3 KULUTTAJAN VALINTATEORIA Kuluttajan päätösongelmia: §  Kuinka paljon ostaa kutakin tuotetta?

§  Kuinka paljon tarjota työtä? (luku 4)

§  Kuinka paljon kuluttaa tänään ja kuinka paljon säästää tulevan varalle?

• Kuinka valitsemme parhaan mahdollisen käytön rajoitetuille varoillemme ja ajalle?

1

KULUTTAJAN KÄYTTÄYTYMINEN HYÖDYKEMARKKINOILLA

Edellä opimme miten kysyntä- ja tarjontakäyrät kuvaavat kuluttajien ja yritysten käyttäytymistä markkinoilla.

Seuraavaksi tarkastellaan kuluttajan käyttäytymisen teoriaa eli sitä, miten kuluttaja suorittaa kulutusvalintansa:

“What's behind the demand curve?”

2

3

Avainsanoja

§ budjettirajoite ja budjettisuora (m) §  indifferenssikäyrät (I) ja hyöty (U) §  rajahyöty (MU)

= kuluttajan hyödyn lisäys (U’) yhden lisäyksikön kulutuksesta

§  rajatransformaatioaste (MRT) §  rajasubstituutioaste (MRS) §  substituutio- ja tulovaikutus

4

Kokonaishyöty ja rajahyöty

Hyödyn maksimointi §  Kuluttajan valinnan perustana oletetaan olevan

kuluttajan hyödyn maksimointi:

Max U = f(q1, q2, …, qn) st. m = p1q1 + p2q2 +…+ pnqn

m = kuluttajan (käytettävissä olevat) tulot qn = hyödykkeen n määrä pn = hyödykkeen n hinta

5

Hyödyn maksimointi Lagrangen kertoimen λ avulla ilmaistuna

Max U = U(x,y) st. m = pxx + pyy

Muodostetaan Lagrangen yhtälö:

V = U(x,y) + λ(m - pxx - pyy), ja ratkaistaan ensimmäisen kertaluvun ehdot maksimille (eli derivoidaan funktio ensin x: suhteen, siten y:n suhteen ja vielä λ:n suhteen)

Vx = MUx - λpx = 0 Vy = MUy - λ py = 0 Vλ = m - pxx - pyy = 0

6

MUx MUy

= Px py

MUx ja MUy ovat rajahyötyjä x:n ja y:n kulutuksesta = U:n osittaisderivaattoja x:n ja y:n suhteen

Esimerkki Oleta, että kuluttajalla on 100 € käytettävissään kahden hyödykkeen q1 ja q2 kuluttamiseen.

Hyödykkeiden hinnat ovat: p1 = 5€ ja p2 = 2€.

Budjettirajoitus: 5q1 + 2q2 = 100

Miten paljon kumpaakin hyödykettä kulutetaan, jos kuluttajan hyötyfunktio on muotoa U = q1q2?

7

Vastaus:

Muodostetaan Lagrangen yhtälö L ja ratkaistaan se q1 , q2 ja λ suhteen: Max L = q1q2 + λ(100 - 5q1 - 2q2)

8

Max U = q1q2 st. 5q1 + 2q2 = 100

Välttämättömät ehdot maksimille:

025100

02

05

21

12

21

=−−=∂

∂

=−=∂

∂

=−=∂

∂

qqL

qqL

qqL

λ

λ

λ

9

Max L = q1q2 + λ(100 - 5q1 - 2q2)

Jaetaan ylin yhtälö seuraavalla...

sijoittamalla budjettirajoitukseen saadaan

q1 = 10 q2 = 25

10

121

2

25

25 qq

qq

=⇒=λλ

3.1 VALINTAMAHDOLLISUUKSIEN ALUE

§  Kuluttajan tulot (+ varallisuus) ja hyödykkeiden hinnat määrittelevät kuluttajan valintamahdollisuudet.

§  Oletetaan kaksi hyödykettä q1 ja q2 , niiden hinnat p1 ja p2 sekä kuluttajan (kotitalouden) tulot m.

§  Budjettisuora m = p1q1 + p2q2 rajaa kuluttajan valintamahdollisuudet.

11

Budjettirajoite ja rajatransformaatioaste

12

m = p1q1 + p2q2

q1

q2

Budjettisuoran kulmakerroin = 212

1 MRTpp

=−

(MRT = Marginal Rate of Transformation)

Tulojen ja hinnan muutoksen vaikutus budjettisuoraan

13

q2

q1

q2

q1 Tulojen muutos, Hinnan muutos, tulot kasvavat q1 :n hinta laskee

n Kuluttajan tulojen muutos siirtää budjettisuoraa muuttamatta sen kulmakerrointa.

§ Budjettisuoran kulmakerroin riippuu kyseessä olevien hyödykkeiden hintasuhteesta.

§ Toisen hyödykkeen hinnan muutos kiertää budjettisuoraa toisen päätypisteen ympärillä.

3.2 KULUTTAJAN PREFERENSSIT Teemme kolme oletusta kuluttajien mieltymyksistä (preferensseistä):

Ø  Kuluttaja preferoi niitä hyödykkeitä, jotka tuottavat hänelle eniten hyötyä.

Ø  Enemmän hyödykettä on parempi kuin vähemmän hyödykettä.

Ø  Hyödykkeiden q1 ja q2 välillä vähenevä rajakorvausaste MRS (diminishing Marginal Rate of Substitution).

14

Indifferenssikäyrät Indifferenssikäyrä (I) sisältää kuluttajan keskenään samanarvoisina pitämät kulutusyhdistelmät eli kulutuskorit*.

15

q2

q1

I’’ I’ I

Kulutuskorit a ja b ovat keskenään yhtä hyviä, samoin korit c ja d ovat yhtä hyviä, mutta c ja d ovat parempia kuin a ja b. a

b

c

d

*Kulutuskorit = hyödykkeiden q1 ja q2 eri kulutuskombinaatiot

Indifferenssikäyrät jatkoa

§  Yleensä indifferenssikäyrät alaspäin laskevia. •  Jotta kuluttaja pitäisi kahta hyödykekoria yhtä hyvinä,

toisen hyödykkeen kulutuksen vähentyminen pitää korvata toisen hyödykkeen kulutuksen lisäyksellä.

§  Indifferenssikäyrät eivät voi leikata toisiaan. •  Jos käyrät leikkaisivat toisiaan, tarkoittaisi se sitä,

että sama hyödykekori tuottaisi kaksi eri hyödyn tasoa samanaikaisesti.

§  Kuluttajan preferenssit määräävät indifferenssikäyrien kulmakertoimen.

16

Rajasubstituutioaste (Marginal Rate of Substitution, MRS) •  Rajasubstituutioaste eli indifferenssikäyrän

kulmakerroin käyrän eri pisteissä kertoo kuluttajan subjektiivisen vaihtosuhteen, jonka mukaan kuluttaja olisi valmis vaihtamaan hyödykkeitä keskenään:

17

211

2 MRSqq=

ΔΔ

−

Yleensä oletetaan vähenevä rajasubstituutioaste.

Substituutioasteen suuruus Miten substituutioasteen suuruus vaikuttaa indifferenssikäyrän muotoon?

18

Tavanomaiset Täydelliset Täydelliset hyödykkeet substituutit komplementit

q2 q2 q2

q1 q1 q1 I1

I2

I1 I1

I2

I2

3.3 KULUTTAJAN VALINTA

19

q2

q1

C

B

Yhdistämällä indifferenssikäyrästö ja budjettisuora löydetään se hyödykkeiden kombinaatio, joka maksimoi kuluttajan hyödyn:

I’’ I’ I

Kuluttajan hyöty maksimoituu pisteessä C, jossa budjettisuora tangeeraa yhtä indifferenssikäyristä.

Pisteiden B ja E kaltaiset hyödykekombinaatiot ovat myös saavutettavissa, mutta ne sijaitsevat alemmalla indifferenssikäyrällä ja siis tuottavat vähemmän hyötyä kuluttajalle kuin piste C.

•

•

• E

Kulutuskori C paras mahdollinen, joka saavutettavissa nykyisellä tulotasolla.

Kuluttaja maksimoi hyötynsä, kun…

20

2

1

ppMRTMRS −==

3.3.1 Tulojen muutoksen vaikutus kuluttajan tasapainoon

•  Kuluttajan valintakombinaatiossa tapahtuva muutos riippuu kyseessä olevien hyödykkeiden luonteesta:

– onko kyseessä normaali- vai inferiorinen hyödyke.

21

Tulojen muutoksen vaikutus kuluttajan tasapainoon jatkoa

22

q2

q1

I’ I

C •

Molemmat hyödykkeet normaaleja hyödykkeitä: Tulojen kasvaessa molempien hyödykkeiden kulutus kasvaa ja päinvastoin.

. I’’

d

Tulojen muutoksen vaikutus kuluttajan tasapainoon jatkoa

23

q2

q1

• I

. I’

q1 inferiorinen ja q2 normaalihyödyke: q1:n kysyntä vähenee ja q2:n kasvaa tulojen kasvaessa.

3.3.2 Hinnan muutoksen vaikutus kuluttajan tasapainoon

§  Hinnan nousu merkitsee kuluttajan ostovoiman pienentymistä. •  Rajoittaa kulutusmahdollisuuksia

kuluttaja siirtyy alemmalle indifferenssikäyrälle.

§  Hyödykkeen hinnan laskulla vastakkainen vaikutus.

24

Hinnan muutoksen vaikutus kuluttajan tasapainoon jatkoa

q2

25

q1

I

I’

.

. Hyödykkeen q1 hinta nousee ja sen seurauksena budjettisuora kiertyy vasemmalle. Molempien hyödykkeiden kulutus vähentynyt, mutta q1:n suhteellisesti enemmän…

Hinnan muutoksen vaikutus hyödykekorin valintaan voidaan jakaa kahteen osaan:

a) substituutiovaikutus, joka on aina negatiivinen; hinnan nousu (lasku) vähentää (kasvattaa) kysyttyä määrää, koska muut hyödykkeet nyt suhteellisesti halvempia (kalliimpia).

b) tulovaikutus, joka heijastaa reaalitulojen laskua

(nousua) hinnan nousun (laskun) seurauksena.

26

Hinnan muutoksen tulo- ja substituutio-vaikutukset

27

q1

I

I’

.

q2

.

= kokonaisvaikutus

= substituutiovaikutus

= tulovaikutus

Ø Oletetaan, että hyödykkeen q1 hinta laskee, budjettisuora kiertyy nyt oikealle…

.Gedankenspiel

3.4 KYSYNTÄKÄYRÄN JOHTAMINEN

§  Hyödykkeen kysyntäkäyrä voidaan johtaa indifferenssikäyristä ja budjettisuorista muuttamalla yhden hyödykkeen hintaa, ceteris paribus: – voidaan löytää kaikki ne eri kulutus-

kombinaatiot, jotka kuluttaja valitsisi eri hintasuhteilla.

kysyntäkäyrä

28

29

I2

Kysyntäkäyrän johtaminen q2

q1

q1

P21/p1

P22/p1

P23/p1

Dq1

m1 m3

m2 P2/p1

I1

I3

.

. .

.

.

q1 ja q2 hintasuhde muuttuu siirryttäessää m1:stä m3:een eli q1:n hinta p1 laskee.

4 TUOTANNONTEKIJÄMARKKINAT Edellä tarkasteltu kysyntä- ja tarjonta-analyysi pätee myös tuotannontekijämarkkinoilla. Tuotannontekijöiden hinnat kuten hyödykkeidenkin muodostuvat markkinoilla: työvoimalle palkka, pääomalle voitto tai korko, luonnonvaroille maankorko (maanvuokra) ja yrittäjyydelle voitto/tappio. Tuotannontekijöiden kysyntä johdettua kysyntää (riippuu tuotannontekijällä aikaan saadun tuotteen kysynnästä).

30

4.1 TYÖVOIMAN KYSYNTÄ

§  Miksi ”kimiräikköset” ja ”teemuselänteet” ansaitsevat yhdestä kisasta/ottelusta enemmän kuin taloustieteen professori vuodessa?

§  Toisaalta diplomi-insinööriksi opiskelevat voivat olettaa ansaitsevansa keskimäärin enemmän valmistuttuaan kuin yhtä lahjakkaat filosofian opiskelijat...

31

According to the NHL Players Association, 74 players earned a paycheck of at least $5 million last season.

Teemu Selänne on tienannut NHL-urallaan yli 70 milj.$.

Huippu-urheilijoiden palkan määräytyminen1

32

DH

SH Palkka

Huippu-urheilijoiden/ professorien määrä

W*

Q*

SP

DP

1H-alaindeksi viittaa huippu-urheilijaan ja alaindeksi P professoriin.

Yrityksen työvoimankysyntä

palkka

33

E .

L*

W0

MVPL

työllisyys

MVPL = Marginal Value Product of Labor = työn rajatuotoksen arvo

W0 = MVPL

§  Työvoiman rajatuotoksen arvo (Marginal Value Product of Labor, MVPL) = yrityksen saama tulonlisäys yhden lisätyöyksikön tuottaman tuotoksen myynnistä.

§  L* = voiton maksimoiva työllisyys; yritys

maksimoi voittonsa kun viimeiseksi palkatun työntekijän hinta (palkka) sama kuin hänen aikaansaamansa lisätuotannon arvo (MVPL).

34

Työn kysyntään vaikuttavia tekijöitä

•  Yrityksen tuottaman tuotteen hinta

•  Muiden tuotannontekijöiden hinnat

•  Teknologia

35

Mitä korkeampi hinta sitä suurempi yrityksen työvoiman kysyntä, sillä jos tuotteen hinta

kasvaa niin MVPL kasvaa.

Jos esim. yrityksen käyttämien koneiden hinta

suhteessa palkkoihin laskee, yritys alkaa korvata työntekijöitä koneilla. Mutta

jos toiminnan kokoa voidaan kasvattaa edullisen

teknologian takia, palkataan lisää työntekijöitä.

Uudet teknologiat vähentävät

tietyntyyppisen työn kysyntää ja

lisää toisenlaisen.

4.2 TYÖVOIMAN TARJONTA •  Yksityisen henkilön työntarjontapäätös:

Kuinka paljon (tuntia…) tehdä työtä?

•  Yleisen tarjonta-analyysin mukaisesti tarjottu määrä riippuu hyödykkeen hinnasta: työn tarjottu määrä riippuu reaalipalkasta (W/P).

•  Työnteon vaihtoehtoiskustannus on menetetty vapaa-aika ei ole itsestään selvää, että palkan noustessa työn tarjottu määrä aina lisääntyisi.

36

Kaksi työn tarjontakäyrää (yksittäisen työntekijän näkökulmasta) palkka,

€/tunti varaushinta (reservation price)

37

S1 S2

työtunnit

.A .A

Työn tarjonta jatkoa

•  Työn tarjonnan kääntyminen taaksepäin samoin kuin muutkin työn tarjontakäyrän ominaisuudet riippuvat yksilöiden preferensseistä.

•  Aggregoitaessa yksilöiden työn tarjontakäyrät erot tasoittuvat ja työmarkkinoiden työn tarjontakäyrä ylöspäin nouseva.

38

Reaalipalkan muutoksen substituutio- ja tulovaikutukset: Korkeammat palkat merkitsevät, että a) vapaa-aika on kallistunut

- todennäköinen reaktio: ihmiset tekevät enemmän työtä (substituutiovaikutus)

b) tiettynä työaikana ansaitaan entistä enemmän, niin että vapaa-aikaa voidaan lisätä kulutusta vähentämättä - todennäköinen reaktio: ihmiset tekevät

vähemmän työtä (tulovaikutus) KUMPI VAIKUTUS ON VOIMAKKAAMPI? 39

Reaalipalkan muutoksen substituutio- ja tulovaikutukset jatkoa •  Niin kauan kuin substituutiovaikutus on

suurempi kuin tulovaikutus, työntarjontakäyrä on nouseva.

•  Jos tulovaikutus on suurempi kuin substituutiovaikutus, työntarjontakäyrä kääntyy taaksepäin ja:

40

Vapaa-ajan vietto kasvaa.

Työvoimamarkkinoiden tasapainon määräytyminen kilpailullisilla markkinoilla

Viereinen kuvio havainnollistaa, miten työvoiman markkinahinta ja määrä muuttuvat työvoiman a) kysynnän ja b) tarjonnan muuttuessa.

41

W

L

. . S’L SL

DL

D’L

E E2

E1

W2 W0 W1

L1 L2 L0

42

a)  Työvoiman kysyntä pienenee (esim. koska sen tuottaman tuotteen kysyntä on vähentynyt): DL ⇒ D'L. Tasapaino työvoimamarkkinoilla siirtyy E ⇒ E1, jossa palkkataso on laskenut W0:sta W1:een ja työvoiman määrä laskenut L0:sta L1:een.

b) Työvoiman tarjonta tietyllä toimialalla on vähentynyt (esim. koska kilpailevalla toimialalla palkat ovat nousseet): SL ⇒ S'L. Tasapaino työvoima-markkinoilla siirtyy E ⇒ E2, jossa palkkataso on noussut W0:sta W2:een ja työvoiman määrä laskenut L0:sta L2:een.

43

Käytäntö on osoittanut, etteivät työvoimamarkkinat aina tasapainotu, varsinkaan lyhyellä aikavälillä. Miksi???? Työvoimamarkkinat eivät toimi vapaasti:

- ammattijärjestöt - palkkajäykkyys (sopimuspalkat, muuttaminen vie aikaa)

- minimipalkat - sisä-/ulkopiiriläiset - tehokkuuspalkkojen hypoteesi

ü maksetaan korkeaa palkkaa motivaatiosyistä, mutta silloin osa jää työttömäksi

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2015 elokuussa 222 000, mikä oli 26 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,3 prosenttia, kun se edellisvuoden elokuussa oli 7,4 prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2015/08/tyti_2015_08_2015-09-22_tie_001_fi.html

4.3 LUONNONVARAT, PÄÄOMA JA RAHOITUS

Luonnonvarat Ø luonnosta saatavat tuotannontekijät: uusiutuvat vs. ei-

uusiutuvat tarjonta kiinteä tarjonta joustavaa

45

S

D’ D

E

E’

hinta

määrä

S

D D’

Luonnonvarat jatkoa

•  Luonnonvarojen tarjonta määräytyy sen perusteella, ovatko ne uusiutuvia luonnonvaroja vai eivät.

•  Luonnonvarojen kysyntä määräytyy niiden tuottaman raja-arvon perusteella.

46

Pääoma ja rahoitus

•  Pääomalla tarkoitetaan tuotettuja tuotannontekijöitä: koneet, laitteet, rakennukset, puolivalmisteet jne.

•  Hankitaan pitkäaikaista käyttöä varten.

•  Yrityksen omat varat eivät usein riitä investointien tekemiseen. –  tarvitsevat vierasta pääomaa rahoitusmarkkinoilta.

47

Rahoitusmarkkinoiden tasapaino Rahoituksen kysytty määrä lisääntyy koron laskiessa ja rahoituksen tarjottu määrä lisääntyy koron noustessa

48

S

D

rahoituksen määrä

Korko, i