historian tuotteistaminen - kymenlaaksofinnicakymenlaakso.fi/blogs/storia/wp-content/uploads/... ·...

Historian

tuotteistaminen

Isto Vanhamäki, Kouvola 23.4.2013

Historia + tuotteistaminen = ?

Mikä mättää matkailussa?

Matkailutuotteen ulottuvuudet

Fyysiset elementit Toiminnalliset

elementit Symboliset elementit

Mikä mättää matkailussa?

Kokonaisvaltainen tuotteistaminen!

Kokonaisvaltainen tuotteistaminen?

1) Palvelun tuotteistamisen tärkeimpiä lähtökohtia on asiakkaan kokonaistarpeen tarkastelu – Matkailutuotteen ulottuvuudet! 2) Fyysiset paikat, kuten luonto tai historialliset kohteet ovat vain 1/3 siitä kokonaisuudesta, jonka asiakkaamme haluavat matkallaan kokea! 3) Verkostomainen toteutus

Historia + tuotteistaminen = matkailu?

Kuinka hyödynnetään matkailussa?

Historian elävöittäminen



Historian elävöittäminen (eng. Interpretation)

”Koulutuksenomainen prosessi, jossa pyritään valaisemaan kohteen tai ilmiön taustalla vaikuttavia merkityksiä ja yhteyksiä omakohtaisen kokemuksen tai havainnollistavan viestinnän keinoin pelkän annetun faktatiedon sijaan.”

Tilden (1977)

Asiakas

(Merkitsijä)

Elävöittäjä Kohde

Sisältö


• Kiinnostuksen herääminen tarvitsee ”merkitsijän” tai ”elävöittäjän” synnyttämän ärsykkeen.

• Sisältö (tarina) ja kohteen merkitys synnyttää ”paikan hengen” ja asiakkaan syvemmän kokemuksen


Elävöitetty matkailutuote…

…rikastuttaa matkailjan kokemusta

…lisää tietoisuutta, ymmärrystä ja vahvistaa kiinnostusta historiaa ja perintöä kohtaan

…korostaa tiettyä näkökulmaa tai viestiä, joka historiasta halutaan esittää

…lisää positiivista suhtautumista

Markkinointi?

Ensiluokkainen NORD on peräisin Päijänteestä. Se virtaa maailman pisimmässä kalliotunnelissa ja saapuu pullottamolle puhdistettuna, kristallinkirkkaana ja jäisen raikkaana. The premium water NORD comes from Lake Päijänne. Piped through the longest bedrock tunnel in the world the water is purified, crystal clear and icy fresh as it arrives at the bottling plant.

Piditkö Nord-vedestä? Haluaisitko uida tässä kristallinkirkkaassa ja jäisen raikkaassa vedessä?

Tule Päijänteelle!

Mitkä ovat ne fyysiset vahvuudet, jotka tekevät kohteestamme erityisen? Mikä on se erityinen (toiminnallinen) mahdollisuus, jonka asiakkaamme pääsevät juuri meidän kohteessamme kokemaan, mutta eivät juurikaan muualla, ainakaan yhtä mieleenpainuvasti? Onko historiassamme tai perinteissämme jotain sellaista, jolla on syvempi merkitys, joka voisi jo markkinoinnin kautta herättää potentiaalisissa asiakkaissamme mielikuvia merkityksellisestä paikasta?

Historia ja menneisyys

vs.

kulttuuri ja perinne?

Kohde vs. teema?

Linnoituskaupungit

Suvorovin kanavat

Historiallinen vesireitti

Saimaa Kolmen valtion yhteinen historia

Paikalliset perinteet

Kenraali Suvorovin matkailullinen kokonaisuus

Teemaopastukset Teemaristeilyt

Linnoituskaupungit

Suvorovin kanavat

Historiallinen vesireitti

Kolmen valtion yhteinen historia

Saimaa

Paikalliset perinteet

Toteuttajaverkosto

• 13 risteily-yrittäjää Savonlinna-Puumala-Lappeenranta-Imatra akselilla

• 3 käsikirjoittajaa

• 2 ohjaajaa

• noin 20 näyttelijää

• noin 50 käsityö/puvustusopiskelijaa rekvisiitan valmistuksessa ja heillä 6 opettajaa

Kokemuksen ulottuvuudet!

Kokonaisvaltainen elämys?



Fyysiset elementit

Symboliset elementit

Toiminnalliset elementit

Kun ”perussetti” ei enää riitä!

Miten tarjota matkailijalle erilaisia elämyksiä?

Voiko kohteen kokea tavallisuudesta

poikkeavalla tavalla?

Voitko tarjota jotain täysin erilaista?

Voitko yhdistellä kohteita ja teemoja?

Voitko esittää asian eri tavalla?

Kenraali Aleksandr Suvorov sai vuonna 1772 Katariina II:lta määräyksen tarkastaa

Venäjän Ruotsin vastainen raja. Pari viikkoa kestäneen matkan aikana hän ehti

käydä Viipurin ja Käkisalmen linnoituksissa sekä Olavinlinnassa. Suvorov oleskeli

tuolloin maalaiskylissä nimeään ilmoittamatta ja pukeutuen tavallisiin vaatteisiin

päästäkseen perille suomalaisten mielialoista. Suvorov palasi 1791 Keisarinnan

määräyksestä Suomeen johtamaan linnoitustöitä pääkaupunki Pietarin

suojaamiseksi kolmiportaisella linnoitusjärjestelmällä. Suunnitelmaan kuului

linnoitusten vahvistaminen ja Saimaan laivaston toimintaedellytysten

parantaminen rajavalvonnan mahdollistamiseksi. Suvorovilla ei ollut Suomessa

pysyvää asuinpaikkaa. Pisimpään hän asui Haminassa lääkäri Griinin leskirouvan

luona kirjoitellen katkeria kirjeitä Pietariin.

(Ulla-Riitta Kauppi, tutkija Museovirasto).


” Se Suvoroovi o tiälläpäin juoksennellu vuojesta 1772 asti. Mie olin sillon

pikkunen pojan naskali, mutta muistan ku se tuli tänne kylille Rahvaan joukkoon

talonpojaks pukkeutunneena. Eikä Kaupungin herrat tai saati sitten

hienostorouvatkaan tajunneet että siinä oli ite Kenraali Suvoroovi. Siitä lähtien se

on tasasin väliajjoin rampannu tiällä Savonlinnassa. Enitehän se o tuolla

Olavinlinnassa suunnitellu sitä Veskanavoo ja muutenki kunnostellu sitä linnoo

vielä ehheemmäks ja muhkeemmaks. Mutta nyt se o vielä enemmän ruvennu

puuhastelemmaa tämä mahtava Saimaan laevasto kanssa. Se o vissiin päättäny

että Ruohtalaeset ei tämä meijän Venäjä maan puolelle tunkeuvu, maata pitkin

eikä vesireittilöitäkää. Ja ohan se se yhen muhkeen ja varakkaan leskirouva Griinin

luona käyny säännöllisi väliajjoin tuolla Hamina suunnalla”. (Matias Behm, ”Suvorovin ajan talonpoika”)


Elävöittäminen?

Asiakas

1. Informaatio on raakamateriaalia, elävöittäminen tekee informaatiosta viihdyttävän tuotteen

2. Matkailija on pääosin hakemassa viihdyttävää kokemusta, jonka ohessa on mahdollisuus myös oppia uutta

3. Merkitsijä esittää tiedon niin, että asian syvemmät merkitykset avautuvat kuulijalle

4. Elävöittäminen edistää yleisön kykyä arvostaa kohteen arvoja ja kannustaa suojeluun

Asiakas

(Merkitsijä)

Elävöittäjä Kohde

Sisältö

”Through interpretation, understanding; Through understanding, appreciation; Through appreciation, protection”.

Tilden (1977)

• Kulttuurimatkailuelämys on tehokkain, kun se koetaan tavallisuudesta poikkeavalla tavalla

Tuotteistaminen?

Asiantuntemus

Asiakkaan tarve

Tuotteistus

Markkinointi

Myynti

Ratkaisu

Kiinnostus

Tuotekehitys Tuotteistaminen Palvelumuotoilu

- Palvelun toteutus ja organisointi helpottuu

- Asiakkaan hakeutuminen palveluun helpottuu

- Kustannukset pienenee

- Tarjousten tekeminen helpottuu selkeiden kokonaisuuksien myötä

Tuotteistaminen

Asiakkaan tarve

Asiantuntemus

Tarpeen kartoittaminen eri asiakasryhmien osalta: Esim.

sijainti, sisältö, saatavuus

Nykytilanteen määrittely Kehittämisresurssit vs.

tavoitetila

Ratkaisu Sisällön-

määrittely

- Palvelun purkaminen osiin

- Keskeisten elementtien valinta (karsinta)

- Palvelukokonaisuuden jäsentäminen

- Asiakkaan osallistaminen

- Asiakaspalaute - Asiakasryhmien

tarpeiden mukaisen palvelukokonaisuuden avaaminen

Tekninen määrittely

- Hinnoittelu - Kustannus-

rakenne - Toteuttajat - Henkilökunnan

osaaminen - Vastuuhenkilöt - Resursointi

- Kuka maksaa? - Miten asiakas

pääsee palvelun piiriin

- Kuljetukset - Aikataulut ja

ajankohdat

Ulkoinen tuotteistaminen

Sisäinen tuotteistaminen

Kenelle? Miten? Miksi? Mitä?

Tuotteistaminen

Asiakkaan tarve

Asiantuntemus

Ratkaisu Sisällön-

määrittely Tekninen

määrittely

Kenelle? • Kuka on asiakkaamme? • Mitkä ovat asiakasryhmämme, jos niitä on

useita? • Miten asiakasryhmät eroavat toisistaan? • Asiakaspotentiaali valituissa ryhmissä?

Onko valitulle paljon kilpailevia palveluita olemassa?

Mitä? • Mitkä ovat toimintamallin ydinpalvelut?

• Liittyykö ydinpalveluihin oheispalveluita? • Palvelun mahdolliset eri versiot kohderyhmän

mukaan • Miten nämä palvelut eroavat sisällöiltään ja

asiakaskunnaltaan

Miten? • Tuotesisältöjen määrittely

• Mitä palveluun kuuluu? • Mitä konkreettisesti tehdään palvelun aikana? • Asiakkaan polku palvelun tarpeen havaitsemisesta palvelun lopputulokseen ja

”jälkihoitoon”

• Modulointi, eli purkaminen osiin • Olennaisimpien asioiden esiin nosto ja toissijaisten asioiden karsinta tarvittaessa • Palvelukokonaisuuden rakentaminen kulloisenkin asiakasryhmän mukaan

• Sisäinen vs. ulkoinen tuotteistaminen • Miten palvelun toteuttaminen jäsentyy organisaation sisällä

• Kuka palvelusta vastaa, miten henkilöstöresurssit jakautuvat? • Miten palvelu vastaa asiakkaan tarpeita? • Miten asiakas pääsee palvelun piiriin? • Tarvitseeko asiakas erityisjärjestelyitä osallistuakseen?

• Mitä palvelun tuottaminen maksaa ja miten se hinnoitellaan?

Miksi?

• Palvelun tarkoitus ja tavoite? • Miksi asiakas osallistuisi palveluumme? • Mikä on asiakkaan saama lisäarvo? • Tarjoammeko jotain erilaista kuin mahdolliset

kilpailijat? • Palvelun hyötyjen konkretisointi asiakkaalle

Matkailupalvelun tuotteistamisen tärkeimpiä lähtökohtia

1) Asiakkaan kokonaistarpeen tarkastelu

• Asiakas ei tiedä mitä hän haluaa • Matkailuyritysten on paketoitava tarjottimelle valmis kokonaisuus

2) Matkailun ulottuvuudet

• Fyysiset paikat, kuten luonto tai historialliset kohteet ovat vain 1/3 siitä kokonaisuudesta, jonka asiakkaamme haluavat matkallaan kokea!

• Elävöittäminen tärkeä osa historiamatkailua 3) Verkostomaisen toteutuksen mahdollisuudet

• Voisiko kaverista olla hyötyä tuotteen toteutuksessa? 4) Palvelun tuottamisen tekninen tarkastelu

• Toteutuksen optimointi ja laadun varmistaminen 5) Tuotteen jalostusarvon nosto!

• Miten luomme lisäarvoa asiakkaalle?

Matkailutuotteen jalostusarvo on korkea!

Alkutuote tuote palvelu elämys

Katsojasta kokija – kokemuksesta elämys

Kiitos!

Yhteystiedot:

Isto Vanhamäki Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy 040 727 6376 [email protected] http://maaseutumatkailu.blogspot.com

mailto:[email protected]

http://maaseutumatkailu.blogspot.com/

historian tuotteistaminen - kymenlaaksofinnicakymenlaakso.fi/blogs/storia/wp-content/uploads/... ·...

Documents