Itä-Suomen ylioppilaslehti

2014

2

Opiskelijaravintoloiden melu ylittää monella opiskelijalla sietorajan » 4-5Opintosuunnitelmien uudistamisen pelätään viivyttävän opettajaopiskelijoiden valmistumista » 8-9

Edessätulevaisuus

Abinumero

Itä-Suomen ylioppilaslehti

PäätoimittajaJarkko Kumpulainen

044 576 8420paatoimittaja@uljas.net

ToimittajaPasi Huttunen 044 576 8427

pasi.huttunen@uljas.net

Taitto Jarkko Kumpulainen

KustantajaItä-Suomen yliopiston

ylioppilaskunta

PainopaikkaBotnia Print

IlmoitusmyyntiValto Merta

044 576 8421valto.merta@uef.fi

KansikuvaJoona Sipi

Alku ”Kun kerrotaan tarinaa, niin taulua halutaan maalata myös muilla pensseleillä.

Nuori lupaus

Tiedotan, siis olen

PMenneellä viikolla ISYY järjesti kampusten ainejärjestöjen uusille toimijoilla järjestökoulutusta. Mu-kana oli myös tiedotuksen aiheisiin

johdattelua. Kerätyn palautteen perusteella ainejär-

jestötoimijoita on kaihertanut, ettei Uljas seuraa tarkemmin Itä-Suomen yliopiston noin 35 ainejärjestön toimintaa. Uljas puolestaan parahtaa tuskaisesti, että miksei yksikään ainejärjestö tiedota toiminnastaan.

Tai tiedottaa. Joskus toimituk-sen sähköpostiin on todistettavasti tullut postia jolta-kin ainejärjestöiltä. Ehkä neljästi(!) kuluneen vuoden aikana.

Kuka koiran hännän nostaa ellei

koira itse? Tuntuu usein erilaisia toimijoita seuratessa, että suomalainen koulujärjestel-mä on epäonnistunut välittämään kansa-laistaidon numero yksi, hyvän ja luontevan tiedottamisen taidon. Jokainen on joskus kasvotusten asian kanssa joka vaatii tiedot-tamista.

Rautalangasta väännettynä tiedote vastaa yksinkertaisimmillaan kysymyksiin mitä, missä ja milloin. Kysymykseen miksi on myös hyvä vastata, sillä saa tekemiselleen luonnetta, kulman. Parhaimmillaan tiedo-tuksen aikainen hahmottelu voi toimia myös projektinhallinnan työkaluna. Jäsentyneenä kehyksenä, jolla saadaan ydin kiteytettyä muun maailman tietoisuuden lisäksi myös työryhmälle.

Uutiskynnyksen ja -kynnyskammon käsitteet voisi tässä yhteydessä oikeastaan heittää romukoppaan. Ajattele seuraavasti: Hyvä tiedote herättää toimittajan informaa-tiovirran narkoosista. Tulvan ytimessä tem-poilevaan toimittajaan toimii hänen omat aseensa: ”Oho, katso kuvat, Tissit!” Rauha-set eivät ehkä ole parhaimmillaan kärkenä kuvatessa pilkkikilpailuja kampuksen ran-nassa, mutta jotakin sisältöjä tai intoa voisi tiedottaja pinnistää alkajaisiksi itsestään, jos toimilleen näkyvyyttä havittelee.

Kotikaupunkien tapahtuma ja kulttuuri-tarjonnasta on helppo nillittää. Entä jos sitä onkin tuolla jossain, mutta kukaan ei muista innostua kertomaan tekemisistään muil-le. Samanhenkiset jäävät sijoilleen vaikka toisaalla olisi mahdollisuus yhtyä. Toisaalta myös kaupunkilehtien joka kodin ilmais-jakelut ja toimitusten näkemykset elävän kaupunkikulttuurin luomisen keinoista ovat tässä keskeisessä roolissa. Ehkäpä siellä toimituksissakin vain odotetaan talvihorrok-sessa housut sytyttävää herätystä ja hyvää tiedotetta.

Jarkko Kumpulainen

Pääkirjoitus | Uljas linja

Vasemmisto vaati valtiolta parempaa asuntopolitiikka. Joen-suussa ehdotettiin nuoristotakuun kaltaista asuntotakuuta.

Etla kaivaa jo hautaa laskentatoimen ammattilaisille, mutta Itä-Suomen yliopistossa huhuja laskentatoimen kuolemasta pidetään ennenaikaisina.

Salibandyssa olisi ainesta kampuksia todel-la yhdistäväksi toiminnaksi. Jostain syystä sitä ei ole vielä saatu aikaan, mutta visioita veivataan jo ilmassa.

Kuolema on yhä tabu. Kuoleman kuvaaminen ja siitä kirjoittaminen kuumentavat tunteita. Christopher Hitchens piti kuolemisestaan loki-kirjaa, joka on silti lähinnä lohdullinen.

Kuopiossa visioidaan terveyspelejä, joiden avulla ihmiset koukutettaisiin huolehtimaan terveydestään. Kuopio on yksi Euroopan viral-lisista terveyspelien keskittymistä.

Kun on talvi, opiskelijat riehuvat. Konseptit pitävät sisällään kummallisia kisoja ja hassuja asuja. Winterfest Kuopiossa juhlittiin jo, ja seuraavaksi mennään Puijoon mäkimonttuun sekoilemaan. Joensuussa bilettävät opettajaopiskelijat.

6-7 12-13

10-24

10-11

18-19

14-15

Sisällys | Liikkeelle

”Ehkäpä siellä toi-mituksissakin vain odotetaan talvihor-roksessa housut sytyttävää herätys-tä ja hyvää tiedo-tetta.

Humoro nigra | Onko tässä uusi äitisi? Pentti Oinonen toteaa, että jokaisella on subjektiivinen oikeus isään ja äitiin. Jos äitisi kuolee, älä huoli, Pentti tuuraa!

2 3Uljas 2 | 21. 2. 2014 Uljas 2 | 21. 2. 2014

Gallup

Kerro abille hyvä & huono puoli kampuksestasi?

Joensuu

Savonlinna

Tekijät: Patrick Raivio, Anna-Maria Tenhu & Raisa Savolainen

Alejandro OrdovasEducational Science, vaihdossa

- Kampuksella on kiitettävästi tietoko-

neita ja työskentelytiloja, ja ne sijaitsevat

lähellä opiskelijaravintolaa. Huonona

puolena on kirjaston meluisuus.

Jukka PaakkinenOpeArt, 2 vsk.

- Meillä on tuttavallinen, rento ja ystävälli-

nen ilmapiiri. Miinuksia on vaikea keksiä,

mutta kampuksen omalle kuntosalille

uskoisin täällä olevan käyttöä.

Jyri OjalaTaiteensosiologia, 1. vsk

- Kampus on kompaktin kokoinen. Jengi

valmistuisi nopeammin jos ruokalan

jonot eivät olisi niin pitkät ja kirjaston

tietokoneille pääsisi heti halutessaan.

Martti Reinikainen OpeArt, 2 vsk.

- Jos haluat ihmisläheiseen kampukseen,

valitse Savonlinna. Rakkaus ei kuitenkaan

aina riitä sivuainevalinnoissa, tarvitaan

rahaakin.

KuopioHenrik VahertoBiolääketiede, 2 vsk.- Kampus sijaitsee nätillä paikalla Savi-

lahden rannalla. Varsinkin kun lehdet

on puissa täällä on kaunista. Huonona

puolena voin sannoo ettei luentosalien

sijainneissa ole mitään logiikkaa. Ensim-

mäisen vuoden olin aina eksyksissä,

nykyään selviän.

Osku Vilpponen Ravitsemustieteet, 3 vsk.- Se on hyvä että kampukset sijaitsee

lähellä toisiaan. Myöskään ainejärjestöjen

välillä ei ole isoja kuiluja vaan eri alojen

opiskelijat kokoontuvat yhdessä. Mutta

rakennusten puitteet on heikossa hapes-

sa. Osa rakennuksista taitaa olla homees-

sa, ainakin omasta mielestä. Ehkä.

Kampustunteita ”Carelialla ei kyllä mielellään käy tuon melunkaan puolesta, lähinnä jos muut raflat ehtivät jo mennä kiinni.

Vaaralliset desibelit Carelialla

Opiskelijalounas saattaa jäädä syömät-tä, koska opiskelijaravintolan melutaso karkottaa herkemmän. Erityisesti ongel-maan on törmätty Joensuun kampuksen Carelialla, jossa ravintolan ei tarvitse edes täyttyä, kun melutaso nousee jo häiritseväksi.

Kävimme mittaamassa Carelian melu-tasoa satunnaisesti valittuna päivänä 17. helmikuuta keskipäivällä. Mittauksessa rekisteröitiin eri mittauspisteistä noin minuutin pituisia ajanjaksoja. Korkein mitattu melutaso oli 88,1 desibeliä ja jatkuva äänitaso välillä 75-78 desibeliä. Työntekijän on suojattava kuulonsa jos työpaikan melutaso ylittää 80 desibeliä.

Muitakin ateriatuettuja ravintoloita on tarjolla, mutta niiden lounasajat ovat lyhyemmät, joten käytännössä Carelia saattaa jäädä ainoaksi vaihtoehdoksi. Osa voi silloin jäädä ilman lounasta.

”Carelialla ei kyllä mielellään käy tuon melunkaan puolesta, lähinnä jos muut raflat ehtivät jo mennä kiinni”, vastaa Timo Voipio sosiaalisessa mediassa kysymykseemme kampusravintoloiden melusta.

Vaikka sekin on mittaustulosten mukaan teoriassa mahdollista, kuu-lovauriota opiskelija tuskin saa kam-pusravintoloiden melusta kehitettyä. Lounastaminen voi silti olla äärimmäisen

epämiellyttävää. Melutaso ei ole kaikille ongelma, mutta herkkäaistisemmat näyt-tävät välttelevän etenkin Careliaa. Osa opiskelijoista kokee, ettei voi lainkaan lounastaa Carelialla melun vuoksi.

”Onhan nuo 11-14 -väliset ruokailuajat aika kaaosta Carelialla ja Aurassa. Pie-nemmissäkin tiloissa on joskus ruuhkaa, mutta noissa paikoissa on jatkuva häly. Ei se normipäivänä niin paljoa haittaa mutta jos on migreeni ollut niin kyllä se vie energiareservejä tilanteessa, jossa niitä pitäisi saada lisää”, pohtii Ari Tervas-honka.

”Ainakin Carelian ruokalassa on ahdistava melu jatkuvasti. Ruuhka-aikana totta kai, mutta muulloinkin. Lähinnä neljän jälkeen on sopivan rauhallista. Ei kiva ääniherkälle ihmiselle”, komppaa Anki Heikkinen.

Tervashonka ehdottaa ratkaisuksi, että ravintoloihin pystytettäisiin väli-sermejä ja tuotaisiin kasvillisuutta, jotta melutasoa saataisiin alaspäin.

”Pidemmällä tähtäimellä on sitten

mietittävä, että missä määrin priorisoi-daan pelkkää asiakaspaikkojen määrää ja missä määrin viihtyisyyttä. Sermeillä tai muilla ratkaisuilla voi aika tehokkaasti vähentää äänen kiertämistä tilassa”, ehdottaa myös Voipio.

Kuopiossa valitetaan erityisesti Cant-hian melutasosta. Savonlinnasta emme saaneet tietoja. Opiskelijalounaan tulisi olla palauttava rauhoittumisen ja ren-toutumisen hetki tiiviin ja intensiivisen opiskelun lomassa. Nyt se on pahim-millaan kuormitusta entisestään lisäävä koettelemus.

1Uutinen #

Desibelimittauksemme vahvistaa havainnon, että opiskelija-lounasta voi joutua kauhomaan piinaavassa melussa. Opiske-lijat ehdottavat ratkaisuksi esimerkiksi sermejä ja kasvillisuut-ta. – Pasi Huttunen, teksti, Joona Sipi, kuva & Anna-Maria Tenhu, desibelimittaus

UEF urut | Ylös, auki ja kontrolliin

Kuopiossa vaaditaan seisomatyöpisteitä luentosaleihinItä-Suomen yliopiston kampukselle on virinnyt liike luentosalien seisomatyöpisteiden puoles-ta. Korkeakoululiikunnan suunnittelijan Saara Hanhelan mukaan ajatus on lähtenyt liikkeelle hammaslääketieteen opiskelijoiden parissa.

”Olen alkanut kerätä tietoa istumisen terveys-vaikutuksista ja istumisen vähentämisen taustois-ta. Aloitamme lähiviikkoina adressin keräämisen kampanjan puolesta. Kampanjan eteenpäin viemi-seen on innostunut mukaan useampi ainejärjes-tö”, Hanhela kertoo.

Ongelma istumisen kanssa on, että istuminen jumittaa kropan aineenvaihdunnan, ja kuten kär-kevimmät lööpit ovat asian revitelleet, istuminen koituu kuolemaksi.

”Viemme yliopistolle ison joukon toiveen siitä, että isompiin luentosaleihin on saatava seisoma-työpisteitä. Se on pääasia, vaikka muitakin asioita aiheeseen liittyen tullaan nostamaan esille. Nyt on aika nostaa perseet ylös penkistä”, Hanhela hihkaisee.

Jarkko Kumpulainen

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallitus on ottanut käyttöönsä Twitter-tilin. Hallituksen jäsenet aikovat tviittailla tekemisistään, tapaami-sistaan ja hallituksen työskentelystä.

”Twitterin kautta ISYY:n hallituksen päivittäistä toimintaa voidaan kätevästi tehdä näkyvämmäksi ja avoimemmaksi niin jäsenistölle kuin muullekin

maailmalle”, ISYY:n hallituksen puheenjohtaja Paula Martikainen sanoo.

Hallituslaiset ovatkin ehtineet jo tviittailemaan esimerkiksi seikkailuistaan SYL:n avausseminaaris-sa Riihimäellä. Hallitus löytyy Twitteristä nimellä @ISYYH.

Pasi Huttunen

ISYY:n hallitus avasi Twitter-tilin

Ravintola Carelia Joensuun kampuksella on lounasaikaan melun vuoksi epämiellyttävä paikka, jota aistiherkemmät opiskelijat karttavat kuin ruttoa. Kun jono jatkuu pitkälle aulaan, voi jo arvata, että melu sisällä lähentelee sietämätöntä.

”Kuulostaa paluulta 70-luvulle!

Kovenevassa kilpailussa pärjääminen edellyttää tutkimuksen ottamista kovempaan kontrolliin. Huippupotentiaalia riittää, mutta sitä ei ole osattu hyödyntää, toteaa UEF:n ulkopuolisen kansainvälisen 27-henkisen professoriryhmän suorittama arviointi.

Tutkimusjohtamiseen tarvitaan arvioinnin mukaan panostuksia. UEF on vastannut tähän esimerkiksi perustamalla tutkimusneuvostoja. Käytännössä laitosten halutaan keskittävän re-surssejaan entistä enemmän vahvoihin tutkimus-aloihinsa. Lisäksi kansainvälisissä hankkeissa on otettava paljon nykyistä innokkaammin vetovas-tuuta.

Historian ja maantieteen laitoksen johtaja Jukka Korpela tyrmäsi tutkimusneuvostojen perustamisen UEF:n tutkimuksen tila –seminaa-rissa 4. helmikuuta tuoreeltaan turhana hallinnon lisäämisenä, jolla ei päästä tavoitteisiin.

”Kuulostaa paluulta 70-luvulle!”, hän puus-kahti.

UEF:n akateeminen rehtori Jukka Mönkkö-nen painotti, että olennaista ei ole neuvoston perustaminen sinänsä, vaan se, mitä se tekee.

”Tarvitaan tutkimusjohtamista. Jos emme kehity koko ajan, emme pärjää. Aasiasta nousee koko ajan vahvaa tutkimusta ja kilpailu kovenee. Meidän on tunnistettava alueet, joissa voim-me olla mukana kärkikahinoissa”, Mönkkönen kuvaili.

”Tutkimusrahoituksen taso on haaste. Sen nykytaso ei vastaa meidän osaamistasoamme”,

hän jatkoi.Laitoskohtaisessa arviossa filosofisen tiede-

kunnan laitosten kokonaisarvioiden keskiarvo on 4,25 asteikolla, jossa yksi on huonoin ja kuusi paras. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiede-kunnan vastaava tulos on 3,71, Terveystieteiden tiedekunnan tulos 4,17 ja yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan tulos neljästä tiedekunnasta paras, eli 4,33.

Laitoksista parhaaseen tulokseen ylsi metsä-tieteiden laitos. Etenkin kansainvälinen liikku-vuus ja hyvät yhteistyöverkostot nostivat metsä-tieteet ohi muiden. Heikoin tulos puolestaan oli hoitotieteen laitoksella, jonka arvioinnissa saama pistemäärä on silmiinpistävän heikko verrattuna muuhun yliopistoon. Arvioijat kritisoivat erityi-sesti hoitotieteiden laitoksen strategian epämää-räisyyttä.

”Hoitotieteen heikko tulos ihmetytti minua. Ehkä se osittain johtuu biologisvoittoisesta arviointipaneelista?”, terveystieteiden dekaani Hilkka Soininen puolusteli.

Arvioinnin mukaan yliopistossa onkin hi-lattava rimaa selvästi ylöspäin ja panostettava strategiatyöhön.

”Tavoite kuulua Suomen parhaimpiin yliopis-toihin on liian vaatimaton. Ehdotamme, että yliopisto ottaa tavoitteekseen olla Euroopan tai maailman paras yliopiston vahvuusaloilla”, arvi-oijat kehottavat.

Pasi Huttunen

Arviointi: Tutkimus tiukempaan kontrolliin

4 5Uljas 2 | 21. 2. 2014 Uljas 2 | 21. 2. 2014

Kampus

Julkinen valta ei tällä hetkellä tee Suomessa riit-tävästi asuntopolitiikkaa. Tätä mieltä on Vasem-mistonuorten puheenjohtaja Li Andersson, joka puhui Joensuun Carelicumissa järjestetys-sä asuntopoliittisessa paneelikeskustelussa.

Vasemmistonuoret vaativat uudessa asuntopoliittisessa ohjelmassaan edullisempaa asumista, lisää julkista vuokra-asuntotuotantoa ja asuntotakuuta. Asuntotakuu tarkoittaa An-derssonin mukaan sitä, että asunnosta tehdään subjektiivinen perusoikeus. Tällöin ohjeistetaan julkinen valta löytämään ihmiselle asunto viimeistään parin kuukauden jälkeen, kun tämä on joutunut asunnottomaksi.

”Asuntotakuu toimisi hieman samalla tavalla kuin nuorten yhteiskuntatakuu. Näin olisi mahdollista ratkaista sellaisten nuorten on-gelmia, joita yhteiskuntatakuulla ei välttämättä tavoiteta”, Andersson kertoo.

”Mielestäni julkinen valta ei tällä hetkellä tee Suomessa riittävästi asuntopolitiikkaa. Edullisten, pienten vuokra-asuntojen tarjontaa täytyy lisätä. Nykyinen asuntojen hintakehitys on ongelma myös keskiluokalle, ei ainoastaan nuorille ja opiskelijoille.”

Nuorella voi ensin olla asunto, mutta sitten eivät tiedot ja taidot riitä pitämään sitä. Näin muistuttaa paneelissa puhumassa ollut apura-hatutkija Terhi Halonen, joka tekee väitöskir-jatutkimusta asunnottomien itäsuomalaisten nuorten arjesta. Hän on haastatellut nuorten lisäksi myös asumispalvelujen tarjoajia, eivätkä asunnottomien tilanteet ole aivan yksioikoisia.

”Vaikka nuori saisikin tuen, hän saattaa silti pilata oman asumisensa. Tukea on tarjolla, mutta se ei aina riitä, että se oikeasti osuisi kohdalleen”, Halonen pohtii.

Joensuun kaupungissa asuntojen hintakehi-tys on ollut kasvussa. Yle Pohjois-Karjala uutisoi tammikuun lopussa, että kaupungin laitamissa kerros- ja rivitalojen arvonnousu on ollut vuosi-tasolla parhaimmillaan 7,7 prosentin luokkaa.

Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Oja-lainen sanoi paneelikeskustelussa, että Ellille valmistuu elokuun lopussa Penttilänrantaan yli 70 opiskelija-asuntoa. Niiden neliöhinnat ovat yli 3000 euroa. Yksiöissä neliöhinnat ovat Ojalaisen mukaan korkeita.

”Sitten kun uusien asuntojen hintapyyn-nöissä mennään sinne 4000 euroon neliöltä,

niin kyllä se on jo rakennusliikkeen katetta. Näin rakennuttajan näkökulmasta ei viimeisen vuoden aikana oikein ole ollut hinnannousua”, Ojalainen kommentoi Joensuun asuntojen hintakehitystä.

2Uutinen #

Vasemmisto vaatii valtionohjausta asuntomarkkinoille

Asuntojen hinnoista

Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 3,5 prosenttia.

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 3,7 prosenttia.

ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 3,2 prosenttia..

Kuopiossa vuokrien vuosinousu oli 3,4 prosenttia.

Joensuun rivi- ja kerrostalojen vuo-sittainen hinnannousu prosentteina oli keskusta-alueella ja sen läheisyydessä 1,2 prosenttia ja kaupungin laitamilla 4,3 prosenttia vuonna 2013

Lähde: Tilastokeskus

Koonnut: Pasi Huttunen

Vasemmistonuoret vaativat uudessa asuntopoliittisessa ohjel-massaan asuntotakuuta nuorten yhteiskuntatakuun henges-sä. Eräs keino kamppailla korkeaa hintatasoa vastaan olisi oh-jelman mukaan lisätä hallitusti edullisten vuokra-asuntojen tarjontaa. - Jussi Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Li Andersson, Vasemmistonuorten puheenjohtaja, painotti Joensuun vierailullaan että nykyisestä asuntojen hintakehityksestä eivät hyödy sen enempää omistusasunnoissa kuin vuokralla asuvat ihmiset. Asunnottomia kohtaan olisi oltava armollisia: ”Vaikka ihminen ryssii, hänellä täytyy olla toinen, kolmas ja neljäskin mahdollisuus”, Andersson toteaa.

”Nykyinen asuntojen hintakehitys on ongelma myös kes-kiluokalle, ei ainoastaan nuorille ja opiskelijoille.

Voeman mittelö

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkäänEtsin

Joo

na Sip

i, teksti & ku

va

Viikko venäläistä

KUOPIO Kuopiossa järjestettävän venäläisen kulttuurin viikon tiimellykses-sä Suomi-Venäjä-seuran toimistolle väsättiin ravintolapäiväksi Café Pihkova. Tajolla oli borssin ja blinien lisäksi muun muassa prjanik-piparkakkuja. Kah-vilan ruokahuollosta vastaavat Maria Lepistö (vas.), Tiia Moilanen ja Mari Westerberg olivat laittautuneet asian mukaisiin asusteisiin kiikuttaessaan apetta sitä ansaitseville. Savilahden rannoille Venäläisen kulttuurin viikko nousee perjantaina 21. helmikuuta kello 20.00 KISA:n Studentialla järjestä-män Russian Partyn muodossa.

KUOPIO Viime vuoden toukokuussa avattu kiipeilykeskus VOEMA sai kunnian järjestää vuosittaiset boulderoinnin SM-kilpailut lauantaina 15. helmikuuta Kuopion Särkiniemessä. Boulderointi on matalilla seinillä ilman köysiä tapahtuvaa kiipeilyä. Miesten sarjan suvereenin voiton nappasi kuvas-sa negatiivisella kulmalla painovoimaa uhmaava Anthony ”Andy” Gullsten. Naisten sarjaa hallitsi läpi kisan Roosa Huhtikorpi. Itäsuomalaisedustaja Sami Koponen sijoittui miehissä kolmanneksi. Yli 40-vuotiaiden sarjoissa miehissä voiton vei Olli-Petteri Manni ja naisissa Helena Siipi.

Jarkko K

um

pu

lainen

, teksti & ku

vaJarkko

Ku

mp

ulain

en, teksti &

Kan

sankyn

ttilä, kuva

SAVONLINNA Suomalaisen ylioppilasteatterikentän tuorein tulokas, Savonlinnan ylioppilasteatteri Kansankynttilä, sai esityksensä Hämä-rähommia Härmetsässä kunniakkaaseen päätöksen neljän näytöksen jälkeen helmikuun 5. päivä. Esityksen näyttelijän Raisa Savolaisen mu-kaan työryhmä esittää edelleen näytelmää tilauksesta, ja seuraava veto on maaliskuussa Savonlinnan normaalikoulun oppilaille ja henkilökun-nalle. Savolaisen arvion mukaan näytelmän näki noin kaksisataa henkeä.

Tuoreen teatterin koitos

TekstaripalstaÄlä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09.

Toisilla gradu on kivasti valmiina,Apua, tulee jo hieman paineita!Pian alkavat tekosyyt loppua,tyttö hei, nyt pikkasta hoppua!Muuten et koskaan tule valmiiksi,jäät opiskelijaksi loppuiäksi!

Miten voi olla niin vaikeata aloittaa?Äiti neuvoi: alahan vaan kirjoittaa.Pinnisti ja ponnistin,pari riviä koneelle naputin.Mutta huh, ottipa se voimille,nyt pakko on päästä kahville.

Motivaatiota täytyy jostakin etsiä,tai täysin uusi aihe gradulle keksiä.Inspiraatiota ei kai myydä kaupassa,voi voi, enpä olisi näin hukassa.Voikohan tästä selvitä hengissä,Nyt on Pakko - vaikka hampaat irvessä!

T. nediam

Gradun aloittamisenvaikeudesta

Uljaan avoimet avustajapalaverit:Kuopio 25.2. klo 16. Uljaan toimituksessa

Joensuu 26.2. klo 16. Ylioppilaskunnan toimiston kokoushuoneessa

Lisätietoa kysymällä: toimitus@uljas.net

Kumisaappaat kosteinaKumisaappaat jäästä halkiKumisaappaat märkinä ja sukat

Rahaksi eivät hyväksy vereslihaista sielua,joka tuottaa koko ajan lisää vereslihais-ta sielua,loputtomasti vereslihaista sielua, mutta ei ehjiä kumisaappaitaEi vaikka kuulin niistä laulun vuonna 2011 Tauti, opiskelu pilallaYTHS, paikka jonossaSossu, paikka leipäjonossaVitun öljy ja hiiliVitun öljyEi taivu minun kumisaappaikseniTutkinnokseni

Antero Kajo

Kumisaappaatkosteina

Pöytälaatikot auki. Uljas julkaisee runoja ja lyhyitä tekstejä. Lähetä osoitteeseen toimitus@uljas.net

Lukijalta

Hymy- ja valitusviikkojen palaute osoit-taa ettei nykyiset opiskelijat ole joutuneet kestämään sotaa, pula-aikoja tai Kekkosen 4. presidenttikautta. Kitinää tyhjästä. terv. Uimaharjun pyylevä mummo

ISYYn on toteutettava ainejärjestöuu-distus, jossa yhdistetään liian pienet ainejärjestöt perusvahvoiksi yhdistyksiksi! Eikä unohdeta mielivaltaisuutta tässä hankkeessa!

ISYYH on twitterissä, mutta milloin se vastaa siellä kenellekään?

Ai Metrian katolle tenniskenttä? Mitä hittoa sillä tekee loka- huhtikuussa? Palju sinne pitää asettaa.

Kuinka paljon ISYY sai vaikuttaa Ilosaa-rirockin esiintyjälistaan? Kun kerran se on hallituksen projekti. Ja missä on Eino Grön!?

Eikö edes Uljaan päätoimittajalle makseta palkkaa, kun joutuu ötököitä syömään nälissään? Pihviä niin luiseva poju kaipaa!

6 7Uljas 2 | 21. 2. 2014 Uljas 2 | 21. 2. 2014

Kaikki mitä tarvitsetItä-Suomen yliopisto on yksi maamme suurimmista yliopistoista. Tarjoamme koulutusta 13 koulutusalalla ja liki sadassa pääaineessa tai koulutusohjelmassa. Tänäkin vuonna meille valitaan noin 3 000 uutta opiskelijaa – oletko sinä yksi heistä?

Filosofinen tiedekunta – Ihmisyyden ytimessä

Englannin kieli ja kulttuuriEnglannin kieli ja kääntäminenKulttuurintutkimusRuotsin kieliSaksan kieliSuomen kieli ja kirjallisuusVenäjän kieliYleinen kielitiedeLäntinen teologiaOrtodoksinen teologiaPsykologiaErityisopettajaKasvatustieteen ja aikuiskasvatus-tieteen asiantuntijakoulutusKotitalousopettajaKäsityönopettajaLastentarhanopettajaLuokanopettajaLuokanopettaja ja matemaattisten aineiden opettajaOpinto-ohjaaja

Tutustu koulutustarjontaan ja hae opiskelijaksi! www.uef.fi/hae

Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta – Luonnon ja teknologian liitto

Aineenopettaja ja luokanopettaja, matematiikka, fysiikka ja kemiaAineenopettaja, matematiikka, fysiikka ja kemia BiologiaFysiikkaKemistiKemistitutkijaMatematiikkaMetsätiedeSovellettu fysiikkaTietojenkäsittelytiedeYmpäristötiede

Terveystieteiden tiedekunta – Terveemmän huomisen tekijät

LääketiedeHammaslääketiedeFarmasia (farmaseutti ja proviisori)Terveyden biotieteetHoitotiedeRavitsemustiedeKansanterveystiedeLiikuntalääketiedeErgonomia

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta – Monitieteinen vaikuttaja

HistoriaKauppatieteetMaantiede ja ympäristöpolitiikkaOikeustieteellinen alaJulkisoikeusSosiaalitieteetSosiaalityöYhteiskuntatieteetTerveystaloustiedeSosiaalihallintotiedeTerveyshallintotiede

Lisäksi useita suomen- ja englanninkielisiä maisteriohjelmia

Lue opiskelutarinoita

UEF-lähettiläiden blogista:

www.itasuomenyliopisto.blogspot.fi

Mikä ala sinua kiinnostaa? Kerro

se meille ja voit voittaa lipun

Ilosaarirockiin!

Osallistu osoitteessa

www.uef.fi/kilpailu

Kampus

Itä-Suomen yliopistossa laitetaan kaikkien alojen opettajaopiskelijoiden pedagogiset opin-not syksyllä uuteen uskoon. Sen jälkeen kaikki opettajaksi opiskelevat, pois lukien aikuisopet-tajat ja opinto-ohjaajat, suorittavat uudistetut pedagogiset opinnot, joiden yhtenä tavoitteena on vastata kouluelämän käytännön haasteisiin. Muille aloille vastaavia muutoksia ei ole luvassa. Vielä ei ole selvillä, siirtyvätkö kaikki opettaja-opiskelijat kerralla uuden opetussuunnitelman piiriin. Uusi kolmevuotinen opetussuunnitelma hyväksytään helmikuussa tiedekuntaneuvos-tossa.

”Uudistuksilla haetaan pedagogisten teoriao-pintojen ja opetusharjoittelun entistä parempaa integraatiota toisiinsa”, kertoo varadekaani Pertti Väisänen, joka johtaa opetussuunnitel-man uudistustyötä.

”Kritiikki on ollut aiemmin sitä, että harjoit-telun teoria ja käytäntö eivät kohtaa riittävällä tavalla. Vilpitön tarkoitus on parantaa tilannet-ta.”

Aineenopettajien harjoittelun opintopiste-määrät kasvavat kahdella, ja erityisopetus on mukana monissa opintojaksoissa. Erityisope-tuspainotuksella halutaan lisätä opettajien val-miuksia kohdata taustaltaan ja oppimisvalmiuk-siltaan erilaisissa tilanteissa olevia oppilaita.

Aineenopettajien on aiemmin ollut mahdol-

lista suorittaa pedagogiset opintonsa vuodessa. Nyt tulossa oleva muutos tekee opintojen suorittamisen yhden vuoden aikana niihin kuuluvine harjoitteluineen käytännössä mah-dottomaksi.

”Monialaiset pedagogiset opinnot eivät aina-kaan onnistu yhden vuoden aikana. On otettava huomioon kurssien päällekkäisyys ja se, että opintojaksoilla on tietty suoritusjärjestys. Kyllä suorittamiseen kannattaa pikemmin varata kaksi vuotta kuin yksi”, Väisänen arvioi.

Opettajan kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvat vähintään 60 opintopisteen laajuiset pedago-giset opinnot. Niiden erityisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäiseen toi-mintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana.

3Uutinen #

Opettajaopiskelijoiden pedagogiset opinnot yhdistetään syksyllä. Aineen-opettajien on jatkossa käytännössä mahdotonta suorittaa pedagogisia opin-toja vuodessa. – Jussi Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Oodi jauhelihalle

Kolumni | Lihan ikävä

Rakas jauheliha, kirjoitan sinulle viimein-kin. Sinä, oma suosikkini ja armaani, olet jälleen parjaajien tulilinjalla. Tuoreim-mat ravintosuositukset ovat saapuneet hiljattain. Pääpiirteissään sisältö tuskin on kummoinen yllätys sinullekaan: syö-kää niitä kasviksia puoli kiloa per päivä ja

laittakaa kalapöytä koreaksi pari kolme kertaa viikossa. Ja sitten oikeaa lihaa, sinua, parjataan. Eli älkää nyt mättäkö sitä punaista lihaa, eli nautaa, sikaa tai lammasta kuin puoli kiloa viikossa. Niin, ja katsokaa, että se on mahdollisimman vähärasvaista eikä tönkkösuolattua.

Olet mahtavaa ainetta. Olenko koskaan kertonut sitä sinulle? Olet kohtuuhintaista, täyttävää ja sinusta voi tuu-nata mikä ikinä lystää. Olet pehmeää ja muovattavaa, eikä jänne varmasti napsahda takahampaaseen. Sinut voi pyö-ritellä pyöryköiksi uuniin ranskalaisten kylkeen, livahdat yhtä mukavasti lasagnejauhepussin jatkeeksi tai pizzataiki-nan ja juustopedin lakanoiden väliin. Olet varma valinta, jolle harvoin muu kuin täyskasvissyöjä voi sanoa ei.

Otetaanpa tilanne elävästä elämästä. Nappasin sinut syliini lähimarketista seitsemänprosenttisena. Olit mie-doimmillasi. Ruskistin sinut, kaadoin kastikeaineet päällesi ja hölväsin joukkoosi valkosipulijauheet ja jauhelihamaus-teet. Sinun pitäisi maistua. Kaikkien noiden suojavarustus-ten alta sinusta oli kuitenkin aistittavissa raikas, hikinen jänteen aromi. Ja tämän herkuttelun jälkeen on siis viikon ”oikeat” ruoat syöty. Ei muuta kuin banaanit, pakastemar-jat ja korkeintaan vetiset kalapuikot kehiin. Jos sinulle nyt määrättäisiin kielto, voisin kuvitella sinun vientisi mustas-

sa pörssissä. Ei hyvää

päivää jos olisin hotkaissut sinut 9.5-prosenttisena sikanautana tai, oi

beibi, uhkeana 20-prosenttisena tositavarana. Siinä olisi jo terveysguru heristämässä sormea, kultaseni.

Kauanko meille on syötetty sinua? Koko ikämme. Siispä väitän seuraavaa: jos sinä olet pahasta, niin kaikki ne jo ala-asteella yhteiskunnan tarjoamat pyörykät ja pihvit ja ovat varmistaneet, että lähes me kaikki kuljemme nyky-ään ns. tuhon ja epäterveyden tietä. Meidät on kasvatettu tekemään väärin. Emme pääse enää tavoistamme. No, ei voi minkään. Jatkakaamme siis meille muovatun identiteetin toteuttamista. Olet turvassa, rakkaani.

Myönnän avoimesti: olen nisäkäs, uros ja petoeläin. En ehkä ole tappanut saalista itse, mutta olen lihanjalostajien ns. symphatizer. Tosijätkä ei kauaa rehuilla heilu. Se tarvit-see lihaa, tosilihaa. Kumpuan alkukantaisista metsästäjistä, jotka kantoivat lihakönttejä klaaneilleen. Periaate on sama ja ikuinen: maukas, rasvainen suudelma pyörii kielellä ja rauhoittaa nautiskelemaan hyvästä olosta ja vahvistavasta eineksestä oltiin sitten luolan perukoilla aikojen alussa tai kalsarisillaan taivaskanavien ääressä vetelemässä rattoisas-ti burgeria naamaan.

Runoilija Risto Rasalla on hyviä, napakoita runoja, rasahduksia. Tässä meikäläisen pikku rasahdus. Se ei ehkä ole maailman kaunopuheisin tuotos, mutta omistan sen sydämestäni sinulle, muruseni:

Jauheliha.

Eläimestä eläimeen.

Kudoksesta kudokseksi.

Elämä jatkuu.

Repikää siitä.

Tatu LehtoKirjoittaja on lihaa ikävöivä humanisti

”Olet mahtavaa ainetta. Olen-ko koskaan kertonut sitä sinul-le?

Paremmat eväätopettajanpöydän taakse

Miika Raudaskoski istuu opiskelijaedustajana kehitysryhmässä, jossa käsitellään opetusharjoittelu-jen sisältöjä. ”On hyvä, että harjoittelusta saa enemmän opintopisteitä. Kuitenkin, jos pääsee vasta kolmantena tai neljäntenä vuotena pedagogisiin opintoihin, tuleva malli saattaa venyttää opintoja kohtuuttomasti”, Raudaskoski kommentoi opetussuunnitelmaa

Kaikki mitä tarvitsetItä-Suomen yliopisto on yksi maamme suurimmista yliopistoista. Tarjoamme koulutusta 13 koulutusalalla ja liki sadassa pääaineessa tai koulutusohjelmassa. Tänäkin vuonna meille valitaan noin 3 000 uutta opiskelijaa – oletko sinä yksi heistä?

Filosofinen tiedekunta – Ihmisyyden ytimessä

Englannin kieli ja kulttuuriEnglannin kieli ja kääntäminenKulttuurintutkimusRuotsin kieliSaksan kieliSuomen kieli ja kirjallisuusVenäjän kieliYleinen kielitiedeLäntinen teologiaOrtodoksinen teologiaPsykologiaErityisopettajaKasvatustieteen ja aikuiskasvatus-tieteen asiantuntijakoulutusKotitalousopettajaKäsityönopettajaLastentarhanopettajaLuokanopettajaLuokanopettaja ja matemaattisten aineiden opettajaOpinto-ohjaaja

Tutustu koulutustarjontaan ja hae opiskelijaksi! www.uef.fi/hae

Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta – Luonnon ja teknologian liitto

Aineenopettaja ja luokanopettaja, matematiikka, fysiikka ja kemiaAineenopettaja, matematiikka, fysiikka ja kemia BiologiaFysiikkaKemistiKemistitutkijaMatematiikkaMetsätiedeSovellettu fysiikkaTietojenkäsittelytiedeYmpäristötiede

Terveystieteiden tiedekunta – Terveemmän huomisen tekijät

LääketiedeHammaslääketiedeFarmasia (farmaseutti ja proviisori)Terveyden biotieteetHoitotiedeRavitsemustiedeKansanterveystiedeLiikuntalääketiedeErgonomia

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta – Monitieteinen vaikuttaja

HistoriaKauppatieteetMaantiede ja ympäristöpolitiikkaOikeustieteellinen alaJulkisoikeusSosiaalitieteetSosiaalityöYhteiskuntatieteetTerveystaloustiedeSosiaalihallintotiedeTerveyshallintotiede

Lisäksi useita suomen- ja englanninkielisiä maisteriohjelmia

Lue opiskelutarinoita

UEF-lähettiläiden blogista:

www.itasuomenyliopisto.blogspot.fi

Mikä ala sinua kiinnostaa? Kerro

se meille ja voit voittaa lipun

Ilosaarirockiin!

Osallistu osoitteessa

www.uef.fi/kilpailu

8 Uljas 2 | 21. 2. 2014

Ajassa

Kuopiolaisten opiskelijajärjestöjen ideoima Winterfest kokosi kaupungin korkeakouluopiskelijat jälleen yhteen talvisen hauskanpidon merkkeissä. Lumi pöllysi ja laulu raikasi, kun haalarikansa otti toinen toisistaan mittaa muun muassa hankikeilauksessa ja kimppahiihtokisassa. Perinteikäs talvirieha on järjestetty aiempina vuosina Valkeisenlammella, mutta tällä kertaa kisailut päätettin siirtää opiskelijoiden kotijäälle Savilah-teen, jossa yliopistolaisten lisäksi opiskelevat pian myös Savonia AMK:n vei-jarit. – Maiju Pohjolainen, teksti & kuva

Winterfest saapui Savilahdelle

Petri Kurttila päihitti Markku Leinosen hankipainissa.

2 minuuttia ja 47 sekuntia ei riittänyt tandemhiihtokisan voittoon.

Vasemmalta alkaen: Anton Jaakkola päätti hurmata juryn vodkalla ja Pietari Kopper balalaikalla. Henri Sormunen tarttui sirppiin ja Ville Tuhkalainen vasaraan.

Insinööriopiskelijoiden INSSIsauna tarjosi makeat löylyt ja palju mukavan vilvoittelutuokion.

Jippii, lähes kaato!

Ihmiscurlingissa opiskelijakivi oli saatava lähelle nänniä.

Heput eivät aikoneet päivän saaliin perusteella vaih-taa kalastajan ammattiin.

Salibandy nauttii UEF:n kam-pusten opiskelijaliikunnassa suurta suosiota ja tuo yhteen opiskelijat ja ainejärjestöt. Eikä ihme, sillä sen hikeä kir-

voittava vauhti ja matala taloudellinen kynnys tekevät siitä täydellisen opiske-lijalajin.

Erityisen järjestäytynyttä toiminta on tällä hetkellä Joensuussa, jossa vuotui-nen salibandyliiga liikuttaa tänä vuonna peräti 17 joukkueellista opiskelijoita. Kampuksella pyörii toista vuotta put-keen kaksi eri liigaa, kovien joukkueiden Kilpaliiga sekä matalamman kynnyksen Rentoliiga. Tänä vuonna salibandyliiga on tehnyt yhteistyötä myös Savo-Karja-lan Salibandyerotuomarit ry:n kanssa.

Joensuussa liigakausi alkaa lokakuus-

sa ja huipentuu 4. huhtikuuta järjestet-tävään liigojen yhteiseen finaalitapah-tumaan. Joensuu on ollut edustettuna myös opiskelijoiden SM-kisoissa sekä kilpa- että rentotasolla, vieläpä kelpo menestyksellä.

Myös Savonlinnassa salibandy liikut-taa. Viikoittaisilla vuoroilla pelailee ker-ralla reilusti yli joukkueellinen opiskeli-joita. Etelä-Savossa harrastus on saanut joukkuetoiminnan muotoja: kampuksen innokkain porukka on ottanut viime vuosina mittaa mm. paikallisista diva-rijoukkueista. Lisäksi kampukselta on osallistuttu lajin OSM-kisoihin.

”Viime vuonna lähdettiin ensim-mäistä kertaa ja tänä vuonna uudestaan. Joukkue on kovatasoinen“, kertoo kampuksen liikuntavastaava Heidi

Hänninen.Kuopio on tällä hetkellä Itä-Suomen

yliopiston outo lintu, sillä sen sali-bandytoiminta on ollut viime vuodet laskusuunnassa. Kampuksen perinteikäs ja suosittu sählyliiga on yllättäen täysin jäissä. Kampuksen juuri valmistuneen lajiaktiivin Jukka Mähösen mukaan syy-tä voi hakea epäselvästä vastuunjaosta.

”Kenelläkään ei ole selkeää järjes-tämisvastuuta. On vain aina todettu, että nyt pitäisi liiga järjestää”, Mähönen toteaa.

Innostusta lajia kohtaan Kuopiossa on, se on hyvin tiedossa.

Kuopion hetkellisestä aallonpohjasta huolimatta UEF:n salibandyväki alkaa olla valmis kampusten väliseen toimin-taan, jota vuosien mittaan on välillä yritetty viritelläkin. ISYY:n hallituksen vapaa-ajan ja liikunnan vastaavan Mati-as Vainion mukaan oleellinen kysymys on, miten lajista innostuneet opiskeli-jat saadaan itse mukaan järjestämään toimintaa.

”ISYY:n tehtävä on omien resurs-siensa kautta mahdollistaa toiminnan

järjestäminen ja kehittäminen”, toteaa Vainio.

Tämä lieneekin keskeistä myös Kuopiossa, missä Joensuun kaltaista liikuntakerhotoimintaa ei ole.

Vainion pyöritellessä mahdollisuuk-sia yhteisen toiminnan järjestämiseksi esiin nousee muun muassa erillisen Sali-bandykerhon perustaminen. Kerho voisi hakea rahoitusta sekä ISYY:n budjetista että esimerkiksi hankeavustuksena.

”Rahasta homma ei sikäli jää kiinni”, Vainio linjaa.

Moottorina voisi aluksi toimia järjes-täytyneimmän toiminnan Joensuu, josta toimintaa koordinoitaisiin yhteistyössä Kuopion ja Savonlinnan vastuuhenkilöi-den kanssa.

Kerhotoiminta tietäisi hiukan paperi-hommia, mutta muutoin työmäärä ei Jo-ensuussa kasvaisi juurikaan. Kynnyksenä onkin lajiväen oma aktiivisuus: mikään liikuntatoiminta ei Itä-Suomen yliopis-tossakaan tipahda valmiina ylhäältä.

On intohimoisten opiskelijoiden omalla vastuulla saada toimintaa aikai-seksi.

Salibandya yli kampusrajojen

Salibandytoiminta on valmis nousemaan seuraavalle ta-solle UEF:n kampuksilla. Toiminnan kehittyminen kui-tenkin vaatii sekä aktiivisuutta opiskelijoilta että selkeän vastuujaon. Katsaus kampusten sisäiseen toimintaan pal-jastaakin kehityksen solmukohdan. – Teemu Silmu, teksti & Joona Sipi, kuva

Vauhdista ja vaarallisista tilanteista voitaisiin nauttia yhdessä yli kampusrajojen. Se edellyttää kuitenkin selkeää organisointia ja lajiaktiivien mukanaoloa. Tapahtumia ei tipahte-le taivaalta.

10 11Uljas 2 | 21. 2. 2014 Uljas 2 | 21. 2. 2014

Ajassa

Talouskriisi on komissaari, ja eurovaa-liehdokas Olli Rehnin (kesk.) mukaan saatu Euroopassa tasoittumaan. Arviol-leen hän hakee tukea komission käyt-tämästä viidestä talousindikaattorista koostetusta talouden ilmapiiriä kuvaa-vasta mittarista, Economic Sentiment indikaattorista, Iiris Penttilän suomen-noksen mukaan talouden perstuntumas-ta.

Indikaattoria Rehn kuvaa Euroopan talouden biorytmiksi. Komissio on hänen tarinassaan lääkäri, joka on osannut tehdä oikean diagnoosin ja annostella oikean lääkkeen, ja ilmapiiri on komissi-on mukaan parantunut huimasti niistä pohjalukemista, joissa se oli loppukesästä 2012.

”Kriisin taittamiseksi tehdyt toimet

ovat tuottaneet tulosta. Nyt on jatkettava uudistuksia.”

Tarvittavien uudistuksien perusteeksi hän esittelee Euroopan kasvukarttaa vuodelle 2014. Tumman vihreä väri kertoo hyvästä kasvusta. Tummimpia ovat Baltian maat, joista erityisesti Latvia nousee vahvasti. Suomi on Italian ja Ranskan tapaan hailakan vaaleanvihreä. Talouskurin politiikka on Rehnin mu-kaan ainoa oikea ratkaisu, mutta sitä ei ole harjoitettu tarpeeksi.

Rehnin luennoidessa Joensuun kampuk-sella 11. helmikuuta, olivat häntä vastassa Itä-Suomen vihreän vasemmiston aktii-vit.

”Toteutetun politiikan jäljet ovat kriisimaissa – Kreikassa, Irlannissa,

Espanjassa, Portugalissa – inhimilliseltä kannalta karmivia”, he muistuttavat jakamissaan esitteissä.

Dramaattisimman vastaäänen tarjoaa kuitenkin Theodoriksi itsensä esittelevä kreikkalainen vaihto-opiskelija.

”Kurjuus syvenee Kreikassa, työttö-myys kasvaa ja yhä useammat perheet putoavat köyhyyteen. Itsemurhat lisään-tyvät. Kokonainen sukupolvi on tuomittu ikuiseen velkaan ja hallitus heitti kansan toiveet roskakoriin. Kreikkaa on autet-tava oikealla tavalla, ei näin. Eurooppa tarvitsee elävää Kreikkaa!”, hän vetosi.

Rehn totesi tuntevansa voimakkaasti kreikkalaisten tuskan, ja arvioi, että jos olisi toimittu toisin, olisi Kreikan tilanne vielä huonompi. Hän viittaa lähinnä po-pulistisina pitämiinsä perussuomalaisten vaatimuksiin, että Kriisimaita ei tuettaisi. Lisäksi hän painottaa kriisimaiden omaa vastuuta.

Suomessa Theodorin linjoilla on puo-lueista ainakin Vasemmistoliitto, ja Olli Rehn onkin saanut kuulla kovaa höyky-

tystä vasemmalta.”Talouskurin sijaan vaadin julkisia

investointeja työttömyyskriisin ratkai-semiseksi ja rahaliiton rakenteellisten ongelmien korjaamista. EKP:n on voitava lainoittaa jäsenmaita suoraan ja Euroo-pan pankkijärjestelmää on uudistettava. Tämän lisäksi pitää aloittaa järjestelyt kriisimaiden velkojen alaskirjaamiseksi”, Vasemmistoliiton eurovaalien kärkieh-dokas Li Andersson toteaa.

Talouskriisin lisäksi Olli Rehn nostaa ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun eurooppalaisen politiikan toiseksi kärki-teemaksi.

Hän painottaa, että nykytilanteessa päästövähennykset ovat tulleet liian kalliiksi, eivätkä tulokset ole olleet riittä-viä. Hän myös painottaa, että Euroopan lisäksi muidenkin on osallistuttava.

”Tällä hetkellä Eurooppa aiheuttaa noin 10 prosenttia päästöistä. Vuoteen 2030 mennessä vastaava luku on tämän hetkisten ennusteiden mukaan enää 4-5 prosenttia.”

Voiko perstuntumaan luottaa?

Talouskomissaari Olli Rehn (kesk.) totesi luennossaan komis-sion tehneen oikean diagnoosin ja pelastavan Euroopan ta-louskriisistä. Vasemmisto ei usko häntä ja vaatii kriisimaiden velkojen alaskirjausta – Pasi Huttunen, teksti & Joona Sipi, kuva

Vihreä vasemmiston esitteet ja kyltit ottivat talouskomissaari Olli Rehnin vastaan Joensuun kampuksella 11. helmikuuta. Rehnin listaamien perusongelmien, talouskriiisin ja ympäristö-kriisin olemassaolosta vallitsee laaja yksimielisyys, mutta ratkaisukeinoissa yksimielisyyttä ei ole näkyvissä. Vasemmiston mukaan Rehnin kädet valuvat eteläeurooppalaista verta.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mukaan kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat ovat Suomessa kymmenen uhatuimman ammatin joukossa seuraa-van 10–20 vuoden aikana. Kauppatietei-den parista asiasta ollaan eri mieltä.

Etla julkaisi tammikuussa muisti-on, joka perustuu Oxfordin yliopiston tutkimukseen, jossa korvaantumisen todennäköisyys laskettiin yhdysvalta-laisille ammateille. Muistiossa on otettu huomioon yhdysvaltalaisten ja suoma-laisten ammattirakenteiden erilaisuus.

”Etlan arviolla ei ole vaikusta yli-opiston kauppatieteen opiskelijoille”, kertoo professori Matti Turtiainen, Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen johtaja.

”Arvio koskee suorittavan tason toi-mijoita, joiden työ jo nykyisellään osin korvautuu tietotekniikan myötä. Mitä tietotekniikan tuottamilla numeroilla sitten tehdään, onkin jo ihan toinen juttu ja edellyttää laajempaa ymmär-rystä asioiden syy-seuraussuhteista ja yhteyksistä liiketoimintaan, mihin yliopistotason kauppatieteen koulutus antaa erittäin hyvät valmiudet.”

Eniten laskentatoimea opiskelleet työllistyvät tilintarkastustoimistoi-hin, controllereiksi kaiken kokoisiin yrityksiin ja talouspäälliköiksi sekä talousjohtajiksi. Kirjanpitäjä voi Turti-aisen mielestä olla korvattavissa, mutta ekonomia ei koneella syrjäytetä.

”Kone ei korvaa ekonomia, kirjan-pitäjän se voi jossain määrin korvata. Tietotekniikan kehittyminen on jo kas-vattanut ja kasvattaa edelleen ekonomi-en työmarkkinakysyntää.”

Laskentatoimi on jo pitkään ollut suosituin kauppatieteen maisterin pääaine ja suosio säilyy vahvana ainakin lähitulevaisuudessa. Niin sanotuilla hiljaisilla signaaleilla on suuri merkitys työelämään edetessä.

”Suurimmat haasteet liittyvät niin sanottujen hiljaisten signaalien huo-maamiseen siitä, miten omaa osaamista on syytä työelämässäkin jatkuvasti ke-hittää työelämän tarpeiden ja toisaalta myös omien uraodotusten mukaisesti”, kertoo Suomen Ekonomiliiton tutki-muspäällikkö Juha Oksanen.

”Opintojen aikana on toki myös syytä jo tarkoin pohtia omia sivuai-nevalintojaan niin, että ne parhaalla mahdollisella tavalla tukevat hyvää työllistymistä. Esimerkiksi oikeustie-teellinen osaaminen on hyvin kysyttyä,” Oksanen arvioi.

10 uhanalaisinta ammattia1. Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät2. Tallentajat3. Valokuvatuotteiden valmistuksen proses-sityöntekijät4. Huolitsijat, tulli- ja laivanselvittäjät5. Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantun-tijat6. Pakkaus-, pullotus- ja etiketöintikoneiden hoitajat7. Luokittelijat ja laaduntarkkailijat8. Asianajosihteerit9. Mallit10. Palkanlaskijat

Lähde: Etla

Vielä tarvitaan laskennan ammattilaisia

Etla arvioi, että tekniikan kehittyminen tekee laskentatoimen ammattilaisesta pian uhanalaisen. Kauppatieteiden laitoksen johtaja Matti Turtiaisen mukaan arviolla ei ole vaikutusta yli-opiston kauppatieteen opiskelijoille. Tietotekniikan kehitty-minen sen sijaan kasvattaa ekonomien kysyntää työmarkki-noilla. - Jussi Turunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuvitus

”Kone ei korvaa ekonomia, kirjanpitäjän se voi jossain määrin korvata.

Itä-Suomen yliopiston johtoryhmän blogi paljastetaan julkisuuteen lukko-jen takaa. Uljas on jo tähänkin saakka välittänyt laajempaan julkisuuteen mie-

lenkiintoisimpia asioita UEF:n intraan salasanojen taakse piilotetusta yliopis-ton blogosfääristä, mutta nyt yliopisto on itsekin päättänyt ottaa askeleita

avoimempaan suuntaan.Johtoryhmän blogi siirtyy helmikuun

lopussa UEF-intrasta UEF:n julkiselle blogialustalle.

Johtoryhmälle tulee kaksi julkista blogia, suomen- ja englanninkielinen.

Pasi Huttunen

UEF:n johtoryhmä pois piilostaan

12 13Uljas 2 | 21. 2. 2014 Uljas 2 | 21. 2. 2014

Games for Health Finland-hanke kiilaa Kuopiota terveysvaikutteisten pelien keskukseksi. Toimialarypäs nojaa jo

ennestään vahvoihin terveys-, hyvinvoin-ti- ja ravitsemusosaamiseen, mutta niihin haetaan nyt lisäpotkua peleistä lainat-tujen ominaisuuksien ja teknologioiden avulla.

”Täällä tehdään paljon terveystekno-logiaa, fyysisiä laitteita ja ohjelmistoja terveyden ylläpitoon, mutta niiden käyt-tö on ihmisillä aina vaihtuvanlaista, aivan kuten kaikki terveyteen liittyvä. Eli yksi näkökulma aiheeseen on löytää keinoja, jotka saavat ihmiset pitämään huolta omasta terveydestään”, Kuopio Innova-tionin kehitysjohtaja Arto Holopainen kertoo.

Avainsana on täälläkin koukuttavuus.”Viihdepeliteollisuudessa keskeistä

on muun muassa koukuttavuus, se miksi pelejä pelataan. Yritämme nyt tuoda ter-

veyspuolelle niitä samoja ominaisuuksia ja saada ihmisiä koukuttumaan tervey-teen”, Holopainen maalailee.

Terveys-, lääke- ja ravitsemusalan osaamista Kuopiossa riittää, mutta peli-suunnittelun koulutus on vähäistä.

”Eritoten kampusten välillä olisi syytä uittaa tietämystä tännekin puolelle. Täältä ei löydy ihan siihen pelipuoleen, esimerkiksi pelimekaniikkaan tai – suunnittelun, edes yksittäisiä kursseja. Nyt niille olisi selkeästi ilmenemässä kysyntää”, Kuopion Innovationin asian-tuntija Tiina Arpola osoittaa sanansa Itä-Suomen yliopistolle ja joensuulaisille, jossa pelipuolen opetusta on useammilla koulutusasteilla.

Arpola ja Holopainen kannustavat myös muiden alojen opiskelijoita liitty-mään talkoisiin. Heidän mukaansa muun muassa tiedottamisen ja kasvatusalan taitajille on tilausta. Mukaan meneminen on tehty helpoksi, sillä Games for Health -hanke järjestää jälleen huhtikuussa

Game Jam -tapahtuman joka kerää yh-teen alan yritykset, opiskelijat, harrasta-jat ja tekijät.

”Game Jam on rajapinta, jonne kootaan kaikki asiasta kiinnostuneet”, Holopainen kertoo.

Tapahtumissa on muun muassa käy-tössä terveysalanlaitteita ja alan yritysten innovaatioita, joita osallistujat katsovat tuorein silmin. Esimerkiksi näin:

”Siellä on teknologiayrityksiä, jotka

ovat tuoneet sinne oman jo ammattilais-käytössä olevan tuotteen. Tarjoavat siitä tiedot osallistujien omiin ohjelmiin, ja sitten katsotaan mitä niistä saa aikaisek-si. Osa opiskelijoita on saanut tätä kautta työtarjouksia. Se on myös paikka osoittaa oma osaamista”, Holopainen kertoo.

Edellisessä tapahtumassa eräs ryhmä käytti muun muassa kuopiolaisen Myon-tecin valmistamia älysortseja tekemänsä pelin ohjaimena. Arpola painottaa myös tapahtumien hauskuutta.

”Hyvin vapaamuotoinen. Ensin kasaannutaan yhteen ja voidaan antaa

etukäteen jokin tietty aihe johon keskity-tään. Tiimit ovat muodostuneet ennalta ja alkavat työskentelemään. Ne jotka jäävät ilman tiimiä, etsivät keskustellen oman porukkansa.”

Tapahtumat ovat viikonlopun ajan yhdessä oppimisen tiloja.

”Siellä voi oikeasti oppiakin jotakin. Meillä ei ole niin tiukkaa rajausta tiimien välillä, vaan toisesta tiimistä voi osaaja käydä toisessa neuvomassa, eli siinä samalla opetetaan toinen toisia ja jaetaan tietoa”, Arpola jatkaa.

Game Jam –tapahtumat ovat vuosit-tainen jatkumo.

”Kerran vuodessa tammikuussa on Global Game Jam, johon osallistui nyt maailmanlaajuisesti kaikkian yli 20 000 ja Suomesta 640 osallistujaa 13 eri paikka-kunnalta. Nyt välillä on näitä paikallisia jameja, joissa syntyy uudenlaisia tiimejä, ajatuksia ja aihioita”, Holopainen kuvai-lee.

Huhtikuun jälkeisen jamin jälkeen seuraava on syksyllä, jonka yhteydessä Kuopiossa on myös alan foorumi.

”Aihioita esitellään ja kehitetään siellä edelleen, ja kun se globaalitapahtuma tulee taas vuoden päästä, niin se on jo semmoinen maailmanlaajuinen tilaisuus tuoda ne tuotokset esille”, Holopainen kertoo.Terveysalan Game Jam Kuopiossa 26. - 27.4. Lisätie-

toa osoitteesta: http://gamesforhealth.fi/events./

Terveyspelit etsivät tekijöitään

Pelit koukuttavat, terveelliset asiat eivät. Kuopiolainen Ga-mes for Health Finland -hanke pyrkii, että asiantila olisi toi-sin. Kuopio on yksi Euroopan virallisista terveyspelien kuu-mista pisteistä. Se on tuonut alueelle jo joitakin yrityksiä. Nyt kutsu kuuluu myös opiskelijoille, alan seuraava Game Jam järjestetään huhtikuussa. – Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

”Yritämme nyt tuoda ter-veyspuolelle niitä samoja ominaisuuksia ja saada ih-misiä koukuttumaan ter-veyteen.

Kuopio Innovationin asiantuntija Tiina Arpola ja kehitysjohtaja Arto Holopainen tähyävät yliopiston suunnalta tekijöitä ja osaanottajia Kuopiossa viritteillä olevaan terveyspeliealan klusteriin. Huhtikuussa taitojaan pääsee kokeileemaan Game Jamissa.

YOU LEARN YOUR WAY

ABI – ALOITA VAIKKA HETI!AVOIMESSA YLIOPISTOSSA tarjolla lukemattomia opintoja, joita voit opiskella missä vain, milloin vain. Voit kätevästi• HYÖDYNTÄÄ välivuoden• TUTUSTUA yliopisto-opintoihin • OPISKELLA tutkintotavoitteisesti

ADUCATEAVOIN YLIOPISTO

© Tuomas Pöyry

www.uef.fi/avoinyliopisto

www.peeassaravintolat.fi

OpiskelijaedutPeeÄssän ravintoloissa

Meidät löydät myös Facebookista!

I n g o o d c o m p a n y

Edut voimassa su-to 31.5.2014 saakkaEtu henkilökohtainen, opiskelijakorttia näyttämällä ei voi yhdistää muihin alennuksiin.

MEMPHIS• Á la carte annoksista -10%

FRANSMANNI• Á la carte annoksista -10%

AMARILLO• Á la carte annoksista -10%

RUSTIK• Á la carte annoksista 10%

HESBURGER Sokos, Prisma Kuopio, Ykkösrasti ja Iisalmi• Isommat ranskalaiset ja isompi juo-ma normaalihintaisen aterian ostajalle

BUFFA Prisma Kuopio• Pizzabuffa 7,50 €

ROSSO Kuopio, Iisalmi ja Varkaus• Á la carte annoksista -10%• Kuopion Rossosta Pannupizzat ja pastat 10 €

ROSSO EXPRESS Ykkösrasti• Pizzat, pastat ja wokit -10%

SOKOS HOTEL VESILEPPIS• Á la carte annoksista -10%

TIINA KIVINEN ARTO VÄISÄNEN

Joensuun taidemuseo ONNI Kirkkokatu 23

Avoinna: ti, to-su 11-16, ke 11-20Liput: 3-5 €, alle 7-vuotiaille vapaa pääsy

&

Arto

Väi

säne

n, L

intu

suoj

elus

201

3Ar

to V

äisä

nen,

Lin

tusu

ojel

us 2

013

Naistenpäivänä 8.3. kaksi naista yhden hinnalla! Popup-kahvila & opastuksia. Ohjelma netissä.

16.1.-27.4.

Onko tässä tuleva mainospaikkasi?

Uljas tavoittaa opiskelijat Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa.

Uljas ilmestyy 21.3.

14 15Uljas 2 | 21. 2. 2014 Uljas 2 | 21. 2. 2014

16 17Uljas 2 | 21. 2. 2014 Uljas 2 | 21. 2. 2014

Julkisessa sanassa syrjäytyneistä nuorista huolestunut eliitti ja aikuiset toistavat sivutuotteenaan mielikuvaa laiskasta, eristäytyvästä, uhmakkaasta nuorisosta. Heistä ei ole mihinkään. Stereotypi-oissa pojat ovat pidättelyongelmaisia kouluammuskelijoita ja aivokuolleita

hormonipaukkuja, tytöt puolestaan ovat vinoutuneet sadistisiksi hikipingoiksi ja manipuloiviksi kännihuo-riksi. Kaikki paha on totta, onhan?

Onko tavallinen nuori kotonaan kilpailuyhteis-kunnassa? – seminaarissa Juha Siltala puhui helmi-kuussa Kolilla suurelle yleisölle. Siellä ennakkoluulot nuorista saivat turpasaunaa niin virkamiesten kuin tutkijoiden taholta. Mitä meidän todella tulisi tietää 15-30 -vuotiaista nuorista ja nuorista aikuisista?

Siltalan mukaan nuoria voi ymmärtää ainoastaan ymmärtämällä rakenteita.

“Elämme risteyskohdassa, jossa keskiluokkais-tumisen tarina on muuttunut silppuhalpatyön tarinaksi. Elämää on vaikeampi hallita kuin ennen”, Siltala pohtii.

Siltalan laaja nuorisotutkimus Nuoriso - mai-nettaan parempi?, ei ujostele etsiä syitä syyttelyä syvemmältä. Aineellisen yltäkylläisyyden lomassa on ristiriidan haamu. Emmekö me voikaan hyvin?

Siltalan mukaan tuudittaudumme harhaan, koska emme halua nähdä olennaista.

“Maailmanmarkkinoilla mikään ei enää näytä kannattavan ”, Siltala pudottaa.

Globaalissa työn ja pääoman ylitarjonnassa koulu-tusta ei palkita enää entiseen tapaan.

Odotushorisontti on muuttunut. Toivottomuus ja näköalattomuus on länsimaissa vallannut mieliä.

Siltalan näkemyksessä ongelma on lyhyiden voit-tojen ehdoilla toimivasta maailmantaloudesta, joka tekee tulevaisuudesta ennakoimattoman, työehdois-ta epävarmoja ja pakottaa alentamaan palkkatasoa.

“Eivät nuoret pelkää oikeita töitä. He unelmoivat vakituisesta työpaikasta, asunnosta ja perheestä. Työnantajaan haluttaisiin sitoutua, jos sellainen vain löytyisi”, Siltala kertoo.

Halutut arvot kuulostavat tulevan kuin suoraan halinalleilta?

“Perhe ja ystävät yli kaiken, ahneita ovat vain mitä-tön vähemmistö.”

Nuorten hyvyyden luulisi heijastuvan myönteise-nä viestinä myös yhteiskunnan huipulta?

Talouseliitin viesti toistuu Siltalan mukaan kaikis-sa länsimaissa seuraavasti:

“Teidän pitää kilpailla ahneemmin! Nykymaail-massa vain huiput pärjäävät.”

Siltala ei hyväksy hokemaa.“Eliitin rohkaisukeino on väärä. Paremmin toimisi

muistutus: keskinkertaisenakin täällä on voinut aina elää. Työn kysyntä ja tarjonta täytyisi saada kiertä-mään uudella tavalla, se on nuorten kannalta suurin kysymys.”

Täytyisi siis muuttaa paitsi asenteita, myös raken-teita?

“Toimiva yhdistelmä on aina markkinoiden ja säätelyn käsikopelolta haettu kompromissi. Ei se ole mitään dramaattista vaihtelua Pohjois-Amerikan ja Pohjois-Korean välillä, jos haetaan järjestelmille

toimivaa hyvän kierrettä”, Siltala valaisee.Siltalan mukaan nuoret hyväksyvät kilpailun tosi-

asiana, mutteivät halua sitä. Kamppailu niukkenevis-ta resursseista muuttuu ankarammaksi pakon edessä. Kovin paine on nuorilla miehillä.

Pienistä ikäluokista huolimatta työmarkkinoilla on ylitarjontaa. Teollisuuden supistuminen ja auto-matisointi ovat vähentäneet eniten perinteisiä mies-työpaikkoja. Silti pitäisi pärjätä ja perustaa perhe.”

“Nuori mies on haavoittuva ja hauras. Hän joutuu kohtaamaan raskaimmat haasteet miehiselle päte-vyydelleen juuri silloin, kun hän on heikoimmillaan.

Hän ei ole paha tai väkivaltainen, hänen selviytymis-keinonsa vain ovat olleet niukat.”

Siltala näkee toivonkipinän runsastuneissa sosiaa-lisissa taidoissa, osataan jo hakea vertaistukea.

“Kasvanut solidaarisuus ja empatia voivat vähen-tää miesten keskinäistä katkeruutta työ- ja pari-suhdemarkkinoilla. Riski on elämän kääntymisessä nollasummapeliksi, jossa vain voittajalla on oikeus omanarvontuntoon.”

Nollasummapelillä voi Siltalan mukaan olla synkät kasvot.

“Kun nörtiltä viedään miehuus, hän voi päätyä kouluampujaksi.”

Siltalan mukaan sosiaalinen luottamus on talous-kriisin aikana notkahtanut myös hyvinvoivilla nuo-rilla, vaikka omakohtaiseen tulevaisuuteen jaksetaan

Historian professorin ja psykohistorioitsijan Juha Siltalan mukaan taantu-missa eliitti on kautta historian löytänyt syyllisen nuorista. Aikamme ei tee poikkeusta. – Tenho Kiiskinen, teksti & Petteri Tikkanen, kuvitus

Nuoret- Ikuiset syntipukit?

“Elämme risteyskohdassa, jossa keskiluokkaistumisen tarina on muuttunut silppuhalpatyön tarinaksi.”

”Opiskelu kannattaa kui-tenkin, vaikka ei välttä-

mättä sillä tavalla kuin odottaa.

Keho olen minä

Kirjailijana ja ateistina tunnettu Christo-pher Hitchens poltti elämänsä aikana kynttilää molemmista päistä, koska se hänen omien sanojensa

mukaan tuotti hänelle oikein lämmit-tävää valoa. Hän kuoli 62-vuotiaana. Ennen uloskirjautumistaan Hitchens kirjoitti Vanity Fair -lehteen pohdinto-jaan elämästä ja kuoleman läheisyydestä. Nuo kolumnit on koottu tänä vuonna suomeksi ilmestyneeseen kirjaan Kuole-vaisuus (2014). Hitchens kuvaa tarkka-näköisesti ja ilman tunteilua matkaansa terveestä maailmanmiehestä Kasvainky-län asukiksi.

Ruokatorven syöpää sairastanut Hitchens ehti elämässään matkustaa toi-mittajana miltei kaikkiin kuviteltavissa oleviin kriisipesäkkeisiin ja kirjoittaa rie-naaviksi syytetyt teokset sekä Yhdysval-tain ulkoministeri Henry Kissingeristä (The Trial of Henry Kissinger) että mo-nille lähes pyhimysmäisestä nunnasta, Äiti Teresasta (The Missionary Position: Mother Teresa in Theory and Practice).

Mihin Hitchensin kaltainen juma-lienkieltäjä laittoi toivonsa ja uskonsa sen jälkeen, kun hän sai tietää sairasta-

vansa samaa tautia, johon hänen isänsä kuoli 79-vuotiaana? Hitchens ei uskonut yliluonnolliseen ollessaan terve. Hän ei yksinkertaisesti kokenut että jokin, mitä hän piti epätotena ja älyllisesti laiskana, voisi olla hänelle hyödyllistä. Miksi kuolemaa tehdessä täytyisi tinkiä periaatteistaan? Hitchens ei myöskään ollut yllättynyt sairastumisestaan.

”Olen tiennyt polttavani kynttilää molemmista päistä ja todennut sen usein luovan oikein miellyttävää valoa. Juuri siitä syystä en kuitenkaan voi nähdä itseä-ni läimimässä otsaani järkytyksen vallas-sa tai kuulla itseni vaikeroivan miten epä-reilua tämä kaikki on: olen jo jonkin aikaa uhitellut Viikatemiestä suuntaamaan jonkin liikenevistä teristään minua kohti, ja nyt minut peittoaa jokin niin ennalta-arvattava ja banaali asia, että jopa minua pitkästyttää”, Hitchens toteaa.

Hitchensin suurimpia oikkuja oli helposti kyllästyminen, ja hän ilmoittikin naut-tineensa juomisesta ja tupakoinnista, koska se sai muut ihmiset vaikuttamaan vähemmän tylsiltä. Hän halusi aina venyttää meneillään olevaa hetkeä, iltaa, keskustelua.

Syöpää sairastavalle ihmiselle kerrotaan Hitchensin mukaan usein

tarinoita jostakin tutusta, jolla on myös ollut syöpä. Tällaiset tarinat ovat usein pahasti masentavia tai mieltä ylentäviksi ja toiveikkaiksi tarkoitettuja. Oma vaiva tuntuu usein niin ainutlaatuiselta, että sen suhteen muuttuu melkein jonkinlai-seksi elitistiksi. Hitchens kertoo, että ke-hon rappeutuessa havaitsee itse asiassa olevansa keho.

”Ei ole erityisen hauskaa tuntea vii-meistä piirtoa myöten, miten tosi onkaan se materialistinen väite, että minä en omista ruumista, minä olen ruumis.”

Eniten ahkeraa puhujaa ja luennoit-sijaa harmitti puhekyvyn menetys ja ajoittainen muuttuminen ”lapsellisen (tai kenties porsasmaisen) kimeäksi vingunnaksi”. Kun ei voi puhua, se tuntuu persoonan osittaiselta ampu-taatiolta. Terveyden lailla kykyä tuottaa puhetta arvostaa vasta sitten, kun sen on menettänyt. Enemmän kuin parannusta, Hitchens halusi takaisin ilmaisunvapau-tensa.

Hän kirjoittaa pistävästi kuinka ihminen ei ole todella elänyt, ennen kuin on lukenut uskovaisten verkkosivuilta, että hän on sairastunut syöpään jumalan-pilkkansa takia ja tulee vielä kokemaan helvetin kidutukset.

”Kostonhimoisen jumaluuden aseva-raston täytyy olla surkuteltavan surkas-tunut jos hän ei muuta keksi kuin juuri minun ikääni ja ´elämäntyyliini´ sopivan syövän. Jos väität, että jumala säätää kelle kuuluu mikäkin syöpä, sinun on myös selitettävä miksi niin monet lapset sairas-tuvat leukemiaan.”

Hitchens herättää henkilökohtaisella te-oksellaan kysymyksen, kuinka kuolemaa on soveliasta kuvata. Esimerkiksi Suo-messa keskustelua herättivät Yhteisvas-

tuukeräyksen mainoskuvat, joissa luki: Osta hyvä kuolema. Taustalla on ajatus siitä, että hyvä kuolema on yhtä tärkeää kuin hyvä elämä. Laadukas saattohoito ja tuki elämän loppuvaiheessa kuuluvat kaikille. Kuolemaa käsittelevät kuvat tulivat viestillään luultavasti hieman liian lähelle.

Hitchensin erinomainen kirja on yksi osoitus siitä, että kuolemasta puhumisen ei tarvitse kuitenkaan olla jotain kauhis-tuttavaa, sillä ihmisen elämässä mikään ei ole sen varmempaa.

”Oma vaiva tuntuu usein niin ainutlaatuiselta, että sen suhteen muuttuu melkein jonkinlaiseksi elitistiksi.

Kuolema on maailman varmin asia. Silti se on aina yllätys. Kirjailija ja ateisti Christopher Hitchens ei luopunut periaat-teistaan, ja ottanut kuolinvuoteellaan jumalaa vastaan. Sen sijaan hän kirjoitti terävästi kuolemansa lähestymisestä ja siitä, kuinka ilmaisunvapauden ja puhekyvyn merkityksen ymmärtää vasta sitten, kun niitä ei enää ole. - Jussi Turunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuvitus

– ateistin mietteitä Kasvainkylästä

Loppu on kuin aika ennen alkua

Uskon, että kuoltuani pääsen samaan tilaan jossa olin, ennen kuin synnyin. Mielestäni lohdul-

lisimpia lukemiani katkelmia kuolemasta on peräisin kirjailija Mark Twainilta: ”En pelkää kuolemaa. Olin kuollut miljardeja vuosia ennen syntymääni, enkä kokenut siitä pienintäkään epämukavuutta.”

Jotkut eivät pidä lopullisen pimeyden ajatuksesta. Ihmisen elämä ja sielu ansait-sisivat loputtuaan jotakin enemmän kuin ikuisuuden tyhjyydessä. No, kärjistämis-tä kaihtamaton Twain tokaisisi tähän: ”Taivaaseen mennään suhteilla; jos sinne mentäisiin ansioiden mukaan, jäisitte te portin taakse ja koiranne menisi sisään.”

Kommentti | Arvailua vain

18 Uljas 2 | 21. 2. 2014 19Uljas 2 | 21. 2. 2014

Itä-Suomen tutkintotehtaan liukuhihnalle otetaan ensi syksynä kasa uutta työvoimaa ja yliopistolain mukaan on samalla liityt-tävä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskun-taan (ISYY). Valtio kannustaa voimakkaas-ti katsomaan tätä vain välttämättömänä

pahana. Kunnollinen nuori kansalainen ottaa opin-tolainaa ja suorittaa opinnot nopeasti, jotta pääsee töihin, ihan mihin tahansa töihin. Sitten hän ottaa asuntolainan ja ostaa tavaraa, ihan mitä tahansa tavaraa. Kun palkka ei riitä, hän ottaa kulutusluoton ja tosi-tv –ohjelma auttaa sinuiksi velkaantumisen kanssa. Kaikesta saa S-bonusta, joten se on todella kannattavaa.

Päättäjät hoitavat puolestamme valtion tär-keimmän tehtävän, luottoluokittajien tyytyväisenä pitämisen. Riittää, että noin kolmannes kansasta saa ne palleilleen muutaman vuoden välein äänestettyä.

Eihän tämä kovin toimivalta kuulosta tässä talou-dellisten ja ekologisten megakriisien kurituksessa.

Tutkijaliitto sattui sitten lähettämään meille arvostelukappaleen Eetu Virenin suomentamasta Gilles Deleuzen teoksesta Spinoza. Käytännöllinen fi losofi a (2012). Kirja muistuttaa, että todellisuus on paljon, paljon armottomampi.

Aikansa vittumainen jätkä, Baruch Spinoza (1632-1677) sai kenkää juutalaisyhteisöstään muun muassa väitteestään, etteivät sielu ja ruumis ole toisistaan erillisiä. Hänelle luonnonoikeus on kollektiivinen oikeus, joka on täysin luovutta-

maton: Oikeutta ei voida luovuttaa suvereenille, vaan oikeuden puolustaminen on aina kunkin oma yhteinen asia. Margaret Thatcheria siteeraten: yh-teiskuntaa ei ole! Thatcherin one-lineriin vain tulee Spinozalta lisäys: yhteiskuntaa ei ole, jos emme sitä yhdessä rakenna.

Ajatus suve-reenin välttä-mättömyydestä, jotta kaikkien sota kaikkia vastaan vältettäisiin, joutaa tunkiolle. Se, että

luovutamme vallan jollekin meitä ”edustavalle”, ei vähäisimmässäkään määrin vapauta meitä vastuus-ta, kun se ”edustaja” tunaroi. Ja se tunaroi.

Markkinavoimien pillastumisen välttämiseen tarkoitetussa kielessä vastuu tarkoittaa, että vas-tuullista on olla turpa kiinni, hyväksyä, mennä töi-hin, ostoksille, ottaa lainaa ja ostaa osakkeita. Se on paljon helpompi vastuu kantaa kuin Spinozan meille lykkäämä hirvittävä vastuu, jota ei voi paeta.

ISYY, EU, valtio ja kunta ovat rakennelmia, joiden tehtävä on kerätä ja jakaa rahaa. Yhteiskunta, esimerkiksi opiskelijaliike on aivan eri asia. Se elää ja muuttuu meidän toimiemme mukaan, eläessäm-me elämäämme. Karmaiseva, jokaisen yhteinen ja hallintorajoille sokea vastuumme on rakentaa sitä koko ajan.

Pasi HuttunenJoensuun kampustoimittaja

Emilia Sillanpää - Lukion 4.lk.- Uskon olevani Joensuussa, en naimisissa eikä minulla ole lapsia. Toivottavasti olen mielekkäässä ansiotyössä ja saan toteuttaa itseäni. Uskon aika vahvasti, että tämä toteutuu.

Milja Tolonen - Lukion 2.lk.- Siinä vaiheessa olen toivottavasti jo päässyt jatko-opintojen jälkeen töihin ja minulla on jonkinlainen perhe. Aion ammatti-korkeaan lukion jälkeen.

Eetu Pesonen - Lukion 3.lk.- Olen joko täällä, tai sitten Jamaikalla soittelemassa kitaraa. Jos vaikka tulee lottovoitto!

Uljas kyseli tulevaisuudesta Joensuun Nor-maalikoulun ja Lyseon lukion oppilailta. -Jenni Karjalainen, teksti & Joona Sipi, kuvat

”Oikeuden puolusta-minen on aina kunkin oma yhteinen asia

Opiskelijan vastuuKolumni | Kunnon kansalainen

Missä olet vuonna 2024?

Iida Lehtinen - Lukion 2.lk.- Olen varmaan naimisissa ja todennäköisesti mukana politiikas-sa, olen nytkin demarinuorissa. Aika todennäköisesti näin käy.

edelleen uskoa.Onko tuossa tai muissa asenteissa nähtävissä

eroa vanhempiin? Nuorisotutkijan mukaan on. Siltala näkee, että nautinnonhaluista elämäntapaa avioeroineen ei tuomita, mutta itselle sitä ei kaivata.

“Halutaan vakauttavia tekijöitä. Parisuhteissa pysytään tiukemmin, uskollisuus on arvokasta. On etäännytty kauas arvomaailmasta, jossa oli muotia, että kaikki ovat kaikkien kanssa. Nyt haetaan siteitä irtokokemuksien sijaan.”

Ihmissuhteiden vakavuus heijastuu lupauksen pitämisessä ystävälle, joka on nuorten tärkein arvo.

“Täytyy olla joku, joka ei petä. Suhteiden hinta tiedetään.”

Kyynisyys ja itsekeskeisyys vähenevät.“Häpeän tilalle on astunut kyky innostua ja nol-

lata rooliodotuksia.”Siltalan mukaan hyvän kierteen syntymistä talo-

uteen haittaa yksipuolinen näkemys siitä, mikä on tuottavaa. Pelkät kustannussäästöt ovat näköalat-tomia ja johtavat vain bulkkihintakilpailuun. Siltala epäilee, tokko nykyinen talouskonsensus hyväksyisi kysynnän käynnistämistä julkisilla investoinneilla infrastruktuuriin, hoitamiseen ja opetukseen, uusi-en energialähteiden tuotteistamiseen ja perustut-kimukseen. Siten luotaisiin kunnollisia työpaikkoja tarpeellisille aloille, joille nuoret myös haluaisivat kouluttautua. Talouden elpyminen loisi markkinoi-ta ja investointitarvetta myös yksityiselle sektorille. Nykymaailmassa automatisointi esiintyy vain kes-kiluokkaisten työpaikkojen katona, ei mielekkäiden töiden mahdollistajana.

Prekarisoituminen sijaisuuksina, vuokratyönä ja pakkoyrittäjyytenä on nöyryytys, jossa liian moni elää.

“Työttömyys on sukupuolten välillä tasoittunut tämän laman aikana”, Siltala kiteyttää.

Siltalan mukaan Suomi alkoi suistua pois yhteis-kunnallisen eheyttämisen ihanteesta 90 - luvulla

eliitin korostaessa eriarvoisuuden oikeutusta.“Vaikka pääomaliikkeiden vapauttaminen tuotti

kasinotalouden 1980-luvulla, vuosikymmen oli vielä hyvinvointivaltion huipentuma ja työelämässä kaiholla muisteltu hyvä aika.”

Mitä sitten tapahtui?“Kokonaisuudesta huolehtimisen tilalle astui

meilläkin vastuuttomuus muusta kuin omasta tuloksesta. ”Voittaja ottaa kaiken” -ajattelu edustaa pelkoa. Voittajat kokevat syyllisyyttä tiedostaen riippuvuutensa. Silloin on syytettävä riippuvai-siksi vaikkapa nuoria. Todellisuudessa suurimmat voittajat ovat ympäri maailman voittaneet yksityis-tämisissä ja yritysjärjestelyissä. Ei heillä kaikilla ole ollut kovin luovaa panosta, ainoastaan pelisilmää järjesteltäessä vanhoja omaisuuksia.“

Onko eliitin tarpeeton kovuus siis yritystä olla uskottava omissa silmissään?

“Kyllä. Viime vuosikymmenet ovat olleet kaik-kialla länsimaissa tulonsiirtoa alhaalta ylös, pois keskiluokalta, köyhiltä ja julkisista palveluista. Kuka onkaan lopulta Maker ja kuka Taker?”, Siltala kysyy.

Siltala katsoo seurailevansa näissä argumenteis-saan amerikkalaisen keskustelun valtavirtakolum-nisteja Robert Reichia ja Paul Krugmania, jotka ovat arvostettuja ekonomisteja.

Mitä kannustavaa nuorelle voisi sanoa kaiken masentavuuden keskellä?

“Opiskelu kannattaa kuitenkin, vaikka ei välttä-mättä sillä tavalla kuin odottaa.”

Annettaisiinko jo arvo nuorellekin?

”Paremmin toimisi muistu-tus: keskinkertaisenakin

täällä on voinut aina elää.

”Rituaalit tekevät vainoharhaiseksi kun on pakko toistaa jonkin tekemistä. Toisaalta rituaaleista saa itseluottamusta silloin, kun ne auttavat onnistumaan.

Tenttirituaaleja, taikauskoa ja tapoja

Tenttipäivänä pitää olla mukana tietty keltainen viivoitin, esseetä kirjoitta-essa on kuunneltava aina samaa Beet-hovenin konserttoa, eikä esitelmästä tule mitään elleivät jalassa ole juuri oikeat siniset sukat. Kummallista, mutta totta. Valmistautuva ihminen

ei kaihda keinoja saattaa itsensä hyvään tilaan haasteen edessä.

Mainitut esimerkit kuuluvat kyselyssä esitettyihin nykyajan rituaaleihin. Juttua varten kyseltiin erilaisia rituaaleja ja taikauskoisia käsityksiä Joensuun kampuk-sen opiskelijoiden keskuudesta. Miksi rituaaleja vielä käytetään? Opiskeluun liittyviä rituaaleja on melkein jokaisella, mutta on eri asia, tunnistaako piintyneitä tapojaan rituaaleiksi.

”Itse otan aina silmälasit mukaan tenttiin. Minulla on ajolasit, eli en oikeastaan tarvitsisi niitä kirjoittaessa. Olen kuullut, että muillakin on tapana ottaa turhat lasit mukaan tentteihin”, kertoo Taina Jauhiainen taikaus-kon rippeistään.

Myös musiikkitieteen opiskelijalla Antti Sillanmäel-lä on tentteihin liittyvä tapa:

“Otan aina tenttiin mukaan kuusi varakynää. Ei tästä varmaan mitään varsinaista hyötyä ole, mutta onpahan kynä jos muut sattuvat hajoamaan.”

Kaikkia rituaalit eivät kuitenkaan ole tavoittaneet. Yleistä kielitiedettä pääaineenaan lukeva Laura Hirvo-nen pudistelee päätään, kun alan kysellä taikauskoisista uskomuksista.

”Ei niitä oikeastaan ole, ei ainakaan mieleen tule. Ellei sitten ihan yleistä neuroottisuutta lasketa. Käyn kotoa lähtiessä varmistamassa, että hella on pois päältä, vaikkei sitä olisi käytetty kolmeen viikkoon ja sähkölait-teiden johdot otan pois seinästä.”

”Varsinaisia opiskeluun liittyviä uskomuksia minulla ei ole, mutta luen aina tentteihin nimenomaan keittiön-pöydän ääressä,” luokanopettajaksi opiskeleva Sanna-

Mari Savolainen kertoo.”Teen myös aina muistiinpanot kaikesta lukemasta-

ni. En osaa enää valmistautua tentteihin muulla tavalla, koska olen toiminut näin lukioajoista lähtien.”

Myös pääaineenaan kulttuuriantropologiaa lukevan Liisa Näpärän koerituaali juontaa juurensa lukiosta.

”Minulla oli lukiossa aina samat isot korvakorut kor-vissa kun tein koetta. Jos ne joskus jäivät kotiin, tuntui heti, ettei koe voi mennä hyvin.”

Vieläkö korvakorut ovat mukana kuvioissa?”Ei, päätin ylioppilaskirjoitusten jälkeen, etten käytä

niitä enää yliopistossa. En halua, että teen pakonomai-sesti jonkin asian aina samalla tavalla. Rituaalit tekevät vainoharhaiseksi kun on pakko toistaa jonkin tekemistä. Toisaalta rituaaleista saa itseluottamusta silloin, kun ne auttavat onnistumaan.”

Perinteentutkimuksen lehtori Kirsi Laurén valottaa, miksi taikausko kukoistaa edelleen yliopistoympyröis-sä, vaikka tieteen luulisi selättäneen kaiken maailman uskomukset jo aikaa sitten:

”Kulttuuriset tavat ja myyttiset uskomukset muuttu-vat hitaasti, hitaammin kuin ympäröivä maailma. Kaik-kea ei edes haluta selittää. Ihmisellä voi myös olla halu uskoa yliluonnollisiin voimiin ja saada niihin yhteys.”

Nykyaikana rituaalit eivät välttämättä edes liity tai-kauskoon. Joskus kyseessä on hyväksi havaittu tapa, joka helpottaa arkista toimintaa. Laurén nostaa esiin saman rituaalien toistamiseen liittyvän pulman:

”Arjen uskomuksia on paljon. Ei ole epätavallista, että esimerkiksi tenttiin tai kokeisiin mennessä on laitettava aina tietty paita päälle, jotta koe menisi hyvin. Jos paita ei jostain syystä olekaan käytettävissä, on vaarassa, että tentti menee pieleen.”

Toisinaan nykypäivän opiskelijoiden uskomukset ovatkin itsetuntemusta, perusteltuja ja käytännöllisiä tapoja. Miika Mertanen, pääaineena mediakulttuuri ja viestintä, kertoo opiskelukäytännöistään:

“Nykyään teen koulutöitä vain kirjastolla. Kotona on liikaa ärsykkeitä, tiskitkin tuntuvat kiinnostavammilta kuin tenttiin lukeminen.”

Aika fiksulta kuulostaa. Löytyykö tästä haittapuolia?“Ei tähän mennessä ainakaan. Tietysti joka päivä

pitää tulla kotoa kirjastolle, mutta hyöty korvaa haitat.”Lopulta taikausko jättää siis kohtalaisen positiivisen

mielikuvan. Uskomusten avulla tai ilman, mutta tenteis-tä tulee rivitolkulla vitosia ja opiskelu luistaa. Perinne-tutkija Laurénkaan ei koe kärsineensä opiskeluaikaisesta tenttirituaalistaan, päinvastoin:

”Minulla oli opiskeluaikoina pieni lapinpöllökaula-koru, jota ilman en koskaan mennyt tenttiin – mitä olisi-kaan tapahtunut, jos pöllö olisi kadonnut. Olisivatkohan maisterinpaperit jääneet vain haaveeksi?”

Vanhoja suomalaisia uskomuksia löytyy kun alkaa kaivella. Siinä missä nykyään uskotaan tietyn kynän tuovan onnea tentissä, ennen vanhaan pidettiin yhden päätäin löytymistä

omasta päästä rikastumisen merkkinä. Useampi täi taas aiheutti köyhtymisen.

Leivän asettamiseen pöydälle liittyi myös rituaali: sitä ei saanut koskaan asettaa makaamaan väärin päin. Vaikka olisi lapsi ollut tulessa, oli leipä ensin asetet-tava oikein päin ennen kuin riensi taaperoa pelasta-maan.

Rituaalit eivät olleet ainakaan turhan vaivattomia. Joka juhlapäivänä piti pöytä nostaa ruuan jälkeen kolmasti ilmaan huonon onnen välttämiseksi. Jos taas tahtoi köyhyydestä eroon piti sekä ampua kohti jokaista huoneen nurkkaa että huutaa ”pois haukat kaapin päältä.”

Jos samaa yrittää nykyajan opiskelija-asunnoissa saattaa köyhyyden lisäksi hyvinkin lähteä asunto.

Lähteet:

Lykyn avain – 999 vanhaa taikaa ja uskomusta, toim. Juha Nirkko.

SKS 1991.

Virtanen, Leea: Arjen uskomukset. WSOY 1994.

Kainalo | Ennen näin.Esi-isiemme päiviä rytmittivät erilaiset uskomukset ja rituaalit, jotka nykyihmisis-tä voivat tuntua järjettömiltä. Nykypäivän ihminen osoittaa olevansa rituaaleilleen uskollinen myös akatemiassa. Uljaan kyselykierroksen perusteella tosin vaikuttaa, että magia ei ole se juttu, vaan käytäntö, valmistautumiseen liittyvät uskomukset ja totuttu tapa on mikä ratkaisee rituaalissa roikkumisen. – Siina Sorvali, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

Olipa kerran uskomus

20 21Uljas 2 | 21. 2. 2014 Uljas 2 | 21. 2. 2014

Hyppääjät hyppää, opiskelijat bilettää

Kulttuuri

Opiskelijat saapuvat Puijon mäkikisoihin 3.-4. maaliskuuta ”tuomaan keskieu-rooppalaista iloista karnevaalihenkeä ja tunnelmaa”, eli suomeksi sanottuna juhlimaan ja sekoilemaan. Puijo Student Tournamentissa kisataan kolmessa joukkuekilpailussa. Maanantaina 3. maaliskuuta ja tiistaina 4. maaliskuuta joukkueet kisaavat parhaan kannus-tusjoukkueen tittelistä maalaamalla kannustuslakanoita mäkihyppääjille. Maanantaina ennen mäkihypyn karsintaa kilpaillaan myös lumenveistossa, mikäli lumitilanne sen sallii, ja tiistaina on vuo-rossa rastirata.

”Kansainvälinen hiihtoliitto FIS on toivonut Suomessa pidettävien mä-kihypyn MC-kilpailuiden järjestäjiltä katsomoihin lisää karnevaalihenkeä. Opiskelijat haalareissa ja hassuissa asu-kokonaisuuksissa tuovat paikalle menoa ja meininkiä”, muotoilee ISYY:n hallituk-sen vapaa-ajanvastaava Matias Vainio.

”Viime vuonna tuli tosiaan hyvin sel-

keää viestiä kansainväliseltä liitolta, että tunnelmaa on saatava enemmän. Mehän olimme jo viime vuonna sitä tunnelmaa luomassa. Noin 200 opiskelijaa oli vii-meksi paikalla. Nyt on tavoitteena 500”, toteaa myös Jari Smolander Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnas-ta.

”Suomen mittakaavassa on aika vähän tällaisia merkittäviä kansainvälisiä urheilutapahtumia. Ja opiskelijoilla on nyt mahdollisuus olla tekemässä siitä parempi tapahtuma. Puijon kisoilla on myös pitkät perinteet”, hän jatkaa.

Ja todellakin. Mäkihypyn maailman-cup on Puijolla kamppailtu vuodesta 1995 saakka, mutta kuopiolaiset koululaiset ovat hiihtäneet Puijolla kilpaa jo vuonna

1864. Ensimmäiset mäkihyppykisatkin Puijolla pidettiin jo vuonna 1886.

Lisätietoa Puijo Student Tournamen-tista ISYY:n nettisivuilta ja Facebookista.

Poimintoja

Kuopion Rosebud muuttaa

Kuopion Rosebud muuttaa sataman tienoilta Kauppahal-liin. Muuttoa enteillen kirjakauppa on ollut kahden kuu-kauden ajan kiinni ja se avaa uusissa tiloissa keskustassa lauantaina 1. maaliskuuta.

Rosebud-kirjakaupat ovat erikoistuneet pienkustan-tamoiden teoksiin, tietokirjoihin ja laajasti kirjallisuuden alan vähemmän julkisuudessa näkyviin haaroihin. Kuopi-ossa Rosebudia pyörittää kulttuuriosuuskunta Sataman Tarmo.

Rosebud on mukana järjestämässä muun muassa yh-dessä Into kustannuksen ja Snellmann-instituutin kanssa Tiedon jano –tietokirjallisuustapahtumaa Kuopiossa maaliskuun lopulla.

Opiskelijat pistävät taas kreisibailut pystyyn Puijon mäki-montussa maailmancupin aikaan, koska Kansainvälinen hiihtoliitto on toivonut sinne enemmän tunnelmaa. –Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva

Juhlat

Baari

Musiikkidiggareiden sekä Kuopion iltaelämässä aamuneljään asti viihtyvien kantapaikaksi vuosien varrella valikoitu-nut Henry’s Pub saa helmikuussa kasvo-jenkohotuksen. Kauppakadun legendan sisustus päivitetään tälle vuosikymme-nelle kahdessa osassa, joten Henkka pystyy palvelemaan asiakkaita melkein koko remontin ajan.

Ravintolatoimenjohtaja Juho Rissa-sen mukaan uusi sisustus tulee korosta-maan Henry’s Pubin parhaita puolia ja tekemään baarista entistäkin kotoisam-man oloisen.

”Ilme tulee olemaan raikas, lämmin ja uniikki. Visiona oli tutkiskella Henry’s

Pubin sielunelämää ja tuoda se esiin sel-keämmin myös sisustuksessa”, Rissanen paljastaa.

”Haluamme kunnioittaa Henkan historiaa, mutta samalla yllättää ihmiset iloisesti. Kyllähän remontille oli ihan oikea tarvekin, eli ihan pelkästä ilmeen päivityksestä ei ole kysymys.”

Pubin pienen pintaremontin luonnos-telivat Muotoiluakatemiassa sisustusark-kitehtuuria opiskelevat Roosa Verkasa-lo, Emma Reinikainen, Anu Mantsinen ja Liisa Henriksson. Nelikon toivotaan tuovan sisustukseen nuorta energiaa ja rohkeita visioita.

”Tiesimme myös, että Kuopiossa on

erittäin laadukasta opetusta tällä alalla, joten yhteistyö opiskelijoiden kanssa oli oikein luonnollinen vaihtoehto”.

Ravintolan peruspilareihin ei aiota koskea sen kummemmin. Myös Henry’s Pubin konsepti tulee jatkamaan samalla, hyväksi havaitulla radalla.

”Live-esiintymisiä tulee olemaan jat-kossakin runsaasti”, Rissanen lupaa.

Henkka ei ole pelkästään niittivöi-

den ja pitkätukkien mekka. Hiljattain lavalla on nähty esiintyjiä erittäin laajalla skaalalla aina poppareista black metalin pioneereihin.

”Olemme monipuolistaneet musiikki-linjaamme viime vuosina. Ehkä musiikki-klubi kuvaa Henkkaa nykyään paremmin kuin rokkiklubi.”Uudistuneen Henry’s Pubin avajaisia vietetään

sunnuntaina 23. helmikuuta.

Henkan uudet vaatteetKuopion legendaarinen livemusiikin mekka Henry’s Pub saa helmikuussa itselleen uuden ilmeen. Neljä Muotoilu-akatemian sisustusarkkitehtuuriopiskelijaa ovat visioineet Henkalle sen sielunelämää kunnioittavan sisustuksen. Baa-rin ovet pysyvät auki koko remontin ajan, mutta virallisesti Henkan uusia vaatteita päästään ihastelemaan tämän kuun lopussa. – Maiju Pohjolainen, teksti

Pienen pintaremontin järkeen Henry’s Pub tulee olemaan kodikas, raikas ja uniikki. Henkan hyvin palvellut vaakunakin saa pintaansa uutta väriä ja loistetta.

Arosusi ja nuori laumaYlioppilasteatteri

Kalahommia

Ylioppilasteatterin kevät jatkuu jännittävänä. Joensuun Pakkahuone täyttyy pian tunteista ja ajatuksista, joita Herman Hessen klassikkoteos Arosusi ohjaaja Timo Ventolassa ja Joensuun yli-oppilasteatterilaisten muodostamassa työryhmässä on herättänyt. Puoli vuotta työn alla ollut Arosuden innoittama teos Maaginen teatteri: Näytelmä arosu-desta – vain hulluille saa ensi-iltansa 21. helmikuuta.

Tuntuu kuin istuisi vastapäätä itseään herra Halleria. Talvisen aamupäivän valo tulvii Pakkahuo-neen ikkunasta ja valaisee Ventolan, jonka olemus huokuu hienoista ujoutta, varautuneisuutta ja ilmeistä sivistyneisyyttä. Ohjaajaveteraani toteut-taa lukioajoista asti päässään pyörinyttä näytelmää Hessen Arosudesta. Paikaksi valikoitui Ventolalle tuttu ja rakas Joensuun ylioppilasteatteri, jolle hän ohjasi muutaman teoksen myös 80- ja 90-luvuilla.

”Mun mielestä tää nykyinen ylioppilasteatterin vuosikerta on aika lahjakasta ja monipuolista”, hän tokaisee.

Viisi vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Ventola nauttii selvästi vapaudesta tehdä juuri sitä mitä tahtoo. Sen huomaa olemuksesta.

”En tiedä mitä mieltä ylioppilasteatterilaiset ovat. Eilisen harjoituksen jälkeen ne suuttuivat mulle. Minullehan tämä on ollut hirveän arvokasta sekä sosiaalisesti että siinä, että pääsen tekemään tätä. Jos olisin viime keväänä muistanut, kuinka totaalisesti tämä vie mun kovalevyn, ja kun proses-sorikaan ei toimi enää niin vikkelästi kuin ennen, niin olisinko ruvennut tähän? On pakko myöntää, että muistin ja olisin”, hän kertoo. Myöhemmin apulaisohjaaja Samu Heikinmatti täsmentää, että suuttuminen on vastavuoroista. Taiteen tekemisen näkökulmasta tämä kuulostaa lupaavalta.

”Arosusi puhuu niin olennaisista asioista. Ih-minen, mies, joka ei ole sovussa itsensä ja ympä-ristönsä kanssa. Huolimatta siitä, että hän on mitä sympaattisin henkilö”, Ventola pohtii.

Kuulostaa murrosiältä? Ja vanhat ihmisetkin

joutuvat helposti syrjäytetyksi. Kaikille ei tarjoudu mahdollisuutta Ventolan tapaan jakaa kokemustaan ja taitoaan nuoremmille. Kaikki eivät Harry Hallerin tapaan kohtaa Hermineä, Mariaa ja Pabloa, jotka houkuttelevat elämän pariin ja opettavat.

”Nämä näyttelijät ovat lapsuudessaan ja nuo-ruudessaan katsoneet Pulttiboissia ja vastaavia. Se nostaa mulla karvat pystyyn. Ja toinen meidän ikuinen hyväntahtoinen kiista on, että mä en ole mikään improvisaatioteatterin kannattaja. Viime vappuna tulin myös sanoneeksi, että mun mielestä karaoke on japanilaisten kosto länsimaille, ja mä yhdistän nämä kaksi. On tämä sukupolvien välinen kuilu ja tämä on yritys rakentaa siltaa sen yli”, Ven-tola sanoo.

Maaginen teatteri: Näytelmä arosudesta - ainoastaan hulluille

ensi-ilta 21.2. kello 19 Joensuun Pakkahuoneella.

Teatteriveteraani Timo Ventola to-teuttaa vuosikymmeniä päässään pyörinyttä visiota Arosudesta vuo-sikymmeniä itseään nuorempi-en ylioppilasteatterilaisten kanssa. Koska se on kivaa. –Pasi Huttunen, teksti & kuva

Yksinkertainen on kaunista. Farmasian miesopis-kelijoiden järjestö Fa-gots järjestää 1. maaliskuuta pilkkimisen ja päihteet yhdistävän PromillePilkki 2014 -tapahtuman. Savilahden jäällä pidettävään pilkkikilpailuun odotetaan sankkaa osallistujajouk-koa ja hyvää seuraa.

”Kisa on jo useamman vuoden toiminut innokkai-den pilkkijöiden ja juojien suosiossa, koska sen luon-ne on yksinkertainen: pitää hauskaa. Tarkoituksena on viettää pilkkipäivä hyvässä seurassa kaverien kera, joko promillien kanssa tai ilman”, yksi tapahtuman järjestäjistä Niilo Korpioksa kertoo.

Järjestäjien mukaan pilkkikisaan osallistutaan saapumalla paikanpäälle Savilahteen tapahtuma-päivänä noin kello 12. Ennakkoilmoittautumisia ei ole. PromillePilkissä palkinnot jaetaan kolmessa eri kategoriassa. Kategoriat ovat: Eniten kalaa, suurin sekä pienin kala.

”Jos pilkkiminen ei kuitenkaan maistu niin pai-kanpäälle voi tulla myös keskittymään promilleen, joka on puolet tapahtuman ideasta. Halutessaan voi tulla myös kannustamaan kaveria voittoon”, Korpio-ksa kertoo.

Jarkko Kumpulainen

Savilahdelle pilkkimään

Timo Ventola on veteraani paitsi teatteriohjaajana, myös Joensuun ylioppilasteatterin vierailevana ohjaajana. Joensuun yyteelle hän ohjasi jo 80-luvulla.Savotan Jari Smolander (ylh. vas.) oli 18. helmikuuta Savilahdessa järjestämässä opiskeli-

joiden Winterfestiä. Seuraavaaksi on vuorossa Puijon mäkikisojen opiskelijarientojen vuoro.

”200 opiskelijaa oli viimeksi paikalla. Nyt on tavoitteena 500. Oudot eläimet Carelialla

Gommi ja Pommi saapuvat Joensuun kampukselle aina kaukaa 80-luvulta saakka. Ja suomalaiset äänestivät 80-luvun parhaaksi vuosikymmeneksi, joten tämänkin on oltava nerokasta. Siitäkin huolimatta, että monet 80-lu-vun lapset ovat muistelleet itse asiassa vähän pelänneensä eläinkaksikkoa.M.A.Nummisen jänishahmo Gommi sekä Pedro Hie-tasen kissahahmo Pommi saapuvat 25. ja 26. helmikuuta konsertoimaan Joensuun kaupunginorkesterin kanssa Carelia-saliin.Ohjelmistoon luvataan sellaisia klassikoita kuin Valtava jänis, Kookospähkinä ja Jänikset maailmankartalle.

Kampuksilla viljelytietouttaKampusviljely on levinnyt pikkuhiljaa Joensuusta Kuopi-oon vääjäämättä kuin rikkaruoho konsanaan. Kampusvil-jelytietoutta jaetaan salissa Kuopion kampuksella L22 27. helmikuuta kello 14.

Tilaisuudessa Sirpa Silvennoinen kertoo millaista kampusviljely tai kaupunkiviljely on. Olli Siitonen ja Sirpa Suntioinen valaisevat millaisia mahdollisuuksia yliopisto voi siihen tarjota ja mitä kampusviljelijöiltä edellytetään.

Tilaisuutta voi Joensuussa seurata salissa AU205 ja Savonlinnassa salissa A130 videoyhteyksillä.

Uskonnonvapaus vai vapaus uskonnosta?Mahtuvatko Suomeen naiset hunnuissa? Mitä sille su-vivirrelle nyt pitäisi tehdä, vai pitäisikö mitään? Kevään ensimmäinen Yo-Symposium pureutuu uskonnonvapau-teen nykypäivän Suomessa Joensuun kampuksella salissa AG101 27. helmikuuta kello 18.

”Uskonnonvapaus - vapaus uskoa, vapaus uskonnos-ta. Mitä se merkitsee ja kuinka se toteutuu nykypäivän Suomessa? Kuinka tulisi suhtautua uskonnon näkyvyy-teen mediassa ja julkisessa tilassa kun yhteiskunta on yhä sekulaarimpi? Pitäisikö uskonnollinen syboliikka kieltää kokonaan kouluissa ja työpaikoilla? Kohtaavatko uskon-nonharjoittajat syrjintää? Onko islam uhka sekulaarille yhteiskunnalle?”, järjestäjät pohtivat.

Keskustelua alustamassa ovat rikos- ja prosessioike-uden professori Matti Tolvanen sekä uskontotieteen dosentti Teuvo Laitila.

Ylioppilaiden Symposium kuvailee luonnettaan: ”mielen ja sydämen sivistystä tarjoava opiskelijoiden kohtaamiseen perustuva foorumi, jossa eri tieteenalan opiskelijat kokoontuvat keskustelemaan, oppimaan toi-nen toisiltaan ja pitämään hauskaa.”

22 23Uljas 2 | 21. 2. 2014 Uljas 2 | 21. 2. 2014

Vuosittainen Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n jäsenten suurtapahtuma talvipäivät kerää Joensuuhun ennätyksellisesti yli 1700 opiskelijaa ympäri Suomen

21.–23. helmikuuta. Itä-Suomen opettajaopis-kelijat ovat valmistelleet Susirajan sankarit -teeman mukaista viikonloppua vuoden ajan. Valmisteluja varten perustettiin Josa ry, jotta järjestelyt eivät kaatuisi yhden ainejärjestön taakaksi.

”Yllätyimme osallistujien määrästä. Ilmei-sesti olemme onnistuneet tiedotuksessa. Suurin työ on ollut löytää sopivat tilat ohjelmalle ja yö-pymispaikat kaikille”, sanoo Josa ry:n puheen-johtaja Niklas Sjögren.

Talvipäivät on opettajaopiskelijoiden vuoden kohokohta. Tapahtuman nettisivuilla laskuri laskee sekunnilleen aikaa bileiden alkuun. Talvipäivistä puhutaan puoli vuotta ennen helmikuuta ja puoli vuotta tapahtuman jälkeen. Perinteikäs tapahtuma on järjestetty katkeamat-tomasti vuodesta 1947 lähtien.

”Tunnelma on yhteisöllinen. Kaikkia yhdistä-vät opettajaopinnot. Talvipäivillä on matala kyn-nys alkaa juttelemaan tuntemattomille”, selittää Sjögren talvipäivien suosiota.

Ohjelmassa on bileitä, kemuja ja kekkereitä. Talvipäivät potkaistaan käyntiin, kun perjantain avajaisissa esitellään ensimmäinen virallinen talvipäiväbiisi.

”Kaks päivää puhdasta kultaa, sen takii tänne tullaan. TP itsensä takas maksaa”, lauletaan YouTubeen ladatussa TP-biisissä.

Lauantain talviriehassa pelataan norsupalloa ja silitysrautacurlingia. Välissä voi lämmitellä tanssijalkoja Ilonan päivätansseissa, jotta illan päätösbileissä kunto olisi kohdallaan. Nopeim-mat kerkeävät kiertää pubikierroksen keskustas-sa ennen loppuhuipennusta. Suurtapahtuman esiintyjinä ovat muun muassa Kuningasidea sekä Roope Salminen & koirat.

Aikaisemmilla vuosikymmenillä talvipäivien hengenravintona ohjelmassa oli lausuntaa, kuorolaulua ja puhekilpailuja. Kisakunnosta mittelöitiin esimerkiksi joukkuevoimistelussa, hiihdossa ja uinnissa. Nykyään kulttuuri- ja urheiluohjelman sijaan keskitytään bilekunnon nostatukseen. Lyhyet yöt levähdetään koulujen lattioilla.

Sjögrenin mukaan kaupungin yöelämään kannattaa uskaltautua mukaan, vaikkei opetta-jaksi opiskelisikaan.

”Tulevat opettajat ovat sosiaalisia. Joensuun opettajaopiskelijat ovat letkeitä sankareita”, mukailee Sjögren Susirajan sankarit teemaa.

Järjestäjät odottavat viikonlopusta vuosisa-dan kemuja.

”Talvipäivät täytyy kokea vähintään kerran opiskelujen aikana. Kyllä meillä todellakin on paremmat bileet kuin muilla opiskelijoilla”, vakuuttaa Sjögren.

Talvipäivät kokoaa ennätyksellisen paljon opettajaopiskelijoita bilettä-mään Joensuuhun. Josa ry:n puheenjohtajan mukaan opettajaopiske-lijoilla on paremmat bileet kuin muilla opiskelijoilla. –Mari Karjalainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Tulevien lastesi opettajat mesovat viikonlopun Joensuussa

Opettajaksi opiskelevien tailvipäivien jäjestäjäporukan puheenjohtaja Niklas Sjögren nauraa toimittajan Suviseuravertauksille.

Mainosalan voi kuvitella luovaksi, dynaami-seksi ja seksikkääksi ympäristöksi, jossa eletään ajan hermolla

ja täydellä vaihteella. Työnimikkeitäkin on joka lähtöön ja alalle voi päästä monta eri reittiä.

”Alalla on todella monen koulutus-taustan omaavia henkilöitä. Minulla oli Joensuun yliopistossa pääaineena Suomen historia”, kertoo Joensuussa sijaitsevan mainostoimisto Fabrikin toi-mitusjohtaja Perttu Kouvalainen.

”Graafisen suunnittelijan työ vaatii kuitenkin ilman muuta ammattikoulu-tuksen. Sitten on sisältöihmisiä, kuten

copyja ja konseptisuunnittelijoita sekä projekti-ihmisiä”, Kouvalainen listaa.

Onko mainosala seksikäs? ”Onko toimittajan mielestä? Mainos-

ala on työtä siinä, mikä tahansa muukin. Teemme asiakkaiden kanssa paljon töitä ja tunnemme heidän arvomaailmaansa ja tavoitteensa. Myös liiketoimintaym-päristöä pitää ymmärtää eli työ on hyvin monipuolista.”

Ranskalainen kirjailija ja entinen mai-nosmies Frédérick Beigbeder esittelee alan aikuisten tenavien temmellyskenttä-nä täynnä viinaa, biletystä ja kokaiiniorgi-oita. Eikö tämä ole todellisuus?

”No, ei ainakaan Joensuussa. Jos ajatellaan omaa henkilökuntaamme, niin

oman käsitykseni mukaan kaikilla on ydinperhe eli lapsia, lemmikkejä, omako-titalo tai ainakin asuntolainaa. Heillä on syy nousta aamulla saadakseen velvoit-teet hoidettua ja syy mennä illalla kotiin. Kyllä on aika kaukana tuon ranskalaisen kaverin kuvaama maailma.”

Mainen kunnia, mammona ja muiden tarpeiden tyydyttyminen eivät siis levity eteen aivan helpolla. Mitä tulevan mai-nosalan ideadynamon sitten tulisi osata? Kouvalainen nostaa olennaisimmaksi seikaksi asioiden kiteyttämisen taidon työ- tai koulutustaustasta riippumatta.

”On tärkeää erottua muista. Hakijassa tulisi olla persoonaa, vakuuttavuutta ja omat vahvuudet tulisi voida kiteyttää. Turha varovaisuus saisi jäädä pois ja oma intohimo siitä, mitä haluaa tehdä, tulisi tuoda esille.”

Esimerkiksi copyn työssä on tärkeää osata kirjoittaa, ja tämä on epäilemättä monen humanistin ominaisuus.”

Copyja on erityyppisiä, mutta kaikista keskeisin on intohimo työhön, sillä työtä

ei voi tehdä ilman motivaatiota. Copy on kirjoittaja ja ideoija, jonka tärkein tehtävä on tuottaa tekstiä.”

Kouvalainen kehottaakin jokaista tutkimaan oman motivaationsa tasoa. Päämäärä pitää olla.

”Älkää tehkö mitään sellaista, mitä ette oikeasti halua tehdä. Etsikää se toimiala tai opintosuunta, mikä teitä oikeasti kiinnostaa ja minkä vuoksi te olette valmiit näkemään vaivaa”, hän kannustaa.

Lohkeaako mainosmiehelle hyvin naismarkkinoilla? Kouvalainen ei välittö-mästi yhdy samaan ajatukseen.

”Minun on pakko tunnustaa, että olin perheellinen tullessani tälle toimialalle. Omalla kohdallani kaikki on ollut täysin muiden avujen varassa. Mutta tuskin toimiala on sinkuille sen huonompi kuin mikään muukaan. Jos vain osaa erinomai-suutensa kiteyttää millä tahansa toimi-alalla, niin tuskin se siitä jää kiinni.”

Intohimo kohdistetaankin työ-hön, ei kokaiiniorgioihin!

Mainosala on monipuolinen ja mielenkiintoinen työympä-ristö, jossa on kysyntää monen eri alan ammattilaisille. Kou-lutustaustaa tärkeämpiä ovat motivaatio, luovuus ja idearik-kaus. - Tatu Salo, teksti & Joona Sipi, kuva

Oikislaiset pohtivat mitä saa sanoaSananvapaus monien mielestä lähtenyt täysin lapasesta. Toisten mielestä sananvapautta kahlitaan kohtuutto-masti, kun natsia ei saa sanoa natsiksi, eikä neekeriä neekeriksi. Erityisesti verkon tuoma mahdollisuus nimettömyyteen on avannut tilaisuuden viskoa kakkaa tuulettimeen entistä vapautuneemmin.

Lopulta monet räikeimmistä tapauksista päätyvät oikeusasteisiin, joten on vain loogista, että joensuulaiset oikeustieteilijät avaavat asiasta keskustelun. Samalla voi nähdä kiinnostavia merkkejä siitä, että Joensuuhun uutena tullut oikeustieteiden tutkinnonanto-oikeus tuo ehkä uusia kulmia myös yhteiskunnalliseen keskuste-luun. Yliopistolaki velvoittaa yliopistot käymään yhteis-kunnallista keskustelua ja ELSA Joensuu ry, eli joensuu-laisten oikeustieteen opiskelijoiden järjestö avaa pelin järjestämällä vihapuheen ja sananvapauden suhdetta käsittelevän keskustelupaneelin Joensuun kampuksella salissa AU100 5. maaliskuuta kello 14-16.

”Sananvapaus on Suomen perustuslaissa jokaiselle taattu perusoikeus. Sen käyttöä rajoittavat kuitenkin

lukuisat rikoslain säännökset ja perustuslaissakin taattu yksityiselämän ja kunnian suoja. Missä menee vihapu-heen ja sananvapauden raja, kun kärkkäät kahvipöytä-keskustelut käydäänkin internetissä? Millaisin keinoin sananvapauden toteutumista verkossa loukataan? Ke-nen vastuulla on valvoa, millaisia mielipiteitä julkisuu-dessa esitetään?”, kuvaillaan tapahtumassa pohdinnassa olevia kysymyksiä. Niiden ajankohtaisuudesta ei liene epäilystä.,

”Tapahtuma on suunnattu kaikille Itä-Suomen yli-opiston opiskelijoille ja toivommekin laajaa osanottoa useilta eri koulutusaloilta. Yleisö voi ottaa aktiivisesti osaa keskusteluun ja esittää kysymyksiä”, järjestäjät kertovat.

Paneelissa keskustelemassa ovat ainakin rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen, sukupuo-lentutkimuksen professori Jaana Vuori sekä toimittaja ja oikeustieteiden opiskelija Anna Sievälä.

Pasi Huttunen, tekstiSaako Savilahden jäälle Kuopiossa rakentaa ison peniksen lumesta? Opiskelijat eivät anna liian kapean sananvapauskä-sityksen onneksi kaventaa luovuuttaan.

Fakrikin toimitusjohtaja Perttu Kouvalainen ei vahvista toimittajan haaveita mainosalan kosteista ja villeistä kokaiiniorgioista. Mutta ilmeisesti siellä on silti kiinnostavaa työskennellä.

Mainosala

24 25Uljas 2 | 21. 2. 2014 Uljas 2 | 21. 2. 2014

27Uljas 1 | 24. 1. 2014

Uusin Kum-meli-elokuva Kummeli V on taattua laa-tua jokaiselle Kummeli-fanil-le. Mukana on myös tv-sar-

joista tuttuja hahmoja sekä nimekäs näyt-telijäkaarti. Elokuva sisältää neljä tarinaa, joiden syvällisyys ei päätä huimaa.

Elokuva palaa tyyliltään Kummelin alkulähteille. Luvassa on tuttuun tapaan pikkusieluja, joita ei ole älynlahjoilla turmeltu sekä luonnollisesti paljasta, atleettista miespintaa tyydyttämään erityisesti naisväen erotiikannälkää.

Elokuvassa nähdään neljä tarinaa. Ensimmäisessä ex-basisti Tommi pyytää vanhaa kaveriaan, rumpali Monkki Mä-höstä kunnostamaan vaimonsa kesähuvi-laa. Monkki osoittautuu kuitenkin lieväs-ti sanottuna epäpäteväksi valinnaksi.

”Mitä shää hitshaat?” Toisessa tari-nassa äitinsä hoteissa asuva viisikymppi-nen ikilapsi Jouni elää toimintaelokuvien maailmassa ja saa päähänsä ryöstää kyläkaupan suuren maailman tyyliin kavereidensa avulla. Lapsentasoisten pärinäpoikien suunnitelmat ovat len-nokkaita, mutta laskeutuminen takaisin maan pinnalle ei suju yhtä sulavasti.

Kolmannessa tarinassa seurataan urkukorjaaja Arvo Hakalan työmatkoja Suomen kesässä silloin kerran. Arvolla on aina ruusu rinnuksissa ja sopiva lirkutus joka neitokaiselle. Seuraan lyöttäytyy myös reportteri Erkki ”Likasanko” Sysimetsä, joka raportoi salaa Suomen kansalle Arvon edesottamuksista. Lopul-

ta arvo joutuu tilille juoksuistaan ja mus-tasukkaisen, verenhimoisen miesjoukon jahtaamaksi. ”Havut vattahan!”

Neljännessä tarinassa elokuvaoh-jaaja Kurt ”Kurre” von Riikonen, joka on esitelty on aiemmin, esittelee uuden toimintaelokuvansa nimeltä Excalibur IV, jonka toteutus on vähemmän kuin syväluotaavan syvällinen. Lopulta Kurre matkustaa helikopterilla ystäviensä kanssa Kainuuseen karhujahtiin. Perillä herrat saavat tuntea paikallisen isännän Isaskar Toukan ja hänen poikiensa vie-raanvaraisuuden.

Elokuvan käsikirjoitus on kummelien käsialaa ja ohjaaja Aleksi Mäkelä oli jo käsikirjoitusvaiheessa porukan mielessä, joten lähtökohdat yhteistyölle olivat kohdillaan.

Elokuvassa on yli 50 eri hahmoa sekä nimekäs näyttelijäkaarti. Timo Kahilaista ja Heikki Silvennoista laaja näyttelijäkaarti ja uusi ohjaajatuttavuus vain miellyttävät. Mikä pitää Kummelin Kummelina?

”Ei pantteri pääse pilkuistaan eikä seepra raidoistaan. Joka aamu peilistä katsoo sama äijä. Se se syy on varmasti. Luotto Aleksiin oli vahva, mutta kyllähän aina jännittää, miten kemiat menevät kuvauksissa. Ja meillä meni todella hyvin. Aleksi lähentyi meitä ja me Aleksia. Vähän kuin bändilläkin käy vierailija, niin se aina antaa uutta virtaa ja kulmaa. Nyt bändissä käy soittamassa Aleksi Mäkelä ja vierailijat antavat uutta pontta ja verta”, Kahilainen tiivistää.

”Näyttelijät saavat todella hyvän kor-vauksen, kun tulevat meille, ja heidän on

tehtävä niin kuin sanomme.” Silvennoinen virnistää leikkisästi. ”Ei, tuntuu, että kun Kummeli on täl-

lainen huumori-instituutio, niin monelle näyttelijälle on jollakin tavalla kunnia-asia päästä leffaamme. En ymmärrä sitä aivan täysin. Tuntuu ainakin siltä ja kaik-ki ovat tulleet aina tosi hyvällä fiiliksellä” , hän täsmentää.

Yhteistyö Kummeli-ryhmän kanssa on epäilemättä monen näyttelijän toiveuni. Kolme välissä ollutta elokuvaa, Kultakuu-me, Jackpot ja Alivuokralainen käsittivät yhden ydintarinan eikä mukana nähty juurikaan tv-sarjoista tuttuja hahmoja. Uusin elokuva tarjoaa siis virkistävää vaihtelua.

Elokuva kuvattiin vain 30 päivässä ja viulunkireä aikataulu asetti omat rajoit-teensa. Lisäksi kookas näyttelijäkaarti toi tekijöiden mielestä elokuvaan lisää sisältöä ja väriä. Olisiko ollut mahdollista näytellä edes valtaosa roolihahmoista ns. ydinkokoonpanon voimin, kuten aikoi-naan Kummeli Storiesissa?

”Mahdollistahan se olisi ollut, mutta se oli enemmänkin aikataulukysymys. Olisi ollut liikaa viiksien vaihtamista”, Silvennoinen toteaa.

”Se oli myös tyylilajikysymys. Kuinka paljon takkia ja ranteita avataan, kyse on siitä ja kuinka ääripäähän mennään. Emme koskaan miettineet, että olisimme ryhtyneet niitä tuon enempää tekemään”, Kahilainen lisää.

Silvennoinen näkee ”uuden veren” myös tärkeänä kasvualustana Kummeli-huumorille.

”Kun kerrotaan tarinaa, niin taulua ha-lutaan maalata myös muilla pensseleillä. Siitä tulee monivivahteisempi ja moni-kerroksisempi, kun ihmisiä on useita.”

”Aikataulut ovat niin tiukkoja, että jos kuvauspäivän aikana ryhtyisi säätämään liikaa, niin pensselit sekoavat lopullisesti. Siinäkin oli jo tekemistä, kun sai yhden tyypin pysymään eheänä hahmona. Vaik-

ka Silvennoinenkin on todella lahjakas kaveri, kuten tiedetään, niin ei se niin lahjakas ole tai niin kovaa jätkä, että olisi vetänyt kaikki roolit”, Kahilainen toteaa ystävästään.

Kuten aiemmin todettiin, Kummeli on palannut juurilleen. Elääkö oikea Kummeli deiktis- onomatopoeettisessä (osoittelevassa ja luonnon ääniä matki-vassa) diskurssissa?

”En tiedä, kuka tuon mainoslauseen keksi ja en täysin ymmärtänyt kysymystä. Mutta mitä tulee juurilleen palaamiseen, niin vastaan tähän, että painamme takki ja sepalus auki”, Kahilainen kuittaa.

Silvennoisen mielestä uusin elokuva on myös tervetullutta vaihtelua selkeästi yhden tarinan varaan rakennettuihin ker-tomuksiin, sillä kummelimainen henki pääsee hyvin valloilleen.

”Minusta on kiva, että olemme hie-man palanneet juurillemme, että olemme tehneet enemmän sähläämistä. Koko ajan ei ehkä saa ihan täyttä otetta siitä, mitä nyt tapahtuu. Koko ajan ei kerrota juurta jaksain jotakin tarinaa. Pidän lopputulok-sesta.”

Kahilaisen mielestä Kummelin uudis-tuminen on varsin toivottavaa muuten-kin.

”Jotkin hahmot saavat jäädäkin 90-lu-vulle, kuten varikset ja kirjastotäti.”

Silvennoinen ei voi olla veistelemättä lisää edelliseen puhujaan.

”Nyt tehdäänkin variksista pitkä 2.5-tuntinen. Tulee 20-osainen tv-sarja, jossa ei ole mitään muuta kuin sitä rääky-mistä”, hän nauraa.

Lopulta toimittaja suomentaa ai-kaisemman, leikkisän kysymyksensä ja nauru maittaa molemmin puolin.

Yhteenvetona todettakoon, että Kum-meli V ottaa huomioon Kummelin perus-lähtökohdat, jotka aikoinaan kolahtivat valtakunnan nauruhermoon: täydellä kohelluksella eteenpäin sirpaleista pol-kua pitkin. Ja uutta verta pakkiin.

VKummeli palaa juurilleenHelmikuussa ensi-iltansa saava uusi Kummeli V-elokuva si-sältää tuttua Kummeli-menoa ilmiön alkujuurilta. Elokuvan neljä tarinaa ja yli 50 hahmoa muodostavat sopan, jossa ei taatusti ole tolkun häivää. – Tatu Lehto, tekti & Joona Sipi, kuva

27Uljas 2 | 21. 2. 2014Uljas 2 | 21. 2. 201426

Monipuolisessa myös vaaransa. Filosofian,elinympäristön käyttöä.Pohjoisen laajat elinpiirit.Ravintoa kudoksiin iän myötä.

Pitoisuudet laajimmillaan keväällä pariutumisaikaanHygieniasta huolehtiminen kaupunkiympäristössä!Liikenne on kuolemansyy.Raskasmetalliteläinten ja ihmisten vastaväittäjänä.

LÄHDE: UEF väitöstiedote 7.2.2014: Siilin elinpiirit ovat pohjoisessa

laajempia kuin Keski-Euroopassa

Ihmisenmuokkaamassa

Kuvaus ei vastaa,sääntely vastaa:muodostaa oikeudellisesti monimutkaisen tilanteen,erityisesti perusoikeuksien näkökulmasta

Harmaalla alueellasääntelyhäiriöiden lisääntymiseenoravanpyörää.Laatu ajan tasalla.

Lainvalmisteluohjeisiin kilpailuneutraalisuuri aukko.Ulkoistetaan suvereniteetti?

LÄHDE: UEF väitöstiedote 23.1.2014: Yksityisen turvallisuusalan

sääntelyssä on paljon kehittämistarpeita

Kuinka sitä tuleevalvoa

Metaboliset riskitekijät kasautuvat.On syytä. Panostaa.Ylipaino ja keskivartalolihavuus.Lihasten, rasvakudoksen, maksa.Kuolla ennenaikaisesti.Epäselvää on ollut.Kokonaisriskiä tulisi pyrkiä pienentämään:

491 tervettä 6–8-vuotiasta tyttöä ja poikaa.

1900 kuopiolaista keski-ikäistä miestä.

1170 vanhempaa naista ja miestä.

LÄHDE: Itä-Suomen yliopiston tiedote 7.2.2014: Kuo-

piolainen tutkimus osoittaa: Metabolinen oireyhtymä

samankaltainen eri ikäryhmillä

Ennakko-odotus

Uljas hioi tutkimusuutisointiaan. Jatkossa pakkaamme tut-kimus- ja väitösuutisia tiiviiseen runomuotoon, joka tarjoaa lukijalle vaivattoman madonreiän tieteen galakseihin. Luitko Itä-suomen yliopiston väitös- tai tutkimustiedotteen? Lähetä meille oma runosi osoitteeseentoimitus@uljas.net otsikolla TIEDOTE RUNOUS

Tiedote runousPuijo Student Tournament

Puijon MC mäkihyppykisojen yhteydessä 3.–4. maaliskuuta järjestetään opiskelijoiden talvitapahtuma Puijon mäkimontussa. Student Tournamentissa kilpaillaan lumenveis-tossa, kannustamisessa ja joukkuekisassa. Myös hauskin asukokonaisuus palkitaan! Joensuusta järjestetään 4.3. kyydit Kuopioon ja takaisin.Ennakkoliput opiskelijoille 5 euroa. Lippuun kuuluu oikeus osallistua opiskelijakisailuihin, seurata molempina päivinä mäkihypyn MC-kisoja, Pre- ja After Partyt Passionissa, ilmai-nen nonstop-bussikuljetus kisapäivänä välillä keskusta–Puijo–keskusta sekä haalarimerk-ki. Liput ovat myynnissä 14.2. alkaen ISYY:n Kuopion ja Joensuun toimistoilla. Samalla voi ilmoittautua opiskelijakisailuihin. Lisätietoja Facebook: Puijo Student Tournament

Kaikki kampukset:ISYY hakee kansainvälisten asioiden ja hallintosihteeriä (asemapaikka Kuopio). Haku päättyy 26.2. klo 12. Lisätietoja: www.isyy.fi 22.3. Edustajiston kokous Savonlinnassa

Joensuu: 25.2. Ympäristöryhmän järjestämä kirpputori Carelian aulassa klo 10–1427.2. Carnival Sitsit for International and Finnish Students at 7 pm, Educa 2003.–6.3. ISYY:n Joensuun kampustoimisto on suljettu3.–4.3. Mäkihypyn maailmancup ja Puijo Student Tournament 15.3. RYLA-seminaari Joensuussa

Kuopio:22.2. OPKO:llä TM Heikki Hyvärinen aiheesta Sinun puolestasi annettu klo 1823.–28.2. ESN KISA: Lapin matka 24.2. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki klo 16 Studentian Kappelilla26.2. Kuopion vapaa-ajan jaoston kokous klo 1627.2. Hyvät Kuvat: Matkarakastajat klo 17.30 ja klo 20, Kino Kuvakukko27.2. Retikan rusettiluistelu Valkeisen kentällä klo 17–20, jatkot Passionissa klo 221.3. Fa-Gotsien järjestämä PromillePilkki Savilahdella1.3. OPKO:llä Lääkäri Jonte Markkanen aiheesta Minun Jumalani klo 183.3. Suolan yhteiskristillinen rukoushetki klo 16 Studentian Kappelilla 3.3. Leffailta Wanhalla Pappilalla: Keskiyön pikajuna klo 19, Kuninkaankatu 123.–4.3. Mäkihypyn maailmancup ja Puijo Student Tournament 3.–6.3. ISYY:n Kuopion kampustoimisto on suljettu8.3. OPKO:llä Psykiatri Juhani Kuutti aiheesta Kristuksen mieli klo 1813.3. Hyvät Kuvat: Jahti klo 17.30 ja klo 20, Kino Kuvakukko16.–18.3. ESN Kisan Pirates of the Baltic Sea- risteily 20.3. Hyvät Kuvat: Ei pelkkää hunajaa klo 17.30 ja klo 20, Kino Kuvakukko

Savonlinna:21.–23.2. SOOLin Talvipäivät Joensuussa11.3. GAALA 2014: ” Mitalit on ikuisia”, Ainosalissa klo 18 alkaen. Järjestäjänä Liikunnan sivuaineopiskelijat17.–21.3. ISYY:n Savonlinnan kampustoimisto on suljettu18.3. Mauttomat bileet Happytime-baarissa, järjestäjinä Sln kampuksen ainejärjestöt + MAMKin opiskelijakunta

Ylioppilaskunnan toimistotJoensuun toimistoYliopistokatu 7, Haltia 2.krs80100 JOENSUUtoimisto.joensuu(at)isyy.fi

Kuopion toimistoYliopistonranta 370211 KUOPIOtoimisto.kuopio(at)isyy.fi

Savonlinnan toimistoKuninkaankartanonkatu 757100 SAVONLINNAtoimisto.savonlinna(at)isyy.fi

Saat tietoa Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnasta ja tapahtumistam-me sekä ajankohtaisista asioista myös seuraavilla tavoilla:• Seuraa ISYY:n verkkosivuja: www.isyy.fi• Tykkää meistä Facebookissa: www.facebook.com/fbISYY• Tilaa ISYY:n suomenkielinen viikkotiedo-te Wiikko-Ärsyke uutiskirjeenä suoraan sähköpostiisi. Wiikko-Ärsyke ilmestyy kaikilla ISYY:n kampuksilla maanantaisin. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi • Liity oman kampuksesi isyy-info-sähkö-postilistalle. Listan kautta tiedotetaan eri kampuksille 1–2 kertaa viikossa. Lisätieto-ja: tiedotus@isyy.fi

Aukioloajat Joensuu ja Kuopioma, ti 10–15ke suljettuto 10–15pe 10–13

Aukioloajat Savonlinnama–to 10–14pe 10−13

Tiedottaa:

28 29Uljas 2 | 21. 2. 2014 Uljas 2 | 21. 2. 2014

Uljas 5 | 21. 5. 2010

Mikä romaani kertoo tarinan paikallisesta Tiina Jyl-hästä, jolla on tuulenhuuhtoma aunus, velat miljoonia; elämä kuitenkin luksusta? Alaotsikko on Romaani vailla sankaria. Se sijoittuu 1820-1830-luvuille ja kuvaa Becky Sharp-nimisen kullankaivajan pyrkimystä luok-

kakiertoon. Päästäkseen seurapiireihin Becky driplaa varak-kaan Rawdon Crawleyn. Tämän jälkeen hän kieroilee, valehte-lee, varastaa – tie on auki korkeimpiin seurapiireihin. Beckyn perusprinsiippi on siinä, että pitää lainata joka suunnasta, ja tehdä juhanipalmut, eli jättää kaikki maksamatta. Kritiikin kohteena on yläluokan laissez-faire-elämä, tapakulttuuri, titte-lien palvonta, ja erityisesti se, että naisen ainoa mahdollisuus saavuttaa jonniisortin elintaso on napata rikas mies.

1) Daniel Defoe: Moll Flanders. X) Emily Bronte: Jane Eyre. 2) William Thackeray Makepeace: Turhuuden Turulla.

Kenen sydän on haudattu Varsovan Pyhän Ristin kirkon pilariin; loput Pariisin Pere-Lacheiselle. Hän kuoli 1849 vasta 39-vuotiaana. Sydän oli tuhoutua toisen maailmansodan aikana Varsovan kansannou-sun yhteydessä. Sen pelastajaksi tuli mitä epätoden-

näköisin taho – SS-kenraali Bach-Zelewski, vaikka natsit olivat julistaneet henkilön pannaan. Hänen tuotanto kuvaa Puolan taistelua kansallisen identiteetin ja vapauden puolesta. Puolan kapinan epäonnistuttu Venäjä lakkautti Puolan autonomian, eikä hän enää palannut kotimaahansa. Asui loppuelämänsä Pariisissa, jossa solmi suhteen Georges Sandin kanssa, vaikka oli erään aiv-rehua lähellä olevan uutistoimiston mukaan asek-suaalinen. Ystäväpiiriin kuuluivat Hector Berlioz, Franz Liszt ja Robert Schumann.

1) Frederick Chopin. X) Henryk Sienkiewicz. 2) Adam Mickie-wicz.

Kuka on tällä hetkellä Englannin Valioliigan historian yhdeksänneksi paras maalintekijä 147 maalilla? Pitää tällä hetkellä hallussaan kahta ennätystä: on pelan-nut vanhimpana pelaajana Valioliigaottelun että on Valioliigan vanhin maalintekijä – kummatkin yli 40-vuotiaana. Muistetaan erityisesti Tottenhamissa

ja Manchesterissa.

1) Ryan Giggs. X) Teddy Sheringham. 2) Paul Scholes.

Veikko Hirvimäen Kuningasajatus-veistos on erään kirjailijamme muistopatsas, joka herätti aikanaan runsasta keskustelua. Kirjailija oli itse mieltä tuota, että kun hänestä aika jättää, hänen muistokseen voitaisiin rakentaa Helsingin keskustaan julkinen

pisoaari. Kenestä kyse?

1) Kalle Päätalosta. X) Väinö Linnasta. 2) Mika Waltarista.

Nimeä lantiolle ulottuva napitettava kaulukseton villatakki, jossa on yleensä v-pääntie. Sai nimen ken-raalimajuri James Brudenellin kotiseudun mukaan, joka tiettävästä käytti tällaista asustetta josta tuli suosittu brittiupseerien keskuudessa. Tämä pölvästi

jaarli johti yhtä Britannian sotahistorian suurinta hölmön töl-väystä komentamalla Kevyen prikaatin Krimin sodassa suoraan surman suuhun.

1) Balaklava. X) Jersey. 2) Cardigan.

1

3

2

4

5

1 2 3 4 5Nimi

LET’S BESSERWISSER!Itäiset Turhan Tietäjät ry

Oikeat vastaukset sivulla 32.

Elämähaltuun.

Nyyti - opiskelijoiden tukikeskus

Tietoa verkossa.

nyyti.fi

Elämän ja opiskelunhallintaan.

Mukavaayhdessäoloa.

Osallistu taiseuraa muidenkeskustelua.

Netti-ryhmät

Elämän-taitokurssi

Hengailu-illat

TO 6.3 ANSSI KELA, 12€LA 15.3 SAMULI PUTRO, 15€KE 19.3 KUOLEMANLAAKSO, 8€TO 20.3 OLAVI UUSIVIRTA, 10€LA 29.3 STEPA & ARE, 6€

TULOSSA 03/2014

KATSO KOKO OHJELMA NETISTÄ!

TEHTIIN REMPPA!TUU TSEKKAA

UUSITTU HENKKA!

LIVE

AT

HENR

YS:

PE 21.2. DJ SUVI BTI 25.2. PUIJO -STUDENT TOURNAMENT PRE-PARTYTO 27.2. RUSETTILUISTELUN JATKOT GOES TOUHUT BY RETIKKATI 4.3. PUIJON KISOJEN VIRALLISET JATKOBILEET & STUDENT TOURNAMEN- TIN PALKINTOJENJAKOPE 7.3. BOOM PARTY: DJ NDELA 8.3. LIVE: MUSTA BARBAARITI 11.3. HOITSUT VS. INSINÖÖRIT TI 25.3. ESN-KISA INTERNATIONAL STUDENT PARTYTO 27.3. OHI ON STRESSI BY FORTIS

KATSO PASSIONIN KOKO OHJELMA FACEBOOKISTA!PE 21.2. DJ SUVI BTI 25.2. PUIJO -STUDENT

TOURNAMENT PRE-PARTYTO 27.2. RUSETTILUISTELUN

JATKOT GOES TOUHUT BYRETIKKA

TI 4.3. PUIJON KISOJEN VIRALLISET JATKOBILEET & STUDENT TOURNAMEN-TIN PALKINTOJENJAKO

PE 7.3. BOOM PARTY: DJ NDELA 8.3. LIVE: MUSTA BARBAARITI 11.3. HOITSUT VS. INSINÖÖRIT TI 25.3. ESN-KISA INTERNATIONAL

STUDENT PARTYTO 27.3. OHI ON STRESSI BY FORTIS

KATSO PASSIONIN KOKO OHJELMA FACEBOOKISTA!KATSO PASSIONIN KOKO OHJELMA FACEBOOKISTA!

Kauppakatu 16, 70100 Kuopio | www.passionclub.fi | facebook.com/passionclubAvoinna: Ti, To, Pe, La klo 22-04.00 | Vapaa pääsy ti+to koko illan, pe-la 22-24!

HENRY’S PUB KUOPIO: SU-MA 23-04, TI-LA 21-04 | SU-TO K18 | PE-LA K20 | KEIKAT K18 | HENRYSPUB.NETENNAKKOLIPUT: LEVYKAUPPA ÄX, HENKKA, LUKEMA, CAFESAVOTTA & TIKETTI.FI

www.uljas.net

Tiedota touhuistasi osoitteeseen toimitus@uljas.net

30 31Uljas 2 | 21. 2. 2014 Uljas 2 | 21. 2. 2014

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 2

Kompaktissa ja tilavassa Yarisissa on Active-varustetasosta alkaen vakiona mm. kevyt-metallivanteet*, kosketusnäytöllinen Toyota Touch & Go -mediakeskus navigaattorilla ja peruutuskameralla sekä vakionopeussäädin. Kaikissa täyshybrideissä on lisäksi portaaton automaattivaihteisto. Aja erinomaisesti varusteltu Toyota Yaris meillä!

Kompaktissa ja tilavassa Yarisissa on Active-varustetasosta alkaen vakiona mm. kevyt-

OTA KOPPI OPISKELIJA-TARJOUKSISTA!

EU-yhdistetty kulutus 3,5-5,5 l/100 km, CO2-päästöt 79-127 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 v, hybridijärjestelmän takuu 5 v/100.000 km. HSD-akkuturva 8 vuotta/350.000 km.

Kallantie 11 Kuopio. Vaihde 017 364 2211. Avoinna ma-pe klo 8-17.Lauantaisin klo 10-14. Pikahuolto ma-pe klo 7.30-15.30.

KAIKKIIN YARIS -MALLEIHIN NYT MEILTÄ TALVIRENGASPAKETTI VELOITUKSETTA. ETUSI JOPA 1.100 €.

* LOHKOLÄMMITIN YARISIINKAUPAN PÄÄLLE ETUSI 370 €.

Yaris alkaen: veroton 12 430 €, autovero 2 592,23 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta sisältäen toimituskulut 15 622,23 €.

* AUTONVUOKRAUS -20 % ovh. Esim . pakettiauto vrk 120 € vapaat km .

* KORKOTARJOUS Yarisiin 3,9 %Esim. kuukausierä 195 €/kk/60 kk, 3.200 € käsiraha , 20 % jäännösarvo.Tarjoukset ovat voimassa maaliskuun loppuun uusiin tilaus-ja kauppasopimuksiin.

OPISKELIJAKORTILLA:

YARIS JA YARIS HYBRID.

*Yaris Hybridissä teräsvanteet.

Anna-Elina Lyytikäisen tiheätun-nelmaisessa esikoisäytelmässä komedia ja tragedia kietoutu-vat tiiviisti toisiinsa.

Tilaa mm.pe 28.2. klo 19pe 14.3. klo 19la 15.3. klo 19ti 25.3. klo 19ti 8.4. klo 19Puistokoulun näyttämö

Auvisen ohjaama riemastuttava esitys kohtelee poikkeusyksilöä lämmöllä ja ymmärryksellä - jokaisella on paikkansa ja arvonsa.

Tilaa mm.pe 21.2. klo 19ke 26.2. klo 19to 13.3. klo 19pe 4.4. klo 19Puistokoulun näyttämö

teatteri.kuopio.fifacebook.com/kuopionkaupunginteatteri

32 Uljas 2 | 21. 2. 2014