1NELJÄYSILÄINEN 49

NELJÄYSILÄINEN 49Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto ry 49 jäsenlehti 2/2018 – www.teollisuus49.fi

Metallin reaalipalkat 2007-2017 – nousua vain 1 prosentti! ..................s. 3

Työnantajan asema vahvistuu irtisanomis-tilanteessa ...........................s. 4

Luottamusmiesvalinnat. Nyt! ......................................s. 5

Pasi Heikkilä In memoriam 1964 – 2018 ........................ s.12

Luja rintama heikennyksiä vastaan s. 5

2 NELJÄYSILÄINEN 49Pä

äkir

joitu

s 2/

2018

Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto ry 49:n jäsenlehti• 42.vuosikerta•Toimisto,Tuureporinkatu

17 C 20100Turku• Puhelin0445189449Telefax(02)2316016• Sivunvalmistus: GraafinenPalvelu SeppoMäkinen,Somero• Paino:SalonLehtitehdas–2018• Toimitusneuvosto:SusannaMerinen Raimo Kytömaa AnteroPalomäki Johannes Yrttiaho vastaava toimittaja

NELJÄYSILÄINEN 49

Suomen oikeistohallituksen politiikka johti järjestöllisiin toimiin

Sipilän johtama oikeistohallitus jatkaa edelleen kaikesta vastustuksesta ja asiatuntija lausunnois-ta huolimatta työttömien ns. aktiivimallin ja kaiken kukkuraksi vielä aktiivimalli kakkosen valmistelua. Työministeri Lindström on todennut sen, että täs-sä laissa on ”valuvikoja”, korjaavia toimia ei kuiten-kaan ole näkyvissä.

Lakiesitys, irtisanomislaiksi ristitty, jota Sipilä ajaa väkisin, on kaikkine puutteineen oikeusoppineiden mielestä jopa perustuslain vastainen. Tähän SAK ja sen jäsenliitot reagoivat, kuten kuuluukin, aloittamal-la työtaistelutoimet, jotka ovat ainoa keino vastustaa maan hallituksen järjettömiä esityksiä.

On ihmetelty, miksi vasta nyt herättiin vastusta-maan hallituksen toimia? Tämä viimeisin lakiesitys oli ns. viimeinen niitti, jonka seurauksena ammatti-liitot, Teollisuusliitto etunenässä, lähtivät vastusta-maan Sipilän tekemiä epäoikeudenmukaisia lakival-misteluja. Suomessa on tähän asti tällaiset tehty kol-mikantaisesti sopimalla, eikä hallituksen ja eduskun-nan yksipuolisella päätöksellä.

Näitä työehtoihin ja työttömien etuihin puuttu-via lakiesityksiä ei pitänyt enää tulla, koska niin so-vittiin, vuoden 2016 keväällä tehdyssä kilpailukyky-sopimuksessa.

Teollisuusliitto irtisanoi KIKY:n työajan 24 tunnin pidennyksen

Teollisuusliiton hallitus päätti irtisanoa KIKY:n jo-kin aika sitten. Tämä koskeen vain 24 tunnin työajan pidennystä, sillä ko. sopimuksessa on sovittu sellai-sia asioita joita ei voida irtisanoa. Muilla liitoilla ei tällaista mahdollisuutta ole, eikä Teollisuusliiton si-sälläkään kaikissa työehtosopimuksissa se ole mah-dollista, koska se on osana työehtosopimusta, eikä erillinen pöytäkirja.

Taas tehdään valintoja työpaikoilla ja maassamme

Taas on luottamusmiesvalintojen aika, osilla työ-paikoilla näin on jo tehtykin, suurimmalla osalla kui-tenkin on valinnat tekemättä. Aikaa on joulukuun lop-puun. Tehtävistään luopuvat luottamusmiehet, pitä-kää huolta siitä, että seuraajanne on ammattiosas-tomme jäsen, näin hekin pääsevät osallisiksi ammat-tiosastomme tarjoamista palveluista.

Muistutan jo tässä vaiheessa ensi kevään edus-kuntavaaleista, jos ette halua nykymenon jatkuvan maamme päätöksenteossa, käykää hyvät Toverit ää-nestämässä ja äänestäkää sellaisia henkilöitä, jot-ka eivät hyväksy työehtojen heikennyksiä, eikä sa-nelupolitiikkaa, vaan yhteistyöllä tehtyjä päätöksiä.

Hyvää alkanutta talvea, vaikka pakkaset vielä an-tavat odottaa ja hyvää loppuvuotta!

Toivottelee, Antero Palomäki

puheenjohtajaTeollisuus49

Viimepäivät ovat olleet ak-tiivisia. Ammattiydistysliike on näyttänyt sen, mitä varten ne on joskus perustettu ja että liittoja tarvitaan yhä edelleen puolustamaan jäsenistönsä etuja. Joukkovoima on vah-va ja pelottava ase, jota ei pi-dä käyttää kuin pakon edessä, mutta mielestäni meillä ei ole tässä tilanteessa ollut muuta vaihtoehtoa.

Hallituksen häikäilemätön käytös ja voisin sanoa jopa kusetus, koko kuluvana vaa-likautena on ollut täysin käsit-tämätöntä. Työtätekevä väes-tö on ajettu selkä seinää vas-ten. Puhumatta niistä, jotka ovat jo pudonneet tämän ora-vanpyörän ulkopuolelle. Nyt oli mielestäni liittojen viimei-nen hetki näyttää voimansa. Ihailtavaa oli katsoa, että lii-tot toimivat yhdessä. Yhdes-sä olemme vahvoja!

Ikäväkseni täytyy tode-ta, ettei hallitus ole ilmeises-ti täysin tajunnut asian vaka-

Tervehdys Toveritvuutta. Puhutaan neuvottelu-jen jatkamista kolmikannas-sa. Hallituksen ja sen minis-terien ymmärrys kolmikan-nasta vain tuntuu olevan ko-vin erillainen kuin ammatti-yhdistysliikkeellä. Nyt ei saa antaa periksi.

Liittojen lakkovalmiutta ei ole ajettu vielä alas. Me olem-me edelleen valmiit käyttä-mään joukkovoimaa, mikä-li neuvotteluissa ei löydy jär-keä. Tässä vaiheessa toivoi-sin myös, että ne muutamat, jotka nyt ovat livenneet yhtei-sestä taistelurivistöstä huo-maisivat, että tässä taistel-laan myös heidän työsuhteit-tensa ehdoista. Pelkkä rusi-noiden poimiminen pullasta ei pidemmän päälle onnistu.

Tulossa ovat eduskunta vaalit. Meidän pitää näyttää tulevissa vaaleissa, ettemme ole unohtaneet tätä kyykytys-tä. Meidän pitää valita toisen-lainen, ihmisläheisempää po-litiikkaa toteuttava eduskunta

ja sitä kautta hallitus. Ennen kaikkea, muista äänestää!

Parhaillaan on työpaikoilla menossa luottamusmiesva-linnat. Pidäthän huolen siitä, että työpaikallasi on edunval-vontaorganisaatio kunnossa. Joukkovoima lähtee työpai-koilta. Sen jokaisesta yksilös-tä, Sinusta!

Hyvää syksyäRaimo Kytömaa

ToimitsijaTeollisuus 49

Koko perheen joulujuhla

Metalli 49:n pitkäaikainen toimistonhoi-taja Tuula Javanainen täytti 10.6. 70 vuotta. Ammattiosasto onnittelee!

Poikkeuksia toimiston aukioloaikoihin:TIISTAInA 5.12. avoinna vain klo 9.30-13.00, 6.-7.12. kokonaan suljettuna.JouluvIIKon 24.-30.12. kokonaan suljettuna.uudenvuoden AATTonA maanantaina 31.12. avoinna vain klo 9.30-13.00.Muuten avoinna normaalien aukiolojen mukaan, ma-pe klo 9.30-13.00 ja 15.00-17.00.

Kesäteatterireissu tehtiin elokuussa Mynämäen laajoen kesäteatteriin. esityksenä nähtiin ”Tankki täyteen”, joka olikin vallan mainio ”pläjäys”. näytelmässä nähtiin iloinen yllätys, rättisitikka numeroituna erittäin osuvalla numerolla.

ohjelmassa laulukuoro RITSPIIKKI esiintyy,

TAIKuRI JonI SuvAnTo, Turun Pinskut järjestää lapsille

tekemistä.Jouluinen tarjoilu ja

joulupukkikin ehkä ehtii paikalle.

la 1.12.2018 klo 11-14 Kirjalassa, Ali-Kirjalantie 284, 21610 Kirjala (Parainen)

3NELJÄYSILÄINEN 49

Valmius kamppailla myös konkreettisempien työehto-jen ja palkkojen parantami-sen puolesta olisi kentällä olemassa. Aihetta palkkaliik-keisiin todella olisi, sillä palk-kakehitys metallissa ja koko teollisuudessa on jäänyt mel-ko surkeaksi. Metalliteollisuu-den reaalisten tuntipalkkojen kehitys on kymmenvuotis-kaudella 2007-2017 ollut vain yhden prosentin suuruinen! Koko teollisuudessa sentään 8,5 prosenttia. Metallialan lu-vut tarkoittavat, että mone-na vuonna on palkkojen os-tovoimassa menty selkeästi miinukselle. Liitot ja keskus-järjestöt on Suomessa onnis-tuttu sitomaan kolmikannalla ja tuloratkaisuilla hyvin lähel-le työnantajien politiikkaa, mi-kä osaltaan on näkynyt työnte-kijän kannalta heikkoina palk-karatkaisuina.

Taustalla massatyöttömyys

Heikon palkkakehityksen, kuten toisaalta sosiaalime-nojenkin leikkausten taustal-la on myös tarkoituksella yl-läpidetty ja pitkitetty massa-työttömyys. Kun työttömyys on korkealla, verotuloja ker-tyy vähemmän ja julkisen ta-louden säästöt kiihtyvät. Palk-kojen sekä muiden työehtojen polkeminen kiihtyy, koska työ-voiman runsas tarjonta ja ki-ristyvä kilpailu työstä pakot-taa työttömät ottamaan työtä vastaan aiempaa heikommin

Metallin reaalipalkat nousseet kymmenessä vuodessa vain prosentin

ehdoin. Tätä pahoinvoinnin kehää valtiovalta – erivärisi-nä vaihdelleet hallitukset – on tietoisesti ylläpitänyt 90-luvul-ta saakka. Suomi liitettiin Eu-roopan Unioniin, kun massa-työttömyys oli ensin päästet-ty räjähtämään käsiin. Maas-sa oli yli puoli miljoonaa työ-töntä. EU- ja eurojäsenyyk-sien ehkä tärkeimpänä anti-na työnantajien näkökulmas-ta oli työvoiman vapaa liikku-vuus, jonka myötä ulkomai-sesta halpatyövoimasta teh-tiin keskeinen osa suomalai-sia työmarkkinoita.

eu-talouskuri ja sisäinen devalvaatio

Sipilän hallituksen pyrki-mys murtaa irtisanomissuo-jaa ja systemaattinen ulkomai-sen halpatyövoiman hyväksi-käyttö ovat osa työvoiman tar-jonnan lisäämisen politiikkaa, samaa mitä työttömyysturvan leikkauksilla, aktiivimalleilla ja onnettomalla työvoimapolitii-kalla Suomessa ajetaan. Työ-tä on pakko ottaa vastaan en-tistä heikommilla ehdoilla ja palkat ja muut työehdot jous-tavat tässä pelissä alaspäin. Kaiken taustalla on eurooppa-lainen talouskuri ja eurojärjes-telmä, joka ajaa maat kilpailu-kyvyn turvaamisen nimissä si-säiseen devalvaatioon ja työn ”halpuuttamiseen”.

Vasemmiston on saavutet-tava eduskuntavaaleissa niin vahvat asemat, että Sipilän hallituksen kaudella kiihtynyt

EU- ja eurojäsenyyksien ehkä tärkeimpänä antina työnantajien näkökulmasta oli työvoiman vapaa liikkuvuus, jonka myötä ulkomaisesta halpatyövoimasta tehtiin keskeinen osa suoma-laisia työmarkkinoita. Tämä on näkynyt myös metalliteollisuuden reaalisten tuntipalkkojen kehityksessä, sanoo kaupunginvaltuutettu Johannes Yrttiaho. Kuvassa Johannes Neljäysin veteraanien syysjuhlassa Martti Katajaisen kanssa. Kuva Juhani Naski.

Turun seudulla puhutaan mielellään positiivisesta rakenne-muutoksesta ja sillä viitataan vilkastuneeseen teollisuustuotan-toon, rakentamiseen ja muuhun yritystoimintaan. Usein esimerk-keinä mainitaan Meyerin Turun telakan ja Uudenkaupungin auto-tehtaan kasvu. Työttömyys Varsinais-Suomessa on laskenut, vaik-ka pysynyt toki edelleen korkealla tasolla.

– ”Positiivisen” kääntöpuolena on kuitenkin entisestään kiih-tyvä ulkomaisen halpatyövoiman hyväksikäyttö ja kasvava paine suomalaisen palkkatason ja työehtojen heikentämiseen.

– Hyötyjiä ovat työnantajat ja yritysten omistajat, sanoo Turun kaupunginvaltuutettu Johannes Yrttiaho

Mitään positiivista ei ole myöskään julkisen vallan taholta lu-vassa, päinvastoin:

– Turun kaupunki jatkaa ensi vuonna kovaa talouskuripolitiik-kaa. Se merkitsee leikkauksia terveys- ja hyvinvointipalveluihin, vanhustenhoitoon, varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, Yrtti-aho sanoo.

nihkeät yritysveronmaksajatYrttiaho pitää kyseenlaisena myös sitä, että positiivisen talous-

kehityksen airueena Varsinais-Suomessa pidetty telakka, Meyer Turku Oy ei edelleenkään maksa yritysten yhteisöveroa, vaikka te-ki viime vuonna lähes 40 miljoonaa liikevoittoa.

– Kovassa kasvussa oleva autotehdas ei sekään maksa yhtei-söveroa, mutta syy on tehtaan tappiollinen viime vuosi, Yrttiaho sanoo.(T49)

Metalliteollisuuden reaalisten tuntipalkkojen kehitys on kymmenvuotiskaudella 2007-2017 ollut vain yhden prosentin suuruinen. Lähde: Pertti Honkanen

– Positiivisen rakennemuutoksen kääntöpuolena on kiihtyvä ulkomaisen halpatyövoiman hyväksikäyttö ja kasvava paine suomalaisen palkkatason ja työehtojen heikentämiseen, sanoo Turun kaupunginvaltuutettu Johannes Yrttiaho. Kuvassa Jo-hannes Uudenkaupungin autotehtaalla seuranaan vasemmalta Neljäysin Jorma Rand sekä isännät pääluottamusmies Mauri Partanen ja varapääluottamusmies Jouni Varjonen.

”Positiivinen rakennemuutos ”näkyy vain harvojen kukkarossa

Ammattiyhdistysliikkeen tämän syksyn tais-telu Sipilän hallituksen ajamaa irtisanomis-suojan heikentämistä vastaan osoitti, että taisteluvoimaa kyllä löytyy, jos sitä vain halu-taan käyttää. Kentällä rintama oli luja. Pitkästä aikaa työpaikoilla puhuttiin politiikkaa. Kamp-pailu näkyi myös järjestäytymisen kasvuna.

rynnäkkö työlainsäädäntöä, työehtoja, työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa sekä kuntien koulutus-, hyvinvoin-ti- ja terveyspalveluita vastaan voidaan pysäyttää ja suunta kääntää. Myös kiihtyvän ase-varustelun ja militarismin tor-jumiseksi on taisteltava tosis-saan. Tavoitteemme on olta-va sotilaallisesti liittoutuma-ton, puolueeton Suomi, jossa työntekijöiden oikeudet vah-vistuvat, palkalla elää eikä so-siaaliturvan varassa tai eläk-keelläkään tarvitse pelätä toi-meentulonsa puolesta.

Johannes YrttiahoTurun kaupunginvaltuutettukaupunginhallituksen jäsen

varakansanedustajaVasemmistoliito

4 NELJÄYSILÄINEN 49

SAK:n hallitus hyväksyi työsopimuslakiin marras-kuun alussa kolmikannassa sorvatun muutoksen, jonka mukaan Sipilän hallituksen suunnitelmaa irtisanomisten helpottamiseksi alle 10 työn-tekijä yrityksissä muutettiin jättämällä tarkka työntekijä-määrää koskeva rajaus laista pois. Yrityksen koko irtisano-miseen vaikuttavana tekijänä kuitenkin jäi uuteenkin esityk-seen. Työpaikoilla taistelutah-to ja lakkovalmius oli vahva. Monessa taukokopissa ja työ-maaruokalassa puhuttiin pit-kästä aikaa politiikkaa.

1. Kalevi Hölttä, mikä on kol-mikannassa käsitellyn työso-pimuslain olennaisin muutos ja miten se vaikuttaa työn-tekijän irtisanomistilantee-seen?

Työsopimuslakiin (TSL 7: 2 § 1 momentti) lisätään irtisa-nomisen kohtuullisuuden ar-vioimiseen maininta yrityk-sen koosta. Lakiesitykseen il-meisesti jää maininta työpai-kan koosta irtisanomisperus-teisiin vaikuttavana tekijä-nä. Tähän asti sanamuoto on kuulunut ”..on otettava huo-mioon työnantajan ja työnte-kijän olosuhteet kokonaisuu-dessaan”.

2. Mitä tällainen muutos tar-koittaa käytännössä?

Se ohjaa jossain määrin neuvotteluja silloin, kun on erimielisyys yksilöön liitty-vien irtisanomisperusteiden painavuudesta ja asiallisuu-desta. Kun juttu viedään tuo-mioistuimeen, lisäys ohjaa

Kalevi Hölttä arvioi irtisanomislakia:

Työoikeuden asiantuntija, oike-ustieteen tohtori Kalevi Hölttä arvioi Neljäysiläinen-leh-delle ns. irtisano-mislain eli työso-pimuslain irtisano-mista helpottavien muutosten vaiku-tuksia käytännös-sä. Tulevan lain sisällöstä kamp-pailtiin hallituksen ja ay-liikkeen välil-lä syksyn mittaan kiivaasti. Myös yt-lakia ollaan nyt uudistamassa.

tuomaria hänen punnites-saan irtisanomisen oikeu-tusta. Se parantaa työnanta-japuolen asemaa oikeuden-käynnissä. Nyt kun ei enää ole selvää rajaa – 20 tai 10 työntekijää – niin työnantaja voi vedota pienuuteensa vä-hän isommassakin firmassa.

Työllisyyttä lisäys ei paran-na yhtään. Työntekijöiden eri-arvoisuutta se voi lisätä.

3. onko kolmikannasta tul-leessa versiossa olennais-ta muutosta aiempaan, jota vastaan lakkoiltiin (20 ja 10 työntekijän raja)?

Ay-liikkeen toiminta läh-ti hyvin liikkeelle, askel aske-leelta. Totuttuun tapaan toi-minta ajettiin alas kovin hel-posti. Nyt hyväksyttiin, että yrityksen koko saa huonon-taa työläisten tasa-arvoista kohtelua. Toisaalta hallitus menetti arvovaltaa taas, kun joutui kuitenkin edes näen-näisesti perääntymään vas-toin uhoamistaan.

4. Myös yt-lakia ollaan uudis-tamassa. Kollektiiviset (tuo-tannolliset ja taloudelliset syyt) irtisanomisperusteet ja henkilökohtaiset irtisanomis-perusteet näyttäisivät uuden yt-lain hahmotteluissa mene-vän sekaisin. onko näin ja mi-tä tästä seuraisi?

On ehkä ennenaikainen ky-symys. Kyllähän ne käytän-nössä nykyäänkin menevät sekaisin, kun erotettavia vali-taan. Valikointi on usein pei-teltyä. Yksilön käyttäytymistä koskevat riidat sopivat mie-lestäni paremmin työehto-

sopimuksen mukaiseen neu-votteluun kuin yt-menette-lyyn. Parempi, että vääryyttä kokenutta työntekijää edus-taa luottamusmies ja lakimies kuin yrityksen neuvottelukun-nan ehkä poliittisestikin valit-

tu väki. Yksilötasolla voi olla myös arkaluontoista tietoa.

5. Työpaikoilla työtaistelujen virittely aktivoi väkeä puhu-maan politiikkaa, taistelutah-to oli vahva. Miten näet tule-vaisuuden, mikä työnantaja-puolen ja hallituksen tavoi-te on työelämää koskevassa lainsäädännössä?

Vuosikymmeniä käyty hyökkäys työtaisteluvapaut-ta kohtaan jatkuu edelleen. Jopa kansainvälisen työjär-jestön ILO:n sopimuksia pyri-tään murtamaan Norjan mal-liin pakkosovinnolla. Lakko-oikeutta onkin vähä vähältä rajoitettu esimerkiksi hyvitys-sakkojen korottamisella, työ-tuomioistuimen pikaoikeu-denkäynneillä ja jopa SAK:n itsesääntelyllä.

Uutta kiivautta on vaati-muksissa poliittisten työtais-telujen kieltämisestä. Kun nii-tä saa perustuslain henkilö-kohtaisen vapauden nojalla järjestää kuka tahansa eikä vain ammattiliitto, niin tavoit-teena on lopulta pakkotyöjär-jestelmä. Tämä on laajem-

man, myös valtiosääntöoi-keudellisen, pohdinnan kysy-mys. Poliittiset työtaistelut on laajalti hyväksytty myös am-mattiyhdistyksille Euroopan oikeusvaltioissa. Suomessa vain virkamiehille on säädet-

ty rajoituksia.Epäi len , e t tä

työntekijöiden pe-rusoikeuksia pyri-tään kaventamaan sekä työaikana et-tä vapaa-ajallakin. Sanavapauden ra-

joittaminen huolestuttaa.Työnantajien tavoitteet liit-

tyvät myös työelämän ulko-puolisiin asioihin, kuten kou-lutuksen alistamiseen rahalli-sen tuen avulla, samalla kun valtio vähentää koulutuksen

tukea ja yksipuolistaa opetuk-sen sisältöä.

Työajat on jo niin pitkäl-le joustettu, että sillä puolel-la vaarana on enää asioiden vaikeuttaminen ja mutkista-minen.

6. Terveisesi Teollisuus 49:lle?

Vähäisiä parannuksia on ehkä nykyoloissakin mahdol-lista saada esimerkiksi työso-pimuslakiin. Ammattiosaston on hyvä pitää yllä keskuste-lua eri pykälistä. Esimerk-keinä vaikkapa työnantajan kuittausoikeus eli yksityinen ”ulosotto” ja oikeus vapaa-seen yhteiskunnallisten teh-tävien perusteella. (T49)

Työoikeuden asiantuntija, pitkään Puuliton lakimiehenä aikanaan toiminut Kalevi Hölttä arvioi, että työnantaja valmistelee uusia iskuja muillakin rintamilla kuin irtisanomisen helpottamisessa: – Vuosikymmeniä käyty hyökkäys työtaisteluvapautta kohtaan jatkuu edelleen. Jopa kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksia pyritään murtamaan Norjan malliin pakkosovinnolla. Lakko-oikeutta on rajoitettu hyvityssakkojen korottamisella, työtuomioistuimen pikaoikeudenkäynneillä ja jopa SAK:n itsesääntelyllä.

”Lisäys ohjaa tuomaria hänen punnitessaan irtisanomisen oikeutusta. Se parantaa työn-antajapuolen asemaa oikeu-denkäynnissä.”

Työnantajan asema vahvistuu irtisanomistilanteessa

KoulutustilaisuusKe 12.12.2018 Klo 10-13.30. ToIMISTollA,

TuuRePoRInKATu 17 C, 20100 TuRKu.

Aiheena TYöväenlIIKKeen HISToRIA, Teollisuusliiton aluetoimistosta aluetoimitsija Antti Salonen.

Aamukahvit alk. klo 9.30, kurssi alkaa klo 10 ja lounas kurssin jälkeen n. klo 13 daily Bistrossa

Ilm. ja erityisruokavaliot viimeistään ma 10.12. Susannalle p. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) taisusanna.merinen@teollisuus49.fi

5NELJÄYSILÄINEN 49

luottamusmiesvalinnat tulee toimittaa työpaikoilla marras-joulukuun aikana. valittujen luottamusmiesten toimiaika alkaa vuoden 2019 tammikuun 1. päivänä ja kestää kaksi vuotta.

luottamusmiehen tulee olla Teollisuusliittoon kuulu-van ammattiosaston jäsen, asianomaisen työpaikan työn-tekijä sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Mikäli eh-dokkaita kuhunkin tehtävään on enemmän kuin yksi, jär-jestetään vaali.

luottamusmiehet ovat ammattiosaston ja Teollisuus-liiton edustajia työpaikalla. luottamusmiehen tehtävänä on edustaa ammattiosaston jäseniä neuvotteluissa työn-antajan kanssa työehtosopimustoimintaan, työlainsää-däntöön ja muissa työnantajan ja työntekijäin väliseen suhteeseen liittyvissä kysymyksissä. luottamusmiehen tehtävä on myös edistää järjestäytymistä ammattiosas-toon ja liittoon.

lisätietoja: Toimitsija Raimo Kytömaap. 050 434 5245, raimo.kytomaa@teollisuus49.fi

https://www.teollisuusliitto.fi/aineistot/luottamusmiesvaalit/

Sandvikin Turun tehdasta uhkasi lakkauttaminen vuon-na 2015. Nyt siellä työskente-lee 700 henkeä, yli 200 enem-män kuin vuonna 2015. Sand-vikilla on Suomessa Turun li-säksi tuotantoa Tampereella ja Lahdessa. Turussa valmis-tetaan maanalaisiin kaivoksiin soveltuvia dumppereita, Tam-pereella teloilla ja pyörillä liik-kuvia poralaitteita. Lahdessa tehdään kaivinkoneeseen kiin-nitettäviä iskuvasaroita. Sand-vikin tuotteet menevät suurel-ta osin vientiin.

-Näkymät ovat hyvät ja töi-tä tuntuisi riittävän, sanoo teh-taan pääluottamusmies Ante-ro Palomäki.

Neljäysin puheenjohtaja Antero Palomäki on toiminut Sandvikin Turun tehtaan pää-luottamusmiehenä vuodes-ta 2001 alkaen. Syksyllä hä-net valittiin yksimielisesti jat-koon seuraavalle kaksivuotis-kaudelle.

Järjestäytyminen vahvistunut

Metallin työpaikoilla on ko-ko syksyn puhuttanut Sipilän hallituksen irtisanomissuojan romuttamisyritys, jota perus-teltiin mm. työpaikkojen lisää-misellä.

- Ei irtisanomissuojan hei-

Sipilän hallituksen irtisanomislakiesitys kuumensi tun-teita työpaikoilla ympäri maata. Onhan irtisanominen Suomessa tunnetusti jo nyt läpihuutojuttu. Sandvikilla koko tehtaan väen irtisanominen oli muutama vuosi sitten lähellä. Periksi ei herroille silloin annettu ja nyt-kin rintama oli luja.

kentäminen tietenkään tuo uusia työpaikkoja, Palomä-ki huokaa.

- Työnantaja pääsee työnte-kijästä eroon Suomessa var-sin helposti jo nyt, hän sanoo.

- Kamppailu irtisanomis-laista on näkynyt työpaikoilla vilkastuneena poliittisena kes-kusteluna, jollaista en ole ha-vainnut moneen vuoteen. Si-pilän koko politiikka on nykyi-sin esimerkiksi työmaaruoka-lassa melkoisen ryöpytyksen kohteena, Palomäki sanoo.

- Liittoon on virrannut uu-sia jäseniä koko syksyn ajan tämän kiistan seurauksena, hän kertoo.

YTK ei autaPalomäki arvioi, että seu-

raavaksi työnantajan ja halli-tuspiirien tavoitteena on mur-taa toden teolla työehtosopi-musten yleissitovuutta. Me-neillään on uudistuksia, jois-sa luottamusmiehen asema muutettaisiin enemmän lailla säädetyksi nykyisen sopimus-käytännön sijasta.

-En kannata muutosta, sillä se syö pohjaa järjestäytymi-seltä, Palomäki toteaa.

Osana tätä kampanjaa työnantajapuoli yrittää hou-kutella väkeä yksityiseen työt-tömyyskassaan, joissain työ-

paikoissa jopa tarjoutumal-la maksamaan kassan jäsen-maksut.

-Yksityisen työttömyys-kassan jäsen ei saa apua lain-kaan, kun sitä tarvitsisi. Vain liitto voi auttaa työpaikan ja työsuhteen ongelmissa ja edunvalvonnassa, muistut-taa Palomäki. Karu osoitus tästä oli hiljattain eräällä teol-lisuustyöpaikalla vanhempai-nvapaalta töihin palanneen ytk:laisen irtisanominen.

-Työnantaja vain ilmoitti, että töitä ei enää ole.

Koulutusleikkaukset avaavat halpatyömarkkinat

Yleissitovuuden murtamis-yritysten ohella Palomäkeä huolestuttaa ammattityövoi-man saatavuus. Metallialalle kouluttaminen Varsinais-Suo-messa ja koko maassa on lai-minlyöty.

-Koulutusleikkausten myö-tä tilanne on heikentynyt eikä lähiopetusta enää saa riittä-västi, Palomäki sanoo. Sand-vikilla ulkomainen työvoima ei ole ongelma, mutta on selvää, että sen käyttö alalla lisääntyy, kun koulutettua väkeä on vai-kea saada.

Joukolla luottamus-miehen tukena

Metallin työpaikoilla on vii-meistään marras-joulukuussa edessä luottamusmiesvalin-nat. Luottamusmiehen tehtä-vä on huolehtia paitsi edun-valvonnasta myös työpaikan järjestäytymisestä.

-Luottamusmiesten tuli-si olla nykyistä aktiivisempia. Järjestäytymiseen on kiin-nitettävä huomiota ja vähin-täänkin tarjottava jokaisel-

Sandvikin miehet Jani Mattila, Kari Ihamäki, Ville Jaakkola, Olli Virtanen seisovat pääluottamusmies Antero Palomäen tukena. – Luottamusmies edustaa työn-tekijöitä. Kun valinta on tehty, ei edustajaa saa jättää yksin. Työnantaja on työsuhteen vahvempi osapuoli, siksi tarvitaan joukkovoimaa, Palomäki sanoo.

le työntekijälle ammattiosas-toon liittymistä, Palomäki pai-nottaa.

-Homman pitää toimia myös toisinpäin eli työnteki-jöiden on tuettava luottamus-miestään, hän sanoo.

-Luottamusmies edustaa työntekijöitä. Kun valinta on tehty, ei edustajaa saa jättää yksin. Työnantaja on työsuh-teen vahvempi osapuoli, siksi tarvitaan joukkovoimaa, Palo-mäki sanoo.(T49)

Työpaikoilla luja rintama irtisanomislakia vastaan

Luottamusmies-valinnatmarras-joulukuussa!

6 NELJÄYSILÄINEN 49

Elokuussa EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker mainitsi puheessaan, että komissio aikoo esittää kesä- ja talviaikaan liittyväs-tä kellojen siirtelystä luopu-mista. Vaikka kyseessä lienee-kin PR-operaatio pienehkössä asiassa, jossa voidaan hyvin tehdä myönnytys ja ”kuun-nella kansalaisia”, niin kyllä se kelpaa.

Kellojensiirtely on luokkataistelukysymys

Asiassa eivät kuitenkaan ole vastakkain vain ilta- ja aa-muvirkut, vaan kyse on myös työn ja pääoman vastakkain-asettelusta. Se on siis luokka-taistelukysymys!

Jos kellojen siirtelystä luo-vutaan, on päätettävä, jää-däänkö kesä- vai talviaikaan. Tämän lehden ilmestyessä ol-laan jo talviajassa, mikä mer-kitsee, että työläinen sai yh-tenä kauniina aamuna loka-kuussa nukkua tunnin pitem-pään, kun kelloja siirrettiin tunti taaksepäin.

Tavallisesti tunti on annet-tava keväällä takaisin, kun kel-loja siirretään tunnilla eteen-päin ja töihin on raahustetta-va tuntia aikaisemmin. Näin siirtelyt kumoavat toisensa.

Siirtelystä luopuminen kuitenkin muuttaa asian.

Kelloja siirretään joka ta-pauksessa vielä ensi keväänä eteenpäin (kesäaikaan), mut-ta sitten on päätettävissä, jää-

däänkö kesäaikaan — jolloin ensi kevään siirtäminen jää viimeiseksi — vai siirretään-kö kelloja vielä viimeisen ker-ran takaisin talvi- eli normaa-liaikaan.

Jos päätetään jäädä talviai-kaan, työläinen pitää ensi syk-synä saamansa ylimääräisen aamutunnin itsellään. Sitä ei tarvitse antaa seuraavana ke-väänä työnantajalle takaisin, kun kelloja ei enää keväällä siirretä tunnilla eteenpäin.

Jos taas päätetään jäädä kesäaikaan, keväällä on läh-dettävä töihin tuntia aikaisem-min vielä kerran, mutta tun-tia ei enää saakaan syksyllä takaisin.

Ei ole epäilystäkään, kum-paa vaihtoehtoa maamme hallitus kannattaa. Kiusa se on pienikin kiusa! Raatajalta riistetty aamutunti olisi kau-nis rusetti kikypaketin päälle, ja kruunaisi kuluneen hallitus-kauden muutkin saavutukset.

Joonas laine sähköasentaja

Varicon Oy

Hei neljäysinnuori!

tunen Teollisuusliitosta se-kä ammattiyhdistysaktiivi, FT Päivi Uljas.

Ensi vuoden tapahtumia tulee olemaan ainakin Tallin-nan reissu keväällä sekä pik-kujoulupiknik joulukuussa, muiden tapahtumien suun-nittelu on vielä kesken. Halu-amme muistuttaa että nuori-sojaoston toimintaan ovat ter-vetulleita kaikki neljäysin alle 36 vuotiaat jäsenet! Varsinais-ten tapahtumien lisäksi järjes-tämme vuoden aikana useita nuorisojaoston tapaamisia, joissa suunnittelemme tule-vaa toimintaa. Näihin tapaa-misiin olet myös todella terve-tullut ja toivottu, eli ei muuta kun rohkeasti mukaan.

Mikäli mieleesi herää jo-tain kysymyksiä nuorisojaos-ton toimintaan liittyen tai ha-luat osallistua suunnitteluun, niin ole rohkeasti yhteydessä meihin vetäjiin!

Terveisin nuorisojaoston vetäjät,

Tuukka ja laura

Yhteistyösopimus uusittiin Pietarin Koneenrakentajien kanssa

Wärtsilä ilmoitti 14. tam-mikuuta 2004 lopettavansa Turun Dieseltehtaansa tuo-tannon ja siirtävänsä sen Ita-lia Triesteen. Tehtaan 400 työntekijän työsuhde päättyi vuoden 2004 lopussa. Die-seltehtaan työntekijä Jaakko Härkönen teki ”Potkut” -teok-sensa keväällä 2004 ja se oli esillä verstaan lattialla kaik-kien nähtävillä vuoden lop-puun saakka.

-Tehtaan lopettamisen jäl-keen taideteos siirtyi henki-

W46 kerho lahjoitti ”Potkut” -teoksen Työväenmuseo Werstaalle

Teollisuus 49:n edustajat vierailivat syyskuun lopus-sa Pietarissa. Vierailun tar-koituksena oli uudistaa jo 1980-luvun lopulla solmittu sopimus Pietarin Koneenra-kentajien ja ammattiosaston

löstön vuonna 2005 perus-tamaan W46 kerhon omis-tukseen, kertoo W46 kerhon puheenjohtaja Seppo leino. ”Potkut” on Dieseltehtaan lakkauttamisen jälkeen ollut esillä Manillan köysisalissa ja Turun Teollisuustyöväen am-mattiosasto ry 49:n toimiston aulassa.

-Lokakuussa 2018 lahjoi-timme teoksen Tampereel-la toimivan Työväenmuseo Werstaan kokoelmiin, Leino toteaa. (T49)

välillä. Sopimuksella määri-tellään mm. vastavuoroisten vierailujen ja koulutusten se-kä tiedonvaihdon periaattei-ta. Sopimuksen allekirjoitti Teollisuus 49:n puolesta pu-heenjohtaja Antero Palomä-

ki ja Venäjän teollisuustyö-väen ammattiliiton Pietarin ja Leningradin alueiden vä-lisen organisaation puolesta puheenjohtaja A.G. Vyshego-rodtsev. (T49)

ota yhteyttä!TuuKKA vIRTAnenvirtanen.tuukka.tv@ gmail.com puh: 050-3212066

lAuRA AAlTolaura.aalto3@gmail.compuh: 040-7474832

Joonas laine

Vuosi 2018 alkaa pikkuhil-jaa olemaan loppusuoralla, niinpä on hyvä käydä läpi mil-laista toimintaa nuorisojaos-tolla on tänä vuonna ollut ja katsella myös vähän tulevaan.

Nuorisojaoston ensimmäi-nen tapahtuma oli jo perin-teeksi muodostunut Tallin-nan reissu joka tänäkin vuon-na oli todella suosittu. Reis-suun startattiin pitkäperjan-tain aamuna 25 osallistujal-la. Tänä vuonna majapaikka-namme parin vuoden tauon jälkeen toimi legendaarinen Sokos Hotel Viru, joka kyllä on sijaintinsa ja historiansa joh-dosta mitä mainioin majapaik-ka. Majoittumisemme jälkeen lähdimme tutustumaan puo-len tunnin ajomatkan pääs-sä sijaitsevalle Sakun olutteh-taalle, jossa opastetun kierrok-sen aikana kuulimme mielen-kiintoiset tarinat niin tehtaan kuin myös oluen valmistuk-sen historiasta.

Lauantaille ei oltu suunni-teltu mitään yhteistä toimin-taa, vaan koko päivä oli varat-tu omatoimiseen kaupunkiin tutustumiseen. Takaisin Tu-russa olimme myöhään lau-antai-iltana.

Toisena nuorisojaoston ta-pahtumana tänä vuonna oli viikonloppu Aurafesteillä elo-kuussa. Tapahtuma oli Varsi-naissuomi-Satakunta alueen teollisuuden vaikuttajanuor-ten ja Teollisuus 49 nuorisoja-oston yhteis-työssä järjes-tämä.

Kolmas ta-pahtuma tä-n ä v u o n -na tulee ole-maan jo se-kin perinteek-si muodostu-nut pikkujou-lun piknik ris-teily lauantai-na 8.12. Me-nomatka vie-tetään semi-naari/koulu-tus –henges-sä. Luennoit-sijoina tänä vuonna ovat sopimusasi-antuntija Juk-ka-Pekka Hil-