terramare oy:n tiedotuslehti nro 02 / talvi …nro 02 / talvi 2016 – 2017 | 20. vuosikerta...

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | WWW.TERRAMARE.FI

TER

RA

MA

RE

OY:N

TIE

DO

TUSL

EHTI

NR

O 0

2 /

TA

LVI

20

16

— 2

01

7

TERRAMARE OyLaurinmäenkuja 3A, 00440 HelsinkiVaihde: (09) 613 621Faksi: (09) 6136 2700www.terramare.fi

Terramaren emoyhtiö on maailmanlaajuisesti toimiva Royal Boskalis Westminster N.V. Pörssinoteerattu yhtiö toimii 75 maassa ja kuudella eri mantereella.

TERRAMARE —TÄNÄÄNNRO 02 / TALVI 2016 – 2017 | 20. VUOSIKERTA

Päätoimittaja: Henrik HolmbergP. (09) 6136 2622, F. (09) 6136 [email protected]

Toimitus & layout: Markku Salonen

NORDIC ECOLABEL 4041 0750

Ecolabelled Printing Paper

01

03

04

06

08

12

14

15

16

KANSIKUVA

VALMIS KASUUNIPERUSTUS NOSTO-PEKAN

KANNELLA | KUVA: TERRAMARE OY

TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA

STRATEGIAN YDIN KIRKASTUU

TERRAMAREN VARATOIMITUSJOHTAJA

HANNU TOMPERI

YHTIÖN TOIMINNAN PERUSPILAREITA OVAT

KANNATTAVUUS, TYÖTURVALLISUUS JA

ERINOMAINEN ESIMIESTYÖ

ASIAKKAAN KUULUMISIA

ELY-KESKUKSEN SAARISTOLIIKENTEEN HANKINNAN

ASIANTUNTIJA TAPANI JAAKKOLA

PARAINEN-NAUVO LAUTTAPAIKKA

LILLMÄLÖN JA PROSTVIKIN LAUTTASATAMIEN MUUTOS-

JA PARANNUSHANKE | LATAAVAT LAUTTASATAMAT

UUDELLE HYBRIDIALUKSELLE

HERNESAAREN ESIRAKENNUSTYÖT

MASSIIVINEN MERITÄYTTÖ HERNESAAREN

RISTEILIJÄLAITURILLE

UUTISET

TERRAMARE TÄNÄÄN -LEHDEN PÄÄTOIMITTAJUUS

NINA KESSELILLE

TERRAMAREN TYÖMAAT TALVI 2016– 2017

TAKAKANSI

SCG-PROOMU HELSINGIN HERNESAAREN

TYÖMAALLA | KUVA: MARKKU SALONEN

SISÄLTÖ

08

12

06

Kuluvan vuoden aikana olemme saaneet kasvatettua hyvän tilaus-kannan, mikä muodostuu useista eri kokoisista vesirakennushank-keista pääosin Suomessa ja Ruotsissa. Kyseiset hankkeet vaativat oman erikoiskalustomme hyödyntämistä ja samalla myös lisäänty-viä henkilöresursseja projektien ja hallinnon tehtäviin.

Kiitän koko meidän henkilökuntaa vahvasta sitoutumisesta yhtiöm-me toimintaan ja samalla suuri kiitos kaikille eri sidosryhmillemme hyvästä yhteistyöstä, jonka toivomme jatkuvan myös tulevaisuudes-sa.

Toivotan kaikille lehtemme lukijoille rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2017!

Jarmo Yletyinen Toimitusjohtaja, Terramare Oy

TOIMITUSJOHTAJAN PALSTA

03

Rakentamisen markkinanäkymät Euroopassa näyttävät useil-la mittareilla mitattuina maltillisilta, lukuun ottamatta öljy- ja kaasuteollisuuden sektoria. Kilpailu vesirakennusalan glo-

baaleilla markkinoilla jatkunee haasteellisena, ja tilanne näyttää olevan lähivuosina myös sama Euroopassa.

Euroopan Unionin vuonna 2013 julkaiseman ”Connecting Europe” -strategiaohjelman mukaan liikennehankkeiden kehittämiseen on varattu yhteensä 24 miljardia euroa vuosille 2014 – 2020. Yksi kyseisen ohjelman päätarkoituksista on kehittää toimivammat pää-liikenneverkostot EU:n valtioiden välille. Tällä tavoitellaan tehok-kaampaa kilpailukykyä sekä entistä vaivattomampaa tavaroiden ja henkilöiden kulkua valtioiden välillä. Ohjelman ydinasiana on keskittää voimavarat yhdeksään erilliseen suureen liikenneverkko-hankkeeseen, joiden on määrä valmistua vuoteen 2030 mennes-sä. Yksi näistä suurhankkeista on Skandinavian ja Välimeren yh-distävä liikenneverkko. Sen merkittävimpänä yksittäisenä kohteena on Tanskan ja Saksan välille suunniteltu noin 18 kilometriä pitkä Fehmarnbeltin vedenalainen tunneliyhteys. Tästä maailman pisim-mästä ajo- ja rautatietunnelihankkeesta on jo solmittu ehdolliset urakkasopimukset tilaajaorganisaation ja urakoitsijoiden välillä. Sopimukset vahvistetaan lopullisesti, kun ympäristöluvat ovat hy-väksytty.

Omalla markkina-alueellamme, Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa, tulevien hankkeiden näkymät vaikuttavat pitkästä ai-kaa valoisilta, vaikkakin eri maiden välillä on nähtävissä suuria eroja. Esimerkiksi Ruotsissa pitkäjänteiset investoinnit jatkuvat. Ne tulevat näkymään seuraavina vuosina useiden suurten hankkeiden toteuttamisina. Sen sijaan Suomessa näyttää vallitsevan edelleen yhden vaalikauden´ -periaate, mikä on johtanut lyhytjänteisiin in-vestointeihin. Kotimaisessa rakentamisessa on kuitenkin nähtävis-sä, perinteisten julkisten hankkeiden rinnalla, laajaa panostusta erilaisiin energiahankkeisiin. Näistä hyvänä esimerkkinä mainitta-koon rakennettavat nestemäisen maakaasun (LNG) terminaalit ja niihin liittyvät erilliset kaasuputkihankkeet.

Olemme laatineet Terramaressa lähivuosille entistä kirkkaamman strategisen suunnitelman. Sen keskiön muodostaa perinteisten osaamisalueittemme toimintojen edelleen kehittäminen. Näiden toimintojen kehitystyötä varten olemme vahvistaneet organisaatio-tamme nimittämällä diplomi-insinööri Hannu Tomperin yhtiömme varatoimitusjohtajaksi 6. lokakuuta 2016. Toivotamme Hannun lämpimästi tervetulleeksi takaisin yhtiömme palvelukseen talon ul-kopuolella hankitun yli 12 kokemusvuoden jälkeen.

STRATEGIAN YDIN KIRKASTUU

04

Terramaren varatoimitusjohtajaksi nimitetty Ylikiimingistä kotoisin oleva 47-vuotias Hannu Tom-peri (DI) palasi takaisin tuttuun

työympäristöön, sillä jo opiskeluaikoinaan ja valmistuttuaan hän työskenteli Terrama-rella noin kymmenen vuoden ajan laitu-ri- ruoppaus- ja louhintatyömailla keräten kokemusta mittamiehenä, tuotantoinsinöö-rinä ja työmaapäällikkönä. Mieleen pai-nuneita kokemuksia työuran alkupuolelta ovat olleet Kotkan Mussalon syväsataman laiturityömaa, kaasuputkilinjan rakentami-nen Skotlannista Irlantiin sekä sotilasräjäh-teiden ruoppausprojekti kauko-ohjatuilla menetelmillä Kokkolan väylällä. Vesiraken-nusala on tullut hänelle tutuksi myös isän ja sedän myötä, jotka niin ikään ovat vesira-kennusalan konkareita.

– Muistan lämmöllä ensimmäisiä Terrama-ren vuosia, sillä yhtiössä vallitsi jo tuolloin ainutlaatuinen yhteishenki, tekemisen mei-ninki ja rohkea innovatiivisuus. Ne tekivät kyllä lähtemättömän vaikutuksen, ja monet tuolloin onnistuneesti toteutetut haastavat hankkeet ovat olleet urani huippuhetkiä, Hannu Tomperi kertoo.

– Niinpä, kun tilaisuus tarjoutui palata ta-kaisin, tartuin asiaan kiinni. Tässä yhtiössä on vahvaa ammattitaitoa, erikoisosaamis-ta ja kapasiteettia, joita lähden mielelläni edelleen kehittämään ja vahvistamaan, Tomperi lisää.

Hannu Tomperilla on selkeä visio yhtiön kehitystyön avainasioista.

– Olen urani aikana alleviivannut liike-toiminnassa kolmea tärkeää peruspilaria, jotka ovat kannattavuus, työturvallisuus ja vaatimus erinomaisesta esimiestyöstä. Erin-omaisella esimiestyöllä tarkoitan tässä sitä, että teknisen ja taloudellisen osaamisen

HENKILÖKUNNAN KUULUMISIA | TERRAMARE OY:N VARATOIMITUSJOHTAJA HANNU TOMPERI:

YHTIÖN TOIMINNAN PERUS-PILAREITA OVAT KANNATTAVUUS, TYÖTURVALLISUUS JA ERIN-OMAINEN ESIMIESTYÖ’

‘

TERRAMAREN TOIMINTAPERIAATTEET: TEHDÄÄN MITÄ LUVATAAN, KERRALLA KUNTOON JA YHTEISTYÖLLÄ

0101

05

lisäksi on hallittava hyvät vuorovaikutus-taidot. Avoin ja keskusteleva työympäristö motivoi koko henkilöstöä, ja sillä saadaan esiin parhaat ideat ja koko yhtiön osaami-nen käyttöön, Tomperi korostaa.

– Yhtiön kannattavuuden varmistamises-sa on luonnollisesti useita tärkeitä tekijöitä. Infraliiketoiminnassa on erityisesti käytet-tävä aikaa laskentatyöhön ja projektien valmisteluun, koska lähtötietoihin liittyy aina epävarmuutta ja riskitekijöitä. Val-taosa meidän tekemisestä on veden alla piilossa ja merellinen työympäristö vaihte-levine sääolosuhteineen tuovat aina omat haasteensa. Hyvä kannattavuus lisää hen-kilöstön motivaatiota ja yhteishenkeä. Ter-ramaren toimintaperiaatteet: tehdään mitä luvataan, kerralla kuntoon ja yhteistyöllä ovat olleet erinomaisia valintoja toiminta-linjaksi ja niiden turvin pääsemme pitkälle, Tomperi kertoo.

Työturvallisuus on ollut Hannu Tomperille sydämen asia jo uran alkuajoista lähtien. Hän on ollut muun muassa laatimassa Ter-ramaren ensimmäistä työturvallisuusopas-ta ja lastialusten turvallisuusjohtamisjärjes-telmää.

– Työturvallisuus rakentuu monesta tär-keästä tekijästä, joita ovat lyhyesti tiivistet-tynä; yhtiön turvallisuusjärjestelmät ja -ru-tiinit, henkilöstön turvallisuusosaaminen ja henkilökohtainen ajattelu. Kun nämä kaikki osa-alueet ovat yhtä aikaa kunnossa, niistä muodostuu yhtiön turvallisuuskulttuuri, eli meidän yhteinen jokapäiväinen toiminta-tapamme turvallisuuden hyväksi, Tomperi tiivistää asiaa.

– Meillä kaikilla on oikeus palata töistä terveenä kotiin. Tulee muistaa, että olem-me vastuussa terveydestämme niin työpai-kalla kuin vapaa-ajallakin perheillemme ja

läheisillemme. Toivon, että kehitys asen-teissa johtaa siihen, että esimerkiksi riski-tilanteissa työnjohdon tai työtoverin puut-tuminen hetkelliseenkin laiminlyöntiin tai epähuomioon koetaan aina myönteisenä ja yhteisenä asiana, Tomperi korostaa.

Hannu Tomperi aloitti työt Terramaressa kuluvan vuoden lokakuussa. Perehtyminen Boskalis-konserniin, Terramaren tämän het-kiseen liiketoimintaan, hankkeisiin ja hen-kilöstöön ovat olleet Tomperille kiireistä ai-kaa. Työntäyteiset päivät kaipaavat myös vastapainoa.

– Kyllä fyysisen ja henkisen kunnon yllä-

pito on meille itse kullekin tärkeä asia. Itse pidän kuntoani yllä sauvakävelyn ja uinnin keinoin. Tuleva talvi taas tuo mahdollisuu-den murtomaahiihtoon, joka on yksi lem-pilajeistani. Viikonloput pyrin omistamaan perheelleni ja 10-vuotiaan poikani harras-tuksille, Tomperi mainitsee lopuksi.

Terramare toivottaa Hannu Tom-perin lämpimästi tervetulleeksi yhtiön palvelukseen!

Diplomi-insinööri Hannu Tomperi on nimitetty Terramare Oy:n varatoimitusjohtajaksi. Hänen vastuualueisiinsa kuuluvat yhtiön liiketoimintojen kehittäminen ja tuotanto Suomessa. Ensimmäi-senä tehtävänään Tomperi on ollut mukana laatimassa yhtiön strategiaa ja jalkautussuunnitel-maa seuraavalle kolmelle vuodelle (2017–2019). Tomperi palasi takaisin juurilleen Terramareen Skanskalta, jossa hän toimi yli 12 vuotta useissa johtotehtävissä, vastaten muun muassa infrara-kentamisesta, asfalttiliiketoiminnasta, kalustotoiminnoista ja työturvallisuudesta.


MEILLÄ KAIKILLA ON OIKEUS PALATA TÖISTÄ TERVEENÄ KOTIIN’

‘

01

Hannu Tomperi

01 VARATOIMITUSJOHTAJA HANNU TOMPERI VAALII AVOINTA

ja keskusteluun perustuvaa työympäristöä, joka motivoi koko hen-

kilöstöä. Vuorovaikutteinen yhteistyö ja hyvä yhteishenki edistävät

yhtiön osaamista, työturvallisuutta ja kannattavuutta.

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen Lauttaliikenne Oy solmi-vat keväällä 2015 sopimuksen,

jolla Paraisten ja Nauvon välisen ja ajoit-tain ruuhkautuvan lauttapaikan palvelu-kapasiteettia nostetaan uudentyyppisellä ja Suomen ensimmäisellä hybridilautalla sekä lauttaa varten uusituilla ja paranne-tuilla lauttasatamilla. Pääsääntöisesti maa-sähköllä ladattavien akuin ja tarvittaessa dieselsähköllä toimiva lautta tulee käyt-töön kesällä vuonna 2017. ELY-keskuksen saaristoliikenteen hankinnan asiantuntija

PARAINEN-NAUVO LAUTTAPAIKKA SIIRTYY HYBRIDIAIKAAN’

06 ASIAKKAAN KUULUMISIA | ELY-KESKUKSEN SAARISTOLIIKENTEEN HANKINNAN ASIANTUNTIJA TAPANI JAAKKOLA:


Tapani Jaakkola pitää uudistusta mer-kittävänä edistysaskeleena.

– Paraisten ja Nauvon välisen lauttarei-tin aiheuttama pullonkaula´ on ollut lii-kenteen osalta jo pitkään ongelmallinen. Esillä on ollut vuosien varrella suunnitelmia lauttareitin korvaamisesta sillalla tai jopa tunnelilla, mutta nämä vaihtoehdot olisivat erittäin kalliita ja haasteellisia toteuttaa. Niinpä ainoaksi vaihtoehdoksi on jäänyt lauttaliikenteen tehostaminen, jossa on et-sitty kestävää ja kustannustehokasta ratkai-sua, Tapani Jaakkola kertoo.

– Uuden sopimuksen myötä reittiin tuo-daan nyt helpotusta nykyisiä lauttoja suuremmalla, ympäristöystävällisellä ja energiatehokkaalla hybridilautalla, joka kasvattaa palvelukapasiteettia tuntuvas-ti. Verrattuna nykyiseen kahdella lautalla

liikennöintiin, lisääntyy reitin tuntikapasi-teetti 15 minuutin vuoroväleillä kolmella-kymmenellä prosentilla. Kapasiteetti on myös suurempi verrattuna siihen, mikäli liikennöitäisiin kaikilla nykyisin käytössä olevalla kolmella lautalla. Uusi lautta on kapasiteetiltaan myös nykyisiä lauttoja suurempi. Siihen mahtuu 90 henkilöautoa, ja aluksen kansijärjestely tehostaa ajoneu-vojen nopeamman purun ja lastauksen, Jaakkola toteaa.

Parainen-Nauvo lauttapaikalle liiken-nöivästä hybridialuksesta tulee päälautta nykyisen Sternan siirtyessä kakkosaluksek-si, ja nykyinen kakkoslautta Falco siirtyy vara-alukseksi. Tällä hetkellä vara-alukse-na toimiva Odil poistuu reitiltä.

– Uusi lautta on monella tapaa mielen-kiintoinen investointi. Vastaavaa hybridi-

0101

TERR

AM

ARE

TÄ

NÄ

ÄN

NRO

2 /

TA

LVI 2

01

6 –

20

17

|

TEK

STI J

A K

UVA

T: M

ARK

KU

SA

LON

EN

‘

ASENNE RATKAISEE’ ‘Tapani Jaakkola

0202

07

Turun saaristossa sijaitseva Paraisten Lillmälön ja Nauvon Prostvikin välinen lauttapaikka on Suomen vilkkain. Sen keskimääräinen vuo-rokausiliikenne on 1 600 ajoneuvoa, mutta kesäisin liikenne nousee noin 2 400 ajoneuvoon, jolloin odotusajat lautalle ovat olleet pai-koin erittäin pitkiä. Lauttapaikkaan tuodaan nyt helpotusta nykyisiä lauttoja suuremmalla, ympäristöystävällisellä ja energiatehokkaalla hybridilautalla.

tekniikalla varustettua alusta ei Suomessa ole muualla käytössä. Käsittääkseni ky-seessä on yleensäkin ensimmäinen hybri-diteknologialla toteutettu maantielautta ja maailmanlaajuisesti ensimmäisiä kaikista aluksista. Olemme näin ollen hyvässä vauhdissa mukana kehittämässä tulevai-suuden ratkaisuja, Jaakkola kertoo.

Suomen keltaisella lautta- ja lossiliiken-teellä on pitkä historia, ja se on edelleen osa suomalaista kulttuurimaisemaa niin saaristomerellä kuin sisävesillä, varsinkin Turun saaristossa ja Itä-Suomen järvialueil-la. 50-luvulla Suomen yleisillä teillä palveli lähes 140 maantielauttaa. Tällä hetkellä toiminnassa on vielä yli 40 lautta-alusta ja lossia. Lautta-alusten ja lossien ero on vaijerissa: lautta-alus on vapaasti ohjatta-vissa ja lossi kulkee ohjausvaijeria pitkin. Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa koko maan saaristoliikenteestä eli maantielaut-ta- ja yhteysalusliikenteestä.

– Suomen lautat ja lossit ovat maailman-laajuisesti aivan oma ilmiönsä. Meillähän saaristoja ja vesistöjä riittää, joten lautta- ja lossipalvelut kuuluvat oleellisena osana kansalaisten peruspalveluihin, joiden toi-mintaan ja täsmällisyyteen tulee myös luot-taa. Lautat ja lossit ovatkin meillä erittäin turvallisia, toimintavarmoja ja pitkäikäisiä. Vanhimmat edelleen toiminnassa olevat lossit ovat liikennöineet aina 70-luvulta lähtien. Erityspiirre suomalaiselle lautta- ja lossiliikennepalvelulle on se, että ne ovat maksuttomia, ja että liikennöinti toimii ympäri vuoden talven haastavista jäistä huolimatta. Jäätilannetta voidaan myös hyödyntää, sillä ylläpidämme kahdella Pohjois-Suomen lauttapaikalla talvisin myös virallisia jääteitä, Jaakkola kertoo.

Merikapteeninkin uraa aluksi harkinnut Tapani Jaakkola valmistui vuonna 2009 logistiikkainsinööriksi. Jo seuraavana vuon-na tie vei Varsinais-Suomen ELY-keskukseen ja johti erikoistumiseen saaristoliikenteen nykyiseksi asiantuntijaksi. Työnsä ohella Jaakkola opiskeli ja valmistui vuonna 2014 myös rakennusinsinööriksi (AMK).

– Onhan se totta, että toimenkuvani on ollut jo alusta lähtien melko ainutlaatuinen. Tämä meidän vastuualueella toimivan saa-ristoliikenteen palvelulogistiikan suunnit-telu, kilpailuttaminen, projektien hallinta,

hankinnat ja sopimusten ylläpidot toteute-taan kompaktilla tiimillä. Se on positiivi-sessa mielessä kaikin puolin haasteellista työtä, jossa eri toimijoiden ja osatekijöi-den kesken luodaan toimivia kokonaisuuk-sia. Myös kulloinkin vallitseva ja suuntaa luotaava liikennepolitiikka on työssämme merkittävä tekijä. Oman lisäarvonsa työn kuvaan tarjoaa myös Pohjoismainen yhteis-työ, jossa ajoittain vaihdetaan niin tietoa kuin kokemuksiakin, Jaakkola kertoo.

– Toki kritiikkiäkin aina ilmenee hankkeita toteutettaessa, kuten nyt myös Paraisten ja Nauvon välisellä reitillä rakennusvaiheiden ollessa käynnissä. Liikennejärjestelyt tässä

väliaikaisessa vaiheessa eivät ole kaikkien mieleen, mutta ymmärrystä toki riittää, kun tiedostetaan, että kuluvan vuoden loppuun mennessä valmistuvien töiden myötä uu-distuneet lauttasatamat ja ensi kesänä lii-kennöinnin aloittava uusi lautta parantavat olosuhteita tuntuvasti. Odotan myös itse innokkaasti aikataulussaan hyvin eden-neen hankkeen valmistumista, sillä on aina palkitsevaa nähdä, kuinka pitkäjänteisesti tehdyn työn tulos konkretisoituu toimivaksi palveluksi, Jaakkola toteaa lopuksi.


01

01

02

TAPANI JAAKKOLA TOIMII KANSAINVÄLISESTIKIN

ainutlaatuisen Suomen saaristoliikenteestä vastaavan Varsinais-

Suomen ELY-keskukseen kuuluvan maantielautta- ja yhteysaluslii-

kenteestä vastaavan tiimin asiantuntijana.

PARAINEN-NAUVO LAUTTAPAIKKA ON KESÄISIN SUOSITUN

Turun Saariston Rengastien myötäpäivään käytetytty lähtösatama.

Rengastien kulkija siirtyy saarelta saarelle välillä siltoja pitkin,

välillä maantielauttojen, lossien ja yhteysalusten kyydillä. Tutustu

Turun Saariston Rengastien reittiin: www.saaristonrengastie.fi

08


Turun saaristossa, Paraisten ja Nau-von välisellä lauttareitillä, on me-neillään ainutlaatuinen hanke, jossa

rakennetaan Suomen ensimmäiselle hy-bridilautalle lataavat satamapaikat. Var-sinais-Suomen ELY-keskuksen hankkeessa Terramare toteuttaa uusittavien lauttasata-mien muutos- ja parannustyöt, joilla muun muassa mahdollistetaan myöhempi ener-gialatausteknologian asennus uudelle hy-bridialukselle. Hybridilautan tilauksesta vastaa reitillä liikennöivä Suomen Lautta-liikenne Oy, joka tunnetaan myös nimellä Finferries.

LATAAVAT LAUTTASATAMATUUDELLE HYBRIDIALUKSELLE

PARAINEN-NAUVO LAUTTAPAIKKA | LILLMÄLÖN JA PROSTVIKIN LAUTTASATAMIEN MUUTOS-JA PARANNUSHANKE

Uusi, vähäpäästöinen ja aikaisempaa hiljaisempi hybridilautta on askel ympäris-töystävällisempään suuntaan. Lautan ener-gialähteinä toimivat dieselsähkön rinnalla maasähköllä ladattavat akkupaketit. Ener-giatehokas lautta on tämänhetkisiä Parais-ten ja Nauvon reitillä liikennöiviä lauttoja huomattavasti kookkaampi. Alus on noin 96 metriä pitkä ja 16 metriä leveä. Lautta pystyy kuljettamaan kerralla 90 henkilöau-toa. Hybridilautta kulkee suurimman osan vuodesta sähköllä, mutta talvisin, jääolo-suhteista riippuen, alus voi käynnistää tar-vittaessa myös dieselgeneraattorit.

TERR

AM

ARE

TÄ

NÄ

ÄN

NRO

2 /

TA

LVI 2

01

6 –

20

17

|

TEK

STI J

A K

UVA

T: M

ARK

KU

SA

LON

EN,

KU

VAT

03

JA

04

: TE

RRA

MA

RE O

Y

180

PARAINENLillmälö

NAUVOProstvik

500 m

GRA

PHIC

S ©

MA

RKK

U S

ALO

NEN

09


>

KAKSI IDENTTISTÄ TYÖMAATAKookas ja massiivinen hybridialus tarvit-see latausteknologialla varustetut ja entis-tä vahvemmat lauttasatamat. Terramare toteuttaa kohteessa sekä Paraisten puolen Lillmälön että Nauvon puolen Prostvikin lauttarantojen saneeraukset. Urakkaan si-sältyvät mm. maatukien uusimiset, sähkö- ja rantautumislaitteilla varustettujen tihtaa-lien rakentamiset, muuntamorakennukset, aallonmurtajien korotukset, penkereiden verhoilut, satamavarusteiden asennukset sekä satamakenttien pintatyöt, kuten as-faltoinnit, puomi- ja kaideasennukset ja

01

02

KUVASSA TOTEUTETAAN KASUUNIPERUSTUKSELLE

rakennettavan tihtaalin valutöitä Nauvon puoleisessa Prostvikin

lauttarannassa. Uusittujen satamapaikkojen yhteyteen toteutetta-

viin tihtaaleihin asennetaan hybridilautan tarvitsemat virranotto-

laitteet.

SUOMEN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIN HYBRIDILAUTTA

aloittaa liikennöinnin vuoden 2017 kesällä. Suomen Lauttalii-

kenne Oy on tilannut lautan puolalaiselta Crist S.A. -telakalta.

Aluksen teknologian toimittaa Siemens.

0101

Terramare toteuttaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hankkeessa Lillmälön ja Prostvikin lauttapaikan muutos- ja parannustyöt, joissa rakennetaan Suomen ensimmäiselle hybridialukselle virranottotornein ja automaattisin rantautumislaittein varustetut ja uusitut lauttasatamat.

0202

690V 690V

Dieselmoottorit ja generaattorit Aurinkopaneelit

900 kW 900 kW

1 MWh akusto

HAVAINNEKUVA JA -GRAFIIKKA, TAITEILIJAN NÄKEMYS | FINFERRIES

HAVAINNEKUVA UUDESTA HYBRIDIALUKSESTA

10

valaisulaitteet.– Työmaamme käsittää periaatteessa

kaksi vastakkaisilla rannoilla olevaa lähes identtistä kohdetta, joiden ruoppaustyöt aloitettiin keväällä Kuokka-Pekka 5:lla. Ruoppausmassojen osalta sanottakoon, että ne todettiin näyteanalyysissa erittäin puhtaiksi. Ne olivat puhtaampia, kuin mo-nissa leikkipuistojen hiekkalaatikoissa, oli laborantti todennut, kertoo Terramaren työpäällikkö Marko Saarelma.

– Alustaviin töihin kuuluivat myös kohtee-seen rakennettavien tihtaalien eli aluksen

sivukiinnityspaikkojen kasuuniperustusten valut, jotka toteutimme Turun Pansion sa-tamassa. Valmiit kasuunielementit, joita on yhteensä neljä, kuljetimme kohteeseen työlautalla, jonka jälkeen ne asennettiin määräpaikoilleen rakennettavien kahden tihtaalin perustuksiksi. Toteutetut tihtaalit ovat lautan puoleiselta pituudeltaan noin 14 metriä ja leveydeltään noin 7 metriä, Saarelma kertoo.

Kasuuni on perinteinen vesirakenteen maanvarainen massiiviperustus, joka voi-daan toteuttaa suhteellisen matalaan ve-

teen. Perustus valmistetaan kuivalla maalla, kuljetetaan paikoilleen, upotetaan, paino-tetaan täyttämällä ja eroosiosuojataan. Kasuuniperustus voi toimia mm. tihtaalien ja esimerkiksi majakoiden perustuksena.

– Kummankin lauttarannan tihtaalien toteutukseen sisältyvät kansirakenteiden päälle asennettavat kiinnityslevyt virranot-totorneja ja auto-mooring -laitteistoja var-ten. Tihtaalin asennettu automaattinen kiin-nityslaitteisto tulee liittämään hybridilautan virranottotorniin aina silloin, kun se purkaa ja lastaa ajoneuvoja – vuoron perään kum-mallakin rannalla, Saarelma kertoo.

– Tihtaalitöihin ovat sisältyneet myös täy-det varustukset, kuten mm. fenderikilpien, pollareiden, tikkaiden sekä tihtaaleille joh-tavien kaapeleiden ja noin 30-metristen huoltosillakkeiden asennukset, Saarelma lisää.

UUDET VAHVEMMAT MAATUETTihtaalitöiden rinnalla aloitettiin myös lauttarantojen maatukien uusimiset, jossa vanhoja rakenteita purettiin ja tilalle raken-nettiin uudet. Lauttasataman maatuki on laiturimainen rakenne, johon asennetaan valvonta- ja turvalaitteet sekä lautoille joh-tavat ajosillakkeet.

– Vastakkaisilla rannoilla olleet maatuki-työmaat poikkesivat toisistaan. Paraisten puoleinen maatuen betonilaatta valettiin porapaalujen päälle. Nauvon puoleinen maatuki valettiin ja ankkuroitiin suoraan kallioon, kertoo Terramaren työmaapääl-likkö Markku Sollo.

PARAINEN-NAUVO LAUTTAPAIKKA | LILLMÄLÖN JA PROSTVIKIN LAUTTASATAMIEN MUUTOS-JA PARANNUSHANKE

TihtaaliVirranottotorniAutomooring

30-metrinen huoltosillake

HYBRIDILAUTTA

Uusittu maatukija pintatyöt

Korotettu ja louhe-verhoiltu aallonmurtaja

Rannan louheverhoilu ja kaapelikouru

HAVAINNEPIIRROSPARAISTEN PUOLEN LILLMÄLÖN UUSITTAVASTA LAUTTASATAMASTA

Kalturi (ELY)

0303 0404

GRA

PHIC

S ©

MA

RKK

U S

ALO

NEN


>

11


– Maatukien raudoitus-, valu- ja asen-nustyöt onnistuivat mallikkaasti, vaikkakin tietyssä vaiheessa merenpinnan korkeus nousi muotituksen aikana hetkellisesti ala-reunan yläpuolelle. Saranakorvakkeilla varustettujen maatukien asennuksien jäl-keen urakkaan sisältyvät myös pintatyöt ja varustukset, kuten puomilaitteet, kaiteet, valot, sähköt ja ohjauskaapit, Sollo lisää.

Varsinais-Suomen ELY-keskus asennuttaa uusittujen maatukien saranakorvakkeisiin uudet kalturit. Kalturi on maatuesta lauttaan kiinnittyvä ajosillake, jonka toinen pää on

kiinni maatuessa saranoilla ja toinen pää kelluu ponttonien varassa. Näin sillake on aina samalla tasolla merenpinnan ja kaltu-riin kiinnittyvän lautan rampin kanssa.

EHOSTAVAA MAISEMOINTIATäysin varustettujen tihtaalien ja maatuki-en lisäksi Terramaren urakkaan ovat sisäl-tyneet myös satama-alueella rantapenke-reiden louheverhoilut sekä aallonmurtajien korotukset, jotka samalla kohentavat kau-niilla saaristoalueella olevien lauttasatami-en yleisilmettä. Urakan lopuksi satama- ja

ajokentät asfaltoidaan ja suojataan maan-tiekaiteilla.

Terramare aloitti Lillmälön ja Prostvikin lauttasatamien muutos -ja parannustyöt huhtikuussa 2016. Urakka-aikaa on vuo-den 2017 toukokuun loppuun asti. Työmaa työllistää noin 15 henkeä. Terramaren ve-sirakennuskalustosta urakkaan ovat osal-listuneet mm. ruoppaaja Kuokka-Pekka 5, kaksi lastialusta, työlautat Upi, Lossi ja Bolle III sekä maakalustoa. Sähkötöistä on vastannut aliurakoitsija Raision Sähkö-Insto Oy.

03

04

05

06

TIHTAALIEN PERUSTUKSIKSI VALETUT KASUUNIT

toteutettiin Turun Pansion satamassa. Kasuunit kuljetettiin

Paraisten ja Nauvon satamatyömaille työlautalla.

KUVASSA VALUTÖILTÄÄN VALMIS TIHTAALI, JOHON

asennetaan latausteknologian lisäksi tarvittavat varusteet, kuten

fenderit, pollarit, kaiteet ja tikkaat. Tihtaaleille asennetaan myös

30-metriset huoltosillakkeet.

PINTATÖILTÄÄN VAILLE VALMIS PARAISTEN PUOLEN

Lillmälön maatuki, jonka saranakorvakkeisiin ELY-keskus asennut-

taa kalturin, eli lautalle johtavan ajosillakkeen.

LILLMÄLÖN JA PROSTVIKIN LAUTTASATAMIEN

muutos- ja parannushankkeeseen on sisältynyt myös alueen ran-

tojen louheverhoilu sekä satamakenttien pintatyöt varusteineen.

0505

0606

12


Terramare toteuttaa Helsingissä Her-nesaaren eteläkärjessä Länsisata-man yhteyteen tulevan uuden yli

300-metrisille loistoristeilijöille tarkoitetun laiturin esirakennustöitä. Helsingin Raken-nusviraston tilaamaan urakkaan sisältynei-den alustavien töiden ja ruoppausten jäl-keen ollaan vaiheessa, jossa toteutetaan tulevan laiturirakenteen taustapenkereen meritäyttöä louheella.

320 000 m3 LOUHETÄYTTÖHernesaaren risteilijälaiturin taustapenke-reen meritäyttö tehdään viistosti rannasta merelle kaakkoon päin nykyisen Lokki-luoto - Saukonnokka -väylän suuntaisesti. Pituutta taustapenkereelle tulee kaikkiaan noin 350 metriä ja leveyttä yläpinnasta 35 metriä. Lisäksi tulevan laiturin kärkeen teh-

MASSIIVINEN MERITÄYTTÖ HERNESAAREN RISTEILIJÄLAITURILLE

HELSINGIN LÄNSISATAMA | HERNESAAREN RISTEILIJÄLAITURIN ESIRAKENNUSTYÖT

dään 60 metrin louhelevennys. Louhetäyttö toteutetaan koko pituudel-

taan merenpinnasta +2,2 metrin tasoon. Täyttötyöt viimeistellään penkereen kärjen osuudelta eroosiosuojaverhouksella. Meri-täyttö rakentuu ydinosaltaan erikokoisesta sekalouheesta ja pintakerroksiltaan sekä eroosiosuojatulta osuudeltaan välpätystä louheesta.

– Tulevan laiturirakenteen taustapenke-reeseen käytetään yhteensä noin 320 000 m3 louhetta, joka on pääosin kuljetettu koh-teeseen meritse lastialuksilla Jätkäsaaresta ja Kruunuvuoresta. Penkereen päällimmäi-set louhekerrokset on tuotu kohteeseen mailta käsin mm. Länsimetron ja Töölön parkkihallin louhintatyömailta, kertoo Ter-ramaren työmaapäällikkö Markku Pöy-hönen.

– Mailta käsin tapahtuvassa täytössä louhetta on kuljetettu kohteeseen noin 30 kuorma-autolla reilun 20 000 m3:n viikko-vauhdilla. Louhekuljetusten toimiva aika-taulutus on ollut tässä tärkeässä roolissa,

0101

TERR

AM

ARE

TÄ

NÄ

ÄN

NRO

2 /

TA

LVI 2

01

6 –

20

17

|

TEK

STI J

A K

UVA

T: M

ARK

KU

SA

LON

EN,

KU

VA 0

1:

TERR

AM

ARE

OY

HERNESAARI

Meritäyttölouheella 50 m

GRA

PHIC

S ©

MA

RKK

U S

ALO

NEN

13


ja siinä on pitänyt ottaa huomioon myös Helsingin ja Hernesaaren vilkas liikenne, Pöyhönen lisää.

100 000 m3 RUOPPAUKSETEnnen ruoppaus- ja louhetäyttötöitä Ter-ramare toteutti Hernesaaresta Pihlaja-saareen johtaneiden yli kaksi kilometriä pitkien vedenalaisten sähkö-, tele-, vesi- ja viemäriyhteyksien poiston sekä uudelleen asennuksen.

Tämän jälkeen kohteessa toteutettiin ym-päristö- ja massanvaihtoruoppaukset sekä tulevan laiturirakenteen pohjapenkereen tasaus, jossa alataso ruopattiin tasoon −18 metriä, jonka jälkeen se täytettiin −12,75 metrin tasoon.

– Meillä on ollut täällä käytössä moni-puolista ruoppauskalustoamme. Ympäristö-ruoppaukset toteutettiin kuokkaruoppaaja Kouralla, pehmeiden maiden ruoppaukset kahmariruoppaaja Kahmari 2:lla ja kovien maiden kitkaruoppauksissa sekä louhetäyt-tötöissä on toiminut kuokkaruoppaaja Atti-la. Lastialuksina sekä ruoppauksissa että louhetäytöissä ovat ahkeroineet lastika-

pasiteetiltaan 500 m3:n George ja Hans, sekä hinattavat 500 m3:n SCG-proomut vetojuhtinaan Suomen vesityö Oy:n Sami ja Towing J & J Oy:n Arska, Pöyhönen ker-too.

– Ympäristöruoppauksessa poistettiin pilaantunutta sedimenttiä kaikkiaan 20 000 m3, jonka jälkeen ruopattiin kovaan pohjaan asti noin 70 000 m3 pehmeitä maa-aineksia, kuten savea ja silttiä. Kitka-maiden ruoppauksia on tehty 10 000 m3, joten kaikkien ruoppausten yhteismääräksi kertyy 100 000 m3, Pöyhönen lisää.

HELSINGIN PINTA-ALA KASVAANoin 4,4 hehtaarin ruoppausten jälkeen aloitettu taustapenkereen täyttö kasvattaa Helsingin maapinta-alaa kaikkinensa noin 1,6 hehtaarilla. Terramaren esirakennus-töiden urakka-aikaa on maaliskuun 2017 loppuun asti. Helsingin Satama aloittaa uuden risteilijälaiturin rakennuttamisen huhtikuussa 2017 ja se valmistuu käyttöön risteilykaudelle huhti-toukokuussa 2019. Uusi laituri korvaa Länsisataman nykyisen risteilijälaiturin, Melkinlaiturin.

01

02

03

04

KUVASSA KUOKKARUOPPAAJA ATTILA MERITÄYTTÖALUEEN

kärjessä. Taustalla Hernesaaren täyttöalueen ranta.

TERRAMAREN TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ MARKKU PÖYHÖNEN

marraskuun alkupuolella yllättäneessä lumimyräkässä.

LOUHETÄYTÖN PINTAKERROKSIA TUODAAN KOHTEESEEN

maitse reilut 20 000 m3 viikossa.

PÄÄOSA MERITÄYTÖSTÄ ON TOTEUTETTU LASTIALUKSILLA,

joista jokaisen lastikapasiteetti on 500 m3.

01

040402020202

03030303

14 UUTISET

TERRAMARE TÄNÄÄN -LEHDEN PÄÄTOIMITTAJUUS NINA KESSELILLE


Terramare tänään -lehtemme päätoimittaja, työturvallisuus- ja laatupäällikkö Henrik Holmberg, jää eläkkeelle vuo-den 2017 kesällä. Hänen tilalleen tulee jo pitkään toimitus-

tiimissämme ahkeroinut Terramare Oy:n projektiassistentti Nina Kesseli.

– Otan ilomielin päätoimittajuuden vastaan, sillä onhan lehtem-me toteuttaminen kesän ja talven korvalla aina oma kohokohtan-sa. On mukavaa tuoda näyttävästi esille mielenkiintoisia vesira-kennushankkeitamme ja asiakkaittemme kuulumisia sekä muita yhtiömme toimintaan oleellisesti liittyviä asioita, Nina kertoo.

– Lehtemme toimittaminen on aina oma prosessinsa, jossa ku-vaus- ja haastattelukäyntien myötä pyrimme tuomaan hankkeet esille mahdollisimman lukijaläheisesti. Toisaalta vesirakentaminen on jo sinällään oma erikoisalansa, joka ansaitsee oman forumin-sa, Nina toteaa.

Henrik Holmberg on toiminut Terramare tänään –lehden päätoi-

mittajana julkaisun alkujuurilta lähtien vuodesta 1989. – Jätän lehtemme toimitusvastuun luottavaisin mielin niin Nina

Kesselille kuin toimittajallemme Markku Saloselle. Kummatkin ovat olleet lehden tiimissä jo lähes kymmenen vuotta, joten eikö-hän tämä parivaljakko jo osaa asiansa, jota todistaa myös myön-teinen lukijapalaute. Kiitos siitä, että olette viihtyneet julkaisumme parissa, Henrik toteaa.

01 TERRAMARE TÄNÄÄN -LEHDEN TOIMITUSTIIMI,

jossa keskellä tuleva päätoimittaja Nina Kesseli, va-

semmalla toimittaja ja graafi nen suunnittelija Markku

Salonen (Takso Ohjelmistot Oy) sekä oikealla eläkkeel-

le kesällä 2017 siirtyvä nykyinen päätoimittaja Henrik

Holmberg.

0101

15

TERRAMAREN TYÖMAAT | TALVI 2016 — 2017

TYÖMAA TYÖPÄÄLLIKKÖ TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ

Marieholmstunneln, Göteborg, Ruotsi

Lillmälö-Prostvik Lauttasatama, Parainen

Hernesaaren risteilijälaiturin esirakentaminen, Helsinki

Koirasaaren perustukset, ST1 Helsinki

Laituri K4/K5 eroosiolaatat, Kapellskär, Ruotsi

Hanhikiven ruoppaus, Pyhäjoki

Norvik Hamn, ruoppaus Nynäshamn, Ruotsi

PK-3 laituri, Hamina

AVAINLUVUT

HENKILÖKUNTA 1.12.2016: 190

LIIKEVAIHTO 2015: 33,1 MILJ. EUROA

Jouko Sederholm

Marko Saarelma

Jouko Sederholm

Esa Kunnassaari

Marko Saarelma

Jouko Sederholm/

Gert-Jan Peters

Peter Piek

Marko Saarelma

Juhani Naukkarinen

Markku Sollo

Markku Pöyhönen

Arto Kontio

Matti Juslenius

Reijo Kultalahti

Olli Väätäjä

Markus Lindegren /

Matti Juslenius

Terramarella on laatustandardin ISO 9001 ja ympäristöstandardin ISO 14001 mukaisesti sertifi oitu toimintajärjestelmä. Työturvallisuus täyttää OHSAS 18001:n vaatimukset.

TIESITKÖ?

Terramare tänään -lehden artikkeleissa mainitsemme usein eri kohteissa käyttämiämme kalustoyksikköjä, kuten ruoppaajia, lastialuksia, poralauttoja, työlauttoja, hinaajia ja nostureita.

Voit tutustua vesirakennuskalustoomme tarkemmin kotisivuil-lamme. Kaikista kalustoyksiköistämme on laadittu näyttävät PDF-esitteet, joista löydät sekä tekniset tiedot, ominaisuudet että havainnegrafi ikat.

Kalustoesitteemme löytyvät kotisivuiltamme valikosta:

WWW.TERRAMARE.FI > YHTIÖ > KALUSTO


01

www.terramare.fi

Rauhallista Joulua jaHyvää Uutta Vuotta 2017

TERR

AM

ARE

N H

INAT

TAVA

SC

G-P

ROO

MU

HEL

SIN

GIN

HER

NES

AA

REN

TYÖ

MA

ALL

A |

KU

VA:

MA

RKKU

SA

LON

EN

terramare oy:n tiedotuslehti nro 02 / talvi …nro 02 / talvi 2016 – 2017 | 20. vuosikerta...

Documents