Keskiviikko 21. joulukuuta 2016 Pyhäjärveläisyyden vaalija – Karjalan puolustaja N:o 12 61. vuosikerta

Keuruun uutta hautausmaata, jonka kuvassa näkyvän kiviaidan läheisyydessä on sijainnut Siirtoväenhautojen alue. Se on nyttemmin haudattu kokonaan uudelleen. Alue on hautausmaan nykyisensiunauskappelin läheisyydessä. Kuva: Kaarina Pärssinen. SIVU 5.

Siirtoväen leposijaa Keuruulla Pikkujouluja on pidetty ja monet puuropadat ovatporisseet eri paikkakunnilla. Vpl Pyhäjärvi-seuran jaKurkijoki-seuran yhteistä pikkujoulua vietettiin Karjala-talolla. Kuvassa emännät puuronkeitossa Karjala-talonopetuskeittiössä. Karjalatalon keittiömestari kertoo puu-ronsyönnin historiaa.

SIVU 7

Puuropadatovat taasporisseet

Venäjänkielinen kirja antaatietoa Pyhäjärven elämästä

Toivo Vattusen maalaus Ikävä kotiin kertoo monen karjalaisen tuntoja. SIVU 2.

Vpl. Pyhäjärvi-lehti toivottaa kaikilleyhteistyökumppaneille, lukijoille ja

aineistoja lehteen toimittaneillerauhaisaa joulua ja hyvää vuotta 2017!

VPL.PYHÄJÄRVI2

21. joulukuuta 2016

Keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Pyhäjärven hiekkaaSeurakuntapapin työstä tärkeä osa on ollamukana ihmisten iloissa ja suruissa; ristiäisissä,häissä ja hautajaisissa. Toimituspappia valittaes-sa tuttuus on tärkeä valintakriteeri. Vähintäänkinmutkan kautta siunauspappi halutaan tuntea.Olen kahden vuoden ajan toiminut Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön hallituksen varajäsenenä, ja varmaankinpaljolti tämän luottamustoimen vuoksi minua ontoivottu papiksi monen Pyhäjärveltä kotoisinolevan vainajan siunaukseen. Useimmissatapauksissa vainaja ei ole ollut minulle tuttu,kuten eivät omaisetkaan. Yhteiset juuret ovatkuitenkin tuoneet tarvittavan tunteen tuttuudesta.Kovin mielelläni olen nämä tehtävät vastaanotta-nut.Yhteisillä juurilla on tärkeä merkitys luottamuk-sen rakentajina. Ajatusmalli kulkee siihensuuntaan, että jotain samaa meissä täytyy olla,kun vanhempamme tai isovanhempamme ovatsamalta kylältä lähtöisin, jakaneet kodin jakotiseudun menettämisen surun ja evakkoelä-män haasteet. Tässä ajattelussa on vinha perä.Siunauskappelissa huomasin kerran pienenpussukan santaa. Pussin päällä luki ”Pyhäjärvenhiekka”. Suntio kertoi, että toisinaan pyhäjärve-läisten vainajien arkun päälle piirretään ristiPyhäjärveltä tuodulla hiekalla. Tämä tuntuiminusta hyvin liikuttavalta. Samanlaiselta kuinmeidän perheen tapa kastaa lapset SastamalanYlistenjärven vedellä. Pyhäjärven hiekka symbo-loi toivetta päästä kotimaan multiin.Karjalan kunnailla -laulu soi monen karjalaisenhautajaisissa. Laulu soveltuu mielestäni erin-omaisesti karjalaisen vainajan siunaustilaisuu-teen. Vaikka laulun sanat eivät suoranaisestihengelliset olekaan, soi laulussa selvästi taivas-kaipuu. Me emme tiedä minkälaista taivaassakerran tulee olemaan, ja siksi jokainen rakentaaitse oman kuvansa taivaasta. On luonnollista,että karjalaisen taivaskuvassa siintävät omankotiseudun kevätkesäiset maisemat.Tätä seuraavaa minun ei varmasti olisi hyväkertoa Pyhäjärvi-lehdessä, mutta kun totuudes-sakin pitää pysyä… En ole nimittäin koskaankäynyt Vpl. Pyhäjärvellä. Itse asiassa en olekäynyt koko Venäjällä, enkä myöskään Virossa.Mitään erityistä syytä näihin sivistyksen aukkoi-hin ei ole, minua ei vaan ole matkustaminenikinä innostanut. Niinpä ensi kesälle suunnitel-missa oleva Pyhäjärvi-juhlamatka Vpl. Pyhäjär-velle tulee varmasti olemaan minulle jännittäväm-pi kuin useimmille muille. Odotan mielenkiinnol-la, mitä tunteita ja ajatuksia paikka minussaherättää. Aistinko siellä jotenkin omat juureni.Tuntuuko siellä jollakin tavalla tutulta? OnkoPyhäjärvellä todellakin kesä kuumempi ja järvetsiintävämpiä kuin täällä kotona Sastamalassa?Onko siellä paljon hienoja hiekkarantoja, niinkuin olen kuullut?Toivon sillä matkallani oppivani enemmän omistajuuristani; suvustani ja jopa itsestäni. Mietinmyös, voisinkohan tuoda sieltä mukanani vähänPyhäjärven hiekkaa - siunaushiekaksi.

Toivotan kaikillePyhäjärvi-lehdenlukijoille siunattuaVapahtajan syntymä-juhlaa ja Uutta vuotta2017!

TARJA KOPALAINEN,seurakuntapastori

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön hallituksen

varajäsen

Viime lokakuussa ilmestyiVenäjällä Vpl Pyhäjärvenpitäjästä kertova 316-si-vuinen Pyhäjärvi -kirja.Teoksen tekijänä DimitriOrehov. Hän on tullut tu-tuksi pyhäjärveläisille mei-dän monien kotiseutumat-kojen ja juhlien tulkkina Py-häjärvellä. Hän kirjoitti toi-sen yliopistomiehen, Vik-tor Stepakovin kanssavuonna 1992 teoksen ”Pa-raatimarssi Suomeen” talvisotavenäläisten silmin, joka oli to-dellinen myyntimenestysSuomessa.

Orehov on koonnut Py-häjärvi kirjan suomalaistenPyhäjärveä koskevista teok-sista. Impi Wiikan VPLPyhäjärvi, kaikista Pyhä-järven kotiseutukirjoista,netissä taltioiduista Pyhä-järvi-lehdistä sekä haastat-telemistaan pyhäjärveläisis-tä henkilöistä.

Erittäin koskettava jakunnioittava haastatteluOrehovilla on hänen noi-termaalaisesta ystävästäänHeikki Karttusesta. Ore-hov oli useilla Heikin javenäläisten veteraanienkanssa järjestetyissä yhtei-sissä juhlissa tulkkina.

Teoksessa on käsiteltyPyhäjärven 44 kylää jaasutustaajamaa. Kaikistanäistä kylistä on löytynythyvää tietoa ja valokuvia.

Lisäksi hän on haastatel-lut nykyisin kylissä asuviavenäläisiä. Monet on siir-retty useaan eri otteeseen jahyvinkin kaukaa Venäjältä.

Orehov haastatteli4.9.2015 nykyisin Pyhäjär-ven Pattoisissa asuvaa NinaPavlona Lutskinaa. Hänon syntynyt 22.5.1939.Nina oli vanhempiensakanssa siirretty 1945 Vla-dimirin alueelta (Mosko-van piiristä) Vernitsalle. Ninakävi Vernitsan alakouluakaksi vuotta ja pieni kunoli, niin hän ei oikein muis-tanut, kuinka paljon kou-lussa oli lapsia.

Koulun lähellä oli noin10-15 taloa, joissa asui eripaikoista Venäjältä muut-taneita. Ninan perhe siir-rettiin 1947 Lahnavalka-maan, ja nykyisin Nina asuuPattoisissa, jossa hän asuusuomalaisten rakentamassatalossa ja pihassa on laajakasvimaa.

Tänä päivänä Vernitsallaei ole ainoatakaan entistätaloa ja Sortanlahden talotvenäläiset tuhosivat talvi-sodassa perusteellisesti.

Dimitri Orehov on per-heeni tuttu jo liki 30 vuo-den ajalta. Hän on toimi-nut tulkkinani, kun olen Ve-näjällä haastatellut Pyhäjär-vi-lehteen Käkisalmen kau-punginjohtajaa, nykyisenPyhäjärven hallinnon vir-kamiehiä, tai kun vein hu-

Pietarissa on ilmestynytPyhäjärvi-kirja

maanitaarista apua Käki-salmen lastenkotiin.

Orehov kuului aikoinaanPietarissa toimivaan Kare-lia-ryhmään, joka kritisoiKarjalan valtaamista Suo-melta.

On todella hyvä asia,ettäOrehov esittelee entisenkotiseutmme venäläisille.Pyhäjärvi oli vauras itsenäi-nen maatalouspitäjä eri ky-lineen ja keskeisenä kaunisPyhäjärvi. Pitäjä poikkesitodella erilaisena 1939-lu-vun venäläiskylistä.

Ja olen myös iloinen, ettäOrehov valitsi teoksen kan-sikuvaksi Vernitsalla synty-neen taiteilija Toivo Vat-tusen taulun ”Jäähyväisetkodille”. Teos kuvaa kos-kettavasti kaikkien meidänkarjalaisten surua omankodin menettämisestä.

Muitakin pitäjä-kirjoja on käännettyvenäjäksiSakkolan pitäjäjuhlassa v.2001 Dimitri Shitov esit-

teli venäjäksi kirjoitetunteoksen Raudun,Sakkolan jaMetsäpirtin pitäjistä suomalais-ten aikana. Shitov kuuluiaikoinaan myös PietarinKarelia-ryhmään.

Osallistuin v. 2002 Erk-ki Pärssisen kanssa Sää-tiömme edustajina Metsä-pirtin lahjoitusmaatalon-poikien muistomerkin uu-delleen vihkimiseen. Met-säpirtin kunnanjohtaja Al-bina Martjanova yllättijuhlayleisön. Hän piti ter-vehdyspuheensa suomeksi.

Hän oli Sakkolan juhlissaostanut Shitovilta 20 kplRautu-Sakkola-Metsäpirtti-kirjoja. Hän kertoi puhees-saan, ”kaksi kirjaa vein Met-säpirtin lainakirjastoon jaloput kirjat hän jakoi kou-lujen historian opettajillekäsiteltäviksi oppitunneilla.

Martjanova totesi, on tär-keää, että saamme suoma-laisilta oikeaa tietoa näidenalueiden historiasta ja men-neisyydestä”.

SALME RINTALA

Dimitri Orehov (s. 1952)on koulutukseltaan fi-losofian kandidaatti jatyöskentelee Venäjäntaideakatemiassa infor-matiikan ja automati-soinnin tutkijana.

Kirjan kannessa on Toivo Vattusen maalaus Ikävä kotiin.

Keskiviikko 21. joulukuuta 2016 VPL.PYHÄJÄRVI 3

Sunnuntaina 11.12.2016vietettiin Vehmaan tilallaVammalan Karjalaseuranperinteistä puurojuhlaa joillan hämärtyessä.

Tilaisuuden aloitti seu-ran puheenjohtaja kansan-edustaja Pertti Hakasenpitämä tervetulopuhe, jos-sa hän toivotti väen lämpi-mästi tervetulleeksi.

Seuran sihteeri Mailee-na Hyytin pitämässä puu-ropuheessa annettiin oh-jetta joulun edun hyörin-tään: ”Ystävä hyvä, relaajo vähän, pysähdy vaikka-pa hetkeksi tähän. Joulunaturha on hössöttää suotta,sitähän ehtii pitkin vuotta.Teetpä sinä sitten sitä taitätä, joulun aika ei tule-matta jätä. Unohda siis tur-hat kiireet ja juoksut, istah-da nauttimaan tunnelmat,tuoksut. Jouluna voit näh-dä sen, hetken kauniin sini-sen, silloin voit kuulla lau-lun tuulen, jossa on sävelrakkauden suuren.”

Näin päästiin nauttimaanVehmaan tilan isäntäväenMari Huovila-Virtasenja Tero Virtasen tarjoile-masta herkullisesta riisipuu-rosta ja luumu-rusinakiis-selistä. Syömisen jälkeenolikin vuorossa yhteislau-lua Juhani Orpanan joh-dolla ja Seija Hakanenlauloi yksin kauniin KassuHalosen säveltämän ja VexiSalmen sanoittaman Lap-suusjoulut kappaleen sekäMarja-Leena Tihveräi-nen-Orpana lausui runon.

Sastamalan seurakunnantervehdyksen juhlaan toiKiikoisten pappi, seura-kuntapastori Auli Airas-Laitila, hän laittoi osanot-tajat miettimään mitä sa-

nat oikeasti tarkoittavat esi-merkiksi lauluissa, tulem-meko aina tai edes joskusajatelleeksi niitä.

Auli Airas-Laitilan jälkeenlaulettiin jälleen yhdessä, en-nen kuin huippu taitavamanageripariskunta Arto jaEija astuivat näyttämöllekertomaan laivalla tapaa-mastaan huippu lahjakkaas-ta ruotsalaisesta Bosse Ös-terbergistä, joka oli kotoi-sin Östersundista. Joskinkävi ilmi, että hän oli kol-me vuotta sitten muuttanutPohjois-Karjalasta Ruotsiin,hän kuitenkin lauloi hienos-ti kitaran säestyksellä Jaak-ko Tepon ”Hilma ja Onni”,jonka taisi vallan omiaomaksi tekemäkseen ja li-säksi vielä Juice Leskisen”Sika” -laulun, jossa sai Ei-jan ja Arton sekä pikkuprinsessan taustakuoroksi jatanssiryhmäkseen.

Managerien ja laulajanvälille jäi pieni kiista esiinty-mispalkkiosta, eli mitä va-luuttaa palkkio 4000 on,onko se euroja vai Vietna-min valuuttaa. Vielä ennenarpajaisia laulettiin jälleenyhdessä.

Arpajaisissa oli pääpal-kintona Karjalasta tuotu tee-kalusto ja toisena palkinto-na suolattu viiden kilon juh-lakinkku sekä sitten lukuisajoukko pienempiä palkin-toja. Teekaluston voittiIdan Anttila ja kinkunKatri Pajunen. Lopuksijuotiin vielä joulutorttu- japiparikahvit. Jokaista tyh-jää hetkeä säesti iloinen kar-jalainen puheensorina, mu-kana juhlassa oli 46 seuranjäsentä.

MAILEENA HYYTI

Vammalan karjalaseuralaiset viettivät puurojuhlaa

Huumoria. Vasemmalta Eija Vuorijärvi, Bosse Österberg (Juhani Orpana) jaArto Vuorijärvi.

Puuropuhe seuransihteeri MaileenaHyyti ja seu-rakuntapastori Auli Airas-Laitila.

Arvonta vas. Elsa Rajala, Ritva Heikkilä, Pertti Hakanen. Kuvat: Oiva Kaasalainen.

Jouluyö

Tallin ylle syttyi tähti kirkkahampi muita.Jeesuslapsi syntynyt on sinne hyljättynä muilta.

Enkelkuoron laulu harras kiirii halki tähtitarhain

johdattaen paimenet luo tallin harmaan.

Lapsosella kasvoillaan on sädekehä harras.Mitä tulee lapsesta jok’ on helmas äidin armaan.

Maria siunaa lapsukaisen,laskee tallin seimeen.

Ihmislapsi, Jumala, edellämme kulkee.

Joosef mietteissänsä kädet ristiin liittää,katse kohoo korkeuteen, lapsesta hän kiittää.

Kedolla paimenetkin ihmetellen kulkee,

mikä onkaan lapsi se, kaiken sydämeensä sulkee.

Maailmalle vapahtaja syntynyt on juuri,siitä ilo enkeleillä taivaassa on suuri

SUOMA SAARINEN

Keskiviikko 21. joulukuuta 2016VPL.PYHÄJÄRVI4

KirkonsanomaÄiti, mummo, isomummo, isoisomummo

Elvi Elisa (Liisa)KAASALAINENo.s. Risku

s. 2.1.1922 Jalasjärvik. 12.10.2016 Helsinki

Niin hyvä on nukkua lepoon, rauhaan Sen,joka päivänsä täydeksi saa.Siirtyä rantaan tyyneen ja lauhaanilta kun pilvet ruskottaa.

MuistaenPekka ja Leena perheineenKari ja Ulla perheineenErkki perheineenRiitta ja Juha perheineenMatti ja Johanna perheineensukulaiset ja ystävät

Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa.Lämmin kiitos osanotosta.

RakkaammeMaanviljelijä

Lauri JohannesJUNKKARIs. 23.5.1941 Vetelik. 15.11.2016 Kouvola

Kaukana jossain,ympärillä hyvät metsämaat,satoisat pellot,kalaisat veet.Kaukana jossain,lipuu nyt vaarin vene hiljaa,niin hiljaa.Kaukana jossain,tai aivan tässä lähellähyvä on olla.

KaivatenPirkkoPäivi ja Risto Osmo ja SaraTuomo, Marjukka, Olli ja MaisaTero, Marja, Teemu, Jonna, Rene,Elmo ja MinttuHeidi, Mika, Niki, Sasu, Jose, Iisasukulaiset ja ystävät

Siunaus toimitettu 10.12.2016. Kiitos osanotosta.

Rakkaamme

Meeri MirjamiBackuso.s. Pusa

s. 20.6.1926 Pyhäjärvi Vplk. 29.10.2016 Hollola

Kiitollisuudella muistaen ja kaivatenHenrietta ja ArtoSukulaiset ja ystävät

Siellä kukkia täynnä on maa,sydän väsynyt levätä saa.Kevyt kulkea on, ei ahdista sielläei tuskaa tunneta taivaan tiellä.

Siunaus toimitettu läheisten ja ystävien läsnäollessa.Kiitos osanotosta.

Meille suomalaisille, Poh-jolan asukkaille, valon mer-kitys korostuu pimeänävuodenaikana. Adventinajan kehotus kuuluu: ”Pitä-kää lamppunne palamas-sa!” (Lk 12:35).

Miten me ymmärrämmetuon kehotuksen omassaelämässämme? Mitä iäk-käämmäksi tulen, sitäenemmän ihmettelen ajas-sa olevia ilmiöitä ja mielipi-teitä. Usein tuntuu siltä kuineläisi ihan vieraassa ympä-ristössä. Mieleen hiipii ky-symys: ”Miten nyt tuollais-ta voidaan sanoa tai ajatellatai tehdä?”

Tiedotusvälineet tuovatulottuvillemme ajatuksia,

Joulun valokannanottoja ja väittämiälaidasta laitaan. Tuttu, tur-vallinen yhteisymmärrys eienää ole vallitseva.

Adventin ja joulun aika-na kirkon sanomassa roh-kaistaan meitä pysymään”valon lapsina” ja varus-tautumaan ”valon asein.”Se tarkoittaa ennen kaik-kea, että oma elämämmeja sitä ohjaava mielipiteem-me ja ajatuksemme kestä-vät Jumalan tutkivan va-lon. Siksi Raamatun sanaon ainoa oikeaan suuntaanohjaava valo.

On tullut muotiajatuk-seksi, että Raamattua voi

tulkita kukin oman mielen-sä mukaan. Se on vaaralli-nen tie. Oma ymmärryson usein ulkoapäin tulevi-en vaikutteiden alainen. Sik-si on hyvä pysyä Raamatunomassa ohjauksessa. Einiin, että tempaa jonkunlauseen erilleen Raamatunsanoman kokonaisuudes-ta, vaan että tutkistelee Raa-matun sisäistä juonta ja tar-koitusta.

Raamatun sanoman kes-kus on Jeesus Kristus. Hä-nestä lähtee ”valo” taakse-päin ja eteenpäin Raama-tun sisällä. Läsnä oleva Ju-mala auttaa löytämään oi-kean tavan Raamatun sa-nojen ymmärtämiseen ja

omaksumiseen. Läsnä ole-va Jumalan Henki voimyös kasvattaa sisim-päämme vähitellen niin,että meille syntyy todellaoma vakaumus, eivätkäulkopuolelta tulleet muo-tivirtaukset kuljeta ja muo-vaa ajatuksiamme.

Kun sytytämme joulunkynttilöitä ja muita valoja,muistakaamme: ”Valoloistaa pimeydessä, pime-ys ei ole saanut sitä val-taansa (Joh. 1:5).

SILJA FORSBERG

Elvi Elisa (Liisa) Kaa-salainen s. Risku syntyiJalasjärvellä 2.1.1922 jakuoli Helsingissä 12.10.2016. Hänet siunattiin hau-taan 12.11.2016 HelsinginHietaniemen uudessa kap-pelissa suuren omaisjou-kon läsnä ollessa. Liisa Kaa-salaisen uurna on laskettuHietaniemen hautausmaanSotaveteraanien uurnaleh-toon.

Siunauspuheen lähtökoh-tana oli Paavalin 2 Korint-tilaiskirjeen 5:1-8 teksti, jon-ka ensimmäinen jae kuu-luu: ”Me tiedämme, ettävaikka tämä meidän maal-linen telttamajamme pu-retaankin, Jumalalla on tai-vaassa meitä varten ikui-nen asunto, joka ei oleihmiskätten työtä.” Teltanpurkaminen ja uudelleenpystyttäminen luontuu hy-vin kuvaamaan Liisa Kaa-salaisen elämänvaiheita syn-tymästä kuolemaan saak-ka.

Hän syntyi Jalasjärvellä,Etelä-Pohjanmaalla EvertRiskun ja Hilma Mari-an (s. Luopa) toisena lap-sena. Koti Etelä-Pohjan-maalla piti jättää jo 3-vuo-tiaana pikkulapsena. Iso-veli Paavo jäi sinne vieläjoksikin aikaa omaistenhoitoon, ja pikkuveli Pent-ti syntyi myöhemmin Vpl.Pyhäjärvellä.

Evert Risku oli maati-lanhoitajaksi valmistuttuaan1925 välittömästi kutsuttuhoitamaan Vpl. Pyhäjär-ven kirkkoherran pappi-lan tiluksia. Näihin lapsuu-tensa maisemiin Liisa Kaa-salainen palasi yhä uudes-taan, viimeisinä vuosinaanyhä useammin. Siellä hä-nen kanssaan kasvoivat jaleikkivät kirkkoherra KarlWiikan ja puolisonsaImpi Wiikan lapset. HeistäKaarlea, pyhäjärveläistenpappia toisessa polvessa,

Liisa Kaasalaisen muistollehän kutsui vielä myöhem-minkin nimellä Veiki. Suo-mi oli silloin vasta toipu-massa itsenäistymistaistelu-jen vaikeista vammoista.Mutta lapsille, jotka eivätolleet syypäitä niihin, se olionnellista aikaa, johon kaik-ki sen kerran kokeneet ovatmyöhemmin muistoissaanpalanneet. Liisa Kaasalai-selle nämä muistot olivatyksi elämän kantavista voi-mista.

Lapsuuden onnellisetvuodet menivät nopeastiohi. Taas tuli telttamajanpurkamisen aika. Liisa olijoutunut keskeyttämäänoppikoulunsa Käkisalmes-sa ja sodan syttyessä häntoimi viestintälottana pal-vellen isänmaatamme senhenkiinjäämisen puolesta.Talvisodan jälkeen Liisa Ris-ku avioitui Nestori Kaa-salaisen kanssa, ja heillesyntyi viisi lasta.

Sodan jalkojen alta seu-raava telttamaja pystytettiinKerimäelle, sitten seurasipaluu Karjalaan yhdessäaviopuolison kanssa, ja taasjatkosodan jälkeen uusilleasuinsijoille Länsi-Suomeen,Satakuntaan, Tyrväälle. Siel-lä nuori aviopari joutui pys-tyttämään telttansa, jälleenkerran uudelleen.

Tyrvään Kukkurissa Lii-sa Kaasalaisen elämän täyt-ti suuren perheen hoitami-sen ohella talon isännännousevan poliittisen urantukeminen sekä niiden lu-kuisten ihmisten palvelemi-nen, jotka heidän kodis-saan vierailivat. Tyrväällähän osallistui monella muul-la tapaa paikkakunnan rien-toihin, erityisesti seurakun-nan toimintaan sen diako-niapiirissä ja kirkkokuoros-sa. Hänellä oli kaunis javoimakas sopraanoääni,joka kaikui myös lukuisissaperhejuhlissa.

Monen työntäyteisen

vuosikymmenen jälkeenLiisa Kaasalaisen tie johtiHelsinkiin, jonne vielä ker-ran, kaksikin kertaa, oli ko-toinen teltta pystytettäväuudelleen. Ulkoisen turval-lisuuden ja taloudellisen hy-vinvoinnin keskellä hänenoli myös oman elämänsätelttamaja rakennettava uu-delleen, ja sen hän teki ta-valla, jota ei voi muutakuin arvostaa ja kunnioit-taa.

Viimeiset kaksi vuosi-kymmentä olivat hänelle ai-kaa, jonka elämänkokemus-tensa kanssa tasapainoonpäässyt vanheneva ihminenvietti lastensa hyvässä hoi-dossa ja yhteydessä ystä-viinsä.

Karjalaisuuden rinnallaLiisa Kaasalaisessa säilyi ete-läpohjalainen määrätietoi-suus ja ”itsellisyys”. Karja-lainen identiteetti säilyi hä-nessä silti vahvana. Vpl. Py-häjärvi-juhlilla hän oli useinnähty vieras. Kouluaikansamuistona hän kuului mm.

Käkisalmen Rouvasväenyhdistykseen, jonka jäsenetvierailivat säännöllisesti hä-nen kotonaan Lauttasaa-ressa. Lapsensa hän tahtoikasvattaa määrätietoisenkurin ja yhteisvastuun hen-gessä. Hän oli suurperheen-sä todellinen ”matriarkka”.

Liisa Kaasalainen siunat-tiin haudan lepoon hiekal-la, joka oli peräisin Pyhä-järven, hänen lapsuutensakotijärven rannalta. Suurensukulaisjoukon kesken vie-tettyä muistotilaisuutta sä-vyttivät kaipauksen ohellakristillinen usko, toivo jakiitollisuus.

JUHANI FORSBERG

Muistokirjoituksia

Meri Backus, (kasteessaMeeri Mirjami Pusa), s.20.6.1926, k. 29.10.2016,iässä 90 v 4 kk 9 pv.

Siunaus pidettiin 17.11.2016 Lahdessa LevonValo-kappelissa ja muis-totilaisuus Ravintola Wan-ha Herrassa.

Muistelupuheenvuoro:Henrietta ja Arto, hyvä

Merin saattoväki.Olen tavannut ensim-

mäisen kerran Merin il-meisesti talvella 1939, jol-loin olin 2-vuotias. Merinoman kertoman mukaanHän ja vanhin sisareni Irjatyöntelivät minua vesikel-kassa siellä PyhäjärvenKeljassa.

Lieneekö ollut Merinhiihtoloman vai pääsiäi-sen aikaan, kun Meri olisetänsä Jussin luona naa-purikylässä Rotjanlahdes-sa.

Toinen lomahommaminun kanssani Merillä jaIrjalla oli kesällä -39, kuntyttöjen oli Pyhäjärveen ui-maan päästäkseen huoleh-dittava minusta.

Meillä on myös kaukai-nen sukulaisuussuhde. Yh-teinen esi-isä löytyy kah-deksannesta sukupolvestataaksepäin, hän oli vuon-na 1705 syntynyt HeikkiPusa; isäni mummo oliRiitta Pusa, siis eri suku-haaraa.

Meidän isämme VäinöPusa (21.1.01-9.7.80) jaToivo Pärssinen(30.7.03-2.11.73) olivatlahjakkaita ja menestynei-tä hiihtäjiä nuoruusvuosi-naan. Salitsanrannan kou-lupiirin hiihtäjäkolmikontäydensi Armas Äikiä. Heolivat myös samaan ai-kaan varusmiehinä Käki-salmessa Laatokan rannik-kotykistössä. Heidän ystä-vyytensä kesti läpi elämän,sillä muistan isäni käyneen1960-70-luvun vaihteentienoilla vierailulla täälläLahdessa. Väinöhän oliperustanut PohjanmaanKutoman, josta sittenmuodostui tytär Merin elä-mäntyö.

Väinö oli vielä mukana,kun aloittelimme Lahdenseudun Vpl Pyhäjärvi-ker-hon toimintaa 1970-luvunlopulla. Merihän oli mu-kana kerhomme toimin-nassa viime vuoden ke-vääseen saakka.

Tuttavuutemme Merinkanssa uudistui -70 ja -80-lukujen vaihteessa, kunasuimme kolme vuottatäällä Lahdessa. Tuollointutustuimme tietysti myös

Keskiviikko 21. joulukuuta 2016 VPL.PYHÄJÄRVI 5

Meri Backuksen muistolleMerin perheeseen: moni-toimimies Jackiin ja tytärHenriettaan.

Hennalan ajalta 1978-81muistan, kun PohjanmaaKutoma ja Meri sai uusit-tavakseen Upseerikerhonverhot. Ja upeathan niistätuli todellisen ammattilai-sen tekemänä. Olen ym-märtänyt, että vastaavia teh-täviä oli niinä vuosina usei-ta Lahden erilaisissa yrityk-sissä.

Viimeisinä vuosikymme-ninä ja vuosina tapasimmeusein. Jackin eläessä saim-me myös tutustua heidänihanaan Urajärven mökki-maisemaan.

Merihän kävi meillä Ki-viniemessä melko usein sil-loin, kun liikkuminen ei vie-lä tuottanut isompia on-gelmia. Me Seijan kanssatai erikseen kävimme Hän-tä tervehtimässä kaupun-gissa käydessämme. Ainaoli kahvi tai tee, se kuuluisa7 minuuttia haudutettu, tuo-ta pikaa pöydässä nautitta-vana pullan, leivosten jamonenlaisten lisukkeidenkanssa.

Meri oli kaiken kauniinystävä. Siitä kertoo monenmuun asian lisäksi Hänenkotinsa harvinaisen laajattaidekokoelmat. Luonto,ympäristön hoito ja erilai-set kukat olivat myös hä-nen sydäntään lähellä. Eri-tyisen huomion Häneltä sai-vat ainakin viime vuosinaikkuna- ja lintulaudan ah-kerat vieraat pikkulinnut jaoravat. Kävipä jäniskin ker-ran soittamassa ovikelloa.

Kun Jack siunattiin 10vuotta sitten, oli Meri va-linnut yhdeksi surumusiik-kikappaleeksi ”Surujen ki-taran”. Minusta se kappa-le kuvastaa mainiosti Me-rin ja Jackin nuorena roi-hunnutta ja koko elämäniän kestänyttä hienoa rak-kautta, jota Meri useinmyös keskusteluissammemuisteli:

”Kitara soi surua soiNiin hiljaaSoinnuista senilo on mennyt poisSinun lähtösi veisiitä riemunSuru vain siihen jäljelle jäiSurua nyt kitara soiKerran se soisinulle kirkkain mielin”

Toivotan teille Henriettaja Arto terveyttä ja voimaaselviytyä äidin menetykses-tä.

ANTEROPÄRSSINEN

Evakkomatkojen päivinä,jo ennen asettumista uu-teen asuinympäristöön, koettiin monissa pyhäjär-veläisperheessä suuren ilonhetkiä lasten syntyessä jatuodessa toivoa elämän jat-kumiseen. Mutta suruakinkoettiin. Hirvittävimpinäsaapui tietoja rintamalla sur-mansa saaneista perheenjä-senistä ja suurta huolta ko-ettiin sotavamman saaneis-ta.

Myöskään osa evakko-matkoilla olleista siviileistäei koskaan ehtinyt nähdäuusia asuinsijoja. Kohtalo-na oli mm. iän tai sairauksi-en seurauksena menehtyäkesken matkan jossakin.

Kesäkuussa 1944 jatko-sodan jaloista evakuoitiinmonia pyhäjärveläisiä en-simmäisenä määränpäänäKeuruu ja muut keskisuo-malaiset ja Pohjanmaan lä-hipitäjät, joista useimpienmatka sitten edelleen jatkuisijoituskuntiin.

Omat vanhempani AatuPärssinen ja Maria o.s.Kaasalainen päätyivät per-heineen aluksi KeuruunSuojärven kylälle Kortemä-keen. Evakkomatkan sinnesaakka taivalsi mukanam-me myös minua, evakkoonlähtiessä alle parivuotiastakuopusta hoivaillut äidinäi-tini. Hänen, Vpl. Pyhäjär-ven Konnitsassa syntyneen Warpu Matintytär Kaa-salaisen o.s. Kyyrä(10.7.1873-25.1.1945), koh-taloksi tuli menehtyä Kor-temäessä sairauteen keski-talvella 71 vuoden 6 kkikäisenä. Hänet haudattiinäitini 45-vuotissyntymäpäi-vänä 11.2.1945 Keuruunhautausmaalle.

Käydessäni viime kesänäetsimässä perheemme juu-

Keuruulle haudatut pyhäjärveläiset,hautausaika

Kaasalainen Antti 2.6.1940KinnariKadri 8.9.1940Pärssinen Kadri 29.12.1940Koho Hilma 23.7.1944Papunen Martti 17.9.1944Tanninen Maria 9.11.1944Vesikko Maria 12.9.1944Hopia Iida 26.11.1944Hätönen Emilia 23.12.1944Koski Raija 29.12.1944HanhoEffia 30.12.1944Kaasalainen Varpu 11.2.1945Kukko Helmi 7.2.1945Pärssinen Matti 22.2.1945Ruottinen Elisa 20.5.1945Komanen Liisa 27.5.1945Henttonen Katri 10.7.1945Pulakka Maria 13.10.1945Kaasalainen Juho 9.12.1945Miinalainen Yrjö 13.1.1946Lehikoinen Maria 2.2.1946Kaasalainen Riitta 6.2.1946Lemmetty Hanna 25.3.1946Puttonen Emil 28.4.1946Särkikoski Saara 12.5.1946Isopakkala Mauri 26.5.1946Kaasalainen Juho 15.9.1946Toivonen T 6.10.1946Daavitsainen Aksel 23.3.1947Pohjolainen Anna 4.6.1947Kaasalainen Jaakko 6.7.1947Karttunen Katri 21.9.1947Luukkanen Tuomas 11.7.1948Hallimäki Serafiina 24.1.1953

Joulun aikaan muistelemme omaisiammeSiirtoväen haudassa Keuruulla nukkuvatkymmenet pyhäjärveläiset vainajat

ria asuinajoiltamme Keu-ruulla, olin ennakkoon yh-teydessä mm. Keuruun seu-rakuntaan. Tapasin Keu-ruun uudella hautausmaallaseurakuntapuutarhuri Tuu-la Niemisen, ja tällöin sel-visi, että pitäjässä jatko-sodan jälkeisinä lähivuosi-na evakkoina kuolleet hau-dattiin ns. Siirtoväen hau-taan. Mitään muistomerk-kiä saati hautakiviä tai -ristejä ei Siirtoväen hautaankätketyistä löydy. Tämä, lä-hellä uuden hautausmaankiviaitaa sijaitseva alue onsittemmin haudattu kaut-taaltaan uudelleen.

Oman äidinäitini osaltaei perheessämme eikä su-kulaisissamme ole enää jäl-jellä ketään, joka kertoisi,siunattiinko Warpu-mum-moni Keuruun kirkossa vaihaudan äärellä, eikä sitä,millaisia hautajaisia vietet-tiin. Sukulaisemme kun oli-vat hajallaan eri puolilla Suo-mea ja Warpun omia suku-laisia Kaasalaisia ja Kyyriäoli kaiken kaikkiaan vähä-lukuisesti olemassa.

Ainoassa äidinäidistäni säi-lyneessä valokuvassa onVpl.Pyhäjärvellä Heinoisissakotimme edustalla 1943mukana neljä polvea, joistanuorinkin on nyt marras-kuussa kuollut vanhimmansisareni esikoinen LauriJunkkari.

Siirtoväen hautaanKeuruulla haudatutpyhäjärveläisetNäin joulun aikoihin muis-telemme edesmenneitäomaisiamme, sitä enem-män mitä läheisempiä heovat olleet, tai mitä lyhy-empi aika heidän poisme-nostaan on kulunut. Mo-nilla meistä, varsinkin iäk-

käämmistä, ajatukset liite-levät myös Karjalaan, Py-häjärvelle ja evakkoaikoi-hin.

Sain seurakuntapuutarhu-ri Tuula Niemiseltä myö-hemmin luettelon Keuruul-le siirtoväen hautaan hau-dattujen pyhäjärveläistenvainajien nimistä ja hauta-usajankohdista. Monet, var-sinkin sukututkimuksestakiinnostuneet, pyhäjärve-läisjuuriset löytänevät tältä

ohessa julkaistavalta listal-ta sukulaistensa nimiä.

Näiden Siirtoväen hau-

taan Keuruulle haudattu-jen pyhäjärveläisten syn-tymä- ja kuolinaikoja mi-nulla ei oman omaisenilisäksi ole ollut käytettä-vissä. Ja jos olisi ollut,niiden julkaiseminen ei olisiluvallista.

KAARINA

PÄRSSINEN

Mummostani on ainoana kuvana säilynyt neljän polven kuva, jossa kuvassa olevista nyt jo kaikki ovatkuolleet. Kuvassa äidinäitini Warpu Kaasalainen (1873-1945), äitini Maria Pärssinen (1900-1987), vanhinsisareni Hilkka Maria Junkkari (1921-2000) ja hänen esikoisensa Lauri Johannes Junkkari (23.5.1941-15.11.2016).

Äidinäitini Warpu Kaasalainenasui perheemme ollessa talvi-sodan jälkeen evakossaAlavudella Rinteen koulunviereisessä, vahtimestari Kanto-lan mökissä. Kuva vuodelta2015: Maritta Kemppi.

Pyhäjärvi-lehti julkaisee joka numerossatietoja perhetapahtumista,

kuten merkkipäivistä, edesmenneistäja valmistuneista.

Muistathankuitenkin aina kysyä

asianosaisilta luvan tietojen julkaisuun.

Keskiviikko 21. joulukuuta 2016VPL.PYHÄJÄRVI6

Vanhan suomalaisen sa-nanparren mukaan ”Onyötä yökötellä Annan päivänaikana”. Hyvä päivä oliviettää myös kerhon vuo-tuista pikkujoulua Tam-pereella Ravintola FransEmilissä 9.12.2016.

Tilaisuuden aluksi pu-heenjohtaja Aila Kuhl-man toivotti juhlavieraattervetulleiksi. Virittäydyt-tiin juhlan tunnelmaan lau-lamalla Laila Innasenjohdolla yhteisesti Arki-huolesi kaikki heitä ja Kar-jalaisten laulu. Valmis jou-lupöytä odotti, joten käy-tiin syömään ja samalla olitilaisuus rauhassa haastel-la.

Varapuheenjohtaja Lai-la Innanen lauloi OsmoImmosen Pyhäjärvi-valssinja tuntemattoman tekijänJoulukuuselle, jota hänen äi-tinsä lauloi joulukuustakoristellessa. Kuultiin Lai-lan lausumana runona Lap-suuden joulu, jonka on kir-joittanut SastamalanKii-kassa syntynyt Kaarlo Sar-kia.

Marjatta Elio arvuut-teli vanhojen pyhäjärve-läisten murresanojen mer-kitystä. Esimerkiksi kiiratarkoittaa punnusta, esim.seinäkellon käyttöpainoa,ja karmakka on kylmää jakolkkoa. Murresanoja taimurteella puhumista eivalitettavasti juurikaanenää kuule, aika on tehnyttehtävänsä.

Tampereen SeudunVpl Pyhäjärvikerhonpikkujoulussa olilämmin tunnelma

Laulettiin yhteisesti En etsivaltaa loistoa, Me käymme jou-lun viettohon ja Joulupuu onrakennettu.

Kerhon sihteeri PirjoKiiala halusi tietää, mitkäpyhäjärven 46 kylästä oli-vat parhaiten edustettunatässä tilaisuudessa. Voitta-jaksi nousi Rahkajärvi jahyvänä kakkosena Musa-kanlahti. Pronssisijalle ylsi-kin jo viisi kylää.

Seuraavaksi Pirjo arvuut-teli suomalaisia arvoituk-sia, jotka ovat pääosin1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Räisälästävuonna 1935 on taltioitu:Ensin nahka nyljetään, sit-ten villat keritään? Vastauk-sena on jalkineiden ja suk-kien riisuminen. Eurastavuodelta 1852: Mitä flikkaensin tekee, kun hän lanke-aa? Katsoo, näkikö kukaan.Pieksämäeltä vuodelta1886: Metsässä kasvaa, ko-tona syntyy, seinällä seisooja polvella laulaa. Sehän ontietysti kantele.

Lopuksi muisteltiin Tam-pereella sijaitsevien karja-laisten toimesta pystytetty-jen muistomerkkien histo-riaa. Karjalaan jääneidenvainajien muistomerkkipystytettiin Kalevankan-kaalle ja luovutettiin ev.lut.seurakunnalle 2.10.1955.Paljastuspuheessa kapteeni,evp., maanviljelijä (pyhäjär-veläinen) Jalmari Pusa lau-

sui: ”Karjalaiset ovat ra-kentaneet tälle paikalle ko-tialttarinsa, jonka ääressäkarjalainen vanhus voi hil-jentyä ja tuoda sille kukan,joka kertoo sanomattomankaunista kuvakieltä. Opin-tonsa päättävä nuori karja-lainen laskee sen ääreenosan kukistaan ja jouluisinlepattavat muistomerkinäärellä kynttiläin liekit. Tätätapaa noudattamalla seu-raavat karjalaiset sydämen-sä ääntä”.

Nuorempi muistomerk-ki ”Muisto elää” (kuvan-veistäjä Mauno Kivioja)on pystytetty ja luovutettuTampereen kaupungille19.9.1999 KarjalanpuistoonKalevantien alapuolelle Ka-levankangasta vastapäätä.Muistomerkkitoimikuntaankuului myös kerhon kun-niapuheenjohtaja MattiMatikainen.

Merkki kunnioittaa Pir-kanmaalle sotien aikaanmuuttaneiden 25.000 kar-jalaisen työtä uuden koti-seudun hyväksi. Paljastus-puheessaan eduskunnanpuhemies Riitta Uosukai-nen korosti historian tun-temuksen välttämättömyyt-tä. Kerhomme haluaa osal-taan kantaa vastuunsa, jottahistoriaa ei unohdeta. Vuo-sittain kuusi karjalaisyhtei-söä: Tampereen seudunsuojärveläiset, TampereenKarjalaseura, Karjalan Kai-ku, Hervannan Karjalaseu-

ra, Sortavalan seura ja Tam-pereen seudun Vpl. Pyhä-järvikerho järjestää vuorol-laan muistohetken patsail-la, 4.6. klo 19 Karjalan-puistossa ja Pyhäinpäivänäklo 12 Kalevankankaalla.

Sitten olikin jo vuorossakahvit tortun kera. Joulu-pukki ei vieraillut, muttaarpajaiset pienen jännityk-sen myötä kuuluivat ohjel-maan. Tilaisuus päättyi yh-teisesti laulettuihin Joulukirk-koon ja Kun joulu on.

Tampereen Seudun Vpl.Pyhäjärvikerho toivottaalehden lukijoille rauhallistajoulua ja tehdään yhdessäjuhlavuosi 2017!

PIRJO KIIALASihteeri

Aila Kuhlman avaa tilaisuuden.

Lauluosuuksia johtija runoja lausuiLaila Innanen.

Paula Kiiskinen myy arpoja Veijo Nuortamalle.

Kauvatsan Karjalaiset ry:npikkujoulua vietettiin Kau-vatsan perinteikkäällä seu-ratalolla 4.12. Valokuvanjuhlaväestä otti HannuPruuki.

Paikalla oli yli 30 seuranjäsentä vauvasta vaariin.Yhdistys tarjosi vanhan ta-van mukaan jäsenilleenmaittavan, Pitopalvelu Tii-nan loihtiman joulupöydänrunsaine herkkuineen.

Hengen ravinnoksi kuul-tiin Herran sanaa, laulettiinjoululauluja, nautittiin mu-sikkiesityksistä sekä lastenesittämistä lauluista. Joulu-pukkikin vieraili lahjako-reineen juhlassamme.

Kauko Hinkkanen ker-toili keväällä julkistettavas-ta Taubilan kartanon vai-heita valottavasta kirjasta.

Kauvatsallakin vietettiin karjalaisia pikkujoulujaPohdittiin myös joukolla

tulevan kesän mahdollistaPyhäjärven matkaa sekä ru-vettiin valmistautumaantulevaan juhlavuoteen 2018,jolloin yhdistyksemme täyt-tää 70 vuotta.

Hyvän joulun toivotuk-set kaikille Kauvatsan Kar-jalaiset ry:n jäsenille sekäPyhäjärvi-lehden lukijoille!

TUOMOHINKKANEN

Kauvatsan Karjalaiset rypuheenjohtaja

Tuleeko lehtesioikealla

osoitteella?Soita osoitteen-

muutos puh.040 730 2622

tai tee se sähköpostilla

tainettisivuiltalöytyvällä

lomakkeella

Osoite ei muutuvain postiin

ilmoittamalla.

Keskiviikko 21. joulukuuta 2016 VPL.PYHÄJÄRVI 7

Karjala-talo on vilkkaassakäytössä. Sunnuntaina11.12. sen eri saleissa vie-tettiin pitäjäseurojen joulu-juhlia. Juhlasaliin kokoon-tui 80 Pyhäjärvi- ja Kurki-joki-seurojen jäsentä ystä-vineen.

Kurkijokiset emännätkeittivät puuron, paistoi-vat piirakat ja tortut pää-emäntänään todellinenpuuhanainen Riitta Sai-nio.

Pyhäjärviset emännätvalmistivat juhlasalin kat-tauksen ja koristelun. Seu-ramme emännät ovat vuo-sikausia, osa vuosikymme-niä, puurtaneet tarjoilunparissa. Tälläkin kertaa kii-tos Raili Huovilalle,Eeva-Liisa Miikkolalleja Marketta Mattilallesekä seuramme monitoi-minaiselle Kaisa-LiisaKorhoselle.

Iloksemme Kirsti Jääs-keläinen tuli Lusista astihoitamaan arpajaismyynnintyttärensä Kirsi Hedensta-min kanssa. Eija Savo-lainen avusti ohjelman-myynnissä ja Eero Sirkiänarikassa. Seuramme jäse-niä oli tullut myös Hyvin-käältä ja Lahden Hollolas-ta.

Tilaisuuden juonsi Pää-kaupungin Karjalaiset ry:npuh.joht. Tuula Hämä-läinen. Ohjelmaa oli ker-tynyt runsaasti. Saimmeviettää yhdessä lähes kol-metuntisen jouluisen juh-

Vpl.Pyhäjärvi- ja Kurkijoki-seurojenyhteinen joulujuhla kutsui Karjalatalolle

Karjalan Nuorten tanhu-ryhmä Säihke. Kuvat:Marketta Mattila.

Tiernapojat, Helsinginluonnontieteen lukionpojat.

Kaikki on valmista. Emännät odottavat juhlavieraita. Kuvassa Riitta Hirvonen, Raili Huovila, Eeva-Liisa Miikkola ja Kaisa-Liisa Korhonen.

lan ja mikä tärkeintä: tavatatuttuja sekä tutustua uusiinkarjalaisiin ihmisiin.

RIITTA HIRVONEN

Keittiömestar Pekka Pärssinen oli aikonut jäädäeläkkeelle nyt vuodenvaihteessa, mutta toisin kävi:hän on luvannut jatkaa Karjalatalon ravintoloitsija-na vielä yhden vuoden.

– Toivottavasti vanha sanonta: ”Vuosi vanhanvanhentaa ja kaksi lapsen kasvattaa”, ei toteuduminun kohdallani.

Pekka Pärssinen piti puuropuheen Sakkola-Seu-ran pikkujoulujuhlilla, joihin osallistui runsaasti myösPärssisen suvun jäseniä. Alkuesittelyn jälkeen PekkaPärssinen siirtyi varsinaiseen puuropuheeseensa:

– Ensimmäiset puurot keitettiin rikkakasvienmurskatuista siemenistä. Vähitellen ihmiset oppivatjalostamaan heinäkasveista tuottoisampia viljakas-veja. Talonpoiskaisyhteisössä puuro oli jokapäiväis-tä perusruokaa, jota koko talon väki söi yhteisestäpadasta. Puuro ei ollut aamiaisruokaa, sillä ennenesikäsiteltyjä hiutaleita ja suurimoita puuron hau-duttaminen kypsäksi kesti kauan. Tähteeksi jäänytpuuro käytettiin seuraavana päivänä, ruokaa eiheitetty hukkaan.

– Sana puuro on lainattu balttilaisista kielistä. Senvanha muoto Kannaksella on ollut putro. LaajaltiSavossa ja Karjalassa puuro on ollut huttua. Aivanitäisimmän Suomen pitäjissä puuron nimityksenäon ollut venäläisperäinen kaassa, tai kaassu, kuassu.

– Eri puurolajeja on nimetty aineksien perusteel-la: esimerkiksi jauhopuuro, hernepuuro, kruppa-napuuro (kruppana tarkoittaa palttua, verileipää),lanttupuuro, leivänkannikoista tehty leipäpuuro, nau-rishuttu, ohraryynipuuro, omenapuuro – joka oliitse asiassa perunapuuroa, koska Kannaksella sanaomena tarkoitti perunaa – , rasvapuuro ohraryy-neistä ja silavanpaloista, talkkunapuuro, tattaripuu-ro, uutispuuro, joka on uudesta viljasta tehty ensim-mäinen puuro.

Nimen perusteena on voinut olla myös juhla,työsuorituksen valmistuminen tai merkkitapaus.

– Tällaisia nimityksiä ovat esimerkiksi pyhienedellä syöty aattopuuro, häiden ja hautajaistenviimeisellä aterialla nautittu eropuuro, peijaispuurohautajaisissa sekä morsiamenpuuro häissä. Onpajalka- eli konttipuurokin sen kunniaksi, että lapsi onoppinut kävelemään.

– Muita nimeämisperusteita ovat olleet muunmuassa ulkonäkö: ruisjauhoista ja perunasta valmis-tettu mustapuuro, tai maku, kuten hapantaikinanjuuresta ja ruisjauhoista valmistettu hapanpuuro.Aterian nauttimisajan mukaan on nimetty murkina-puuro. Murkina tarkoitti aamiaista.

Uudempi polvi on taas nostanut puuron terveys-ruokana suosioon.

– Hienojen superfood-ainesten avulla siitä onsaatu jopa trendiruokaa.

– Onneksi myös kotimaiset ainekset ovat nyky-ään arvostettuja. Lähiruoka ja pienempi hiilijalanjäl-ki ruuan tuottamisesta ja kuljetuksesta ovat asioita,joihin tällä hetkellä kiinnitetään syystäkin huomiota.

– Jos jouluna voimmekin antaa riisille periksi, niinpitkin vuotta olisi hyvä pitää muutkin, varsinkinkotimaiset puurotarpeet mielessä, muistutti Pärssi-nen.

– Vaikka ilmasto kuinka lämpiäisi, en oikein osaakuvitella suomalaisia kahlaamassa polviaan myötenvedessä istuttamassa riisiä. Vaikka olisihan siinäkenties uusiokäyttöä meidän soillemme...?

Pärssinen halusi muistuttaa myös heistä, joilla eisodan tai muun mullistuksen takia ole puurotarpei-ta lainkaan.

– On meistä itsestämme kiinni haluammekoauttaa. Auttamiskanavia onneksi on.

– Oma äitini sanoi aina, ettei hyvää tehdessäkannata pelätä. Olen monta kertaa huomannut senpitävän paikkansa. Hyvä kiertää. Joskus se saattaaosua takaisin tullessaan omalle kohdallekin.

Ennen jouluaterialle käymistä hän halusi lukeapienen ruokarukouksen:

Nyt silmäin alla Jeesuksenolemme tulleet yhtehen

Sä herra kaikki ravitset,siis siunaa pöydän antimet.

Keittiömestarinpuhetta puurosta

Keskiviikko 21. joulukuuta 2016VPL.PYHÄJÄRVI8

Suurkiitokset tästä uunituoreesta kotipitäjämme ky-läkirjasta. Oli mielenkiintoista luettavaa! Työryhmäja materiaalin koonnut Lea Jokinen ovat tehneetarvokkaan ja suuren työn. Kirjassa on runsaastiVernitsaa ja Sortanlahtea koskevaa kirjallista lähdeai-neistoa ja selkeitä karttoja. Yllättävästi on löytynytvielä muistitietoakin eri henkilöiden kertomana jaLea Jokisen viisaasti jo aiemmin kylän asukkaitahaastatellen.

Olen lukenut kaikki tähän asti julkaistut Vpl.Pyhäjärvestä kertovat kylä- eli paremminkin koulu-piirikirjat. On ollut kiinnostavaa havaita, mitenerilaisia ne ovat. Syynä on luonnollisesti kylien sijaintipitäjän eri osissa, mutta kylien asukkaat antavatkullekin kylälle sen omaperäisen leiman. Tässä Ver-nitsa–Sortanlahti kirjassa tulee luonnollisesti esilleLaatokka ja sen merkitys kyläläisille. Samoin lähei-nen Konevitsa on säilynyt erikoisena käyntikohteenaja mieluisina muistikuvina.

Pyhäjärveläisten jälkipolvia luonnollisesti kiinnos-taa eniten se kylä, jossa ovat suvun ”juuret”. Muttakannattaa hankkia ja lukea muitakin kyläkirjoja. Näintehden huomataan, miten monimuotoinen ja virkeäkotipitäjämme on ollut Räisälän rajalta, Konnitsastaaina Laatokan rannalle, Vernitsalle asti.

ANNA-LIISA HEIKKILÄ

Kiitokset kirjalleWernitsanviljelyksiltäSortanlahdenkauppapaikkaan

Karjala-talollapidettiin Kar-jalan Liiton liittovaltuutet-tujen kokous 12.11. KL:nSatakunnan piirin sihteerija Hiitola-Säätiön hallituk-sen puheenjohtaja RaimoHannukainen ja Säätiöi-den edustaja Timo Rou-hiainen, entinen Kurkijo-en Säätiön hallituksen pu-heenjohtaja, keskittyneenäKL:n 2017 talousarvion jatoimintasuunnitelman kä-sittelyyn (kuva oikealla).Yläkuvassa keittiömestariAira Viitaniemi kertookokousväelle naistoimi-kunnan ajankohtaisista asi-oista ja kiittää Naistoimi-kunnan 40-vuotisjuhlassamukana olleita. Kuvan kes-kellä näkyy myös KL:nSatakunnan piirin puheen-johtaja Jouko Hämäläi-nen, joka on myös KL:nhallituksen jäsen.

Karjalan Liiton liittovaltuusto kokoontui

Lounaan jälkeen tutus-tuimme alakerrassa pidet-tyyn Karjalaiseen pitäjä- jasukunäyttelyyn sekä osallis-tuimme Helena Eevasta

kertovaan Rakkaus ja sota-elokuvan esitykseen.Siinävuorottelivat ilo ja suru sekäsuuret tunteet laidasta lai-taan. Esitys oli vaikuttava!

YRJÖ S.KAASALAINEN

Vuosi lähenee loppuaan ja kädessäsi on tämänvuoden viimeinen Pyhäjärvi-lehti. Lehden julkaise-miseen kuukausittain olemme pystyneet hallituksenhyvällä yhteistyöllä, sekä Teidän lukijoiden ansiok-kaalla avullanne erilaisten juttuvinkkien sekä valmii-den juttujen muodossa. Päätoimittaja Marjolle halu-an osoittaa erityiset kiitokset kuluneesta vuodestalehtemme kokoamisessa. Usealle lukijalle, kutenmyös itselleni, lehti on erittäin odotettu ja lehtiluetaan kannesta kanteen sekä tietenkin säilytetään”korjusa”, kuten täällä Tyrväällä ”pruukataan” sa-noa.

Lehtemme tulevaisuutta ajatellen ja sen kulttuuril-lisen arvon säilyttääksemme esitänkin vahvan ve-toomuksen kaikille lukijoille: huolehtikaa osaltannenykyisten ja erityisesti uusien tilauksien hoitamisesta.Lehden vuosikerta on oiva lahja ystävälle, nuorelleopiskelijalle, sukulaiselle. Toivottavaa on myös kan-nustaa ketä tahansa tuttavaa tilaamaan ja tukemaanlehtemme tulevaisuutta.

Lehden sisältöön on tullut paljon myös uusiaideoita; niitäkin hallitus on valmistellut ja katsotaan,mitä saadaan aikaan tulevan vuoden mittaan.

¨Paljon odotettu tiedotus ensi kesän Pyhäjärvi-

juhlien järjestämisestä kotiseudullamme Pyhäjärvelläon saanut odottaa jo hieman luvattuakin pidem-pään. Järjestelyihin on tullut odottamattomia haas-teita ja tilannetta valmistellaan päivä päivältä eteen-päin.

Pyhäjärvi-juhlat joka tapauksessa järjestetään sun-nuntaina 16.7.2017. Hallituksella on kaiken aikaaollut rinnalla myös varasuunnitelma juhlapaikaksi.Valmistelut etenevät ja tammikuun lehdessä tiedo-tan, miten asiat ovat juhlapaikan suhteen järjestyneet.

Puheenjohtajan palsta

Toivotan Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön sekä Vpl.Pyhäjärvilehden puolesta kaikille lukijoille OikeinRauhaisaa Jouluaikaa sekä alkavaa Suomi 100-juhlavuotta.

PERTTI HAKANENKansanedustajaVpl. Pyhäjärvi-Säätiön puheenjohtaja

Jouluaatto

Korkeat nietokset, huurteiset puut,tähtinen taivas, niin hiljainen hämy.

Kirkon kellojen kumahdellessa,joulurauhaa toivotellessa,

sydän on hiljaa, pyhyys nyt valtaa.Nöyrrymme edessä Vapahtajan.

Tähti on syttynyt seimen ylle,

sitä tähteä seuraa,se sun kotihin ohjaatuhanten tuohusten loistaessa

ikuista valoa, rakkautta.Siellä soi kuorojen ihana harmonia,

saat yhtyä siihen itsekin.Enkeli kulkee rinnallas tasaisin askelin.

Katseeni kiinnitä Jeesukseen,tähti johtaa sun seimelleen,

aika tuntuu pysähtynee.Nyt kiitämme, kunnian Herra voimassaan

on alati keskellämme.

SUOMA SAARINEN

Keskiviikko 21. joulukuuta 2016 VPL.PYHÄJÄRVI 9

Elämää ja ihmiskohtaloitavuosilta 1917-1921

TilauksetVpl. Pyhäjärvi-Säätiö ja

Vpl. Pyhäjärvi-seura

Tänä joulun aikana haluanerikoisesti muistella jouluanoin 70 vuotta sitten. Mei-tä oli yhdeksän lasta, isä jaäiti; Matti ja Emilia Sir-kiän suuri perhe.

Joulutouhut aloitettiin sii-tä, kun veljeni Sulon kans-sa läksimme kuusenhaku-retkelle And. Auvosen suu-resta korpimetsästä, Kir-javalan salolta.

Isäni oli yövartijana Au-visen firmalla, siksi saim-me sieltä ilmaisen joulu-puun. Otimme mukaanison vesikelkan ja kirveen.Kahlasimme lumihanges-sa kelkkaa perässä vetäenkohti salometsää, joka tun-tui pienestä tytöstä aivansadunomaiselta lumisineoksineen.

Sitten alkoi puun valinta,se ei ollutkaan mikäänhelppo tehtävä. Kahlasim-me velipojan kanssa puunluota toisen luo, viimeinlöytyi sellainen kuusi, jon-ka jaksoimme vesikelkallahinata kotiin asti. Kuusiodotteli pihamaalla joulu-aattoa, jolloin kuusi vietiinkamariin. Jakkaran päälläoli reikä, johon kuusi lai-tettiin, aivan kuiviltaan sejoutui olemaan tapaninpäi-

Rakkaat lapsuusmuistot palaavat yhä mieleenJoulun viettoa Punkaharjulla

vään saakka, jolloin puuvietiin karisevana ulos.

Äidillä oli kiire, yötä jou-tui ottamaan päivän jat-koksi, kun ompelukone su-risi ja siinä valmistuivatmeille niin ihanan pehmeät,flanelliset yöpaidat. Sukka-puikot olivat ahkerassa käy-tössä, kun jokaiselle täytyiehtiä joitain sukkia ja lapa-sia neulomaan. Äiti joutuiitse ne langat kehräämään,joista sitten kutoi asusteita.

Hilja-täti, joka oli Saa-ren kunnan koulussa opet-tajana, ilmestyi joululomal-la lahjakassi mukanaan. Häntoi aina niitä ”parempia”,kaupasta ostettuja lahjoja.Se oli kovin salaperäistä,kun he äidin kanssa meni-vät kamariin ja ovi pantiinlukkoon. Siellä saivat pii-lossa lasten silmäpareilta lai-tella lahjapaketteja. Meilläoli jännää kurkistella avai-menreiästä, kun he sielläaprikoivat, kenelle mitäkinlaitetaan.

Äiti oli monta päivää lei-ponut, siinä olivat nisset janasset, pullaukot, joilla olirusinasilmät ja -nenät. Iha-na joulun tuoksu leijui keit-tiössä, kun uunissa paistuijoulukinkku mureana, sii-

hen kuuluvine lanttu- japorkkanalaatikoineen.

Jouluaatto alkoi hämär-tyä, äiti vielä viimeisteli na-vettatöitä. Vaihtoi sittenpuhtaat vaatteet, ja siitähänsitten voimmekin aloittaajoulun vieton. Meille oliiltapäivällä tullut vieraitaSavonlinnasta, Emma jaPekka Karjalainen. Hetulivat meille joulun viet-toon jalkaisin vesikelkkaaperässään vetäen. Tuliaisia-kin oli tuohikontissa. Jou-lun Herra tuli meille heidänmuodossaan ja siunaus jäivielä heidän lähdettyäänkin.

Meillä oli hauskaa, kunEmma pyöri kanssammekuusen ympärillä. Jou-luevankeliumi tietysti luet-tiin ja Enkeli taivaan laulet-tiin.

Vanhin veli Heimo hä-visi jonnekin… Sitten seselvisi, kun joulupukki ko-listeli eteisessä kontti seläs-sään. Isän turkki oli kään-netty nurin ja karvahattu,”Savon reuhka” oli päässä,naamari partoineen peittä-mässä nuoren pojan kas-vot. Kyllä me pienet tytötja pojat halusimme uskoa,että se oli Korvatunturiltatullut poroineen. Lahjat ja-

koi joulupukki.Näistä vaatimattomista

lahjoista koostui aattom-me. Äidin ompelemat yö-paidat päällämme me pie-net tytöt kömmimme sän-kyihimme.

Aamulla oli aikainen he-rätys, kun meillä oli jokai-nen jouluaamu ”joulukirk-ko” kotonamme. Saimmetykömme muutaman tut-tavaperheen. Isä piti huo-len siitä, että joulumme vie-timme laulaen ja ylistäenJoulun Lasta. Äiti tarjosikahvit vieraille ja tietystimyös omalle perheelle.Tämä oli jokavuotinen pe-rinne kodissamme ja jättisellaiset hyvät muistot, jois-ta en halua luopua.

Paras joululahja, Jeesus,jää asumaan luoksemmevielä arkenakin. Olen kii-tollinen vanhemmillemme,että he ovat antaneet meillenämä muistot, jotka jokajoulu tulevat aina uudelleenniin ihanasti mieleen.

Yksi yhdeksästä,

HELMIHUKKANEN

o.s. Sirkiä

Lienee aika harvinaista,että perheessä on lapsiasyntyneenä kolmella erivuosikymmenellä. Meidänalbumistamme tällainenkuvaharvinaisuus löytyy,jossa mukana ovat Hilja50 v, Mikko 45 v ja Hilk-ka 38 v, Vesikon lapsia.

August Vesikko oli syn-tynyt 1901 PyhäjärvenPorsaanmäelle, vanhem-mat Mikko ja Mari Vesik-ko. Augustin puoliso Siviäo.s. Laulajainen, syntynyt1906 Metsäpirtissä, hänenvanhempansa Varpu jaLauri Laulajainen, “Sor-tanlahden äijä”.

Kuvassa siis Augustin jaSiviän lapset, Hilja Joki-niemi, o.s. Vesikko, s. 1929,Mikko Vesikko (nimi-merkki Paimenpoika) s.1934 Pyhäjärvellä synty-neet, ja Hilkka Hiiri, o.s.Vesikko, syntynyt 1941Huitisissa.

Valokuvassa Hilja on50-vuotiaana. Kuvan otonaikoihin hän oli miehensäArvo Jokiniemen kanssatöissä Porin lentoasemallauseat vuodet, ja Porissamyös asuivat. Siskoni Hil-ja poistui keskuudestam-me samana päivänä, kunallekirjoittanut täytti 80vuotta 3.3.2014.

Mikko Vesikko viljeliporkkanaa Vampulassa.Sopimuksia oli mm. Pau-

Lapset kolmelta eri vuosikymmeneltä

lig Helsinki, Sok Turku,Saarioinen Sahalahti-Huit-tinen, Lännen tehtaat Sä-kylä. Viljelyalaa noin kuusihehtaaria vuosittain, lähes20 vuoden ajan.

Hilkka kasvatti sikoja,kanoja sekä leipäviljaa mie-hensä Keijo Hiiren kanssanoin 60 peltohehtaarinmaatilalla Huittisissa.

Onkohan muilla perheil-lä vielä tallessa vastaaviamonilla eri vuosikymme-nillä syntyneiden sisarustenkuvia?

Yhteyttä voi ottaaMIKKO

AUGUSTINPOIKAVESIKKO

p. 044 765 8128

Samalla haluan lähettääjoulutervehdyksen 97-vuotiaalle serkulleni,setäni vanhimmalle

lapselle Toini Pelkoselle

Ennen jouluaOlin jo nukkumaan menossa. Joulukin alkoi ollalähellä. Silloin en ollut uskoa mitä näin. Tonttu tulija istuutui sänkyni reunalle, kaivoi esiin pari isoatikkaria ja sanoi, että ota. Ja minä otin ja kuorin jatyönsin suuhuni ja että se maistui. Siinä me jalatristissä istuimme, nuoleskelimme tikkareitamme jajuttelimme joulusta.

Minä kysyin, että minkälainen sinun joulusi olilapsitonttuna. Tarkoitat, ettäkö silloin 300 vuottasitten. Kaikki oli toistenlaista. Ei ollut näitä nykyai-kaisia laitteita. Oli omatekoista, mutta kotoista.Niin, omatekoistahan meillä nykyisinkin on, muttaniin erilaista. Nyt on niin modernia. Vaikka työtovat lisääntyneet, kun on niin monimutkaisia esinei-tä tehtävänä, automatiikka on auttamassa ja sehelpottaa, sanoi tonttu, ja tarjosi toisenkin tikkarin.

Ja että ne maistuivat. Vatsakin alkoi jo pullistellaenkä minä olisi useampaa jaksanutkaan. Vieläkerran nuolaisin ja olin aivan täysi. Tonttukin lähtieikä kuulunut minkäänlaisia askelten ääniä. Minuaalkoi jo nukuttaa ja unikin maistui tavallista ma-keammalta. Vielä seuraavana päivänäkin oli niinmakean kylläinen.

TUOMOTENKANENKerava

Torstai 17. marraskuuta 2016VPL.PYHÄJÄRVI10

Vpl. Pyhäjärvi-seura ry:nsyyskokous pidettiin Kar-jalatalon Sortavala-salissasunnuntaina 20.11. Seu-rassamme on 110 jäsentä,joista kolmasosa asuu pää-kaupunkiseudun ulkopuo-lella eivätkä he näin ollenpysty aina osallistumaanHelsingissä pidettäviin jä-sentapamisiin.

Toivottavasti ensi vuon-na vietettävät seuramme60-vuotisjuhlat innostavatkaikkia mukaan tilaisuuk-siimme. Tampereen seu-dulla asuvia voisimme ta-vata myös lauantaina6.5.2017, kun seurammetulee Vpl. Pyhäjärvi-ker-hon vieraaksi Tampereel-le.

Tämän vuoden aikanaon seuramme jäsenistöstäpoistunut neljä henkilöä.Uusia jäseniä ilmoittautui12. On myös joitakin jä-seniä, jotka ovat unohta-neet maksaa jäsenmaksun-sa, joka ensi vuonna on30 euroa (tänä vuonna 27euroa). Siitä seuran osuusomaan toimintaan on 15euroa ja Karjalan liitonkorotettu maksu 15 eu-roa (HUOM: Karjalan Lii-ton jäsenedut).

Pyhäjärvi-seuran kuulumisia syyskokouksestaPyhäjärvi-seuran pu-

heenjohtajana jatkaa Riit-ta Hirvonen ja varapu-heenjohtajaksi vuodelle2017 valittiin Silvo Kaa-salainen. Erovuoroistentilalle hallitukseen 2017 -2018 tulivat MarkettaMattila ja Eeva-LiisaMiikkola. Hallituksessa jat-kavat 2017 Sini Heikko-nen, Raili Huovila, Kai-sa-Liisa Korhonen jaEero Sirkiä.

Syntymäpäiväkukitettavi-en lisäksi onnittelimme Jo-hannes Ijasta, joka kun-niakkaasti on edustanut seu-raamme Karjalan Liitonmestaruuskisoissa. Hän ontänä vuonna voittanut kul-tamitalin 80-vuotiaittenmiesten hiihtomestaruuski-soissa sekä hopeamitalinsuunnistuksessa.

Pyhäjärvi-seuran tämänvuoden urakka oli heinä-kuun juhlien järjestelyt. Ensivuonna juhlat jatkuvat. En-simmäisessä tilaisuudessa5.3.17 Anna Hynninenesittelee folkloristiikan alaankuuluvaa väitöskirjaansa,jossa hän on tutkinut py-häjärveläissyntyisen seu-ramme perustajajäsenen

Syntymäpäiviensä kunniaksi kukitettiin seuran aktiivijäseniä: Veikko Miikkola (valokuvaus), PekkaMatikka (puh.joht. 2000-2003), Meeri Kuusisto (siht. 1981-2001) ja Marketta Mattila (hall.jäsen 2004-2005 sekä emäntä).

Alkumarssin soittivat Juhani Forsberg ja RiittaHirvonen.

Syyskokoukseen osallistujia Sortava-salissa.

Toini Pelkosen perinnear-kistolle tuottamia perin-nettä ja kirjoittajan omaaelämää dokumentoiviatekstejä. Varsinainen 60-

vuotisjuhla pidetään vastasyksyllä 2017. Kaikesta täs-tä kirjoitetaan tarkemminensi vuoden Pyhäjärvi-leh-dissä.

Lämmin kiitos kaikilleteille Pyhäjärvi-seuran jäse-nille, jotka edesautatte seu-raamme pitämään esilläpyhäjärveläisyyttä ja Karja-lan perintöä, joka on Kar-jalan Liiton ensi vuodenteema. Te kaikki jäsenetolette tärkeitä.

Pyhäjärvi-seuran hallitustoivottaa teille kaikille rau-hallista joulunaikaa ja on-nellisia päiviä uuteen vuo-teen.

RIITTA HIRVONEN

Kansanedustaja PerttiHakasen isännöimä vie-railu eduskuntaan toteutuimarraskuussa 2016. Van-ha sanonta: ”Talo elää ta-vallaan ja vieraat tulevatajallaan” tuli mieleeni, kunKarjalan Liiton Satakun-nan piirin sihteeri RaimoHannukaisen kanssa kä-vimme kutsuttuina tutus-tumassa eduskunnan väis-tötiloissa tapahtuvaan toi-mintaan.

Kuten tiedämme, van-haa eduskuntataloa kun-nostetaan ja se otetaankäyttöön ensi vuonna en-tistä ehompana. Täysistun-not pidetään tilapäisestiPohjoisen rautatietorin var-rella olevassa Sibelius-Aka-temian kiinteistössä, jonnePertti yhteisesti nautitunlounaan jälkeen kiiruhti.

Hänen eduskunta-avus-taja Niko Pikkuaho esit-teli meille ne toimitilat,joissa kansanedustajat päi-vittäin työskentelevät.Kuulimme, että kaikillaedustajilla on mm. valio-

Vieraana Suomen eduskunnassakunta- ja ryhmäkokouksia,joissa valmistellaan asioitaeduskunnan käsittelyyn japäätettäväksi.

Saunat ja kuntosalitkinovat kovassa käytössä javirkistyksen ohella tarjoa-vat mahdollisuutta keskus-tella ajankohtaisista asioistatoisten edustajien kanssa.Kuten hyvin ymmärräm-me, keskustelut eivät riitä –päätöksiäkin on yhdessätehtävä ja sitten pulinat pois.

Monet kansanedustajattoimivat myös kotipaikka-kuntansa kunnallisvaltuutet-tuina ja ovat monessamuussakin päätöksenteos-sa mukana. Työstä ei olepuutetta, eikä se tekemällälopu, mutta ”kärpäsenkanssa ei kannata painia,jos härkä seisoo vieressä”,voisi olla hyvä ohje vielä-kin, kun asioita laitetaantärkeysjärjestykseen arkises-sa elämässä.

Tilanteet muuttuvat jakaiken maailman murheettulevat entistä lähemmäksimeitä suomalaisiakin ehkä-

pä juuri tehokkaan uuti-soinnin myötä. Kyllä siinäsaa jokainen kansanedusta-ja laittaa kaiken tietonsa,taitonsa ja tahtonsa liikkeel-le, kun valtakunnan asioitahoidetaan yhteiseksi par-haaksi. Kaikkien paras eiole suinkaan samanlainen!

Meillä oli tilaisuus tavataPertti vielä alakerran kahvi-lassa ja kahvittelun lomassavaihtaa ajatuksia monenlai-sista asioista.

Itsenäinen Suomi 100vuotta on ensi vuoden tär-keä teema ja 2017 juhla-vuoden valmistelut on joaloitettu. Vuosi tulee ole-maan tavanomaisesta poik-keava ja juhlistaa monellatavalla meidän jokaisenarkea.

Yhteenvetona toteaisin,että mielenkiintoinen jaavartava iltapäivän vierailueduskunnassa päättyi iloi-siin kiitoksiin, menestyksentoivotuksiin ja kannustaviinterveisiin.

YRJÖ S.KAASALAINEN

Eduskunnan kahvila-ruokalassa otetussa kuvassa on Pertti Hakasen jaRaimo Hannukaisen lisäksi keskellä eduskunta-avustaja Niko Pikkuaho,joka toimi erinomaisena oppaanamme vierailun aikana

Kotisivut osoitteessa: www.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatio

Torstai 17. marraskuuta 2016 VPL.PYHÄJÄRVI 11

WERNITSAN VILJELYKSILTÄSORTANLAHDEN

KAUPPAPAIKKAANKyläkirja kertoo Vpl. Pyhäjärven Wernitsan,

Sortanlahden, Haapalan ja Rautakorvenkylähistoriaa. Tarinoiden tukena selkeät

karttalehdet.Hinta 40 euroa + postitus ja pakkaus.

Kirjan toimittanut Ikaalisten KarjalaseuraYhteystiedot, puh. 040 734 28 65 /sähköposti, lea.jokinen@ippnet.fi

Tampereen Pyrintö palkitsi 11.12.2016 pidetyssätilaisuudessa kuluneena vuonna ansioituneita ur-heilijoitaan. Samaan kuvaan saatiin moninkertai-nen painonnoston Suomen mestari ja arvokisa-edustaja Jenni Puputti (s. 1986), sekä keväällätoisen kerran SM-kultaa, tällä kertaa B-tytöissävoittanut koripalloilija Petra Hurme (s. 2000).

Näiden pikkuserkusten äidit ovat serkkuja Suo-niemellä asuneen Kiialan suvun kautta, muttamolempien urheilijoiden sukujuuret ulottuvat myösPyhäjärvelle. Jennin isä on Jorma Puputti, jonkavanhempien Toivon ja Tyynen kotikylä oli Tiituaja äiti on Tuula Pensasmaa, jonka Kauko-isä oliNoitermaasta. Tuulan Eeva-äiti on omaa sukuaKiiala.

Petran Taina-äiti on Pirjo ja Seppo Kiialantytär. Pirjon isä Tauno Kaasalainen oli Pölhöläs-tä ja Vappu-äiti Alakylästä.

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö on myös kannustanutstipendillä Jenni Puputin urheilusaavutuksia.

Nuoria Pyhäjärvi-juurisia urheilijoitapalkittiin

Hyvää joulua jaonnellisia päiviä uuteen vuoteen!

Vpl. Pyhäjärvi-seura ry

Rauhaisaa joulua jahyvää vuotta 2017 toivottaaPertti Hakanen perheineen

Rauhallista Joulua jaMenestystä vuodelle 2017

toivottavat Eila ja Markku Pärssinen

Hyvää Joulua jaOnnellista Uutta Vuotta

Yrjö S. Kaasalainen ja nuoret

Rauhallista Joulua jaSiunausrikasta Uutta Vuotta 2017

ystävät, sukulaiset ja tuttavat! toivottaaMarjatta ja Antti Rantanen Raumalta

Rauhallista Joulua jaOnnellista Uutta Vuotta 2017!

Kirsti jaEdwin Naskali

Hyvää Joulua jaOnnellista Vuotta 2017

toivottaaHELI SALMINENNaskalin Manun tyttö

KARJALAN MATKOJA 2017: 13.-17.04. Viipuri-Käkisalmi-Pietari

18.-22.05. Käkisalmi-Sortavala- Petroskoi-Karhunmäki

08-11.06. Viipuri-Käkisalmi -Räisälä-Viipuri

07.-10.07. Pyhäjärvi-Käkisalmi -Konevitsan-Luostari

11.-14.08. Viipuri-Käkisalmi- Valamon Luostari

Tervetuloa mukaan matkoille!

Vaakunan kuviot on otettu Pyhäjärven kirkkoahol-le 1936 pystytetystä lahjoitusmaatalonpoikien muis-tomerkin huipulla olevasta lyhdystä, jonka yläpuo-lella oli Karjalan vaakunakuvio. Idea on rovastiKaarle Viikan ja heraldisessa muotoilussa avustiheraldikko, graafikko Kaj Kajander, 1989.

Vaakunan selitys:Punaisessa kentässä kultainen lipuke, jossa musta,

kulmikas tylppäkärkinen ankkuriristi;ristin alin sakara muita pitempi. Lipukkeen ylä-

puolella kaksi irtonaista, toisiaan vastaan iskevääkäsivartta, joista oikea pitelee miekkaa, vasen käy-rää sapelia; kaikki hopeaa.

Tiesitkö tämänPyhäjärvenvaakunasta?

Karjalan Liiton naistoimikunta on valinnutvuoden 2017 karjalaisen ruoan ja leivonnaisen.Viipurilainen stroganov on vuoden ruoka japyhäjärveläinen puolpielava on vuoden lei-vonnainen. Molemmat ohjeet ovat JaakkoKolmosen kirjasta Karjalan ja Petsamon pitä-järuoat.

– Karjalan Liiton naistoimikunta haluaa kun-nioittaa Jaakko Kolmosen muistoa valitsemallahänen teoksestaan Vuoden ruoan ja leivonnai-sen, kertoo naistoimikunnan puheenjohtaja AiraViitaniemi.

– Stroganov on helppo valmistaa suurelle-kin joukolle ja puolpielava on sopiva juhlalei-väksi.

Puolpielava-setsuuri1 l vettä2 ½ dl ruisjauhoja50 g hiivaa1 rkl suolaa2 rkl kuminaa1 dl rusinoita17 dl vehnäjauhojasiirappia tarvittaessa

1. Kuumenna vesi noin 70 asteeseen. Sekoitaruisjauhot veteen ja jätä taikinapohja lämpi-mään paikkaan imeltymään yön yli.

2. Sekoita aamulla taikinapohjaan desi kiehu-vaa vettä, rusinat, suola, kumina ja muserrettuhiiva. Sekoita härkimellä joukkoon puolet veh-näjauhoista. Anna taikinan käydä tunnin verran.Taikina saa kunnolla kuplia.

3. Tarkista taikinan maku. Taikina saa ollahieman makeaa. Lisää tarvittaessa siirappia.Alusta kiinteä taikina ja jätä se nousemaanlämpimään paikkaan.

4. Leivo taikinasta kolme pitkulaista leipää elipulkkia. Anna leipien kohota kunnolla. Leikkaaniiden pintaan 3-4 viiltoa ja voitele leivätsokerivedellä.

5. Paista leipiä 225 asteessa 40 minuuttia.Leipä on kypsää, kun pohja koputettaessakumisee.

Setsuurin tekoonpyhäjärveläisin ohjein

Torstai 17. marraskuuta 2016VPL.PYHÄJÄRVI12

Julkaisija: Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö srKotisivut: www.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatio

Päätoimittaja:Marjo Ristilä-ToikkaKorpimetsontie 1637570 Lempääläpuh. 040 730 2622marjo.ristila-toikka@kolumbus.fi

Tilaukset, jakeluhäiriöt jaosoitteenmuutokset:Toimitus, päätoimittajaKorpimetsontie, Lempääläkts. yhteystiedot vierestä

.Ilmoitushinnat (pmm): kuolinilmoitukset.....0,70 e

tekstissä.....................0,80 epienin ilmoitus..........20 eHintoihin lisätään alv. 24%

Painopaikka:Botnia-Print OyKokkola

Vpl. Pyhäjärvi-SäätiönasiamiesKirsti NaskaliMiharintie 31237200 Siuropuh. 040 719 2692kirsti.naskali @gmail.com

Toimitusneuvosto:Juhani Forsberg, PerttiHakanen, Mauri Hauhia,Kirsti Naskali, Esko Pu-lakka, Markku Pärssinen jaMarjo Ristilä-Toikka. Sivunvalmistus:

Marjo Ristilä-Toikka

Toimituksella on oikeuslyhentää ja muokatalehteen lähetettyä aineistoa.

Seuraava Pyhäjärvi-lehtiilmestyy tammikuussa 2017.

Aineistot toimitukseen viimeistäänpe 13.1. mennessä, kiitos!

TAPAHTUMAKALENTERI

Vpl. Pyhäjärvi-pöytästandaariSuunnittelu Kaarle Viika,1963. Hinta 42 euroa.

Vpl. Pyhäjärvi-isännänviiriKoko 45x400 cm.Suunnittelu Kaarle Viika,1992. Hinta 75 euroa.

Hintoihin lisätäänpostituskulut.

Tilaukset ja lisätiedotPirjo Kiiala,puh.0442815 047 taipirjo.kiiala(at)gmail.com.

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiöltätuotteita itselle tai

lahjaksi:Pyhäjärvi-kirja350 s.Reino O. Kukko –Kaarle Viika, 1989.Historiaa sanoin ja kuvin,sekä murresanastoselityksineen.Hinta 25 euroa.

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön 60-vuotishistoriikki136 s. Reino Äikiä, 2008.Runsaasti kuvia ja muis-teluita säätiön alkuajoiltaja eri paikkakunnilla pi-detyistä Pyhäjärvijuhlistaja muista pyhäjärveläis-ten tapahtumista.Hinta 20 euroa.

Suvannon seutu1917-1921, elämää jaihmiskohtaloita336 s.Suvannon seudunpaikallishistoriantyöryhmä, 2015.Hinta 40 euroa.

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiönadressit

Adressit 10 euroakappale

+ postituskulut.Tilaukset:

Juhani ForsbergRyytimaantie 19 A 8

00320 Helsinki,puh. 050-511 2899

taijuhaniforsberg@gmail.com

Vpl. Pyhäjärvi -tuotteitaedullisesti lahjaksija omaan käyttöön

Hanki nyt vaakunapaita, jota saatavana jälleenkaikissa pohjaväreissä valkoinen, helmenharmaa jamusta. Tuote, juuristamme kertova Vpl. Pyhäjär-ven vaakunapaita, sopii esim. lahjaksi ja asuksesituleville kotiseutumatkoille, vaikka koko ryhmälle.Aidon värisellä Vpl. Pyhäjärven vaakunan kuvallaja tekstillä PYHÄJÄRVI VPL varustettua erittäinhyvälaatuista T-paitaa löytyy valkoisissa ja mustissasekä V- että pyöreällä kaula-aukolla, mutta hel-menharmaissa vain pyöreäaukkoisena. Koot S, M,L, XL hinta 15 e/kpl ja isommat koot XXL jaXXXL 20 e/kpl. Mustia V-aukkoisia vain muuta-ma iso koko jäljellä.

Dokumenttielokuva Muistojen järvi vuosilta1939-44 Pyhäjärvellä, mukana liuskan seloste elo-kuvasta, DVD:n hinta 20 e/kpl.

Seuran 50-vuotishistoriikki (2007) tarjoushin-taan 10 eur/kpl. Hanki myös kirja Suvannonseutu 1917-1921, elämää ja ihmiskohtaloita: hintajäsenille 30 euroa, muille 40 euroa.

Postitettaessa lähetyksiin lisätään postituskulut.Tilaukset ja tiedustelut toistaiseksi ainoastaan Kai-sa-Liisa Korhonen 050-590 5433, e-mailkaisaliisa.korhonen@kolumbus.fi (huom. muuttu-nut sähköpostiosoite)

Vpl. Pyhäjärvi-seura ry

Mistä löydän hyvän lahjan?Tässä vihje: Hanki kirjapari Kaunista Vpl Pyhäjärveä, osat I ja II.

Yhteensä 736 sivua ja 1750 kuvaa. Koko A4.Hinta vain 95 euroa + läh. kulut. Lisätietoja ja tilaukset:

taubila@pp.inet.fi tai 044 564 1040Noudettavissa myös johtokunnan jäseniltä ilman lähetyskuluja.

Sekä http://vpl-pyhajarvi.fi/kirjapuotiSuvannon seutu 1917-1921 elämää ja ihmiskohtaloita 336 s.

Hinta 40 euroa. Tilaukset puh. 040 021 3369. Suvanto-kirjaa vaintästä numerosta 040 021 3369 tai sähköpostistani.

Numerosta 044 564 1040 vain Kaunista Vpl Pyhäjärveä.

Muistojen järvi -DVD:stä on otettu toinenlisäpainos. DVD julkaistiin v. 2007. Uuteenpainokseen v. 2011 lisättiin Kaarina Pärssi-sen kirjoittama esite. Levyä voi ostaa seurantilaisuuksissa tai tilata Kaisa-Liisa Korho-selta. Hinta on 20e / kpl.

Tilaa oma Pyhäjärvi-lehtitai anna ystävälle ja sukulaiselle lahjaksi!

Uusille tilaajille marras- jajoulukuun numerot kaupan päälle

Lehti ilmestyy joka kuukausi Soita tilaus p. 040 730 2622

Tampereen Seudun VPL Pyhäjärvi-kerhon tammi-kuun tarinatuokio on keskiviikkona 4.1.2017 klo 13.30Koulukatu 12, Tampere. Tervetuloa joukolla pyhäjär-vöiset, myös Tampereen lähiseuduilta, aloittamaan ker-hon 30. toimintavuotta! Lisätietoja puh. 044 281 5047.

Lahden seudun Vpl Pyhäjärvi-kerhon tammikuunkokous pidetään torstaina 12.01.2017 Paasikivenkatu10:n kerhohuoneessa klo 13 alkaen. Ohjelmassa mm.”Lotta Lundgren”. Tervetuloa. Hyvää joulunaikaa!

Suvannon seudun sukututkimuspiiri kokoontuulauantaina 21.1.2017 klo 14.00-17.00 Helsingissä Karja-latalon Laatokkasalissa. Kello 13.00-14.00 on vapaatakeskustelua ja tietojen vaihtoa. Kokoontumisen isäntinätoimivat metsäpirttiläiset. Kaikki alueen historiasta jasukututkimuksesta kiinnostuneet ovat tervetulleita avoi-meen tapaamiseen.

MUISTOJEN JUHLA Pyhäjärvellä 1998. Ainut-laatuisista kotiseutujuhlista Vpl. Pyhäjärvellä on saatavis-sa DVD-levy. Se sisältää: Juhlatilaisuuksia ja MarkkuLaukkasen puheen. Lisäksi mm. retken Musakanlahdenkansakouluun ja Kiimajärvelle sekä Tiituan kylään.Kesto 40 min. Levyn hinta 30,00 + posti. Tilaukset:Jouko Nummela e-mail: jnkultt@saunalahti.fi puh.045-678 1941.

ErP 6:n perinneyhdistyksen muistojuhla Ruove-dellä 27.12. klo 13 alkaen ruokailulla. Ohjelma 20euroa.

Suvannon seutu -kalenteri 2017 nyt tilattavissa. Hinta12.00 euroa. Tilaukset: pitajaseura@rautu.fi tai p:0449259765.