THHL -jäsenlehti

1/2012

2

Julkaisija:

Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto – THHL ryRatamestarinkatu 11 B 6. krs00520 Helsinki

Päätoimittaja:

Eija Tuutti eija.tuutti@thhl.fi

Kannen kuva:

Antero Aaltonen

Painopaikka:

Forssa Print, 2012

Toimituskunta:

Manne Raitila, I vpj. manne.raitila@te-toimisto.fi

Merja Toijonen, II vpj. merja.toijonen@te-keskus.fi

Ritva Weckström, plm ritva.weckstrom@tem.fi

Puheenjohtajan mietteitä

Olen ollut kulttuurin eri lajien se-kakuluttaja lapsesta saakka. Kii-tos läheisteni, jotka mahdollisti-vat ihanien elämyksien kokemisen, vaikkei siihen aina olisi ollut va-raakaan.Akuistuttuan tuo tarve kokea kulttuu-rielämyksiä on jatkunut. Olen myös nähnyt tärkeäksi jakaa tätä kokemus-maailmaa lapsille. Voin vakuuttaa, et-tä se on kannattanut. Palaute ja muis-tot ovat kantaneet aikuisuuteen saakka. Tätä kirjoittaessani pohdin juuri tule-van hiihtolomaviikon kulttuuripläjäys-tä luokseni tuleville junioreille, pojat 15 ja 10 vee sekä tyttö 5 vee.

Tarvitaanko GuggenheimiaKaikesta edellä kertomastani huolimat-ta katson, että Guggenheim-hanke Hel-sinkiin on aivan epärealistinen, eikä mi-tenkään tähän aikaan ja talousnäkymiin istuva.

Veronmaksajana, kansalaisena ja Helsinki-kuntalaisena katson, että ”tar-joomuksesta” voi ja pitää kieltäytyä. Guggenheimia ei voi perustella edes ns. pitkän aikavälin sijoitushankkeena,

Guggenheimia tarjollaon selvää, ettei verovaroin voida mitta-via kulttuurilaitoshankkeita rahoittaa. Kansalaisten perustarpeet kuten koulu-tus, terveydenhuolto ja hoivapalvelut, päivähoito, julkinen liikenne, työvoi-mapalvelut, turvapalvelut ym. ovat eh-dottomasti etusijalla ja niiden ylläpitä-miseen ja kehittämiseen tulee panostaa. Sillä on suuri merkitys nyt ja pitkällä ai-kavälillä tarkasteltuna.

Tässä Guggenheim-keskustelujen lomassa jo eräs näkyvä suuria pääoma-tuloja ja perintöosuuksia nauttiva eh-ti ojentaa mukamas auttavan kätensä Guggenheimin rahoitukseen. Huvitta-vinta oli se, että esitykseen sisältyi eh-to siitä, että merkittävän lahjoituksen antajat saisivat lahjoitussumman vero-vähennyksiin. Niinpä niin, kaikkea si-tä voi ihmismieli keksiä – näinäkin ai-koina.

Siispä sanon ei kiitos Guggenheimil-le!

Kultturellia, tervettä kevättä kullekin ja aurinkoisia ajatuksia.

t. Eija Tuutti

joka tuottaa kulunsa ajan saatossa. Tä-hän en jaksa uskoa, en sitten pätkää-kään Suomen kokoisessa maassa! Vai-keuksia on ollut saada riittävästi mak-savia kävijöitä jo olemassa oleviin kult-tuurilaitoksiin, mikä on valitettavaa.

Hyvinvointia mielelleSinällään katson, että hyvät kulttuuri-palvelut kuuluvat paitsi sivistysvaltion perustaan, sitä tarvitaan myös mielen virkistäytymiseen arjen ja harmauden keskellä. Kulttuuri on aidosti ja oikeas-ti merkittävä tekijä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä.

Toki tässäkin on pidettävä huoli sii-tä, että tarjolla on sekä maksuttomia et-tä maksullisia tapahtumia. Maksullisis-sa pääsylippujen hinnat tulee pitää sel-laisina, että ne ovat kohtuudella saata-villa, eikä kerska-elitismiä tueta julki-sin varoin.

Suu säkkiä myöten rahapussin kanssa Näinä aikoina, kun julkisia palvelui-ta entistä hanakammin ajetaan alas ja siirretään yksityisen sektorin puolelle,

3

Muistamme kaikki kiusallisen hyvin kuinka vuosi sitten otettiin käyttöön uusi asiakaspalvelumalli TE-toimis-toissa. Arkikielessä puhutaan asiakkai-den segmentoinnista. Päijät-Hämeen toimistossa tuossa muutoksessa kaik-kien henkilöiden tehtävät vaihtuivat ja kaikki ilmoittautuivat uusiin tehtäviin sekä työskentelytapa uudistui 1.2.2011 alkaen.

Muutokseen liittyen toimistonjohta-ja nimitti helmikuussa 2011 muutostu-kihenkilöt toimiston Kaiku-hankkeen yhteydessä. Toiminta perustuu mah-dollisuuteen keskustella kokeneen työ-toverin kanssa työtehtävien hoitoon ja perehtymiseen liittyvistä asioista luot-tamuksellisesti. Tukihenkilötoiminnan tarkoituksena on osaltaan edistää työn-tekijöiden uusiin tehtäviin perehtymis-tä, sopeutumista ja muutoksissa jak-samista. Muutostukiasioiden hoitami-seen voidaan käyttää keskimäärin enin-tään 20% työntekijän kokonaistyöajas-ta. Muutostukitoiminta on sisällytetty tehtäväkuvauksiin. Toimiston johtaja on antanut muutostukihenkilöille vah-van ja selkeän tuen muutostuen hoita-misessa.

Muutostukihenkilön keskeisiä teh-täviä ovat:

• huolehtia uusien virkailijoiden pe-rehdytysprosessin toteutuksesta ja etenemisestä

• tukea työsuhteen päättäviä määräai-kaisia henkilöitä uusien vaihtoehto-jen etsimisessä

• tukea lähiesimiehiä/koordinaattorei-ta perehdytyksessä ja työsuhteen ai-kana

• tukea pysyvää henkilöstöä muutok-seen liittyvissä tilanteissa

• toimia yhteistyössä henkilöstöasioita hoitavan taloussihteerin, TYHY-ryh-män ja luottamus- sekä työsuojelu-henkilöiden kanssa

• välittää henkilöstön aloitteita/ideoi-ta eteenpäinKuluneen vuoden aikana toimis-

tomme muutostukihenkilöinä (Anne Kantonen, Riitta Vestman ja Aarre Järvinen) olemme rakentaneet 24 mää-räaikaiselle henkilölle yksilöllisen pe-rehdytysohjelman. Olemme käyneet useita keskusteluja työtovereiden kans-sa työtehtävien muutoksiin liittyvissä asioissa. Olemme myös keskustelleet työnsä lopettavien työtovereiden kans-sa palautteen saamiseksi ja tarvittavan tuen antamiseksi.

Hyvin toimivan työyhteisön tun-nusmerkki on osaava, välittävä ja kan-nustava suhtautuminen työtovereihin. TE-toimistoissa varhainen puuttumi-nen on ennakoivaa ja aktiivista henki-löstön työkyvyn edistämistä. Muutos-tukihenkilöt voivat omassa roolissaan käyttää hyväksi varhaisen puuttumisen mallia. Siis tavoitteena on varhainen pu-heeksiotto. Käytännössä olen tässäkin yhteydessä havainnut kahdenkeskisen keskustelun monesti auttavan. Työto-veri on saanut mahdollisuuden purkaa tuntojaan ja saa parhaimmillaan samal-la ehkä uusia ajatuksia tilanteensa sel-vittämiseksi. Yhdessä tekeminen vah-vistaa.

TE-toimistoverkkouudistus vuoden 2013 alusta tarkoittaa sitä, että hen-kilöstö joutuu hoitamaan väheneväl-

lä joukolla koko ajan muuttuvissa olo-suhteissa virkatehtäviään. Muutoksen tuulet puhaltavat edelleen navakasti. Muuttuvissa oloissa henkilöstön jak-samiseen tulee kiinnittää erityistä huo-miota. Oma käsitykseni on, että muu-tostukihenkilötoiminta pitää laajentaa kaikkien uusien TE-toimistojen alueil-le. Järkevän tukitoiminnan varmistaa riittävä määrä tukihenkilöitä. Tukihen-kilöiden toimintaa pitää tukea soveltu-valla ja riittävällä valmennuksella. Ko-kemukseni on, että muutostukihenki-lötoimintaan panostaminen helpottaa muutoksen läpiviemistä ja hallintaa. Tärkeintä kuitenkin on pitää henkilös-tö mukana muutosvalmisteluissa. Ajan-tasainen ja avoin tiedottaminen on elin-tärkeätä!

Aurinkoista kevättä ja voimia kaikille!

Terveisin Aarre ”Aarretti” Järvinen,

Hämeen piiri

Elämme muutoksessa mutta muutummeko elääksemme?

44

Marraskuussa 2011 meillä oli Eijan kanssa mahdollisuus käydä tutustu-massa ruotsalaisten kollegojen edusta-jakokoukseen. Ruotsalaiset pitävät mei-dän tavoin kaksipäiväisen edustajako-kouksen. Valitettavasti päällekkäisyyk-sien vuoksi pystyimme vierailemaan heidän kokouksessaan vain ensimmäi-senä päivänä. Edustajakokous pidettiin Arlandan lentokentän lähistöllä olevas-sa hotellissa, näin on tehty jo useam-pana vuotena. Edustajien on helppo eri puolilta Ruotsia tulla paikalle. Näin oli meidänkin – emme tarvinneet kuin hal-vat lennot ja ilmainen non stop bussi vei hotellille.

Kokous alkoi puolilta päivin ja sa-manlaisella marssijärjestyksellä kuin omammekin.

Avauspuheenvuoron jälkeen järjes-täydyttiin ja sitten tulivat vuoroon kut-suttuina vierailevat esiintyjät. Järjestäy-tymisestä täytyy sanoa, että kadehtien katselin sitä luontevuutta millä ruotsa-laiset tämän hoitivat. Puheenjohtajik-si valitut totesivat vain olevansa toinen ensikertalainen ja toinen toista kertaa vastaavassa kokouksessa, mutta eikö-hän tästä jotenkin selvitä. Ei mitään jäykkäniskaisuutta

Ensimmäisen puheenvuoron piti Eva Nordmark, TCO:n puheenjohtaja (STTK:ta vastaava toimihenkilökeskus-järjestö). Hän kertoi järjestöstään, joka on poliittisesti sitoutumaton ja jonka jä-senistö on nimikkeistöltään laajapoh-jainen. ”Työelämä on koventunut, työ-määrä lisääntynyt ja yhteistyö huonon-tunut työpaikoilla.” Tutun tuntuinen lausuma – näinhän se on meillä Suo-messakin. Hän kertoi myös ajankohtai-sista asioista mitä on tekeillä:– työttömyyskassojen ehtojen suhteen

paljon lobbausta, millä ehdoilla tur-vaa voisi saada

– nuorista on tullut halpaa työvoimaa – tämä ei kelpaa, koulutusta tarvitaan enemmän

Ruotsin sisarjärjestön edustajakokous

– sisääntulopalkkaa voisi käyttää, mut-ta sitä ei käytetäHän kertoi myös tutkimuksesta –

mikä auttaa parhaiten työllistymisessä: työllisyyskoulutus, työharjoittelu, koh-distettu tuki ja ammatilliset opinnot.

Syntyneen keskustelun aikana esiin tuli niin tuttuja argumentteja:– koulutukseen satsaus jo aikaisin– työrauhaa hallintoon – työnvälittäjil-

le – resursseja lisää– liikaa byrokratiaa/hallintoa– Ruotsissa vaadittu 120 p opiskelut

rajoittavat ja yksipuolistavat rekry-tointia

– monipuolisempi ammattitaito auttai-si paremmin ottamaan vastaan työt-tömiä

– liikaa tehtäviä hallinnolla, uusia tu-lee koko ajan

– johtamiskysymykset: miten valtio hoitaa – liikaa johtajia – kuka tekee työt

– yhdeksän kymmenestä ei koe saavan-sa tukea esimieheltään

– kuinka paljon rahaa laitetaan yksityi-sille palvelun tuottajille, vaikka itse-kin voitaisiin hoitaa nämä tehtävätAika tuttua tekstiä, eikö vain? Pu-

heenvuorojen jälkeen virinnyt keskus-telu oli vilkasta.

On myönnettävä, että keskustelu-kulttuuri Ruotsissa on pitemmällä kuin meillä. Vierailevat esiintyjät saivat pu-heenvuoronsa jälkeen paljon komment-teja ja lisäkysymyksiä.

Seuraavaksi puhui Elisabet Arp – Ruotsin työvoimaviraston kansainväli-sen yhteistyön johtaja. Hänen puheen-vuorossaan tuli esittelyyn Ruotsin kan-sainvälinen yhteistyö työmarkkinaky-symyksissä.

Vierailevien puhujien jälkeen alkoi itse kokoustyöskentely, joka osittain muistutti omia kokouksiamme. Täytyy kuitenkin sanoa, että yksi kokouskäy-täntö sai meidät Eijan kanssa lievästi sa-noen hämilleen.

Ruotsalaiset eivät käytä meidän ta-paan äänestyslippuja, vaan kun salis-sa puolletaan esitystä niin kaikki sa-novat kuorossa – ja eli kyllä. Tämä ja tulee niin yhtä-äänisesti, että kun me tämän ensimmäisen kerran kuulimme niin melkeinpä putosimme tuoleiltam-me. Ruotsalaiset ovat kuulemma niin positiivisia, etteivät halua edes äänes-tystilanteissa sanoa – nej eli ei. Erimie-lisyyttä/kritiikkiä sisältävä esitys etenee niin, että se esitys voittaa, joka saa sa-lilta vahvemman – ja-puollon. Näin asia meille sitten lounastauon aikana selvi-tettiin, kun asiasta kysäisimme.

Ensimmäisenä päivänä valittiin si-sarjärjestöllemme puheenjohtaja Lars-Erik Backström. Onneksemme ehdim-me vielä häntä onnittelemaan ennen lähtöämme takaisin Helsinkiin.

Mielenkiintoinen ja ajatuksia he-rättävä kokemus meille tämä naapu-rin edustajakokous oli nyt, kun alam-me valmistelemaan omaamme ensi vuo-delle.

Kokemuksia koosti Ritva Weckström

55

Ammattiyhdistykseen kuuluminen lisää yhteisöllisyyttä monella tavallaVirkistymisreissu Joensuun seudun TE-toimiston malliin…

niosti ja kaikki voinevat täydestä sydä-mestä sanoa, että kivaa oli. Vakavim-milta vammoilta vältyttiin, vaikka mm. viiniasiantuntija testasi Mersun lattian kestävyyttä.

Seuraavaa reissua odottaen… ja siel-lä kaikilla oli niin mukavaa…

Naisvoittoisempi porukka oli toisenlaisella matkalla – nostalgisella Aikamatkalla Hectorin konsertissa Joensuun Areenalla.

T: Sirkka + muut musiikin ystävät

Samaan aikaan toisaalla …

Paikallisyhdistyksen suo-siollisella avustuksella (20 €/hlö) starttasimme perjan-taina TE-toimiston päädys-tä pelottoman joukon astu-essa kulkuneuvoon. Vaaroja kaihtamatta suuntasimme matkamme KalPa–Jokerit jääkiekkomatsiin, olipa jo-ku matkalainen sonnustau-tunut Jokipoikien huviin-kin. Eväitä kaiveltiin esiin jo alkumatkasta ja matkan teon yhteydessä käytiin tie-tokilpailua. Mukaan mah-tui myös meidän oman viiniasiantunti-jan lausunnot sekä pakolliset virkistäy-mispysähdykset tankkauksineen/tyh-jennyksineen. Inva-merkin siivittämi-nä pääsimme Kuopissa pääoven eteen parkkiin, mistä olikin näppärä siirtyä jääkiekkohalliin.

Ensimmäinen erä, kiekko jäähän ja osa porukasta olikin jo kadonnut. Si-vullisten näköhavainnot kertoivat koru-tonta kertomaa, jälkipelit olivat jo alka-neet alakerran anniskelupaikassa. Ah-kerimmat jääkiekon ystävät viihtyivät erien ajan paikoillaan ja poistuivat niil-tä vain erätauoilla, kun taas osa poru-kasta saapui ottelupaikalle vasta jatko-ajan alkamisen ja rangaistuslaukauksi-en aikaan. Hyvä niin, että ottelu venyi, koska muutoin nämä iloiset matkaajat eivät olisi nähneetkään joukkueita vi-laustakaan.

Pelin lopputuloksesta huolimatta tu-lomatkan täytti yhteislaulu, joka raikui pääosin nuotin vierestä. Kukaan ei tie-tenkään muistanut alkua pidemmälle sanoja, mutta sekään ei tahtia haitan-nut. Reissu onnistuin kaikkineen mai-

Ai, niin se peli päättyi muuten jatko-ajan jälkeen 1–2. Matkalla otettiin ku-viakin, mutta matkalaisten oma sensuu-ri estää niiden julkaisemisen.

T: Pete, Tike, Keki, Mari, Antti, Jarno ja Esko

Pohjois-Karjalan Kuulumisia Pohjois-Karjalan Kuulumisia

66

Köyhyyskävelyllä edessä mm. suomalaisten tulkki, Jaana Rautiainen, Taina Koivisto ja takana vasemmalla konferenssin tanskalainen isäntä Ilse Asmussen sekä selin ruotsalalaisten Meeri Wassberg.

Kolmen päivän seminaarin myötä koimme mm. tanskalaisten isäntien järjestämänä erinomaisen sukelluksen Kööpenhaminan syrjäytyneiden elä-mään. Seminaariväki jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen tutustui Sun-holmin alueeseen ja toinen Kristiansta-diin. Itse olin Mannen ja Pertin kanssa Sunholmissa ja voimme vakuuttaa ko-kemuksen olleen sekä kiinnostava, rea-listinen että kiiltokuva-turismin taakse rajusti yhteiskunnan reuna-alueiden ja väliinputoajien arkea avaava. Isäntien tavoin, nämäkin ovat meidän asiakkai-tamme, joille meidän tulisi löytää rat-kaisuja.

Pohjoismaista yhteistyötä NAGissa

THHL:n työhallinnon sisarjärjestöjen kahden vuoden välein pidettävä perinteinen Pohjoismainen työmarkkina-konferenssi NAG oli syyskuussa 2011 Tanskassa, Kööpenhaminassa. Tämä on tilaisuus, jossa voimme päivittää meille kaikille tärkeät kuulumiset eri pohjoismaiden työmarkkinatilanteessa, työhallinnossa ja edunvalvonnassa.

THHL:n delekaatiossa olivat: liiton puheenjohtaja Eija Tuutti, liiton I varapuheenjohtaja Manne Raitila, pääluottamusmies Ritva Weckström, varapääluottamusmies Taina Koivisto Varsinais-Suomesta sekä hallituksen jäsenet Jaana Rautiainen Kaakkois-Suomesta ja Pertti Tikkala Lapista.

Tässä raportissa painotus on konfe-renssin pääalustuksessa. Laajempi ra-portti mm. maakohtaisine osioineen löytyy THHL:n kotisivuilta.

Keskiviikko 28.9.Konferenssin avauspuheenvuorossa Tanskan pj. Ilse Asmussen kertoi, että Tanskassa edellisen hallituskauden ai-kana menetettiin 175 000 työpaikkaa ja työttömyys kasvoi rajusti. Kunnille siir-rettiin paljon vastuuta työttömien hoi-dosta. Vaalit olivat juuri kaksi viikkoa aiemmin ja hallitusneuvottelut olivat parhaillaan menossa ja hallitusratkai-

sua odotettiin Tanskassa keskusteluis-sa nousi vahvasti esiin tarve lisätä työt-tömien koulutusta.

Ensimmäisen alustuksen piti Tans-kan Työmarkkinahallituksen johtaja Marie Hansen.

Hän kertoi, että Tanskassa oli käy-tössä ns.joustoturvamalli / Flexicurity – helppo päästä eroon työntekijästä ja

helppo palkata. – Työttömien tuki on aluksi hyvä, mut-

ta hakijan omat velvoitteet ovat vah-vat.

– Tanskassa 4 työnvälitysaluetta / Job-centre ja 91 työnvälityskeskusta (2007 kuntauudistus) kuntien koko

7

Pohjoismaista yhteistyötä NAGissa

kasvoi. Kunnat huolehtivat sekä toi-meentulosta että työttömyysturvasta. On perustettu myös yksityisiä työttö-myyskassoja.

– Työllisyysstrategia:– nopeasti töihin – panostus nuoriin

erityisesti 25–30 v., jotka saatava ensisijaisesti koulutukseen (am-mattitaidottomat)

– työpaikkaa haettava aktiivisesti, pitää itse etsiä – kuittaus verkossa viikottain – sidos työttömyystur-vaan – jokaiselle pakollinen CV-nettiin on tehtävä itse

– vähäinenkin sidos työmarkkinoi-hin on hyvä ja estää syrjäytymistä eli kaikkia tarvitaan, vaikkei koko-päiväisesti töissä olekaan

– voimavarat keskitetään niihin joi-den on vaikea sijoittua työelämään

– lähtökohtaisesti autetaan ihmisiä, ei yrityksiä/työnantajia.

Hollannissa on luovuttu aktiivises-ta työllistämispanoksesta sekä työttö-myysturvasta ja painotus on siirtynyt yksilön omaan aktiviteettiin ja vastuu-seen. On unohdettu aktiivinen työlli-syyspolitiikka. Talouden pitkän aikavä-

lin näkökulmasta aktiiviseen työllisyys-politiikkaan panostamien kannattaa.

Mitkä keinot tehoavat ja mitkä eivät:– työhallinnon Tietopankki houkuttaa– motivaatioon vaikuttaa – aktiivinen

yhteydenpito asiakkaaseen, tarjotaan työtä

– tuetut työpaikat yrityksissä, myös harjoittelupaikat

– koulutus – lyhyt koulutus ammatti-taidottomille

– osallistamisen kokeminen auttaa mm. sairauslomalla oleville varhai-nen kuntoutus – auttaa palaamaan työelämäänPassiivinen kotonaolo syrjäyttää pois

työelämästä. On saatava kansalainen keskiöön > motivaatio > omistautumi-nen asialleen. Toivotaan, että valtio vain ohjaisi laeilla ja antamalla rahat.

Lopuksi Hansen kertoi, että psyyk-kiset rajoitteet ovat myös lisääntyneet suuresti ja parhaillaan tutkitaan sitä, miten näitä ihmisiä saataisiin pidettyä ja palautettua työelämään. Nyt on liikaa varhaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä, viimevuosina 250 000 henki-löä, eikä määrää ole saatu vähenemään.

Tanskassa Ideologinen keskustelu yksityistämisestä on vähentynyt.

Torstai 29.9.2011Konfrenssin pääalustaja oli työmarkki-natutkija Flemming Larsen, Aalborgin yliopistosta Tanskasta teemanaan ”Jul-kisten palvelujen Ulkoistaminen/yksi-tyistäminen”.

Larsen on tutkinut Hollantia ja Aust-raliaa, joissa ollaan oltu edelläkävijöinä ja pisimmällä yksityistämisessä. Tut-kija oli kuukauden molemmissa mais-sa ja painotus tutkimuksen teossa oli haastattelumenetelmässä, jossa kohtee-na oli. päättäjiä, työmarkkinalaitoksen johto, hallinnon esimies- ja suorittaja-tason väkeä sekä ostopalveluiden tuot-tajia ja asiakkaita.

Molemmissa maissa oli tehty päätös yksityistää koko työllistämistoiminta. Merkittävää on se, miten toimenpitei-den organisointi vaikuttaa palveluihin. Samalla on tärkeätä tiedostaa sen vaiku-tus politiikan sisältöön.

Larsen totesi, että Pohjoismaita kä-sitellään yleensä yhtenä mallina puhut-taessa mm. hyvinvoinnista ja työllisyys-politiikasta.

Alustaja eritteli aluksi hyvinvointijär-jestelmät:Liberaali-anglosaksinen: – alhainen verotus– uskotaan markkinoihin, yksilön oma

vastuu (USA) – 2 % käytetään julkisiin järjestelmiin,

vaikea saada tukea sosiaaliselta puo-lelta – joka 7. köyhyysrajan alapuo-lella

– velvoite hankkia työtä keinolla mil-lä hyvänsä

Konservatiivis-mannermainen:– Keski-Euroopassa tyypillinen malli:

perheen pää maksaa vakuutukset, si-doksisuus työsuhteeseen

– korvaustaso korkea– heikko dynamiikka– Etelä-Euroopan maissa kirkollakin

on oma roolinsa – perhe mukana

NAG-konferenssin pääalustaja, työmarkkina-tutkija Flemming Larsen Aalborgin Yliopistosta, Tanskasta.

88

Pohjoismaiset:– universaalit palvelut ja toimeentulo– vahva veropohja rahoituksessa– korkea dynamiikan taso – mm. naisia

on paljon työelämässä

Larsen korosti sitä, että tapa jolla asi-at järjestetään, vaikuttaa kaikkeen. Nyt painotus on työn ensisijaisuudes-sa ja motivaation tukemisessa. Hän otti esiin kolme sosiaalisen vakuuttamisen toteuttamistapaa:1. Sosiaalinen vakuuttaminen– toimeentuloperusta - passivoi2. Sosiaalinen integraatio/kotouttaminen– työmarkkinoille pääsyn helpottamis-

ta – pätevöittämisen/osaamisen laa-jentamisen mahdollistamista

3. Sosiaalinen kuri– kannusteita motivaatioon – Tanskas-

sa vallalla mantra ”pyssy otsalle, ei-köhän ala töitä löytyä”, kärjistäen esi-tettynä

Lainsäädäntö on ja sen täytäntöönpa-nossa on erilaisia malleja.

Uudistuksia tullut työllistämistoi-menpiteisiin siten, että – yhden luukun järjestelmä hajautet-

tiin => kunnallistaminen– palveluja ulkoistettiin => ay-puolen

rooli haluttiin ja halutaan ajaa alas.

Uusi Julkisen johtamisen oppi:Vaihtoehtoja ovat:– mitä työtä tehdään kentällä yhdessä

ja yksityisesti– mitä palveluja yksityistetään / ulkois-

tetaanHajautettua keskittämistä– ohjataan paljon, mutta vastuu on pai-

kallisilla toimijoilla

Edellä olevaa perustellaan sillä, että ti-laaja-tuottaja-malli on parempaa, edul-lisempaa ja tehokkaampaa?– mutta pitäisi olla myös tuloksellista– kannustinjärjestelmät on yksinker-

taistettu ja tavoitteita toteutetaan putkinäköisesti

– arvot työvoimapolitiikan täytäntöön-panossa ovat kadoksissa, koska taus-talla ovat lähtökohtaisesti poliittisten näkemysten mukaiset päätösten pri-orisoinnit

– prosessiohjaaminen on lisääntynyt– uusia sääntöjä tullut valtavasti, koska

kuitenkin pelätään järjestäjien hui-jaavan ja pettävän, mikä lisää ohjaa-via määräyksiä

– kustannustehokkuus ei aina toimi – miten organisoidutaan

Yksityistämisestä Miten markkinamalli toimii työllistämi-sen saralla? Mitä sisällöllisiä muutoksia työllisyyspolitiikkaan tarvitaan?

Ongelmaksi nousi se, että tulokset ovat täysin vastakkaisia suhteessa ase-tettuun tavoitteeseen. Esimerkiksi – osaamisen kehittäminen ja koulutus

oli täysin rapautunut– työttömiä priorisoitiin – kehen kan-

natta panostaa

Päätelmät tuloksista – lyhyesti:– syntyi runsaasti siirtokustannuksia– ei innovatiivista toimintaa– byrokratian lisääntyi– työttömien parkkeerausta– poliittisuus vähentyi

Merkittävä havainto on myös se, et-tä maksujärjestelmiä on oleellisesti ke-hitettävä.

Hollannissa esim. paperia käytetään mahdottomasti jatkuvasti ylläpidettä-viin tarjouskierroksiin yksivuotisia so-pimuksia varten (säännöt, kilpailutuk-set, käsittelyt, sopimukset, valvonta) – tätä ei juurikaan huomioida.

Millä kilpaillaan?

Yleensä hinta ratkaisee, mutta – todellinen hinta on unohtunut ja itse

laadusta ei ole takeita.Työllistämisvaikutukset ovat olleet

mittarina, mutta– ammattitaito heikkenee, kun pitää

tehdä tulosta ja saada asiakas äkkiä pois toimenpiteistä töihin – osaami-nen on toissijaista

– työ- /julkishallinnon taustan omaa-vat hakijat ovat pannassa – ei halu-ta palkata

– työttömiin suhtaudutaan uudella ta-valla

Julkisen työvoiman palveluja yksityis-tettiin ja pyrittiin menetelmien standar-disointiin. Julkinen tarjoaja ei pärjännyt kilpailutuksessa. Sittemmin kävi ilmi– ettei yksityisillä tarjoajilla ollutkaan

kontakteja yrityksiin/työnantajiin– yritykset, joissa oli omat rekrytoin-

ti-osastot, eivät halunneet kilpailu-tukseen ja ”julkishallintoa saastutta-maan” omia toimintatapojaan

– palvelujen tarvitsijat/hakijat luokitel-tiin 3 eri luokkaan

– koulutuselementtiä ei käytetä (yksi-tyisen riski) – katsottiin, että lyhyel-lä aikavälillä tästä ei ole hyötyä eli ei investoida turhaan

Norjan delekaatiota taukopohdinnoissa.

9

– kuoritaan kermat päältä – keskity-tään hyvin työllistyviin, joista saa-daan rahat nopeasti ja helpostiHollannissa ja Australiassa johtajat

ovat tyytyväisiä nykymalliin. Poliitti-nen vastuunotto on rapautunut.

Työttömät sinällään ovat tyytyväisiä, koska kokevat olevansa ns. kuluttajia, eikä tarvitse käydä ”työkkärissä” niin usein, eikä sanktioita käytetä.– tietyin välein yhteydenotto/käynti– käyntien mukaan julkinen tuki –

voucherYhteys työnvälitykseen on vain julki-

sen tuen saanti. Vuoropuhelua työhal-linnon kanssa ei käydä, mutta jatkuvia ohjeita ja velvoitteita sekä uusia talou-dellisia kannustimia tulee hoidettavaksi.

Tuloksia ja vaikutuksia ei vielä tar-kalleen tiedetä, koska kunnon seuran-taa ei ole tehty. Selvää on, että odotuk-siin ei ole vastattu.

Hollannissa pyritään palaamaan van-haan mm. siksi, että valvonta on pai-sunut liikaa. Myös koulutus muodos-tui ongelmaksi sekä se, että kaikki työt-tömyysvakuutusta saavat joudutaan lä-hettämään yksityiselle. Samalla julki-selta puolelta tärkeätä osaamista on ka-donnut ja perehdyttäminen joudutaan aloittamaan alusta.

Poliittinen tahto ja markkinavoimat ovat ristiriidassa: politiikan ja sosiaalis-ten asioiden tasapainottaminen. – Kuka/mitä tekee, on jäänyt epäsel-

väksi. Julkisessa palvelussa resurssi-en ohjaaminen on helpompaa ja pa-remmin arvioitavissa.

– Luottamuksen puute eri toimijoiden välillä on kasvanut ja sitä tulisi lisätä.

– Työttömien vaihtoehtoisten valinto-jen valikko on kaventunut huomat-tavasti.Tanskassa työllisyys ei kuulu EU:n

kilpailutukseen. Yksityistäminen palve-luissa on kääntymässä laskuun mones-takin syystä. Moni yksityisten palvelu-jen tuottaja oli hinnoitellut palvelunsa tuottamattomasti, eikä voi enää jatkaa. Tanskassa kokeilut ovat johtaneet sii-hen, että työnvälitys palautui kunnalle.

Flemming Larsenin seminaariosuu-

den päätteeksi keskusteltiin pohjois-maiden tilanteesta ko. ulkoistamis-/yksityistämishankkeissa. Todettiin, et-tä NAG-yhteistyössä voitaisiin viritel-lä omaa yhteistä tietopankkia yhteisille kotisivuille, johon voitaisiin koota– tutkimustietoa eri maista– kokemuksia ja käytäntöjä eri maista– käydä vuoropuhelua.

Itse konferenssi päättyi 30.9. ja viimei-senä päivänä sovittiin jatkohankkeista, joiden kanssa on tarkoitus edetä seuraa-van kahden vuoden aikana. Viritetään Yhteistyöhanke – verkostoituminen verkossa seuraavien asiakokonaisuuk-sien merkeissä:– työttömyyskassojen erilainen tilanne

(erilaiset järjestelmät)– ay-liikkeen poliittisen vaikuttavuu-

den tilanne pohjoismaissa– palvelujen yksityistäminen/ulkoista-

minen – kilpailuttaminen

– asiakkaiden oikeuksien vähentämi-nen (miten kohtaamme asiakkaat, miten parannetaan työnteon laatua/osaamista)

– uhkatilanteet eri maissaUskomme, että tämä antaa meil-

le eväitä käydä keskusteluja pöydissä, joissa havitellaan työvoimapalvelujen hankkimista ostopalveluina sekä yksi-tyistämistä. Pääsääntö tulee olla se, että vain ns. hallinnon palvelujen tarvitse-maa asiantuntijapalvelua, jota itse em-me pysty tuottamaan, voidaan hankkia ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Emme lähden ulkoistamaan omia peruspalve-luamme ja aliarvioimaan vankkaa osaa-mistamme!

Laaja raportti siis löytyy kotisivuilta. Käypä katsomassa myös se.

Mukana olleiden muistiinpanoista yhteistä raporttia työsti

puheenjohtaja Eija Tuutti.

Toisessa Köyhyyskävely-porukassa myös vahva ”sauhuporukkamme” Ruotsin Meeri Wassberg, tulkki, Suomen Jaana Rautiainen sekä takana Taina Koivisto.

10

Halusin kirjoittaa tämän jutun eni-ten niitä ihmisiä ajatellen, jotka ovat jäämässä työelämästä lähiai-koina. Miksei myös muillekin. Voin sanoa, että minullakin tuo ”vas-taranta” on jo näkyvissä – neljä vuotta olisi työelämää jäljellä. Tu-len silloin olleeksi työhallinnossa 43 vuotta.

Minulle tärkeä asia koko työuran on ol-lut, mitä voisin tehdä, että jaksaisin pa-remmin ja pitempään säilyttämään po-sitiivisen ja innostavan asenteen työssä-ni. En kirjoita tätä missään tapauksessa kertoakseni omia tekemisiäni. Toivon, että tämä antaisi jollekin uusia ajatuk-sia omassa elämässä.

Oikeastaan kaikki juontuu tuon-ne minun lapsuuteeni. Minulla on ol-lut iäkäs isä. Hän oli jo 48 ikäinen kun hän sai vielä toisen lapsikatraan. Lisäk-si hän oli niitä sodan käyneitä miehiä, joilla oli sitten perheessään omia ongel-mia. Miehet olivat kokeneet vähän liian rankkoja asioita. Hänen viimeinen pitkä työsuhteensa oli Suomen Sokerissa so-kerinkeittäjänä. Hän kyllä jaksoi ihan työuran loppuun asti. Hän nimittäin jäi eläkkeelle aivan oikeassa iässä 65-vuo-den ikäisenä. Seurasin läheltä miten hän aikoi viettää vapaa-aikaa. Ei miten-kään. Noin kahden vuoden kuluttua hän sai infarktin. Jäin jo silloin pohti-maan tuota ihmisen vapaa-ajan käyttöä. Hänellä nimittäin ei ollut minkäänlaista harrastusta ollessaan työelämässä, eikä hän myöskään keksinyt mitään jäätyään eläkkeelle. Koetin häntä jopa kannustaa liittymään kaupunginosan eläkeläisten kerhoon.

Tämä kokemus on ollut mielessäni voimakkaana oikeastaan koko elämän.

Kiinni harrastustoimintaanMyöhemmin itselleni tuli tietysti armei-ja, perheen perustaminen ja se tavan-omainen oman talon rakentaminen. Ra-kentamisessa menikin kaiken kaikkiaan neljä vuotta. Sen jälkeen jäi jonkinlai-

Tosielämää työajan ulkopuolellanen tyhjiö. Onneksi vaimon kotiperhe oli vahvasti mukana Lapinkoira-toimin-nassa. Vanhemmat olivat perustaneet yhdistyksen. Toiminnan laajentuessa minua pyydettiin sihteeriksi. Olinhan kauppiksen käynyt ja kirjoitustaitoi-nen. Myöhemmin tehtäväni laajenivat jäsensihteeriksi ja yhdistyksen puheen-johtajaksi. Lisäksi koiraharrastuksessa minua kiinnosti myös näyttelysihteeri-nä toimiminen. Hakeuduin koulutuk-seen. Oli todella mielenkiintoista päästä niin lähelle koiraihmisiä.

Aikanaan myös lapset haluttiin vie-dä jonkinlaiseen urheilutoimintaan. Katsoimme lähipaikkakunnalla olevat seurat, minkälaista lapsille tarkoitettua toimintaa siellä oli. Tosin tyttäreni ei-vät viihtyneet kovin pitkään. Mutta pi-an löysin itseni yleisurheilujaoston sih-teerinä. Sen lisäksi kävin kilpailutoimit-sijan koulutuksen, joten pystyin toimi-maan kaikissa virallisissa yleisurheilu-kilpailuissa tuomarina. Tätä harrastus-ta on kestänyt jo yli 25 vuotta. Oikeas-taan se ei vie kovin paljon vapaa-aikaa. Kilpailuja on noin 5–6 vuodessa. Mutta yhteys näihin ihmisiin on kokoajan säi-lynyt. Loppiaisena olen takuuvarmasti Kupittaan urheiluhallilla sisulisäkisois-sa toimitsijana. Näin olen myös saanut seurata nuorten urheilijoiden kehitty-mistä. Olen jopa saanut mitata maail-manennätyksen! Se tapahtui vuonna -90 veteraanien MM-kisoissa. Naisten kuulantyöntö oli laji.

Olen jakanut joillekin kanssaihmi-silleni ohjeeksi sitä, että mikäli todella kaipaat jotain harrastusta tai tekemistä, se kävelee sinua vastaan. Jos olet positii-visesti koko ajan odottamassa mistä se löytyy, niin se varmasti löytyy.

Maahanmuuttajat ja SPR Olin pitkään ajatellut, että tekisin mie-lelläni jotain maahanmuuttajien kans-sa. Näin ehkä oppisin vähän enemmän tuntemaan heitä. Löysin vahingossa paikallisesta ilmeisjakelusta ilmoituk-sen, että SPR hakee ihmisiä maahan-muuttajien ystävätoimintaan. Turkuun oli tulossa yli 50 kosovolaista. Kurs-

si kesti 5 iltaa ja yhden lauantain. Sen jälkeen meille järjestettiin yhteinen ti-laisuus näiden ihmisten tapaamiseksi Kuuvuoren talolla. Onnistuin tutustu-maan kolmeen mieheen, joista yksi pi-an muutti takaisin kotimaahansa. Hän ei sopeutunut Suomeen. Minulle jäi vel-jekset Hadzi ja Naim. Hadzi palasi myö-hemmin takaisin, mutta Naim on jäänyt yhdeksi läheisimmistä ystävistäni.

Edellä mainittua ystäväkurssia käy-dessäni SPR esitteli muutenkin hei-dän toimintaa. Minulle jäi siitä kaiku-maan korviin vankilavierailijatoiminta. Sen jälkeen ”seurustelin” itseni kanssa. Haluaisinko todella tehdä sellaista työ-tä? Vasta kun olin itse täysin varma, il-mestyi taas paikalliseen ilmaisjakeluun SPR:n ilmoitus alkavasta koulutuksesta. Ei kun sinne. Olen nyt tehnyt sitä työtä kymmenen vuotta. Käyn Turun vanki-lassa. Minulla on kolmas elinkautisvan-ki menossa.

Omassa työssämmehän käytämme paljon puhelinta. Ajattelin jossain vai-heessa, että voisiko sitä kokemusta käyt-tää jossain hyödyksi. Kuulin yhdeltä työkaverilta, että hän oli tehnyt vapaa-ehtoistyötä Mannerheimin Lastensuoje-luliitossa, lasten- ja nuorten puhelimes-sa. Jälleen näin ilmoituksen heidän jär-jestämästä koulutuksesta. Tein sitä työ-tä vapaaehtoisena kuusi vuotta. Se lop-pui koska Turun toimipiste lakkautet-tiin. Onneksi meidän vetäjä halusi pitää näistä ihmisistä kiinni ja niin kehitettiin muuta tukihenkilötoimintaa.

Kun MLL:n puhelintoiminta päättyi, halusin kuitenkin hyödyntää sitä koke-musta mitä siitä olin saanut. Löysin heti toisen järjestön, Kriisikeskuksen missä sain jatkaa puhelintyötä.

Olen monta kertaa joutunut arvioi-maan kriittisesti myös sitä, olenko näin monella harrastuksella väsyttämässä it-seäni. Onneksi näissä vapaaehtoistoi-minnoissa on jatkuva kouluttautumis-ta sekä työnohjausta. Kyllä siellä kovas-ti varoitetaan, että ihmiset eivät vain ot-taisi liian isoa kuormaa kannettavaksi. Sitä on oppinut tarkkailemaan itseään. Niin kauan kuin kaikki on kivaa, kan-nattaa jatkaa.

11

Tosielämää työajan ulkopuolellaVoimaantumista myös työssä

Olen vuosien varrella saanut huomata, että ammattikuntana me otamme tämän työn kovin eri tavalla. Ymmärrän, että jotkut kokevat meidän auttamis- ja ih-misläheisen työn TE-toimistossa kovin raskaaksi. Itse olen kuitenkin tämän päivätyön lisäksi koettanut pitää oman vapaa-aikani myös aktiivisena. Olen ai-na ollut sitä mieltä, että molemmat täy-dentävät toisiaan. Minulla on työssäni mahtavia asiakkaita. Saan heistä voi-

maa. Samaten vapaa-ajallani saan ko-kea ja tutustua mielenkiintoisiin ihmi-siin. Se antaa vastavuoroisesti voimaa jaksaa työssäni.

Kannustan jokaista henkilöä, varsin-kin, joilla on eläköityminen hyvin lä-hellä pohtimaan, että mistä saisin jotain mielekästä tekemistä sen jälkeen kun työ päättyy. Siihen kannattaa varautua. Jokaiselle varmaan löytyy omanlaista toimintaa. Olen kyllä saanut huomata että pääsääntöisesti hallinnosta eläk-keelle jäävät ihmiset ovat pitkään vie-

lä virkeitä. Kyllä meidän työ vaikut-taa meihin ihmisinä. Uskon, että koska teemme työtä ihmisten kanssa, olem-me keskimääräistä kiinnostuneimpia ja uteliaampia. Se pitää virkeänä.

Harrasta iloksesi.

t. Manne Raitila, THHL:n I varapuheenjohtaja,

Varsinais-Suomen piirin pj.

Manne Raitila, Aarre Järvinen ja Jukka Saa-

ri jutustavat leppoisas-ti, kaiketi tällä kertaa enempi asian vierestä,

hallituksen kesäkokouksen lomassa Helsingissä 2011.

ryhdy TUUMASTA TOIMEEN – SE KANNATTAA!

HEI SINÄ THHL:N JÄSEN äiti, isä, mummi tai vaari

ON AIKA HAKEATHHl:N PERHElEIRIllE KEsällä 2012

HAKUAIKA ON 30.3.2012 SAAKKA

THHL ry järjestää jäsenistölleen yhteistyössä Lomakotien lii-ton kanssa perinteisen perheleirin kesällä 2012.

Koska – missä Aika: vk 31 ma–la 30.7.–4.8.2012Paikka: haapalahden Lomakoti, Eno

Lomakylä on Pohjois-Karjalassa Enon kunnassa Joensuusta n. 55 km Lieksaan päin kauniilla Pielisen rannalla. Suuri piha-alue ja oma uimaranta mahdollistaa eri-ikäisille monensortin puuhastelua (uinti ja sauna, jalkapallo, tennis, sulkis, ongin-ta, soutu, pingis). Katsopa kotisivut lomakoti@haapalahti.fi Liitto tarjoaa myös retket Pikkukilin eläinpuistoon ja kosken-laskuun kuljetuksineen. Näihin osallistuminen on täysin va-paaehtoista.

Matka Haapalahden lomakotiin taittuu kätevästi omalla au-tolla tai junalla, jolla pääsee ihan mukavasti perille. Talon kanssa sopien kyyti junalta hoituu paikallisella taksilla.

KohderyhmäThhL:n jäsenet ja perheenjäsenet. Erityisesti toi-vomme, että Sinä nuori perheen huoltaja tai iso-vanhempi lapsenlastesi kanssa rohkaistut hake-maan uudenlaiselle ja taatusti erilaiselle lomal-le. Koette mukavia elämyksiä ja keräätte muisto-ja yhteisen arjen piristeeksi. Lapsille on syntynyt uusia kaverisuhteita, jotka parhaimmillaan ovat jatkuneet jopa vuosien yhteydenpidolla.

KustannuksetThhL:n jäsenille perheleiri on maksuton. Jäse-nen tulee osallistua päivittäin parituntiseen ”ay-ajankohtaiskoulutukseen”. Tämä ei leireilyä hait-taa, sillä homma hoituu aamiaisen ja lounaan vä-lissä. Perheen junioreille on sillä aikaa talon leiri-ohjaajien järjestämää puuhastelua.Veloitus muilta perheenjäseniltä/täysihoitovuo-rokausi. 20 euroa / vrk / aikuinen ja yli 15-vuotias lapset 0–15-vuotiaat lapset ilmaiseksi.HUOM! Perheleirille valitaan vain täydelle leiriviikolle tu-levat ma–la, koska liitto maksaa Lomakotien liitolle kustan-nukset koko viikolta.

THHL korvaa jäsenen matkakustannukset edullisimman mat-kustustavan mukaan. Perheenjäsenien matkakustannuksia ei korvata.

Hakuaikahakemukset on toimitettava perjantaihin 30.3.2012 men-nessä liiton toimistoon – (ei Lomakotien liittoon) osoittee-seen:Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto ThhL ryratamestarinkatu 11.B.6krs., 00520 hELSINKI

Tulostettava hakulomake löytyy osoitteesta www.lomakotien-liitto.fi ja sieltä linkitys Hyvinvointilomat/lomatukihakemus.

hUOM! Älä täytä/käytä sähköisesti lähetettävää lomaketta, koska se menee suoraan hyvinvointilomiin. Postita täytetty paperihakemus ThhL:n toimistolle. Tukea ei voi saada pe-räkkäisinä vuosina. Valintoja tehtäessä ensikertalaiset ovat etusijalla.