Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan ProAgriat

18. vuosikerta 4/2012Jäsen- ja asiakaslehti

ProAgriaItä-Suomi

palvelut s. 21-24kotieläin ja maitotaito s. 5-10

pelto, kasvi jaympäristös. 11-15

maa- ja kotitalousnai-set ja proagriat s. 16-20

Hyvää Joulun odotustaja rauhaisaa joulun aikaa!

2

Lehden julkaisija:

Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen puh. 045 122 5305. Sivunvalmistus: Goodside, Joensuu, puh. 040 836 7294 Etusivun kuva: Marko Natri, ProAgria Pohjois-Karjala

• ProAgria Pohjois-Karjala Länsikatu 15, PL 5 80101 Joensuu

Lehti ilmestyy v. 2013:n:o 1 viikolla 7, n:o 2 viikolla 16n:o 3 viikolla 37, n:o 4 viikolla 48

Toimitus:• Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435• Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.fi Etusivun kuva Anna Liimatainen

Itä-Suomi

ProAgria Keskukset ja Keskusten Liitto ovat määri-telleet tulevan toimintavuo-den tärkeimmäksi kehitys-teemaksi otsikon Uudistuva asiantuntijuus ja uusi toi-mintatapa. Neuvonnan uusi toimintatapa alkaa siitä, että valmistaudumme riittäväs-ti asiakkaan tapaamiseen, tapahtuu se asiakkaan luona tai neuvojan toimistolla tai yhä useammin etäneuvottelu- ym. yhteyksiä käyttäen ”sähköisesti”. Usein valmistautuminen edellyttää myös, että asiakas tekee omat kotiläksynsä, esim. toimittaa suunnitelman ja laskelman edellyttämät lähtötie-dot neuvojalle. Tavoitteena on, että yhteiseen tapaamiseen käytettävä aika voidaan käyttää asiakkaan kannalta mah-dollisimman hyödyllisesti ja tuloksekkaasti; ei lähtötietojen syöttämiseen vaan suunnittelu- ja seurantalaskelmien ana-lysointiin ja tarvittavaan päivittämiseen.

Laadukkaan valmistautumisen lisäksi on tärkeää, että neuvontatehtävään liittyvät tuotokset viedään tilan vuosi-vertailuun verkkopalveluissa ja tapaamisen tuotokset saa-tetaan muita palveluita tekevien neuvojien tiedoksi. Näin tilan tulokset ja tavoitteet ovat myös muiden neuvojien hyö-dynnettävissä. Jos maitotila asettaa tavoitteeksi esim. tuottaa 10 % enemmän maitoa nykyisillä resursseilla, on asia tie-dostettava sekä kasvinviljelyn että kotieläintuotannon suun-nittelussa ja neuvonnassa.

Tilipalvelut keskeinen osa neuvontaa

ProAgria Keskusten yhtenä painopistealueena ensi vuo-delle on tilipalvelujen laajentaminen. Jo nykyisin tilipalve-lujen asiakkaana on runsaasti yrityksiä/yhtiöitä, joille teh-dään kirjanpidon ja tilinpäätöksen lisäksi mm. palkanlas-kentaa, laskutusta ja budjetointia. Erityisesti maatila-asiak-kaiden kohdalla tilipalvelutoiminnan haasteena on linkittää kirjanpito paremmin osaksi tilan tuotannon ja talouden ke-hittämistä. Hyvää kokemusta onkin saatu ns. hallitusmal-lineuvonnasta, jossa tilan neuvojat (esim. maito-, kasvi- ja talousneuvoja) yhdessä tilan isäntäväen kanssa saman pöy-dän ääressä käyvät läpi tilan toimintaan ja talouteen liittyvät tunnusluvut. Tulosten analysoinnin pohjalta tila voi päät-tää tulevista tavoitteistaan ja kehityskohteistaan sekä niiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Hallitusmallitoi-minta sitouttaa ja tuo terävyyttä tilan kokonaisuuden hallin-taan ja kehittämiseen.

Kulunut kesä ja syksy ovat olleet erityisen sateisia ja mm. monilla kotieläintiloilla voi tästä syystä olla ongelmia liitty-en toiminnan ja talouden hallintaan. Omien rehujen mää-rässä ja laadussa voi olla heikkouksia ja ostorehujen hinta on merkittävästi noussut. On tärkeää, että oikean ja opti-maalisen ruokinnan varmistamiseksi rehuerät analysoidaan kattavasti. Ostopanosten hintojen kohotessa huolellinen toi-minnan ja talouden suunnittelu on myös entistä kannatta-vampaa.

Haluan toivottaa kaikille Hyvää ja Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2013.

Heikki Pahkasalotoimitusjohtaja

ProAgria Etelä-Savo

Neuvonta kehittää tapaansa toimia

Jos katsotaan koko neuvontajärjestön histori-aa, läänin maanviljelysseurojen perustaminen Suomessa ajoittui 1800 –luvun puoliväliin, osin mm. Suomen Talousseuralta (neuvontajärjestön siemen 1797) tulleisiin kehotuksiin perustuen, osin johtuen siitä, että tuolloin elettiin eräänlai-sta innostuksen nousukautta: kansakouluja pe-rustettiin vilkkaasti, silloiset tietoliikenneyhtey-det kehittyivät, jne. Myös kansainvälinen kehitys ja sen vaikutukset Suomen maataloustuotantoon vaikuttivat asiaan. Voin kasvava vienti korosti jo 1860 – luvulta lähtien tuotannon painottamista maidon tuottamiseen ja kehitys vain kiihtyi 1880 – luvulla, johon aikaan myös ProAgria Pohjois-Karjalan perustaminen ajoittuu. Tänäkin päivänä maidontuotanto on edelleen yksi keskuksen neu-vonnan painopistealueista.

Kuten jo perustamisen aika osoittaa, ProAg-ria Pohjois-Karjala on aina seurannut aikaansa, ja pyrkinyt kehittymään usein jopa etupainottei-sesti toiminnassaan. Lisäksi kiinnostus kehittää ja vaikuttaa koko järjestön toimintaa on näkynyt monina kannanottoina Liiton edustajakokoukses-sa ja hallituksessa. Ensi vuoden alusta ProAgria – keskuksia tulee olemaan Suomessa yksitoista, joista siis ProAgria Pohjois-Karjala on yksi kes-kus. Koko järjestön näkökulmasta katsottuna Pro-Agria Pohjois-Karjala on aina ollut innovatiivinen ja usein ennakkoluulotonkin toimija, ja asioita eri näkökulmista tarkasteleva – ehkä tätä puol-ta kuvaisi hyvin Helena Anhavan toteamus ”kier-sin metsän toiseen laitaan ja elämä alkoi alusta”. Tästä asioiden ”metsän laidan toiselta puolelta” tarkastelusta ovat osoituksena monet toiminnan esimerkit, joista olemme saaneet oppia koko jär-jestössä, kuten

- oman toiminnan ja maatilojen kehittämiseen liittyvät laatujärjestelmät

- uuden tyyppinen oman toiminnan ohjaus ja seuranta

- uudet toimintamallit maaseudun yritystoimin-nan kehittämisessä mm. elintarvikealalla

- luonnonmukaisen tuotannon kehittäminen, - kansainvälistyminen erityisesti palvelujen tar-

jonnassa VenäjälleHaluankin tässä yhteydessä esittää ProAgria

Keskusten Liiton puolesta parhaimmat kiitokset keskuksen hallinnolle, johdolle ja erityisesti koko henkilöstölle hyvästä työstä!

Arvoisat juhlavieraat

Neuvontajärjestö täyttää tänä vuonna 215 – vuotta. Järjestön 1797 – vuoden perustamissa-noissa (nykyisin puhuttaisiin missiosta) todetaan tehtäväksi mm. ”edistää talouselämää ylipäänsä ja maataloutta erityisesti”. Tässä roolissa ProAg-ria Pohjois-Karjalalla on suuri merkitys, ajatel-len koko järjestön toimintaa suomalaisen maa-seudun ja maatalouden kehittämisessä, ovathan toiminnan kohteena noin 2500 maatilaa, 85 000 peltohehtaaria, ja alueella toimivat maaseudun pienyritykset. Tässä työssä tulevaisuuteen liittyy myös monia uusiakin haasteita – maatilojen ja yritysten kilpailukyvyn ja toiminnan kannatta-vuuden varmistaminen, ympäristön hyvinvointiin liittyvät näkökulmat, vihreän talouden mahdol-lisuudet ja koko elintarvikeketjuun liittyvä kan-sainvälistyminen. Sisäisessä toiminnassa oman näkökulmansa tuo toiminnan kehittäminen eri-tyisesti Itä-Suomen keskusten kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämisen tuomien mahdollisuuk-sien osalta. Uskon kuitenkin vahvasti, että Pro-Agria Pohjois-Karjala ottaa nämäkin kaikki edel-lä mainitut haasteet luottavaisin mielin vastaan – tähän mennessä tehdyt työn tulokset ja työn jälki puhuvat puolestaan. Martti Kurjensaari on sano-nut näin: ”jotkut kyntävät elämänpellon pohjiaan myöten, toiset haravalla sipaisevat”. ProAgria Pohjois-Karjala saavutettujen työn tulosten kautta kuuluu varmasti pellon syviin kyntäjiin, joita Itä-Suomi tarvitsee kehittyäkseen.

ProAgria keskusten Liiton ja omasta puolestani esitän lämpimät onnittelut juhlivalle keskukselle ja toivotan hyviä toiminnan vuosia myös tulevai-suudessa - maaseudun puolesta!

ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtaja Jouko Setälän tervehdys ProAgria Pohjois-Karjalan 125 vuotisjuhlassa 17.11.2012

Maaseudun puolesta

3

MTK:n palvelulupausten mu-kaan järjestö tuottaa palvelui-ta jäsenilleen yhdistyksissä, lii-toissa ja keskusliitossa. Jäsenten tyytyväisyyteen vaikuttavat hy-vin tuotetut ja selkeästi markki-noidut edunvalvonta- ja jäsen-palvelut ja niiden tulokset.

MTK-Etelä-Savon johtokun-nan suorittamassa palvelulupa-usten itsearvioinnissa liitto sai numeroita tyydyttävistä viitosis-ta kiitettäviin yseihin. Karkeana yhteenvetona voi todeta, että työtä on paljon, toimintakenttä laaja ja resursseja liian vähän.

Palvelulupaukset on jaettu seitsemään osa-alueeseen, jot-ka ovat edunvalvonta, ajankoh-tainen tieto, tilaisuudet ja kou-lutus, neuvonta- ja asiantunti-japalvelut, jäsenedut, yhteisöl-linen toiminta ja muut arvioivat asiat.

Edunvalvonnasta todettiin, että jäsenkuntaan päin on vai-kea saada näkyvyyttä, koska kiinnostus järjestön toimintaan on heikkoa eikä tehty työ aina näy jäsenille. Erityisesti nousi esille markkinaedunvalvonnan vaikeus ja sitä myötä sen heikot tulokset.

Ajankohtaista tietoa on vä-litetty mm. yhdistysten kautta, jäsenlehdillä, lehtikirjoituksilla sekä liiton hallinnoiman Tukipi-lari –hankkeen kautta. Uuden jäsenrekisterin myötä tiedotus-ta on voitu lisätä myös sähkö-postin kautta. Lisäpanostuksia tarvitaan sähköiseen välineisiin sekä markkinatiedon välittämi-seen, jota tarvitaan keskusliiton tuottamana.

Tilaisuuksien ja koulutusten osalta toivottiin uudistumista keskusliiton tarjonnalle, johon tarvitaan uusia välineitä ja sisäl-töjä. Liiton järjestämiin tapah-tumiin oltiin kohtuullisen tyy-tyväisiä, mutta yhteistyön lisää-mistä alan muiden toimijoiden kanssa pidettiin tarpeellisena.

MTK ei ole neuvontajärjes-tö, mutta liiton antamat asian-tuntijapalvelut koettiin tärkeä-nä edunvalvontatehtävänä. Toi-saalta tunnustettiin rajalliset re-surssit, minkä myötä palvelujen lisääminen ei ilman yhteistyö-kumppaneita ole mahdollista. Arvosanaa nosti liiton verkos-toituminen eri tahojen kanssa, mitä kautta jäseniä voidaan pal-vella paremmin.

Jäsenetuja pidettiin sekä tar-peettomina että hyödyllisinä. Kritiikki perustui siihen, että

edunvalvonnalla pitää ensisijai-sesti turvata riittävä toimeentulo jäsenille, koska jäseneduilla ei paikata edunvalvonnan epäon-nistumisia. Jäsenetuja puolus-tettiin sillä, että ne eivät ole ke-neltäkään pois ja niiden avulla pystyy helposti hankkimaan jä-senmaksun takaisin.

Yhteisöllisen toiminnan haasteena pidettiin ihmisten saamista mukaan toimintaan. Yhteisöllisyyden lisäämisessä tärkeää on toiminnan jalkau-tuminen jäsenten keskuuteen. Tässä tehtävässä etulinjassa ovat tuottajayhdistykset ja nii-den toiminnan tukeminen.

Muissa arvioitavissa asioissa nousi esille luottamushenkilöi-den osallistuminen kokouksiin, koska niissä koettiin olevan hyvä ja keskusteleva ilmapiiri sekä mahdollisuus tuoda raken-tavasti esille erilaisia mielipitei-tä. Esille tuli myös jäseniltä vä-littynyt myönteinen palaute lii-ton toiminnasta.

Kokonaisuutena katsoen lii-ton toiminta sai kohtuullisen hyvän arvosanan, mutta keskus-telu kulminoitui vähäisiin re-sursseihin. Tätä korostaa myös se, että jäsenkunta muuttuu en-tistä moninaisemmaksi ja sitä kautta palvelulupausten täyt-täminen on vaikeampaa. Tässä tarvitaan entistä enemmän yh-teistyötä liittojen ja keskusliiton välillä sekä tiivistä yhteistyötä muiden sidosryhmien kanssa, jotta lupaukset voidaan lunas-taa.

Vesa Kallio

toiminnanjohtajaMTK-Etelä-Savo

Parempaa palvelua

Maatalouden kannattavuus-kirjanpidossa seurataan Suo-men maatalouden talouske-hitystä kannattavuuskirjanpi-totiloilta vuosittain koottavan aineiston perusteella. Kerä-ys aloitettiin 100 vuotta sitten neuvontajärjestöjen toimesta. Ensimmäisenä tilivuonna 1912-13 mukana oli 122 maatilaa, joista Pohjois-Savosta eniten, 23 kappaletta.

Tällä hetkellä kirjanpitotiloja on lähes 1 000 kappaletta. Pro-Agria Keskukset hoitavat kirjan-pitoon liittymistä sekä keräävät, tallentavat tiedot ja tilinpäätök-set. MTT Taloustutkimus laskee ja julkaisee tulokset sekä vastaa toiminnasta ja tietojärjestelmis-tä.

Kannattavuuskirjanpitoon osallistuva yrittäjä saa ilmaisek-si laskelmia ja raportteja talou-den seurantaan ja kehittämi-seen. Tilinpäätösraportti sisältää maatalouden tulos- ja taselas-kelmat, tuotto- ja kustannuserit-telyt sekä maksuvalmiuslaskel-man. Näiden perusteella laske-taan kannattavuus-, vakavarai-suus- ja maksuvalmiustunnus-luvut. Vertailuraportti sisältää

edeltävän ja tarkasteluvuoden tilinpäätöslaskelmat ja tunnus-luvut. Ennusteraportti sisältää tarkasteluvuoden ja ennuste-vuoden vastaavat tulokset. Mo-lemmissa raporteissa on lisäksi vertailua varten oman tuotan-tosuunnan samankokoisten kir-janpitotilojen keskiarvotiedot sekä tilajoukon hyvän ja heikon kannattavuusryhmän tulokset.

Kannattavuuskirjanpitotilalla nähdään oman yrityksen las-kelmat ja talousennusteet myös Taloustohtori-sivustolta Maa- ja puutarhatalous -verkkopal-velusta (www.mtt.fi/taloustoh-tori). Oman tilan tuloksia voi vertailla muiden tilaryhmien keskiarvotuloksiin ja myös ti-lajoukon hyvät/heikot - ryhmi-en tuloksiin. Maatalouden ko-konaislaskenta -palvelussa voi tarkastella tukialueittain Suo-men maatalouden kaikkien yri-tysten yhteenlaskettuja tuloksia ja Maatalouden rakennekehitys -palvelussa maatalousyritysten lukumäärän kehitystä, vaikka kunnittain. FADN -verkkopal-veluista voi tarkastella suomek-si EU-jäsenmaiden maatalou-den tuloksia alueittain, tuotan-

tosuunnittain ja tilakokoluo-kittain sekä näiden perusteella MTT:ssä laskettuja kannatta-vuus- ja vakavaraisuustunnus-lukuja.

MTT tuottaa aineistosta eri-laisia ennuste-tarkasteluja ja raportteja maataloushallinnol-le, joka käyttää niitä tukikoh-dennuksissa ja eri EU-neuvot-teluissa. Aineistot toimitetaan lakisääteisesti myös EU:n maa-tilayritysten kirjanpidon FADN -tietoverkostoon, jota EU puo-lestaan hyödyntää EU:n maata-louspolitiikan suunnittelussa ja vaikutusten seurannassa. Kan-nattavuuskirjanpitoaineistoa ja tuloksia hyödyntävät Taloustoh-torin kautta muun muassa tut-kimus, neuvonta, opetus, me-dia, edunvalvonta. Yrittäjien tai tilojen nimiä yms. ei toimi-teta kenellekään ja tulokset esi-tetään muutenkin aina ryhmä-keskiarvoina.

Kannattavuuskirjanpidon 100-vuotisjuhlajulkaisu on la-dattavissa ilmaiseksi ajankoh-taista -palstalta osoitteessa (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut).

100 vuotta maatalouden kannattavuuskirjanpitoa

Kuvassa vas. yritysneuvoja Pirkko Julkunen ProAgria Pohjois-Savo, MTT-taloustutkimuksen johtaja, lasken-tatoimen päällikkö Arto Latukka ja yritysneuvoja Vuokko Mähönen ProAgria Pohjois-Karjala.

4 talous

WebWakka on netissä toi-miva monipuolinen talousoh-jelmisto, joka mahdollistaa ta-louden seuraamisen millä ta-hansa käytössäsi olevalla tie-tokoneella, jossa on verkkoyh-teys. WebWakkaa voi käyttää missä tahansa, mistä löytyy internetyhteys. Näin esimer-kiksi kaikki saman yhtymän jäsenet pystyvät kukin seu-raamaan tilan taloutta ja ja-kamaan tehtäviä keskenään.Myös taloushallinnon ulkois-taminen sujuu joustavasti. Pro-Agrian neuvojalle tai tilitoimis-tolle voidaan antaa oikeuksia ohjelman eri osien käyttöön. Näin voidaan esimerkiksi vaik-ka sopia, että tilan väki hoitaa pankkiasiat ohjelmalla, mutta varsinaisen kirjanpidon ja ti-linpäätöksen hoitaa alan am-mattilainen. Näin menetellen ei tarvitse lähetellä varmuus-kopioita edestakaisin eri toi-mijoiden välillä ja tilan väellä on mahdollisuus seurata talou-denpitoa koko ajan reaaliajas-sa ulkoistuksesta huolimatta.Verkossa toimiva ohjelma va-pauttaa käyttäjän myös ko-neen rikkoutumisen aiheutta-mista murheista. Tiedot ovat tallella, vaikka oma kone ha-

joaisi. Käyttöä voidaan jat-kaa välittömästi kirjautumal-la toisella koneelle ohjelmaan.Haluatko käyttää Windowsin sijasta Applen tietokoneita tai vaikka Linuxia? Sekään ei ole enää ongelma. Verkossa toimi-valle ohjelmalle riittää toimi-va nettiselain. Käyttöjärjestel-mällä ei ole enää merkitystä.WebWakka on ollut raja-tun käyttäjäjoukon testatta-vana vuoden 2012 kesästä lähtien ja tulee kaikkien saa-taville vuoden 2013 alussa.Kun otat käyttöön WebWakan, pysyt mukana kehityksen kär-jessä ja saat käyttöösi huolet-toman ohjelmiston, jonka käyt-täjänä sinun ei tarvitse enää miettiä ylläpitoa ja päivityk-siä. Voit keskittyä itse asiaan.Verkossa toimiva ohjelmis-to mahdollistaa myös monien muiden käyttäjän arkea helpot-tavien sähköisten palveluiden tuomisen samaan talousohjel-miston yhteyteen. Hankkimal-la WebWakan saat kaikki uudet mahdollisuudet heti käyttöösi.

Jari NevavuoriProAgria Maatalouden

Laskentakeskus ry

Webwakka – tuo sähköisen kirjanpidon ulottuvillesi

Aktiivinen SPV – tila – hanke edistää maatalouden sukupol-venvaihdoksia Pohjois-Savos-sa. Tänä syksynä alkaneeseen hankkeeseen on ilmoittautunut jo yli 60 maatilaa. Hankkeen tavoitteena on säilyttää vahva perusmaatalous Pohjois-Savos-sa. Hanke edesauttaa hyvissä ajoin tehtyjen, hyvin suunnitel-tujen SPV-kauppojen toteutu-mista ja osaltaan turvaa kannat-tavan yrittämisen edellytykset jatkaville tiloille. Hanke tukee myös kasvinviljely- ja karjatilo-jen yhteistyön tiivistämistä, jot-ta peltoala voitaisiin entistä pa-remmin hyödyntää aktiivisessa maatalouskäytössä. Tavoitteena on turvata perusraaka-aineiden saanti alueella toimiville jalos-tuslaitoksille ja vahvistaa näin jalostuslaitosten mahdollisuuk-sia pysyä jatkossakin Pohjois-Savossa.

Hanke on Savonia-ammatti-korkeakoulun ja MTK-Pohjois-Savon yhdessä toteuttama ja kuuluu Savonian maitotalou-den kehittämisohjelma -hanke-kokonaisuuteen. MTK-Pohjois-Savo hoitaa hankkeen tilakäyn-tien koordinoinnin, koulutukset ja yleisen tiedotuksen, Savonia vastaa hankkeen kehittämisosi-osta ja hallinnoinnista. Hanke

kestää kevääseen 2014 saak-ka. Hankkeen päärahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta (EMR), muusta rahoituksesta vastaavat Pohjois-Savon kunnat ja hank-keen toimintaan osallistuvat henkilöt.

Tilakohtaista neuvontaa

Kohderyhmänä ovat pääasi-assa sellaiset sukupolvenvaih-dosta suunnittelevat tilat, joil-la perusmaatalous jatkuu tila-kaupan jälkeen. Alkukartoitus-käynnillä selvitetään jatkajan ja luopujan tavoitteita omista-janvaihdoksen suhteen, pohdi-taan tilan tuotantoa tilakaupan jälkeen, selvitetään sukupol-venvaihdoksen eteneminen ja suunnitellaan jatkotoimenpitei-den aikataulu. Alkukartoituksen jälkeen SPV-neuvoja voi tehdä 1-2 tilakäyntiä. Näillä neuvon-takäynneillä tehdään laskelmat tilan kauppahinnan määrittä-miseksi ja arvioidaan veroseu-raamukset eri kauppahinnoilla sekä laaditaan luonnoskauppa-kirja ja hakemukset luopumis-tuesta, rahoituksesta ja verotta-jalle lahjaveroseuraamuksista.

Eläkeikää lähestyvien tilojen tilanteet ovat hyvin vaihtelevia. Kaikilla tiloilla jatkajaa ei löy-dy omasta perhepiiristä. Tällöin harkittavina vaihtoehtoina ovat esimerkiksi tilan peltojen myy-minen tai vuokraaminen lähi-alueen viljelijöille tai koko tilan myyminen täydessä tuotanto-kunnossa. Tila voi ilmoittautua hankkeeseen, vaikka jatkaja-asia ei olisikaan täysin selvillä.

Sirpa LintunenProjektipäällikkö

Aktiivinen SPV-tila –hankesirpa.lintunen@mtk.fi

puh. 044 0843 352

Sukupolvenvaihdoksiin on kiinnostusta

Suunnittele ajankäyttö ja hyö-dynnä ammattitieto

Maatalouskalenterin päivyri-osassa on runsaasti tilaa omille muistiinpanoille. Muistiinpano-

sivun yläosassa oleva muis-tilappu muistuttaa yrittäjälle tärkeistä päivämääristä sekä

uutuutena johtami-seen ja tuotantoon

liittyvistä toimen-piteistä. Vuosisuun-

nitelmasivuilla ovat mukana vuodet 2013

ja 2014. Kalenterissa on yli 90 sivua vankkaa

ammattitietoa johtami-

Maatalouskalenteri 2013 on ammattilaisen tietopankki

sesta, kasvintuotannosta, ener-giasta sekä kotieläin- ja metsäta-loudesta nopeasti silmäiltävässä muodossa. Kattavasta osoiteha-kemistosta löytyvät alan yritys-ten ja yhteisöjen yhteystiedot. Viljelymuistiinpanot -tasku-kalenteriin voi tehdä käte-västi pellolla lohkokohtaiset muistiinpanot ja merkitä tal-teen sademäärät ja lämpötilat.Julkaisuja voi ostaa useimmista ProAgria Keskuksista, kirjakau-poista ja kustantajalta ProAg-ria Keskusten Liitosta, puh. 020 747 2485 tai myynti@proagria.fi.

Lisätietoja ja tilaukset myös verkkokaupasta: www.proagria.fi/julkaisut.

Maatalouskalenteri 2013:n tieto-osuus on saatavana myös sähkökirjana, joka ei sisällä ka-lendaarioita, vuosisuunnitel-mia eikä viljelymuistiinpanoja. Myyntihinta on 27 € (sis. alv). Lisätietoja ja tilaukset: www.el-libs.fi > E-kirjakauppa.

Lisätiedot:Hanne Teräväinen

kustannuspäällikkö ProAgria Keskusten Liitto

puh. 020 747 2406, hanne.teravainen@proagria.fi.

5kotieläin

ProAgrian taloustietopankin otannasta poimittu alle 20 ha:n tilojen otos kuvaa pienten ta-vanomaisten viljanviljelytilojen (mukana ei luomutiloja) keski-määräistä kannattavuutta koko maassa. Yksittäisillä tiloilla tuo-tanto voi olla kannattavaa, mut-ta perinteisestä viljanviljelys-tä saatavat tuotot ovat jääneet muun kustannustason nou-suvauhdista niin paljon, ettei useimmilla tiloilla ei tuotantoa pysty kehittämään pidemmän päälle. Vaikka tämän hetkinen viljanhinta on EU:n alueen kor-kein, se on suhteessa muuhun tulo- ja kulutasoon niin matala, että kannattavuus jää heikoksi.

Vuosina 2008-2010 näil-lä alle 20 ha:n tiloilla on ollut viljanviljelyssä 8-11 ha. Keski-määrin näiden pienten tilojen liikevaihto on ollut 15 500 €. Keskimääräisesti tulot muodos-tuivat vuosina 2008-2010 niin, että 50 % tuloista koostui vil-janviljelyn tuista ja todellises-ta sadon myynnistä 9 -21 %. Muusta yritystoiminnasta saata-vien tulojen määrän osuus ke-hittyi ollen 2008 7,2 %, 2009 32 % ja 2010 24 %. Muiden maatalouden tulojen osuus oli 2008 19%, 2009 5 % ja 2010 6% . Näissä oli havaittavissa laskeva trendi.

Keskimäärin tilan tuloista meni muuttuviin kuluihin 58-62 % vuodesta riippuen. Kun käyttökatteesta vähennetään poistot ja lainojen korot sekä sijoitetun pääoman korko, niin oman pääoman korkovaatimus jää negatiiviseksi ja yrittäjälle tappiota näinä tarkasteluvuosi-na 3700-7200 €.

Tuotantoon sidotulle pää-omalle tuottoa, kuten myös-kään omalle työlle jäävää palk-kaa, ei talouslaskelmissa saada. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tilan mahdollisuudet

kehittää ja jatkaa toimintaa ta-loudellisesti kannattavasti pit-källä tähtäimellä ovat heikot. Tuotannon jatkuessa koneet, kalusto ja rakennukset vaatisi-vat investointeja. Vaarana on, että tilan kehittämisessä, maan kasvukunnon ja hyvän viljely-käytännön ylläpitämisessä sor-rutaan huonoihin käytäntöihin, koska taloudellinen tilanne pa-kottaa etsimään halvimmat kei-not toteuttaa tuotantoa. Keski-määrin tila pystyy toimimaan ja tuottamaan raaka-ainetta, mutta tuloksesta ei jää korvausta tuo-tantoon sijoitetulle pääomalle, omalle työlle tai tuotannon ke-hittämiseen investointien kaut-ta.

Todennäköisempää tämän kokoisella tilalla on, että sijoit-tamalla saman pääoman muu-alle, kuin viljanviljelyyn, saa sille paremman tuoton. Tilan jatkamisen kannalta elinkelpoi-suusmääritelmän mukaiseen yrittäjätuloon ei tämänkokoisen tilan tulos riitä. Tässä mieles-sä tilalla voisi harkita peltojen vuokrausta tai myyntiä. Muita mahdollisuuksia ovat esimer-kiksi koneurakointi, koneyh-teistyö tai osakkuus maatalous-osakeyhtiössä tai tilan ulkopuo-linen palkkatyö.

Pellosta on tällä hetkellä useimmilla alueilla kysyntää laajentuvien kotieläintilojen tarpeeseen. Pellon myyntihin-nan oletetaan nyt saavuttaneen jonkinlaisen huipun sen nous-tua koko 2000-luvun. Tämän vuoksi on todennäköistä, että peltoviljelyn kannattavuuden jäätyä heikoksi jo useampa-na vuotena , tulevat myynti- ja vuokraushinnat pysymään en-nallaan tai laskemaan jatkossa.

Marjaana Olenius ProAgria Pohjois-Karjala

Pienet viljatilat

Karjakompassi- ohjelmis-to on nyt ollut käytössä reilun vuoden ajan, ja sen avulla on mietitty ruokintaratkaisuja eri-laisissa tilanteissa. Merkittävin muutos on, että ennen suun-nittelua karjan ruokinnan muu-tostarpeet selvitetään päivälas-kelman ja navetassa tehtävien havaintojen avulla. Ensin siis arvioidaan millaisia muutoksia nykyiseen ruokintaan ja rehun-jakoon tarvittaisiin, ja vasta sit-ten tehdään uusi ruokintasuun-nitelma.

Nykytilan selvitys pohjana suunnittelulle

Päivälaskelmaan tarvitaan valittuna seurantapäivänä kar-jalle syötetyt rehut sekä kysei-sen päivän maitomäärä ja mai-don pitoisuudet. Näiden poh-jalta lasketaan, miten hyvin re-hut ovat muuttuneet maidok-si; riittävätkö ravintoaineet vai meneekö jotain ravintoaineita hukkaan. Karjakompassilla näet pystytään mallintamaan myös rehujen yhdysvaikutusta, mikä on ainutlaatuista.

Pelkkä laskelma ei kuiten-kaan anna täydellistä kuvaa siitä, miten ruokinta onnistuu, vaan lisäksi tarvitaan havainnot navetalta tai laitumelta:

- miten nurmirehu maittaa - miten täynnä eri tuotanto-

vaiheissa olevien lehmien pöt-sit ovat

- sonnan koostumus- kuntoluokituksen tulosNäiden tietojen pohjalta voi-

daan muodostaa käsitys ruo-kintaan ja rehuvalikoimaan tar-vittavista muutoksista, ja uuden ruokintasuunnitelman teke-minen on helppoa ja nopeaa.

Karjakompassilla säilörehun täydentäminen onnistuu tilan tavoitteiden mukaan. Tavoite voi olla esim. mahdollisimman paljon maitoa tai mahdollisim-man suuri maitotuotto miinus rehukustannus.

Maitotilaneuvonta on nyt tuotosseurantaa ja ruokinnan ohjausta

Maitotilaneuvonnan palve-luita uudistetaan valtakunnal-lisesti, ja palvelut ryhmitellään Tuotosseurannan ja Ruokinnan ohjauksen palveluiksi. ProAgria tarjoaa nyt lypsylehmien ruo-kinnan ohjausta erilaisiin tar-peisiin ”pakettiratkaisuina”:

Ruokinnan ohjaus KASVU -– Toimintaa aktiivisesti kehittävälle yritykselleRuokinnan ohjaus TUOTTO-– Lisää tuottoa nykyi-sillä resursseillaRuokinnan ohjaus TOIMINTA-– Valitun toiminnan ylläpitämiseen

Nettipohjainen laskenta mahdollistaa uuden toimintatavan

Uusissa ruokinnan ohjaus- palveluissa pystytään reagoi-maan nopeasti ruokinnan muu-tostarpeisiin. Rehuanalyysien tulokset ovat neuvojien käytet-tävissä heti niiden valmistuttua, ja päivälaskelmaan tarvitta-vat tiedot voidaan pyytää tilal-ta sähköpostilla tai puhelimit-se. Näin alustava laskenta voi-daan tehdä jo ennen tilakäyn-tiä ja tarkentaa suunnitelmaa navetassa tehtyjen havaintojen pohjalta. Tai jos navettakäynti

on äskettäin tehty, on ruokin-tasuunnitelman päivittäminen mahdollista toimistolta käsin - jopa samana päivänä kun muu-tostarve havaitaan.

Neuvojille on kertynyt koke-muksia onnistumisista ruokin-nansuunnittelussa, kun asioita on lähdetty tekemään uudella tavalla:

- maidon pitosuudet ovat nousseet

- eläimet ovat terveempiä- maitomäärä on lähtenyt

kasvuun- haastavissa tilanteissa on

voitu pohtia ratkaisua ruokin-taongelmaan yhdessä kollegoi-den kanssa, kun laskenta ta-pahtuu verkossa

- umpilehmien ruokintaa on pystytty tarkentamaan

- ruokintaa on pystytty säätä-mään pitkin vuotta, ja pystytty tekemään nopeitakin ratkaisuja

- ostorehujen vertailuun on saatu uutta näkökulmaa

- väkirehun käyttöä on uskal-lettu vähentää kun säilörehu on ollut maittavaa

- sopivien kivennäisten valin-taan on saatu varmuutta

- kun laskenta on tehty toi-mistolla, jää enemmän aikaa navettakäyntiin ja asiakkaiden kanssa keskusteluun

Väkirehun hinnat ovat tänä syksynä lähes ennätyksellisen korkealla. Säilörehua on teh-ty hyvinkin haasteellisissa olo-suhteissa. Rehua kuitenkin on yleensä saatu paljon. Rehunäyt-teiden perusteella pystytään tar-kentamaan ruokintaa, täydentä-mään oikein ja miettimään re-hujen käyttöjärjestystä.

Katri KarjalainenProAgria

Pohjois-Karjala

Lypsylehmien ruokinnan ohjaus- palvelut uudistuivat

Ruokinnanohjaus-prosessi

Tukimenetykset pienestäkin erheestä voi nousta tilan tulos-ta voimakkaasti heikentäväksi asiaksi. Tilaneuvontapalvelu on suunniteltu täydentäviä ehtoja kasvintuotanto- ja kotieläinti-loille opastavaksi ja vapaaeh-toiseksi palveluksi. Kannattaa varmistaa tällä palvelulla tilal-le kuuluva tulo. Osiot 1, 2 ja 4 kannattaa ajoitta kasvukau-delle, jolloin peltokierros on mahdollista tehdä. Osiot 3, 5, 6 ja 7 voidaan tehdä talvikau-

della. Samalla voi hyödyntää täysimääräisesti vuoden aika-na palveluun valtion maksama tuki. Vuonna 2012 tuki on 165 euroa / neuvontaosio ( yhteen-sä 330e / vuosi). Tukea voi saa-da 2 neuvontaosiota / kalen-terivuosi. Viljelijä hakee tuen kunnan maaseutuviranomai-selta kahden kuukauden ku-luessa neuvontatapahtumasta. Tilalla neuvojan kanssa käydyt keskustelut ja esille tulleet asi-at ovat luottamuksellisia eikä

niillä ole yhteyttä esim valvon-taviranomaisiin. Maa- ja met-sätalousministeriön koulutta-mat ja hyväksymät neuvojat ovat varmistamassa tällä pal-velulla että viljelijälle kuuluvat tuet saadaan täysimääräisesti. Ota yhteys alueesi ProAgriaan ja kysy lähintä Tilaneuvontapal-velun tekijää tilallesi.

Anu Pesonen ProAgria Pohjois-Karjala

Tilaneuvontapalvelu

6 kotieläin

Eläinten hyvinvoinnintuen si-toumuskausi alkoi 1.5.2012 ja kestää 30.4.2017 saakka. Koko sitoumuskauden ajan tukeen sitoutuneella tilalla tulee olla vähintään 10 eläinyksikköä ky-seistä eläinlajia. Tuen perusta-na on Täydentävät ehdot, jois-ta julkaistuihin kahteen oppaa-seen kannattaakin viljelijän tu-tustua huolella.

Eläinten hyvinvoinnin tuen sitoumuksen muutoksesta ku-ten lisäehdon muuttamisesta tai sitoumuksen siirtämisestä tulee toimittaa lomake 194 maaseu-tuviranomaiselle 10 työpäivän kuluessa muutoksesta. Vaihdet-tavan lisäehdon tilalle on valit-tava toinen lisäehto eli lisäeh-tojen kappalemäärän on säilyt-tävä ennallaan. Poikkeuksena on tila, joka tekee ensi kevää-nä luomukotieläinsopimuksen ja nyt eläinten hyvinvoinnintu-essa valittuna on ollut kaikki li-säehdot mukaan lukien laidun-nuslisäehto. Tällaisessa tapauk-sessa tila ei pysty enää valitse-maan uutta lisäehtoa laidun-nuksen tilalle ja mahdollisessa valvonnassa tukien takaisinpe-rinnältä vältytään.

Varautumis-suunnitelma

- Palo- ja pelastussuunnitel-man sisältävä kirjallinen va-rautumissuunnitelma tuli olla tehtynä 30.4.2012 mennes-

sä. Kevään tiedosta muuttu-neena palo- ja pelastussuun-nitelmaa ei tarvinnut toi-mittaa paloviranomaiselle. - Sähkön varajärjestelmäk-si aggregaatti tulee olla han-kittuna 31.12.2012 mennes-sä. Sen ei tarvitse olla oma, mutta käyttöohjeet ja kyt-kentä täytyy olla valmiina. - Viljelijän kannattaa muistaa että, varautumissuunnitelmas-ta saa parhaimman hyödyn kun sitä pidetään ajan tasalla ja käydään läpi tilalla työskente-levien henkilöiden kanssa.

Terveydenhuolto-sopimus

- Kaikilla vuonna 2012 Eläinten hyvinvoinnintuen sitoumuksen antaneilla tiloilla on tehty ter-veydenhuoltosopimus eläinlää-kärin kanssa jos aiempaa so-pimusta ei ole ollut voimassa. - Sopimus on toimitettu vii-meistään 2.7.2012 maaseutuvi-ranomaiselle. Terveydenhuoltokäynti ja suunnitelma

- Terveydenhuoltokäynnit ja päivitetty terveydenhuoltosuun-nitelma on tehtävä jokaise-na sitoumusvuonna 1.5.-30.4. - Tuen maksun ehtona oleva jäljennös terveydenhuoltokäyn-ti ja -suunnitelma asiakirjasta on toimitettava kunnan maa-

seutuviranomaiselle eläinlää-kärin käynnin jälkeen, ensim-mäisenä sitoumusvuonna vii-meistään 14.5.2013 mennessä - Jäljennösten toimittaminen koskee kaikkia 1.5.2012 jäl-keen tehtyjä eläinlääkärin ter-veydenhuoltokäyntejä (myös vanhat sitoumukset) Noudatettavia tervey-denhuolto-, ruokinta- ja hoitovaatimuksia

- Tukeen sitoutuneella tilal-la ei saa olla salmonellaa eikä BVD tartuntoja, eikä eloeläi-miä myyvillä tiloilla pälvi-silsaa (tietyillä lihanautati-loilla pälvisilsa poikkeus) - E l ä i n k a u p p a t i l a n t e i s -sa salmonella näytteen tu-lee o l la a l le 2kk vanha - Nautojen ruokinnassa on noudatettava kirjallista las-kelmiin perustuvaa eläinten kasvu- ja tuotantovaihe huo-mioivaa ruokintasuunnitel-maa. Emo- ja lihakarjatiloil-la on omat vaatimuksensa. - Lääkitykset, sairaudet ja pois-tot pitää myös olla kirjattuna Laidunnus –lisäehto

Tämän kesän sateiden vuoksi joillakin tiloilla laiduntaminen on jouduttu keskeyttämään, eikä lisäehdon vaatimia laidun-nuspäiviä ole kertynyt. Tämä ei ole tuen maksun esteenä jos tila on toimittanut satovahin-koilmoituksen maaseutuviran-

omaiselle ajallaan. Satovahin-koalan on saanut hävittää vas-ta kun maaseutuviranomainen on tehnyt satovahinkoarvion. Laidunnuksen keskeyttäminen on kirjattava myös tuen ehtona olevaan laidunnuskirjanpitoon.

Vasikoiden pito-olo-suhteita koskevat lisä-ehdot

Jos tilalla nupoutetaan vasi-koita niin sen saa tehdä aino-astaan eläinlääkärin antamaa asianmukaista kivunlievitystä käyttäen. Eläinlääkärin pitää

olla paikalla, mutta myös toi-nen henkilö voi tehdä varsinai-sen sarvenaiheen tuhoamisen.

Lisäehtoihin kuuluvat toi-menpiteet pitää olla tehtynä tilalla viimeistään 31.12.2012.

ProAgrioiden tekemistä ruo-kintasuunnitelmista ja muista tuen ehdot täyttävistä neuvon-tapalveluista sekä Täydentävien ehtojen tilaneuvonnasta voi tie-dustella oman alueen ProAgri-asta.

Mari Vauhkonen ja Ulla Turunen

ProAgria Pohjois-Karjala Tieto Liikkelle -hanke

Eläinten hyvinvoinnintuessa muistettavaa

Palveluillamme varmis-tat että hyvinvointituen ehdot täyttyvätTuotannon seuranta: ProTuotos -seurantamme tuottaa varmasti riittävät tie-dotRuokintasuunnitel-mat: Karjakompassi ruokin-nan ohjaus -palvelusta saat tukiehtojen mukaiset suun-nitelmat, mutta myös paljon enemmän - karjan tuotos ja terveys kohenee ja saat re-hukustannukset kuriin.Varautumissuunnitel-ma: autamme tilakohtaisen suunnitelman laatimisessaTilaneuvonta: mm pin-ta-alavaatimusten täyttymi-nen, laidunnuspäiväkirja, muut tarvittavat toimet tuki-ehtojen täyttämiseksi

7kotieläin

Lypsykarjarakennusten pa-loturvallisuudesta rakennus-suunnittelun näkökulmasta on valmistumassa opinnäytetyö. Suomalaisessa maataloudes-sa tapahtuu vuosittain yli 100 tulipaloa, jossa vahingon suu-ruus on yli 10 000 €. Noin 65 % tulipaloista tapahtuu tuotan-torakennuksessa.. Tulipaloista kolmasosa on lähtöisin sähkö-laitteesta ja noin 10 % lämpö-keskuksesta. Valtakunnallisesti maatalousrakennusten tulipa-lojen on vaihdellut 150 ja 210 välillä viime vuosikymmenellä. Pohjois-Karjalassa maatalouden tulipalojen määrä on vaihdel-lut 3–10 tulipalon välillä, jois-ta eläinsuojien paloja on ollut noin puolet. Viimeisin valitetta-va tulipalo tapahtui Kiteellä lo-kakuussa 2012.

Yleisin syttymissyy on tutki-musten mukaan selkeästi säh-kölaitteet sekä asennukset. Yli kolmannes maatalousraken-nusten suurpalojen aiheuttajis-ta on lähtöisin sähkölaitteista tai asennuksista. Yleensä maa-tilojen tulipalot saavat alkunsa eläintilojen ulkopuolelta, esi-merkiksi rehuvarastosta, jos-ta tuli pääsee usein leviämään nopeasti yhtenäisten ullakkoti-lojen kautta.

Maatalouden suurvahinkojen määrä on ollut nousujohteinen 90-luvun alusta lähtien. Kor-vattujen suurvahinkojen määrä on vaihdellut 1990-luvun alku-puolen muutamasta vahingos-ta aina vuoden 2010 lähes 40 suurvahinkoon. Samalla vahin-kojen arvo on vaihdellut muu-

tamista miljoonista aina noin 20 miljoonaan euroon saak-ka. 2000-luvulla Suomessa on kuollut tulipaloissa noin 20 000 tuotantoeläintä.

Tutkimuksen tulokset

Pohjoiskarjalaisille lypsykarjati-loille suoritettiin opinnäytetyö-tutkimus lypsykarjarakennus-ten paloturvallisuudesta kesällä 2012 Pohjois-Karjalan ammat-tikorkeakoulun rakennusteknii-kan koulutusohjelmassa Pro-Agria Pohjois-Karjalan, Maitoa Markkinoille-hankkeen ja Poh-jola Vakuutus Oy:n toimeksian-nosta. Opinnäytetyötutkimus suoritettiin kymmenellä poh-joiskarjalaisella tilalla, joissa vierailtiin heinä- ja elokuussa 2012. Tutkimus valmistuu vuo-den 2012 loppuun mennessä. Tutkimukseen osallistuneilla ti-loilla tarkasteltiin erilaisia palo-turvallisuuteen vaikuttavia teki-jöitä. Tutkimuksessa esiin nous-seet ongelmat olivat saman-kaltaisia, mihin jo aiemmis-sa tutkimuksissa on päädytty. Suurimpia ongelmia ovat säh-kölaitteet, sähkösuunnitelmien puute, koneiden säilytys tuo-tantorakennuksissa, pöly sekä osastoivien rakenteiden kunto. Laitteet ja koneet kovilla navettaolosuhteissa

Navetassa olevat olosuhteet asettavat käytössä oleville lait-teille kovat vaatimukset. Pöly ja kosteus lyhentävät sähkö-laitteiden ja valaisimien käyt-töikää. Niille asetettavat laatu-vaatimukset kannattaisi pohtia tarkkaan jo suunnitteluvaihees-sa, jolloin niiden toiminta on turvallisista ja kestoikä pite-nee. Sähkösuunnittelijan am-mattitaito on tässä tarpeen. Li-säksi kannattaa muistaa vaatia lopulliset sähkösuunnitelmat toteutuksen mukaan, kun ra-kennus valmistuu. Loppuku-vat jäävät usein uupumaan. Koneiden säilytystila tulisi aina olla osastoitu omaksi palo-osastokseen, mikäli koneita joudutaan säilyttämään tuotan-torakennuksessa (esimerkiksi pienkuormaajat, rehunjakovau-nut). Polttoaineita ei saisi säi-lyttää tuotantorakennuksessa yhtään, ja tankkaaminen pitäi-si aina tehdä ulkona. Useinhan esimerkiksi se pienkuormaajan bensiiniastia on navetan sisällä. Pöly ja lika aiheuttavat työpe-

räisiä sairauksia, mutta huo-nontavat myös rakennusten pa-loturvallisuutta. Likaiset ja pö-lyiset sähkömoottorit syttyvät helposti oikosulusta tai esimer-kiksi laakeriviasta. Lisäksi lika ja pöly lisäävät navetan palo-kuormaa siinä vaiheessa kun vahinko on jo tapahtunut. Osastoimalla rajoitetaan palon etenemistä Osastoivien rakennusosien ei ole tarkoitus estää tulipaloja, vaan rajoittaa palon etene-mistä, mahdollistaa ihmisten sekä eläinten pelastustyöt sekä pienentää omaisuusvahinko-ja. Pitkien etäisyyksien takia palolaitoksen viiveet ovat usein pitkiä, joten osastoivien sei-nien ja ovien pitäisi olla tiiviit ja asianmukaisesti rakenne-tut. Kesäaikaan osastoivat ovet ovat usein auki ilmanvaihdon parantamiseksi, jolloin osas-toivien rakenteiden käytännön merkitys katoaa. Kiskojen ja putkien läpivientien tiivistä-minen on usein puutteellista, varsinkin silloin kun navettaan on tehty rakennusajan jälkeen ensimmäiset muutostyöt lait-teistoihin. Levyrakenteinenkin osastoiva seinä kestää yllättä-vän pitkään, mikäli se on tiivis-tetty oikein ja työ on suoritettu huolella. Korjataanko vai rakennetaanko uutta Pohdittaessa laajennusta tai uutta navettaa välillä on palo-turvallisuuden kannalta uudis-rakennus selkeästi parempi. Vanhat sähköt sopivat usein huonosti yhteen uusien kanssa, ja navetasta tulee laajennuk-sen jälkeen helposti sokkeloi-nen. Maatalousrakennuksiin on sovellettu rakentamismää-räysten palomääräyksiä vasta vuodesta 1992. Mikäli van-han laajennukseen kuitenkin päädytään, kannattaa vanhan osan paloturvallisuus varmis-taa sekä tarkastaa ja tarvittaes-sa uusia vanhan osan sähköt. Uudet Maa- ja metsätalous-ministeriön ohjeet tuettavan rakentamisen paloteknisistä määräyksistä tulivat voimaan keväällä 2012. Uutena asiana on, että kaikki kotieläinraken-nukset, lukuun ottamatta osit-tain ulkoilmaan avoimia raken-nuksia ja siipikarjarakennuksia,

on varustettava automaattisel-la paloilmaisulaitteilla koko rakennuksen osalta. Maatilan palohälytinjärjestelmistä on tehty tutkimus Laurea ammat-tikorkeakoulussa 2008. Lisäksi uusiin kotieläinrakennuksiin on aina laadittava pelastussuunni-telma.

Pelastussuunnitelma

Eläinten hyvinvointituen eh-doissa myös vanhoille raken-nuksille velvoitetaan tekemään pelastussuunnitelma. Pelastus-suunnitelman teko olisi kuiten-kin järkevää riippumatta siitä, onko tila sitoutunut hyvinvoin-titukeen vai ei. Suunnitteluvai-heessa tiloilla joudutaan pohti-maan tulipaloihin varautumis-ta ja toimintaa onnettomuusti-lanteista. Pelastussuunnitelman teon yhteydessä on hyvä miet-tiä oman tilan paloturvallisuut-ta kokonaisuutena.

Tee ennakoivaa kunnossapitoa

Karjarakennusten on huol-to perinteisesti ollut vikojen ja häiriöiden korjausta, ja korjat-tavaahan on usein koko ajan. Ennakoivaa kunnossapitoa kannattaisi kuitenkin pohtia esimerkiksi laatimalla raken-nukselle käyttö ja huolto-ohje-kirja. Käyttö- ja huolto-ohjeen laatimisesta on säädetty maan-käyttö- ja rakennuslaissa sekä rakentamismääräyksissä, ja se pitäisi löytyä kaikilta vuoden 2000 jälkeen rakennetuista tai peruskorjatuista navetoista. Hy-vin tehdyllä huoltokirjalla ja

sen noudattamisella rakennus-ten käyttöturvallisuus, kestoikä ja toiminta olisi parempaa ja varmempaa. Ennakoiva kun-nossapito parantaa yrityksen toiminnan laatua, ja vaikuttaa kannattavuuteen. Kukaan ei kuitenkaan toivo, että tuotan-non tärkeät laitteet rikkoontu-vat juuri kun niitä tarvitsee.

Lypsykarjarakennusten paloturvallisuus

Maatalousrakennusten tulipa-lot 2005–2009. (Kokki & Ketola 2010, 12)

Suurpalojen aiheuttajat. (Es-kola ym. 2005, 61)

Simo Karjalainen Opinnäytetyön tekijä

rakennusmestariopiskelija

Majamaa, J. 2010. Maatilan paloturvallisuus suunnittelijan opas. Helsinki. Suomen Pelas-

tusalan Keskusjärjestö.

Kaustell, K., Kivinen, T. Raussi, S. 2010. Kotieläirakennusten paloturvallisuus. MTT Koti-

eläintuotannon tutkimus, MTT taloustutkimus. Vihti. Suomen

Maataloustieteellinen seura

LähteetEskola, E., Havu, S., Jokipii, P., Kaihilahti J., Kokko, P., Leppälä, J., Louhelainen, K., Manninen, E., Mäkelä, H., Pyykkönen, M., Suokannas, A., Suutarinen, J. & Tolonen, K. Maatilan riskienhallinta. 2005. ProAgria Maaseutu-keskusten liitto ja MTT. Jul-kaisusarja Tieto tuottamaan 110Kokki, E. & Ketola, J. 2010. Pelastustoimen taskutilasto 2005–2009. Kuopio. Pelas-tusopiston julkaisu www.pelastusopisto.fi

MaitoTaito hankkeen järjestämässä Karjatilan Katastrofipäi-vässä Kiteellä 20.11. käsiteltiin karjatilojen yleisimpiä palojen syttymissyitä. Lisäksi harjoiteltiin alkusammutusta eri välineillä palomestari Pertti Silvennoisen johtamassa harjoituksessa.

8 maitotaito

Sateisen viime kesän jälkeen karja-tiloilla on esiintynyt tavallista enem-män eläinten sairastelua. Yhtenä mer-kittävänä syynä oletetaan olevan ki-vennäisten pienempi määrää rehuis-sa, mikä johtuu rehujen ravinnehuuh-toutumista.

Seleenihän on hivenaine, jonka merkitys eläimille on varsin suuri. Suomen maaperässä seleeniä on luon-taisesti varsin vähän, minkä vuoksi sitä on vuosien saatossa pyritty lisää-mään maahan kemiallisten lannoittei-den mukana. Maatiloilla on yleisty-nyt apiloiden ym. typensitojakasvien käyttö, mikä on vähentänyt oleellises-ti väkilannoitteiden käyttöä - on jopa saattanut lopettaa käytön rehunurmil-la kokonaan. Toisekseen kustannus-paineiden takia etsitään eri toimitta-jilta edullisempia lannoitevalmisteita, joissa ei välttämättä ole ollenkaan li-sättyä seleeniä. Tästä syntyy tilanne, ettei eläinten rehuissa olekaan sellai-sia määriä seleeniä kuin mitä on ole-tettu ja mitä eläinten terveys edellyt-tää. Tämä on tullut monelle yllätykse-nä, kun eläimet ovat alkaneet sairas-tella. Syytä ei ole välttämättä osattu

heti yhdistää seleeniin. Luomutiloilla teollisia väkilannoit-

teita ei voi käyttää ollenkaan. Oletuk-sena luomusäilörehulle onkin hyvin alhainen seleenipitoisuus. Tilanne on tiedostettu luomutiloilla nykyisin en-tistä paremmin, koska luomuperus-koulutuksessa siitä puhutaan.

Tiloilla olisikin nyt syytä selvittää omien rehujen kivennäispitoisuus en-tistä tarkemmin vaikka kivennäismää-rityksellä. Seleenin puutetta epäilles-sä rehun tutkiminen ei ole ykkösasia, vaan kannattaa ensin selvittää miten ja millä lannoitteilla peltoja on lan-noitettu. Tämän jälkeen ruokintaan tehdään tarpeelliset muutokset ja lisä-tään seleenin saanti tavoitetasolle. Eri-tyisesti suositellaan käytettäväksi or-gaanista seleeniä sisältäviä valmistei-ta. On muistettava myös, että toisaalta liian suuret seleeniannokset ovat eläi-melle vaarallisia. Suunnitelmallisuus siis ennen kaikkea!

Seleenistäkö salainen ase - tilaisuu-dessa puhui asiaan perusteellisesti pe-rehtynyt eläinlääkäri Sanni Värränkivi. Värränkiven viestinä on, että tärkeä

vaihe on tiineyden loppuvaihe selee-nin kannalta, silloin syntyvä vasikka saa riittävästi seleeniä ja lehmä on myös hyvässä kunnossa poikimisen rasituksille. Seleenin ohella on muis-tettava huolehtia myös riittävästä E-vi-tamiinin saannista. Tärkeää on myös tiedostaa, että injektiota käytetään puutoksen akuuttiin hoitoon, ennalta-ehkäisy tapahtuu aina suun kautta se-leenivalmisteita käyttäen.

Itä-Suomen yliopistolta Eeva Kuuse-la on pitkään tutkinut seleeniasioita. Hänen tutkimuksissaan on korostunut mm. orgaanisen seleenin merkitys ja turvallisuus natriumselenaattiin ver-rattuna. Kuusela korostaa myös eläin-tuotteiden seleenimäärän vaikutusta ihmisten seleenin saantiin.

Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala

MaitoTaito -hanke

Seleenin merkitys eläimille korostuu talven sisäruokintakaudella

Seleenistäkö salainen ase- seminaari-päivä pidettiin MaitoTaito-hankkeen koulutuspäivässä 21.11., joka oli sa-maan aikaan etäyhteydellä Savon-linnassa, Mikkelissä, Siilinjärvellä, Joensuussa ja Nurmeksessa. Tilaisuus sai runsaan osanoton, Pohjois-Karja-lassa oli kuulemassa noin 40 henkilöä ja Etelä- ja Pohjois-Savossa yhteensä saman verran.

MaitoTaidon yhtenä pai-nopisteenä on sähköisten toi-mintatapojen käyttöönotto yrittäjän arjessa sekä yhdistää yrittäjiä ja asiantuntijoita ne-tin kautta. Tavoitteena on li-sätä nopeaa vuorovaikutusta, tehostaa ajankäyttöä, kytkeä huippuosaajia mukaan kou-lutuksiin verkon ylitse sekä saada tilakäynneillä aikaa tu-losten ja suunnitelmien analy-sointiin ja keskusteluun. Uusi toimintatapa vaatii myös uu-sien tekniikoiden käyttöön-ottoa. MaitoTaidossa otetaan käyttöön mm. nettipalaverei-ta, verkko-oppimista, etäsemi-naareja, palvelujen tekemistä verkon ylitse, verkkopalvelu-jen käyttöä omien tulosten analysoinnissa ja tietoja ko-koavia sähköisiä työpöytiä.

Onnistumisia sähköisten toimintatapojen käyttöönotos-

sa MaitoTaidossa on jo saa-vutettu: luomuseminaari jär-jestettiin kolmella pakkakun-nalla samanaikaisesti verkon yli jakaen, seleenipäivään oli mahdollista osallistua nettiyh-teyden kautta, nettipalaverei-ta on pidetty, pienryhmät ovat hyödyntäneet verkkokoulu-tusalustaa ja tietoa on siirret-ty sähköpostien välityksellä. Näinä päivinä on MaitoTai-don vieraana kansainvälinen huippuluennoitsija, jonka lu-ento välitetään valtakunnalli-sesti netissä ja jonka esityksen voi katsoa myöhemmin netis-tä ladaten.

MaitoTaidon tavoitteena on saada sähköiset toimintatavat luontevaksi osaksi yrittäjän ar-kea ja mahdollistaa mahdol-lisimman monien yrittäjien osallistuminen koulutuksiin ja tapahtumiin myös sähköisiä kanavia hyödyntäen. Sähköi-set toimintatavat ovatkin osa MaitoTaidon tarjoamia koulu-tuksia, tapaamisia ja pienryh-mätoimintaa.

Sähköisyys pienentää etäisyyksiä

Tutkimusten mukaan maa-talous- ja maaseutuyrittäjät

haluavat tulevaisuudessa tie-toa entistä enemmän sähköis-ten välineiden, sähköpostin ja internetin kautta. Seuraa-vina ovat vuorovaikutukselli-set kanavat, tapaamiset ja pu-helin. Sähköiset välineet ovat mullistaneet tiedon ja uutisten leviämisen nopeuden ja ovat tulossa keskeiseen rooliin myös yrittäjien ja asiantunti-joiden väliseen vuorovaiku-tukseen.

Internet tulee myös muut-tamaan muotoaan ja käyttö-tavat muuttuvat. Ennusteiden mukaan jo neljässä vuodessa suurin osa internetin käytöstä siirtyy älypuhelimiin. Puhelin mahdollistaa sähköisten pal-velujen käyttämisen tai asian-tuntijan osaamisen hyödyntä-misen työn ääressä navetassa, pellolla ja työkoneissa.

MaitoTaidossa yksi pilotoi-

tava toimintatapa on nettipala-verit. Nettipalaverissa yrittäjät ja asiantuntijat tapaavat netis-sä tiiviissä ja havainnollisissa palavereissa. Yrittäjä ja asian-tuntija voivat yhdessä suunni-tella esimerkiksi ruokintaa tai viljelyä samanaikaisesti sa-maan pohjaan jakamalla sen Internetissä. Myös etänä se-minaareihin osallistuminen mahdollistuu MaitoTaidossa. Seminaarissa keskusteluun voi osallistua, joko mikrofonin tai erillisen keskustelualueen kautta.

Verkkovalmennuksia ja vertailutietoa

Koulutusten uusia muoto-ja MaitoTaidossa ovat pien-ryhmä-kokoontumiset sekä koulutuksia tukevat verkkoval-mennukset. Verkkovalmen-

nukset mahdollistavat keskus-telujen jatkumisen koulutus-päivien välillä, välitehtävien tekemisen sekä materiaalien tehokkaan käytön sähköisistä mapeista.

Verkkopalveluissa yrityksen tuoreimmat tulokset, tavoit-teet ja erityisesti vertailutieto on helposti saatavissa maati-lan ja yrityksen johtamiseen. Verkkopalvelujen käyttö kas-vaa jatkuvasti ja vertailutieto omien tulosten sijoittumisesta muiden tuloksien rinnalla an-taa arvokasta tietoa parhaim-mista käytännöistä. Verkko-palvelujen käyttöä harjoitel-laan myös MaitoTaidossa.

Suvi Anttilamarkkinointi- ja viestintäjohtaja

ProAgria Keskusten Liitto

Sähköiset kanavat yhdistää uudella tavalla

8 maitotaito

Sateisen viime kesän jälkeen karja-tiloilla on esiintynyt tavallista enem-män eläinten sairastelua. Yhtenä mer-kittävänä syynä oletetaan olevan ki-vennäisten pienempi määrää rehuis-sa, mikä johtuu rehujen ravinnehuuh-toutumista.

Seleenihän on hivenaine, jonka merkitys eläimille on varsin suuri. Suomen maaperässä seleeniä on luon-taisesti varsin vähän, minkä vuoksi sitä on vuosien saatossa pyritty lisää-mään maahan kemiallisten lannoittei-den mukana. Maatiloilla on yleisty-nyt apiloiden ym. typensitojakasvien käyttö, mikä on vähentänyt oleellises-ti väkilannoitteiden käyttöä - on jopa saattanut lopettaa käytön rehunurmil-la kokonaan. Toisekseen kustannus-paineiden takia etsitään eri toimitta-jilta edullisempia lannoitevalmisteita, joissa ei välttämättä ole ollenkaan li-sättyä seleeniä. Tästä syntyy tilanne, ettei eläinten rehuissa olekaan sellai-sia määriä seleeniä kuin mitä on ole-tettu ja mitä eläinten terveys edellyt-tää. Tämä on tullut monelle yllätykse-nä, kun eläimet ovat alkaneet sairas-tella. Syytä ei ole välttämättä osattu

heti yhdistää seleeniin. Luomutiloilla teollisia väkilannoit-

teita ei voi käyttää ollenkaan. Oletuk-sena luomusäilörehulle onkin hyvin alhainen seleenipitoisuus. Tilanne on tiedostettu luomutiloilla nykyisin en-tistä paremmin, koska luomuperus-koulutuksessa siitä puhutaan.

Tiloilla olisikin nyt syytä selvittää omien rehujen kivennäispitoisuus en-tistä tarkemmin vaikka kivennäismää-rityksellä. Seleenin puutetta epäilles-sä rehun tutkiminen ei ole ykkösasia, vaan kannattaa ensin selvittää miten ja millä lannoitteilla peltoja on lan-noitettu. Tämän jälkeen ruokintaan tehdään tarpeelliset muutokset ja lisä-tään seleenin saanti tavoitetasolle. Eri-tyisesti suositellaan käytettäväksi or-gaanista seleeniä sisältäviä valmistei-ta. On muistettava myös, että toisaalta liian suuret seleeniannokset ovat eläi-melle vaarallisia. Suunnitelmallisuus siis ennen kaikkea!

Seleenistäkö salainen ase - tilaisuu-dessa puhui asiaan perusteellisesti pe-rehtynyt eläinlääkäri Sanni Värränkivi. Värränkiven viestinä on, että tärkeä

vaihe on tiineyden loppuvaihe selee-nin kannalta, silloin syntyvä vasikka saa riittävästi seleeniä ja lehmä on myös hyvässä kunnossa poikimisen rasituksille. Seleenin ohella on muis-tettava huolehtia myös riittävästä E-vi-tamiinin saannista. Tärkeää on myös tiedostaa, että injektiota käytetään puutoksen akuuttiin hoitoon, ennalta-ehkäisy tapahtuu aina suun kautta se-leenivalmisteita käyttäen.

Itä-Suomen yliopistolta Eeva Kuuse-la on pitkään tutkinut seleeniasioita. Hänen tutkimuksissaan on korostunut mm. orgaanisen seleenin merkitys ja turvallisuus natriumselenaattiin ver-rattuna. Kuusela korostaa myös eläin-tuotteiden seleenimäärän vaikutusta ihmisten seleenin saantiin.

Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala

MaitoTaito -hanke

Seleenin merkitys eläimille korostuu talven sisäruokintakaudella

Seleenistäkö salainen ase- seminaari-päivä pidettiin MaitoTaito-hankkeen koulutuspäivässä 21.11., joka oli sa-maan aikaan etäyhteydellä Savon-linnassa, Mikkelissä, Siilinjärvellä, Joensuussa ja Nurmeksessa. Tilaisuus sai runsaan osanoton, Pohjois-Karja-lassa oli kuulemassa noin 40 henkilöä ja Etelä- ja Pohjois-Savossa yhteensä saman verran.

MaitoTaidon yhtenä pai-nopisteenä on sähköisten toi-mintatapojen käyttöönotto yrittäjän arjessa sekä yhdistää yrittäjiä ja asiantuntijoita ne-tin kautta. Tavoitteena on li-sätä nopeaa vuorovaikutusta, tehostaa ajankäyttöä, kytkeä huippuosaajia mukaan kou-lutuksiin verkon ylitse sekä saada tilakäynneillä aikaa tu-losten ja suunnitelmien analy-sointiin ja keskusteluun. Uusi toimintatapa vaatii myös uu-sien tekniikoiden käyttöön-ottoa. MaitoTaidossa otetaan käyttöön mm. nettipalaverei-ta, verkko-oppimista, etäsemi-naareja, palvelujen tekemistä verkon ylitse, verkkopalvelu-jen käyttöä omien tulosten analysoinnissa ja tietoja ko-koavia sähköisiä työpöytiä.

Onnistumisia sähköisten toimintatapojen käyttöönotos-

sa MaitoTaidossa on jo saa-vutettu: luomuseminaari jär-jestettiin kolmella pakkakun-nalla samanaikaisesti verkon yli jakaen, seleenipäivään oli mahdollista osallistua nettiyh-teyden kautta, nettipalaverei-ta on pidetty, pienryhmät ovat hyödyntäneet verkkokoulu-tusalustaa ja tietoa on siirret-ty sähköpostien välityksellä. Näinä päivinä on MaitoTai-don vieraana kansainvälinen huippuluennoitsija, jonka lu-ento välitetään valtakunnalli-sesti netissä ja jonka esityksen voi katsoa myöhemmin netis-tä ladaten.

MaitoTaidon tavoitteena on saada sähköiset toimintatavat luontevaksi osaksi yrittäjän ar-kea ja mahdollistaa mahdol-lisimman monien yrittäjien osallistuminen koulutuksiin ja tapahtumiin myös sähköisiä kanavia hyödyntäen. Sähköi-set toimintatavat ovatkin osa MaitoTaidon tarjoamia koulu-tuksia, tapaamisia ja pienryh-mätoimintaa.

Sähköisyys pienentää etäisyyksiä

Tutkimusten mukaan maa-talous- ja maaseutuyrittäjät

haluavat tulevaisuudessa tie-toa entistä enemmän sähköis-ten välineiden, sähköpostin ja internetin kautta. Seuraa-vina ovat vuorovaikutukselli-set kanavat, tapaamiset ja pu-helin. Sähköiset välineet ovat mullistaneet tiedon ja uutisten leviämisen nopeuden ja ovat tulossa keskeiseen rooliin myös yrittäjien ja asiantunti-joiden väliseen vuorovaiku-tukseen.

Internet tulee myös muut-tamaan muotoaan ja käyttö-tavat muuttuvat. Ennusteiden mukaan jo neljässä vuodessa suurin osa internetin käytöstä siirtyy älypuhelimiin. Puhelin mahdollistaa sähköisten pal-velujen käyttämisen tai asian-tuntijan osaamisen hyödyntä-misen työn ääressä navetassa, pellolla ja työkoneissa.

MaitoTaidossa yksi pilotoi-

tava toimintatapa on nettipala-verit. Nettipalaverissa yrittäjät ja asiantuntijat tapaavat netis-sä tiiviissä ja havainnollisissa palavereissa. Yrittäjä ja asian-tuntija voivat yhdessä suunni-tella esimerkiksi ruokintaa tai viljelyä samanaikaisesti sa-maan pohjaan jakamalla sen Internetissä. Myös etänä se-minaareihin osallistuminen mahdollistuu MaitoTaidossa. Seminaarissa keskusteluun voi osallistua, joko mikrofonin tai erillisen keskustelualueen kautta.

Verkkovalmennuksia ja vertailutietoa

Koulutusten uusia muoto-ja MaitoTaidossa ovat pien-ryhmä-kokoontumiset sekä koulutuksia tukevat verkkoval-mennukset. Verkkovalmen-

nukset mahdollistavat keskus-telujen jatkumisen koulutus-päivien välillä, välitehtävien tekemisen sekä materiaalien tehokkaan käytön sähköisistä mapeista.

Verkkopalveluissa yrityksen tuoreimmat tulokset, tavoit-teet ja erityisesti vertailutieto on helposti saatavissa maati-lan ja yrityksen johtamiseen. Verkkopalvelujen käyttö kas-vaa jatkuvasti ja vertailutieto omien tulosten sijoittumisesta muiden tuloksien rinnalla an-taa arvokasta tietoa parhaim-mista käytännöistä. Verkko-palvelujen käyttöä harjoitel-laan myös MaitoTaidossa.

Suvi Anttilamarkkinointi- ja viestintäjohtaja

ProAgria Keskusten Liitto

Sähköiset kanavat yhdistää uudella tavalla

9maitotaito

Koulutuksiin sisältyy teemapäiviä, toimintaa Bench-marking – pienryhmissä, tilakohtaista valmennusta sekä opintomatkoja koti – ja ulkomaille- Pienryhmätoiminta alkaa/jatkuu eri teemoilla TalousTaito – maatilayrityksen talouden ABC yhteis-työssä Savonia amk:n kanssa24.1., 30.1., 5.2, 12.2., Kitee, 31.1., 6.2., 13.2., 19.2., NurmesNurmi – ja säilörehupäivät, luennoitsijoina huippu-osaajat Anu Ellä ja Jarkko Storberg jatkomahdollisuus pienryhmänä Tammikuu23.1. Nurmes , 24.1. Joensuu, 25.1. KiteeRobotista hyöty irti ! – pienryhmien aloitus lehmäha-vainnoilla 28.1 Joensuu, Mikkeli ja Kuopio, 29.1 Nurmes, Savon-linna ja Iisalmi HelmikuuValkuaiskasviseminaari 20 -21.2, Leppävirta, ulkomaisia asiantuntijoita Ja paljon muuta, seuraa ilmoittelua, soita ja kysy!

Anna Liimatainen MaitoTaito - hankevastaava

ProAgria Pohjois-Karjalaanna.liimatainen@proagria.fi , p. 040 3012421

Pohjois-Karjala

MaitoTaito -hankkeessatapahtuu

Tammikuu Oppimisnavetta Paula Moisanen Seuraa ilmoittelua Helmikuu Valkuaiskasvit ja laidun – seminaari, Juha-Antti Kotmäki20.2-21.2. Leppävirta Opintomatka Kainuuseen, Paula Moisanen, Seuraa ilmoittelua MaaliskuuAvaimia hyvään säilörehuun, Aukusti Pieviläinen20.03. Iisalmi, 21.03. Kuopio/Siilinjärvi TalousTaito - talouden analysointi, Aukusti Pieviläinen14.3., 20.3., 10.4., 16.4. Iisalmi Pienryhmät 2012-2013 Investoimalla tulevaisuuteen – pienryhmä, Eveliina Turpeinen18.12. IisalmiHedelmällisyys hallintaan –pienryhmä, Eveliina Turpeinen22.01. Siilinjärvi, 23.01. Ylä-Savo Robotista hyöty irti - pienryhmä robottitiloille, Paula Moisanen/Eveliina Turpeinen28.01. Kuopio, 29.01. Iisalmi Hienot hiehot – pienryhmä, Paula Moisanen22.02. Varkaus/Leppävirta Syksyllä alkaneet pienryhmät jatkuvat ryhmissä sovittu-jen aikataulujen mukaan

Eveliina TurpeinenMaitoTaito - koulutuspäällikkö

ProAgria Pohjois-Savoeveliina.turpeinen@proagria.fi p. 040 523 0932

Pohjois-Savo

MaitoTaito – hankkeen kut-sumana vieraana seminaareissa Joensuussa, Mikkelissä ja Iisla-messa luennoi maidontuotan-non kehitysnäkymistä hollanti-lainen Bram Prins, joka toimii Global Dairy Farmers – järjestön puheenjohtajana. Hän on myös osakkaana Prinsin perheen 300 lypsylehmän maitotilalla, jos-sa nuorempi polvi on jo osal-taan ottamassa vastuuta. Prins on näiden toimien ohella lisäk-si konsultti, joka toimii monissa kehitys – ja koulutustehtävissä Hollannissa ja ympäri maailmaa yrittäjyyden, maidon - ja ruuan-tuotannon ympärillä.

Seminaarissa luodattiin mai-dontuotannon tilannetta kaikil-la maailman mantereilla, miten väestönkasvu etenee ja ruuan tarve maailmalla kasvaa. Mai-don kysynnän kasvu on erityisen suurta mm. Aasiassa. Tuotan-to kasvaa oletettua hitaammin. Euroopan ja Suomenkin mai-dontuotanto on 2015 uudessa tilanteessa, kun maitokiintiöistä luovutaan ja kilpailu vapautuu. Maidon ja rehujen hintavaihte-lut lisääntyvät ja riskit samalla suurenevat, johon jokaisella ti-lalla tulisi varautua pohtimalla ja kirkastamalla tulevaisuuden strategia.

Prins esitteli myös oman tilan-sa, millaisella strategialla tilaa on kehitetty ja miten tulevaisuu-den haasteisiin vastataan. Prin-sin tilalla on koettu myös suuria vastoinkäymisiä, joista selviämi-nen on vaatinut suuria ponnis-tuksia koko perheeltä. Maatilan

Maidontuotannon kehitysseminaarit

Pienryhmäkoulutus on tarkoitettu kaikille robottitilallisille, jotka haluavat kehittää toimin-taansa ja hyötyä robotistaan entistäkin enemmän.Aloituspäivät – Lehmähavainnot robotillama 28.1 klo 10-15 Kitee, Mikkeli ja Kuopioti 29.1 klo 10-15 Nurmes, Savonlinna ja Iisalmi

Muiden päivien teemat, pitopaikka ja aika määritellään ryhmässäPäivä 2. Paljon maitoa, paljon tulosta Päivä 3. Utareterveyden hallinta karjassaniPäivä 4. Ruokinnalla säästöä ja tuotosta Päivä 5. NuorkarjahavaintojaIlmoittautuminen ja lisätiedot Etelä-Savo: www.proagria.fi/es tai puh. 0400 261 094Pohjois-Karjala: www.ajuri.fi tai puh. 040 301 2401Pohjois-Savo: www.laari.info tai puh. 020 747 3650Koulutuksen hinta on 200 € + alv / tila ja siihen kuuluu 5 pienryhmäpäivää. Lisäksi ryh-mäläisillä on mahdollisuus osallistua erilliselle ryhmille räätälöidylle matkalle Etelä-Poh-janmaalle.

Robotista hyöty irti – pienryhmä robottitiloille

Opintoraha

Kurssipäivästä on MYEL –va-kuutettujen mahdollista ha-kea maatalousyrittäjien opin-torahaa. Koulutuksiin sisältyy teempäiviä, toimintaa Bench-marking –pienryhmissä ja ti-lakohtaista valmennusta sekä opintomatkoja koti- ja ulko-maille. Lisätietoja www.pro-agria.fi/maitotaito

MaitoTaito kustannukset, ellei toisin ilmoiteta

Yksittäiset koulutukset 25 euroa +alv. Tilakohtainen valmennus 50 euroa + alvPienryhmät, kesto 6-8- päi-vää 200 euroa + alv. Koti-maan opintomatkat 200 eu-roa + alvUlkomaan opintomatkat, erillinen hinnoittelu

ja ihmisten johtaminen sekä riskien hallinta korostuvat tule-vaisuudessa entistä enemmän.

Hollantilaisen vieraan lisäksi seminaareissa kuultiin puheen-vuoro suomalaisen meijeriken-tän ajankohtaisista kuulumisis-ta ja tulevista näkymistä.

Euroopan ja maailman mai-dontuotannon mittakaavan vas-

tapainoksi kaikissa tilaisuuk-sissa oli myös itäsuomalaisen maidontuottajan puheenvuoro, jossa kerrottiin maitotilan arjes-ta ja millaisia mietteitä tulevai-suuden haasteet herättävät.

Anna LiimatainenMaitoTaito -hanke

ProAgria Pohjois-Karjala

10 kotieläin

Maaningalle kirkonkylän ku-peeseen nousi vuonna 2009 moderni verhoseinäpihatto ke-hittämään tutkimuksen keinoin suomalaista karjataloutta. Uusi verhoseinäpihatto pitää sisäl-lään monipuolista ruokinta-, eläinten hyvinvointi sekä na-vettaolosuhdetutkimusta.

Navetan ulkopuolelta tarkas-teltuna MTT Maaningan navet-ta voisi olla mikä tahansa suu-rehko pihattonavetta. Ayshire ja holstein lehmiä navetassa on reilu 100 ja nuorkarja kasvaa tilan ulkopuolella hiehokasvat-tamossa.

Navetan laitteisto palvelee tutkimustoimintaa

Tutkimusnavetassa lehmä-osastoja on tavallista navettaa enemmän, kuusi. Tutkimusten takia eläimet tulee saada ryh-miteltyä kokeiden vaatimalla tavalla. Ruokintakokeissa leh-märyhmiä muutetaankin jopa parin viikon välein. Eri karke-arehulaatuja varten rehusta-mossa on neljä karkearehujen täyttöpöytää, joista rehut jae-taan kahdella kiskoruokkijalla. Säilörehun syönnin mittaamis-ta varten kaksi osastoa on va-rustettu tutkimuskäyttöön ke-hitetyillä karkearehukupeilla, joissa on vaaka-anturit. Näi-den kuppien avulla saadaan tarkka syöntimäärä- ja aika

lehmäkohtaisesti. Syöntimää-rämittaus on maidontuotanto-kokeissa yksi tärkeimmistä mi-tattavista tekijöistä rehuanalyy-sien ohella, koska syöntimää-rä selittää hyvin maitotuotosta. Ruokintakokeissa voidaan syöttää joko seosrehua tai säi-lörehua, koska käytettäväs-sä on myös väkirehukioskit. Kioskeihin asennettiin lisäk-si lehmien elopainovaa’at, koska elopainon muutos on yksi tärkeimmistä energia-tasetta kuvaavista tekijöistä. Navetan sisällä huomio kiin-nittyy pihaton sisällä olevaan

erilliseen parsiosastoon. Ko-keet, jotka vaativat lehmien kiinni pitämisen esimerkiksi useasti tehtävän verinäytteiden oton takia, onnistuvat parsis-sa. Parsilehmien maito johde-taan erilliseen maitohuonee-seen, jossa on kaksi koemitta-kaavan tankkia. Näin maidot voidaan saada erilleen mah-dollista jatkokäsittelyä varten. Maaningan tutkimusnavettaan valittiin lypsyjärjestelmäksi 2 * 8 paikkainen kalanruotoase-ma. Lypsyrobotti kulki navetan suunnitteluvaiheessa mukana, mutta loppujen lopuksi pää-

dyttiin lypsyasemaan. Tämä oli tietoinen valinta, koska robot-tilypsy itsessään on yksi koekä-sittely. Se, käykö lehmä kaksi vai kolme kertaa lypsyllä vai-kuttaa maitotuotokseen. Jos ha-lutaan tutkia pelkästään rehun vaikutusta tuotokseen, muut maitotuotokseen vaikuttavat te-kijät tulisi saada minimoitua.

Monenkirjavia tutkimuksia

Tavallisesta navetasta poi-keten tutkimusnavetan lehmi-en poikimiset halutaan ajoit-

taa mahdollisimman lyhyelle aikavälille. Näin varmistetaan, että kokeeseen tulleiden leh-mien tuotosvaihe on mahdol-lisimman samanlainen. Tarkan kiimanseurannan apuvälinee-nä käytetään myös kiimanseu-rantalaitteita. Erityyppiset kii-manseurantalaitteet ja maidon progesteronimittarit ovat esi-merkkinä NYT eli Nykyaikai-sessa navettateknologia -hank-keessa testattavista laitteis-ta. NYT-hankkeessa testataan markkinoilla olevia ja tulevia laitteita, niiden toimivuutta ja luotettavuutta sekä jalkau-tetaan tietoa niistä tuottajille. MTT Maaningan ruokintatut-kimus keskittyy lähitulevaisuu-dessa kestävään maidontuo-tantoon SOLID EU-hankkees-sa. Maaningalla toteutetaan ns. low input eli pienen panoskäy-tön ruokintakoe. Koe on harvi-nainen Suomen mittakaavassa, sillä se kestää koko tuotanto-kauden ja pienimillään väkire-humäärä on ollut 15 %:a diee-tin kuiva-aineesta. Suunnittelu-vaiheessa oleva KESTO eli Kes-tävä karjatalous-hanke jatkaa samaa kestävyys teemaa, mutta lypsylehmien lisäksi hanke pu-reutuu myös vasikoiden alku-kasvatukseen.

Kuva ja teksti Elina Juutinen/MTT Maaninka

Kurkistus MTT Maaningan tutkimusnavettaan

Hallittu Kasvu ja MaitoTaito –hanke järjestivät Etelä-Savos-sa viljelijöille suunnattuja par-renpielipäiviä navetoihin, joi-hin oli pienillä ja edullisilla rat-kaisuilla saatu eläinten hyvin-vointia parannettua. Monissa navetoissa olisi tarvetta pieniin parannuksiin mm. työtehtävi-en keventämisen, ilmanvaih-don, parsien mukavuuden sekä nuorkarjan ja vasikoiden tilo-jen suhteen. Kotieläinten hy-vinvointituki tai Melan elinkei-noavustus mahdollistavat myös rahoitusta olosuhteiden paran-tamiseen ELY: stä haettavan in-vestointituen ohella.

Parrenpielipäivissä pääsi tu-tustumaan erilaisiin ratkaisui-hin. Teemoina päivissä oli ul-kotarha Kangasniemellä, työ- ja eläinten olosuhteiden paranta-minen ja pihaton umpilehmi-en osasto Pertunmaalla, toimi-vat nuoren karjan tilat ja muka-vat parret Kerimäki-Enonkoski

–alueella, toimiva ilmanvaihto, parret ja umpilehmien/ hieho-jen osasto vanhassa navetassa Pieksämäellä sekä kylmät kas-vatustilat eli hiehokasvattamo Juvalla ja kylmäpihatto lehmil-

le Rantasalmella. Päivissä mu-kana olleet olivat tyytyväisiä saamaansa antiin. Oli hienoa havaita, kuinka pienellä kekse-liäisyydellä ja paneutumisella niin työ- kuin eläintenkin olo-

suhteiden kehittämiseen, saa-daan toimivia ratkaisuja aikaan myös vanhemmissa navetoissa. Hyvinvoivat työntekijät ja eläi-met tuovat parhaimman tuo-toksen.

Outi KiesiläNautatilaneuvoja

ProAgria Etelä-Savo

Parrenpielipäiviä

Valkosen kylmäpihatossa Rantasalmella köllöttelee tyytyväisiä lehmiä hiekkapedillä ahkeroiden maitoa liki 11. 000 kg/lehmä vuodessa sekä päästen 3,3, keskipoikimakertaan.

Korhosilla Juvalla oli rakennettu edullisesti mukavat tilat hie-hoille toisen rakennuksen kylkeen rinnepaikalle.

11pelto ja kasvi

Vuoden 2012 kesä jää mie-leemme yhtenä hankalimmista kasvukausista kasvintuotannos-sa. Sateet haittasivat koko kas-vukauden ajan, märkyys teki ongelmia viljelyksille, viiväs-tytti töitä ja vaikka lämpösum-massa päästiin keskimääräi-seen, niin kasvustojen valmis-tumisessa oli suuria ongelmia. Hankaluudet alkoivat oikeas-taan jo syksyllä 2011, kun sa-teet haittasivat syysmuokkauk-sia, pellot olivat vettyneitä ja vedenpinnat jäivät vesistöissä korkealle. Talvi oli sitten vä-häroutainen, märät maat eivät routineet kunnolla ja keväällä oli ongelmia maiden kuivumi-sessa kylvökuntoon. Sadepäivät ja -määrä vaihteli alueittain, mutta yleisesti oli ongelmia maiden kuivumisessa ja kylvöt ajoittuivat pidemmälle jaksolle. Alkuvuoden sademäärä ei mer-kittävästi poikennut normaalis-ta, mutta kesäkuussa se sitten alkoi. Kesä- ja heinäkuun sade-määrät olivat yleisesti yli kak-sinkertaiset normaaliin verrat-tuna ja monilla alueilla tuli vet-tä 300 mm kahden kuukauden aikana. Märkyys näkyi jo hy-vinkin alkuun lähteneillä pel-loilla kasvustojen kellastumise-na. Ongelmia oli myös kasvin-suojelutöissä – kasvustot olivat märkiä ja pellot eivät kantaneet koneita. Monella jäi ruiskutuk-sia tekemättä ja se näkyi kas-vustoissa – ja näkyy osin jat-kossa, mm. hukkakaurantorjun-taa jäi tekemättä ja se ongelma kiusaa monta vuotta eteenpäin. Viljakasvustojen valmistuminen oli hidasta. Vaikka lämpösum-maa kertyi lopulta keskimää-räisen verran, niin päivittäinen kertymä syksypuolella oli niin hidasta, että kasvupäiviä kertyi selvästi totuttua enemmän. Ju-hannuksen jälkeen ei ollut koko

loppukesänä kunnollista pouta-kautta, joten puinnit tehtiin vä-kisin ja kuivurit polttivat öljyä tuplaten normaaliin verrattuna – viljan kohonnut hinta taitaa olla laiha lohtu, kun tuotto on jo ”ulosmitattu” öljylaskuun. Vastaavia ongelmia oli myös säilörehun tuotannossa. Rehun esikuivaus jäi usein haaveeksi, kun sadekuurot pääsivät yllät-tämään – märän rehun säilön-nässä ja talvisessa käytössä on omat ongelmat, jotka konkre-tisoituvat alkavan talven aika-na. Myös korjuukaluston kestä-vyys oli koetuksella ja nurmet sekä maan rakenne kärsivät kun korjuutyötä tehtiin märissä olosuhteissa. Varsin haastavaa oli tuottaa kuivaa heinää ku-luneena kesänä, ilman heinä-kuivuria se ei onnistunut. Niin, olihan siellä yksi kolmen päi-vän pouta, jota osa tuottajista sai hyödynnettyä.

Mitä opittavaa ja huomioitavaa kasvukaudesta?

Viljojen kasvinsuojelussa oli ongelmia. Tekemättä jääneet kasvinsuojelut eivät olleet ai-noita ongelmia. Käytännön ongelmia tuli myös siitä, että kasvinsuojeluaineita käytettiin väärään aikaan ja liian monen valmisteen seoksina – kasvustot olivat märkyydestä niin stres-saantuneita, että kasvinsuojelu-aineiden käytöstä tuli melko pa-hojakin sadonmenetyksiä. Kas-vilajien ja –lajikkeiden valintaa voisi myös miettiä tällaisen ke-sän jälkeen. Sadon tuottokyvyn varmuudella on oma merkityk-sensä – kaikki vuodet eivät ole näin ongelmallisia, mutta so-piihan sitä 10-vuoden jaksol-le ainakin yksi hankala vuosi.

Mitä sitten kehitetään nurmen-tuotannossa? Onko korjuume-netelmissä kehitettävää – ko-neiden painuminen aiheutti myös rehuun epäpuhtauksia, jotka heikentävät rehun laa-tua. Osa nurmista meni piloil-le ja keväällä joudutaan miet-timään ennenaikaista uusi-mista, pikanurmia ym. Onko mahdollista vähentää ajoker-toja pelloilla, entä parantaa tieverkostoa tai rakentaa uu-sia liittymiä? Korjuun viivästy-minen heikentää yleensä re-hun laatua, siihen voisi löytyä helpotusta nurmiseoksen laji- ja lajikevalintaa kehittämällä. Olosuhteiden ongelmat ovat joskus ylivoimaisia, niille ei vaan voi mitään. Mutta vilje-lyn edellytyksiä voidaan pal-jon myös varmentaa. Taas ol-laan sen tosiasian edessä, että joiltakin pelloilta saatiin hyvä sato ja samoissa olosuhteissa toisilla pelloilla sato epäonnis-tui pahoin. Ero saattaa johtua vain perusasioista – salaojitus, maan rakenne, maan kasvu-kunto – asia korostuu, kun kas-vukauden olosuhteet ovat poik-keuksellisia. Ojitusten paranta-minen ja peltojen kalkitus voisi olla ensimmäinen keino kasvat-taa satotasoja. Kun nämä pe-rusasiat ovat kunnossa, on mui-den kehittämistoimien vuoro. Kehittämismahdollisuudet ovat kuitenkin tilakohtaisia ja niiden havaitsemiseksi voisi olla pai-kallaan pyytää kasvintuotanto-neuvoja kaveriksi peltokierrok-selle. Karjatilallakin eläinten kanssa tehtävä työ on tärkeätä, mutta taloudelliseen tulokseen vaikuttaa ratkaisevasti se, pal-jonko ja minkälaista satoa pel-loilta tuotetaan.

Hannu MäkipääProAgria Pohjois-Savo

Haastava kasvukausi takana

Sateisen kesän jälkeen kevät-viljoilla on tavallista enemmän itävyysongelmia. Erityisesti ti-lan oman siemenen itävyyden selvittäminen on nyt ajankoh-taista. Viime kevään ongelmat sertifioidun siemenen saannis-sa saattavat toteutua myös tule-vana keväänä. Siementen han-kintaa ei kannata jättää kevää-seen.

Kevätviljoilla itävyysongelmiaEviran siementarkastuslaitoksen tiedotteen mukaan sinne saa-puneiden kevätviljanäytteiden itävyystuloksissa on ollut suu-ria vaihteluja. Joukossa on ollut runsaasti huonosti itäviä näyt-teitä. Tieto on hälyttävä. Vilje-lijöiden on syytä tutkia tai tut-kituttaa oman siemenen viljan laatu mahdollisimman pian. Luotettavimman tiedon sieme-nen itävyydestä saa toimitta-malla näytteet Eviran siemen-tarkastuslaitokselle. Kotoisin konstein voi myös itä-vyyden selvittää. Kotiloissa sie-menen itämislepo saattaa ai-heuttaa virhettä tulokseen. Itä-mislepoa voi murtaa pitämällä idätettäviä siemeniä kylmässä/pakkasessa kaksi viikkoa. Idät-täminen mm. talouspaperissa toimii hyvin. Pelkkä itäminen ei kuitenkaan riitä, vaan idätys-tä on jatkettava orastumiseen sakka. Itävyyttä laskettaessa lasketaan vain hyvin itäneet ja terveet oraat.

Siemen tyypilliset vioitukset Itävyysongelmat johtuvat pää-

asiassa kasvukauden olosuh-teista. Tänä syksynä viljojen puintikosteudet olivat usealla tilalla liian korkeita ja silloin kostea vilja vioittuu helposti mekaanisesti. Vioittuneet jyvät ovat arkoja itävyyttä alentavil-le homesienille. Joillakin tiloil-la esiintyi myös tähkäidäntää myöhään puidussa sadossa. Toi-nen vaaran paikka on kuivaaja, jossa voidaan liian korkealla kuumuudella pilata itävyyttä. Lämmön nostolla, kun pyritään nopeuttamaan kuivaamista.

Siemenkauppa käy jo täysilläEdellisiin vuosiin verrattuna tu-levan satovuoden siemenkaup-pa on lähtenyt käyntiin huomat-tavasti aikaisemmin. Erityisesti aikaisten lajikkeiden kysyntä on lisääntynyt. Uusimmista suosi-tuista lajikkeista on jo saantivai-keuksia. Mitä myöhäisempään jättää siementen hankinnan, sitä suurempi vaara on jäädä il-man haluttua siementä. Siementen ja lannoitteiden han-kinta ja käyttö tulee perustua huolelliseen suunnitteluun. Ota yhteys ProAgrian neuvojaan viljelysuunnitelman laatimisek-si. Ajoissa laadittu viljelysuun-nitelma mahdollistaa oikea-ai-kaiset ratkaisut viljelypanosten hankinnassa.

Hannu HämäläinenKasvitoimialavastaava

ProAgria Etelä-Savo

Hyvän siemenen saatavuus vaakalaudalla

Hyvä kevätvehnä kasvusto siemenviljatilalla kesällä 2012

12 pelto ja kasvi

Seoskasvustoa

Kesän 2012 aikana seurat-tiin 5 tilan luomutilan syysryp-sien talvehtimista, kehitystä ja satomääriä Pellot tuottamaan -hankkeessa. Kesä oli kasvu-oloiltaan haastava, mutta luo-musyysrypsi onnistui keskimää-rin hyvin.

Tiloilta valittiin sattumanva-raisesti seurantalohkot. Seu-rannassa oleva ala oli 58 ha. Syysrypsin suurin haaste liittyy talvehtimisen onnistumiseen. Seuranta-alalla keskimääräinen talvituhoprosentti jäi 23 %. Pa-ras talvituhoprosentti oli 0 % ja heikoin 77 %. Keskimääräinen satotaso kylvetyllä alalla oli 1190 kg/ha ja puidulla alalla 1555 kg/ha. Osa tuhoutuneista aloista kylvettiin kevätviljoille.

Seurannan johtopää-töksiä

Havaintokoe osoitti syysryp-sin menestyvän monentyyppi-sillä maalajeilla, eikä kasvi näy-tä olevan kovin arka alhaiselle pH:lle. Eräällä seurantalohkolla oli maalajina multamaa ja loh-kon pH oli 5,2 (välttävä luok-ka). Huolimatta välttävästä pH:

sta lohkon mitattu satotaso oli 1700 kg/ha. Talvehtimisen on-nistuminen näyttääkin olevan pitkälti kiinni pellon vesitalou-desta, pinnanmuotoilusta ja ojituksen toimivuudesta.

Kylvöaika (aikainen/myö-häinen) ei näyttänyt vaikutta-van vuoden 2012 satotasoi-hin. Aikaisimmat oli kylvetty 27.7.2011 ja myöhäisimmät 11.8.2011. Kuitenkin riittävän aikainen kylvö (heinäkuun lop-pu) mahdollistaa juuren riittä-vän kehittymisen. Myöhem-min kylvetyissä riski talvehtimi-sen epäonnistumiseen kasvaa. Syysrypsi on arka orastumisvai-heessa kuivuudelle ja yksi seu-rantalohko kärsikin kylvöajan-kohdan kuivuudesta, joten kyl-vön yhteydessä kannattaa seu-railla sateita.

Kevään taimitiheyden perus-teella pystyy melko luotetta-vasti ennakoimaan satotasoa. Hyvän satotason lohkoissa oli toukokuun alussa 35 - 40 tain-ta/neliö tai sen yli. Esikasvi ja maan viljavuus vaikuttaa lan-noitustarpeeseen. Osaa seu-ranta-lohkoista ei lannoitettu ollenkaan.

Kokonaisuutena syysrypsi näytti seurannan mukaan erit-täin mielenkiintoiselta kasvil-ta. Alhainen siemenkustannus, hyvä hinta, pohjoinen ha -tuki tekevät kasvista kokeilemisen arvoisen. Puimaan päästään jo heinä-elokuun vaihteessa, jol-loin kuivauskulut ovat lähes olemattomat. On myös hyvä huomata, että talvehtimisen epäonnistuessakin syysrypsi on tehokkaasti pidättänyt ravintei-ta syksyllä ja tukahduttanut rik-kakasveja kylvösyksynä. Lisäksi rypsin tuholaiset eivät ole vielä kerinneet mukautua syysrypsin kiihkeään kasvurytmiin, jolloin tuholaistorjuntoja ei yleensä tarvita. Kannattaisikohan kas-via kokeilla myös tavanomaisil-la tiloilla??

Seurantakokeen tulokset on laajemmin saatavissa

www.proagriapohjois-karja-la.fi -> hankkeet -> Pellot tuot-tamaan -> ajankohtaista.

Suuri kiitos kaikille kokee-seen osallistuneille viljelijöille!

Pasi HartikainenProAgria Pohjois-Karjala

Pellot tuottamaan -hanke

Luomu syysrypsi yllätti positiivisesti

Yli 1,5 m pituista syysrypsiä 20.6.2012, kuvassa Eila Kinnunen, lohkon satotaso 1700 kg/ha, kuva Sanna-Mari Hartikainen

Hyvin talvehtinut syysrypsi, kuva 2.5.2012 Sanna-Mari Hartikai-nen.

Valtakunnallinen Lisää Luo-mua –kiertue käväisi Kuopiossa 13.11., missä kiertueeseen liit-tyvä seminaari houkutteli mu-kavasti luomutuotannosta kiin-nostunutta väkeä Savonia Best Westerniin (SAKKY). Sitä ennen tapahtuma oli jo Etelä-Savossa ja Joensuu oli vuorossa 29.11.

Kiertue on luomualan yh-teistyöjärjestön, ProLuomu ry:n yhdessä alueellisten eri tahojen kanssa organisoima sarja tie-dotus- ja verkostoitumistapah-tumia, joiden avulla pyritään innostamaan uusia toimijoita luomutuotantoon ja luomuelin-tarvikkeiden jalostukseen. Yksi tärkeimmistä kiertueen tavoit-teista on saada paitsi toimialal-le näkyvyyttä, myös lisätä alan yhteistyötä ja tarjota yrityksille uusia verkostoitumismahdolli-suuksia. ProAgria on ollut mu-kana kaikissa tapahtumissa esit-telemässä luomuviljelyn mah-dollisuuksia ja etsimässä ratkai-suja luomun lisäämisen esteinä oleviin haasteisiin.

Kuluttajien lisääntyvä kiin-

nostus luomutuotteita kohtaan ja sen mukana luomutuotteista saatava parempi hinta on herät-tänyt monen viljelijän ajattele-maan vakavasti luomutuotan-toa omalla tilallaan. Erityisesti Itä-Suomen viljelijät ovat vii-meisimpien tutkimusten mu-kaan kiinnostuneimpia siirtä-mään tuotantoaan luomuun, mikä nähdään tällä hetkellä kannattavuudeltaan varsin kil-pailukykyisenä vaihtoehtona. Tuotantosuunnista emolehmä- ja lammastilat ovat vahvimmin suunnittelemassa tuotantotavan muutosta ja näillä muutokset käytännön toimintaan luomuun siirryttäessä olisivatkin vähäi-simmät. Maakunnan viljelijöi-den vahva nurmiosaaminen tu-kee juuri nauta-ja lammastilo-jen luomuun siirtymistä. Luo-mukotieläintuotannon lisäänty-misen myötä kasvaa tarve luo-murehuviljan ja valkuaiskasvi-en kasvatukseen – näitä tuot-teita tarvitsevat myös teollisten luomurehujen valmistajat, mikä tarjoaa kasvinviljelytiloille uu-

sia mahdollisuuksia tuotannon kehittämiseen. Pienemmilläkin aloilla on mahdollista erikois-tua luomumarjojen ja –vihan-nesten kasvatukseen, joiden markkinat ovat tällä hetkellä lä-hes rajattomat.

Pro Luomu ry:n tavoittee-na on kolminkertaista luomu-myynnin arvo Suomessa vuo-teen 2015 mennessä, ja Maa- ja metsätalousministeriön ta-voitteena on nostaa luomun osuus peltoalasta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Pro-Agriat seisovat vahvasti tuke-massa näiden tavoitteiden saa-vuttamista tarjoamalla valta-kunnallisen asiantuntijaverkos-ton viljelijöiden ja pienyritysten käyttöön. Olemalla yhteydes-sä oman alueen luomuneuvo-jiin löydetään oikeat reitit, joita myöten pääsee liittymään yhä kasvavaan luomutoimijoiden joukkoon.

Pirkko Tuominen ProAgria Pohjois-Savo

Lisää luomua –kiertue Itä-Suomessa

Seurantakokeen tuloksia

13pelto ja kasvi

Viljavuuspalvelu kerää val-takunnallisia tilastoja peltomai-den ravinnetilan kehityksestä Suomessa, tietoja löytyy mil-tei yrityksen koko 60-vuotisen historian ajalta. Tutkimuksia on julkaistu 5-vuotiskausittain kunnittain, maakunnittain ja koko Suomen osalta.

Peltomaiden hivenravinnetilanne Itä-Suomessa

Hivenravinteet ovat ihmisten ja kotieläinten terveyden sekä hyvinvoinnin kannalta tärkeitä. Lisäksi niillä on selkeä vaiku-tus kasvien kasvukykyyn. Kasvi tarvitsee kasvaakseen 16 kasvi-ravinnetta, jokaisella niistä on oma tehtävänsä kasvissa, jota ei toisen ravinteen lisääminen korvaa. Sinkki vaikuttaa lähes kaikkiin tuotantoeläinten elin-toimintoihin ja sen puutosoi-reet eläimillä ovat moninaisia. Tyypillisimpiä sinkin puutosoi-reita ovat ruokahalun heikke-neminen, erilaiset ihovauriot ja kasvun heikkeneminen. Sinkin puute voi myös heikentää koti-eläinten hedelmällisyyttä.

Kuparin puutetta esiintyy yleisimmin karkeilla kivennäis- ja turvemailla. Eläimet tarvit-sevat kuparia erilaisiin entsyy-mitoimintoihin ja energia-ai-neenvaihduntaan. Erityisesti naudoilla kuparin saanti perus-rehuista on välttämätöntä. Ku-parin puutteen yleisimpiä oirei-ta ovat erilaiset lisääntymishäi-riöt. Kuparin puutteessa olevan viljan väri on vaalea ja lehtien kärjet kellastuvat ja kiertyvät. Viljavuuspalveluun saapunei-den maanäytteiden mukaan, maan sinkkituloksista yli 40 % ja kuparituloksista yli 25 % on viljavuusluokassa huono - vält-tävä.

Mangaanilla on tärkeä rooli kasvin yhteyttämisessä ja se on kasvien entsyymien aktivaattori. Viljakasveista erityisen herkkä mangaanin puutteelle on kau-ra. Kasvin lehtiin ilmestyy pit-kittäisiä ruskeita tai harmahta-via laikkuja tai pieniä keltaisia laikkuja. Lievissä tapauksissa kasvusto näyttää vain normaa-lia vaaleammalta. Viljavuustut-

kimuksien mangaanitutkimuk-sista vuosina 2006-2010 yli 50 % tutkimuksista on punaisel-la, eli ovat viljavuusluokaltaan joko välttäviä tai heikompia.

Maan rikkipitoisuudet laskussa

Rikki on välttämätön kasvin-ravinne valkuaisaineiden ja si-ten myös erilaisten entsyymien muodostumiselle. Maan rikki-tulokset ovat laskeneet 2000-luvulla selvästi. Kun koko maan näytteiden vuosien 1996 - 2000 rikkipitoisuus oli vie-lä 31 mg/l, on se vuosijaksolla 2006 - 2010 enää 17,6 mg/l. Ilmasta tulevan rikkilaskeuman vähenemisen myötä on myös peltojen rikkipitoisuus alentu-nut merkittävästi. Typen tavoin rikki ei varastoidu maahan, vaan sitä tulee lisätä jatkuvasti ravinteena.

Kalkitustarvetta riittää

Peltomaidemme happamuus on tutkimustulosten mukaan edelleen ongelma. Viljavuus-palvelun viljavuustutkimuksien pH- keskiarvo oli 6,03 vuosina 2006 - 2010. Multavilla maa-lajeilla tämä on riittävä taso, mutta vähämultaisilla mailla on tulosten mukaan pH:n nos-totarvetta. Kalkitusmäärämme ovat olleet viime vuosina mel-ko alhaisia. Kalkitukseen tulisi kuitenkin kiinnittää yhä enem-män huomiota, koska se paran-taa maan rakennetta ja ravintei-den hyväksikäyttöä.

Nurmilohkojen reservikalium kannattaa selvittää

Maan reservikaliumia on yleensä savimaissa ja kiillepe-räisissä karkeammissa kiven-näismaissa, kun taas turve- ja hietamaissa sitä taas yleensä ei esiinny. Maan reservikalium kannattaa selvittää etenkin, jos rehun kaliumpitoisuus on kor-kea, mutta maan viljavuuskali-um osoittaa lannoitustarvetta. Reservikalium-näyte otetaan maan muokkauskerroksesta, kuten normaali viljavuustutki-

Maan ravinteet näkyvät myös rehujen ravinteissa

Seleenipitoisuuden määritys rehuista.

64,59 70,33 68,5 66,59

82,44

65,27

87,15 85,04 89,66

94,94 89,7 91,51

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Pohjois-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Koko Suomi

Cu Zn Mn

Hivenravinteiden jakautuminen maakunnittain 2006 - 2010 Näytteet joiden viljavuusluokka on ollut tyydyttävä tai huonompi eli lannoitustarve on ilmeinen ko. näytteen kohdalla. %

Kuvio 1.

6,06 6,13

6 6,05

5,95

6,09

5,98

6,12

5,49 5,52

5,43 5,48

5,0

5,2

5,4

5,6

5,8

6,0

6,2

Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala koko Suomi

Karkeat kivennäismaat Savimaat Eloperäiset maat

Peltomaiden pH eli happasuus Itä-Suomessa 2006-2012 p

Kuvio 2.

musnäyte. Tilauksen yhteydes-sä on mainittava, että näytteestä määritetään reservikalium. Näy-te otetaan samantyyppisistä alu-een lohkoista kolmantena nur-misatovuonna normaaleja vilja-vuusnäytteitä harvemmin, esim. 10 - 15 vuoden välein.

Tämän vuoden rehuanalyysit

Rehujen säilöntä ja korjuutek-niikka on tänä syksynä korostu-nut Viljavuuspalveluun tulleissa rehunäytteissä. Syksyn hankali-en korjuuolosuhteiden takia la-boratorioon on tullut myös sa-tovahinkoviljoja, joista on tehty rehuanalyysi sekä mikrobiolo-ginen laatu (kokonaisbakteerit, hiivat ja homeet) korvausten ha-kemiseksi. Hehtolitrapainot ei-vät näissä ole paljon yli 40 kg nousseet. Kuivat heinät ovat ol-leet melko kosteita eli niitä ei ole saatu riittävän kuiviksi. Osa heinistä on säilötty ns. säilöhei-ninä, kuiva-aineen vaihdelles-sa 400 – 800 g kg/ka. Yleensä nämä rehut on kääritty muoviin ilman säilöntäainetta. Korjaami-nen on tehty ilmojen salliessa eli varsin myöhään, jolloin ne ovat olleet varsin korsiintunei-ta. Nämä suurpaalit olisivat tar-vinneet säilöntäaineet varmis-tamaan rehun mikrobiologista laatua, koska avattaessa paalit reagoivat heti hapen kanssa ja pilaantuminen alkaa. Tänä syk-synä rehuanalyysiin on siis tul-lut erittäin paljon homeisia re-huja, joiden mikrobiologinen laatu on osoittanut ne etenkin hevosille sopimattomiksi. Heik-kolaatuisen rehun takia on ha-vaittu hevosten hengitystieon-gelmia, jotka ovat pahimmil-laan johtaneet eläimen lopetta-miseen. Myös rehujen käsitteli-jän on muistettava pölyävien ja homeisten rehujen käsittelyssä henkilökohtainen hengityssuo-jainten käyttö. Toinen piirre tä-

pH-mittaus maanäytteistä.

isi

pH

män vuoden nurmirehuissa on matalat valkuais- ja kivennäis-pitoisuudet. Ilman taustatietoja on vaikea sanoa johtuvatko ne lannoituksen puutteellisuudesta vai kasvukauden olosuhteista.

Seleeni puhuttaa kotieläintiloilla

Kotieläinten terveysongel-mat ja rehujen seleenin puute on noussut keskusteluihin vii-me aikoina. Viljavuuspalvelu määrittää myös rehujen selee-nipitoisuuden. Tilastollinen ai-

neisto ei ole kovin suuri vielä, mutta suuntaa antava. Vuoden 2011 rehuja analysoitiin noin 40 kpl ja tämän vuoden satoa on analysoitu tähän mennessä 70 kpl. Vuoden 2011 keskiarvo on 0,10 g kg/ka ja tänä vuon-na pitoisuus 0,21 g kg/ka. MTT tuottamassa rehutaulukossa nurmirehujen keskimääräinen pitoisuus on 0,31 g /kg ka, jo-ten seleenilannoitukseen tai se-leenin lisäykseen eläimille täy-tyy kiinnittää huomioita.

Päivi NäkkiViljavuuspalvelu Oy

Peltomaiden pH eli happamuus Itä-Suomessa 2006-2012

14 kasvi ja ympäristö

Päättymässä oleva Karjatilan kannattava peltoviljely (KARPE) -hanke keskittyi tutkimaan, mitä tapahtuu jos ensimmäisen nii-ton ajankohta myöhästyy suosi-tellusta D-arvosta 680-700 g/kg ka. Tarkastelussa oli lehmien ja lihanautojen ruokinta sekä nur-men korjuun ajoituksen talou-delliset vaikutukset.

Kolmivuotisen KARPE-hank-keen koetoiminta on taka-na ja loppuseminaari pide-tään Iisalmessa ja Ylivieskassa 4.12.2012.. Tutkimuksen ydin oli nurmen korjuuaikastrate-gioiden tutkiminen. Korjuuai-kastrategioiden lisäksi selvi-tettiin, miten maatilat voisivat parhaiten mitata nurmisatonsa lohkokohtaisesti ja mitkä ovat taloudellisesti kannattavan nur-mien rikkakasvintorjunnan kyn-nysarvot.

Lypsylehmien kohdalla ei ol-lut mikään yllätys, että suositus-ten mukainen sulava säilörehu on paras vaihtoehto. Osittain yllätys taas oli se, että korjuun myöhästyttäminen D-arvoltaan 650 g/kg ka saakka vaikutti maidontuotannon katetuottoon hyvin vähän. Tämä johtuu siitä, että nykyisellä 9 000 kilon kes-

kituotoksella nurmen sulavuu-den alenemista voidaan mel-ko pitkälle korvata väkirehun osuuden lisäämisellä. Samoin matala D-arvo ensimmäisessä niitossa osittain kompensoituu jälkisadon D-arvon nousuna sekä lisääntyneenä kokonaissa-tona kesää kohti.

Lehmien energiansaanti heik-kenee nopeutuvaa tahtia alle D650 säilörehua syötettäessä, joten korjuuaikatavoite kannat-taa pitää tämän rajan yläpuo-lella. KARPE:n maidontuotan-tokokeessa D620 säilörehuil-la on pystytty ylläpitämään yli 30 kilon päivätuotoksia, joten mikään katastrofi matalan su-lavuuden säilörehut eivät ole. Tällaisilla rehuilla kannattaa kuitenkin tyytyä hieman pie-nempään maitomäärään kuin maidon ylläpitämiseen korkeil-la väkirehumäärillä.

Yleisesti ajatellaan, että hei-kosti sulavalla säilörehulla täy-tyy väkirehun valkuaispitoisuut-ta nostaa reilusti. Koetoiminnan perusteella tämä ei pidä paik-kaansa. Väkirehun raakaval-kuaispitoisuuden nosto yli 18 % kuiva-aineessa ei tuottanut maitoa, kun D-arvo oli alle 650

g/kg ka. Käytännössä tämä tar-koittaa sitä, että energian puu-tetta ei voi korvata valkuaisen yliruokinnalla. Väkirehumäärän noustessa myös rehuvalkuaiski-loja tulee lisää.

Kulunut kesä taas osoitti, että sää on merkittävin tekijä nur-men niittoajankohtaa suunni-teltaessa. Tavoitteeksi kannat-taa asettaa sulava D-arvoltaan 700 säilörehu, jolloin korjuu-ajankohtaa on vara myöhästyt-tää noin kymmenen päivää eli D-arvoon 650 saakka. Pelivara pienenee jos alkuperäinen D-arvotavoite on matalampi. Se-kin täytyy pitää mielessä, että minkä D-arvossa alkukesällä voittaa, sen valitettavasti osit-tain menetetään toisessa niitos-sa. Kohtuullisuus on hyve niit-toajankohtaa mietittäessäkin.

Hankkeen tuloksiin voi tutus-tua osoitteessa www.karpe.fi. Sivusto sisältää loppuseminaa-rimateriaalin lisäksi muun mu-assa laskureita nurmen lohko-kohtaisen sadon mittaamiseen ja koko kesän nurmisadon arvi-ointiin eri korjuuaikavaihtoeh-doilla.

Auvo SairanenMTT Maaninka

KARPE-hanke avarsi näkemyksiä nurmenkorjuusta

ProAgria Pohjois-Karjalan ve-tämän Liikennebiokaasua ener-giatiloilta -hankkeen yhtenä ta-voitteena on luoda edellytyksiä liikennebiokaasun tuotannolle Pohjois-Karjalan maatiloilla.

Ensimmäisen puolivuotis-kauden aikana tehtiin kolmelle ensimmäiselle maatilalle alus-tavat selvitykset liikennebio-kaasun tuotannon edellytyk-sistä ja kannattavuudesta. Las-kelmat perustuivat oletukseen, että raaka-aineena on lanta ja nurmi ja kaikki kaasu jaloste-taan liikennepolttoaineeksi. Selvityksissä laskettiin tilojen tuottaman raaka-aineen määrä, biokaasun tuotannon, jalostuk-sen ja jakelun energiankulutus ja investointi- ja ylläpitokus-tannukset sekä arvioitiin inves-tointitukien vaikutus kannatta-vuuteen. Lisäksi tehtiin arvio-aikataulu investointiprosessin toteuttamiselle. Aikatauluun sisällytettiin esiselvityksen jäl-keen yritysryhmäprojektin val-mistelu, yritysryhmäprojektin toteutus, ympäristölupa- ja ra-kennuslupahakemusten laadin-ta, laitetoimittajien ja laitoksen osien kilpailutus ja toteutus. Ongelmakohdaksi ilmeni kan-nattavuus. Investointituen ny-kyinen maksimitaso 35 % ei ole riittävä, vaan investointituen ta-

son pitäisi olla vähintään 50 %. Pohjois-Karjalan maakunnal-lisena tavoitteena on saada käynnistymään 20-40 maatilan biokaasulaitosta vuoteen 2020 mennessä, joten ongelma vaa-tii ratkaisua. Ratkaisumahdol-lisuuksia on jo alettu hahmo-tella ja ensimmäiset esitykset on lähetetty edunvalvojien ja poliitikkojen kautta eteenpäin. Olemme esittäneet väliaikaista korotettua investointitukea pi-lottimaatilojen biokaasuinves-tointeihin painottuen erityisesti biokaasun jalostamiseen ajo-neuvokäyttöön, mädätysjään-nöksen peltoon sijoittamisen tukemista sekä erityistä tukea biokaasutraktorin hankintaan.

Lobbauksen tehostamiseksi hanke kutsuu seuraavaksi kool-le maakunnallisen työryhmän ideoimaan ratkaisuja, joilla on-gelmat voitetaan. Positiivisena kannustimena on hankkeessa mukana olevan Valtran uutinen aloittaa meilläkin esittelyssä olleen biokaasutraktorimallin pienimuotoinen sarjatuotanto ensi vuonna. Toivottavasti Suo-mi on yksi niistä maista, joissa tehdään ensimmäisten joukos-sa maatilan töitä ilmastofiksusti biokaasutraktorilla.

Anu LaakkonenHankevastaava

ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 301 2467

Liikennebiokaasua energiatiloilta -hankkeessa etsitään uusia taloudellisia ratkaisuja

Valtran biokaasutraktori oli esittelyssä Joensuun Tiedepuistolla 28.5.2012

15

Maaseutualueille kohdistuvas-sa yleiskaavoituksessa voidaan tehdä Maatilaselvitys kaavoituk-sen avuksi. Sen avulla kaavoitta-ja saa kattavan kuvan maatalou-den nykytilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Liperin kirkon-kylä hyödyntää viljelijöiltä saa-tavia tietoja kaavoituksessaan.Liperin kunta on käynnistänyt kirkonkylän osayleiskaavoituk-sen. Uuden asutuksen sijoitta-minen kirkonkylään tuo haas-teita kaavoitukselle, koska maa-talouden säilyminen on tärkeää. Pellot tulevat aivan liki taloja ja peltomaisema on tärkeä osa kir-konkylän maisemaa. Viljelijöi-den ja omakotiasukkaiden välis-ten ristiriitatilanteiden välttämi-seksi Liperissä aloitetaan Maa-tilaselvitys kaavoituksen avuksi. Jotta kaavoituksessa päästään hyviin lopputuloksiin, niin alu-eiden suunnitteluun liittyy aina vuorovaikutteisuus, painottaa kunnan yhdyskuntasuunnitteli-ja Reino Kuivalainen. Kun kaa-va-alueen maanomistajat kytke-tään tavanomaista kiinteämmin kaavoituksen tekoon, niin kaa-voituksen toteutuminen nopeu-tuu. Valituksia tulee vähemmän, koska asioista on keskusteltu jo aiemmin.

Mielipiteet kaavoituksen käyttöön

Pohjois–Karjalan maa- ja koti-talousnaisten /ProAgrian mai-sema- ja yritysneuvoja Päivi Jokinen ehdotti Liperin kunnal-le, että osayleiskaavan alueella olevien viljelijöiden mielipiteitä kysyttäisiin Maatilaselvityksen avulla. Yhdyskuntasuunnittelija Reino Kuivalainen koki sen tar-peelliseksi, koska taustatiedot maatalouden ja liitännäiselin-keinojen kehittymisestä tukevat asukaslähtöistä kaavasuunnitte-lua. Kuivalainen korostaa, että yleiskaavaluonnosta tehtäessä kaikki saatava tieto on tärkeää. Hankerahoitusta saatiin Joen-suun seudun Leader-yhdistyk-

Viljelijöiden toiveita selvitetäänseltä. Leaderissa asiaa pidettiin mielenkiintoisena ja käytän-nönläheisenä mahdollisuutena lisätä vuorovaikutusta. Kyseisiä selvityksiä ei aiemmin Pohjois-Karjalassa ole tehty, joten hank-keessa oli pilottimaista luonnet-ta.

Maatilaselvitys kaavoituksen avuksi

Maati laselvitys kaavoituk-sen avuksi on maankäytön-suunnittelua tukeva toiminta-malli. Sen avulla kaavoittaja saa kattavan kuvan maatalou-den nykytilasta ja tulevaisuu-den suunnitelmista. Maatila-selvitys on kehitetty Maa- ja kotitalousnaisten Keskukses-sa yhdessä alueellisten maise-manhoidon neuvojien kanssa. Selvityksessä kysytään maatiloil-ta näkemyksiä peltojen käytös-tä, uusista rakennussuunnitel-mista, sivuelinkeinoista ja sel-laisista oman maankäytön suun-nitelmista, joilla on vaikutus-ta elinkeinojen kehittämiseen, ympäristöön ja maisemaan. Reino Kuivalaisen mielestä on tärkeä saada tietää, millaisia

tavoitteita Liperin kirkonkylän ympäristön maatiloilla on. Kun-ta haluaa tukea maatalouselin-keinon kehittämistä ja sijoittu-mista kirkonkylän ympäristöön. Erityiskysymyksenä ovat suur-yksiköt, onko niitä tulossa ja millaiset toiveet niiden sijoittu-misesta on.

Alueen viljelijät haasta-tellaan

Kirkonkylän suunnittelualu-eella sijaitsee 40 maatilaa. Vil-jelijöille tullaan pitämään tie-dotustilaisuus ennen haastatte-lukierrosta. Maatilaselvitykses-tä on jo ollut tilaisuus tiedo-tusvälineille. Reino Kuivalais-ta ilahduttaa se, kuinka kiin-nostuneita selvityksestä oltiin. Päivi Jokinen haastattelee 20 suurimman tilan viljelijät hen-kilökohtaisesti syksyn aikana, muille viljelijöille lähetetään kirjallinen kysely. Haastattelu-tieto on täysin luottamuksellis-ta ja tiedot tulevat vain kaavoit-tajan käyttöön. Haastatteluista tehdään kirjallinen yhteenve-to, jossa analysoidaan tilannet-ta. Tämä selvitys on julkinen

eikä siinä ole yksilöityjä tietoja maanomistajista. Asiasta jo kuulleet viljelijät ovat suhtautuneet Maatilaselvityksen tekoon myönteisesti. Reino Kuivalaisen mukaan kaikilla on joitain odotuk-sia kaavoituksesta, esimerkiksi siitä, tuleeko se vaikuttamaan maatalouteen elinkeinona. Kiin-nostusta herättää myös se, miten pystyy maitaan hyödyntämään, jos ei jatka maataloutta. Lipe-rin kirkonkylässä on paljon ranta-alueita ja ran-tarakentaminen on kiinnostanut tonttia etsiviä. Päivi Jokinen painottaa, että Maatilaselvityksen ansiosta viljelijä saa kaavoittajalle omia asioitaan paremmin tietoon. Kaavoittajalle voi kertoa esi-merkiksi sen, jos talouskeskuksen liikenteessä on ongelmapaikkoja. Kaavoittajaa kiinnostaa myös mahdollinen navetan laajentaminen, koska se voi vaikuttaa asutuksen läheisyyteen. Myös kiinnostus tonttimaan myyntiin tulee selville.

Hannele PartanenMaa- ja kotitalousnaisten Keskus

16 maa- ja kotitalousnaiset

Vuosi lähestyy vauhdilla loppuaan ja jouluun on enää jo-kunen viikko. Ajatukset karkaavat tulevaan. Ensi vuosi on usean piirikeskuksen 80. toimintavuosi. Tulevaa juhlavuot-ta ennakoiden Pohjois- Savon Maa- ja kotitalousnaiset jul-kaisevat seinäkalenterin, joka tulee uunituoreena myyn-tiin omaan edustajakokoukseemme. Kalenteriimme on merkitty kunkin kuukauden kohdalle suunnitellut tapah-tumat, kurssit ja retket, jotka ovat olleet ennakkoon tie-tona. Selailin kalenterin koevedosta - erityisesti ihastutti-vat iloiset kuvat järjestömme eri tilaisuuksista ja ihmisistä. Maatalousyrittäjän arki on tänä päivänä varsin haas-teellista. Lisäkertoimen haasteeseen toivat tänä vuon-na poikkeuksellisen vaihtelevat sääolosuhteet ja nii-den aiheuttamat ongelmat. Nyt niin fyysinen kuin psyyk-kinenkin jaksaminen on monella tilalla äärirajoilla. En kuvittele, että harrastukset tai muut yhteisölliset tapah-tumat voisivat olla apu kaikille jaksamisen ongelmiin, mut-ta osalle ne ovat. Tieto siitä, että edes hetkeksi voi irrottau-tua päivittäisistä rutiineista, tavata muita ihmisiä esimer-kiksi yhteisen harrastuksen merkeissä, voi olla sitä hen-kistä hyvinvointia, jota nyt tarvitaan. Osa meistä valitsee sen karvaisen kaverin ja lähteen metsälle tai kävelylen-kille, osa avaa tietokoneen ja surffailee nettimaailmas-sa. Hyvä niin, jos se auttaa jaksamaan ja virkistää mieltä. Tämä vuosi on ollut Maa- ja kotitalousnaisilla ensimmäi-nen teemalla ”Näe hyvä lähellä”. Teema toistuu kaikissa neu-vontamme osa-alueissa lähiruuasta lähimaisemaan. Lähel-lä on uskomattoman paljon hyviä ja arvokkaita asioita, jotka meidän vain tulisi nähdä ja antaa niille se arvo, joka niille kuuluisi. Ruisleipä talkoot ovat tästä esimerkkinä. Leivänteon perinne on maaseudullakin osittain katkennut, eikä enää au-tomaattisesti siirry perimätietona sukupolvelta toiselle. Julki-nen keskustelu leipomoteollisuuden käyttämän viljan vähäi-sestä kotimaisuusasteesta on varmasti omalta osaltaan herä-tellyt ihmisiä. Halutaan syödä sitä lähellä valmistettua leipää, joka on leivottu lähituottajan viljasta. Usein tämä onnistuu varmimmin leipomalla tuo leipä itse. Ruisleiväntekokursseil-le onkin ollut kysyntää, etenkin lapsiperheiden keskuudessa. Tätä vuotta aloitimme järjestökentässä muutoksen tuulia odotellen. Nuo tuulet ovat antaneet odottaa itseään, mut-ta nyt olen ollut havaitsevinani ilmassa pientä väreilyä.

Hyvä järjestöväki, toivon kaikille mitä parhainta joulun-aikaa ja onnea pian koittavalle uuden vuodelle! Levätään ja kootaan voimia tulevaan! Muistetaan, että yhdessä olemme vahvempia!

Riitta Ryhänen Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja

Hyvä järjestöväki! Ravitsemis- ja talousalan

opettaja Marketta Tyrväinen Pieksämältä Niskamäen kyläl-tä on Etelä-Savon vuoden 2012 Maa- ja kotitalousnainen.Mar-ketta on aktiivinen, ahkera ja toimeen tarttuva maa- ja koti-talousnainen Pieksämäeltä Nis-kamäen kylältä. Hän on toimi-nut oman kylänsä maa- ja ko-titalousnaisissa (myöh. maa- ja kotitalousseurassa) 80-luvulta lähtien ja toimii edelleen. Mar-ketta on kekseliäs innovaattori, aina iloinen toiminnan kehittä-jä, ahkera osallistuja, sydämel-lä mukana kaikessa toiminnas-sa ja tekemisessä, järjestöihmi-nen ”henkeen ja vereen” ja pi-tää esillä järjestöä esittelemällä MKN -toimintaa ja järjestötuot-teita.

Pieksämäen seudun Maa- ja kotitalousnaiset ry:n perustami-sessa Marketta oli aktivaattori ja kantava voima. Yhdistys aloitti toimintansa 2004 Pieksämäen seudun maaseutuseuran osas-tona, mutta pari vuotta toimit-tuaan se rekisteröitiin omaksi yhdistykseksi 2007. Marketta on toiminut sihteerinä ja tie-dottajana perustamisesta lähti-en. Pieksämäen MKN:n toimin-ta on vilkasta ja monipuolista ja toiminnasta tiedotetaan aktii-visesti myös ulospäin. Marketta

on toiminut myös Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten piiri-keskuksen hallituksen jäsene-nä kaksi kautta vuosina 2002-2007. Työnään Marketta Tyr-väinen on toiminut reilun 30 vuotta ravitsemis- ja talousalan opettajana Pieksämäellä Etelä-Savon ammattiopistossa.

Vuoden Maa- ja kotitalous-nainen valittiin nyt jo kuuden-nen kerran, aiemmat ovat 2007 Leila Lehtinen Mikkelistä, 2008 Leena Toiviainen Kerimältä,

2009 Kirsi Paasonen Ristiinas-ta, 2010 Mirja Lignell Sulkaval-ta ja 2011 Marjatta Valkonen Kangasniemeltä. Vuoden maa- ja kotitalousnainen julkistettiin Etelä-Savon Maa- ja kotitalous-naisten piirikeskuksen edusta-jakokouksessa, Mikkelin Kyyh-kylässä 17.11.2012

Leena Lahdenvesi-Korhonen toiminnanjohtaja Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Marketta Tyrväinen, kuvaaja Mervi Kukkonen

Marketta Tyrväinen on vuoden 2012 Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnainen

Lisätietoja: koulutuksista ajuri.fi, www.proagriapohjois-karjala.fi

Joulukuu 5.12 Joensuu, Sokos, klo 9 – 18 13.12 Rääkkylä, S –Market klo 9 – 16 14.12 Joensuu, Prisma, klo 9 – 18 5.12 Kitee, S – Market klo 9 – 16 21.12 Joensuu, Sokos, klo 9 – 18 Tammikuu4.1. Joensuu, Prisma, klo 9 – 18 11.1 Joensuu, Sokos, klo 9 – 1817.-20.1. Helsinki, MatkaMessut

Helmikuu5.2. Joensuu, Hygieniosaamiskoulutus ja –testi

Maaliskuu19.3. Joensuu, Hygieniosaamiskoulutus ja –testi

Huhtikuu16.4. Joensuu, Hygieniosaamiskoulutus ja –testi

Toukokuu7.5. Joensuu, Hygieniosaamiskoulutus ja –testi

Kesäkuu5.6. Joensuu, Hygieniosaamiskoulutus ja –testi

lisätietoja: www.maajakotitalousnaiset.fi/pohjois-savo

Tammikuu Ruokakoulutukset käynnistyvät Makumatka maaseudulle – ruokamatka

Helmikuu 2.2. Naisvoimaa – päivä Netti Ohoi ! –Verkkoluotsikoulutus

Maaliskuu Veikeä vilja –kiva kuitu tapahtumat päivä-kodeissa Huhtikuu Hevi etsivä – kasvisaarteen arvoitus – ta-pahtumat alakouluissa13. - 14.4. Kevätpuutarhamessumatka Hel-sinkiin

Maa- ja kotitalousnaisten tapahtumia:

Pohjois-Savo

Pohjois-Karjala

17maa- ja kotitalousnaiset

Kekri-tapahtumaviikonlop-pua vietettiin Iisalmessa loka-kuun lopulla. Kauppakeskus Iisalmi ja yhteistyötahot olivat haastaneet laajan kirjon yläsa-volaisia toimijoita mukaan yh-teiseen kekriviikonloppuun. Mukana oli lähiruuantuottajia, lähikäsityöläisiä, kyliä, kyläyh-distyksiä, Iisalmen keskustan liikkeitä ja päiväkoteja. Tapah-tuma näkyi eripuolilla kaupun-kia. Oli kekriseikkailu, päivä-kotien ”paras kekripukki” kil-pailu, kekrimarkkinat ym. tee-malla ”Ehtymätöntä energiaa maaseudulta”. Tapahtuma hui-pentui Kekripukin polttoon sa-tamarannassa. Kekripukin oli-vat rakentaneet Mansikkavir-ran kyläyhdistys Sonkajärveltä. Perjantai-iltana vietettiin kekri-kemuja Kiuruvedellä Sinisessä Helmessä.

Tapahtumaa olivat järjestä-mässä ProAgria Pohjois-Savo/maa- ja kotitalousnaiset, Ylä-Savon kehitys, Ylä-Savon Veturi ja Kauppakeskus Iisalmi.

”Pyy Pirkkona,kana Kaesana,koppelo köyrinä.”Perinteinen kekrin viet-

to loka-marraskuun vaihtees-sa aloitti vanhan suomalaisen ajanlaskun mukaan uuden ka-lenterivuoden. Kekrin aika koitti kun karja oli tuotu sisäti-loihin, jyvät olivat laarissa, juu-rekset kuopassa ja syysteuras-tukset tehty. Ajankohtaa kuvaa hyvin savolaisen isännän totea-mus:” Potut kuopassa ja akat

tuvassa”Kekri on aina kuulunut myös

hyvin merkittävänä osana suo-malaiseen ruokakalenteriin ja varsinkin savolaiseen kulttuu-riin. Kekrissä kuvastui yhteisöl-linen tapahtuma, seremonian piirteitä. Savolaisuudessa on merkille pantavaa myös kielen herkullinen kulttuuri.

”Monestihan sitä syyvään kolomenlaesta kalloo, piätä, häntee ja selekäruotoo”

Köyriä arvostettiin jopa jou-lua enemmän. Sitä kuvastaa seuraava sanonta:

”Jokkaenen joolukseen, köö-häkii köyrikseen.”

Kekriin kuului, että tupa sii-vottiin ja valmistettiin erityisiä lahti- ja sadonkorjuuaikaan liit-tyviä herkkuja. Niitä tarjottiin

runsain mitoin omalle väelle, palkollisille, vieraille ja vai-najille. Ennen ruoka oli yksin-kertaista, omavaraistaloudesta saatavaa ja vuodenaikoja seu-raavaa. Kekriä edelsi teuras-tukset, joten tuoretta lihaa oli tarjolla. Tavallisimmat teuraat olivat siat, kesän juosseet va-sikat ja lehmät, joita ei halut-tu heinävarastoja kuluttamaan. Köyr aamuksi keitettiin koppe-losta tai muusta metsälinnusta soppa. Soppa syötiin jo jo ua-musruokana seitsemän mais-sa. Köyrinä aamiaisen piti olla jo varhain, että talo menestyisi. Köyrpaesti puolisruuaksi tehtiin linnusta sekin. Muita tyypillisiä kekrinajan raaka-aineita ovat juurekset, joita uunissa hau-duteltiin monessa muodossa ja naurista herkuteltiin nauris-paistikkaina. Köyrin aikaan oli

saatavana uutisviljaa, josta teh-tiin puurot ja vellit. Myös mar-joja käytettiin paljon. Kalastus oli kyllä ympärivuotista, mut-ta käytettiin paljon suolakalaa.Piioille ja rengeille oli varatta-va riiviikkoevväät. Piiat saivat lampaanpaistia, sianlihaa sekä syötävän lisäksi villoja ja pel-lavia. Rengeille annettiin kala-kukot. Oikein tykätty palvelija voi saada mukaan lampaan tai lehmän.

Kekrin aikoihin myös keitet-tiin viinat ja pantiin oluet. Ryy-pyn otti sellainenkin, joka ei muuten juonut, ettei alkavan vuoden sato-onni tärvääntyisi. Ruoan loppuminen ja nälkäi-seksi jääminen oli huono enne. Kekrin juhlinnassa korostui kol-me seikkaa: arjesta irtiotto ja yhteisöllinen juhliminen, ylen-palttinen herkuttelu sekä tarinat

ja taiat, joilla tulevaisuus yritet-tiin ottaa haltuun.

Kekrin toisena päivänä läh-dettiin ”kekriä kiertämään”. Ky-lissä liikkui seurueita, joissa oli mukana kekripukeiksi tai ke-krittäriksi naamioituneita hah-moja ja jotka halusivat taloista kestitystä. Ilmeisesti merkittä-vin hahmo oli kuitenkin kekri-pukki, tuo pelottavan näköinen olento. Naamioituneet kekripu-kit ja kekrittäret kiersivät talosta taloon ”uunia särkemässä”. To-siasiassa he kävivät kerjäämäs-sä viinaryyppyjä tai hyvää syö-tävää.

Erilaiset leikit ja tanssit kuu-luivat kerkin viettoon. Kekrinä alkoi myös palvelusväen va-paaviikko. Viikon kuluessa pal-kolliset saattoivat pestautua uu-teen taloon rengeiksi ja piioiksi tulevan työvuoden ajaksi. ”Rii-viikolla” vietettiin ja tanssittiin usein myös palkollisten kihla-jaisia ja häitä.

Kekrissä kohtaa toisensa moni hyvä: suomalaisuus, lä-hiruuan arvostus, ekologisuus, tekemisen ilo ja yhdessä olemi-nen. Kekrissä on monta hyvää syytä juhlaan. Olipa satosi pie-ni yrttiruukku ikkunalaudalla, pieni porkkanamaa tai muuten hyvin tehty työ tai saavutus, si-nullakin on oiva syy juhlia ke-kriä.

Marja Niskanenyritysneuvoja

ProAgria Pohjois-Savo/maa- ja kotitalousnaiset

Kekritapahtuma Iisalmessa

€

alv,

alv,

18 proagriat

Tapahtumat:

Stora Enso Metsä

www.storaensometsa.fi

Paavo 0400- 678 177

Kosti 0400- 678 887

Tähkän mitan edellä!

Pohjois-Karjalan SiemenAito ja rehti siemenliike!

KAIKKI MAATILAN SIEMENET TILALLE TOIMITETTUNA

Maakunnan parhaat viljat

VENLABOR -kaura

ELMERIBOR -ohra

Nurmisiemenseokset apilalla tai ilmanValmiit tai tilan omilla seossuhteilla

POHJOIS-KARJALAN SIEMEN paavo.koponen@tilasiemen.fi

Silva2013 järjestetään nel-jän vuoden tauon jälkeen Joen-suussa. Tapahtuman pääjärjes-täjinä ovat Suomen metsäkes-kus ja ProAgria Pohjois-Karjala. Järjestäjien näyttely-yhteistyö alkoi jo ensimmäisen Silvan ai-kaan vuonna 1999.

Mitä uutta luvassa

Silva2013 metsänäyttely lähtee uudenlaiseen tapahtu-marakenteeseen. Silva viik-ko, näkyy tapahtumina eri-puolella maakuntaa, sen kaut-ta halutaan edistää alueen tunnettuutta vahvana met-säosaamisen keskittymänä. Silva viikko huipentuu pääta-pahtumaan Joensuuhun 7.-8.-6.2013. Varsinainen näyttely-alue sijaitsee keskellä iloista Joensuuta. Alue alkaa Taide-museolta, kulkee Sinisen virran alueen –kävelykadun – torin – Vapaudenpuiston ja Rantapuis-ton kautta aina Matkustajasata-maan saakka. Alue sijoittuu ai-

Silva2013 metsänäyttely 7.-8.6.2013 Joensuussa

van Joensuun ydinkeskustaan.

Pääsymaksuton ja aidaton

Silva2013 rakennetaan pää-symaksuttomaksi tapahtumaksi, johon eri aihealuista kiinnostu-neen yleisön on helppo tulla. Silva 2013 haluaa tuoda esille vahvasti metsällisiä aiheita, mut-ta myös muuta mitä eri yritys- ja yhteisömuodot niin meillä kuin muualla tarjoavat. Mukaan toivo-taan mahdollisimman monipuo-

linen näytteilleasettajajoukko.Silva2013 on alueella, jossa ai-dat eivät rajoita tapahtumaan saapumista ja luonnollinen yh-teys muuhun yritys- ja torimaa-ilmaan säilyy avoimena. Silvaan on helppo tulla ja hakea tietoa, osallistua, poiketa välillä muu-alla ja tulla takaisin. Kaunis kä-velykeskusta antaa mahdolli-suuden avoimeen, läheiseen ta-pahtumaan. Metsänäyttely nä-kyy maakunnassa,

Pääyhteistyökumppanit

Pääyhteistyökumppaneina ovat Pohjois-Karjalan Maakun-taliitto, Juuan kunta ja Pohjois-Karjalan Osuuspankit. Maakun-taliiton ja Juuan kunnan muka-naolo heijastaa Silvan maakun-nallista painotusta.

Ohjelmat

Monipuolista ohjelmaa tarjo-taan niin torilavalla kuin muil-la oheisesiintymispaikoilla. Elä-mää ja iloa kahden päivän aika-na niin sisällä kuin ulkona. Eri yhteistyö- ja toimijatahot ovat käynnistäneet tapahtuman suun-nittelun osaltaan ja vauhdikkaat ohjelmat ovat varsin iso osa sitä.

Anu Pesonen Silva2013 metsänäyttelyProAgria Pohjois-Karjala

Ota yhteyttäNäytteilleasettaja-

palvelu:Leila Laukkanen p. 0500 245 513

leila.laukkanen@metsakeskus.fiTiedotus ja markkinointi:

Anu Pesonenp. 040 301 2436

aunu.pesonen@proagria.fiNäyttelyn johto ja

yhteistyösopimukset:Eero Parviainenp. 040 301 2435

eero.parviainen@proagria.fiAnssi Niskanen

p. 040 350 3064anssi.niskanen@metsakeskus.fi

Näyttelytoimisto:ProAgria Pohjois-Karjala

PL 5, 80101 JoensuuLänsikatu 15, rak. 4 A

www.silvafair.fi

19proagriat

Lämminhenkistä 125 vuotispäivää juhlittiin Jo-ensuussa 17.11. Tilaisuuden puhujat toivat esille ProAgria Pohjois-Karjalan merkityksen maakun-nalle, sen kehittämiselle ja maaseudun elävänä pitämiselle. Riitta Ryhänen nosti tervehdykses-sään esille mm. sen että Pohjois-Karjalassa Maa- ja kotitalousnaisten yritysneuvonta on saanut lois-tavia tuloksia ja avannut maaseudun yritystoimin-taan aivan uusia ulottuvuuksia tarttumalla hyvin-vointi - ja ruokakulttuuriin liittyviin teemoihin, esimerkkinä Karelia a`la car-te verkosto. Pal-velualoilla, ku-ten matkailus-sa, elintarvike-yrittäjyydessä, hoiva- ja hy-vinvointipalve-luissa nähdään suurimmat kas-vumahdollisuu-det.

ProAgria Pohjois-Karjala 125 vuotta

Juhlaväki sai nauttia useaan otteeseen Laulutuuli –kuoron moni-puolisesta ohjelmistosta, kuoroa johti Pekka Varonen. Juhlalli-nen Finlandia sai mielen rauhoittumaan historialliseen juhlaan. Musiikillinen matka pohjoiskarjalaiseen sielunmaisemaan kir-voitti hymyn vieraiden kasvoille. Usean laulun sovitus Jaakko Tepon Tuupovaaran yöstä Lähden Pohjois-Karjalaan oli mu-kavaa kuunneltavaa. Lopussa Pojalleni kaupungissa ja tietysti Karjalaisten laulu päättivät juhlahetken.

Rehtori, tutkija Perttu Vartiaisen juhlapuheen teemana oli ”Monikasvoinen maaseutu aluekehityksen aallokossa”. Katsaus reilun sadan vuoden päästä tähän päivään ja tu-levaisuuteen avasi yhteiskunnan muutosta; kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta ja osittain selkeiden rajojen hä-viämistä. Enää ei jaeta hallinnollisesti kaupunkiin ja maa-laiskuntiin, vaan tilalle on tullut enemmänkin toiminnallisia kaupunkiseutuja. Toisaalta maaseudun ja maatilatalouden kohtalonyhteys ei ole enää niin kiinteä kuin se on viime vuo-sisadan ollut. Perttu Vartiaisen puheen keskeisin sanoma oli että maaseutu ei ole mikään yksi kokonaisuus, jonka taantu-masta tai renessanssista voidaan puhua yleistäen, vaan se on monikasvoinen kokonaisuus, joka tarjoaa myös jatkossa keskeisen toimintaympäristön meille suomalaisille, myös meidän ruoantuotannollemme ja biotaloudelle sekä suoma-laiselle kulttuurille.

Tietokirjailija Marja Simola kirjoit-ti ahkerasti 125 vuotishistoriikkia vuoden ajan. Historiikin kirjoittaja valaisi monipuolisesti keskeisiä ke-hityssuuntia joita ProAgrian his-toriassa on ollut. Marja totesi että jollain aikajanalla historia toistaa itseään ja ympyrä sulkeutuu. Histo-riikki ”Ilo elää Karjalassa” antaa monipuolisen kuvauksen 125 vuo-tiaan taipaleesta Pohjois-Karjalan Maanviljelysseurasta ProAgria Pohjois-Karjalaksi.

Viimeisen mittauksen mukaan Pohjois-Karjalan maitotiloil-la investointiaktiivisuus on maan kärkeä. ProAgria Pohjois-Karjalan henkilöstö ja luottamuselismet ovat hereillä, ja tottuneet tekemään ajan vaatimia muutoksia niin toimintata-voissa kuin organisaatiossakin. Taloudellinen pohjamme on vakaa, ja meillä on hyvät yhteistyökumppanit. Tältä pohjal-ta katson luottavaisesti tulevaisuuteen, totesi toimitusjohtaja Eero Parviainen päätöspuheessaan.

Kuvassa oikealla on Akkala-Jouhkolan Maa- ja kotitalous-naisten käsin tekemä järjestölippu silloisen Pohjois-Karja-lan Maatalouskeskuksen 75-vuotisjuhlaan.

20 proagriat

Etelä-Savo

Kirjanpitäjäk-s i ProAgria Etelä-Savon tilipalveluihin on nimitetty merkonomi Anu Linturi.Hänen teh-tävänään on yhtiömuotoisten maaseutuyri-tysten kirjanpitojen hoitaminen.

DI Arto Tasa-puro on aloit-tanut 15. lo-kakuuta yri-tysneuvojana Etelä-Savon Maa- ja koti-talousnaisten

MKN yrityspalveluissa, ProAg-ria Etelä-Savossa. Aikaisemmin hän on työskennellyt Etelä-Savon Ely-keskuksessa yritys-ten kehittämispalveluissa sekä opettanut yritystaloutta Mikke-lin AMK:ssa. Arton tavoittaa numerosta p. 0400 454 875, arto.tasapuro@maajakotitalousnaiset.fi

Pohjois-Karjala

Pirita Hahto-nen on aloit-tanut kasvi-tuotantoon ja talouteen pai-nottuvan neu-vontatyön. Piritan sijain-

tipaikka on Joensuun toimistol-la. Piritan tavoittaan puhelinnu-merosta 040 301 2464. pirita.hahtonen@proagria.fi

Kirsi Rannik-ko on aloitta-nut työt Koivi-kon yritysryh-mähankkeen hankevastaa-vana. Hänen työtilansa ovat Kiteen Koivikolla hankkeeseen osallistuvien yritysten tiloissa. Kirsin tavoittaa puhelimitse nu-merosta 040 301 2406.

Piia Kekkonen on aloittanut maitotialneuvonnan tehtävät Keski-Karjalan alueella Ilpo Ki-virannan sijaisena. Piian tavoit-taa numerosta 040 301 2434, piia.kekkonen@proagria.fi

Pohjois-Savo

Mikko Saasta-moinen aloit-ti 14.11. ta-lous- ja kas-vintuotanto-neuvojana Sonkajärvel-lä. Mikko on koulutuksel-taan agrologi AMK. Puheli-mitse Juhon tavoittaa nume-rosta 040 480 7272. mikko.saastamoinen@proagria.fi

Henkilöstöuutiset etunimi.sukunini.fi

Mikkelin kalatalouskeskus on toteuttanut monta vuotta suun-nitellun oman ry:n perustami-sen kalatalousneuvontaan. Ka-latalouskeskuksen yleisessä ko-kouksessa 4.4.2012 päätettiin, että kalatalouskeskus irtaan-tuu ProAgriasta ja aloittaa toi-mintansa omana ry:nä vuoden 2013 alusta. Sääntöjen mukaan asia tuli käsitellä vielä toises-sa kokouksessa, joka pidettiin 29.5.2012. Tässä kokouksessa hyväksyttiin myös Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry:n säännöt.

Oman ry:n perustamista on valmisteltu useita vuosia ja asi-aan liittyen on tehty paljon eri-laisia selvityksiä. Asiasta on myös konsultoitu naapurikala-talouskeskuksia, joista kaikki ovat jo aikaisemmin aloittaneet

toimintansa itsenäisinä ry:nä. Kaikki selvitykset ja kokemuk-set osoittivat selvästi, että nyky-muodossaan kalatalousneuvon-taa voidaan toteuttaa parhai-ten ja kustannustehokkaimmin omassa ry:ssä. Vastaavaa vies-tiä on saatu myös Kalatalouden keskusliitosta ja Maa- ja metsä-talousministeriöstä.

Asia eteni kalatalouskeskuk-sen hallinnossa hyvässä hen-gessä ja irtaantumispäätös ja oman ry:n perustamiseen liitty-vät päätökset syntyivät yksimie-lisesti ilman äänestyksiä. Jäse-nistö oli ja on siis kokonaisuu-dessaan asian takana.

Käytännön toiminnat jatkuvat asiakkaiden ja jäsenistön suun-taan ennallaan, mutta päätök-senteko hoidetaan jatkossa itse-

näisesti. ProAgrian yhteydessä toimittaessa oli paljon päällek-käisyyttä, kuten esim. kaksi hal-lintoa, josta syntyy huomattavia kustannuksia. Uudessa pienes-sä organisaatiossa ei myöskään synny suuria yleishallinnon ku-luja, koska siinä ei ole varsinai-sia johtajia ja toimistohenkilös-töä, vaan kaikki työntekijät te-kevät yli 90 % työajastaan las-kutettavaa työtä.

Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry jatkaa entisissä toimitiloissa ja nykyiset toimihenkilöt siir-tyvät uuden ry:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Puti-kon kalalaitos vuokrataan Maa-taloussäätiöltä, kuten tähänkin saakka.

Rauno JaatinenToiminnanjohtaja

Mikkelin kalatalous-keskuksesta Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry

Maatilakävelyillä maatalous tutuksi

Syyskuun lopussa vietettävä Liperin Leipäpäivä oli tänä vuonna laajentunut lähimaatiloille maa-tilakävelyille osana ProAgria Pohjois-Karjalan Leader-hanketta. Pentti Kuokkasen (kuvassa vasemmalla) tilalla tutustuttiin viljapeltojen lisäksi tryffeli-viljelmään, joka on perustettu tammi-taimikkoon. Korkea aita suojaa tammia jäniksiltä. Tryffeleitä odotellaan ensi syksynä.

20 proagriat

Etelä-Savo

Kirjanpitäjäk-s i ProAgria Etelä-Savon tilipalveluihin on nimitetty merkonomi Anu Linturi.Hänen teh-tävänään on yhtiömuotoisten maaseutuyri-tysten kirjanpitojen hoitaminen.

DI Arto Tasa-puro on aloit-tanut 15. lo-kakuuta yri-tysneuvojana Etelä-Savon Maa- ja koti-talousnaisten

MKN yrityspalveluissa, ProAg-ria Etelä-Savossa. Aikaisemmin hän on työskennellyt Etelä-Savon Ely-keskuksessa yritys-ten kehittämispalveluissa sekä opettanut yritystaloutta Mikke-lin AMK:ssa. Arton tavoittaa numerosta p. 0400 454 875, arto.tasapuro@maajakotitalousnaiset.fi

Pohjois-Karjala

Pirita Hahto-nen on aloit-tanut kasvi-tuotantoon ja talouteen pai-nottuvan neu-vontatyön. Piritan sijain-

tipaikka on Joensuun toimistol-la. Piritan tavoittaan puhelinnu-merosta 040 301 2464. pirita.hahtonen@proagria.fi

Kirsi Rannik-ko on aloitta-nut työt Koivi-kon yritysryh-mähankkeen hankevastaa-vana. Hänen työtilansa ovat Kiteen Koivikolla hankkeeseen osallistuvien yritysten tiloissa. Kirsin tavoittaa puhelimitse nu-merosta 040 301 2406.

Piia Kekkonen on aloittanut maitotialneuvonnan tehtävät Keski-Karjalan alueella Ilpo Ki-virannan sijaisena. Piian tavoit-taa numerosta 040 301 2434, piia.kekkonen@proagria.fi

Pohjois-Savo

Mikko Saasta-moinen aloit-ti 14.11. ta-lous- ja kas-vintuotanto-neuvojana Sonkajärvel-lä. Mikko on koulutuksel-taan agrologi AMK. Puheli-mitse Juhon tavoittaa nume-rosta 040 480 7272. mikko.saastamoinen@proagria.fi

Henkilöstöuutiset etunimi.sukunini.fi

Mikkelin kalatalouskeskus on toteuttanut monta vuotta suun-nitellun oman ry:n perustami-sen kalatalousneuvontaan. Ka-latalouskeskuksen yleisessä ko-kouksessa 4.4.2012 päätettiin, että kalatalouskeskus irtaan-tuu ProAgriasta ja aloittaa toi-mintansa omana ry:nä vuoden 2013 alusta. Sääntöjen mukaan asia tuli käsitellä vielä toises-sa kokouksessa, joka pidettiin 29.5.2012. Tässä kokouksessa hyväksyttiin myös Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry:n säännöt.

Oman ry:n perustamista on valmisteltu useita vuosia ja asi-aan liittyen on tehty paljon eri-laisia selvityksiä. Asiasta on myös konsultoitu naapurikala-talouskeskuksia, joista kaikki ovat jo aikaisemmin aloittaneet

toimintansa itsenäisinä ry:nä. Kaikki selvitykset ja kokemuk-set osoittivat selvästi, että nyky-muodossaan kalatalousneuvon-taa voidaan toteuttaa parhai-ten ja kustannustehokkaimmin omassa ry:ssä. Vastaavaa vies-tiä on saatu myös Kalatalouden keskusliitosta ja Maa- ja metsä-talousministeriöstä.

Asia eteni kalatalouskeskuk-sen hallinnossa hyvässä hen-gessä ja irtaantumispäätös ja oman ry:n perustamiseen liitty-vät päätökset syntyivät yksimie-lisesti ilman äänestyksiä. Jäse-nistö oli ja on siis kokonaisuu-dessaan asian takana.

Käytännön toiminnat jatkuvat asiakkaiden ja jäsenistön suun-taan ennallaan, mutta päätök-senteko hoidetaan jatkossa itse-

näisesti. ProAgrian yhteydessä toimittaessa oli paljon päällek-käisyyttä, kuten esim. kaksi hal-lintoa, josta syntyy huomattavia kustannuksia. Uudessa pienes-sä organisaatiossa ei myöskään synny suuria yleishallinnon ku-luja, koska siinä ei ole varsinai-sia johtajia ja toimistohenkilös-töä, vaan kaikki työntekijät te-kevät yli 90 % työajastaan las-kutettavaa työtä.

Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry jatkaa entisissä toimitiloissa ja nykyiset toimihenkilöt siir-tyvät uuden ry:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Puti-kon kalalaitos vuokrataan Maa-taloussäätiöltä, kuten tähänkin saakka.

Rauno JaatinenToiminnanjohtaja

Mikkelin kalatalous-keskuksesta Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry

Maatilakävelyillä maatalous tutuksi

Syyskuun lopussa vietettävä Liperin Leipäpäivä oli tänä vuonna laajentunut lähimaatiloille maa-tilakävelyille osana ProAgria Pohjois-Karjalan Leader-hanketta. Pentti Kuokkasen (kuvassa vasemmalla) tilalla tutustuttiin viljapeltojen lisäksi tryffeli-viljelmään, joka on perustettu tammi-taimikkoon. Korkea aita suojaa tammia jäniksiltä. Tryffeleitä odotellaan ensi syksynä.

21

Toinen valtakunnallinen nur-mipalkinto luovutettiin Juhani Pitkärannan tilalle Seinäjoelta osoituksena esimerkillisesti hoi-detusta nurmitaloudesta.

Pitkärannan tilalla on lypsy-lehmiä reilut 40. Keskituotos on vakiintunut yli 9000 kiloon.

Tilalla on panostettu nur-menviljelyyn jo sen vuoksi, että seosrehuruokinnassa ei muita komponentteja tar-vitsisi ostaa kovin paljon. Säilörehun mää-rän lisäksi pitää panostaa myös laatuun. Säilönnässä käytetään happopohjaisia säilöntäaineita, koska tavoitteena on saada kii-tettävää rehua kaikissa olosuh-teissa. Rehua ei kuivateta pel-lolla liikaa, jottei se kesälläkään lämpene syöttövaiheessa.

D-arvoa Pitkäranta on seuran-nut jo pitkään ottamalla kesäl-lä kasvusto- ja raaka-ainenäyt-teitä. D-arvo-tavoitteena on yli 70, mikä saattaa jonkin verran verottaa satoa, mutta on ruo-kinnassa kuitenkin käyttökel-poisempi kuin alhainen D-arvo. Syönti-indeksi oli vuonna 2011 105, johtuen kesän erikoisista sääolosuhteista. Pitkäranta on yksi NurmiArtturi-hankkeen pi-lottitiloista, missä yhteydessä rehuja on analysoitu ja punnit-tu todella runsaasti, vaikkakin rehujen analysointi on ollut ja tulee olemaan tilalla vakiintu-nut toimintatapa.

Säilörehun tuettu tuotanto-kustannus on vaihdellut sato-määrien ja tehtyjen investointi-en mukaan 5,93 – 9,63 snt/kg kuiva-ainetta.

Rehu tehdään yhteistyössä naapurin kanssa tarkkuussilp-purilla. Silppurikoneen etunos-tolaitteessa on karhonsiirtäjä ja rehu puhalletaan kippiperäkär-ryihin. Tilusjärjestelyjen kautta säilörehulohkot ovat suuria ja hyväkuntoisia. Huolellisen pai-notuksen ja peittämisen myötä säilörehun laatu on ollut säi-lönnällisesti hyvä. Pitkärannan tila siirtyi peltoviljelynsä osalta luomuun 2012, palkokasvien viljelystä on hyviä kokemuksia jo aiemmilta vuosilta. Yhdek-si luomukurssin parhaimmista anneista Pitkäranta kertoo juu-ri palkokasvien typensidonnan

mekanismin ymmärtämisen.Juhani Pitkäranta on osallistu-

nut innokkaasti koko 2000-lu-vun nurmen tuotannon kehittä-mishankkeisiin, ensin ProAgria Etelä-Pohjanmaalla toimineen TuotaMaitoa-hankkeen kehittä-misryhmissä ja nyt toimivassa NurmiArtturi-hankkeessa, ollen viimeksi mainitun ohjausryh-män aktiivinen puheenjohtaja. Hän kuuluu myös ProAgria Ete-lä-Pohjanmaan maitotilavalio-kuntaan. Pitkäranta on ottanut myös vierailijoita tutustumaan nurmilohkoihinsa, koska hänen mielestään käytännössä toiselta tilalta voi aina oppia uutta. Ju-hanin sloganeita on ollut ”van-hastaan on luultu että heinä kasvaa ittellänsä, mutta viljaa pitää viljellä”; tässä suhteessa asenteita on syytä päivittää.

Palkinto

Palkinnolla korostetaan nur-miviljelyn ja hyvälaatuisen nur-mirehun merkitystä maito- ja li-hatilojen taloudenpidossa. Pal-kinnon suuruus on tuhat euroa.

Tila valitaan ProViljelys-toi-minnan piirissä olevista nur-mitiloista. Mittareina palkintoa jaettaessa käytetään mm. säi-lörehun tuotantokustannusta (snt/kg ka), säilörehun syönti-indeksiä, säilörehun analysoin-nin tasoa sekä aktiivisuutta uu-den tiedon hankkimisessa mm. koulutusten ja viljelijöiden väli-sen yhteistyön kautta sekä tilan yleistä hoidon tasoa, mm. ym-päristöasioiden osalta.

Jakaja

Palkinnon jakaa Laidunyhdis-tys ry:n säätiö, jonka tehtävä-nä on ”tukea laiduntalouden ja muun nurmiviljelyn sekä nur-mirehujen käytön edistämistä ja kehittämistä maassamme”. Palkinto luovutettiin KoneAgria-näyttelyn ”Maitotilan kannatta-va laajentaminen” – seminaa-rissa.

Lisätietoja: Leila Helaakoski

Laidunyhdistyksen säätiön pj. 044 436 8001

Valtakunnallinen nurmipalkinto

Maatalouden luopumistu-keen tulee vuoden 2013 alussa muutos, mikä estää luopumis-tuen saamisen, jos myy tilan pellot lisämaaksi toiselle vil-jelijälle. Vuoden 2014 alussa luopumistuelle pääsyn ikärajat nousevat. Sukupolvenvaihdosta tai muulla tavoin tilasta luopu-mista suunnittelevien kannat-taakin lukea alla olevat ohjeet tarkkaan.

Suomen hallitus antoi syys-kuussa eduskunnalle esityk-sen, jossa esitetään muutoksia voimassa olevaan luopumistu-kijärjestelmään. Esitetyt muu-tokset on tarkoitettu tulemaan voimaan kaksivaiheisesti. En-simmäiset muutokset tulisivat voimaan vuoden 2013 alussa ja luopujan ikärajaa koskeva muutos vuoden 2014 alussa. Nykyinen luopumisjärjestelmä tulevine muutoksineen on voi-massa 31.12.2014 asti.

Tässä vaiheessa kyseessä on hallituksen esitys lainmuutok-seksi. Lainmuutoksen lopulli-nen sisältö varmistuu myöhem-min syksyllä eduskunnan vah-vistettua lain. Lakimuutoksen etenemistä ja vahvistamista voi seurata esimerkiksi Melan in-ternetsivujen kautta.

Lisämaaluovutus loppuu vuonna 2013

Viljelijä voi vielä tämän vuo-den ajan saada luopumistuen myymällä tilansa pellot lisä-maaksi toiselle viljelijälle. Vuo-den 2013 alussa tämä mahdol-lisuus ehdotetaan poistettavak-si.

Luopumistukea on mahdol-lista saada lisämaaluovutuksen perusteella, jos hakemus on jä-tetty Melaan, Melan asiamie-helle tai kunnan maaseutuelin-keinoviranomaiselle viimeis-tään 31.12.2012.

Luovutettaessa tilan pellot li-sämaaksi lähisukulaiselle ikära-ja on 56 vuotta. Luovutettaes-sa pellot vieraalle edellytetään luopujalta 60 vuoden ikää. Koska luopumistukea voi hakea jo vuotta ennen varsinaisen iän täyttymistä, voivat luopumistu-kea tänä vuonna hakea 55 tai 59 vuotta täyttäneet luovutuk-sensaajan sukulaisuudesta riip-puen. Lisämaapellon ostajan oltava alle 50-vuotias lähialu-een viljelijä ja hänellä on olta-va voimassa pakollinen Myel-vakuutus.

Tilan elinkelpoisuus-vaatimus kiristyy

Sukupolvenvaihdoksella luo-vutettavan maatilan tulee olla

taloudellisesti elinkelpoinen. Vuoden 2013 alusta luovutuk-sensaajalle muodostuvan maa-tilan yrittäjätulovaatimus nou-see lakiesityksen mukaan 15 000 euroon vuodessa ja vähim-mäispoistojen määrä 5 000 eu-roon vuodessa luopumista seu-raavien viiden vuoden ajan. Yrittäjätulovaatimus on täytyt-tävä kutakin luovutuksensaajaa tai luovutuksensaajapariskun-taa kohden.

Elinkelpoisuusvaatimuksen kiristyessäkin kannattaa muis-taa, että luopumistuessa yrit-täjätulovaatimusta laskettaessa otetaan huomioon maatalou-den tulojen lisäksi myös metsä-talouden tulot ja tilalla tai tilal-ta käsin tapahtuvan liitännäis-toiminnan tulot. Muilta osin luovutuksensaajan ehtoihin ei ole esitetty muutoksia.

Sukupolvenvaihdos lähisukulaiselle ja ikärajat

Vielä vuonna 2013 sukupol-venvaihdoksessa luopumistuen voi saada jo 56-vuotiaana, jos luovutuksensaaja on luopujan lähisukulainen. Jos maatila luo-vutetaan sukupolvenvaihdok-sella vieraalle, vaaditaan luo-pujalta vähintään 60 vuoden ikää. Luopumistukea hakevan on aina oltava alle 63-vuotias.

Vuoden 2014 alusta alkaen luopujan alaikäraja ehdotetaan nostettavaksi 59 vuoteen, kun maatila luovutetaan lähisuku-laiselle. Ikärajan nosto koskisi niitä luopumistukihakemuksia, jotka tehdään 1.1.2014 jälkeen. Vieraalle luovutettaessa ikära-jaan ei esitetä muutosta.

Nyt voimassa olevan lain mukaan luopumistukea voi ha-kea vuotta ennen varsinaisen luopumisiän täyttymistä. Halli-tuksen esityksen mukaan vuo-den 2013 alusta luopumistukea voi hakea jo kahta vuotta en-nen varsinaisen iän täyttymistä. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että luovutettaessa tila su-kupolvenvaihdoksella lähisu-kulaiselle luopumistukea voi-si vuonna 2013 hakea sen jäl-keen, kun luopuja on täyttänyt 54 vuotta. Näin ollen vuonna 2013 luopujat, jotka ovat syn-tyneet 1959 ja aikaisemmin, voisivat hakea luopumistukea. Luopumistuen maksu alkaa, kun lopullinen tilakauppa on tehty, ikärajavaatimus (56 v.) täyttyy ja kun ansiot jäävät alle ansiotulorajan.

Sukupolvenvaihdoksissa, joissa luovutuksensaaja ei ole luopujan lähisukulainen, ha-kemuksen voivat vuonna 2013

tehdä 58 vuotta täyttäneet luo-pujat (vuonna 1955 ja sitä en-nen syntyneet).

Hallituksen esitykseen on si-sällytetty lähisukulaisten välisiä sukupolvenvaihdoksia koske-va suojasäännös. Säännöksen mukaan ne, jotka ovat saavut-taneet vuonna 2013 luopumis-tukeen oikeuttavan iän, voisivat hakea luopumistukea ja toteut-taa sukupolvenvaihdoksen vie-lä vuonna 2014 nykyisin ikä-rajasäännöksin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 1957 ja tätä ennen syntyneet luopu-jat saisivat luopumistuen 56 vuoden iässä.

Suojasäännös turvaa myös uinuvaa luopumistukea hake-via, jotka luopuvat yhdessä var-sinaisen luopujan kanssa sekä leskiä ja täyttä Myel-työkyvyttö-myyseläkettä saavia puolisoita.

Lisämaaluovutus lähisukulaiselle

Sukupolvenvaihdoksen kal-taiseksi luopumiseksi katsottai-siin myös luopuminen, jossa maatilan kaikki pellot luovute-taan lähisukulaiselle, joka on jo aloittanut tilanpidon aikai-semmin hankkimallaan tilalla ja hänelle on siinä vaiheessa myönnetty nuorten viljelijöiden aloittamistuki. Näissä tapauk-sissa luovutuksensaajan tulee olla alle 50-vuotias lähialueen viljelijä, jolla on entuudestaan pakollinen Myel-vakuutus.

Luopumistukea haetaan aina etukäteen

Luopumistuesta haetaan aina etukäteispäätös luonnosluo-vutuskirjan perusteella. Maa-talousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) antama etukäteispää-tös on voimassa 12 kuukautta, minä aikana lopullinen luopu-minen tulee toteuttaa, kuiten-kin viimeistään 31.12.2014. Luopumistuen maksu alkaa ai-kaisintaan luopumistuen ala-ikärajan täyttymisen jälkeen.

Eila Tamminentiiminvetäjä/luopumisasiatLisätietoa luopumistuesta:

www.mela.fi/elaketurva/luopumistukiMelan asiakaspalvelu, puh. 029 435 2650Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

Luopumistuen muutoksiaTarkkana sukupolvenvaihdoksessaLuopumistukeen tulossa muutoksia lähiaikoina

Kuvassa Leila Helakoski ja Juhani Pitkäranta.

22 proagriat

www.ely-keskus.fi

Maatalouden investointituet v. 2013Investointitukien tavoitteena on maatalouden toiminta-edellystysten ja kilpailukyvyn kehittäminen. Tukien avulla edistetään maataloustuotannon tehokkuutta ja laatua kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Tuettu investointi voi käsittää rakennuksen, rakenteen tai rakennelman uudisrakentamista, laajentamista, peruskorjaamista tai hankkimista, eräitä kone- ja laitehankintoja sekä salaojitusta.

Tuen hakeminen Vuoden 2013 ensimmäinen tukihakukierros on ajalla 2.1.–1.2.2013.

Ota yhteyttä!Kaakkois-Suomen ELY-keskusSalpausselänkatu 22, KouvolaPuhelinvaihde: 0295 029 000

Pohjois-Karjalan ELY-keskusKauppakatu 40 B, JoensuuPuhelinvaihde: 0295 026 000

Pohjois-Savon ELY-keskusViestikatu 1-3, KuopioPuhelinvaihde: 0295 026 500

Etelä-Savon ELY-keskusJääkärinkatu 14, MikkeliPuhelinvaihde: 0295 024 000

23

Ilmoittaja!ProAgria

Itä-Suomensivuilla

täsmätavoitatn. 20.000maatilaa

Itä-Suomenalueella!

MEIJERISTI – AMMATILLINEN PERUSTUTKINTOHämeen ammatti-instituutista valmistuu ainoana Suomes-sa meijerialan ammatillisen perustutkinnon suorittaneita meijeristejä. Tutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet hyvin.

Opiskelu painottuu käytännön töihin ja harjoituksiin. Kou-lutukseen sisältyy noin vuosi palkallista työssäoppimista. Perustutkinnon opiskelijoille maksuton asuntola.

HAKUAIKA 25.2.-15.3. www.haenyt.fi

INSINÖÖRI (AMK)Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK on ainoa oppilaitos Suomessa, josta valmistuu meijeriteknologiaan erikoistu-neita insinöörejä (AMK).

Opinnoissa perehdytään maitotuotteiden valmistusproses-seihin ja niihin liittyviin erityisominaisuuksiin. Harjoittelujak-soilta maksetaan palkkaa. Työllisyystilanne alalla on hyvä.

HAKUAIKA 4.3.-3.4. www.amkhaku.fi

ETK, ETM – MEIJERITEKNOGIAHelsingin yliopistosta valmistuu maitoteknologiaan erikois-tuneita elintarviketieteiden kandidaatteja ja maistereita. Lisätiedot: helsinki.fi/opiskelijaksi.

– kansainvälinen

– voimakkaan tuotekehityksen

– luovien ideoiden ala

24