6 Monipuolista avokuntoutusta 10 Kävelyrobotista iso apu kuntoutuksessa 14 Anja Timlin ja toivon näkökulma

MIKA LINTILÄ“Kitinkannus tarjoaa alueellepaljon osaamista”

s. 8

RAIMO ALANEN SAI NAPPI-STARTINs. 4

VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA JA HYVÄÄ HOITOA 1/2017

SISÄLTÖKITINKANNUS LIIKUTTAA KAIKKIA

PÄÄKIRJOITUS

Pääkirjoitus 2

Oikea-aikaisuus tärkeää kuntoutuksessa 3

Lonkkaleikkauksesta Kitinkannukseen 4

Monipuolista avokuntoutusta 6

“Näille palveluille riittää tarvetta” 8

Työharjoittelussa Kitinkannuksessa 9

Robottikävelyn edelläkävijä 10

Hoitoa ympäri vuorokauden 12

Lukijakisa 13

Kuntoutusta asiakkaan tarpeisiin 14

Kitinkannus on myös lounaspaikka 16

Infarktin jälkeen 18

Sairastuminen tai liikuntakyvyn heikkene-minen rajoittaa elämää ja muuttaa elämän vähitellen monimutkaisemmaksi. Asiat, jotka olivat aikaisemmin helppoja, muuttuvat vaikeiksi, joskus peräti mahdottomiksi. Myös omaisten huoli läheisistä kasvaa. Apua kotiin tarvitaan näissä tilanteissa paljon tai asuminen ympärivuorokautisessa hoidossa jää ainoaksi vaihtoehdoksi. Kuntoutus tarjoaa avun näihin ongelmiin. Oikea-aikainen laitos-kuntoutus nostaa hyvinkin nopeasti toimin-takyvyn parhaimmillaan sille tasolle, mihin se on mahdollista palauttaa. Ennaltaehkäisevä avo- tai laitoskuntoutus puolestaan vaikuttaa vahvasti toimintakyvyn säilymiseen.

Aalto-yliopiston tutkimuksessa ”Ikääntyvä väestö ja toimintakyvyn ylläpito” professori Erkki Vauramo arvioi laitoshoitokuluissa säästettävän miljoonia euroja, kun ihmiset vain saataisiin liikkumaan ja kuntoutus osaksi normaalia elämää, arjessa selviämistä ja toimintakyvyn ylläpitoa.

Vaasan Yliopiston Levón-instituutti teki vaikuttavuustutkimuksen Kitinkannuksen vaativasta laitoskuntoutuksesta vuonna 2016. Tulos oli erittäin hyvä. 80 % vaativan laitoskuntoutuksen asiakkaista kuntoutui kotikuntoisiksi. Kaikki asiakkaat kokivat myönteisiä vaikutuksia toimintakykyynsä

sekä parantunutta elämänlaatua. Tutkimuk-sen tärkein viesti on, että kuntoutuksen oi-kea-aikaisuus takaa parhaan lopputuloksen. Tehostettu yksilöllinen kuntoutusohjelma 1-3 kuukauden kuluttua sairauden toteamisesta palauttaa toimintakykyä parhaiten. Kuntou-tuksen jälkeen kotiin palataan aikaisemmin ja siellä asutaan pidempään, viettäen laaduk-kaampaa elämää.

AMMATTITAITOINEN HENKILÖSTÖ,MONIPUOLINEN LAITEKANTAKitinkannuksen osaava henkilöstö on koulutettu etenkin aivoverenkiertohäiriö- ja selkäydinvammapotilaiden kuntouttamiseen. Suomen kärkitason laitekanta ja osaaminen kattavat sekä ylä- että alaraajakuntoutuksen. Suomen ensimmäinen Lokomat-kävelyrobotti on auttanut jo monia palauttamaan kadon-neen kävelykyvyn. Nyt Lokomat-kävelyrobottia on mahdollista hyödyntää myös lasten kuntou-tuksessa lapsille suunniteltujen ortoosien eli tukisidosten ansiosta.

Kitinkannuksessa liikunta- ja toiminta-kykyä on kartoitettu jo vuosia. Lähes kaikille kuntoutusasiakkaille on tehty Toimiva-testi kuntoutusjakson aikana. Toimiva-testin avulla mitataan fyysisen toimintakyvyn eri osa-aluei-ta, jolloin harjoittelujakson tuloksia voidaan

seurata ja arvioida. Kitinkannuksen pitkäjän-teinen työ veteraaniväestön ja nyttemmin uuden asiakaskunnan kuntouttamiseksi näkyy alueemme ikäihmisten toimintakyvyn ja omatoimisuuden säilymisessä.

Itsenäinen Suomi viettää 100-vuotisjuhla-vuotta. Kovalla hinnalla hankittu itsenäisyys ei ole meille Kitinkannuksessa itsestäänselvyys. Kunnia-asiamme on ollut kuntouttaa ja hoi-taa sotiemme veteraaneja jo 26 vuoden ajan. Sodan vaikeat fyysiset ja psyykkiset vammat, amputaatiot ja moninaiset vaivat ovat kulke-neet mukana sotainvalidien ja -veteraanien ikääntyessä. Näin hankitun ainutlaatuisen ammattitaidon perintö siirtyy jatkossa Kitin-kannuksen henkilökunnan käsistä kaikkien Suomen kansalaisten käyttöön.

Nyt, kun Kitinkannus on suuren muutok-sen edessä, on Kitinkannuksella erityinen mahdollisuus tarjota Keski-Pohjanmaan alueella vaativaa tehostettua laitoskuntou-tusta sekä avokuntoutusta jokaiselle sitä tarvitsevalle.

KATRI-HELENA SYRI Toimitusjohtaja

Lapset liikkuvat luonnostaan aktiivisesti. Ihminenhän on luotu liikkumaan. Ikääntyessä liikkuminen kuitenkin vääjäämättä ja usein huomaamatta vähenee, mutta itse liikunnan tarve sen sijaan ei.

KITINKANNUKSEN ASIAKASLEHTI 2017

JULKAISIJA: Kitinkannus ry

PÄÄTOIMITTAJA: Katri-Helena Syri

TUOTTAJA: T:mi CommJob / Jorma Uusitalo

KUVAT: Jäljen Jättiläinen / Jaakko Mylly, Jorma Uusitalo

KANNEN KUVA: Huippuaiturina tutuksi tullut Raimo Alanen sai lonkkaleikkauksen jälkeen nappistartin paluulle työelämään kuntoutusjaksolla Kitinkannuksessa.

ULKOASU JA TAITTO: Oy Fristyle Ab / Terje Tiilikka

PAINOPAIKKA: Lönnberg Print & Promo

PAINOSMÄÄRÄ: 54 500 kpl

AJOITUS RATKAISEE KUNTOUTUKSESSAOikein ajoitettu kuntoutus on kuntoutettavalle varmin tie kotiin hoitojakson jälkeen. Ajoituksen merkitys nousi selkeästi esille Vaasan yliopiston Levón-instituutin selvityk-sessä, joka koski Kitinkannuksen toiminnan vaikuttavuutta.

Tutkimus perustuu aineistoon, joka on koottu asiakkaista, jotka saapuivat Kitinkan-nukseen vaativaan lääkinnälliseen laitoskuntoutukseen vuosien 2006-2015 aikana.

Selkeästi suurimmalla osalla, yli kolmella neljäsosalla, vaativaan laitoskuntou-tukseen tulijoista diagnoosina oli aivovamma, kuten aivoinfarkti, aivoverenvuoto tai trauman seurauksena tullut aivovamma.

Miehiä kuntoutujista oli tarkastellulla ajanjaksolla 62 prosenttia ja naisia 38 prosenttia. Kuntoutujien keski-ikä oli kuntoutusjakson alkaessa 68 vuotta. Nuorin kuntoutuja oli 39-vuotias ja vanhin 92-vuotias.

KOTONA ASUMINEN ON HYVÄ RATKAISU MYÖS TALOUDELLISESTIMitä nopeammin sairastumisen toteamisesta kuntoutuja oli tullut terveyskeskuk-sesta kuntoutusjaksolle, sitä todennäköisemmin hän päätyi kuntoutusjakson jälkeen kotiin. Vastaavasti, mitä kauemmin sairastumisen toteamisesta oli kulunut kuntoutu-jan tultua terveyskeskuksesta kuntoutusjaksolle, sitä todennäköisemmin hän päätyi kuntoutusjakson jälkeen palvelukotiin tai terveyskeskukseen.

- Tulokset tukevat näkemystä kuntoutuksen keskeisestä roolista muun muassa sil-loin, kun puhutaan ihmisten edellytyksistä asua mahdollisimman pitkään kotonaan iästä ja sairauksista riippumatta. Yhteiskunnalle kotona asuminen on taloudellisesti kestävin ratkaisu, sanoo Kitinkannuksen toimitusjohtaja Katri-Helena Syri.

Terveyskeskuksesta kuntoutusjaksolle tulleista noin kaksi kolmasosaa lähti kuntoutusjakson jälkeen kotiin, viidesosa terveyskeskukseen ja loput 12 prosenttia palvelukotiin. Palvelukodista tulleista kolme neljäsosaa palasi palvelukotiin ja neljäs-osa kotiin. Sairaalasta kuntoutusjaksolle tulleista noin kolme neljäsosaa lähti kuntou-tusjakson jälkeen kotiin ja noin neljäsosa palvelukotiin.

Tutkimus toteutettiin viime vuonna Centria-ammattikor-keakoulun, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen sekä Kes-ki-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen Myynnin foorumi-hank-keen puitteissa. Tuloksia hyödynnetään Kitinkannuksen kuntoutustoiminnan kehittämisessä.

Voit tutustua tuloksiin tarkemmin oheisesta QR-koodista.

KUNTOUTUJAN POLKU TERVEYSKESKUKSESTA JA AIKA SAIRASTUMISEN TOTEAMISESTA

KOTIIN PALVELUKOTIIN TERVEYSKESKUKSEENAsiakastietojen lkm:83

AIKA SAIRASTUMISESTA

OSU

US

0–1 kk 1–2 kk 2–3 kk 3–4 kk yli 4 kk

90%

70%

50%

30%

10%

80%

60%

40%

20%

0%

2 | VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA JA HYVÄÄ HOITOA VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA JA HYVÄÄ HOITOA | 3

Raimo Alasen resepti nopealle paluulle työelämään:

”KUNTOUTUKSEEN VOITULLA KUKA TAHANSA”Kitinkannukseen Alanen tuli luettuun leh-destä Kurikan hiihtojätti Juha Miedon hyvistä kokemuksista Kitinkannuksessa saamastaan kuntoutuksesta.

- Oivalsin jutun perusteella, että sinnehän voi mennä kuntoutukseen oma-aloitteisesti kuka tahansa. Ensimmäisestä yhteydenotosta alkaen koin olevani tervetullut taloon, ja tunnelmat olivat oikein mukavat, kun fysiote-rapeutti Riina Huhtanen oli minua vastassa.

Alanen nauraa olleensa todennäköisesti ensimmäinen asiakas, joka toi mukanaan myös kuntoutuksessa tarvittavaa välineistöä. Kyseessä oli Huber MotionLab-motorisoitu tasapainolaite, joka mahdollistaa sekä ylä- ja alavartalon että keskivartalon kokonaisvaltaisen harjoittelun.

Kitinkannuksessa kuntoutus alkoi saman-tien kahdella päivittäisellä harjoituksella.

Harjoituksista toinen tarkoitti käytännössä liikeharjoitteita vuoteella ja toinen kävelyhar-joitusta Eva-telineen kanssa.

- Aluksi henkilökunta luonnollisesti auttoi minua esimerkiksi pukeutumisessa sekä tuomalla aamupalan huoneeseen. Aika pian näihinkin kuitenkin yhdistettiin liikkuminen ja oma aktiivisuus.

Kun kävelymatkat olivat ensimmäisinä päivinä pituudeltaan 20-30 metriä, viidentenä päivänä Alanen käveli ensimmäisen kerran ulkona noin 300 metrin matkan.

- Tuntui mukavalta päästä ulos, mutta kieltämättä nukuin lenkin jälkeen pienet päi-

väunet. Harjoitus oli sen verran haasteellinen. Tämän jälkeen sain kuitenkin luvan ulkoilla yksin. Pidensin kävelymatkan ensin 500 met-riin ja sitten kilometriin.

Kahden viikon kuntoutusjaksoon mahtui lisäksi esimerkiksi vesijumppaa ja painoke-vennettyä kävelyä.

- Riina fysioterapeuttina seurasi tosi tarkasti kaikkea tekemistäni. Hän muun muassa huolehti siitä, että kaikki mahdolliset kompensaatiot karsittiin pois. Oli kyse polvi-, selkä- tai lonkkaleikkauksesta, operaation jäl-keen saattaa tulla erilaisia epätasapainotiloja, kun ihminen pyrkii alitajuisestikin välttämään kipua. Tämä puolestaan voi aiheuttaa uusia pitkävaikutteisia ongelmia.

”KITINKANNUKSESTA LOISTAVAALKU KUNTOUTUMISELLE”Seepra ei pääse eroon raidoistaan eikä entinen kilpaurheilija kilpailuvietistään. Sen sai huoma-ta myös Alasta tämän aktiivivuosina valmenta-nut Antti Lanamäki. Nimittäin Alasen sanoin, pakkohan sitä oli testata, mikä on miehen suorituskyky yhdeksän päivää leikkauksesta.

- Menin Eva-telineen kanssa Kitinkannuk-sen vieressä olevalle urheilukentälle ja asetuin juoksuradan maaliviivalle. Siitä kello käyntiin ja Evan avulla 400 metriä kelloa vastaan niin kovaa kuin pääsin.

Ratakierros täyttyi ajassa 5 minuuttia 45 sekuntia. Kenttämestari ihmetteli vieressä, mikä suorituksesta palautuvaa Alasta niin kovasti huvitti.

- Siinä tilanteessa nauroin, että kauaksi on tultu huippuvuosista. Oikeasti olin tosi ylpeä suorituksestani, koska leikkauksesta oli kulunut vasta vähän aikaa. Hyvillä mielin lähetin Lanamäelle viestin, että ensimmäinen vetoharjoitus on nyt tehty.

Vajaa vuosi leikkauksesta Alanen teki jo täyttä työpäivää, pyöräili ja kävi kuntosalilla.

- Sillä oli valtava merkitys, että heti leikkauksen jälkeen sain kuntoutumiselle loistavan alun Kitinkannuksessa. Kuntoutus oli täydellistä, ja kaksi viikkoa Riinan ja kump-paneiden kanssa olivat ammattimaisin ”leiri”, mikä minulla on koskaan urheilu-urallakaan ollut, Alanen kiittää.

Hän sanoo monen tuttavan silmien avautuneen huomaamaan uudella tavalla Kitinkannuksen tarjoamat mahdollisuudet.

- Olen kertonut kokemuksistani joka kään-teessä. Joillekin on tullut iloisena uutisena, että kuka tahansa voi hakeutua Kitinkannuk-seen kuntoutukseen. Asia on nähty myös niin, että vaikka kuntoutus maksaisikin, meistä jokainen on sen arvoinen, että kuntoutukseen kannattaa mennä. Sekin on minusta tavatto-man hienosti ajateltu, Alanen toteaa.

Urheilua seuraavat muistavat Alasen huip-puaiturina 1970- ja 80-luvuilta. Nykyään hän työskentelee fysioterapeuttina Pietarsaaressa. Lonkat alkoivat oireilla kolmisen vuotta sitten.

- Aluksi ajattelin, että kyse on vain lihaskireydestä, koska en ole ylipainoinen ja olen liikkunut niin hyvin, ettei kulumiakaan pitäisi olla. Viesti olikin aika dramaattinen, kun kuvausten perusteella minulla todettiin kolmannen asteen muutokset molemmissa lonkissa, Alanen muistelee.

Reilu vuosi kuvauksista hän päätyi teko-nivelsairaala Coxaan Tampereelle. Hieman

yllättäen ortopedi kysyi Alaselta, leikataanko molemmat lonkat yhtä aikaa.

- Se oli kova paikka miettiä, mitä tehdä. Or-topedilla oli kuitenkin hyvät perustelut, miksi hän oli valmis leikkaamaan samalla kertaa molemmat lonkat.

Perusteluista ensimmäinen oli Alasen suhteellisen nuori ikä, 64 vuotta, leikkaushet-kellä. Hänellä ei myöskään ollut ylipainoa, ja kilpaurheilijataustan ansiosta fysiikka oli edelleen varsin hyvä.

Alanen leikattiin syyskuussa 2016. Leik-kauksen suorittanutta ortopedia hän kuvaa

erittäin ammattitaitoiseksi. Kuntoutuksen aloittamisessakaan ei aikailtu. Jo neljä tuntia leikkauksesta huoneeseen asteli fysiotera-peutti ilmoittaen, että on aika lähteä ensim-mäiselle lenkille.

- Jalkojen siirtäminen sängyssä sivusuun-nassa oli vaikeaa, mutta kävelin fysioterapeu-tin avustamana huoneessa ehkä 8-9 metriä. Tunne oli mielenkiintoinen, sillä lonkkien ku-lumisesta aiheutuneet kivut olivat hävinneet. Ymmärsin, mitä eräät omatkin asiakkaani tarkoittivat, kun he kertoivat proteesien asen-nuksen jälkeen kipujen jääneen leikkaussaliin.

Raimo Alaselle tehtiin tekonivelleikkaus molempiin lonkkiin samalla kertaa. Jo ennen leikkausta hän oli päättänyt matkustaa sairaalasta suoraan Kitinkannukseen kahden viikon kuntoutusjaksolle. Ratkaisu osoittautui oikeaksi. Alanen kertoo saaneensa Kitinkannuksessa täydellistä kuntoutusta, joka nopeutti merkittävästi paluuta fysioterapeutin ammattiin.

Raimo Alanen harjoitteli Kitinkannuksessa muun muassa Huber MotionLab-motorisoidulla tasapainolaitteella.

Raimo Alanen ja kuntoutuspäällikkö Päivi Kotka kävivät läpi Alasen kuntoutumiseen liittyvää harjoittelua ja sen tuloksia.

LONKKA- LEIKKAUKSEN JÄLKEEN

KUNTOUTUS KITINKANNUKSESSA

4 | VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA JA HYVÄÄ HOITOA VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA JA HYVÄÄ HOITOA | 5

Kelan lisäksi asiakkaita Kitinkannuksen avo-kuntoutukseen lähettävät vakuutusyhtiöt ja alueen terveyskeskukset.

- Meillä on Kelan kanssa sopimus vaikea-vammaisten fysio-, toiminta- ja allasterapiasta.

Myös Lokomat-kävelyrobottiterapiaan on mahdollista päästä avokäynteinä. Kuntoutuk-sen jatkuvuus laitoskuntoutuksen jälkeen on tärkeää, ja avokuntoutus on usein hyvä jatke laitoskuntoutukselle, kuntoutuspäällikkö Päivi Kotka kertoo ja luettelee esimerkkejä Kitinkannuksen avokuntouspalveluista.

KUNTOUTUKSESSA HYÖDYNNETÄÄNUUSINTA TUTKIMUSTIETOAFysioterapiaa Kitinkannus tarjoaa kaiken ikäisille nuorista ikäihmisiin. Fysioterapian menetelminä ovat liikehoidot, sähkökipuhoi-dot sekä lämpö- ja kylmähoidot hierontaa unohtamatta.

- Meillä on tasokas kuntosali voimahar-joitteluun ja ajanmukaiset välineet kävely- ja tasapainoharjoitteluun. Asiakas voi kokeilla erilaisia liikkumisen ja toimintakyvyn apuvä-

lineitä. Apuvälineisiin liittyen teemme myös apuvälinearvioita ja -suosituksia.

Toimintaterapiassa käy sekä työ- että seniori-ikäisiä. Toimintaterapiaan sisältyy toi-mintakyvyn arviointi. Siinä arvioidaan muun muassa henkilön toimintakokonaisuuksien hallintaa ja taitoja, kuten suoriutumista erilaisista arjen tehtävistä sekä ajankäytön hallintaa.

- Yläraajan ja käden toimintaa arvioidaan standardoiduilla testeillä sekä Tyromotionin Pablo-laitteella. Terapeuttiset harjoitteet suunnitellaan aina asiakkaalle yksilöllisesti. Terapeutit ovat erittäin sitoutuneita työhönsä, ja meillä terapia perustuu aina uusimpiin tutkimuksiin, Kotka korostaa.

Hänen mukaansa Kitinkannus on saanut hyviä tuloksia myös kivunhoidossa. Kivunhoi-tomenetelminä käytetään perinteisten lämpö- ja kylmähoitojen lisäksi liikehoitoja, venytte-lyä ja sähkökipuhoitoja. Menetelmä valitaan asiakkaan tarpeen sekä lääkärin ja terapeutin asiantuntijalausuntojen perusteella. Koko

Fysioterapeutti Piia Penttilä ohjaa Ristoa allasterapiassa. - Hyvältä näyttää, fysioterapeutti Piia Vuotila kannustaa seuratessaan Jaakon käden käytön harjoittelua.

kehon rentouttamiseen kannattaa kokeilla Wellsystem Relax- kuivavesihierontaa.

ALLASTERAPIAA YKSILÖ- JA RYHMÄTERAPIANATerapia-allas, monipuolinen allasterapiavä-lineistö ja yksilöllinen ohjaus ovat tärkeä osa Kitinkannuksen vaikuttavan kuntoutuksen kokonaisuutta.

- Lämpötilaltaan 29-30-asteiseen ja 130 senttiä syvään altaaseen kuljetaan joko tukevia portaita pitkin tai allasnosturin avulla. Terapia-altaassa ovat lisäksi porepisteet ja hie-ronta-asemat sekä vastavirtalaite. Allas tarjoaa mainion mahdollisuuden harjoitella liikkumis-ta ja tasapainoa. Lämmin vesi rentouttaa kehoa ja veden noste helpottaa liikkumista, Kotka kertoo.

Kitinkannuksessa allasterapiaa käytetään sekä ryhmä- että yksilöterapiana avo- ja laitos-kuntoutuksessa.

Tasapainon harjoittamisella on suuri mer-kitys varsinkin senioreille. Tasapainoa harjoi-

tellaan yksilöharjoitteina ja ryhmissä erilaisilla välineillä, alustoilla, radoilla ja maastossa.

- Tymo-laitteisto mahdollistaa tasapaino-harjoitukset tietokoneohjatusti joko istuen tai seisten. Harjoituksen alussa arvioidaan kun-toutujan senhetkinen tasapainoalue, ja valitut harjoitukset perustuvat henkilön valmiuksiin ja tavoitteisiin.

Kotka kertoo, että Tymo-laitteiston lisäksi käytössä on TheraBalance-tasapainoharjoitus-laite. Sen avulla seisomatasapainoa voidaan harjoitella tietokoneavusteisesti turvallisesti ja tuetusti.

Avokuntoutusaikoja voi kysyä suoraan Kitinkannuksen kuntoutusosastolta numerosta 044 575 4564.

MONIPUOLISTA JA LAADUKASTA AVOKUNTOUTUSTAKitinkannus tarjoaa vaativan laitoskuntoutuksen lisäksi monipuolisia avokuntoutuksen palveluita. Avokuntoutukseen pääsevät kaikki sitä tarvitsevat lääkärin SV 3FM-lähetteellä, mutta avokuntoutukseen on mahdollista tulla myös ilman lähetettä.

Kitinkannus on valittu yhdeksi neljästä kuntoutuslaitoksesta Suomessa kuntouttamaan rauhanturvaamistehtävissä loukkaantuneita.

Valinnan perusteena olivat Kitinkannuksen pitkä kokemus vaikea- ja monivammaisista potilaista sekä aivovamma- ja amputaatiopotilaista.

Meillä on erinomaiset ja esteettömät tilat sekä parhaat välineet etenkin kävelykuntoutukseen ja yläraajojen kuntoutukseen.

Nyt pääset virkistäytymään ja tutustumaan Kitinkannuksen palveluihin erikoishinnalla Rauhanturvaaja-kortin esittämällä.

YÖPYMINEN KITINRIVISSÄ -20 % (norm.hinta 2 hh 88,00 €, 1 hh 66,00 €). Suolahoito erikoishintaan 7,50 €/kerta (norm.hinta 15,00 €).

Tarjous on voimassa 31.12.2017 saakka.

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET: puh. 044 575 4523.www.kitinkannus.fi

RAUHAN-TURVAAJA– Kuntoudu

Kitinkannuksessa

6 | VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA JA HYVÄÄ HOITOA VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA JA HYVÄÄ HOITOA | 7

- Eniten opin toimintaterapian kokonaiskaa-resta. Pääsin näkemään kuntoutusjakson aloituksesta lopussa annettavaan palauttee-seen saakka, mitä kaikkea kuuden viikon jakso pitää sisällään.

Yksi Nisulan yllättäneistä asioista oli toimivat puitteet, jotka Kitinkannus tarjoaa kuntoutukseen.

- Olin aluksi ihan ihmeissäni, miten hyvät tilat täällä on ja kuinka paljon monipuolista välineistöä käytettävissä. Esimerkiksi liikunta-salia pystyy hyödyntämään toimintaterapias-sa monella tavalla, ja työpajassa sekä miehet että naiset voivat toteuttaa itseään käsin tekemällä.

Jokainen työharjoittelussa ollut tietää, että työpaikan vakituisella henkilöstöllä on jopa ratkaiseva merkitys työharjoittelun on-nistumiselle. Tässäkin suhteessa Nisula sanoo olleensa onnekas.

- Tänne oli helppo tulla, minut otettiin hyvin vastaan ja aidosti tunsin olevani yksi työntekijä muiden joukossa. Sain vapauksia toimia itsenäisesti, mutta toisaalta minua myös auliisti neuvottiin, kun tarvitsin apua. Ensimmäisen viikon seurasin ohjaajana toimineen Anja Timlinin työskentelyä, mutta jo seuraavalla viikolla ryhdyin itse suunnit-telemaan toimintaterapioita yhdessä Anjan kanssa, ja toteuttamaan niitä.

Toimintaterapeutiksi opiskelevalle kaustislaiselle Marika Nisulalle työharjoittelu Kitinkannuksessa antoi varmuuden siitä, että ammatinvalinta on osunut oikeaan. Nisula sanoo, että hänelle harjoitteluaika Kitinkannuksessa oli oppimisen kannalta paras mahdollinen kokemus.

Marika Nisula viihtyi mainiosti työharjoittelussa Kitinkannuksessa. Arvokkaita vinkkejä jakoi muun muassa toimintaterapeutti Anja Timlin.

Lähes 30 vuotta kestäneen toimintansa aikana Kitinkannuksesta on kehittynyt merkittävä kuntoutuksen ja vaativan laitoskuntoutuksen osaaja. Elinkeinoministeri Mika Lintilä pitää tärkeänä, että Kitinkannuksen vahvaa osaamista hyödynnetään myös tulevaisuu-dessa. Vaativan laitoskuntoutuksen ohella uusia mahdollisuuksia tarjoavat niin suurten ikäluokkien kuntoutustarpeet kuin työurien pidentyminen.

Kuvaus- ja haastattelupaikkana toimiva Kitinkannus on Kannuksen naapuripitäjästä Toholammilta kotoisin olevalle Lintilälle tuttuakin tutumpi paikka.

- Aaro-isäni oli aikanaan hankkimassa rahoitusta sotainvalidien laitoshoitoa varten perustetulle Kitinkannukselle. Itse olin Kitinkannuksen hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2000 aina siihen saakka, kun otin vastaan elinkeinoministerin tehtävät viime vuoden lopulla, Lintilä kertoo.

Tänä päivänä kunniakansalaisten eli sotiemme veteraanien määrä on laskenut Keski-Pohjanmaallakin voimakkaasti.

- Taisi olla jo ensimmäisessä johtamassani kokouksessa kun teimme päätöksen, että siitä eteenpäin toimitusjohtajan työajasta kolman-nes pitää olla tulevaisuuden suunnittelua. Varautumisesta huolimatta tämä on haas-teellista aikaa kaikille vanhoille veljeskodeille, Lintilä sanoo.

“TÄLLE PALVELUTARJONNALLEON KYSYNTÄ JA TARVE”Ammattitaitoinen henkilökunta, ajanmukai-nen laitteisto ja ylipäätään toimivat puitteet tarjoavat Lintilän mukaan Kitinkannukselle hy-vät lähtökohdat kehittää uutta liiketoimintaa.

Muun muassa Aalto-yliopiston tutkimuk-sessa “Ikääntyvä väestö ja toimintakyvyn ylläpito” korostetaan liikunnan lisäksi kun-toutuksen roolia osana ikääntyvän väestön toimintakyvyn ylläpitoa.

Tutkimus korostaa kuntoutuksen merki-tystä taloudenkin näkökulmasta, koska osassa kuntia vanhukset on jouduttu kuntoutuksen puuttuessa sijoittamaan pitkäaikaishoitoon tai muuhun kodin ulkopuoliseen asuinpaikkaan.

- Kitinkannuksessa on huomattava määrä osaamista ja pitkäaikaista kokemusta, jota ei pidä missään nimessä jättää käyttämättä. Toki tarvitaan entistä enemmän yhteistyökumppa-neita mutta näen, että uudessa sote-mallissa on kysyntää ja tarvetta sille palvelutarjonnal-le, jota Kitinkannus edustaa. Kokonaisuutta on hyvä tarkastella avoimesti, jotta se vastaa olemassa olevia tarpeita.

Lintilä muistuttaa, että esimerkiksi suuret ikäluokat merkitsevät uusia mahdollisuuksia kuntoutuspalveluiden tuottajille asiakkaiden hankkiessa kuntoutusta omarahoitteisesti. Sama pätee työikäisiin heidän huolehti-essaan fyysisestä terveydestään työurien pidentyessä.

KITINKANNUKSEN OSAAMINENON HYÖDYNNETTÄVÄ JATKOSSAKIN

Elinkeinoministeri Mika Lintilä:

- Kitinkannuksesta on kehittynyt merkittävä kuntoutuksen ja vaativan laitoskuntoutuksen osaaja, elinkeinoministeri Mika Lintilä korostaa.

TYÖHARJOITTELU VARMISTI AMMATINVALINNAN OIKEAKSI

- Periaatteessa sain harjoittelujakson ajak-si omat asiakkaat, joita tapasin päivittäin ja joiden kanssa muun muassa sovelsin erilaisia arviointimenetelmiä. Sekin oli arvokasta, että opin Kitinkannuksessa ryhmänohjaustaitoja, koska pääsin sekä suunnittelemaan että ohjaamaan ryhmien toimintaa, Nisula kuvaa harjoittelujaksoa, jolle oli hänen mukaansa tunnusomaista itse tekeminen eikä pelkkä sivusta seuraaminen.

TYÖ VAATII HYVIÄVUOROVAIKUTUSTAITOJANisula opiskelee toimintaterapeutiksi Jyväsky-län ammattikorkeakoulussa. Opiskelu kestää 3,5 vuotta, ja valmistujaisia on tarkoitus juhlia keväällä 2018.

- Toimintaterapeutin työssä minua kiinnostaa erityisesti se, että siinä näkee konk-reettisesti, kuinka asiakkaan kuntoutuminen etenee. Toimintaterapeutti katsoo ihmistä aina kokonaisuutena, ja siksi työkin on koko-naisvaltaista asiakkaan kuntoutusta hänen omista lähtökohdistaan.

Nisulan mukaan ammatti vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja.

- Meistä jokainen tekee tätä työtä omalla persoonallaan. Toimintaterapeutin pitää pystyä luomaan asiakkaaseen terapeuttinen ja luottamuksellinen vuorovaikutussuhde. Siinä auttaa, että on itse luonteeltaan lämmin ja välittävä. Yhteistyökykyäkin tarvitaan, jotta voi tehdä yhteistyötä moniammatillisessa ympäristössä.

Entä mitä opiskelujen jälkeen?- Tosi mielelläni tulisin Kitinkannukseen

töihin, Nisula hymyilee.

8 | VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA JA HYVÄÄ HOITOA VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA JA HYVÄÄ HOITOA | 9

Lapualaisessa Laurilan perheessä moni asia meni uuteen asentoon kolme vuotta sitten, kun tuolloin 5-vuotiaalla perheen Eemi-pojalla todettiin kasvain selkäytimessä. Äärimmäisen vaativassa leikkauksessa realisoituneet riskit olivat tiedossa etukäteen. Kasvain saatiin pois-tettua mutta Eemi halvaantui navasta alaspäin.

Eemin kuntoutussuunnitelmaan kuuluu säännöllinen harjoittelu Kitinkannuksen kä-velyrobotissa. Tavoitteena on kuntoutuminen leikkausta edeltävään aikaan, jolloin Eemin intohimona oli pelata kori- ja jalkapalloa. Leikkaukseenkin hän lähti melkeinpä suoraan jalkapalloharjoituksista.

“KASVAIN POISTETTAVISSA,MUTTA RISKIT OVAT SUURET”Tieto oman lapsen vakavasta sairaudesta on vanhemmille aina shokki. Eemin vanhemmille

EEMI KUNTOUTUUKÄVELYROBOTISSA

Lokomat-kävelyrobotti on tuonut avun muun muassa monille aivohalvausasiakkaille ja

selkäydinvammaisille. 8-vuotias Eemi edustaa kävelyrobotin nuorta käyttäjäkuntaa.

ei kerrottu hyviä uutisia myöskään siinä vai-heessa, kun kasvainta yritettiin ensimmäisen kerran poistaa leikkauksella vuonna 2014.

- Lääkärit yliopistollisessa sairaalassa tote-sivat, että kasvainta ei saada pois. Sen jälkeen alkoi kuuden viikon sädehoito, joka ei auttanut oikeastaan mitenkään. Seuraavaksi meille to-dettiin, ettei mitään ole enää tehtävissä. Ainoa vaihtoehto oli jäädä seurantalinjalle, Eemin äiti Miia Laurila muistelee raskasta ajanjaksoa.

Liekö kyse ollut pohjalaisesta peräänanta-mattomuudesta yhdistettynä pohjattomaan rakkauteen ja huoleen omaa lasta kohtaan, kun äiti päätti mielessään, että on oltava jokin muukin vaihtoehto kuin passiivinen odottelu, joka lopulta varmuudella johtaisi Eemin käve-lykyvyn lopulliseen menettämiseen.

- En tiedä mikä kohtalo sekin oli, kun tavoistani poiketen luin iltapäivälehdestä formula-aiheisen uutisen Michael Schu-macherista. Kommentoijana jutussa esiintyi neurokirurgi Juha Hernesniemi. Sillä hetkellä tajusin, että Suomesta löytyy alan todellista huippuosaamista.

Laurila lähetti Hernesniemelle sähköpos-tin, johon Hernesniemi vastasi vielä samana päivänä pyytäen Eemin kuvia nähtäviksi.

- Kuvien perusteella Hernesniemi totesi, että kasvain on poistettavissa, mutta riskit ovat erittäin suuret. Hän kuitenkin suositteli leikkausta riskeistä huolimatta. Emme myös-kään voineet jäädä odottamaan kasvaimen laajenemista, koska jonain päivänä selkäydin olisi kuoliossa. Sen jälkeen mitään ei enää olisi tehtävissä.

PEKKA HYYSALON TARINAJOHTI KITINKANNUKSEENSyyskuussa 2015 Eemi leikattiin Töölön sairaalassa. Laurilan mukaan leikkaus oli jopa Hernesniemen mittakaavassa erittäin vaativa. Kuntoutuksen suunnittelu käynnistyi välittö-mästi leikkauksen jälkeen.

- Meillä on Lapualla tosi mahtava fysiote-rapeutti, jonka luona ryhdyimme käymään kolmesti viikossa. Kolme viikoittaista fysioterapiaa kuitenkin tarkoittaa ylläpitävää kuntoutusta, kun taas meillä tavoitteena on saada Eemi takaisin omille jaloilleen. Siksi päätimme selvittää muitakin vaihtoehtoja fysioterapian lisäksi.

Laurila kiinnostui kohtalokkaassa hypyssä halvaantuneen freestylehiihtäjän Pekka Hyysalon tarinasta, vaikka Hyysalon tapaus onkin erilainen kuin Eemin.

- Luin Hyysalon kirjasta hänen harjoitelleen Kitinkannuksen kävelyrobotissa. Otin yhteyttä Kitinkannukseen, ja se oli alku edelleen jat-kuvalle yhteistyölle, vaikka heillä ei vielä siinä vaiheessa ollut robotissa tarvittavia ortooseja, eli lapsille suunniteltuja tukisidoksia.

Sillä välin kun Kitinkannuksen hankkimat ortoosit olivat toimituksessa, Eemi harjoitteli kävelyrobotissa Virossa. Jo ensimmäiset ko-kemukset laitteesta olivat rohkaisevia. Tunto alkoi palautua Eemin jalkapohjiin, lihasmassa jaloissa kasvoi, ja ylipäätään jalkojen hallinta parani huomattavasti.

Tällä hetkellä Eemi käy Kitinkannuksessa keskimäärin kerran viikossa. Pidempiä tehojaksoja on ollut kolme. Silloin perhe on yöpynyt Kitinkannuksessa, ja Eemillä on ollut muutakin kuntoutusta fysioterapeutti Riina Huhtasen laatiman ohjelman mukaisesti.

“ALARAAJOISSASELKEÄÄ KEHITYSTÄ”Kävelyrobotin lisäksi Eemillä on kerran viikossa allas- ja fysioterapiaa. Riina Huhtasen laatimaan yhteenvetoon viitaten Miia Laurila kertoo, että Eemin alaraajoissa on tapahtunut selkeää kehitystä.

Esimerkiksi kävelynopeutta ja -matkaa kävelyrobotissa on pystytty lisäämään sekä ohjausta vähentämään niin, että Eemi tekee itse enemmän töitä kävelynsä eteen. Lantion alueelle on tullut huomattavasti lisää tah-donalaista liikettä. Kun konttausasento oli vielä puoli vuotta sitten heikko, ja Eemi pääsi eteenpäin vain muutaman konttausliikkeen, nyt Eemi pystyy konttaamaan yli 10 metrin matkoja, ja lantion asento konttauksessa on parantunut. Eemi myös pääsee itsenäisesti pyörätuoliin ja siitä pois.

- Eemi on innostunut robottiharjoittelusta, koska hän huomaa tuloksia, kun esimerkiksi jalat alkavat jo ottaa vastaan. Itse olen unoh-tanut aikataulutavoitteet ajat sitten huomat-tuani, miten paljon aikaa ja kärsivällisyyttä kuntoutuminen vaatii. Joka tapauksessa menemme sitä kohti, että Eemi palautuu leikkausta edeltävään tilaan. Juha Hernesnie-menkin mukaan tämä on mahdollista, sillä

selkäytimessä mikään ei ole poikki. Hermot vain olivat niin pitkään puristuksessa.

Laurila antaa jo tässä vaiheessa isot kiitok-set Kitinkannuksen henkilökunnalle.

- He ovat olleet tässä hienosti mukana, ja Riina on ottanut Eemin kuntoutuksen suoras-taan sydämen asiakseen.

SUOMEN ENSIMMÄINEN kävelyrobotti hankittiin Kitinkannukseen 2010. Sitä ennen eri puolilla maailmaa esimerkiksi kuntoutusklinikat olivat jo pitkään käyttäneet kävelyrobottia terapiaan ja tutkimukseen.

Lokomat-kävelyterapian tarpeen arvioi hoitava lääkäri. Yleisesti sitä suosi-tellaan muun muassa selkäydinvammai-sille, halvauspotilaille ja erilaisia muita neurologisia sairauksia sairastaville.

Kävelyrobotin perusideana on laittaa asiakas kävelemään robotin ohjaamana valjaiden, kahvojen, kevennyslaitteiston ja juoksumaton avulla. Robotin teho perustuu oikeaan kävelymalliin, joka muistuttaa aivoja automaattisesta, normaalista kävelystä.

Ortoosien ansiosta Kitinkannuksen Lokomat-kävelyrobottia voivat käyttää aikuisten lisäksi lapset.

Kysy lisää Lokomat-kävelyterapiasta. Puh. 044 575 4538.

ROBOTTIKÄVELYÄENSIMMÄISENÄSUOMESSA

Hymiöt antavat palautteen harjoittelun sujumisesta.

Harjoittelu kävelyrobotissa on parhaimmillaan hauskaa ja innostavaa. Eemin seurana fysioterapeutti Riina Huhtanen (kesk.) ja kuntoutuspäällikkö Päivi Kotka.

10 | VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA JA HYVÄÄ HOITOA VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA JA HYVÄÄ HOITOA | 11

Lepistön mukaan 40-paikkaisen hoito-osaston asiakkaina on henkilöitä, joilla kotona asuminen ei enää tulee kysymykseen, ja jotka tarvitsevat ohjausta, apua tai valvontaa ympäri vuorokauden.

- Esimerkiksi alkavat muistisairaudet voivat olla ihmiselle täysin uudenlainen ja haastava tilanne asua kotona. Joskus tarpeen ympärivuorokautiseen hoitoon aiheuttaa pa-rantumaton sairaus, kuten Parkinsonin tauti, jonka alkuvaiheessa on vielä mahdollista asua kotona, muttei enää välttämättä sairauden edetessä. Meillä voi olla lyhyemmän inter-vallijakson tai muuttaa asumaan pysyvästi. Kaikki lähtee asiakkaan omista tarpeista.

- Meillä asuu edelleen myös sotiemme veteraaneja. Heidän hyvä hoito on Kitinkan-nukselle kunnia-asia, ja hoitohenkilökunnalle veteraanien kanssa työskentely on yksi hoito-työn voimaannuttavista helmistä.

Saattohoitokin on mahdollista toteuttaa Kitinkannuksessa.

- Henkilöstömme on saanut koulutuksen saattohoitoon, ja henkilökunnan resursseja on mahdollista kohdentaa sen mukaisesti, mikä on asiakkaan kulloinenkin tarve. Samoin väli-

neistö ja muut puitteet kipupumpusta yhden hengen huoneisiin tukevat saattohoidon järjes-tämistä. Myös omaisten huomioon ottaminen ja heidän tukeminen saattohoidossa on tärkeä osa-alue, jonka pyrimme huomioimaan.

LAATUUN PANOSTETTUPITKÄJÄNTEISESTIYmpärivuorokautinen hoitopalvelu tarjoaa avun monenlaisissa tilanteissa.

- Hoitopalveluun kuuluu asiakkaan tarpeisiin vastaaminen kokonaisvaltaisesti, kuten päivittäisissä toiminnoissa tukeminen ja avustaminen sekä lääkehoidon toteuttaminen. Lisäksi käytössä ovat lääkäripalvelut siinä mää-rin, kuin ne voidaan Kitinkannuksessa toteuttaa. Intervallijaksolla asiakas voi ostaa yksilöllisiä terapiapalveluja tai hierontoja. Asiakkaan kotiutuessa teemme arvion kotona tarvittavista apuvälineistä, jotta turvallisuus ja arjessa pärjääminen olisi mahdollisimman laadukasta kotiympäristössäkin, Lepistö luettelee.

Kitinkannuksen sosionomin asiantuntemus on puolestaan käytössä silloin, kun pitää selvit-tää ja hakea erilaisia yhteiskunnan tarjoamia

tukia. Myös yhteistyöverkostojen rakentami-nen kotiutuksen yhteydessä asiakkaan koti-kunnan sosiaalipalveluiden kanssa on tärkeää kuntoutuksen jatkuvuuden takaamiseksi.

Kelan kuntoutukseen osallistuviakin hoito-osasto palvelee ympärivuorokautisesti hoitotyön osalta, joten esimerkiksi liikku-miseen liittyvän avun tarve ei estä kurssille osallistumista.

Henkiselle hyvinvoinnille erityisen tärkeitä ovat erilaiset vapaa-ajan aktiviteetit.

- Kitinkannuksessa vapaa-ajan ohjelmatar-jonta on perinteisesti runsas. Jo kuntouttavan hoidonkin nimissä avustamme ja kannus-tamme asiakkaita osallistumaan erilaiseen tekemiseen. Oman keittiön merkitys on suuri, sillä ruokailu- ja kahvihetket ovat hyvä tilaisuus tavata muita ihmisiä ja vaihtaa kuulumisia.

Kitinkannus saa paljon palautetta laaduk-kaasta ja asiakkaan voimavarat huomioivasta hoidosta.

- Laatutyötä olemme tehneet pitkään. Sen lisäksi meillä on kokenut henkilökunta, joka huolehtii osaamisestaan jatkuvalla koulutuk-sella, Lepistö korostaa.

Kitinkannuksessa toteutettava kuntouttava työote parantaa elämänlaatua ja huomioi hoitotyössä yksilöllisesti jokaisen asiakkaan voimavarat. Kitinkannukseen on helppo tulla, ja ympärivuorokautiseen hoitoon pääsee jokainen, joka kokee sitä tarvitsevansa, sanoo hoitopäällikkö Anu Lepistö.

YMPÄRIVUOROKAUTISTA HOITOA ASIAKKAIDEN YKSILÖLLISIIN TARPEISIIN

VAHVAT KANNUKSET VAPAA-AIKAANKannuksen kaupunki tarjoaa ikääntyville soveltuvaa monipuolista liikuntaa. Tervetuloa nauttimaan vedestä ja yhdessäolosta!

Seuraa ilmoitteluamme netissä, Facebookissa ja lehdessä.

www.kannus.fi/kitinvapari

Kitinkannuksen Kitintalosta vapautumassa

3 VUOKRA-ASUNTOA

Valoisat ja esteettömään asumiseen suunnitellut huoneistot Kitinkankaan luonnonkauniilla alueella.

Huoneisto 1 41 m2 vapautuu 1.10.2017Huoneisto 2 43,5 m2 heti vapaaHuoneisto 6 41 m2 heti vapaa

Halutessasi voit ostaa palveluja Kitinkannuksesta (hoito, siivous, ruoka)

LISÄTIETOJA Laitospalvelupäällikkö Heidi Erkkilä p. 044 5754526

LUKIJAKILPAILUVASTAAMALLA Kitinkannus-lehden lukijakilpailun kysymyksiin osallistut arvontaan, jossa sinulla on mahdollisuus voittaa Kitinkannuksen hyvinvointiaiheisia palkintoja. Vastaukset kysymyksiin löytyvät tämän lehden sivuilta. VOIT OSALLISTUA kilpailuun leikkaamalla oheisen kupongin ja postittamalla sen meille vastauslähetyksenä. Palkinnot arvotaan oikein vastanneiden kesken. LÄHETÄ VASTAUKSET 31.10.2017 mennessä. Voittajiin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti, ja voittajien nimet julkaistaan Kitinkannuksen kotisivuilla.

1) Minä vuonna Kitinkannukseen hankittiin Suomen ensimmäinen kävelyrobotti?A 1998 B 2000 C 2010

2) Paljonko maksaa keittolounas Kitinkannuksessa?A 7 euroa B 8 euroa C 9,5 euroa

3) Mikä on Kitinkannuksen terapia-altaan veden lämpötila?A 19-20 astetta B 29-30 astetta C 32-33 astetta

VASTAAJAN NIMI JA YHTEYSTIEDOT:

LUKIJAKILPAILUN PALKINNOT:Kehon koostumusanalyysi kahdelle, Kuivavesihieronta kahdelle, Suolahoito kahdelle, Lounas kahdelle x 2

KITINKANNUSTUNNUS 501511469003 VASTAUSLÄHETYS

Kitinkannusmaksaa

postimaksun

Hoitopäällikkö Anu Lepistön mukaan hoitotyön laatua on Kitinkannuksessa kehitetty pitkäjänteisesti.

12 | VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA JA HYVÄÄ HOITOA VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA JA HYVÄÄ HOITOA | 13

TÄSSÄ TYÖSSÄ ON AINA TOIVON NÄKÖKULMA

Kuntoutumisessa ja sen suunnittelussa tärkeimpiä ohjenuoria ovat asiakaslähtöisyys sekä kuntoutujan oma aktiivisuus.

- Tässä työssä korostuvat lisäksi moniam-matillisuus, tavoitteellisuus ja toiminnallisuus. Kaikkea tekemistä leimaa toivon näkökulma. Usko siihen, että laadukas kuntoutus yhdistet-tynä kuntoutujan omaan aktiivisuuteen paran-taa kuntoutujan elämänlaatua, Timlin sanoo.

TYÖPÄIVÄT VAATIVANKUNTOUTUKSEN PARISSAAnja Timlin on alansa kokenut ammattilainen, joka valmistui toimintaterapeutiksi 1997 Oulun ammattikorkeakoulusta Toimintaterapeutin ylemmän amk-tutkinnon hän suoritti Jyväsky-län ammattikorkeakoulussa 2012. Kitinkannuk-sessa Timlin on työskennellyt vuodesta 2002.

- Aikaisemmin olin töissä Visalan sairaalassa toimintaterapiassa, ja siinä ohessa ryhdyin tar-joamaan pienille kunnille toimintaterapeutin

palveluita. Ennen Kitinkannusta tein osa-ai-kaisuutta Sievin kunnan palveluksessa, minkä lisäksi toimin samanaikaisesti ammatinhar-joittajana. Perinteisen toimintaterapian lisäksi työhöni kuului muun muassa apuvälinearvioita sekä asuntojen muutostöiden arviointeja.

Nykyään Timlinin työpäivät koostuvat erilaisista vaativaan kuntoutukseen liittyvistä tehtävistä. Meneillään oleva yhden aikakauden päättyminen näkyy siten, ettei asiakkaina juuri-kaan ole enää sotaveteraaneja tai sotainvalideja.

- Minun työsarkaani ovat nimenomaan ai-voverenkiertohäiriöistä tai muista neurologi-sista sairauksista kärsivät ihmiset, joita meille tulee asiakkaiksi eri puolilta Suomea. Koska Kannuksessa ei ole omaa toimintaterapeuttia, meillä käy päivittäin myös avohuollon asiak-kaita. He tulevat Kitinkannukseen mielellään, sillä täällä heillä on samalla mahdollisuus virkistäytyä ruokailemalla ja vaihtamalla ajatuksia muiden ihmisten kanssa.

Viime vuonna Kitinkannuksessa alkoivat Kelan kustantamat tehostetun käden käytön AVH-kurssit, joissa Timlin on myös mukana.

KUNTOUTUS LÄHTEEASIAKKAAN TARPEISTAPääosin Timlinin työ on yksilöterapiaa, mutta Kitinkannuksessa järjestetään myös vertaistu-kiryhmien kokoontumisia. Niissä osanottajat voivat käsitellä ryhmässä sairastumistaan ja pärjäämistä sairaudesta huolimatta.

- Kuntoutus on aina yksilöllistä, eli se lähtee asiakkaan tarpeista. Lisäksi kuntou-tusta tehdään moniammatillisesti. Yhdessä asiakkaan kanssa käymme läpi kuntoutus-jakson tarpeet ja tavoitteet sekä sen, mitä me voimme hoitotyössä, fysioterapiassa ja toimintaterapiassa tehdä asiakkaan hyväksi.

Timlinin vastuulla ovat varsinkin sellaiset asiat, joilla edistetään asiakkaan itsestään huolehtimista. Ensimmäisenä listalla ovat

Liikunta- ja toimintakyky voi heikentyä esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön seurauksena. Toimintaterapeutti Anja Timlinin tehtävänä on olla sairastumisesta toipuvalle kuntoutujalle kannustava rinnalla kulkija, joka valmentaa kuntoutujaa selviytymään mahdollisimman hyvin arjen tehtävistä uudessa elämäntilanteessa.

Toimintaterapeutti Anja Timlin:

päivittäiset toiminnot ja niiden hallitseminen. Seuraavana tulevat vapaa-ajan harrastukset ja muu itsensä toteuttaminen. Toimintaterapian kolmas osa-alue on motoristen valmiuksien kehittäminen, kuten käden kuntoutus.

- Harjoittelemme paljon muun muassa pukeutumista ja riisuuntumista, apuvälineiden käyttöä sekä wc:ssä käyntiä ja siellä siirtymisiä. Joskus asiakas joutuu opettelemaan alusta esimerkiksi ruuanlaittoon liittyvät perusasiat: missä järjestyksessä asioita tehdään, millaisia työvälineitä ruuanlaitossa tarvitaan ja paljonko siihen kaikkeen pitää varata aikaa. Lisäksi toimintaterapiassa on aina mukana sellaista, jolla on asiakkaalle erityistä merkitystä ja joka kantaa hänen elämässään antaen energiaa. Se voi olla esimerkiksi maalaamista tai nikkaroin-tia, Timlin kertoo käytännön esimerkkejä.

Perimmäisenä tavoitteena on kotikuntoisuu-den saavuttaminen, eli että kuntoutuja pääsisi kuntoutusjakson jälkeen omaan kotiinsa.

- Jakson päättyessä sovimme jatkokun-toutuksesta. Joskus asiakas tarvitsee toimin-taterapeuttia, joskus taas fysioterapiaa tai kodinhoitajan palveluita. Tarvittaessa pidäm-me verkostopalavereita sosiaalitoimen, kotisai-raanhoidon ja kotihoidon kanssa. Tärkeintä on huolehtia asiakkaasta kokonaisvaltaisesti.

“STRESSI ON ISO RISKITEKIJÄ”Jos Timlinin pitäisi kuvata tyypillinen Kitin-kannukseen saapuva, aivoverenkiertohäiriöstä kärsivä asiakas, sellainen olisi hänen mukaan-sa 50-70-vuotias työorientoitunut yrittäjä tai johtotehtävissä oleva henkilö, joka on urakoinut pitkiä työpäiviä, laiminlyönyt oman hyvinvoinnin, terveellisen elämäntavan ja sen seurauksena sairastunut äkillisesti.

- Stressi on erityisen pahasta ihmisen her-mostolle. Monesti sairastuneille on tullut ve-renpainetta, he ovat syöneet epäterveellisesti, liikkuneet vähän ja tupakoineet. Suomalaisissa

on paljon työnarkomaaneja, mutta meidän olisi tosi tärkeä hiljentää vauhtia viimeistään ennen eläkkeelle siirtymistä. Meillä puhu-taankin asiakkaiden kanssa hyvin paljon tosi syvällisistä asioista. Sairastumisen syyt ovat kuitenkin aina yksilöllisiä.

Omaa hyvinvointiaan ja työssä jaksamista Timlin vaalii liikunnalla.

- Lenkkeilen päivittäin ja teen lihaskunto- sekä stressinhallintaharjoituksia. Siitäkin on iso apu, että saan tehdä ihanaa työtä asiakkaiden hyväksi. On tosi palkitsevaa nähdä kuntoutujan edistyminen ja varsinkin kotiutusvaiheessa se määrätietoinen katse, joka kertoo moti-vaatiosta ja suunnitelmasta jatkaa tekemistä itsenäisesti kuntoutusjakson jälkeen. Silloin meidän yhteinen polku on tullut onnellisesti päätökseen, kun asiakas ei enää tarvitse meitä, vaan hän tulee toimeen omillaan.

Toimintaterapeutti Anja Timlinin mukaan on palkitsevaa nähdä, kuinka ihmisten elämänlaatu paranee kuntoutumisen seurauksena.

Toimintaterapeutti Anja Timlin muistuttaa, että asiakaslähtöisyyden lisäksi kuntoutumisessa on tärkeää kuntoutujan oma aktiivisuus. Hänen seurassaan vaativan kuntoutuksen asiakkaat Matti (kesk.) ja Alpo.

14 | VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA JA HYVÄÄ HOITOA VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA JA HYVÄÄ HOITOA | 15

INBODY-MITTAUS eli kehon koostumusanalyysi on mainio tapa saada lisää motivaatiota muuttaa elämäntapoja terveelli-sempään suuntaan. Helpolla ja nopealla mittauksella voidaan osoittaa selkeästi liikunnan lisäämisen ja terveellisemmän ruokavalion mukanaan tuomat muutokset.

Kattava koostumusanalyysi mittaa muun muassa kehon lihasmassan, luuston rakennusaineet, kehon nesteet, rasva-massan ja rasvaprosentin sekä viskeraalirasvan eli sisäelinten ympärillä olevan rasvan määrän. Mittauksen tuloksena syntyy raportti, jonka Kitinkannuksen asiantuntija käy läpi yhdessä asiakkaan kanssa.

Kitinkannuksessa kehon koostumusanalyysi tehdään markki-noiden uusimmalla ja monipuolisimmalla InBody 770-laitteella. Laite on kehitetty ammattilaisten toiveiden pohjalta, ja kuntou-tuksen lisäksi sitä käytetään esimerkiksi työterveyshuollossa ja kuntoilumaailmassa.

LOTTA SVÄRD-järjestöön kuuluneilla lotilla ja pikkulotilla on mahdollisuus hakea Lotta Svärd Säätiön kustantamaa kuntoutusta. Lottakuntoutusjakso Kitinkannuksessa kestää 10 vuorokautta sisältäen monipuolista kuntoutusta ja vapaa-ajan ohjelmaa sekä lääkärintarkastuksen ja jalkahoidon.

Kuntoutukseen haetaan Lotta Svärd Säätiön hakemuslomak-keella. Lomakkeeseen selvitetään tiedot lottatoiminnasta, eli pai-kallisosasto tai paikkakunta, aika sekä lotta- ja pikkulottatehtävät.

Hakemukseen liitetään kopio lääkärinlausunnosta tai muu selvitys terveydentilasta tai vaihtoehtoisesti kopio fysiotera-pialähetteestä. Lisäksi hakemusta voi täydentää haluamillaan lotta-aikoihin liittyvillä liitteillä, kuten valokuvilla, lottakurssito-distuksella tai kopiolla järjestön jäsenkortista.

Hakemuslomakkeita saa Kitinkannuksesta. Lomakkeen voi myös tulostaa tai täyttää netissä osoitteessa: www.lottasaatio.fi

Omia tai läheisesi lottatietoja voi tiedustella Kansallisarkis-tosta ja puolustusministeriöstä.

INBODY-MITTAUS MOTIVOITERVEELLISIIN ELÄMÄNTAPOIHIN

KUNTOUTUSTA LOTILLE JA PIKKULOTILLE

Kitinkannuksen keittiössä valmistamme lounasruuat itse lihapullista jauhemaksa- ja kasvispihveihin. Liha ja maitotuotteet ovat aina kotimaisia.

Lounas sisältää salaattipöydän, juomat, leivät, kahvin ja jälkiruoan.

HINNAT: LOUNAS 8 € (eläkeläiset 7,5 €) KEITTOLOUNAS 7 €

Tervetuloa herkuttelemaan!

MAITTAVA LOUNAS JOKA ARKIPÄIVÄ klo 11–12.30

Kehon koostumusanalyysi motivoi muuttamaan elämäntapoja terveellisempään suuntaan.

Anna Kolppanen on nauttinut lottakuntoutuksesta Kitinkannuksessa.

KITINKANNUKSEN SUOLAHOITO helpottaa luonnonmukaisella tavalla muun muassa hengitystä ja hoitaa ihoa. Tutki-musten mukaan hienojakoinen suolapöly puhdistaa hengitysteitä, irrottaa limaa ja vähentää tulehduksia. Suola myös hävittää hengitysteissä olevia bakteereja.

Suolahoito tuo avun astmaan ja allergi-seen nuhaan, krooniseen nenän sivuonteloi-den tulehdukseen, akuuttiin tai krooniseen hengityselintulehdukseen, bronkiittiin ja krooniseen nielu- ja kurkkutulehdukseen.

Suolahoidosta on apua myös atooppi-selle iholle, erilaisille ihottumille ja aknesta sekä psoriasiksesta kärsiville. Suolahoidosta saattaa lisäksi saada avun stressiin, unetto-muuteen ja yliväsymykseen.

Kitinkannuksen suolahoitohuone on viihtyisä ja lämmin tila. Hoidon aikana taustalle voi valita rentouttavaa musiikkia tai luonnon ääniä.

Suolahoidon esteenä voi olla selvästi koholla oleva verenpaine tai vaikeat sydä-nongelmat.

SUOLAHOITO AUTTAA MONEEN VAIVAAN

Suolahoito on luonnonmukainen tapa hakea helpotusta esimerkiksi astmaan ja allergiaan sekä atooppisen ihon aiheuttamiin vaivoihin.

16 | VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA JA HYVÄÄ HOITOA VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA JA HYVÄÄ HOITOA | 17

Kälviän Ridankylässä varttunut Maija Jylhä sai jo varhain ensimmäiset opit tulevaan maatalouslomittajan ammattiinsa. Hän oli vasta 6-vuotias, kun Lauri Rita opetti naapurin tytölleen lypsykoneen käytön.

Eläkepäiviä Jylhä ehti viettää nelisen vuot-ta ennen sairastumistaan.

- Infarkti iski kuin salama kirkkaalta taivaalta eräänä aamuyönä hieman ennen joulua 2013. Olin tulossa vessasta, kun kaaduin suorilta jaloilta päin sänkyä. Puhe sammalsi ja oikea puoli oli täysin veltto.

Tutkimuksissa aivojen vasemmalla puolen todettiin läpimitaltaan 2-senttinen tuore tukos. Seuraavat viikot kuluivat Kokkolassa keskussairaalassa ja terveyskeskuksen kuntou-tusosastolla ennen pääsyä kotiin Kannukseen.

Kotona Jylhää odottivat uusina tuttavuuk-sina muun muassa rollaattori, suihkutuoli,

vuoteen reunaan asennettu ylösnousutuki sekä tarttumapihdit.

- Ylösnousutuesta on ollut iso apu, ja 4-pistekeppiä käytän vieläkin saunassa liu-kastumisen estämiseksi. Ulkona pystyn liikku-maan jo kävelykepin avulla, mutta pitemmille matkoille otan tukevan rollaattorin.

PALJON ILOA MYÖSMUISTA KUNTOUTUJISTAÄkillinen sairastuminen oli luonnollisesti shokki. Varsinkin, kun aivoinfarkti ei varoitta-nut millään tavalla etukäteen.

Kuntoutus pääsi Jylhän mukaan kunnolla käyntiin siinä vaiheessa, kun hän sai maksusi-toumuksen Kitinkannukseen vaativaan laitos-kuntoutukseen helmikuussa 2014. Tärkeimpiä tavoitteita olivat lisääntynyt omatoimisuus ja varmempi liikkuminen.

Kuntoutusjakso sisälsi monenlaista teke-mistä, sillä yksilöllisen terapian lisäksi Jylhällä oli mahdollisuus osallistua liikunta- ja kes-kusteluryhmiin. Jatkoa seurasi avokuntoutuk-sessa Kitinkannuksen toimintaterapissa sekä Kelan kustantamassa käden kuntoutuksessa.

Tuloksiakin on tullut.- Kotona arki sujuu jo paljon paremmin.

Vähän kerrallaan olen yrittänyt tehdä enem-män kotiasioita, koska silläkin on kuntouttava vaikutus. Välillä teen ruokaa, täytän ja tyhjen-nän tiskikoneen, ja portaissakin pystyn kulkea.

Paljon iloa ovat tarjonneet myös muut kuntoutujat.

- Täällä on ollut ryhmissä muitakin, joilla oikea puoli on halvaantunut ja joiden kanssa olemme tavanneet jo monta kertaa. Meitä on iloinen porukka, jossa on hyvä puhua monen-laisista asioista.

“ILMAN KITINKANNUSTAEN OLISI NÄIN HYVÄSSÄ KUNNOSSA”Kannuslaisen Maija Jylhän elämä muuttui silmänräpäyksessä aivoinfarktin seurauksena. Hän kiittää Kitinkannuksen osaavaa henkilökuntaa siitä, että kuntoutuksen ansiosta arki sujuu kotona koko ajan paremmin.

Infarkti iski kuin salama kirkkaalta taivaalta

Jylhällä onkin selkeä näkemys Kitinkan-nuksen merkityksestä hänen kuntoutumi-sessaan.

- Ilman Kitinkannusta en olisi näin hyvässä kunnossa. Täällä on tosi ihana henkilökunta, joka todella osaa asiansa. He keskittyvät aidosti asiakkaaseen, ja ottavat ihmisen huomioon sellaisena kuin hän on.

Seurallisena ihmisenä iloa Jylhän arkeen tuovat kohtaamiset muiden ihmisten kanssa.

- Olemme alkaneet käydä Maurin kanssa Kitinkannuksessa lounaallakin, koska ruoka on hyvää ja samalla tapaa muita ihmisiä. Muutenkin istun paljon tuttujen kanssa pu-humassa asioista. Naapurin Simpa-kissa on viisas eläin, jonka tekemisiä on tosi hauska seurata yhdessä Annelin, kissan omistajan kanssa, Jylhä kertoo.

Maija Jylhän mukaan Kitinkannuksella on ollut ratkaiseva merkitys hänen palautumisessaan aivoinfarktista.

Terveydenhoitaja Anna-Reeta Konttila ohjaa Maija Jylhää käden käytön harjoittelussa.

Kitinkannuksessa järjestetään myös Kelan kustantamia käden tehostetun käytön AVH-kursseja.

KITINKANNUKSESSA järjestettävät ja Kelan kustantamat käden tehostetun käytön AVH-kurssit on suunniteltu niille aivoverenkiertohäiriön sairastaneille, joilla on tarvetta käden tehostettuun kuntoutukseen. Kurssille voi lisäksi hakea kuntoutujan läheinen tai omainen.

Hakemukset kurssille vastaanottaa Kela, ja hakulomakkeet löytyvät Kelan kotisivuilta osoitteesta: www.kela.fi

Vaikeavammaisten kurssille haetaan lomakkeella KU104 ja harkinnanva-raiselle kurssille lomakkeella KU132. Liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto tai julkisessa terveydenhuollossa tehty kuntoutussuunnitelma.

Kurssi on tarkoitettu työelämässä oleville, sinne palaaville ja kuntoutustuella oleville, opiskeleville sekä työelämästä poissa oleville kuntoutujille. Osallistumisen edellytyksinä ovat lisäksi muun muassa kyky vastaanottaa suullisia sekä kirjallisia ohjeita, ja että hal-vaantuneessa yläraajassa on tahdonalaista liikettä siten, että ranteen ja sormien nivelten ojentaminen onnistuu aktiivisesti.

Käden käyttöä ei myöskään saa estää kipu, kohonnut lihasjäykkyys tai esimer-kiksi spastisuus.

Seuraavat kurssit Kitinkannuksessa alkavat 2.10.2017 ja 8.1.2018.Kysy lisää, puh 044 575 4538.

NÄIN HAET KÄDEN TEHOSTETUN KÄYTÖN AVH-KURSSILLE

18 | VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA JA HYVÄÄ HOITOA VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA JA HYVÄÄ HOITOA | 19

Onnea, 100-vuotias Suomi,

Kiitos, Sotiemme Veteraanit!

Kitinkannus ry.

Toimitusjohtaja Katri-Helena Syri p. 044 5754 551, katrihelena.syri@kitinkannus.fiKuntoutuspäällikkö Päivi Kotka p. 044 5754 538, paivi.kotka@kitinkannus.fiKuntoutusihteeri Sirpa Lehtinen p. 044-5754 523, sirpa.lehtinen@kitinkannus.fi

Hoitopäällikkö Anu Lepistö p. 040 136 6551, anu.lepisto@kitinkannus.fiLaitospalvelupäällikkö Heidi Erkkilä p. 044 5754 526, heidi.erkkila@kitinkannus.fi

KITINKANNUS RY Kitinkuja 2, 69100 Kannus | Info p. 044 5754 523 | info@kitinkannus.fi | www.kitinkannus.fi