-19.1.20171

Maakunta- ja sote-uudistus ja kunnatHallituksen esitysluonnokset sote-ja maakuntauudistuksesta sekä valinnanvapaudesta

Miten uudistus etenee ja mikä muuttuu?

Tammikuu 2017

19.1.2017 2

Maakunta-sote prosessin pääaikataulu

Maakunta-ja sote-järjestämis-uudistus- HE eduskunnalletoto 23.2.2017

HE valinnan-vapauslaiksi eduskunnalleto 27.4.2017

Maakunnille siirrettäviä tehtäviä koskevien lakien muutos HE -luonnos lausunnoille 4/2017

Hyväksytään eduskunnassa 22.6.2017:- Maakunta- ja sote-järjestämis-uudistus- Valinnan-vapauslaki- Sote-tuottajalaki- Maakuntien rahoituslaki

HE valinnan-vapauslaiksi lausunto-kierrokselle 2/.2017

2017

3 / 20172 / 20171 / 2017 4 / 2017 7 / 2017

Väliaikais-hallinto alkaa valmistella toiminnan käynnis-tämistä1.7.2017 alkaen

6 / 2017

- HE Maakunnille siirrettäviä tehtäviä koskevien lakien muutoksiksi eduskunnalle

9 / 2017

Maakuntien rahoituslain täydennys 4/2017

Maakuntien rahoituslain täydennys lausunnoille2/2017

19.1.2017 3

Ensimmäiset maakunta-vaalit presidentin-vaalien yhteydessä1 / 2018

Sosiaali- ja terveyden-huollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille 1.1.2019

2018 2019

Valinnan-vapauteen ja monikanava-rahoitukseenliittyvät lait voimaan 1.1.2019. Mahdollinen siirtymäaika.

1 / 2018 12 / 2018 1 / 2019

-

Monipuolinen

palvelurakenne ja

ammattitaitoinen

henkilöstö asukkaan

hyvinvoinnin

tukena

Palvelut

sovitetaan

asukkaiden

tarpeen

mukaisiksi

kokonaisuuksiksi

Maakunta 2023 -visio

Palvelut tarjotaan

fiksusti ja rahat

riittävät

Asukkaat

vaikuttavat ja

valitsevatAsukkaille sujuvia palveluja

yhdenvertaisesti järkevin

kustannuksin ja vaikuttava

julkinen hallinto

-

Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä

5

KUNNAT Paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä.

• Osaaminen ja sivistys• Terveys ja hyvinvointi• Liikunta ja kulttuuri• Nuorisotoimi• Paikallinen elinkeinopolitiikka• Maankäyttö ja rakentaminen

MAAKUNNAT• Sosiaali- ja terveydenhuolto

• hyvinvoinnin ja terveyden sekä turvallisuudenedistämisen as.tuntija

• Pelastustoimi• Ympäristöterveydenhuolto• Aluekehittäminen• Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus

• Työ- ja elinkeinopalvelut

• Liikennejärjestelmäsuunnitteluja joukkoliikenteen alueellinensuunnittelu

• Maaseudun kehittäminenja lomituspalvelut

VALTIO • Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys• Perusoikeuksien turvaaminenja arviointi

• Turvallisuustehtävät• Valtakunnalliset ja kv-tehtävät• Yleinen edunvalvonta

-

Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot

19.1.20176

Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen

- kansanterveys- ja sosiaalityö, ennaltaehkäisy

- perustason palveluiden vahvistaminen

- vahvemmat järjestäjät ja tuotantoyksiköt: osaamisen vahvistaminen

- tarvepainotettuun kapitaatioon pohjautuva rahoitus: vaikuttavuuskannustimet

Kustannustenhallinta- maakuntien rahoituslain mukainen rahoitusmalli ja kustannusjarru: 2,8 mrd €

- tunnistetut säästöpotentiaalit nykyisen lainsäädännön ja parhaiden käytäntöjen ja vaikuttavimpien hoito/palvelukäytäntöjen mukaan noin 3 mrd €

- oikea-aikainen hoito, hoidon porrastus, digitaaliset ratkaisut, palveluintegraatio

-

Uuden soten pilarit1. Vahva järjestäjä

• 18 maakuntaa

2. Palveluintegraatio• Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi• oikea hoito ja palvelu sekä sen edellyttää osaaminen oikeaan aikaan• sujuva hoito- ja palveluketju väestön ja asiakkaiden tarpeen mukaan

3. Valinnanvapaus• tuki asiakaslähtöisyydelle ja itsemääräämisoikeudelle ja kilpailun hyödyntämiselle

4. Kustannusten kasvun jarruttaminen 3 mrd eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä• oikea-aikainen palvelu• parhaiden käytäntöjen ja vaikuttavimpien palvelu- ja hoitomuotojen käyttöönotto

5. Digitalisointi• Arki on digitalisoitu• Tieto kulkee ja tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia• Tiedolla johdetaan

19.1.20177

-19.1.20178

Maakuntien tehtävät ja sote-rakenne1.1.2019

(1/6)

-

-19.1.20179

• Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos ja sen yhtiöt.

• Liikelaitoksen viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa.

• Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat palveluja myös silloin kun niitä ei ole markkinaehtoisesti saatavilla.

• Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviäkilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan suoran valinnan piirissä.

Tärkeimmät ehdotukset

(3/4)

-19.1.201710

• Valtion ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa vahvistetaan.

• Kunnat eivät enää järjestä, tuota tai rahoita sosiaali- ja terveyspalveluja.

• Kuntien tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä.

• Maakunta antaa asiantuntijatukea kunnille hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistehtävään.

• yhteistyö ja yhteisiä prosesseja

Tärkeimmät ehdotukset

(3/4)

-19.1.201711

• Maakunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto

• Maakuntalaissa säädetään: • maakunnan tehtävistä • hallintorakenteesta • johtamisesta • taloudenhoidosta • päätöksenteosta

• Maakuntalain tarkoituksena on luoda edellytykset alueelliselle itsehallinnolle ja asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksille.

Maakuntalaki (1/2)

18uuden

maakunnan palvelu-toiminta

käynnistyy 1.1.2019

§

-

Maakunnan päätöksenteko, toimintaja asukkaiden osallistuminen

VALTUUSTOMaakuntastrategia

Toiminnan, hallinnon jatalouden käytännön johtaminen

HALLITUS

MAAKUNTAJOHTAJA

MAAKUNTAKONSERNI

Järjestäjänja tuottajan erottaminen

Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet

• Suorat vaalit• Aloiteoikeus• Neuvoa-antava kansanäänestys• Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet• Nuorisovaltuusto,

vanhus- ja vammaisneuvostot• Kielivähemmistön vaikuttamistoimielin

Valtakunnalliset palvelukeskukset (3): ICT, Talous ja henkilöstö, Toimitilat ja kiinteistöt

59–99 jäsentä

MAAKUNNAN MUUT TOIMIELIMET

Liike-laitos

Yhtiöitetty toiminta

-19.1.201713

Osallistuminen ja demokratia• Maakunnan ylin päätösvalta on maakuntavaltuustolla

• uudeksi vaaliviranomaiseksi perustetaan maakuntavaalilautakunnat• vaalirahoituksen raja on sama kuin eduskuntavaaleissa• toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa maakuntahallitus

• Maakuntavaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa (vuodesta 2021 lukien). Ensimmäiset maakuntavaalit kuitenkin presidentinvaalin yhteydessä 28.1.2018.• maakunta on vaaleissa yhtenä vaalipiirinä• valtuutettuja maakuntavaltuuston päättämä määrä, pienimmissä maakunnissa

kuitenkin vähintään 59 ja suurimmissa vähintään 99• maakunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä oikeus osallistua ja vaikuttaa

maakunnan toimintaan (mm. aloiteoikeus, kansanäänestysaloite, vaikuttamistoimielimet)

• maakunnalle kuuluvasta asiasta voidaan järjestää koko maakunnan alueella neuvoa-antava kansanäänestys

• valtuusto hyväksyy maakuntastrategian ohjaamaan toimintaa

-19.1.201714

• Siirtyminen toteutetaan liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä.

• Siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät.

• Siirtyvistä työntekijöistä suurin osa on sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstöä.

Henkilöstöjärjestelyt

(2/3)

-19.1.201715

• Maakuntien henkilöstöä koskeva sääntely kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön soveltamisalaa laajentamalla.

• Maakunnat siirtyvät Kevan jäsenyhteisöksi.

• Maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestäminen:

• KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana (Kunta- ja maakuntatyönantajat KT)

• Maakunnilla on niiden henkilöstömäärää ja taloudellista painoarvoa vastaava asema uudessa työnantajajärjestössä

Henkilöstöjärjestelyt

(3/3)

-

Omaisuusjärjestelyt

• Maakunnan tehtävissään tarvitsema omaisuus turvataan maakunnan käyttöön osin omaisuuden siirrolla ja osin vuokraamalla.

• Lakisääteisten kuntayhtymien varat ja velvoitteet sekä kuntien sote-toimintaan liittyvä irtain omaisuus siirtyy maakunnille vastikkeetta (ns. suppea jakautumismalli).

• veronmaksaja maksaa omaisuudesta vain kerran -periaate!

• Maakunta ja kuntayhtymän jäsenkunnat voivat sopia, että kuntayhtymän omistamaa maa-omaisuutta jää jäsenkuntien omistukseen. Maakunnalle siirtyy kuitenkin aina sellainen kuntayhtymän omistama maa-omaisuus, joka sitoutuu maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvan toiminnan rakennuskantaan.

19.1.201716

(1/3)

-

Omaisuusjärjestelyt

• Kuntien rakennukset eivät siirry, vaan siirtymäkauden ajaksi maakunnat vuokraavat toimitilat yhteisen vuokrasopimuspohjan mukaisesti.

• Omaisuusjärjestelyt toteutetaan siten, ettei niillä ole tulosvaikutusta kunnissa.

• Siirtymäkauden jälkeen kunnille voidaan myöntää harkinnanvaraista avustusta mahdollisesti tyhjilleen jäävien kiinteistöjen tuottamien kuntatalousongelmien perusteella.

• Lisäksi kuntia tuetaan kiinteistökehityksessä ja markkinoinnissa.

19.1.201717

(2/3)

-

Maakuntien rahoitus

19.1.201718

(1/2)

10%

87% Ikärakenne ja tarve

• Valtion yleis-katteellinen rahoitus

• Asiakas- ja käyttömaksut

• Lyhytaikainen lainanotto

Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään.

Valtionrahoituksen määräytyminen

89%Tarveperusteinenrahoitus

85,687 % ikärakenne japalvelutarve

1,500 % asukastiheys1,400 % vieraskielisyys0,300 % kaksikielisyys0,113 % saaristoisuus

10%Asukasluku-perusteinen rahoitus 1%

Hyte-rahoitus

-

Verotus

19.1.201719

(1/2)

• Kuntien tuloja on tarkoitus alentaa kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaavasti.

• Kunnallisveron tuottoa ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan. Vastaavasti valtion verotusta kiristetään.

• Tämän hetken arvion mukaan kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,5 prosenttiyksiköllä.

• Laskelmat päivitetään ennen hallituksen esityksen antamista helmikuussa 2017.

• Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävin tulonlähde kunnille.

• Uudistus toteutetaan siten, että sillä on mahdollisimman vähän vaikutuksia verovelvollisten kokonaisverotuksen tasoon.

• Kunnat päättävät itsenäisesti tuloveroprosenttinsa jatkossakin.

-

Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat

19.1.201720

• Uudistuksen voimaantuloon ajoittuvia vaikutuksia kohtuullistetaan järjestelmämuutoksen tasauksella > turvaa laskennallisesti ja suhteellisesti kunnan talouden tasapainotilan uudistusta edeltävälle tasolle.

• Uuteen rahoitusmalliin siirrytään asteittain, +/-25 euroa asukasta kohti vuodessa.

• Muutos kuitenkin rajoitetaan +/- 100 euroon per asukas 4 vuoden siirtymäajan kuluessa.

(2/3)

-

Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat

19.1.201721

• Esitysluonnos sisältää laskentaperiaatteet sekä alustavat kuntakohtaiset laskelmat uudistusten vaikutuksista kuntatalouteen (VM)

• Laskelmat päivittyvät jatkossa, nyt käytetty vuodelle 2016 tehtyä arviota

• Voimaantulon (2019) yhteydessä laskelmat perustuvat osittain arviotietoihin

• Kuntien oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi rahoitusmallin edellyttämä kustannusten ja tulojen siirto sekä niihin liittyvät tasauselementit määritetään toteutuneen tilanteen mukaiseksi vuodesta 2020 lähtien.

• Nämä laskelmat tehdään vuoden 2018 tasolla vuosien 2017–2018 toteutuneiden keskimääräisten kustannustietojen perusteella

(3/3)

-19.1.201722

• Väestön ikääntymisestä ja sairastavuudesta johtuvat kuntatalouden paineet pienenevät olennaisesti• Talouden ennakoitavuus ja pitkäjänteinen suunnittelu helpottuvat

• Kestävyysvajeen ratkaisupaineet siirtyvät soten osalta maakunnille

• Yksittäisen kunnan asemaa uudistuksen jälkeen ei voi hallituksen esityksen laadinta-vaiheessa arvioida täysin yksiselitteisesti• Toimintaympäristö muuttuu uudistuksesta huolimatta

• Valtionosuusuudistusta ja sen vaikutusarvioita ei ole aiemmin tehty näin kauan ennen uudistuksen voimaantuloa

Kunnan talous voimaantulon jälkeen

€

-

• Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen.

• Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta asiakaslähtöisesti

• Maakunta varmistaa, että eri tuottajien palvelut toimivat yhteen

• Kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palveluntuottajille

• Maakunta varmistaa, että tieto kulkee sujuvasti toimijoiden välillä.

• Suoran valinnan palveluntuottaja vastaa oman asiakkaansa palvelujen kokonaisuudesta.

19.1.201723

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio

-21.12.2016 Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta 21.12.201624

Erilaiset toimintamallit, erilaiset elämäntilanteet

Väestön terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen (koko väestö):

• Laaja-alainen yhteistyö sidosryhmien välillä• Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen,

ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen• Tietoisuuden kasvattaminen terveyteen ja

hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista • Sähköiset omahoidon palvelut,

puhelinpalvelut sekä palvelupisteistä saatava tieto, neuvonta, ohjaus

Satunnainen hoidon tai palvelun tarve (n. 60% väestöstä):

• Palvelut sote-keskuksesta ja suunhoidon yk-siköstä, tarvittaessa maksuseteleiden käyttö

• Sähköiset palvelut, asiakkaan tekemät omahoidon arviot, puhelinneuvonta

• Nopea tarpeen arviointi ja palveluihin pääsy• Yhteistyö tarvittaessa maakunnan

liikelaitoksen toimipisteiden kanssa, mutta ei laajempaa integraatiotarvetta

Laajempi hoidon tai palvelun tarve (n. 30% väestöstä):

• Palvelut sote-keskuksesta, suunhoidon yksiköstä ja maakunnan liikelaitokselta asiakassuunnitelman mukaisesti

• Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut• Tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen

myöntämät asiakassetelit / henkilökohtainen budjetti

• Maakunta voi päättää sote-keskukselle tai suunhoidon yksikölle kansallista palvelu-valikkoa laajemman oikeuden tuottaa palveluja

Korkea hoidon tai palvelun tarve (n. 10% väestöstä):

• Suuri, yksilöllinen integraatiotarve, eheät hoito- ja palveluketjut, moniammatillinen yhteistyö, jatkuvuus

• Maakunnan liikelaitos vastaavaa tarpeen arvioinnista, laaja-alaisesta asiakassuunnitelmasta sekä sen toteutumisesta käytännössä

• Suuret yksikkökustannukset, vähän asiakkaita

• Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sote-keskuksen tai hammashoitolan kanssa

-

Asiakas voi valita nykyistä yksilöllisemmin

• Asiakas voi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön näissä palveluissa:

• sosiaali- ja terveyskeskus

• suunhoidon yksikkö (hammashoitola)

• muut maakunnan päättämät sote-palvelut.

• Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta.

• Sote-keskus ja suunhoidon yksikkö voivat myöntää maksusetelin yksittäisten palvelujen hankkimiseen muilta tuottajilta.

• Palveluntuottajan pitää olla rekisteröitynyt, täyttää maakunnan vaatimukset ja tehdä sopimus maakunnan kanssa.

21.12.201625

Asiakas saa tukea valintoihin

verkkopalvelusta, neuvontapuhelimesta

ja palveluohjaajilta. Jos hän ei halua itse valita,

maakunta osoittaa sopivan palvelun.

-19.1.201726

Sote-keskus, suunhoidon yksikkö, maksuseteli

-Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta

-Hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut

- Jatkossa myös muita sosiaali- ja terveyspalveluja

-Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta

-Tarvittaessa asiakas voi saada maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta

Maakunnan omat palvelut

- Ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joita sote-keskus ei tarjoa: esimerkiksi sosiaalipalvelut, päivystys ja erikoissairaanhoito

- Asiakas voi valita julkisen palvelun toimipisteen koko maan alueelta

-Erikoissairaanhoidossa julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa

Asiakasseteli

-Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen

-Maakunta päättää palvelut, asiakas valitsee rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta

-Maakunta vastaa kustannuksista ja asiakas maksaa asiakasmaksun, joka on kaikille tuottajille sama

Henkilökohtainen budjetti

-Henkilökohtaisen budjetin avulla esimerkiksi vanhus- tai vammaispalveluiden asiakas voi vaikuttaa palvelun tai muun tuen sisältöön ja valita palvelun tuottajan

-Asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten henkilökohtainen avustaja tai kuljetuspalvelut

Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin

Asiakas valitsee suoraan sote-keskuksen ja

suunhoidon yksikön ja sitoutuu valintoihin

vuodeksi.

Jos asiakas tarvitsee muita palveluja, ne saa

maakunnan liikelaitoksen palveluista.

-

Palvelujen tuottaminen

• Maakunnan palvelustrategia: mitä palveluja asukkaille tarjotaan ja miten sovitetaan yhteen valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut.

• Myös palveluntuottajan on varmistettava, että palvelukokonaisuudet toteutuvat ja palveluketjut toimivat sovitusti.

• Maakunnan palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi.

• Uusi laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta (ns. palveluntuottajalaki) säätelee maakunnan tuottamia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja.• Lailla halutaan varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus

sekä laadultaan hyvät palvelut. Lisäksi halutaan vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa.

19.1.201727

-19.1.201728

Maakuntakonserni sote-tehtävissä

Maakuntavaltuusto

Maakuntahallitus---------------------Maakuntajohtaja

Maakunnan sote-lautakunta

Sote-järjestämisjohtajaviranhaltijaorganisaatio

Maakunnan konserni-yhtiöt (muu kuin sote-

tuotanto)

Ostopalvelu-hankinnat omaan

tuotantoon

Maakunnan liikelaitos- Hallitus ja johtaja

Valtuusto päättää:tavoitteet,

hallintosääntö, investointi-

suunnitelma, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus

yms. lakisääteiset asiat

Maakunnan oman sote-tuotannon

yhtiöt

Konserni-ohjaus

Valtuuston tehtäviin kuuluva päätöksenteko mm. • hallintosääntö ja palvelutuotantostrategia (sis.

palvelulaitoksen hallintosäännön ja osto-palveluhankintojen linjaukset)

• soten yhteistyösopimuksen hyväksyminen ja sen valmisteluun osallistuminen ja niistä maakunnan alueelle johdettavat linjaukset

Maakuntahallitus:Konserniohjaus (maakunnan yhtiöt ja liikelaitos)

MaakuntajohtajaMaakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto

Soten järjestämisestä vastaava toimielin:• Valtuuston hallintosäännössä määrittelemissä rajoissa

järjestämisvastuuta ja tuottamista koskevat päätökset ja yleiset toimintalinjat

• Sote-johtaja: järjestämisen operatiivinen johto

Palvelulaitoksen hallitus ja johtaja:• oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen johto

ja oman tuotantotoiminnan järjestäminen• ostopalvelujen hankinta maakunnan linjaamissa

rajoissa maakunnan omaan tuotantoon• ammattilaisista koostuva hallitus ja johtaja

(ei luottamushenkilöitä)

Järjestäjän ohjaus ja valvonta

-19.1.201729

Maakunnan on otettava asukkaiden näkemykset huomioon, kun maakunta valmistelee

• palvelulupausta.

• maakuntien yhteistyösopimusta.

• yhteistyöalueen ehdotusta sosiaali- ja terveysministeriölle valtakunnallisista tavoitteista.

(1/2)Asiakas- ja asukasosallisuus

-19.1.201730

• Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja.

• Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita ylläpitämään itsetoimintakykyään ja terveyttään.

• ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti.

DigitalisaatioPalveluja uusilla tavoilla

-

Uudistuksen onnistumisen avaintekijät

• Sitoutuneisuus ja keskinäinenluottamus kaikkien toimijoiden välillä

• Yhteistyö asukkaiden, päättäjien ja henkilöstön välillä

• Omaehtoisuus ja oman maakunnan erityispiirteiden huomiointi

• Digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen ja hyvä johtaminen

• Rohkea ote tulevaisuuteen

19.1.201731

Maakuntavoi olla

suuri tai pieni. Ovathan

valtiotkin.

-19.1.201732

Kiitos!

alueuudistus.fi

SOSAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ ● VALTIOVARAINMINISTERIÖ