus kesti muutamia sekunteja, mutta kokemus oli kokonaisvaltainen. Kylmää ei varsinaisesti tunne, se on jotain muuta ihmeellistä tuskan, jäätävän poltteen ja pienen shokkitilan sekoitus-ta. Juoksin vikisten ja nauraen saunaan.

Astuessani lauteille sain kokeneemmilta avantouimareilta aplodit suorituksesta. Olin otettu.

Olo avannon jälkeen oli hieno. Ker-rankin sai jotain mitä luvattiin. En tiedä millaista kemiaa verisuonissani tapahtui, mutta mielestäni selvä mielihyvä tulee ainakin itsensä voittamisesta. Huvitta-vaa, kuinka parin sekunnin räpiköimisetä tulee voittajafi ilis.

Avannosta täytyy nousta jotain eri-koista henkeä sillä saunassa oli tavallista rennompi tunnelma. Suomalainen jurot-taminen ja kulmien alta kyräily oli täysin tuntematonta. Antoivat kuvaajankin ot-taa kuvia. Yleensä suomalaiset välttelevät kameraa vaatteet päällä kaikin tavoin.

Uimareiden mukaan avannossa on tavallista kastautua pari kolme kertaa. Ensimmäisellä kerralla avannossa kan-nattaa viipyä vain hetki. Parikymmentä sekuntia on jo pitkä aika. Kokeneemmal-lekin kylmä vesi on edelleen kylmää.

”Ei avantoon tee mieli jäädä kellu-maan”, uimari kommentoi.

Avanto: Jäätävää euforiaa

Kylmä vesi on nyt coolimpaa kuin koskaan. Yli 100 000 suoma-laista käy säännöllisesti avannossa. Eikä se ole enää vain keski-ikäisten harrastus. Myös nuoret ja kaupunkilaiset hakevat avan-nosta nautintoa. - Mari Karjalainen, teksti & Risto Kuittinen, kuva

Avantouinnissa alkuunKuopion Talviuimarien avantouinti paikat Väinölänniemessä ja Sorsasa-lossaJoensuun Jääkarhujen avantouin-tikeskus Vehkalahdella ja Pyhäselän avantouimareiden paikka Reijolassa. Joensuussa kannattaa varata maksa-miseen kolikoita. Kertamaksu 5 euroa. Seuran jäsen ei tarvitse olla. Kuopiossa seuran ulkopuoliset ottavat yhteyttä seuran jäseniin pääs-täkseen sisään lukolliseen avantouin-tipaikkaan.

Älä mene avantoon yksin.1. kerralla kastautuminen riittää.Älä kasta päätä kylmässä vedessä.Avantoon ei missään nimessä pidä mennä päissään.Avantoon mennessä hengitys salpaantuu ja verenpaineen vaih-telu saattaa aiheuttaa huimauksen tunnetta.Uima-asun lisäksi talviuinnissa voi käyttää pipoa, sukkia tai tossuja sekä hanskoja.

16 Uljas 1 | 25. 1. 2013 17Uljas 1 | 25. 1. 2013

MYÖNNÄMME SAMOK:N ja SYL:N OPISKELIJAKORTTIA

VASTAAN –10% ALENNUKSEN RUOKALISTAN NORMAALIHINTAISISTA

RUOKATUOTTEISTA SEKÄ ALKOHOLITTOMISTA JUOMISTA.

Voimassa 31.05.2013 saakka Savonlinnan Ravintola Majakassa ja Piattassa sekä

Mikkelin Amarillossa, Rossossa ja Fransmannissa.

Kauppatori 4-6, Savonlinnati & pe 23-04 (K18), la 23-04 (K20)

Porrassalmenkatu 9, Mikkelike & pe 22-04 (K18), la 22-04 (K22)

Piatta

I n g o o d c o m p a n y

Väite: Jos kukaan ei vittuile sinulle, sinulla ei ole yhtään ystävää.

Suomen kielen professo-ri Pirkko Muikku-Werner

yhtyy väitteeseen osittain. Professori pitää ilkeilyä hyväksyttävänä, jos mer-kitys ja viesti ovat hyviä. Teoksessaan hän erottelee monia ilkeilyn muotoja. Positiivinen ja negatiivinen keljuilu on erotettava toisistaan. Ystävysten välisestä positiivisesta ilkeilystä hän käyttää mieluummin sanaa kiusoittelu. Se on yleistä esimerkiksi nuorten poikien viestinnässä.

”Se voi olla verbaalista tönimistä leikkisästi. Onnistunut kiusoittelu ei ole kiusaamista”, Muikku-Werner kuvaa.

Onnistuneella kiusoittelulla Muikku-Werner tarkoittaa sanailua, joka tuottaa mielihyvää. Onnistuneella kiusoittelulla on monta motiivia. Joskus positiivisen palautteen antaminen koetaan liian hempeänä tai empaattisena, jolloin viesti puetaan kiusoittelevaan muotoon, mikä on tavallista esimerkiksi miesten keskuudessa. Toisinaan suora palaute on rinnastettu liialliseen mielistelyyn, jolloin kallistutaan mieluummin kiusoit-

telemaan. Se on sallittu ja vakiintunut tapa kehua.

Kiusoittelevalla puheella voidaan yrittää tehdä vaikutus ihastukseen. On luonnollista, ettei heti rohkene sanoa sanottavaansa rakkaudentunnustuksin. Silloin viestin voi kääntää kiusoitteluksi. Kiusoittelemalla voi tavallaan myös tes-tata, onko jokin henkilö samanhenkinen. Sopiiko hän yhteisön henkilökemiaan? Onnistuneen kiusoittelun koetaan lisää-vän ryhmän yhteenkuuluvuutta.

Miksi kiusoitella eikä sanoa suoraan totuuksia?

Kiusoittelu on yksinkertaisesti haus-kaa. Letkautus tai kiusoitteleva tyyli on tavallista kiinnostavampaa sillä se ei ole odotettu tapa kommunikoida. Oikeas-sa paikassa hassutteleva herja värittää viestintää. Se voi rikkoa jään ja rentout-taa ihmisiä keskusteluun. Pönötys on harvoin toivottua.

Hauska ja onnistunut keljuilu tapahtuu usein tuttavien parissa. Kun toisen tuntee riittävän hyvin, tietää mitä hänelle voi sanoa ja millä tavalla. Samoja vitsejä ei kerrota kaikille tuttaville. Jos viestijät ovat samanarvoisia statuksel-

taan, kiusoittelu onnistuu helpommin. Esimerkiksi pomon kiusoittelu alaisil-leen kuulostaa herkästi työntekijöistä työpaikkakiusaamiselta.

Onnistunut kiusoittelu on aina vuo-rovaikutteista viestintää. Kiusoittelussa on tärkeää ottaa huomioon tilanne ja paikalla olijat. Paras huumori syntyy dia-logissa puhujien kesken, ei yhden miehen tai naisen showna.

Muikku-Werner korostaa, että hyvä kiusoittelija ottaa kuulijoiden tunteet huomioon. Hauskaksi tarkoitettu viesti voi tuntua kuulijoista ikävältä eikä sitä tule mitenkään vähätellä. Hyväntahtoi-nen keljuilu on aina riski.

Ilkeilytutkija muistuttaa, että kaikkia sa-nomisia ei voi laittaa huumorin piikkiin. On väärin, että kettuilun laatu arvioidaan vain puhujan näkökulmasta. Letkautte-lija saattaa puolustella sanojaan jälkeen-päin, että ”sehän oli vain vitsi”. Tällöin ilmassa on vastuun välttelemisen makua. Kuulijalla on oikeus loukkaantua, vaikka vitsi oli alun perin tarkoitettu hauskuu-tukseksi.

Halutessaan kuulija voi kyseen-alaistaa puhujan aikeet, jos kiusoittelu tuntuu menevän liian pitkälle. Tämä voi kuitenkin tuntua joskus nolostuttavalta. Kukaan ei halua tunnustautua huumorin-tajuttomaksi sillä leikistä suuttuminen kyseenalaistetaan.

Onnistunut kiusoittelu onkin varsin vaikeaa. Sanottavassa täytyy olla sopivaa rouheutta ja särmää, mutta ketään ei saa

loukata tarkoituksella ilkikurisesti. Liian laimea lausahdus on auttamatta tylsä. Kuten sanotaan, vittuilu vaatii taitoja. Puhujan täytyy tunnistaa tilanne ja mitä siinä kontekstissa voi sanoa. Hyvän-tahtoisessa kiusoittelussa tarvitaan tunneälyä.

Huumoriin ja sanailuun liittyy valtaa. Kiusoittelussa, kepeästä luonteestaan huolimatta, on ilkeilyn negatiivinen viesti läsnä. Epäselvien viestien il-maiseminen voi aiheuttaa kuulijassa hämmennystä, mikä on vallankäyttöä. Taitava sanankäyttäjä voi saada verbaa-lisilla taidoillaan ystäväpiirissä statusta ja sosiaalista pääomaa. Näin hänellä on valtaa vaikuttaa puheillaan muiden käyttäytymiseen, tapahtumien kulkuun ja ilmapiiriin. Toisaltaan letkauttelija voi hakea hauskuuttamisella muiden hyväksyntää.

Ollaanko Suomessa tavallista keljumpia viestijöitä? Ehkä yltiöpäistä namina-mia ei suosita, mutta Muikku-Werner kumoaa suomalaisten murahteluviestin-nän myytin. Suomen kielen professorin mukaan nykyisin Suomessa annetaan aikaisempaa enemmän suoraa positiivis-ta palautetta. Ei pidä kuitenkaan käsittää, että kiusoittelu olisi vain puheliaiden tai erityisen lahjakkaiden sanankäyttäjien yksinoikeus. Positiivinen kiusoittelu kuuluu kaikille.

Mikä on ilkeilytutkijalle onnistuneena mieleen jäänyt herja?

”Kerran sain kuulla, että olen ihan Jui-ce Leskisen näköinen. Se naurattaa aina.”

Kuka sinulle vittuilee ja kuinka hän sen tekee?

Hymyilevä suomen kielen professori Pirkko Muikku-Werner tietää paljon ilkeilystä. Tieto on tiivistynyt viime vuonna il-mestyneeseen teokseen Ilkeilyn kahdet kasvot. Siinä Muikku-Werner käsittelee moninaisia käsityksiä ilkeilystä. Mutta mitä ilkeilytutkija ajattelee ystävysten välisestä vittuilusta ja Juice Leskisestä? - Mari Karjalainen, teksti & kuva

Vinkkejä kiusoitteluun

Liioittele kunnolla. Epätodellinen liioitte-lu paljastaa kiusoittelun kiusaamisesta.

Käytä tilannekomiikkaa. Ole oma itsesi, mutta huomioi, että muiden huumori mieltymykset voivat olla erilaisia.

Huomioi äänensävy ja eleet. Silmistä näkee lempeyden.

Huomioi, että kiusoittelu voi myös sulkea pois ryhmästä.

Älä yllytä nauramaan yhden henkilön kustannuksella. Naurakaa mieluummin yhdessä kaikille.

Opettele nauramaan itsellesi.

18 Uljas 7 | 2. 10. 2012 19Uljas 1 | 25. 1. 2013

kysyy

Keskustelu kaivosaiheista velloo maassamme vuolaana. Talvivaa-ran ympäristökatastrofi antoi vastustajille painoa uhkakuviinsa, mutta samaan aikaan maa kaipaa

työpaikkoja. Lehdistö koettaa pysyä käänteis-sä ja yksityiskohdissa mukana, mutta aina jää jotakin sanomatta.

Uljas kokoaa helmikuun 20. päivä Joensuun Kerubiin nelikon asiantuntijoita avoimeen haas-tattelu- ja keskustelutilaisuuteen.

”Luonnollisesti lehtijutun näkökulmaa ja mittoja kunniottaessa toimittaja tekee aina valintoja lukijan puolesta. Tilaisuuden tarkoitus on laventaa lukijan mahdollisuutta päästä tie-don alkulähteille”, Uljaan päätoimittaja Jarkko Kumpulainen toteaa.

Kerubiin saapuu keskustelemaan kaivos-lobbari, kehittämispäällikkö Ilkka Nykänen Joensuun seudun kehittämisyhtiöstä, kaivos-kriittinen Joensuun kaupunginvaltuutettu

Krista Mikkonen (vihr.), aktivisti Pauliina Kainulainen Kontiolahdelta ja kaivoskunnan eli Polvijärven kunnanjohtaja Pauli Vaittinen. Keskustelua johtaa pitkän linjan kulttuurivai-kuttaja ja Joensuun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja Janne ”Rysky” Riiheläinen.

”Mitä kiivaampana keskustelu jostakin aiheesta käy, sitä useammin osapuolet puhuvat toistensa ohi. Tämä tilaisuus pakottaa puolin ja toisin perustelemaan kasvokkain omia näke-myksiä ja kohtaamaan toisenlaisia. Kun ihmiset keskustelevat suopeassa hengessä, niin ei voi ikinä tietää mitä hyvää tapahtuu”, Riiheläinen toteaa.

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Joensuun Popmuusikot ry: kanssa. Järjestelyistä on vastaa Uljaan toimituksen lisäksi avustava toimittaja Tähti Oksanen.

Uljas kysyy –keskustelutilaisuus 20. helmikuuta

kello 18 alkaen Kerubissa.

Uljas kysy on haastattelu- ja keskustelutilaisuus kaivoksista

kysyy

Uljas järjestää avoimen haastattelu- ja keskustelutilaisuuden kaivosai-heesta Porin Suomi-Areenan tyyliin Joensuun Kerubissa. Kaivoksis-ta suunnitellaan uutta Nokiaa, joten on keskustelun aika. Talvivaaran ympäristökatastrofin jälkeen keskustelijoita riittää varmasti laskuve-siä myöten. Samalla viikolla tapahtuu Joensuussa kaivosaiheen ym-pärillä myös muuta. – Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Nääs, kuvitus

Kaivosviikon ohjelmaa Joensuussa20.2. Uljas kysyy –keskustelutilaisuus kello 18 alkaen Kerubissa. 21.2. Doc Lounge Joensuu, elokuvana kaivos- ja uraaniaiheita sivuava dokumentti Salla – Selling the Silence.

Kohtuus-liikkeen kaivosaiheista ohjelmaa samalla viikolla:22. -23.2. Suomestako siirtomaa? - Seminaari kaivosteollisuuden kasvavista yhteiskunnallisista vaikutuksista22.2. Kaivosyritykset globaaleina toimijoina - MEP Satu Hassi alustaa tilaisuuden Teatterin terassilla klo 1623.2. Paneelikeskustelu: kaivosten todellisesta työllistävästä vaikutuksesta ja luontovaikutuksista kello 10-17 Kerubissa Karjalantalolla. Alustajina muun muassa prof. Asko Suikkanen, Luonnonsuojeluliiton pj. Risto Sulka-va, ympäristö- ja energiapolitiikan tutkija Mika Flöjt sekä Suonna Konosen uusia lauluja,

Lisätietoa: www.kohtuusvaarassa.com.

Ilkka NykänenKehittämispäälllikkö. Kaivannaisalan strategian 2010-2014 toteutuksen aktivointi Pohjois-Karjalassa -projekti. Suomen Vuoriklusterin työryhmän jäsen ja sihteeri, Tekesin Green Mining –ohjelman ohjausryhmän jäsen sekä Suomen Kivitutkimussäätiön asiamies ja hallituksen jäsen.

Pauliina KainulainenKohtuusliikkeen ja uraanikaivosten vastaisen kansanliikkeen aktiivi Kontiolahdelta.Teologi ja vapaa tutkija. Väitteli Joensuun yliopistosta 2005 aiheenaan ekofeministinen teologia..

Pauli VaittinenPolvijärven kunnanjohtaja. Kunnassa toimii Kylylahden kaivos, josta kaivetaan kuparia, kultaa ja sinkkiä.

Krista MikkonenVihreiden kaupunginvaltuutettu Joensuusta, Vihreiden varapuheenjohtaja.

Keskustelijat

Kaivoksista toivotaan pelastajaa horjuvalle kansanta-loudelle, mutta Talvivaara

toi keskusteluun entistä kriit-tisemmän sävyn. Pääministeri Jyrki Katainen toivoo hiljattain avatuilla kaivos2030 –verkko-sivuilla, että Suomesta tehdään kestävän kaivannaisteollisuu-den edelläkävijä.

Kun suurennuslasi liikkuu Suomen kallioperän uumenis-sa muhivien luonnonvarojen yllä, se suuntaa lähinnä itään ja pohjoiseen.

“Kuka muu kuin kaivoste-ollisuus investoisi syrjäalu-eille ja loisi työpaikkoja? Yhtä kaivoksessa olevaa työpaikkaa kohti syntyy 2,5-3 työpaikkaa sen ympärille”, Pohjois-Karjalan Kaivannaisalan strategian toteutuksen aktivoinnista vas-taava kehittämispäällikkö Ilkka Nykänen JOSEKista kysyy.

Strategiassa vuosille 2010-2014 visioidaan, että uusia me-tallimalmikaivoksia syntyisi kol-me asetetulla aikavälillä. Näistä kaksi, Kylylahti Polvijärvellä ja Pampalo Ilomantsissa toimivat jo. Kaivoksia tai louhoksia toimii Pohjois-Karjalassa kymmenen

Pohjois-Karjalan kaivan-naisalan imago on kunnossa, mutta kaivoshankkeet jakavat mielipiteitä voimakkaasti. Iso kysymys kuuluu: menetetäänkö kaivosten aiheuttamissa haitois-sa muille aloille ja elinkeinoille enemmän kuin maasta saadaan kaivettua?

Polvijärven kunnanjohtaja Pauli Vaittinen on tyytyväinen Kylylahden kaivokseen ja luot-taa sen vastuullisuuteen niin ympäristön kuin paikallistenkin kannalta.

“Kaivoksen perustaminen ei sulje pois kunnan kehittämis-

mahdollisuuksia. Päinvastoin, sen tuomat työpaikat luovat kysyntää myös matkailuelinkei-nolle. Kaivostoiminta on yksi keino turvata elinvoimainen maaseutu”, Vaittinen sanoo.

Kaivannaisten louhimi-sesta on tullut kansainvälistä liiketoimintaa, mikä tekee sen myös herkäksi suhdanteiden vaihteluille. Raaka-aineiden maailmanmarkkinoiden muu-tokset ja kansainvälinen kysyntä vaikuttavat suoraan kaivostoi-minnan kannattavuuteen.

Markkinoita hallitsee muutama ylikansallinen yritys. Pienimmät yritykset keskittyvät malmien etsintään ja myymään esiintymiä suuremmille yrityk-sille.

Uraaniaktivisti Pauliina Kai-nulaisen mukaan kaivoksen perustamista tulee punnita aina eettisesti ja todelliset työllisyys-vaikutukset huomioiden.

“Tällä hetkellä Itä- ja Pohjois-Suomeen on vireillä runsaasti kaivostoimintaa, jossa hyödyn-netään malmivaroiltaan köyhiä esiintymiä. Kiveä pitää louhia paljon, ja kaivoksen suunniteltu toiminta-aika saattaa olla lyhyt, esimerkiksi kuusi vuotta. Silloin paikallisyhteisön tulee tarkkaan harkita, kannattaako toivottaa tervetulleiksi toiminnan riskit ja jälkihaitat”, Kainulainen sanoo.

Vanhan kaivoslain mukaisia valtaushakemuksia oli viime vuoden lopulla käsittelyssä 40 ja kaivospiirihakemuksia 11.

Uuden kaivoslain mukai-sia varaushakemuksia oli 12, malminetsintälupahakemuksia 47 sekä yksi kaivoslupa. Vuonna 2011 louhittiin yhteensä 2,3 miljoonaa tonnia, josta malmia tai hyötykiveä oli noin 750 000 tonnia.

Nykänen näkee asian toisin kuin Kainulainen.

“Aasian alueet investoivat kasvuun ja se vaatii metalleja. Esimerkiksi Australian talous

melkein ylikuumenee kaivos-buumin takia. Kyllä meidän pitää mennä mukaan”, hän puuskahtaa.

Hän myöntää, että Talvi-vaaran ympäristökatastrofi ei tehnyt hyvää alan maineelle.

“Talvivaara ei kuitenkaan edusta alan läpileikkausta”, hän painottaa.

Uraani on erityisen iso mörkö ja sen etsintä on vilkastunut Suomessa viime vuosina etenkin Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Esimerkiksi Kontiolahden kunnanvaltuusto on linjannut, että uraania ei kunnassa louhita.Euro Skandinavian Uranium AB hakee silti parhaillaan uraanin etsinnän jatkolupaa Kontio-lahden ja Enon rajalle entiselle Arevan valtaukselle. Siellä on myös vedenottamo.

Kunta pelkää etsinnän aiheuttavan riskin pohjavesille ja vesistöille aina Pyhäselkään ja Saimaaseen saakka. Talvivaaran päästöjen seurauksena vesis-töistä mitattiin kohonneita ar-voja jo viime keväänä vain reilun 50 kilometrin päässä Kuopiosta.

“En usko, että uraanikaivosta tulee Pohjois-Karjalaan. Filoso-fisesti voidaan kysyä, että onko parempi meillä vai jossain kol-mansissa maissa, missä säätely ei ole niin tarkkaa? Uraanissa vaikuttavat paljon tunneseikat”, Nykänen pohtii.

Myös muiden mineraalien kuin uraanin louhiminen on aiheuttanut ympäristöhuolta. EU:n vaatimassa käytöstä pois-tettujen kaivosten kartoitukses-sa Suomessa arvioitiin olevan 53 aluetta, jotka aiheuttavat yhä vakavan riskin ympäristölle.

Kaivokset olivat pääasiassa monimetallikaivoksia, joista useassa louhittiin esimerkiksi rautaa, nikkeliä, kuparia tai sinkkiä. Esimerkiksi Kylylahdes-ta louhitaan kuparia, kobolttia, nikkeliä, sinkkiä ja kultaa. Kai-

vosten ympäristöriskin aiheut-tavat tyypillisesti raskasmetallit ja niihin hanakasti sitoutunut happamoittava sulfidi.

Vuonna 2011 tuli voimaan uusi kaivoslaki, jonka pitäisi ottaa ympäristöseikat paremmin huomioon ja parantaa kansa-laisten vaikutusmahdollisuuk-sia, mutta kaivosyhtiöiden, kuntien, kansalaisjärjestöjen ja

paikallisyhteisöjen tavoitteet on vaikea sovittaa yhteen. Lakia on syytetty liiasta tulkinnanvarai-suudesta.

“Kansalaisaktivismia tarvitaan, sillä paikallisten näkemyksiä ei lupaprosesseissa kuunnella riittävästi”, Kainulai-nen toteaa.

Kaivospolitiikan juupas eipäs -leikki

Lähd

e: Tukes, P

aikkatietoikku

na

Pelastavatko kaivokset syrjäseudut vai kurjistuvatko alueet entisestään kaivosten pilatessa luonnon ja rahojen virratessa ulkomaille? Louhimi-nen jakaa mielipiteet ja Talvivaaran katastrofi kärjisti keskustelua enti-sestään. – Tähti Oksanen ja Pasi Huttunen, teksti & Aslak Eronen, kuvitus

Kuinka kaivos perustetaan?1. Varaus. Varaus antaa etuoikeuden malminetsintälupaan (vanhassa kaivoslaissa valtausoikeuteen) vuoden sisällä varauksesta.2. Malminetsintälupa. Joissakin tapauksissa, kuten uraanin etsinnäs-sä, malmien etsintään tarvitaan malminetsintälupa. Se antaa määräai-kaisen oikeuden kaivoskivennäisten etsintään.3. Kaivoslupa. Kaivoksen perustamiseen ja toiminnan harjoittami-seen tarvitaan kaivoslupa. Kaivosluvan haltijalla on lupa hyödyntää kaivosalueen mineraaleja, sivutuotteita sekä alueen kallio- ja maaperän muita aineita.lähde: Finlex 621/2011

Pohjois-Karjalassa on 43 voimassa olevaa valtausta ja 24 kaivospiiriä, jotka ovat edellisen kaivoslain mukaisia. Vuonna 2011 voimaan tulleen kaivoslain mukaisia malminetsintälupahakemuksia on vireillä useita kymmeniä.

20 Uljas 1 | 25. 1. 2013 21Uljas 1 | 25. 1. 2013

PoimintojaRugby tarjoaa hupia ja kipuaJalkapallo on ihan kivaa, mutta avoin väkivalta ja todelli-nen hengenvaara puuttuvat. Amerikkalainen jalkapallo tuo mukaan väkivallan, mutta toisaalta myös neitimäisen paksut suojavarusteet.

Onneksi on rugby, jota voi harrastaa myös Kuopiossa.Kuopion Rugby Club etsii uusia pelaajia miesten jouk-kueeseen ja järjestää uusille kahden viikon kurssin, joka alkaa 29. tammikuuta kello 20.30 Kuplahallissa. Kurssi on maksuton ja sen jälkeen joukkueen mukaan voi liittyä har-joituksiin. Seura markkinoi toimintaansa lausahduksella: ”mustelmia hymyssä suin.”

Lajin juuret ovat Englannissa 1820-luvulla. Pelissä on vastakkain kaksi 15 pelaajan joukkuetta ja tavoitteena on palloa kantamalla, syöttämällä tai potkaisemalla edetä vastustajan maalialueelle. Taklaukset on sallittu koko vartaloon, hartialinjasta alaspäin.

http://www.kuopiorugby.fi

Jouhikko yhtyy pärisevään fuzziinKulttuuri

Jouhikkovirtuoosi Pekko Käpin ja Kuopion oman bluesvelhon Faarao Pirttikankaan yhteiskiertue pysähtyy 22.helmikuuta Hippa-Klubilla Joensuun Teatteriravintolassa ja 23.helmikuuta Humu-Klubilla Kuopion Pannuhuoneella.

Tamperelainen Pekko Käppi tunne-taan hurmoksellisista soolokeikoista, jot-ka ovat villinneet kuulijoita genrerajoista välittämättä aina ulkomaita myöten. Käpin tuotanto nojautuu jämäkällä blues-asenteella soitettuun kansanmusiikkiin, josta löytyy vahvaa psykedeliaa, jopa punkia. Samoista lähteistä ammentaa myös duon toinen puoli Faarao Pirttikan-gas. Pirttikankaan oma materiaali kostuu pitkälti rujosta räme-bluesista, jossa koh-taavat omalaatuisella tavalla Amerikan syvä etelä ja kotimaan havuiset maisemat.

”Minusta tuli aikoinaan Pekko-fani saman tien kun kuuntelin hänen ensim-mäistä levyään ja yhytimme hänet sitten parille Cosmo Jones Beat Machine kei-

kalle toiseksi esiintyjäksi”, Pirttikangas muistelee.

”Jo tuolloin puhuimme yhteistyöstä, mutta syystä tai toisesta aikaa ennätti vie-rähtää useampia vuosia”.

Ajatuksena Käpin ja Pirttikankaan yhteistyö tuntuu jo etukäteen mielen-kiintoiselle, sillä juurimusiikki-diggailun lisäksi artisteista löytyy muitakin yhtenäisyyksiä. Kummatkin tunnetaan vahvoina ja ilmasisultaan ainutlaatuisina muusikoina, omantien kulkijoina, joiden lyriikoissa liikutaan usein henkimaailman porteilla ja annetaan tilaan muinaisille myyteille ja kansanuskomuksille.

Yhteiskeikoilla miehet soittavat kap-paleita molempien repertuaarista sekä muutamia arkkiveisuja ja 1900-luvun alun gospel- ja deltablues-lainoja.

”Tähän asti heitetyt yhteiskeikat ovat menneet hemmetin hyvin. Pekon kanssa soittaminen on ollut alusta saakka ihmeellisen helppoa. Löysimme emotio-

naalisen ja musiikillisen yhteyden saman tien kun aloimme soittaa, joten kai me jonkinlaisia hengenheimolaisia olemme”, Pirttikangas naurahtaa.

Pekko Käppi julkaisee kolmannen levynsä Rammat Jumalat helmikuun lo-pulla. Faarao Pirttikankaan toinen albumi ilmestyy puolestaan huhtikuun aikana.

Miesten yhteistyö on kuitenkin saamassa jatkoa, sille kappaleita levyä varten on tarkoitus alkaa nauhoittamaan viimeis-tään tulevana syksynä.

Kuopiolainen pirttivirsien pärinäveikko Faarao Pirttikangas ja kansanmusikiin punkittanut Pekko Käppi ovat lyöneet hynt-tyynsä yhteen. Kaksikko soittaa kiertueella toistensa tuotan-toa ja keikailee Kuopiossa sekä Joensuussa helmikuun loppu-puolella. - Jaakko Ryynänen, teksti & Jussi Vierimaa, kuva

Julkaisuruuhka

Kuvataide

Joensuun ylioppilasteatteri

Paskoja poliiseja ja ärsyttäviä lapsia

Yllättäen Pisaroista on tullut Joensuun ylioppilasteatterin odotetuin ja kiinnostavin ensi-ilta jo useana vuonna, vaikka sen tarkoitus on alkujaan ollut lähinnä tarjota uusille, kokemat-tomille jäsenille näyttämöaikaa. Pisaroiden tekijät ovat aika ajoin löytäneet sellaisen intohimon tekemiseen, että turvaverkot ovat jääneet asentelematta. Lopputulos on ollut riemuk-kaan mieleenpainuvaa luovaa hulluutta.

Odotukset helmikuun alussa ensi-iltaan tulevalle lyhytnäy-telmäkokonaisuudelle ovat korkealla, sillä tämän vuoden

teemoina ovat ihmisarvo ja valta.

”Teemaa käsitellään esimer-kiksi perheensisäisen konfliktin sekä ihmisen kokeman julkisen nöyryytyksen kautta”, tiedot-teessa kerrotaan.

Luvassa on pureutumista rajuihinkin aiheisiin. Marja Kuokkasen kirjoittamasta ja ohjaamasta lyhytnäytelmästä Se tavallinen tarina kerrotaan:

”Nykyään saa jo sanoa, että toisten lapset ovat ärsyttäviä. On lapsettomia lentoja ja ravin-toloita. Mutta siitä ei saa kertoa kenellekään, jos oma lapsi vi-tuttaa hengiltä. Tämä näytelmä

kertoo siitä.”Tänä vuonna Pisarat täyttä-

vät kymmenen vuotta. Ilmassa on teatterikekkereiden tuntua. Pakkahuoneen ohella näytök-sistä kaksi on Kerubin kellarissa. Yhteensä näytöksiä on juhlavuo-teen sopivat kymmenen.

Pisarat koostuu yhteensä seitsemästä lyhyestä näytelmäs-tä. Päätuottajana toimii Netta Kivimäki ja dramaturgisena vastaavana häärii Samu Hei-kinmatti. Lyhytnäytelmät ovat Lotta Luukan ohjaama Koti, Eetu-Pekka Parkkisen ohjaama Tabula Rasa NYT!, Mikael McKeoughin prosessiohjaama Arvomme mekin ansaitsem-me, Jarkko Siraisen ohjaama Hikikomero, Kuokkasen Se tavallinen tarina, Risto Sara-vuon Hissi sekä Anna Estolan Joensuun paskimmat poliisit.

Pisarat täyttää kymmenen vuotta. Sen kunniaksi luvassa on tavallista suurempi spektaakkeli, jos-sa teemoina ovat valta ja ihmisarvo. –Pasi Huttunen, teksti

ELY-keskus on antanut Jokelan taloa koskevan vaaran-tamiskieltopäätöksen. Päätös liittyy Pohjois-Karjalan rakennusperinneyhdistys Räppänä ry:n tekemään suojeluesitykseen rakennuksesta ja sisältää määräykset keinoista, joilla rakennus pidetään kunnossa, jotta suoje-lun edellytykset pystytään tutkimaan.

”ELY-keskus on katsonut vaarantamiskieltopäätök-sen antamisen tarpeelliseksi, vaikka omistajan esittämät toimenpiteet ovat käytännöllisiä ja hyvin toimivia keino-ja, joilla voidaan pitkälti turvata rakennuksen säilymi-nen”, päätöksessä muotoillaan.

Jokelan rakennuksen suojeluasia on parhaillaan lau-suntokierroksella. ELY-keskuksesta kerrotaan, että asia pyritään ratkaisemaan kuluvan vuoden aikana.

Jokelan talolle vaarantamiskielto

Joensuulaisella pienlevy-yhtiö Jukirecordsilla on tiedossa vilkas kevät kun kaksi sen tähtiartisteis-ta, Ukkosmaine ja Eläin julkai-sevat molemmat uuden levyn. Ukkosmainen levyn ilmoitetaan ilmestyvän maaliskuussa ja huhti-kuussa on Eläimen vuoro.

”Eläimellä soundin päivittymi-seen vaikuttaa luonnollisestikin paljon kokoonpanon muutos, eli toisen solistin Laura Kaljusen mukaan tuleminen. Lauran ääni sopii Eläimeen ihan järjettömän hyvin ja taittuu sekä herkkään että rajuun ilmaisuun. Uutena ele-

menttinä Eläi-mellä on myös tietty ilmaisun pehmeys, josta viime vuoden lopulla julkaistu Joensuu-single antoi vähän osviittaa”, Ville Karttunen Jukirecordsilta kertoo.

”Ukkosmaineen levyllä uutena elementtinä on muun muassa se, että levyllä kuullaan elektronisen meiningin ohessa myös perintei-siä bändisoittimia. Noin puolet biiseistä on soitettu oikeilla soit-

timilla. Teksteissä on mielestäni uudenlaisia tasoja ja aihepiirejä”, Ukkosmaineessa itse soittava Karttunen jatkaa.

”Komea julkaisukevät on luvas-sa. Julkkaribileitäkin on luvassa, mutta kerrotaan niistä sitten lähempänä.”

Ukkosmaineelta ja Eläimeltä levyt

”Tahdotko klubi-sukat”, Kuvapajan vetäjä, yhteistötaiteilija ja kuvataideterapeutti Mari Lindfors kysyy sisään astuessani ja ojentaa kohti korillista villasukkia. Villasukat jalkaan

ja sitten juodaan porukalla kahvit.Linnanpellolla on alueen asukasyhdistyksen

idyllinen keltainen puutalokompleksi. Se näyttää lämpöisen kotoisalta aurinkoisessa pakkaspäiväs-sä. Sisällä kokoontuu Kuvapaja. Paikalla on tänä perjantaina itseni ja Lindforsin lisäksi kolme henkeä. Ikähaitari on reilusta kaksikymppisestä kuuteen-kymmeneen. Tunnelma ja vastaanotto on hellyttä-vän leppoisa ja lämmin. Kotoisa.

Kahvihetken aikana yksi vanhemmista osallistu-jista hehkuttaa Kuvapajan hienoutta.

”Viime vuonna minulla oli tosi paha kriisi ja en olisi selvinnyt siitä ilman tätä ryhmää, kuvataidetta ja näitä ihmisiä. Nykyään vietämme aikaa osan porukan kanssa myös Kuvapajan ulkopuolella”, hän iloitsee.

”Itselle opiskeluaikaan tämä olisi kyllä ollut aivan täydellistä toimintaa, kun omat isovanhemmat ja sukulaiset ovat kaukana”, ohjaaja Lindfors nauraa.

Kuvapaja on kaikille avoin kuvataideryhmä. Pajan toimintaan osallistuminen sekä käytettävät mate-riaalit ovat täysin ilmaisia. Tälle päivälle on suunni-teltu savitöitä, mutta yhteisen pohdinnan päätteeksi päätetään tehdä grafiikkaa.

Lindforsin mielestä Pajan hienous piilee kuvatai-teen tekemisen lisäksi juuri ihmisissä.

”Minusta kauneus on siinä, että ollaan yhdessä, tavataan eritaustaisia ihmisiä, joita ei välttämättä omassa arjessa tulisi tavattua ja vaihdetaan ajatuk-sia”, Lindfors pohtii.

Opintojen vastapainoksi kuvataide kelpaa Lind-forsin mielestä mitä mainioimmin.

”Minä uskon, että ihan itsessään se taiteen tai kuvan tekeminen tekee jotain hyvää, aivot menevät eri asentoon ja sanattomasti pystyy työstämään kaikenlaista, ja ilmaisemaan itseänsä.”

Linnanpelto ei välttämättä ole tiheintä opiskeli-jaseutua, mutta maaliskuussa vastaava paja aloittaa

toimintansa myös Neulamäessä. Toiminta on osa Kuopion kaupungin kansalaistoiminnan aktivointi –projektia, jossa Lindfors toimii yhteisötaiteilijana.

Lindfors toi Kuvapaja-konseptin mukanaan muuttaessaan kaupunkiin Skotlannista pari vuotta sitten. Siellä hän opiskeli taidepsykoterapiaa.

”Pohja-ajatus tässä on se mitä briteissä kutsutaan nimellä open art-studio in community eli yhteisön keskellä oleva avoin taidestudio”, Lindfors kertoo ja toivottaa opiskelijat mukaan Kuvapajojen toimin-taan.

”Minusta olisi ihan huippua, jos opiskelijat löytäi-sivät myös tänne tiensä ihan oikeasti. Ikähaitari on nyt ollut 9-vuodesta 80-vuoteen. Siitä meillä on ollut tosi paljon puhetta kuinka vähän semmoisia paikkoja oikeasti on, jossa näin monta sukupolvea kohtaa ja voi oppia toisiltaan”, Lindfors iloitsee.

Maailman hellyttävin kuvataidepajaTuntuuko, että tarvitsisit vastapainoa opintoihin kuvataiteista? Linnanpel-lolla perjantaisin kokoontuva Kuva-paja voisi olla vastaus kaipuuseesi. – Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

Virtuaalisesti baariin Kuopiossa

Harlin-klassikko maksutta

Kuopiossa on avattu uusi Internet-sivusto, jonka kautta pääsee tutustumaan kaupungin baareihin ja ravintoloihin nettisivujen pintaa syvemmin. 360 asteisista panora-makuvista rakentuva sivusto mahdollistaa sukeltelun ravintoloiden tiloissa. Sivusto on perustettu Kuopiolaisten ravintoloiden yhteistyönä. Tekijät määrittelevät sivuston esittävän toimintaa, tiloja sekä palveluita audiovisuaalises-ti dokumentaarisin ottein.

”Ensimmäinen kevään tapahtuma on suunnitteilla, jossa pyritään yhdistämään perinteinen internet, älypuhe-limet ja tietysti itse kohteet. Surffaa, seilaa ja säästä rahaa”, sivuston luoja Heikki Niskanen hehkuttaa.

Sivuston toimintaa kehitetään parhaillaan ja hyviä ide-oita otetaan vastaan Facebooksivulla Kuopionravontilat sekä osoitteessa kuopioravintola@gmail.com.

”Sivustoa on tarkoitus laajentua hiljalleen sekä luoda toimintaa ja tapahtumia”, Niskanen kysyy.

Palvelu löytyy osoitteesta: wwe.kuopionravintolat.com.

Pekko Käpin Jouhikko sai rinnalleen Faarao Pirttikankaan laatikkokitaran.

Jns: Hippa-Klubi 22.2. klo 19 Teatteriravintola

Kpo: Humu-Klubi 23.2. klo 22 Pannuhuone, vapaa pääsy

”Siitä ei saa kertoa kenellekään, jos oma lapsi vi-tuttaa hengiltä. Tämä näytelmä kertoo siitä.

Joensuun ylioppilasteatterin lyhyt tuotannot Pisarat X ensi-illassa Joensuun pakkahuoneella 1. helmikuuta kello 19.

Yhteisötaiteilija Mari Lindfors vetää Linnanpellon Ku-vapajaa. Se kokoontuu perjantaisin kello 11-14 osoittees-sa Gottlundin katu 8. Maaliskuussa Lindforsin vetämä Kuvapaja jatkaa toimintaansa myös Neulamäessä.

Ukkosmaine villitsee maata valloittavan viattomalla popillaan. Ukkosmaineessa soittava ja Jukirecordsia luotsaava Wilhelm Meister/Ville Karttunen lupailee julkaisubileitä myös Joensuun kevääseen.

Renny Harlinin aikanaan sensuurin kouriin joutunut esikoiselokuva Born American - Jäätävä polte (1985) esitetään Tapiossa 30. tammikuuta kello 16.30. Tammi-kuussa 1986 Valtion elokuvatarkastamo kielsi koko leffan ”raaistavana ja Suomen suhteita ulkovaltoihin huonon-tavana”. Tähän vaikutti Neuvostoliiton suurlähettilään Vladimir Sobolevin painostus. Kohun ja valitusten jälkeen elokuvasta päätyi levitykseen leikattu versio. Nyt elokuva nähdään Kansallisen audiovisuaalisen arkiston filmikopiolta, johon on palautettu elokuvatarkastamon tekemät leikkaukset. Näytös on maksuton. Se aloittaa Filmborders-elokuvasarjan, jonka järjestää UEF:n yh-teistyössä Pohjois-Karjalan alueellisen elokuvayhdistyk-sen kanssa. Muita sarjassa näytettäviä elokuvia ovat Raja 1918, Good Morning Vietnam, Kukushka ja Borderline.

22 Uljas 1 | 25. 1. 2013 23Uljas 1 | 25. 1. 2013

Tunnetut vasemmistolaiset käsittelevät uudessa Äärioikeisto Suomessa -teok-sessaan äärioikeiston liikehdintää ääri-oikeiston omien tekstien kautta. Läh-teinä on käytetty historiallisia lähteitä, runsaasti blogikirjoituksia, haastatte-luja ja poliisin esitutkintapöytäkirjoja. Kirjassa erityisen tarkastelun kohteena ovat Perussuomalaiset, Suomen Sisu ja Hommaforum. Kansanedustaja Jussi Halla-ahon kirjoituksia käsitellään laa-jalti, kuten monissa muissakin kirjoissa, joissa on sivuttu viime vuosien poliittis-ta keskustelua. Kirja käytännössä kertaa hänen tunnetuimpia möläytyksiään ja pyrkii liittämään hänen poliittisen katsantonsa massamurhaaja Anders Breivikin vastaavaan. Herää kysymys: tyytyvätkö tekijät vain esittelemään ja kauhistelemaan muiden sanomisia, vai onko heillä käsiteltävästä asiasta joitain perusteltuja johtopäätöksiä?

Teoksen käsitteiden virta on uuvut-tava. Aiheena on äärioikeisto Suomessa, mutta tekstissä vilisevät milloin oikeis-toradikaalit, sisulaiset, traditionalistit, kansallismieliset ja tieteelliset rasistit. Ehkä näin on haluttu korostaa kuvat-tavan ilmiön eli äärioikeiston moni-

naisuutta. Siksi on hämmentävää että tekijät kohdistavat, kaiken huolellisen maalailun jälkeen, varsinaiset johtopää-töksensä ainoastaan Perussuomalaisiin puolueena. Eikö niitä äärioikeistolaisia toimijoita ollutkaan tusinakaupalla?

Kirjan lopussa tekijöiden päättelyt ovat seuraavanlaiset: Perussuomalais-ten suurin saavutus viimeisen viiden

vuoden aikana on ollut suomalaisen politiikan ja poliittisen ilmapiirin oi-keistolaistaminen. Timo Soinin pitäisi suorittaa puolueen sisällä rasistien puh-distus. Puolueen valitsemista asioista ei pidä lähteä keskustelemaan.

Mitä politiikka olisi ilman puhdis-tusten vaatimista? Siinä mielessä tekijät noudattavat omia periaatteitaan, että kirjassa ei keskustella ollenkaan ”Pe-russuomalaisten valitsemista asioista”. Näkemyksiä ja kommentteja kyllä kierrätetään, mutta mitään varsinai-sesti uutta avausta teos ei keskusteluun tuo. Siinä todetaan äärioikeistosta, eli löyhästi määriteltynä Perussuomalai-sista, samat asiat mitä lukemattomissa sanoma- ja aikakausilehtien pääkirjoi-tuksissa on jo todettu. Tämä on sääli, sillä vaikka kirjan tyyliä voisi sanoa journalistiseksi, se olisi tarjonnut eväät aiheen syvällisempään luotaamiseen ja samalla keskustelun viemiseen uusille urille.

Dan Koivulaakso, Mikael Brunila & Li Andersson:

Äärioikeisto Suomessa (2012). Into. 336 s.

Jussi Turunen, teksti

Vasemmistotutkijat löytävät Perussuomalaisista natsihenkeä

Arviot

Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja tunnetaan tieteen popularisoijana. Uusimmassa kirjassaan, Kaiken käsikirja (2012), Valtaoja on jälleen vauhdissa. Noin kahteensataan sivuun on kasattu kaikki se mitä, Valtaojan mukaan, tulee tietää.

Kaiken käsikirjassa yhdistyy huu-mori ja tieteellinen teksti. Valtaoja ei säästele nopeatempoisessa kerron-nassaan leikkisiä vertauskuvia tai si-vukommentteja. Hän esittää jokaiseen asiaan oman mielipiteensä ja kertoo tieteellisistä teorioista kansantajuises-ti. Lukijan ei siis tarvitse olla Einstein, tai itse Valtaoja, ymmärtääkseen mistä oikein on kyse.

Kaiken käsikirja on Valtaojan pyr-kimys jäsentää maailma tieteen avulla. Valtaoja käsittelee teoksessaan todel-

lisuutta, universumia, elämää, ihmisiä ja uskontoa muun muassa filosofian ja luonnontieteiden kautta. Kirjassa käsitellään eri teorioita, joista mitään ei korosteta tai lytätä. Valtaoja yksin-kertaisesti kertoo omalla tyylillään teorioiden vahvuudet ja heikkoudet. Tiedekään ei vielä pysty selittämään kaikkea ja Valtaoja myöntääkin tämän tosiasian suoraan.

En suosittele kirjaa niille, jotka suhtautuvat tieteeseen liian vakavasti. Kirjaa ei ole kirjoitettu otsa rypyssä vaan avoimin mielin, ja niin lukijankin tulee siihen tutustua. Mutta jos pidät siitä, kuinka alkuräjähdystä verrataan uunissa paistuvaan rusinapullaan tai kuinka kosmologiaa verrataan kosme-tologiaan, kannattaa Kaiken käsikirja hankkia osaksi omaa kirjakokoelmaa.

Jenni Lintunen, teksti

Kaikki yksissä kansissaKaiken käsikirja

Musiikki

Olen aina mieleni syövereissä pohdiskellut, että mitä tapahtuu suomiräpille, kun sille käy Hectorit? Vitun kova ääni on antanut kysymykseeni vastauksen, joka kieltämättä yllätti allekirjoittaneen. Sille ei käynyt ”what if god was one of us”, vaan se liittyi vahvaan ja kauniiseen progeperinteeseemme. Ah, miten mahtavaa!

Vitun kova ääni on huomattavan ilmai-suvoimainen ”Se kuulee jotain äänii ku se kattelee tonne… ”-albumillaan: se trippailee aamu-unien usvien seassa, sen bändi groovaa, se räppää ja runoilee, se kertoo Vapaudesta olemalla sitä, se saa tanssijalan hytkymään, se haahuilee luurit korvilla pitkin katuja ja ennen kaikkea se arvioijansa iloksi välttelee kate-goroita. En täysin ymmärrä yhteyttä, mutta mieleeni tulee jostain syystä takavuosien Kuu-sumun profeetan ”Kukin kaappiaan selässään kantaa”?

Ainakin sen levy tekee selväksi, että äänessä ollut OG Ikonen ja taustajoukoissa pyörinyt kuopiolaisen kitaransoiton lempi-lapsi Tero Holopainen ovat tämän hetken mielenkiintoisimpia nimiä räppiskenessä, siellä missä nimi vilahtaa, siellä tapahtuu. Le-vyn perusteella uskallan myös deduktiivisesti päätellä, että bändi on todella kovassa iskussa, joten elävänä esiintymisiä kannattaa mennä tsekkaamaan, mikäli mahdollisuus tarjoutuu.Arvio: Täydet pisteet Palautetta: Välillä tuntuu, ainakin omaan makuuni, että räpit jäävät liian pintaan levyn muuten niin orgaanisessa maisemassa.

Ilmari Kavén, teksti

Vitun kova ääni

Musiikki Tiedottaa:

Itä-Suomen yliopiston kaikilla kampuksilla vietetään liikun-tailtapäivää tiistaina 12.2. klo 12.15 - 16.00. Ylioppilaskunnan toimistot avoinna 12.2. klo 10-12.

Tuutorihaku v.2013-2014 alkaa 11.2. ja päättyy 3.3. klo 23.59.

Joensuu: Ke 30.1. Järjestökoulutus

Ti 5.2. ESN Joensuun (ISYY:n kansainvälinen kerho) kokous, Haltia, klo 17

To 7.2. Tuutorien kiitosilta

Ti 12.2. Liikuntailtapäivä klo 12.15 - 16.00

Ti 12.2. Liikuntailtapäivän jatkobileet Kerubissa

Ma 18.2. Koulutuspoliittisen jaoston kokous, Haltia, klo 16.15

Ti 19.2. Toimintajaoston kokous, Haltia, klo 16

Kuopio:Ma 28.1. Hyvien kuvien lipunmyynti alkaa

Ti 29.1. Verenluovutus Studentialla. Henkilökunta voi luovuttaa klo 9-10 ja henkilökunta + opiskelijat klo 10-14.

Ke 30.1. Ainejärjestöjen & kerhojen järjestökoulutus

To 31.1. Toimintajaoston kokous klo 14 Lukemalla

To 31.1. Järjestöjaoston kokous klo 15 Lukemalla

To 31.1. Tuutorien kiitosilta klo 18-22

To 31.1. Legendaariset Liikennevalobileet Ilonassa klo 22->. Liput 5e (sis. narikan).Anna paidan värisi kertoa oletko vapaa, varattu vai jotain siltä väliltä!

Ke 6.2 Koulutuspoliittisen jaoston kokous klo 16 Lukemalla

Ma 11.2 Sosiaalipoliittisen jaoston kokous klo 14 Lukemalla

Ti 12.2. Liikuntailtapäivä klo 12.15 - 16.00

Ti 12.2. Liikuntailtapäivän jatkobileet Ilonassa klo 22->

Ti 19.2. Winterfest Valkeisenlammella. Lipunmyynti alkaa 4.2. mm. ISYY.n toimistolla

Ma-ti 11. - 12.3. Mäkihypyn maailmancup Puijolla. Opiskelijoille kilpailuja sekä tarjouksia. Seuraa ilmoittelua!

Savonlinna:Ke 30.1. Ainejärjestöjen ja kerhojen järjestökoulutus

Ti 5.2 SOOLpäivä: Tosi helmi helmikuu, Heikinpohjan kenttä

Ti 12.2 Liikuntailtapäivä klo 12.15 alkaen

OMG! Nyt ollaan suuren äärellä. Skygods on raskainta musiikkia, jota olen elämäni aikana kuullut. En usko että pääsen lähem-mäs sitä, miltä Black Sabbath aikalaisensa korvaan kuulosti ensi kertaa kuultuna. Kitarointi (Saku Hakuli) on alusta loppuun tanakkaa ja vahvaa, basson (Pasi Hakuli) ja rummun (Lauri Pikka) luodessa svengiä. Kokonaisuus on raskaasti bluessahtavaa soutua öisellä synkän mustalla järvellä, jolla laulajan (Jaakko Heinonen) doom/black huutava-raakkuminen pitää huolen, että sielun syvimmät syöverit tulevat samalla ruopatuksi nostaen mustan sakkaisen mu-dan jo ennestään mustaan veteen.

Tätä musiikkia kuuntelen lattialla kaiuttimien optimaalissa maaten, vaipuen syvällä alitajuntaani, ja välillä lentäen höyhenen kevyesti halki pilvien, kunnes 3 v. poikani tulee sisään huoneeseen ja sanoo ”mitä sä kuuntelet, tää on hyvää musiikkia” ja alkaa tanssia pyöräh-dellen kuin balettitanssija musiikin tahtiin.

Studiossa on onnistuttu. Levyn äänimaailma on ilmava ja suorastaan tilava, jättäen tilaa kuu-lijalle. Raskaus luodaan taitavalla musisoinnil-la. Musikaalinen keveys onkin levyn vahvuus, se tekee raskaasta vieläkin raskaampaa. Riffit soivat niin mehevästi, että pallihien kosteus-prosentti (ph%) on korkealla. Niin korkealla, että Heinosen huutaminen on ihanasti viilentä-vää puhaltelua.

Ah, kyllä tässä sielu lepää.Ainoa kysymys, jonka levy jättää, on kotka-

laiseksi puhutun Bändin (old school) saarelai-suus, vai voiko Karhula olla hedelmällinen kas-vupaikka jollekin näin kauniille?! Korviini on kantautunut myös, että elävä soitanta taittuu todella hyvin, joka tekee alkukevään keikkojen peruuntumisesta vieläkin kitkerämpää. Mutta minä jaksan odottaa. Minä jaksan odottaa…Arvio: Maksimaalinen, suositellaan siirtoa ylemmälle luokka-asteelle. Myös kansitaide ansaitsee kunniamaininnan.

Ilmari Kavén, teksti

Demonic Death Judge – Skygods (2012)

SoittokerhoNuotin viereen kaivataan väkeäISYY:n Kuopion kampuksen orkesterikerho Nuotin vieressä kaipaa lisää soittajia. Orkes-teri kokoaa yhteissoiton pariin opiskelijoita ja henkilökuntaa.

”Mikäli soitat jotain sinfoniaorkesteriin kuuluvaa soitinta ja kaipaat rentoa soittoporuk-kaa, olet etsimämme ihminen. Emme järjestä tasokokeita, tärkeää on kuitenkin omata nuot-tien lukemisen ja oman instrumentin hallinnan perustaidot”, kerhon puheenjohtaja Saara Hanhela sanoo.

”Mikäli yhdessä soittaminen kiinnostaa, ota yhteyttä orkesterinjohtaja Gregory Suszkoon ja liity sähköpostilistallemme”, hän kehottaa.

Suszkon tavoittaa sähköpostiosoitteesta suszko@student.uef.fi ja sähköpostilistalle pääsee lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen nuotin_vieressa-subscribe@lists.uef.fi. Kerhon seuraavat harjoitukset pidetään 29. tammikuuta kello 17.45.

Uljaan avustajapalaverit

Joensuussa 29.1. kello 16 alkaenylioppilaskunnassa

Kuopiossa 30.1. kello 16.30 alkaenLukemalla

24 Uljas 1 | 25. 1. 2013 25Uljas 1 | 25. 1. 2013

”En minä halua tarttua aseisiin, mut-ta ei meillä ole enää muuta vaih-toehtoa”, toteaa swazimaalainen

aktivisti Zodwa Dhlamini istuessamme joulun alla joensuulaisessa ravintolassa. Kutsutaan häntä vaikka sillä nimellä tässäkin jutussa, koska se nimi oli myös tiedotteessa. Hänen oikea nimensä se ei ole ja kännykästäkin on akku irrallaan jäljityksen estämiseksi. Turvallisuussyyt.

Tunnelma on eriskummallinen, sillä Dhlaminin näkemykset kuulostavat punnituilta ja kontekstissaan järkeviltä. Swazimaa on käytännössä feodaalinen järjestelmä, jossa kuninkaan valta on ehdoton.

Sananvapaus, kokoontumisen vapaus ja vapaa tiedonvälitys puuttuvat ja poliittiset puolueet ovat kiellettyjä. Kuninkaan ei tarvitse olla kiinnostunut kansan mielipiteestä ja hän näyttää myös tehneen selväksi, että se ei todellakaan kiinnosta.

Yksi osa aktivismia on swazimaa-

laisten tietoisuuden lisääminen, mutta jos kuningas ei kuuntele, ei tie lopulta vie maaliin. Tilanne on kärjistymässä myös talouskriisin vuoksi, sillä maan bruttokansantuote on romahtanut 11 prosenttia.

”16-vuotias poliittinen aktivisti tapettiin, koska hänellä oli päällään poliittinen t-paita. Poliisi ei ole valtion vaan kuninkaan. Mielipiteensä sanovien henki on vaarassa Swazimaassa.”

Mielipiteiden ilmaisussa ja levittämi-sessä onkin pakko olla luova. Aktivistit hiipivät Etelä-Afrikan puolelta maahan yön turvin ja yksi kätevimmistä paikoista maalata graffiti on lehmän kylki. Lehmä-hän kulkee päivän mittaan koko kylän läpi. Julisteet on hyvä laittaa seiniin jauhoista sekoitetulla liisterillä. Niitä on erittäin työläs repiä pois.

Kansainvälistä vaikuttamistyötä tehdään myös siksi, että turismi on Swa-zimaan hallinnolle tärkeä tulonlähde.

Esimerkiksi ”ruokotanssiksi” nimettyä tapahtumaa markkinoidaan turisteille kulttuurielämyksenä. Siinä nuoret naiset tanssivat kuninkaalle, joka valitsee mie-lensä mukaan vaimoja itselleen. Yleensä valitut kuulemma ovat 15-18 –vuotiaita neitsyitä, joiden omaa mielipidettä nai-makauppaan ei kysellä.

”Emme voi vain teeskennellä, että ihme tulee ja muuttaa olosuhteet. Vapaus ei tule hopealautasella vaan on toimittava. Jotkut ihmiset uskovat, että kuningas ja hänen tapansa ovat osa kulttuuria. Meidän on siis levitettävä tietoisuutta. Kuninkaan mukaan Swa-zimaa on ainutlaatuinen demokratia, mutta eihän sellaista ole. Demokratia on demokratia!”

Dhlamini itsekin joutui pakenemaan maasta poliittisen toiminnan vuoksi ja tätä nykyä opiskelee yhteiskuntatieteitä ja organisoi opposition toimintaa Etelä-Afrikasta käsin.

Zodwa Dhlamini kävi Joensuussa puhumassa maansa tilanteesta. Tavoite on levittää tietoa Swazimaan kuninkaan rikoksista myös kansainvälisesti, jotta syntyisi painetta demokraattisil-le uudistuksille. Toiveet rauhanomaisesta siirtymästä demokratiasta alkavat käydä vähiin.

Vaihtoehdot vähissäOlot Swazimaan feodaalisessa diktatuurissa käyvät sietämättömiksi, joten panokset kove-nevat politiikassa. Oppositio suunnittelee aseellista vastarintaa.. - Pasi Huttunen, teksti & kuva

Johdatus Swazimaahan, 6op

Noin miljoonan asukkaan Swazimaa sijaitsee Etelä-Afrikan ja Mosambikin välissä. Tinkhundla-nimisessä hallintomallissa poliitti-set puolueet ja monarkiaa kritisoivat järjestöt on kielletty. Ammattiyhdistykset on sallittu, mutta kokouksissa on oltava läsnä hallinnon virallinen edustaja.Naisten asema on huono. Oikeusjärjestel-mä ei juuri tuomitse raiskauksia. Naisten on käytännössä pakko osallistua ruokotanssiin, jossa naiset tanssivat kuninkaalle liehittele-västi. Kuningas valitsee vaimoikseen 15-18 –vuotiaita neitsyitä. Opposition mukaan hän lahjoittaa naisia myös tuttavilleen ja yhteis-työkumppaneilleen.Seksuaalisilla vähemmistöillä ei ole kansa-laisoikeuksia.Maailman korkeimmat hiv/aids –määrät. 26 prosenttia väestöstä.Kansan yhdistetty demokraattinen liike (PUDEMO) ja Swazimaan nuorisokonferenssi (SWAYOCO) vaativat demokratiaa. Molem-mat on julistettu maassa terroristijärjestöiksi. Viime vuosina on alkanut ilmetä myös aseellista vastarintaa.Eliniänodote 31,3 vuotta.

Entinen taistolaisliikkeen kult-tuuriaktivisti Anssi Sinnämäki (fil. maisteri) kirjoitti vuonna 1999:

”Taistolaisuus oli kollektiivinen mie-lisairaus. Jos katsoo mitä silloin sanottiin ja tehtiin, ei voi sanoa muuta kuin että se oli absurdia ja järjenvastaista. Kun huo-maa suostuneensa tällaiseen, pitää katua ja myöntää, että me teimme väärin.”

Itä-Suomen Yliopiston Sosiologian Dosentti Vesa Puuronen on viime aikoi-na profiloitunut julkisuudessa lähinnä Jussi Halla-ahon ja äärioikeiston kriti-soijana. Puuronen on entinen stalinisti. Hän ei koe, että siinä mitä hän teki, olisi mitään häpeämistä.

”Toimin silloin parhaan ymmärrykse-ni mukaan. Teimme kuitenkin huonoja valintoja 1970-luvulla ja vielä 80-luvul-lakin.”

Stalinin rikokset alkoivat avautua Puu-roselle 1970-luvun aikana. Tämä tapahtui Neuvostoliitosta Suomeen paenneiden sukulaisten kertomusten, sekä muistel-makirjallisuuden kautta.

”Murhateot olivat tiedossa, mutta mittasuhteet välttämättä eivät.”

Puurosen kotisivuilta löytyy kuva, jossa hän marssii ”Eläköön marxismi/leninismi”-kyltti kädessään vuonna 1976. SKP:stä hän erosi epädemokraattisen johtamistavan ja Stalinin rikoksista hys-syttelyn takia.

”Puolue ei mielestäni tunnustanut Stalinin aikaisia hirmutekoja riittävän selkeästi”, Puuronen kertoo.

Itse ideologiasta ei kuitenkaan oltu eri mieltä. Silti Puuronen myöntää olleensa ’jossain määrin’ niin sanottu ’hyödyllinen hölmö’.

”Meitä länsimaisia nuoria ihmisiä käytettiin hyväksi. Emme tienneet niitä asioita mitä olisi pitänyt tietää, tai jos tiedettiin, niin ei otettu todesta.”

Lappeenrannan teknillisen yliopiston emeritusprofessori, kansantaloustie-teilijä Tauno Tiusanen sen sijaan otti. Kun hän samaisena vuonna 1976 palasi Wienistä Suomeen, täällä odotti kaik-kien aikojen kulttuurishokki. Tiusanen alkoi paljastaa suunnitelmatalouden ja sosialismin ongelmia, joka johti suomet-tuneessa Suomessa syrjintään ja jopa tappouhkauksiin. Useat niistä tulivat

taistolaisilta.”Marxismi/Leninismi oli sekä uskon-

to, että tiede. Rikoin ideologian sääntöjä ja sen takia kimppuuni hyökättiin. Sillä ei ollut mitään merkitystä heille, olinko oikeassa vai väärässä.”

Kommunistimaiden saastutus ja luonnonvarojen tuhlaus on tänä päivänä yleistä tietoa, mutta 1970-luvun lopun Suomessa toisinajattelijan esiintuoma faktatieto hiljennettiin.

”1980-luvun alussa yleinen punavih-reä ajatusmalli oli esimerkiksi se, että luontoa pystytään suojelemaan sosialis-timaissa paremmin, koska valtio päättää asioista. Näytin juuri päinvastaiset totuudet, eikä niihin asia-argumenteilla pystytty koskaan vastaamaan.”

Tiusasen mukaan moni yliopistoih-minen narahti aatteeseen, jonka jälkeen hävisi akateeminen epäilys. Kirjassaan ”Rautaesiripun varjossa” Tiusanen mainitsee TANDEM -projektin, jossa iso tiedemiesryhmä kartoitti taloudellista demokratiaa isossa naapurimaassa. Kriittiset tarkkailijat leimasivat sen nollatutkimukseksi, jolla ei ole mitään yhteyttä todellisuuteen. Tampereen Yliopiston sosiaalipsykologian professori Antti Eskola puolestaan möi professorin arvonimensä julkisesti marxismille.

Ilmari Larjavaaran (Valt. tri) mukaan taistolaisuus elää suomalaisessa yliopis-tomaailmassa yhä.

”Tutkimusrahaa jaetaan poliittisen tai uskonnollisen taustan perusteella jatkuvasti. Jos et kuulu johonkin tiettyyn joukkoon, niin et pääse eteenpäin ja vas-tassa on lasiseinä.”

Helsingin Yliopiston Aleksanteri-in-stituutista pois savustettu Larjavaara väitti MTV3:n 45 minuuttia ohjelmassa marraskuussa, että laitoksen piilofunktio on entisten stalinistien työllistäminen. Yliopiston hallintoon tehdyn työsuojelu-ilmoituksen mukaan instituuin yleinen pyrkimys oli ”tukkia suu” henkilöltä, joka ei jaa lähes koko laitoksen ja muun hen-kilöstön feminististä ja vasemmistolaista maailmankuvaa.

Kotisivuillaan Vesa Puuronen kirjoit-taa:

”Työni ja poliittinen toimintani ovat kokonaisuus. Tarkoitukseni on vaikuttaa yhteiskuntaan niin tutkimuksieni kuin

poliittisen toiminnankin avulla.”Esimerkkejä vaikuttamisesta riittää.

Puuronen toivoo vastavoimaa ”ideologi-sesti läpiporvarillistuneelle yhteiskun-nalle”. Myös erään kohudosentin esiin nostamat mielipiteet venäläislasten huostaanottotapauksista saavat tukea:

”Rasistista ajattelua ja käytäntöjä esiintyy erittäin todennäköisesti sosiaali-työntekijäin keskuudessa.”

Väite on hurja, mutta Puurosen mu-kaan sille on olemassa tutkimuksellista näyttöä.

”Kaikkea täytyy epäillä. Se on meidän tehtävämme.”

Epäilevälle herää väkisinkin kysymys: Missä menee poliittisena kannanottona

ja yliopiston työntekijänä sanotun raja, jos nämä ovat yksi kokonaisuus? Johan Bäckman ylitti rajan, jonka jälkeen hänel-le näytettiin yliopistopiireissä ”ovea”.

Itä-Suomen Yliopiston Akateeminen Rehtori Jukka Mönkkönen ei ole tutus-tunut Puurosen kotisivuihin.

”Tutkimuksessa täytyy olla pesäero päivänpolitiikkaan”, Mönkkönen linjaa.

Tiusanen teki 1970-luvun tutkimuk-sensa yksityisyrittäjänä, mutta Vesa Puu-rosen palkan maksavat veronmaksajat. Hän ei koe levittävänsä kommunismia yhteiskunnan varoilla.

”En ole kommunisti. Yritän levittää ymmärrystä tästä yhteiskunnasta. Jos se ymmärrys on jollain lailla vasemmisto-laista, niin sitten se on.”

Tiede ja politiikka

Levitätkö kommunismia veron-maksajien rahoilla, Vesa Puuronen?Tauno Tiusasen mielestä marxismi/leninismin kannattajil-ta hävisi akateeminen epäilys 1970-luvulla, kun uskonto kor-vasi tiedon. Itä-Suomen yliopiston dosentti Vesa Puuronen on entinen taistolainen, mutta vakuuttaa epäilevänsä kaikkea. Toimittaja kysyy Puuroselta, opettaako tämä nyt kommunis-mia verorahoilla? - Kami Launonen, teksti & kuva

Vesa Puuronen ei häpeä menneisyyttään

26 Uljas 1 | 25. 1. 2013 27Uljas 1 | 25. 1. 2013

29Uljas 1 | 25. 1. 2013

Ajatus pelien käyttämi-sestä opetustarkoi-tuksessa ei ole uusi. Opetuspelejä on väsät-ty jo noin 30 vuoden ajan, mutta menestystä ei ole tullut. Mikä on

mennyt vikaan?”Ehkä suurin haaste on malttaa olla

opettamatta”, toteaa Jani Jalavisto. Jalavisto vetää Tripworksiä, yritystä, joka kehittää englannin kielen opetukseen tarkoitettua Danny’s Language Adventu-re -peliä.

”Opetuspelien potentiaali nojaa vahvasti niiden hauskuuteen ja moti-voivuuteen. Pitää luottaa siihen, että lapset oppivat, vaikkei oppia pakotettaisi kurkusta alas.”

Jalaviston mukaan keskittymällä opetussisältöön hauskuus pyyhkiytyy helposti pois. Silloin menetetään juuri ne edut, joita uusi tapa opettaa ja oppia toisi mukanaan. Tiedämme jo, että lapset oppivat eniten juuri leikin aikana. Mitä muuta pelaaminenkaan on kuin leikkiä?

Koulumaailma on ainakin Suomessa vielä valitettavan konservatiivinen. Huip-pusuositun Minecraftin opetustarkoituk-seen kehitettyä versiota, MinecraftEdu:a kehittävän TeacherGamingin toimitus-johtaja Santeri Koivisto kertoo, etteivät koulutuslaitokset suhtaudu opetuspelei-hin Suomessa vielä kovinkaan innos-tuneesti.

Maailmalla tilanne on toinen. Opetuspelien markkinat ovat juuri nyt aukeamassa kunnolla. MinecraftEdu:a

käytetään jo yli 700:ssa koulussa ympäri maailmaa. Määrä kasvaa jatkuvasti. Sana leviää puskaradion kautta. Opettajat ympäri maailmaa verkostoituvat ja suo-sittelevat hyväksi kokemaansa tuotetta eteenpäin.

Santeri Koivisto jakaa Jani Jalaviston näkemyksen oikeasta tavasta käyttää pelejä opetuksen tukena.”Markkinoille pitää mennä se peli edellä, ei opetussisäl-tö. Oppilaat ovat tottuneet siihen, että pelit ovat hyviä. Opetuspelit voidaan laskea valitettavan harvoin edes oikeiksi peleiksi.”

MinecraftEdu leviää ympäri maailmaa. Danny’s Language Adventure on puo-lestaan suunnattu Aasian markkinoille, tarkemmin sanottuna Kiinaan. Lasten englanninkielen opetuksen markkinat Kiinassa ovat arviolta 2 miljardin dollarin kokoinen. Potentiaalia riittää hurjasti.

Suomi markkina-alueena on niin pieni, että jokaisen pelejä kehittävän yrityksen on käytännössä pakko tähdätä ulkomaille. Tripworks suuntasi suoraan Aasiaan, TeacherGaming on yrittänyt markkinoida peliään myös Suomessa. Tulokset ovat jääneet laihoiksi.

Joensuun sijainti asettaa omat haas-teensa. ”Onhan se keskellä mettää ja kul-kuyhteydet on huonot. Finnairilla yhteen suuntaan lento on 350€. Se on paljon”, toteaa Santeri Koivisto. Jani Jalavisto on samaa mieltä: ”Haasteellisinta täällä on sijainti, olemme kaukana kaikesta.”

Onneksi Internet on keksitty. Verkko toimii esimerkiksi TeacherGamingin tär-

keimpänä leviämiskanavana. Sähköisissä palveluissa on valitettavasti toivomisen varaa. TeacherGaming joutuu tilaamaan omat palvelunsa Yhdysvalloista, koska lähistöltä löytyvät palvelut ovat liian kalliita. ”Miksi tietoliikenneyhteyksiä ei kehitetä alueella aktiivisemmin”, ihmet-telee Santeri Koivisto.

Syrjäinen sijainti on haaste, mutta Pohjois-Karjalalla on myös paljon tarjot-tavaa peliyrityksille. ”Pelialan koulutus Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä paras-ta koko Suomessa, se on täällä selkeä vah-vuus, uutta osaavaa työvoimaa valmistuu vuosittain”, muistuttaa Jani Jalavisto.

Santeri Koivisto kiittelee myös alan yhteistyötä. ”Edullisia tiloja on saatavilla ja yrittäjäverkosto on mukavan tiivis ja aktiivinen. Samoin kaiken maailman hau-tomopalveluita ja valtion tukihärpäkkeitä on jonoksi asti. Tämä on hyvä.”

Milloin peliala sitten lyö tuntuvasti läpi myös Pohjois-Karjalassa? TeacherGa-ming ja Tripworks saattavat hyvinkin olla tämän kysymyksen keskiössä. Pelien käyttäminen opetuksen tukena on vasta nyt ottamassa kunnolla tuulta alleen. Kaksi yritystä pienen maan itäisimmästä maakunnasta toimii tämän kehityksen kärjessä.

Tripworksin tarjonta on jo laajentu-massa kielenopetuksesta matematiik-kaan ja aakkosiin. Vaikka Kiinan mark-kinat ovat valtavat, pelit on suunniteltu alusta saakka laajemmalle kohdeyleisölle. ”Tarkoituksemme on tehdä Danny’s Language Adventuresta maailmanlaa-juisesti myytävä tuote. Kiinan jälkeen luonnollisen jatkumon luovat Japani ja Etelä-Korea. Olemme myös tehneet jo tunnusteluja Lähi-Itään ja Etelä-Amerik-kaan. Alustava palaute on ollut rohkaise-vaa”, kertoo Jani Jalavisto.

Santeri Koivisto näkee TeacherGa-mingin tekevän uraa uurtavaa opetusme-todeja kehittävää työtä: ”Ohjelmoinnin

opetus on yksi keskeinen tulevaisuuden-näkymä. Samoin työkaluja opetusmate-riaalin jakamiseen on tulossa. Olemme myös tekemässä maailman ensimmäistä laadulliseen dataan perustuvaa ja peliin pohjautuvaa arviointityökalupakkia.”

Ei voi olla sattumaa, että kokonaista kaksi opetuspelisektorilla vahvasti etenevää yritystä tulee Pohjois-Karjalasta. Sanonta profeetoista ja omasta maasta tuntuu kuitenkin pitävän jälleen kerran paik-kansa.

Olisikohan myös suomalaisissa oppilaitoksissa syytä ottaa rohkeampi asenne uudenlaiseen oppimiseen? Alan asiantuntemusta kun ei tarvitsisi lähteä etsimään kovin kaukaa.

”Pitää luottaa siihen, että lapset oppivat, vaikkei oppia pakotettaisi kurkusta alas.

Oppimisen tulevaisuus Joensuusta Opetuspelit ovat osa oppimisen tulevaisuutta ja kaksi poh-joiskarjalaista fi rmaa toimii alan kovimmassa kärjessä. Pe-lialan koulutus on Pohjois-Karjalassa Suomen parasta, mutta liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat periferiassa kapulana rattaissa. – Juho Anttila, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuvitus

MinecraftEdu

Laajentaa suosittua Minecraft-peliä

Tarjoaa erilaisia oppimiseen ja opettami-seen tarkoitettuja työkaluja

Voidaan käyttää käytännössä minkä tahansa aineen tai asian opettamiseen

Käytössä ympäri maailmaa, tällä hetkellä jo yli 700 koulussa

Danny’s Language Adventure

Tarkoitettu ala-asteikäisten englanninkielen opettamiseen

Suunniteltu lähtökohtaisesi Aasian markki-noille, erityisesti Kiinaan

Lokalisoitavissa helposti myös muille kielille

Sarjassa tulossa myös muihin aineisiin keskittyviä opetuspelejä

Uljas 1 | 25. 1. 201328

The Barbarians

Kellarin kätköistä

Mitä saa, kun yh-distää sopivissa määrin kaksi

Conan barbaarin näköistä veljestä, litroittain kooko-söljyä, teräaseita, mustaa magiaa ja dekapitaatioita?

Eeppisen mahtavan fan-tasiaelokuvan, jossa virtaa testosteroni enemmän kuin Pakkotoisto.comin keskus-telufoorumilla.

On synkkä keskiaika ja jotakuinkin myös lama-aika. Miesten asema koros-tuu, sillä naisten vaatteiden niukkuus kielii ahdingosta, mutta miehillä on ollut varaa anabolisiin steroidei-hin. Klaaniltaan ja toisiltaan kauan kadoksissa olleet orpoveljekset, Kutchek ja Gore, löytävät toisensa miekkataistelun lomasta. He pakene-vat ilkeän Kadarin kynsistä ja huomaavat, että tämä on vanginnut veljesten klaanin johtajatta-ren, Canaryn, ja hamuaa maagista rubiinia. Vel-jekset päättävät vapauttaa Canaryn ja palauttaa hänet takaisin valtakunnan pääluottamusnai-seksi. Savuavia joutomaita, miekkataisteluja ja dramaattisia juonenkäänteitä riittää, kun barbaarit päästetään vauhtiin. Kuulostaa siis tavalliselta itä-suomalaiselta krapulapäivältä.

Arska saattaa olla bulkimpi ja hulkimpi, mutta Paulin veljesten leukailut jättävät Ron Mossin leukaprofi ilin varjoonsa. Sivuosan hauskassa roolissa vilahtaa Michael Berryman, joka on tuttu The Hills Have Eyes-kauhuilusta.

Suurimmat sympatiapisteet kerää kuitenkin Kadar-pahis. On virkistävää nähdä, kuinka mies paljastuu jo alkuminuuteilla isoksi nössök-si – kyyneleet virtaavat vuolaina herra pahan kasvoilla useaan otteeseen.

The Barbariansin on ohjannut eurosleazen isä Ruggero Deodato (Cannibal Holocaust), jonka kädenjälki näkyy ja kuuluu. Neljän mil-joonan taalan budjetista on varmasti irronnut pari taalaa lopun jättimäiseen hirviöön, joka on jonkinnäköinen koiran, hirviön ja madon ristey-tys. The Barbarians on jäänyt kellarin syvimpiin kätköihin, eikä sitä ei ole julkaistu dvd:llä ollen-kaan. Vhs-kasetista saa pulittaa hyvää hintaa, joten onnea etsintään, compadres!

Mikko Puhakka, teksti

Elämähaltuun.

Nyyti - opiskelijoiden tukikeskus

Tietoa verkossa.

nyyti.fi

Elämän ja opiskelunhallintaan.

Mukavaayhdessäoloa.

Osallistu taiseuraa muidenkeskustelua.

Netti-ryhmät

Elämän-taitokurssi

Hengailu-illat

Uljas 5 | 21. 5. 2010

Mikä kuuluisa buddy-elokuva? Elokuvan pohjalta on kirjoitettu typologioita eräästä periamerikkalaisesta elokuvagenrestä. Juoni lyhyesti: Sheriffi on pidättänyt murhaajan, joka on mahtavan tilallisen veli, jonka kä-tyrit piirittävät kaupungin ja yrittävät saada veljen ulos

vankilasta. Sheriffi llä on kaksi apulaista: kaupungin kuuluisin deeku – jolla oli tosielämässäkin vaikeuksia pullonkorkin ( ja sepaluksen) kiinni pitämisessä: ”You’re not drunk if you can lie on the fl oor without holding on” – ja attikalaista suolaa taajalti viljelevä suupaltti, joka on rampa vanhus. Elävässä elämässä hä-net palkittiin kolmesti Oscarilla. Heidän avukseen tulee myös nuori pyssysankari, jota esittää rock-tähti – ja lisäksi kaupun-kiin saapuu femme fatale.

1) Rio Grande. X) Rio Lobo. 2) Rio Bravo.

Kenen hautajaissaattue veti vuonna 1963 Pariisin kaduille satojatuhansia ihmisiä, vaikka Pariisin kato-linen arkkipiispa kielsi häneltä oikeuden messuun? Hautajaisseremoniaan osallistui yli 40 000 ihmistä. Hänen hautajaiset olivat toisen maailmansodan

jälkeen ainoa tapahtuma, joka pysäytti koko Pariisin liikenteen. Henkilömme syntyi vuonna 1915. Hän oli hyvin pienikokoinen: ainoastaan 142 cm pitkä, ja sai lempinimen, jossa viitataan erää-seen Passer domesticus-lintuun. Kuuluisa ääni on lumonnut ihmisiä edelleenkin.

1) Josephine Bakerin. X) Edith Piafi n. 2) Isadora Duncanin.

Giuseppe Verdin ooppera vuodelta 1893, Orson Wellesin elokuva vuodelta 1966. Henkilö on alkuaan Shakespearen Henrik IV-näytelmän yksi hahmois-ta, joka esiintyy myös Windsorin iloisissa rouvissa. Hahmo on rubensilaisittain lihaisa, mikäli Rubensilla

oli tällaisia mieshahmoja, ja lähinnä kiinnostunut itsestään. Humoristinen, kerskaileva juoppo – siis se koominen hahmo, jonka näytelmä, tai ainakin jokainen PKO: n omistama räkälä Itä-Suomessa silloin tällöin tarvitsee. Nimeä?

1) Falstaff . X) Coriolanus. 2) Shylock.

Minkä lentokoneen suunnitteli Kurt Tank? Hävittä-jälentokone, joka oli Hermanni-arjalaisen ilmavoi-mien käytössä viimeisessä laajemmassa reserviläis-tapaamisessa. Kone oli tuon happeningin parhaita. Monitoimikone, joista osa operoi hävittäjäpommit-

tajina; sitä varusteltiin myös neuvostolaisten Maatalouskoneen tavoin rynnäkkökoneeksi, osa panssarintorjuntaan. Ei 109, vaan 190.

1) Messerschmit 190. X) Heinkel 190. 2) Focke-Wulf 190

Minkä tv-sarjan kahdeksas tuotantokausi alkoi syksyllä 2010? Se jouduttiin keskeyttämään ennen-aikaisesti tammikuussa 2011 sarjan päänäyttelijän sössittyä itsensä katkolle. Tuotannon oli määrä jatkua helmikuun loppupuolella, mutta päänäyttelijä teki sen mistä miehet ympäri maailmaa haaveilevat

tekevänsä. Hän uhkasi vetää pomoaan lättyyn, haistatti hänelle julkisesti pitkät paskat – ja haukkui vielä juutalaiseksi, sillä seurauksella, että sai potkut, ja tilalle palkattiin uusi näyttelijä. Huomattavaa on, että potkut saanut oli television parhaiten palkattu näyttelijä; tilalle tulleesta tuli parhaiten palkattu.

1) Miehen puolikkaat. X) CSI Miami. 2) CSI

1

3

2

4

5

1 2 3 4 5Nimi

LET’S BESSERWISSER!Itäiset Turhan Tietäjät ry

Oikeat vastaukset sivulla 32.

TO 14.2. PENKKARIBILEET

PE 15.2. AVAJAISET: LIVENÄ BRÄDI

LA 16.2 AVAJAISET

TI 19.2. SOCIUKSEN HAALARIKASTAJAISET

TO 21.2. TOUHUTORSTAI-KLUBI(TTK)

PE 22.2 LIVENÄ:NOS3 & PROTKO

LA 23.2. CLUB SYSTEMS!

TI 26.2 SOCIUKSEN HAALARIBILEET

TO 28.2 TOUHUTORSTAI-KLUBI(TTK)

TI 5.3 GHETTO PARTY LIVENÄ SOLONEN & KOSOLA

(Passion Club pidättää oikeudet muutoksiin)

Kauppakatu 16, 70100 Kuopiowww.passionclub.fifacebook.com/passionclubkuopio

Avoinna: Ti, To, Pe, La klo 22.00 - 04.00

Uus i a i k akaus i - j a a i k a pysäh tyy . . .

30 Uljas 1 | 25. 1. 2013 31Uljas 1 | 25. 1. 2013

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2X122.

Karjalainen – tietoa ja tarjouksia!

Opiskelijatilaus!3 kk 53 E (norm. 3 kk tilaus 80,60 e)

tai 2x26,50 ETilaa sähköpostitse: asiakaspalvelu@karjalainen.fi tai soita: 0800-98848 (ark. klo 8–16).

Tarjous on voimassa 4.3.2013 saakka ja edellyttää voimassa olevan opiskelijakortin esittämistä.

”Säästän aikaa ja rahaa. Kaikki oleellinen tältä alueelta.

Eipä tarvitse tietoamonesta paikkaa hakea.”

Kysy meiltä tarjous opintolainasta. Alle 26-vuotias asiakkaamme saa 100 % alennuksen Internet pankin, Visa-pankkikortin tai Visa Electron kortin kuukausimaksuista.

Keskity opiskeluun

Puhelun hinta: lankapuhelimesta 0,0821 € + 0,0147 €/min, matkapuhelimesta 0,0821 € + 0,1642 €/min

Joensuu, Kauppakatu 27 B 3puh. 029 041 2690www.saastopankkioptia.fi/joensuu

Kuopio, Kauppakatu 22puh. 029 041 2650www.saastopankkioptia.fi/kuopio

MUISTA:Opiskelijat viime hetken lipulla

teatteriin puoleen hintaan saman päivän näytöksiin!

www.teatteri.kuopio.fi0600 061 616 (1,98e/min + pvm)

ElämänmenoPirkko Saisio

Yhteiskoulun näyttämö

Esitykset:pe 1.2. klo 19la 2.2. klo 19la 9.2. klo 19la 16.2. klo 19la 23.2. klo 14la 23.2. klo 19la 2.3. klo 14la 2.3. klo 19la 9.3. klo 14la 9.3. klo 19pe 15.3. klo 19la 16.3. klo 19la 6.4. klo 19pe 12.4. klo 19la 13.4. klo 19pe 19.4. klo 19la 20.4. klo 19la 27.4. klo 19pe 3.5. klo 19la 4.5. klo 19pe 10.5. klo 19la 11.5. klo 14pe 17.5. klo 19la 18.5. klo 19

32 Uljas 1 | 25. 1. 2013