Kokemuksia tiedolla johtamisesta

Oulun kaupungissa

Sosiaalihuollon digiseminaari 8.2.2019

Suvi Nuutinen, vs. kehittämis- ja laatupäällikkö

Hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki

Toiminnan ja talouden tarkastelu eri

ulottuvuuksien kautta

• Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä korostuu tulevaisuudessa toiminnan ja

talouden tarkastelun mahdollisuus eri ulottuvuuksien kuten väestötiedon,

aluetiedon, elämänkaaren sekä palvelutarpeen vaativuuden kautta.

• Yhteinen laadukas ja myös kattava tieto ja sen yhteinen tulkinta on keskiössä, kun

suunnitellaan joustavia ja asiakaslähtöisiä palveluita.

• Asukkaille järjestettäviä palveluita tulee kyetä tarkastelemaan organisaatiomallista

tai -rakenteesta riippumattomalla tavalla ja siten kyetä myös ennustamaan sekä

palvelutarvetta että oletettavaa kustannuskehitystä sekä asettamaan tavoitteita ja

seuraamaan niiden toteutumista, kuten perus- ja erityistason integraation

toteutumista.

• Yhteisten tavoitteiden asettamiseksi on olennaista saada ajantasaista tietoa

esimerkiksi koko lapsiperheiden tai ikäihmisten palvelukokonaisuuteen

kohdennettavien resurssien vaikuttavuudesta huomioiden peruskuntien,

maakunnan ja muiden toimijoiden yhteiset panostukset.

Organisaatioriippumaton palvelukokonaisuusmalli

PALVELUKOKONAISUUSAvosairaanhoito

Avoterveydenhoito

Ikäihmisten sosiaalipalvelut

Kehitysvammaisten palvelut

Kuntoutus

Lastensuojelu

Maahanmuuttajapalvelut

Mielenterveyspalvelut

Perheiden tukipalvelut

Perheoikeudelliset palvelut

Perusterveydenhuollon sairaalahoito

Päihdepalvelut

Somaattinen erikoissairaanhoito

Sosiaalihuollon palvelut

Suun terveydenhuolto

Vammaisten palvelut

Organisaatioriippumattoman mallin avulla voidaan arvioida mm. hoidon porrastuksen toteutumista,asiakkuuksia sekä niiden kustannusten kehitystä, hoito- ja palveluketjujen toimivuutta ja painopisteensiirtymistä strategian mukaisesti raskaista palveluista kohti ennaltaehkäiseviä, kevyempiä, varhaisentuen palveluja.

ASUINALUE-NÄKÖKULMA

PALVELUKOKONAISUUS

TOIMINTO

Ikäihmisten sosiaalipalvelut

Ateriat

Kuljetuspalvelut

Kuntouttava päivätoiminta

Kotihoito

Ikäihmisten asumispalvelut

Laitoshoito

Mielenterveys-palvelut

Mielenterveysavopalvelut (SHL)

Mielenterveysavohoito

Mielenterveysasumispalvelut

Psykiatrinen avoesh

Psykiatrinen laitoshoito

OMA TOIMINTA, AVUSTUKSET,

OSTOAPALVELU

AVO-, ASUMIS- JA LAITOSPALVELUT

”PALVELUTASOT/ LIIKENNEVALO-

MALLI”

KUSTANNUS-PAIKKA =

TOIMINNAN JA TALOUDEN

YHDISTELYAVAIN

Mallin toteutus bottom-up -periaatteella

0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0

Avosairaanhoito

Ikäihmisten sosiaalipalvelut

Lääkinnällinen kuntoutus

Mielenterveyspalvelut

Pth:n sairaalahoito

Päihdepalvelut

Somaattinen esh

Sosiaalihuollon palvelut

Suun terveydenhuolto

Vammaisten palvelut

71,4

100,0

14,3

4,3

42,9

2,9

28,6

2,9

14,3

4,3

Omaishoidontuen piirissä olevilla asiakkailla on usein monen eri palvelun käyttöä samanaikaisesti

omaishoidontuen kanssa. Näiden palveluiden käytöstä muodostuu asiakaskohtaiset sote-

palvelujen käytön kokonaiskustannukset.

*ASIAKASMÄÄRÄT EIVÄT OLE

TODELLISIA

Tietojen yhdistämisen mahdollisuudet – Kuvitteellinen esimerkki

omaishoidontuen piirissä olleiden asiakkaiden* (n= 700) eri palveluiden

käytöstä vuoden aikana, %-osuus kaikista asiakkaista

Kustannukset jaetaan kutakin palvelua käyttäneille asiakkaille esim. käyntimäärän, hoitopäivien tai tuntien mukaan.

Tietojen yhdistämisen mahdollisuudet - Kuvitteellinen

esimerkki päivystyksen käytöstä ja jatkohoidosta

• Yhteispäivystyksessä kävi vuoden aikana 4 000* asiakasta, käyntejä heillä oli yht. 5 100*.

• 19,3 % käynneistä (n=800) johti jatkohoitoon joko perusterveydenhuollon sairaalahoidossa (n=

500) tai somaattisessa erikoissairaanhoidossa (n= 300), suurin osa asiakkaista kotiutui.

• Tarkastelua voidaan syventää tarkastelemalla esim.:

• jatkohoitoa erikoisaloittain, yksiköittäin

• hoitojakson kestoa

• diagnooseja hoitojakson päättyessä

• asiakkaan asuinaluetta (hvk-alue)

3550

500

100

0 1000 2000 3000 4000

Koti

Asumispalvelu

Laitoshoito

Mistä asiakas tuli päivystykseen (käynnit, n= 5100)

2900

400

500

300

50

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500

Koti

Asumispalvelu

Pth:n sairaalahoito

Somaattinen esh

Laitoshoito

Mihin asiakas meni päivystyksestä (käynnit, n= 5100)

*ASIAKAS- JA KÄYNTIMÄÄRÄT

EIVÄT OLE TODELLISIA

Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet alueittain lasten ja

nuorten palveluiden kehittämisen näkökulmasta

Yhteiset strategiset tavoitteet (valtuusto): • Alueen lasten, nuorten ja

perheiden hyvinvointi lisääntyy

• Syrjäytyneiden nuorten osuus vähenee

• Lasten ja nuorten osallisuus vahvistuu

• Sosioekonomiset erot sekä hyvinvointierot kaventuvat

• Alueilla omat erityispiirteet -> yhteinen tieto johtamisnäyn taustalla

• Alueellista toimintaa ja sen kehittämistä johtavat alueen sivistys- ja

kulttuuripalveluiden aluepäälliköt ja hyvinvointipalveluiden palvelupäälliköt.

Sivistys- ja kulttuuripalveluiden ja hyvinvointipalveluiden yhteinen

johtoryhmä ohjaa kokonaisuutta.

Lapset ja nuoret, yhteisiä tavoitteita

tukeva mittaristo

Kustannukset € Kustannukset € Kustannukset €

Tavoitteena lasten ja nuorten

hyvinvoinnin lisääntyminen

- mittareita:mm.

lastensuojelupalvelujen tarve ja

kustannukset, kokonais-

kustannuksetKokemuksellinen

hyvinvointi

Elina Välikangas

9.6.2017

Hyve vihreä3 %

Hyve keltainen6 %

Hyve punainen

7 %Esh keltainen

3 %

Esh punainen4 %

Siku vihreä70 %

Siku keltainen7 %

Siku punainen

0,2 %

Oulun lasten ja nuorten toimintamenot 2016

Toimintamenot yhteensä 481,2 M€10 669 €/alle 18-vuotias

21.9.2017 Sanna Suistio

Väestötason seuranta ja

lapsibudjetointi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminenvrt. tulevaisuudessamaakunta vs. kunta

KIITOS!