21. vuosikerta 1/2015

FARMARI 2015 esittelee suomalaista kotieläintuotantoa

Neuvo 2020-palvelut uuden

tukikauden ratkaisuihin

Tuotannon Ohjaus

asiakkaiden toivoma uudistus

Viljelykierrotkehittyneet moni-

puolisiksi ja kannat-taviksi menetelmiksi

sivut 4 ja12 sivu 7 sivu 14 sivu 17

2

Lehden julkaisija:ProAgria Pohjois-Karjala Torikatu 9A, PL 5 80101 JoensuuLehti ilmestyy v. 2015 viikoilla 7, 15, 37 ja 48Toimitus:Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.fi

Toimintaympäristö muuttuu – mitä pitäisi tehdä

Kuluva vuosi tuo maatilayrityksille useita toiminnallisia ja talou-dellisia haasteita, jotka liittyvät mm. markkinahintojen no-

peisiin heilahteluihin ja tukisäädösten muutoksiin. Muutokset aiheuttavat erityisiä uhkia sekä kan-

nattavuuden että maksuvalmiuden hallintaan. Tilatasolla on tarkasteltava omat mahdolli-

suudet vaikuttaa niin tuottoihin kuin tuo-tantokustannuksiin. Voidaanko parantaa tuotoksia navetassa ja pellolla esim. säi-lörehun ha-satoa ja laatua (D-arvo) ko-hentamalla, ruokintaa parantamalla ja täsmentämällä, panoshankintojen ja investointien kannattavuutta vertaile-malla, utareterveyttä parantamalla tai heikkoa karja-ainesta poistamalla. Tuo-tantokustannuslaskelmilla ja vertailemal-

la tuloksia muiden tilojen lukuihin voidaan etsiä keinoja oman toiminnan kannattavuu-

den parantamiseksi. Tuotantokustannusten ja tuotteesta saatavan hinnan suhteen muuttu-

essa, myös optimaalinen panosten käyttö muut-tuu. Tuottavuudesta ei kuitenkaan kannata tinkiä.

Kannattavan tuotannon perustana ovat edelleen pellon ja eläinten hyvä kunto. Maksuvalmiuden hallinnan kannalta tulojen ja

menojen budjetointi kuukausi- tai jopa viikkotasolle tulee tärkeäksi. Pelkkä tuotantokustannusten tarkastelu ei enää riitä vaan sekä yrittäjältä että yrittäjän

tukena toimivilta asiantuntijoilta tarvitaan nyt entistä laajempaa tarkastelukulmaa asi-oiden pohdintaan. Tämä merkitsee asiantuntijoille tarvetta entistä tiiviimpään yhteistyö-hön. Muuttuvassa tilanteessa ei voida ns. jäädä tuleen makaamaan vaan on löydettävä kullekin maatilalle sopivia ratkaisuja, jopa sellaisia, jotka tällä hetkellä tuntuvat vierailta ja ”ennen kuulumattomilta”. On löydettävä tilalle uusi kehityspolku. Moni maatilayritys haluaa edelleen aktiivisesti kehittää ja mahdollisesti myös laajentaa tuotantoaan. Löytyy-kö kustannustehokkaita ja samalla parempaan riskien hallintaan liittyviä ratkaisuja esim. tilojen uudenlaisen yhteistyön ja yhteenliittymien kautta? Myös eri tuotantosuuntien kes-ken, esim. maitotila – lihatila – kasvinviljelytila – urakointitila. Työvoiman riittävyys ja toi-saalta palkanmaksukyky voivat monella tilalla olla kynnystekijä, jolloin voidaan miettiä useamman tilan yhteisen työntekijän palkkaamista.

Viljelijän kannattaa aktiivisesti hyödyntää myös toimintaympäristössä avautuvat uudet mahdollisuudet. Sellaisiakin aina on. Yksi niistä on uusi Neuvo 2020 –järjestelmä. Kulu-valla EU-ohjelmakaudella 2015-2020 maatilan on mahdollista saada asiantuntija-apua mm. maatilan ympäristökysymysten, kasvinsuojelun, eläinten hyvinvoinnin, luomutuotan-non ja energiatehokkuuden parantamisen suunnitteluun Neuvo 2020 –järjestelmän kaut-ta. Tuki yhdelle maatilalle voi ohjelmakauden aikana olla enintään 3500 euroa. Toivotta-vaa on, että järjestelmä saadaan maataloushallinnon puolelta käyntiin mahdollisimman nopeasti jo tulevaa kasvukautta silmällä pitäen, sillä v. 2015 tukijärjestelmien ja säädös-ten muutokset herättävät runsaasti pohdittavia ja keskusteltavia asioita tilatasolla. Neuvo 2020 rahoituksella ei voida tehdä ns. normaaleja suunnittelupalveluja kuten viljely- ja ve-rosuunnittelua, mutta se tarjoaa maatilalle erinomaisen keinon saada apua esim. säädös-ten hallintaan ja uusien tukijärjestelmien hyödyntämisen pohdintaan. Ja sitä kautta tarjo-aa avaimia myös taloudellisen tilanteen parantamiseen. Palvelu on tilalle tuen johdosta hyvin edullinen, sillä ainoastaan alv-kustannus laskutetaan.

Maatilayrityksen johtamisessa tieto on valttia. Nykyisessä muuttuvassa tilanteessa tie-don hankintaa sekä asioiden suunnittelua ja laskentaa on tehtävä entistä tiiviimmin. Pro-Agria on aina viljelijän puolella ja yhdessä yrittäjän kanssa pyrkii kullekin tilalle löytämään ne ratkaisuvaihtoehdot, jotka parhaiten palvelevat tilaa ja sen tavoitteita.

Heikki Pahkasalotoimitusjohtaja

ProAgria Etelä-Savo

Maatilan maksuvalmius ja kassanhallinta

Tänä vuonna maatilojen maksuval-miuteen ja kassanhallintaan tulee uu-sia haasteita sen vuoksi, että tulotu-kien maksuaikatauluun on tulossa vii-veitä aikaisempaan verrattuna. Maa-seutuviraston mukaan huomattava osa tukien maksusta siirtyy vuoden 2016 puolelle.

Tähän saakka LFA- ja ympäristö-tukien ensimmäinen erä on makset-tu aivan syyskuun alussa ja LFA-tuen kansallinen lisäosa lokakuussa. Näin varat ovat olleet käytettävissä myös lokakuun lopussa erääntyvien korko-tuki- ja valtionlainojen lyhennysten ja korkojen maksuun.

Tukien maksun aikataulua on ko-vasti hierottu, mutta näyttää siltä, että vuodelle 2016 siirtyvä summa on reippaasti pienempi kuin Maaseutuvi-raston alkuperäiset suunnitelmat esit-tivät. Alun perin siirto olisi ollut jopa 450 milj. euroa, mutta neuvottelujen jälkeen se on supistumassa n. 200 milj. euroon.

Etelä-Suomen maitotiloilla AB-alu-eella nykyinen litrakohtainen kansalli-nen tuki loppuu, ja tiloille maksetaan lehmäkohtaista palkkiota, joka on n. 540 euroa/lehmä. Tuki maksetaan kuitenkin viiveellä, ensimmäinen erä vasta vuoden loppupuolella ja loput vuoden 2016 puolella.

Tuottajat ovat kääntyneet myös pankkien puoleen ja tiedustelleet, mitä mahdollisuuksia meillä on vai-kuttaa edessä olevaan käyttöpääoma-tarpeen kasvuun ja parantaa näin maatilan maksuvalmiutta ja kassan-hallintaa.

Pankkien keinot tilanteen helpotta-miseksi ovat varsin perinteiset. Voim-me toki lykätä lainojen lyhennysten maksua eteenpäin ja myöntää lainaa ylimenokauden ajaksi, esim. yritystilin luottolimiitin muodossa. Muut mah-dollisuudet ovat varsin rajalliset.

Kun vielä otetaan huomioon tuot-tajahintojen alentumat useammassa-kin tuotantosuunnassa, on erilaisten lainajärjestelyjen tarvetta vuoden ai-kana varmastikin tiedossa.

Tukien maksun siirtymä vaikuttaa olevan pysyvä järjestely. Ainakin vuo-teen 2020 mentäneen tällä aikataulul-la. Siksi tuo siirtymä aiheuttaa vastaa-van suuruisen käyttöpääomatarpeen lisäyksen suomalaisille maatiloille. Monet tilat varmasti voivat järjestel-lä sen käytettävissä olevien varojensa avulla, esim. puunmyyntituloilla. Mut-ta osa tiloista tarvitsee muita keinoja. Tilapäinen luotto on tällaisessa tilan-teessa väliaikainen ratkaisu, sekin täy-tyy maksaa pois ja hakea kohta uutta tilalle. Siksi nykyisten luottojen kerta-luontoinen järjestely siten, että tar-peellinen määrä lyhennyksiä siirretään laina-ajan loppuun saattaa olla luon-tevin ratkaisu näille tiloille.

Pankit suhtautuvat periaatteessa myönteisesti lainajärjestelyihin. Niitä on aina totuttu tekemään silloin kun lainalyhennysten ja tulojen ajallinen kohdentaminen on vaakalaudalla. Toki jokainen päätös on perustuttava luotonhoitokykyyn. Eniten velkaantu-neet tilat saattavat tarvita perusteel-lisempia toimia, jotta niiden talous saataisiin tasapainoon.

Joka tapauksessa jokaisella maati-lalla pitäisi olla käytössään kätevä va-rarahasto, joka on kytketty maatilan yritystiliin. Tilin luottolimiitillä voi-daan hoitaa tilapäisiä rahoitustarpei-ta maatilan juoksevien menojen hoi-tamiseen. Se olisi hyvä mitoittaa esim. rehu- tai lannoitelaskujen suuruiseksi, jolloin kassasta suoraan voidaan hoi-taa menot ja hyödyntää esim. käytet-tävissä olevat alennukset. Tililimiittiä ei ole kuitenkaan tarkoitettu pysyvän maksuvalmiusvajeen hoitamiseen.

Ehkä tärkein apu maatilan maksu-valmiuden hoitamisessa on kuitenkin tilan oma suunnitelmallinen rahaliik-keen hoito. Sitä varten tarvitaan tark-kaa kirjanpitoa ja sen seurantaa. Kuu-kausittain ennakkoon tehty budjetoin-ti, jossa tulot ja menot on listattu, on todella tärkeä apuväline maksuvalmi-uden suunnittelussa. Sen avulla on jo helpompi kääntyä pankin puoleen ja suunnitella sopivat toimenpiteet mah-dollisten kassavajeiden kattamiseen.

Ja myös toisin päin: budjetoinnin avulla nähdään myös maatilan rahoi-tukselliset ylijäämät, ja voidaan suun-nitella myös sopivat välineet niiden sijoittamiseksi – myös lyhytaikaisiin tarpeisiin. Myös yksityistalouden ku-lutus saadaan näin tarkempaan seu-rantaan, nähdään todella kuinka vilje-lijäperheen omassa taloudessa varoja käytetään ja voidaan suunnitella tulo-jen ja menojen aikataulutusta.

Reijo SärkkäAsiakkuusjohtaja, agronomi

Suur-Savon Osuuspankki

Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen p. 045 122 5305, jorma.viitanen@kotiposti.netSivunvalmistus: ProAgria Pohjois-Karjala / Marko Natri p. 040 301 2427 marko.natri@proagria.fiEtusivun kuva: Marko Natri, kuvassa taviokuurna (vanha uros)

3t a lou s

HKScan panostaa hyvään palveluun

HKScanin valttina ovat hyvä palvelu ja keskeinen sijainti. Ou-tokummun teurastamoon ol-laan valmiita satsaamaan, jotta eläimet saadaan noudettua no-peasti.

Tuotantoeläinten kuljetusmat-kat Outokumpuun ovat Itä-Suo-messa lyhyet. Valtaosa teuras-naudoista tulee noin 150 kilo-metrin säteeltä. Outokumpuun on Iisalmesta noin160 km, Nur-meksesta alle 120 km, Savonlin-nasta noin 130 km ja Joensuusta alle 50 km.

HKScanin nautojen hankin-nasta vastaavan johtaja Sami-Jussi Talpilan mukaan Outo-kummun teurastamon rooli on yritykselle tärkeä, ja HKScan nä-kee tulevaisuuden toiminnassa paljon kehityspotentiaalia.

Talpilan mukaan tuotanto-laitokseen on jo investoitu vii-me vuosien aikana, jotta se pys-tyy vastaanottamaan kasvavia nautamääriä. Viimeisten kolmen vuoden aikana teurastamoon on rakennettu esimerkiksi uutta va-rastotilaa, kylmäainekeskus sekä autopesula. Laajennuksen myötä varastoon on saatu lisää tilaa yli sadan naudan ruhoille. Nyt me-neillään on navetan laajennus, joka valmistuu vappuun mennes-sä.

- Uskomme itäsuomalaiseen naudanlihantuotantoon ja luo-tamme siihen, että alueen lihan-

tuottajat arvostavat pitkäjän-teisesti sitoutunutta yhteistyö-kumppania. Naudan hankinta-määrät ovat kasvaneet ja teuras-tamoamme on kehitetty sen mu-kaisesti, Talpila toteaa.

Parantuneet päiväkasvut piristävät vasikkamarkkinaa

HKScanin nautojen hankin-nasta Itä-Suomessa vastaava tii-minvetäjä Osmo Könönen ker-too, että nuorten nautojen tuo-tannossa päiväkasvut ovat pa-rantuneet ja kierto nopeutunut. Se parantaa myös vasikoiden menekkiä.

- Laatusonni-ohjelman avul-la pidetään päiväkasvut kunnos-sa, jolloin nykyisten paikkojen tehokkaan käytön kautta menee enemmän eläimiä.

Laatusonni-ohjelmassa tuotta-ja ja HKScanin tuotantoneuvoja käyvät yhdessä läpi niin tuotan-to-olosuhteet, hoitokäytännöt kuin ruokinnan. Yhdessä etsitään tilakohtaisia kehitysmahdolli-suuksia ja uusia ratkaisuja päivä-kasvun nostamiseen.

- Suuret lypsylehmätilat ovat investoineet nimenomaan mai-dontuotantoon, ja toivovat, että vasikat noudetaan mahdollisim-man nopeasti. Uudet navetat suunnitellaan siten, ettei siellä ole tilaa muille kuin vastasynty-neille ja uudistukseen kasvatet-taville omille hiehoille, Könönen kuvaa.

Tällä hetkellä erikoistuneet li-hanaudankasvattajat kasvattavat noin 75 prosenttia nuoresta nau-dasta. Loput kasvatetaan edel-leen maitotiloilla, mutta erikois-tuneen kasvatuksen osuus kasvaa jatkuvasti.

- Ketjuumme tuli viime vuon-na vajaa pari tuhatta uutta kas-vatuspaikkaa ja tälle vuodelle on suunnittelussa tuhansia paikko-ja. Ketjuun tarvittaisiin kolmisen-tuhatta uutta kasvatuspaikkaa vuodessa, Sami-JussiTalpila ker-too.

- Toivomme Laatusonnitilojen myönteisen kehityksen saavan käyntiin myös uusia investointi-hankkeita.

Teksti: Sari Järvinen

Tasaiset ryhmät loppukasvatukseen

Loppukasvattajan kannalta ihanteellinen teinivasikkaryhmä on hyvin kehittynyt ja tasakokoinen. Se kasvaa tasaisesti ja saavuttaa teuraskypsyyden nopeasti, pohtii liperiläinen Vesa Eronen. Havukkaniemessä siirryttiin maidosta lihantuotantoon 15 vuotta sitten sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Ensimmäi-seen navettaan tuli paikat 130:lle yli puolivuotiaalle sonnille. Tuotantoa on laajennettu muutaman vuoden välein, nyt son-neja on noin 800. Ja taitaa seuraavakin investointi jo siintää isännän mielessä.Uusimmassa kasvattamossa sonneilla on ruokinta-alueen ri-tilän takana laaja kuivitettu makuualue. Muissa navetoissa on kokoritiläkarsinat.Seosrehuruokinta on ollut käytössä alusta lähtien. Viljan ja säilörehun lisäksi Eronen laittaa seokseen kivennäistä ja tar-peen mukaan rypsirouhetta. Tila tuottaa itse kaiken tarvit-semansa säilörehun ja yli puolet rehuviljasta. Uusilla rehunkorjuun menetelmillä Eronen pyrkii kustannus-tehokkuuteen ja hyvään laatuun. Murskeviljaan siirryttiin viisi vuotta sitten. Paalirehusta luovuttiin vuonna 2011 ja säilöre-hu ryhdyttiin korjaamaan ajosilppurilla. Teinivasikoiden terveystilannetta Eronen pitää yleisesti otta-en hyvänä. Joskus saapuvien eläinten mukana tulee hengitys-tie-infektio, joka lähtee kiertämään, mutta muuten hoitoja on vähän.Eronen toivoo, että välitysvasikat lähtevät maitotilalta hyvä-kuntoisina jatkokasvatukseen. - Vasikan teuraaksi kasvattava loppukasvattaja pitää eläin-tä 18-19 kuukauden ikään. Kun alkuvaiheen hoito on ollut hyvää, pääsee loppukasvattaja paljon nopeammin eteenpäin.

Teksti: Harri Jalli

Sami-Jussi Talpila

Vesa Erosen on erikoistunut sonnien loppukasvatukseen. Tuotan-toa on laajennettu muutaman vuoden välein, nyt sonneja on noin 800. Ja lisää sonnipaikkoja on suunnitelmissa.

Turvallisuutta tilakauppaan metsäammattilaisilta

Savilahdenkatu 5-7 Minna Canthinkatu 11 B 50100 Mikkeli 70100 Kuopio puh. 045 341 6990 puh. 044 977 3767 www.metsatilat.fi/jarvisuomi Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa

Tähtitilillä metsävarallisuutesi kasvaa.Stora Enson Tähtitilillä® saat puukaupparahoillesi

4,5% kiinteän koron jopa viideksi vuodeksi ilman kuluja.

Ota yhteyttä, kerromme lisää!

Stora Enso Metsä

p. 09 8860 2102

www.storaensometsa.fi

www.facebook.com/StoraEnsoMetsa

4 t a l ous

Uusi tukikausi tuo tullessaan monia muutoksia, joten tilakoh-taisiin ratkaisuihin ja valintoihin on hyvä alkaa perehtyä hyvissä ajoin ennen tukihakua. ProAgria tarjoaa osana Maatilojen neu-vontajärjestelmää, Neuvo 2020, tiloille asiantuntijapalvelui-ta, joissa tarkastellaan, mitä mahdollisuuksia uusi järjes-telmä tarjoaa omalle tilal-le, millaisia toimenpitei-tä uudet vaatimukset ja ehdot edellyttävät, ja toisaalta mitä muu-tokset tarkoittavat ti-lan kokonaistukimää-rissä.

Varmuutta, optimointia ja verkostoja

ProAgrian kautta saa lisäksi asiantuntijanäke-mystä, neuvontaa, suunni-telmia, selvityksiä ja kartoi-tuksia maatilan ympäristökysy-myksiin, kasvinsuojeluun, eläin-ten hyvinvointi- ja terveysasioi-hin, maatilan energian käyttöön ja luomutuotantoon. Neuvontaa saa haluamastaan aihealuees-ta omien tarpeiden ja lähtökoh-tien mukaan. Neuvonta on mak-

Ympäristö

Tuotantoeläimet

Luomu

Kasvinsuojelu

Energia

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut uuden tukikauden ratkaisuihin

sutonta viljelijälle, vain alvin osuus laskutetaan. Vil jel i jäl le ei koidu neu-

von-n a n k ä y -töstä mitään li-sätyötä, sillä ProAgria

hoitaa kaiken neuvontapalvelun käyttöön liittyvän paperityön hallinnon kanssa.

Neuvo 2020 korvaa nykyisen tilaneuvonta-järjestelmän

EU-osarahoitteinen Maatilo-jen neuvontajärjestelmä, Neuvo 2020, tulee osana Suomen maa-seudun kehittämisohjelmaa kaik-kien viljelijöiden käyttöön helmi-maaliskuussa 2015. Se korvaa nykyisen Tilaneuvontajärjestel-män ja samalla myös laajenee merkittävästi. Esimerkiksi ener-giasuunnitelmien laadinta siirtyy tämän uuden järjestelmän alle. Energian säästössä liikkuvat suu-ret rahat, joten kannattaa hyö-dyntää tämän järjestelmän kaut-ta saatava selvitys oman tilan energiakulutuksesta ja suurim-mista säästön paikoista.

Neuvontaa tarjotaan uutena asiana tämän järjestelmän puit-teissa myös luomutuotantoon, integroituun kasvinsuojeluun, erilaisiin ympäristökartoituk-siin ja uusien ratkaisujen testaa-miseen - innovaatioihin - sekä eläinten hyvinvointi- ja terveysky-symyksiin. Neuvontaa on saata-vissa koko ohjelmakauden ajan eli vuosina 2015–2020. Viljelijäl-lä on mahdollisuus hyödyntää

Hyödynnä ProAgrian asiantuntijoiden osaaminen P Varmistat tukien saannin täysmääräi-senä ja tiedät, mitä lainsäädännön ja tukiehtojen vaatimukset tarkoittavat käytännössä maatilallasiP Kartoitat uudet mahdollisuudet tuki-

järjestelmän hyödyntämiseen sekö ar-vioimme ympäristö-, hyvinvointi- tai energiansäästötoimenpiteiden sovel-tuvuutta ja kannattavuutta maatilal-lesi

P Löydät yrityksesi kehityskohteet ja pa-rannat tulosta. Annamme rahanar-voisia ohjeita ja toimenpidesuosituk-sia ja saat ulkopuolisen näkemyksen yrityksesi kehittämiseen

asian-tuntijapal-

veluita 3 500 eu-ron edestä ohjelmakau-

den aikana.

Neuvonta on luottamuksellista ja erillään tarkastuksista

Neuvonnan avulla saa var-muutta ja oikeellisuuden tarkis-tamista ehtoihin ja säädöksiin sekä vaatimusten ymmärtämi-seen ja noudattamiseen käytän-nössä. Tämä vähentää tukitar-kastuksiin liittyvää epävarmuutta ja tukisanktioihin liittyviä pelko-ja. Neuvonnassa voidaan tehdä myös kartoituksia ja selvityksiä kiinnostusta herättäneihin, tilalle mahdollisesti soveltuviin uusiin ympäristötoimiin, energiaratkai-suihin ja eläinten hyvinvointitoi-menpiteisiin.

Neuvonnan avulla voidaan myös selvittää, mitä luomutuo-tantoon siirtyminen tarkoittai-si omalla tilalla ja samalla saa apua luomutuotantoon siirtymi-seen liittyvien paperitöiden te-kemiseen. Neuvonnan avulla on mahdollista muuttaa ympäris-tökorvauksen valintoja, jos neu-vonnan kautta voidaan todeta, että jokin toimenpide olisi tilal-le tarkoituksenmukaisempi ja te-hokkaampi kuin aiemmin valittu.

Neuvonnan voi tilata itse hal-linnon järjestelmästä tai kysyä suoraan palveluiden tarjoajilta. Neuvontaa voi käyttää samas-

ta aihealueesta use-amman kerran oh-jelmakauden aikana. Maatilojen neuvonta-järjestelmän neuvojat

on hyväksytty järjestel-mään pätevyyden, kou-

lutusten ja tentin kautta.

Tukivalintoja puntaroimaan

ProAgrian asiantuntijoiden opastuksella ja tukimuutosten ennakointiin kehitetyn työväli-neen, Tukipuntarin avulla tuki-muutosten arviointi tapahtuu helposti. Tukivalintoja on hyvä lähteä selvittämään hyvissä ajoin ennakkoon, jotta tukihaun ai-kaan tilalle sopivimmat valinnat ovat selvillä ja toisaalta ehditään vielä reagoimaan ajoissa vilje-lysuunnittelussa, lannoitteiden ja lannan käytön suunnittelussa sekä kylvösiementen hankinnas-sa.

Eniten tarkastelutarvetta to-dennäköisesti aiheuttavat uuden ympäristökorvauksen ja eläinten hyvinvointikorvauksen valinnat. Lisäksi viherryttämistuen ehtojen noudattaminen erityisesti viljelyn monipuolistamisen osalta edel-lyttävät uudenlaista tilakohtaista tarkastelua vaatimusten täyttä-miseksi. Myös luomutuotannon ehdot ja valinnat, sekä vaikutuk-set tukimääriin selviävät tukipun-tarin avulla.

Tilan on mahdollista kasvat-taa tukimäärää huomattavasti oikeilla, tilan toimintaan luonte-vasti soveltuvilla toimenpiteillä, joilla voidaan samalla parantaa esimerkiksi maan kasvukuntoa tai eläinten tuotostasoja. Oikeil-la valinnoilla varmistetaan par-haat tukiratkaisut ja kannatta-vimmat pellon käytön vaihtoeh-dot tilalle.

Lisätietoa: www.proagria.fi/neuvo2020

www.mavi.fi

KESTO-oviverhovähentää vedontunnetta • lisää mukavuutta

Suoraan maahantuojan varastosta:

Suikaleverhot säilyt-tävät joustavuutensa pakkasessakin. Verhot pysyvät hyvin paikoillaan kovassa-kin tuulessa. Oviverhot ovat erittäin käyttökelpoisia avoi-missa eläinten kulku-aukoissa, pihatoissa, lypsyasemilla sekä rehutilojen ajo-ovissa.

• Kotimainen UV-suojattu. Pakkasenkesto -40°C• Materiaali: Polyesteri-verkolla vahvistettu PVC

Puh. 015-484 311Fax. 015-484 313www.euro-kumi.com

Meiltä myös mm.: ruokinta-automaatin hihnat, klapikoneen hihnat, kumilevyt, ym.

5 t a lou s

Hörppääkö kassa tyhjää?Miten tuet muuttuvat? Entäs

niiden maksuaikataulu? Riittää-kö rahat tänä vuonna vai hörp-pääkö kassa tyhjää? Miten mai-don ja lihan hinta kehittyy? Saa-daanko kaikki laskut maksettua? Voidaanko vaihtaa auto?

Jokaisella tilalla omat kysymyk-set, mutta samankaltaisten kysy-mysten äärellä me kaikki pyörim-me. Suurimpana huolena raho-jen riittävyys eli maksuvalmiuden

varmistaminen koko vuodeksi. Alkuvuodesta tilinpäätöksen val-mistuttua on hyvä istahtaa het-keksi alas ja miettiä kuluvan vuo-den kassan kehitystä kassabudje-toinnin avulla. Parempi käyttää siihen hetkinen nyt, kuin miettiä loppuvuosi kylmä hiki otsalla ra-hojen riittävyyttä.

Kassabudjetoinnin avulla saa-daan käsitys rahavirroista kuu-kausitasolla ja voidaan varmis-

tua, että kassassa on rahaa sil-loin kun sitä tarvitaan. Kassa-budjetti muotoutuu taustalla olevien laskelmien, edellisten vuosien kirjanpidon, yrittäjien kanssa käydyn keskustelun sekä asiantuntijan näkemyksen poh-jalta. Jos kassabudjetti näyttää kassan menevän miinukselle vuo-den aikana eli ns. hörppävän tyh-jää voidaan siihen varautua jo etukäteen ja siten välttää mah-

dolliset kulut laskujen maksun viivästymisestä. On myös hel-pompi mennä rahoittajan jut-tusille, kun on olemassa mustaa valkoisella eli kassabudjetti.

Kassabudjetoinnin tarkoituk-sena ei ole jäädä pöytälaatik-koon homehtumaan loppuvuo-deksi. Paras hyöty kassabudjetis-ta saadaan, kun sen toteutumis-ta seurataan vuoden mittaan ja tehdä tarvittavat päivitykset. Tä-

män vuoksi ajantasainen kirjan-pito on kassabudjetin paras ka-veri! ProAgria Pohjois-Savo tar-joaa kassabudjetointia ja seuran-taa kolmella erisuuruisella pake-tilla. Lisätietoja kassabudjetoin-nista ja paketeista saat oman alueesi talousasiantuntijoilta.

Anne IdströmTalousasiantuntija

ProAgria Pohjois-Savo

Onko oikea aika käynnistää navettainvestointi?Euroopan Unionin ja Venäjän

välinen pakotteiden asettaminen estää juuri nyt maitotuotteiden viennin Venäjälle. Maidon tuot-tajille maksama hinta ei näytä olevan ainakaan nousussa. Mi-kään ei kestä ikuisesti ja oletet-tavasti vientikielto Venäjällekin poistuu aikanaan. Vientiyritykset löytävät jossakin vaiheessa myös uusia markkina-alueita korkea-laatuisille suomalaisille tuotteille.

Myös uudet EU:n investoin-tituet tulevat voimaan vuoden 2015 alusta ja investointeja har-kitsevat tilat odottelevat tarkem-paa tietoa tulevista tukiehdoista.

Taantuman vaikutuksesta ra-kentaminen kaikilla sektoreilla on vähentymään päin.

Rakennushankkeeseen ryhty-vän kannalta hiljaisemmat raken-nusajat pienentävät rakentamis-kustannuksia olennaisesti. Ra-kennusmateriaalien hinnat eivät nouse.

Kone- ja laitekustannusten nousu pysyy maltillisena. Am-mattitaitoista työvoimaa on va-paana runsaasti ja palkkataso pysyy maltillisena. Ammattitai-toisilla rakennussuunnittelijoilla ja -asiantuntijoilla on hiljaisem-pi työtilanne ja aikaa käynnistää uusien investointien suunnittelu.

Käynnistä investointi nyt

Mikäli navettainvestointisi esi-suunnittelu ja investoinnin tar-veselvitys on tehty ja rahoitus-neuvottelut pankin kanssa ovat myönteiset, aloita varsinainen suunnittelu välittömästi. Huomi-oi, että ympäristöluvan käsittely-aika on 4 kk – 1 v.

Myös ELY- keskuksen rahoituk-sen hakemiseen menee muutama kuukausi, eikä rakentamista saa aloittaa ennen tukipäätöstä.

Hanke on syytä kilpailuttaa huolellisesti.

Hyvän lopputuloksen varmis-tamiseksi rakennustyöhön kan-nattaa valita navettarakentami-

sen hallitseva urakoitsija tai ra-kennusryhmä sekä navettaraken-tamisesta kokemusta hankkinut rakennustyön valvoja.

Näillä keinoilla rakentamiskus-tannusten pitäminen hallinnassa ja kustannusarvion puitteissa on todennäköistä.

On aika ryhtyä toimeen

Mikäli navettainvestointisi esi-suunnittelua ja investoinnin tar-veselvitystä ei ole tehty, aloita selvittäminen välittömästi, vaikka oletettu rakentamisajankohta on 2-4 vuoden päässä.

ProAgrian henkilöstön asian-tuntemus investoivien tilojen tu-kena on saanut myönteistä pa-lautetta rahoittajilta, investoi-vilta tiloilta ja yhteistyötahoil-ta. Rahoitusneuvottelut pankin kanssa ja pankin luottolupa-us on hankkeen käynnistymisen kannalta olennainen asia.

ProAgrian asiantuntijat ohjaa-vat ja ovat tukena myös yrityk-sen johtamisessa. ProAgria tarjo-aa asiantuntemustaan käyttöösi koko investoinnin ajan esisuun-nittelusta jälkiseurantaan saakka sekä palveluja tuotannon ylläpi-tämiseksi ja kehittämiseksi käyn-nistymisen jälkeen. - rakennussuunnittelija suorit-

taa käynnin tilallasi ja laatii in-vestoinnin tarveselvityksestä muistion kustannusarvioineen harkitsemastasi investoinnis-ta tai investointivaihtoehdois-ta ja mitä investointi vaikuttaa työvoiman tarpeeseen, työmää-rään ja työskentelyolosuhteisiin

- talousasiantuntija laatii kustan-nusarvioiden pohjalta vertaile-via laskelmia investointivaih-toehdoista kannattavimman vaihtoehdon valitsemiseksi ja pankin kanssa käytävien rahoi-tusneuvotteluiden pohjaksi

- nurmi- ja viljelypuolen asian-tuntijan kanssa tutkitaan, mikä on peltojen kasvukunto nyt tai miten saadaan lisää satoa pel-loista ja kuinka paljon peltoa tarvitaan investoinnin jälkeen rehun saannin turvaamiseksi ja lannan sijoittamiseksi ympäris-tölupaehtojen mukaan

- ruokinnan asiantuntija vertailee ruokintajärjestelmiä ja mitä vai-kutuksia investoinnilla on kone- ja peltotyökalustoon tai onko työmäärän takia kannattavam-paa ostaa palveluita urakoitsi-joilta

- kotieläinasiantuntijalta saa tu-kea lypsyjärjestelmän valinnas-sa sekä investoinnin vaikutuk-sesta eläinmäärään ja tietoa eläinten hankitaan

- rakennussuunnittelija laatii ra-kennussuunnitelmat ja kustan-nusarvion ympäristöluvan, ra-kennusluvan ja rahoituksen ha-kemista varten sekä hoitaa kil-pailutuksen ja rakennuttamis-tehtävät sovitussa laajuudessa

- talousasiantuntija laatii elin-keinosuunnitelman ja opastaa ennen ja jälkeen investoinnin sekä verotukseen että kirjanpi-toon ja tilipalveluihin liittyvissä asioissa sekä laatii hankkeen taloudellisen loppuselvityksenOn tärkeää, että uusi tuotan-

torakennus saadaan tuottamaan täydellä teholla mahdollisimman pikaisesti valmistumisen jälkeen.

Kun valitset tueksesi luotto-henkilöt, jotka ovat perillä talo-udesta, rakentamisesta, rehun tuotannosta, tuotannonsuunnit-telusta, ruokinnasta ja ruokinta-ketjuista, eläinten hoidosta, lyp-sytyöstä sekä hoitajien hyvinvoin-tiin vaikuttavista tekijöistä, voit keskittyä tilan töihin ja valmis-tautua levänneenä investoinnin mukanaan tuomiin uusiin työta-poihin ja ongelmien ratkaisuun.

Tapio PasanenRakennusinsinööri

ProAgria Pohjois-Savo

SemexFinlandOyViikatetie3,91900Liminka,puh.0405507643sari.alhainen@semex.fi, www.semex.fi

Todellisia tuloksia terveys-jalostukseen SemexinImmunity -sonneilla

Tilaa Realtime-kiimanseurantajärjestelmähelpottamaan arkipäivän rutiineja

www.saastopankki.fi/optia

Hyvä metsänomistaja,etsiessäsi sopivinta säästämis- ja sijoitus kohdetta

puukauppatuloillesi Säästöpankki Optia tarjoaa sinulle vastuullisen tavan sijoittaa:

Kun teet talletuksen meille, tuet samalla paikallista toiminta ympäristöä – sijoitamme talletusvarat oman

toimialueemme ihmisten ja yritysten hyväksi. Pidetään yhdessä kotiseutumme elinvoimaisena.

Pyydä henkilökohtainen talletus tarjous lähimmästä konttoristamme!

Puh

.hin

ta: l

anka

puh.

8,3

5 sn

t + 6

,91

snt/

min

, mat

kapu

h. 8

,35

snt +

16,

69 s

nt/m

in

IISALMI, Savonkatu 15, puh. 029 041 2500 JOENSUU, Kauppakatu 27 B 3, puh. 029 041 2690KIURUVESI, Kiurukatu 1, puh. 029 041 2600KUOPIO, Kauppakatu 22, puh. 029 041 2650LAPINLAHTI, Juhani Ahontie 2, puh. 029 041 2610RAUTAVAARA, Savontie 17, puh. 029 041 2560SONKAJÄRVI, Lyseotie 1, puh. 029 041 2570VARPAISJÄRVI, Kauppatie 25, puh. 029 041 2580VIEREMÄ, Ponssentie 2, puh. 029 041 2590NILSIÄ, Nilsiäntie 71, puh. 029 041 2580

6 kot ie lä in

100 vuotta tuotosseurantaa Hännilän tilallaHännilän tilalla Savonlinnan

Punkaharjulla on kehitetty mai-dontuotantoa erityisen pitkällä aikavälillä. Tuotosseurannassa ti-lan karja on ollut jo 100 vuotta, alkaen 1.6. 1914, kolmen eri su-kupolven aikana. Nykyisen isän-täparin Juho Hännisen ja Sirkku Rajalan on hyvä jatkaa tilan pi-toa edellisen sukupolven, Aulin ja Veijon, tekemän työn pohjal-ta. Edellinen isäntäpari osallistuu säännöllisesti karjatilan töihin, ja myös Sirkku viihtyy eläinten pa-rissa. Tyttäret Vilma ja Ida käyvät myös mielellään katselemassa navetan elämää. Tilan arki onkin välillä varsin vauhdikasta pienten lasten ja Juhon toisen ammatin, ralliautoilun, myötä.

”Ukin sisko toimi tarkkailukar-jakkona aikanaan”, kertoo Juho tilan tuotosseurannan alkuajois-ta. Sadassa vuodessa maidon-tuotanto ja sen myötä myös tuo-tosseuranta on kokenut melkoi-sen muodonmuutoksen nykyisek-si tuotannon kehittämisen ja ti-lan johtamisen välineeksi.

Raporteista kuva tilanteesta

Koelypsyn jälkeen tilan väki katsoo raporteista, paljonko koko karja ja yksittäiset lehmät ovat tuottaneet maitoa. Näin saadaan hyvä yleiskäsitys lehmi-en tilanteesta. Maitomäärien ja pitoisuuksien perusteella voidaan

muuttaa ruokintaa tarpeen mu-kaan. Maitonäytteenottolaitteet eivät aina ole yksinkertaisimmas-ta päästä käyttää, ja näytteenot-totyö ottaa oman aikansa. Eläin-kohtaisten näytteiden ottamisen hyödyt koetaan kuitenkin niin suuriksi, että työ kannattaa eh-dottomasti tehdä. Erityisesti leh-mäkohtainen soluluku koetaan hyödylliseksi utareterveyden hal-linnassa, ja sillä päästään tilan-teessa paljon ”pintaa syvemmäl-le” verrattuna pelkkään tankki-maidon solulukuun.

Tuotosseuranta jalostuksen pohjana

Tuotosseurannasta saadaan tärkeää tietoa karjan jalostuksen pohjaksi. Hännilän tilalla koe-taan, että eläinaineksen perin-nöllistä tuotospotentiaalia voisi parantaa jatkossa esimerkiksi li-hasonnisiemennyksiä lisäämällä ja valitsemalla seuraavan suku-polven emät huolella. Lehmien keskipoikimakertojen lisääminen on myös tulevaisuuden tavoittee-na. Samalla kasvatettavan nuor-karjan määrää on mahdollista vähentää, ja tuotannon taloudel-lisuus siltä osin paranee.

Tilalla ollaan kiinnostuneita siitä, mikä vaikuttaa maidontuo-tannossa mihinkin. Kerättävien tunnuslukujen avulla seurataan maidontuotannon taloudelli-suutta. Tämä koetaan tärkeäksi

etenkin maidontuotannon mark-kinatilanteiden muuttuessa. ”Il-man karjan tuotosseurannasta saatavia tietoja oltaisiin aikalail-la hukassa”, Juho toteaa. Hän myös kertoo, että suhteellisen tuoreena yrittäjänä on vielä opit-tavaa kerättyjen tietojen täysi-määräisessä hyödyntämisessä käytännön tekemiseksi saakka. Siihen kuitenkin keskitytään jat-kuvasti enemmän, ja tuotosseu-rannan palvelut kuuluvat jatkos-sakin oleellisena osana tilan joh-tamisen työkaluihin. Vertailutie-toa muiden tuotosseurantakarjo-jen tuloksiin voidaan hyödyntää oman toiminnan onnistumisen arviointiin.

Ajassa mukana

Suunnitelmissa on muun mu-assa nuorkarjatilojen kohenta-minen ja navetan ilmanvaihdon parantaminen. Tuotosseurannan uudet palvelut, kuten viivakoo-dattujen näytepullojen käyttöön-otto ja niiden myötä tulossa ole-vat lisäpalvelut, kuten tiineystes-ti, kiinnostavat. Hännilän tilalla on positiivinen asenne maidon-tuotannon tulevaisuuden suh-teen, ja tilaa kehitetään maltilli-sin askelmin etenemällä.

Liisa Heinonenmaidontuotannon asiantuntija

ProAgria Etelä-Savo

7k ot ie lä in

Tuotannon Ohjaus -asiakkaiden toivoma uudistusTuotosseurannan uudistuk-

sen ohessa ProAgrian maitotilan palvelutarjontaan tuli uudistuk-sia. Tuotannon Ohjaus on luotu asiakkaiden toiveista ja tarpeista. Tuotannon Ohjaus mahdollis-taa tilakohtaisen toiminnan juu-ri oikeaan hetkeen ja tarpeeseen. Tuotosseurannan uudistus on ol-lut esillä tilaisuuksissa ja neuvoji-en viesteissä viime syksystä alka-en, mikä konkretisoitui nyt vuo-den vaihteessa. Tuotosseuranta keskittyy nyt maidon mittaukseen sekä -näytteen ottoon. Näistä syntyy tarpeellista tuotantotie-toa ja –tuloksia jatkohyödynnet-täväksi.

Mitä on Tuotannon Ohjaus -tapaaminen?

Tilakunto-raporttien, sekä tuotostietojen analysointi an-taa vahvan lähtölaukauksen ti-lan ja neuvonnan väliselle yhteis-työlle. Samalla navettakäynnin havainnot yhdistetään tuotos-seurannan tuloksiin. Tapaami-sen aikana voidaan vihdoinkin keskittyä pohtimaan mitä halu-taan saavuttaa maidontuotan-nossa lähimmän vuoden aikana, mitä olemme saavuttaneet tähän saakka. Raporttien tulosten ana-lysointiin on kaivattu kovasti asi-antuntevaa apua. Lukuja osaavat kaikki lukea, mutta mitä luvut kertovat. Tähän saat vastauksen Tuotannon Ohjaus tapaamisel-la. Tavoitteiden kirkastaminen ei aina ole helppoa, ja tässä ProAg-rian asiantuntijat ovat yrittäjien apuna sovitun mukaisesti. Toi-menpiteistä tehdään selkeä vuo-sikalenteri sekä työnjako asiak-kaan ja asiantuntijan välillä.

Markkinamuutokset ovat ai-heuttaneet pohdintaa jokaisen maidontuottajan aivosolukoissa.

Miten pärjään kun maidon hinta muuttuu? Missä voin tehostaa tuotantoa, että kuluja saadaan pienemmiksi? Miten enemmän tuottoa nykyisellä eläinmääräl-lä? Missä asioissa tehostamis-ta voidaan tehdä, että kohdis-tetaan tekemiset ja oma energia oikeisiin asioihin? Säästäminen väärässä asiassa voi maksaa pi-demmän päälle moninkertaises-ti, jolloin lopputuloksena on jäl-leen uusien säästökohteiden et-sintä, ja omien hermojen kiristy-minen. Tuotannon Ohja-uksen vuosittaisella ensimmäisellä tapaami-sella

Pro-Agrian maidontuo-tannon asiantuntija auttaa yrittäjiä kirkastamaan ta-voitteet käytännön tekemiseksi.

Tavoite selvillä, miten jatketaan

Esimerkiksi erittäin ajankoh-tainen tavoite. Maidon hinnan alentumisen myötä tulojen me-netys 30 lehmän karjassa on noin 13 500 euroa vuodessa. Ta-voitteena on kompensoida tuo-tantoa tehostamalla maitotulon menetys, eli mistä 13 500 euroa enemmän rahaa nykyisellä eläin-määrällä? Asiantuntijan avus-

tuksella kartoitetaan keinot, jot-ka ovat realistisia. Tilakunto-ra-porttien avulla kartoitetaan mis-sä mennään nyt, miten parhaat saman kokoluokan tilat ovat hoitaneet samoja asioita. Kun ”akilleen kantapää” löytyy, mie-titään mitä pitää tehdä jatkossa toisin että tulokset muuttuvat. Saadaanko säästöä aikaiseksi tai lisää tuottoja. Liittyykö tehosta-minen esimerkiksi rehuntuotan-toon, ostorehukustannuksiin, re-

hustuk-seen, nuorkarjan kasvatukseen, umpikauden ruokintaan, lypsävi-en ruokintaan, olosuhteiden fik-saamiseen, hedelmällisyyteen vai tuotannon suunnitteluun yleises-ti. Miten saadaan meijeriin me-nevän maidon osuutta lisättyä? Mitä pitää tehdä toisin että leh-mää kohden tuotetaan 500 lit-raa enemmän maitoa meijeriin, miten maidon pitoisuudet saa-daan paremmiksi ja siten mai-don hintaa nostettua, entä mai-don laatu? Meneekö nyt meije-riin 95 %:a maidosta, miksi sitä menee vähemmän kuin optimaa-

lisessa tilanteessa? Jokaisen tilan kohdalle löytyy juuri ne oikeat ratkaisut ja tavoitteet mietitään konkreettisten toimenpiteiden kera ajan kanssa. Näitä asioita ovat viljelijät toivoneet asiakas-palautteissa.

Jatkopalveluna räätälöityä Tuotannon Ohjausta

Tuotannon Ohjaus tapaami-sen yhteydessä on kirkastettu

tavoitteet ja pohdittu alustavasti mitä

täytyy tehdä toisin. To-

siasia on usein, että mi-käli jat-ketaan samalla

tavalla, n i i n t u -

lokset ovat vuoden pääs-

tä tismalleen sa-mat kuin nyt, jopa

huonommin. Maitoa ei ole lähtenyt meijeriin enem-

pää, hedelmällisyys ei ole kohen-tunut, tuotos on sama jne. Rää-tälöity Tuotannon Ohjaus on ni-mensä mukaisesti laadittu jokai-selle omien tarpeiden mukaises-ti. Tässä tekemiset keskittyvät ti-lakohtaisesti sovittuihin asioihin.

Esimerkkejä palvelun sisällöstä yksilöidysti räätälöidylle Tuotannon Ohjaukselle

• Karjan olosuhteiden ja terveyden parantaminen (lisää tuloja, vähemmän kuluja)– Utareterveyden hallinta– Sorkkaterveyden hallinta– Hedelmällisyys ja karjan uudistus -teemat– Tarttuvat taudit, miten hallitaan riskiä esim. investointivai-

heessa– Hoitokäytännöt työajan tehostamiseksi– Eläinten ryhmittely, poistolistat yms– Nuorkarjan hoito ja ruokinta, ensikot tuottavimmiksi

• Lehmäliikenteen sujuvuus ja eläinten käsittely– lypsy, laidunnus ja eläinten siirrot– automaattilypsytilalla robotin käyttöönotto

• Ruokinnan Ohjaus –palvelun tueksi riippuen ruokinnan palvelu-kokonaisuudesta

• Työn sujuvuus ja tehokkuus• Tuotannon- ja talouden yhdistämistä (mukana voi olla eri alojen

asiantuntijoita) Kassabud-jetointi – kirjanpito - seuranta• Opastusta raporttien tulkintaan ja hyödyntämiseen• Ohjelmistopäivityksiä ja opastusta tuotantotyökalujen käyttöönSopivin asiantuntija tai asiantuntijatiimi toteuttaa palvelua tai tiet-tyä osa-aluetta.

Otetaan esimerkiksi poikimaväli, joka on pidentynyt aikaisemmis-ta vuosista. Poikimaväli vaikut-taa merkittävästi tilan talouteen (sekä työfiilikseen), räätälöidyllä palvelulla selvitetään miksi poi-kimaväli on kasvanut esimerkik-si 425 päivään. Kun 30 lehmän karjassa saadaan poikimaväliä alennettua n. 400 päivään, saa-daan maitotuloja lisättyä nyky-hinnoilla noin 5400 euroa. Täl-löin alhaisen tuotantokauden päiviä on vähemmän, jonka seu-rauksena maitoa tulee lehmää kohden enemmän. Miksi poiki-maväli on liian pitkä? Tämän sel-vittämiseksi tarvitaan keskustelu-apua, useita Miksi-kysymyksiä ja perimmäisten syiden kartoitta-mista. On hyvä pysähtyä silloin tällöin tilan ulkopuolisen hen-kilön kanssa pohtimaan todelli-sia syy -seuraus suhteita. Räätä-löidyssä palvelussa yhteistyössä voi olla myös muita asiantunti-joita, kuten talous- tai nurmiasi-antuntija, kenties myös tervey-denhuoltoeläinlääkäri.

LisätietojaMinna Norismaa

ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 301 2431

Outi Kiesilä ProAgria Etelä-Savo

p. 0400 693090Aija Hentilä

ProAgria Pohjois-Savo p. 043 825 4984

8 kot ie lä in

Eläinten hyvinvointituesta hyvinvointikorvausEläinten hyvinvointituki muut-

tuu hyvinvointikorvaukseksi ja korvauksen rakenne muuttuu. Hyvinvointikorvaus laajenee nautojen ja sikojen lisäksi kos-kemaan myös lampaita, vuohia ja siipikarjaa. Kaikki vanhat hy-vinvointitukisitoumukset päät-tyvät 30.4.2015 ja uudet korva-ussitoumukset voidaan tehdä 1.5.2015 alkaen. Sitoumukset ovat jatkossa viiden vuoden si-jaan yksivuotisia, kalenterivuotta koskevia.

Eläinten hyvinvointikorvaus-sitoumus tehdään nyt kevään päätukihaun yhteydessä poik-keuksellisesti ajalle 1.5.2015-31.12.2016. Tämän jälkeen si-toumus uusitaan kalenterivuosit-tain. Korvaus maksetaan ajalta 1.5.-31.12.2015 keväällä 2016.

Sikojen ja siipikarjan osalta tu-kihakemuksessa tulee ilmoittaa eläinmäärä, jolle korvausta hae-taan. Nautojen, lampaiden ja vuohien eläinmäärät saadaan keskiarvona eläinrekistereistä. Si-kojen ja siipikarjan määrästä sitä vastoin on pidettävä tilalla kir-jaa kuukausittain. Vuoden 2016 tukihaku tehdään marraskuussa 2015.

Hyvinvointikorvauksen rakenne muuttuu niin, että perus- ja lisätoi-menpiteitä ei enää ole. Kaikki valit-tavat toimenpiteet ovat yhdenver-taisia. Toimenpiteet koskevat jat-kossa vain tiettyä eläinryhmää, ei koko tilan eläinmäärää. Esimerkik-si vasikoita koskevat toimenpiteet korvataan vasikoiden lukumäärän mukaan. Toimenpiteitä voi valita yhden tai useampia.

Hyvinvointitukikorvauksen kaikkiin toimenpiteisiin tulee muutoksia entiseen hyvinvoin-titukijärjestelmään verrattuna, mm terveydenhuoltosopimusta ei enää vaadita. Korvaukseen si-toutuminen ei myöskään edelly-tä vähimmäispinta-alaa. Tilalla täytyy kuitenkin olla vähimmäis-eläinyksikkömäärä korvaukseen oikeutettuja eläimiä. Nautoja ja sikoja on oltava 15 ey, lampaita ja vuohia 5 ey sekä kanoja 14 ey, broilereita 70 ey ja kalkkunoita 60 ey.

Hyvinvointitukikorvauksen vaatimuksena on edelleenkin täy-dentävien ehtojen täyttyminen ti-lalla sekä eläinsuojelulakien vaa-timukset. Korvausta voi saada vain toimenpiteistä, jotka ylittä-vät lain minimivaatimukset.

Hyödynnä Neuvo 2020 tilaneuvontajärjestelmää

Uuden Maaseudun kehittä-misohjelman 2014–2020 mukai-nen Neuvo 2020 tilaneuvonta-järjestelmä mahdollistaa järjes-telmään hyväksytyn asiantunti-jan käyttämistä arvioimaan tilan edellytyksiä eläinten hyvinvointi-korvaukseen sitoutumisessa. Asi-antuntijan tilakäynnillä saadaan näkemys, mitä toimenpiteitä ti-lan on mahdollista sekä talou-dellisesti kannattavaa valita.

Asiantuntijan Neuvo 2020 käynnillä tehdään havainnointi-käynti tilan kotieläintiloissa sekä lasketaan eläinten hyvinvointi-tukipuntarin avulla madollinen korvaustaso. Tilakäynnillä käy-dään läpi myös täydentäviin eh-

toihin liittyviä vaatimuksia. Tila saa neuvontakäynnistä kirjallisen raportin kehittämiskohteineen.

Neuvo 2020 tilaneuvontajär-jestelmän mukaisen neuvonnan voi tilata Maaseutuviraston net-tisivuilta tai suoraan palvelua tuottavalta asiantuntijalta. Neu-vo 2020 tilaneuvontajärjestelmä on EU-rahoitteista. Järjestelmää hyödyntävä tila maksaa käyt-tämästään neuvontapalvelusta vain alv-osuuden.

Ulla Eronenja Ilpo Kiviranta

Maidontuotannon asiantuntijatProAgria Pohjois-Karjala

Ruokinnansuunnittelu- ja tulosennusteoh-jelma lihanautojen loppukasvatukseen

Oikein valitut rehut ja onnis-tunut kasvatusstrategia sanele-vat lihanautatilan taloudellisen tuloksen. Rehujen hinnat voivat vaihdella voimakkaasti lyhyellä-kin aikavälillä. Tuottaja joutuu ratkaisemaan, onko vallitsevassa markkinatilanteessa järkevämpää tinkiä hieman eläinten kasvuista ja pidentää kiertoaikaa vai pyr-kiä korkeisiin kasvuihin ja lyhyeen kiertoaikaan.

Päätöksenteon tueksi Savonia-ammattikorkeakoulu ja Luon-nonvarakeskus ovat tuottaneet lihanautojen ruokinnansuunnit-telu- ja tulosennusteohjelman (eMulli). Ohjelman perustana oleva syöntimalli arvioi rehun syöntikyvyn, ja ohjelma ennustaa valitulla kasvatusstrategialla saa-vutettavan kasvun, teuraspainon, lihakkuus- ja rasvaluokan sekä teurastilin. Biologisiin malleihin on linkitetty tiedot kustannuksis-ta, lihan hinnasta sekä kasvatet-tavien eläinten kiertonopeuden ja tukipolitiikan vaikutuksista. Tuloslaskennan kannalta tärkeitä ohjelmaan syötettäviä tilan tieto-ja ovat mm. tuotantorakennuk-

set, koneet ja laitteet, työn käyt-tö, rehukustannukset ja eläintu-et. Ohjelma toimii tällä hetkel-lä loppukasvatettavien sonnien osalta. Myöhemmin on mahdol-lista laajentaa kokonaisuutta kä-sittämään myös teurashiehojen kasvatus.

Syöntikyky ratkaisee pitkäl-ti sen, paljonko eläin sille tarjo-tuilla rehuilla kasvaa. Ohjelman pohjaksi haluttiin luotettava ar-vio kasvavan naudan rehun syön-tikyvystä. Meillä nykyisin käytös-sä olevat ruokinnansuunnittelun välineet eivät ota kantaa syönti-kykyyn, vaan laskelmat perustu-vat tiettyyn kasvutasoon tarvitta-vaan laskennalliseen energiamää-rään. eMullissa lähtökohdak-si haluttiin ottaa eläimen rehun syöntipotentiaali vapaalla seos-rehuruokinnalla. Syöntipotenti-aali määritetään ennustemallin sekä rehuarvojen perusteella.

Ohjelmassa toteutettava ruo-kinnansuunnittelu perustuu ko-toisiin ja ostorehuihin. Ohjelman rehuvarastossa oleville rehuille syötetään rehuanalyysitulosten mukaiset arvot tai käytetään vi-

rallisten rehutaulukoiden rehuar-voja. Rehuannoksen koostumuk-sen ja syöntipotentiaalin perus-teella lasketaan, paljonko eläin syö rehua kussakin elopainoluo-kassa. Syöntimäärän ja rehuse-oksen energiapitoisuuden perus-teella muodostuu energian saan-ti (MJ/pv), joka puolestaan mää-rittää kasvutason, joka kyseisellä ruokinnalla voidaan saavuttaa.

Kasvutuloksen perusteella las-ketaan, missä ajassa eläin saa-vuttaa tietyn teuraspainon, ja paljonko kyseiseen painoon pää-semiseen tarvitaan rehua. Tieto-jen pohjalta voidaan valita ha-

luttu kasvatusaika tai teuraspai-no sekä saadaan tietoon tarvit-tava rehukomponenttien määrä. Laskurissa olevat rehujen hinnat ovat päivitettäviä tietoja, jotka kertovat rehukustannuksen kas-vatuskauden aikana.

Ohjelma antaa hyvät mah-dollisuudet tuloksen suunnitte-luun ennakolta. On tärkeää, että tuottaja voi rehun ja lihan hin-tojen vaihdellessa testata etukä-teen ruokinnan ja kasvunopeu-den vaikutuksia taloudelliseen tulokseen ruokintajaksoittain ja vuositasolla. Ohjelmaa tes-tataan parasta aikaa erilaisissa

Tuloslaskelma ja tunnusluvut. Mallilaskelmassa tulos eläintä kohti on 36 euroa/kasvatusaika, mutta eläinpaikkaa kohti reilut 22 euroa/vuosi 406 päivän kasvatusajalla. Esimerkissä tulosta voisi parantaa kasvatusta tehostamalla ja kasvatusai-kaa lyhentämällä.

suunnittelutilanteissa todellisil-la tila-aineistoilla. eMullin tä-män hetkinen versio on saatavilla Maatila2020-sivustolla osoittees-sa maatila2020.savonia.fi ja Nau-danlihantuottajan Tietopankissa osoitteessa www.mtt.fi/ruukki.

Arto Huuskonen ja Maiju Pesonen

LuonnonvarakeskusJyri Tuovinen,

Hannu Viitala, Seppo Mönkkönen ja Risto Kauppinen

Savonia-ammattikorkeakoulu

- Suosittu, elävää hiivaa sisältävä houkutusrehu- Tehostaa kiertoa ja pitää pötsin ja sorkat kunnossa

- Sisältää runsaasti sulavia kuituja, lisättyä biotiinia ja korotetun määrän E-vitamiinia

Myynti:maatalouskaupat

Maittava täysrehu robottiruokintaan

Maito-Tähti 210 Robotti

9k ot ie lä in

Havaintoja Hollannista

Kuivikkeina parsissa monenmoista

Separoitua lantaaNavetan alla osittain olevasta lie-tesäiliöstä jatkuvatoiminen sepa-raattori erotteli nesteen takaisin säiliöön ja kuiva-aineksen asfalt-tipihalle pikku katokseen, jos-ta se ajettiin traktorikäyttöisellä ”härvelillä ” parsiin. Hevosen lantaaTilalle tuli hevostilalta hevosen lantaa, jota käytettiin sellaise-naan parsissa kuivikkeena.Molemmissa edellä mainituissa lantaparsissa on iso riski pöpö-jen takia. HiekkaaMuutamat tilat olivat käyttä-neet hiekkaa kuivikkeena parsis-sa joitakin vuosia. Malli oli tul-lut Amerikan mantereelta. Hie-kan tulisi olla hienoa ”hiekkaran-tahiekkaa”, pyöreää niin ei raavi herkkiä utareita. Hiekka maksoi 10 - 20 EUR /t. Hiekkaparsissa ehkä vähiten kinnervaurioita tai hiertymiä.Tämä voisi olla meilläkin mah-dollista, jos aines olisi pyöreä ja lannanpoistojärjestelmä suunni-teltu sitä silmällä pitäen. Jääty-minen varastossa ja parsissa voi olla iso ongelma, jos siihen ei va-raudu.

Rakenteet

Uudet navetat ( alle 5 v ) olivat verhoseinäisiä tai lähes seinät-tömiä, vain verkko oli jarrutta-massa lintujen kulkua. Ilmasto on huomattavasti lämpimämpi kuin meillä, ehkä yhtenä yönä / vuosi on pakkasta -20, lunta on harvoin. Rakenteiltaan kasvihuo-nemaisia, koska ei ole lumikuor-maa. Nuorenkarjan navetat olivat ”vanhaa mallia” 10 - 50 vuot-ta vanhoja. Niissä oli seinät tai

Lehmähavaintoja koulutusmatkalla nähtyä ja kuultua

vain osa seinistä verhoa ja ne oli-vat nykyisiä navetoita matalam-pia ja nenän perusteella niiden il-manvaihto oli vajavainen.

Työn tehokkuus

Työntekijöiden määrä tiloilla vaihteli. Karkeasti oli henkilö / robotti tai robotillinen lehmiä. Lypsykarjanavetassa oli pelkäs-tään lehmät ja pehkupohjaiset poikimakarsinat.Yhdellä tilalla poikimaosasto oli jaettu. Ensikot poikivat samassa navetassa ja parhaat lehmät van-hassa navetassa vielä isommas-sa pehkupohjaisessa karsinassa. Näin oli uudesta navetasta saa-tu hieman pienempi. Nuorkarja oli neljässä erillisessä navetassa. Eläinten siirtelyä ei koettu on-gelmaksi. Lypsykarjanavetan ja nuorkarjanavetan etäisyys max 200 m ja pihat harvoin jäässä. Vasikat olivat vanhimmassa na-vetassa, joka oli muutettu lyp-sykarjanavetasta vasikkatiloik-si. Täällä ilmanvaihto oli surkea, vaikka ovet olivat auki.Tehokkaimmalla tilalla (litraa/h) oli 100 lehmää, kaksi robottia ja nuorkarja kahdessa erillisessä na-vetassa. Isäntä hoiti navettatyöt yksin ja tuntimäärä oli 50h/ viik-ko. Peltotöistä isäntä ainoastaan pöyhi ja karhotti, muut peltotyöt teki urakoitsija. Isäntä oli lisäk-si emännän hoitoalan yritykses-sä apuna ”joutoaikoina”. Leh-mien ruokinta oli automatisoi-tu pitkälle. Automatiikka hoiti appeen teon ja jaon kiskolla liik-kuvalla vaunulla. Isännän arvion mukaan tila säilyy nykyisen ko-koisena pitkälle tulevaisuuteen, koska nykyinen navetta pyörii hy-vin isännän voimin ja kannatta-vuus on hyvä.Kiintiöt olivat kalliita ja vielä ra-joittamassa tuotantoa 2014, jo-ten kaikki navetat eivät olleet täyn-

nä, vaikka navetan valmistumises-ta saattoi olla jo useita vuosia.Osaltaan tilojen kasvua rajoitti pellon korkea hinta 40 000- 70 000 EUR/ha. Joten ei ole odotet-tavissa laajennus buumia. Ulko-maalaista työvoimaa ei vierailuti-loilla näkynyt.

Mitä hyvää?

Vierailutiloilla lehmät olivat pit-käikäisiä, keskimäärin viisi kertaa poikineita. Tuotos oli 9500-11 000 l/v. Tiloilla panostettiin työn tehok-kuuteen. Makuuparsissa oli pal-jon kuiviketta jopa 30 cm. Poi-kimatilat väljiä ja hyvin kuivitet-tuja. Ja lehmien hoitoon ennen poikimista ja sen jälkeen panos-tetaan paljon. Usko maatalou-den kannattavuuteen tiloilla oli myös hyvä.Päällisin puolin näytti että koti-eläintuotanto ei häirinnyt ”naa-pureita” sillä uusiakin tuotanto-rakennuksia oli rakennettu lä-helle muuta asutusta. Siitä meil-lä Suomessa olisi oppimista.

Parannettavaa

Lähes kaikilla tiloilla lehmien parret olivat kapeita alle 120 cm (putken keskeltä keskelle), suun-nitelmissa oli leventää parsia. Parrenerottajat olivat meidän sil-min katsottuna vanhanmallisia. Laajakaistaverkko ei ulotu maa-seudulle ja kännykkäverkoissakin oli toivomisen varaa vaikka maa on huomattavasti Suomea pie-nempi ja tiheämmin asutettu.

Jouko Kulinrakennusmestari

ProAgria Pohjois-Savo

Parsiin sopi kuiviketta jopa 300mm

Nuorkarja vanhassa navetassa

Parsissa oli toivomisen varaa, liikaa seisovia lehmiä

Apekeskus ja poikimakarsinat

ww

w.p

elto

siem

en.�

Yrjö EhrnroothMikkeli

0400-824 731

Juha RytkönenJoroinen

0400-178 711

Matti TeittinenJoroinen

050-560 3559

UUTUUDETToria & Severi

Obelix BOR

Viljat, palko- jaheinäkasvit,

apilat sekä seokset

Etelä- ja Keski-Savon

palvelevat maatilapakkaamot

10 kot ie lä in

Koottua tietoa kehittävän maatilan tarpeisiinRAE – Ravinnehävikit euroik-

si-hanke on päättymässä, mutta tulosten hyödyntäminen jatkuu. Kolmen vuoden aikana koottiin mittava tietopankki http://maa-tila2020.savonia.f i, josta löytyy monipuolisesti työvälineitä (las-kureita, videoita, tietokortteja) tilan kehittämisen tueksi. RAE tuotti uutta testattua tietoa mm. erilaisten lannanprosessointi ja –levitysmenetelmien soveltuvuu-desta ja kannattavuudesta Itä-Suomessa; esimerkkinä lannan separointi, lietteen syyslevitys ja maan syvämuokkaus. Hyviä vil-jelykäytäntöjä ja maatalouden vesiensuojelukeinoja myös siir-rettiin käytäntöön tilakohtai-sen neuvonnan ja työnäytösten kautta. Kyläkohtaisten kokoon-tumisten ja teemapäivien myötä lisääntyi samalla tilojen välinen yhteistyö, jopa uusia urakointi-rinkejä muodostettiin. RAE jär-jesti kaikkiaan 80 tapahtumaa, joihin oli yhteensä yli 2100 osal-listumista.

Varsinaisia ”RAE-maatiloja” (kuva 1), joille tehtiin räätälöidyt, tilakohtaiset (jopa lohkokohtai-set) toimenpidesuunnitelmat, oli mukana 170 kpl. Parhaiten jo nyt toteutuneista toimenpi-desuosituksista esimerkkejä ovat aluskasvien lisääminen, valko-apilan käyttö laidunkasvina, fos-forilannoituksen tarkentaminen, pellon ojaston kunnostaminen ja lannan levityksen tarkentaminen. Hankkeen aikana on myös pe-rustettu useita kosteikoita alueel-le (kuva 2). RAE-nettisivuille on koottu viljelijöitten omia koke-muksia eri toimien tehokkuudes-ta. Toivotaan hyvien käytäntöjen tuovan kustannussäästöjä tiloille ja näkyvän järvien tilan parantu-misena jatkossakin!

”Ravinteet rahoiksi”-kiertu-eella (Vuorela, Joensuu, Mikke-li) marraskuussa 2014 kurkotet-tiin tulevaan ja kerrottiin uuden maaseutuohjelman valmistelusta ja rahoitusmahdollisuuksista esi-merkiksi vesistöjen kunnostuk-siin. Keskustelua herätti muuttu-van tukisysteemin myötä lisään-tyvä byrokratia, vaikka tavoittee-na oli järjestelmän helpottumi-nen sekä viljelijöille että hallin-nolle. Viljelijät toivovatkin hallin-nolta paremmin parempaa ym-märrystä maatilan toiminnasta kokonaisuutena eikä pelkästään yksittäisten ohjeiden valvontaa. Tilaisuuksien esitykset ovat kat-sottavissa http://rae.savonia.fi –si-vuilta.

Muista julkaisuista mainitta-koon Etelä-Savon alueella syn-tyvistä lannan laskennallisista kokonaistyppi- ja kokonaisfos-forimääristä laadittu kuntakoh-tainen selvitys. Selvitys on luet-tavissa verkkojulkaisuna nimel-lä ”Kotieläinten lannan typpi- ja fosforimäärät Etelä-Savossa”. Selvityksen selkein tulos on, että Etelä-Savossa lanta ja sen sisäl-tämät kokonaistyppi ja –fosfori jakautuvat suhteellisen tasaisesti eri kuntien alueelle eikä alueella ole voimakkaita kotieläinkeskit-tymiä. Kotieläintuotanto perus-tuu maidon- ja naudanlihantuo-tantoon, mikä näkyy myös siinä, että peltojen fosforiluvut ovat maltillisia. Maakunnan pelloista lähes puolet (46 %) on nurmivil-jelyssä, mikä lisää selvästi myös peltokasvien typpilannoitustar-vetta.

Lannan vastaanotto kiinnostaa

Syksyllä 2014 toteutettiin lan-

nankäyttö ja – urakointikysely Liperin Polvijärven ja Outokum-mun alueella. Sähköinen kyse-ly oli suunnattu aktiivisille koti-eläin- ja kasvintuotantotiloille. Tavoitteena oli selvittää viljelijöi-den yhteistyöhalukkuutta ja lan-nanlevitys urakoinnin tarpeelli-suutta. Kysely lähetettiin Liperin ja Polvijärven maaseutupalvelui-den kautta 142 maatilalle ja vas-tausprosentti oli 15%

Kyselyn perustella alueella on halukkaita lannanluovuttajia tai –myyjiä (kuva 3). Ylimääräis-tä lantaa olisi hyödynnettävissä alueen kasvinviljelijöiden pelloille noin 2900 m3 verran.

Lannan vastaanottaminen kiinnosti kaikkia vastanneita kasvinviljelytiloja sekä yhtä mai-dontuotantotilaa. Määrällises-ti lannalle olisi ollut kysyntää noin 3800 m3 verran. Näin ollen lannan vastaanottamisille oli-si enemmän kysyntää kuin mitä alueella halutaan luovuttaa kar-janlantaa.

Tulevaisuudessa lannanlevitys-urakoinnille olisi kysyntää nykyis-tä enemmän. Etenkin lietelan-nan sijoittaminen peltoon herät-ti kiinnostusta eniten ja toiseksi suurin kiinnostuksen kohde oli perinteinen kuivalannanlevitys.

Joni Jolkkonen

AMK- agrologi opiskelija / maatalousyrittäjä

Arja RuokojärviSavonia-ammattikorkeakoulu

Kuva 1. RAE-hankkeen tilakäyntikohteet sijaitsevat vesiensuojelun kannalta keskeisimpien vesistöreittien varrella.

Kuva 3. Lannan vastaanottamiselle on paikoin jopa enemmän kysyntää kuin on tarjontaa.

Kuva 2. Kosteikkojen ravinteiden pidätyskykyä seurattiin mm. Polvijärvellä vesinäytteiden avulla.

Maatalouden pankki- ja vakuutuspalveluiden asiantuntija

Tule käymään Osuuspankissa tai lue lisää osoitteesta op.fi/maatalous.

11k ot ie lä in

Ravinteista rahoiksi Joensuussa RAE-hankkeen vii-

meinen viljelijätilaisuus pidettiin Pielisjoen varrella Utran uittotu-valla. Kansanedustaja Eero Rei-jonen kertoi uuden maaseutuoh-jelman valmistelusta ja rahoitus-mahdollisuuksista esimerkiksi ve-sistöjen kunnostuksiin. Pohjois-Karjalassakin on tullut vesistöjen

kunnostukseen valtion budjetti-rahoitusta Onkamo-järvien kun-nostamiseen ja Viinijärven valu-ma-aluekunnostukseen. Keskus-telua herätti muuttuvan tuki-systeemin lisääntyvä byrokratia, vaikka tavoitteena oli järjestel-män helpottuminen sekä viljeli-jöille että hallinnolle. Maatalous-

yrittäjän näkökulmaa maatilan ympäristöasioiden hoitoon toi Jere Jääskeläinen Nurmeksesta. Jääskeläisen tilalla huomioidaan monin eri keinoin, että ravin-teet päätyvät sadoksi eikä vierei-seen vesistöön. Myös Jääskeläi-nen toivoi hallinnolta paremmin parempaa ymmärrystä maatilan

Hevosenlannan hyötykäyttöä energianlähteenäHevosen lannan hyötykäyttö

on puhuttanut jo pidemmän ai-kaa Suomessa. Useampi talli on lähtenyt toteuttamaan suljettua glykolivesikiertoista järjestelmää, jolla saadaan lannan palamises-ta syntyvä lämpö ympäristöystä-vällisesti hyötykäyttöön. Tässä yksi esimerkki Nurmeksesta.

Nurmeslainen, eläkkeellä po-liisin ammatista oleva Sakari Kolehmainen on mies Kolotalli Ky:n takana on pitkänlinjan he-vosmies. Hänet tunnetaan mm. Mimmu Kempin omistaja/val-mentajana. Tällä hetkellä tallis-sa on viisi hevosta, joista kolme ajettavaa. Uusien tallimääräysten vuoksi Kolehmaiset ovat raken-

taneet kesällä 2014 uuden tal-lin. Tallissa on kuusi karsinaa, valjashuone, pesupaikka, hevos-ten hoitotila, rehuvarasto ja lan-tala saman katon alla.”Vanhassa tallissa olisi jouduttu tekemään niin paljon muutoksia, että pää-dyttiin tähän ratkaisuun”, Saka-ri Kolehmainen toteaa. ”Samalla myös tallin työolosuhteet para-nivat huomattavasti”, hän lisää. Tallin hevoset saavat valmennuk-sen lisäksi ammattitaitoista hie-rontaa, akupunktiota ja laser kä-sittelyä. Hoitotilat ovat näihin tarkoituksiin nykyaikaiset. Glygo-livesikiertoisen lämmitysjärjestel-män lisäksi, talli hyödyntää myös aurinkoenergiaa.

Mistä on kysymys?

”Monille talleille lanta on on-gelmajäte, josta on hankkiudut-tava eroon. Tästä aiheutuu lisää kustannuksia. Lantalan pohja-laatan kautta tapahtuva läm-mön talteenotto on ratkaisu tä-hän tarpeeseen. Järjestelmän pe-rustamiskustannus on muutamia tuhansia euroja, lantalan raken-tamisen yhteydessä lähinnä vain lattialämmitysputkiston, kierto-vesipumpun ym tarvikkeiden ver-

toiminnasta kokonaisuutena eikä pelkästään yksittäisten ohjeiden valvontaa. Mari Räty MTT Maa-ningan tutkimusasemalta esitte-li RAE-hankkeessa Maaningan koepelloilla tehtyjä tutkimuksia, kuten lietteen syyslevitys sijoit-tamalla ja kynnön syventäminen fosforirikkailla pelloilla. RAE-

hankkeessa tehdyn tutkimuksen välittämistä neuvonnan kautta viljelijälle pidettiin tärkeänä ja tälle toivotaan jatkoa.

Helvi Leinonenkasvintuotannon asiantuntija

ProAgria Pohjois-Karjala

ran.” Kirjoittaa Hanne Turunen opinnäytetyössään aiheesta. He-vosenlannan kompostoituneen lämmön talteenotto kasvattaa ti-lan energiaomavaraisuutta ja vä-hentää muilla energiamuodoilla tapahtuvaa lämmöntuottoa. Sys-teemi perustuu siis hevosenlan-nan varastoinnin aikaansaamaan passiivisen kompostoinnin tuot-tamaan lämpöenergiaan.

Kolehmaisten tallilla kuivikkee-na käytetään purua. Lantapuru-patteri lämmittää pohjalaatas-sa kiertävän glykolivesiseoksen. Kiertovesipumpun avustuksella kierrätetään lämmin neste tallin käytävillä, valjashuoneessa, hoi-totiloissa ja pesutilassa. Jääh-tynyt neste palaa taas takaisin lantalan laattaan. Tallin läm-pötila on pysynyt 4-5 asteessa myös pakkasella. ”Kyllä järjes-telmästä on selkeästi huomatta-vaa etua, sekä käytännössä, että kustannuksellisesti”. Kolehmai-nen ei pidä mahdottomana aja-tusta käyttää järjestelmää hyväk-si myös asuintalonsa energiana kesä aikaan.

Energianlähteenä hevosenlan-ta on uusiutuvaa, paikallista raa-ka-ainetta ja tukee siis erinomai-sesti Suomen ilmastostrategiassa itselleen asettamien tavoitteiden-saavuttamista. Lisäksi hevosen-lannan hyötykäyttö energianläh-teenä on hyvä esimerkki kotimai-sesta, hajautetusta energiantuo-

tannosta, joka lisää Suomen huoltovarmuutta ja vähentää riippuvuut-ta tuontienergiasta, kirjoittaa Turunen.

Lähteet: Hanne Turunen, opinnäytetyö,

Hevosenlanta lämmönlähteenä vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä.

Tanja Kuittinen

Kuminaketjun ylivoimaisesti vahvin lenkki

. Tee sinakin

Sopimus kanssamme!

Hatlammintie 2, 11310 Riihimäki puh. 019-779620 www.kumina.fi

KUOPIO (017) 465 3011JUANKOSKI (017) 613 999SUONENJOKI (017) 465 3031

LAPINLAHTI (017) 731 234PIELAVESI (017) 465 3021

12 pe l to j a kasv i

Neuvo 2020 – Varmuutta ja vähemmän huoliaVuosi 2015 tuo tullessaan uu-

den ohjelmakauden. Sen mu-kanaan tuovat uudistukset, esi-merkiksi ympäristökorvausjärjes-telmä, viherryttäminen ja eläin-tenhyvinvointikorvauksen ehdot mietityttävät varmasti monia. Tulevia tukitasoja, -ehtoja, uu-den ympäristökorvauksen vaiku-tuksia ja

mahdollisuuksia viljelijä voi sel-vittää yhdessä ProAgrian asian-tuntijan kanssa. Päätöksien te-ossa on hyvä käyttää apuna tuki-puntaria sekä eläintenhyvinvoin-tikorvauslaskuria, joita tarjotaan Neuvo 2020 -neuvontajärjestel-mässä.

Neuvo 2020 -neuvontajärjes-telmä on tarkoi-tettu kaikille vil-jelijöille. Palvelut ovat käytettävis-sä koko ohjel-makauden ajan eli vuosina 2015 – 2020. Ne ovat maksuttomia viljelijöille. Jo-kaisella viljeli-jällä on käytet-tävissään 3500 euroa asiantun-tijapalveluihin. Palveluiden käyttäminen on helppoa ja vaivatonta: vil-jelijä valitsee haluamansa palvelun sekä asiantuntijan. Asiantuntija hoitaa kaikki palveluun liit-tyvät paperi-työt. Neuvo 2020 – pal-velua tarjoa-vat ProAgri-

an asiantuntijat ovat Maaseutu-viraston kouluttamia ja hyväksy-miä. Mavin sivuille tulee rekisteri hyväksytyistä asiantuntijoista ke-väällä 2015.

Mitä palveluja Neuvo 2020 sisältää?

Asiantuntijapalveluita tarjo-taan viiteen eri osa-alueeseen: ympäristö, kasvinsuojelu, tuo-tantoeläimet, luomu ja energia. Yhtenä esimerkkinä palveluista on tukipuntari- ja eläintenhyvin-vointikorvauslaskurit.

Tukipuntari on Excel-taulukko, joka on tehty uuden ympäristö-korvauksen valintojen suunnitte-lua ja tilakohtaisen kokonaistu-kimäärän karkeaa laskentaa var-ten. Työkalun käyttö perustuu tilan kokonaistukien määrän ar-vioimiseen tilan tukikelpoisen ko-konaispeltopinta-alan mukaan. Uuden ympäristökorvauksen loh-kokohtaisista toimenpiteistä ar-vioidaan, mitkä sopivat tilalle, ja kuinka monella hehtaarilla niitä toteutetaan vuosittain. Viljelijän ja asiantuntijan keskustelun poh-jalta voidaan tehdä vertailua eri-laisten vaihtoehtojen välillä. Tu-kipuntarin avulla voidaan esimer-kiksi todeta, kannattaako tilan liittyvä uuteen ympäristökorvaus-järjestelmään.

Myös eläintenhyvinvointikor-vauslaskuri on Excel-taulukko, johon on koottu eläintenhyvin-

vointikorvauksen eri osa-alueet. Laskuriin syötetään tilan eläin-määrät ja valitaan halutut toi-menpiteet. Yhdessä asiantuntijan kanssa voidaan tarkastella, mit-kä toimenpiteet tilan on mahdol-lista toteuttaa ja mikä on kertyvä tukisumma. Laskurilla voi tehdä myös vertailua eri toimenpiteit-ten vaihtoehtojen välillä. Olisiko mahdollista valita vaihtoehdois-ta korkeampi tukitaso, pienillä parannuksilla. Lisäksi tukimää-rän vertailua voi tehdä edelliseen vuoteen; Kuinka paljon tukisum-ma muuttuu.

ProAgria Pohjois-Savon kas-vintuotannon ja talouden asian-tuntija Heidi Jaukkuri teki tuki-puntarilaskentaa Höyryn tilal-le. Laskentataulukon täyttämi-sen ohessa käytiin asiantuntijan kanssa keskustellen läpi tulevia tukiehtoja, niiden toteuttamista tilalla sekä erilaisia pellonkäyttö-muodon mahdollisuuksia tule-valla tukikaudella. ”Yhdessä asi-antuntijan kanssa pohtiessa tu-kiehdot tulee käytyä ajatuksen kanssa läpi ja aina voi kysyä tar-

kentavia kysymyksiä. Viljelijä saa varmuutta siitä, mihin hän on sitoutumassa ja mitä hän pystyy toteuttamaan tilallaan. Varmuus vähentää huolia tukiasioista”, Ja-ukkuri toteaa.

Jaukkuri nostaa esille myös tu-kien ennakkolaskennan tärkey-den tilan maksuvalmiuden kan-nalta. ”Tänä päivänä tiloille on entistä tärkeämpää tietää tule-vien rahavirtojen määrät esimer-kiksi budjetointia varten. Lasku-rit ovat hyviä apuvälineitä tähän: tukien määrän laskennan jälkeen tukien maksatus aikataulun voi tarkistaa Mavin sivuilta ja sijoit-taa luvut omaan vuosi- tai kuu-kausibudjettiin”, Jaukkuri huo-mauttaa.

Heidi JaukkuriProAgria Pohjois-Savo

p. 0400 867 400 Katri Karjalainen

ProAgria Pohjois-Karjalap. 040 301 2410

Petri TunnilaProAgria Etelä-Savo

p. 040 533 6683

Heidi Jaukkuri teki tukipuntarilaskentaa Mikko Antikaiselle Höyryn tilalla.

Neuvo2020 tiivistetysti

Maksuton neuvontajärjestelmä ohjelma-

kaudelle 2015 -2020, jokaisella viljelijällä

käytettävissä 3500 euroa ohjelmakauden

ajalle

Korvaa vanhan maatilan tilaneuvontajär-

jestelmän sekä maatilan energiaohjelman

Erilaisia palveluja viiteen eri osa-alueeseen:

ympäristö, kasvinsuojelu, tuotantoeläimet,

luomu ja energia

Maaseutuviraston kouluttamat ja hyväk-

symät ProAgrian asiantuntijat julkaistaan

Mavin sivuilla kevään aikana

Tiedustele Neuvo 2020 palveluja oman alu-

een ProAgrian asiantuntijaltasi!

Siemenetkevään kylvöille

Pohjois-Karjalan Siemen Osmo Koponen p. 044 534 6914osmo.koponen@tilasiemen.fiwww.pksiemen.fi

044 534 6914 | osmo.koponen@tilasiemen.fi | www.pksiemen.fi

Luonnollisesti myös luomuna.

www.tilasiemen.fi

Satoisat viljansiemenetOhrat ELMERIBOR, WOLMARIBOR, STREIFKaurat AKSELIBOR, VENLABOR

Vehnät ANNIINABOR, WELLAMOBOR

Monipuolinen valikoima nurmisiemeniä ja valmiita seoksia.

13pe l to j a k a s v i

Onnistuneella viljelysuunnittelulla huipputuloksia Tilan vuosittainen ja pitkän ai-

kavälin viljely kannattaa suunni-tella asiantuntijan kanssa. Lähtö-tilanteen selvittämiseksi tarkas-tellaan tilan vahvuuksia ja heik-kouksia. Sen jälkeen on aika siir-tyä uusien näkökulmien pohtimi-seen, ja samalla on mahdollisuus oppia tuntemaan tilan toimin-taan vaikuttavat keskeiset tekijät. Viljelykiertosuunnitelma kuuluu pakollisiin ympäristökorvausjär-jestelmän vaatimuksiin myös ta-vanomaisilla tiloilla.

Tilan resurssit ohjaavat suunnitteluprosessia

Tilan vahvuudet kuten hyvä konekanta tai kasvintuotanto-tilalla riippumattomuus rehun tuotannosta laajentavat mah-dollisten kasvien valikoimaa. Toi-saalta myös heikkouksien - kuten esimerkiksi tiivistyminen, kone-kannan niukkuus tai työvoiman vähäisyys - vaikutusta voi keven-tää monivuotisilla, maan raken-netta parantavilla kasveilla kuten kuminalla. Viljelyn mahdollises-ti monipuolistuessa on huomi-oitava työmäärän, ammattitai-don ja konekannan tarve, mutta myös mahdollisuudet urakointi-palvelujen käyttöön. Tuotannon asiantuntija auttaa muuttamaan muutokset numeroiksi ja kannat-tavuuden mittareiksi.

Pellot

Viljelysmaan ominaisuudet ra-joittavat osaltaan kasvivalikoi-maa. Esimerkiksi leipäviljat sopi-vat huonosti eloperäisille maille, pienisiemeniset yksivuotiset kär-sivät eniten huonosta rakentees-ta tai kaksitahoista ohraa ei pidä sijoittaa happamille maille. Myös etäisyys tilakeskuksesta, ravinne-tila tai hallanarkuus rajoittavat mahdollisia kasveja. Toisaalta

pitkä ajomatka lisää esimerkiksi maahan jätettävän maanparan-nuskasvin suhteellista kannatta-vuutta. Karjatilalla laidunlohkoil-le laaditaan oma viljelykiertonsa. Kauempana sijaitsevilla lohkoilla korostuvat toimenpiteiden ja kul-jetusten samankaltaisuus, jolloin on järkevää keskittää vuorovuo-sina tietyt kasvit samalla suun-nalle.

Karja

Nauta-, lammas-, vuohi- ja hevostiloilla suunnittelu lähtee eläinten karkearehun tarpeesta, mutta nurmi ei ole hyvä esikasvi nurmelle. Viljelysuunnitelmassa on monipuoliset mahdollisuudet hyödyntää myös rehuntarvelas-kelman tieto ja lannan ravinteet tehokkaasti. Uusilla kasvilajeilla voi saada myös lisää joustavuut-ta lannan levitykseen ja parantaa lannan ravinteiden käyttöä.

Kasvit

Kasvituotantotiloilla kierto suunnitellaan markkinakysynnän ja lajien soveltuvuuden mukaan. Viherlannoitushyöty kohdenne-taan esimerkiksi viljalle. Samal-la huomioidaan kasvitaudit ja torjunta-ainerajoitukset. Vihan-nes- ja marjatilojen viljelykierto-jen suunnittelussa mahdollisim-man tarkka työmäärän arvioin-ti on edellisten seikkojen lisäksi tärkeää. Tilojen välinen yhteistyö säästää kustannuksissa ja lisää mahdollisuuksia entistä suurem-paan monipuolisuuteen.

Talous

Kaipaavatko varasto- ja tuo-tantotilat muutoksia? Soveltu-vatko koneet viljelykierron to-teutukseen, ja tarvitaanko uusia koneita esimerkiksi viherlannoi-

tusnurmen hoitoon tai uusien viljelykasvien viljelyyn? Talouden tarkastelu kannattaa kohdistaa koko viljelykiertoon, ja laskelmiin tulee sisällyttää mahdollisesti tarvittavat investoinnit sekä nii-den vaikutus tilan kiinteisiin kus-tannuksiin ja kasvilajivalikoiman edellyttämät vuotuiskustannuk-set. Työmäärän tarkalla arvioin-nilla selvitetään työkustannus.

Lohkojako

Seuraavaksi kannattaa tehdä lohkojako ja suunnitella viljelyjär-jestys lohkojen mukaisesti. Usein laaditaan omat kasvijärjestykset kivennäismaille ja eloperäisille maille. Monipuolinen viljelykierto kannattaa kohdentaa kaikille loh-koille. Heikommat lohkot hyöty-vät kasvukunnon paranemisen ja paremmat sen säilymisen kautta.

Karjanlannan hyödyntä-minen ja sijoittaminen viljelykiertoon

Karjanlannan tarkka talteenot-to ja varastointi varmistavat tilan omien ravinnevarojen onnistu-neen hyödyntämisen. Tarkaste-lua varten selvitetään karjanlan-nan määrä ja varastointi tilalla. Eri lantalajien kasviravinteiden määrä saadaan selville lanta-ana-lyysin avulla, ja sitä voidaan verra-ta myös taulukkoarvoon. Lisäksi kannattaa laskea ravinnetase.

Karjanlannan sijoittaminen viljelykiertoon riippuu tilan koti-

eläintiheydestä ja kasvien ravin-netarpeesta. Tilusten sijainti voi rajoittaa karjanlannan tarkoituk-senmukaista jakamista viljelykier-rossa; kauimmaisten lohkojen omavarainen ravinnetalous voi-daan turvata etälantavarastolla tai tilojen välisellä yhteistyöllä.

Juha-Antti Kotimäkiluomukasvituotannon

erityisasiantuntijaProAgria Etelä-Savo

p. 050 301 1752

14 kasv i

Viljelykierrot kehittyneet monipuolisiksi ja kannattaviksi menetelmiksi– uudenlaiset viljelykierrot hyödyntävät esi-, alus- ja kerääjäkasvit, typen kierron ja vähentävät kasvien tautipainetta

Toimiva viljelykierto korostuu useilla pelloilla merkittävästi joh-tuen useiden vuosien yksipuoli-sesta viljelystä ja raskaasta pel-toliikenteestä. – Laskelmiemme mukaan monipuolinen viljelykier-to, jossa on viljaa puolet pinta-alasta ja muita, lähinnä öljy- ja palkokasveja lopulla alalla, ta-loudellinen tulos on noin 50 eu-roa hehtaarilta parempi yksipuo-liseen viljanviljelyyn verrattuna. Ero kasvaa lähes 90 euroon heh-taarilta, jos viljan hinnat laskevat 20 euroa tonnilta enemmän kuin muiden kasvien hinnat, sanoo palveluryhmäpäällikkö Sari Pel-tonen ProAgria Keskusten Liitos-ta ja kumoaa samalla harhakäsi-tyksen, että viljelykierto vähentää tulosta ja vaatii investointeja.

– Sekä kasvintuotantotilojen että nurmivaltaisten kotieläinti-lojen kannattaa tiedostaa, mil-lä viljelyvalinnoilla viljelykiertoja voidaan luontevasti monipuolis-taa, ilman lisäinvestointien tar-vetta. Nurmivaltaisen tilankin on hyvä monipuolistaa viljelyä, sillä vaikka nurmi itse on hyvä esikasvi monille kasveille, se myös hyötyy itse viljelyn vuorottelusta. Myös raskas peltoliikenne asettaa nur-milohkojen rakenteen kovalle ko-etukselle, sanoo Peltonen.

Esikasvilla merkittävä vaikutus viljelykiertoon

Olennaista on suunnitella ti-lan pelloille ja tuotantoon sopiva viljelykierto, jossa huomioidaan kannattavimmat kasvivalinnat ja tehokkaimmat ympäristöhyö-dyt. – Viljelykiertojen suunnitte-

lun lähtökohtana on edullisten esikasvivaikutusten hyödyntämi-nen. Tämä realisoituu esimerkik-si edellisen kasvin keräämän ty-pen hyödyntämisenä seuraavalle kasville ja toisaalta kasvinsuoje-luriskien pienentämisenä ja siten kasvinsuojelutoimenpiteiden tar-peen vähenemisenä, sanoo Pel-tonen.

Esimerkiksi palkokasvien tai hyvän viherlannoitusnurmen jäl-keen voidaan seuraavan kasvin lannoituksessa huomioida 25–70 kiloa jääntityppeä hehtaarilta. Erityisesti paljon typpeä käyttä-villä kasveilla tai toisaalta kor-keisiin satomääriin ja valkuaispi-toisuuksiin tähtäävässä vehnän viljelyssä tämä tuo toivottua lisä-typpeä ilmaiseksi käyttöön.

Viljelykierron tulokset esille jo muutamassa vuodessa

Viljelykiertojen vaikutuksia ei aina saa takaisin suorina sato-hyötyinä. – Monet viljelijäkoke-mukset ja myös viimeaikaiset tut-kimustulokset ovat osoittaneet, että esikasvihyödyt eivät välttä-mättä ilmene heti ensimmäise-nä vuonna, vaan saattavat tulla esille muutaman vuoden säteel-lä ja erityisesti tilanteissa, joissa esimerkiksi sääolosuhteet ovat äärevät ja kasvintuhoojapaine kova. Viljelykiertojen positiiviset vaikutukset ovat usein monen te-kijän summa. Keskimäärin viljely-kierrossa saadut sadonlisät ovat viljoilla olleet noin 300–400 kiloa hehtaarilta yksipuoliseen viljelyyn verrattuna, kertoo Peltonen.

Uutta tietoa on viime aikoina saatu erityisesti alus- ja kerääjä-kasvien viljelytekniikasta ja niiden parhaasta mahdollisesta sopi-vuudesta viljelykiertoon. – Erityi-sesti viljantuotannossa kerääjä-kasvit tuovat toivottua eloperäis-tä ainesta ja juuristomuokkausta pellolle, mikä näkyy kasvukunnon parantumisena, toteaa Peltonen.

Työvälineitä ja osaamista vaihtoehtojen arviointiin

– ProAgrian asiantuntijapal-veluissa on kehitetty työvälinei-tä pellon käytön vaihtoehtojen punnitsemiseen sekä viljelykierto-jen hyötyjen arvioimiseen. Lisäk-si monet ympäristöhankkeet ovat tuottaneet käytäntöön sovellet-tavia tuloksia uusista viljelyteknii-koista ja -menetelmistä.

Viljelijät yhdessä asiantuntijoi-den kanssa ovat kehittäneet uu-sia ratkaisuja ja kokeilleet uusia vaihtoehtoja monipuolistaa kas-vustoja ja viljelykiertoja. Viljely-kiertojen monipuolistamiseen voi löytyä uusia mahdollisuuk-sia muun muassa tilayhteistyön kautta. Näitä uusia tuloksia ja työkaluja hyödynnetään viljelyn suunnittelussa, joka tähtää tilan olosuhteisiin parhaiten sopiviin valintoihin ja taloudellisesti kan-nattavaan viljelyyn.

Entä jos peltomaa on jo mennyt huonoon kuntoon?

Peltomaa on saattanut useil-la alueilla ajautua niin huonoon kuntoon, että sen parantaminen

vaatii peruskunnostustoimia. Merkit huonosta kunnosta ovat selkeitä, kun tuotantopanos-ten käyttöä muuttamalla ei enää saada odotettua satoa.

– Näillä pelloilla täytyy aloit-taa maan rakenteen kunnostus perustoimenpiteistä: ojituksen huollosta, viljavuuden paranta-misesta, kalkituksesta ja mekaa-nisesta kuohkeutuksesta. Näiden toimenpiteiden jälkeen lääkkeenä on syväjuuristen kasvien viljely ja vaihtoehtoisten viljelykasvien vil-jely. Vasta siitä alkaa varsinainen maan toipuminen, jota tuetaan hyvällä viljelykierrolla, sanoo Pel-tonen ja jatkaa, – Tärkeintä on ensin arvioida lähtötilanne ja syyt heikkoon maan rakentee-seen, jotta voidaan ottaa käyt-töön oikeat kunnostustoimet.

Neuvo 2020:stä tukea maan rakenteen hoi-toon ja viljelykiertojen monipuolistamiseen

Nyt alkavalla uudella tukikau-della pellon käytön vaihtoehtoja on mahdollista miettiä aivan uu-sista näkökulmista. Myös tuet-tua neuvontaa maan rakenteen hoitoon ja viljelykiertojen moni-puolistamiseen on tarjolla uuden Neuvo 2020 -maatilojen neuvon-tajärjestelmän kautta.

– Tukimahdollisuuksia kannat-taa nyt tarkastella pellon kun-nostuksen näkökulmasta, var-sinkin kun viljan ja muiden pel-tokasvien markkinahinnat ovat suhteellisen matalalla tasolla. Useamman vuoden sato- ja ra-vinnetasetulosten perusteella ar-

vioidaan, mitkä peltolohkot kan-nattaa ottaa peruskunnostukseen ja ”lepäämään” varsinaisesta vil-jelystä, ja millä tuotetaan myynti-kasveja, summaa Peltonen.

Lisätietoja:Sari Peltonen

palveluryhmäpäällikkö, kasvi-, puutarha, sika- ja siipikarjayri-

tyksetProAgria Keskusten Liitto

p. 020 747 2477sari.peltonen@proagria.fi

ProAgria Etelä-Savopalvelupäällikkö

Petri Tunnilap. 040 533 6683

petri.tunnila@proagria.fi

ProAgria Pohjois-Karjalayritysneuvoja

Kaisa Matilainenp. 040 301 2423

kaisa.matilainen@proagria.fi

ProAgria Pohjois-SavoerityisasiantuntijaHannu Mäkipääp. 040 563 8759

hannu.makipaa@proagria.fi

Food and Agriculture Orga-nization of the United Nation, FAO, on nimennyt vuoden 2015 maan vuodeksi. Teemavuoden tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä maaperän merki-tyksestä ruokaturvallisuudelle ja ekosysteemin olennaisille toimin-noille. Lisätietoa teemavuodesta löytyy osoitteesta: www.fao.org/soils-2015

Viljelykiertojen monipuolistaminen -kirjaan on koottu uusin tieto viljelykiertojen hyödyistä, vaikutuksista maaperään, satoihin ja ympä-ristöön sekä erilaisista mahdollisuuksista monipuolistaa viljelyä. Julkaisussa tuodaan monien eri näkökulmien, kuten kannattavuuden, ilmastonmuutoksen, työn ja energian käytön kautta esille, miten viljelyn monipuolistamisen avulla maatila voi parantaa tulevaisuuden toimintaedellytyksiä ja hallita viljelyn riskejä. Julkaisu ilmestynyt 22.1.2015 ProAgria Keskusten Liiton ja Luonnonvarakeskuksen (Luken) Tieto tuottamaan -sarjassa.

Julkaisun ulkoasu, hinta ja saatavuusNelivärikuvitetun julkaisun koko on 170 x 245 mm ja laajuus 96 sivua. ISBN 978-951-808-249-4. Kirjastoluokka 67.3. Käytännön Maa-mies -lehden kestotilaajat saavat kirjan tilaajaetuna lehden nro 1 liitteenä. Julkaisuja voi ostaa jälleenmyyjiltä ja kustantajalta ProAgria Keskusten Liitosta: myynti@proagria.fi, puh. 020 747 2485 tai www.proagriaverkkokauppa.fi. Kirjan hinta on kustantajalta tilattaessa 31,90. Kotimaan lähetykset toimitetaan ilman toimitus- ja postimaksua kirjeenä tai pakettina.Julkaisu on saatavana myös sähkökirjana, ISBN 978-951-808-250-0. Lisätietoja ja tilaukset: www.ellibs.fi -> E-kirjakauppa.

LisätiedotLisätietoja julkaisusta antavat ProAgria Keskusten Liitosta palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 020 747 2477 tai kustannuspäällikkö Hanne Teräväinen, hanne.teravainen@proagria.fi, puh. 020 747 2406.

Viljelykiertojen monipuolistaminen -kirja ilmestyyMONIPUOLINEN VILJELY ON INVESTOINTI TULEVAISUUTEEN

Hygienia-osaamis-koulutusta ja -testejäJärjestämme hygieniaosaamis-testejä sekä hygieniaosaamiseen liittyvää koulutusta. Tarvittaessa räätälöimme koulutuksen yhdis-tyksenne jäsenten tai yrityksenne henkilökunnan tarpeisiin. Testejä ja koulutusta järjestetään myös muille, kuten kesätöihin ai-koville koululaisille ja opiskelijoil-le sekä kouluille ja yhdistyksille.

Tarjous ja lisätietoja testitilaisuuksista ja

hygieniakoulutuksista: Mervi Kukkonen,

puh. 040 842 3549 tai mervi.kukkonen@maajakotitalous-

naiset.fi

15

MONIPUOLINEN VILJELY ON INVESTOINTI TULEVAISUUTEEN

Lähtisinkö luomukurssilleKiinnostaako palkokasvien viljely? Haluaisitko pienentää lannoitelas-kuasi? Mietityttääkö peltojen kunto? Kiinnostaako uuden oppiminen?Mm. näitä asioita käsitellään luomukurs-silla. Luomuviljelymenetelmät ja palko-kasvien viljely voi tuoda merkittäviä kus-tannussäästöjä nykyiseen tuotantoosi. Luomukurssin suorittaminen ei edellytä luomuun siirtymistä, vaan yhä useampi tavanomainen tila on hakenut ideoita vil-jelyn kehittämiseen. Luomukurssi jakaantuu nykyisin kahteen osaan. 5 pv perus-kurssin aikana käydään läpi luomuviljelyn periaatteet. Lisäksi kotieläintiloille on 2 luomukotieläinpäivää. Peruskurssin (5 pv) läpikäynti mahdollistaa luomupeltositoumuksen tekemisen, mutta jos tila hakee myös kokonaan uutta luomukotieläinsi-toumusta pitää lisäksi suorittaa 2 kotieläinpäivää.

Kevään luomukoulutuspäiviä:ProAgria Pohjois-KarjalaJoensuu, Karjalaisen auditorio, Kosti Aaltosentie 9Klo 9.00 – 15:001/5 pv Tiistai 10.3.2015 4/5 pv Torstai 19.3.20152/5 pv Torstai 12.3.2015 5/5 pv Tiistai 24.3.20153/5 pv Tiistai 17.3.2015 Kotieläinpäivät keskiviikkona 25.3 ja torstaina 26.3Hinta: 70 EUR/pv + alv 24% Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu viimeistään 2 viikkoa ennen kurssin alkua: pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai p. 040 301 2401 Lisätietoja: Pasi Hartikainen p. 040 301 2404, pasi.harti-kainen@proagria.fi

ProAgria Etelä-SavoLuomukotieläinpäivät Juva, Juvan kunnanvirasto, kokoushuone 354.tiistaina 24.2. ja torstaina 26.2.2015Hinta: 70 EUR/päivä + alv 24% Sisältää opetuksen ja todistuksen. Lounaat ja kahvit ovatoma-kustanteiset. Ilmoittautuminen: Viimeistään pe 20.2. Marjo Laitiselle p. 0400 261 094 tai marjo.h.laitinen@proagria.fi Lisätietoja: Luomuasiantuntija Aila Asikainen p. 040 867 5575 tai aila.asikainen@proagria.fi

ProAgria Pohjois-SavoLuomukotieläinpäivät Muuruvesi, Savon Ammatti- ja aikuisopisto, Hietapohjantie 926keskiviikkona 18.3. ja torstaina 19.3. klo 9-15.30Hinta: 70 EUR/pv + alv 24%Ruokailut ja kahvit omakustanteisia, kurssista annetaan todis-tus. Ilmoittautuminen 11.3. mennessä pohjois-savo.proagria.fi/ta-pahtumat tai p. 020 747 3650 (klo 8-15). Lisätietoja Pirkko Tuominen p. 0400-124976 tai pirkko.tuomi-nen@proagria.fi Järjestäjät: ProAgria Pohjois-Savo ja SAKKY Muuruvesi

Kasvinsuojelukou-lutukset ja -tentitVuodesta 2015 alkaen vaaditaan kaikil-ta ammattimaisesti kasvinsuojelu-ainei-ta käyttäviltä (riippumatta ympäristötu-esta) suoritettu tutkinto. Aikaisemmat ympäristötukeen liittyvät kasvinsuojelu-aineiden käyttäjäkoulutuksen voimassa olevat todistukset täyttävät tutkintovaa-timuksen niiden päättymispäivään asti. Tutkinto on henkilökohtainen.Koulutusmateriaaliin voi tutustua etukä-teen www.tukes.fi/kasvinsuojelu

ProAgria Etelä-SavoTi 24.3. Savonlinna, Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 5Ti 31.3. Mikkeli, Yliopistokeskuksen auditorio, Lönnrotinkatu 5Ti 14.4. Rantasalmi, Luontokeskus Oskari, Ohitustie 7,

(aamupala Rinssi-Everstissä)Koulutusosuudessa käsiteltävät aiheet: Ajankohtaiskatsaus uudis-tuneeseen kasvinsuojelu-lainsäädäntöön, ruiskujen suutinvalinta ja lisävarusteet, hyviksi todetut käytännöt ja uutuudet kasvinsuo-jeluaineista.Koulutustilaisuus (vapaaehtoinen osuus) alkaa ilmoittautumisel-la ja aamukahvilla klo 9.00 ja päättyy n. klo 14.30. Kurssimaksu 65 EUR +alv (sisältää koulutuksen, tutkinnon ja aamukahvin). Tutkintotilaisuus alkaa klo 12.45, josta hyväksytyille todistus. Hinta 45 EUR +alv (sisältää pelkän tutkinnon). Lounas omakus-tanteinen. Ilmoittautumiset viimeistään 5 pv ennen tilaisuutta ProAgria Etelä-Savo p. 0400 261 094.

ProAgria Pohjois-KarjalaKe 25.2. Joensuu, Sanomalehti Karjalaisen auditorio,

Kosti Aaltosentie 9.Koulutus- ja tenttitilaisuus klo 10 - 15, tentti alkaa klo 14:00Hinta: 67 EUR+ alv/henkilö, sis. koulutuksen, luentoaineiston ja tentin. Ilmoittautuminen 18.2. mennessä: pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat puhelin/tekstiviesti p. 040 301 2401sähköposti kirsi.peuhkurinen@proagria.fi Ilmoittautumisen yhteydessä kysytään las-kutusosoite ja Y-tunnus.

ProAgria Pohjois-SavoTiedustelut ja ilmoittautumiset ProAgria Pohjois-Savoon viimeis-tään viisi päivää ennen kurssin alkua p. 020 747 3650 tai kotisi-vujen pohjois-savo.proagria.fi/tapahtumat kautta. Kurssin hinta on 65 EUR +alv, sisältäen koulutuksen, tutkinnon sekä väliajan lounastarjoilun. Pelkkään tutkintoon osallistumisen hinta on 45 EUR+alv. Järjestämme myös kurssit loka-marraskuussa Iisal-messa ja Kuopiossa. Kurssit alkavat klo 9.00. Väliajan lounastar-joilu sisältyy kurssimaksuun. To 26.2. Kiuruvesi, Seurakuntatalo, Kirkkokatu 8Ti 24.3. Iisalmi, Ylä-Savon ammattiopisto (PEMO), Kotikyläntie 254, auditorioLa 28.3. Siilinjärvi, Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Jokiharjuntie 3, Vuorela To 16.4. Suonenjoki, Yrityspuisto Futuria, Jalkalantie 6Pe 5.6. Siilinjärvi, Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Jokiharjuntie 3, VuorelaKouluttajat: Hannu Mäkipää, p. 040 563 8759Liisa Pietikäinen, p. 0400 375 583 puutarha

Nimitys ProAgria Keskusten Liitossa

ProAgria Keskusten Liiton toi-mitusjohtajana on aloittanut MMM,MBA Juha Nuutila. Nuu-tila vastaa organisaation, verkos-ton ja sidosryhmätyön johtami-sesta, toiminnasta ja kehittämi-sestä. Tehtävä sisältää myös yhä lisääntyvää yhteistyötä ja yhteyk-siä kansainvälisten toimijoiden kanssa. Nuutila seuraa tehtäväs-sä helmikuun lopussa eläköityvää Jouko Setälää. ProAgria Keskus-ten Liiton toimipaikka sijaitsee Vantaalla.

Juha Nuutilan tavoittaa nume-rosta 020 747 2403 ja sähköpos-tilla juha.nuutila@proagria.fi

Kuvaaja: Juha Vääräkangas

ProAgria Pohjois- Karjalan hallinto 2015

Ylärivissä vasemmalta Kari Piironen (vara pj), Timo Reijonen (edustajiston pj), Antti Timonen. Keskellä vasemmalta Heli Routa-Mutanen, Kari Tahvanainen (hallituksen pj). Alhaalla vasemmalta Risto Hiltunen, Katri Karjalainen (varatoimitusjohtaja) ja Eero Parvi-ainen (toimitusjohtaja).

Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82

www.smamineral.com sma@smamineral.com

www.ba

m54

.se

Kalkitseminen Crescolla on investointi

tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin

oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksi-

käyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat

määrällisesti ja laadullisesti korkea -

luokkaista satoa pidempään.

satoa Cresco®-maanparannuskalkeilla

Kotimaiset taitto-ovet Iistä.

Siemenetvalkuaistuotantoon

Pyhäselän pakkaamo p. 0500 923 294

Härkäpapu KONTUBOR

Herneet ROCKETBOR, FLORIDA, HUBALApilat SAIJABOR, FRIDA, SONJA, YNGVEKaurat RIINABOR, AKSELIBOR, VENLABOR, LISBETHBOR

Valikoimissa myös: Mesikkä, keltamaite, vuo-henherne, sinimailanen, pelto- ja ruisvirnat

16 y r i t y s

Oiva-järjestelmä laajenee elintarvikealan yrityksiin

Uusia Oiva-järjestelmä laa-jenee elintarvikealan yrityksiin. Kuntien elintarvikevalvojat ovat tarkastaneet jo puolitoista vuot-ta elintarvikemyymälöiden, ravin-toloiden ja suurkeittiöiden elin-

tarviketurvallisuutta koko Suo-messa Oiva-järjestelmän mukai-sesti. Oiva-järjestelmä laajenee noin 7600 elintarvikealan yrityk-seen vuonna 2015. Oivassa jo mukana olevia myymälöitä ja ra-

vintoloita on noin 37 500.Elintarvikevalvojat tarkastavat

muun muassa yrityksen yleistä hygieniatasoa, elintarvikkeiden lämpötiloja ja pakkausmerkintö-jä. Elintarvikevalvonnan tulokset kerrotaan Oiva-raportissa, jos-sa hymynaama-symboleilla ku-vataan yrityksen elintarvikeval-vonnan tuloksia. Valvontatieto-jen julkistamisella pyritään lisää-mään valvonnan läpinäkyvyyttä ja antamaan kuluttajille tietoa valintojensa tueksi. Tavoitteena on myös lisätä tarkastusten vaikut-tavuutta. Lisää tietoa elintarvike-valvontatuloksista Oivan internet-sivuilla: www.oivahymy.fi/portal/fi/

Tilaa meiltä omavalvontasuun-nitelma- ja pakkausmerkintäpäi-vitys (=OIVA-tarkastusvalmen-nus).

Etelä-SavoMervi Kukkonen

Kotitalous- ja järjestöasiantuntija

mervi.kukkonen@ maa-jakotitalousnaiset.fi

p. 040 842 3549

Pohjois-KarjalaJohanna Rinnekari

Yritysasiantuntija, Maa- ja ko-titalousnaisten toiminnanjohtaja

johanna.rinnekari@proagria.fip. 040 301 2441

Pohjois-SavoMarja Niskanen

Yritysasiantuntija, ruokapalvelut

marja.niskanen@ maa-jakotitalousnaiset.fi

p. 0400 905 782

ProAgria palvelutuottajana yritysten kehittämispalveluissa

ProAgrian vastuukonsultit osaamisalueineen ovat mukana ELY-keskusten Yritysten kehittä-mispalvelujen tarjonnassa. Palve-luntuottajiksi on hyväksytty myös seitsemän proagrialaista asian-tuntijaa.

Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia

Analyysi – ja Konsultointipalve-luja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä sekä työlli-syyttä.

Palvelut ovat harkinnanvarai-sia ja sisältävät de minimis -tu-kea. Yritysten kehittämispalve-lujen toteutuksesta ELY-keskus

tekee päätöksen kenelle myön-tää palvelun ja valitsee yhdessä yrittäjän kanssa kaikkien osaa-jien joukosta yritykselle sopivan kumppanin.

Lisätietoa osoitteesta: www.proagria.fi/kehitayritystasi

VUOMET

®

AINOANA

SUOMESSA

KAHDEN

VUODEN

TAKUU!

Tienhoitolaitteet

Vuomet Oy puh. 0400 208 824 050 300 7713 vuomet@vuomet.fi

Vallileikkuri- Sivuaura 8VS

Työleveys 235 cm, paino 750 kg Kääntösektori max 213°, varo-venttiili, paineakku, murtopultti

www.vuomet.fi

Kärkiaura 16T Työleveys 330 cm, kiinteärunkoinen, pulttikiinnitteiset sovitteet

®

MEILTÄ VALMISTUU OSAAJIA KokkiMerkonomiLähihoitajaLevyseppähitsaajaAutomaatio- ja sähköasentajaTalonrakentajaMaaseutuyrittäjäEläintenhoitaja

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee, Savikontie 13, 82500 Kitee puh. 013 244 3262. Lisätietoja opinto-ohjaaja Elina Hokkanen puh. 013 244 3269.

Yhteishaku 24.2. - 17.3.2015

17

Kohti Farmaria

Farmari 2015 esittelee suomalaista kotieläintuotantoa

Farmarin liput ennakkoon

Haluatko saada Farmari tietoa

Joensuussa 2.-4.7.2015 pidettä-vä Farmari maatalousnäyttelyn valmistelut elää kiireistä aikaa. Koko perheen tapahtuma valmis-tautuu vastaanottamaan 60-70 000 näyttelyvierasta. Näyttelyn teemat käsittelevät ajankohtais-ta asiaa enrgiantuotannosta, tuo monipuolisen kattauksen maa-seudun asioita metsäenergias-ta eläinten hyvinvointiin. Alueen toimijat ovat innolla mukana ta-pahtuman valmistelussa yhteis-työstä talkootöihin ilmoittautu-miseen.

Osastot hupenevat

Näyttelyn tavoitteena on 400 osastoa ilmoittautumisajan päät-

tyessä 31.3. Näyttelyn ulkopaikat täyttyvät tasaisesti ja alkavat vä-hitellen olla täysiä, tosin järjeste-lemällä isojakin osastopaikkoja löytyy. Koko elintarvikeketju tulee olemaan todella hyvin edustettu-na. Näytteilleasettajia on tulossa eri puolilta Suomea joten tarjon-ta on hyvin monipuolinen.

Kotieläinkenttä upealla Laulurinteen alueella

Tänä kesänä Joensuun laulu-rinteeltä kuuluu monenmoista ääntä. Laulun lisäksi Laulurin-teen täyttää ammuminen, mää-kiminen, hirnuminen, kotkotus jne. Pari sataa erilaista hännän huiskijaa valtaa tämän alueen

Farmarin ajaksi. Kesän suurin lypsykarjanäyttely esittäytyy täl-lä alueella Farmarista tulee vahva kohtauspaikka eri alojen ihmisil-le. Kun olemme ”maito ja nurmi maakunnassa”. Tuotantoraken-tamisen erilaiset vaihtoehdot löy-tyvät myös tältä alueelta.

Ohjelmat

Maakunnan retkikohteet julkais-taan helmikuussa. Ohjelmat, ja Farmarin infoa tulee lisää huhti-kuun ProAgria Itä-Suomi lehdessä. Tervetuloa Farmariin!Lisätietoa: 2015 Farmari –näytte-lystä löytyy osoitteesta farmari.net

Sähköinen lipunmyynti avautui helmikuun alussa osoitteessa lip-putoimisto.fi. Klikkaa Farmarin banneria ja pääset ostoksille. Lip-pu käy Farmariin 2.-4.7.2015 vä-lillä juuri sinä päivänä mikä käy omiin suunnitelmiin parhaiten. S- etukortilla näyttelyn lipuista saa 2

Farmari 2015 maatalousnäytte-lyn yhtenä kohokohtana on ko-tieläinnäyttely, joka nähdään pe-räti 18 vuoden tauon jälkeen Jo-ensuussa Pohjois - Karjalassa. Näyttelyssä esitellään suoma-laista ja varsinkin itäsuomalaista kotieläintuotantoa erilaisten kil-pailujen, näytösten ja esittelyjen muodossa. Pääosassa ovat itse eläimet, lypsykarjarodut vasikois-ta lypsäviin lehmiin, erirotuisia lampaita, sikoja, hevosia, kano-ja ja muita maaseudun eläimiä, kuten alpakoita. Työnäytöksissä voi seurata maatiloilla tapahtu-via arkisia toimia eläinten kans-sa.

Maidolla suuri merkitys Itä-Suomelle

Näyttelyn yhtenä pääteemana on maidontuotanto, jolla on vahva

asema koko itäisessä Suomessa. Joensuussa toimii satoja ihmisiä työllistävä Valion juustola, jon-ka jatkuvasti kehittyvä tuotanto tarvitsee ympärilleen laajan mai-totilojen verkoston. Farmarissa on mahdollisuus tutustua eläi-miin, yrittäjiin ja koko tuotanto-ketjuun pellolta ja navetasta ruo-kapöytiin asti. Lypsykarjanäytte-lyn pääyhteistyökumppanina on jalostusorganisaatio FABA, joka omistaa osan pohjoismaisesta VikingGenetics-genetiikkayrityk-sestä. Yhteistyössä ovat mukana kaikki muutkin merkittävät pai-kalliset ja valtakunnalliset karjan-omistajien yhdistykset. Farmaris-sa on myös Holstein-rodun val-takunnallinen vuosinäyttely. Juni-orHandler-kilpailuissa arvioidaan hoitajan ja eläimen yhteispeliä, joissa innokkaat nuoret eläinhar-rastajat pääsevät esittelemään

taitojaan. Nyt on hyvää aikaa harjoitella taitoja ennen näytte-lytapahtumaa ja aloittaa vaikka uusi harrastus eläinten parissa.

Kotoisen ruokamme raaka-aineet tulevat omasta maasta

Maatalous ja koko elintarvike-ketju ovat jälleen uudenlaisten haasteiden edessä. Kaikkien on kuitenkin syötävä joka päivä maailmanmenosta riippumatta. Farmari 2015 – näyttely on osoi-tus siitä, että kotimainen maa-talous on elintarviketuotannon ja ruokahuollon perusta, jonka jatkuva kehittyminen on kaikkien suomalaisten yhteinen asia.

Anna LiimatainenKotieläinvastaava

ProAgria Pohjois-Karjala

euron alennuksen/ lippu.Myynnissä sekä aikuisten, lasten että perheliput. Farmari lippu on halutta lahja tai huomionosoitus, ilahduta ystäviäsi koko päivän kestävällä elämysmatkalla.RyhmäliputNyt kannattaa koota ryhmät ja suunnitella matka Joensuuhun Farmariin. Retkibussit pääsevät aivan portin viereen ja mikäs sen mukavampaa kun lähteä kesä-päivää viettämään Pohjois-Karja-laan Farmariin. Samalla kannat-

Farmarin facebook ja twitterit tuottavat tietoa matkan varrella liity mukaan ja seuraat helposti matkaamme kohti Farmaria. Farmari.net sivut täydentyvät myös valmistelujen edetessä. Meillä on jo tuhansia ystäviä muka-na matkalla.

ProAgria Pohjois-Savon hallinto 2015ProAgria Pohjois/Savon edustajiston puheenjohtajana on Riitta Ahti-ainen Kuopiosta ja varapuheenjohtajana Ari Pöyhönen Suonenjoelta.Hallitukseen valittiin kuvassa vasemmalta Sirpa Lintunen Kuopiosta, (toimitusjohtaja Katri Kostamo), Juha Eskelinen Vieremältä, Asko Kärkkäinen Kiuruvedeltä, Riitta Ryhänen Lapinlahdelta, Perttu Sirviö Iisalmesta ja Ville Pekkarinen Kuopiosta. Hallituksen puheenjohtaja-na on Juha Eskelisen ja varapuheenjohtajana Sirpa Lintunen.

taa tutustua laajemminkin maa-kuntaamme ja kokea itäisimmän Suomen eksotiikkaa.Ryhmälippujen tilaus viimeistään 12.6.2015.Ryhmän koko (väh. 10 hlöä) 18 EUR/hlö, Liput laskutetaan käy-tettyjen mukaan näyttelyn jäl-keen. Liput voit tilata sähköisellä lo-makkeella farmari.net/node1 linkil-lä, sähköpostilla farmari.myynti@proagria.fi tai p. 040 301 2468.

Twitterissä: @Tule_Farmariin Facebookissa: www.facebook.com/ProAgria.Farmari

Hinta: Hinta 500-570 €, tarkentuu myöhemmin, jäsenille jäsenalennus (sis. bussi- ja laivamatkat, puolihoito ja majoitukset 2 hh:ssa Naantalissa, Ahvenanmaalla ja Turussa sekä opastukset). Tarkempi ohjelma www.maajakotitalousnaiset.fi - nettisivuilla ja facebookissa.

Tervetuloa!

Näe ja koe Ahvenanmaa sekä nauti saaristotunnelmasta

Ahvenanmaa on jotakin erityistä, keskellä merta Suomen ja Ruot-sin välissä. Saariryhmällä on lyhyet etäisyydet ja roppakaupalla nähtävää ja koettavaa. Nautimme paikallisista herkuista mm. mestarikokki Michael Björklundin Smakbyn ravintolassa. Tutus-tumme Maarianhaminaan ja ahvenanmaalaisiin yrityksiin mm. pienpanimoon, käsityöyritykseen ja lammastilaan.

Menomatkalla vierailemme Kultarannassa ja yövymme Naan-talissa. Laivamatkoilla voi tehdä edullisia ostoksia ja nauttia saaristotunnelmasta.

Ilmoittautumiset: Sitovasti to 30.4. mennessä laivalippujen ja majoitusten takia https://pohjois-savo.maajakotitalousnaiset.fi/tapahtumat-ja-ajankohtaista/tapahtumakalenteri tai p. 020 747 3650. Matka toteutuu jos lähtijöitä on vähintään 25.

Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset järjestävät

kesämatkan Ahvenanmaalle 4. - 7.6.

Matkanjohtaja ja lisätietoa: Helena Lehtoaro, p. 040 572 0312 helena.lehtoaro@maajakotitalousnaiset.fi

18

Maa- ja kotitalousnaisten tapahtumat

Ilmoittautumiset ti 17.3. mennessä tarjoilujen takia https://pohjois-savo.maajako-titalousnaiset.fi/tapahtumat-ja-ajankohtaista/tapahtumakalenteri tai p. 020 747 3650.

Tervetuloa!

ti 24.3.2015, klo 18-20.30, Jänne-virta Uudistalo, Jänneniementie 298

Järjestämme yhteistyössä Stora Enson kanssa Nainen ja tulevaisuuden metsä -teemalla eri-tyisesti naismetsänomistajille suunnatun illan.

Ohjelmassa mm.: Tulevaisuuden metsiä hoidetaan tänään Ensiaskeleet metsätilan sukupolvenvaihdok- seen (Stora Enso) ”Syö puuta, pue päällesi puuta, pakkaa puuhun” (Sirpa Välimaa/Stora Enso)

Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset järjestävät

Nainen ja tulevaisuuden -metsä -seminaari

Tarjolla on runsas iltapala. Tilaisuuteen on vapaa pääsy

Etelä-Savo Tuoreimmat tapahtumat löydät: www.maajakotitalousnaiset.fi/essähköposti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi tai etunimi.sukunimi@proagria.fi

Helmikuu11.2. Syö hyvää –tapahtuma lapsiperheille, Pieksä-mäen seurakunnan perhekerho, Uusi Kirkko, Piek-sämäki13.2. Hevietsivä-koululaistapahtuma, Lohilahden koulu, SulkavaMaaliskuu14.3. Raakasuklaata ja superruokaa –kurssi, Pieksä-mäen Jäppilä, Heinäselkä19.3. Syö hyvää –tietoisku ikääntyneille, Mikkelin seudun omaishoitajien Kahvila Hengähdys, Mikonkatu 5, MikkeliHuhtikuu8.4. Syö hyvää –tietoisku ikääntyneille, Tuttavan Tupa, Vuorenmaa, JuvaTulossa:12.-18.9. Ruskamatka läntiseen Lappiin, pääkohde Kilpisjärven seutu, päiväretki TromssaanLisätiedot: Mervi Kukkonen, puh. 040 842 3549, mervi.kukkonen@maajakotitalousnaiset.fi

Pohjois-KarjalaHelmikuuke 25.2.2015 klo 17-20.30 GreenCare Itä-Suomi verkostoituu, Kukkolan tila JoensuuMaaliskuupe 6.3. klo 10 -18 Lähiruokatapahtuma MM-am-pumahiihtoteemalla, Prisma pe 13.3. klo 10-18 Lähiruokatapahtuma MM-am-pumahiihtoteemalla, Sokos Huhtikuuke 1.4. klo 10-18 Lähiruokatapahtuma pääsiäistee-malla, Sokos to 2.4. klo 10-18 Lähiruokatapahtuma pääsiäistee-malla, Prisma ke 29.4. klo 10-18 Lähiruokatapahtuma vapputee-malla, Sokos Toukokuula 16.5. KevätKiekaus, Kukkolan tila JoensuuHeinäkuu2.-4.7. Farmari Maatalousnäyttely, JoensuuIlmoittautumiset, lisätiedot: Johanna Rinnekari p. 040 301 2441johanna.rinnekari@proagria.fi, pohjois-karjala.proagria.fi

Pohjois-SavoSyö hyvää -tilaisuuksia lapsiperheille seurakunnan-perhekerhoissa25.2. Jynkänvuoren perhekerho26.2. Petosen perhekerho27.2. Srk:n perhekerho Iisalmessa, paikka tarkentuu myöhemmin27.3. Srk:n perhekerho Iisalmessa, paikka tarkentuu myöhemminSyö Hyvää - ikääntyvän ravitsemusVieremä Eläkeliitto 24.3. klo 10. Tiedustelut Marja Niskanen p. 0400 905 782 Iisalmi Eläkeliitto 26.3.2015 klo 10. Tiedustelut Marja Niskanen p. 0400 905 782Iisalmi Parkinson kerho 12.5.2015 klo 12.30. Tie-dustelut Marja Niskanen p. 0400 905 782 19.2.2015 klo 17 Gluteeniton leivonta kurssi Ter-von SRK- talolla. Tiedustelut Aune Matilainen p. 0500 749025Maaliskuu3.3.2015 klo 9 Pikkusuolaista kurssi Sukevan kyläkeskuksella. Tiedustelut Riitta Heiskanen p. 040 835 203014.3. Terveelliset välipalat ja smoothiet kurssi Veh-masmäessä klo 10-14. Lisätiedot ja ilmoittautumi-set Anja Miettinen p. 050 408 7068HuhtikuuMakujen Kuopio kävelykierros Kuopiossa24.3. Nainen ja tulevaisuuden metsä – seminaari yhteistyössä Stora Enson kanssa. Jännevirta, Uudis-taloVapaa pääsy. Iltapalatarjoilu.18.4. Oikein & Nurin käsityöristeily Turusta. Valta-kunnallinen risteily.23.4. Paikallisyhdistysten puheenjohtajille, sihtee-reille, rahastonhoitajille ja yhdyshenkilöille suunnat-tu kokoontuminen kurssin merkeissäToukokuuMakujen Kuopio kävelykierros KuopiossaKesäkuuMakujen Kuopio kävelykierros Kuopiossa4.-7.6. Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten retki Ahvenanmaalle6.6. Villiyrttikurssi Siilinjärvellä Lisätiedot ja ilmoit-tautumiset Anita Snellman p. 044 517 93607.6. Villiyrttinäyttely Vehmasmäessä Ilveskasinolla klo 10-16 Lisätietoja Sanna Louna p. 0400 571 64211.6. Valtakunnallinen, perinteinen Impin päivän tapahtuma

Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten hallitus 2015

Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten edusta-jakokous pidettiin Hotelli Ruusuhovissa Rantasal-mella lauantaina 22.11.2014.

Hallitukseen valittiin uudelleen Taina Harmoi-nen Mikkelin Anttolasta ja uutena Soili Montonen Mikkelin Ristiinasta. Hallituksen muut jatkavat jä-senet ovat puheenjohtaja Riitta Savikurki Pertun-maalta, Päivi Lappalainen Kangasniemeltä, Marja Sisko Nousiainen Savonlinnan Kerimäeltä, Ritva Poikolainen Pieksämäeltä, Marttiina Sihvola Sul-kavalta ja ProAgria Etelä-Savon edustajana Heik-ki Pahkasalo Mikkelistä. Hallituksen esittelijänä ja sihteerinä toimii toiminnanjohtaja Leena Lahden-vesi-Korhonen.

Kokouksessa palkittiin ansioituneita toimijoita

Vuoden Maa- ja kotitalousnainen on Jaana Hottinen Sarvikummusta ja tiedotuspalkinto annettiin Hirven-salmen maa- ja kotitalousnaisille.

Lisätietoja:Leena Lahdenvesi-Korhonen

toiminnanjohtaja Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus

leena.lahdenvesi-korhonen@maajakotitalousnaiset.fip. 0400 875 326Vuoden 2014 Karelia à la carte yritykseksi valittiin

Joensuun Teatteriravintola

19

sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi

Henkilöstöuutiset

Anne Id-ström, ag-rologi AMK, agronomi MMM, palasi 5.1. vanhem-painvapaalta

talousasiantuntijaksi. Anne toi-mii myös naudanlihantuotannon asiantuntijana. Toimenkuvaan kuuluvat talouslaskelmat, vero-neuvonta sekä naudanlihantuo-tantoon liittyvät asiat. Annen ta-voittaa osoitteesta Harjukatu 2, Kiuruvesi ja puh. 0400 159 970.

Hannu Pirkka-lainen tekee mai-tomittarien testa-usta Lapinlahdella 16.2.-30.4.2015 ajalla, puh. 0400 380 205.

Reino Suutari tekee tuotan-non- ja ruokin-nanohjauksen sijaisuuksia Ylä-Savon alueella 15.5. saakka.

Toimipiste on Iisalmi, puh. 043 825 2682.

Minna Päivä-rinta palaa van-hempainvapaalta töihin 20.2. yri-tysasiantuntijaksi, toimipisteenä Ii-salmi, Päiviönka-

tu 22 ja puh. 040 509 1511.Heidi Jaukkuri, agrologi AMK palasi 5.1. van-hempainvapaal-ta pääasiassa Vieremän alu-eelle kasvintuo-

tannon ja talouden asiantuntija-tehtäviin. Toimenkuvaan kuuluvat viljely-suunnitelmat, veroneuvonta, EU-tukineuvonta, viljelystarkastukset sekä siemennäytteenotto. Lisäksi työterveyshuollon asiantuntijan ja tukihakuneuvonnan osaamisvas-taavan tehtävät. Heidin tavoittaa osoitteesta Meijerintie 2, Vieremä ja puh. 0400 867 400.

Kevään EU-tukiviljelijätilaisuudet Pohjois-Karjalassa

Tilaisuudet klo 9-15ma 23.3. Juuka, kunnantalon valtuustosali, Poikolantie 1 ma 23.3. Kitee, Kitee -sali, Koulutie 3 ti 24.3. Outokumpu, kaupungintalo valtuustosali ti 24.3. Ilomantsi, kunnantalo, Kalevala-Sali, Soihtulantie 7 ke 25.3. Nurmes, Hyvärilä, Lomatie 12 ke 25.3. Eno, kunnantalon valtuustosali, Kunnantie 2 to 26.3. Polvijärvi, koulukeskuksen auditorio Polvijärventie 6 to 26.3. Lieksa, ammattiopisto Kuhmonkatu 32 pe 27.3. Valtimo, Kuntalaisten talo, juhlasali pe 27.3. Rääkkylä, kunnantalon valtuustosali la 28.3. Joensuu, Joensuun yliopisto, auditorio C2, (Carelia-salin vieressä), Yliopistokatu 4ma 30.3. Tohmajärvi, koulukeskuksen auditorio Asematie 35A ma 30.3. Liperi, Penttilä-Sali, Koulukuja 1

Aiheina: mm. Tukien haku 2015 (sähköinen haku ja lomakemuutokset), tukioikeuksien siirto, perustu-ki, viherryttämistuki, nuorenviljelijän tuet, peltokasvipalkkio, Vipu-kartat sis. lohkojen piirtäminen, Neuvo 2020 –järjestelmä, muutokset valvonnassa, ympäristökorvaus, luonnonhaittakorvaus, kansalliset peltotu-et, luomusitoumus ja ympäristösopimukset (lyhyesti), eläinten hyvinvointikorvaus, EU-eläinpalkkiot, kan-salliset kotieläintuet, eläinten merkintä ja rekisteröinti.Ympäristö, luomu ja puutarhatukipäivissä käsitellään puutarhatilojen erityiskysymyksiä EU-tukijärjestel-missä, luomusitoumus ja ympäristösopimukset yksityiskohtaisemmin.Tarkempi ohjelma osoitteessa: pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumatIlomantsin tilaisuutta 24.3. voi seurata suorana lähetyksenä omalta tietokoneelta nettilinkin kautta, joka ilmoitetaan lähempänä tilaisuutta osoitteessa pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat sekä ajurissa. Tämä tilai-suus myös tallennetaan.Tilaisuudet ovat maksuttomia, mutta ennakkoilmoittautuminen edellytetään. Tervetuloa!Ilmoittautumiset viimeistään 7 vrk ennen tilaisuutta järjestelyiden vuoksi.ProAgria Pohjois-Karjalan nettisivuilla pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat, Koulutuskalenterissa: www.ajuri.fi, Puhelin/tekstiviesti p. 040 301 2401, Sähköpostilla: kirsi.peuhkurinen@proagria.fiLisätietoja: Päivi Turunen p. 040 301 2452, paivi.turunen@proagria.fiTilaisuudet järjestävät Pohjois-Karjalan ELY –keskus, Joensuun seudun, Keski-Karjalan ja Pielisen-Karjalan maaseutupalvelut, MTK Pohjois-Karjala ja ProAgria Pohjois-Karjala

ProAgria Etelä-Savon hallitus 2015Hallituksen jäsenet vasemmal-ta Matleena Pulkkinen Mikke-listä, Heikki Pahkasalo Mik-kelistä (siht.), Leena Pekonen Pieksämäeltä, Esa Karjalainen Puumalasta, Pasi Pulkkinen Juvalta (pj.), Jukka Nousiainen Savonlinnasta, Ritva Poikolai-nen Pieksämäeltä ja Juha Lah-tinen Mäntyharjusta.

Ympäristö, luomu ja puutarha-tukipäivät viljelijöille klo 9-15ti 31.3. Nurmes, Hyvärilä,

Höljäkkä-sali ke 1.4. Joensuu, Peltola-Sali,

P-K:n ammattiopisto, Pel-tolankatu 4, C-talo

to 2.4. Kitee, Kitee -sali, Koulutie 3

Se ei ole vahinko, että 63 % on valinnut meidät metsäasioissa kumppanikseen. Suomen suurimpana metsävakuuttajana LähiTapiola on turvallisuuden erityisasiantuntija. Panostamme vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja riskien hallintaan. Jo muutaman tukkipuun hinnalla vakuutat metsäsi lähes kaikkien luonnontuhojen varalta. Tule käymään ja kerro meille, kuinka voimme auttaa.

Puheluhinnat: www.lahitapiola.fi. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Varainhoito Oy (LähiTapiolan rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy). Pankkipalvelut: S-Pankki Oy. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

• Nopea asentaa itse - kytkennät pikaliittimin • Valokiskon nosto- ja laskulaitteisto • Tasainen luonnonvalojakauma • Syttyy välittömästi sähkökatkon jälkeen täydellä

teholla, myös kylmässä• Kestävä ja pitkäikäinen• Energiansäästö 50-70%• Investoinnin takaisinmaksuaika keskim. 4 vuotta• Saatavana myös parsinavetoihin ja sikaloihin

Energiaystävällinenkustannustehokas paloturvallinen

Osamaksulla kustannussäästöä heti käyttöönotosta alkaen.

EvoLEDi

Kysy tarjous!

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com