miksi mittaisin hyvinvointiani?

Pekko Vehviläinen

TkT, Digital Health Solutions Oy

Hyvinvointimittarit

ja niistä kertyvän

datan analyysi -

Miksi mittaisin

hyvinvointiani?

11:30

Mittauslaitteet

ja sovellukset

10:30

Hyvinvointi

11:45

Oma tarinani &

tulevaisuuden

joulukalenteri

11:15

Hyvinvointi-

palvelut

Hyvinvointi?

2

on tavoitteellista toimintaa.

Hyvinvoinnin systemaattisesta

mittaamisesta hyötyy niin

organisaatio kuin yksilökin.

Viimeaikainen huima

teknologinen ja digitaalinen

murros mahdollistaa meille

täysin uuden tavan kehittää

terveyttä ja hyvinvointia, mutta

pelkät laitteet, eivätkä data sitä

yksin tee, vaan kehittämiseen

tarvitaan ammattimainen ote.

Hyvinvoinnin

kehittäminen

Luennon aikataulu, rakenne,

ja sisältö

Hyvinvointi?

Maailman paras työpaikka?

Kuva: Puolustusvoimat

Qualitas Potentia Nostra

© Digital Health Solutions Ltd. 2014

4

FYYSINEN

HYVINVOINTI

HENKINEN

HYVINVOINTI RAVINTO

LEPO

TYÖ

YMPÄRISTÖ

Mistä hyvinvointi

muodostuu?

LIIKUNTA


5

Hyvinvointi –

Ravinto

15 %

7 %

1 %3 %

5 %

5 %0 %

39 %

10 %

15 %

PÄIVITTÄINEN ENERGIANSAANTI %MAKRORAVINTOAINEET, AIKUINEN MIES

Kertatyydyttymätön rasvahappo Monityydyttymätön rasvahappo

n-3-rasvahappo Linolihappo

Alfalinoleenihappo Tyydyttynyt rasvahappo

Muut hiilihydraatit Sokeri

Proteiini

Ravinto


7

Jostain ollaan sentään samaa mieltä: Syö pähkinöitä, vältä sokeria http://www.hs.fi/terveys/a1416373107564

Tästä ollaan samaa mieltä: Syö näitä ruokia• Vihanneksia ja marjoja• Pähkinöitä ja siemeniä• Kalaa• Kanaa• Kananmunia

Näistä ei löydy yksimielisyyttä• Täysjyvävilja• Pehmeät rasvat• Hedelmät• Maito• Punainen liha• Alkoholi

Tästä ollaan samaa mieltä: Vältä näitä• Sokeria• Suolaa• Valkoisia vehnäjauhoja• Transrasvoja

Ravinto on suosittu ja kiistelty aihe – jopa asiantuntijoiden keskuudessa vallitsee erimielisyyksiä. Joistain

ruoka-aineista ollaan kuitenkin jo samaa mieltä, samoin myös ateriatiheydestä.

http://www.hs.fi/terveys/a1416373107564

Ravinto


8

Noudattamalla säännöllistä ruokavaliota, määrittelemällä

selkeän tavoitteen, täyttämällä ravintopäiväkirjaa,

mittaamalla kulutusta ja seuraamalla tuloksia, on

painonhallinta yksinkertaista, jopa helppoa.

Huhtikuu 2014 – Ruokapäiväkirja

Tavoitteenani oli alentaa kehon rasvaa 2%

ja samalla pitää lihasmassa ennallaan

Huhtikuussa söin proteiinia keskimäärin 154 g päivässä, joka on kutakuinkin haluamani määrä, n. 2 g

proteiinia painokiloa kohden. Tämä siksi että käyn salilla neljästi viikossa, sekä juoksen yhtä monta

kertaa.

Lihakset siis kuluvat ja vaativat jatkuvasti proteiinia. Hiilihydraatit olen vienyt melko alas, tarkoitus kun

kerran oli kiristää kroppaa parin prosentin verran.

Bodymedia-ruokapäiväkirja kertoo ravinnon suolapitoisuuden natriumin määränä, ruokasuolaksi

muutettuna 1 g natriumia vastaa 2,5 g ruokasuolaa. Syömäni suolan määrä on siis yli 8 g

vuorokaudessa, joka on yli Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten, 5 g

Kuitua syön liian vähän, Valtion ravitsemuslautakunnan suositus on 3 g / MJ, eli minulle n. 30 g

(huhtikuussa päivää kohden tuli n. 17 g). Syömäni rasvan määrästä sain n. 30 % kokonaisenergiasta,

joka on suositusten mukainen.

Liikun paljon yleensä kahdeksan treeniä päivässä, hyötyliikunta päälle. Yhteensä keskimäärin n. 2 tuntia

15 minuuttia päivittäin. Yhteensä energiaa kului n. 3 000 kcal päivässä. Kun taas syömäni ruuan

energiasisältö jäi n. 2 300 kcal:iin, vajetta tuli n. 700 kcal päivää kohden.

Yhdessä kilossa rasvaa on n. 7 700 kcal energiaa. Huhtikuun aikana poltin 30 x 700 kcal eli yhteensä 21

000 kcal energiaa, ja kun pidin huolta liikunnasta ja proteiinin saannista, niin mittaamani ja kirjaamani

perusteella painoin olisi pitänyt pudota siis 21 000 kcal / 7 700 kcal/kg = 2,7 kg rasvaa..

Painoni oli huhtikuun alussa 82,0 kg, huhtikuun lopussa 79,6 kg, painoni putosi siis 2,4 kg ja

rasvaprosentti n. 2 %. Rasvakiloina määrä on 82,0 kg * 0,17 - 79,6 kg * 0,15 = 2 kg. Onnistuin siis

pudottamaan painoani lähes kokonaan rasvasta, ja samalla lihaskato jäi vähäiseksi.

Hyvinvointi –

Liikunta

Liikunta


10

Liikunta tuo runsaasti terveyshyötyjä!

Liikunnallinen ihminen voi paremmin

• Ikäryhmään verrattuna pienempi kuolleisuus

• Pienempi sydän- ja verenkiertoelimistön

sairausriski

• Pienentynyt halvausriski

• Alentunut metabolisen oireyhtymän riski

• Alentunut tyypin 2 diabeteksen riski

• Alentunut syöpäriski

• Pienempi riski sairastua masennukseen

• Pienentynyt luunmurtumien riski

• Hyvä hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto

• Hyvä lihaskunto

• Hyvä kehonpainon hallinta ja kehon rakenne

Liikunta


11

Liikkuva ihminen on terveempi ja elämänmyönteisempi kuin vähän liikkuva. Liikkuvan ihmisen elinajanodote

pitenee ja hän on myös työssään tuottavampi. Liikuntahyötyjen saavuttamiseksi liikunnan tulisi olla

mitoitettu henkilön lähtötasoon sopivaksi ja sitä pitäisi harrastaa säännöllisesti ja riittävästi.

Kunnon kehittä-

miseen suositellaan

hyötyliikunnan lisäksi

reipasta liikuntaa

vähintään 1-2 tuntia

viikossa

Hyötyliikuntaa

suositellaan

vähintään 30

minuuttia päivässä

Suuria lihasryhmiä

kehittäviä lihas-

kuntoharjoituksia

kahtena tai

useampana päivänä

viikossa

Yksittäisen liikunta-

suorituksen kesto

vähintään 10

minuuttia kerrallaan

Liikunta ja aktiivisuus


12

MET

Askelia

minuutissa Urheilu Koti

Minuttia 10000

askeleeseen

12 300 squash, nyrkkeily, kilpaluistelu juoksu rappuja ylös 33 42 83

11 270 kalliokiipeily, perhosuinti 37 45 91

10 250ratajuoksuharjoittelu, kamppailu-

lajit, naruhyppely, jalkapallo-ottelu40 50 100

9 230 maastojuoksuhuonekalujen muuttaminen

rappuja ylös43 56 111

8 220

juoksuharjoittelu, polkupyöräily,

jalkapallo, koripallo, kilpalento-

pallo, jääkiekko, murtomaahiihto

45 63 125

7 180

hölkkäjuoksu, tennis, sulkapallo,

jalkapallo, rullaluistelu, selkäuinti,

luistelu

ruokakassien kantaminen rappuja

ylös56 71 143

6 150

reippailu luonnossa,

painoharjoittelu, miekkailu,

korpalloharjoitus, uinti, laskettelu

muuttaminen, ulkoremonttityöt,

lumityöt67 83 167

5,5 140 kuntosali ruohonleikkuu 71 91 182

5 135tanssi, pesäpallo, leikit, rullalautailu,

snorklaus

reipas kävely, rappujen nousu,

pihatyöt74 100 200

4,5 130 golf lumilingon käyttö 77 111 222

4 125ratsastus, pöytätennis,

lentopalloharjoitus, Tai Chi, curling

normaali kävely, lattioiden

luuttuaminen, huonekalujen

siirtely, haravointi,

puutarhanhoito

80 125 250

3,5 120jousiammunta, laskuvarjohyppy,

moottorikelkkailukoiran ulkoiluttaminen, imurointi 83 143 286

3 100kevyt kuntosaliharjoittelu, minigolf,

keilailu, kalastus, purjehdus

kävely kotona, kävely rappuja

alas, roskien vienti, tavaroiden

järjestely kotona, auton purku ja

lastaus

100 167 333

2,5 70retkeily, biljardi, tikanheitto,

lintubongaus

näyteikkunaostokset, pölyjen

pyyhkiminen, ruuanlaitto,

moottoripyörällä tai

ruohonleikkurilla ajaminen

143 - -

2 45 kevyt venyttelyruuanlaitto paikoillaan, vuoteen

sijaus, puhelu seisaaltaan, suihku222 - -

1,5 20

istuminen, seurustelu ja

rupattelu, tietokone,

jonottaminen seisten

500 - -

1 0 poreallas

television katsominen,

kulkuvälineellä matkustaminen,

makoilu

- - -

Suositeltu liikunta (500-1000

MET-minuuttia viikossa)

M

a

l

t

i

l

l

i

n

e

n

l

i

i

k

u

n

t

a

R

e

i

p

a

s

l

i

i

k

u

n

t

a

K

e

v

y

t

l

i

i

k

u

n

t

a

Aktiivisuuden mittaaminen?

Askelmäärä on yksi suosituimmista ja

helpoimmista aktiivisuuden mittareista n.

7 000 - 8 000 askelta pidetään

päivittäisen hyötyliikunnan mittarina;

monet mittarit ovat valinneet 10 000

askeleen rajan.

Aktiivisuuden mittaamisen taustalla on

tiede – maltillisen ja reippaan liikunnan

vaikutusta mitataan yleisesti MET

arvolla, jonka yksikkönä on yksilön

lepotilassa esim. tv:tä katsellessa

kuluttama hapen määrä.

Liikunnan ja aktiivisuuden määrää

voidaankin mitata ns. MET-minuuteilla.

Liikunnan terveysvaikutus saadaan 500

– 1 000 MET-minuutilla.

Jos aktiivisuusmittarisi mittaa vain

askelia, oheista taulukkoa voit hyödyntää

myös muun liikunnan arviointiin.

Esimerkiksi: jos imuroit vaikka puoli

tuntia kotona (30 min x 120

askelminuuttia = 3 600 askelta), pitäisi

askelia vielä muuten kerryttää 6 400

askelta lisää.

Lähde: Daily step goal of 10,000 steps: a literature review. Clin Invest Med 2007 ;30(3):E146-51

Liikunta


13

Kun liikunta on tavoitteellista ja

suunnitelmallista, niin tuloksetkin ovat taatut.

Huhtikuu 2014, lihaksikas

maratoonari?

Harjoittelin huhtikuussa 2014 Tukholman

maratonia varten. Harjoittelu oli inten-

siivisessä vaiheessa ja juoksukilometrejä

kertyi viikossa n. 45. Samalla pidin yllä

lihaskuntoani harjoittelemalla kuntosalilla 4

krt. viikossa.

Harjoittelun apuvälineinä minulla oli

Suunnon Ambit-urheliukello,

Movescount.com treenipäiväkirja, sekä

Gym Hero –mobiilisovellus.

Ruokavalion kirjasin Bodymedia.com

palveluun, ja kulutustani ja aktiivisuuttani

seurasin Bodymedia FIT-laitteella

Hyvinvointi –

Lepo (uni)

Lisämunuaiset

Käpyrauhanen


15

06:00

Korkein testosteronin eritys 09:00

Sisäinen kello - Päivä

06:45Nopein veren-paineen nousu

07:30Melatoniinin eritys loppuu

08:30Suolisto heräilee

10:00

Korkein vireys-taso

12:00Keskipäivä

14:30

Paras koordinaatio

15:30

Nopein reaktioaika

17:00Paras verenkierto-ja vahvin lihaskunto

18:00


16

06:00

Melatoniinineritys alkaa

21:00

Sisäinen kello - Yö

18:30Korkein verenpaine

19:00

Korkein ruumiin-lämpö

22:30Suolistonliike rauhoittuu

00:00Keskiyö

02:00

Syvin uni

04:30Alhaisin ruumiin-lämpötila

18:00

Käpyrauhanen

Kortisolineritys huipussaan

Adrenaliinirauhaset


17

Uneen vaikuttavat hormonitHormonit, melatoniini ja kortisoli säätelevät untamme. Melatoniini tekee meidät uneliaaksi, ja sitä erittyy valon vaikutuksesta ja

sen puutteesta. Kortisoli pitää taas meidät valppaana, sen eritykseen vaikuttaa stressi ja alhainen verensokeri. Kaamosaikana

kirkasvalolampun käyttö, säännöllinen ruokailu ja stressin hallinta auttavat parhaiten oikeassa unirytmissä pysymisessä.

Unirytmi


18

http://www.supermemo.com/articles/sleep.htm

1

2

3

4

5

6

7

8

00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24

0,5

1,1

1,6

2,1

2,6

3,2

3,7

4,2

4,8

5,3

9

Unenkesto,

h

Unenaloitusaika,

% koehenkilöistä

Ilman herätyskelloa ja aikatauluja. Annettaessa koehenkilöiden nukkua

päivän aikana milloin haluavat, ihminen nukkuu luonnostaan kahdesti päivässä.

Ottaisimme siis mielellämme päivätorkut jos siihen vain annettaisiin mahdollisuus!

Aika, tuntia heräämisestä


19Esimerkki:

säännöllinen

päivätorkkuja

07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 01 02 03 04 05 06 0706 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 01 02 03 04 05 06

08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 01 02 03 04 05 06 07 08

1

2

3

4

5

6

7

8

9

Unenkesto-aika,

h

00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24

0,7

1,4

2,1

2,8

3,5

4,2

4,9

5,6

6,3

7,0

Unenaloitus-

aika,%

http://www.supermemo.com/articles/sleep.htm


20

Esimerkki – unianalyysini ma 10.11.2014


21



22



23

Esimerkki – unidatani ma 10.11.2014

Sleep

Efficiency (Beddit) 90%

Quality (Sleep Cycle) 81%

Score (Emfit QS) 79%

Hyvä päivä –

Esimerkkidatani

25

• Sää vuodenaikaan nähden hyvä ja

lämmin – korkeapaine

• Terveydentila hyvä, paino,

rasvaprosentti ja verenpaine

kohdallaan. Juuri toipunut pienestä

flunssasta.

• Tiukka kahden viikon

ulkomaanprojekti päättyi, asiakas

erittäin tyytyväinen

• Etäpäivä töistä

• Ystävän syntymäpäivä, hiihtoreissu

varattu kavereiden kanssa leville

• Lounaaksi lempiruokaa – sushia!

• Ehdotin itseäni Suomen

Markkinointihenkisin insinööri-

kilpailuun, odotukset korkealla

• Juoksin intervallilenkin meren

rannalla Helsingin Kaivopuistossa

• Söin kuusi ateriaa päivän aikana, ja

en nauttinut alkoholia

• Yöunen laatu oli paras pitkiin

aikoihin


Päivädatani ma 10.11.2014Miksi ma 10.11.2014 oli hyvä päivä?

Hyvinvointi –

Ympäristö

Työympäristö


IlmanlaatuValaistus

MeluLämpötila

Asumisterveysohje (STM:n oppaita 2003:1)

27

Hyvinvointi –

Työ

Työ ja työtyytyväisyys – F. Hertzberg(1968)

Saavutukset työssä

Tunnustukset

Työ itsessään

Vastuullisuus

Eteneminen uralla

Kasvu

Johtaminen

Suhde esimieheen

Työolosuhteet

Palkka

Suhteet kollegoihin

Yksityiselämä

Suhteet alaisiin

Status

Turvallisuuden tunne

Työkäytännöt

ja hallinto

Tyytymättömyyttä

aiheuttavat

tekijät

Tyytyväisyyttä

aiheuttavat

tekijät

Mainintojen suhteellinen osuus© Digital Health Solutions Ltd. 2014

Tyytyväisyys-

tekijät yhteensä

Suhteet ja prosentuaalinen osuus

Tyytymättömyys-

tekijät yhteensä

Hygienia

Motivaatio

29

Hyvinvointi –

Henkinen

hyvinvointi

Henkiseen hyvinvointiin (stressiin) vaikuttavat useat eri asiat

Oma talous

Oma perhe

Oma terveys

Oman hyvinvoinnin ylläpito

Läheisten terveys

Työasiat

Parisuhde

Yleinen taloustilanne

Ystävyyssuhteet

Mielenterveys

Poliittinen ilmapiiri

Opiskelu

Ympäristö ja luonto

Henkilökohtainen turvallisuus

Australian psykologien yhdistys,

APS, on kyselyin tutkinut

australialaisten stressiin ja

hyvinvointia vaikuttavia tekijöitä

kolmen vuoden ajan.

Kyselyissä on selvitetty n. 1000

australialaisen työssäkäyvän

henkilön henkisen hyvinvoinnin

tilaa ja siihen vaikuttavia seikkoja.

Kyselyn tuloksena suurimpia

huolenaiheita Australian

työssäkäyvälle väestölle ovat

1. Oma talous

2. Oma perhe

3. Oma terveys ja hyvinvointi

Työasiat ovat vasta kuudennella

sijalla.

Tutkimus Australialaisten

hyvinvoinnista


31

Oman talouden vaikutus työhyvinvointiin


Määritelmä

% vastaajista

Sukupolvi-jakauma

Mediaanipalkka / kk

Säästöt

Lainannut ystäviltääntai sukulaisiltaan

Tehnyt uhrauksia elämän-tavoissaan säästääkseen rahaa

Suunnitellut kuukausibudjetinja noudattanut sitä

Asettanut taloudellisiatavoitteita itselleen

Kokenut keskittymisvaikeuksia töissätaloushuolien vuoksi

Taloushuolet heikentävät työni tuottavuutta

Taloushuolet vaikuttavatusein työntekooni

Demografia

Talouskäyttäytyminenviimeisen 12 kkaikana

Vaikutus työhönviimeisen 12 kkaikana

Vaikeuksia saada rahat riittämään ja vain vähän säästöjä

Hallitsee taloutensalyhyellä tähtäimellä

Talous turvattu, muttasäästäminen suunnitelmatonta

Hyvä taloudellinen turva ja talousosaaminen

Suuret ikäluokat X-sukupolvi Y-sukupolviSelite:

Mukava Rento Tasapainoilee Lipsuu

> 1 vuosi 1 – 3 kk ei säästöjä> 1 vuosi

Barclays (2014): Financial Well-being: The Last Tabooin the Workplace?

3 200 – 2 600 € 2 600 – 2 100 € 2 600 – 2 100 € 2 100 – 1 600 €

32

Hyvinvointi-

palvelut


Huomenna pidetään kaikille pakollinen työterveys- ja hyvinvointipalaveri.

Palaveri alkaa klo 6:00, jottei se häiritsisi työtänne, vaan ainoastaan untanne.

No mutta tuostahan saa sen käsityksen että työ olisi tärkeämpää kuin terveys?

Toivottavasti. Sehän on nimenomaan sen palaverin teemakin.

Terve työntekijä ei ole tuottava.

He ovat syömässä hedelmiä aina silloin kuin pitäisi tehdä töitä.

Tämä firma suosii työn-tekijää joka työskentelee ahkerasti, ja kuolee juuri ennen kuin eläke menee maksuun.

Minä voin pahoin.

Juuri sopivasti ikäiseksesi!

34

TyöhyvinvointipalveluTyöhyvinvointi on palvelukokonaisuus, jossa yhdistyy niin yrityksen

oma osaaminen kuin työterveys- ja hyvinvointipalvelutkin.

Työkyvyn palauttaminenSijaisjärjestelyt lyhyisiin

poissaoloihin

Varhaistuki, esimies-

alais-suhde

Suunnitelma työkunnon

palauttamiseksi

Yleinen

hyvinvointipalvelun

ohjaus ja seuranta

Työhön paluun tuki ja /

tai korvaavien töiden

tunnistaminen

Poissaolojen

hallintapalvelu

Terveystarkastukset

(tarpeen mukaan)

Lakisääteiset

tarkastukset (melu,

altiste, ergonomia)

Sairauden diagnosointi

ja hoito

Terveysvaikutteisten

kustannusten hallinta

Työterveyshuollon

kulujen hallinta

Varhaiseläköitymis- ja

vakuutuskustannusten

hallinta

Työkunnon mittaaminen

Terveys-, työhyvinvointi-

ja työkykykysely

Fysiologiset mittaukset

Henkilökohtainen

terveyssuunnitelma

Terveyssuunnitelmien

seuranta

Tehokuntoutus

tarvittaessa

Kannustaminen,

kilpailujen ja

tapahtumien toteutus

Yksilöiden työkunnon

parantaminen ja ylläpito

Puhelinpalvelu ja

työntekijän akuutti tuki

Työhyvinvoinnin

johtaja• Yritystason analytiikka• Yksiötason analytiikka• Tuottavuuden mittaaminen• Työterveyshuollon analytiikka• Käyttöönoton projektituki

Palvelun ylläpito ja

työhyvinvoinnin

analytiikka

• Terveyden kannustus- ja palkitsemismallit

• Terveysjohtamisen-järjestelmä ja prosessit

• Mittareitten kehittäminen

Terveyden johtaminen ja

palkitseminen

Kustannusten

hallinta

Perinteisen

työterveyden

palvelut

Hyvinvoinnin

operaatiot

Palvelut

työntekijälle

Kuntoutus-

palvelut

Poissaolot ja

sijaisuudet

Työhyvinvointipalvelu Työnantaja Työterveyshuolto

35

Poissaolojenväheneminen

Terveyskustannustenpieneneminen

Haitta- jaeläkekorvaustenpieneneminen

Pääoman tuotto

Keskiarvo -25,5 % -24,1 % -32,0 % 556%

-100,0 %

0,0 %

100,0 %

200,0 %

300,0 %

400,0 %

500,0 %

600,0 %

Suh

teel

linen

mu

uto

s

Hyvinvointiohjelman suorat hyödyt, 62 eri tutkimuksen meta-analyysi*


Hyvinvointiohjelma kannattaa taloudellisesti

36

Hyvinvointiohjelman hyödyt ovat välittömät ja sijoitus maksaa itsensä nopeasti moninkertaisesti

takaisin.

* Larry S. Chapman, (2012) Meta-Evaluation of Worksite Health Promotion Economic Return Studies: 2012 Update. American Journal of Health Promotion: March/April 2012, Vol. 26, No. 4

Määritä tarve

Mitä palveluita

terveyteen ja

hyvinvointiin liittyen

yrityksesi tarvitsee? Jos et

tiedä, käänny

ammattilaisten puoleen.

01

Valitse palvelun-

tarjoaja

Markkina käy kuumana,

pidä itse pääsi kylmänä.

Lue, vertaile, kysy apua.

Mieti palveluntarjoajan

motivaatiota tarjota

palvelua ja sen

sopivuutta yrityksellesi.

Käynnistä

projekti

vaiheittain

Aina kun tehdään uutta,

niin voi mennä mönkään.

Organisaatiossa esiintyy

myös muutosvastarintaa.

Projekti onnistuu

parhaiten, kun lähdetään

maltillisesti ja pienin

askelin liikkeille

2011

Hyödynnä

kerätty data

tehokkaasti

Data on päivän sana.

Työkalut sinänsä eivät tee

autuaaksi, vaan datan

käsittely tarvitsee

ammattilaista ainakin alkuun.

Myöhemmin raportit

saadaan luotua

automaattisesti

Ammattilaisen suosituksetHyvinvointi- ja terveyspalvelun valinta ja käynnistäminen

2011

Kehitä palvelua

jatkuvasti

Maailma muuttuu

nopeammin kuin

koskaan. Uusia palvelun-

tarjoajia ja laitteita

putkahtaa markkinaan

tämän tästä. Seuraa tai

anna jonkun muun

seurata palveluita

aktiivisesti ja ryhdy

kehittämistoimiin ajoissa.


Omat mittaukseni –

tähän asti

Ostin Bodymedia FITin unen

mittausta varten, mutta sepä

muuttui äkkiä ruokapäiväkirjaksi

Hankin keho-

analysaattorinSyy

2012

Ensin SportsTracker, sitten

myAscis, viimein RunKeeper

Aloin juoksu-

mittauksetKes

2012

Hankin Withingsin

verenpainemittarin ja kiinnostuin

stressistä

Verenpaine-

mittaukset

Huh

2012

Ostin Withingsin vaa’an ja aloin

jälleen harkita harjoittelua

Mittaukset

älyvaa’alla Tam

2012

Ostin Beddit-unianalysaattorin

Aloin mitata untani

Huh

2013

Latasin iPhoneeni Ski Tracks –

sovelluksen laskettelun

mittaamista varten

Laskettelun mittaus

Huh

2013

Otin käyttöön Gym Hero -

treenipäiväkirjan

Aloin käydä salilla

neljästi viikossaMar

2013

Ostin Suunnon Ambit-urheilukellon

aikomuksenani juosta maraton

Aloin juosta

kunnianhimoisemmin Maa

2013


Aino Health Managementin

kuntotestit

Kiinnostuin MET-

mittauksistaHuh

2014

Ostin GoPro 3+ Silver kameran

tallentamaan eri

urheilusuorituksiani

Action-kamera

Mar

2013

Ostin Omegawave-

palautumisenseurantamittarin

Aloin mitata

palautumistaKes

2013

Hankin Mbody-älysortsit

mittaamaan jalkojen

lihasaktiivisuutta

Hankin älysortsitHuh

2013


Aika auttaa muita samalle polulle

omalla osaamisellani

Perustin oman

yrityksenJou

2014Biohacker Summit 2014

Otin osaa National Geographicin

Genome 2.0 projektiin

Lähetin DNAni

analysoitavaksi Nov

2014

Tutustuin Runteqin Zoihin ja otin

sen käyttöön

Juoksutekniikan

mittausKes

2014

Hankin Samsung Gear Fitin ja ryhdyin

käyttämään Wellmo-sovellusta

Aloin seurata

aktiivisuutani

tarkemminTou

2014


Tulevaisuus?


44

Tulevaisuus on jo täällä

Mittalaitteet pienenevät koko ajan, ja siirtyvät elimistön sisään tai

osaksi sitä: elimistöä auttavat sekä sisäisesti että ulkoisesti pienet

älykkäät apulaitteet ja (nano)robotit.

Geeniperimä selviää jokaisen osalta, ja se voidaan ottaa

huomioon aluksi lääkkeissä ja ruokavaliossa; teknologian

kehittyessä virheet korjata solutasolla.

Jokaisesta meistä kertyy mittava määrä dataa, joka varastoidaan

internetin eri palveluihin. Data-analyysin avulla voidaan luoda

malleja ja ohjelmistoja, jotka valvovat terveyttämme ja

ennaltaehkäisevät sairauksia. Laitteita ja palveluita kehitetään

edelleen kerätyn datan avulla.

Ympäristöstä tulee ihmisystävällinen ja se ottaa huomioon

hyvinvointimme automaattisesti sekä suojaa tarvittaessa meitä

vaaroilta.

Teknologian kehittyessä laitteet halpenevat ja pienenevät

kiihtyvällä tahdilla. Data-analyysi kiihtyy eksponentiaalisesti.

Lääkärikunnan ja terveyssektorin rooli tulee muuttumaan

radikaalisti. Data-analyysi on ihmistä parempi diagnosoimaan

sairauksia ja ihmisten rooli on jatkossa toimia ensisijaisesti

koneiden apuna ja potilaiden avustajina.

Hyvinvoinnin ja terveyden suhteen kohtaamamme tulevai-

suuden haasteet ovat ensisijaisesti lainsäädännöllisiä ja

moraalifilosofisia, eivät niinkään teknologisia.

Deus Ex Machina?

Hyvinvointi –

Blue Zones


HYÖTYLIIKUNTA

ELÄMÄNASENNE

YHTEISÖLLISYYS

RAVINTO

BLUE ZONE -TUTKIMUKSEN KESKEISET HAVAINNOT

MAAILMAN PITKÄIKÄISIMMÄT VÄESTOT

SARDINA

ITALIA

IKARIA

KREIKKA OKINAWA

JAPANI

NICOYA

COSTA RICA

LOMA LINDA

KALIFORNIA

Olemmeko kenties unohtaneet jotain?

46

Hyvinvointimittarit

ja niistä kertyvän

datan analyysi -

Miksi mittaisin

hyvinvointiani?

www.facebook.com/

digitalhealthsolutions

fi.linkedin.com/in/

pekkovehvilainen/@_pekko_

www.youtube.com/

user/Digiterveys/

miksi mittaisin hyvinvointiani?

Presentations & Public Speaking