SDP:n Miksi-muistio:Vanhusten laitoshoidon muutokset5.12.2013

Mitä?

• Vahvistetaan kunnissa vanhuksille kotiin ja palvelutaloihin tarjottavaa apua ja hoitoa siten, että samalla voidaan vähentää pitkäaikaishoidon laitospaikkoja.

• Pienennetään kuntien vuoteen 2017 mennessä tapahtuvaa menojen kasvua noin 300 miljoonalla eurolla.

• Koskee erityisesti pitkäaikaishoitoa terveyskeskusten osastoilla.

Miksi?Tarkoituksena on vähentää laitoshoitoa ja parantaa avopalveluita.

•Hillitään kustannusten nousua, koska laitoshoito on kallista.•Toteutetaan vanhusten laajasti jakamaa toivetta laitoshoidon viimesijaisuudesta•Hallituksen päätös noudattaa uuden vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen viitoittamaa tietä.•Vanhuspalvelulaki edellyttää, että kunnat vähentävät laitoshoitoa ja parantavat avopalveluja.

Miten ratkaisuun päädyttiin?• Nykyisen palvelurakenteen ylläpitäminen on kallein vaihtoehto: jos

palvelurakenne olisi vuonna 2017 samanlainen kuin vuonna 2011, palvelujen bruttokäyttökustannukset kasvaisivat yli 500 miljoonaa euroa. Jos lisätään kotihoitoa, omaishoidon tukea ja tehostettua palveluasumista ja samalla vähennetään laitoshoitoa, kustannukset kasvavat vähemmän. Yli 75 -vuotiaiden laitoshoidon vähentäminen 4,3 prosentista (vuonna 2011) 2-3 prosenttiin (vuonna 2017) vähentäisi kustannusten kasvua yli 300 miljoonaa euroa.

• Kyseessä on kunnissa jo meneillään olevan rakennemuutoksen vahvistaminen ja vauhdittaminen.

• Muutosehdotus on yhdenmukainen kehitysvammaisten ihmisten palveluissa tapahtuvan palvelurakennemuutoksen kanssa, jossa laitosasumisen sijaan tavoitellaan yhteisöllistä asumista.

Muuta tärkeää• 2000-luvulla Suomessa ympärivuorokautinen hoito - eli laitoshoito

terveyskeskussairaaloissa ja vanhainkodeissa ja tehostettu palveluasuminen yhteensä, eivät ole juurikaan vähentyneet (v. 2000 10,1 % 75 vuotta täyttäneistä oli joko tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa & vuonna 2012 vastaava osuus oli noin 10 %).

• Laitoshoito on 2000-luvulla vähentynyt. Tilalle on tullut erityisesti ryhmäkoteja tehostetun palveluasumisen yksiköissä. STM on ohjauksessaan korostanut vanhuksen oikeutta kotiin kodikkaassa asuin- ja hoitoympäristössä ja arkeen silloinkin, kun hänen toimintakykynsä ja terveydentilansa edellyttää hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden. Ketään ei jatkossakaan jätetä heitteille.

• Ehdotus on linjassa Euroopan komission asiantuntijaryhmän tekemän, laitoshoidon purkamista koskevien linjausten kanssa.

Eteneminen31.1.2014 mennessä valmistellaan toimintaohjelma tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintaohjelma sisältää mm. seuraavat toimenpiteet:•täsmäohjaus ja valvonta, jonka pohjana ovat THL:n kyselyllä kerätyt tiedot tilanteesta ennen vanhuspalvelulainlain voimaantuloa sekä sen jälkeen.•Vuosittain tuotetun tiedon perusteella tiedetään, missä kunnissa on ongelmia, ja valvontaa voidaan kohdistaa erityisesti niihin. •Valvira koordinoi tehostettua valvontaa. Keväällä ministeriö jatkaa lain toimeenpanon aluekierrosta.•Lisäksi ministeriö käyttää entistä enemmän julkista raportointia, jolloin julkisuus osaltaan lisää painetta rakennemuutoksen edistämiseen. Raportointia ovat esimerkiksi palvelurakenneuudistuksen vuosittaiset päivitykset ja vanhuspalvelulain seurannan tulokset.•Laitoshoidosta uutisoitaessa ovat tähän saakka useimmiten olleet esillä laatupuutteet. THL:n tuoreen selvityksen mukaan esimerkiksi päivittäisen ulkoilun mahdollisuus toteutuu kaikkein heikoiten (9%) terveyskeskusten pitkäaikaishoidossa. Laitos laitoskulttuureineen ja -ympäristöineen ei välttämättä ole tarkoituksenmukaisin vaihtoehto ympärivuorokautisen hoivan tyyssijaksi vuonna 2013.

Kiitos!