Keskiviikko 20. maaliskuuta 2013 Pyhäjärveläisyyden vaalija – Karjalan puolustaja N:o 3 58. vuosikerta

Pyhäjärvi-Säätiön hallinto kokoontui Talon-poikienkauppa-matkat

Pasha, pääsiäisajan jälkiruoka ja kahvipöydän herk-ku saa muotonsa, kun mm. rahkasta, voista, kanan-munista ja sokerista valmistettu massa valutetaanerityisessä puumuotissa. Pashan kylkeen tai päällesyntyy joko pashamuotista tai kirjoitetaan koriste-luaineksilla ylösnousemuksesta muistuttavat kyril-liset kirjaimet ÕÂ (lyhennys kirkkoslaavin sanoistaHristos voskrese eli ‘Kristus on ylösnoussut’). Pöy-tään tuotaessa pasha voidaan vielä koristella kutenkuvassa on tehty, sytytetyllä tuohuksella.

SIVU 10

Pääsiäisen perinteetesillä Karjalatalonruokamarkkinoilla

Parta ajamatta marsalkkaMannerheimin edessä

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön hallintoneuvosto kokoontui vuotuiseen tapaamiseensa Vammalaan 9. maaliskuuta.SIVU 3.

Pääsiäis-munientarinaa

Talvi- ja jatkosodan aikaiset taistelut kirvoittivat Erkki Lehtisen kertomaanveljiensä sotakokemuksia. Pentti Lehtinen joutui paraatiin ilman partansaajamista, ja sitä ei marsalkka katsonut hyvällä. Marsalkka Mannerheiminkuva on Sakkola-Säätiön arkistosta.

SIVU 9

Kaupankäynti Pietariinoli tärkeä asia myösPyhäjärven talonpojil-le. Myytävää oli, muttalisäksi tuotavaakin ta-kaisin kotikylille.

SIVU 7

Miksi Vernitsan mie-het kävivät käräjiä1930-luvun alussa?

SIVU 8

Vernitsanmiehetkäräjillä

KartanonmailleasumaanEuran erämaihin aset-tuminen on esimerkkikarjalaisten evakkojenasuttamisesta.

SIVU 10

Pääsiäismunien maa-laamisella on tarinan-sa.

SIVU 11

Keskiviikko 20. maaliskuuta 2013VPL.PYHÄJÄRVI2

20. maaliskuuta 2013

Heikki, Sakari ja Kaarle Viika puretun pappilan puutarhassa olevan lehmuksen edessäelokuussa 2000. Sakari kertoo hänen ja veljensä kuulleen lapsina tarinoita tästä lehmuksesta.Siinä oli ollut iso onkalo jo 1920-luvulla Kaarle Viikan lapsuudessa ja hänen isänsä Karl Viikanollessa ensin 1919-1926 kappalaisena ja vuodesta 1929 lähtien kirkkoherrana Pyhäjärvellä. Kuva:Sakari Viikan kotiarkisto.

Viikan perheen pyhäjärveläisestäkulttuuriperinnöstä ovat päässeetosallisiksi kaikki kiinnostuneet

KulttuuriperintökäsitteenäKäsitteellä kulttuuriperintö viitataan yleensä jouk-koon menneisyydestä periytyneitä aineellisia ja ai-neettomia resursseja, jotka ihmiset tunnistavat jatku-vasti kehittyvien arvojensa, uskomustensa, tietonsa japerinteidensä heijastumaksi ja ilmaisuksi niiden omis-tuksesta riippumatta.

Siihen kuuluu kaikki ne ympäristön ominaisuudet,jotka johtuvat ihmisten ja paikkojen historiallisestavuorovaikutuksesta. Kulttuuriperintöä voivat ollaesimerkiksi esineet, rakennukset, muokatut ja muo-vautuneet maisemat, tarinat, laulut, tavat, jne.

Lähde: Wikipedia.

Kristillinen usko jakarjalainen perinneKarjalan Liitto järjestää vuosittain kevättalvel-la keskellä paastonaikaa ekumeenisethengelliset päivät. Tänä vuonna päiviä vietet-tiin 9.-10.3. Jyväskylässä.Hengellistenpäivien aiheena oli tänä vuonna ”Hengellinenkasvatus”.Päivien teemaa käsiteltiin useasta näkökul-masta, joista etualalle nousivat juuri kotienhengellinen kasvatus ja koulun uskonnonope-tus. Esitelmissä ja keskusteluissa rohkais-tiin erityisesti aamu- ja iltarukouksen sekäruokarukouksen opettamista ja niiden käy-tännön harjoittamista.Arkkipiispa Leo kiteytti ruokarukouksenmerkitystä lausumalla: ”Jokaisen ateriantulisi suunnata ajatuksemme ja rukouksem-me Jumalaan”.

Päivien keskustelujen loppupuolta hallitsikeskustelu koulun uskonnonopetuksesta,joka on jatkuvasti esillä koulujen opetukses-ta, opetussuunnitelmista ja tuntijaostavastaavissa elimissä sekä tiedotusvälineissä.Kun kirkkojen ja valtion välisten suhteidenperuslinjat vedettiin maassamme noin 40vuotta sitten, uskonnonopetuksen perusmää-ritelmäksi hyväksyttiin ”oman uskonnonopetus”.Kirkkoihin tai muihin uskontokuntiin kuulu-mattomat oppilaat saavat elämänkatsomus-tiedon opetusta. Uskontoihin ja varsinkinuskonnonharjoitukseen kielteisesti suhtautu-vat ovat äänekkäimmin vaatineet joko uskon-nonopetuksen poistamista tai kaikille yhtei-sen uskontotiedon opettamista. Yhteisenuskontotiedon opettamisen hyöty on kuiten-kin osoittautunut varsinongelmalliseksi niissämaissa, jota sitä on toteutettu.

Karjalan Liiton hengellisten päivien keskuste-lujen selkeä viesti oli, että nykyisin käytössäoleva oman uskonnon opetus on kouluissam-me säilytettävä ja sitä edelleen kehitettävä.Tähän yhtyivät sekä luterilaiset että ortodok-siset puheenvuorojen käyttäjät. Kokoukses-sa esitettiin toivomus, että Karjalan Liittoantaisi virallisen tukensa koulujen nykyiselleuskonnonopetukselle.Karjalan Liitto on muodostunut ”ekumeeni-seksi laboratorioksi”, jossa sekä luterilaisetettä ortodoksit ovat oppineet kunnioittamaantoisiaan, korostamaan sitä, mikä molemmilleon yhteistä,ja toteuttamaan tätä yhteyttäkäytännössä. Myöskään muita kristillisenuskon muotoja ei karjalaisen perinteenvaalimisessa ole torjuttu.

Kristillinen usko on ollut ja on vahva osakarjalaista perinnettä. Luonnollisesti karjalai-suutta voi tukea ja siitä iloita jokainen maail-mankatsomuksesta riippumatta.Kristillinen usko eikuitenkaan kuuluvain yksityisyydenalueelle, vaan se onolennainen osa kokokarjalaista kulttuuri-perinnettä.

JUHANI FORSBERG

Pyhäjärvi-Säätiönhallituksenvarapuheenjohtaja

Useimmat tämän lehdenlukijoista muistavat henki-lökohtaisesti Kaarle MartinViikan (1923-2002), papin,sielunhoitajan ja kirkon per-heasiain neuvontayön mo-nipuolinen kehittäjän. Hänoli vaalimassa ja kehittä-mässä pyhäjärveläisyyttä jaVpl. Pyhäjärven kulttuu-rista perintöä useiden vuo-sikymmenien ajan niin Vpl.Pyhäjärvi-seuran kuin Vpl.Pyhäjärvi-Säätiönkin halli-tuksissa.

Lähes jokaisen pyhäjär-veläisjuurisen peruskirjas-toon ovat ainakin lapsuu-dessa kuuluneet Pyhän-Sää-tiön julkaisemat Reino O.Kukon ja Kaarle ViikanPyhäjärvi-kirja. Historiaa,kuvia ja murretta Vpl. Py-häjärveltä (1989) sekäKaarle Viikan äidin, ImpiViikan laatima Vpl Pyhä-järvi, kappale kannakselais-vaiheita (1950). Toivotta-vasti myös monen pyhäjär-veläisjuurisen nykypäivänkotikirjastoonkin ne kuulu-vat. Impi Viikan teosta saakirjan oltua jo kauan lop-puunmyyty ostetuksi enääantikvariaateista, sen sijaanKukon ja Viikan kirjaa voiedelleen hankkia niin e.m.Säätiöltä kuin Seuraltakin.Viikojen perheen kokoa-masta kulttuuriperinnostä

ovat päässeet osallisiksi näi-den perusteosten kauttakaikki asiasta kiinnostuneet.

Pyhäjärvellä viimeisenäkirkkoherrana toimineenrovasti Karl Adolf Viikan(1888-1958) ja hänen puo-lisonsa fil.maist. Impi EevaMaria Viikan o.s. Hukka-nen (1890-1968 ) elämän-työstä on kirjoitettu moni-puolisesti tämän lehden elo-kuun 2008 numerossa, jokanäkyy netissä http://www.karjalanliitto.fi/files/1643/PJ-2008-08.pdf ,kun heitä oli muisteltu Mou-hijärvellä 2008 pidetyilläPyhäjärvi-juhlilla. Tänävuonna 26.11.2013 tuleekuluneeksi 125 vuotta KarlViikan syntymästä.

Tämän pyhäjärveläistentunteman vanhan Viikanperheen ja ennen kaikkeaheidän poikansa Kaarlenelämänkulussa mukana ol-leista lähimpiä ovat tietystiolleet perheenjäsenet. E.m.perusteokset syntyivät ko-deissa, kirjoituspöydän ää-ressä, perhe-elämää ja työ-tä yhteen sovitettaessa.Vuonna 1955 avioitunei-den Kaarle Viikan ja EevaTurtolan perheeseen synty-neistä lapsista Sakarista jaHeikistä vanhempi, Sakarioli isoisänsä Karl Viikankuollessa vasta parivuotias.

Leskeksi jäänyt isoäiti Impivietti elämänsä viimeisetvuodet Riihimäellä asuen.Pyhäjärveläisyys tarttuiKaarle Viikan lapsiin kutenmuihinkin 1950-1960 lu-vulla syntyneisiin pyhäjär-veläisjuurisiin lapsuudenko-dissa kuultujen tarinoidenvälityksellä.

Helsingissä asuva, 1970-luvun lopulta lähtien ym-päri maailmaa valokuvaa-jana mainetta niittänyt Sa-kari Viika on lupautunutvieraaksemme Vpl. Pyhä-järvi-seuran 14.4.13 klo

13.00 Karjalatalolla Laatok-ka-salissa pidettävän kevät-kokoukseen. Hän kertookokouksen jälkeen muiste-loita lapsuudestaan, isäs-tään Caroluksesta kutenKaarlea perhepiirissä kut-suttiin, ja isovanhemmis-taan. Kaikki seuran jä-senet, mutta myös heidänystävänsä ja pyhäjärveläi-syydestä kiinnostuneet ovattervetulleita tilaisuuteen!

KAARINAPÄRSSINEN

Keskiviikko 20. maaliskuuta 2013 VPL.PYHÄJÄRVI 3

Pyhäjärvi-Säätiö jatkaaperinteisillä toimintalinjoillaan

Pyhäjärvi-Säätiön hallinto-neuvoston vuosikokousSastamalan Vammalassalauantaina 9. maaliskuutaalkoi muutamien muista-misten kera.

Kokousväen tervetul-leeksi toivottanut säätiönhallituksen puheenjohtajaYrjö S. Kaasalainen to-tesi, että meneillään on 65.toimintavuosi, jota työnmerkeissä vietetään. Joitainmuistamisia kuitenkin olihankittu, ja niiden luovut-tamiseen oli paikalle saa-punut Karjalaseurojen Sa-takunnan piirin puheenjoh-taja Jouko Hämäläinen.

Hän kiitteli pyhäjärveläi-siä toiminnasta karjalaisuu-den hyväksi ja toi samallaKarjalan Liiton toiminnan-johtaja Satu Hallenber-gin terveiset.

Karjalan Liiton hopeisel-la ansiomerkillä kiitettiinHelga Mäkelä ja PirjoKiiala, pronssisella EskoPulakka ja Markku Pärs-sinen. Juhani Forsber-gille ojennettiin Pyhäjärvi-historiikki ja Marjo Risti-lä-Toikalle Pyhäjärvenpöytäviiri.

Jouko Hämäläinen esittisamalla kutsun osallistuaKarjalan Liiton valtakun-nallisille kesäjuhlille, jotkajärjestetään Porissa viikkoaennen juhannusta; niidenjärjestämiseen myös pyhä-järveläiset antavat panos-taan. Kesäkuun 14.-16. päi-vinä järjestettävät kesäjuh-lat kantavat teemaa ”Sie,mie, myö yhes”.

Pyhäjärvi-Säätiön hallin-toneuvoston kokous sujuiEsko Pulakan puheenjoh-dolla asiamies Pirjo Kiialantoimiessa sihteerinä.

Kokouksessa esitettiin jahyväksyttiin vuoden 2012tilit ja toimintakertomus,

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön hallinto-neuvoston vuosikokouksessa9.3.2013 päätetyt talousasiatja toimintasuunnitelmaHallintoneuvoston kokouksessa käsiteltiin lehden ja sää-tiön vuoden 2012 toimintakertomus ja tilit. Lehdistölletullut 9 prosentin arvonlisävero on ensimmäistä vuottavähentämässä lehden tuottoa. Tilaushintaa ei haluttunostaa, vaan vero sisältyi 30 euron hintaan.

Honkajoella 1981 kuolleen Tyyne Lehikoisen rahas-tosta on kolmen vuosikymmenen aikana jaettu apuraho-ja. Rahasto on kertomusvuoden aikana käytetty lop-puun. Reino Äikiä lupasi tehdä lehtijutun rahastonvaiheista. Huolimatta alhaisesta korkotasosta on opiske-lijoille voitu edelleen myöntää stipendejä eri rahastoista.

Säätiön varsinaiseen toimintaan on tuotemyynnilläsekä Pyhäjärvi-juhlien tuoton osuudella saatu tuloja.Säätiö ei ole varakas, mutta näin on talous saatu pidettyävakaalla pohjalla. Toiminnan tulos osoittaa pientä ylijää-mää.

Luettiin tilintarkastuskertomus, minkä jälkeen hallituk-selle ja rahastonhoitajalle myönnettiin tili- ja vastuuvapa-us vuodelta 2012.

Käsiteltiin toimintasuunnitelma vuodelle 2013. Leh-den arvonlisävero on nyt 10 prosenttia, mutta lehdentilaushinta pidetään edelleen 30 eurossa. Säästöjä pyri-tään vastaavasti löytämään muualta. Kiitos jokaisellelehden tilaajalle pyhäjärveläisyyden vaalimisesta – Karja-lan puolustamisesta. Huolta kuitenkin aiheuttaa, ettälehden tilausten määrä on usean vuoden ajan ollutlaskussa. Pohdittavaa riittää keinoista, miten saataisiinuusia tilaajia.

Apurahoja jaetaan edelleen helmikuun ja toukokuunloppuun päättyviä hakuaikoja noudatellen.

Nobel-kirjailijamme F. E. Sillanpään syntymästä tuleesyyskuussa 125 vuotta. Juhlavuosi näkyy Hämeenkyrös-sä, jossa kesän Pyhäjärvi-juhlat pidetään. Juhlan eritapahtumiin toivotaankin runsasta osanottoa.

Suvannon seudun pitäjäyhteisöt suunnittelevat syksylläKarjalatalossa Helsingissä pidettävää seminaaria. 70 vuottasitten oli käynnissä jatkosota ja siviiliväestöäkin olipalannut runsain joukoin kotipaikoille. Seminaarissakerrotaan, mitä Kannaksella silloin tapahtui ja mitensiellä elettiin.

Elokuussa on säätiön talkoomatka Pyhäjärvelle. Silloinkirkkoaholla uusitaan muistomerkkejä ympäröivät puu-aidat.

Pidetään yllä yhteistyötä Sastamalan seudun Museoon,sekä Käkisalmen Museoon ja paikallisviranomaisiin.Osallistutaan Karjalan Liiton toimintaan, sekä kannuste-taan puuttuvien kyläkirjojen julkaisuun. Muilta osinsuunnitelma noudattelee edellisten vuosien toimintaa.

Hallintoneuvosto hyväksyi lehden ja säätiön vuoden2013 toimintasuunnitelman.

Hallinnosta ei kuitenkaan yksin ole toimijaksi, vaansiihen tarvitaan pyhäjärveläiset ja heidän ystävänsä –myö yhes.

PIRJO KIIALAasiamies/taloudenhoitaja

samoin suunnitelmat kulu-valle vuodelle 2013. NäistäPirjo Kiiala kirjoittaa ohes-sa erikseen.

Hallituksen erovuoroisetjäsenet Yrjö S. Kaasalainenja varajäsenensä MauriaHauhia sekä jäsen JuhaniForsberg ja varajäsenensäArja Hiiri valittiin edelleenjatkamaan. Asiamiehenä jataloudenhoitajana jatkaaPirjo Kiiala.

Hallintoneuvoston jäse-nyyksiä tarkasteltiin nytajanjaksolle 2013-2015.Erovuorossa olleet Tuo-mo Hinkkanen, MerjaLuukkanen, Kalle Paka-rinen ja Martti Pärssinenvalittiin edelleen jatkamaan,erovuoroisten varajäsentenpaikalle nimettiin SilvoKaasalainen ja Anne Vii-talaakso.

Hallintoneuvoston pu-heenjohtajaksi valittiin yksi-mielisesti Esko Pulakka, sa-moin varapuheenjohtajaksiTuomo Hinkkanen.

Tilintarkastajinavalittiinjatkamaan HTM-tilintar-kastajat Päivi Yli-Mattilaja Eeva-Maija Ylikoski,varalla Kaarle Lempainenja Ilkka Tähtinen.

Todettiin, että tulevankesän Pyhäjärvi-juhlien jär-jestelyt etenevät Hämeen-kyrössä paikallisen Karjala-seuran puheenjohtaja Ris-to Toiviaisen johdolla.Juhlista lisätietoa saadaantulevissa Pyhäjärvi-lehdennumeroissa.

Pyhäjärvi-lehden julkaise-mista säätiö jatkaa tuttuuntapaan 12 kertaa vuodessa.Vaikka internet on monellenuoremman polven edus-tajalle nykyisin tärkeä tieto-pankki, perinteistä paperi-lehteä julkaistaan edelleen

– ja toivotaan sen löytäväntiensä myös nuoremmansukupolven postiluukkui-hin, vaikkapa sukulaistentekeminä lahjatilauksina. Ti-laushinta on edelleen vain30 euroa vuosikerralta.

Lehden lukijoilta toivo-taan myös jatkossa aktiivi-suutta osallistua lehden te-koon laittamalla kirjoituk-sia, valokuvia ja antamallavinkkejä toivotuista juttu-jen aiheista.

Karjala-yhteistyötä Pyhä-järvi-Säätiö jatkaa eri ta-hoilla: mm. SastamalanSeudun Museon kanssa,Suvannon seudun eri jär-jestöjen parissa kuin myösyhteydenpitona KarjalaanKäkisalmen museoon jamuihin alueen venäläisvi-ranomaisiin.

Pyhäjärven kansallispukuon puhuttanut, ja tärkeintieto kansallispukujen teki-jöille ja omistajille on, että-hieman eri versioina tehtyjäpukuja voi hyvillä mielinkäyttää– yhtä virallisesti tut-kittua ja tarkistettua malliaei ole toistaiseksi tehtynä.Kansallispukukeskuksellateetettynä sellainen kustan-taisi hiljattain saadun arvi-on mukaan noin 10 000-20 000 euroa.

Hallintoneuvoston koko-uksen jälkeen säätiön halli-tus piti vielä järjestäytymis-kokouksensa. Hallituksenpuheenjohtajana jatkaaYrjö S. Kaasalainen Harja-vallasta ja varapuheenjoh-tajana Juhani Forsberg Hel-singistä.

MARJORISTILÄ-TOIKKA

Kokouksessa kiitettyjä, mukana myös Satakunnan Karjalaseurojen piirin pj. Jouko Hämäläinen (vas.) jaPyhäjärvi-Säätiön hallituksen pj. Yrjö S. Kaasalainen (oik.). Vasemmalta Pirjo Kiiala, Esko Pulakka,Helga Mäkelä, Markku Pärssinen, Juhani Forsberg ja Marjo Ristilä-Toikka. Kuva: Yrjö Inkinen.

Hallintoneuvoston jäseniä tutustumassa kokouksen asiakirjoihin. Näytillä oli myös eräitä aktikvariaa-tista löytyneitä vanhoja kuvia. Kuva: Marjo Ristilä-Toikka.

Keskiviikko 20. maaliskuuta 2013VPL.PYHÄJÄRVI4

Kirkonsanoma

Joko se nyt on? Kevättal-ven viikot ovat menneettaas kuin huomaamatta.Valon lisääntymisestä oniloittu. Keväthangilla onhiihdelty. Luomakunnassaja elämässä havaittavaaLuojan armoa ja hyvyyttäon kenties ihmetelty. Muttamistä huomaa, että on tu-lossa pääsiäinen?

No ehkä siitä, että lapsetovat askarrelleet jotakinpääsiäiseen liittyvää tai rai-ruohon kylvämisestä onpuhuttu. Jossakin vaihees-sa pääsiäiskorttien lähettä-minen on käynyt mielessä.

Mutta onko nämä kaikkijäämässä ajatuksen tasolle?Pääseekö pääsiäinen taasyllättämään? Yhtäkkiä huo-maa, että se menikin jo.

Miksi näin? Pääsiäisen pi-täisi olla se juhlista suurin.Pääsiäiseen ei liity niin eh-dottomia perinteitä kuin

Yllättävä pääsiäinenjoulunviettoon. Tässä onse hyvä puoli, että pääsiäi-senä osataan keskittyä ehkäparemmin suuren juhlansanomaan. Niin ehkä.

Pääsiäisen valmistaudu-taan koruttomammin kuinjouluun. Meille on ollut taastarjolla paastonaika, jottaosaisimme hiljentyä Her-ramme edessä. Tutkia sie-luntilaamme, tajuta, että tar-vitsemme Jeesusta syntiem-me sovittajaksi. Mutta ai-nakin itsestäni tuntuu, ettäpaastosta ei saa oikein kiin-ni.

Mitä paastonaika oikeintarkoittaa? Herkuista kiel-täytymistä, vai jotakin sy-vempää, itsensä kuuntele-mista, Jumalan suunnitel-man havaitsemista. Mistätähän löytäisi aikaa? Päivätvain juoksevat ohitse kuinkeväiset purot. Kaikki onkuten aina muulloinkin. Kii-

re painaa ja tekemättömättyöt ja asiat odottavat teki-jäänsä. Ei tässä ole aikaapysähtyä.

Toisaalta on hyvin kau-nista ja tarkoituksenmukais-ta, että pääsiäinen yllättää.Pääsiäisen sanoma on meil-le suuri yllätys. Se, minkäluulimme kuolleen, nousee-kin haudasta. Toivottomuu-den tilalle tulee toivo. Kris-tus voittaa kuolemallaankuoleman. Pääsiäisen voit-to on ikuinen elämä. Eikötämä kaikki ole suurta yllä-tystä?

Jeesus Kristus haluaa yl-lättää sinut. Jälleen kerrantänä pääsiäisenä. Hän halu-aa tulla kiireesi keskelle jahuutaa ristiltä: Se on täytet-ty!

Hän teki kaiken sinunkinpuolestasi jokaiseksi päi-väksi. Huomasit sitä tai et.Jeesus on täyttänyt taivaal-

lisen Isänsä tahdon, jottameillä olisi elämä. Ikuinenilo. Niin maanpäällä kuintaivaassa. Kaikki on val-miina. Sinua odotetaan vaintulemaan juhlapöytään. Us-komaan pääsiäisen ihmee-seen, Vapahtajan suureenyllätykseen.

“Hän saapuu, haudasta nou-see ja voittonsa meille tuo, jakuoleman varjojen maahan pyhäaurinko loiston luo. Hän saa-puu murheellisille näin yllätys-vieraana ja köyhät ja syntisettäyttää yhä Henkensä lahjoil-la. Jo katsele tytär Siion kirk-kauttaan ja riemuitse ja kuu-luta laupeuttaan!” (Virsi 6:4-5) Kristus nousi kuolleista.Totisesti nousi!

HARRI RUSKEEPÄÄo.s. KIISKI

Liedon seurakunnankappalainen

Rakkaamme

Maire MirjamKOSKINEN

o.s. Pakarinen* 15. 8. 1926 Vpl. Pyhäjärvi† 10. 2. 2013 TampereMe muistammeSinua kiittäen ja siunaammematkasi viimeisen.Markku ja Anna-LiisaMervi Lasse ja lapset Antti ja TiiaEila-sisar ja JaakkoAiri-sisarsisarten lapsetmuut sukulaiset ja ystävät

Siunattu läheisten läsnä olles-sa. Lämmin kiitos osanotosta.

�������������� ��

������������ ����������������������

���������������������������

���� ��������!������

����������� �� ���

��� ������������������

���������� ���� � ���

�������������� ����

����������������

� ���������� � � �

����������

"������#���$���� �����

��������������������������������������������

����������������������������

!� �� ������ ��������������������������

%�������������������

Kuolleita

Inka Kotti syntyi Vpl. Py-häjärvellä Hilja ja ToivoKotin perheeseen. Isosis-ko Helvi oli kaksi vuottavanhempi ja Leo-veli 1,5vuotta nuorempi.

Inka eli varhaislapsuutensakauniissa Karjalassa, kun-nes syksyllä v. 1939 syttynytsota laittoi Karjalan väes-tön evakkotaipaleelle.

Evakkopaikkoina olivatAlavus, Koskenpää ja Huit-tinen, sieltä keväällä 1947Hämeenkyröön, Haukijär-velle. Aluksi he asuivat pak-kasen kartanossa, siellä olimuitakin evakkoperheitä.Hämeenkyröstä tuli lopul-linen sijoituspaikka.

Pakkasen kartanon mais-ta erotettiin siirtolaistiloja.Myös Kotin perhe saioman tilan, näin alkoi ra-kentaminen ja oman pel-lon viljely. Nuoret auttoi-vat kaikissa töissä. Asuinra-kennus valmistui 1951.Koti vaati sisustamista. Inkakävi monilla kutomakurs-seilla, hänen kangaspuissaanvalmistui mattoja, pellavai-sia pyyheliinoja, lakanoitaja raanuja. Niitä on vieläjälkipolvillakin seinillä japöydissä. Kursseille menoei ollut helppoa, kangas-puut täytyi viedä muka-naan. Inka kävi kurssit mm.Vesajärvellä, vei kangaspuutmaitoauton lavalla kirkolleja siitä sitten linja-autollaVesajärvelle. Siellä hänensetänsä oli vastassa hevo-sella ja hänen perheessäänInka asui kurssien ajan.

Kylällä oli siihen aikaanpaljon väkeä. Nuoret har-rastivat mm. tanhuamista.Inka oli siinä mukana. Hau-kijärven Martta-seuran toi-minnassa Inka oli pitkään.Myös opiskelu oli nuorilletärkeää. Inka opiskeli Ko-kemäellä Räisälän kansan-opistossa lukuvuoden. Siel-tä hän sai monenlaisia elä-mäntaitoja.

Varsinaisen elämäntyön-sä Inka teki Haukijärven

Muistoissamme Matti Kin-nari, 13.2.1936-17.3.2012.

”Pajupillin heleät soinnutpaimenessa, kitaran herkätsävelet illan hämyssä, iloisetkannustavat laulut arkitöis-sä”. Ne jätit evääksi loppu-matkalle, Matti-veli.

Kiitollisina muistaen sisa-ret

KYLLIKKI ja OILI

Hellin Savonen, o.s. Kai-lasto, s. 11.12.1925 Pyhä-järven Riiskassa, kuoli sai-raalassa Tampereella 1.3.2013.

Haudataan TampereenKalevankankaan Veteraa-nilehtoon, jonka tiilimuu-riin tulee vainajan nimikylt-ti huhtikuussa 2013.

Rakkaamme

Aira MarjattaRANTOVAARAo.s. Pusa s. 15.12.1929 Pyhäjärvi Vpl.k. 20.1.2013 Tampereen Sydänkeskus Kiittäen ja kaivatenRauno ja Marja-LiisaSari ja NikoLaura ja TaneliMarika, Ville ja Vilppumuut sukulaiset ja laaja ystäväpiiri Pysähtyi sydämes pursirauhan vienoille vesillearmon auringon syliin.

Rakkaamme on siunattu lähimpien läsnä ollessa 8.2.2012ja saatettu haudan lepoon 23.2.2012.

Ilmi ”Inka” Pauliina Kotti 10.10.1930 – 29.12.2012koulun keittäjänä vuodesta1962 alkaen. Siihen kuuluisiivoaminen ja kahden isonkoulurakennuksen lämmit-täminen. Koululaiset aut-toivat siihen aikaan jonkinverran puiden kantamises-sa.

Ruoka valmistettiin puu-hellalla. Astiat tiskattiin kä-sin. Inka oli tarvittaessamyös neuvokas toimissaan.Koulun keittäjänä hän oi-valla tavalla ratkaisi koulu-maidon saannin Tampereenmeijerin lakon aikana. Kou-lulaisten vanhemmat olivatkertoneet, että meidän lap-set eivät juo sen toisen mei-jerin maitoa. Inka tarjosilakon ajan maidot lasikan-nusta maitopurkkien sijaan.Kaikki olivat tyytyväisiä.

1968 koululle laitettiinkeskuslämmitys. Inka kävikeskuslämmityskurssit jahän joutui ottamaan talon-miehen tehtävät. Hänet vel-voitettiin koululle asumaan.

Kotiaan hän ei unohta-nut. Työpäivän jälkeen hänkävi päivittäin kotonaansekä lomien aikana. Auttoitöissä ja vanhempiensahuoltamisessa. Veljen tyttä-rille Inka oli tärkeä per-heenjäsen. Joskus he teki-vät yhdessä pieniä matko-jakin.

Inka siirtyi eläkkeelle1993. Hänen elämässäänalkoi uusi vaihe. Hän muuttiKyröskoskelle kerrosta-loon. Se oli hänelle uutta,usein hän sanoi, ettei sielläole tekemistä.

Hän kävi täällä Haukijär-vellä viikoittain, teki kai-kenlaisia askareita, kutenruohonleikkuuta ja hara-vointia. Yhdessä hänenkanssaan kävin marjassa jasienessä. Joskus kävimmetapaamassa kylällä vanhojatuttuja.

Inka oli seurallinen. Ky-röskoskelle muutettuaanhän kävi seurakunnan Myö-tätuuli-tapahtumassa naa-purinsa kanssa, usein olin

heidän mukanaan. Tämätapahtuma oli kerran vii-kossa ja siellä oli monen-laista tekemistä ja askarte-lua. Siinä päivä meni mu-kavasti.

Oma-aloitteisesti teimmejoskus pienellä porukallamuutaman päivän retkiä.Kävimme mm. Visbyssä,Ruotsissa ja Norjassa sekäPohjanmaalla ja Turun saa-ristossa. Aamu- ja iltapalal-la Inka oli yleensä emäntä-nä. Hän oli aina valmiskokkaamaan ja maukkaattarjottavat oli aina pöydäs-sä.

V. 2000 Inka kävi Karja-lassa synnyinseudullaan. Seoli hänelle unohtumaton elä-mys. Raveissa käynti kuuluimyös harrastuksiin, olihanhänen isälläänkin ollut hy-viä ravihevosia. TeivossaInka kävi meidän, lähipii-

Pyhäjärvi-lehti julkaiseejoka numerossa tietoja

perhetapahtumista, kuten merkkipäivistä,edesmenneistä ja valmistuneista.Muistathan kuitenkin aina kysyä

asianosaisilta luvan tietojen julkaisuun.

rinsä kanssa.Viimeinen vaihe alkoi,

kun Inkalle tuli muistisaira-us. Viimeiset vuodet hänvietti Siljankodissa.

Luonteeltaan hän oli vaa-timaton eikä tuonut itseäänesille. Pikemminkin hän oliaina hyvin kiinnostunutmuiden tekemisistä ja oliempaattinen, tavattomanystävällinen ja kaikkia koh-taan tasapuolinen.

Inkaa jäivät kaipaamaanHelvi-sisar Kyröskoskellasekä sisaren pojan ja tyttä-ren perheet, Leo-veljen leskivaimo Marja-Leena ja hei-dän kaksi tytärtään perhei-neen.

Inkan valoisaa ja ystäväl-listä luonnetta muistellen,

MARJA-LEENAKOTTI

Kotisivut osoitteessa:www.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatio

Keskiviikko 20. maaliskuuta 2013 VPL.PYHÄJÄRVI 5

Äiti on nukkunut hiljaa jarauhallisesti unessa pois.Näin ilmoitti sairaalan ensi-avun lääkäri perjantai-aa-muna 18. päivänä tammi-kuuta.

Nyt opettelemme hyväk-symään sen, että äiti ei enääole kanssamme kuten en-nen. Haluamme pitää äidinmuiston sellaisena kuin hänoli, valoisana ja iloisena.Muistelemme yhdessä vie-tettyä aikaa, yhdessä jaettu-ja kokemuksia, yhdessäelettyä elämää. Jo pelkäs-tään äidin hymyilevän, kan-nustavan ja ymmärtävänolemuksen ajatteleminenantaa lohtua. Siitä muis-tamme hänen valoisuuten-sa ja elämänmyönteisyyten-sä.

Äiti sai elää pitkän elä-män. Matkaan Vpl. Pyhä-järveltä Noitermaan kyläs-tä Sastamalakotiin mahtuupaljon iloa ja surua ja hil-jaista elämänviisautta.

Lapsuutemme ja nuo-ruutemme Kiikassa oli äi-dille kiireistä, kovan työnaikaa. Isän kuoltua 1979äidin työ jatkui Vammalas-sa ja maatalon pihapiirimuuttui kerrostalon kaksi-oksi. Muutos oli suuri. Oli-simme suoneet, että äiti jaisä yhdessä olisivat saaneetkokea senkin elämänvai-heen, mutta elämä kulkitoisin.

Eläkkeelle jäädessään äitioli onneksi vielä niin hyvä-vointinen, että meillä olimahdollisuus loma-aikoi-nani matkustella yhdessä.Näiltä matkoilta kertyi pal-jon mukavia muistoja. Jo-kaisella matkalla matka-kumppanit huomasivat äi-din iloisuuden ja ystävälli-syyden, hän oli oma valoi-sa itsensä olivatpa ympä-ristö tai ihmiset miten tun-temattomia tahansa.

Mieliinpainuvimpia ovatmatkat kotiseudulle Karja-laan, erityisesti ensimmäi-nen matka jolloin äiti saiesitellä lapsille ja lapsenlap-sille kaunista Taipaleenhar-jua ja oman lapsuutensataloja ja maisemia.

Mukavia muistoja on jää-nyt myös veteraanikuntou-

Äitini Bertta Pärssisen muistolle hautajaispäivänä 16.2.2013tusmatkoista. Olimme näil-lä matkoilla äidin kanssayhdessä eri kuntoutuslai-toksissa. Oli tuolijumppaa,yhteislaulutilaisuuksia, ulkoi-lua ja luentoja.

Viimeinen 2012 suunni-teltu kuntoutus jäi toteutu-matta, kun fysioterapia ko-tona Sastamalakodissa kat-sottiin äidin heikentynee-seen vointiin nähden sopi-vammaksi kuntoutusmuo-doksi.

Sastamalakodissa onomaisilla mahdollisuusmyös yöpyä. Vietin sielläusean viikonvaihteen äidinkanssa. Olimme yhdessäuseana sunnuntaina seura-kunnan järjestämässä virsi-laulutilaisuudessa, johon äitihyvin mielellään osallistuija lauloi ahkerasti. MyösEila, Aulis ja tyttäret Niinaja Suvi puolisoineen kävi-vät usein äitiä katsomassa.Sairauksista huolimatta löy-tyi aina tuttu lämmin, va-loisa äiti. Vietimme yhdes-sä mukavia, iloisia kahvi-hetkiä.

Kiitollinen olen elämällemyös viimeisestä puolestavuodesta, jolloin jo vapaallaollessani voin viettää aiem-paa enemmän aikaa Sasta-malakodissa. Teimme ly-hyitä kävelylenkkejä, istuim-me ja laulelimme vanhojatuttuja lauluja, joista äidilleerityisen mieluinen oli ’Pik-kulintu riemuissaan laule-leepi onneaan’. Äiti oli lau-lanut tätä laulua paljon jolapsena ollessaan. Päivänpäätteeksi peittelin äidin jatoivotin hyvää yötä.

Sitten tuli se torstai 17.1.,jolloin äiti oli ollut nor-maalia väsyneempi ja huo-novointinen. Sinä torstainamatkalla Helsingistä Sasta-malaan soitin hoitajalle jakysyin äidin vointia. Hoita-ja oli laittanut äidin nukku-maan. Äiti oli ollut väsy-neempi. Lähetin äidille ter-veisiä ja pyysin sanomaanettä tulen perjantaina. Olinollut jo pidemmän aikaahuolestunut äidin voinnis-ta. Jotenkin varmaan vais-tosin, että äiti on nyt hei-kompi, kun kyyneleet va-luivat poskilleni linja-autos-

sa. Kotiin päästyäni soittihoitaja Sastamalakodistaettä äiti on viety ambulans-silla sairaalan ensiapuun sy-dänoireiden vuoksi.

Miten hyvilläni olenkaan,kun yöllä lähdimme tätinikanssa äitiä katsomaan.Odotustilassa lääkäri ker-toi äidin olevan hyvin sai-ras. Ollessamme äidin luo-na kysyin lääkäriltä, kuulee-ko äiti puheen. Lääkäri sa-noi hänen olevan ikään kuinunen ja valveen rajamaillaja ehkä kuulevan puheen.

Sanoin äidille, että joskuulet puheeni purista kä-destäni. Kesti hetken, sittenhän puristi kädestäni ja pitikädestä kiinni. Lääkäri ky-syi onko kipuja, äiti avasisilmänsä ja sanoi ’ei ole’.Kohensimme tyynyä ja au-toimme äidin parempaanasentoon. Toivoin äidin vie-lä paranevan, kuten hän olikestänyt edellisenkin suu-remman sydäntapahtumanviime vuoden tammikuus-sa. Äiti jäi rauhallisesti nuk-kumaan kun lähdimme ko-tiin neljän aikaan aamulla.Perjantai-aamuna tuli lää-kärin puhelu: äiti on kuol-lut. Äiti nukkui pois hiljaa,rauhallisesti unessa, ilmankipuja seitsemältä aamulla.

Suruun ja kaipaukseenantaa lohtua tieto että äidil-lä ei enää ole kipuja eikäsairauksia. Äiti on saanutlevon. Ajattelen sen niin,että äidin sielu on nyt tai-vaassa, jossa on hyvä olla.Siellä äiti on tavannut rak-kaat omaiset, jotka olivathäntä siellä jo odottamas-sa. Kuulin äidin keskustele-van unissaan oman äitinsäkanssa ja hän muisteli usein

puheissaan poisnukkuneitasisaruksiaan. Ja sitten kunmeidän aikamme on läh-teä, äiti on jo siellä meitäodottamassa.

Saattoväelle totesin: Mei-tä on täällä koolla äidinkaikkein läheisimmät: lap-set ja lapsenlapset puoli-soineen, sisaret, sisarustenperheet ja kummilapsetpuolisoineen. Mukaan olikutsuttu myös äidin lap-suudenystävä Kerttu, mut-ta hän ei jaksanut lähteä.Hänen tyttärensä on mu-kana kanssamme. Lämminkiitos teille kaikille kun olet-te olleet mukana äidin elä-mässä. Olette käyneet hän-tä katsomassa, olette ilah-duttaneet häntä kortilla japitäneet hänet mielessänne.Ja nyt olemme yhdessäsaattaneet hänet lepäämäänja kokoontuneet muistele-maan häntä. Kiitos myötä-elämisestä surussamme.

Luin vielä runon Anna-Mari Kaskisen kirjasta ’Ontoinen maa’. Sain tämänkirjan lohdutukseksi äidinkuoleman jälkeen.

Kaikki ei pääty tähän.On paljon enemmän.On suurempaa kuin täälläkoskaan ymmärrän.

On jotain aivan muutakuin mitä näemme.On silta taivaan maastamurheen keskelle.

Et koskaan yksin kulje.On matka yhteinen.On yksi ennen meitäkulkenut jo sen.

MARJA-LIISAPÄRSSINEN

Pentti Samuli Äikiä, s.21.8.1927 Vpl. Pyhäjärvi,k. 4.2.2013 Huittinen.

Isosetäni Pentti SamuliÄikiä syntyi isänsä Topiak-sen ja äitinsä Marian kes-kimmäisenä lapsena Vpl.Pyhäjärven Ivaskensaares-sa 21.8.1927.

Perheeseen kuului Mariaäidin aiemmasta liitosta syn-tyneet sisko- ja velipuoletMartta ja Brynolf sekä iso-sisko Tekla ja pikkuveliAntti.

Perhe asui Ivaskensaares-sa ensimmäiset vuodet, jos-ta muuttivat omaan taloonPattoisiin. Pattoisissa asut-tiin sotiin asti.

Evakkoon Äikiän perhetuli Huittisten Karhiniemenkylään. Lopullinen kotipaik-ka syntyi Naarassaareen,jossa Pentti asui aina vuo-teen 1999 asti.

Vuosien aikana Pentin jaAntti-veljen yhdessä isän-nöimä ja viljelemä tila muut-tui maanpäälliseksi paratii-siksi, ainakin allekirjoitta-neen mielestä.

Pentti toimi eläkeikäänasti maanviljelijänä ja viljelimyös Antti-veljensä maitaAntin muutettua perheineenHelsinkiin 1965.

Pentti asui yksinään jamatkusteli jonkun verransyntymäsijoilleen.

Allekirjoittaneen ostaes-sa Pentiltä Pentin osuudenkotitilasta 2007, pääsin nä-kemään erilaisen Pentinkuin minkä lapsuuden ke-sistä muistin. Pentistä kuo-riutui taitava tarinoitsija jaerilaisista asioista kiinnos-tunut persoona. Viimeisim-pinä vuosina Pentti mm.opetteli tietokoneen käy-tön.

Pentti asui loppuun astikotona Huittisten Lautta-kylässä, jossa kotipalvelukävi häntä kolmesti päiväs-sä katsomassa.

Pentti nukkui ikiuneenHuittisten terveyskeskuksenvuodeosastolla oltuaan siel-lä neljä päivää. Viimeisim-pinä hereillä olon hetki-nään Pentti katseli kuvaa

syntymäkodistaan, joka täs-sä muistona.

Pentti siunattiin omaistenja ystävien läsnä ollessa hel-mikuun lopussa.

Penttiä kovasti kaivaten

VIRPI SAULAMOo.s.Äikiä

Muistokirjoituksia

Kuvassa 70 vuoden takaa kaksoset Pirkko ja PenttiPärssinen täyttävät neljä vuotta ja Helmi-äiti 30. Synty-mäpäiväkuvassa taustalla on Nikolai Tscherbakoffintaulu, jossa merikotka laskeutuu pesäänsä ruokkimaanpoikasiaan.

Sotaan liittyvät muistoni ovat hyvin vähäiset. Touhua-mista ja leikkejä riitti kaksoisveljeni kanssa aamusta iltaan.Isoveli Pauli ja Marjatta-sisko olivat meitä sen verranvanhempia, että heillä oli omat leikkitoverinsa.

Tuli kesä ja Viljo-isä halusi viedä perheen pojat, Paulinja Pentin mukanaan Pyhäjärvelle. Pauli sai jäädä vieläsukulaisten luo, kun isä palasi kotiin Pentin kanssa. Pienimatkalainen sai kurkkumätätartunnan ja pian matkanjälkeen menehtyi tähän ankaraan tautiin. Vieläkin muistansen syvän surun kodissamme. Minä, pieni tyttönen, envoinut ymmärtää, miksi paras leikkitoveri oli ikuisestipoissa. Kortesjärven kirkkomaa jäi Pentin leposijaksi.Sodan loputtua perheemme muutti Kauhavalle, jossavanhempani asuivat lähes 40 vuotta.

Myöhemmin vanhempani saivat perhekuntaan uudenPentin avioliittoni myötä.

PIRKKO LESKINENKankaanpää

70 vuoden takaa;Kortesjärvi kevät 1943

Liedon kirkossa pidetyssä messussa 24.2.2013 asetettiinkappalaisen virkaan Liedon seurakuntaan Harri Rus-keepää. Virkaan asettamisen toimitti piispa KaarloKalliala papiston avustamana. Aiemmin Harri oli TurunTuomiokirkkoseurakunnassa vs. kappalaisena. Harri Rus-keepää (ent. Kiiski) muistetaan mm. Huittisten Pyhäjär-vijuhlien v. 2006 ja 2012 juhlamessun saarnojen pitäjänä.Kuvassa Harri ja vaimonsa pastori Milla Ruskeepää,joka avusti virkaanasettamistoimituksessa.

Keskiviikko 20. maaliskuuta 20136

Merkkipäiviä

Pappani Reini Antti Kiis-ki, synt. 10.1.1933 Vpl. Py-häjärvelläYlläppäänniemel-lä, täytti 80 vuotta 10.1.2013.

Koska pappa ja sukum-me ovat liikunnan ja urhei-lun ystäviä, vietettiin juhliaLaitilan urheilutalolla. Juh-lavieraina oli sukulaisia sekäystäviä. Urheilutalon etei-sessä Reinin pojat Jari,Teemu ja Samu toivotti-vat vieraat tervetulleiksi jasalin puolella Reini-pappaja Marja ottivat vieraat vas-taan.

Tilaisuus aloitettiin Kar-jalaisten laululla. Seuraavaksipappa esitteli kaikki juhla-vieraat yksitellen. Esittely-jen jälkeen pääsimme naut-timaan herkullisesta ruoas-ta. Ruoan jälkeen Reininvanhin poika, Jari, piti pu-heen isälleen. Tämän jäl-keen puheen pitivät EeroValtonen ja Jukka-Pek-ka Isotupa. Puheista kävihyvin ilmi, miten eloisa,liikunnallinen, nuorekas, rei-lu ja huumorintajuinen pap-pamme on. Puheiden jäl-keen saimme rauhoittuakatselemaan valokuvaesi-tystä, jossa pääsimme aika-matkalle Reinin nuoruudes-ta nykypäivään.

Diaesityksen jälkeen nau-timme kakusta ja kahvista.

Reini Kiiski täytti 80 vuotta

Juhlavieraiden vielä kahvi-tellessa me lapsenlapset kä-vimme harjoittelemassaomaa ohjelmanumeroam-me. Kahvin jälkeen oli vuo-rossa lastenlasten lauluesi-tys. Rianna 6 v., Ada-Maria9 v., Tessa 9 v., Jessi 11 v.,Robert 12 v., Jani 13 v.,Jasmin 15 v., Susan 20 v. jaSini 22 v. lauloivat SakuSammakko-sävelmän, jo-hon Reinin pojat perhei-neen olivat keksineet uudetsanat. Yllätyssäkeistön lau-loivat Reinin pojat. Laulunloputtua pojat ja lapsen-

lapset antoivat Reinille isononnitteluhalauksen. Yhtei-sen lauluesityksen jälkeenJessi esitti kolme kappalet-ta viululla, viimeinen kap-pale oli papalle tuttu, silläse oli Rauman Lukon jää-kiekkojoukkueen maalilau-lu.

Orkesterin saapuessa pai-kalle lapsenlapset haastoi-vat papan perinteiseen tuo-lileikkiin. Pappa pärjäsi yh-deksän lapsenlapsensakanssa yllättävänkin hyvinsijoittuessaan kolmanneksi.Pappa on sanonut, että juh-lat ovat myös lapsenlapsiavarten, jotta he voisivatmuistella niitä sitten van-hempana. Muisteltavaa hie-noista juhlista kyllä jokai-selle varmasti jäikin.

Ilta jatkui orkesterimu-siikkia ja lauluesityksiäkuunnellen. Orkesterissahaitaria soitti Pekka Ho-meri. Hän on Luvialla ta-lon isäntänä, missä Reiniasui perheineen viimeisetevakkovuodet. Vieraista lau-luesityksiä orkesterin säes-tyksellä esittivät Mari Hjerp-pe sekä Reinin velipoikaRaimo Kiiski. Orkesterinsoittaessa myös tanssilattiaalkoi täyttyä.

SINI KIISKIReinin vanhin lapsenlapsi

Reini Antti Kiiski, synnyit1933 Karjalassa Pyhäjärvel-lä. Nyt olet 80-vuotias, hy-väkuntoinen karjalanpoik,jolla on laaja ystävien jouk-ko niin kuin juhlavieraidenmäärästä näkyy. EtunimesiReini ensimmäinen kirjainR, tuo minulle mieleen rei-lu, joka kuvaa hyvin sinua.Kun meistä pojista joku taiäiti on pyytänyt savusaunaalämpimäksi, niin koskaanet ole kieltäytynyt. Reilu jarehti olet aina ollut meitäkaikkia kohtaan ja tasapuo-lisesti kohdellut.

Reini-sanan toinen kir-jain E niin kuin eläväinenkuvaa myös sinua. Olet nytkahdeksankymppinen,mutta olet näyttänyt, ettäikä on vain numeroita, vir-taa riittää joka päivä uusiinkokemuksiin. Eläväinenadjektiivi kuvaa myös hy-vin karjalaista luonnettasi.Voi sanoa, että olet eläväkarjalanpoik. Eihän sillä oleväliä kuinka vanha olet,vaan sillä kuinka olet van-ha.

Juhlapuhe isälle:Nimesi kolmas kirjain I

niin kuin innokas on hyväsana kuvaaman sinua. Olet-han innokas kuntoilija. Use-ana talvena on tullut yli 500km hiihdettyä. Kerran vii-kossa pelaat lentopalloa jalenkkipolut sekä pyöräret-ket ovat tuttuja sinulle. In-nokas Lukon kannattajaolet aina ollut, etkä var-maan yli 30 vuoteen oleollut Lukon kotipeleistäpois, tänään taitaa kyllä jää-dä Lukko – HIFK katso-matta. Innokas metsätyö-mies olet myös, meidäntalon puutavarat on isänkanssa Silon metsistä kaa-dettu. Sanotaanhan, ettäomasta metsästä puutava-ra tulee halvaksi. Minunmielestä isän metsästä vielähalvemmaksi.

Reini-sanan N niin kuinnuorekas sopii sinulle niinkuin nenä sinun päähäsi.Nuorekkuutesi voi jokai-nen juhlavieras nähdä. Hyväkunto ja huumorintaju pi-tävät sinut vielä nuorek-kaana pitkään. Savusauna

ja lentopalloillat täytyy pi-tää kalenterissa vielä pari-kymmentä vuotta.

I on nimesi viimeinenkirjain ja siitä tulee sanaISÄ. Isänä olet ollut kan-nustava ja huolehtivainen,mutta samalla luottanutmeihin, etkä ole turhia ky-sellyt. Semmoinen keski-näinen luottamus on hienoasia. Isänä olet parasta A-ryhmää, isoisänä huippu-pappa.

Sukunimestä Kiiski ote-taan vaan kirjain K. Siitätulee sana kiitollinen ja mie-lestäni sinulla on kaikki syyolla kiitollinen, kun on näinpaljon hyviä ystäviä ja onsaanut elää rikasta ja ter-vettä elämää. Lapsetkin ovatsuhtkoht normaaleja ja lap-senlapset täysin normaale-ja. Sinulla on hyvä vaimo,joka on kyllä joutunut so-peutumaan miesvaltaan.Hyvin on kuitenkin ainapärjätty.

JARI KIISKIReinin vanhin poika

Merkkipäiviä kertyy meillekaikille ja niinpä erään virs-tanpylvään on saavuttanutRovaniemellä asuvapyhä-järveläistä syntyperää ole-va insinöörieverstiluutnanttievp. Kalervo Ahvonen.

Hän on syntynyt Pyhäky-län uudella kansakoulullaolleessa sotilassairaalassa il-tayöstä 9.3.1943. Sieltä al-koi vaiherikas elämäntaivalSuomen eri maakuntienkautta aina Rovaniemelleasti. Rovaniemi on ollutkoti- ja työpaikkana ainavuodesta 1963 lähtien.

Ins.evl. Kalervo Ahvo-nen on Toivo Ahvosen,Pyhäjärven Hassinmäestä,ja Rauha o.s. Pärssisen,Pyhäjärven Puikkosista,poika.

Syntymä ja selviäminensodan melskeistä oli hänel-le haasteellinen, kuten kai-kille niissä olosuhteissa syn-tyneille. Evakkotaival alkoiheti syntymän jälkeen sai-raalareissulla Viipuriin ja sitäkautta päätyen Paimioon.Sieltä aikanaan ensin 1946Kullaalle ja sitten Kiikoi-siin. Tänne evakkomatkanpitikin suunnitellusti päät-tyä omalle asutustilalle Nie-menmaalle, kuten muilla-kin sukulaisilla omiin sijoi-tuspaikkoihinsa.

Elämän suunnitelma olikuitenkin kirjoitettu toisin.Isän yllättävä kuolemamuutti perheen suunnitel-mat ja se johti silloisenperheen hajoamiseen kah-tia. Kaksi vanhinta veljeäjoutuivat Äetsään ja kaksinuorinta Savoon. Etappi-paikkana oli Kuopion seu-tu, jossa pysähdysaikaa oli

Kalervo Ahvonen 70-vuotiaaksireilut viisitoista vuotta.

Ahvosen työura alkoipiirtäjänä 1961 Savon Voi-ma Oy konttorilta Kuopi-osta. Sitten sähkökenttä ru-pesi pyörittämään miestämittarikorjaamon kauttasähkötekniikan ja radiotek-niikan pariin. Hän lähti va-paaehtoisena sotaväkeenTikkakoskelle ja joutui sitäkautta sitten Rovaniemelleloppusijoituspaikkaansa.

Rovaniemelle joutumi-nen johti sotilasuralle jaopiskelemaan erilaisia am-mattiin liittyviä asioita. So-tilasammatti on ollut vaih-televa ja monitahoinen Il-mavoimien erityisalasta joh-tuen.

Tietotekniikan kehitystempaisi kuitenkin sotilaantaas elektroniikan syöverei-hin ja opiskelemaan Hel-sinkiin tietotekniikkainsi-nööriksi. Opiskelun jälkeentyöura jatkui insinöörinäLapin Lennostossa Rova-niemellä ilmapuolustuksen-parissa ja uusien tietokone-pohjaisten järjestelmien so-vellutusten hyödyntämises-sä.

Toimialan johtotehtävättulivat kuvioihin 1983 tek-nillisen johtajan tehtävässä.Välissä oli muutaman vuo-den viestikorjaamon johta-juus. Sitten siirto takaisinlennoston esikuntaan tek-nillisen johtajan virkaan.

Hän jäi eläkkeelle 58 vuo-den iässä toimialajohtajanaja virka-arvoltaan insinöö-rieverstiluutnanttina 2001lopussa.

Hän toimi myös ammat-tijärjestönsä luottamusmie-henä ja lukuisissa muissa

luottamustehtävissä. Hänehti palvella Ilmavoimissayhteensä 39 vuotta.

Nyt eläkevuosiakin onkertynyt kohta jo täysi tusi-na. Omaan perheeseen syn-tyi aikanaan kaksi poikaa,jotka hekin ovat jo omillaelämän poluillaan.

Vapaa-aikanaan Ahvo-nen on harrastanut mo-nenlaisia kesä- ja talviurhei-lulajeja, joista hiihto on ol-lut lähinnä sydäntä kokoelämän ajan lajin valmenta-jatutkintoineen. Kiinnos-tus musiikkiin johti hänetmyöhemmin myös tanssi-harrastuksen pariin, joka jat-kuu edelleen kuntoilumuo-tona.

Lisäksi Ahvonen on su-kututkimuksen harrastaja-na tehnyt oman sukuhaa-ransa tutkimusta ja julkai-sun sekä on mukana pe-rustajajäsenenä kahdessa su-kuseuratoiminnassa. Luon-to ja siellä liikkuminen ontärkeä energioiden lataus-paikka kesäisin.

Ahvonen tunnetaan su-vun piirissä myös Karjalanmatkoistaan, joista ensim-mäisen hän teki jo NL:naikana vuonna 1985 Matti-veljensä kanssa Leningra-din matkan koukkauksena

Jo kolmena peräkkäisenä vuonna on tamperelaisenK-Citymarket Turtolan kauppiaspari Marko ja KatiVainikainen järjestänyt kauppakeskuksessa karjalai-sen päivän. Asiakaskunta sai tutustua karjalaiseenruumiin ja hengen kulttuuriin ostosten lomassa.

Tapahtumaan oli valmistauduttu Tampereen ja Her-vannan Karjala-seuroissa, sekä Karjalan Kaiussa pais-tamalla talkoilla piirakoita, kukkoja ja vatruskoitamyytäväksi.

Nokian karjalaisten nuorten soppatykistä marketinpihasta sai vielä ostaa kunnolla haudutettua ohrapuu-

Tamperelaisessa kauppakeskuksessavietettiin karjalaista päivää 23. helmikuuta

roa. Muutakin ohjelmaa oli, mm. haitaristi JormaPeltola soitti, murteella esiintyivät Oili Huovi-nen ja Julia Keski-Mäenpää, nokialaiset karja-laiset nuoret esittivät kansantansseja ja tampere-lainen Karjalan Kaiku esitti kuorolaulua. Näinkinsiis voidaan siirtää karjalaista kulttuuria kaikenkansan tietoisuuteen – suosittelemme muillekin.

Jutun kirjoitti Pirjo Kiiala, joka lauloi kuoros-sa. Kuvassa Karjalan Kaiku laulaa Monika Nauk-karisen johdolla. Kuvan otti Seija Ahomäki,joka toimi myös tilaisuuden juontajana.

Metsäpirtissä syntyneen mestarirunoilija Helena Eevan syntymästä tulee loka-kuussa 90 vuotta. Ensimmäisenä talvisodan iltana kodista paettuaan ja Taipaleen-joen ylitettään juuri 16 vuotta täyttänyt tyttö jäi joen rannalle Pärssisen kauppaan janäki Metsäpirtin pitäjän ja Eevalan kylän talojen palavan. Huopaan kääriytyneenä,kynttilän valossa hän kirjoitti koskettavan runon, Kodit palavat.

Kodit palavat

Taipaleen virran juoksuuntulenlieskat hehkuvat kuvastuu.

Maan, raudan ja kitkerä savun tuoksuyötuulessa ympäri kulkeutuu.

Olin katkera vielä, kun virralle tulin,suru sumensi silmät ja vaiensi suun.Sen voitin ja poveni roudikko suli:

minä mukaudun kera heimon muun.

Nyt olemme köyhät. Voimat omatja henki on ainutta annettavaa.Nyt olemme alttiit ja alastomat

sinun eessäs, kallis Isänmaa.

Talvisodan päättymisen muistopäivä 13.3.2013

Keskiviikko 20. maaliskuuta 2013 7

Käkisalmen lähiympäristönpitäjien varhaisen asutuk-sen pohdinnassa viitataanyleisesti Novgorodin Vat-jan viidenneksen tarkkoi-hin verokirjoihin vuodelta1500. Tavallisesti lähteenäon käytetty J. V. Roni-muksen väitöskirjaa vuo-delta 1906.

Suomen historia oli kiin-nostanut tutkijoita jo aiem-min. Vuonna 1859 julkaisiA. J. Europaeus (1797 -1870) kirjan: Karjalanajan-tiedot Täysinän rau-haan asti, vuonna 1595.Tämän teos kattoi Karja-lan historiaan liittyvää tie-toa viikinkiajoista alkaen.Lähteinä oli 1800-luvun al-kupuolella ilmestyneitä kan-sainvälisiä ja suomalaisia his-toriatutkimuksia. Näiden li-säksi hänen käytössään oliVatjan viidenneksen vero-kirjan aineisto.

Hän oli Kuolemajärveltäsyntyisin, muutti lapsenaParikkalaan ja kävi Lap-peenrannan sekä Käkisal-men piirikouluja. Ensin hänopiskeli Viipurin saksalai-sessa lukiossa, mutta siirtyiPorvoon lukioon, jossaopetus annettiin ruotsiksi.Yliopistotutkinnon hän suo-ritti Turussa ja toimi ensinopettajana mm. Viipurinsaksalaisessa lukiossa ja siir-tyi Liperin kirkkoherraksiv. 1834.

Kirjaan sisältyi osuusvuoden 1500 tilanteesta,Europeuksen omin sanoin”tahdomme tähän vielä li-sätä lyhykäisen ulosvedonmeille käsissä olevasta ve-näläisestä verokirjasta vuo-desta 1500”. Venäjänkielioli luonnollisesti kuulunutlukion ohjelmaan Viipuris-sa, joten myös sitä hänpystyi itse tulkitsemaan.

Lainaan tähän kirjassaolevan Käkisalmen kau-pungin ja eteläisten pitäjienPyhäjärven, Sakkolan jaRaudun koosteen. Kylät on

Europaeuksen lyhykäinen ulosveto vuodesta 1500lueteltu aakkosjärjestykses-sä, joten Sakkolan ja Pyhä-järven kylät ovat sekaisin.Vuoden 1500 kylälistaltalöytyy monia tuttuja, muttaesimerkiksi Kukonlahdensijainti vaatisi lisää pohdis-kelua ja alkuperäiseen ve-rokirjaan tutustumista. Enryhdy arvailuun, vaan tästäeteenpäin teksti on suoraanEuropaeuksen kirjasta,myös suluissa olevat täy-dennykset ovat kirjan teks-tiä.

Europeuksentekstiä:Novgordilaisten alue oliennen aikoin jaettu viiteenosaan, joista yksi kutsuttiinVuotin viidenneksi (Vots-kajapätinä). Tähän Vuotinalueen kuului Ingerin maaPäähkinälinnan (Orechow,Schlysselburg) kanssa, kuinmyös Käkisalmen lääni eliKarjala. Karjalassa oli kau-punki Korela (Käkisalmi),Uservan (Uus-järven) joel-la. Vuonna 1500, jona mai-nittu verokirja on kirjoitet-tu, oli Novgorodin vapausjo kukistunut ja tämä rikasvapa-kaupunki joutunutVenäjän Suuri-ruhtinaan alle(1478).

Korelan eli Käkisal-men linnassa ja sen esi-kaupungissa löytyi siihen ai-kaan kalastajia (päälle sa-dan), sotaväkeä, tilan hallit-sioita, karjalaisia isäntiä japajarien lapsia jne., yhtei-sesti 232 perhekuntaa, jot-ka asuit 188:ssa kartanossa.Ennen oli perhekuntienluku noussut 375, josta näh-dään asukkaiden luvun sil-loin vähenneen luultavastisiitä syystä että Novgorodioli kadottanut vapaudensa.

Näin seisoi siihen aikaan29 karjalaisten isäntien kar-tanoa kaupungissa autiona.Niiden seassa mainitaanKiveri, Ilukine, Rokulski,Morosov, Putjätin, Kostin,Deitz. Kaupungissa oli

myös kolme pappia ja luul-tavasti myös kolme kirk-koa nimeltä Voskresenskii,Spaskii ja Jegorjefskii. Su-vannon Taipaleessa, jonkaSuuriruhtinas oli ostanutValamon monastiralta jaantanut kaupunkilaisille, asuisilloin 67 perhekuntaa ka-lastajia ja muuta kansaa,55:ssä kartanossa.

Karjalan läänissä olit seu-raavaiset seurakunnat:

1. Kaupungin pogosta,jonka alle näkyy kuuluneennykyiset Räisälä, Kaukolanja osa Hiitolan ja Parikka-lan pitäjästä.

Kylien seassa mainitaan:Domantin kylä, Hiijärvi,Hiitola, Hiipelä, Hyttisen

kylä, Ilmes, Jermolkina, Jo-ensuu Tyrjän järvellä, Jän-nilä, Järvenpää, Kangas,Kaukala, Kervola, Kopsa-la, Käireniemi, Kourola,Lotsela, Mervekkala, Mo-nitula, Meglilä, Puustos,Pärnä, Räisälä, Säpeä, Sär-kisalo, Soikkala, Suotlaks,Tyrjä, Tiuranmäki, Tapila,Torkolaks, Tiuris, Varissa-lo, Vakala jne.

Käkisalmen pogostassamaalla löytyi 188 taloa ja265 perhekuntaa eli savua,ja siis piammitten lähes1500 henkeä. Vero mak-settiin sekä rahassa että jy-vissä, josta tavallisesti kol-mas osa isännälle. Muuta-mat näistä tiloista olit en-nen seisneetVladikon, se on

Novgorodin pispan alla,mutta olit nyt annetut taiKarjalan maanherralle taipajareille tai kestkivareille.Oli myös monta oman hal-lituksen alla seisovia tiloja,kuin myös luostarien elimonastirein alle kuuluvia,nimittäin Voskresenskin,Nikolskin, Jurjevin ja Ko-nevitsan luostarein alle.

2. Toinen seurakunta Kä-kisalmen läänissä oli Sak-kolan eli Mikaelin po-gosta.

Tässä mainitaan seuraa-vaiset alustat: LahnavalkaPyhäjärvellä, joka ennen oliollut Beschitsinmonastiranalla. Beschitsi on kaupunkiTverin guberniassa Venä-jän maalla, jossa nytkin vie-lä karjalaisia asuu. Pyhäjär-vellä taas löytyy monta ve-näläistä kylän nimeä. Muitakyliä Sakkolassa oli Kymi-järvi, Kuutti, Kukonlaks,Kiviniemi, Kiprua, Kunin-kaanristi, Korhola, Kajatti,Laurova, Ivaskansaari, Met-säpirti, Maamantere, Hai-terma, Gorkola, Ojaniemi,Parina, Petäjärvi, Röykkylä(Rokula?), Sobolina (Ok-san joella, Ruotsin rajalla),Sakkola, Sakkolanmäki, Sal-mä, Suvanto, Tseperti, Raa-ja, Viesjoki, Viiksenlaks,Vieska, Valkianiemi, Puus-tos, Montrua, Vilokkala,Sortanlaks, Metsätaka, Lo-hijoki, Padaja jne.

Nämät kylät olit suurim-maksi osaksi hovilaistenalla, joiden seassa nimite-tään: Puschkin, Putjatin,Barikof, Rokulski, Moro-sof, Golofkin, Klavischef.Vero otettiin aatrattain jaopsittain ja jyvistä annettiintavallisesti isännille kolmasosa. Paitsi jyviä annettiinmuutamista tilosta myösolutta, juustoa, pellavasta javoita. Aatraan luettiin kol-me opsia.

Talojen luku oli 276 jasavujen eli perhekuntien

426. Näistä kuului 32 Ko-nevitsin, 47 Valamon ja 13NikolskinMonastirein alle.Jos joka perhekunnan päälleluetaan kuusi henkeä, niinoli asukkain luku Sakko-lanpogostassa noin 2500henkeä.

3. Kolmas seurakuntasuvis-Karjalassa oli Rau-tus. Myös tässä olit talotannetut pajarein perillisille,virkamiehille ja monasti-reille. Vero ja maksut olitsamankaltaiset kuin Sakko-lassa.

Kylien seassa mainitaan:Degonitsa, Dudenitsa,Haapakylä, Huuhtis, Kor-pola, Kilpino, Kähkön-nurkka, Karsela, Keripata,Lipua, Maanselkä, Morje-selkä, Mustilanmäki, Orja-saari, Palkeala, Porka, Raa-ja, Sumbu, Räiskälä, Vep-sa, Vehmas, Variksela, Ve-res, Viisjoki, Vahkola, Va-räginkylä (Tammalassa),Mägrä, Leinikkala jne.

Rauvun pogostassa luet-tiin 234 taloa ja 311 perhe-kuntaa ja arvattavasti siislähes 2000 henkeä. Tiloistakuului 6 Valamon, 24 Ko-nevitsin ja 3 Jyrjevmonasti-ran alle. Novgorodin piis-palla (Vladikolla) oli täällämyös ennen monta tilaa,mutta nyt olit ne toisilleannetut.

Loppusanoissa eli jäl-kimaineessa kirjoittaja mai-nitsee: ”Kirjassa Venäläi-nen Verokirja vuodesta1500 mainitut suomalaisetnimet ovat, niin kuin taval-lisesti ulkomaalaisilta tapah-tuu, sekavasti kirjoitetut,niin olemme ne samat so-vitelleet nykyisiin nimiin jatässä seuranneet Knor-ring’in Gamla Finland-te-osta, emmekä luule meiltätehtyissä muutoksissa suu-resti erehtyneen.”

ESKO SIMONEN

Kuva kirjankannesta: Karjalan ajan-tiedot Täysi-nän rauhaan asti, vuonna 1595.

Pietarin kauppa oli auto-nomian aikana rajan sul-keutumiseen saakka vuon-na 1917 erittäin tärkeä py-häjärveläisessä elinkeinoelä-mässä.

Tutuksi oli tullut sanonta;“Metsäpirtin miehii ja Pyhä-järven kalloi riittää jokarahtii.”Pietarilaisille kelpasikaikenlainen tavara ja vielähyvään hintaan.

Tämä tieto ja kokemusinnoitti pyhäjärveläiset yllä-pitämään ja kehittämäänkauppasuhteita Pietariin.Tästä ”ulkomaankaupasta”on kirjoitettu paljon histo-riakirjoissamme, mutta kan-san syvistä riveistä lähtevätpaikalliset kokemukset ovatjääneet vähemmälle huo-miolle.

Oheisessa artikkelissa onkooste aikalaisten muistel-mista, miten pyhäjärveläi-set ovat käyneet kauppaasuurkaupungissa 1800-lu-vun jälkipuoliskolla ja 1900-luvun alussa.

Lahjoitusmaatalonpojat kauppamatkoilla PietarissaLahjoitusmaakauden ai-

kana oli talonpoikia, jotkaeivät saaneet rahaa muual-ta kuin Pietarista. Kauppa-matka kaupunkiin kestiyleensä viikon. Matkante-ko hevosilla oli hidasta. Ta-lonpojilla oli kaupungin ul-kopuolella tutut ja turvalli-siksi koetut yöpymispaikat,joissa myös hevosille oliomat sijoituspaikat. Ensim-mäinen yöpymispaikka löy-tyi Petäjärveltä.

Pietariin vietiin heiniä, ol-kia, kaloja ja rapuja. Nors-sit vietiin jäähdytettyinä jamateet elävinä. Eräs kalo-jen ostopaikka oli Sennoil-la.

Paluumatkalla tuotiin jau-hoja, ryynejä ja sokeria. Jau-hoja sai tuoda vaikka kuin-ka paljon, mutta sokeriaainoastaan kaksi-kolmenaulaa. Venäläinen naula oli409,51 grammaa.

Muu tuontitavara sala-kuljetettiin. Liippovan mäenpäällä, Sastovasta Pyhäjär-

velle päin, oli tarkastuspis-te.

Vaatteita ei Pietarista tuo-tu, vaan ne tehtiin kotona.Lapsille tuotiin ”puolpie-laita, vehnästä ja rinkelii”.Puolpielas oli hyvin hie-noista vehnä- ja ruisjauhois-ta tehty hiivaleipä. Niitä tuo-tiin Pietarista ennen kuinopittiin tekemään kotona.

Eräs vanhempi tyttö Pan-nusaarelta toi pientä las-ta hyssytellen 10 naulaa so-keria. Mies kylältä totesi:”Vast kevväil sieki mänit januoi käi.” – ”Niikäi, nii-käi.” Huomaamme, että sa-lakuljetuksen keinoissa mie-likuvitus antoi monia mah-dollisuuksia.

Talonpojat kävivät talvi-sin, kaksi viikkoa laskiaisenaikaan, Pietarissa maalitsanajossa. Venäläiset tahtoivatajaa ”veikalla”. Kun talon-poika sai edellisen asiak-kaan palveltua, seuraava olijo odottamassa vuoroaan.

Kyytirahaa maksettiin so-pimuksen mukaan. Jos ta-lonpoika uskalsi antaa he-vosen pietarilaiselle ajetta-vaksi, niin taksa oli tavalli-sesti rupla tunnilta. Hevos-ta ei luovutettu mielellään,koska saattoi tapahtua niin,että luovuttaja näki hevo-sensa viimeisen kerran. –”Venäläiset olliit vorrii.”

Maalitsan ajo oli toisi-naan rahakasta toimintaa.Talonpojalle saattoi jäädätalven aikana 40 ruplaa puh-taaksi. Se oli suuri rahasiihen aikaan.

Juho Vilponpoika Kuk-ko kertoi, kuinka Forssmeni Pietariin paronin pu-heille. Kului kolme päivääennen kuin tapaaminen al-koi järjestyä. Ensimmäinenvahtimestari päästi eteen-päin, mutta toisen kohdallaeteneminen pysähtyi. Toi-sena päivänä neuvottiin, ettäpitää olla valkoiset hanskatkädessä ja kovat kaulukset.

Kolmantena päivänä hänpääsi etenemään toisen vah-timestarin puhuttelusta,mutta ei enää kolmannes-ta. Forss totesi vahtimesta-rille, että pitäisi nähdä pa-roni, koska hänellä oli tar-koitus vaihtaa rahaa.

Viimein tapaaminen on-nistui. Paroni otti rahan,katseli sitä, piirsi ristin sete-lin nurkasta nurkkaan jaantoi lopuksi 50 ruplaa.Paroni antoi vielä ryypyt. –Tämä paroni kuuluu ol-leen hallintohierarkiassakolmas mies keisarista.

Vaihtorahat eivät ainakotiutuneet Pyhäjärvellesaakka. Saattoi tapahtua,että talonpojat saapuivatkotikonnuilleen hilpeinäveikkoina nautittuaan ilo-lientä kaupunkimatkallaan.

Pietarin matkat eivät ainaonnistuneet. Eräs talonpoi-ka kävi hovin asioilla Pieta-rissa. Hänen piti tuoda pa-luumatkallaan jauhoja.Kuinka ollakaan, kun jau-

hosäkki avattiin, siellä olihöylänlastuja pohjalla. Jau-hoja oli vain nimeksi säkinyläosassa.

Tämä kuvastaa osaltaansilloista kauppatapaa venä-läisten kanssa. Varovainenpiti olla kaikkien mahdol-listen varkaustapausten va-ralta.

KAUKOHINKKANEN

Lähde:Reino O. Kukko; Muis-

titietoja entisajan elämästäVpl. Pyhäjärvellä, erityisestilahjoitusmaaoloja silmällä-pitäen. Museovirasto.Haastateltavia ovat olleetvuonna 1937: Matti Ahvo-nen, 67 v., Hassinmäeltä;Juho Vilponpoika Kukko,77 v., Tiitualta, Maria, 65 v.ja Mikko, 70 v. HuppunenPattoista.

Keskiviikko 20. maaliskuuta 20138

Yllä olevan otsakkeen tar-koituksena on paitsi kertoauutisesta herättää myös leh-den lukijoiden mielenkiin-to. Mistä siis on kysymys?

Heti alkuun on todetta-va, että kysymyksessä onns. siviilikanne, ei siis syyttä-jänviranomaisten ajama ri-kosasia. Lisäksi on lukijoi-den rauhoittamiseksi todet-tava, että kylänmiehet ovattässä jutussa olleet kantaja-na eivätkä suinkaan vastaa-jana.

Vielä on todettava, ettäkäräjistä on jo kulunut jojonkin verran aikaa, sillä nepidettiin toukokuun 23. päi-vänä 1931 Käkisalmen tuo-miokuntaan kuuluvassaKäkisalmen ja Kaukolan pi-täjien käräjäkunnassa, tal-vikäräjissä Käkisalmen kau-pungin Tenkalahden kyläs-sä.

Mistä oli kysymys?Pyhäjärven pitäjän Vernit-san jakokunnan tilallistenvaltuuttamina talollisetHeikki Inkinen ja MattiPärssinen sanotusta Ver-nitsan kylästä olivat kiin-teistön vuokrasta kirjallisestihaastattaneet Käkisalmenpitäjän Tenkalahden kyläs-sä asuvan liikemies PekkaKomosen.

Asian huudettua esille tu-livat paikalle Heikki Inki-nen ja Matti Pärssinen sekävastaaja Pekka Komonenitse, ollen kantajilla oikeu-denkäyntiavustajanaan kir-juri Pekka Lukka ja vas-taajalla varatuomari RubenLevänen.

Vernitsalaisten avustajaLukka jätti tuomioistuimel-le kaksi otetta pöytäkirjas-ta, asianajovaltakirjan ja asi-assa otetun kirjallisen haas-teen, jotka jäljennettiin oi-keudenpöytäkirjaan.

Ensimmäisessä pöytäkir-jan otteesta 6.4.1927 voi-tiin todeta, että kylän omis-tamilla lastausmailla pää-tettiin kantaa vuokraa 25penniä kuutiometriltä yhtähyvin osakkailta kuin syr-jäisiltäkin.

Toisessa pöytäkirjanot-teessa 18 pnä. toukokuuta1930 oli todettu, että liike-mies Pekka Komonen eiollut maksanut Jahvenitsanlastausmaanvuokraa, niinpäätti kokous periä sen oi-keusteitse ja Heikki Inkinenja Matti Pärssinen valtuu-tettiin antamaan haaste ky-län puolesta.

Tarvittavan avoimen asi-anajovaltakirjan oli allekir-joittanut 16.5. 1931 peräti55 jakokunnan edustajaa.

Varsinaisessa varsin laa-jassa haastehakemuksessaon selvitetty itse riidanalai-nen asia. Siinä todettiin, ettäPekka Komonen on säilyt-tänyt fanerikoivujaan ns.Jahvenitsan lastauspaikallasuostumatta siitä maksa-maan kenelläkään vuokraa.Tästä syystä on päätettyKomonen haastaa käräjillejossa tullaan vaatimaan tu-hat sata (1100) markkaalaillisine korkoineen sekä

Vernitsan miehet käräjilläpalkitsemaan oikeuden-käyntikulut tässä asiassa.

Kun käräjäpäivä oli sit-ten aikanaan oikeuden toi-mesta määrätty, oli haaste-hakemus annettu asianmu-kaisesti Komoselle tiedok-si 9. pnä huhtikuuta 1931..Rahan muuntotaulukon(Nordea) mukaan tuo mai-nittu 1100 markkaa vuo-den 2011 euroiksi muutet-tuna oli 362 euroa.

Tässä vaiheessa äkkisel-tään voisi todeta, että selväläpihuutojuttu; Komonentulee häviämään juttunsa.Mutta yllätys, yllätys mitätapahtuikaan:

Vastaajan avustaja vara-tuomari Levänen katsoi,että tämä kihlakunnanoike-us ei ollut oikea tuomiois-tuin käsittelemään tätä asi-aa, koska kanne koskeekiinteistön nautintaoikeut-ta, minkä vuoksi avustajapyysi kannetta jätettäväksisillensä ja kantajain vel-voittamista korvaamaanvastaajan kulut.

Nyt astui avustaja Lukkaesiin huomauttaen kantees-sa olevan kyseessä puh-taasti vuokraamisen, jotenja kun vastaajan velkomus-asiassa oli vastattava siinätuomioistuimessa, jonkatuomiopiirissä hän asui.

Tämän jälkeen tuomio-istuimen eteen astuivat met-sänvartija Heikki Kuro-nen Pyhäjärven pitäjän Sor-tanlahden kylästä ja talolli-nen Tuomas Hiiri samanpitäjän Yläjärven kylästä il-moittaen olevansa kantaji-en kutsumia todistajia japyysivät korvausta käyn-nistään.

Oikeuden päätösVarmasti oikeuden päätöstäodotelleet Vernitsan mie-het olivat kuin puulla pää-hän löytyjä. Miten tässä nytnäin on käymässä?

Oikeuden puheenjohtajaPuumalainen luki päätök-sen, jonka mukaan kannekoskee sellaisen kiinteistönnautintaoikeutta, mikä ei si-jaitse tässä tuomiopiirissä,niin tästä johtuen oikeus-käymiskaaren säädösten10 luvun 14 §:ssä mainituinedellytyksin ei katso ole-vansa oikea tuomioistuinkäsittelemään tätä asiaa jase jätetään tutkimatta.

Kantajat velvoitettiin kor-vaamaan vastaajan kulutyhteisvastuullisesti 150 mar-kalla (=49,30 euroa). Li-säksi vaadittuina todistajan-palkkioina määrättiin kan-taja maksamaan HeikkiKuroselle ja Tuomas Hii-relle kumpaisellekin 125markkaa (yhteensä 82,20euroa).

Näin Vernitsan miehetjoutuivat palaamaan Pyhä-järvelle saamatta päätöstäselvänä pitämästään 1100markan saatavasta, muttajoutuen sen sijaan varmastimaksamaan kuluja 400markkaa (=131,50 euroa).

Vernitsan miehet eivätantaneet periksi. Jutun kä-sittelyä päätettiin jatkaa nyt

Pyhäjärven käräjillä ja asi-anmukainen haaste annet-tiin 24 päivänä lokakuuta1931.

Mainittuna päivänä jou-tui kihlakunnanoikeuden sil-loinen puheenjohtaja Ro-bert Rainio Pyhäjärvenkunnantalossa pidetyssä is-tunnossa toteamaan asian-omaisten poissaolon vuoksijätettävän jutun sillensä.

Kaikki merkit viittaavatsiihen, että näiden käräjienvälissä ovat asianomaisetsopineet asian, mutta mi-ten, sitä ei jakokunnan pöy-täkirja kerro.

Vernitsan ja Sortan-lahden hovileiritMaisteri Impi Wiika onansiokkaasti kertonut mai-niossa historiakirjassammenäiden hovileirien syntymi-sestä.

Lahjoitusmaita lunastet-taessa nämä hovien maatjätettiin valtiolle. Molem-mat tilat olivat aikaisem-man omistajan aikana ol-leet yhdysviljelyksessä. Val-tion saadessa niihin kiinne-kirjan tiloja hoidettiin val-tion laskuun. Hovin alusta-laiset muuttuivat torppa-reiksi ja tekivät kontrahdin,missä tarkoin oli määriteltytorpparien oikeudet ja vel-vollisuudet.

Senaatti asetti v. 1904 eri-tyisen komission tekemäänositusehdotusta, jolla tilatositettaisiin ja luovutettai-siin torppareille pitkällämaksuajalla. Laki saatiinvalmiiksi vasta 6.8.1908.

Ositettaessa muodostet-tiin Sortanlahden tila, pin-ta-alaltaan 547,960 ha jatämä tila jätettiin valtionhaltuun Sortanlahden kaup-pakylän alueeksi metsähal-lituksen hoidettavaksi, sekä74 pienempää itsenäistä ti-laa ja 23 palstatilaa.

Komission ehdotuksenmukaisesti erotettiin kaikil-le 74 tilalle yhteismetsäksi975,940 ha ja kukin tila sai1/74 yhteismetsään. Metsäjäi metsähallituksen hoi-don alaiseksi ja puhdas tulotuli käyttää tilojen vuokra-ja kuoletusmaksujen hoi-toon.

Vernitsan yhteismetsä siir-rettiin v. 1920 metsähalli-tukselta asutushallituksenvalvontaa ja valvojana jat-koi metsänvartija HeikkiKuronen, joka oli tullut tä-hän tehtävään jo v. 1910.

Myöhemmin 1930-luvul-la yhteismetsä jaettiin tilo-jen kesken, jolloin jokainentila tuli saamaan n. 14 heh-taarin suuruisen alueenmetsämaata.

Vpl. Pyhärvi-Säätiön hal-tuun on jossain vaiheessakulkeutunut vanha kulunutpöytäkirja Wernitsan yhteis-metsän osakasten asioista.Ensimmäinen kokous onpidetty tammikuun 16. päi-vältä 1921. Yhteismetsänosakkaat järjestäytyivät javalittiin lippuäänestykselläSortanlahden piiriin Juho

Rampa vakinaiseksi ja hä-nen varamiehekseen JuhoKananen, Keski-Vernitsanhoitoalueeseen T. Lappa-lainen ja hänen varamie-hekseen H. Tukia, Etelä-Vernitsan hoitoalueeseenM. Pärssinen ja varamie-heksi Juho Lukkarinen.Hoitokunnan puheenjohta-jaksi valittiin Tuomas Lap-palainen ja varapuheenjoh-tajaksi Juho Rampa. Ra-hastonhoitajaksi valittiinMatti Pärssinen.

Jahvenitsan lastauspaikka sijaitsi Laatokan rannassa.

Näin alkoi yhteismetsänhoitokunta toimia ja koko-uksia pidettiinkin varsinusein. Viimeinen pöytäkirjaon päivätty 9.5.1937 ja pöy-täkirjan viimeinenkin sivuon tullut täyteen.

Jatkettiinko kokouksia, seei ole allekirjoittaneen tie-dossa. Vuoden 1936 pöy-täkirjasta ilmenee mm. ettäyhteismetsä möi tukkipuita859 runkoa ja hinta oli 50

markkaa rungolta eli n. 18euroa. Fanerikoivujen hin-ta oli vastaavasti 35 mkrungolta ja paperipuun hin-ta oli 53 mk kuutiometril-tä.

Kotiseutumatkaajat ovatvoineet todeta, että ainakinosa entisestä yhteismetsästäon edelleen tukkipuita kas-vavana jäljellä.

REINO ÄIKIÄ

Vernitsan koulun opettajat Ilmari Kouvo ja Kerttu Puustinen sekä johtokun-nan jäsenet Heikki Inkinen, Juho Kymäläinen, Pekka Javanainen, JannePitkänen ja Matti Pitkänen koulun vihkiäispäivänä 28.8.1930.

Keskiviikko 20. maaliskuuta 2013 9

Pyhäjärvi-lehdessä nro 1/2013 kerrottiin ErP6:n pe-rinnejuhloasta ja merkittä-västä saavutuksesta talviso-dassa. Veljeni Pentti Leh-tinen palveli tässä patal-joonassa, mutta ei ehtinytmukaan Keljan otteluun.Hän teki joulukuusta hel-mikuulle suojeluskuntalaise-na vartiopalvelusta. Hänkirjoitti 7.2.1940 veli Seli-mille, joka nyttemmin toi-sen veteraaniveljeni Leontavoin (keski-ikä reilut 90vuotta) viettää veteraani-päiviään Huittisissa:

”Et usko miten minuaharmittaa nyt kun olen Suo-jeluskunnassa. Yhdeksän-toista ikäluokka joutuu ni-mittäin 18.2. vakinaiseen.Minäkin olisin joutunut josen olisi Suojeluskunnassa.Mutta nyt minun täytyy jää-dä näille paikoille, eikä tääl-tä ikinä pääse rintamalleeikä edes lähemmäs rinta-maa”.

Pentin tyytymättömyyssiitä, ettei näyttänyt olevantoivoa päästä sodan tosi-toimiin, oli kai omiaan kas-vamaan tietoisuudesta, ettävanhin veli Väinö soti Järi-sevän patterilla ja toiseksivanhin veli Heikki oli hetisodan alusta ollut koneki-väärin takana Taipaleessa.Korsuun osuneesta kranaa-tista haavoittunut Heikki olijo ehtinyt takaisin yksik-köönsä ja yritti toppuutellanuoremman veljen etulin-jaan pääsyn halua. Hän kir-joitti 16.4.1940 Leo-veljel-le:

”Pentti olikin hyvin tiu-kalla sodan viime päivinä,ei tainnut uskoa minua kunsanoin, että olisi parempiolla pois, vaikka jäähän sii-tä nyt mukava muisto, ettäoli vapaaehtoisena sodas-sa, kun sattui säästymäänhengissä”.

Pentti onnistui kuitenkinpyrkimyksissään. Hän pää-si niitten pyhäjärveläistenjoukkoon, joilla raskaitamenetyksiä kokenuttaErP6:ta täydennettiin. Jor-ma Inkisen selvityksen mu-kaan (Vpl. Pyhäjärvi22.2.2010) pataljoona tais-teli helmikuussa Taipalees-sa tappioiden kasvaessa jasodan viime päivinä Vuo-salmella. Siellä tunnetustioltiin ”hyvin tiukalla”, ku-ten Heikki tilannetta luon-nehti.

Enpä usko, että Koivu-kankaan poikien maanpuo-lustus- ja taistelutahdossaolisi löytynyt parantamisenvaraa. Sodan arkea kyllik-seen kokenut Heikki joutuimyös Väinölle selittämään,ettei tämä ehdoin tahdoinpyrkisi patterilta linjoille.Hän kai arveli, että vähem-pikin edustus yhden per-heen osalta riittäisi.

Veljeni eivät paljonkaankertoneet sotakokemuksis-taan, mutta kerran pari kuu-lin korsun saamasta täys-

Erillinen Pataljoona 6:n ja muitakin sotamuistoja

Punapartaisena paraatissa

osumasta. Toistan sen tässäsiksi, että siinä koskettaval-la tavalla ilmenee ihmisenvaelluksen arvaamatto-muus ja satunnaisuus.

Heikillä oli ollut vartio-vuoro. Kun hän palasi kor-suun, Kukko -niminen per-heellinen Pyhäjärven mies– näin ainakin muistan ni-men – oli asettunut paikal-le, jolla Heikki tavallisestivietti lepohetket. Menette-lyyn oli tietysti asiallinen syy,mutta Heikki kertoi mukapaheksuneensa semmoista,että mieheltä vietiin olosijasillä välin kun hän varjeliisänmaata.

Sehän oli tavanomaistamiesporukan huulenheit-toa, jolla mielialaa pidettiinyllä, mutta miesten paikan-vaihdos oli Kukolle kohta-lokas. Kranaatti räjähti silläpuolella, mihin hän oli aset-tunut. Hän sai surmansa,mutta räjähdyspisteen jaHeikin välissä sijainnut me-tallinen kamiina suojasi hä-net pääosin. Hän haavoit-tui melko lievästi jalkoihin.Kun Heikki kertoi tapah-tuneesta, joko toipumislo-mallaan tai pian talvisodanjälkeen, hän suri kaatuneenja tämän perheen kohtaloaja lausahti: ”Minä olisin ol-lut perheettömänä jouta-vampi”.

Vaan palataanpa vapaa-ehtoiseen. Kun taistelut tau-kosivat Suomen armeijankestokyvyn ollessa katkea-mispisteessä, myös ErP6vetäytyi. Ei se ollutkaanmitään viikonloppulenkkei-lyä. Pentti kirjoitti 2.4.:

”Minä olen hiihtänyt ko-vasti sodan loputtua hetiensimmäisenä vuorokaute-na pakkaus ja kivääri seläs-sä noin kahdeksan penin-kulmaa. Se oli minulle jo-tain uutta ja outoa. Se oli-kin pisin matka yhtä kyytiä.Sitten meitä on heitetty yh-tenään. Minä ihme kyllä entuntenut suurtakaan väsy-mystä, mutta kun kerranpäästiin saunaan niin pyör-ryin”. Jo taistelutoiminnanuuvuttamia miehiä rasitet-

tiin äärimmäiseen asti.Pentti oli tehnyt raskaita

ojitus- ja metsätöitä vii-meistään 16-vuotiaasta jasiten saavuttanut vähäiseenvarteensa kovan pohjakun-non, jolla saattoi kestää.

Poikien sodassa kokemarasitus näkyy toisaalla sa-massa kirjeessä. ”En ih-mettele enää ensinkään sitäkuinka väsynyt Heikki oliviimeksi kotona käydes-sään. Meillä oli ohjelmassayöllä vartiossa ja päivällätöissä tai päinvastoin ja ruo-kaa saatiin kerran päivässäillalla kello viisi. Jos siellämissä Heikki oli, oli sa-manlainen ohjelma eipäihme että hän väsyi”.

Pataljoona oleskeli Raut-järvellä ja pojat valvoivatuutta rajaa. Oli vartiovuo-roja, partiointia, jopa lin-noitustöitä. Nuori miesodotti kotilomia ja ajan ku-lumista, että asevelvollisuustulisi suoritetuksi. Tulihanse, mutta oudon myöhäänhän siviiliin pääsi ja ehtinauttia siitä vain joitain viik-koja, kun joutui jatkosotaanNastolan miesten tykistö-porukassa viestimiehenä.

Pentin sotahistoriaan si-sältyy monen sorttista, mut-ta yhtenä sen kohokohtanavoi pitää episodia Man-nerheimin käydessä tar-kastusmatkalla – etten sa-noisi näyttäytymisretkellä –myös sillä Lempaalan suun-nalla, missä Nastolan pat-teristo tappoi aikaansa.

Sota-aikanakin armeijanmenoon sisältyi erilaista pin-nan puleerausta. Nyt kävikäsky, että sotaparrat pitiajella. Pentti oli mukavuus-syistä antanut partansa kas-vaa. Siitä oli kehkeytynytkomea, aika lailla punainenpensas, melko työläs ajet-tava. Nyt toista sotaansakäyvä jermu päätti, että hänei yhden sotaherran käyn-nin – ylen epätodennäköi-senkin – takia rupeaisi par-turin hommiin.

Eikä ruvennut, mutta tie-tysti toteutui juuri se, mikäoli erittäin epätodennäköis-tä. Mannerheim pysähtyi-

kin juuri siihen yksikköön,missä velimies tapsikelaan-sa kanniskeli.

Porukka seisoi tiukassaojennuksessa päämiehenkatsastaessa katrastaan. Va-litettavasti käytettävissä eiole valokuvia eikä doku-mentteja, mutta ei ole vä-hintäkään syytä epäillä Pen-tin kertomusta.

Marsalkka kulki pitkin ri-viä ja pysähtyi tykkimiesLehtisen kohdalle hiemantavallista pidempään. Kunmuut olivat ajelleet kuon-talonsa, niin kai se Pentinpunainen pensas ärsytti val-koista kenraalia. Siinä nytpitkä marsalkka ja lyhyt tyk-kimies paistoivat särkeä.

”Mannerheim katsoa na-pitti minua ja minä katsointakaisin ja tuumin, että tui-jota mitä tuijotat, kyllä mi-nun partani sen kestää! Eisanonut kuitenkaan mitäänja jatkoi kulkuaan”.

Siinä toisensa kohtasi kak-si aivan eri maailmaa: ruot-salaisesta yläluokasta ylen-netty itsetietoinen ja kopeaaatelisherra ja ammattisoti-las sekä pienestä pitäen elä-män kovan todellisuudenkokenut suomalainen mies,joka soti vakaumuksellises-ti sellaisen isänmaan puo-lesta, jossa itse kunkin kan-salaisoikeudet olivat voi-massa myös sotaa käytäes-sä.

Pentti oli jo eläkemies,kun hän vuonna 1990 lä-hetti kortin taloltaan Ko-kemäenjoen saaresta, jon-ne hän rakennutti sillan.Kortti kuvaa kaunista suo-malaista maisemaa, lisänäPentin kommentti: ”Kan-natti tapella 50 v. sitten”.

Puolustusvoimien lippu-juhlapäivänä 1993 leimat-tuna sain vielä tervehdyk-seksi kortin, johon Penttikuva-aiheeseen viitaten onkirjoittanut: ”Vielä liehuuSuomen lippu. Ei turhaantapeltu”.

Sellaisia olivat ErP6:nmiehet.

ERKKI LEHTINEN

Lehtisen veljeksiä, oikealla Pentti ja vasemmalla Väinö. Kuva on tiettävästiotettu keväällä 1941.

Pyhäjärvi-seuran perinteinen kevätretki yhdessä kur-kijokelaisten kanssa suuntautuu 18.5.2013 halki Länsi-Uusimaan kohti Varsinais-Suomea. Kohteemmeon rannikolla n. 150 km päässä Helsingistä sijaitse-va, kulttuuristaan rikas Kemiönsaari (Kimitoön).Kunta koostuu 2009 tehtyjen kuntaliitosten jälkeenaiemmista Dragsfjärdin, Kemiön, Västanfjärdin jaHiittisten kunnista.

Kemiönsaarelle päästyä mukaan linja-autoon nou-see oppaaksemme elokuvaneuvos Kari Uusitalo.Hän on pitkään viettänyt kesiään saarella ja tunteesen erinomaisesti. Uusitalo on Vpl. Pyhäjärvi-seuran kunniajäsen, joka aikoinaan nuorena opiske-lijapoikana oli perustamassa seuraamme ja toimi 13vuotta seuran ensimmäisenä sihteerinä.

Kemiönsaarella on peräti seitsemän kirkkoa, jois-ta tutustumme kulttuurikierroksen alkajaisiksi kau-niisti entisöityyn Dragsfjärdin puukirkkoon. Se ra-kennettiin 1753-1755 kirkonrakentaja Antti Piimä-sen johdolla. Kirkon jälkeen ajamme nauttimaantulokahvit Anitta ja Kari Uusitalon kesäpaikassaÖlmosissa, missä tutustutaan myös paikan histori-aan.

Kahvittelun jälkeen huristamme saaren kärkeentutustumaan Taalintehtaan ruukkimiljöseen ja lauan-taitoriin. Seuraavassa kohteessa, Amos Andersso-nin kesäpaikkana toimineessa Söderlångvikin karta-nossa, näemme taidekokoelmia ja tutustummevanhaan kartanorakennukseen ja sitä ympäröiväänpuistoon.

Retkipäivän lounas, runsas kalapainotteinen buf-fet, nautitaan Kasnäsin paviljongin ravintolassa.Siellä on myös merellisiä nähtävyyksiä ja Sinisimpu-kan luontokeskus. Kasnäsistä käännymme jo paluu-matkalle, mutta jäljellä on vielä tutustuminen Saga-lundin ulkomuseoalueeseen.

Liikkeelle lähdetään lauantaina 18.05.2013 Hel-singistä Pääpostin ja Kiasman välisen aukion laidas-ta linja-autojen turistipysäkiltä klo 8.00. Valkoisessatilausajobussissa teksti Myllymäki.

Kuljettajanamme toimii useiden aiempien vuosi-en retkiltä tuttu Göran Segersvärd. Mukaan voihalutessaan liittyä jo bussin tuloreitiltä Hyrylästä,linja-autoasemalta klo 7.30. Paluu Helsinkiin onnoin klo 18 mennessä.

Retken hinta Kemiönsaarelle kuljetuksineen, opas-tuksineen, lounaineen, kahvituksineen ja pääsymak-suineen noin 55-60 euroa. Tarkat hintatiedot saa-daan viimeistään huhtikuun puolella.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset retkelle viimeis-tään 14.4.13 (kevätkokouksen pvm) mennessä

Kaarina Pärssinen p. 040-519 3036,e-mail kaarinaparssinen@gmail.com taiKaisa-Liisa Korhonen p. 050-590 5433,e-mail kaisaliisa.korhonen@kolumbus.fi.Matkan hinta maksetaan etukäteen 30.4.13mennessä Vpl. Pyhäjärvi-seuran tililleNordea 127130-255715

Tervetuloa mukaan sisältörikkaallekevätretkelle merellisiin maisemiin!

VPL. PYHÄJÄRVI-SEURA RYKURKIJOKI-SEURA RY

Kevätretki tehdääntoukokuussaKemiönsaarelle

Elokuvaneuvos Kari Uusitalo on lupautunutopastamaan Kemiönsaaren kulttuurikohteissa.

Keskiviikko 20. maaliskuuta 201310

Otsikko voisi olla yhtä hy-vin Hämeenkyröstä tai Kii-kasta tai jostain muualtapäin Satakuntaa, sillä jatko-sodan jälkeen useat maa-alaltaan rikkaat kartanot luo-vuttivat maitaan Kannak-selta evakuoiduille siirtolai-sille.

Euraan ja sen lähipitäjiinmm. Eurajoelle, Harjaval-taan, Kokemäelle, Köyli-öön, Nakkilaan, Raumalleja Rauman maalaiskuntaansekä Säkylään sijoitettiin räi-säläisiä.

Kannaksellakin heidänrajanaapureinaan asuneitapyhäjärveläisistä sijoittuiSatakuntaan räisäläisten em.sijoituskuntien naapurialu-eelle, mm. Huittisiin, Kau-vatsalle, Karkkuun, Kiik-kaan, Kiikoisiin ja Tyrvääl-le.

Yhteisiin evakkokoke-muksiin satakuntalaisen yh-teisön keskellä syvennyttiin,kun Pääkaupungin Räisä-läiset ja Vpl. Pyhäjärvi-seu-ra kohtasivat maaliskuunalussa Karjalatalolla.

Erityisen kimmokkeenaiheen käsittelyyn antoi ro-vasti Olli Laineen viimesyksynä ilmestynyt kirjaVaaniin Neittamo 1700-2012. Paneuduttuaan aiem-massa teoksessaan Laineensuvun euralaisen kotikylän,Neittamon naapurikylän,Vallin historiaan Olli Lainelähti selvittämään naapuri-kylän historiaa.

Teoksessa kerrotaan,kuinka Neittamosta kasvoihistorian saatossa 300 vuo-den aikana voimakastamaanviljelystä harjoittanutkyläyhteisö. Ratkaisevakäänne hyvään kasvuun alunperin erämaassa koettiin,kun räisäläisperheet raken-sivat sotien jälkeen Vaaniinkartanon entisille maille asu-muksensa. Räisälästä lähtievakkoon n. 8 000 asukas-ta, heistä Euraan tuli noin660. Euraan syntyi 77 asu-

Euralaisesta erämaastaKartanon maille toimiva karjalaisyhteisö

tustilaa, joista Neittamolle10.

Euralaiset saivaträisäläisistä sopuisianaapureitaNeittamon kylän evakko-perheitä haastatelleella Lai-neella oli monta hauskaatarinaa kerrottavanaanpaikkakuntalaisten ja räisä-läisten yhdessäolosta. Se olienimmäkseen hyvin mut-katonta. Kielteisiä asenteitaeivät euralaiset osoittaneetsiirtolaisia kohtaan ja yh-teen sopeutuminen etenimukavasti.

Maaperältään Satakun-nan parhaiksi kehutut vilje-lysmaat saivat räisäläisistäahkeria ja taitavia viljelijöi-tä, joista useimmat tulivatjoko Unnunkoskelta tai Sär-kisalosta.

Vilkkaassa keskustelussatodettiin, että kokemuksetsaattavat olla jossain mää-rin pitäjäkohtaisia. Aivankaikkialla jäyhäluonteisessasatakuntalaisyhteisöissä asu-neiden kokemukset eivätole karjalaisten näkökul-masta olleet yhtä mutkat-tomia ja myönteisiä, kuinmillaiseksi euralaisten ja räi-säläisten yhdessä eläminenOlli Laineen kuvaamana onkoettu.

Tänä päivänä alkuperäis-tä räisäläisväestöä tai hei-dän jälkeläisiään asuu edel-leen jonkin verran Neitta-mossa. Kaksi alun perin 12tilasta on muuttunut kesä-paikoiksi. Kylällä ei ole enääkauppaa. Karjaa ei enääkasvateta. Neittamossa nä-kyy sama maaseudun muut-tuminen kuin muuallakinSatakunnassa ja Suomessa,mutta autioitunut Neitta-mo ei ole.

Tutkimuksia karjalaistensiirtolaisten ja paikkakunta-laisten yhteen sopeutumi-sesta on tehty mm. Poh-jois-Savossa.

Yhteistyö virisi ensinyksittäisten ihmistenkautta

Seurakuntapappina Hel-singin Alppilassa elämän-uransa tehnyt Olli Laine onkirjoittanut ennen VaaniinNeittamon kuvausta muu-taman elämänkertateoksen.

Aikoinaan samalla kirjoit-tajakurssilla Orivedellä Lai-neeseen tutustunut pyhä-

järveläisjuurinen Aino Pöy-hönen ehdotti, että näitäkirjassakin tarkasteltuja eva-koiden kokemuksia sata-kuntalaiseen yhteisöön si-joittumisesta käsiteltäisiinyhdessä räisäläisten kanssaOlli Laineen alustuksenpohjalta.

Tilaisuus niveltyi hyvinVpl. Pyhäjärvi-seuran tee-matapaamisten ketjuun tänäkeväänä. Tilaisuus onnistui

hyvin. Karjalatalon Yläsa-liin kertyi kaikkiaan 28 osal-listujaa.

Päätteeksi Juhani Fors-bergin pianosäestyksellälauletun Karjalaisten laulunjälkeen keskustelu jatkuivilkkaana vielä toista tuntia.

Kotiin lähtiessä todettiin,että räisäläisten ja pyhäjär-veläisten pitäjäseurojen yh-teistyötä kannattaa jatkaailman muuta.

Kutsuimme seuraavaksitoisiamme kevätretkille.Räisäläisten kohteena huh-tikuun lopulla on Glimsinkartano Espoossa.

Pyhäjärveläiset jatkavatyhteistyötä myös kurkijo-kelaisten kanssa retkeilemäl-lä toukokuussa Kemiön-saareen.

KAARINAPÄRSSINEN

Kirjoittakouluksessa tutustuneet helsinkiläiset, pyhäjärveläisjuurinen Aino Pöyhönen, tilaisuudenesitelmöitsija Olli Laine, Räisälä-Säätiön hallituksen pj Antti Kuisma Lahdesta ja sekä Vpl. Pyhäjärvelläettä Räisälässä juuria omaava Mauri Kukko Savonlinnasta.

Kurkijokelaisjuurisella Aila Molariuksella (vas.), japyhäjärveläisjuurisilla Eero Sirkiällä (vas.) ja Juha-ni Forsbergilla (oik.) oli runsaasti kysymyksiäevakkoasioista esitelmöineelle Olli Laineelle.

Vpl. Pyhäjärvi-seuran kunniapuheenjohtaja JuhaniForsberg tarjoutui jälleen kerran auliisti säestä-mään tilaisuudessa laulettuja Jo Karjalan kunnaillaja Karjalaisten laulua.

Virpolauantaina, palmusunnuntain edellä voi rientääKarjalaisille ruokamarkkinoille Karjalatalolle klo 11-15. Luvassa on erilaisia karjalaisia herkkuja, kutenpiirakoita, viipurinrinkeleitä ja muita makeita leivon-naisia sekä muita pääsiäisajan tuotteita. Esillä on myösruoka- ja pitäjätietoutta. Suuren paastoajan päättävääpäivää sanotaan myös Lasaruksen lauantaiksi.

Pääsiäinen on aikaa, jolloin paastokauden jälkeennautitaan jälleen herkuista. Monet niistä, kuten pasha jarahkaleivonnaiset, ovat Karjalasta levinneet muualle-kin Suomeen. Karjalais-venäläisestä pääsiäisajan ruo-kaperinteestä tulee kertomaan suistamolaisjuurinenPirkko Siili. Esitys alkaa yläsalissa klo 12.00. Tämäluento toteutuu erityisesti Vpl. Pyhäjärvi-seuran toivo-muksesta yhteistyössä Karjalan Liiton ja KarjalaistenPitäjäyhdistysten liiton kanssa.

Ruokamarkkinat Karjalatalolla:Pääsiäispöydässä kukoistavatkarjalais-venäläiset perinteet

Ruokamarkkinoilla karjalais-venäläistä pääsi-äisajan ruokaperinnettä esittelevä Pirkko SiiliRaja-Karjalan puvussa on Uudellamaalla hyvintuttu karjalaisaktiivi.

Pirkko Siili on monenlaisissa karjalaisissa luottamus-tehtävissä mm. Uudenmaan Karjalaseurojen piirin jaLohjan Karjalaseuran puheenjohtajana toiminut, aktii-vinen perinteen tuntija ja tallentaja. Oman työuransaPirkko Siili on tehnyt kouluttajana sekä ekumenian jakasvatusalan kirjojen kirjoittajana.

Ortodoksiseen perinteeseen pappilan emäntänä,puolisonsa rovasti Teppo Siilin rinnalla syvällisestipaneutunut Pirkko Siili on toiminut ja toimii edelleenmyös seurakunnassa. Työntäyteistä elämää pappilassaSiilien perheessä elettiin, kun nyt eläkkeellä olevarovasti Siili toimi Jyväskylän ortodoksisen seurakun-nan (vv. 1975-78) ja Turun ortodoksisen seurakunnan(vv. 1986-99) kirkkoherrana. – KP

Keskiviikko 20. maaliskuuta 2013 11

Raija Haapsaarella on kokoelma pääsiäismunia, joiden histo-riaan hän on perehtynyt. Kuva: Marjo Ristilä-Toikka.

Muna on kautta aikojenkiinnostanut ihmistä, var-sinkin meitä suomalaisia.Kertoohan Kalevala, mi-ten sotka muni veden emonpolvelle seitsemän munaaja niiden vieriessä veteen jarikkoutuessa muodostuivatmaa ja taivas, aurinko, kuu,tähdet ja pilvet.

Itse asiassa pääsiäismuni-en historia ulottuu esihisto-rialliselle ajalle. Ainakinskyyttien ja etruskien hau-doista on löydetty eri ma-teriaaleista valmistettujamaalattuja munia. Ihmis-kunnalle muna on edusta-nut elämän syntymistä, mut-ta myös kevään tuloa, elä-män jatkumista ja uusiutu-mista.

Kuten varhaiset hautalöy-döt todistavat, munalla onsinällään pitkä historia ke-vään juhlan symbolina. Ker-rotaan, että muinaisessaPersiassa ja Kreikassa ih-miset juhliessaan kevään tu-loa lahjoittivat munia toisil-leen. Meksikossa intiaanitmaalasivat munia jo ennenvalkoihoisten tuloa sinne.Samoja malleja käytetäänedelleen. Muinaisille Egyp-tiläisille munat olivat tär-keitä valmistutumisessakuolemanjälkeiseen elä-mään. Myös temppelienmaalaukset oli tehty muna-temperalla.

Vuonna 2010 julkaistiinpiispa Arsenin kirja pääsi-äismunista: Pääsiäismuna.Ylösnousemuksen symbo-li. Siinä hän jakaa munatkahteen lajiin – pakanalli-siin ja kristillisiin pääsiäis-muniin.

KristillisetpääsiäismunatMyös kristinuskossa munatunnetaan kirkon alkuajois-ta lähtien. Pääsiäismunia onlöydetty jo ensimmäistenmarttyyrien haudoista, mm.

Pääsiäinen munankuoressamarttyyri Feodooran hau-takirstusta 100-luvulla j.Kr.

Kristillinen perimätietoyhdistää munan pääsiäiseenliittyvään perinteen MariaMagdaleenaan. Pääsiäismu-nien punainen väri symbo-loi Kristuksen ristillä vuo-dattamaa verta ja munaitsessään ylösnousemuksensanomaa. Legendan mu-kaan ylösnousemuksestatodistava muna muuttuivalkoisesta punaiseksi.

Raamatussa on moniaviitteitä muniin ja niidensymboliikkaan. Punaiseksimaalatut munat mainitaanuseasti, ja roomalaiskatoli-sissa maissa onkin edelleentapaan maalata pääsiäismu-nat helakan punaisiksi ero-tukseksi pakanallisesta mo-nivärisestä maalausperin-teestä.

Punaisesta munasta tulimyös ortodoksisen ilosa-noman vertauskuva. Iko-nimaalarit maalaavat kui-tenkin haluamallaan tavalla.Pääsiäismuniin maalataankirjaimet XB tai XA –Khristos voskrese tai Khris-tos aneste – kirjaimet tar-koittavat pääsiäisen sano-maa: Kristus nousi kuol-leista.

Pääsiäislauantaina munatsiunataan kirkossa. KaarinaKaurinkoski kirjoittaa (Pie-tarilaiset pidot, 1995) ”Pää-siäisyönä alkaa yleinen pää-siäistervehdysten vaihtami-nen, suuteleminen ja pääsi-äismunien vaihtaminen”.

Hän kertoo myös, kuin-ka 1600-luvun pääsiäispäi-vien aikana tsaari jakoi jopa37000 pääsiäismunaa. Esi-isien haudoille vietiin munaja näin vaihdettiin pääsiäis-tervehdys vainajien kanssa.Nuorille munat merkitsi-vät pääsiäisleikkejä, kutenmunan kierittämistä ja lit-saamista. Munankuoria eikoskaan heitetty roskiin.

Pääsiäisaamuna ortodoksitantavat munia lahjaksi per-heenjäsenilleen ja ystäville.Muutamaa munaa säilytet-tiin koko vuoden ajan iko-ninurkkauksessa seuraavaanpääsiäiseen asti.

Mielenkiintoisen luvunvenäläisten pääsiäismunienhistoriassa muodostavatkeisarilliset pääsiäismunat,jotka olivat taidokkaastikoristeltuja posliini-, hopea-ja kultamunia. Kuuluisim-mat munat olivat hovikul-taseppä Carl Fabergén val-mistamat Aleksanteri III:nja Nikolai II:n tilauksestavalmistamat.

Tänä päivänä keisarillisetpääsiäismunat ovat hajal-laan ympäri maailmaa, ka-donneet museoihin tai yk-sityiskokoelmiin. Näidentaideteosten kauneudestatulee kunniaa Suomellekin,olihan Fabergén palveluk-sessa suomalaisia kultasep-piä.

Venäjällä alkoi pääsiäis-munien teollinen tuotantojo 1700-luvulla keisarillises-sa posliinitehtaassa ainavuoteen 1917 saakka. Ar-vokkaimpia olivat munat,joihin oli maalattu pyhienihmisten kuvia tai kirkko-vuoden kahdentoista suu-ren juhlan aiheita, näitä mu-nia koskivat tiukat määrä-ykset. Vallankumoukseensaakka toimi ikonimaalari-kyliä, joissa valmistettiinpuisia tai paperimassastatehtyjä pääsiäismunia, jotkaavautuivat pystysuunnassa.

Vaikka pääsiäismunienteollinen tuotanto loppuivallankumoukseen, niinpääsiäisen viettoon se eivaikuttanut. Uskovaiset ih-miset antoivat toisilleenmuutamalla värillä koris-teltuja keitettyjä kananmuniatai ornamentein koristeltu-ja pisankoja.

Tavallinen kansa maalasipääsiäismunansa itse: puu-munien koristeaiheita oli-vat kultakupoliset kirkot,luostaripihat, kukat ja vihe-riöivät puut sekä eläinai-heet. Piispa Arseni mainit-see Maidanin, Krutetskinsekä Sergijev Posadissa toi-mivan Suvenir -verstaan,näiden munien koristelu onoikeastaan kansantaidettatai talonpoikaistaidetta.

PääsiäismunatEuroopassaPääsiäismunia on koristel-tu uskonnolliseen käyttöönLänsi-Euroopassa tiettä-västi jo 1200-luvulta lähti-en. Suosio levisi 1700-1800-luvulla niin laajalle,että munien koristamisestavoidaan puhua omaperäi-senä kansantaiteena, sanooSveta Peura, laukaalainenortodoksitaiteilija.

Tsekkiläiset pääsiäismu-nat ovat uskomattomankauniita. Ne maalataan tyh-jäksi puhallettuihin muniin,Brnon kaupungissa on mu-seo, jossa sanotaan olevansuuri pääsiäismunakokoel-ma.

Unkarilaiset munat ovatvahamunia. Niissä on pas-tellisävyisiä kukkia ja kieh-kuroita munan pinnassa jane suojataan vahakerrok-sella. Unkarilaisiin pääsiäis-muniin on usein solmittusilkkinauha ripustusnaruk-si.

Itävallassa ja Saksassa pi-detään koristeellisten maa-lattujen munien näyttelyitä.Muutkin slaavilaiset kansattuntevat tavan värätä ja ko-ristella munia kuten Ukrai-na. Puolassa ja Virossa maa-lataan pääsiäismunia.

Piispa Arseni toteaa pää-siäismunien koristelun ke-hittyneen omaksi kansan-taiteen haaraksi erityisestiKeski- ja Itä-Euroopassa.

PääsiäismunatSuomessaMonissa pääsiäisaiheisissateoksissa mainitaan, ettätapa värjätä munia pääsiäi-seksi on tullut idästä. Ar-vellaan, että värjäys sipulin-kuorilla ja punajuuren me-hulla on vakiintunut Suo-meen 1800-luvulla, tosinkuitenkin säätyläisten kes-kuudessa.

Siipikarjan pito ei olluttuolloin vielä yleistä. Kris-tillisiä pääsiäismunia maa-lattiin 1920-30-luvuilla Hel-singissä venäläisten nuor-ten kerhoissa. Harrastus el-vytettiin 1960-luvulla Hel-singin ortodoksisen seura-kunnan nuorisokerhossa.Ikonimaalauksen ohessamaalataan pääsiäismunia.

Turussa perustettiin 1986kaksikielinen Ovo Decorry -niminen yhdistys, jonkatehtävä on lisätä kiinnos-tusta munamaalaukseen.Taiteen ja käsityöalan am-mattilaiset perustivat Mu-naklubin vuonna 2006. Ara-bian posliinitehtaan tunne-tut keraamikot innostuivatmaalatuista munista 1960-70-luvuilla, heitä olivat: Bir-ger Kaipiainen, Esteri

Tomula, Birgit Dyhr,Karin Widnäs-Weck-ström ja Gunvor Olin-Grönqvist. Piispa Arseniarvelee, ettei niitä kai voilukea pääsiäismuniksi, mut-ta keräilyharvinaisuuksia neovat ja kauniita. Samanlai-sia ovat Oiva Toikan lasi-munat.

Entäs sitten tavallisensuomalaisenluterilaisenpääsiäismunat?En tiedä, maalattiinko pää-siäismunia ja tehtiinkö vir-povitsoja muuallakin Suo-messa. Kun talvella 1939jouduimme Pohjanmaalleja 1946 moneksi vuodeksiKauhavalle, jatkoimme niinkuin oli totuttu.

Pääsiäisenä äiti opetti te-kemään virpovitsoja sito-malla kangaspaloja pajun-vitsoihin ja vihreätä krep-pipaperia kierrettiin varteen.Pääsiäismunia tehtiin kah-della tavalla: ne munat, jot-ka syötiin, keitettiin sipulin-kuorivedessä, ne munat, jot-ka oli tarkoitus koristella,piti ensin tyhjentää. Ja se oliainoa hupaisa asia kokopääsiäisessä, tai isä teki siitäaika jännittävän. Hän tekimunan molempiin päihinreiät ja imi munien sisällönvatsaansa. Hänen mieles-tään raa’at kananmunat oli-vat hyviä ja lisäsivät mies-kuntoa, mitä se sitten oli-kaan! Kolmannen munankohdalla oli jo vaikeuksia,mutta me kannustimme,veljeni ja pikkusisko.

Munien maalaaminen olihankalaa eikä meillä ollutkärsivällisyyttä odotella mu-nanpuolikkaan värin kui-vumista. Eikä niistä kovinkummoisia tullut.

Sisarestani tuli kylläkinikonimaalari eläkkeelle jää-tyään. Virpovitsat olivat ko-risteena ruokapöydässä, einiillä virvottu. Sukulaisetolivat kaukana ja eteläpoh-jalaiset polttivat kokkoja,oli siinä ihmettelemistä.

Pääsiäisen aika oli niinraskasta, ei saanut mennäulos eikä kylään. Pitkäper-jantai oli todella pitkä jaikävä päivä, ilmakin useinräntäinen ja pimeä. On-neksi äiti teki rahkapiirak-kaa ja kakkaroita. En minäosannut ajatellakaan, ettätavat tulivat idästä. Myö-hemmin elämässä liitin Fa-zerin Mignon -munat pää-siäisherkkuihini, ihanaamantelipähkinänougaatamunan sisällä.

RAIJA HAAPSAARI

Kirjoittaja onTampereella asuva,

Metsäpirtti-juurinenkirjastoneuvos, YTM.

Jk. Piispa Arseninkirjassa ”Pääsiäismuna”

on selostettu hyvinpääsiäismunan koristelu-tapoja ja siinä on upeita

kuvia pääsiäismunista!

HallituksenpuheenjohtajaYrjö S. KaasalainenKallenk. 1029200 Harjavaltapuh. 0400-626 770,yrjo.kaasalainen@luukku.com

HallituksenvarapuheenjohtajaJuhani ForsbergRyytimaantie 19 A 800320 Helsinki,puh. 050-511 2899,juhaniforsberg@gmail.com

HallintoneuvostonpuheenjohtajaEsko PulakkaKuljunperäntie 18937200 Siuropuh. 044 383 0867esko.pulakka@gmail.com

Vpl.Pyhäjärvi-Säätiönpuheenjohtajat

Pyhäjärvi-juhlat

Hämeen-kyrössä20.-21.7.

2013

Tilaa Vpl.Pyhäjärvi

-lehtiomaksi,

ystävälle taisukulaiselle

lahjaksi!

Hinta edelleenvain 30 euroa/

vuosikerta

p. 040 730 2622

Keskiviikko 20. maaliskuuta 2013VPL.PYHÄJÄRVI12

TAPAHTUMAKALENTERI

Julkaisija: Vpl. Pyhäjärvi-SäätiöKotisivut: www.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatio

Päätoimittaja:Marjo Ristilä-ToikkaRautasemantie 37537570 Lempääläpuh. 040 730 2622 tai03-3748 448marjo.ristila-toikka@kolumbus.fi

Tilaukset, jakeluhäiriöt jaosoitteenmuutokset:Toimitus, päätoimittajaRautasemantie, Lempääläkts. yhteystiedot vierestä

Tilaushinnat: koti- ja ulkomaat 30 euroa/vsk.Ilmoitushinnat (pmm): kuolinilmoitukset.....0,70 e

tekstissä.....................0,80 epienin ilmoitus..........20 eHintoihin lisätään alv. 24%

Painopaikka:SatakunnanPainotuote Oy, Kokemäki

Vpl. Pyhäjärvi-SäätiönasiamiesPirjo KiialaLamminkankaantie 1233420 Tamperepuh. 044-2815047pirjo.kiiala@gmail.com

Toimitusneuvosto:Juhani Forsberg, MarjaHärmä, Yrjö S. Kaasalai-nen, Pirjo Kiiala, Esko Pu-lakka, Markku Pärssinen jaMarjo Ristilä-Toikka. Sivunvalmistus:

Marjo Ristilä-Toikka

Toimituksella on oikeuslyhentää ja muokatalehteen lähetettyä aineistoa.

PYHÄJÄRVI-LEHDENseuraavan numeron aineistot toimitukseen

pe 12.4.2013 mennessä, kiitos.

Mistä löydän hyvän lahjan?Tässä vihje: Hanki kirjapari Kaunista Vpl Pyhäjärveä, osat I ja II.

Yhteensä 736 sivua ja 1750 kuvaa. Koko A4.Hinta vain 95 euroa + läh. kulut. Lisätietoja ja tilaukset:

taubila@pp.inet.fi tai 044 564 1040Noudettavissa myös johtokunnan jäseniltä ilman läh. kuluja.

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön yhteydessä toimiiviisi erillistä apurahoja jakavaa rahastoa.Toukokuun 2013 loppuunpäättyvä hakuaika(postitus viimeistään 31.5.2013):- Perinnerahasto I:stä apurahoja jaetaanäidinkieltä tai musiikkia opiskeleville taitutkiville henkilöille.- Arvo Kukon rahastosta apurahojajaetaan humanistisia tieteitä ja musiikkiaopiskeleville.

Tiedustelut:Juhani Forsberg p. 050 5112 899 taiasiamies Pirjo Kiiala p. 044 2815 047.Hakemuslomake on tulostettavissa säätiönkotisivuilta/apurahat:www.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatioLomakkeen kaikki tiedot tulee täyttää japostittaa liitteineen osoitteella:Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön hallitus, c/o JuhaniForsbergRyytimaantie 19 A 8, 00320 HELSINKI

* Vpl. Pyhäjärvi-Sää-tiön 60-vuotishistoriik-ki. 136 sivua, runsaastivalokuvia ja muisteluitaniin säätiön alkuajoiltakuin eri paikkakunnillapidetyistä juhlista ja muis-ta pyhäjärveläisten tapah-tumista. Hinta 20 euroa+ postikulut.

*Isännänviiri (suunnit-telu Kaarle Viika) koko45x400 cm. Hinta 75 eu-roa + postikulut

* Vpl. Pyhäjärvi pöy-tästandaari (suunnitte-lu Kaarle Viika) jälleensaatavana hinta 42 euroa+ postikulut.

Tilaa PYHÄJÄRVI -tuotteita

* Reino O. Kukko jaKaarle Viika, Vpl. Py-häjärvi v. 1989 ilmesty-nyttä kuvateosta edelleensaatavissa. Runsaan ku-vamateriaalin lisäksi kir-jassa on laaja historia-osuus entisestä kotipitä-jästämme sekä murresa-nasto selityksineen. Hinta25 euroa + postikulut.

* Tilaukset säätiön asiamiesPirjo Kiiala p. 044-2815047 pirjo.kiiala@gmail.com

Tuleekolehtesi oikealla osoitteella?

Soita osoitteenmuutospuh. 040 730 2622 tai

tee ilmoitus sähköpostilla.

Huom. Osoite ei vaihdu muuton jälkeenpelkästään postiin ilmoittamalla!

Tampereen yliopistolla kootaan kaksikielistä tutki-musaineistoa venäläisestä kaunokirjallisuudesta suo-mennoksineen käännöstieteen tarpeisiin. Tekijänoike-uden suojaamien teosten käyttämiseen tarvitaan teki-jöiden lupa, mutta joidenkin vanhojen teosten tekijän-oikeuden haltijoita on enää hyvin vaikea tavoittaa.

Vuonna 1965 edesmenneen kirjailija Armas Äi-kiänkään sukulaisia ei ole löydetty. Tiedossammeon, että hän oli kotoisin Pyhäjärveltä, ja siksi toivom-me tavoittavamme Äikiän tekijänoikeuden haltijantällä ilmoituksella. Sillä paitsi että Armas Äikiä olirunoilija, kirjailija, lehtimies ja poliitikko, hän toimimyös suomentajana. Tutkimusaineiston tieteellisyy-den kannalta olisi arvokasta, että mukana olisi teoksiamahdollisimman monelta tekijältä, joten siksi jokai-nen tekijä olisi tärkeä tavoittaa.

Jos siis olet kirjailija ja poliitikko Armas Äikiänsukulainen tai hänen tekijänoikeuksiensa haltija, otayhteyttä ja anna tukesi tieteelle. Yhteydenotot touko-kuun alkuun mennessä.

JENNY MUSTONEN,projektiapulainen, Tampereen yliopisto:

jenny.mustonen@uta.fi tai p. 040-57503348

Tampereen Seudun Vpl Pyhäjärvikerhon huhtikuuntarinatuokio on ke 3.4.2013 klo 13.30 Koulukatu 12Tampere. Kevätretkiasiaa, arpajaiset ym. ohjelmaa. Joh-tokunta kokoontuu tarinatuokion jälkeen. Tervetuloa!

Lahden seudun Vpl Pyhäjärvi-kerhon huuhtikuun ko-kous pidetään torstaina 04.04. klo 13 alkaen RavintolaWanhassa Herrassa, Laaksokatu 17, Lahti. Muistellaanpaaprillipiloja vanhoilta ajoilta!Tervetuloa.

Ennakkotietoa kerhon kevätretkestä, joka tehdäänNaantaliin 22.5.2013. Lähtö klo 8 Vanhalta kirkolta.Päivä Naantalissa alkaa kahvittelulla. Kultarannassa tun-nin opastettu kävelykierros. Tunnin mittainen opastettukävelykierros myös kaupungilla, jolloin käydään mm.birgittalaiskirkossa. Ruokailu vanhassa kaupungissa. Kaik-ki tämä hintaan 50 euroa/henkilö. Paluumatkalla arpa-jaiset. Ilmoittautua voi Laila Innaselle kerhossa 3.4. taisen jälkeen, puh. 040-504 9135.

Suvannon seudun sukututkimuspiiri kokoontuu lau-antaina 20.4.2013 Karjalatalolla Käpylänkuja 1 Helsin-gissä Laatokka-salissa. Vetoryhmä kokoontuu kello 12.00.Kello 12.30- 14.00 on varattu vapaaseen keskusteluun jasukutietojen vaihtoon. Varsinainen kokous on kello14.00-17.00. Kokouksen järjestelyvastuu on Metsäpirtinedustajilla. Tervetuloa!

Vpl Pyhäkylä-Seura järjestää 21.4 2013. SastamalanKiikassa Kinnalan Koukulla kevään yleisen kokouksen.Kokoonnutaan juhlimaan 15 v. ikään ehtinyttä seuraa.Lisäksi teemana on pyhäjärveläinen käsityö, etenkinkoulukäsityöt ja patalaput. Jos on tallella tällaisia töitä,pyydämme tuomaan juhlaamme. Muun ohjelman lisäksiihastelemme pyhäjärveläistä käsityötä. Toki sinne voituoda muualtakin Karjalassa tehtyjä käsitöitä. Ilmoittau-duthan 15. 4 mennessä Irma Karppaselle puh. 03-5143731 tai Seija Jokiselle 040-8355820, sähköpostiseija.jokinen@netti.fi

Karjalaiset ruokamarkkinat virpolauantaina 23.3.klo 11-15 Karjalatalolla, Käpylänkuja 1, 00610 Helsinkijärjestäjänä Karjalaisten Pitäjäyhdistysten Liitto ja Karja-lan Liitto. Ostettavissa mm.piirakoita ja muita leivonnai-sia ja pääsiäisajan herkkuja. Esillä myös karjalaista pitäjä-ja ruokatietoutta. Klo 12.00 Yläsalissa, 2.krs, kouluttaja,perinteiden asiantuntija Pirkko Siilin esitys Karjalais-venäläinen pääsiäisajan ruokaperinne. Tervetuloa kaikkiasiasta kiinnostuneet!

Vpl. Pyhäjärvi-seura ry Sääntömääräinen kevätko-kous su 14.4. klo 13.00 Karjalatalo, Laatokka-sali,Käpylänkuja 1, 2,krs, 00610 Helsinki. Lisää asiastamaaliskuun puolivälissä lähetetyssä kokouskutsussa jatoisaalla tässä lehdessä. Kokousasioiden jälkeen valoku-vaaja Sakari Viika kertoo isovanhempiensa Impi ja KarlAdolf Wiikan perheestä pyhäjärveläisen kulttuuriperin-nön välittäjinä. Arpajaiset, joihin toivotaan tuotavanarpajaisvoittoja lahjoituksena.Tervetuloa Vpl. Pyhäjärvi-seura ry/hallitus

Kevätretki Kemiönsaarelle la 18.5. kurkijokelaistenkanssa. Lähtö Helsingistä klo 08.00. Tutustuminenelokuvaneuvos Kari Uusitalon opastuksella upeissa saa-ristolaismaisemissa sijaitseviin kulttuurikohteisiin mm.Dragsfjärdin puukirkko, Taalintehtaan ruukkimiljöö jalauantaitori, Amos Anderssonin kesäpaikka Söderlång-vikin kartano. Lisää asiasta jäsenkirjeessä ja toisaalla tässälehdessä. Ilmoittautuminen viimeistään 14.4. KaarinaPärssinen p. 040-519 3036, kaarinaparssinen@gmail.comtai Kaisa-Liisa Korhonen p. 050-590 5433,kaisaliisa.korhonen@kolumbus.fi. Tervetuloa! Vpl.Pyhäjärvi-seura ry

Kutsu Vpl. Pyhäjärvi-seura ry:nkevätkokoukseen

su 14.4.2013 klo 13.00 Karjalatalolla Laatokka-salissa, 2. krs, Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki

Kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat,kuten vuoden 2012 vuosikertomus, tilit jatilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden

myöntämisestä hallitukselle.

Kevätkokouksen ja kahvittelun jälkeen valokuvaajaSakari Viika kertoo isovanhempiensaImpi ja Karl Adolf Wiikan perheestä

pyhäjärveläisen kulttuuriperinnön välittäjinä.

Perinteiset arpajaiset, joita varten vastaanotetaanlahjoituksina pieniä voittoja.

Tervetuloa niin seuran jäsenetkuin muutkin pyhäjärveläiset ystävineen!

VPL. PYHÄJÄRVI-SEURA RY

Vpl. Pyhäjärvi-tuotteita edullisestilahjaksi ja omaan käyttöönHanki vaakunapaita, jota saatavana väreissä valkoi-nen, helmenharmaa ja musta. Edullisesti esim.lahjaksi ja asuksesi tuleville kotiseutumatkoille, vaik-ka koko ryhmälle, juuristamme kertova Vpl. Pyhä-järven vaakunapaita. Aidon värisellä Vpl. Pyhäjär-ven vaakunan kuvalla ja tekstillä PYHÄJÄRVI VPLvarustettua erittäin hyvälaatuista T-paitaa löytyyvalkoisissa ja mustissa sekä V- että pyöreällä kaula-aukolla, helmenharmaissa vain pyöreällä. Koot S,M, L, XL, XXL ja XXXL. Koot S, M, L, XL hinta15 €/kpl ja koot XXL ja XXXL 20 e/kpl.Dokumenttielokuva Muistojen järvi vuosilta1939-44 Pyhäjärvellä, mukana liuskan seloste elo-kuvasta, DVD:n hinta 20 e/kpl.Seuran 50-vuotishistoriikki (2007) tarjoushin-taan 10 eur/kpl.Postitettaessa lähetyksiin lisätään postituskulut, mut-ta myös tuotteiden noutamisesta Karjalatalolta voittesopia. Tilaukset Kaarina Pärssinen 040-519 3036,e-mail kaarinaparssinen@gmail.com ja Kaisa-LiisaKorhonen 050-590 5433, e-mailkaisaliisa.korhonen@kolumbus.fi. Vpl. Pyhäjärvi-seura ry.

Sukua kirjailija Armas Äikiälle?

Apurahat2013 haettavina