kkk:n jäsenlehti 1/2016

1

KKK:n jäsenlehti 1 • 2016

2

PuheenjohtajaBrita Långströ[email protected]

Jäsen, varapuheenjohtajaJouni [email protected]

Jäsen/AgilitykilpailutVirpi [email protected]

Jäsen/AgilitykilpailutAnnika [email protected]

Jäsen/AgilitykoulutusMarjo [email protected]

Jäsen/AgilitykoulutusMira [email protected]

Jäsen/Toko-PKAnnika [email protected]

Varajäsen/Toko-PKNina Erä[email protected]

Jäsen/Muu toimintaTarja Dillströ[email protected]

Varajäsen/Muu toimintaRiina [email protected]

JäsensihteeriAnnika [email protected]

SihteeriKatarina [email protected]

TiedotusvastaavaMarjo [email protected]

RahastonhoitajaMika [email protected]

Agilitykoulutus-työryhmä[email protected]

Agilitykilpailu-yhteyshenkilöVirpi Vuori ja Annika Kapanen

TOKO pentu- ja [email protected]

TOKO-koulutusvastaavaTokotoimikunta, [email protected]

BH- ja PK-koulutusAnnika [email protected]

Näyttely-yhteyshenkilöTarja Dillström ja Riina Kanerva

KotisivutTimo Eskola, [email protected] Pikkarainen, [email protected]

KKK-halli OyHallin vuokrausasioissa yhteyshen-kilönä toimii Miia Laaksonen. Yhtey-denotot ensisijaisesti sähköpostilla, [email protected], soitot iltaisin p. 040-5287116

KIRKKONUMMEN KENNELKERHO KYRKSLÄTT KENNELKLUBB – KKK ry

LEHDEN TIEDOTIlmestyy kaksi kertaa vuodessa.

PäätoimittajaTuija [email protected]

TaittajaCaro Lassheikki, Caro Line [email protected]

KansikuvaLiisa Sarjanen

Lehden materiaalien käyttäminen ilman lupaa on kielletty.

Lehteen materiaalia lähettävälle tiedoksi:

• Lähetä tekstisi word-tiedostona ja kuvat sähköpostitse.

• Lähetettävää materiaalia voidaan tarpeen vaatiessa muokata.

JäsenmaksutiliNordea 144930-113291Viitenumerona jäsennro tai nimi

KilpailutiliNordea 144930-105883Huom! Vain kilpailujen ja kokeiden osallistumismaksut

Suomen Kennelliiton, Suomen Agilityliiton, Uuden-maan Kennelpiirin, Suomen Palveluskoiraliiton ja Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n jäsenyhdistys

www.kirkkonummenkennelkerho.net

3

NUMEROSSA 1/2016

• PÄÄTOIMITTAJAN SANAT

• PUHEENJOHTAJAN PALSTA

• ORDFÖRANDES SPALT

• JÄSENSIHTEERIN PALSTA

• KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN

• UUDISTETUT HALLIPISTEET

• JOHTOKUNTA & TOIMIKUNNAT 2016

• VUOSIKALENTERI 2016

• KOULUKOIRATOIMINTA

• PERINTEINEN PAIMENNUS

• AGILITYSTÄ URHEILULAJI

• HAKU TOKON SM-JOUKKUEESEEN

• AGILITYTOIMIKUNNAN TERVEISET

• HALLI TIEDOTTAA

• SELKÄRANGAN ANATOMIA JA LUUSTOKUVAUS

• VALIOGALLERIA

• PENTUPOTRETTI

• SEURAVAATTEET

Keväinen tervehdys maalta. Kirjoitan vuoden ensimmäisen lehden tervehdyssanoja mukavasti mökin divaanilla istuskellen Oko-pentu vieressäni ja Pipon nuokkuessa vieressä olevalla nojatuolilla. Vanhan torpan lattiat ovat viileät ja pojat viihtyvät-kin mukavavuudenhaluisina pehmeimmillä alus-toilla reilusti lattiatason yläpuolella. Syynä meidän raukeaan ja mukavaan köllöttelyyn on hetki sitten tehdyssä iltapäivän metsäkävelyssä. Miten upeaa onkaan, kun pimeys on vihdoin väistymässä ja tilalle saadaan valoisia ja kevätauringon täyttämiä päiviä!

Kevät tuo aina tullessaan uutta, kaikki alkaa ikään kuin alusta talven hiljaselon jälkeen. Näin on myös kerholehden suhteen. Johtokunta on tehnyt

päätöksen, että tämä seuraava lehti julkaistaan vain sähköisenä versiona. Olemme käyneet tästä jo aikaisemminkin keskustelua ja nyt on aika ottaa uusi digitaalinen askel myös lehden osalta. Toivottavasti se tavoittaa lukijansa ja tuo mukavia lukuhetkiä luet sen sitten isolta näytöltä, tabletilta, puhelimen ruudulta tai mahdollisesti printattuna versiona.

Seuran kevätkokous pidetään hallilla 31.3. klo 19 alkaen. Toivottavasti mahdollisimman moni jäsen pystyy raivaamaan tilaa kalenteriinsa kokousiltana. Muistathan maksaa tämän vuoden jäsenmaksusi kokouspäivään mennessä.

Antoisaa harrastus- ja treenivuotta 2016 kaikille jäsenille!

Tuija Salminen

TUIJ

A SA

LMIN

EN

Päätoimittajan sanat

4

Kunnon talvi tuli vasta alkuvuodesta ja toi muka-naan kovat pakkaset. Kauden treenit pääsivät vauhtiin vasta tammikuun loppupuolella. Talvi oli tänä vuonna lyhyt ja nyt selvästi huomaa, että kevät on tulossa ja päivät ovat jo aika valoisat.

Alkuvuosi toi kaikille agilityn harrastajille hyviä uutisia kun valtion liikuntaneuvosto päätti, että agility on urheilua! Tämä mm. tarkoittaa että agility on oikeutettu valtion toiminta-avustukseen. Lajille tämä päätös merkitsee imagon kohotuksen lisäksi myös, että agilitykilpailujen järjestäminen katso-taan urheilukilpailujen järjestämiseksi, mikä voi myös helpottaa yhteistyötä kuntien kanssa.

Agilityharrastajat ovat jo pitkään olleet sitä mieltä, että agility on urheilua ja koiria kohdellaan huip-pu-urheilijoina. Helsingin Seudun Kennelpiiri ry:n agilityjaosto järjesti 6.3.2016 mielenkiintoi-sen Agility-paneelin, jossa mm. mietittiin koiran kanssa harrastamisen aloittamista. Panelistit olivat aika yksimielisiä siitä, että pennun kanssa pitää leikkiä paljon, tehdä temppuja ja samalla luoda hyvä suhde koiraan. Esteille koiraa ei kannata viedä ennen vuoden ikää, koska koiran keho ei ole ennen sitä vielä valmis.

Mielenkiintoista oli myös kuunnella miten panelistit jaksottavat koiran treenikauden. Syksyllä tehdään tekniikkatreeniä ja vahvistetaan esteosaamista, talvella pidetään pitkähkö tauko ja keväällä tiivis-

tetään vähän kisatahtia ja tehdään enemmän ratatreeniä arvokisoja ajatellen. Panelistit olivat samaa mieltä siitä, että totaalitauko lajista on tärkeää. Agility on raskas laji ja tauon aikana koira saa levätä. Samalla voi rakentaa koiran lihaskuntoa kisakautta varten.

Paneelissa puhuttiin myös kisarutiineista ja koros-tettiin lämmittelyn ja loppuverryttelyn tärkeyttä. Varsinkin iäkkäämmän koiran kanssa on erityisen tärkeää että näistä pidetään huolta. Terveydelliset seikat ovat viime aikoina muutenkin olleet tape-tilla, esim. onko hiekka vai keinonurmi koiralle parempi alusta. Yhden saksalaisen tutkimuksen mukaan voi pieni loukkaantuminen helposti muut-tua krooniseksi, jos koira ei saa levätä kunnolla ja parantua ennen kuin taas aloittaa treenaamisen. Pitäkää siis koiristanne huolta ja olkaa tarkkoja, jos koira ei mielestänne liiku normaalisti!

Toinen hyvä uutinen oli, että Suomelle myönnet-tiin vuoden 2019 agilityn maailmanmestaruuksien järjestämisoikeus. Kisapaikka ei ole vielä varma, mutta se selviää kevään aikana. Tämä on taas loistava mahdollisuus kaikille agilityharrastajille nauttia huippu-urheilusta!

Kevätkokous järjestetään tänä vuonna 31.3 ja toivon, että näen paljon uusia ja ”vanhoja” jäseniä kokouksessa!

Brita Långström

Puheenjohtajan palsta

5

Det var först i början av året som vintern kom och hämtade med sig ordentlig köld. Träningarna kom igång först i slutet av januari. Vintern var kort i år och nu märks tydligt att våren är på kommande och dagarna är redan ganska ljusa.

I början av året fick alla agilityvänner goda nyheter när statens idrottsråd beslöt att agility är idrott. Det här innebär bland annat att agility har rätt till statsbidrag. För själva grenen betyder det här att grenens image höjs men också att agilitytävlingar ses som idrottstävlingar. Detta kan underlätta samarbetet med kommunerna.

De som tränar agility har länge varit av den åsikten att agility är idrott och hundarna behandlas som toppidrottare. Agilityavdelningen vid Helsingfors kenneldistrikt ordnade 6.3.2016 en intressant paneldiskussion om agility och paneldeltagarna diskuterade bl.a. hur man ska börja träna med en valp. Deltagarna var eniga om att det är viktigt att leka mycket med en valp, göra tricks och på samma gång skapa en bra kontakt till hunden. Innan hunden fyllt ett år lönar det sig inte att börja träna olika hinder för hundens kropp är ännu inte färdig.

Det var intressant att lyssna på hur paneldelta-garna delar in hundens träningssäsong. På hösten tränas mycket teknik och hinderkunskapen förs-tärks, på vintern hålls en längre träningspaus och

på våren inleds en intensivare tävlingstakt och det görs mera banträning med tanke på sommarens mästerskapstävlingar. Deltagarna var också eniga om att det är viktigt att hålla en total paus. Agility är en hård sport och under pausen får hunden vila upp sig och på samma gång har man möjlighet att bygga upp hundens muskulatur för tävlings-säsongen.

Panelen diskuterade också tävlingsrutiner och man framhävde betydelsen av uppvärmning och slutpromenad. Speciellt om hunden är lite äldre är det viktigt att dessa görs extra noga. Hälsoas-pekter har under senaste tiden varit på tapeten, t.ex. vilkendera av sand och konstgräs är bättre underlag för hunden. I en tysk undersökning tala-des det om att en liten skada lätt kan bli kronisk om hunden inte får vila ordentligt och skadan läka innan man börjar träna igen. Var alltså noga med era hundar och reagera ifall hunden inte rör sig normalt!

En annan god nyhet är att Finland har beviljats VM tävlingarna i agility 2019. Tävlingsplatsen är ännu inte bestämd men det klarnar under vårens lopp. Det här är igen en strålande möjlighet för alla agili-tyvänner att njuta av toppidrott!

Vårmötet ordnas den 31 mars och jag hoppas se både nya och ”gamla” medlemmar på mötet!

Brita Långström

Ordförandens spalt

TEIJ

A SO

NN

I-KA

UTT

O

6

Jäsenmaksu 2016 - Medlemsavgiften 2016

varsinaiset jäsenet/egentlig medlem 25 €

perhejäsen/familjemedlem 10€

nuorisojäsen (alle 18v.)/juniormedlem (under 18 år) 10 €

Maksu tilille: Nordea FI87 1449 3000 1132 91

Vastaanottaja: Kirkkonummen Kennelkerho -Kyrkslätt Kennelklubb KKK ryMaksun viestiksi jäsenen jäsennumero tai nimi.

Mottagare: Kirkkonummen Kennelkerho-Kyrkslätt Kennelklubb KKK ryMeddelande: medlemsnumret eller namn.

Eräpäivä/Förf.dag: 31.3.2015

Muistathan maksaa jäsenmaksusi ajallaan. Jäsen, joka ei ole maksanut jäsenmaksuaan katsotaan eronneeksi.

Kom ihåg att betala din medlemsavgift i tid. Medlem med obetald medlemsavgift anses som utträdd ur föreningen.

Jäsenmaksulaskua ei postiteta erikseen.

Räkning för medlemsavgiften postas inte skilt.

Kevätterveisin, Med vårhälsningar,

Annika Kapanen

Jäsensihteerin palsta

7

Kutsu Kirkkonummen Kennelkerhon Kevätkokoukseen

Aika 31.3.2016 kello 19:00

Paikka Kirkkonummen Kennelkerhon hallin kerhotila

Asiat Käsitellään yhdistyksen sääntöjen pykälässä 12 mainitut asiat.

Ohjelma Vuoden 2015 kiertopalkintojen ja valioruusukkeiden jako

Tervetuloa joukolla mukaan!

Kirkkonummen Kennelkerhon johtokunta

Kallelse till Kyrkslätt Kennelklubbs Vårmöte

Tid 31.3.2016 kl. 19:00

Plats Kyrkslätt Kennelklubbs hall, klubbrummet

Ärenden Behandlas ärenden nämnda i paragraf 12 i förenigens stadgar.

Program Utdelning av vandringspokaler och championrosetter för år 2015

Alla med!

Styrelsen för Kyrkslätt Kennelklubb

SIM

O N

UU

TIN

EN

8

Eritellyt työt ja niistä saatavat pisteet

Työskentely agilitykisoissa

Työskentely TOKO-, rallytoko- tai PK-kokeissa

Työskentely näyttelyssä ja Match Showssa

Työskentely muussa toiminnassa, esim. talkoot

Leipominen kisoihin (sovittava erikseen kanttiini-vetäjän kanssa)

Kisojen vastaava koetoimitsija etukäteistyöstä

Agilityn työvuorolistojen tekeminen

Muu etukäteistyö hallilla (esim. raivaaminen)

Aktiivisesti toimikunnassa toimiminen

PETO-kordinaattori

PETO-ryhmien vetäminen tai vastaava

Yksittäinen seminaaripäivä (väh. 4 h)

Lehden päätoimittaja

Lehden taittaja

Rahastonhoitaja / Jäsensihteeri / Sihteeri

Tiedottaja

Nettisivujen ylläpitäjä

”Norppatiimin” jäsen

Johtokunnan jäsenyys (sekä ry:n että oy:n), Puheenjohtaja

Pääperiaate: 1/2 h = 1p

pisteet työmäärän mukaisesti ja 50% alennus saman viikonlopun kisan maksusta

pisteet työmäärän mukaisesti



2p/kerta

4p/kerta

3p/kerta


15p/toimikunta/vuosi

10p/koulutusperiodi

10p/5 koulutuskertaa

5p/kerta

20p/lehti

10p/lehti

20p/vuosi

10p/vuosi

20p/vuosi

20p/vuosi

20p/vuosi

KKK on puhtaasti talkoovoimin toimiva seura. Edellytämme jokaisen harrastajan osallistuvan aktiivisesti seuran toimintaan ja tämän seurantaan on luotu pistejärjestelmä.

Hallipisteet ja perusteet niiden saamiselle

9

Harjoituspaikat ja pisteet

Harjoituspaikan pito edellyttää osallistumista seuran tapahtumiin.

Agilityryhmässä harjoittelevan henkilön on kerät-tävä vuodessa vähintään 50 pistettä (25p kevät + 25p syksy) ja TOKO/rallytoko/PK-ryhmässä olevan henkilön vähintään 25 pistettä vuodessa.

Lisäksi peritään hallimaksu kahdesti vuodessa KKK Halli Oy:lle

Jos ei ole saanut pisteitä kasaan, jää vuodenvaih-teen jälkeen ilman treenipaikkaa. Jos haluaa saada menetetyn treenipaikan takaisin, pitää kevään aikana saada 25 pistettä kasaan. Tällöin voi hakea syksyllä uudestaan treeniryhmään.

Hallin avainkortti edellyttää vähintään 90p/vuosi.

Vastataksemme kysyntään haluamme nyt tarjo-ta myös tämän mahdollisuuden:

B:→ 10 p/kausi + 2., 3. jne. ryhmä 5p/kausi

→ ilmainen hallikortti

Kouluttajien edut

A:→ ilmainen hallikortti

→ ei hallimaksua

→ km-korvaukset

Kirkkonummen Kennelkerho toimii talkoovoimin ja kouluttajat ovat kerholle erittäin tärkeitä.

Kouluttajille KKK tarjoaa tällä hetkellä vaihto- ehtoina kahta etukokonaisuutta:

Tule mukaan kouluttajaksi! Katso lisätietoja sivuilta 19 ja 20.

Tämä on kokeilu ja koskee kaikkien lajien koulut-tajia. Kouluttajat saavat valita joko ensimmäisen tai toisen vaihtoehdon. Kouluttaja päättää kauden alussa minkä vaihtoehdon valitsee ja ilmoittaa johtokunnalle. Tämä astuu voimaan heti eli koulut-tajat voivat päättää nyt jo keväällä minkä vaihto-ehdon he haluavat. Loppusyksystä arvioidaan ja mietitään mahdollisia muutoksia.

CARO

LAS

SHEI

KKI

10

PUHEENJOHTA JA

Brita Långström VARAPUHEENJOHTA JA

Jouni Kautto

MarjoViljamaa

MiraHeiskari

VirpiVuori

AnnikaKapanen

NinaEräkare

AnnikaLehtisalo

TarjaDillström

RiinaKanerva

AGILITYKOULUTUS

- koulutusten suunnittelu

- ryhmien jako- kouluttajat- kouluttajien

koulutus- ryhmäläisten

pisteiden tarkistus- valmennusryhmä- nuorten koirien

valmennusryhmä

AGILITYKISAT

- kisojen anominen- ylitoimitsijoiden ja

tuomarien hankinta- kisakirje,

työvuorolistat jne- palkinnot (Päivi K)- kanttiinivetäjä

TOKO-PK

- koulutusten suunnittelu

- kisojen suunnittelu- kanttiinivetäjä- ryhmien jako- kouluttajat- kouluttajien

koulutus- ryhmäläisten

pisteiden tarkistus- PETO-koulutukset- Rallytoko

MUU TOIMINTA

- Match Show- näyttelyt- epikset- seuramestaruus- kanttiinivetäjä- nuorisotoimi- luennot

SIHTEERI

Katarina Lassheikki

JÄSENSIHTEERI

Annika Kapanen

TIEDOTUS

Marjo Viljamaa

RAHASTONHOITA JA

Mika Kallio

T O I M I K U N N AT

KKK:n johtokunta ja toimikunnat 2016

11

Kevätkokous, KKK-halli

Ville Liukan agilityviikonloppu

Match Show

PK-leiri

Agilitykisat 3 x 3-luokka, KKK-halli

Agilitykisat 3 x 1- ja 2-luokka, KKK-halli



Epäviralliset kisat, agility

Agilitykisat 2 x 3-luokka, KKK-halli, iltakisa

Näyttelykoulutus

Agilitykisat 2 x 3-luokka, KKK-halli, iltakisa

Karjaan näyttely



PK-leiri





Seuramestaruus + epäviralliset kisat

Messukeskuksen näyttely

JOU

LU M

AR

RA

S LO

KA

SY

YS

ELO

HEI

NÄ

KE

SÄ T

OU

KO

H

UH

TI M

AA

LIS 31.3

2.-3.410.4

15.-17.416.417.4

7.58.5

28.56.6

kesäkuu20.63.7

20.821.8

9.-11.924.925.9

22.1023.10

loka-marras10.-11.12

Vuosikalenteri 2016Poimi tärkeät kisapäivät kalenteriin! Tarkista myös uudistetut talkoopisteytykset sivulta 6.

12

Koira-avusteinen toiminta on yleistynyt ja yleistyy Suomessa kovaa vauhtia. Koiran rooli ja asema on muuttunut yhteiskunnassa ja nykyään niillä on merkittävä rooli ihmisten arjessa ja hyvinvoinnissa. Koira on perheenjä-sen, seuralainen, harrastuskumppani, työkaveri ja uskollinen ystävä.

Koulukoirat ovat olleet viime aikoina esillä medias-sa ja toiminnan hyödyt näkyvät välittömästi koulun arjessa. Koira rauhoittaa, lohduttaa ja parantaa keskittymiskykyä, se luo turvaa, sen kanssa voi harjoitella sosiaalisia taitoja, sille voi lukea ja sen voi ottaa mukaan erilaisiin oppimistilanteisiin. Parhaimmillaan koulukoira auttaa koko luokkaa ja parantaa työilmapiiriä sekä oppimistuloksia.

Miten tämä on mahdollista?

Kun karvainen kaveri saapuu kouluun, on oppi-laiden reaktio vilpittömän lämmin, välitön ja aito. Koira kohdataan lämmöllä ja vauhdikkaiden kave-reidenkin liikkeet muuttuvat nopeasti rauhallisiksi, kun koira on mukana luokassa. Näin tapahtui aina-kin Pipo-koulukoiran ensimmäisenä työpäivänä. Pipo aloitti koulukoirana vasta tänä keväänä, mutta toiminnan hyödyt ovat nähtävissä samantien.

Koiran ollessa koulussa vallitsee luokassa rauhallinen ja motivoitunut työilmapiiri. Oppilaat keskittyvät aivan eri tavalla kuuntelemaan ohjeita ja työskentelevät tehtävien parissa erittäin moti-voituneina. Pääosan päivästä Pipo pötköttelee luokkaan tuodulla pedillään tai luokan sohvalla ja

seuraa sieltä luokan tapahtumia. Välillä se tassut-telee myös oppilaiden luokse rapsutettavaksi. Kun koira tulee viereen, sitä on lupa rapsuttaa vaikka kesken oppitunnin.

Muita sääntöjä ovat mm:

→ Koiraa ei huudeta nimellä kesken oppituntien

→ Koiran annetaan levätä rauhassa pedillään tai sohvalla

→ Koiraa kohdellaan hyvin

→ Koira ei poistu luokasta työpäivänsä aikana

→ Koiraa ei pidetä väkisin kiinni, vaan sen annetaan olla ja liikkua vapaasti

→ Opettajalla on vastuu koirasta ja hän ohjaa koiraa

Koulukoira rauhoittaa, luo turvaa ja opettaa sosiaalisia taitoja

13

Sohvalla köllöttelyä, mutta silti täyttä työtä

Työpäivän jälkeen Pipo on väsynyt ja kotiin tultua se painelee yläkerran sohvalle nukkumaan. Rankan työn vuoksi Pipolla on viikossa vain yksi työpäivä. Vastapainona työlle se kirmailee muina päivinä iloi-sesti metsässä ja harrastaa agilitya. Kerran kuussa Pipolle sidotaan oranssi huivi kaulaan merkiksi kaverikoirana olemisesta ja lähdetään Killinmä-keen kehitysvammaisia asiakkaita tapaamaan.

Kaverikoiratoiminta olikin alkuaskel koulukoirana toimimiselle. Koska Pipon hermorakenne on hyvä ja sen luonne tuntuu sopivan tämänkaltaiseen työhön, syntyi ajatus sen ottamisesta mukaan myös omaan luokkaani. Otin asian esille koulum-me rehtorin kanssa, jonka jälkeen varmistin opetustoimenjohtajalta hänen kantansa koulukoi-ratoiminnan aloittamiselle. Tämän jälkeen lähetin oppilaiden huoltajille viestin, missä tiedustelin oppilaiden mahdollisista allergioista. Kun henki-lökunnalla ja oppilailla ei ollut allergian puolesta estettä toiminnan aloittamiselle, lähetin oppilaiden koteihin uuden viestin, jossa kerroin toiminnan aloittamisesta ja esitin kutsun tulla tapaamaan meitä luokkaani sovittuna iltana. Oman luokan oppilaiden koteihin olen lähettänyt myös viestillä ohjeet, joiden mukaan luokassa toimitaan koiran ollessa koulussa.

Arvokasta ja tärkeää työtä

Olen onnellinen saadessani oman koirani työparik-seni pienryhmääni kerran viikossa. Syvä luottamus

ja keskinäinen vuorovaikutuksemme mahdollis-tavat tämän tärkeän työn toteutumisen. Se, että koiran hyödyt nähdään kasvatustyössä antavat oppilaille upean mahdollisuuden koulunkäynnin tueksi. Olenkin kysynyt 1.-3. -luokkalaisilta oppilail-tani kommentteja ja tuntemuksia koiran työpäivän jälkeen: “Se on aivan mahtavaa!” “Se on mahtavaa ja lämmintä.” “Se on niin ihanan pehmeä.” “Pystyin keskittymään paremmin tehtäviin.”

Tuija Salminen

“Pipo”Cantharellin Regalo di Natale

lagotto romagnolo

s. 29.12.2009

uros

kasvattaja: Jaana Lamppu-Blick

omistaja & ohjaaja: Tuija Salminen

työpaikka: Heikkilän koulu, Kirkkonummi

Lähteet ja lisätiedot:

www.hs.fi (verkkoartikkeli 29.2.2016)www.yle.fi (verkkoartikkeli 7.1.2016)www.turkulainen (verkkoartikkeli 10.3.2015)www.kasvatus-kuntoutuskoirat.fi/kasvatus-ja-kuntoutustyo/ www.sosped.fi/sosped-koira-koulutus/

14

Ennen ihan ensimmäistä paimennukseen tutustumiskertaa, päällimmäisenä minulla oli kysymys, ”mitä maksaa lammas”. Mitä kamalaa voikaan tapahtua tuolla aitauksen sisällä kun lasken petoni sinne jahtaamaan lampaita…

Ensimmäinen tutustuminen pyyhki pelot pois mielestä. Tilanne oli yllättävänkin rauhallinen, koiraa pidettiin varmuudeksi liinassa ja lampaatkin osasivat käyttäytyä. Avainsanaksi lampaiden ja koiran lukutaidon lisäksi muodostui rauhallisuus. Harjoitukset aloitetaan aina koira kytkettynä ja vasta kun koira pysyy rauhallisena lampaiden kanssa ja on hallittavissa aitauksessa, koira laske-taan irti. Alussa koiraa sytytellään paimennuk-seen ja sen tekeminen aitauksessa kanavoidaan oikeanlaiseen käyttäytymiseen ja työntekoon lampaiden kanssa. Sytyttelyvaiheessa tärkeintä on antaa koiran itse ratkaista ongelmat ohjaten sitä mahdollisimman vähillä käskyillä. Sytyttelyvaihee-seen ei ohjaaja pysty vaikuttamaan juuri miten-kään. Koiran syttyminen lampaille saattaa kestää kauan, eikä sitä voi hoputtaa. Jotkut koirat toki syttyvät jo heti ensikäynnillä pentuna – ja jotkut eivät koskaan.

Itse koulutus alkaa vasta kun koira on syttynyt paimennukseen. Koiran tulee kuitenkin koko ajan käyttäytyä lampaiden kanssa oikein; lampaita ei missään nimessä saa saalistaa eikä minkäänlainen näykkimen tai pureminen ole sallittua. Lampaita ei saa missään nimessä vahingoittaa.

Luonnollisesti harjoituksia helpottaa ja oppiminen voi nopeutua, jos koiralle on jo opetettu muutama erittäin hyödyllinen perusasia; luoksetulo, pysäy-tys ja ”ei” sana. Hyvä pysäytys on kullanarvoinen

asia koko paimennusuran ajan.

Paimennukseen syttyneelle koiralle tehdään alkuun helppoja ja lyhyitä harjoituksia, kuitenkin aina niin että harjoitus sisältää paljon onnistumi-sia. Useammat belgit rakastavat juosta ympyrää, joten esim. kerääminen on niille melko luontaista, kuten on myös lauman pysäyttäminen. Rauhal-linen kuljetus on koko paimennuksen kivijalka ja sen harjoitteluun voi vierähtää kerta jos toinenkin. Koiran tulee painostaa lauma liikkeelle ja pitää kohtuullinen välimatka laumaan kuljetettaessa. Helpommin kirjoitettu kun tehty... Alusta asti kannattaa tässäkin lajissa olla ehdoton ja erittäin johdonmukainen käskyissä ja vartalon liikkeissä. Yllättävää kyllä, jos jostain asiasta antaa joskus luistaa, osaa se pikkubelgi luistaa siitä muutaman kerran myöhemminkin. Pysäytykset ja paikallaolo ovat käskyjä, joissa ei kannata luistaa ikinä (kirjoit-tajan ”kantapään kautta” huomio). Paimennus ei kuitenkaan ole mitään tottiksella hifistelyä, eli liian tiukka käskytys ja kuri voi toisaalta syödä koiran motivaatiota paimennukseen ja työsken-tely lampailla alkaa näyttää puuduttavalta ja väki-näiseltä. Kokeissa radat muodostuvat erilaisista lammastilan tehtävistä ja luonnollisesti näitä erilai-sia tehtäviä myös harjoitellaan. Koska tehtäviä on paljon, on harjoiteltavaa paljon, ovat harjoitukset erittäin monipuolisia ja aina on jotain uutta opit-tavaa.

Paimennus vaatii myös ohjaajalta opettelua, lampaiden lukutaitoa sekä käsittelykykyä. Lammas on pakoeläin ja usein kesynäkin käyttäytyy sen mukaisesti. Lammasta ei saa koskaan käsitellä kovakouraisesti eikä sitä saa ikinä esimerkiksi

Perinteinen paimennus

LIIS

A SA

RJAN

EN

15

repiä tai pitää kiinni villoista.

Paimennusta pystyy tällä hetkellä harrastamaan belgin kanssa muutamilla lammastiloilla ympäri Suomea. Lampaat ovat näissä paikoissa hyvin ”koirattuja” ja käsiteltävissä. Luonnollisesti karit-sat antavat aina lisäpuhtia laumaan, mutta näitä pikkuisia ei käytetä aloittelevien koulutuksessa. Paimennus vaatii pitkäjänteisen koulutuksen. Paras sesonki luonnollisesti on kesäaika, mutta myös syksyllä sekä keväällä voi harjoitella täysi-painoisesti jos pellot ovat kuivia.

Paimennuskokeet ovat Kennelliiton alaisia virallisia kokeita ja niitä järjestetään muutamia kesässä. Näihin kokeisiin saavat osallistua kaikki paimen-tavat rodut FCI:n roturyhmistä 1, 2 ja 5, poislukien bordercolliet ja australian kelpiet.

Ensimmäisenä on mahdollisuus suorittaa taipu-muskoe, joka on suomalainen versio Ranskassa olevasta CANT testistä. Luontaisten paimennustai-pumusten testausosio jakautuu kahteen toisiinsa liittyviin osioihin: luonnolliset taipumukset sekä paimennustaipumukset. Testiin voivat osallistua 7 – 24 kk ikäiset koirat.

Esikokeen tarkoituksena taas on arvioida puhtaas-ti koirien paimennustaipumuksia ja se toimii siis sanan mukaisesti esikokeena paimennuskoe-kil-pailuluokkiin osallistumisoikeuden saavuttamisek-si. Esikokeeseen voivat osallistua yli vuoden ikäi-set koirat. Esikokeen suoritettua on koiralla oikeus kilpailla paimennuskokeissa. Kokeiden tarkoituk-sena on testata sekä arvioida koiran kykyä selviy-tyä paimennustyössä. Paimennuskoe, kuten myös esikoekin, koostuu tuomarin tai/ja ratamestarin

suunnittelemasta ”paimennusradasta”, useasta erilaisesta ja vaikeustasoltaan eritasoisesta tehtä-västä, jotka on suoritettava määrätyn aikarajan sisällä.

Lähtökohtaisesti korostetaan eläinten hyvää, oikeudenmukaista ja stressaamatonta kohtelua sekä reilua kilpailuhenkisyyttä. Koiran ja ohjaa-jan yleisiä toimintatapoja ja niiden mielekkyyttä arvostellaan tilannekohtaisesti koko kisasuorituk-sen ajan ja niiden painopisteet jaetaan kolmeen osa-alueeseen: 1. käskyt, 2. tottelevaisuus, kuuliai-suus ja 3. aktiivisuus, intensiivisyys, herkkyys, asenne laumaa kohtaan, yleinen käyttäytyminen.

Paimennuskokeen eri osiot ovat: aitaus/häkki, ohitukset, kuljetus/ohjaaminen, pysähdykset ja toimintatapojen arviointi. Paimennuskoeluokat ovat 1, 2 ja 3.

Woollandian Marika Klossner sanoi kerran, että kun koira oppii paimentamaan, taipumus on ja pysyy sen loppuelämän. Kaipa se on kun pyörällä ajo.

Lisätietoja paimennuksesta, kokeista ja säännöis-tä löydät SKL:n paimennuskolleegion kotisivuilta www.paimennuskollegio.weebly.com.

Lajiin koukussa ja kovasti,

Lissu, PAIM1 HWT CANT Santos & HWT CANT PAIM-T Titus

16

Agility urheilulajina on vihdoin nostettu viralli-seksi urheilulajiksi!

Tämä tarkoittaa sitä, että valtion liikuntaneuvos-to on puoltanut yksimielisesti tämän Suomessa suurta ihmismäärää liikuttavan lajin hyväksymistä niiden urheilulajien joukkoon, jotka voivat saada toimintaansa valtionapua. Nyt odotetaan ministe-riön vahvistusta puollolle.

Käytännössä agilityn nostaminen valtionapua saavien urheilulajien joukkoon tarkoittaisi sitä, etteivät kaikki harrastusmaksut tule jatkossa enää pelkästään harrastajilta. Parhaimmillaan tämä tarkoittaisi lisää uusia harrastuspaikkoja ja edulli-sempia hintoja.

Suomen Agilityliitto on tehnyt hienoa työtä nostaakseen lajin arvostusta ja tietämystä. Mistään pienestä harrastuslajista ei todellakaan ole kyse, kun agilityn jäseniä on seuroissa 75 000 ja kisas-tartteja oli vuonna 2015 peräti 120 000.

Tuija Salminen

Lähde:

www.yle.fi (23.2.2016)

UUTISIA!UUTISIA!UUTISIA!

ELLI

VIE

RTO

NEN

17

KKK järjestää Räyskälän leirikeskuksella Lopella (Räyskäläntie 670, 12820 Räyskälä) PK-aiheisen treeniviikonlopun.

Ohjelma:

Lauantaina esineruutuharjoituksia, hakua, jana-lähtöjä - riippuen osallistujien toiveista. Koulutta-jina toimivat Henriikka Havukunnas ja Anu Nuora. Sunnuntaina tottista Anu Nuoran vetämänä.

Hinta jäsenille noin 75-90€, sis. majoitukset 5-8 hengen huoneissa, ruokailut, aamupalat ja saunan sekä yhden koiran treenit. Huom! Lopullinen hinta määräytyy osallistujamäärän mukaan. Majoittujan lisäkoiran treenit 25€/viikonloppu.

Sitovat ilmoittautumiset 25.3. mennessä: [email protected]

Muista mainita ilmoittautumisen yhteydessä seuraavat asiat:

Nimesi ja kuinka monta majoittujaa tulee mukaan, harjoituksiin osallistuvan koiran/koirien nimet ja tasot, treenitoiveet sekä onko sinulla erityisruoka-valiota tai allergioita.

Tervetuloa mukaan viettämään mukavaa treeni- viikonloppua!

PK-painotteinen leiriviikonloppu 15.-17.4.2016

ELLI

KIV

IRAN

TA

18

TOKOn SM-kilpailut järjestetään Laukaan Vihti-vuoren liikuntapuistossa la-su 23.-24.7.2016. Lauantaina kilpaillaan TOKOn joukkuemesta-ruudesta. Samalla karsitaan sunnuntaina käytä-vään finaaliin 20 parasta erikoisvoittajaluokan koirakkoa. Sunnuntaina kilpaillaan yksilö-suo-menmestaruudesta. Kirkkonummen Kennelker-ho hakee innokkaita koirakoita joukkueeseen!

Joukkue koostuu kahdesta alokas- ja kahdesta avoimen luokan koirakosta sekä kahdesta voittaja- tai erikoisvoittajaluokan koirakosta. Joukkueessa on oltava vähintään kolme koiraa, yksi alokasluo-kassa ja yksi avoimessa luokassa sekä yksi voitta-ja- tai erikoisvoittajaluokassa.

Joukkuekilpailuun osallistuvien kriteerit:

Erikoisvoittajaluokkaan osallistuvalla koiralla tulee olla TK4 tai sen tulee olla TVA ja koiralla tulee olla vähintään kaksi EVL:n I-palkintoa vähintään kahdelta eri tuomarilta saavutettuna edellisten SM-kilpailujen finaalin päättymisen jälkeen ennen ko. vuoden SM-kilpailujen ilmoittautumisajan umpeutumista TAI yksi I-palkinto edustusjouk-

kueen valintakokeesta saavutettuna edellisten SM-kilpailujen finaalin päättymisen jälkeen ennen ko. vuoden SM-kilpailujen ilmoittautumisajan umpeutumista

Voittajaluokkaan osallistuvilla koirilla pitää olla vähintään voittajaluokan 3-palkinto tai avoimen luokan koulutustunnus (TK2 =kolme avoimen luokan I-tulosta).

Avoimeen luokkaan osallistuvalla koiralla pitää olla vähintään avoimen luokan 3-palkinto tai alokasluokan koulutustunnus (TK1 = kolme alokas-luokan I-tulosta).

Alokasluokkaan osallistuvalla koiralla pitää olla tulos (vähintään 3-palkinto) alokasluokasta.

Ilmoittatumiset joukkueeseen sekä tiedustelut osoitteeseen: [email protected].

Lisätietoja itse SM-kilpailusta löytyy osoitteesta tokosm2016.net

Haku TOKOn SM-joukkueeseen 2016

19

Kevään pentu- ja perustottiskursseille on jälleen haussa kouluttajia!

Kurssit koostuvat viidestä treenikerrasta ja niille on olemassa valmis koulutussuunnitelma, jota voit hyödyntää kurssin vetämisessä.

Kursseja on tarkoitus saada käyntiin jo huhtikuussa, mutta kurssin voit pitää myös touko-/kesäkuussa itsellesi sopivaan ajankohtaan.

Kurssin vetämisestä saat 10 pistettä.

Ilmoittautumiset kouluttajaksi sekä kysymyksiä voit laittaa osoitteeseen: [email protected]

Kouluttajia etsitään!

ELLI KIVIRANTA

20

Hei kaikki aksaajat! Kausi on kovassa vauhdis-sa ja koulutukset pyörivät jälleen aktiivisesti muutamien pakkasviikkojen jälkeen.

Kesän arvokisoihin on vielä muutama kuukausi aikaa treenailla, joten muistattehan myös kertoa kouluttajillenne jos on jotain asioita, joita haluatte treenata ja kehittää ennen tärkeitä kisoja.

Seuramme järjestää keväällä/syksyllä koulutusoh-jaajien peruskurssin. Kouluttajana on kovin pidetty Jari Suomalainen. Ilmoittautumiset ovat kovassa vauhdissa ja seuran jäsenet ovat etulyöntiasemas-sa paikkojen suhteen 1.4. asti, kunnes paikkoja aletaan täyttämään muiden seurojen halukkailla. Agilitykouluttajien tarve on seurassamme suuri, joten kaikki innokkaat mukaan. Seura sponso-roi omia jäseniään osallistumismaksun verran. Tiedustelut ja ilmoittautumiset [email protected].

Kauden aikana olemme saaneet vierailevia koulut-tajia kouluttamaan hallillemme ja olette innok-kaasti ottaneet osaa koulutuksiin. Huhtikuun Ville Liukan koulutukset ovat jo melko täynnä, mutta jos kiinnostuneita osallistujia löytyy vielä 5-6, saamme yhden ylimääräisen ryhmän. Ilmoittautuminen on sitova ja esteen ilmetessä paikka myydään itse eteenpäin. Ilmot [email protected].

Ensi kaudelle pyrimme järjestämään samankaltai-sia viikonloppuja, joten jos on hyviä kouluttajaeh-dotuksia, saa vinkata!

Marjo Viljamaa

Agilitytoimikunnan terveiset

MIN

NA

VIIT

ANEN

21

Halli tiedottaaTalvi on jo pian ohi, mutta takatalven varalle pari muistutusta: älkää parkkeeratko autoja lipan alle ja levittäkää hiekoitushiekkaa aina kun on tarvis!

Hallin lämpimien tilojen siisteydestä vastaa jatkossa kaksi tehokasta tiimiä. Vuokralaisten (myös KKK:n) on siivottava myös lämpimät tilat aina tapahtumien jälkeen edelleenkin. Tehotiimit huolehtivat tilojen siisteydestä muuna aikana.

Olemme saaneet vihdoin WC-tilaan liiketunnis-tin valaisimet. Oven vieressä oleva katkaisija on enää peilivaloa varten. Liiketunnistimella toimivat valaisimet ovat aina kerrallaan noin 15 minuuttia päällä eli ei kannata huolestua, jos valo ei ihan heti sammu kun suljet oven perässäsi

Uusitun ulkokentän ensimmäinen täysi kausi alkaa. Mikäli huomaat jotain korjattavaa tai paran-nettavaa kentän käytön yhteydessä, ota yhteyttä joko norppiin tai hallin yhteyshenkilöihin.

Tavoitteena olisi saada pikimmiten hallin yhteyteen varasto suurilukuiselle estekannalle. Tästä tulem-me tiedottamaan heti kun asia yhtään etenee. Siihen asti pidetään esteistä hyvä huoli – eli ei raahata putkia hiekalla, ei siirretä pujottelukeppejä kepeistä kiinni pitäen - ja palautetaan apuvälineet niiden omille paikoilleen.

Mukavaa kevättä, kesää ja tehokasta harkkakautta toivottaen,

Lissu

LIIS

A SA

RJAN

EN

22

Suomen Kennelliitto antaa nykyään terveys-tutkimuslausuntoja selkämuutoksista kaikille roduille.

Synnynnäisistä selkämuutoksista (LTV JA VA) voidaan antaa lausunto, jos koira on kuvaushetkel-lä täyttänyt 12 kk. Jos koira on kuvaushetkellä täyt-tänyt 24 kk, annetaan sille lausunto myös muista selkämuutoksista. Vain Lista 1:n rodut voivat saada IDD-lausunnon.

Röntgenkuvista lausuttavia muutoksia ovat spon-dyloosi, välimuotoinen lanne-ristinikama (LTV), nikamaepämuodostumat lähinnä korkkiruuvihän-täisillä roduilla ja selkänikamien välilevyjen rappeu-tumat/kalkkeutumat kondrodystrofisilla roduilla. Rodut jaetaan kolmeen eri ryhmään: Listaan 1 kuuluvat kondrodystrofiset rodut, joita ovat corgit, kiinanpalatsikoira, mäyräkoirat ja ranskanbull-doggi. Listassa 2 ovat korkkiruuvihäntäiset rodut, eli bostoninterrieri, englanninbulldoggi, mopsi ja ranskanbulldoggi. Kolmas ryhmä muodostuu muista roduista.

Selkärangan anatomia

Koiralla on seitsemän kaulanikamaa C1 – C7 (C = cervicale), 13 rintanikamaa T1 – T13 (T = thoracale), seitsemän lannenikamaa L1 – L7 (L = lumbare), kolme yhteen sulautunutta nikamaa ristiluussa S1 – S3 (S = sacrale) ja vaihteleva määrä häntäni-kamia Cd (Cd = caudale). Ristiluun luutuminen voi olla täydellinen vasta 1,5 vuoden ikäisellä koiralla. Nikamien väleissä on välilevyt, paitsi nikamien C1 – C2 välissä. Pitkät ja lyhyet ligamentit tukevat ja yhdistävät selkärankaa. Välilevyjen tarkoitus on toimia pehmusteena ja selkärangan liikkuvuutta

lisäävänä rakenteena. Lisää ulkopuolista tukea ja suojaa antavat lihakset. Selkärangan suojissa selkäydinkanavassa kulkee selkäydin. Koiralla selkäydin, jota kovakalvo ympäröi, loppuu viiden-nen lannenikaman kohdalle ja loppuosa on kimppu hermoja, joita kutsutaan cauda equinaksi.

Spondylosis deformans, spondyloosi

Spondyloosi on selkärangan etenevä rappeu-masairaus, jossa selkänikamien rajoille muodos-tuu luupiikkejä ja/tai luusiltoja. Spondyloosi voi aiheuttaa kipua, ontumista ja hyppäyshalutto-muutta, nikamien välinen silloitus johtaa rangan jäykistymiseen, nikamavälien ahtautumiseen ja voi aiheuttaa myös halvausoireita. Oireet voivat hellittää, kun kehittymässä oleva luusilta etenee täydeksi sillaksi. Tila voi olla myös täysin oireeton laajoistakin muutoksista huolimatta. Spondyloosia kehittyy ikääntymisen myötä. Se voi olla seura-usta useista selkärangan sairauksista. Taustalla voi olla nikamien välinen yliliikkuvuus, nikamien epätäydellinen kehittyminen ja bakteeritulehduk-set, mutta nuorella koiralla se on epänormaalia ja ei-toivottavaa.

Tyypillisesti silloittumat ovat yleisimpiä rintaran-gan loppuosassa ja lannerangan sekä ristiselän alueella. Ventraalinen siltamuodostus eli nikamien alapuolelle muodostuva siltamuodostus jäykistää selkää rasittaen viereisiä nikamavälejä. Lateraa-linen spondyloosi eli nikamien sivuille muodos-tuva spondyloosi on harvinaisempi, mutta voi painaa hermojuuria ja aiheuttaa rajujakin oireita, kuten virtsan tai ulosteen pidätyskyvyttömyyttä ja halvausoireita. Lateraalisen spondyloosin diag-nosointi vaatii yleensä röntgenkuvauksen lisäksi

Selkärangan anatomia ja luustokuvaus

23

tietokonetomografia- tai magneettitutkimuksen.

Ikääntymismuutoksien osuutta on hankalaa arvi-oida ja tästä syystä eri-ikäisten koirien lausuntoja on hankalaa verrata suoraan, sillä vanhalle koiralle sallitaan hieman enemmän muutoksia kuin nuorel-le koiralle. Puhdas selkä tai vain lievät muutokset vanhemmalle koiralle ovat jalostuksellisesti erittäin merkittävä löydös spondyloosin etenevän luon-teen vuoksi.

Spondyloosin periytymismekanismia ei tarkkaan tiedetä, joten voidaan noudattaa yleistä vastaa-vanlaisien sairauksien jalostuksesta annettua suositusta, jonka mukaan spondyloosia sairasta-valle koiralle pyritään etsimään partneri, joka on vapaa spondyloosista (SP0) tai jolla on vain lieviä muutoksia. Nuorta koiraa, jolla on keskivaikea spondyloosi (SP3) tai koiraa, jolla on vaikea spon-dyloosi (SP4) ei tulisi käyttää jalostukseen.

Arvosteluasteikko spondyloosille:

SP0, puhdas ei muutoksia

SP1, lievä - todetaan < 3 mm piikkejä korkein-taan neljässä nikamavälissä tai > 3 mm piikkejä korkeintaan kolmessa nikamavälissä tai saareke korkeintaan kahdessa nikamavälissä

SP2, selkeä - todetaan silloittuma (täysi tai vajaa) korkeintaan kahdessa nikamavälissä ja/tai suuria saarekkeita korkeintaan kahdessa nikamavälissä

SP3, keskivaikea - todetaan silloittumia (täysiä tai vajaita) ja/tai suuria saarekkeita 3 – 7 nikamavälis-sä

SP4, vaikea - edellisiä vakavammat muutokset

Lausunnossa otetaan huomioon kaikki rintani-kamat sekä lannenikamat ja ristiluu. Asteikkoa noudatetaan koiran viiteen ikävuoteen saakka. Tämän jälkeen koiran ikä huomioidaan arvoste-lussa siten, että 5 – 7-vuotiaalla koiralla jätetään huomioimatta yksi silloittuma ja 8-vuotiaalla tai vanhemmalla kaksi silloittumaa. SP0-lausuntoa ei kuitenkaan voi saada vanhakaan koira, jos sillä on silloittumaa.

Lanne-ristiluualueen anatomia

Normaalisti koirilla on seitsemän lannenikamaa, joita kaikkia erottaa välilevy. Viimeisen lannenika-man ja ristiluun välissä on normaalisti täydellinen välilevy, L7:n poikkihaarake ei ole yhteydessä suoliluuhun ja L7:ssä, ristiluussa tai lantiossa ei ole rotaatiota mihinkään suuntaan. Normaali ristiluu muodostuu kolmesta yhteen sulautuneesta nika-

masta. Nikamien okahaarakkeet ovat myös sulau-tuneet yhteen muodostaen ristiluun harjanteen ja nikamien väleissä ei ole välilevyjä. Ristiluun siivek-keet niveltyvät suoliluun kanssa ja nämä liitokset ovat samanmittaiset molemmin puolin.

Lanne-ristiluualueen tukirakenteet

Nikamat ovat liitoksissa toisiinsa kahdentyyppisillä niveltymillä. Nikamien runkojen välillä on sideku-doksinen välilevy ja fasettinivelissä on nivelnestet-tä. Osa ligamenteista on pitkiä ja ulottuu useam-man nikaman yli. Laajaa liikkuvuutta vaativilla alueilla, kuten lannealueella, ligamentit ovat lyhyitä ja yhdistävät kaksi nikamaa toisiinsa. Selkärangas-sa on kolme pitkää ligamenttia. Ristiluu kiinnittyy suoliluuhun niukasti nivelnestettä sisältävällä liitoksella. Ristiluun siivekkeet ovat leveästi kiinni suoliluussa ja pintojen yksilölliset epämuotoisuu-det sulautuvat yhteen. Nivelkapselit ovat tiukat ja niitä ympäröi sidekudos.

Lanne-ristiluualueen lihakset

Selkärangan lihakset ovat pääasiassa kiinnittyneet vain selkärankaan, mutta niillä on liitoskohtia myös kallossa, kylkiluissa, lantiossa ja reisiluun päissä. Kaulan ja rintakehän alueella pinnallisemmin sijaitsevat isot lihakset rintalastasta ja etujaloista. Lantion alueella selkärangan lihaksia peittävät lisäksi pakaroiden lihakset.

Selkärankaa peittää kolme pitkää lihasta, jotka osin haaroittuvat ja joita voi paikoin olla vaikea erottaa toisistaan. Lisäksi lihaksilla on monia kiinnittymis-paikkoja useisiin selkänikamiin. Kaularangassa on joukko omia erikoistuneempia lihaksiaan. Poikki-haarakkeiden ventraalipuolella selkärankaa tuke-vat myös rintakehän ja vatsaonteloiden seinämän lihakset.

Välimuotoinen nikama

Selkärangan eri osien liitoskohdissa selkänikama voi muistuttaa toisenlaista. Tämä synnynnäinen anomalia voi esiintyä kaularangan, rintarangan, lannerangan, ristiluun ja häntänikamien liitoskoh-dissa. Ensimmäisessä lannenikamassa voi esimer-kiksi olla rintanikaman piirteitä ja se voi muodostaa myös kylkiluuaiheen, tai viimeinen lannenikama voi osin sulautua ristiluuhun muodostaen epänor-maalin epätäydellisen liitoksen.

Lumbosacral transitional vertebra LTV, välimuotoi-nen lanne-ristinikama

Välimuotoinen lanne-ristinikama on yleinen synnynnäinen ja perinnöllinen epämuodostuma,

24

jonka periytymismekanismia ei tunneta. Välimuoto tarkoittaa nikamaa, jossa on sekä lanne- että risti-nikaman piirteitä. Välimuotoinen nikama voi olla viimeinen lannenikama L7, jolloin puhutaan sakra-lisaatiosta tai ensimmäinen ristiluun nikama S1, jolloin puhutaan lumbalisaatiosta. Muutos voi olla symmetrinen eli samanlainen oikealla ja vasem-malla puolella tai epäsymmetrinen, jolloin seläl-lään otetussa röntgenkuvassa nähdään puoliero. Diagnoosi tehdään usein lonkkakuvasta, josta voidaan nähdä koiran ristiluu ja lanne-ristiluuliitos yhdestä suunnasta. Joillain koirilla lannenikamien lukumäärä on poikkeava, jolloin normaalin seitse-män nikaman sijaan näillä koirilla on kahdeksan tai kuusi lannenikamaa.

LTV:stä voi saada lausunnon 12 kk täyttänyt koira, arvostelussa käytetty asteikko:

LTV0 ei muutoksia

LTV1 jakautunut ristiluun keskiharjanne (S1−S2) tai muu lievästi normaalista poikkeava rakenne

LTV2 symmetrinen välimuotoinen lanne- ristinikama

LTV3 epäsymmetrinen lanne-ristinikama

LTV4 6 tai 8 lannenikamaa

Lisäksi on käytössä aste LTV0 rajatapaus, joka näkyy jalostustietojärjestelmässä normaalina (LTV0). Rajatapaus voidaan antaa, jos viimeinen lannenikama (L7) on selvästi normaalia lyhempi ja sijaitsee normaalia taaempana. Poikkihaarakkei-den muoto ja asento ovat kuitenkin normaalit tai lähes normaalit.

Välimuotoisen lanne-ristinikaman merkitys koiralle

LTV1 ei nykytietämyksen valossa aiheuta koiral-le oireita. Muutokset LTV2 – LTV4 voivat altistaa lanne-ristiluualueen rappeutumissairauksille, jotka saattavat aiheuttaa oireilua. Rotukohtaisia eroja esiintyy ja myös koiran työ-/harrastuskäyttö voi vaikuttaa. Usein koirat ovat täysin oireettomia. LTV3 voi olla yhteydessä synnynnäiseen vinolantioon ja toispuoleiseen lonkkanivelen kasvuhäiriöön.

Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta suosit-telee jättämään oireilevat koirat pois jalostukses-ta. Kaikkia oireettomia koiria voi käyttää, mutta LTV1–LTV4 -tuloksen saaneet koirat suositellaan yhdistämään vain LTV0-koirien kanssa. Tällaisten yhdistelmien jälkeläisiä suositellaan kuvattavaksi, jotta LTV-muutosten periytymisestä ja merkityk-sestä saadaan lisää tietoa.

Välimuotoisen lanne-ristinikaman yhteys sairauksiin

Cauda equina –syndrooma CES on seurausta cauda equinan kompressiosta ja se aiheuttaa kipua sekä eriasteisia takaosan halvausoireita. Oireet aiheu-tuvat selkäydinkanavan kaventumisesta lanne-ris-tiluualueella ja tilaa kutsutaan myös degeneratii-viseksi lumbosakraalistenoosiksi. Kaventuminen voi johtua lanne-ristiluuvälin epänormaalista liikkeestä, joka aiheuttaa mikrotraumoja, sideku-dostumista ja osteofyyttimuodostusta. Tämä voi aiheuttaa lisäksi puristusta hermojuurille. Nikama-välin kaventuminen tai välilevyjen rappeumataudit voivat aiheuttaa selkäydinkanavan kaventumiseen tai tukkiutumiseen johtavan välilevyn pullistuman. Joissain tapauksissa ristiluun synnynnäinen tai traumasta johtuva sijoittuminen normaalia vent-raalisemmin viimeiseen lannenikamaan nähden aiheuttaa selkäydinkanavan kaventumisen.

Kliinisiä oireita ovat selkäkipu erityisesti portaita kiivetessä ja hypätessä, jolloin lanne-ristiluuvä-liin aiheutuu maksimaalinen rasite. Nämä oireet sekoitetaan usein lonkkien nivelrikkoon. Pitkälle edenneessä vaiheessa oireina ovat lisäksi hännän toimintaheikkous, takajalkojen halvausoireet ja kyvyttömyys pidättää ulostetta ja virtsaa. Hermos-tolliset ongelmat takaosassa voivat johtaa ihon ja raajojen kalvamiseen ja koira voi vahingoittaa itseään pahastikin. Välimuotoinen lanne-ristinika-ma on liitetty nuorella iällä esiintyviin lanne-risti-luuvälin välilevyn ongelmiin. Saksanpaimenkoirilla välimuotoisen lanne-ristinikaman on raportoitu altistavan CES:lle.

Lonkkien nivelrikko

Epäsymmetrinen välimuotoinen lanne-ristinikama voi aiheuttaa koiran lantion asettumisen vinoon asentoon. Tämä saattaa johtaa selkärangan käyris-tymiseen, takaosan epänormaaliin rakenteeseen ja epänormaaliin liikkeeseen. Koiraa, jolla on vino lantio, on miltei mahdoton asetella suoraksi lonk-kakuvaa varten. Epäsymmetrinen lantio aiheuttaa lonkkanivelten epäsymmetrisen kehittymisen ja aiheuttaa toisen reisiluun pään sijoittumisen lonkkamaljasta ulospäin, jolloin lonkkamalja ei riitä kattamaan reisiluun päätä. Tämä johtaa usein nivelrikkoon.

Muita selkäsairauksia

Discospondylitis eli välilevyn ja nikaman tulehdus on yleisimmin bakteerin aiheuttama. Staphy-lococcus aureus kulkeutuu nikamaan ja välilevyyn veriteitse. Yleisimmin primaaritulehdus on virtsa-

25

teissä, sydämessä, iholla tai kiveksessä. Nikamien päätelevyissä verisuonet muodostavat silmukoita, joissa verenkierto on hidasta. Tämä edesauttaa bakteeriembolusten pysähtymistä nikamaan. Bakteerit kulkeutuvat välilevyn nikamaan rustoisen päätelevyn läpi, aiheuttaen myös siellä tulehduk-sen. Bakteerit voivat myös levitä viereisiin nika-miin.

Sairaus esiintyy useimmiten suurikokoisten rotujen keski-ikäisillä yksilöillä ja kaksi kertaa useammin uroksilla kuin naarailla. Yleisimmät nikamavälit ovat C6 – C7, L7 – S1 ja rintarangan keskiosan nikama-välit. Usein tulehdus on levinnyt useampaan kuin yhteen nikamaväliin. Diskospondyliitille tyypillisiä oireita ovat kova paikallinen kipu, kuume, depres-sio, ruokahaluttomuus ja painon putoaminen. Hermostolliset oireet ovat taudin alkuvaiheessa vähäisiä, lisääntyen yleensä hitaasti arpikudoksen ahtauttaessa selkäydinkanavaa.

Diskospondyliitti on aina otettava huomioon tutkittaessa progressiivisesti etenevää selkäy-dinsairautta, erityisesti jos koiralla on yleisoireita, kuten kuumetta, ruokahaluttomuutta tai vaikeita tulehduksia esim. virtsateissä tai iholla. Sairaus ei aiheuta taudille ominaisia veri- tai selkäydinneste-muutoksia, eikä näin ollen veri- ja selkäydintutki-muksessa yleensä havaita poikkeavaa. Veriviljely on positiivinen 75 %:lla. Virtsatutkimus on erittäin tärkeä, koska noin puolella tapauksista esiintyy tulehdusmuutoksia virtsassa.

Röntgentutkimuksissa voidaan yleensä havai-ta kaventunut nikamaväli, nikaman päätelevyn harventumaa, jota reunustaa tiivistymä. Myöhem-mässä vaiheessa nikamien välistä on löydettävissä silloittumaa. Luun harventuma on erotusdiag-nostisesti tärkeä löydös erotettaessa sairautta yksinomaan selkärangan rappeumaan liittyvästä spondyloosista.

Mikäli neurologiset oireet eivät ole vakavia, aloite-taan hoito antibiootilla. Antibiootti valitaan baktee-rin herkkyysmäärityksen perusteella. Mikäli viljely-jä ei ole tehty tai tulos on ollut negatiivinen, on syytä valita ensisijaiseksi lääkkeeksi laajakirjoinen antibiootti. Mikäli neurologiset oireet ovat vakavia tai antibiootti ei tehoa, on turvauduttava kirur-giseen hoitoon. Tällöin vaurioitunut nikamaväli puhdistetaan tulehduseritteestä ja kuolioituneesta kudoksesta.

Välilevyrappeuma ja välilevytyrä

Koiralla on noin 50 välilevyä, joista ensimmäinen on toisen ja kolmannen kaulanikaman välissä.

Välilevyn halkaisija ja paksuus lisääntyvät tasai-sesti siirryttäessä kohti ristiselkää, jossa on suurin välilevy.

Välilevyn ulompi osa muodostuu vahvasta sidekudosrenkaasta, jonka sisällä on pehmeä ydinosa. Sidekudosrengas on alaosastaan noin 1,5 kertaa yläosaa paksumpi, mistä on seurauksena ydinosan sijoittuminen nikamaväliin keskitason yläpuolelle. Sidekudosrenkaan tehtävänä on yhdis-tää nikamia toisiinsa, mahdollistaa nikamien keski-näinen liikkuvuus vastustaen kuitenkin nikamien yhdensuuntaista liikkuvuutta eli translatiota, tukea sisäänsä ydinosa ja vaimentaa iskuja. Pehmeä ydinosa toimii tehokkaana iskunvaimentimena, jakaa nikamaväliin kohdistuvaa painetta tasaisesti ja siirtää nesteitä.

Välilevyn rappeutuminen on aineenvaihdunta-häiriö, jossa välilevyn geelimäinen ydin muuttuu kovaksi, kalkkeutuneeksi massaksi. Kovaksi massaksi rappeutunut välilevyn keskiosa aiheut-taa nikamien liikkuessa kovan paineen ja joskus sidekudosrengas repeytyy. Repeytymän kohdalta voi ydinosa pullistua ylöspäin kohti selkäydintä. Pieni pullistuma aiheuttaa vain kipua, mutta suuri pullistuma puristaa selkäydintä, jolloin seuraukse-na on halvaus.

Nikamien kasvaimet

Primaarikasvaimet ovat selkärangassa selvästi harvinaisempia kuin muiden pahanlaatuisten kasvainten etäispesäkkeet. Primaareja selkäran-gan kasvaimia ovat osteosarkooma eli luusar-kooma, fibrosarkooma eli sidekudossarkooma ja kondrosarkooma eli rustosarkooma. Etäispesäk-keitä nikamiin muodostavat erityisesti karsinoo-mat, joista etenkin keuhko-, maitorauhas- ja eturauhaskarsinooma sekä lymfosarkooma eli imukudossyöpä.

Alkuperäinen teksti: Marika Koski (Julkaistu Landseer-lehdessä 3/2015)

Tekstin muokannut ja päivittänyt: Terhi Järvenpää

Lähteet: www.animagi.fiwww.kennelliitto.fi/perinnolliset-selkamuutoksetwww.kallionkoirakerho.com/artikkelit/selkasairaudet.pdfwww.katariinamaki.com/artikkelit

26

VAL IOGALLER IA

FIN AVA FIN AVA-H Caraydan Galaxia

espanjanvesikoira

narttu

s. 3.7.2010

Kasv. Anna-Kaisa Leino

Om./Ohj. Anne-Mari Tenhovalo

Mitkä ovat koirasi hyvät puolet lajin harrastamista ajatellen?

Asta on kuuliainen, nopeaoppinen, välillä vähän kuriton ja vallaton sekä fyysisesti lajiin sopiva.

Onko yhteiseltä kisataipaleelta jäänyt mieleen jokin erityinen onnistuminen?

Parhaimmat onnistumiset lienee Ylöjärvellä avo-SM:n kolmas sija 2013 ja Turussa senioreiden SM:ssä 2014 niinikään kolmas sija.

Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia teillä on?

Asta on nyt parhaassa iässä (täyttää kesällä 6 vuotta), joten harjoittelemista ja kisaamista jatke-taan samaan malliin vielä joitain vuosia. Pysyt-telemme agilityn parissa, jos vaan koiran ja oma terveys sen sallivat.

Mitkä ovat seuraavat tavoitteet?

Tällä hetkellä tähtäimessä on ensi kesän SM-kisat ja MM-karsinnat. Siellä teemme parhaamme ja katsotaan mihin se riittää, kuten urheilijat tapaavat sanoa.

Mitä uutta tämä koira on sinulle opettanut?

Asta on ollut äärettömän helppo koira niin koulu-tustilanteissa kuin kotona. Kaksi aikaisempaa koiraani oli melko kovaluoteisia ja Asta sen sijaan on melko herkkähipiäinen. Oli opittava panemaan ”kukkahattu” päähän, kun Astan kanssa aloiteltiin treenaaminen.

ASTA

PAULA HÄKKINEN

27

VAL IOGALLER IA

AADA

CIB FI SE BY EE LV LT BALT MVA BYV-15 RTK1 PAIM-T Ajannan Aa Lia

tiibetinterrieri

s. 21.10.2011

narttu

Om. ja kasv. Anna Väänänen, Kirkkonummi

CACIBIT:

19.7.2014 Köping, Ruotsi. Tuomari: Annette Bystrub

7.12.2014 Kassel, Saksa. Tuomari: Peper Wilfried

15.8.2015 Kotka, Suomi. Tuomari: Ekaterina Senas-henko

29.8.2015 Minsk, Valko-Venäjä. Tuomari: Martin Baskaran

28

VAL IOGALLER IA

RIIA

BALT EE LV LT BY JMVA BYJV-15 RTKI1

Ajannan Bisaja

tiibetinterrieri

s. 9.10.2014

narttu

Om. ja kasv. Anna Väänänen, Kirkkonummi

JUN-SERTIT:

Valko-Venäjä: 30.8.2015, Minsk

Viro: 23.8.2015, Tallinna

Latvia: 14.2.2016, Ogre

Liettua: 13.6.2015, Palanga

14.6.2015, Palanga

29

VAL IOGALLER IA

EE LV LT BALT JMVA BALTJV-15

Tempranillo Twist of Fate

belgianpaimenkoira, groenendael

s. 22.8.2014

narttu

Kasv. Anne Soukka, Inkeroinen

Om. Tuula Andersson

Kissi pärjäsi hyvin pentunäyttelyissä ja keräsi junnuluokassakin heti sertit. Ihanat ystävät ottivat Kissin mukaan Baltian näyttelyihin keräämään junnusertejä ja tulihan niitä. Misseilyn lisäksi Kissin kanssa käydään paimentamassa ja jäljestämässä ja vähän on treenattu agilityäkin.

Näyttelyt, joista junnusertit ja valionarvot saatu:

25.7.2015 Latvia, Adazzi

1.8.2015 Viro, Tartto

22.8.2015 Viro, Tallinna BALTJV-15

28.11.2015 Viro, Narva EE JMVA & LV JMVA

20.2.2016 Liettua, Panavez LT JMVA, BALT JMVA EE LV LT BALT JMVA BALTJV-15

KISSI

TUULA ANDERSSON

30

VAL IOGALLER IA

CARU

TUULA NOLVI

FI MVA JK1 BH Caruso vom Mittleren Ebrachgrund

bokseri

s. 12.1.2013

uros

Kasv. Elisabeth ja Dieter Arlt, Saksa

Om. Leena ja Tuula Nolvi

Etsimme Leenalle harrastuskoiraa, kun Rona ja Bica jäivät eläkkeelle. Niinpä otimme yhteyttä Saksaan bokserikasvattajaan, jolta kaksikymmentä vuotta aikaisemmin olimme hakeneet pennun, FIN MVA VK2 JK1 Antje vom Mittleren Ebrachgrundin. Yhteys Saksaan oli säilynyt vuosien kuluessakin ja kun heille syntyi pentue, niin sieltä meille luvattiin urospentu. Siispä yhtenä kevätaamuna lensimme Frankfurtiin ja jatkoimme autolla Burgebrachiin, joka on n. 200 km päässä Frankfurtista. Vastaanot-to oli tosiaan lämmin niin monen vuoden jälkeen. Pikaisen, mutta sitä upeamman lounaan jälkeen kiireesti vain pentu autoon ja takaisin, jotta ehti-simme saman päivän lennolla takaisin kotiin. Caru osoittautui mitä mainioimmaksi matkalaiseksi, joka nukkui kassissaan niin autossa kuin lentoko-neessakin.

Siitä sitten alkoi kotiutuminen, näyttelyt ja koulutus. Caru osoittautui oppivaiseksi, hienoluonteiseksi ja upeaksi koiraksi. Caru saavutti ensimmäiset 2 serttiään heti ensimmäisissä junioriluokan näytte-

lyissään. Koska emme ole niinkään näyttelyihmi-siä, niin näyttelykäynnit jäivät tauolle odottamaan pojan kaksivuotissynttäreitä. Viimeinen serti tuli, sekin toisesta avoimen luokan näyttelystä, ja niin oli sertit kasassa.

Caru oli suorittanut BH-kokeen alle kaksivuo-tiaana, joten valmistautuminen ja pääpaino oli PK-kokeiden suorittaminen. Carun kanssa joudut-tiin paljon harjoittelemaan maastoja, kun vilkas poika ei millään meinannut keskittyä keppeihin. Tottis sujui nuorukaiselta treeneissä oikein hyvin. Niinpä ensimmäisessä PK-jälkikokeessaan Caru sai hämmästykseksemme täydet pisteet maastos-ta ( jana, esineruutu ja jälki), mutta tottelevaisuus ei mennyt ihan nuoren pojan taitojen mukaisesti. Pisteet riittivät kuitenkin koulutustunnukseen JK1 ja niin Carusta tuli Suomen Muotovalio. Saavu-tus on hieno, kun ainoastaan kaksi bokseria sai vuonna 2015 Suomen Muotovalio-arvon.

Caru on upea koira, jolla on luonnetta ja joka on aina valmiina työhön. Niinpä Caru jatkaa hyvin alkanutta PK-koiran uraansa toivottavasti pitkään ja tuloksekkaasti.

Sertit:

Karjaa 28.6.2015

Helsinki 11.5.2014

Riihimäki,18.5.2014

Käyttötulos:

Nurmijärvi 18.10.2015, tuomari Kimmo Simula

PAJÄ1 m200 t73, yht. 273 pist. JK1 1-tulos

31

VAL IOGALLER IA

SONIC

NAD

JA B

ÖCK

ERM

AN

SM-12 DK AVA FI KTVA-HTM FI KTVA-FS FI AVA-H FIN TVA FIN AVA POHJ AVA DK KTVA-FS SE AVA EE AVA PM-08 PM-09 PM-11 PM-12

Mutkis Onnensoturi

shetlanninlammaskoira

s. 5.2.2005

uros

Kasv. Jaana ja Aki Suutari

Om./Ohj. Sini Eriksson

Milloin aloitit lajin harrastamisen tämän koiran kanssa?

Koiratanssin heelwork to music eli HTM:n aloitin Sonicin kanssa pienimuotoisesti jo vuonna 2008, vaikka Suomessa oli silloin mahdollista kisata vain koiratanssin freestyle puolella. Enemmän harjoit-telimme tätä lajia sitten, kun tästäkin lajista tuli virallinen vuonna 2011.

Mikä sinua tässä lajissa kiehtoo?

HTM on hauska laji, kun siinä yhdistyy koiratanssin luovuus tokon tarkkuusvaatimuksiin. Seuraamis-positiot on määritelty tarkasti, mutta niistä voi itse kasata koiralleen parhaiten sopivan kokonai-suuden. Musiikin saa valita omien mieltymystensä mukaisesti ja koiralleen sopivaksi. Esimerkiksi Sonicille sopii parhaiten nopeatempoinen seuraa-minen ja minä tykkään itse musiikeista, joissa on jokin teema, jota voi esityksessä hyödyntää.

Mitkä ovat koirasi hyvät puolet lajin harrastajana?

Sonichan on äärimmäisen kuuliainen ja innokas harrastuskaveri. Se haluaa aina miellyttää ja rakas-taa mitä vaan tekemistä. HTM oli Sonicille sellainen hyvä puoliksi eläköitymislaji. Kun sen fysiikka ei enää kestänyt rankempia lajeja, agilitya ja frees-tyleä, pystyin kuitenkin tarjoamaan sille vielä teke-mistä HTM-puolella.

Onko yhteiseltä kisataipaleelta jäänyt mieleen jotakin erityistä?

Olen päässyt Sonicin kanssa edustamaan Suomea HTM-joukkueessa sekä PM-kisoissa, että MM-ki-soissa, joten hienoja hetkiä on tullut runsaasti koettua. Jätin Sonicin tästäkin lajista eläkkeelle

viime joulukuun PM-kisoissa Suomessa. Lope-timme ns. huipulta, kun pääsimme ensimmäistä kertaa finaaliin tässäkin lajissa ja joukkueemme voitti PM-kultaa ja Sonic sai vielä palkintojen jaon yhteydessä erityismaininnan ja kiitokset pitkästä urasta koiratanssin parissa. Se oli tosi hienoa ja koskettavaa.

Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia teillä on?

Sonic on täyttänyt jo 11 vuotta, joten se saa pääsääntöisesti viettää leppoisia, hyvin ansait-tuja eläkepäiviä. Vielä yhtä lajia olen sen kanssa tehnyt: rally-tokoa. Se on oikein sopiva laji sille vielä päästä purkamaan loputonta työintoaan. Olisi hienoa, jos saisin Sonicista tehtyä siinäkin lajissa vielä valion, mutta toki ikä tulee vastaan jossain vaiheessa. Harjoittelua rally-toko ei juuri vaadi, koska Sonic osaa jo kaikki liikkeet harrastettuaan niin monipuolisesti eri lajeja.

Mitä tämä koira on sinulle opettanut?

Sonic on aina ollut todella helppo kouluttaa. Sen oppimiskyky on todella rajaton ja se panostaa aina kaikkensa. Sen kanssa on ollut todellinen ilo harjoi-tella, kisata ja edustaa Suomea maailmalla. Suurin ongelma urallamme on ollut ääntely koiratanssin puolella, joten vireenhallintaan olen panostanut sen kanssa todella paljon, joten siitä puolesta olen myös oppinut samalla hyvin paljon.

Valioitumiseen oikeuttaneet tulokset:

SERT pisteet: 163,00 Helsinki 15.12.2013

SERT pisteet: 166,33 Lempäälä 9.5.2015

SERT pisteet: 175,67 Akaa 26.9.2015

TUULA NOLVI

32

Never Never Land M’Hiryuu

bordercollie

s. 3.9.2015

uros

Kasv. Ewa Lukasik

Om. Marjo Viljamaa

Miksi valitsit juuri tämän rotuisen pennun itsellesi?

Itse asiassa KasKas on yllätyspentu. Suunnitel-missa oli ottaa pentu aikaisintaan syksyllä 2016, mutta toisin kävi. Rotuvaihtoehtoja on ollut monia lyhytkarvaisista collieista sheltteihin ja kelpieistä bordercollieen. Sopiva bordercollie vain osui nyt kohdalle.

Kuvaile ja kerro pennustasi. Minkälainen se on luonteeltaan?

Kassu on hyvin aktiivinen pentu. Se kaipaa liikun-taa sekä päivittäistä aivotyöskentelyä. Se omaa suuren työmotivaation jo nyt, ja vaikuttaa melko kovaluonteiselta ja itsepäiseltä. Silti se on hyvin sopeutuva ja kotioloissa rauhallinen ja hyvinkin suloinen koira.

Millaisia tulevaisuuden haaveita ja toiveita sinulla on, kun ajattelet pentuasi?

Toiveeni on saada mukava harrastus- ja kisakaveri.

Mitä pentusi jo osaa? Minkälaisia asioita sen kanssa on jo opeteltu?

Alusta lähtien sen kanssa on lähdetty harjoittele-maan vireen hallintaa. Sitä on opetettu hakeutu-maan omalle rauhoittumisalustalle, joka meillä on

aina hallilla mukana.

KasKas osaa muutamia temppuja kuten peruut-tamista, pyörimistä itsensä ympäri tai alustan päällä liikuttaen takajalkojaan jne. Se osaa seistä tasapainotyynyllä etu- ja takajaloillaan. Vähitellen sen kanssa treenataan myös agilityä. KasKasin kanssa pystyy jo tekemään lyhyitä 6-7 esteen radan pätkiä.

Mitä asioita pidät tärkeinä, kun mietit pentusi kasvattamista ja kouluttamista?

Tärkeää on pitää mielessä, että pentu on lisäys perheeseemme. Silloin koulutuksessa on ollut tärkeää totutella erilaisiin arkisiin tilanteisiin. Olemme pyrkineet käymään erilaisissa paikoissa, tavata erilaisia ihmisiä ja erilaisia koiria. Tavoittee-na on, että pennusta kasvaa rohkea, ennakkoluu-loton ja hyvin sopeutuvainen aikuinen koira.

Miten perheen muut koirat tai eläimet ovat otta-neet uuden tulokkaan vastaan?

Perheemme colliet ovat ottaneet KasKasin hyvin vastaan. Kyranilla kesti totuttelu pentuun parisen päivää pidempään, mutta nyt ne ovat hyvät ystä-vät.

KASKAS

TEIJ

A SO

NN

I-KA

UTT

O

PENTUPOTRETTI - - - ----------------------

-----

----

-♥♥♥♥♥♥♥

♥ ♥♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

♥♥♥♥♥♥♥♥♥

♥♥♥♥♥♥♥♥♥

♥♥

33

Mayan Mystica Oh My Apple Pie

Perunkarvatonkoira (karvallinen)

s.26.05.2015

uros

Kasv. Kaisa Matilainen

Om. Anne Vornanen-Mitrunen

Miksi valitsit juuri tämänrotuisen pennun itsellesi?

Minulla on ollut perulaisia ennenkin, joten rotu oli entuudestaan tuttu.

Kuvaile ja kerro pennustasi. Minkälainen se on luonteeltaan?

Viuhti on erittäin sosiaalinen ja avoin eikä stressaa turhista.


Tietysti olisi mukavaa, jos joskus tulevaisuudes-sa pääsisimme niin pitkälle, että tie kilpakentille Rally-Tokossa aukeaisi. Lisäksi kiinnostaa jokin esim. Kaverikoira-toiminta tai jokin missä voisi yhdistää oman työni sekä koiran.


Viuhtin kanssa olemme aloittaneet perusjuttu-jen treenauksen kun Viuhtilla ikää oli 11 viikkoa. Perusjutut on hanskassa ja nyt olemme pääs-seet varakoirakoksi Rally-Toko ryhmään. Näiden asioiden parissa nyt siis treenataan niin ryhmässä kuin kotonakin. Lisäksi nenänkäyttöä treenataan kotioloissa. Toki olemme myös treenanneet sitä kuinka käyttäydytään junassa, bussissa sekä

ihmisvilinässä. Jonka vuoksi Viuhtin kanssa on erittäin helppoa kulkea yleisissä kulkuneuvoissa ja erilaisissa paikoissa.

Mitä asioita pidät tärkeinä, kun mietit pentusi kasvattamista ja kouluttamista?

Ennen kaikkea tärkeänä asiana pidän sosiaalista-mista.

Miten perheen muut koirat tai eläimet ovat otta-neet uuden tulokkaan vastaan? (vastaa mikäli perheessä on muita koiria/eläimiä)

Perheeseemme kuuluu Viuhtin lisäksi 8v. vanha rouva Mimmi (myöskin perulainen) sekä kaksi kissaa.

Aluksi ei vanha rouva meinannut suvaita uutta tulokasta, mutta muutaman päivän jälkeen Mimmin sydän lämpeni ipanaa kohtaan. Nykyisin ne ovat mitä parhaimmat kaverit. Nukkuvat yhdes-sä, riehuvat ja pesevät toisiaan. Kissoihin Viuhti suhtautuu kunnioittavasti, eikä turhia ala isottele-maan.

VIUHTI

ANN

E VO

RNAN

EN-M

ITRU

NEN

PENTUPOTRETTI - - - ----------------------

-----

----

-♥♥♥♥♥♥♥

♥ ♥♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

♥♥♥♥♥♥♥♥♥

♥♥♥♥♥♥♥♥♥

♥♥

34

Moonraker Nova for Leedalein

bokseri

s. 22.7.2015

narttu

Kasv. Anneli Karttunen

Om. Leena ja Tuula Nolvi


Meillä on aina ollut boksereita. Oikeastaan en valinnut Novaa, vaan hän tuli meille ”kysymättä ja pyytämättä”. Meillähän oli jo viisi bokseria, joten ajatuksissakaan ei ollut lisätä koiramäärää varsin-kin kun kaksi – Jacky 1v. ja Caru 2½ v.- olivat vielä kovin nuoria. Hankkiessamme Jackyn olin kovasti toivonut harrastuskoiraa Aurin 9v jäätyä eläkkeel-le. Aika pian kävi selväksi ettei Jackysta tulee PK-harrastukseen sopivaa, vaikka hän on aivan ihana kotikoira. Aurin kasvattajalle tuli 10 pennun pentue, josta hän sai idean tarjota yhtä pentua meille. Pitkän (lue pienen) pohdiskelun jälkeen Nova tuli taloon.

Kuvaile ja kerro pennustasi. Millainen se on luon-teeltaan?

Nova on luonteeltaan suhteellisen vilkas, reipas, avoin, rohkea, itsepäinen ja ahne. Tahtoa ja luon-netta löytyy. Nova on kaiken kaikkiaan suloinen ilopilleri. Se ei ymmärrä olevansa kuuden bokserin joukossa se pienin ja nuorin.


Haaveita olisi vaikka kuinka paljon, mutta uskaltaa-ko niitä paljastaakaan, kun on jo tottunut, etteivät haaveet niin vain toteudu. Toivoisin Novan olevan ennen kaikkea terve. Haaveilen hyvästä harras-tuskoirasta PK-jäljelle. Novasta toivottaisiin myös jatkoa kauan tauolla olleelle kasvatustyöllemme.


Eipä vielä osaamisesta voida puhua. Nova tulee

silloin tällöin luokse, kun kutsutaan, osaa istua ja mennä apujen avulla maahan, seuraamisen alkeita on aloitettu ja joitain jälkiharjoituksia tehty. Nova osaa ansiokkaasti hyppiä ihmisiä vasten, hakea kielletyistä paikoista kiellettyjä tavaroita ja muutenkin tehdä omalta kannaltaan mukavia asioita. Elämän opiskelua olemme enimmäkseen tehneet.

Mitä asioita pidät tärkeänä, kun mietit pentusi kasvattamista ja kouluttamista?

Ennen kaikkea pidän tärkeänä pennun ja koulut-tajan hyvää ja luottamuksellista suhdetta. Pennun pitää saada olla pentu. Kaiken koulutuksen tulee olla mukavaa kummallekin, koulutus on iloinen asia. Hyvä palkka oikeasta teosta, virheitä ei noteerata. Leikki on koulutuksen yksi tärkeim-piä osasia. Arkielämän rajat tulee myös opettaa pennulle, totuttautuminen ja suhtautuminen ihmi-siin, eläimiin, liikenteeseen jne.

Miten perheen muut koirat ovat ottaneet uuden tulokkaan vastaan?

Kaikille muille – Ronalle 10v, Aurille 9v, Bicalle 8v ja Carulle 2½v – paitsi Jackylle 1v, oli tuttua puuhaa uuden ”riiviön” tulo kotiin. Vähän pelkäsimme, miten Jacky tulokkaaseen suhtautuu, mutta paremmin ei olisi voinut mennä. Nova on hellitty ja lellitty niin ihmisten kuin koirienkin toimesta. Ronalle pennut ovat aina olleet kaikki kaikessa. Auri ja Bica suhtautuvat myönteisen ihastuneesti Novaan ja Caru karskina, mutta hellänä miehenä yrittää leikkiä ja varoa liian kovaa menoa. Jacky hullaantui Novaan täysin ja nämä nuorimmaiset ovat kuin paita ja peppu.

NOVA

PENTUPOTRETTI - - - ----------------------

-----

----

-♥♥♥♥♥♥♥

♥ ♥♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

♥♥♥♥♥♥♥♥♥

♥♥♥♥♥♥♥♥♥

♥♥

35

Rosagrus Jazz Dude Duke

lagotto romagnolo

s. 25.8.2015

uros

Kasv. Aino Krohn, Hämeenlinna

Om. Tuija Salminen


Alusta asti on ollut selvää, että jos perheeseemme tulee toinen koira, se on lagotto. Minulla on ollut nuorena keskikokoinen snautseri ja viehtymys näihin keskikokoisiin partanaamoihin tulee yli 20 vuoden takaa. Kun tapasin ensimmäisen lagoton reilu 7 vuotta sitten, tiesin heti mikä tulisi olemaan meidän seuraava koira. Ja tätä päätöstä en ole katunut hetkeäkään.

Kuvaile ja kerro pennustasi. Millainen se on luon-teeltaan?

Oko on hyvin kontaktihakuinen ja tarkkaavainen pentu. Se on tarmokas ja innokas kaveri, jonka häntä heiluu aina uutta opeteltaessa. Se reagoi uusiin asioihin herkästi äänellä, mutta on perus-luonteeltaan hyvin luottavainen, utelias ja tarvit-taessa sopivan varovainen. Kotioloissa se on Pipoa kohtaan vähän turhankin röyhkeä ja päällekäyvä, mutta vieraita koiria kohtaan selvästi hieman varo-vaisempi, vaikkakin kiinnostuneen utelias.


Pentua otettaessa halusimme koiran kasvattajalta, joka harrastaa tryffeleiden kaivamista. Tarkoitus on päästää Okon kanssa kaivuuhommiin heti seuraavan sesongin alkaessa. Ennenkaikkea halu-simme siitä mukavan seura- ja perhekoiran, jonka fysiikka ja luonne ratkaisevat mitä sen kanssa tullaan harrastamaan. Lajitoiveena on agility, jonka lisäksi toivoisin Okolla olevan annettavaa kaveri- ja koulukoiratoimintaan, kunhan se ensin aikuistuu ja rauhoittuu.


Oko on nopea ja innokas oppija. Sen kanssa on harjoiteltu pieniä temppuja ja osallistuimme arki-tottiskoulutukseen, jossa se jaksoi työskennellä häntä heiluen koko kurssin ajan. Pentu on meillä paljon vapaana ja luoksetulon harjoittelu oli ensim-mäinen opeteltava asia. Tämän lisäksi Oko kierii, istuu, merkkaa alustaa, menee maahan, osaa odottaa ja tehdä pentumaiseen tapaan kaikenlais-ta pientä jäynää.

Mitä asioita pidät tärkeänä, kun mietit pentusi kasvattamista ja kouluttamista?

Tärkeimpänä asiana pidän luottamusta. Se, että koira luottaa omistajaansa/ohjaajaansa on kaiken yhteisen toiminnan edellytys. Kaikessa tekemises-sä pitäisi korostua mukava yhdessätekeminen ja onnistumisen riemu. Leikki on asia mitä meidän tulee harjoitella vielä paljon, sillä jo nyt on käynyt selväksi, että ahmattimme palkkaantuu mieluiten nameilla.

Miten perheen muut koirat ovat ottaneet uuden tulokkaan vastaan?

Pipo on Okoa kohtaan liiankin lepsu ja lempeä. Jo ensimmäisenä iltana pojat makoilivat vierekkäin ja samaa luuta järsitään edelleen ilman murinoita ja purinoita. Pipo on selkeästi saanut Okon myötä uutta virtaa ja vauhtia arkiseen tekemiseen ja ulkoiluihin.

OKO

TUIJ

A SA

LMIN

EN

PENTUPOTRETTI - - - ----------------------

-----

----

-♥♥♥♥♥♥♥

♥ ♥♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

♥♥♥♥♥♥♥♥♥

♥♥♥♥♥♥♥♥♥

♥♥

36

KKK:n seuravaatetilaus

Uusintakierrokselle tulossa syksyn tilauksessa olleet kuoritakki ja yhteensopivat housut.

Uusina Endurance-takki, Endurance-housut ja tekninen t-paita.

Sovitukset alkavat viikolla 13.

37

KIRJANPITO- JA TILINPÄÄTÖSPALVELUTTili-Tenhovalo KyAnne-Mari Tenhovalopuh. 050-539 [email protected]

kkk:n jäsenlehti 1/2016

Documents