-työkalupakki · tukeva lapsiperheiden hyvinvointihanke arvoisa lukija tähän...

-työkalupakki

2TUKEVA Lapsiperheiden hyvinvointihanke

”Mikä nauraa niin kuin aurinko, mikä itkee niin kuin kuuMille meidän isä salaa kuiskaa: baby I love You

Nyt tulkaa kaikki katsomaan kun vauva hymyilee- niin tiedättepä senkin missä onni lymyilee.”

P. Rasinkangas

TUKEVA Lapsiperheiden hyvinvointihanke

Arvoisa lukija

Tähän Tukeva-Työkalupakki-julkaisuun on koottu sosiaali- ja terveysminis-teriön Kaste-ohjelmaan kuuluvan Tukeva-hankkeen ensimmäisessä ja toisessa vai-heessa 1.11.2008–31.10.2012 kehitettyjä ja pilotoituja lasten, nuorten ja lapsiperhei-den palveluiden toimintamalleja.

Toimintamallien kehittämistyössä – niin suunnittelu- ja pilotointivaiheessa kuin juurruttamis- ja käyttöönottovaiheissakin – on ollut laajasti mukana kuntien ja kun-tayhtymien työntekijöitä Pohjois-Suomen alueelta. Mallit on kehitetty asiakasraja-pinnassa; ne perustuvat todellisiin tarpeisiin. Kehittämistyössä on hyödynnetty eri toimijoiden ja hallinnonalojen asiantuntemusta.

ensisijaisesTi TavoiTTeena on ollut kehittää sellaista toimintaa, jossa palvelut kohdennetaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti oikea-aikaisesti matalan kynnyksen periaatteella asiakkaan osallisuutta edistäen. Tavoitteena on ollut myös vähentää eri toimijoiden päällekkäisiä toimintoja ja asiakkaan siirtämistä luukulta toiselle.

ToiminTamalliT on jaeTTu julkaisussa strategisen tason malleihin ja ikä-kausien mukaisesti jaoteltuihin malleihin sekä ne edelleen yksilöllisen tuen ja ryh-mämuotoisen tuen malleihin. Kuvauksissa on pyritty tuomaan esille tavoiteltavat vaikutukset, kohderyhmät ja toiminnan keskeiset sisällöt niin, että ne ovat hyödyn-nettävissä sekä lapsiperheiden palvelujen strategisen tason suunnittelussa että kun-tien ja kuntayhtymien työntekijöiden työohjeina.

Toimintamallikuvauksista löytyvät myös yhteystiedot kutakin mallia kehittäneistä ja käyttöönottaneista tahoista lisätietoja varten. Liiteosioon on myös kerätty run-saasti konkreettisia ”työkaluja” eli toimintamalleihin liittyviä lomakkeita yms.

Toivomme Tukeva-työkalupakin tulevan hyödynnetyksi lasten, nuorten ja lapsi-perheiden palvelujen kehittämisen ja käyttöönoton tukena sekä uusien kehittämis- ideoiden herättäjänä. Kehittämistyötä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa on tehty Tukevassa laajasti, moniammatillisesti, ylisektorillisesti sekä ylimaakun-nallisesti neljällä osahankealueella: Oulun seudulla, Oulunkaarella, Kainuussa sekä Lapin kunnissa.

Tämän julkaisun myöTä haluamme kiiTTää erityisesti laajaa kehittäjäjoukkoa hankkeeseen osallistuneissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Lisäksi kiitämme hankkeen aikana saamastamme arvokkaasta vertaistuesta ja yhteistyöstä kaikkia Lasten Kaste -hankkeiden työntekijöitä, THL:n Lasten Kaste -tiimiä, muita Pohjois-Suomen Kaste-toimijoita, sosiaali- ja terveysministeriön edustajia sekä kaikkia yhteistyökumppanei-tamme.

Salla KorhonenprojektijohtajaTukeva 1 ja 2


Julkaisija: Tukeva-hanke Oulun seutu

Kirjoittamiseen ja koontiin osallistuneetTukeva-koordinaatio: Projektijohtaja Salla KorhonenProjektisihteeri Liisa SaksioTUKEVA Oulun seudun osahanke: Projektipäälliköt Leena Hassi ja Irja Lampinen Vastuuterveydenhoitajat Terttu Harju, Leena Rova ja Paula LaurilaTUKEVA Oulunkaaren osahanke: Projektipäällikkö Anne Leppälä-HastTUKEVA Kainuun osahanke: Projektipäällikkö Maarit Rusanen Projektityöntekijät Sirpa Huusko ja Aikku EskelinenTUKEVA Lapin osahanke: Projektipäällikkö Marja-Sisko Tallavaara Projektityöntekijät Jaana Korpivaara, Marja Leena Nurmela ja Hanna Vuorinen

Ulkoasu: Siberia

Kirjapaino: Joutsen Media Oy

Painosmäärä: 1 000 kpl

Ilmestynyt: Lokakuussa 2012

ISBN 978-952-93-1389-1 (nid.)ISBN 978-952-93-1390-7 (PDF)


Sisällysluettelo

STrATEgiSET mALLiT jA rAKEnnEmALLiT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Vauvatyön verkosto varhaisen vuorovaikutuksen tukena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8Perhekeskustoiminta Kainuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10Perhekeskustoiminta Oulunkaarella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12Kotona hoidettavan lapsen ja hänen perheensä ryhmämuotoinen tuen polku . . . . . . . . 14Perheneuvolapalveluiden jalkautuminen yläkoululle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15Perheen voimapudas . Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen yhteensovittamisen ja yhteisen tiedottamisen malli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18Moniammatillista työtä Tukeva-työotteella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20Seudullinen lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

iKäKAUSiEn mUKAiSESTi jAoTELLUT mALLiT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

raskausajasta leikki-ikäisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Yksilöllisen tuen toimintamallit 27 Vauvaperhetyöntekijä odottavissa ja vauvaperheissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27Raskausajan tuen polku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28Moniammatillinen yhteistyö lapsen ja perheen tukena siirryttäessä kotihoidosta päivähoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30Laaja 4-vuotisterveystarkastus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

ryhmämuotoisen tuen mallit 34Matkalla vanhemmuuteen . Etätekniikalla osittain toteutettu perhevalmennus . . . . . . . 34Vauva–vanhempi-ryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36Moniammatillinen yhteistyö lapsen ja perheen tukena siirryttäessä kotihoidosta esiopetukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37Ihmeelliset vuodet . Vanhempainkoulu käytöshäiriöisten lasten vanhemmille . . . . . . . . 38

Koululaiset ja nuoret aikuiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40

Yksilöllisen tuen toimintamallit 41Haastavasti käyttäytyvän nuoren tuen polku . Exit-tiimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41Nuorten neuvontapalvelu . TsekPoint . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44Joustavasti toiselle asteelle ja JOPO-nuoren ohjattu polku työssäoppimisen jaksolla . . . 46Vapaaehtoistyön kurssi toisen asteen opiskelijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

ryhmämuotoisen tuen mallit 50”Minusta pidetään huoli .” Vertaistukiryhmä vanhempiensa eron kokeneille 8–12-vuotiaille lapsille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50”Huomatkaa minut .” Vertaistukiryhmä vanhempiensa eron kokeneille 12–15-vuotiaille nuorille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54FILMii . Yläkoululaisten koulutyön tukeminen elokuvamenetelmin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57Pakkia paniikille . Vertaistukiryhmä paniikkikohtausten ehkäisyyn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58Vankkurit . Vertaisryhmä murrosikäisten lasten vanhemmille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60Tunne- ja vuorovaikutustaitoja seiskoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62”Ettei kilahtaisi .” Sosiaalisten taitojen ja suuttumuksenhallinnan harjoittelua ryhmässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64Suitset stressille . Stressinhallintataitoja nuorille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66Moniammatillisesti toiminnallisin menetelmin ohjatut vanhempainillat . Eskareiden vanhemmille Seven up ja viidesluokkalaisten vanhemmille Volkkari . . . . . . . . . . . . . . . . . 68

LiiTELUETTELo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70

6 7TUKEVA TUKEVALapsiperheiden hyvinvointihanke Lapsiperheiden hyvinvointihanke

Strategiset mallit ja rakennemallit -osio kokoaa yhteen palveluiden rakenteisiin ja strategiseen kehittämiseen liittyviä toimintamalleja . Osa malleista on kehitetty Tukeva-hankkeessa ja osa on muualla rakennettuja ja Tukeva-hankkeessa edelleen kehitettyjä ja pilotoituja malleja . Kaikille osiossa kuvatuille malleille on yhteistä se, että ne vaikuttavat organisaatioiden toimintaan laajasti .

STrATEgiSET mALLiT jA rAKEnnEmALLiT


ToiminTAmALLiT

Vauvatyön verkosto varhaisen vuorovaikutuksen tukena

Perhekeskustoiminta

Kotona hoidettavan lapsen ja hänen perheensä ryhmämuotoinen tuen polku

Perheneuvolapalveluiden jalkautuminen yläkoululle

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen yhteensovittamisen ja yhteisen tiedottamisen malli

moniammatillista työtä Tukeva-työotteella

Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö


TavoitteetToiminnan tavoitteena on odottavien perheiden ja vauvaperheiden vuorovai-kutuksen tukeminen sekä vuorovaikutus-häiriöiden tunnistaminen ja hoitaminen ylisektorisen verkostomaisen työtavan avulla. Tavoitteena on tukea odottavia ja vauvaperheitä oikea-aikaisesti ja tehok-kaasti ennakoivalla työotteella.

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitToimintamallia toteuttavat odottavien ja vauvaperheiden kanssa töitä tekevät so-siaali- ja terveysalan ammattilaiset. Mu-kana olevia tahoja ovat sosiaali- ja ter-veystoimen johto, perustasolla äitiys- ja

Vauvatyön verkosto varhaisen vuorovaikutuksen tukena

lastenneuvola, perhetyö, aikuismielen-terveystyö, lastensuojelu, perheneuvo-la, aikuissosiaalityö ja päihdetyö sekä erityistasolla lastenpsykiatria, sairaan-hoitaja, vauvaperhetyöntekijä, aikuis-mielenterveystyö, gynekologi, kätilö ja sosiaalityöntekijä.

Muutoin tarvitaan tiimien kokoon-tumisille soveltuvat tilat, tarvittavat ohjelmat sekä tietojärjestelmä asiakas-tietoja, dokumentointia, ajanvarausta ja tiedottamista varten. Lisäksi verkosto vaatii toimiakseen pysyvän rakenteen, yhdessä sovitun toiminta-ajatuksen ja yhteiset pelisäännöt esim. vastuullises-ta koollekutsujasta sekä ajan ja paikan tiimipalavereille.

Toimintamallista hyötyvät erityisesti tukea tarvitsevat vauvaa odottavat perheet ja vauvaperheet .

Tarvittava erityisosaaminen• Varhaisenvuorovaikutuksen

tukemiseen ja hoitamiseen liittyvä asiantuntijuus

• Työparityöskentelynja verkostotyön taidot

• Hyvätvuorovaikutus-ja asiakastyön taidot

• Asenteeltaanoikeanlainenvalmiusyhteistä tekemistä kohtaan (ks. Tukeva-työote)

Vauvatyön verkosto on lisännyt työntekijöiden

välistä yhteistyötä.

Yhteinen suunnittelu ja tiedon jakaminen on kehittänyt vauvatyötä.


ToiminTA-mALLiA on KEhiTTänYT

TUKEVA 1 ja 2 Kainuun osahanke

Lisätietoja: Kainuun maakunta -kuntayhtymä, TUKEVA Kainuun osahankkeen projektipäällikkö Maarit Rusanen, [email protected]

Vauvatyön tiimit

1. perusTason vauvaTiimiT neuvola, perhetyö, perheneuvola, aikuismielenterveystyö, lastensuojelu, aikuissosiaalityö, päihdetyöPerustason vauvatiimin tehtävänä on varhaisen vuorovaikutuksen tukemi-nen ja lievien tai keskivaikeiden vuo-rovaikutushäiriöiden hoito. Jäsenet konsultoivat toinen toistaan ja saavat tukea arjen työhön. Tehtäviin kuulu-vat myös työparityöskentely, laajaan verkostoon kuuluminen, yhteistyö erityistason kanssa sekä työtavan kehittäminen ja siirtäminen työyhtei-söön. Tiimi kokoontuu säännöllisesti yhden tai kahden kuukauden välein.

2. eriTyisTason Tiimi lastenpsykiatri, lastenpsykiatrinen sairaanhoitaja, vauvaperhetyöntekijä, aikuismielenterveystyöntekijä, gynekologi, kätilö, sosiaalityöntekijäErityistason tiimin tehtävinä ovat työtavan kehittäminen ja siirtämi-nen omaan työyhteisöön, koulutus sekä keskivaikeiden tai vaikeiden vuorovaikutushäiriöiden hoitaminen. Tehtäviin kuuluvat myös konsultaatio perustasolla ja erikoissairaanhoidon sisällä sekä vauvaperhetyö perusta-son kanssa. Tiimi kokoontuu kuukau-den välein.

3. laaja vauvaverkosTo perustason tiimit ja erityistason tiimiLaajan vauvaverkoston tehtävä-nä on kouluttautua vuorovaikutus-häiriöiden hoitoon ja tukemiseen, verkostossa yhdessä tekemiseen. Tehtävään kuuluu myös hoidonpor-rastuksen kehittäminen hoitokoke-musten pohjalta. Verkoston kutsuu koolle lastenpsykiatrian vauvaperhe-työntekijä. Tiimi kokoontuu suun-nitelmallisesti ja tavoitteellisesti tapausten äärelle muutaman kerran vuodessa.

Perhekeskuksissa tai -asemilla toimivat vauvatyön tiimit ja erikoissairaanhoidossa toimiva erityis-tason vauvatyön tiimi muodostavat yhdessä vauvatyön verkoston. Verkostossa mahdollistuvat

hoidon porrastus, konsultaatio ja sujuva ylisektorinen työparityöskentely.

Näin lähdet liikkeelle

1. Hankitaan konsultointiapua asiantuntijoilta verkoston rakentamiseksi.

2. Järjestetään moniammatillinen koulutus lapsiperheiden parissa työskenteleville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Suosituksena on prosessinomainen koulutus, joka käsittelee raskauden, synnytyksen ja vastasyntyneisyyskauden vuorovaikutukseen liittyviä riskejä ja vuorovaikutushäiriöiden hoitamista.

3. Kuvataan rakenteellinen perustason ja erityistason yhteinen vauvatyön verkosto sekä perustason ja erityistason vauvatyön tiimit sekä tiimien tavoitteet, tehtävät ja toiminta-ajatus.

4. Nimetään jäsenet.5. Sovitaan koolle kutsumisesta.6. Sovitaan jatkotapaamiset ja aikataulutus.

Tietoisuus siitä, että yhdessä hoidetaan samoja perheitä

eikä tarvitse toimia yksin, on vähentänyt huolen määrää.

liiTTeeT•Liite1:VauvatyönverkostoKainuussa


TavoitteetAsiakkaiden näkökulmasta tavoittee-na on, että perhe saa palvelut helpos-ti lähipalveluna. Tavoitteena on myös, että perheiden osallisuus ja toimijuus vahvistuvat heitä itseään koskevissa asioissa. Olennaista on, että perhe saa avun oikea-aikaisesti ja riittävän inten-siivisesti.

Työntekijöiden näkökulmasta tavoit-teina ovat moniammatillisen osaamisen ja verkostotyöskentelyn vahvistaminen, toiminnan tehostaminen, tiedon jaka-minen, työntekijän työssä jaksaminen sekä tiimin kollegiaalinen ja työnohjauk-sellinen tuki. Näin ennaltaehkäisevä hy-vinvointikeskeinen työote vahvistuu ja päällekkäinen työ vähenee. Silloin myös asiakas tulee aidosti kuulluksi ja aute-tuksi. Samalla työn vaikuttavuus lisään-tyy ja työssä jaksaminen paranee.

Perhekeskustoiminta KainuussaPerhekeskustoiminta on tarkoitettu lapsiperheiden tueksi . Toiminta rakentuu äitiys- ja lastenneuvolan ympärille .

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitToiminnassa ovat mukana lapsiperhei-den lähipalveluista vastaavat työnte-kijät, kuten perhepalvelut (äitiys- ja lastenneuvola, perheneuvola, lasten-suojelu, perhetyö), aikuisten mielen-terveys- ja päihdepalvelut, varhaiskas-vatus, 3. sektori ja muut tarpeelliset toimijat.

Toimintatapa vaatii kaikkien toimi-joiden sitoutumista, kouluttamista ja verkostoyhteistyötä. Lisäksi tarvitaan johdon organisointia ja ohjausta pysy-vän rakenteen luomiseksi sekä yhteisen toiminta-ajatuksen ja yhteisten peli-sääntöjen sopimista.

Tilojen osalta toiminta vaatii ympä-ristön, johon voi keskittää fyysisesti lähekkäin perhepalvelut, aikuisen mie-lenterveys- ja päihdepalvelut, varhais-

Perheet ovat kokeneet matalan kynnyksen työparityöskentelyn

hyvin toimivaksi .

kasvatuksen sekä muut tarpeelliset toi-mijat. Lisäksi tarvitaan tilat perheiden kohtaamista ja ryhmämuotoista toimin-taa varten sekä yhteinen tietojärjestel-mä asiakastietoja, ajanvarausta, doku-mentointia ja tiedottamista varten.

Tarvittava erityisosaaminen•Vahvaomanalanasiantuntijuus•Kykytyöskennelläammatillisillaraja-

pinnoilla työparina eri ammattikun-taan kuuluva henkilö

•Tiimityötaidotjaammatillinenver-taiskonsultointi

•Hyvätvuorovaikutus-jaasiakastyöntaidot

•Asenteeltaanoikeanlainenvalmiusyhteistä tekemistä kohtaan (ks. Tukeva-työote)

Asiakastyössä perheiden kuunteleminen on yleistynyt.



1. Perustetaan alueelliset perhekeskukset ja perhekeskustiimit.

2. Nimetään jäsenet.



Lisätietoja: Kainuun maakunta -kuntayhtymä, TUKEVA Kainuun osahankkeen projektipäällikkö Maarit Rusanen, [email protected]

Perhekeskustyöryhmien tavoitteet

1. laaja perhekeskusTyöryhmäLaaja perhekeskustyöryhmä vaikut-taa laajasti lasten kehitysympäris-tössä. Työryhmän jäsenet valikoitu-vat alueellisten tarpeiden mukaan. Mukana voi olla perhepalveluiden työntekijöiden lisäksi mm. järjes-tötoimijoita, yrittäjiä ja paikallisia vaikuttajia. Työryhmän tavoitteena on kehittää oman alueen lapsiperhei-den elinympäristöä vahvistamalla eri toimijoiden yhteistyötä ja verkostoi-tumista.

2. perhekeskusTiimiPerhekeskustiimi on moniamma-tillinen, ylisektorinen tiimi lähellä perheiden arkea. Työryhmän jäse-ninä ovat perhepalvelun, aikuisen mielenterveys- ja päihdepalvelui-den, varhaiskasvatuksen, 3. sektorin ja muiden tarpeellisten toimijoiden työntekijöitä. Työryhmän tehtävänä on kehittää seudullista tai alueellis-ta perheiden tuen ja hoidon proses-sia sekä vahvistaa moniammatillista osaamista ja verkostotyöskentelyä. Työryhmän tavoitteena on karsia toimintojen päällekkäisyyksiä sekä tehostaa toimintaa ja palvelujen tuottamista.

3. TapauskohTaiseT TyöryhmäTTapauskohtaisten työryhmien jäse-niä ovat asiakas, asiakkaalle tarpeel-linen lähiverkosto sekä tarvittavat työntekijät. Työryhmien tehtävänä on, että huolen huomannut työnteki-jä kutsuu asiakkaan kanssa yhdessä työparin tai verkoston mukaan työs-kentelyyn. Työryhmätyöskentelyssä keskeistä on asiakkaan kuuleminen ja osallistuminen. Työskentely on prosessinomaista, yhteistä työsken-telyä. Lopputulosta seurataan ja ar-vioidaan. Tavoite on yksinkertaisesti se, että asiakasta autetaan.

Työryhmältä saatu tuki on parantanut myös työntekijöiden omaa

jaksamista.

Perhekeskustoiminta.

perhekeskusTiimi

Mukana perhepalvelut, aikuisten mie-lenterveys- ja sosiaali- ja päihdepalve-lut, varhaiskasvatus ja muut tarpeelliset toimijat

Tehtävänä rakentaa seudullista perhei-den palveluprosessia ja hoidon polkua, ammatillinen vertaiskonsultointi

Tavoitteena vahvistaa moniammatillista osaamista, verkostotyöskentelyä, karsia toimintojen päällekkäisyyksiä, tehostaa toimintaa ja palvelujen tuottamista

• Asiakkaankanssa,asiakkaanasioista puhutaan asiakkaan kuullen

• Huolenkuullutpyytäälupaa asiakkaalta työparin/verkoston mukaanottoon

• Ylisektorinentyöskentelymahdollista, tarpeen mukainen verkosto voimavarana

•Onnistumisenseurantaja arviointi mahdollista

TapauskohTaiseT TyöryhmäT

laaja perhekeskusTyöryhmä

perhekeskus

• Tehtävänälaajavaikuttaminenlasten kehitysympäristössä

• Asettaalähitavoitteitaomanalueenlapsiperhepalvelujen kehittämiselle

•Mukanaperhepalvelut,varhaiskasvatus,opetus- ja nuorisotoimi, 3. sektori, yrittäjät, muut tarpeelliset toimijat seudulta


TavoitteetPerhekeskuksen toiminnalla tavoitel-laan asiakkaan ja palvelujen tuottajien verkoston pitkäjänteistä suunnitelmal-lista yhteistyöprosessia. Prosessis-sa tavoitteellinen moniammatillinen toiminta nostetaan keskeiseksi. Pää- ja osavastuut asiakasprosessin etenemi-sestä ovat verkostotahojen hallinnassa. Perhekeskuksessa pyritään edistämään koko perheen hyvinvointia luomalla ti-laa äitiydelle, isyydelle ja vanhemmuu-

Perhekeskustoiminta OulunkaarellaPerhekeskustoiminta on suunnattu kaikille lapsiperheille . Perheille perhekeskus voi tarkoittaa uudistunutta palvelukäytäntöä eli perhevalmennusta, konkreettista toimitilaa eli perhetaloa tai kohtaamispaikkaa eli perhekahvilaa .

den taitojen vahvistamiselle. Tukemalla vanhemmuutta voidaan turvata hyvää lapsuutta.

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitPerhekeskus rakentuu lapsi- ja perhe-palvelujen moniammatillisesta verkos-tosta sekä kunnan, järjestöjen, seura-kunnan ja muiden toimijoiden välisestä kumppanuusyhteistyöstä. Perhekeskus-toiminnassa voivat olla mukana äitiys-

ja lastenneuvola, varhaiskasvatuspal-velut, koulutoimi ja perhetyön palvelut. Oulunkaarella perhekeskuksessa ovat mukana neuvola- ja varhaiskasvatus-palvelut, koulutoimi ja nuorisotoimi sekäerikoistasonpalvelut.Yhteistyöseurakunnan, lapsi- ja perhejärjestöjen sekä muun kolmannen sektorin kanssa pohjautuu sopimuspohjaiseen kumppa-nuuteen.



1. Toimintamallin käyttöönottami-nen on hyvä aloittaa kokoamalla moniammatillinen työryhmä, jos-sa on mukana johtavia viranhal-tijoita.

2. Alkuun on hyvä päättää, otetaan-ko malli käyttöön työtapana vai rakennetaanko se myös olemas-sa olevaksi tilaksi. Jos perhekes-

kus rakennetaan, alkuun on hyvä sopia sen sijainnista.

3. Fyysisen perhekeskuksen sijain-nissa on hyvä huomioida, että rakennus on perheille helppojen kulkuyhteyksien päässä. Lisäk-si on hyvä varmistaa, että tilat ovat riittävät haluttuja toimintoja varten.


TUKEVA 1 ja 2 Oulunkaaren osahanke. Oulunkaaren kuntayhtymän työtapa. Fyysisenä perhekeskus on toteutunut osittaisesti Pudasjärvellä.

Lisätietoja: Oulunkaaren kuntayhtymän neuvolapalvelujen seudullinen esimies Anne Leppälä-Hast, [email protected]

Perhekeskustoiminnan malli

Perhekeskus toimii matalan kynnyk-sen lasten, nuorten ja lapsiperheiden monitoimijaisena, verkostomaisena tai fyysisenä perhekeskuksena. Se huolehtii tiedon jakamisesta ja vastaa asiakkaiden tuen tarpeeseen mahdol-lisimman varhaisessa vaiheessa.

ToiminTamuodoTPerhekeskuksessa perheille, van-hemmille ja lapsille tarjotaan avoi-mia vertaisryhmiä, ennalta ehkäise-viä perhe- ja lapsilähtöisiä avoimia varhaiskasvatuspalveluja sekä muita toimintoja. Perhekeskus on perheiden itsensä ja ammattilaisten yhteistä toi-mintaa, jonka kautta edistetään per-heiden hyvinvointia ja terveyttä.

ToimiTaperiaaTTeeTPerhekeskusta ohjaa varhaisen puut-tumisen ja ennalta ehkäisyn toimin-taperiaatteet. Olennaista on, että perheet itse voivat osallistua toimin-nan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Perhekeskuksessa hyödynnetään per-helähtöisiä työkäytäntöjä: tukemalla vanhemmuutta voidaan turvata hyvää lapsuutta.

TyömeneTelmäT•Varhainen tukeminen: lapsiperheiden

ongelmien varhainen havaitseminen.

•Asiakas- ja perhekeskeisyys: perhe tuodaan yhä näkyvämmin keskuste-luun ja kehittämistyön ytimeen.

•Varhainen tukeminen: lapsiperhei-den ongelmien varhainen havaitse-minen.

•Huolen puheeksi otto: otetaan huoli puheeksi ja muutetaan puuttumisek-si ja tueksi.

•Yhteistyö ja verkostoituminen: per-heen kokonaisuuden tavoittaminen yhteistyöllä yli kuntien ja hallintokun-tien sektorirajojen sekä yhteistyössä yksityisen ja 3. sektorin kanssa.

yhdisTävä TehTävä Perhekeskus yhdistää ammattilais-ten ja kolmannen sektorin toimijoiden osaamista ja asiantuntijuutta: lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi syntyy laajassa yhteistyössä kunti-en, yhteistoiminta-alueen, järjestöjen, seurakuntien ja yksityisten palvelun-tuottajien sekä lasten ja heidän van-hempiensa kanssa. Perhekeskus siis kokoaa yhteen paikalliset toimijat ja voimavarat.

koordinoinTiPerhekeskus koordinoi alueen, kunnan tai seutukunnan lapsiperhepalvelu-jen ja muiden toimijoiden yhteistyötä. Monitoimijaisessa verkostossa kun-

nalliset lapsi- ja perhepalvelut, järjes-töt, seurakunnat ja muut tahot yhdis-tävät osaamista ja asiantuntijuutta.

hallinnolliseT TasoTPerhekeskus on toiminnallinen raken-ne, ei organisatorinen tulosyksikkö. Hallinnollisesti se sijoittuu perhepal-velujen alueelle. 1. Ylisektorista yhteistyötä johtaa ja

koordinoi perhepalvelujohtaja yh-dessä palvelualueiden perhepalve-luesimiesten kanssa.

2. Operatiivisella tasolla seudullinen perhekeskustyöryhmä kokoaa kun-tayhtymän lapsiperhetyöstä vastaa-vat henkilöt saman pöydän ääreen. Työryhmässä ei ole varhaiskasva-tuksen, koulu- tai nuorisotoimen eikä seurakunnan tai järjestöjen va-kituista edustusta.

3. Palvelualuetasolla kokoontuvat kaikki paikalliset lapsiperhetoimijat ylisektorisesti yhteen luomaan yh-teistä käsitystä alueestaan, mietti-mään kehittämistarpeita ja sopi-maan konkreettisesta yhteistyöstä ja/tai työnjaosta.


TavoitteetTavoitteena on lapsen ja perheen tu-keminen arjessa siten, että palvelut vastaavat perheiden tarpeita. Aiemmin erillään toisistaan toimineet lapsiperhei-den palvelut kootaan yhdeksi kokonai-suudeksi, jota koordinoi ja suunnittelee yhteistyöryhmä. Lapsiperheiden palve-lut on jaettu eritasoista tukea ja sitoutu-mista edellyttäviin ryhmiin. Ne muo-dostavat jatkumon kevyistä ja avoimista matalan kynnyksen vertaistukiryhmistä asiantuntijoiden ohjaamiin säännölli-sesti kokoontuviin ryhmiin.

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitRyhmätoiminnan vetäjinä ovat las-tentarhanopettaja tai lastenhoitaja, seurakunnan lapsityönohjaaja ja sosi-aaliohjaaja. Lisäksi tarvitaan tilat ryh-mätoimintaa varten.

Toimintaa koordinoi yhteistyöryhmä (sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja, Perhetuvan ohjaaja, avoimen päiväko-din lastentarhanopettaja tai lastenhoi-taja, seurakunnan lapsityönohjaaja tai diakonissa sekä varhaiskasvatuksen johtaja). Varhaiskasvatuksen johtaja toi-mii ryhmän koollekutsujana.

Kotona hoidettavan lapsen ja hänen perheensä ryhmämuotoinen tuen polku

Palvelu on tarkoitettu perheille, joissa on kotona hoidettavia lapsia .

Neliportainen tuen polku

1. verTaisTukiKaikkien tavoittama matalan kyn-nyksen palvelu, joihin perheet voivat vapaasti hakeutua (esim. seurakunnan perhekerho, MLL:n perhekahvila). Toiminta perustuu yleisesti laadittuun ohjelmaan ja vanhempien omaehtoiseen sosiaa-liseen vertaistukeen.

2. ohjaTTu verTaisTukiPalveluihin ilmoittautumisen jälkeen muodostetaan kiinteät ryhmät, jotka kokoontuvat sään-nöllisesti (esim. seurakunnan lapsi-kerhot, avoimen päiväkodin lapsi-, perhe- ja esikkoryhmät).

3. Tukeva-ryhmäToiminTaRyhmään ohjaudutaan asiantun-tijalausunnon perusteella (esim. neuvola, sosiaalitoimi, seurakun-nan diakoniatyö). Ryhmä toimii ohjatun vertaistuen tehostettuna

ryhmänä sekä tehostetun perhe tuen jatkoryhmänä.

Perheelle laaditaan toiminnan alussa yksilöllinen tuen suunni-telma. Toimintaan osallistuvat varhaiskasvatus, sosiaalityö ja seu-rakunta. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa viikossa, neljä tuntia kerral-laan. Toimintamuotona ovat ohjat-tu toiminta perheille (mm. ulkoilu, retket, leipominen). Lisäksi on erik-seen toimintaa äideille ja lapsille. Äitien ohjauksessa on olennaista voimavarakeskeinen työskentely.

4. TehosTeTTu perheTuki PerhetupaPerheet ovat pääsääntöisesti las-tensuojelun asiakkaita. Ryhmään ohjaudutaan asiantuntijalausun-non perusteella. Toiminta perustuu alkukeskustelussa laadittuun per-heen yksilölliseen suunnitelmaan.


TUKEVA 1 ja 2 Oulun seudun osahanke

Lisätietoja: Kempele, varhaiskasvatuksen johtaja Tuula Männikkö, [email protected] Kempele, sosiaaliohjaaja Irina Pasma-Leinonen, [email protected]

Monialainen työskentelytiimi antaa

näkökulmia myös omaan asiantuntijuuteen.

Äidit ovat pitäneet tärkeänä ryhmästä

saamaansa vertaistukea.

liiTTeeT•Liite2:Prosessikuvaus


TavoitteetToimintamallin tavoitteena on nuoren varhainen tukeminen, vanhemmuuden vahvistaminen nuoruusiän kuohunnas-sa tai perheen muutostilanteessa.

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitTuki toteutetaan nuorelle luonnollisessa paikassa eli koulussa ilman lähetettä tai palveluohjausta perheneuvolaan.

Perhekeskeinen työ vaatii koulussa rauhalliset tilat, jossa työpari voi tavata nuorta ja tämän vanhempia. Työsken-

Perheneuvolapalveluiden jalkautuminen yläkoululle Malli perhekeskeisestä työparityöskentelystä yläkoululla

Palvelu on tarkoitettu 7–9-luokkalaisille nuorille ja heidän vanhemmilleen .

telytilassa on hyvä olla fläppitaulu ja tusseja.

Ajan varaamiseen liittyvissä asioissa yhteyttä vanhempiin ja nuoreen pide-tään joko Wilman tai koulun muun tieto-järjestelmän tai puhelimen avulla.

Työparityö vaatii koululta kouluku-raattorin, koulupsykologin tai opetta-jan ja perheneuvolasta erityissosiaali-työntekijän, psyko-/perheterapeutin tai psykologin. Kahden eri organisaation työntekijän yhteistyö edellyttää etukä-teen sovittuja yhteisiä perheaikoja, jois-ta koulun työntekijä voi katsoa perheen

kanssa sopivan. Perhetapaamiseen onhyvävarataaikaa1,5tuntia.Yhdenperheen kanssa tapaamisia on yhdestä viiteen.

Tarvittava erityisosaaminen•Työparintoisellatyöntekijällä

erityissosiaalityöntekijän/psyko- tai perheterapeutin tai psykologin koulutus sekä kokemusta perheiden kanssa työskentelystä

•Vastaavastitoiseltatyöntekijällä vahva koulun käytänteiden tuntemus


Asiakkuudet tulevat kolmea eri reittiä:1. Vanhempi ottaa yhteyttä koulukuraattoriin (tai muuhun koulun työntekijään).2. Nuori ottaa itse yhteyttä.3. Koulun työntekijällä nousee huoli nuoresta. Mikäli huoli on sellainen, ettei nuori itse pysty ratkaisemaan

ongelmaa omilla teoillaan tai helpottamaan tilannetta, mukaan ongelmanratkaisuun tarvitaan nuorelle tärkeitäaikuisia.Yleensänuorellekaikkeintärkeimmätaikuisetovatomatvanhemmattaimuuhuoltaja.Nuoren hyvinvointiin vaikuttavia mutta nuoren yksin ratkaisemattomia pulmia ovat elämänmuutokset, ristiriidat tai kriisit perheessä, nuoren jaksamattomuus ja vastuunkanto aikuisille kuuluvista asioista.

Perhetapaamisen lähtökohdat

1. perheTapaaminen vanhemman Tai muun huolTajan yhTeydenoTosTa koulun TyönTekijäänTilanne liittyy vanhemman omaan huoleen siitä, miten perheen elämän-muutos vaikuttaa nuoreen. Muutos voi olla vanhempien ero, uusperhe, toisen vanhemman vakava sairastu-minen tai kuolema ja siihen liittynyt pitkittynyt suru.

Toinen vanhempien yhteydenoton syy liittyy perheen sisäisiin ristirii-toihin: vanhemmasta tuntuu, ettei oikein saa otetta nuoreen, perheen lapsilla on keskenään riitaisat välit tai vanhemman tai vanhempien ja nuo-ren välillä on toistuvia riitoja.

Kolmas syy vanhempien yhtey-denottoon on huoli nuoren muuttu-neesta käytöksestä: nuori on vetäy-tynyt, kaverit ovat kaikonneet ja/tai nuori on alavireinen, jaksamaton.

Koulukuraattori (tai muu koulun työntekijä) sopii vanhemman kanssa perhetapaamisen koululle. Siihen osallistuvat molemmat vanhemmat ja nuori sekä perheneuvolan jalkau-tuva työntekijä. Molempien vanhem-pien läsnäolo on erityisen tärkeää myös silloin, kun nuoren vanhemmat ovat eronneet. Tällöin yhteisen ajan löytäminen vaatii usein koulukuraat-torin (tai koulun muun työntekijän) yhteydenottoa erikseen molempiin vanhempiin. Toisinaan vanhemmilla on niin hyvät välit, että nuoren tilan-teesta huolestunut vanhempi voi so-

pia ajan toisen vanhemman kanssa ja ottaa tämän jälkeen yhteyttä kou-lukuraattoriin vapaista ajoista. Ku-raattori soittaa työparille ja ilmoittaa hänelle, kenen nuoren asiassa tapaa-minen järjestetään ja milloin se on, mikä on esille noussut huolenaihe ja ketkä tulevat paikan päälle. Enempää taustatietoja ei tarvita.

2. perheTapaaminen nuoren omasTa yhTeydenoTosTa kou-lukuraaTToriin Tai muuhun koulun TyönTekijäänTilanne liittyy siihen, että kouluku-raattori huomaa, ettei nuori itse tai yksin pysty ratkaisemaan ongelmaa tai helpottamaan tilannetta vaan rinnalle tarvitaan nuorelle läheiset aikuiset. Tällaisia tilanteita ovat koto-na jatkuneet ristiriidat; nuori kokee, ettei tule kuulluksi eikä huomioiduk-si omassa perheessään. Nuori on ottanut perheessä aikuiselle kuulu-vaa vastuuta tai hän kokee, etteivät vanhemmat tai toinen heistä välitä hänestä. Nuori on tyytymätön ero-tilanteen järjestelyihin, esimerkiksi asumiseen tai tapaamisiin.

Koulukuraattori selittää nuorelle, että tämä on niin hankalassa tilan-teessa, että tarvitaan myös aikuisia pohtimaan, miten nuoren tarpeet voidaan paremmin huomioida. Kou-lukuraattori sopii nuoren kanssa, että hän ottaa yhteyttä molempiin van-hempiin ja pyytää työparia mukaan perhetapaamiseen koululle. Sen

jälkeen kuraattori kertoo vanhemmil-le omasta huolestaan ja pyytää van-hemmilta apua siihen, miten aikuiset yhdessä voisivat auttaa nuorta. Sa-malla hän sopii perhetapaamises-ta, jossa perheneuvolan jalkautuva työntekijä on mukana.

3. perheTapaaminen koulun TyönTekijälle nousevasTa huolesTaTilanne liittyy nuoren käytöksen muutokseen. Nuoren olemus on vä-synyt, alavireinen, aggressiivinen, vetäytyvä, tai nuori itse ilmaisee ko-din ristiriidoista esimerkiksi ainekir-joituksessa.

Työntekijä ottaa asian puheeksi oppilashuoltoryhmän jäsenen, esi-merkiksi koulukuraattorin, kanssa. Hän puolestaan ottaa yhteyttä kotiin, kertoo koulun huolesta vanhemmalle sekä sopii tämän kanssa kuraattorin ja nuoren tapaamisesta. Jos koulu-kuraattorin ja nuoren tapaamisessa tulee esille nuoren kuormittuminen asioissa, joita hän ei voi poistaa tai helpottaa ilman aikuisia, kouluku-raattori käy nuoren kanssa läpi per-hetapaamisten tärkeyden. Kuraattori sopii nuoren kanssa yhteydenotosta vanhempiin sekä työparin mukaan tulosta tapaamisiin. Tämän jälkeen koulukuraattori ottaa yhteyttä van-hempiin perhetapaamisesta ja jal-kautuvan perheneuvolan työntekijän mukaan tulosta.

Mahtava tapa saada kaikki kunnolla mukaan tärkeässä

elämänvaiheessa.Jos nuori ei osaa itse

ottaa kantaa, hän kuulee, kun työpari keskustelee

asiasta.


alkulämmiTTely1. Kätellään ja esittäydytään. 2. Keskustellaan hetken aikaa nuo-

ren kouluvaiheesta: tiedustellaan, mitä luokkaa hän käy, mitä aineita on parhaillaan menossa, mikä ai-neista on nuoren mieleen ja mikä kiinnostaa nuorta.

3. Kiitetään perhettä siitä, että yhtei-nen aika löytyi.

4. Vahvistetaan nuoren koulutilan-teessa olevia hyviä asioita painot-tamalla niitä.

5. Keskustellaan perheeseen kuulu-vista henkilöistä. Jos vanhemmat ovat eronneet, keskustellaan mo-lempien vanhempien perheistä.

TyöskenTelyvaihe: huolenaiheen esille nosTaminen1. Nuori tai koulukuraattori tuo esille

huolenaiheen. He ovat sopineet keskenään, kumpi niin tekee, mut-ta tarvittaessa molemmat täyden-tävät asiaa.

2. Vanhempia pyydetään omalta osaltaan tuomaan keskusteluun sellaisia asioita nuoren tai perheen tilanteesta, jotka huolettavat heitä.

3. Huolenaiheet kirjataan ylös näky-ville.

4. Nuori, vanhempien myötävai-kutuksella, päättää, mikä esille nostetuista huolenaiheista on sel-lainen, joka olisi kaikkein tärkein käsitellä sillä kertaa.

5. Asian työstämiseen voidaan käyt-

tää seuraavaa asteikkoa: 0 = asia ei paina mieltä / ei vie voimia / ei häiritse lainkaan. 10 = asia on mie-lessä koko ajan / häiritsee unta / vie ruokahalua / vie voimat koko ajan.

6. Käydään läpi, millä tasolla ollaan nyt ja mikä olisi hyvä tilanne tai tavoite sekä nuoren että vanhem-pien mielestä. Työskentelyssä py-ritään pukemaan mahdollisimman tarkkaan sanoiksi, millainen hyvä tilanne on.

keskusTelu1. Nostetaan esille sellaiset asiat,

jotka ovat tuntuneet nuoresta ja vanhemmista hyvältä ja tavoitteen suuntaiselta toiminnalta. Nämä pyritään pukemaan mahdollisim-man tarkkaan sanoiksi.

2. Työpari vahvistaa nuoren oman ikätason mukaisia vahvuuksia sekä vanhemmuudessa esille nou-sevaa, nuoren kehitystä tukevaa toimintaa.

3. Tehdään sopimus siitä, miten jatketaan. Vaiheeseen voi liittyä erilaista palveluohjausta kuten tu-kiopetuksen pyytämistä, koululää-kärin konsultointia, suuttumuksen hallinnan (ART) ryhmää, lasten- tai nuorten eroryhmää tai lasten-valvojan tukea.

perheTapaamisen lopuksi1. Varmistetaan – ovatko tapaamisessa esille tul-

leet asiat olleet nuoren ja vanhem-pien kannalta tärkeitä

– onko jokin tärkeä asia jäänyt vie-lä käsittelemättä.

Jos jokin asia nousee esille, se kirjataan ylös ja siihen palataan seuraavalla kerralla.

2. Työpari kättelee ja kiittää sekä nuorta että vanhempia.

seuraava TapaaminenToisinaan koulukuraattori tai työparit ja nuori tapaavat sovitusti keskenään perhetapaamistenvälissä.Yleensäsovitaan ainakin yksi uusi perheta-paaminen, ns. seurantatapaaminen. Tapaaminen voidaan järjestää nuo-ren ja perheen tilanteen monimutkai-suuden mukaan joko kahden viikon tai kuukauden päähän. Enintään per-hetapaamisten välit ovat olleet kolme kuukautta. Tapaamiskertoja on ollut enintään viisi, ja koko prosessi on kestänyt enintään kuusi kuukautta.

markkinoinTiKoulukuraattori (tai muu koulun työntekijä) markkinoi palvelua. Tär-keää on se, miten aikuisen mukaan tulo otetaan puheeksi nuoren kanssa sekä miten vanhemmat pyydetään mukaan yhteistyöhön. Nuorta ja van-hempia kunnioittava, syyllistämätön vuorovaikutus on yhteistyön käyn-nistymisen ja jatkumisen edellytys.

Perhetapaamisen kulku


1. Sovitaan perhekeskeisen työpa-rityön käynnistämisestä. Siihen tarvitaan rauhallinen ja viihtyisä työskentelytila koulusta. Tila ei voi olla luokkahuone.

2. Työparit varaavat kalentereista yhteiset ajat perhetapaamisille, mielellään sekä aamupäivä- että il-tapäiväaikoja. Valinnanvara helpot-taa työssäkäyviä vanhempia.

3. Koulukuraattori (tai muu koulun-työntekijä) kuuntelee herkällä kor-valla nuorilta, vanhemmilta tai kou-lun henkilökunnalta tulevaa viestiä siitä, milloin tarvitaan perhekes-keistä työtä ja tapaamisia.


TUKEVA 2 Lapin osahanke. Rovaseudun pilotti.

Lisätietoja: Kehittäjäsosiaalityöntekijä Marja Leena Nurmela, [email protected] koulun oppilashuoltoryhmän koulukuraattori Anne Huhtala

liiTTeeT•Liite3:Neuvolapalveluidenjalkautuminenyläkouluille-mallityöparityöskentelystä


TavoitteetTavoitteena on, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut suunnitellaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa vuo-sittain vaihtuvan teeman mukaisesti (esim. koko kylä kasvattaa). Tarkoi-tuksena on tiedottaa eri toiminnoista, poistaa mahdollista päällekkäisyyttä, ohjata asiakkaita soveltuvien palvelujen piiriin, ennaltaehkäistä ongelmien syn-tymistä ja puuttua ilmeneviin ongelmiin mahdollisimman varhain. Tavoitteena on myös, että eri tahojen tarjoamat pal-velut löytyvät helposti ja että nuorille ja perheille tarjotut eri toimijoiden palvelut löytyvät kootusti yhdestä tietolähteestä.

Perheen voimapudasLasten, nuorten ja perheiden palvelujen yhteensovittamisen ja yhteisen tiedottamisen malli

Toiminta on tarkoitettu 12–16-vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen, erityisesti, kun alakoulu vaihtuu yläkouluun ja yläkoulu toiselle asteelle .

Asiakaspalautteella on merkittävä rooli siinä,

minkälaiset toiminnot ovat toimivia ja mitä muutoksia

jotkut muut vaativat.

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitKunnan johto sitoutuu toimintamallin järjestämiseenjaresursointiin.Ydinryh-mä (eri tahojen toimijat) vastaa toimin-tojen yhteensovittamisesta. Kunnassa lasten ja nuorten parissa toimivat tahot (kuntatoimijat, yritykset, järjestöt, seu-rakunta jne.) osallistuvat ja järjestävät eri toimintoja ja palveluja.

Tarvittava erityisosaaminen•Ammattitaitoinenjamotivoitunut

toimintaverkko•Eritoimijoidenhyväyhteistyö



Nimetään kuntaan ydinryhmä, joka vastaa suunnittelusta ja kut-suu tarvittavat yhteistyötoimijat koolle.

Voimapudas

ydinryhmäToiminnan järjestävä ydinryhmä muodostuu eri alojen ammattilai-sista, joita ovat esim. seurakunta, nuorisotoimi ja sosiaalityö. Jokai-nen työntekijä tuo työhön oman erityisosaamisensa tai taitonsa ja osallistuu toiminnan suunnitte-luun, toteutukseen ja arviointiin. Yhteistyötätehdäänmyösmuidenammattialojen edustajien kanssa.

vuoTuiseT TapahTumaTYdinryhmäkoordinoikunnassavuosittain järjestettävät yhteiset tapahtumat.

KevättapaaminenKevättapaamisessa suunnitellaan eri toimijoiden kanssa tulevia pal-veluja. Esimerkkeinä ovat Kävelevä kirjasto ja Päin perhettä.

Kävelevästä kirjastosta varmuut-ta yhteishakuun. Kävelevä kirjas-to on tarkoitettu opinpolkujaan tai ammatinvalintaa pohtiville nuorille. ”Ammattikirjastossa” lainakirjat ovat eri ammatteja edustavia ih-misiä. Kirjastossa nuoret lainaavat ammattilaisia kahvipöytäkeskuste-luihin juttelemaan opinpoluista ja käytännön työstä. Tapahtuman tar-koituksena on antaa nuorille uudel-la tavalla eväitä ammatinvalintaan. Lisäksi usean alan ammattilaisilla on mahdollisuus vaihtaa keske-nään kuulumisiaan ja mahdollisesti sopia uusista yhteistyökuvioista. Tilaisuus järjestetään tammikuus-sa ennen yhteisvalinnan alkamista, ja siitä kerätään palaute nuorilta ja ”ammattikirjoilta”.

Päin perhettä -vertaistukiryhmä. Päin perhettä on vertaistukiryhmä 6. luokan oppilaiden vanhemmille. Ryhmässä keskustellaan nuoren murrosikään siirtymisestä, van-hempien parisuhteesta ja muista nuoren vanhempia mietityttävis-tä asioista. Ryhmässä käsiteltävät aiheet nousevat ryhmäläisten tar-peista, ja ryhmän sisältö suunnitel-laan yhdessä niiden pohjalta. Ryh-män jälkeen asiakkailta kerätään palaute. Asiakaspalaute on olen-nainen osa myös Kävelevä kirjasto -tapahtumaa. Palaute ja kehittämis-ehdotukset ovat keskeisessä roo-lissa, kun työryhmä suunnittelee seuraavan vuoden tapahtumaa.

Syysfoorumi Syysfoorumi järjestetään syys-kuussa. Se on suunnattu kaikille vanhemmille. Erityisesti mukaan kutsutaan 6. luokan vanhemmat. 7-luokkalaisilta on kerätty toivei-ta koulun alussa labyrinttipäivänä. Tavoitteena on kuntalaisten äänen kuuleminen ja vanhempien vertais-tuminen (toiminnalliset menetel-mät foorumin työtapana). Samalla esitellään eri toimijoiden tarjoamia palveluja ja toimintoja.

perhepalveluopas kunTalai-sille ja ammaTTikäyTTöönSähköinen Perhepalveluopas on tarkoitettu sekä kuntalaisille että ammattilaisille, jotka tekevät töi-tä perheiden parissa. Oppaaseen on koottu kattavasti tietoa kun-nassa olevissa lasten, nuorten ja perheiden palveluja järjestävistä toimijoista. Opas on järjestöjen, urheiluseurojen ja kunnan tiedo-tuskanava.


TUKEVA 1 Oulun seudun osahanke

Lisätietoja: Haukipudas, sosiaaliohjaaja Tiina Sorakangas, [email protected]

Prosessikuvaus.

A.1 Kevät-

tapaaminen

A.2Kävelevä kirjasto

A.3Perhepalvelu-

opas

perheen voimapudas

A.4Vanhempien

ryhmä

A.5Laajennettu terveys-ja hyvinvointikartoitus

(Ei kuvausta)

A.6Syysfoorumi: Mitä nuorellesi kuuluu?

(Ei kuvausta)

On erityisen tärkeää, että johto on sitoutunut

uusien työmuotojen juurruttamiseen.

liiTTeeT•Liite4:Tarkennettuprosessikuvaus


TavoitteetTukeva-työote on työskentelyprosessi, jonka tavoitteena on, että asiakas tulee autetuksi. Avainsanoina ovat ennaltaeh-käisevä työskentely, riittävän varhainen huolen puheeksi ottaminen, vastuul-lisuus, peruspalvelujen ensisijaisuus, dialogisuus, työparityöskentely ja tar-peenmukainen verkosto.

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitTukeva-työote edellyttää perehtynei-syyttä työotteeseen kuuluviin työsken-telymenetelmiin ja -lähtökohtiin. Se on moniammatillista työpari- ja tiimityötä. Työote on kuvattu kalenterissa, jota voi hyödyntää asiakastyössä ja oman työn tukena. Menetelmä on tarkoitettu kai-kille lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskenteleville henkilöille. Sen käytön näkökulmasta yksittäisten am-mattiryhmien työpanosta ei ole tarpeen määritellä.

Tarvittava erityisosaaminen•PerehtyneisyysTukeva-työotteen

prosessiin•Perehtyneisyysdialogisiin

verkostotyön menetelmiin

Moniammatillista työtä Tukeva-työotteellaTukeva-työote on tarkoitettu kaikille lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskenteleville henkilöille .

Tukeva-työote

ennalTaehkäisy ja varhainen huomaaminenPalvelut tarjotaan perheille ensisi-jaisesti peruspalveluissa perhe-keskuksissa tai -asemilla. Asiakas tulee kuulluksi, ja työntekijä välit-tää työskentelyllään kiinnostusta ja kunnioitusta. Työntekijät käyt-tävät yhteisesti sovittuja havain-nointi-, arviointi- ja seurantamene-telmiä. He myös tuntevat toistensa työkäytännöt.

varhainen TukeminenPerhe on ylisektorillisen työsken-telyn lähtökohta: koko perhettä

kuullaan ja lähiverkoston voimava-rat otetaan käyttöön. Huolen huo-mannut työntekijä on prosessissa mukana koko ajan. Prosessin ete-nemistä seurataan ja arvioidaan. Työtä tehdään tarpeenmukaisina työpareina (esim. terveydenhoitaja ja aikuismielenterveystyöntekijä).

TyönTekijän jaksaminenTyöntekijän jaksamiseen vaikutta-vat hyvät johtamiskäytännöt, työn-tekijän osaamisen ylläpitäminen, perhekeskustyöryhmän tuki sekä moniammatillinen työnohjaus per-hekeskustiimille.



1. Moniammatillisen tiimin kokoaminen

2. Työntekijöiden yhteinen sitoutuminen

3. Kouluttautuminen4. Työprosessin sisäistäminen5. Yhteinenkehittäminen


TUKEVA 1 ja 2 Kainuun osahanke. Kainuun maakunta -kuntayhtymä, perhekeskustiimit.

Lisätietoja: Projektipäällikkö Maarit Rusanen, [email protected]

työote

Huoli puheeksi,

huolen huomannut on mukana prosessissa koko ajan

Perhe lähtökohtana» Selvitä,

mistä perhe huolissaan jamihin perhe itse motivoituu?

» Kysykeitä on jo mukana?

Kokoatarpeen-

mukainen verkosto,

pyydätyöpari

asiakkaantietäen

n

n

Tueasiakastahenkilö-

kohtaiseen vastuuseen

Arvioi verkostossa tuen

ja hoidon tarvetta, tee

suunnitelma, sovi vastuista ja toimenpiteistä

Seuraaja arvioi

onnistumista

P e r u s p a l v e l u t e n s i s i j a i s e s t i & L a p s e n k e h i t y s y m p ä r i s t ö s s ä

s t i LL aa p s e n k e

Kukahan se täällä on asiantuntija?

Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on lisääntynyt. Tiimityö

on koettu mielekkääksi.

Työotteen myötä prosessi ja työntekijät vastuineen

ovat hahmottuneet asiakkaille paremmin.


TavoitteetLapsi- ja nuorisopolitiikan painopiste siirtyy yhteisö- ja asiakassuuntautu-neisuuteen, mikä toimii lähtökohta-na poliittiselle päätöksenteolle ja tuo edellytyksiä hyvinvointipalveluiden johtamistyöhön kohdejoukkoa tukevi-en palveluiden kehittämiseksi ja tur-vaamiseksi. Esimerkiksi Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman (vuoteen 2025) tavoitteiksi asetettiin lasten ja nuorten arjen tärkeimpien ke-hitysyhteisöjen (perheen, asuinalueen,

harrastuksien) sekä peruspalvelujen vahvistaminen ja kasvatuskumppanuus, peruspalvelujen ja niiden tukipalvelujen vahvistaminen niin, että erikoistuneiden palvelujen tarve ja kuormitus vähene-vät, sekä lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointi kaikessa kunnan päätöksente-ossa.

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitKaikissa 0–29-vuotiaille tarkoitetuissa kunnan tehtävissä ja järjestämisvastuu-

seen sisältyvässä toiminnassa mukana olevat toimijatahot.

Viisitasomalli: talouden ja toiminnan suunnittelumalli, jossa lasten, nuorten ja lapsiperheiden tuki ja palvelut jäsen-netään viidelle tasolle.

Tarvittava erityisosaaminen•Ylisektorinen,monialaineneri

tahojen kanssa tehtävä yhteistyö•Kunnan/kuntien

päätöksentekoprosessi kiinteästi mukana ohjelmatyössä

Seudullinen lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyöToimintamalli on tarkoitettu kunnassa lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskenteleville sekä kunta- ja virkamiespäättäjille . Toiminta on suunnattu 0–29-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä lasten vanhemmille . Tässä luvussa ohjelmatyöprosessi on kuvattu seudullisesti, useamman kunnan yhteistyönä, mutta malli sopii myös kuntakohtaiseen ohjelmatyöhön .

Ohjelmatyö on mahdollistanut useiden ryhmien osallistumisen

työskentelyyn.

Viisitasomalli.

5. Erikoistason eriytyneet palvelut: sijaishuolto, psykiatrian osastot yms.

4. Erikoistuneet palvelut: usei-ta asiakkuuksia eri toimintayk-sikköihin/ammattihenkilöihin

3. Tukipalvelut peruspalve-lujen yhteydessä: psykologi, kuraattori, lääkäri, puhete-rapeutti, toimintaterapeutti yms.

2. Peruspalvelut (kaikille): neuvolat, varhaiskasvatus ja sen oppilashuolto, 2. as-teen koulutus ja sen opis-kelijahuolto, nuorisotyö, kulttuuri, liikunta yms.

1. Perhe, asuinalue, harrastukset: yhdyskuntasuunnittelu, kasvatuskumppanuus


Kohti lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa

Ohjelmatyön tekemiseen osallistuu laajasti eri tahojen asiantuntijoita ja kuntalaisia. Prosessi etenee vaiheit-tain. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitavoitteet, indikaattorit ja palvelurakenteeseen liittyvät ta-voitteet ja toimenpide-ehdotukset kootaan lapsi- ja nuorisopoliittiseksi ohjelmaksi. Ohjelman avulla saadaan lähtökohta poliittiselle päätöksente-olle ja edellytyksiä hyvinvointipalve-luiden johtamistyöhön kohdejoukkoa tukevien palveluiden kehittämiseksi ja turvaamiseksi.

1. ohjelmaTyöprosessin käynnisTyminenOhjelmatyön koordinoiva taho (esim. LNPO-projektiryhmä) laatii ohjelma-työprosessia kuvaavan ”toimintakel-lon”, jossa eri työvaiheet jaksotetaan ja limitetään seudullisen tai kunnalli-sen päätöksenteon aikatauluun.Valitaan ohjelmatyötä koordinoiva henkilö sekä ohjelmatyön asiantunti-ja, ”sparraaja”.

Nimetään ohjelmatyössä tarvitta-vat viisi työryhmää:

1. LNPO-projektiryhmä koordinoi, valmistelee ja jatkotyöstää eri tii-mien käsittelemiä asioita.

2. Ohjausryhmä seuraa ohjelmatyön käynnistymistä ja etenemistä, vahvistaa ohjelmatyön ja kunta-työryhmien ohjelmat ja käsittelee seutuorganisaation käsittelyyn menevät asiat.

3. Kuntatyöryhmät (virkamiehiä ja luottamushenkilöitä) pohtivat seu-dulliseen ohjelmaan esitettäviä kohteita ja järjestävät kuntalaisten kuulemista.

4. Tutkimustyöryhmä seuraa tai ohjaa alueella tehtävää lasten ja nuorten hyvinvointitutkimusta.

5. Ohjelma-aluekohtaiset työryh-mät (eri tahojen asiantuntijoita, kokemusasiantuntijoita) valmiste-levat ohjelma-alueille yksityiskoh-taisemmat toimenpideohjelmat,

kriittiset polut, joissa etenemällä saavutetaan tavoitteet ja joihin in-vestoimalla saavutetaan laajempia heijastevaikutuksia.

Ohjelmatyön alkamisesta tiedotetaan mm. järjestämällä seminaari.

2. hyvinvoinnin nykyTilan kuvaaminenKartoitetaan alueen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointikehitystä perehtymällä tilastoihin, keräämällä toimintaa ja taloutta kuvaavia tietoja sekä tutkimalla lasten ja nuorten ko-kemaa hyvinvointia. Myös kansalli-sen tason hyvinvointia kuvaava tieto huomioidaan.

3. seudullisesTi keskeisTen kehiTTämiskohTeiden valinTa ja yhTeisTyöTahojen kuuleminenEri yhteistyötahojen ja kuntatyöryh-mien kanssa käydyissä keskuste-luissa haetaan erilaisia näkemyksiä ja yhteistä tulkintaa ohjelmatyön keskeisistä, alueen lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevista asioista. Järjestetään toinen LNPO-seminaari. Ohjelmatyön ydinteemat ja linjaukset julkaistaan ohjelmatyön muistiossa, joka lähetetään eri tahoille kommen-toitavaksi.

4. pääTös ohjelman TeemoiksiKommenttien ja palautteen pohjalta LNPO-projektiryhmä valmistelee 1. LNPO-luonnoksen, jossa esitetään yhteisiä käsitteitä ja näkökulmia sekä keskeiset teemat tai ohjelma-alueet. Esimerkiksi Oulun seudun LNP-oh-jelman yhdeksän ohjelma-alueen määrittelyssä on siirretty painopiste hallintokunnista ja ongelmista hyvin-voinnin perusteista lähtevään hyvin-voinnin edistämiseen. LNPO-luonnos (ohjelmatyön teemat ja keskeiset kä-sitteet ja näkökulmat) hyväksytetään seudullisessa päätöksentekoproses-sissa.

5. Teemojen TyösTäminen ohjelma-aihioiksiOhjelma-aluekohtaiset työryhmät val-mistelevat jokaiselle ohjelma-alueelle yksityiskohtaisemmat toimenpideoh-jelmat: kriittiset polut.

6. pääTeTään yhTeiseT TavoiTTeeT ja kriiTTiseT ToimenpideohjelmaTLNPO-projektiryhmä valmistelee ja vie 2. LNPO-luonnoksen (ohjelmatyön yhteiset tavoitteet ja ohjelma-alue-kohtaiset kriittiset toimenpideohjel-mat) seudulliseen päätöksentekoon.

7. yhTeisTyöTahojen kuuleminenOhjelmaluonnoksesta pyydetään kommentteja eri tahoilta ja järjeste-tään seminaareja. Ohjelmatyöproses-sista tehdään arviointikysely ohjel-matyössä mukana olleille toimijoille ja asiantuntijoille.

8. ohjelman puhTaaksikirjoiTTaminenLNPO-projektiryhmä kirjoittaa ja vii-meistelee ohjelma-asiakirjan.

9. pääTös ohjelman sisällösTäValmis ohjelma-asiakirja viedään seu-dulliseen päätöksentekoon.


1. Poliittinen ja/tai virkamiestason päätös ohjelmatyön tekemisestä.

2. Valitaan koordinoiva taho ja koordinoiva työntekijä.

3. Laaditaan ohjelmatyölle toimintasuunnitelma.


TUKEVA 1 ja 2 Oulun seudun osahanke. Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma vuoteen 2025 Oulun seudun kuntien yhteistyönä (Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo, Tyrnävä).

Lisätietoja: Projektipäällikkö Leena Hassi, [email protected], www.seutunappi.fi/lnpo

liiTTeeT•Liite5:Toimintakello


iKäKAUSiEn mUKAiSESTi jAoTELLUT mALLiT

Ikäkausien mukaisesti jaotellut mallit -osio kokoaa yhteen kohderyhmän iän perusteella yksilöllisen ja ryhmämuotoisen tuen malleja . Osa malleista on kehitetty Tukeva-hankkeessa, ja osa on muualla rakennettuja ja Tukeva-hankkeessa edelleen kehitettyjä ja pilotoituja malleja .


rASKAUSAjASTA LEiKKi-iKäiSiinYksilöllisen tuen toimintamallit

ryhmämuotoisen tuen mallit

KoULULAiSET jA nUorET AiKUiSETYksilöllisen tuen toimintamallit

ryhmämuotoisen tuen mallit


Raskausajasta leikki-ikäisiin -osiossa kuvataan lasta odottavien, vauvaikäisten sekä pienten lasten perheiden palvelujen toimintamalleja .

YKSiLöLLiSEn TUEn mALLiT

Vauvaperhetyöntekijä odottavissa ja vauvaperheissä

raskausajan tuen polku

moniammatillinen yhteistyö lapsen ja perheen tukena siirryttäessä kotihoidosta päivähoitoon

Laaja 4-vuotisterveystarkastus

rYhmämUoToiSEn TUEn mALLiT

matkalla vanhemmuuteen . Etätekniikalla osittain toteutettu perhevalmennus

Vauva–vanhempi-ryhmä

moniammatillinen yhteistyö lapsen ja perheen tukena siirryttäessä kotihoidosta esiopetukseen

Vanhempainkoulu käytöshäiriöisten lasten vanhemmille

rASKAUSAjASTA LEiKKi-iKäiSiin


YKSiLöLLinEn TUKi


1. Rakennetaan perustason ja erityistason yhteistyönä odottavien ja vauvaperhei-den tukemisen malli.

2. Toimintamalli edellyttää odottavien ja vauvaperhei-den kanssa työskentelevien työntekijöiden kouluttamista varhaisen vuorovaikutuksen riskien tunnistamiseen sekä varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen ja häiriöiden hoi-tamiseen.

3. Organisaatiossa määritellään vauvaperhetyöntekijän työn-kuva ja tehtävät sekä järjes-tetään resurssit työskentelyä varten.



Lisätietoja: Kainuun maakunta -kuntayhtymä, projektipäällikkö Maarit Rusanen, [email protected]

TavoitteetToiminnalla tavoitellaan vauvan ja van-hemman välisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden vahvistamista ja kiin-tymyssuhteen kehittymistä. Lisäksi toi-minnan avulla pyritään ennaltaehkäise-mään vuorovaikutushäiriöiden syntyä.

Vauvaperhetyöntekijä odottavissa ja vauvaperheissä

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitVauvaperhetyö vaatii ammattitaitoisen, varhaiseen vuorovaikutukseen perehty-neen työntekijän työpanosta. Samalla se edellyttää myös yhteistyötä koko hoi-toketjun kanssa. Vauvaperhetyöntekijä

Vauvaperhetyöntekijä tukee raskausaikana ja pikkuvauvaperheissä .

Toiminnan rakenne

TarpeenarvioVauvaperhetyön tarpeen arvio tehdään omahoitajan ja lääkä-rin kanssa kaikille synnyttäneille, joiden lapsi käy tai on vastasyn-tyneiden teho- ja tarkkailuosas-tolla, sekä lisäksi synnyttäneiden vuodeosaston perheille tarpeen mukaan. Vauvaperhetyöntekijä voi olla mukana tukea tarvitsevien perheiden hoidossa jo osastolla.

TarviTTava TukiPerheen tarpeenmukainen verkos-to ja tarvittava tuki on jo valmiiksi mietitty raskausaikana. Verkoston puuttuessa vauvaperhetyönteki-jä kokoaa sen. Siihen kuuluu aina perheen läheisiä ja esim. työnteki-jä aikuismielenterveys, -sosiaali- tai perhetyöstä.

Tuen muodoTVauvaperhetyöntekijä tapaa ja tukee perhettä sairaalassa ennen kotiutusta ja jatkaa työskentelyä perheen kotiympäristössä. Vau-vaperhetyöntekijä tekee ensim-mäisen kotikäynnin perheeseen terveydenhoitajan kanssa ja jatkaa tiivistä yhteistyötä olemassa ole-van verkoston kanssa.

Vauvaperhetyöntekijä havain-noi ja tukee vauvan ja vanhempien välistä vuorovaikutusta mm. vide-oimalla arkitilanteita sekä kannus-tamalla ja antamalla myönteistä palautetta onnistuneista hetkistä vauvan kanssa. Työ on monimuo-toista ja lähtee jokaisen perheen omista tarpeista. Vauvaperhetyön-tekijä tekee kotikäyntejä alkuun tiiviisti ja myöhemmin harvemmin. Kotona käydään pisimmillään lap-sen ensimmäiseen ikävuoteen asti.

Vauvaperhetyön on oltava osa perhepalvelujen rakennetta, jotta sitä voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti ja yhteistyössä muiden

vauvaperhetoimijoiden kanssa.

tarvitsee oman työhuoneen, auton ko-tikäyntejä varten sekä videokameran ja leluja. Lisäksi tarvitaan yhteinen tietojär-jestelmä asiakastietoja, dokumentointia, ajanvarausta ja tiedottamista varten.

Tarvittava erityisosaaminen•Varhaisenvuorovaikutuksen

tukemiseen liittyvä koulutus, esim. Kiikku-koulutus ja VAVU

•Verkostotyöskentelytaidot


Raskausajan tuen polku

TavoitteetLasta odottava perhe saa yhdestä yksi-köstä, moniammatillisesta hyvinvoin-tineuvolasta, tarvitsemansa palvelut. Käytännössä toimintamallissa korostu-vat ennaltaehkäisevä työote ja moniammatillisen palveluverkoston kehittämi-nen. Perhe-, mielenterveys- ja sosiaali-työn ennaltaehkäisevä työ tulee neuvo-latyön tueksi.

Palvelukokonaisuuden tavoitteena on

Toiminta on tarkoitettu lasta odottaville perheille .

tunnistaa perheiden ongelmat varhain, jo ennen lapsen syntymää, ja tarjota niihin oikea-aikaista ja asiakaslähtöistä tukea moniasiantuntijaisen yhteistyön avulla.

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitToimintaan tarvitaan terveydenhoita-jan ja lääkärin työpanosta. Kotikäynnillä terveydenhoitajan työparina on ensisi-jaisesti perhetyöntekijä. Jos perhe tar-

vitsee tukea, terveydenhoitaja pyytää yhteistyötoimijat (perhetyöntekijän, perheterapeutin, mielenterveys-, sosi-aali- ja päihdetyön) mukaan.

Tarvittava erityisosaaminen•Koulutuksettoimintamallin

menetelmistä, mm. voimavara- lomake, AUDIT, EPDS/BDI-Beckin depressioasteikko -lomake

YKSiLöLLinEn TUKi

Kotikäynti on syventänyt perheen luottamusta ja

tasavertaisuutta.

Prosessikuvaus.

A.1 Yhteydenotto

neuvolaan

A.2 Ensimmäinen neuvolakäynti

A.3Toinen käynti neuvolassa

a. raskausajan tuen polku

A.5Tarvittaessa

kotikäynti(Ei kuvausta)

A.6Jatkokäynnit neuvolassa

(Ei kuvausta)

A.7Kotikäynti kun

lapsi on syntynyt(Ei kuvausta)

A.4Raskausajan

kotikäynti


Toiminnan avulla isätkin on saatu mukaan.

Tuen polun kulku

perheen hyvinvoinTiarvioPerheen hyvinvointiarvioinnissa käytetään voimavaramittariloma-ketta (muokattu Vauvaperheen ar-jen voimavarat -lomakkeen pohjal-ta, joka löytyy teoksesta Hakulinen & Pelkonen, 2002).

Terveydenhoitaja lähettää lo-makkeet perheelle ennen en-simmäistä äitiysneuvolakäyntiä. Molemmat vanhemmat täyttävät omat lomakkeet ja tuovat ne mu-kanaan neuvolaan ensimmäiselle neuvolakäynnille, johon varataan aikaa kaksi tuntia.

raskausajan hyvinvoinTisuunniTelmaLomakkeet käydään läpi keskus-telun niiden sisällöstä. Perheen kanssa tehdään yhdessä hyvin-vointisuunnitelma raskausajalle ja kirjataan se raskaudenseurantalo-makkeelle tai TH-lehdelle Efficaan. Jos voimavaralomakkeen pohjalta nousee esille mielenterveyteen liittyviä ongelmia, perhettä pyyde-tään täyttämään EPDS/BDI-Beckin depressioasteikko -lomake.

puolison rooliHyvinvointineuvolan toimintape-riaatteen mukaan myös puoliso huomioidaan äitiysneuvolan ensi-käynnillä siten, että häneltä mita-taan verenpaine, hemoglobiini ja paino. Näin kiinnitetään huomiota puolison kokonaisvaltaiseen ter-veyteen. Puolison tiedot kirjataan YLEnlehdellejaRR-seurantalo-makkeelle Efficaan.

koTikäynnin Tiimin määriTysHyvinvointisuunnitelman pohjalta määräytyy henkilö, joka lähtee ter-

veydenhoitajan mukaan kotikäyn-nille. Ensisijaisesti se on neuvo-lan perhetyöntekijä. Perheen tuen tarpeen mukaan se voi olla myös perheterapeutti, psykiatrinen sai-raanhoitaja, päihdetyöntekijä tai sosiaalityöntekijä.

koTikäynnin ajankohdan määriTysPerheen tuen tarpeen määritte-lyssä terveydenhoitaja käyttää apunaan huolen vyöhykkeiden mittaristoa. Kotikäynnin ajankohta määräytyy seuraavasti:•Ei huolenaihetta: kotikäynti

18–20 rvk:lla.•Pieni huoli: sovitaan kotikäynti

mahdollisimman pian tai lääkärissä käynnin jälkeen.

•Suuri huoli: järjestetään kotikäynti heti.

ToimenpiTeeT koTikäynnilläKotikäynnillä arvioidaan perheen mahdollinen jatkotuen tarve ja tehdään toimintasuunnitelma, joka kirjataan raskaudenseurantalo-makkeelle tai TH-lehdelle. Koti-käynnillä terveydenhoitaja tekee myös raskauden seurantaan liitty-vät tutkimukset: mittaa verenpai-neen, kuuntelee sikiön sydänäänet ja ottaa virtsanäytteen.

suuren huolen TilanneJos perheen tilanne määritellään suureksi huoleksi, toinen kotikäyn-ti tehdään loppuraskauden (30–35 rvk) aikana. Se voi olla myös ver-kostokäynti kotona. Verkostokäyn-nin tavoitteena on arvioida, ovatko asiat perheessä edenneet suunni-tellulla tai sovitulla tavalla ennen lapsen syntymää.


1. Päätös toimintamallin käyt-töönotosta

2. Yhteistyöverkostonluomi-nen (moniammatillisuus/moniosaajuus)

3. Koulutus toimintamallin menetelmistä

4. Neuvola-asetuksen mukai-nen resurssointi

5. Täytäntöönpanon seuranta


TUKEVA 1 ja 2 Oulun seudun osahanke. Oulu, Hailuoto, Lumijoki, Haukipudas, Tyrnävä, Muhos

Lisätietoja: Oulun kaupunki, terveydenhoitaja Marita Väätäinen, Tuira-Koskelan neuvola, [email protected] kaupunki, perhetyöntekijä Ville Pahkin, Tuira-Koskelan neuvola, [email protected]

YKSiLöLLinEn TUKi

liiTTeeT•Liite6:Tarkennettuprosessikuvaus•Liite7:Lastaodottavanperheen

voimavarat -lomake


Toiminnan rakenne

ensikonTakTiPäivähoitohakemuksen saavuttua kuntaan päivähoidon johtaja välit-tää tiedon hakemuksesta perhe-palveluohjaajalle. Perhepalveluoh-jaaja lähettää perheelle esitteen, jossa kerrotaan perhepalveluoh-jaajan tehtävästä ja kotikäynnistä.

koTikäynTiPerhepalveluohjaaja ottaa yhteyt-tä perheeseen ja sopii kotikäynnin. Jos perhe ei halua kotikäyntiä, per-hepalveluohjaaja voi keskustella päivähoidon aloitukseen liittyvistä asioista puhelimessa. Perhepal-veluohjaaja voi tehdä kotikäynnin yhdessä esim. kiertävän erityislas-tentarhanopettajan, sosiaali- tai perhetyöntekijän kanssa, jos tarvi-taan lisätukea tai tukimuoto on jo olemassa.

Kotikäynnillä kartoitetaan per-heen tilannetta, apuna lomake Ter-vetuloa päivähoitoon -tapaaminen. Lapsen tai perheen mahdollisen tuen tarpeen määrittelyssä arvioi-daan, onko tarvetta jatkopalaveril-le ja perhetapaamiselle. Jos tukea

tarvitaan, perhepalveluohjaaja jär-jestää palaverin ja kutsuu ihmiset koolle. Jos tukea ei tarvita, perhe jää odottamaan päätöstä päivähoi-topaikasta.

Tiedon jakaminenPerhepalveluohjaaja osallistuu vii-koittain päiväkotien johtajien työ-kokoukseen ja tuo tiedot tehdyistä kotikäynneistä ja lapsista johtajille. Päiväkotien johtajat saavat arvo-kasta tietoa, kun he suunnittelevat lapsen päivähoidon sijoituspaik-kaa.

TarviTTavaT TukiToimeTSiirtymävaiheessa, jossa lapsi aloittaa päivähoidon, huolehditaan niin ikään tarvittavien tukitoimien järjestäminen ja niiden jatkuminen päivähoidon aikana. Seurantapala-veri järjestetään, kun päivähoitoa on kestänyt noin kolme kuukautta.

palauTeAsiakaspalautelomake jaetaan kaikille perheille, joiden luokse on tehty kotikäynti.



Lisätietoja: Oulunsalo, päiväkodin johtaja Tuula Herranen, [email protected]

TavoitteetToimintamallissa keskitytään lapsen ja perheen tukemiseen vaiheessa, jossa lapsi aloittaa päivähoidon. Tavoitteena on tukea päivähoidon aloittamista, jotta perheen arki olisi sujuvaa ja lapsi kokisi päivähoitoon siirtymisen turvallisena. Toimintamallissa toteutuvat vanhempi-en osallisuus sekä tarvittaessa moniammatillinen tuki perheelle. Perhe saa yh-dyshenkilön, jonka kautta voi hoitaa asi-oita. Perheillä ei välttämättä ole tietoa erilaisista päivähoitomuodoista, minkä vuoksi oikeanlaisen informaation välit-täminen on keskeistä.

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitPerhepalveluohjaajan, yhteistyötoimi-joiden, kiertävän erityislastentarhan-opettajan, perhe- ja sosiaalityöntekijän ja päiväkotien johtajien työpanos.

Moniammatillinen yhteistyö lapsen ja perheen tukena siirryttäessä kotihoidosta päivähoitoon

Toiminta on tarkoitettu päivähoitoa tarvitseville alle kouluikäisille lapsille ja heidän perheillensä .

liiTTeeT•Liite8:Tervetuloapäivähoitoon

-tapaaminen•Liite9:Palautelomakevanhemmille•Liite10:Prosessikuvaus

YKSiLöLLinEn TUKi

Perhepalveluohjaajan käynti selkeytti todella paljon

ajatuksiani.


TavoitteetToimintamallin tavoitteena on, että lapsiperhe saa yhdestä yksiköstä tar-vitsemansa palvelut. Käytännössä korostuvat ennaltaehkäisevä työote ja moniammatillisen palveluverkoston ke-hittäminen. Neuvolatyötä tukee perhe-, mielenterveys- ja sosiaalityön ennalta-ehkäisevä työ.

Palvelukokonaisuuden tavoitteena on tunnistaa perheiden ongelmat varhain ja tarjota niihin oikea-aikaista ja asia-kaslähtöistä tukea moniasiantuntijai-sen yhteistyön avulla. Järjestelmällinen

Laaja 4-vuotisterveystarkastus

tiedonkeruu toimii kehittämisen ja joh-tamisen työkaluna. Hyvinvointitieto on käytössä toiminnan suunnittelussa, ke-hittämisessä ja arvioinnissa sekä työn-tekijällä että johdolla. Näin tiedetään, minkälainen alueen tai kunnan väestön hyvinvoinnin tila on. Tieto voidaan ot-taa huomioon palvelujen suunnittelussa ja resurssoinnissa.

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitEnsisijaisesti toiminnassa tarvitaan ter-veydenhoitajan ja lääkärin työpanosta.

Toimintamalli on tarkoitettu laajaan terveystarkastukseen oikeutetulle lapselle ja hänen perheelleen .

Päätöksen-teko

Tiedon raportointi

ja tarkastelu

Laaja terveystarkas-tus neuvolassa

Nelikko päivä-

hoidossa

Ajanvaraus neuvolaan

Kohderyhmän poiminta

Lapsiperheen tukeminen hyvinvointitietoa hyödyntäen .

kutsujärjestelmä hyvinvointitiedon keruu Tiedon hyödyntäminen

Väestötie- tojen päivitty-

minen

Toimintamalli monipuolistaa ja samalla myös selkeyttää

terveydenhoitajan ja lääkärin työtä.

Jos lapsi on päivähoidossa, lisäksi tarvi-taan lastentarhanopettajan tai oma-hoitajan työpanos. Jos perhe tarvitsee tukea, terveydenhoitaja pyytää mukaan yhteistyötoimijat (perhetyöntekijän, per-heterapeutin, mielenterveys-, sosiaali- ja päihdetyön sekä muut terapeutit).

Tarvittava erityisosaaminen•Koulutuksettoimintamallin

menetelmistä, mm. voimavara- lomake, LAPS, Lene, AUDIT

YKSiLöLLinEn TUKi

Terveystarkastuksiin on tullut

systemaattisuutta.


Laajan 4-vuotistarkastuksen kulku

kuTsu TerveysTarkasTukseenKutsu laajaan terveystarkastukseen lähetään vanhemmille ja lapselle pari kuukautta ennen 4-vuotissynty-mäpäivää. Tarkastukseen kutsutaan molemmat vanhemmat. Kutsun mu-kana lähetetään lomakkeita (Neljä-vuotias kotona, Lapsiperheen arjen voimavarat), jotka vanhemmat pa-lauttavat täytettyinä neuvolaan. Lo-makkeet ovat saatavilla ja käytettä-vissä myös sähköisesti. Malliin luotu kutsujärjestelmä mahdollistaa reaali-aikaisen seurannan niistä perheistä, jotka eivät varaa neuvolaan aikaa tai eivät saavu varatulle ajalle.

varhaiskasvaTuksen arvioLaajaan terveystarkastukseen sisäl-tyy varhaiskasvatuksen arvio lapsen kehityksestä ennen neuvolakäyntiä. Päivähoidossa lastentarhanopetta-ja tai omahoitaja arvioi yhteistyös-sä lapsen ja perheen kanssa lapsen toimintaa ja hyvinvointia päivähoi-don arjessa. Havainnot lapsesta ovat myös osa päivähoidon varhaiskas-vatussuunnitelmaa. Tiedot kirjataan Neljävuotias varhaiskasvatuksessa -havainnointilomakkeelle. Päivähoi-to lähettää lomakkeen vanhempien kanssa käydyn keskustelun jälkeen neuvolaan vanhempien kirjallisen suostumuksen kera.

laaja TerveysTarkasTus neuvolassaTerveydenhoitajan ja lääkärin tar-kastukset ovat eri päivinä. Molem-pien tarkastukseen kuuluvat lapsen somaattisen terveyden tutkiminen ja arviointi sekä terveysneuvonta.

Terveydenhoitaja (120 min)•Lene:tekeekaikkimuutpaitsinä-

köhavainnoista 4.1.2–4.1.5.•LAPS-lomake(lapsenpsykososi-

aalisen terveyden arviointi) toimii asioiden koontilistana ja mittari-na. Lomaketta täyttää sekä terveydenhoitaja että lääkäri.

•AUDIT-kysely:Neuvolakäynnillä

mukana olevat vanhemmat täyt-tävät. AUDIT-pisteet merkitään vanhempien luvalla heidän omiin asiakastietoihinsa. Lapsen pape-reihin tulee merkintä, että AUDIT on tehty ja asiasta on keskustel-tu vanhemman tai vanhempien kanssa.

•Käynninaikanakäydäänläpimyösvanhempien kotona täyttämät lomakkeet Neljävuotias kotona ja Lapsiperheen arjen voimavarat sekä päiväkotilapsista varhaiskas-vatuksessa täytetty Neljävuotias varhaiskasvatuksessa -lomake.

•Perheelletarveharkintaisestijaet-tava terveysneuvontamateriaali seuraavasti:- MLL: Isän ja äidin pikku apulainen- SPR: Kekseliäs taitaja- Ensi- ja turvakotien liitto: Päihteet

lapsen silmin, D-vitam. - Syömään: Muksun oma lautas-

malli

Lääkäri (30–40 min)•Ennenlääkärintarkastustaon

terveydenhoitajan ja lääkärin yhteinen keskusteluhetki, johon myös perhe osallistuu, ”saattaen vaihto”.

•Lene:tekeekohdat4.1.2–4.1.5,näköhavainnot. Lisäksi lääkäri varmistaa ja tarkistaa terveyden-hoitajan löydökset, jos Lenessä on ykkösiä ja kakkosia tai lapsi on kieltäytynyt.

•LAPS-lomakkeentarkastelu,täy-dentäminen ja pisteiden laskemi-nen.

neuvolakäynnin jälkeen•Tarvittaessaterveydenhoitajaja

lääkäri tekevät yhteistyössä per-heen kanssa lapselle hyvinvoin-ti- ja terveyssuunnitelman, johon kirjataan arvio lapsen kasvusta ja kehityksestä, perheen hyvinvoin-nista sekä mahdollisesta tuen tar-peesta. Suunnitelmaan kirjataan tavoitteet ja se, miten suunnitel-maa seurataan. Hyvinvointi- ja

terveyssuunnitelma tehdään lo-makkeelle Neljävuotias neuvolas-sa – palaute varhaiskasvatukseen/kooste neuvolakäynnistä heti lää-kärinneuvolan jälkeen, jos kaikki kunnossa, tai tarvittaessa uusin-takäynnillä.

•Neuvolastalähetetäänpäivähoi-topaikkaan, vanhempien kirjalli-sen luvan kera, kirjallinen palaute (Neljävuotias neuvolassa) lapsen kasvusta ja kehityksestä. Palaute tehdään myös kotona hoidettavis-ta lapsista samalla lomakkeella. Lomake annetaan vanhemmille.

•Hoidonjaseurannansuunnittelutehdään yhdessä perheen tai van-hemman sekä terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa.

lapsella ja perheellä Tuen TarveTerveydenhoitaja kutsuu tarvittavat yhteistyötahot paikalle ja koordinoi perheelle annettavaa tukea, seuran-taa ja arviointia. Perhe on mukana verkostopalavereissa.

TieTojen kirjaaminen ja niiden hyödynTäminenTerveystarkastuksen yhteydessä lapsen ja perheen hyvinvoinnista kirjataan tietoja kunnan tietojärjes-telmään hyödynnettäväksi eri pää-töksenteon tasoilla. Mittareina ovat pituus/paino sekä LAPS- ja AUDIT-lomakkeilla saadut pisteet. Voima-varakyselyn käsittely tilastoidaan tietojärjestelmiin merkinnällä käsi-telty kyllä/ei. Lisäksi kerätään tietoa tarkastusten määrästä sekä siitä, mihin lapsi ja perhe ohjautuvat neu-volakäynnin jälkeen (seuraava käynti vuoden kuluttua, lähete, lisäkäynti neuvolassa, ohjaaminen yksittäisel-le työntekijälle, moniammatillinen tiimi, ohjaus varhaiskasvatukseen). Tietojen keruu ja niiden hyödyn-täminen antaa kunnille mahdolli-suuden kehittää ennaltaehkäiseviä lapsiperhepalveluita väestön tarpeet huomioiden.

YKSiLöLLinEn TUKi


YKSiLöLLinEn TUKi


1. Päätös toimintamallin käyttöönotosta

2. Yhteistyöverkostonluominen(varhaiskasvatus ja muut toimijat: moniosaajuus)

3. Koulutus toimintamallin menetelmistä

4. Neuvola-asetuksen mukainen resurssointi

5. Täytäntöönpanon seuranta



Lisätietoja: Oulu (Myllyojan ja Kaijonharjun neuvolat) sekä Myllyojan, Ritaharjun, Pöllönkankaan ja Kuivasrannan päiväkoditVastuuterveydenhoitaja Terttu Harju, [email protected] Kiertävä erityislastentarhanopettaja Pirjo Pylväs, [email protected]

Kempeleen neuvola sekä kaikki (7) kunnalliset päiväkoditVastuuterveydenhoitaja Leena Rova, [email protected] Kiertävät erityislastentarhanopettajat Eila Pussila, eila.pussila@kempele.fi ja Minnamari Törmänen, [email protected]

Limingan neuvola ja kaikki (7) kunnalliset päiväkoditVastuuterveydenhoitaja Paula Laurila, [email protected] Lastentarhanopettaja Laura Kinnunen, [email protected]

Meistä on hyvä, että koko perheen hyvinvointia

selvitetään.

Voimavaralomakkeessa esille nostetut asiat ovat

auttaneet neuvolassa käytävää keskustelua.

liiTTeeT•Liite11:Neljävuotiaskotona,kysely

vanhemmille keskustelun pohjaksi -lomake

•Liite12:Neljävuotiasvarhaiskasvatuksessa, tiedonsiirto neuvolaan -lomake

•Liite13:Neljävuotiasneuvolassa,palaute varhaiskasvatukseen / kooste neuvolakäynnistä -lomake

•Liite14:Prosessikuvaukset


rYhmämUoToinEn TUKi

TavoitteetValmennuksen perustarkoitus on vanhemmuuden vahvistaminen sekä vanhempien tukeminen antoisassa ja haastavassa hoito- ja kasvatustehtäväs-sä. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa sel-laisia tietoja ja taitoja, jotka helpottavat arjen sujumista vauvan kanssa.

Etätekniikan avulla mahdollistetaan erityisosaamista sisältävä perheval-mennus pienen syntyvyyden kuntiin, joissa työntekijäresurssi ei ole yhtä laaja kuin väkimäärältään suuremmissa kunnissa. Toimintamalli tasa-arvoistaa harvaan asuttujen alueiden vanhempien mahdollisuutta saada erityistä ohjausta vanhemmuuden polulla.

Matkalla vanhemmuuteen Etätekniikalla osittain toteutettu perhevalmennus

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitTyömallin toteuttamiseen tarvitaan ter-veydenhoitaja tai kätilö, sosiaalityönte-kijä, fysioterapeutti, perhetyöntekijä ja psykologi. Etätekniikan avulla lähetettä-viksi soveltuvat parhaiten teoriapainot-teiset valmennusosiot, kuten parisuh-teeseen ja vanhemmuuteen liittyvät osiot. Toimintamallin toteutusta varten tarvitaan Internet-yhteys, etälaitteisto ja videoneuvotteluohjelma sekä lähet-tävään että vastaanottavaan päähän. Yhteydeneitarvitseollasuojattu,koskatoiminta ja keskustelu ovat yleisluontoi-sia eikä asiakasasioita käydä läpi.

Palvelu on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille .

Moniammatillinen valmennus

valmennuksen osioTValmennus koostuu viidestä osiosta, jotka toteutetaan viikon välein.

1. Me kaksi -parisuhdeilta Vetäjä: psykologi

2. Kotiavusta ruumiin rentouteen Perheiden palvelut Vetäjä: perhetyöntekijä Rentoutus, johon liittyy tietoa ras-kauden aiheuttamista muutoksis-ta naisen kehoon sekä rentouttava harjoitus Vetäjä: fysioterapeutti

3. Täältä tullaan elämä Synnytys, kivunlievitys ja imetys Vetäjä: äitiysneuvolan th, kätilö

4. Yhteen hiileen Riittävän hyvä vanhemmuus Vetäjä: sosiaalityöntekijä, perhete-rapeutti

5. Nyt minä olen tässä Millainen on vastasyntynyt vauva? Vauvanhoito ja varusteet, vauvahie-ronta ja vauvojen yleisimmät vaivat Vetäjä: lastenneuvolan th

vanhemmuuden vahvisTaminenVanhemmuuden vahvistamiseen täh-täävän perhevalmennuksen kokoon-tumiskerroilla puhutaan niin isäksi ja äidiksi kasvamisesta kuin synnytyk-sestä ja imetyksestäkin. Lisäksi käy-dään läpi vauvan hoitoa ja varhaisen vuorovaikutuksen toteutumista arjes-

sa. Valmennuksen aikana perheet voi-vat halutessaan tutustua myös toisiin samassa elämäntilanteessa oleviin perheisiin.

eTäTekniikan mahdollisuudeTNeuvolassa valitaan etätekniikan avulla välitettäväksi soveltuvat osiot. Hyviä ovat luentotyyppisesti osi-ot, kuten parisuhdeilta tai vanhem-muuteen liittyvä osio. Myös muissa osioissa voidaan hyödyntää osaltaan etätekniikkaa. Esimerkiksi sopii vau-vanhoito-osiosta teoriaan perustuva luento-osa, jonka jälkeen etäpisteissä voidaan siirtyä vauvanhoitoon liitty-viin käytännön harjoituksiin.

Tarvittava erityisosaaminen•Perhevalmennukseenliittyvien

sisältöjen asiantuntemus•Taitokäyttääetätekniikkaa



TUKEVA 2 Oulunkaaren osahanke Perhevalmennuksen sisältö on kehitetty Oulunkaaren kuntayhtymässä / Pudasjärvi

Lisätietoja: Neuvolapalvelujen seudullinen esimies Anne Leppälä-Hast, [email protected]


1. Sovitaan moniammatillisen tiimin jäsenet ja työnjako.

2. Hankitaan etälaitteet ja niihin tarvittava ohjelmisto.

3. Sovitaan valmennusten aika-taulut yhdessä etänä osallistu-vien neuvoloiden kanssa.

YKSiLöLLinEn TUKi



TUKEVA 1 ja 2 Kainuun osahanke. Kainuun maakunta -kuntayhtymän perhekeskuksissa.

Lisätietoja: Kainuun osahankkeen projektipäällikkö Maarit Rusanen, [email protected]

TavoitteetRyhmän toimii ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta. Toiminnan tavoitteena on tukea vauvan ja vanhemman välistä vuorovaikutusta, tuoda esiin vauvan tar-peita ja vahvistaa vanhemmuutta.

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitRyhmä vaatii varhaisen vuorovaikutuk-sen tukemiseen liittyvää asiantuntijuut-ta, esim. terveydenhoitajan työpanosta ja VAVU-koulutusta tai MLL:n Vahvuutta vanhemmuuteen -koulutusta. Sopiva tila ryhmän kokoontumiselle voi löytyä todennäköisesti neuvolasta. Tarvittavia välineitä ovat cd-soitin, vauvanuket oh-jaajille, jumppamatot sekä lisäksi kahvi- tai välipalatarjoilut.

Tarvittava erityisosaaminen•Vauva–vanhempi-ryhmäohjaajan

koulutus•Varhaisenvuorovaikutuksen

tukemiseen liittyvä asiantuntijuus•Teoriatietoaraskausajastajavauvan

kehitysvaiheista

Vauva–vanhempi-ryhmäRyhmä on tarkoitettu perheille, joissa on n . 2–4 kk:n ikäisiä vauvoja . Suositeltava ryhmäkoko on 3–6 vauva–vanhempi-paria .


1. Laaditaan toiminnasta esite, joka laitetaan jakoon neuvo-laan ja perheasemille.

2. Perheet ohjataan ryhmään neuvolakäyntien kautta.

3. Toiminnan edellytyksenä on kaksi kouluttautunutta ohjaa-jaa, sopivien tilojen löytymi-nen ja mahdollisuus tarjoi-luun.

Ryhmässä

Ryhmä kokoontuu viisi kertaa (1 krt/vko) kaksi tuntia kerrallaan.

Ohjelma sisältää vauvan ja van-hemman yhteistä leikkimistä, vauvatuksen opettelua, keskuste-lua, kotitehtäviä ja pieniä ryhmä-porinoita.

Toiminnan kannalta merkityk-sellisiä ovat myös vanhempien keskinäinen vertaistuki ja kahvit-telu, jolloin ohjaajat huolehtivat vauvoista.

Saa tukea ja turvaa uudessa elämäntilanteessa

ja nimenomaan sitä vertaistukea.

Ehdottomasti suosittelen muillekin.






Lisätietoja: Oulunsalo, päiväkodinjohtaja Tuula Herranen, [email protected]

TavoitteetTavoitteena on lapsen kehitysyhteisö-jen (kodin, esiopetuksen) vahvistumi-nen ja yhteensovittaminen niin, että siirtymä kotihoidosta esiopetukseen on mahdollisimman joustava, sujuva ja tar-koituksenmukainen lapsen ja perheen kannalta. Toimintamallissa toteutuvat vanhempien osallisuus sekä moniam-matillinen yhteistyö. Mallissa vahvis-tetaan yhteistyötä huoltajien kanssa jo ennen esiopetuksen alkamista, jolloin yhteistyö esiopetuksen alettua on par-haimmillaan päivittäistä ja keskustelut lapsen kasvamisesta ja oppimisesta kuuluvat tavalliseen arkipäivään.

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitEsiopettajat vetävät EskariStartin, toi-minnallisen vanhempainillan, jonka suunnittelussa ovat mukana erityis-opettajat. Tiedonsiirtopalaveriin osallis-tuvat terveydenhoitaja lääkäri, kiertävä erityislastentarhanopettaja, erityisopet-taja sekä tarvittaessa psykologi ja puhe-terapeutti.

Moniammatillinen yhteistyö lapsen ja perheen tukena siirryttäessä kotihoidosta esiopetukseen

Palvelu on tarkoitettu esiopetusikäisille kotihoidossa oleville lapsille ja heidän perheillensä .

Kotihoidosta esiopetukseen

TiedonsiirTopalaveri MaaliskuuMoniammatillisessa tiedonsiirtopa-laverissa käsitellään esiopetukseen tulevien lasten tuen tarpeita, mihin on vanhempien kirjallinen lupa. Tiedonsiirtopalaveriin osallistuvat neuvolan terveydenhoitaja, lääkäri, kiertävä erityislastentarhanopettaja ja erityisopettaja sekä tarvittaessa psykologi ja puheterapeutti. Samal-la toteutetaan moniammatillinen tiedonsiirto: koulun erityisopettaja välittää tietoa esiopetukseen siirty- vistä lapsista tulevalle esiopettajalle.

eskarisTarTTi, Toimin- nallinen vanhempainilTa Toukokuu•Illantarkoituksenaonsaadavan-

hempien kysymykset ja tuntemuk-set etusijalle (apuna tunnekortit).

•Tavoitteenaon,ettävanhemmattutustuvat toisiinsa. Vanhemmat kirjoittavat lapsen nimen lapul-

le ja vievät sen kunnan karttaan kotitalon kohdalle. Kartan avulla vanhemmat hakeutuvat pöytään, jossa istuvat naapurin eskarin van-hemmat.

•Eiinformaationjakotilaisuusvaankeskustelua vanhemmille tärkeistä asioista esim. yksin kulkemisesta, kimppakyydeistä ja kiusaamisesta.

•Eskaripassivanhemmillemukaankotona lapsen kanssa täytettäväksi.

•Vanhemmatvoivattarvittaessasopia henkilökohtaisen keskuste-luajan esiopettajan kanssa.

vanhempien palauTe LokakuuVanhempien palaute esiopetuksen aloittamiseen liittyvissä asioissa.

palauTepalaveri MarraskuussaEsiopettaja kutsuu erityisopettajan ja neuvolan terveydenhoitajan pa-lautepalaveriin.

Tuntuu mukavalta, että ongelmakohtiin on vihdoinkin tartuttu.

Tärkein anti on ollut toisten vanhempien kohtaaminen ja yhteinen keskustelu lapsen

koulunkäynnin aloittamisesta.

liiTTeeT•Liite15:Prosessikuvaus



TavoitteetMenetelmän avulla edistetään myön-teisiä kasvatusmenetelmiä kouluissa, päiväkodeissa ja kodeissa, autetaan vanhempia ja ammattikasvattajia kä-sittelemään lasten käytöshäiriöitä sekä parannetaan vanhemman tai ammatti-kasvattajan ja lasten välistä vuorovai-kutusta.

Ihmeelliset vuodet -ohjelman pitkän aikavälin tavoitteena on ennaltaehkäistä

Ihmeelliset vuodet Vanhempainkoulu käytöshäiriöisten lasten vanhemmille

Palvelu on tarkoitettu päiväkoti- ja alakouluikäisten käytöshäiriöisten lasten vanhemmille tai muutoin asiasta kiinnostuneille vanhemmille ja ammattikasvattajille .

syrjäytymistä, rikollisuutta, alkoholin ja huumeiden väärinkäyttöä sekä väkival-taista käyttäytymistä.

Lyhyen aikavälin tavoitteina on vä-hentää lapsen käytösongelmia, kuten negatiivista käyttäytymistä ja tottele-mattomuutta sekä lasten aggressiivista käytöstä ja häiritsevää käyttäytymistä. Vastaavasti tavoitteena on lisätä lasten prososiaalisia taitoja ja tunneälyä sekä parantaa ongelmanratkaisutaitoja ja

Pidin eniten ohjelmassa keskusteluista ryhmissä. Sain uusia näkökulmia

omiin ongelmiini.

sosiaalisia taitoja toisten lasten ja ai-kuisten kanssa toimittaessa. Tavoit-teena on myös kasvattaa akateemista sitoutumista ja kouluvalmiuksia.

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitTehokkaimmin tavoitteet saavutetaan yhteistyössä vanhempien, päiväkotien sekä tarvittaessa muiden asiantunti-joiden (esim. psykologin) toimiessa yhdensuuntaisesti. Toimintamallin pilo-tissa Oulunkaarella vastuullisena vetäjä-nä toimivat sosiaaliohjaaja (Ihmeelliset vuodet -luokkatilanteiden hallintakoulu-tus), erityisvarhaisopettaja ja psykologi.

Vanhempainkoulu, jossa on järjestet-ty samanaikaisesti lastenhoito, on hel-poin pitää päiväkodilla. Oulunkaarella toimintamallin pilotoinnissa lastenhoi-toon osallistuivat seurakunnan perhe-työntekijä, kuntayhtymän perhetyönte-kijä sekä paikallisia nuoria.

Toimintamallin läpivieminen edel-lyttää Ihmeelliset vuodet -vanhempain-koulumateriaalin käyttöä. Materiaali on saatavissa osin suomenkielisenä, osin englanninkielisenä osoitteesta www.incredibleyears.com/program/materials_pp.asp

Tarvittava erityisosaaminen•Ihmeellisetvuodet-ryhmän

ohjaajakoulutus

En olisi jäänyt mistään hinnasta pois!




TUKEVA 2 Oulunkaaren osahanke. Oulunkaaren kuntayhtymä, Ii.

Lisätietoja: Sosiaaliohjaaja Anne Smedlund, [email protected] Pia Heikkilä, [email protected] tai www.ihmeellisetvuodet.com


1. Hankitaan toimintamallin koulutus tai etsitään ryhmän vetäjäksi jo koulutuksen saanut henkilö.

2. Sovitaan koulutuksen pito-paikka.

3. Jos vanhempien opetus-ryhmän lisäksi järjestetään samanaikainen lastenhoito, sovitaan siihen tarvittavien henkilöiden määrä ja vastuut.

4. Sovitaan, keitä kouluun kutsu-taan vai järjestetäänkö koulu ilmoittautumisen kautta.

Vanhempainkoulussa

Vanhempainkoulu toteutetaan vertaisryhmämuotoisina. Ryh-missä autetaan käytöshäiriöisten lasten vanhempia löytämään ja hyödyntämään uusia kasvatuk-sellisia keinoja. Pitkäjänteisellä lapsen hyvän käytöksen palkitse-misella sekä huonon käytöksen sammuttamisella saadaan muu-toksia lapsen käyttäytymiseen sekä kohennetaan lapsen itse-tuntoa ja suoriutumista koulussa. Koulutuksissa korostetaan leikin tärkeyttä, erilaisten taitojen opet-tamista, vaikuttavaa kehumista, kannustimien käyttämistä, rajojen asettamista sekä keinoja puuttua tehokkaasti huonoon käyttäyty-miseen.

Kesto: 12–13 kertaa viikoittain, n. 2 h kerrallaanOsallistujamäärä: maks. 10 henkilöä

Vanhemmat ovat selvästi voimaantuneet ja saaneet uusia eväitä

vanhemmuuteensa.

Ihmeelliset vuodet -menetelmä on koettu hyväksi ja toimivaksi.

Vanhempainkoulun vetäminen on ollut mielenkiintoista. Se

on myös antanut uusia ideoita ja menetelmiä omaan työhön.


Koululaiset ja nuoret aikuiset -osiossa kuvataan ala- ja yläkouluikäisille, murrosikäisille sekä nuorille aikuisille suunnattujen palvelujen toimintamalleja .

YKSiLöLLiSEn TUEn mALLiT

haastavasti käyttäytyvän nuoren tuen polku

nuorten neuvontapalvelu

joustavasti toiselle asteelle

Vapaaehtoistyön kurssi toisen asteen opiskelijoille

rYhmämUoToiSEn TUEn mALLiT

Vertaistukiryhmä vanhempiensa eron kokeneille lapsille ja nuorille

Yläkoululaisten koulutyön tukeminen elokuvamenetelmin

Vertaistukiryhmä paniikkikohtausten ehkäisyyn

Vertaisryhmä murrosikäisten lasten vanhemmille

Tunne- ja vuorovaikutustaitoja seiskoille

Sosiaalisten taitojen ja suuttumuksen hallinnan harjoittelua ryhmässä

Stressinhallintataitoja nuorille

moniammatillisesti ohjatut toiminnalliset vanhempainillat eskareiden ja viidesluokkalaisten vanhemmille

KoULULAiSET jA nUorET AiKUiSET


Haastavasti käyttäytyvän nuoren tuen polkuExit-tiimi

YKSiLöLLinEn TUKi

Toiminta on tarkoitettu 12–17-vuotiaille nuorille, joilla esiintyy haastavaa käyttäytymistä kuten väkivaltaista käyttäytymistä (fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa) itseä tai muita kohtaan, huolestuttavaa päihteidenkäyttöä, itsetuhoista käytöstä, rikollisuutta, epäsosiaalista käytöstä (rajattomuutta, vetäytyvyyttä, hyväksikäytön vaaraa, kaveripiiri) tai koulunkäyntiin liittyviä ongelmia . Nuoren lisäksi toimintaan osallistuvat nuoren perhe, vanhemmat ja sisarukset .

TavoitteetTavoitteena on puuttua nuoren vaike-aan elämäntilanteeseen nopeasti ja te-hokkaasti, jotta tarvittava oikeanlainen ja riittävä tuki voidaan tarjota varhaises-sa vaiheessa nuorelle ja hänen perheel-leen. Palveluohjaus on selkeä, ja sen pääpaino on kevyemmissä palveluissa sekä kotiin annettavassa tuessa ja hoi-dossa. Nuoren omassa kasvuympäris-tössä kyetään tarkoituksenmukaisella tavalla tunnistamaan ongelmia, puut-tumaan tilanteeseen sekä ehkäisemään ongelmien lisääntymistä. Tavoitteena

on myös lastensuojelulain ja mielenter-veyslain sekä erikoissairaanhoidon hoi-totakuukriteereiden (lasten ja nuorten hoitotakuukriteerit) mukainen toimin-ta. Menetelmän toivotaan vähentävän nuorten laitossijoituksia ja osastohoi-don tarvetta.

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitTyöpanoksen osalta tarvitaan tilannear-viotiimi tai työpari, esim. sosiaalityön-tekijä ja sosiaaliohjaaja tai muu työnte-kijä. Koululla (esim. perusopetus, toinen

Me olemme kokeneet, että meidän ajatuksia

on kuultu.


Tuen polku

lähTöTilanneToiminta käynnistyy, kun jollakin ta-holla, esim. vanhemmalla, opetta-jalla tai poliisilla, herää huoli nuoren tilanteesta. Taho on yhteydessä las-tensuojeluun tai päihde- ja mielen-terveyspalveluiden päivystyksiin. Ilmoituksen vastaanottanut työnteki-jä arvioi, hyötyykö kyseinen asiakas-perhe selvityksen tekemisestä. Jos arvioinnin tulos on, että nuori ja per-he hyötyvät toiminnasta, työntekijä ottaa yhteyttä selvityksiä tekevään yksikköön.

Yksiköntyöntekijätarvioivatsaa-miensa taustatietojen perusteella, otetaanko kyseinen nuori asiakkaak-si. Jos nuori otetaan asiakkaaksi, aloitetaan lakisääteisen lastensuoje-lutarpeen selvityksen tekeminen.

lasTensuojeluTarpeen selviTysLastensuojelutarpeen selvitys teh-dään mahdollisimman nopeasti ja intensiivisesti strukturoidun mene-telmän (BAROfi) avulla. Lastensuo-jelutarpeen selvityksen tekemiseen osallistuivat nuori, hänen perheensä, selvityksen tehneen tiimin työnteki-jät sekä muu tarvittava verkosto.

Perhettä tavataan keskimäärin neljästä kuuteen kertaa, mutta ta-paamisen määrä arvioidaan aina tarpeen mukaan tapauskohtaisesti. Tapaamisten aikana tehdään arvio perheen kokonaistilanteesta sekä jatkotuen tarpeesta. Nuori ja perhe sekä tarvittaessa muu verkosto ovat koko ajan mukana työskentelyssä. Jos lastensuojelutarpeen selvityk-sen aikana on tarvetta lastensuoje-lullisiin toimenpiteisiin, tarvittavat päätökset tekevät lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijät.

verkosTopalaveri Kun työntekijät saavat tehtyä lasten-suojelutarpeen selvityksen, he otta-vat yhteyttä tarvittaviin yhteistyöta-hoihin ja sopivat verkostopalaverin ajan. Verkostopalaverissa käydään läpi kirjallinen yhteenveto asiakkaan ja hänen perheensä tilanteesta sekä sovitaan mahdollisesta jatkotyösken-telystä.

yhTeenveToTapaaminenYhteenvetotapaamisessanuoreltajahänen perheeltä kerätään kirjallinen palaute työskentelystä.

seuranTaNoin kolmen kuukauden kuluttua yhteenvetotapaamisesta ollaan yh-teydessä niihin nuoriin ja heidän perheisiinsä, joiden lastensuojeluasi-akkuus päättyi lastensuojelutarpeen selvitykseen. Tapauskohtaisesti arvi-oidaan, tehdäänkö seuranta puheli-messa vai tavataanko sitä varten.

aste) toiminta vaatii opettajan, erityis-opettajan, OPOn, koulukuraattorin ja rehtorin työpanosta. Lisäksi käytössä on sosiaali- ja terveydenhuollon perus-palvelut, esim. koulu- ja opiskelijater-veydenhuolto, perheneuvola ja aikuis-sosiaalityö. Sosiaali- ja terveyshuollon erityispalveluiden puolelta esim. avo-päihdepalvelut, lasten ja nuorisopsyki-atria jamielenterveystoimisto. Lisäksi

YKSiLöLLinEn TUKi

Haastavasti käyttäytyvän nuoren tukeminen prosessikuvaus.

A.1Huoli herää

A.2Nopea tilanne-

selvitys

A.3Jatkotuen

suunnittelu

a. Tuen käynnis- tyminen

B.1Avohoito/

Avohuollon tukitoimet

B.2Tehostettu moniammatillinen tuki/

Tiivistetty perhetyö

B.3Laitossijoitus/ Hoitoonohjaus

B. Tuen toteutus

mukana voivat olla lastenkodit, sosiaa-lipäivystys sekä nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimi.

Haastattelumenetelmänä on esim. BAROfi, asiakkuuden seulontamalli, jonka puolistrukturoidut kysymysko-konaisuudet on jaoteltu yhdeksään eri elämänalueeseen. Menetelmän tar-koituksena on saada mahdollisimman tulkintavapaata tietoa asiakashaastat-

teluista ja kolmannelta tietolähteeltä perustaksi arvioinnille. Arviointia puo-lestaan käytetään perusteluna palve-lu- ja hoitoonohjaukselle tai asiakkuu-den päättämiselle. Haastattelu tehdään erikseen nuorelle, tämän vanhemmille (tai huoltajalle) sekä mahdolliselle kol-mannelle taholle, esimerkiksi koulun edustajalle.

Tarvittava erityisosaaminen• Tiimityöskentely• BAROfi-haastattelumenetelmä

(vaatii koulutuksen)

Nuorten kanssa työskentely heidän omissa

elinympäristöissään tuottaa pitkäkestoisimman muutoksen.



1. Toimintamallia varten pe-rustetaan EXIT-tiimi, joka on suunnattu nuorten tukemi-seen ja auttamiseen vaikeis-sa elämäntilanteissa nopeas-ti ja tehokkaasti.

2. EXIT-tiimi selvittää nuoren ja perheen kokonaistilannetta BAROfi-haastattelumene-telmää käyttäen, arvioi tuen tarvetta ja ohjaa tarvittaessa palveluihin. EXIT-tiimi on moniammatilli-nen tiimi, jossa on vähintään kaksi työntekijää. Työntekijät voivat olla ammatiltaan so-siaalityöntekijöitä. Sosiaa-lityöntekijän lisäksi toinen työntekijä voi olla esim. las-tensuojelun ohjaaja (sosio-nomi), päihdehuollon ohjaaja tai toimintaterapeutti.

YKSiLöLLinEn TUKi


TUKEVA 1 ja 2 Oulun seudun osahanke. Oulun kaupungin lastensuojelu.

Lisätietoja: Sosiaalityöntekijä Katja Rounioja, [email protected] Sosiaalityöntekijä Johanna Timonen, [email protected]

liiTTeeT•Liite16:Tarkennettuprosessikuvaus•Liite17:Palautelomakenuorelle•Liite18:Palautelomakevanhemmalle

Vanhemmat ovat kokeneet intensiivisen puuttumisen hyvänä.

Strukturoidulla tavalla tehty lastensuojelutarpeen selvitys mahdollistaa sen, että kaikki

asiakkaat ovat samanarvoisessa asemassa keskenään.


TavoitteetTsekPointin tavoitteena on tarjota asi-akkaalle kokonaisvaltainen palvelujär-jestelmä, jossa eri palvelualueet toimi-vat mahdollisimman hyvin yhteistyössä asiakkaan ongelmien ratkaisemiseksi. Toimintamallin tarkoituksena on nuor-ten kokonaisvaltainen auttaminen: elä-mänhallinnan, osallisuuden ja hyvin-voinnin lisääminen sekä syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen.

Toimintamallilla pyritään selkiyttä-mään ja tehostamaan monisektoris-ta yhteistyötä ja minimoimaan pääl-lekkäisiä toimintoja. Uudistunut laki edellyttää viranomaisten monialai-sen yhteistyöverkoston, ns. ohjaus- ja palveluverkoston, luomista jokaiseen kuntaan. Se myös tukee etsivää nuo-risotyötoimintaa sekä selkiyttää siihen liittyvää tietojen luovuttamista (OKM, tiedote 2/2010).

Nuoren neuvontapalvelu TsekPoint

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitPääasiallinen toimijataho voi olla esim. terveydenhoitaja tai nuorisotyöntekijä. Yhteistyöverkostoonkuuluvatopetus-toimi, sosiaali- ja terveystoimi, työpajat, TE-toimisto, poliisi, puolustusvoimat, seurakunnat, etsivä nuorisotyö jne.

Tarvittava erityisosaaminen•NuorenVoimavaramittaritai

muu haastattelumenetelmä. Voimavaramittari on kehitetty Tuovi Hakulisen ja Marjaana Pelkosen (2002) suunnitteleman ”Vauvaperheen arjen voimavarat” -lomakkeen pohjalta (Lastenneuvolaopas 2004) ja Kiimingin työpajalla kehitetystä mittarista.

Toiminta on tarkoitettu tuen tarpeessa oleville 15–29-vuotiaille ja heidän vanhemmilleen . Nuoren elämäntilanne mietityttää, jos nuori on esim . keskeyttänyt opiskelut tai armeijan tai jos on huoli esim . nuoren jaksamisesta, päihteiden käytöstä tai yksinäisyydestä .

YKSiLöLLinEn TUKi

Nuoren neuvontapiste TsekPoint, prosessikuvaus.

A.1Tukeen

hakeutuminen/ Yhteydenotto

A.2Tuen

suunnittelu

a. Tuen käynnistyminen

B.1TsekPointin antama tuki

B.2Verkoston

antama tukiB. Tuen toteutus

Toiminta on koettu tarpeelliseksi ja täydentäväksi

palveluksi, joka antaa nuorelle lisätukea ja turvaa

haastavassa tilanteessa.

Toiminnan myötä osa nuorista on pystynyt

parantamaan elämäntapojaan.



TUKEVA 1 ja 2 Oulun seudun osahanke. Kiimingissä terveydenhuollon ja nuorisotoimen yhteistyönä.

Lisätietoja: Kiiminki, erityisnuorisotyöntekijä Pasi Karvonen, [email protected]

YKSiLöLLinEn TUKi


1. Sovitaan toimiala, joka toimii TsekPoint-vastaavana (vastuu-henkilö), esim. nuorisotoimi.

2. Vastuuhenkilö tiedottaa toi-mintamallista muita kunnan palvelualoja ja kunnan muita nuorten parissa toimivia yh-teistyökumppaneita.

3. Tarvittaessa vastaava työn-tekijä kutsuu mukaan nuoren tilanteen selvittelyyn muita ammattilaisia.

TsekPointin palvelujärjestelmä

Toiminnan kiTeyTysToiminta perustuu nuoren tarpeista lähtevään keskusteluun, elämän-tapojen ja arjenhallinnan kartoitta-miseen, haitallisten elämäntapojen korjaamiseen sekä nuoren oman elämäntilanteen hahmottamisen tukemiseen.

asiakkuusNuori ohjautuu palvelun piiriin omasta aloitteesta tai yhteistyö-kumppanien, esim. nuorisotoimen tai puolustusvoimien, kautta. Asi-akkuus on vapaaehtoista.

Tuen Tarpeen määriTTelyTuen tarpeen määrittelyyn kuulu-vat terveystarkastus sekä hyvin-vointiarvio. Hyvinvointia kartoi-tetaan esim. voimavaramittarin

(lomake) avulla. Terveystarkas-tus tehdään tarvittaessa. Lisäksi laaditaan kirjallinen yhteenveto ja hyvinvointisuunnitelma. Voima-varamittarin antama arvio nuoren hyvinvoinnin tilasta tulostetaan nuorelle mukaan. Tuloste on graa-finen esitys, josta näkyy havain-nollisesti asiat, jotka nuorella on hallinnassa, ja asiat, joissa hänellä on vielä parannettavaa. Hyvinvoin-tisuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan kanssa.

TyöskenTelyTavaTTsekPointin työskentelytapoja voi-vat olla parityöskentely, ryhmä-toiminta, kotikäynti tarvittaessa, terveystarkastus ja nuoren tarvit-sevan tuen järjestäminen.

liiTTeeT•Liite19:Tarkennettuprosessikuvaus•Liite 20: Nuoren voimavaramittari

-lomake


TavoitteetToimintamallin tavoitteena on tukea perusopetuksen loppuun saattamista, edistää toisen asteen koulutukseen siir-tymistä ja varmistaa jatko-opiskelupai-kan saaminen. Lisäksi tarkoituksena on antaa nuorille kokemuksia työpainottei-sesta opiskelumuodosta, perehdyttää heitä työelämään ja kehittää elämänhal-lintataitoja.

Työnantajat hyötyvät nuorten anta-masta työpanoksesta. Samalla yritykset lisäävät oman alansa houkuttelevuut-ta sekä pystyvät vaikuttamaan nuorten tulevaisuudenkuvaan ja asenteisiin työ-elämää ja sen toimintamalleja kohtaan.

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitPäätoimijana on erityisluokanopettaja, joka vastaa eri oppiaineiden opetukses-ta. Tarvittaessa myös muiden aineiden opettajat osallistuvat opetukseen. Toi-minnallisessa luokassa toisena aikui-sena toimii ohjaajan tehtävissä JOPO-

Joustavasti toiselle asteelle ja

JOPO-nuoren ohjattu polku työssäoppimisen jaksolla

ohjaaja. Lisäksi mukana on JOPO-tiimi, johon kuuluvat rehtori, erityisopettaja sekä JOPO-ohjaaja, erityisnuorisotyön-tekijä ja kuraattori. Työvälineenä on sähköinen työssäoppimispäiväkirja.

Tarvittava erityisosaaminen•JOPE-koulutukset(joustavat

opetusjärjestelyt oppimisen ja motivaation tukena)

•Koulutuksettoiminnallisiinmenetelmiin

Toimintamalli on suunnattu joustavan perusopetusryhmän (JOPO) 7 .–9 . luokan oppilaille . JOPO on tarkoitettu oppilaille, joiden koulunkäynti yleisopetuksen ryhmässä on ongelmallista . He ovat esim . syrjäytymisvaarassa (sosiaaliset, mielenterveyssyyt) tai on olemassa uhka, että perusopetus jää heiltä kesken . He voivat olla myös erilaisia oppijoita tai ”kouluallergikoita” . Lisäksi JOPOn kohderyhmänä ovat oppilaat, jotka ovat potentiaalisia negatiivisia keskeyttäjiä toisella asteella .

YKSiLöLLinEn TUKi

JOPO-nuoren ohjattu polku työssäoppimisen jaksolla, prosessikuvaus.

A.1Työssäoppimis-

jakson valmistelu

A.2Työssäoppimis-

paikkojen hankkiminen

A.3Nuori sopii

työssä-oppimispaikan

a. valmis-tautuminen työssäoppi- misjaksolle

B.1Nuori työssä-

oppimisjaksolla

B.2Jälkiohjaus

B. Työssä-oppimis-jaksontoteutus


YKSiLöLLinEn TUKi


1. JOPO-ohjaaja tutustuu ja ver-kostoituu kunnassa tarjolla oleviin työssäoppimispaikkoi-hin (TOP) ja koulutusvaihtoeh-toihin sekä tiedottaa JOPO-toiminnasta.

2. Keväällä, kun tiedetään JOPO-opetukseen tulevat oppilaat, tehdään JOPO-opettajan tai -tiimin kanssa seuraavaa lu-kuvuotta varten suunnitelma TOP- ja koulutuskokeiluiden nivoutumisesta muuhun ope-tukseen.

3. Työssäoppimis- ja koulutus-tutustumisjaksoista tiedotta-minen.


TUKEVA 1 ja 2 Oulun seudun osahanke. Kempele, Kiiminki, Liminka, Oulu.

Lisätietoja: Kempele, Veli-Matti Touru, [email protected], Ninni Kontio, [email protected]

liiTTeeTOulunsalon mallin omakkeet:•Liite21:Tarkennettuprosessikuvaus•Liite22:Työssäoppimissuunnitelman

vanhempainosio •Liite23:Ohjauskeskustelu•Liite24:Sopimus

työssäoppimisjaksosta •Liite25:Työssäoppimisjakson

itsearviointilomake •Liite26:Työssäoppimisjakson

arviointilomake

Keskeinen sisältö ja rakenne

lähTökohTaJOPO-luokan oppilas opiskelee yksi-löllisen opinpolun mukaan yleisope-tuksen joustavassa perusopetukses-sa, jossa painottuvat toiminnalliset menetelmät. JOPO-ohjaaja vastaa JOPO-oppilaan koulutustutustu-mis- ja työssäoppimisjaksoista sekä avustaa tarvittaessa opetuksessa, esim. opetuksen eriytyksessä. JO-PO-ryhmän toiminnassa on tarvitta-essa mukana yhteistyötoimija, mm. nuorisotoimi, seurakunta, 3. sektori jne.Yhteistyökumppaneissaonpai-kallisia eroavaisuuksia.

TavoiTTeeTTyössäoppimisjaksojen tarkoi-tuksena on, että nuori saisi jakso-jen aikana tietoa ja monipuolisia kokemuksia työelämästä ja töissä pärjäämisestä. Kun nuori saa hen-kilökohtaista ohjausta ja tukea mm. koululta, vanhemmilta ja työnanta-jalta, hän saa itsetuntoa vahvistavia onnistumisen kokemuksia. Nuori myös vahvistaa vuorovaikutustai-tojaan, parantaa tietoisuutta omista osaamisen ja kiinnostuksen alueis-taan sekä oppii elämänhallintatai-toja. Jaksot ohjaavat nuorta amma-tinvalinnassa ja laajentavat nuoren oppimisympäristöä.

valmisTelu ja suunniTTeluJOPO-ohjaaja valmistelee ja suun-nittelee työssäoppimis- ja koulutus-tutustumisjaksoja yhdessä työssä-oppimispaikkojen sekä toisen asteen oppilaitosten kanssa. JOPO-opetta-ja, JOPO-ohjaaja ja yhteistyötoimijat järjestävät luokkaillan, johon JOPO-luokan oppilas osallistuu yhdessä huoltajien kanssa.

sopimusEnnen JOPO-oppilaan työssäoppi-misjakson alkua oppilas ja JOPO-ohjaaja tai JOPO-opettaja käyvät tutustumassa työpaikkaan ja laativat yhdessä työnantajan kanssa sopi-muksen työssäoppimisjaksosta. So-pimukseen kirjataan jakson työteh-tävät ja oppimistavoitteet, työaika ja ruokailukäytänteet.

TyössäoppimisjaksoJOPO-opettaja ohjaa oppilasta työs-säoppimisjaksolla oppimistavoittei-den osalta. JOPO-oppilaan työssä-oppimisjakson aikana JOPO-ohjaaja tai JOPO-opettaja käy työpaikalla tutustumassa oppilaan työskente-lyyn ja ohjaa oppilasta työssäoppi-misjakson yleisiltä osilta. Työssäop-pimisjakon jälkeen JOPO-opettaja järjestää kehityskeskustelun, johon JOPO-ohjaaja ja oppilas huoltaji-neen osallistuvat.

kouluTTauTumisjaksoTyössäoppimisjaksoon kuuluvalla koulutustutustumisjaksolla nuori tu-tustuu haluamaansa koulutusalaan ja näin saa käsityksen koulutuksen sisällöstä ja siitä, millaista opiskelu on toisella asteella. Eri koulutuksiin tutustumisen kautta voidaan välttää oppilaan hakeutuminen alalle, joka ei kiinnosta häntä, ja näin madal-taa kynnystä toisen asteen jatko-opintoihin hakeutumisessa. Kou-lutustutustumisjaksoilla tehdään yhteistyötä toisen asteen oppilaitos-ten kanssa: koulutustutustumisjak-son ajan heidän edustajansa toimii JOPO-oppilaan ohjaajana. JOPO-ohjaaja voi tarvittaessa olla oppilaan mukana koulutustutustumisjaksolla.

jaTko-opinnoTKun JOPO-oppilaan on aika siirtyä jatko-opintoihin, koulun opinto-oh-jaaja on ohjaamassa häntä yhteis-valinta-asioissa ja tiedottaa myös tuloksista. Jos oppilas ei tule vali-tuksi hakemaansa opiskelupaikkaan, opinto-ohjaaja ja JOPO-ohjaaja tai JOPO-opettaja ohjaavat oppilas-ta uudessa haussa. JOPO-oppilas hakee heinäkuun täydennyshaussa uutta paikkaa tai joustavassa haussa ammattistarttiin. Kun oppilas tulee valituksi hakemaansa opiskelupaik-kaan, hän aloittaan opinnot. JOPO-opettaja antaa tarpeellisen tiedon oppilaasta jatko-opiskelupaikkaan, jossa järjestetään ja annetaan tar-vittaessa tukea. Myös JOPO-ohjaaja jalkautuu tarvittaessa toisen asteen koulutuksen alkaessa oppilaan tuek-si uuteen oppilaitokseen.

Oppilaiden palautteen mukaan kaikkien toiveita ja ajatuksia on huomioitu työssäoppimisjakson

suunnittelussa.


YKSiLöLLinEn TUKi

TavoitteetVapaaehtoistoiminta lisää nuoren osal-lisuutta ja itsetuntemusta sekä an-taa vinkkejä tulevaa ammatinvalintaa varten. Nuori saa opintojen teoreetti-suudelle vastapainoa ja mahdollisuu-den kurssisuoritukseen ilman paineita numeroarvioinnista. Samalla nuorella lisääntyy tietoisuus vapaaehtoistyön mahdollisuuksista. Hän voi itsekin pa-remmin osallisuuden ja yhteisöllisyy-den myötä.

Kohteet, joissa opiskelijat tekevät vapaaehtoistyötä, saavat merkittävän työresurssin. Lisäksi ne saavat mahdol-lisuuden rekrytoida uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaansa ja tehdä toimin-taansa näkyväksi uusille kohderyhmille. Opettaja kehittyy ohjaajana ja pääsee tutustumaan opiskelijoihin tavalla, joka on mahdotonta tavanomaisen tuntityös-kentelyn yhteydessä suurissa ryhmissä.

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitToiminnassa tarvitaan pääasiassa oh-jaavan opettajan työpanosta. Hän on perehtynyt vapaaehtoistyökurssin oh-jaamiseen. Lisäksi toiminta vaatii va-paaehtoistyön kohteita (työpaikkoja ja järjestöjä jne.) ja ohjaajia vapaaehtois-työn työpaikoilla.

Tarvittava erityisosaaminen•Perehtyneisyystaikoulutus

vapaaehtoistyökurssin ohjaamiseen

Vapaaehtoistyön kurssi toisen asteen opiskelijoille

Toiminta on tarkoitettu toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille .

Kurssin kokonaisuus

rakenne•peruskoulutusjakso10h:

opettaja vetää•vapaaehtoistyöskentely25h:

nuori itse valitsee kohteensa

sisälTö•Opettajavalmisteleekurssin,jolle

nuoret ilmoittautuvat.•Noinkymmenenoppitunninmit-

taisella koulutuksella nuoret saa-vat perusvalmiudet vapaaehtois-työn tekemiseen. Koulutusjakson päätteeksi nuoret laativat ohjaa-valle opettajalle suunnitelman va-paaehtoistyön jaksolle.

•Suunnitelmanhyväksymisenjäl-keen nuoret siirtyvät tekemään va-

paaehtoistyötä. Vapaaehtoistyön kurssiin liittyy koululla ohjausta-paamisia opettajan kanssa, joten kurssi on myös voimavara oppi-lashuoltoon. Ohjauskeskusteluis-sa opettaja kohtaa nuoren tasolla, jolle on vaikea päästä normaalin tuntityöskentelyn yhteydessä.

•Kurssinlopussakäydäänarviointi-keskustelu sekä opettajan kanssa että yhdessä muiden kurssilaisten kanssa.

suoriTusVapaaehtoistyön kurssin suoritta-misesta kertyy kurssin suoritusmer-kintä kuten muistakin opinnoista.

Opettajat ovat kokeneet tärkeänä kurssin kasvatuksellisen merkityksen sekä itsenäisyyteen

ja oma-aloitteisuuteen kannustavuuden.

Kurssia on kuvattu omaa elämää merkittävästi parempaan suuntaan muuttaneeksi kokemukseksi, jonka jälkeen tulevaisuuden suunnitelmat opiskeluvaihtoehtoineen selkiytyvät.


YKSiLöLLinEn TUKi


TUKEVA 1 Oulun seudun osahanke. Oulun kaupunki, Oulun Lyseon lukio ja Laanilan lukio

Lisätietoja: Oulun kaupunki, opettaja Heli Maarit Miihkinen, [email protected]


1. Vapaaehtoistyön kurssi resur-soidaan oppilaitoksen kurssi-tarjontaan.

2. Kurssista tiedotetaan oppilai-toksessa, jotta oppilaat voivat valita sen omaan opinto-ohjel-maansa.

A.1 Opettaja valmis-

telee kurssin

A.2 Opiskelija ilmoit-tautuu kurssille

A.3 Vapaaehtoistyön

peruskoulutus

a. vapaa-ehtoistyön kurssi

A.5Vapaaehtoistyö-

aikataulun laatiminen

A.6Opiskelija

suorittaa vapaa-ehtoistyötä

A.7Kurssin

päättäminen

A.4 Vapaaehtois-

työpaikan järjestäminen

Vapaaehtoistyöstä saatu positiivinen palaute on motivoinut nuoria suhtautumaan opintoihinsa uudella tavalla ja työ on poikinut

myös kesätyöpaikkoja.


Vapaaehtoistyön kurssi, prosessikuvaus.



TavoitteetRyhmän tavoitteena on auttaa lasta so-peutumaan vanhempiensa eroon sekä rohkaista lasta puhumaan erosta ja siihen liittyvistä tunteista ja ajatuksista muiden lasten kanssa. Tavoitteena on myös vahvistaa lapsen uskoa tulevai-suuteen ja luottamusta omiin voimava-roihin.

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitRyhmän suunnittelu, markkinointi, al-kuhaastattelut ja käytännön järjestelyt vaativat aikaa noin 28 tuntia. Ryhmän toteutus (alkuvalmistelut, loppupurku-keskustelut ja palauteyhteenveto) puo-lestaan vaatii aikaa noin 28 tuntia.

”Minusta pidetään huoli .” Vertaistukiryhmä vanhempiensa eron kokeneille 8–12-vuotiaille lapsille

Ryhmä on tarkoitettu vanhempiensa eron kokeneille 8–12-vuotiaille alakouluikäisille lapsille . Ryhmän markkinoinnissa ryhmää on kutsuttu lasten eroryhmäksi . Ryhmään voidaan ottaa haastattelujen perusteella neljästä kuuteen lasta, joiden vanhempien erosta on kulunut aikaa vähintään puoli vuotta ja joilla tilanne vanhempien eron jälkeen on jonkin verran selkeytynyt sekä lapsen että perheen näkökulmasta .

Ryhmä kokoontuu rauhallisessa tilas-sa, jossa on tilaa liikkua ja nauttia väli-palaa. Tarvittavia välineitä ovat CD-soi-tin ja rauhoittava musiikki, fläppipaperi ja tussit, maalarinteippi, maalaustarvik-keet, paperit, kynät, puuvärit, kartonki, Pesäpuun tunnesäätilakartta + sääkor-tit, Taikuri-salkun materiaali eli pikku-auto, Kasper-käärme, tiimalasi, Matti-peli ja nopat, Millan isä ja äiti eroavat -kirja, huolihuivi, ei kenenkään maa, kysymyslaatikot ja -kortit, tunnepyörä ja nallekortit tai muu vastaava tunteiden sanottamista helpottava apuväline. Vä-lipalatarjoilu.

Ryhmän ohjaamiseen tarvitaan sosi-aalityöntekijä ja/tai psykologi -työpari.

Poika ei aikaisemmin puhunut erosta käytännössä ollenkaan. Nykyään ottaa jo

eron puheeksi eikä säikähdä.

Tarvittava erityisosaaminen•Ryhmänohjaamisentaidot•Perehtyminentoiminnallisiin

menetelmiin•PerehtyminenSirkkuNiemelän

Taikuri-hankkeessa keittämään materiaaliin

•Ymmärryslapsuusiänkehitystehtävästä sekä vanhempien erosta prosessina ja koko perhettä koskevana elämänmuutoskriisinä

Lapsi huomasi, että on muitakin eron kokeneita

lapsia eikä ero kaada koko maailmaa.

Erittäin hyödyllinen ryhmä lapsille.

Kaunis kiitos.



Lasten eroryhmien rakenne ja kokoontuminen

Ryhmä kokoontuu seitsemästä kah-deksaan kertaa, kerran viikossa. Ta-paamisen kesto on 1,5 tuntia.

TiedoTTaminenRyhmää markkinoidaan koulun Wilma-tietojärjestelmän tai vastaa-van kautta kaikkiin koteihin sekä kou-lukuraattoreiden, koulupsykologien, kouluterveydenhoitajien, perheneu-volan työntekijöiden, lastenvalvojien ja perhetyöntekijöiden kautta.

alkuhaasTaTTeluEnnen ryhmän alkua on haastattelu, jossa ovat mukana vanhemmat tai ainakin vanhemmista se, jonka luona lapsi asuu. Haastatella voidaan myös puhelimitse. Haastattelussa kerätään vanhempien yhteystiedot, tiedot lap-sen asumisesta, tapaamiskäytännöis-tä, harrastuksista, ruokavaliosta sekä mahdollisista huolenaiheista.

siTouTuminenRyhmään osallistuminen edellyttää vanhemmilta sitoutumista lapsen kul-

jettamiseen, sillä luottamuksellisen ja avoimen ilmapiirin kehittyminen edellyttää ryhmän jäsenten säännöl-listä läsnäoloa.

kokoonpanoRyhmään on hyvä valita lapset siten, että ikäeroa ei ole yli kahta vuotta ja että mukana on sekä tyttö- että poi-kaparit ja parillinen määrä osallistujia vanhempien eroon liittyvissä kysy-myksissä ja järjestelyissä.

TeemaTRyhmän jokaisella kokoontumisker-rallaonomateema.Yhdessäteematkattavat ryhmän tavoitteet. Ryhmäs-sä käytetään toiminnallisia mene-telmiä sekä Sirkku Niemelän Taikuri -hankkeessa kehittämää materiaalia.

ensimmäinen kerTaRyhmän ensimmäisellä kerralla on tärkeää, että molemmat vanhem-mat ovat mukana ja antavat ääneen lapselle luvan puhua vanhempien erosta ja eroon liittyvistä tunteista ja

ajatuksista. Jos toinen vanhemmista ei pääse mukaan, toivotaan, että hän käy lapsen kanssa ”lupa puhua” -kes-kustelun ennen ryhmän alkua.

ryhmäTapaamisen kulkuJokainen ryhmäkerta alkaa kättelyl-lä ja tervetulotoivotuksella. Alussa taustalla voi kuulua rauhoittavaa musiikkia, esimerkiksi luonnon ääniä. Ensimmäisillä kerroilla tavoitteena on tutustuminen, mitä auttavat erilai-set leikit. Loppua kohden keskustelu ja erilaiset tavat työstää keskustelun nostamia ajatuksia vievät suurimman osan ryhmätapaamisesta. Kehys-kertomuksen aikana lapset nauttivat pöydälle etukäteen katettua välipalaa, mikä helpottaa keskittymistä. Ryh-män rakenne on joka kerta samanlai-nen: rutiinit luovat turvallisuutta ja eheyttävät lasta.


Sisällöt teemakohtaisesti

Ero voi tuntua isolta möykyltäAluksi kahvi- ja mehutarjoilu sekä esit-täytyminen. Ryhmän tavoitteiden ja toimintatapojen esittely. Tarina Kas-per-käärmeestä; vanhemmat ja lapset piirtävät oman käärmeen möykkyi-neen. Vanhemmat antavat lapselle luvan puhua vapaasti eroon liittyvistä tunteista ja ajatuksista Tutustuminen tunneviivottimeen; millaista tunnetta eri kasvon ilmeet kuvaavat?

TutustuminenSeisten oman nimen kirjoittaminen käsin ilmaan, kädet ristissä katse kohti peukaloiden välissä olevaa V-kirjainta, toiset seuraavat perässä. Ei kenen-kään maan merkitseminen yhdessä. Ryhmän säännöt ja nimi. Oman nimi-kortin askarteleminen. Huolihuivi nä-kyville. Keskustelua siivittää kehys-kertomus Millasta, jonka vanhemmat päättävät erota. Millan alkuhämmen-nys. Keskustelun jälkeen huolihuivi pois ja lasten toivoma leikki, esimer-kiksi Rikkinäinen puhelin. Tunne-viivottimen avulla omaa tunnetilaa vastaavan kasvokuvan näyttäminen. Ohjaajat saattavat lapset noutamaan tulleen vanhemman luokse.

Tutustuminen syveneeNimi + samalla kirjaimella alkava, po-sitiivinen adjektiivi -leikki. Merkitään yhdessä ei kenenkään maa. Edellisellä kerralla askarrellut nimikortit tunne-säätilakarttaan + tätä päivää kuvaavan sääkortin valinta. Keskustelua päivän tapahtumista. Huolihuivi näkyville. Kehyskertomus (Millan tarina) jatkuu: perheessä on huonoja voimia ja toi-nen vanhemmista muuttaa pois, miltä se lapsesta tuntuu. Maalaaminen yh-delle isolle paperille kehyskertomuk-sen teemoista. Maalaamisen lomassa keskustellaan Millan tarinasta ja siitä, mitä kysymyksiä ja ajatuksia se nos-tattaa lapsessa. Huolihuivi pois. Lop-puleikkinä on maalaustarvikkeiden ko-koaminen. Lopetus tunneviivottimen ilmaisevien ajatusten jakamisella.

Oman huolen konkretisointiHuoleninimionÖRKKY.Seonnytpöydänkannen kokoinen mutta joulu-na enää pikkurillin kokoinen. Ei kenen-kään maan merkitseminen yhdessä. Sääkortin valinta ja laittaminen tun-

nesäätilakarttaan. Keskustelukierros päivän kuulumisista. Keskustelussa tuodaan esille, että ryhmä on jo yli puolivälissä. Lämmitellään pallolei-killä: Ohjaaja sanoo lapsen nimen ja heittää pallon hänelle. Lapsi toistaa oman nimensä, kertoo tykkäämästään asiasta, joka voi olla ruoka, harrastus, lemmikki yms., ja sanoo toisen lapsen nimen ja heittää pallon hänelle. Leik-ki jatkuu, kunnes kaikki ovat kerto-neet nimensä ja sen, mistä tykkäävät. Huolihuivi näkyville. Kehyskertomus jatkuu: Millalla on huolia. Keskustelua Millan tarinan herättämistä ajatuksis-ta, oman huolen konkretisointi nimeä-mällä ja määrittelemällä huolen koko. Huolihuivi pois. Hedelmäsalaatti-leikki ja lopetus tunneviivottimen ilmaisevi-en ajatusten jakamisella.

Lapsella on oikeus turvalliseen arkeenOman turvapaikan tai esineen löytä-minen. Ei kenenkään maan merkitse-minen yhdessä. Sääkortin valinta ja laittaminen tunnesäätilakarttaan. Kes-kustelukierros päivän kuulumisista ja tunteista. Nalle-kortit voivat olla esillä helpottamassa lapsen omien tuntei-den kuvaamista. Huolihuivi näkyvil-le. Kehyskertomus jatkuu: huolihuivi, porot ja kyydissä keikkuvat lapset. Keskustelu tarinan herättämistä aja-tuksista ja johdattelu turvapaikka-ajat-teluun. Turvallinen paikka -rentoutus taustalla rauhallista musiikkia. Oman turvapaikan maalaaminen. Maalaa-misen lomassa keskustelua asioista, jotka tuottavat lapselle turvallisuuden tunneta. Tai vaihtoehtoisesti oman turvaesineen tai -asian muovailemi-nen vahasta. Huolihuivi pois. Loppu-leikkinä pelataan hetkinen Matti-peliä. Lopetus tunneviivottimen ilmaisevien ajatusten jakamisella. Seuraava kerta on jo toiseksi viimeinen.

Kysymyksiä vanhemmilleElämä jatkuu ja moni asia on saanut jo uuden muodon, mutta mieltä voi vielä askarruttaa asia, jossa avaimet ovat vanhemmilla. Ei kenenkään maan merkitseminen yhdessä. Sääkortin valinta ja laittaminen tunnesäätila-karttaan. Keskustelukierros päivän kuulumisista ja tunteista. Nalle-kortit. Huolihuivi näkyville. Kehyskertomus

jatkuu: ei surussa ole mitään hoidet-tavaa, anteeksianto, ajan merkitys, Milla ja ystävyys. Keskustelua kerto-muksesta, omakohtainen jakaminen. Oman puun maalaaminen, tuulenpe-sät. Keskustelua lasta huolettavis-ta asioista ja kipeistä kokemuksista puun maalaamisen lomassa. Mieti-tään lopussa, onko joku tuulenpesä sellainen, josta voi jo luopua ja repiä roskiin. Kysymykset vanhemmille: Lapset kirjoittavat mieltään askarrut-tavat kysymykset lapuille. Laput laite-taan nimettöminä kysymyslaatikkoon. Vaihtoehtoisesti voi käyttää Milla-korttien kysymyksiä. Huolihuivi pois. Lopetus tunneviivottimen ilmaisevien ajatusten jakamisella. Seuraava kerta on viimeinen ja vanhempi tai molem-mat vanhemmat ovat mukana.

Päätöskerta: Olen rakas omille vanhemmilleAluksi kahvi- ja mehutarjoilu sekä esittäytyminen. Vanhemmat esitte-levät, kenen äiti tai isä on. Ei kenen-kään maan merkitseminen yhdessä. Huolihuivi oveen. Kehyskertomus ja vertaiskokemus: mitä Millalle kuuluu? Ohjaajat kertovat, miten kehyskerto-muksesta on ryhmässä keskusteltu ja miten aihetta on työstetty esimerkiksi piirtäen, maalaten ja muovaille. Kes-kustelua siitä, mitä ajatuksia Millan kuulumiset vanhemmissa ja lapsissa herättivät. Lasten kysymyksiin vas-taaminen. Jokainen vanhempi saa vuoron perään itselleen kysymyslaa-tikon, josta nostaa kysymyksen, lukee sen ääneen ja vastaa siihen omasta kokemuksesta käsin. Toiset vanhem-mat saavat myös vastata. Kysymys-laatikkoa kierrätetään niin kauan kuin laatikossa on lasten esittämiä kysy-myksiä. Huolihuivi pois. Telarentou-tus: vanhemmat hierovat pehmeällä maalaustelalla lasta päästä varpaisiin lapsen istuessa vanhempien välissä tuolilla. Taustalla rauhallista musiik-kia. Ryhmän päättäminen: todistus-ten ja ryhmän aikana työstettyjen materiaalien jakaminen lapsille. Van-hemmille jaetaan Annina Nivalaja ja Teea Tonttilan julkaisu ”Kun elämä on revennyt” – opas nuorelle vanhempi-en erotilanteessa. Palautekysely sekä lapsille että vanhemmille. Loppuaplo-dit ja kiitokset upealle ryhmälle.




1. Perehdytään Suomen kasva-tus- ja perheneuvontaliiton Taikuri-hankkeissa tuotettuun materiaaliin sekä Neuvokes-kuksen Ero lapsiperheessä -materiaaliin.

2. Selvitetään käytössä olevat resurssit ja tarvittaessa ote-taan yhteyttä Rovaniemen kaupungin perheneuvolaan.


TUKEVA 2 Lapin osahanke. Rovaseudun pilotti. Osin hyödynnetty Sirkku Niemelän Taikuri-projektissa kehittämiä ajatuksia ja materiaalia.

Lisätietoja: Rovaniemellä toteutettavista lasten eroryhmistä Rovaniemen kaupungin perheneuvolasta: [email protected] perheneuvontaliiton kotisivuilta: www.suomenkasper.fiKehittäjäsosiaalityöntekijä Marja Leena Nurmela, [email protected]


Ohjaajan on tärkeä huolehtia, että menetelmät ovat niin vaihtelevat, että

jokaiselle löytyy omin tapa ilmaista itseään.

On tärkeää, että jokainen lapsi tulee kuulluksi ja saa

henkilökohtaista myönteistä palautetta ja huomiota.


TavoitteetTavoitteena on antaa nuorelle mah-dollisuus purkaa vanhempien eroon ja omaan kasvuun liittyviä tuntemuksia, esittää ja saada vastauksia mieltä askar-ruttaviin kysymyksiin, tutustua vastaa-vassa tilanteessa oleviin ikätovereihin ja kuulla heidän kokemuksiaan sekä tiedostaa omia vahvuuksia ja selviyty-misenkeinoja.

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitRyhmän suunnittelu, markkinointi, al-kuhaastattelut ja käytännön järjestelyt

”Huomatkaa minut .” Vertaistukiryhmä vanhempiensa eron kokeneille 12–15-vuotiaille nuorilleRyhmä on tarkoitettu vanhempiensa eron kokeneille 12–15-vuotiaille yläkouluikäisille nuorille . Ryhmän markkinoinnissa ryhmää on kutsuttu nuorten eroryhmäksi . Ryhmään voidaan ottaa haastattelujen perusteella neljästä kahdeksaan nuorta, joiden vanhempien erosta on kulunut aikaa vähintään puoli vuotta ja joille tilanne eron jälkeen on jonkin verran selkeytynyt sekä nuoren että perheen näkökulmasta .


vaativat aikaa noin 35 tuntia. Ryhmän toteutus – alkuvalmistelut, loppupurku-keskustelut ja palauteyhteenveto – vaa-tivat aikaa noin 35 tuntia.

Ryhmä kokoontuu rauhallisessa ti-lassa, jossa on tilaa liikkua ja käydä in-tiimejä pari- tai pienryhmäkeskusteluja. Tarvittavat välineet ovat fläppitaulu ja -paperi, tussit, maalarinteippi, maala-ustarvikkeet, paperi, kynät, puuvärit, kartongit, muistilaput, Vetskari-salkun tunne- ja roolikortit sekä Vetskari-peli, A3-verkostokartat, tunneviivoittimet tai muu vastaava sekä pehmoleluja. Välipa-latarjoilu.

Ryhmän ohjaamiseen tarvitaan työ-pari, joista vähintään toinen on sosiaali-työntekijä tai psykologi.

Tarvittava erityisosaaminen•Ryhmänohjaamisentaidot•Toiminnallistenmenetelmien

osaaminen•Ymmärrysnuoruusiänkehitys-

tehtävästä sekä vanhempien erosta prosessina ja koko perhettä koskevana elämänmuutoskriisinä

Oli mukava tutustua muihin ja puhua asioista

yhteisesti.

Suosittelen kyllä kaikille muille saman

kokeneille.


Nuorten eroryhmien rakenne ja kokoontuminen

Ryhmä kokoontuu 8–10 kertaa, ker-ran viikossa. Jos ryhmässä on 4–6 nuorta, tapaaminen kestää 1,5 tun-tia. Jos nuoria on 7–8, tapaaminen vie 2 tuntia.

TiedoTTaminenRyhmää markkinoidaan koulun Wilma-tietojärjestelmän tai vastaa-van kautta kautta kaikkiin koteihin sekä koulukuraattoreiden, koulu-psykologien, kouluterveydenhoita-jien, perheneuvolan työntekijöiden, lastenvalvojien ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kautta.

alkuhaasTaTTeluEnnen ryhmän alkua on alkuhaas-tattelu, jossa on mukana ryhmään haluavan nuoren lisäksi nuoren vanhemmat tai ainakin se van-hemmista, jonka luona nuori asuu. Molempien vanhempien on tärkeää tietää ryhmästä sekä antaa nuo-relle lupa mennä mukaan ja puhua vapaasti ryhmässä nuorta itseään askarruttavista asioista. Vanhem-mille kerrotaan, että ryhmän ohjel-maa suunnitellaan yhdessä nuor-ten kanssa, ja jos nuoret haluavat, vanhemmille tulee kutsu viimeiselle kerralle. Haastattelussa kerätään myös vanhempien ja nuoren yhte-ystiedot, tiedot nuoren asumisesta, tapaamiskäytännöistä, harrastuk-sista, ruokavaliosta sekä mahdolli-

sista huolenaiheista. Haastattelussa annetaan nuorelle, myös vanhempi-en luettavaksi, Vetskari-hankkeessa tuotettu Annina Nivalan ja Teea Tonttilan julkaisu Kun elämä on re-vennyt, opas nuorelle vanhempien erotilanteessa.

TeemaTRyhmän jokaisella kokoontumis-kerrallaonomateema.Yhdessänekattavat ryhmän tavoitteet. Ryh-mässä käytetään toiminnallisia me-netelmiä, joiden avulla eroteeman käsittely nuorten kanssa on luonte-vaa. Nuoret jaksavat syventyä tee-maan, kun sitä käsitellään nuoren kehitystasolle sopivalla tavalla.

ryhmäTapaamisen kulkuJokainen ryhmäkerta alkaa kättelyl-lä, tervetulotoivotuksella, kuulumis-juttelulla ringissä istuen sekä väli-palatarjoilulla. Alkujuttelu syvenee ryhmän tuttuuden ja luottamuksen vahvistumisen myötä edellisen ker-ran nostamien ajatusten ja tuntei-den jakamiseen ja käsittelyyn. Jo-kainen ryhmäkerta päättyy ringissä istuen loppukeskusteluun, jossa puhutaan harjoituksista ja niiden nostamista ajatuksista, muistoista ja kysymyksistä. Tunneviivottimelta näytetään omaa tunnetilaa vastaa-va kasvokuva.

Minäpuu-maalaus.Yksituulenpesävaatii vielä käsittelemistä.

Tunneviivotin.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Perhe

Viranomaiset

Suku

Kaverit

Ystävät

= tyttö/nainen = poika/mies

verkosTokarTTaaika, jota kartta kuvaa

_______________________________






1. Perehdytään Kasvatus- ja per-heneuvontaliiton Vetskari- ja Taikuri-hankkeissa tuotettuun materiaaliin sekä Neuvokes-kuksen Ero lapsiperheessä -materiaaliin.

2. Selvitetään käytössä olevat resurssit.

3. Otetaan yhteyttä toimintamal-lin kehittäjään.


TUKEVA 2 Lapin osahankkeen Rovaseudun pilotissa on osittain hyödynnetty Vetskari-projektissa tuotettua materiaalia, kuten myös Sirkku Niemelän Taikuri -projektissa kehittämiä ajatuksia

Lisätietoja: Marja Leena Nurmela, [email protected] ja Taikuri-projekteista perheneuvontaliiton kotisivuilta www.suomenkasper.fi

Ihmissuhteet ja eron tuomat muutokset sosiaaliseen verkostoonEi kenenkään maan merkitseminen. Tunnesäätilakartta. Orientaatio omaan sosiaaliseen verkostoon. Oman nykyi-sen sosiaalisen verkoston hahmotta-minentoiminnallisestilattialla:Yksinuori kerrallaan istuu keskellä huonet-ta olevalle tuolille ja kokoaa ohjaajan avustamana itselleen tärkeät ihmiset ympärilleen siihen paikkaan ja asen-toon, millaiseksi nuori tuntee suhteen juuri sillä hetkellä. Toiset nuoret, peh-moleluilla täydennettynä, asetetaan nuoren ympärille kuvaamaan nuoren verkostoa. Toinen ohjaajista kirjaa ver-kostokartan ylös näkyville jatkotyös-kentelyä varten.

Ihmissuhteet ja eron tuomat muutokset sosiaaliseen verkostoonEi kenenkään maan merkitseminen. Tunnesäätilakartta. Sosiaalisen ver-koston nykytilan mieleen palauttami-nen keskustelemalla. Aika ennen eroa: oman, vanhempien eroa edeltäneen, sosiaalisen verkoston hahmottami-nen. Harjoitus toteutetaan kuten edel-lisellä kerralla. Toinen ohjaaja ohjaa ja avustaa nuorta ja toinen kirjaa ver-kostokartan ylös näkyville jatkotyös-kentelyä varten. Keskustelua ryhmän päättymisestä, myös siitä, kutsutaan-ko vanhemmat.

Nuoren omat voimavarat ja kuormittavat kokemukset, joista on valmis luopumaanEi kenenkään maan merkitseminen. Tunnesäätilakartta. Ihmissuhdeme-tafora: syntymäpäiväristeily laivalla

Tutustuminen ja ryhmän säännöistä sopiminenLankakerä-esittäytymisleikki. Oman ja toisten ryhmän nuorten kotien si-jainnin hahmottaminen Rovaniemen kartta -harjoituksen avulla toiminnal-lisesti lattialla. Parikeskustelu ryhmän säännöistä ja keskustelun purkaminen sekä sääntöjen kokoaminen fläppitau-lulle. Nimikortin askarteleminen tun-nesäätilakarttaan.

Tutustuminen ja turvallisuuden tunteen vahvistaminenNimi- + adjektiiviharjoitus nimien kertaamiseksi. Ryhmän sääntöjen kertaaminen. Ei kenenkään maan mer-kitseminen maalarinteipillä. Tunne-säätilakartta kuulumisten kartoitta-miseksi. Ryhmän nimen ideoiminen aivoriihitekniikan avulla.

Tutustuminen jatkuu, hyvät luonteenpiirteet ja niiden vahvistaminenEi kenenkään maan merkitseminen. Tunnesäätilakartta. Lämmittely hyviin luonteenpiirteisiin -lauseen jatkamis-tehtävän avulla, hyvien luonteenpiir-teiden kirjaaminen ylös pareittain ja vaihtokaupan käynti luonteenpiirteis-tä sekä itsensä esittely kolmen hyvän luonteenpiirteen kautta. Kehittämis-tehtävän antaminen kotiin jonkin luon-teenpiirteen kehittämiseksi.

Tutustuminen omiin ja toisten ajatuksiin vanhempien erostaEi kenenkään maan merkitseminen. Tunnesäätilakartta. Keskustelu edelli-sen kerran kehittämistehtävästä. Alus-tus eron vaiheista ja eron vaiheet toi-minnallisesti janatyöskentelyn avulla.

-mielikuvaharjoitus, omat voimava-rani – minä-puun maalaaminen sekä tuulenpesien kiinnittäminen oksille. Minä-puussa juuret symboloivat ym-päristöstä tulevia voimavaroja: sukua, perhettä, ystäviä jne. Runko nuorta itseä ja oksisto nuoresta ulospäin nä-kyviä ominaisuuksia, lahjakkuuksia, persoonallisuuden piirteitä, harrastuk-sia jne. Tuulenpesät tarkoittavat nuo-ren elämässä häntä kuormittaneita tapahtumia. Ne kirjoitetaan tarttuville muistilapuille (Post-it), jotta laput voi repiä roskiin, kun kuormittanut asia on siinä vaiheessa, että sitä on käsitellyt jo riittävästi ja nuori on valmis luopu-maan kuormasta. Keskustelua ryhmän päättymisestä ja päätöstarjoilusta.

Päätöskerta: Avoimiin kysymyksiin vastaaminenEi kenenkään maan merkitseminen. Tunnesäätilakartta. Vetskari-peli. Posi-tiivisen palautteen antaminen muista ryhmäläisistä haitaripaperilla. Kirjal-linen palaute nuorilta ja loppumuista-misten jakaminen.



TUKEVA 2 Oulunkaaren osahanke. Ii, Valtarin koulu.

Lisätietoja: Sosiaaliohjaaja Anne Smedlund, anne.smedl[email protected] Janne Nyyssönen, [email protected]

TavoitteetTavoitteena on lisätä nuorten vas-tuuntuntoa omasta arjesta ja koulun käynnistä: saada heidät kiinnittymään mielekkään tekemisen kautta arjen kou-lutyöhön ja näin vahvistaa heidän val-miuksiaan siirtymävaiheessa yläkoulus-ta toisen asteen opintoihin tai lukiosta jatko-opiskeluun. Lisäksi kurssin tar-koitus on opettaa oppilaille käytännön kautta, mitä ryhmässä toimiminen on ja kuinka monenlaista osaamista elokuvan tuotannossa tarvitaan.

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitToteutukseen tarvitaan media-alan erityisosaajan (esim. mediatuottajan), nuorisotyön ja JOPO-opettajan työpa-nosta, elokuvan tekemiseen tarvittavia laitteita (videokamerat, valot, mikrofonit) ja ohjelmistoja (esim. leikkausohjelma). Lisäksi toimintaan voi osallistu kulttuu-ritoimen edustaja. Teoriaosuuden ja materiaalin työstämisen työtilaksi käy luokkahuone tms. Varsinaiset kuvaukset voidaan tehdä osallistujien haluamassa paikassa ulkona, sisällä tai molemmissa.

Tarvittava erityisosaaminen•Elokuva-alanasiantuntemus•Kykyohjatahaastavastikin

käyttäytyviä nuoria

FILMii . Yläkoululaisten koulutyön tukeminen elokuvamenetelmin

FILMii-kurssit

Toiminta toteutetaan tiiviinä kurs-sina, jonka kokonaistuntimäärä on 76 tuntia. Tuntijaon pohjana on 14 tuntia vetäjän suunnittelutyötä (op-pituntien ja harjoitusten suunnitte-lu) ja 62 työtuntia oppituntien ve-tämistä ja elokuvan tekoon liittyviä harjoituksia.

rakenneToiminta koostuu teoriaopinnoista ja harjoitustöistä, joiden tuloksena opetusryhmä tekee lyhytelokuvan. Teoriaopinnoissa ja harjoitustöissä käydään läpi elokuvan teon vaihei-ta. Mediatuottajan opintotuntityös-kentely koostuu teoriaoppitunneista (14 oppituntia), harjoitustyöoppitun-neista (18 oppituntia) ja yhteisistä,

elokuvan tekoa sisältävistä oppitun-neista (30 oppituntia).

harjoiTukseTPääpaino on erilaisissa harjoituk-sissa, joiden myötä oppilaat saavat tehdä useita lyhyitä videoita ideasta valmiiksi elokuvaksi. Kurssilla har-joitellaan sitä, kuinka idea syntyy ja kuinka ideasta työstetään käsikir-joitus. Kurssilla opetellaan myös kuvakokoja ja kuvakulmia kuvakä-sikirjoitusta suunnitellessa sekä harjoitellaan kuvaustilannetta eli ohjaamista, kuvaamista, valaisemis-ta ja äänittämistä. Lisäksi käydään läpi videon jälkituotantoprosessi eli leikkaaminen, äänityöt ja musiikin merkitys elokuvassa.


1. Kootaan moniammatillinen työ-ryhmä ja sovitaan työnjaosta.

2. Hankitaan media-alan asiantuntija ostopalveluna tai selvitetään, onko koululla alan osaamista.

3. Selvitetään, tarvitaanko luokassa vetäjän apuna muita työntekijöitä, esim. koulun nuorisotyöntekijää.

4. Selvitetään, onko koululla tarvit-tavia välineitä ja voidaanko niitä tarvittaessa vuokrata.

Toimintamalli soveltuu yläkoulun joustavan opetuksen ryhmiin (JOPO), kun halutaan kiinnittää nuoret mielekkään tekemisen kautta muuhun arjen koulutyöhön tai aktivoida heitä koulunkäynnin siirtymävaiheessa . Toimintamalli pyrkii tukemaan oppilaita, jotka ovat vaarassa jäädä ilman perusopetuksen päättötodistusta . Lisäksi toimintamallia voidaan käyttää muissa yläkoulun ja lukion opetusryhmissä esimerkiksi valinnaisaineena .



TavoitteetTavoitteena on auttaa nuorta tunnista-maan omaa elämää kuormittavat tekijät ja löytämään keinoja, joilla vahvistaa omaa hyvinvointia ja ehkäistä paniikki-kohtauksia.

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitRyhmä kokoontuu tilassa, jossa voidaan tehdä liikunnallisia harjoitteita ja jossa on käytettävissä keittiö. Välineiksi tar-vitaan fläppitaulu ja fläppipaperia, tus-seja, kuvatauluja, maalaustarvikkeita,

Pakkia paniikille Vertaistukiryhmä paniikkikohtausten ehkäisyyn

Ryhmä on tarkoitettu ahdistuneisuudesta ja paniikkikohtauksista kärsiville nuorille . Ryhmään voidaan ottaa haastattelujen perusteella neljästä kuuteen nuorta, joiden jokapäiväistä elämää ja koulunkäyntiä paniikkikohtaukset haittaavat . Ryhmään valitulta nuorelta edellytetään koulukykyisyyttä eli kykyä, jaksamista ja halua säännöllisiin ryhmätapaamisiin sekä toisen nuoren murheiden kuuntelemiseen ja tukemiseen . Ennen ryhmän aloittamista vanhemmille pidetään keskustelutilaisuus .


paperia, kyniä ja tunnetilakortit. Välipa-latarjoilu. Ohjaajina toimii työpari, josta toinen voi olla fysioterapeutti, tervey-denhoitaja tai liikunnanohjaaja ja toinen sosiaalityöntekijä tai psykologi.

Tarvittava erityisosaaminen•Ryhmänohjaamisentaidot•Ymmärrystäahdistuneisuushäiriöstä,

paniikkikohtauksista ja kohtausten fysiologiasta sekä kognitiivis-behavioristisesta teoriasta Nuoren ahdistus

Yöt vaihtuvat päiviksi, päivät yöksi,mutta sisälläni on vain yö.Tuska riipii kasvoni verille.Sydämeni hakkaa, lihakset eivät tottele tahtoani, sydäntä puristaa.Tahdon pois, juosta, mutta jalkani eivät kanna.Tahdon huutaa, päästä pois tästä tuskasta.Iltaisin valuvat kyyneleet vuolaammin,päivisin, kun kysytään miten voit?Vastaan hymyillen kaiken olevan hyvin.Joka päivä on kuin edellisen toisto, kuin nauhaa kelattaisiin edestakaisin. Ja kun sitten luulee kaiken palautuvan ennalleen, hyväksi, tapahtuu jotain, mikä saa sydämeni pirstoutumaan.Sitten se alkaa taas, synkkyys, kyyneleet, sydäntäni puristava möykky.Tärisen kuin horkassa, kyyneleet tulvivat ylitse pitkin kasvojani.Tahdon pois, huudan ja anelen apua, mutta ei, on kuin ruumiillani olisi oma tahto …mutta vielä joskus sisälläni, yö vaihtuu päiväksi, sydäntäni puristava möykky väistyy, kahleet avautuvat…

Tyttö 1995

Ohjelma antaa mahdollisuuden myös toisilleen entuudesta

tuntemattomien lasten ryhmän vetämiseen.


Pakin toiminta

Ryhmä kokoontuu 10 kertaa 1,75 tuntia kerrallaan viikon tai kahden viikon välein. Ryhmäko-koontumisten välissä käydään tarvittaessa keskustelua luokan-valvojan ja vanhempien kanssa.

ohjausRyhmän jäsenet ohjautuvat alku-haastatteluun joko koulun oppi-lashuoltoryhmän, koulutervey-denhoitajan, koulukuraattorin tai koulupsykologin kautta.

Tapaamisen kulkuRyhmä alkaa aina ohjaajien kät-telyllä ja tervetulotoivotuksella sekä päättyy loppufiilisten kar-toitukseen.

Tapaamisen alussa käydään keskustelukierros senhetkisistä tunteista, joita kuvaamaan vali-taan tunnesäätilakortti. Samalla jutellaan siitä, miten koulussa menee, miten treenit ovat viikon aikana sujuneet, onko ollut pa-niikkikohtauksia ja jos on ollut, onko tiedostanut kohtauksen tulon ja pystynyt käyttämään tilanteessa itselle sopivia keinoja ja harjoiteltuja.

Tapaamisten sisältö ja menetelmät teemakohtaisesti

TutustuminenRyhmän säännöistä sopiminen ja luottamussopimus sekä työkalupa-kin täyttäminen. Aluksi ryhmän oh-jaajat kättelevät nuoret ja toivottavat heidät tervetulleiksi PAKKI-ryhmään. Mietitään yhdessä, mistä pakkisana tulee: paniikkikohtaus, peruutusvaih-de, työkalupakki, kosintaan rukkaset. Sekä ohjaajat että nuoret valitsevat sivupöydälle asetetuista kuvatau-luista omaa ryhmän aloitustilannetta kuvaavan taulun. Esittäytymiskier-ros ja alkufiilikset käydään läpi kuva-taulun kautta. Perehtymistä paniik-kikohtaukseen fysiologisena ilmiönä teorian kautta. Keskustellaan omista kokemuksista; löytyykö yhtäläisyyt-tä teoriaan? Teoria aikana nautitaan pieni välipala: mehua ja hedelmiä. Palleahengitysharjoitus lattialle ase-tetun patjan päällä: toinen ohjaajista ohjaa harjoituksen ja toinen tekee harjoituksen itse. Jaetaan treenipäi-väkirjat, joihin kukin merkitsee koti-harjoitukset. Kotitehtäväksi nuoret saavat syvähengitystekniikan har-joittelemisen.Yhteinenaikapääte-tään joka kerta fiilisten kysymiseen ja kiitokseen.

Lisää työvälineitäMiten vahvistan turvallisuuden tunnetta? Alkuun kuulumiskierros ringissä istuen. Apuna käytetään tunnetilakortteja esimerkiksi Pesä-puun tunnesäätilakarttaa ja -kortte-ja. Maalataan oma turvapaikka sekä harjoitellaan turvapaikkamielikuva-rentoutusta. Maalaukset jäävät kui-vumaan. Ohjaajat lupaavat tuoda ne ryhmän jäsenille luokkaan.

Lisää työvälineitäAerobinen liikunta auttaa. Harjoi-tellaan flexibarin käyttöä ja lopuksi

tehdään lihasjännitysrentoutushar-joitus. Fysioterapeutti vetää harjoi-tukset. Kotitehtäväksi treenipäiväkir-jan ja -suunnitelman täydentäminen itseä kiinnostavalla liikunnalla.

Ruokavalion merkitys ja mielikuvaharjoituksetEroon ahdistavista ajatuksista ja uskomuksista. Tilalle harjoittelun avulla itseä vahvistavia ajatuksia. Mielikuvakeskittymisharjoitus.

Myönteisiä ajatuksia, positiivista palautetta ja voimaa naurustaNaurujoogaa. Mielikuvarentoutus ja positiivinen palaute -harjoitukset. Kotitehtäväksi oman treenisuunni-telman täydentäminen itseä vahvis-tavilla myönteisillä asioilla.

Lisää aerobista liikuntaa – ylös, ulos ja yhdessä lenkilleLihasjännitysrentoutusharjoitus.

Ahdistusta lisäävien ajatusten ja uskomusten tunnistaminenAhdistamien ajatusten tilalle harjoi-tellaan vahvistavia ajatuksia ja as-karrellaan omat voimalauseet.

Opitun kertaamista ja onnistumisen ilon jakamistaKeskustellaan päätösjuhlasta.

Opitun kertaamista, arviointia ja päätösjuhlan suunnittelua

PäätösjuhlaYhteinenruokailu,ystävätmukana.Juhlapuhe nuorille, adjektiivit vie-railta. Kirjallinen palaute nuorilta.


TUKEVA 2 Lapin osahanke. Ranuan yläkoulu.

Lisätietoja: Koulukuraattori Eliisa Juujärvi, Kehittäjäsosiaalityöntekijä Marja Leena Nurmela, [email protected] Paula PetäjäjärviPsykologi Hanna Haapanen

liiTTeeT•Liite28:Treenipäiväkirja

Sain ohjeita kohtaukseen.

Pakista on ollut apua. On oppinut rauhoittumaan.



TavoitteetToiminnan tavoitteena on koota yhteen samassa elämäntilanteessa olevia van-hempia. Vankkureiden avulla vanhempi löytää uusia näkökulmia ja mahdolli-suuksia arkeen sekä saa kannustavaa vertaistukea arjen kasvatustilanteisiin. Näin Vankkurit tuo osaltaan lisävahvuut-ta vanhemmuuteen. Vankkurit-toimin-nan vaikutukset ovat selkeitä muutoksia vanhempien arkipäivässä, mm. uuden oppimista, ymmärrystä, avoimuutta, vuorovaikutustaitojen lisääntymistä ja rohkeutta.

Vankkurit Vertaisryhmä murrosikäisten lasten vanhemmille

Toiminta on tarkoitettu murrosikäisten lasten vanhemmille, jotka haluavat jakaa kokemuksiaan ja keskustella vertaisryhmässä murrosikään liittyvistä haasteista sekä saada lisää iloa ja voimaa vanhemmuuteen . Erityisen tärkeäksi Vankkurit on koettu 6 .-luokkalaisten lasten vanhemmille eli silloin, kun lapsi on siirtymässä alakoululta yläkoululle . Yläkouluun meno osuu lapsen elämässä haasteelliseen kehitysvaiheeseen: alkavaan murrosikään . Nuori tarvitsee haasteiden ja muutosten keskellä kaiken mahdollisen tuen . Vankkurit-toimintamalli tukee samalla koulun ja kodin välistä yhteistyötä .


Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitSopiva ryhmäkoko on viidestä kahdek-saan vanhempaa. Ryhmää ohjaavat nuorten kanssa työskentelevät henkilöt koulu- ja nuorisotoimesta tai sosiaali- ja terveyspalveluista. Ryhmä kokoontuu koulun ryhmätyöskentelyyn sopivissa tiloissa.

Tarvittava erityisosaaminen•Tietoanuorenkasvustaja

kehityksestä •Vuorovaikutustaitoja•Ryhmänohjaustaitojaja-kokemusta

Vankkureissa tuli kokemus siitä, että virheistä ja

haparoinneista huolimatta olen paras vanhempi lapselleni.

Opin tapaamisissa, miten voin olla äitinä enemmän läsnä nuoren elämässä.

Ryhmässä opitaan uutta. Parhaimmillaan

oppiminen on jakamisen, läsnäolon, hyväksynnän ja

luottamuksen summa.

Vankkureiden ryhmäohjaajan tärkeimmät

taidot ovat joustavuus ja kuunteleminen.

Sain Vankkureissa paljon voimavaroja.


Vankkurissa

kokoonTumisen aiheeTVankkureissa vanhempien on mah-dollista keskustella ja pohtia yhdes-sä toisten vanhempien ja ohjaa-jan kanssa murrosikään liittyvistä haasteista. Kokoontumisten aiheina voivat olla esimerkiksi oman lapsen itsetunnon tukeminen, murrosiän mukana tuomat muutokset perheen arkeen ja oma rooli vanhempana.

keskusTeluKeskustelu ryhmässä etenee arki-lähtöisesti ja voimavarakeskeisesti. Ryhmässä jaetaan myös arkivinkke-

jä erilaisiin tilanteisiin, jotka tulevat eteen lapsen ja nuoren kanssa joko luonnollisesti kehitykseen liitty-en tai ei-toivottavina tapahtumina, joista vain on yritettävä selvitä par-haalla mahdollisella tavalla.

vierailijaTVankkurit-ryhmään voi myös kutsua vierailemaan esim. miekkarin (kou-lun psykiatrinen sairaanhoitaja). Vierailun myötä vanhemmat saavat tukea lapsen kasvuun liittyvissä ky-symyksissä.


TUKEVA 2 Kainuun osahanke. Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kajaanissa ja Sotkamossa.

Lisätietoja: Aikku Eskelinen, projektityöntekijä, [email protected]


1. Ryhmän toiminta suunnitel-laan ja toteutetaan moniam-matillisessa tiimissä, jossa on yläkoululta mukana opinto-ohjaaja, kuraattori tai miekkari sekä ryhmänohjaaja.

2. Vertaisryhmää esitellään van-hempainillassa. Toiminnasta jaetaan myös esite.

3. Koulu tiedottaa ryhmän al-kamisesta ja vastaa ryhmän kokoamisesta. Tavoitteena on, että Vankkurit-toimintamalli siirtyy koulun opetussuunni-telmaan pysyväksi toiminta-malliksi.



TavoitteetLuokkatuntien tavoitteena on luokan yhteishengen sekä tunne- ja vuorovai-kutustaitojen vahvistaminen. Tunneil-la hyödynnetään toiminnallisia harjoi-tuksia, leikkejä ja ryhmätyöskentelyä. Niiden tavoitteena on edistää hauskalla tavalla luokan keskinäistä tuntemista ja vuorovaikutusta sekä tarjota positiivisia vuorovaikutuksen kokemuksia. Tunneil-la voidaan hyödyntää Friends-ohjelmaa, joka antaa välineitä oman ajattelun ja tunteiden hallintaan. Ohjelma perustuu vertaisoppimiseen, joka edistää myös vuorovaikutustaitojen oppimista. Ta-voitteiden saavuttamisessa voi hyödyn-tää lisäksi KiVa Koulu -ohjelman teemaa vuorovaikutus ryhmässä.

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitToiminta toteutetaan koulupäivien ai-kana, joten se korvaa aina jonkin muun oppiaineen tunnin. Tunnit pidetään riittävän tilavassa koululuokassa, jos-sa on hyvä olla liitu- tai fläppitaulu, videotykki sekä mahdollisuus ryhmä-työskentelyyn. Ohjaaminen tapahtuu työparityöskentelynä. Ohjaajina voi toimia esimerkiksi koulukuraattoreita, sosiaalityöntekijöitä, opinto-ohjaajia, kouluterveydenhoitajia tai opettajia. Esimerkkejä tarvittavasta materiaalis-ta Friends-ohjelma (Aseman lapset ry), KiVa Koulu -ohjelma, Nallekortit (Pesä-puu), Vertaansa vailla -kortit (MLL), Tun-nepantomiimi-kortit (Pesäpuu), pelejä esim. Twister ja Alias, tunteisiin liittyvä satukirja esim. Rakastunut sammakko,

Tunne- ja vuorovaikutustaitoja seiskoilleToiminta on tarkoitettu 7 .-luokkalaisille, ja se toteutetaan luokkatyöskentelynä . Toiminta ajoittuu nivelvaiheeseen, jolloin korostuu huomion kiinnittäminen luokan keskinäisen vuorovaikutuksen ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentumiseen .


ryhmäyttämisleikkien välineet eli lanka-rulla, sanomalehti ja sanojen muodos-tamispeliin muodostettavien sanojen kirjaimet.

Tarvittava erityisosaaminen•Ryhmänohjaamisentaidot•Perehtyneisyystoiminnallisiin

menetelmiin ja KiVa Koulu -ohjelmaan

•Friends-ohjelmanohjaajakoulutus(Aseman lapset ry)

Toiminnan kesto

Toiminta alkaa heti kouluvuoden alussa. Tunteja voi järjestää ker-ran viikossa, jolloin ohjelma on vain syyslukukaudella, tai parin viikon välein, jolloin ohjelma jat-kuukevääseen.Yksitapaaminenkestää yhden oppitunnin eli 45 minuutin ajan.

Toiminta auttaa koko luokkaa toimimaan

järkevästi.

Luokkahenki on parantunut.



TUKEVA 2 Lapin osahanke. Pellon, Kolarin ja Muonion yläkoulut.

Lisätietoja: Kehittäjätyöntekijä Hanna Vuorinen, [email protected] Sosiaaliohjaaja ja koulukuraattori Kullervo Linna, [email protected] Kolarissa etsivä nuorisotyöntekijä ja koulukuraattori Johanna Pasma, [email protected]


Tutustutaan ryhmäänTullaan tutuiksi lankarullan avulla: kerrotaan oma nimi ja itseä kuvaava myönteinen adjektiivi, joka alkaa sa-malla kirjaimella kuin oma nimi. Lan-karullaa takaisin keriessä kerrotaan asia, jossa on hyvä. Leikitään läpsyä ja hedelmäsalaattia.

Aloitetaan Friends-ohjelma ja jatketaan tutustumistaFriends-tehtävä: tutustutaan toisiim-me. Esine kertoo minusta -tehtävä: jo-kainen valitsee jonkin pienen esineen esim. kengän, korun, jonkin kynäkote-losta löytyvät esineen tms., josta kek-sii, miten esine kuvaa itseä. Käydään tehtävä yhteisesti piirissä läpi. Lop-puun esim. Lännen nopein -leikki.

ItsetuntoJaetaan oppilaat ryhmiin pituusjärjes-tyksessä. Teemaan liittyvän puuttuvan sanan lisääminen lauseeseen. Friends-tehtävä: itsetunto. Oppilaat tekevät tehtävän ensin ryhmittäin, minkä jäl-keen yhteinen purku. Säännöistä sopi-minen ja luottamussopimus.

Ole ylpeä itsestäsiNallekorttien avulla senhetkiset fiilikset piirissä. Tehdään tuijotuspiiriharjoitus, jossa katsotaan jotakuta toista henkilöä silmiin piirissä ja jos katseet kohtaa-vat, molemmat tippuvat leikistä pois. Friends-tehtävä: ole ylpeä itsestäsi.

YstävyysLämmittelyksi leikki, jossa luokassa liikutaan vapaasti eri tavoin ohjaajan ohjeiden mukaan. Nallekorteista jokai-nen valitsee kortin, joka kuvaa omaa luokkaa ja perustelee. Friends-tehtävä: huomio ystävyyssuhteisiin.

FiiliksetSanallinen ja sanaton viestintä: tunne-pantomiimiharjoitus korttien avulla. Oppilaat saavat esittää tunnepantomii-mikorteissa olevaa tunnetta pareittain ja muut arvaavat. Friends-tehtävä las-ten Friendsistä: kehon vihjeet vaikeis-sa tilanteissa, missä jännittäminen

tuntuu? Friends-tehtävä: urheilijan ren-toutusharjoitus. Luetaan satu Rakastu-nut sammakko.

Positiivisia ominaisuuksia itsestä ja toisestaKenet valitsisin -harjoitus: Ohjaaja esittää kysymyksiä, esim. kenet olet tuntenut pisimpään? Oppilaat mene-vät sen luo, keneen vastaus sopii, ja laittaa käden hänen olkapäälleen. Posi-tiivisia ominaisuuksia -harjoitus: Istu-taan piirissä, jonka keskelle levitetään Vertaansa vailla -kortit (MLL). Jokainen valitsee korttien joukosta kaksi ominai-suutta, jotka kuvaavat itseä. Käydään valinnat perusteluineen läpi. Sen jäl-keen jokaiselle arvotaan luokkakaveri. Tehtävänä on valita yhdestä kahteen ominaisuutta, jotka kuvaavat häntä. Valinnat käydään perusteluineen läpi. Lopuksi selkään piirtämisharjoitus, jossa oppilaat piirtävät jonossa aina edellä olevan selkään kuvion, jonka jo-non viimeinen on aloittanut.

PelikertaPelataan Twisteriä ja Aliasta. Luokka jaetaan kahtia. Toinen puoli luokasta pelaa Twisteriä ja toinen puoli Aliasta. Puolessa välissä tuntia tehdään vaihto. Esim. syksyllä viimeisellä kerralla.

Myönteinen ajattelu kannattaaTehdään alkurentoutus esim. Friend-sistä. Käydään läpi esimerkkitilanteita ajattelutavan vaikutuksesta tunteisiin ja toimintaan. Sisältöön voi ottaa ide-oita Friendsistä. Lopuksi kirjoitetaan oma positiivisen ajattelun käyntikortti laitettavaksi lompakkoon tai kynäkote-loon. Korttiin kirjoitetaan jokin miete-lause muistutukseksi tunnin aiheesta. Oppilas voi keksiä oman lauseen tai käyttää annettuja esimerkkilauseita.

Myönteinen ajattelu kannattaa jatkuuKerrataan edellisen tunnin asiaa te-kemällä Friends-tehtävä: positiivinen, auttava ja voimaa antava ajattelu. Lo-puksi leikitään evoluutioleikkiä, jossa kehitytään amebasta heinäsirkaksi,

sen jälkeen kanaksi, sitten gorillaksi ja lopulta ihmiseksi.

Meidän luokkaTehdään Kiva Koulu -ohjelmasta Mei-dän luokka -tehtävä pienryhmissä. Pienryhmät jaetaan syntymäpäiväjär-jestyksen mukaisesti. Jokainen ryhmä arvioi kouluarvosana-asteikolla, kuinka hyvin eri väittämät heidän luokastaan pitävät paikkansa. Väittämät käydään yhteisesti läpi, lasketaan keskiarvot ja keskustellaan tuloksista.

Erilaisuuden hyväksyminenJohdantona aiheeseen katsotaan MLL:n Muumi-videot erilaisuuden hyväksyminen ja pienempien puolus-taminen. Jaetaan luokka pienryhmiin hiustenpituuden perusteella. Ryhmit-täin vastataan kolmeen kysymykseen ja vastaukset kirjoitetaan muistilapuil-le (esim. Post it). 1. Mitä on suvaitse-vaisuus? 2. Missä asioissa olemme tässä ryhmässä samanlaisia? 3. Missä asioissa olemme tässä ryhmässä eri-laisia? Jokainen ryhmä käy vuorollaan esittämässä omat vastauksensa ja kiinnittämässä ne taululle. Lopuksi lei-kitään onko täällä ketään? -tuolileikkiä.

Millaisia me olemme intiaanien typologian mukaanLisätään itsetuntemusta vastaamalla luonteenpiirteitä kuvaavaan tehtä-vään. Luonteenpiirteiden perusteel-la löydetään itsessä eniten korostuva eläintyyppi: koira, puhveli, kotka tai karhu. Harjoituksen tarkoituksena on lisätä sekä itsensä että toisen arvosta-mista ja havaita, että yhteisössä tarvi-taan kaikenlaisia ihmisiä. Lopuksi leiki-tään esim. lännen nopein -leikkiä.

PäätöskertaSananmuodostusjoukkuekilpailu. Jae-taan oppilaat pienryhmiin pelikortti-en maiden mukaan. Joukkueet saavat nipun kirjaimia, joista tulee muodos-taa sana. Nopein joukkue saa pisteen. Jatketaan n. 10 sanan verran. Mehu- ja keksitarjoilu. Palautteen kirjoittaminen ja loppusanat.



TavoitteetTarkoituksena on auttaa lapsia ja nuoria kehittämään sosiaalisia taitojaan niin, että he pystyvät arjen ristiriitatilanteis-sa toimimaan ilman väkivaltaa.

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitToimintaan tarvitaan kokoontumistila, jossa on mahdollista harjoitella ja liik-

”Ettei kilahtaisi .”Sosiaalisten taitojen ja suuttumuksen hallinnan harjoittelua ryhmässäToiminta on tarkoitettu autismikirjon lapsille ja nuorille, joilla on vaikeuksia sosiaalisissa taidoissa ja vihan hallinnassa .


kua. Lisäksi tarvitaan kuvitetut ohjeet. PCS-kuvien tekemisessä on käytetty Boardmaker-ohjelmaa, johon tarvitaan lisenssi. Pieni palkkio, tarra tai herkku kannustaa harjoittelemaan. Erityislas-ten ja -nuorten kanssa tarvitaan myös muuta heille sopivaa materiaalia kuten Time Timer -kelloa ajan hahmottami-seen, sosiaalisia tarinoita kuvin sekä pelejä, joista esimerkkinä Sopua-peli.

Ryhmässä tarvitaan kaksi ohjaajaa, jois-ta toinen on aina pääohjaaja ja toinen apuohjaaja.

Tarvittava erityisosaaminen•Kokemustatyöskentelystäautismi-

kirjon lasten ja nuorten kanssa •ARTeliAggressionReplacement

Training -menetelmän ohjaajakoulutus

Mitä tapahtui?

Mitä teit?

Mitä siitä seurasi?

vihanhallinTa

ä

k

s

1. Katso henkilöä, joka puhuu.

2. Mieti, mitä hän sanoo.

3. Odota omaa vuoroasi.

4. Sano, mitä haluat sanoa.

TaiTo 1: kuunTeleminen


Ettei kilahtaisi

Ryhmätapaamisia voi olla 10–15, vähintään kerran viikossa. Ryhmä-tapaamisilla harjoitellaan ART-har-joitusohjelmaa soveltaen sosiaalisia taitoja, jotta epäsosiaaliselle käy-tökselle olisi vaihtoehtoja, vihanhal-lintaa ja itsehillintää, jotta lapsi tai nuori kykenisi käyttämään sosiaalisia taitoja, sekä jonkin verran myös mo-raalista päättelyä, jotta nuori haluaisi käyttää oppimiaan taitoja.

Tapaamisen kulkuART-menetelmä on hyvin struktu-roitu; struktuurit on tehty kuvin tai kirjoitettuna. ART soveltuu autismi-kirjon nuorille, sillä malli–opetta-minen–harjoittelu–palaute–yleistä-minen-struktuuri toistuu. Jokainen tapaaminen menee samalla kaavalla: yleiset kuulumiset, kotitehtävien ke-räys ja kertaus, uuden taidon määrit-täminen, keskustelu, mallintaminen, rooliharjoitus, kotitehtävät ja lopuksi palkkio.

sosiaalisTen TaiTojen opeTTeluOhjaajat näyttävät ensin esimerk-kejä taidoista (mallintaminen). Sen jälkeen keskustellaan, mitä taidot tar-koittavat. Seuraavaksi harjoitellaan taitoja yhdessä, jotta ne siirtyisivät luonnollisiin arkitilanteisiin. Koti-tehtävät ja niiden arvioiminen sekä palautteen antaminen on tärkeää – ennen kaikkea nuorelle.

vihanhallinnan harjoiTTeluVihanhallinnan harjoittelussa opete-taan vihan sijaan vastaamaan provo-sointiin reaktioketjulla, joka keskittyy laukaisijoihin, vihjeisiin, rauhoittajiin, muistuttajiin, sosiaalisten taitojen käyttämiseen ja itsearviointiin. Koti-tehtävänä on aina sama häsläämis-päiväkirja, josta seuraavan tunnin ai-heet tulevat. Päiväkirja auttaa nuorta oppimaan, mikä saa hänet vihaiseksi ja miten tilanteet tulisi hoitaa toisin.

moraalinen pääTTelyMoraalisessa päättelyssä nuori jou-tuu pohtimaan moraalisia pulmia

keskusteluryhmässä. Ryhmän muut jäsenet ovat kukin eri moraalisen päättelyn tasolla, jolloin syntyy ris-tiriitoja. Ristiriitojen ratkaiseminen kehittää nuoren moraalista päättelyä tasolle, jolla ryhmän muut jäsenet ovat.

Menetelmä vaatii aikaa; kokoon-tumisten välillä ei saisi olla pitkiä taukoja.Yhteistyökodin,koulunjamuun ympäristön kanssa on ehdot-toman tärkeää, jotta kaikilla on tieto, mitä taitoa nuori harjoittelee arjessa. Vanhempien tuki harjoittelussa on erityisen tärkeä.

kuviTeTuT versioTTaidoista ja kotitehtävistä on tehty selkeämmät, kuvitetut versiot, jotta niiden ymmärtäminen ja sisäistämi-nen olisi helpompaa. Tämä on tärke-ää nuorille, joilla on vaikeuksia ym-märtää tai hahmottaa puhetta. Taidot koostuvat ennen ryhmän alkua nuorille, vanhemmille ja työyhteisöl-le tehdyssä kyselyssä esiin tulleis-ta alueista, joissa nuorella esiintyy vaikeuksia.


Ennen ryhmän alkua vanhemmille, nuorille ja työyhteisölle lähetetään Cheklist-kyselyt, joiden pohjalta harjoiteltavat taidot määräytyvät.


TUKEVA 2 Lapin osahanke. Tornionseudun koulu.

Lisätietoja: Kolpeneen palvelukeskus, kuntoutusohjaaja Jaana Korpivaara, [email protected]

ART-menetelmää on käytetty perusmuodossaan lasten ja nuorten ryhmissä muissakin Lapin kouluissa.ART-menetelmä on alun perin kehitetty USAssa ja myöhemmin Euroopassa – meitä lähinnä Ruotsissa.Menetelmän isä Arnold P. Goldstein hahmotteli sen pääpiirteissään 1980-luvulla yhdessä Barry Glickin kanssa.PCS-kuvat / The Picture Communication Symbols © 1981-2012 Mayer-Johnson Inc., Solana Beach, CA. USA. All rights reserved worldwide. Used with permission. www.mayer-johnson.comLisätietoa: www.suomenart.com, www.nuortenystavat.fi

Ryhmän taidot kasvoivat tapaamisten aikana. Mm. kaveritaidot kehittyivät.

Ryhmissä on ollut erittäin mukava

tunnelma.



TavoitteetTavoitteena on lisätä ja vahvistaa nuor-ten omia stressinhallintataitoja.

Yläkoululaistenkaikilletarkoitettujenstressinhallinnan oppituntien tavoittee-na on oppia, mitä stressi on, sekä oppia löytämään keinoja stressin hallitsemi-seksi, ymmärtää unen ja levon merkitys osana hyvinvointia ja stressinhallin-taa sekä oppia kiinnittämään huomio-ta omaan ajattelutapaan stressaavissa tilanteissa.

Lukiolaisilla oppituntien tavoitteena on erityisesti opiskelustressiin liittyvi-en stressitekijöiden ja hallintakeinojen löytäminen sekä oman ajankäytön kar-toittaminen ja ajankäytön suunnittelun harjoitteleminen.

Maestro-kurssin tavoitteena on toimia kohdennettuna stressinhallin-takurssina. Aiheeseen paneudutaan syvällisemmin ja perusteellisemmin niiden kanssa, joilla on riskitekijöitä sai-rastua masennukseen. Kurssilla nuori

Suitset stressille Stressinhallintataitoja nuorille

Toimintamalli on tarkoitettu yläkoulu- ja lukioikäisille nuorille . Osa toiminnasta on tarkoitettu kaikille ennaltaehkäisevänä toimintana ja osa kohdennetusti masennuksen riskiryhmässä oleville . Kaikille nuorille tarkoitettuja stressinhallinnan oppitunteja on pidetty 8 .-luokkalaisille ja lukion 2 .-luokkalaisille .Kohdennettuna toimintana on Maestro-kurssi (masennuksen ehkäisyä stressinhallintaa oppimalla), jota voidaan suositella 14–18-vuotiaille nuorille, jotka saavat mielialakyselystä lievän masennusoireilun mukaiset pisteet (5–15p R-BDI-kyselyssä), tai myös muille nuorille, joilla on lisääntynyttä tai kuormittavaa stressiä .


oppii taitoja muuttaa omia toimintamal-leja siten, että stressi ja depressioaltti-us erilaisissa elämän muutostilanteissa lievittyvät.

Maestro-kurssi on lähtöisin USA:sta. Suomeen se on tullut vantaalaisen Sa-teenvarjo-projektin (2005–2009) myötä. Tuolloin kurssi on käännetty ja sovellet-tu suomalaisiin olosuhteisiin.

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitKaikille tarkoitetut tunnit toteutetaan luokkatyöskentelynä, ja ne korvaavat jonkin muun oppiaineen tunnit. Sopiva tunti voi olla esimerkiksi terveystiedon tunti. Tunnit pidetään luokkatilassa, jos-sa on hyvä olla liitu- tai fläppitaulu sekä videotykki. Kaikille tarkoitetuilla tunnilla ohjaajana voi olla opettaja tai työpari, joista toinen voi olla esimerkiksi opetta-ja ja toinen kouluterveydenhoitaja, kou-lukuraattori, opinto-ohjaaja tai sosiaali-työntekijä.

Maestro-kurssilla ohjaajina toimii kaksi koulutettua oppilashuollon työnte-kijää: kouluterveydenhoitaja, -psykologi tai -kuraattori.

Kaikille tarkoitetuilla tunneilla ohjaaja valmistelee Power Pointille opetusma-teriaalin, jonka tekemisessä voi hyödyn-tää Maestro-kurssin materiaalia, Jaana Markkasen pro gradu -työtä ”Seitse-mäsluokkalaisten stressi- ja voimava-ratekijät eläytymistarinoiden valossa”, internetsivuja Terve koululainen (www.tervekoululainen.fi) ja Tukiverkon (www.tukiverkko.fi).

Maestro-kurssilla käytetään struktu-roituja työkirjoja. Työtilan on hyvä olla rauhallinen, ja siellä tulee olla liitu- tai fläppitaulu.

Tarvittava erityisosaaminen•Ryhmänohjaamisentaidot•Perehtyneisyyttästressinhallintaan•Maestro-ohjaajakoulutus

Lukiolaisten stressin on pystynyt aistimaan

tunneilla.

Haasteena voi olla nuoren sitoutuminen

kurssille.Hyvä keino vastata

terveystarkastuksissa saatuihin pisteisiin.


Tuntien teemat ja sisältö

8. luokka8.-luokkalaisille järjestetään kolme oppituntia, jotka kestävät 45 minuuttia kerrallaan.

Koululaisen stressitekijätTavoite: Oppia ymmärtämään, mitä stressi on ja mitä oireita stressi voi aiheuttaa, sekä oppia yläkouluikäisillä esiintyviä stressitekijöitä. Mitä stres-si on, mitä oireita stressi aiheuttaa ja koululaisen stressitekijät -diasar-ja. Koululaisen stressitekijät -kyselyn teettäminen stressinhallintatunnin valmistelua varten. Jaetaan oppilaille unipäiväkirjat kotiläksyksi.

Uni ja lepo osana stressinhallintaaTavoite: Oppia unen ja levon roo-li osana hyvinvointia ja stressinhal-lintaa. Käsitellään unen suositukset, unen puutteen vaikutukset ja unen tarpeen tunnistaminen. Tehdään koti-läksynä olleen unipäiväkirjan pohjalta tehtäviä.Yhteinenkeskustelutehtävi-en pohjalta: Paljonko nukuitte yössä arkena? Viikonloppuna? Toteutuivatko suositukset? Miksi ei? Mitä voi tehdä?

StressinhallintaTavoite: Oppia löytämään keinoja stressin hallitsemiseksi. Oppia kiin-nittämään huomiota omaan ajatte-lutapaan stressaavissa tilanteissa. Käsitellään stressinhallinnan joh-datukseksi Power Point, jossa on hyvinvoinnin ABC stressinhallinnan ABC:na: Oppilailta kysytään, mistä asioista hyvinvointi koostuu. Vastauk-set kirjataan Power Pointille. Pohdi-taan yhteisesti, millaisiin stressitilan-teisiin itse voi vaikuttaa ja millaisiin ei. Esimerkkinä kiire ja koulupäivän pituus. Mitä tehdä, jos stressaavaa tilannetta ei voi muuttaa tai se on vaikeaa: oman ajattelutavan muutta-minen. Esimerkkitilanteiden läpikäy-minen.

lukion 2. luokkaLukiolaisille tunteja järjestetään kaksi, jotka kestävät 45–60 minuuttia kerrallaan.

Johdatus stressinhallintaan (45 min)Stressiin liittyvien hauskojen piir-roskuvien näyttäminen johdatukse-na aiheeseen. Opiskelijan stressi. Näkyykö voimavaratankissasi pohja? Mikä aiheuttaa stressiä? Opiskelijat luettelevat, ohjaaja kirjoittaa taululle, keskustelu. Miten tunnistan itsessäni alkavan stressin? Kotitehtävä: ajan-käytön viikkokalenteri. Rentoutushar-joitus.

Lukiolaisen stressinhallintakeinoja (60 min)Hyvinvoinnin ABC stressinhallinnan ABC:na: mistä asioista hyvinvointi koostuu? Lukiolaiset luettelevat, oh-jaaja kirjoittaa Power Pointiin. Käsitel-lään stressinhallintaa, pohjana Power Point, keskustelua. Kotitehtävän läpi-käynti: ajankäytön viikkokalenteri käy-dään läpi niin, että jokainen merkitsee + (plussa), jos aikaa pitäisi lisätä asial-le, - (miinus), jos sitä pitäisi vähentää, ja OK, jos asia on kunnossa. Tämän jälkeen kalenteri toimii keskustelun pohjana. Teemoina mm. nukkuminen, läksyjen tekeminen, harrastusten ja koulun yhteensovittaminen, työn ja koulun yhteensovittaminen sekä ruu-tuaika.

maesTro-kurssin TeemaTMaestro-kurssilla tapaamisia on yh-teensä kahdeksan, kerran viikossa 90 minuuttia kerrallaan, sekä mahdolli-nen jatkotapaaminen puolen vuoden päästä kurssin loppumisesta. Maest-ro-kurssille voi osallistua neljästä seit-semään nuorta, ja sinne ohjaudutaan mielialakyselyn ja oppilashuoltoryh-män kautta.

Mitä stressi on?Kurssin esittely, tutustuminen, mitä stressi on, mitä masennus on, omat tavoitteet, mielialapäiväkirja. Stressin kanssa pärjääminenTämän ryhmän pelisäännöt, kielteis-ten ajatusten tunnistaminen, ajatuksia ryhmästä, mielialakysely.

Stressaavat tilanteet ja ajatteluKielteisiä ajatuksia laukaisevien ta-pahtumien tunnistaminen, myöntei-sen ajattelun lisääminen, omien ta-voitteiden kertaaminen.

Kielteisen ajattelun tarkkailuEpärealististen ajatusten tunnistami-nen, epärealistisen ajattelun muutta-minen todenmukaiseksi.

Toisia koskeva kielteinen ajatteluAjatusten taustalla olevien kielteis-ten uskomusten tunnistaminen, muita koskevat kielteiset ajatukset.

Aktivoiviin tapahtumiin suhtautuminenABC-harjoituksia, mistä epärealistiset uskomukset tulevat, ongelmanratkai-sumenetelmä kielteisiä ajatuksia akti-voivien tapahtumien käsittelyssä.

Epärealististen ajatusten pysäyttämistekniikatPysäyttämistekniikat, ABC:n käyttö omassa elämässä, merkit ja muistu-tukset.

Stressaavat tilanteet, masen-nuksen ehkäisy, viikoittaisten tapaamisten päätös”Hätäsuunnitelmat”Saavutuksista kiinnipitäminen, kyse-lylomakkeet.

Jatkotapaaminen: jämäkkyysJohdatus keskustelutyyleihin, jämäk-kyystekniikat.


TUKEVA 2 Lapin osahanke. Pellon yläkoulu ja lukio.

Lisätietoja: Pellon vs. kouluterveydenhoitaja Maija-Liisa Rautio, [email protected]äjätyöntekijä Hanna Vuorinen, [email protected] Liikunnan ja terveydentiedon opettaja Markku Taivainen, [email protected]



TavoitteetMoniammatillisten toiminnallisin me-netelmin ohjattujen vanhempainiltojen avulla pyritään vahvistamaan ja tuke-maan vanhemmuutta. Vanhempainil-loissa korostuu vanhempien aktiivinen toimijan rooli (tehtäväannot ja materi-aali). Illan aikana keskustellaan lap-sen kehityksestä sekä kodin, koulun ja harrastustoiminnan mahdollisuuksista tukea lasta.

Vanhempainiltojen tavoitteena on myös antaa vanhemmille kokemus ver-taistuesta ja mahdollisuus yhteisöllisyy-den kokemiseen ja verkostoitumiseen samassa elämäntilanteessa olevien

Moniammatillisesti toiminnallisin menetelmin ohjatut vanhempainillat Eskareiden vanhemmille Seven up ja viidesluokkalaisten vanhemmille Volkkari

Seven up on tarkoitettu esikouluikäisten lasten vanhemmille, Volkkari puolestaan viidesluokkalaisten lasten vanhemmille .


kanssa. Vanhemmuutta tukemalla ja vanhempien aktiivisen toimijan roolin avulla kuullaan vanhemman ääntä en-tistä paremmin. Vanhemmuuden vah-vistuessa lastenkin hyvinvointi paranee.

Samalla lasten ja nuorten kanssa toi-mivat työntekijät tutustuvat paremmin vanhempiin ja vanhempien kautta myös lapsiin ja nuoriin. Parempi tunteminen auttaa lasten ja nuorten kanssa tehtä-vän työn suuntaamista ja kehittämistä.

Työpanos, tilat, välineet ja muut tarvittavat resurssitSeven up: luokanopettajat alkuopetuk-sesta sekä koulun esiopetuksesta, kaksi

lastentarhanopettajaa päivähoidon esiopetuksesta, kiertävä erityislasten-tarhanopettaja, erityisopettaja, koulu-avustaja, psykologi, sosiaalityöntekijä, nuoriso- ja kulttuurisihteeri.

Volkkari: luokanopettajat, erityis-opettaja, koulukuraattori, koulutervey-denhoitaja, psykologi, sosiaalityön-tekijä, seurakunnan nuoriso-ohjaaja, nuorisotyöntekijä. Lisäksi molemmissa tarvitaan toiminnallisia ryhmätyömene-telmiä sekä välineitä.

Tarvittava erityisosaaminen•Toiminnallistenryhmäohjaustaitojen

koulutus


Ohjatut vanhempainillat

seven upEskarilaisten vanhemmille järjeste-tään kaksi vanhempainiltaa. Niiden sisältöinä ovat kouluvalmiusasiat, ekaluokkalaisen perheen arki, erityis-opetus, oppilashuolto, aamupäivä- ja iltapäivätoiminta sekä eskari-ikäisten kehitysvaiheet yleisesti. Toiminnalli-sessa ryhmäohjauksessa vanhemmat pääsevät mukaan osallistumaan eri-laisten tehtävänantojen ja materiaa-lien avulla. Vanhemmat saavat myös mahdollisuuden keskustella tärkeistä aiheista ajatuksia ja kokemuksia vaih-taen. Myös tutustumiseen ja ilmapii-rin luomiseen panostetaan.

Ensimmäisessä illassa kerätään vanhempien toiveita jatkoaiheista. Toisen kerran ohjaajat määräyty-vät toiveteemojen mukaan. Toisella kerralla esitellään esiopetusryhmien lapsilta kerättyjä mielikuvia kouluun liittyen: mukavia ja jännittäviä asioita sekä ajatuksia siitä, millaisia koulu-

laisia he aikovat olla. Näin tuodaan myös lasten ääni kuuluville. Ohjaajat keräävät toiminnasta palautetta, jota käytetään seuraavien Seven up -ilto-jen suunnittelussa.

volkkariVolkkarin toimintamalli pitää sisällään kaksi vanhempainiltaa viidesluokka-laisten lasten vanhemmille. Ajan-kohtana on 5. luokan kevätlukukausi. Tuutorointi ohjaajien välillä (seuraa-vana vuonna vuorossa olevat ohjaajat voivat seurata toteutusta) on ”saat-taen vaihtamista”. Kutsu vanhem-mille lähetetään vaikkapa sähköisen reissuvihkon kautta tai paperikutsuna oppilaan mukana. Normaalin kutsu-käytännön lisäksi Volkkarista voidaan kertoa esimerkiksi sosiaalitoimen ja kuraattorin kautta.

Vanhempainiltojen sisältönä voi olla esimerkiksi 5.-luokkalaisten ke-hitysvaiheet ja se, mikä muuttuu ar-

jessa. Toiminnallisessa ryhmäohjauk-sessa vanhemmat pääsevät mukaan osallistumaan erilaisten tehtävänan-tojen ja materiaalien avulla. Vanhem-mat saavat myös mahdollisuuden keskustella tärkeistä aiheista ajatuksia ja kokemuksia vaihtaen. Myös tutus-tumiseen ja ilmapiirin luomiseen pa-nostetaan.

Ensimmäisessä illassa kerätään vanhempien toiveita jatkoaiheista. Vanhempainiltojen välissä oppilaat tekevät erilaisia koulutöitä, jotka kä-sittelevät vanhemmuutta. Heidän aja-tuksensa esitellään toisessa vanhem-painillassa. Näin saadaan myös lasten ääni kuuluville.

Vanhempien kehittämiin arjen vinkkeihin yhdistetään työntekijöiden havaintoja nuoren maailmasta ja tie-toa murrosiän kehityksestä yleisellä tasolla. Samalla tiedotetaan harras-tusmahdollisuuksista.


TUKEVA 1 Oulun seudun osahanke. Liminka.

Lisätietoja: Liminka, aluepäiväkodin johtaja Sari Kärkkäinen, [email protected]


1. Vanhempainillan koordinoin-nista vastaava kutsuu suunnit-teluryhmän koolle.

2. Ryhmä hyödyntää aikaisem-mista illoista kerättyä palau-tetta vanhemmilta ja työnte-kijöiltä.

3. Tarvittaessa järjestetään kou-lutusta toiminnallisista ryhmä-ohjausmenetelmistä.

4. Hankitaan tarvittavat ”työkalut”.

5. Sovitaan vanhempainiltojen vetovastuu.

Moniammatilliset ja toiminnalliset vanhempainillat, prosessikuvaus.

A.1Seven upin

käynnistyminen

A.2Toimintavaihe

A.3 Vertaistoiminnan käynnistyminen.

(Ei kuvausta)

a. seven up

B.1Volkkarin

käynnistyminen

B.2Toimintavaihe

B. volkkari B.3 Vertaistoiminnan käynnistyminen.

(Ei kuvausta)

Ajatusten jakaminen ja omien näkemysten esille tuominen on vanhemmille

selkeästi tärkeää.

Vanhemmat saivat tietoa ja uusia näkökulmia mm.

erityisopetukseen.




LiiTELUETTELo


Liite 1: Vauvatyön verkosto KainuussaLiite 2: Kotona hoidettavan lapsen ja hänen perheensä

ryhmämuotoinen tuen polku, prosessikuvausLiite 3: Neuvolapalveluiden jalkautuminen yläkouluille -malli

työparityöskentelystäLiite 4: Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen yhteensovittamisen

ja yhteisen tiedottamisen malli, tarkennettu prosessikuvausLiite 5: Seudullinen lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö,

toimintakelloLiite 6: Raskausajan tuen polku, tarkennettu prosessikuvausLiite 7: Lasta odottavan perheen voimavarat -lomakeLiite 8: Tervetuloa päivähoitoon -tapaaminenLiite 9: Palautelomake vanhemmilleLiite 10: Moniammatillinen yhteistyö lapsen ja perheen tukena

siirryttäessä kotihoidosta päivähoitoon, prosessikuvausLiite 11: Neljävuotias kotona, kysely vanhemmille keskustelun pohjaksi

-lomakeLiite 12: Neljävuotias varhaiskasvatuksessa, tiedonsiirto neuvolaan

-lomakeLiite 13: Neljävuotias neuvolassa, palaute varhaiskasvatukseen /

kooste neuvolakäynnistä -lomakeLiite 14: Laaja 4-vuotisterveystarkastus, prosessikuvauksetLiite 15: Moniammatillinen yhteistyö lapsen ja perheen tukena

siirryttäessä kotihoidosta esiopetukseen, prosessikuvausLiite 16: Haastavasti käyttäytyvän nuoren tukeminen, tarkennettu

prosessikuvausLiite 17: Palautelomake nuorelleLiite 18: Palautelomake vanhemmalleLiite 19: Nuoren neuvontapiste TsekPoint, tarkennettu prosessikuvausLiite 20: Nuoren voimavaramittari -lomakeLiite 21: JOPO-nuoren ohjattu polku työssäoppimisen jaksolla,

tarkennettu prosessikuvausLiite 22: Työssäoppimissuunnitelman vanhempainosio Liite 23: Ohjauskeskustelu Liite 24: Sopimus työssäoppimisjaksosta Liite 25: Työssäoppimisjakson itsearviointilomake Liite 26: Työssäoppimisjakson arviointilomakeLiite 27: Vapaaehtoistyön kurssi, tarkennettu prosessikuvausLiite 28: TreenipäiväkirjaLiite 29: Moniammatilliset ja toiminnalliset vanhempainillat,

tarkennettu prosessikuvaus


LiitE 1•VauvatyönverkostoKainuussa

LiitE 2•Kotonahoidettavanlapsenjahänenperheensäryhmämuotoinentuenpolku,prosessikuvaus

A.1Toiminnan arviointi ja suunnittelu

(Ei mallinneta)

A.5 Tukevaryhmä

A.2Haku

palveluihin

A.6Tehostettu perhetuki ryhmässä, Perhetupa

A.3Vertaistuki

(Ei mallinneta)

A. Kotilapsen ja hänen perheensä ryhmämuotoi-nen tuki

Perustason vauvatiimi,

Seutu 1: Kajaani, Ristijärvi, Paltamo

Lääkäri, terveydenhoitaja, perhetyö, aikuismt,

pene, lastensuojelun sos.työntekijät

Perustason vauvatiimi

Seutu 2: Kuhmo

Lääkäri, terveydenhoitaja, perhetyö, aikuismielen-

terveystyö, pene, lastensuojelun sosiaalityö


Seutu 3: Suomussalmi, Hyrynsalmi, Puolanka

Lääkäri, terveyden- hoitajat, perhetyö, aikuismt,

perheneuvola, aikuissos.työ, lastensuojelu


Seutu 2: Sotkamo

Lääkäri, terveydenhoitaja, perhetyö, aikuismt,

perheneuvola, lastensuojelun

sosiaalityö

Erityistason vauvatiimiLastenpsykiatri, sairaanhoitaja, vauvaperhetyöntekijä, aikuis-

mielenterveystyöntekijät, naistentaudit ja synnytykset, gynekologi

• Kokoontuukerrankuussa• Vauvatyönverkostoonkuuluminen,työtavankehittäminen,

kouluttautuminen, koulutus• Keskivaikeidenjavaikeidenvuorovaikutushäiriöiden

hoitaminen• Konsultaatioperustasollejaerikoissairaanhoidonsisällä• Vauvaperhetyöperustasonkanssa

Perustason vauvatiimi:• Pikkulapsiperheissävarhaisenvuorovaikutuksen

tukeminen ja lievien/keskivaikeiden vuorovaikutushäiriöiden hoito

• Jäsenetkonsultoivattoinentoisiaan, tukea arjen työhön

• Työparityöskentely• Vauvatyönverkostoonkuuluminenjayhteistyö

erityisosaston kanssa• Työtavankehittämien,siirtäminentyöyhteisöön,

tiedottaminen omassa työyhteisössä• Kokoontuuyhdentaikahdenkuukaudenvälein

säännöllisesti

Laaja verkosto: perustason tiimit + erityistason tiimi• Kouluttautuuvuorovaikutushäiriöiden

hoitoon ja tukemiseen, verkostossa yhdessä tekemiseen

• Kehittäänhoidonporrastustahoitokokemusten pohjalta

• Kokoontuusuunnitelmallisesti,tavoitteellisesti, tapausten äärellä

• Verkostonkutsuukoollelastenpsykiatrianvauvaperhetyöntekijä

A.2. Haku palveluihin

Tietojärjestelmä

Asiakas(äiti/isä ja koti-hoidossa oleva lapsi)

Toteaa vertaistuen

tarpeen

Hakee palveluihin

toiminta-suunnitelma

Yhteistyöryhmä• seurakunta• varhaiskasvatus• neuvola• perhetupa• sosiaalityö• MLL

Vastaanot-taa

ilmoituksen valinnasta

Siirtyy vaiheeseen

A.3 - A.6

IImoittaaperhepalve-

luihinhakemises-

ta

Toiminnan suunnittelu

Vastaan-ottaa

hakemuk-sen

Käsittelee hakemuk-

sen moniamma-

lisessatiimissä

Ilmoittaa valinnasta hakijalle

Siirtyy vaiheeseen

A.3 - A.6

A.2. Haku palveluihin


A.4.1 Varhaiskasva-

tuskerho

A.4.2 Perhekerho

A.4.3 Esikko-ryhmä

A.4 Ohjattu vertaistuki

A.4.1 Varhaiskasvatuskerho

Tietojärjestelmä

VanhemmatOsallistuu

alkukeskus-teluun, luodaan

tavoitteet lapselle


Avoin päiväkoti

KYLLÄ: Antaa luvan asioiden

käsittelyyn moniammatillisessa

tiimissä

Järjestää alkukeskus-

telun, luodaan tavoitteet lapselle

Ohjaa lasta tavoitteiden mukaisesti

KYLLÄ: Kysyy luvan lapsen asioiden käsittelyyn

Efficapäivähoito

Lapsi

Aloittaa varhaiskasva-

tuskerho-toiminnan

EI:Jatkaa kerho-toiminnassa

KYLLÄ:Konsultoi Keltoa tai

ohjaa muihin erityispalveluihin

EI:Jatkaa ohjausta kauden loppuun

Efficapäivähoito

Her

ääkö

huo

li?

Siirtyy vaiheeseen

A.1

A.4.1 Varhaiskasvatuskerho

A.4.2 Perhekerho

Tietojärjestelmä

VanhemmatOsallistuu

alkukeskus-teluun, luodaan

tavoitteet toiminnalle


Avoin päiväkoti

KYLLÄ: Jatkaa kerhotoiminnassa

Järjestää alkukeskus-

telun, luodaan tavoitteet

toiminnalle

Ohjaa perhettä tavoitteiden mukaisesti

EI: Kysyy luvan asioiden

käsittelyyn

Siirtyy vaiheeseen

A.1

Efficapäivähoito

Lapsi Aloittaa

perhekerho-toiminnan

KYLLÄ:Jatkaa kerho-toiminnassa

EI:Konsultoi Keltoa tai ohjaa muihin

erityispalveluihin

KYLLÄ:Jatkaa ohjausta kauden loppuun

Efficapäivähoito

Riit

tääk

ö ke

rhon

tuki

?

Saa tukea ja ohjausta

vanhemmuu-dessa ja

kasvatuksessa

EI:Antaa luvan asioiden käsittelyyn

moniammatillisessa tiimissä

Her

ääkö

huo

li pe

rhee

stä?

A.4.2 Perhekerho


A.4.3 Esikkoryhmä

Tietojärjestelmä

Vanhemmat Aloittaa esikkoryhmä-

toiminnan


Avoin päiväkoti

KYLLÄ: Jatkaa ryhmässä

Ohjaa perhettä ryhmätoimin-

nassa

EI: Jatkaa ohjausta ja perheen tilanne

muuttuu

Siirtyy vaiheeseenAA.1

Efficapäivähoito

Lapsi On äidin mukana

esikkoryhmä-toiminnassa

KYLLÄ:Jatkaa äidin mukana ryhmässä

KYLLÄ:Kysy luvan äidin

asioiden käsittelyyn

KYLLÄ:Ottaa yhteyttä toiseen toimijatahoon

Efficapäivähoito

Saa tukea ja ohjausta

vanhemmuu-dessa ja

kasvatuksessaEI:

Antaa luvan asioiden käsittelyyn yhteistyöryhmässä

Riit

tääk

ö ke

rhon

tuki

?H

erää

kö h

uoli

perh

eest

ä?

A.4.3 Esikkoryhmä

Lapsi

A.5 Tukeva-ryhmä

Ryhmän ohjaajat(sosiaaliohjaaja + 2 srk:n lastenoh-jaajaa tai varhais-kasvatuksen LTO ja lastenhoitaja )

Tietojärjes-telmä

Vanhemmat

Effica

Yhteistyö-kumppanit(esim. perhetuvantyöntekijä, lasten-suojelun perhetyön-tekijä, koulukuraattori)

Järjestää alkukes-kustelunperheen kanssa

Osallistuu alkukes-kusteluun

Osallistuu tarvit-taessaalku-

keskus-teluun

Ohjaa perhettä

tavoitteiden mukaisesti

Saa ohjausta ja

tukea vanhem-

muudessa

AloittaaTukeva-ryhmätoi-minnan

Jatkaa perhetuvalla

Osallistuu tarvittaessa ohjaukseen

Järjestää välikeskus-

telun

Osallistuu välikes-

kusteluun

Osallistuu tarvittaessa välikeskus-

teluun

JATK

UU

KO P

ERH

ETU

KI?


Järjestää loppukes-kustelun

Osallistuu tarvittaessa loppukes-kusteluun

Siirtyy vaiheeseen

A.1

Osallistuu loppukes-kusteluun

PÄÄT

TYYK

Ö T

UKI

?

Effica Effica

KYLLÄ:Jatkaa

ryhmätoi-minnassa

EI:Kysyy luvan

asian käsittelyyn

KYLLÄ:Jatkaa

ohjausta

EI:Anraa luvan

asian käsittelyyn

KYLLÄ:Tuki päättyy

EI:Ohjaa toiselle

toimijalle

Käynnistää asiakas-

työn

EI:Antaa luvan

EI:Kysyy luvan asian

käsittelyyn

EI:Ohjaa toiselle

toimijalle

A.5 Tukeva-ryhmä

Lapsi

A.6 Tehostettu perheryhmä

Perhetupa

Tietojärjes-telmä

Vanhemmat

Effica

Yhteistyö-kumppanit: Sosiaalityöntekijä, muut toimijat

Järjestää alkukes-kustelunperheen kanssa

Osallistuu alku-

keskuste-luun

Sos.työnte-kijä

osallistuu ja muut toimijat osallistuvat tarvittaessa

Ohjaa perhettä

tavoitteiden mukaisesti

Saa ohjausta ja

tukea vanhem-

muudessa

Aloittaaperheryh-mätoimin-

nan

Jatkaa perhetuvalla


Järjestää välikeskus-

telun

Osallistuu välikes-

kusteluun

Sos.työn-tekijä

osallistuu ja muut

toimijat osallistuvat tarvittaessa

JATK

UU

KO P

ERH

ETU

KI?


Järjestää loppukes-kustelun

Sos.työnte-kijä

osallisituuja muut toimijat

osallistuvat tarvittaessa

Siirtyy vaiheeseen

A.1

Osallistuu loppukes-kusteluun

PÄÄT

TYYK

Ö T

UKI

?

Effica Effica

KYLLÄ:Jatkaa

ryhmätoi-minnassa

EI:Kysyy luvan

asian käsittelyyn

KYLLÄ:Jatkaa

ohjausta

EI:Anraa luvan

asian käsittelyyn

KYLLÄ:Tuki päättyy

EI:Ohjaa toiselle

toimijalle

Käynnistää asiakas-

työn

EI:Antaa luvan

EI:Kysyy luvan asian

käsittelyyn

EI:Ohjaa toiselle

toimijalle

A.6 Tehostettu perheryhmä


LiitE 3•Perheneuvolapalveluidenjalkautuminenyläkoululle-mallityöparityöskentelystä

Kura

atto

rin

ja ja

lkau

tuva

n ty

önte

kijä

n ka

lent

erei

ssa

on v

arat

tu v

iikoi

ttai

n yh

teis

et

aam

u- ja

ilta

päiv

äaja

t, 2

x 2

h

Kuraattori soittaa vanhemmalle / vanhemmille− kertoo omasta

huolenaiheestaan ja pyytää vanhem-pia apuun miten yhdessä voimma auttaa nuorta

Kuraattori ja van-hemmat sopivat tapaamisesta kou-lulle, mukaan nuori ja jalkautuva työpari TUKEVA-hankkeesta

tapaaminen koululla:− huolenaiheet− voimavaratekijät− tavoitteet− työskentelyso-

pimus− seuranta (tapaami-

sia 1–5 kertaa, 2–12 viikon välein, kesto max. 6 kk)

Vanhemmalla huoli nuoren tilanteesta

–> ottaa yhteyttä kuraattoriin

Nuori itse varaa ajan koulukuraat-torille

Koulun työnte-kijällä nousee huoli nuoresta ja ottaa huo-len puheeksi ohr:ssä tai kuraattorin kanssa

− nuoren muut-tunut käytös

− nuoren olemus väsynyt, alavi-reinen

− nuoren per-heessä on ristiriitoja

Kuraattori soittaa vanhemmalle− kertoo koulun

huolesta− sopii nuoren

tapaamisesta

Kuraattori ja nuori sopivat yhteydenotos-ta vanhempiin ja työparin mukaan tulosta

Kuraattori ja nuori tapaavat, kuraattori huomaa, että nuoren tilanteessa tarvitaan aikuisia mukaan:− ristiriitoja kotona− nuori kantaa aikuisen vas-

tuuta− nuori kokee, ettei tule kuul-

luksi / nähdyksi kotona− suhde vanhempiin ontuu

Kuraattori ja nuori so-pivat yhtey-denotosta vanhempiin ja työpariin mukaan tu-losta

Kuraattori soittaa vanhemmalle / vanhemmille− kertoo omasta huolenai-

heestaan− pyytää vanhemmilta apua

miten yhdessä voimme auttaa nuorta. Kuraattori ja vanhemmat sopivat tapaa-misesta koululle, mukaan nuori ja jalkautuva työpari TUKEVA-hankkeesta

Kuraattori ja nuori tapaavat, ku-raattori huomaa, että nuoren tilan-teessa tarvitaan aikuista mukaan:− ristiriitoja− nuori kantaa aikuisen vastuuta− nuori kokee, ettei tule kuulluksi/ nähdyksi kotona− suhde vanhempiin ontuu− nuori haluaa muuttaa toisen vanhemman luokse

Vanhempi ja kuraattori sopivat tapaamisesta, johon vanhemman / vanhempien lisäksi tulee nuori ja jalkautuva työpari TUKEVA-hankkeesta

1. Elämän muutokset perheessä− vanhemmat eronneet− uusperhe− toinen vanhemmista kuollut, pitkittynyt suru− sairastuminen

2. Perheessä ristiriitoja− ei oikein otetta nuoreen

3. Nuoren käytös muuttunut− alavireisyys− vetäytyminen− kaveripiiri


LiitE 4•Lasten,nuortenjaperheidenpalvelujenyhteensovittamisenjayhteisentiedottamisenmalli,takennettuprosessikuvaus

A.1 Kevät-

tapaaminen

A.2Kävelevä kirjasto

A.3Perhepalvelu-

opas

Perheen voimapudas

A.4Vanhempien

ryhmä

A.5Laajennettu

terveys- ja hyvin-vointikartoitus(Ei kuvausta)

A.6Syysfoorumi:

Mitä nuorellesi kuuluu?

(Ei kuvausta)

A.2 Elävä kirjasto

Kouluopinto-ohjaajat jakuraattori

Tietojärjes-telmä

Tehotiimi(sosiaaitoimi,nuorisotoimi,seurakunta)

Kävelevätkirjat(eri ammattia-lojen edustajia)

Kirjasto-apulainen(esim. nuoriso-valtuuston jäsen)

Nuori

Sähköinen palautelomake

Saa tietoa Käveleväs-

täkirjastosta

Ohjaa nuorta

kirjaston käyttöön

Suunnitte-lee

kirjaston käytännön järjestelyt

Antaa palautetta kirjaston

toiminnasta

Lainaa kirjoja

On tarvittaessa lainattavis-

sa

Kerää palautetta kirjaston

toiminnasta

Vastaa käytännön tapahtu-

mista

Järjestää palautepa-

laverin

Tiedottaa Käveleväs-

täkirjastosta

Valmistau-tuu kirjasto-

käynnille

Tekee lainauksia

Osallistuu palautepa-

laveriin

On mukana kirjasto-käynnillä

Valmistelee nuorta

kirjasto-käynnilleSaa tietoa

Käveleväs-tä

kirjastosta

Kertoo nuorelle omasta

ammatistaan koulutukses-

taan

Valmistau-tuu

kirjastoa varten

Antaa palautetta kirjaston

toiminnasta

Saa tietoa eri

ammateista/koulutuk-

sista

On lainattavis-

sa

A.2 Kävelevä kirjasto

A.1 Kevättapaaminen

Perusturva-johtaja

Tietojärjestelmä

Tehotiimi (sosiaa-litoimi, nuorisotoimi,seurakunta) Tiimiläiset

Yhteinen "tietopankki"

Muut toimijat (Esim. Kuntatoimijat, Yrittäjät, 4 H, Kolmas sektori, nuorisoval-tuusto, oppilaskunnat

Tehotiimi (sosiaa-litoimi, nuorisotoimi,seurakunta) Vastuutoimija

Kutsuu suunnittelupa-laverin koolle ja järjestää

sen

Tiedottaa perusturvajoh-

tajaaJärjestää

kevättapaa-misen

Vastaanottaa ilmoittautumi-set ja tietojen päivityslomak-

keet

Ilmoittautuu kevättapaami-seen, palauttaa

tietojen päivityslomak-

keen

Vastaanottaa tietojen

päivityslomak-keen ja kutsun kevättapaami-

seen

Välittää kutsun kevättapaami-

seenyhteistyötoimi-

joille

Saa pyynnön lähettää kutsu kevättapaami-

seen

Osallistuu kevättapaami-

seen

Osallistuu suunnittelupa-

laveriin

Osallistuu tarvittaessa kevättapaa-

miseen

A.1 Kevättapaaminen


A.3.1 Perhepalveluoppaan valmistelu

Tehotiimi (sosiaalitoimi, nuorisotoimi,seurakunta)

Tiimiläiset

Tietojärjestelmä

Tehotiimi(sosiaalitoimi, nuorisotoimi,seurakunta)

Vastuutoimija

Rekisteri

Lähettää kokouskut-

suntiimiläisille

Yhteistyö-toimijat (Kuntatoimijat, yrittäjät, 4H, kolmas sektori,nuorisovaltuusto,kyläyhdistykset, poliisi,2.asteen oppilaisokset )

Lähettää päivitys-pyynnön yhteistyö-kumppa-

neille

Vastaan-ottaa

päivitetyt tiedot,

tallentaa tiedot

rekisteriin

Jakaa perhe-palvelu-opasta

Siirtyy vaihee-seenA.3.2

Vastaanot-taa

kokouskut-sun

Jakaa perhe-palvelu-opasta

Vastaan-ottaa

päivitys-pyynnön

Lähettää päivitetyt

tiedot

A.3.1 Perhepalveluoppaan valmistelu

A.3.2 Perhepalveluoppaan käyttö

Työntekijä(Kunnan työntekijä)

Tietojärjestelmä

Asiakas(kuntalainen,muun kunnan asukas tai työntekijä jne.)

Perhepalveluopas

Pääkäyttäjä

Tiedontarve herää

Vastuukäyttäjä(osastoittain sovittu päivittäjät)

Löyt

yikö

tie

toa?

KYLLÄ:Sai tarvitsemansa

tiedon

Vastaanottaa palautteen ja

välittää sen oikealle henkilölle

Seuraa oman toimialan

sivuja Perhepalvelu-

oppaassa

Antaa pääkäyttäjälle uuden tiedon

Hakee tarvitsemaan-

sa tietoa Perhepalvelu-oppaan kautta

Onk

o tie

dois

sa

puut

teita

/ vi

rhei

tä?

Tarkistaa tiedon

työntekijältä ja päivittää tiedon

Päivittää puuttuvat

tiedot intraantai nettiin

EI:Antaa palautetta

pääkäyttäjälle

KYLLÄ:Sai tarvitsemansa

tiedonEI:

Tiedottaa vastuukäyttäjää puutteellisesta tiedosta

KYLLÄ:Saa tiedon puutteellisesta/

virheellisestä sivusta

KYLLÄ:Huomaa virheellisen tai

puuttuvan tiedon

Perhepalveluopas

A.3.2 Perhepalveluoppaan käyttö

A.3.1 Perhepalvelu-

oppaan valmistelu

A.3.2Perhepalvelu-oppaan käyttö

A.3 Perhepalveluopas


A.4 Vanhempien ryhmät

Työpari(perhetyöntekijä ja esim. nuoriso-toimen erityisnuoriso-ohjaaja)

Tietojärjes-telmä

Asiakas(6. lk:noppilaan vanhemmat)

Yhteisesti käytössä oleva tietojärjestelmä

Yhteistyö-kumppanit(koulu,kouluterv.huolto,perheneuvolasosiaalityödiakoniatyö)

Yhteisesti käytössä oleva tietojärjestelmä

Vastaan-ottaatiedon

ryhmistä

Osallis-tuu

tarvitta-essa

palaute-palaveriin

Suunnit-telee

ryhmä-kertojen sisällöt

Osallistu ryhmä-toimin-taan

Osallistuu päätös-tapahtu-maan ja antaa

palautetta

Ilmoit-tautuu

ryhmään

Järjestää tarvitta-

essapalaute-palaverin

Vastaanottaa tiedon ryhmistä, tarvittaes-sa ohjaa perhettä osallistu-

maan

Tiedottaa keväällä käynnis-tyvistä

ryhmistä

Järjestää päätös-tapahtu-man ja kerää

palaut-teen

Vastaa käytän-

nön-järjeste-lyistä.

Ohjaa 1. ryhmäta-paamisen

Vastaan-ottaa

ilmoittau-tumisen

ja lähettää kutsun

A.4 Vanhempien ryhmät


LiitE 5•Seudullinenlapsi-januorisopoliittinenohjelmatyö,toimintakello

1. Prosessin hyväksyminen ja työryhmien

järjestäytyminen9–11/2010

2. Hyvinvoinnin nykytila (tilastot & tutkimukset)

11/2010

4. Seudullisesti keskeisten kehittämiskohteiden valinta ja yhteistyötahojen kuuleminen

3–4/2011

3. Keskeisten kehittämiskohteiden valinta / keskustelu kunnissa

(kuntatyöryhmät & kansalaispaneelit)1–2/2011

5. Seutuhallituksen / valtuuston työseminaari ja päätös ohjelman

teemoiksi/kehittämiskohteiksi5/2011

6. Hyväksytyt teemat/kehittämiskohteet työstetään ohjelma-aihioksi

6–9/2011

7. Seutuhallituksen päätös yhteisiksi tavoitteiksi ja kriittisiksi

toimenpideohjelmiksi 9/2011

8. Yhteistyötahojen kuuleminen ohjelma-aihion sisällöstä

10/2011

9. Lausunnot seudull. tiimeiltä, kunnilta, kuntalaisten kuuleminen

11–12/2011

10. Lausuntojen ja kuulemisten pohjalta valinnat ja puhtaaksikirjoitus

1–2/2012

11. Seutuhallituksen / valtuuston päätös ohjelman sisällöstä

3/2012

12. Seudullisen ohjelman vienti kuntien päätöksentekoon

4–5/2012

13. Kuntien omien toimenpide- ohjelmien työstäminen

5/2012 ->

14. Ohjelman jalkautuminen, seuranta ja arviointi

15. Ohjelman päivittäminen

TUKEVA 2 hankkeessa

Hankkeen ulkopuolella


A.1 Yhteydenotto

neuvolaan

A.2 Ensimmäinen neuvolakäynti

A.3Toinen käynti neuvolassa

A. Raskausajan tuen polku

A.5Tarvittaessa

kotikäynti(Ei kuvausta)

A.6Jatkokäynnit neuvolassa

(Ei kuvausta)

A.7Kotikäynti kun

lapsi on syntynyt(Ei kuvausta)

A.4Raskausajan

kotikäynti

LiitE 6•Raskausajantuenpolku,tarkennettuprosessikuvaus

A.1. Yhteydenotto neuvolaan

Ajanvaraus

A.1. Yhteydenotto neuvolaan

Terveydenhoitaja

Tietojärjestelmä

Asiakas(raskaana oleva / puoliso)

Soittaa neuvolan ajanvaraukseen

(Efficaterveyskertomus)

Ajanvaraus

Kirjaa tiedot ja Siirtyy

vaiheeseenA.2.

Siirtyy vaiheeseen A.2

Molemmattäyttävät

Hyvinvointi-lomakkeen

Antaa ajan asiakkaalle ja

kertoo Hyvinvontilomak-

keesta

Vastaanottaa ajan ja saa tiedon Hyvinvointi-lomakkeesta

Välittää soittopyynnön

terveyden-hoitajalle

(Effica)TH-lomake

(Efficaterveyskertomus)RSEUR-lomake

Omahoito-alusta

Postittaa lomakkeet tai

Ohjaa Omahoitoalustalle

A.2. Ensimmäinen käynti neuvolassaA.2.Ensimmäinen käynti neuvolassa

Terveyden-hoitaja

Toinen toimija(sos.työnt.,psyk-sh,päihdetyönt.)

Asiakas(raskaana oleva japuoliso)

Tieto-järjestelmä

Omahoito-alusta

Vastaanottaa tiedon toisen sote-toimijan

mukaantulosta / siirtyy vaiheeseen A.3

EI:Siirtyy vaiheesen A.3

Efficaterveyskerto-

mus, Ajanvaraus

EfficaAjanvaraus

Efficaterveysker-

tomus ja Prowellness

Efficaterveyskerto-

mus

Pyytää muita sotentoimijoita mukaan

EI:Siirtyy vaiheeseen A.3

Saapuvat neuvolakäynnil-

le ja ovat tutkimuksissa

Tarvittaessa vastaanottaa

ajan jatkotutkimuk-

siin. Ottaa vastaan

materiaalia

Vastaanottaa tiedon

kotikäynnistä ja sopii ajan

Sopii ajan koti-ja/tai

neuvolakäynnil-le. Saa

neuvolakorttin

Onk

o m

uun

tuen

ta

rve?

Sopii ajan koti-ja/tai

neuvolakäyn-nille. Kirjaa

tiedot

Tarvittaessa varaa ajan

tutkimuksiin.Jakaa

raskauteen liittyvää

materiaalia

Käy läpi Hyvinvointi-lomakkeen

tiedot asiakkaan

kanssa ja tekee tutkimukset

Her

ääkö

tuen

ta

rve?

Vastaanottaa tiedon asiakkaasta


A.3.Toinen käynti neuvolassa

Terv.hoitaja ja lääkäri

Tekstin-käsittelijä

Asiakas(raskaana oleva)

Tieto-järjestelmä

Toinen toimija

Effica (Terveyskertomus)



Onko muun tuen tarve?

KYLLÄ:Vastaanottaa yhteystiedon tai ajan

toiselle työntekijälleOnko muun tuen tarve?

Terveyden-hoitajan ja lääkärin

tutkimukset.

EI:Siirtyy vaiheeseen A.4 / Siirtyy vaiheeseen A.6

KYLLÄ:Ohjaa toiselle työntekijälle ja kirja

asiat

EI:Kirjaa asiat tietojärjestelmään Siirtyy

vaiheeseen A.6

Vastaanottaa tiedon

asiakkaasta

Vastaanottaa ja purkaa sanelun

A.3. Toinen käynti neuvolassa

A.4. Raskausajan kotikäynti

Terveydenhoitaja

Asiakas(raskaana oleva japuoliso)

Tieto-järjestelmä

Perhetilanteenvaatima työpari(esim. perhetyönt.sos.työnt. psyk.sh,päihdetyönt.)

Effica

• Työpari tekee hyvinvointiarvioita

yhteistyössä perheen kanssa,

• Havainnoi perheen tilannetta

• Terveydenhoitaja tekee

neuvolatutkimuk-set äidille

• Perhe saa tietoa tukimuodoista

ONKO TUEN TARVETTA?

• Ei huolta => seuraava neuvola-

aika

• Pieni huoli: ottaa asian puheeksi, ohjaa perhettä

• Tuntuva huoli: pyytää muita soten toimijoita mukaan /

konsultoi

• Suuri huoli: järjestää avun

välittömästi

Onk

o ta

rve

uude

lle k

otik

äynn

ille?

KYLLÄ: Vastaanottaa seuraavan kotikäyntiajan.


EI: Vastaanottaa seuraavan neuvola-ajan .


KYLLÄ:Antaa seuraavan kotikäyntiajan.

Kirjaa tiedot käynnistä.Siirtyy vaiheeseen A.5.

EI:Antaa seuraavan neuvola-ajan.

Kirjaa tiedot käynnistä.Siirtyy vaiheeseen A.6

EI:Kirjaa tiedot käynnistä.

KYLLÄ:Antaa seuraavan kotikäyntiajan.

Kirjaa tiedot käynnistä.Siirtyy vaiheeseen A.5.

A.4. Raskausajan kotikäynti


VOIMAVARAKYSELY LASTA ODOTTAVALLE PERHEELLE

TERVEYS JA ELÄMÄNTAVAT Täysin

samaa mieltä

Osittain samaa mieltä

Osittain eri mieltä

Täysin eri mieltä

1. Tunnen itseni terveeksi

1 2 3 4

2. Mielialani on useimmiten valoisa ja hyvä mutta tiedän että ristiriitaiset tunteet kuuluvat raskausaikaan 1 2 3 4

3. Suhtaudun luottavaisesti raskauden tuomiin fyysisiin muutoksiin ja tulevaan synnytykseen 1 2 3 4

4. Pyrin noudattamaan säännöllistä ateriarytmiä 1 2 3 4

5. Olen useimmiten toimelias ja vireä, nukun riittävästi 1 2 3 4

6. Olen tietoinen että alkoholi, lääkkeet, huumeet ja tupakka ovat haital-lisia terveydelle sekä sikiön kehitykselle 1 2 3 4

7. Oma tai kenenkään läheisen päihteiden käyttö ei aiheuta minulle huolta 1 2 3 4

8. Oma tai kenenkään läheisen netti- tai peliriippuvuus ei aiheuta minul-le huolta 1 2 3 4

PARISUHDE 9. Osoitamme toisillemme hellyyttä ja pystymme puhumaan tunteis-

tamme 1 2 3 4

10. Fyysinen väkivalta ei kuulu suhteeseemme 1 2 3 4

11. Henkinen väkivalta ei kuulu suhteeseemme 1 2 3 4

12. Tiedän, että seksuaalielämäämme voi lapsen syntymän myötä tulla muutoksia 1 2 3 4

13. Pystymme puhumaan seksuaalielämästämme 1 2 3 4

14. Järjestämme aikaa yhdessäololle ja yhteisille harrastuksille 1 2 3 4

15. Sallimme toisillemme myös yksityisyyttä ja omaa aikaa 1 2 3 4

16. Tiedän, että parisuhteen toimivuus on tärkeää koko perheen hyvin-voinnille 1 2 3 4

VANHEMMUUS JA PERHE 17. Lapsen odotus ja syntymä tuntuvat luonnollisilta elämänmuutoksilta

ristiriitoineen 1 2 3 4

18. Tiedän, että tunnesuhde lapseen kehittyy vähitellen lapsen odotuk-sen, syntymän ja hoitamisen myötä 1 2 3 4

19. Tiedän, että voin oppia toimimaan vanhempana toisin kuin omat vanhempani ovat toimineet 1 2 3 4

20. Pyrimme puolisoni kanssa löytämään yhteisen näkemyksen lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa 1 2 3 4

21. Luotan että opin hoitamaan lastani 1 2 3 4

22. Meillä on riittävät taidot kotitöiden tekemiseen 1 2 3 4

23. Tiedän, että lapsen syntymä muuttaa ajankäyttöä ja pyrimme jousta-vaan molempia tyydyttävään työnjakoon 1 2 3 4

24. Uskon sopeutuvani hyvin lapsen syntymän aiheuttamaan elämän muutokseen 1 2 3 4

25. Uskon perheen muiden lasten suhtautuvan vauvan tuloon myöntei-sesti 1 2 3 4

26.

Minusta pidettiin lapsena hyvää huolta ja lapsuuden kotini oli turvalli-nen 1 2 3 4

27. Lapsuudessa tai myöhemmin koettu vaikea elämänkokemus ei ai-heuta minulle huolta 1 2 3 4

LiitE 7•Lastaodottavanperheenvoimavarat-lomake


VOIMAVARAKYSELY LASTA ODOTTAVALLE PERHEELLE

(Lomake muokattu Tuovi Hakulisen ja Marjaana Pelkosen (2002) suunnitteleman ”Vauvaperheen arjen voimavarat” lomakkeen pohjalta (Lastenneuvolaopas 2004)

SOSIAALINEN TUKI 28. Tiedän että tarvitessani saan tukea ja apua omilta tai puolisoni suku-

laisilta 1 2 3 4

29. Tunnen jonkun odottavan perheen tai lapsiperheen, jonka kanssa voin vaihtaa kokemuksia 1 2 3 4

30. Tiedän että monissa asioissa voin kääntyä neuvolan puoleen 1 2 3 4

31. Tiedän mistä saan lisätietoa lapsen hoitoon ja vanhemmuuteen liitty-vistä asioista ja palveluista 1 2 3 4

TALOUDELLINEN TILANNE, TYÖ JA ASUMINEN 32. Taloudellinen tilanteemme ei huolestuta minua 1 2 3 4

33. Olen tyytyväinen nykyiseen asuinympäristöömme. 1 2 3 4

34. Työttömyys tai sen uhka ei kuormita perhettämme 1 2 3 4

35. Oma tai puolisoni työ /opiskelu ei rasita liikaa perhe-elämäämme 1 2 3 4

36. Pyrin tarvittaessa löytämään uusia tapoja työn (tai opiskelun) ja per-he-elämän yhteensovittamiseksi lapsen synnyttyä 1 2 3 4

MUUT MINULLE /PERHEELLEMME VOIMIA ANTAVAT TEKIJÄT: (esim ystävät, sukulaiset, harrastukset, päivähoito, mielenterveyspalvelut, perhetyö, sosiaalityö, Redi 64, A-klinikka, seurakunta ym!.)

MUUT ELÄMÄNTILANNETTAMME KUORMITTAVAT TEKIJÄT:


LASTA ODOTTAVAN PERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

Hyvät vanhemmat !

Lasta odottavan perheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla myös melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he py-sähtyvät pohtimaan omaa elämäänsä ja keskustelemaan siitä yhdessä.

Tähän lomakkeeseen on koottu lasta odottaville perheille keskeisiä asioita, jot-ka voivat olla perheelle voiman lähteitä tai arkea kuormittavia. Lomakkeen avulla voit tarkastella tekijöitä, jotka sinun tai perheesi elämässä tällä hetkellä antavat voimia (lomakkeen vaihtoehdot täysin tai osittain samaa mieltä) tai kuormittavat arkea (täysin tai osittain eri mieltä). Tunnistaessasi näitä teki-jöitä sinun on helpompi miettiä mahdollisesti tarvittavia muutoksia suhtautu-mis- ja toimintatavoissasi. Voimavarakyselyn avulla voimme yhdessä luottamuksellisesti keskustella per-heenne elämäntilanteesta ja miettiä, millaista tukea perheenne mahdollisesti tarvitsee. Tämä lomake on tarkoitettu sekä raskaana olevalle, että hänen puolisolleen. Tarkoituksena on, että molemmat täyttävät lomakkeen itsenäisesti omasta nä-kökulmastaan. Mikäli olet yksinhuoltaja, täytä lomake soveltuvin osin. ________________________________________ Aika ja paikka ________________________________________ Asiakkaan allekirjoitus ja nimen selvennys Tervetuloa neuvolaan!


”Tervetuloa päivähoitoon – tapaaminen”

Perhe: ______________________________ Osoite: ______________________________ Kotikäynnin pvm ____/ ____ 2010 klo ____ - ____ Päivähoitohakemustietoja: Lapsen nimi: ________________________________________ Syntymäpäiväni:_____________________________ Keitä teidän perheeseen kuuluu? _______________________________________________________________________ _______________________________________________________________________ Muita tärkeitä ihmisiä: _____________________________________________________ Ensisijainen hoitopaikkatoive: ______________________________________________________________________ Lisätietoja: ______________________________________________________________________ ______________________________________________________________________ Lapsen neuvolan terveydenhoitajana toimii: ___________________________________ Milloin olette viimeksi käyneet: ____________________________________________ Onko lapsen kasvua ja kehitystä tutkittu aikaisemmin (esim. OYS, perheneuvola): ______________________________________________________________________

Lapsen ja perheen aiemmat päivähoitokokemukset:

LiitE 8•Tervetuloapäivähoitoon-tapaaminen


Vanhempien ajatuksia arjen sujumisesta kotona: Vahvista ja vanhemman omia voimavaroja. Tarvittaessa pysähdy kuuntelemaan vanhemman huolenaiheita.

Perushoitotilanteiden sujuminen kotona: - miltä tavallinen ruokailutilanne näyttää kotona? - miten lapsen wc -toimet sujuvat? - millaiset ovat lapsen nukkumistarpeet ja -käytännöt? - oletko jostakin huolissasi lapseesi liittyen?

MUUTA

Perheen ajatuksia päivähoitoon liittyen: - millaisia asioita ajattelette, että päivähoito tuo mukanaan?

- mitkä ovat perheenne tärkeitä asioita, jotka meidän tulisi ottaa huomioon?

Millaisia leikkejä lapsi leikkii kotona? Kaverisuhteet?


Vanhempien toiveita päivähoidolle: esim. - miten toivoisitte lapsenne vastaanoton tapahtuvan?

- mitä toivotte lapsenne päivästä kerrottavan? - toiveita ja ideoita toiminnalle

Saako kasvattaja tarvittaessa ottaa yhteyttä asiantuntijoihin lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa? Yhteistyötahoja ovat esim. neuvola, erityislastentarhanopettaja, puheterapeutti yms. □ Kyllä, aina ennen yhteydenottoa □ Ei keskustellaan vanhempien kanssa

Muuta tärkeää tietoa lapsestamme? - oletko jostakin huolissasi lapseesi liittyen? esim. mahdolliset pelot/tuen tarpeet, muutok-

set perhetilanteessa, elämänkatsomus

Keskustelussa mukana Päiväys __/__20__ ____________________________________________________ Onko tarve tuen arvioinnille? _______ kyllä ________ ei Pyydetään perhetapaamiseen mukaan seuraavat henkilöt: ______________________________________________________________________ ______________________________________________________________________


LiitE 9•Palautelomakevanhemmille

Tukeva-hanke, lapset ja nuoret PALAUTELOMAKE VANHEMMILLE Oulunsalo Perhepalveluohjaaja on tehnyt luoksenne kotikäynnin. Pyydämme teitä täyttämään asiakaspalautelomakkeen ja palauttamaan sen viikon kuluessa oheisessa kirjekuoressa. Palautteen tarkoituksena on selvittää miten olette kokeneet perhepalveluohjaajan yhteydenoton ja millä tavoin olette hyötyneet kotikäynnistä. Ole hyvä ja vastaa alla oleviin kysymyksiin. Tarvittaessa voit kirjoittaa vapaamuo- toisesti kehittämisideoita lomakkeen taakse. Palaute on meille tärkeää. Päivämäärä:___/___2010 Olen: äiti isä

samaa mieltä

osittain eri mieltä

täysin eri mieltä

Koen, että minulle on ollut hyötyä perhepalveluohjaajan kotikäynnistä Koen, että sain tukea lapseni siirtyessä kotihoidosta päivähoitoon Saamani tuki oli riittävä Koen, että toiveeni ja ajatukseni otettiin huomioon keskustelussa

Koen, että perhepalveluohjaaja ymmärsi tilanteemme Perhepalveluohjaajan käynti helpotti lapsen hoidon aloitusta Yhteistyö sujui perhepalveluohjaajan kanssa

Koen, että perhepalveluohjaajan käynti oli tarpeellinen

Anna palautetta asioitanne hoitaneelle työntekijälle. Mitä olisimme voineet tehdä toisin?

KIITOS!


LiitE 10•Moniammatillinenyhteistyölapsenjaperheentukenasiirryttäessäkotihoidostapäivähoitoon,prosessikuvaus

A.1Ennakoiva kotikäynti

A.4Siirtymävaihe päivähoitoon

A.2Tuen määrittely/

arviointi

A.3Tuki kotiin

A.. Ennakoiva kotikäyntiA.1. Ennakoiva kotikäynti

Tietojärjestelmä

Asiakas(päivähoitoa tarvit-seva lapsi ja hänen perheensä)

Täyttää päivähoito-hakemuk-

sen

Yhteistyö-kumppani(esim. sosiaalityön-tekijä, terv. hoitajaperhetyöntekijä)

Suosittaa päivähoito-

paikkaa

Perhepalvelu-ohjaaja

Päivähoito(päivähoidon johtaja ja päiväkodin johtaja/ perhepäivähoidon ohjaaja)

Päivähoi-don johtaja vastaan-

ottaa hake-muksen

Tekee koti-käynnin ja

kirjaa tiedot

ON

KO T

ARVE

TU

EN A

RVI

OIN

NIL

LE?

KYLLÄ:Siirtyy vaiheeseen A.2

EI:Vastaanottaa tiedon hoitopaikasta.


EI:Tekee päätöksen hoitopaikasta ja

tiedottaa perhettä


Effica

Tallentaa hakemuk-sen tieto-järjestel-

mään

Effica

Vastaan-ottaatiedon

hakemuk-sesta

Vastaanot-taa työn-

tekijän ko-tikäynnille

Tiedottaa ph-johtajaa

Saa tiedon hoitopaikan

valintaan vaikuttavis-ta asioista

Effica

ON

KO T

UEN

TA

RVE

?




A.2 Tarvittavan tuen määrittely ja järjestäminen

Ulkoiset yhteis-työkumppanit(esh, 3.sektori, yksityissektori)

A.2. Tarvittavan tuen määrittely ja järjestäminen

Tietojärjestelmä


Sisäiset yhteis-työkumppanit( Kelto, sos.työnteki-jä, terv.hoitaja, jne.)


Kutsuu perheta-

paamisenkoolle

KYLLÄ: vaihe A.3

EI: vaihe A.4

EI: vaihe A.4

KYLLÄ: vaihe A.3

KYLLÄ: vaihe A.3

KYLLÄ: vaihe A.3

EfficaPäivähoito

EfficaPäivähoito

Vastaanot-taa kutsun perhetapaa

miseen

Vastaanot-taa kutsun perhetapaa

miseen

Tarvittaes-sa kut-

sutaan per-hetapaami-

seen

Vastaa perhetapaami-sesta ja palve-lusuunnitelman

tekemisestä

TAR

VIT

AA

NKO

TU

KE

A E

NN

EN

PÄ

IVÄ

HO

IDO

N A

LKU

A?

Osallistuu tarvittaessa

perhetapaami-seen ja palve-lusuunnitelman

tekemiseen


perhetapaami-seen ja palve-lusuunnitelman

tekemiseen

Osallistuu perhetapaami-seen ja palve-lusuunnitelman

tekemiseen

EI: vaihe A.4

EI: vaihe A.4


A.3 Tuki kotihoidon aikana

Päivähoidon omahoitaja(Tarvittaessa Keltomukana)

A.3 Tuki kotihoidon aikana

Tietojärjestelmä


Tuen antaja(esim.puhe- ja toimintaterapia- perhetyö)


Järjestääyhteistyö-palaverin

KYLLÄ:Saa tukea sovitusti ja tuki muuttuu

EfficaPäivähoito

Osallistuu yhteistyö-palaveriin


EfficaPäivähoito

TUET

AAN

KO V

IELÄ

?TA

RVI

TSEE

KO

TUKE

A?

EI

SIIR

TYY

VAIH

EESE

EN A

. 4



KYLLÄ:Toteuttaa tukea sovitusti

KYLLÄ:Suosittaa toista tukea

KYLLÄ:Toteuttaa toista tukea

EI

Toimijan tietojärjestelmä

A.4 Päivähoidon aloitusA.4 Päivähoidon aloitus

Tietojärjestelmä


Yhteistyö-kumppani(esim. sosiaalityön-tekijä, terv. hoitajaperhetyöntekijä)

Perhepalvelu-ohjaaja/päivähoidon esimies

Päivähoito(Oma hoitaja, Kelto, Muu henkilökunta)

Omahoitajajärjestää

päivähoidon aloituskes-kustelun

KYLLÄ: Vastaa tuen järjestämi-

sestä

KYLLÄ: Toteuttaa

tukea

EfficaPäivähoito

EfficaPäivähoito

Omahoitaja ja muu

henkilökunta tutustuttaa lapsen ja perheen

päivähoitoon

Osallistuu päivähoidon aloituskes-kusteluun

Tutustuu päivähpitoon

ja aloittaa päivähoidon

Keltoosallistuu

Perhepalve-luohjaajaosallistuu

Päivähoidon esimies järjestää

kokouksen


kokouk-seen

Tarvitseeko lapsi tukea

päivähoidon aikana?

Kelto:Tarvitaanko

tukea?

Tarvitaanko tukea?

KYLLÄ: Saa tukea

päivähoidon aikana

EfficaPäivähoito

Kelto tukee ja ohjaa

lasta, perhettä ja

henkilö-kuntaa


LiitE 11•Neljävuotiaskotona,kyselyvanhemmillekeskustelunpohjaksi-lomake

NELJÄVUOTIAS KOTONA KYSELY VANHEMMILLE KESKUSTELUN POHJAKSI Lapsen nimi Syntymäaika

Nimi ja syntymäaika

Äiti/huoltaja Isä/huoltaja

Puhelin

Ammatti

Työpaikka

Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä? Päivähoitopaikka / oma hoitaja Neuvola / terveydenhoitaja

Onko lapsellanne jokin pitkäaikainen sairaus tai vaiva? Mikä? ________________________________________

Missä hoidetaan? ___________________________________________________________________________

Lääkehoito? _______________________________________________________________________________

Onko lapsellanne kasvuun ja/tai kehitykseen liittyviä hoito- tai tukimuotoja? __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________

PÄIVITTÄISET TOIMINNOT kyllä opettelee ei vielä Pukee/riisuu itse

Syö itsenäisesti

Syö monipuolisesti

Käy omatoimisesti WC:ssä

Harjaa hampaat aikuisen avustuksella säännöllisesti

Sujuvatko iltatoimet yleensä hyvin? kyllä ei

Nukkuuko lapsenne riittävästi (10-12 t) kyllä ei

Kuinka kauan päivässä lapsenne viettää aikaa TV:n, tietokoneen tai pelikonsolin ääressä?____ KÄDEN- JA LIIKUNNALLISET TAIDOT kyllä ei Piirtelee

Leikkaa saksilla

Rakentelee palikoilla

Juoksee sujuvasti

Pyöräilee

On kokeillut hiihtoa

On kokeillut luistelua

Liikkuu mielellään

Lisätietoja: ____________________________________________________________________ ________________________________________________________

Luottamuksellinen


SOSIAALISET / VUOROVAIKUTUSTAIDOT kyllä ei

Suhtautuu aikuisiin luottavaisesti

Uusissa tilanteissa tutustuu helposti

Leikkii toisten lasten kanssa

Keskittyy kuuntelemaan satuja

Suhtautuu toisiin lapsiin myötätuntoisesti

Ajautuu helposti ristiriitaan toisten lasten kanssa

Kestää pettymyksiä

Toimii sovittujen sääntöjen mukaan

Uudet asiat vaativat hyvän valmistelun

Lisätietoja: _______________________________________________________

________________________________________________________________

KIELELLISET TAIDOT kyllä ei Vanhempi, huoltaja saa selvää puheesta

Muut saavat selvää puheesta

Ymmärtää tavanomaisia ohjeita ja kehotuksia

Osaa kertoa päivän tapahtumista

Äännevirheitä, mitä?_______________________

Lisätietoja: ________________________________________________________

_________________________________________________________________

LAPSEN OMINAISUUDET, TEMPERAMENTTI Millaisia luonteenpiirteitä lapsellanne on?

Mikä lapsessanne erityisesti ilahduttaa?

HUOLTAJIEN SUOSTUMUS

Mikäli lapsenne on päivähoidossa, palautelomakkeen Neljävuotias neuvolassa – saa lähettää varhaiskasvatukseen

kyllä ei

Päiväkodin nimi: ____________________________________

Aika ja paikka: _____________________________________

Huoltajien allekirjoitukset

_____________________________________ ___________________________________


LiitE 12•Neljävuotiasvarhaiskasvatuksessa,tiedonsiirtoneuvolaan-lomake

NELJÄVUOTIAS VARHAISKASVATUKSESSA TIEDONSIIRTO NEUVOLAAN Päivämäärä _____ / _____20_____

PÄIVITTÄISTOIMINNOT Kyllä Opettelee Ei vielä

1. Pukee ja riisuu itse

2. Syö siististi

3. Käy omatoimisesti WC:ssä Nukkuu päivittäin Satunnaisesti Ei koskaan

4. Päivälepo Lisätietoja:__________________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________________________

LIIKKUMISEN JA HAHMOTTAMISEN KEHITYS Kyllä Vaihtelevasti Ei vielä

1. Juoksee sujuvasti

2. Kävelee kapealla penkillä / narua pitkin

3. Hyppää tasajalkahyppyä

4. Seisoo yhdellä jalalla, oikea / vasen

5. Kävelee portaita ylös ja alas vuorotahtiin

6. Kiipeilee

7. Hahmottaa hoitopaikan päivärytmin

8. Siirtyminen toiminnasta toiseen onnistuu

9. Kätisyys Oikea Vasen Vaihtaen

10. Piirtää tunnistettavia asioita Kyllä Opettelee Ei vielä

11. Leikkaa saksilla

12. Kokoaa palapelejä 13. Tunnistaa ja nimeää kehonosia, mitä? _________________________________________________________________

Lisätietoja: __________________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________________________

LAPSEN HENKILÖTIEDOT

Lapsen nimi

Syntymäaika

Päivähoitopaikka / ryhmä

Milloin tullut ryhmään

Lastentarhanopettaja / omahoitaja Puhelin / Sähköposti

Luottamuksellinen


TUNNE-ELÄMÄN KEHITYS, SOSIAALISET TAIDOT JA LEIKKI Kyllä Vaihtelevasti Ei vielä

1. Tulee päivähoitoon mielellään

2. Hakeutuu toisten lasten seuraan

3. Ymmärtää sääntöjä

4. Uskaltaa näyttää tunteensa

5. Hakee tarvittaessa aikuisen lohdutusta/tukea

6. Kestää pettymyksiä

7. Keskittyy leikkiin

8. Leikkii toisten lasten kanssa vastavuoroisesti Lisätietoja: __________________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________________________

KIELI JA KOMMUNIKAATIO Yleensä aina Vaihtelevasti Ei vielä

1. Ottaa katsekontaktin vuorovaikutuksessa

2. Osaa kuunnella vastavuoroisesti

3. Toimii kaksiosaisten ohjeiden mukaan

4. On kiinnostunut saduista ja kertomuksista

5. Puhe on selkeää ja ymmärrettävää Huomioita puheesta, esim. äännevirheet

___________________________________________________

6. Käyttää puheessa taivutusmuotoja oikein

7. Ymmärtää lukumäärien 1�4 vastaavuudet

8. Tunnistaa ja nimeää perusvärit 9. Osaa kertoa pieniä tarinoita / osaa kertoa tapahtuneista asioista Lisätietoja:__________________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________________________

Lapsen kasvuun / kehitykseen liittyvät hoito- ja tukimuodot: ___________________________________________________

___________________________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________________________________

HUOLTAJIEN SUOSTUMUS: Lomakkeen saa lähettää neuvolaan

Kyllä Neuvolan nimi: ___________________________________________ Ei Varhaiskasvatus ja neuvola saavat keskustella lapseni asioista liittyen 4-vuotistarkastukseen

Kyllä Ei Aika ja paikka: ______________________________________ Huoltajien allekirjoitukset Lastentarhanopettajan allekirjoitus ______________________________ ______________________________ ______________________________


LiitE 13•Neljävuotiasneuvolassa,palautevarhaiskasvatukseen/koosteneuvolakäynnistä-lomake

NELJÄVUOTIAS NEUVOLASSA PALAUTE VARHAISKASVATUKSEEN / KOOSTE NEUVOLAKÄYNNISTÄ Lapsen nimi ____________________________ synt.aika. _________________ Päiväkoti _______________________________ LTO______________________________________ Neuvola_________________________Th_____________________/Nlalääk.____________________ Leikki- ikäisen lapsen neurologinen arvio (Lene -tutkimus)

Kokonaisarvio 0 1 2 K Näköhavainto Karkeamotoriikka Vuorovaikutustaidot Tarkkaavaisuus ja motivoituminen Puheen tuottaminen Puheen ymmärtäminen ja käsitteet Kuullun hahmottaminen Silmä - käsi yhteistyö

0 = iänmukainen 1 = lievästi poikkeava 2 = selvästi poikkeava K = kieltäytyi

Aika ja paikka _________________________________ Terveydenhoitaja ______________________________ /Lääkäri ______________________________

Hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma (esim. kasvu, ruokavalio, seuranta, verkosto, jatkotutkimuksiin ohjaus, psykososiaalisen terveyden arvio) Huoltajien allekirjoitukset ______________________________ ______________________________

Luottamuksellinen Liite 4


LiitE 14•Laaja4-vuotisterveystarkastus,prosessikuvaukset

Hyvinvointiarviointijärjestelmän prosessikuvaus

A.1. Väestötietojen päivittyminen

Päivittääväestötiedotrekisteriin

Ict-yksikkö

Effica -pääkäyttäjä

Hakee kunnanaineiston netistä

Päivittääväestötiedon

Efficalle

PäivittääIkärakenteen jaAluejaon Efficalle

Siirtyyvaiheeseen

A.2.

Väestörekisteri Toimittajantiedostopalvelin

Effica

Välittääväestötiedon nettiin

Hyvinvointiarviointijärjestelmän prosessikuvaus

A.3. Ajanvarausneuvolaan

A.1.Väestötietojenpäivittyminen

A.2. Kohderyhmänpoiminta

A.4. Nelikkopäivähoidossa

A.5. Laajaterveystarkastus

neuvolassaA.7. Päätöksenteko

Kutsujärjestelmä Tiedon hyödyntäminen Kempele Liminka

A.6. Tiedonraportointi ja

tarkastelu

Tiedon hyödyntäminen Oulu

B.6. Tiedonraportointi ja

tarkasteluB.7. Päätöksenteko

B.6.1. Tiedonraportointi ja

tarkastelupalveluyksikkötasolla

B.6.2. Tiedonraportointi ja

tarkastelupalvelualue- ja

päätöksentekotasolla

B.7.1.Hyvinvointikertomuksen

työstäminen

B.7.2. Päätöksenvieminen käytäntöön

A.6.1. Tiedonraportointi ja

tarkastelutoimintayksikkötasolla

A.6.2. Tiedonraportointi ja

tarkastelu toimiala-ja

päätöksentekotasolla

A.7.1.Hyvinvointikertomuksen

työstäminen

A.7.2. Päätöksenvieminen käytäntöön

A.5.1.Terveydenhoitajantekemä

terveystarkastus

A.5.2. Lääkärintekemä

terveystarkastus


A.2. Kohderyhmän poiminta

Saa kutsun 4v.tarkastukseen

Siirtyyvaiheeseen

A.3.

Tekeeikäluokkaseulonnan

ja luoennakkovarauksetajanvarauskirjalle

Tulostaa kutsut Postittaa kutsutSiirtyy

vaiheeseenA.3.

Effica Navigaattori

Saa kutsun 4v.tarkastukseen

Varaa ajanneuvolaan

Varaakoajan 1.kutsunjälkeen?

Saa uuden kutsun1-2 kk kuluttua

kyllä

ei

Varaakoajan 2.kutsunjälkeen?

Varaa ajanneuvolaan

Siirtyyvaiheesta

A.2.

Vastaa neuvolanyhteydenottoon ja

saa ajanneuvolakäynnille

Vastaako2.yhteyden-ottoon?

kylläkyllä

Vastaa neuvolanyhteydenottoon ja

saa ajanneuvolakäynnille

Ilmoittaa että ei tuleneuvolaan

Siirtyyvaiheeseen

A.5.

Siirtyyvaiheeseen

A.5.

Vastaako1.yhteyden-ottoon?

Ei vastaayhteydenottoon


eiei


ei kyllä

Ei saada yhteyttä

kyllä

Onkolapsipäivä-hoidossa?

kyllä

Siirtyyvaiheeseen

A.4. kyllä

eiOnkolapsipäivä-hoidossa?

eiei

Siirtyyvaiheeseen

A.4. kyllä

Onkolapsipäivä-hoidossa?

Siirtyyvaiheeseen

A.5.

Siirtyyvaiheeseen

A.4.

ei A.3.1.

Lastensuojelu-ilmoituksentekeminen


kyllä

Ei vastaayhteydenottoon

ei Siirtyyvaiheeseen

A.5.

EfficaAjanvaraus

EfficaEnnakkoajan-varauskirja

EfficaAjanvaraus

EfficaTerveyskertomus

EfficaAjanvaraus




Ohjaa perhettävaraamaan ajan

neuvolaan

Herää huoli 4v.lapsesta taiperheestä

SiirtyyvaiheisiinA.4.-A.5.

Selvittäätarvittaessa perheen

tilannetta

Ajanvaraus

Terveyden-hoitaja

Antaa ajanneuvolakäynnille

Saa tiedonasiakkaasta


Ottaa yhteyttäasiakkaaseen

Selvittää perheentilannetta

Saa tiedon, ettäperhe ei halua tulla

neuvolaan


Onkoasiakasvarannutajan 1.kutsunjälkeen?

Siirtyyvaiheeseen

A.5

ei

Saa tiedon, ettäperhe ei halua tulla

neuvolaan

Saakoyhteyden1.kerralla?

kyllä

Lähettääuusintakutsun

Onkoasiakasvarannut2.kutsunjälkeen?

ei

Saa tiedonasiakkaasta

kyllä

kyllä

Siirtyyvaiheeseen

A.5.


Siirtyyvaiheeseen

A.5.

ei

kylläkyllä

Saakoyhteyden2.kerralla?

A.3.1.Lastensuojelu-

ilmoituksentekeminen

ei

kyllä

Siirtyyvaiheeseen

A.5.

A.3. Ajanvaraus neuvolaan


Lapsi

HuoltajatSaa tiedon nelikon

tekemisestäTäyttää nelikonhuoltajien osion

Leikkii ja toimii

Keskustelevatlapsen toimimisesta

päivähoidossa

Varaa ajanneuvolaan

Saa tiedon keltonmukana olostahavainnoinnissa

Onkolapsestahuolta?

Onkoavuntarvelastensuo-jelullinen?

Siirtyyvaiheseen

A.5.

Saa tiedon nelikontekemisestä

kyllä

ei



kyllä

ei

Lastentarhan-opettaja

Ryhmän muuttyöntekijät

Kiertävä erityis-lastentarhan-

opettaja

Kertoo vanhemmillenelikon tekemisestä

Havainnoi lasta jatäyttää

havainnointi-lomakkeen

Arvioi muunhenkilökunnan

kanssa 4-vuotiaanselviytymisenpäivähoidossa

Täydentäähavainnointia

Onkolapsestahuolta?

Pyytää keltonmukaan

Osallistuutarvittaessa lapsen

havainnointiin

Keskusteleehuoltajien kanssa

lapsen toimimisestapäivähoidossa

LähettääNeljävuotias

varhaiskasvatuksessa-lomakkeenneuvolaan

Keskusteleehuoltajien kanssa

lapsen toimimisestapäivähoidossa

Täydentäähavainnointia

Siirtyyvaiheseen

A.5.kyllä

ei

Onkolastensuo-jelullistahuolta?


ilmoituksentekeminenkyllä

ei

Antaa neuvola-ajan

Vastaanottaapäivähoidon

tekemän arvionlapsen toimimisesta

päivähoidossa Siirtyyvaiheeseen

A.5.

EfficaAjanvaraus

Lapsen kansioEffica

Ennakkoajan-varauskirja

A.4. Nelikko päivähoidossa

Lapsi

Huoltajat

On 4-vuotis-tarkastuksessa

On 4-vuotis-tarkastuksessa

Saa uudenneuvola-ajan

Onnistuukotarkastus?

Saa neuvolakorttiintiedot käynnistä

Onkotuentarve?

Siirtyyvaiheeseen

A.5.2.

ei

kyllä

Siirtyyvaiheeseen

A.5.1.

Kasvanut jakehittynytnormaalisti

Keskustelee huolenaiheesta

neuvolakäynnillä

ei

kyllä

Saa yhteystiedon taiajan toiselletyöntekijälle

kyllä

Suostuu välittömiintoimenpiteisiin

kyllä Saa neuvolakorttiintiedot käynnistä

Onkoavuntarvelasten-suojelullinen?

A.5.1.1Lastensuojelu-


kyllä

Siirtyy toisentoimijan prosessiin

Valmistautuu lapsentarkastukseen

Tekee 4-vuotis-tarkastuksen

Onkotuentarve?

Järjestää avunvälittömästi

Pyytää mukaan taikonsultoi toista

työntekijää

Kirjaa käynnin jaarkistoi käynnin

tiedot

Varaa uudenneuvola-ajan

Tuleekoasiakasneuvolaan?

Soittaa huoltajalle

Onnistuukotarkastus?

ei

kyllä

ei

kyllä

kyllä

Toteaa lapsenkasvun ja

kehityksen olevanikätasoista

ei

Keskustelee huolenaiheesta huoltajien

kanssa

kyllä

kyllä

Siirtyyvaiheeseen

A.5.2.

Siirtyyvaiheeseen

A.5.1.

Kirjoittaa lähetteentoiselle toimijalle

kyllä

Kirjaa käynnin jaarkistoi käynnin

tiedot


A.5.1.1.Lastensuojelu-


kyllä

Ohjaa toisentoimijan prosessiin

ei


KäsiarkistoEfficaTerveyskertomus

EfficaAjanvaraus

NeuvolakorttiEfficaTerveyskertomus

Antaa tietoalapsesta

Siirtyyoman

toiminnanprosessiin

A.5.1. Terveydenhoitajan tekemä terveystarkastus


Vastaanottaapalautteenneuvolasta

Siirtyyvaiheeseen

A.6.


NeuvolakorttiErikoissairaan-hoito


Käsiarkisto

Lääkäri

Terveyden-hoitaja

Keskustelee lapsenja perheen

hyvinvoinnin tilastaja sopii tarvittavatjatkotoimenpiteet

Valmistautuutarkastukseen

Kirjaa tiedotkäynnistä

Antaaasiakaskansion

terveydenhoitajalle

Onkotuentarve?

Tekee 4v.tarkastuksen

Valmistautuu lapsen4v. tarkastukseen

Sopiijatkotoimenpiteiden

järjestelyt

Arkistoiasiakaskansion

Lähettää palautteenpäivähoitoon

Keskustelee lapsenja perheen

hyvinvvoinnin tilastaja sopii tarvittavatjatkotoimenpiteet

Toteaa lapsenkasvun ja

kehityksen olevanikätasoista

Keskustelee javaraa tarvittaessa

lisäkäynninneuvolaan

Järjestääyhteistyöpalaverin

Kirjoittaa lähetteentai suosituksen

yksittäiselletyöntekijälle

Järjestääjatkohoidon muualle

ei

kyllä

Sopiijatkotoimenpiteiden

järjestelyt

Onkotuentarve?




kyllä

kyllä

kyllä



kyllä

ei

ei

kyllä

Siirtyyvaiheeseen

A.6.

Siirtyyvaiheeseen

A.6.

Lapsi

Huoltaja

On lääkärin-tarkastuksessa

On lääkärin-tarkastuksessa

Keskusteleeperheen

hyvinvoinnin tilastaja sopii tarvittavatjatkotoimenpiteet

Onkotuentarve?



Antaa palautettapalveluista


On mukanakeskustelussa

perheenhyvinvoinnin tilasta

Kasvanut jakehittynytnormaalisti

Saa yhteystiedon taiajan toiselletyöntekijälle

Suostuu välittömiintoimenpiteisiin

ei

kyllä

kyllä



Siirtyy toisentoimijan prosessiinei



kyllä

Keskustelee huolenaiheesta ja saa

tarvittaessa uudenneuvola-ajan

kyllä

Sopiiyhteistyöpalaverista

kyllä

A.5.2. Lääkärin tekemä terveystarkastus

Selvittää lapsentilannetta

On yhteydessäsosiaalityöntekijän

kanssa

Onkotarvettalastensuoje-lutarpeenselvitykselle?

SiirtyyvaiheisiinA.3.-A.5.

Tuleeko4v.tarkastukseen?

On yhteydessäilmoituksentehneeseentoimijaan

Käynnistyyköls-asiakkuus?

Saa muuta tukea

Saa ls-avohuollontukea

ei

ei

kyllä

kyllä kyllä

ei

Tekeelastensuojelu-ilmoituksen

Saa tiedon lapsentilanteesta

On tarvittaessamukana lapsen

tilanteenselvittelyssä

Tuleekolapsi 4v.tarkastukseen?

SiirtyyvaiheisiinA.3.-A.4.kyllä

ei

Vastaanottaalasten-

suojeluilmoituksen

Ottaa yhteyttäperheeseen

Järjestää perheellemuuta tukea

Tekeelastensuojelutarpeen

selvityksen

Onkotarvettalastensuoje-lutarpeenselvitykselle?

Kehottaa huoltajiaottamaan yhteyttä

ilmoituksen tekijään

Käsitteleelastensuojelu-ilmoituksen

Käynnistääls-avohuollon

tukitoimet

Käynnistyyköls-asiakkuus?

Siirtyysosiaalityönprosessiinkyllä

ei

kyllä

kylläei

Effica Sosiaali??

Efficalastensuojelutarpeen

selvitys/asiakaskertomus

Eri toimijoidenEffica

-järjestelmät

Effica eritoimijoiden

-järjestelmät

Efficalastensuojelutarpeen

selvitys/asiakaskertomus

Lastensuojeluilmoituksen tekeminen


Esimies/lähiesimies

Työntekijät

Tilaa raportinVastaanottaa

raportin ja tarkastaasen

Analysoi toiminta- jahyvinvointitietoa


Onkotarvekorjata?

Väittää tiedontarvittavistakorjauksista

ei

Siirtyyvaiheeseen

A.6.2.

Vastaanottaakorjatun raportin

Käykehityskeskusteluntyöntekijän kanssa

kyllä

Muuttaa toimintaaOnkotarvekorjata?

SiirtyyvaiheeseenA.2.-A.5.

ei

Käykehityskeskustelunesimiehen kanssa

kylläSiirtyy

vaiheeseenA.7.2.

Tarkastaa raportin

Ajaa raportin Tarkistaa raportin

Tekee sovitutkorjaukset

Ajaa raportin Ajaa korjatunraportin

Effica Seuranta/Raportointi

Sähköinenhyvinvointi-kertomus

Effica Seuranta/Raportointi


Siirtyyvaiheeseen

A.6.2.

Päivittää tietojasähköiseen

hv-kertomukseen

A.6.1 Tiedon raportointi ja tarkastelu toimintayksikkötasolla



Toimialajohto

Tarkastelee jaanalysoi toiminta- ja

hyvinvointitietoa


hyvinvointitietoa

Tekeejohtopäätökset

yhteenvedosta jaesittää konkreettisia

toimenpiteitä Siirtyyvaiheeseen

A.7.1

Siirtyyvaiheeseen

A.7.2

Hyvinvointi-koordinaattori

(hk)

Hyte (ei hk)

Siirtyyvaiheeseen

A.7.1


hyvinvointitietoa

Kirjaa tiedotsähköiseenhyvinvointi-

kertomukseen



toimenpiteitä



toimenpiteitä

Käsittelee IVosavuosikatsausta

ja arvioihv-kertomuksen

toteutumista Siirtyyvaiheeseen

A.7.1

Käsittelee Iosavuosikatsausta


toteutumista

Käsittelee IVosavuosikatsausta


toteutumista Siirtyyvaiheeseen

A.7.1

Käsittelee Iosavuosikatsausta


toteutumista

A.6.2. Tiedon raportointi ja tarkastelu toimiala- ja päätöksentekotasolla



(hk)

Hyte (ei hk)

On mukanahv-kertomuksen

käsittelyssä


käsittelyssä

Käsitteleeehdotuksia talous-

ja toiminta-suunnitelmaan

On tarvittaessamukana

hv-kertomuksenkäsittelyssä

On tarvittaessamukana

hv-kertomuksenkäsittelyssä

SiirtyyA.7.2.

Kirjaa hyväksytynhv-kertomuksen

Esittää ehdotuksetkunnan talous- ja

toimintasuunnitelmaan


käsittelyssä

Käsitteleejohtopäätöksiä ja

toimenpide-esityksiä



SiirtyyA.7.2.



Käsitteleetarvittaessa

johtopäätöksiä jatoimenpide-esityksiä

Käsittelee IIIosavuosikatsausta

ja arviohv-kertomuksen

toteutumistaSiirtyyA.7.2.

Käsitteleetilinpäätöksen ja

arvioihv-kertomuksentoteutumista (II)

Hyväksyykuntasuunnitelman

(talous- jatoimintasuunnitelma)

Hyväksyyhyvinvointi-

kertomuksen osanakuntasuunnitelmaa

SiirtyyA.7.2.

Käsittelee IIIosavuosikatsausta

ja arviohv-kertomuksen

toteutumista

Käsitteleetilinpäätöksen ja

arvioihv-kertomuksentoteutumista (II)

A.7.1. Hyvinvointikertomuksen työstäminen



Työntekijät

ToimialajohtoVie käytäntöön

hyväksyttyä talous-ja

toimintasuunnitelmaa

Vie käytäntöönhyväksyttyä talous-

jatoimintasuunnitelmaa

Käsittelee talous- jatoimintasuunnitelmaa

SiirtyyvaiheeseenA.2.-A.5.

Toimivat talous- jatoimintasuunnitelman

mukaisesti

SiirtyyA.6.2.

SiirtyyA.6.1.


(hk)

Hyte (ei hk)Arvioi ja seuraa

kunnanhyvinvointityöntoteutumista

Arvioi ja seuraakunnan

hyvinvointityöntoteutumista

SiirtyyA.6.1.

SiirtyyA.6.2.

Ohjeistaatalousarvion

täytäntöönpanon

SiirtyyA.6.2.

A.7.2. Päätöksen vieminen käytäntöön


LiitE 15•Moniammatillinenyhteistyölapsenjaperheentukenasiirryttäessäkotihoidostaesiopetukseen,prosessikuvaus

A.1Tiedonsiirto

lapsesta

A.4Ilmoitus esiope-

tuspaikasta(ei kuvata)

A.5Vanhempien eskaristartti

A.6Lasten tutustu-minen eskariin

(ei kuvata)

A.2 Esiopetukseen ilmoittautumi-nen (ei kuvata)

A.7-Esiopetus

alkaa-Elokuu

A.3Tiedonsiirto-

palaveri

A.8Eskari jatkuu

(ei kuvata)

A. Matkalla eskariin

A.1 Tiedonsiirto lapsesta A.1 Tiedonsiirto lapsesta

Tietojärjes-telmä

Perhe:Kotilapsen perhe/Hoitolapsen perhe

Päivähoito:Kiertävä erityis-lastentarhan-opettaja (Kelto)

Neuvola:Terveyden-hoitaja

Päivähoito:Lapsen omahoitaja

EfficaPäivähoito

EfficaTervey-denhoito

EfficaTervey-denhoito

Käy päivähoidon

kanssa havainnointi-lomakkeen

läpi

Täyttää lomakkeen ja

käy sen yhdessä

vanhempien kanssa läpi

Kotilapsen perhe:

Vastaanottaa tiedonsiirto-

lomakkeen ja palauttaa neuvolaan

Lähettää tiedot Keltolle

Vastaanottaa tiedot

Käy läpi omalta alueelta eskariin

menevien tiedot

Täyttää tiedonsiirto lomakkeen .

Ottaa yhteyttä vanhempiin

EIArkistoi tiedot

lapsesta

KYLLÄ: Vie asian tiedon-

siirtopalaveriinSiirtyy

vaiheeseen A.3

Her

ääkö

huo

li

Siirtyy vaiheeseen

A.2

On neuvola-käynnillä

Kirjaa käynnin tiedot

tietojärjestelmään

Tekee lapselle 5-

vuotistarkas-tuksen

Vastaanottaa tiedonsiirtolo

makkeen

Her

ääkö

huo

li?

KYLLÄ:Vie asian

tiedonsiirto-palaveriin.



A.3 Tiedonsiirtopalaveri A.3 Tiedonsiirtopalaveri

Tietojärjes-telmä

Esiopetuk-sesta vas-taava

Erityis-opettajat

Kelto

Neuvolan terv.hoitajat

EfficaPäivähoito

Järjestää tiedonsiirtopalaverin

Efficaterveydenhuolto

Koulun tietojärjestelmä

Vastaanottaa tiedonsiirtolomakkeet päivähoidon eskariinmenevistä lapsista

Siirtää tiedot päivähoidon eskariryhmiin

Vastaanottaa tiedonsiirtolomakkeet päivähoidon eskariinmenevistä lapsista

Vie palaverissa esiin nousseita asioita

tarvittaessa eteenpäin

Luovuttaa tiedonsiirtolomakkeet

Keltolle ja erityisopettajille

Osallistuu tiedonsiirtopalaveriin



Siirtyy vaihee-

seen A.7

Vie palaverissa esiin nousseita asioita

tarvittaessa eteenpäin

Kutsuu tiedonsiirtopalaverin

koolle

Siirtää tiedot koulun eskariryhmiin

Siirtyy vaihee-

seen A.7

A.5 Vanhempien eskaristarttiA.5 Vanhempien eskaristartti

Tietojärjes-telmä

Perhe

Esiopetus

Vastaanottaa kutsun

Lista eskarilapsista

Koulusihteeri lähettää kutsun

perheelle

Kunnan eskariopet-

tajat ja erityisopettaja suunnittelevat

sisällön

Osallistuu eskaristarttiin

Järjestää eskaristartin

Siirtyy vaihee-seenA.6



A.1Huoli herää

A.2Nopea tilanne-

selvitys

A.3Jatkotuen

suunnittelu

A. tuen käynnis- tyminen

B.1Avohoito/

Avohuollon tukitoimet

B.2Tehostettu moniammatillinen tuki/

Tiivistetty perhetyö

B.3Laitossijoitus/ Hoitoonohjaus

B. tuen toteutus

LiitE 16•Haastavastikäyttäytyvännuorentukeminen,tarkennettuprosessikuvaus

A.1 Huoli herää A.1 Huoli herää

Sisäiset yhteistyö-kumppanit:(esim. koulu, sotenerityispalvelut, lastenkidit)

Tietojärjes-telmä

Päivystys-puhelin

Ulkoiset yhteistyö-kumppanit(esim: poliisi, Oys,palo- ja pelastuslaitos)

Asiakas:Nuori, perhe

Nuori käyttäytyy

haasteellisesti

Vastaanottaa yhteydenoton

Tarv

itaan

ko

lisäs

elvi

tyst

ä?

Effica

Ottaa yhteyttä päivystyspu-

helimeen

Vastaanottaa ohjausta,

neuvontaa

KYLLÄ:saa ohjauksen lisäselvittelyyn

Siirtyy vaiheeseen

A..2

Effica

Havaitsee haasteellisen

käytöksen

Onk

o ta

rve

lisäs

elvi

ttely

lle? KYLLÄ:

Kirjaa vireillepanon tietojärjestel-

mään

Antaa neuvontaa ja

ohjausta

Ottaa yhteyttä päivystyspuhe

limeen

Vastaanottaa ohjausta,

neuvontaa

Siirtyy tarvittaessa vaiheeseen

A.2

A.2 Nopea tilanneselvitys

Yhteistyö-taho(opetustoimi,Lanu, Redi,lastensuojelu)

Tietojärjes-telmä

Exit-tiimi(nopea moniammatillinentilannetiimi)


EfficaAjanvaraus

EfficaSosiaalityö

Nuori: saa yleisarvion

tuen tarpeesta –

perhe osallistuu

Kutsuu tarvittaessa yhteistyö-

kumppanin mukaan.

Varaa ajan tapaamiselle

Osallistuu tarvittaessa lastensuoje-

lutarpeenselvitykseen

KYLLÄ:Tekeekirjallisen

yhteenvedon perheen

tilanteesta ja tuen tarpeesta

Vastaanot-taa yhteistyö-

pyynnön.Sopii ajan

tapaamiselle

Lastensuo-jelutarpeenselvityksen alkutapaami

nen

Sopii ajan tapaamiselle

Osallistuu nopeaan

tilanneselvi-tykseen

Osallistuu tarvittaessa yhteenve-

dontekemiseen

Saa kirjallisen yhteenve-

don

EI:Osallistuu

yhteenveto-tapaamiseen

On

tuen

tarv

etta

?

Pää

tetä

änkö

sel

vity

s tä

hän?

EI:L

aste

suoj

elut

arpe

ense

lvity

ksen

ja

tkot

apaa

mis

et

KYLLÄ:Siirtyy

vaiheeseen A.3

EI:Järjestää

yhteenveto-tapaamisen

KYLLÄ:Siirtyy

vaiheeseen A.3

KYLLÄ:Siirtyy

vaiheeseen A.3

A.2 Nopea tilanneselvitys


A.3 Jatkotuen suunnittelu

Vastuuhen-kilö(jatkotuesta vas-taaava henkilö)

Tietojärjes-telmä

Exit-tiimi(nopea moniammatillinentilannetiimi)

Verkosto


Ottaa yhteyttä ja sopii ajan

verkostopa-laverille

Käy

nnis

tetä

änkö

tu

kito

imet

?

Effica

Osallistuu verkosto-

palavepalaveriin

Effica

Valmistelee verkostopa-

laverin

Vastaa verkosto-

palaverista

Saaasiakas-

suunnitel-man

Sopii ajan verkostopa-

laverille

KYLLÄ:Siirtyy

vaiheeseen B.Tuentoteutus

Sopii ajan verkosto-paaverille

Perehtyynuoren ja perheen tilantee-seen tar-vittaessa

Osallistuu verkosto-palaveriin

KYLLÄ:Siirtyy

vaiheeseen B. Tuen toteutus

Käy

nnis

tetä

änkö

tuki

toim

et?

Tekee asiakas-

suunnitel-man

A.3 Jatkotuen suunnittelu

B.1. Avohoito/ avohuolto

Vastuuhen-kilö

Tietojärjes-telmä

Toimija avo-huollossa /avohoidos-sa (esim. LaNu, Redi, Nuoriso-toimi,Vapaaeh-toistyö


EfficaAjanvaraus Effica

On mukana aloitus-pala-

verissa

Effica

On mukana

avo-huollon

tukitoimissa/ avo-hoidossa

Osallistuu loppu-

arviointi-palaveriin

On mukana avohuol-

lon tukitoi-missa/ avohoi-dossa

EI: Siirtyy vaihee-

seen B.2 tai B.3

Osallistuu väli-

arviointi-palaveriin

Jatk

uuko

avo

huol

to/

avoh

oito

?

Alka

ako

sijo

itus

Järjestää loppu-

arviointi-palaverin

Valmiste-lee ja

järjestää aloitus-

palaverin, kutsuu

osallistujat

Toteuttaa avo-

huollon tukitoimia

/ avohoitoa

Toteuttaa avo-

huollon tukitoimia

/ avohoitoa

EI: :Siirtyy vaihee-

seen B.2

KYLLÄ:

EI: :Siirtyy vaihee-

seen B.2

KYLLÄ: Siirtyy

vaihee-seen B.3

Jatk

uuko

tiiv

is

perh

etyö

?

EI: Siirtyy vaihee-

seen B.1 tai B.3

KYLLÄ:

Jatk

uuko

avo

huol

to/

avoh

oito

?

EI: Siirtyy vaihee-

seen B.1 tai B.3

KYLLÄ:

EI:Siirtyyvaihee-

seen B.2

KYLLÄ:Siirtyy

vaihee-seen B.3

Järjestää väliarvi-

ointipala-verin

B.1. Avohoito/avohuolto


B.2 Tehostettu avohoito/ avohuollon tuki

Sosiaali-työntekijä

Tietojärjes-telmä

Toimija


EfficaSosiaalityö

EfficaSosiaalityö

EfficaSosiaalityö

On mukana tiiviissä perhe-työssä

On mukana tiiviissä perhe-työssä

EI: Siirtyy vaihee-

seen B.1 tai B.3

Osallistuu loppuar-viointi-

palaveriin

Valmiste-lee ja

järjestää aloitus-

palaverin, sovitaan jakson

kestosta

Toteuttaa tiivistä perhe-työtä

Toteuttaa tiivistä

perhetyö-tä

EI:Siirtyy

vaihee-seen B.1

KYLLÄ:

EI:Siirtyy

vaihee-seen B.1

KYLLÄ:Siirtyy

vaihee-seen B.3

EI: Siirtyy vaihee-

seen B.1 tai B.3

KYLLÄ:

EI: Siirtyy vaihee-

seen B.1 tai B.3

KYLLÄ:

EI:Siirtyy

vaihee-seen B.1

KYLLÄ:Siirtyy

vaihee-seen B.3

On mukana

aloituspa-laverissa

EfficaSosiaalityö

EfficaSosiaalityö

On mukana

aloituspa-laverissa

Osallistuu arviointi-palaveriin

1 kk kuluttua

Järjestää arviointi-palaverin

1 kk:n kuluttua

Osallistuu arviointi-palaveriin

1 kk kuluttua

Osallistuu loppuar-viointi-

palaveriin

Alka

ako

sijo

itus?

Jatk

uuko

tiiv

is p

erhe

työ?

Järjestää loppuar-viointi-

palaverin

B.2 Tehostettu avohoito/avohuollon tuki

B.3 Laitossijoitus/ osastohoito

Laitos

Tietojärjes-telmä

SosiaalitoimiSosiaalityöntekijäja Sosiaalipäivystäjä

Nopea tilannetiimi jaVerkosto


Nuori saapuu lastenkotiin ja

perhe saa tiedon nuoren sijoituksesta

EI: siirtyy vaiheeseen B.1

tai B.2

On tuloselvityk-

sessä Asiakas ja sosiaalityön-

tekijä vastaanottaa

kutsun verkostopala-

veriin

Effica Sosiaalityö

Jatk

uuko

sijo

itus?

Onk

o ai

empa

a as

iakk

uutta

?

Tekee kiireellisen sijoituksen/ avohuollon sijoituksen

Sosiaalityöntekijävastaanottaa

kutsun verkostopalaveriin

Vastaanottaa kutsun

verkosto-palaveriin

Nopea tilannetiimi siirtyy vaiheeseen

A.2 ja verkosto siirtyy vaiheeseen A.2., B.1 tai B.2

Vastaanottaa nuoren ja

tekee tuloselvityksen

Osallistuu verkostopala-

veriin

KYLLÄ: nuorella sijoitus jatkuu, perhe

siirtyy vaiheeseen B.1

KYLLÄ: sosiaalityöntekijä siirtyy vaiheeseen

B.1

EI: sosiaalityöntekijä siirtyy vaiheeseen

B.1 tai B.2

EI: Kutsuu Nopean tilannetiimin

KYLLÄ:Kutsuuverkostotapaa-misen koolle

KYLLÄ: Sijoitus jatkuu

Effica Sosiaalityö

Sosiaalityönte-kijä vastaa

verkostopala-verista

Osallistuu verkostopala-

veriin ja työskentely-

suunnitelman tekoon

B.3 Laitossijoitus/osastohoito


LiitE 17•Palautelomakenuorelle

Tukeva-hanke, nuorten osioOulun seutuLastensuojelu PALAUTELOMAKE NUORELLE

Päivämäärä: Ikä: Olen: tyttö poika

Oloni on nyt seuraavanlainen:

kyllä joskus eiTiedän, miksi olen asiakkaanaTiedän, kuka on työntekijäniTapaamisista on sovittu minun kanssaniOlen saanut päättää tapaamisajatOlen saanut päättää tapaamispaikatTapaamisissa puhuttiin oikeista asioista / tehtiin oikeita asioitaKoen, että ajatuksiani ja mielipiteitäni on kuultuKoen, että työntekijät ymmärsivät tilanteeniTyöntekijät auttoivat minua ja perhettäniTyöskentelyn aikana tilanteeni paraniMinun on ollut vaikea puhua työntekijöilleYhteistyö asioitani hoitaneiden henkilöiden kesken sujuiMinulle on kerrottu, että saan lukea itseäni koskevat asiapaperit

Anna palautetta asioitasi hoitaneille työntekijöille.

Mikä oli mukavaa ja mikä tylsää?

Mitä olisimme voineet tehdä toisin?

Anna arvosana työskentelylle asteikolla 4-10 (4=turhaa, huonoa, ei auttanut lainkaan, 10=auttoi paljon, olen tyytyväinen)

arvosana:

KIITOS!


LiitE 18•Palautelomakevanhemmalle

Tukeva-hanke, nuorten osioOulun seutuLastensuojelu PALAUTELOMAKE VANHEMMALLE

Päivämäärä: Olen: äiti isä muu, mikä

kyllä joskus eiTiedän, miksi olemme asiakkuudessaTiedän, kuka on työntekijämmeOlen saanut päättää tapaamisajatOlen saanut päättää tapaamispaikatTapaamisissa puhuttiin oikeista asioista / tehtiin oikeita asioitaKoen, että ajatuksiani ja mielipiteitäni on kuultuKoen, että työntekijät ymmärsivät tilanteemmeTyöntekijät auttoivat minua ja perhettäniTyöskentelyn aikana tilanteemme paraniMinun on ollut vaikea puhua työntekijöilleYhteistyö asioitamme hoitaneiden henkilöiden kesken sujuiMinulle on kerrottu, että saan lukea lastani koskevat asiapaperit

Anna palautetta asioitanne hoitaneille työntekijöille.

Mistä oli hyötyä?

Mitä olisimme voineet tehdä toisin?

Kuvaile oloasi nyt

Anna arvosana työskentelylle asteikolla 4-10 (4=turhaa, huonoa, ei auttanut lainkaan, 10=auttoi paljon, olen tyytyväinen)

arvosana:

KIITOS!


LiitE 19•NuorenneuvontapisteTsekPoint,tarkennettuprosessikuvaus

A.1Tukeen

hakeutuminen/ Yhteydenotto

A.2Tuen

suunnittelu

A. tuen käynnistyminen

B.1TsekPointin antama tuki

B.2Verkoston

antama tukiB. tuen toteutus

A.1 Tukeen hakeutuminen / Yhteydenotto

TsekPointTyöpari (th ja eri-tyisnuorisotyöntekijä)

Tietojärjestelmä

Perhe:Vanhemmat/ huoltajat

Effica

Ulkoiset yhteis-työkumppanit(esim.2. asteen koulut,poliisi, srk, 3. sektori)

Sisäiset yhteis-työkumppanit(esim. opetustoimi, nuo-risotyö, liikuntatoimi)

Perhe:Nuori

Ottaa yhteyttä

TsekPointtiin

Vastaanot-taa ajan

Tsekpointtiin

KYLLÄ:Sopii ajan

yhteis-työkump-

panin kanssa

Ohjaa nuo-ren ottamaan

yhteyttä Tsekpointtiin

Saa tietoa TsekPointintoiminnasta

Tarvitaanko muu toimija mukaan?

Siirtyy vaiheeseenA.2

Vastaanot-taa yhtey-denoton

Tiedottaa TsekPointintoiminnasta

Saa tietoa TsekPointintoiminnasta


Ohjaa nuoren

ottamaan yhteyttä

Tsekpoint-tiin

KYLLÄ:Sopii ajan

TsekPointinkanssa

Osallistuuko arvion

tekoon?


EI: Antaa nuorelle ajan Tsekpointtiin

A.1 Tukeen hakeutuminen / Yhteydenotto

A.2 Tuen suunnittelu

TsekPointTyöpari (th ja eri-tyisnuorisotyöntekijä)

Tietojärjestelmä

Vanhemmat

Effica

Ulkoiset yhteis-työkumppanit(mm. 2. asteen koulut,poliisi, srk,3. sektori)

Sisäiset yhteis-työkumppanit(mm.opetustoimi, nuorisotyö, liikuntatoimi)

Nuori


tapaami-seen

Eri toimijoiden

tiedosto

Osallistuu-ko tuen antoon?

Osallistuu hyvinvointiarvion ja –

suunnitelmanlaatimiseen


arvion ja suunnitelman laatimiseen

Laatii hyvinvointiarvion ja –

suunnitelman

Osallistuu tapaami-

seen

Tutustuu tarvittaessa

nuoren taustatie-

toihin

Tapaa nuoren ja

tarvittaessa perheen


tapaami-seen

Käynnis-tyykö tuki?

Tallentaa suun-

nitelman ja antaa kirjal-

lisenanuorelle

Nuori saa kirjallisen suunnitel-

man

Tarvittaes-sa allekir-

joittaaoman

osuuden

Käynnis-tyykö tuki?

KYLLÄ: Siirtyy vai-heeseenB.1 tai B2

KYLLÄ: Siirtyy vai-heeseenB.1 tai B2

KYLLÄ: Siirtyy vai-heeseen

B2

A.2 Tuen suunnittelu


B.2 Tehostettu tuki

Yhteistyö-kumppani

Tietojärjestelmä

Nuori

Eri toimijan tiedosto

Saa tukea sovitusti

KYLLÄi: Siirtyy vaiheeseen A.2 tai B.1tai saa tukea sovitusti

Osallistuu yhteispalave-

riin

TsekPointTyöpari (tervey-denhoitaja ja eri-tyisnuorisotyöntekijä/työparina voi toimia myös jonkin muun tahon edustaja)

Effica

Antaa suunnitelman

mukaisesti tukea,

tallentaa tiedot

Saa tiedon tuesta

Järjestää yhteispala-

verin

Osallistuu yhteispalave-riin, tallentaa

tiedot

Jatkuuko tuki?

Jatkuuko tuki?

Osallistuuko tuen antoon?

KYLLÄ: Jatkaa tuen antamista

KYLLÄSiirtyy vaiheeseen A.2

tai B.1

B.2 Tehostettu tuki

B.1 Yleinen tuki

TsekPointTyöpari (tervey-denhoitaja ja eri-tyisnuorisotyöntekijä/työparina voi toimia myös jonkin muun tahon edustaja)

Tietojärjestelmä

Nuori

Effica

Osallistuu tukitoimenpi-

teisiin

EI: Osallistuu jälkiseurantaan

KYLLÄ: Siirtyy vaiheeseen

B.2

Käynnistää nuoren tuen

Osallistuu yhteiseen

palautekes-kusteluun

Järjestää yhteisen

palautekes-kustelun,

tallentaa ja tilastoi tiedot

Tarvitseeko vielä tukea?

Tarvitaanko vielä tukea?


A.2


A.2

EI Siirtyy vaiheeseen

B.2

EI: Järjestää jälkiseurannan

B.1 Yleinen tuki


LiitE 20•Nuorenvoimavaramittari-lomake

NUOREN VOIMAVARAMITTARI

nimi__________________________________________ päiväys__________________ NUOREN VOIMAVARAMITTARIN tarkoituksena on selvittää tällä hetkellä oleva fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarasi. Toisin sanoen, minkälaiseksi koet itsesi ja jaksamisesi tällä hetkellä. Yhdessä keskustellen käymme läpi vastauksesi ja niiden pohjalta mietimme yhdessä, millä keinoilla voisimme lisätä voimavarojasi. Ole hyvä ja vastaa rehellisesti alla oleviin kysymyksiin. Vastauksesi jää vain meidän tietoon, ellet anna lupaa luovuttaa tietoja muille viranomaisille. Oloni on tällä hetkellä seuraavanlainen:

TERVEYS JA ELÄMÄNTAVAT Täysin

samaa mieltä

Osit-tain samaa mieltä

Osit-tain eri mieltä

Täysin eri mieltä

1. Tunnen itseni terveeksi (yleinen terveydentila tällä hetkellä) 2 1 -1 -2

2. Olen yleensä positiivinen (positiivinen= iloinen, elämänmyönteinen, tyytyväinen / alavireinen= haluton, väsynyt, pessimistinen, pettynyt)

2 1 -1 -2

3. Minulla ei ole pitkäaikaissairautta (diagnostisoitu sairaus / lääkitys, esim. astma, diabetes, epilepsia) 2 1 -1 -2

4. Noudatan terveellisiä ruokatottumuksia ( terveelliset ruokatottumukset: säännölliset ruoka-ajat, väh. 4 ateriaa päivässä, monipuolinen kotiruoka, epäterveelliset ruokatottumukset: epäsäännölliset ruoka-ajat, ruokailujen jättäminen, aterian korvaaminen energiajuomilla tai –patukoilla, epäterveelliset ruuat)

2 1 -1 -2

5. Nukun joka yö riittävästi (vähintään 8h yhtäjaksoinen uni)

2 1 -1 -2

6. Fyysinen kuntoni on hyvä (kestävyys, lihaskunto ja muut fyysisen kunnon osa-alueet) 2 1 -1 -2

7. Minulla on liikunnalliset elämäntavat 2 1 -1 -2

8. Pidän päivittäin hyvää huolta hygieniastani ja siisteydestäni ( kaikkien kehon osien päivittäinen peseminen ja puhtaat vaatteet) 2 1 -1 -2

9. En ole käyttänyt / käytä alkoholia ( viina, olut, siideri, viini ja muut päihdyttävät aineet)

2 1 -1 -2

10. En ole käyttänyt / käytä huumaavia aineita ( cannabis-tuotteet, muut huumeet, imppaus, lääkkeiden väärinkäyttö, sekakäyttö yms.) 2 1 -1 -2

11. En ole käyttänyt / käytä tupakkatuotteita (savukkeet, sätkät, piippu, sikarit, nuuska) 2 1 -1 -2

13. Kenenkään perheenjäsenen päihteiden käyttö ei aiheuta minulle huolta 2 1 -1 -2


LiitE 21•JOPO-nuorenohjattupolkutyössäoppimisenjaksolla,tarkennettuprosessikuvaus

A.1Työssäoppimis-

jakson valmistelu

A.2Työssäoppimis-

paikkojen hankkiminen

A.3Nuori sopii

työssä-oppimispaikan

A. Valmis-tautuminen työssäoppi- misjaksolle

B.1Nuori työssä-

oppimisjaksolla

B.2Jälkiohjaus

B. työssä-oppimis-jaksontoteutus

A.1.1Vanhempien/

huoltajien osallistu-minen työssäoppimis-jakson suunnitteluun

A.1.2Nuoren vahvuuksien ja kehittämiskohtei-denselvittäminen

A.1.3Nuoren

valmistautuminen työssäoppimis-

jaksolle

A.1 Työssäoppimisjaksonvalmistelu

A.1.1 Vanhempien / huoltajien osallistuminen työssäoppimisjakson suunnitteluun

Koulu:JOPO-opettaja

Tietojärjestel-mä

Koulu:JOPO- ohjaaja

Työnantajan edustaja

Muut tuenantajat (esim.Koulukuraattori,Sosiaalityöntekijä)

Vanhemmat /huoltajat

Tiedosto työnantajista

Lähettää kutsun

vanhempain-iltaan

Ottaa yhteyttä työnantajan yhdyshenki-

löihin

Vastaanottaa kutsun

vanhempain-iltaan

Siirtyy vaiheeseen

A.2

Vastaanottaa kutsun

vanhempain-iltaan

Sopii vanhempain-

iltaan osallistumi-

sesta

Koulukuraattori vastaanottaa

kutsun vanhempain-

iltaan

Siirtyy vaiheeseen

A.1.2

Osallistuu vanhempain-iltaan, kertoo

työssäoppimis-jaksosta

Siirtyy vaiheeseen

A.1.2

Koulun JOPO-opetta-ja - ohjaaja

suunnittelevatvanhempain-

illan

Siirtyy vaiheeseen

A.1.2

Osallistuu vanhempain-

iltaan, saa tietoa työssä-

oppimis-jaksosta

Siirtyy vaiheeseen

A.1.2

Vastaa van-hempainillan

kulusta, kertoo työssäoppimis-

jaksosta

Osallistuu vanhempain-

iltaan

A.1.1 Vanhempien / huoltajien osallistuminen työssäoppimisjaksonsuunnitteluun


A.1.2 Nuoren vahvuuksien ja kehittämiskohteiden selvittäminen

Koulu:JOPO-opettaja

Tietojärjes-telmä

Koulu:JOPO- ohjaaja

Työssä-oppimis-

suunnitelma

Muut tuen antajat (esim.koulukuraattori, sosiaalityöntekijä,psykologi)

Perhe:nuori ja vanhemmat/huoltajat

Nuori tekee kuvauksen itses-

tään, toiveis-taan , vahvuuk-sistaan, kehit-

tymisalueistaan

Nuori osallistuu ohjauskeskus-teluun JOPO-

ohjaajankanssa x kertaa

Osallistuu tiedonsiirtopa-laveriin JOPO-

ohjaajankanssa

Perhe osallistuu yhteispalaveriin

Nuori siirtyy vaiheeseen A.1.3,

vanhemmat siirtyvät

vaiheeseen A.2

Järjestää ohjauskeskus-telun x kertaa nuoren kanssa

Tarv

itaan

ko

muu

n to

imija

n ko

nsu

taat

iota

?

Osallistuu tiedonsiirtopa-laveriin JOPO-

opettajankanssa

Työssäoppimis-

suunnitelma

Työssä-oppimis-

suunnitelma

Järjestää yhteispalaverin.

Siirtyyvaiheeseen

A.1.3

Osallistuu yhteispalaveriin,

siirtyy vaiheeseen

A.1.3

Vastaa konsultaatio-pyyntöön ja

siirtyy vaiheeseen A.2

KYLLÄ:Konsultoi toista

toimijaa

EI


A.1.2 Nuoren vahvuuksien ja kehittämiskohteiden selvittäminen

A.1.3 Nuoren valmistautuminen työssäoppimisjaksolle

Koulu:JOPO-opettaja

Tietojärjestelmä

Koulu: JOPO-ohjaaja

JOPO-nuoriHarjoittelee

vuorovaikutus-taitoja

Opettaa nuorelle

markkinointi-taitoja

Harjoituttaa nuoren

vuorovaikutus-taitoja ja

työelämän pelisääntöjä

Opettelee itsensä

markkinointia

Selvittää työpaikkojen taustatietoja


Työssäoppimis-suunnitelma

Selvittää nuoren kanssa työpaikkojen taustatietoja

Harjoituttaa nuoren

vuorovaikutus-taitoja


Koulun muut toimijat:opinto-ohjaaja/muut opettajat

Opo ohjaa nuorta ja muut

opet harjoituttaa nuorta omassa oppiaineessa


A.1.3 Nuoren valmistautuminen työssäoppimisjaksolle

A.2 Työssäoppimispaikkojen hankkiminen

Koulu:JOPO-opettaja/JOPO-opettaja

Tietojärjes-telmä

Perhe:vanhemmat/huoltajat

Koulun JOPO-toiminnankotisivu

Työnantaja

Perhe:nuori

Hakee itse työssäoppimis-

paikkoja, välittää tiedon JOPO-

ohjaajalle


JOPO-ohjaajatiedottaa

työnantajia JOPO-toiminnasta/

työssäoppimisjak-sosta ja valmistelee

sopimuksen

Selvittää mahdollisia

työssäoppimis-paikkoja, välittää

tiedon JOPO-ohjaajalle

Koulun palvelimella

oleva kansio, JOPO-tiedosto

Siirtyy vaiheeseen B.2

JOPO-ohjaajaselvittää

työssäoppimis-paikkojen tarjonnan

Tarjoaa työssäoppimis-

paikkaa


On mukana selvittämässä työnantajan

tarpeita työssäoppimis-

jaksolle

Allekirjoittaa sopimuksen

koulun kanssa

JOPO-ohjaajaselvittää

työnantajien tarpeet

työssäoppimis-jaksolle

Vastaanottaa tietoa JOPO-toiminnasta ja työssäoppimis-

jaksosta

JOPO-opettajaallekirjoittaa sopimuksen työnantajan

kanssa

JOPO-ohjaajakokoaa luettelon

sopimuksen tehneistä

työnantajista ja siirtyy

vaiheeseen A.3

A.2 Työssäoppimispaikkojen hankkiminen


B.1 Nuori työssäoppimisjaksolla

Koulu:JOPO-opettaja

Tietojärjes-telmä

Koulu:JOPO-ohjaaja


Työnantaja

NuoriLähettää jakson

tavoitteet työpaikan

ohjaajalle ja saapuu sovitusti

työpaikalle

On perehdytykses-

sä ja tekee sovittuja työ- ja opiskelutehtäviä

Selvittelee ongelmia nuoren kanssa

Seuraa jakson toteutumista ja

valvoo tehtävien

toteutumista Osallistuu tarvittaessa

loppukeskus-teluunSiirtyy

vaiheeseen B.2

Vastaanottaa jakson

tavoitteet ja vastaanottaa

nuoren työpaikalla

Osallistuu loppukeskus-

teluun

Perehdyttää nuoren

työpaikalle ja tehtäviin

KYLLÄ: Ottaa yhteyttä työpaikan

lähiesimieheen

Valmistelee oppimistehtä-vät ja lähettää ne nuorelle ja seuraa jakson toteutumista

KYLLÄ. Ottaa yhteyttä JOPO-

ohjaajaan tai opettajaan

Osallistuu loppukeskus-

teluunSiirtyy

vaiheeseen B.2

Tule

eko

onge

lmia

?

EI:

Jatk

aa ja

kson

lo

ppuu

n

Keke

yttä

äkö

jaks

onm

?

B.1 Nuori työssäoppimisjaksolla

A.3 Nuori sopii työssäoppimispaikan

Koulu:JOPO-opettaja

Tietojärjes-telmä

Koulu:JOPO-ohjaaja


Työnantaja

NuoriLaatii tavoitteet työssäoppimis-

jaksolle

Hakee tavoitteita vastaavan

työssäoppimis-paikan

Avustaa tarvittaessa

työssäoppimis-paikan

hakemisessa

Työssä-oppimis-

suunnitelma

Ottaa yhteyttä työnantajaan

Pää

seek

ö ko

. pa

ikka

an?

Vastaa nuoren yhteydenottoon

Koulun palvelimella

oleva kansio, JOPO-tiedosto

Koulun palvelimella oleva

kansio, JOPO-tiedosto

Seutunappi: tietoa nuorten kertomana

työssäoppimis-jaksoista

Otta

ako

nuor

en

jaks

olle

?

Ohjaa työssäoppimi-suunnitelman

laatimista

Ohjaa suunnitelman laatimista ja allekirjoittaa

suunnitelman

EI: Ottaa toiseen työnantajaan yhteyttä

Siirt

yy v

aihe

esee

n B.

1

KYLLÄ:Allekirjoittaa työssäoppimis-

sopimuksen

EI:Ilmoittaa nuorelle jos ei pääse jaksolle

Allekirjoittaa työssäoppimis-

sopimuksen

KYLLÄ:Allekirjoittaa työssäoppimis-

sopimuksen

A.3 Nuori sopii työssäoppimispaikan

B.2 Jälkiohjaus

Koulu:JOPO-opettaja

Tietojärjestelmä

Koulu: JOPO-ohjaaja

Perhe:nuori ja vanhemmat/huoltajat

Nuoriosallistuu

ryhmäohjaus-keskusteluun

Järjestää yksilöohjaus-keskustelun


Nuorija vanhemmat

käyvät keskenään

arviointikeskus-telun

Nuoriosallistuu

yksilöohjaus-keskusteluun


Tarjoaa tietoa työssäoppimis-

jaksonkokemuksista Seutunappiin


Järjestää ryhmäohjaus-keskustelun

työssäoppimis-jakson

kokemuksista

Seutunappi

B.2 Jälkiohjaus


LiitE 22•Työssäoppimissuunnitelmanvanhempainosio

!

Työssäoppimissuunnitelman vanhempainosio JOPO Oppilas Nimi:

Huoltaja / huoltajat

Nimi: Nimi:

Lapsen vahvuudet _________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

Lapsen harrastukset ja taidot

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

Lapsen toiveita ja haaveita _________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

Huoltajan/ huoltajien toiveita ja haaveita

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________


!

JOPO Millaisia töitä lapsenne voisi tehdä työssäoppi-misjaksolla?

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

Mitä odotatte lapsenne oppivan ja saavan työssäoppimisjak-solta?

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

Millaisessa ammatissa näkisitte lapsenne tulevaisuudessa?

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

_________________________________________________

Päivämäärä

Allekirjoitukset

!


LiitE 23•Ohjauskeskustelu

Ohjauskeskustelu JOPO

Oppilas Nimi:

Vahvuudet !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!"

Harrastukset ja taidot !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!

Kehittämiskohteita !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!

Toiveita ja haaveita !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!

"

"

"

"

"

"


JOPO

Millaisia töitä voisit tehdä työssäoppi-misjaksolla?

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!"

Mitä odotat oppivasi ja saavasi työssäoppimisjak-solta?

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!"

Millaisessa ammatissa näkisit itsesi tulevaisuu-dessa?

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!"

Oletko mielestäsi hoitanut koulutyöt ja muut asiat niin, että voit lähteä jaksolle?

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!

Oletko mielestäsi siinä kunnossa, että voit mennä töihin ja hoidat työsi kunnolla?

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!!!!!!!!!!!

Päivämäärä

Allekirjoitus

"


LiitE 24•Sopimustyössäoppimisjaksosta

!

Sopimus työssäoppimisjaksosta JOPO Oppilas

Nimi:

Puhelin:

Koulu ja yhteyshenkilö

Koulun nimi:

Osoite:

Yhteyshenkilö: Sähköposti:

Puhelin:

Työssäoppimisjakson ajankohta _____ /_____ - _____ /_____ 20_____ Työssäoppi-mispaikka Työpaikan nimi:

Osoite:

Vastuuhenkilö:

Sähköposti:

Puhelin:

Työtehtävät

Työaika

Päivittäinen työaika:

klo ________ - ________ Ruokailu

työnantaja tarjoaa ruuan / lounassetelin syö koululla ruokailu järjestetään jotenkin muuten, miten?

________________________________________________________________

Muuta huomioitavaa Muuta (esim. kielitaito, vaatetus, kengät, allergiat, hygieniapassi, salmonellatodistus jne.):

Päiväys ja allekirjoitukset _____ /_____ 20

__________________________ __________________________ Työnantajan edustaja Koulun edustaja

Oppilaat eivät ole pääsääntöisesti työsuhteessa työnantajaan työssäoppimisjakson aikana. He noudattavat työpaikan järjestyssääntöjä ja turvallisuusohjeita. Viikoittainen työaika on kuusi tuntia päivässä, kolmena päivänä viikossa. Työssäoppimisjakson ajalta ei makseta palkkaa. Oppilaat ovat vakuutettuja koko työssäoppimisjakson ajan.

SOPIMUS TEHDÄÄN ALLEKIRJOITUKSINEEN KAHTENA KAPPALEENA, JOISTA TOINEN JÄÄ TYÖNANTAJALLE JA TOINEN PALAUTETAAN KOULULLE.

!


LiitE 25•Työssäoppimisjaksonitsearviointilomake

!

Työssäoppimisjakson itsearviointilomake JOPO Oppilas

Nimi:

Työssäoppi-mispaikka

Työpaikan nimi:

Osoite:

Vastuuhenkilö: Sähköposti:

Puhelin:

Työssäoppimisjakson ajankohta ja poissaolot

Oppilas on ollut työssäoppimisjaksolla

_____ /_____ - _____ /_____ 20_____ yhteensä _____ päivää.

Tänä aikana poissaoloja on yhteensä _____ tuntia.

Arviointi

aina usein harvoin 1. Noudatin annettuja työaikoja.

2. Noudatin työpaikan sääntöjä.

3. Noudatin saamiani ohjeita.

4. Saatoin loppuun saamani työtehtävät.

5. Tein työni mahdollisimman hyvin ja nopeasti.

6. Toimin oma-aloitteisesti.

7. Tulin hyvin toimeen työpaikan ihmisten kanssa. Missä onnistuin hyvin? ________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________ Mitä työelämässä tarvittavia valmiuksia minun pitäisi harjoitella?________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________ Päiväys ja allekirjoitus

_____ /_____ 20_____ __________________________ Oppilas

!


LiitE 26•Työssäoppimisjaksonarviointilomake

!

Työssäoppimisjakson arviointilomake JOPO Oppilas

Nimi:

Työssäoppi-mispaikka

Työpaikan nimi:

Osoite:

Vastuuhenkilö: Sähköposti:

Puhelin:

Työssäoppimisjakson ajankohta ja poissaolot

Oppilas on ollut työssäoppimisjaksolla

_____ /_____ - _____ /_____ 20_____ yhteensä _____ päivää.

Tänä aikana poissaoloja on yhteensä _____ tuntia.

Arviointi

kiitettävä hyvä tyydyttävä vaikea arvioida Käyttäytyminen

Täsmällisyys

- annettujen työaikojen

noudattaminen

Ahkeruus

Oma-aloitteisuus

Ohjeiden

noudattaminen

Sosiaaliset taidot

Työskentelytaidot

Sanallinen arviointi: ___________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________

___________________________________________________________________ Päiväys ja allekirjoitus

_____ /_____ 20_____ __________________________ Työnantajan edustaja

!


LiitE 27•Vapaaehtoistyönkurssitoisenasteenopiskelijoille,tarkennettuprosessikuvaus

A.1 Opettaja valmis-

telee kurssin

A.2 Opiskelija ilmoit-tautuu kurssille

A.3 Vapaaehtoistyön

peruskoulutus

A. Vapaa-ehtoistyön kurssi

A.5Vapaaehtoistyö-

aikataulun laatiminen

A.6Opiskelija

suorittaa vapaa-ehtoistyötä

A.7Kurssin

päättäminen

A.4 Vapaaehtois-

työpaikan järjestäminen

A.1. Opettaja valmistelee kurssin

Koulu: rehtori

Tieto-järjestelmä

Opettaja

Pyytää rehtorilta

luvan uuden kurssin järjestä-miseen

KYLLÄ:Jatkaa kurssin

valmiste-lua

Saako rehtorilta

luvan uuden kurssin

järjestämiseen?

Wilma

Rehtorivastaan-

ottaapyynnön kurssin

järjestämisestä

Myön-tääköluvan?

KYLLÄ:Sopii

kurssin järjeste-

lyistä

Lisää vapaaeh-toistyö-kurssin kurssi-

ilmoittau-tumisenWilmaan

Koulu:nettisivujenpäivittäjä

Kirjautuu ylläpitoon ja

lisää tiedotuksen nettisivuille

Koulun www-sivut

Päivittää listaa

vapaaeh-toistyön

kohteista

Siirtyy vaihee-

seen A.2

Opettaja tiedottaa kurssista ja kurssi avataan

ilmoittautumiselle

A.1. Opettaja valmistelee kurssin

A.2 Opiskelija ilmoittautuu vapaaehtoistyönkurssille

Opettaja

Tieto-järjestelmä

Opiskelija

Saa tietoa

uudesta kurssista

Tarkistaakurssin tiedot

Sopi

iko

kurs

si

luku

järje

styk

seen

?

Kiin

nost

uuko

ku

rssi

sta?

Wilma

Onk

o ilm

oitta

utun

eita

tarp

eeks

i?

Tiedot-taa

kurssista

Tarkistaa kurssille

ilmoittautu-neiden

lukumää-rän

ilmoittautu-misajanpäätyttyä

Onk

o ilm

oitta

utun

eita

tarp

eeks

i?

WilmaKoulun kotisivut

Onk

o ku

rssi

lla ti

laa?

Ilmoittau-tuu

kurssille

KYLLÄ:Siirtyy

vaiheeseen A.3

EI:Saa sähköpostia

kurssin peruuntumisesta

KYLLÄ:Siirtyy

vaiheeseen A.3

EI:Varmistaa rehtorilta,

voidaanko kurssi järjestää

A.2 Opiskelija ilmoittautuu vapaaehtoistyönkurssille


A.3. Vapaaehtoistyön peruskoulutus

Opettaja

Opiskelija

Avaa kurssin, kirjaa

osallistujat.Käy läpi

perusteet suoritusmerkin

nälle


Yhteistyö-tahot

Tieto-järjestelmä

Aloittaa kurssin

On läsnä ja osallistuu

opetukseen

Onk

o liik

aa

pois

saol

oja?

KYLLÄ:Ei saa jatkaa

kurssilla

Osallistuu kurssin

opetukseen

Osallistuu kurssin

opetukseen, pitää kirjaa

poissaoloista

Sopii mahdollisista vierailuista

ryhmän kanssa

Päättää peruskoulu-tusjakson ja

tiedottaa jatkosta


EI:Sopii kurssin

jatkoon liittyvistä asioista

Wilma


A.3. Vapaaehtoistyön peruskoulutus

A.4 Vapaaehtoistyöpaikan järjestäminen

Vapaaehtois-työkohde/työnohjaaja

Opiskelija

Pää

seek

ö va

paae

htoi

s-ty

öhön

?

Opettaja

KYLLÄ:Sopii jatkosta ja yhteyshenkilöstä

EI:Ottaa yhteyden

toiseen paikkaan

KYLLÄ:Sopii opiskelijan kanssa jatkosta

EI: Ilmoittaa opiskelijalle ettei

voi ottaa vapaaehtoistyön

tekijää

Vastaa tarvittaessa työnohjaajan kysymyksiin

Otta

ako

vapa

aeht

ois-

työh

ön?

Ottaa yhteyttä vapaaehtois-

työkohteeseen




Kysyy tarvittaessa lisätietoja opettajalta

A.4 Vapaaehtoistyöpaikan järjestäminen

A.5 Vapaaehtoistyön suunnitelman laatiminen

Opettaja

Opettaja

Täyt

tyvä

tkö

vapa

aeht

oist

yön

krite

erit?

EI:Palauttaa

suunnitelman opettajalle.

Siirtyy vaiheeseen

A.4

KYLLÄ:Kirjaa

vapaaehtois-työpaikan suunnitel-

maan

KYLLÄ:Antaa luvan

aloittaa vapaaehtois-

työ

Vastaanottaa opiskelijoiden suunnitelmat

Hyv

äksy

tään

kö s

uunn

itelm

a?



Varmistaa että oppilaat

saavat suunnitelman

tehtyä

Aloittaa vapaaehtois-

työn suunnitelman työstämisen

Hyv

äksy

ykö

suun

nite

lman

?

EI:Avustaa oppilasta

suunnitelman muokkaami-

sessa

KYLLÄ:Saa luvan

aloittaa vapaaehtois-

työ

EI:Muokkaa

suunnitelmaa opettajan

avustuksella

A.5 Vapaaehtoistyön suunnitelman laatiminen


A.6 Opiskelija tekee vapaaehtoistyötäA.6 Opiskelija tekee vapaaehtoistyötä

Työnohjaaja

Opiskelija

Opettaja

Aloittaa vapaaeh-toistyön

kohteessa

On tarvittaessa yhteydessä opettajaan

Täydentää tunti-

seuranta-lomaketta

Päättää vapaaeh-toistyön.Siirtyy

vaiheeseen A.7

Kirjoittaa oppimispäi

väkirjaa

Osallistuu oman

kurssin ryhmäta-paamisiin

Ohjaa opiskelijaa työtehtä-

vissä

Alle-kirjoittaa

tunti-seuranta-

lomakkeen

Osallistuu ryhmäta-paamisiinopiskelijoi-den kanssa

Tiedustelee otetaanko

kohteeseen jatkossakin opiskelijoita

Siirtyy vaiheeseen

A.7

On yhteydessä

opiskeli-jaan ja

tarvittaessa työnohjaa-

jaan

Täyttää opiskelijas-

tapalautelo-makkeen

Ilmoittaa, ottaako jatkossa

opiskelijoita vapaaeh-toistyöhön

A.7 Kurssin päättäminen

Opettaja

Opiskelija

Ilmoittaa opettajalle vapaaeh-toistyön

päättymi-sestä

Saa todistuk-

seenmerkinnän kurssista

Palauttaa oppimispäi-

väkirjan, henkilökoh-

taisenarvioinnin ja tuntiseuran-

talomak-keen

Tieto-järjestelmä

Vastaan-ottaa

opiskelijan pyynnön

henkilökoh-taisesta

keskuste-lusta ja

sopii ajan

Ottaa vastaan sovitut

materiaalit.

Perehtyy opiskelijan

lähettämään materiaaliin

Osallistuu kurssin

yhteiseen palaute-

keskusteluunAntaa

todistuksen ja tekee

merkinnän kurssisuo-rituksestaWilmaan

Wilma

Arvioi opettajan kanssa

vapaaeh-toistyön

toteutumista

A.7 Kurssin päättäminen


LiitE 28•Treenipäiväkirja

___________________________________________________________________________________

TREENIPÄIVÄKIRJA

PAKKI-RYHMÄ

Treenaajan nimi:________________________________________ Oma tavoitteeni ryhmän aikana on: ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Mitä oman tavoitteen saavuttaminen edellyttää minulta?: ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Oma tavoitteeni ryhmän aikana on oppia seuraava taito / taidot: ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Mitä taidon / taitojen oppiminen edellyttää minulta?: ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Ketkä voivat toimia kannustajina? ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Miten kiitän / muistan kannustajia? ___________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________

Oma voimalauseeni: __________________________________________________________________

TSEMPPIÄ =)


___________________________________________________________________________________

TREENIPÄVÄKIRJA päiväys voima-

lauseet hengitys-harjoitukset

mielikuva- harjoitukset

rentoutus- harjoitukset

liikunta- harjoitukset

unen määrä

ruokailu juomat

mukavat asiat

10.2.

11.2

12.2.

13.2.

14.2.

15.2.

16.2.

17.2.

18.2.

19.2.

20.2.

Päiväkirja jatkuu niin kauan kuin ryhmä toimii. Päiväkirjaan on vahvennettuna merkitty ryhmän kokoontumispäivä


A.1Seven upin

käynnistyminen

A.2Toimintavaihe

A.3 Vertaistoiminnan käynnistyminen.

(Ei kuvausta)

A. Seven up

B.1Volkkarin

käynnistyminen

B.2Toimintavaihe

B. Volkkari B.3 Vertaistoiminnan käynnistyminen.

(Ei kuvausta)

LiitE 29•Moniammatillisetjatoiminnallisetvanhempainillat,tarkennettuprosessikuvaus

Alkuopettaja

A.1 Seven upin käynnistyminen

Eskariopettaja

Tietojärjestelmä

VanhemmatKaikki vanhemmat, vanhem-paintoimikunta/ -yhdistys

Vanhempain-toimikunta / -yhdistysosallistuu

Kaikki vanhemmat

saavat kutsun Seven upiin ja Ilmoittautuvat

Muut kunnantoimijat (esim. opetustoimi, sosiaalitoimi,vapaa-aikatoi-mi)

Muut Seven up-toi-mijat (Kelto, luokanopettaja, ertyisopettaja, Seven Upinvastuuhenkilö)

Järjestää/osallistuu

koulukohtai-sen suunnit-telupalaverin

Seven upinvastuuhen-

kilö järjestää kuntakohtai-sen suunnit-telupalaverin.Muut Seven up toimijat osallistuvat

Lähettää vanhemmille

kutsun Seven upiin

Järjestää/osallistuu palaverin

käytännöna-sioista


Siir

tyy

vaih

eese

en A

.2

Osallistuu palaveriin

tarvittaessa

Hallintokunnan Intra

A.1 Seven upinkäynnistyminen

A.2 ToimintavaiheVanhemmat(Kaikki vanhemmat,vanhem-paintoimikunta/ -yhdistys))

Seven up ohjaajat(eskariopettaja, Kelto, alku-opettaja, erityisopettaja)

Muut toimijat (esim. opetustoimi,sosiaalitoimi, vapaa-aikatoimi)

Tietojärjestelmä

Osallistuu 1. Seven upiin

Järjestää 1. Seven upiin

Järjestää 1. Seven upiin

Osallistuu 2. Seven upiin

Suunnittelee seuraavan Seven upin

Osallistuu 2. Seven upin

suunnitteluun

Järjestää 2. Seven upin ja ilmoittaa siitä vanhemmille

Järjestää 2. Seven upin

Onko tarvetta vertaistuelle?

KYLLÄ: Siirtyy

vaiheeseen A.3

Hallintokunnan Intra

Tekee yhteenvedon

Sepin upeista

A.2 Toimintavaihe


B.1 Volkkarin käynnistyminen

Oppilashuolto

Tietojärjestelmä

Vanhemmat(kaikki vanhemmat, vanhempaintoimikunta/ -yhdistys)

Luokanopettaja

HallintokunnanIntra

Muut toimijat (nuorisojärjestöt,urheiluseurat, 4H,, MLL, poliiisi)

Koulukuraattori

Kutsuu vanhemmatVolkkariin

HallintokunnanIntra

Sähköineninfojärjestelmä

Kaikki vanhemmat

saavat tiedon Volkkari kutsusta


suunnittelupalaveriin, päättää 1.

Volkkarin ohjelman

Osallistuu suunnittelupa

laveriin, päättää 1. Volkkarin

Järjestää suunnittelupa-laverin, päättää

1.Volkkarin ohjelman

Vanhempaintoimi-kunta/ -yhdistys

osallistuu suunnittelupalaver

iin, päättää 1. Volkkarin ohjelman

Pyytää luokanopet-

tajiakutsumaan vanhemmat


Järjestää palaverin

Siirtyy vaihee-seenB.2

Kutsuu koolleVolkkarinohjaajat

Ilmoittaa osallistuja-

määränoppilashuolto

ryhmälle

Osallistuvat tarvittaessa suunnittelu-palaveriin


Siirtyy vaihee-seenB.2

Siirtyy tarvit-taessavaihee-

seen B.2

B.1 Volkkarin käynnistyminen

B.2 Toimintavaihe

Volkkariohjaajat(nuorisotyöntekijä,koulukuraattori,luokanopettaja,mielenterveystyöntekijä,kouluterveydenhoitaja,sosiaaliohjaaja)

Vanhemmat

Tietojärjestelmä

Muut toimijat,(4H, urheiluseurat, MLL, nuorisojärjestöt,poliisi)

Järjestää 1.Volkkkarin

Osallistuu 1. Volkkariin

Kerää vanhempien

toiveet. Teemoittavat

seuraavan Volkkarin

KYLLÄ:Siirtyy

vaihee-seenB.3

Järjestää 2. Volkkarin

Osallistuu 2. Volkkariin

Ilmoittautuu 2. Volkkariin

Osallistuu tarvittaessa2. Volkkarin

suunnit-teluun

Osallistuu tarvittaessa1. Volkkariin

HallintoverkonIntra

Sähköinen infojärjestelmä

Osallistuu tarvittaessa2. Volkkariin

Tekee yhteenvedonVolkkareista

Onko tarvetta vertaistuelle?

SuunnitteleeseuraavanVolkkarin

Kertoo toiveista

seuraavan vanhempain-

illan sisällöstä

B.2 Toimintavaihe

oULUnKAAri

LAppi

KAinUU

oULUn SEUTU

Muonio

Kittilä

Kolari

pello

pelkosenniemi

SallaKemijärvi

rovaniemi

posio

ranua

Ylitornio

Utsjoki

KuhmoSotkamo

Kajaani

paltamo

ristijärvi

Hyrynsalmi

Suomussalmipuolanka

Vaala

Utajärvi

pudasjärvi

Simo

Muhos

ii

Kemi

Keminmaa

Kiiminki

Kempele

oulunsalo

Haukipudas

Tyrnävä

Liminka

Lumijoki

Tornio

ouluHailuoto

Tukeva on lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edis-tämisen pohjoissuomalainen hankekokonaisuus. Se on ensimmäisiä sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-rahoituksen saaneita hankekoko-naisuuksia; kehittämistyö käynnistyi jo vuoden 2008 lopussa (Tukeva 1 ajalla 1.11.2008–31.10.2010 ja Tukeva 2 ajalla 1.10.2010–31.10.2012).

Hanketta ovat toteuttaneet Oulun seutu (hallinnoija Tukeva 1 ja 2), Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Oulunkaaren kuntayhtymä, Kolpe-neen palvelukeskuksen kuntayhtymä sekä Pohjois-Suomen sosiaa-lialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö.

Tukeva-hankkeen aikana osahankealueiden kautta kunnissa ja kuntayhtymissä on kehitetty monipuolisesti lapsiperheiden palvelu-ja eri ikävaiheisiin aina raskausajasta ja varhaislapsuudesta nuoriin aikuisiin saakka. Hanke on edennyt jo toisen hankevaiheen loppuun ja kehitettyjen toimintamallien juurruttamisvaiheeseen.

Tukeva 3 -juurruttamishankkeessa (1.10.2012–31.10.2013) juurrute-taan ja levitetään pysyväksi toiminnaksi edellisissä hankevaiheissa kehitettyjä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden toimintamal-leja ja menetelmiä.

-työkalupakki · tukeva lapsiperheiden hyvinvointihanke arvoisa lukija tähän...

Documents

Näin vaikutat yhteiskuntaan! työkalupakki

Opinnäytetyön tekijän työkalupakki - Opiskelutaidot · Opinnäytetyön tekijän työkalupakki Sanna Uotinen & Leena Valkonen Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto JYU. Since

Mitä tänään tehtäis? luovan toiminnan työkalupakki · lisäksi työhönsä. Työkalupakki jää Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n käyttöön ja täydennet-täväksi. Jatkossa

Osa 3: Huippujalkapallon kehitystä tukeva seuratoiminta

CBMXII työkalupakki

Tiedonhaun työkalupakki (Kuortane)

Ohjaajan työtä tukeva kotisivusto; Opintoluotsi ammattikäytössä

KANSAINVÄLISEN OSAAJAN TYÖKALUPAKKI TYÖNHAKUUN · TYÖKALUPAKKI TYÖNHAKUUN Korkekoulu-opiskelijoille. Tämän päivän työelämä tarvitsee uteliaita, sitkeitä ja tuottavia

Seniorikoulutuksen laadunarvioinnin työkalupakki Parempaa ... · Tämä työkalupakki on suunniteltu mittaamaan koulutuslaitoksia, joiden seniori-opiskelijat (yli 65-vuotiaat tai

Kansallista pölyttäjästrategiaa tukeva taustaselvitys

(osahankkeet & koordinaatio)oulu.ouka.fi/seutu/tukeva/tukeva loppurapotti yhteinen (valmis).pdf · LOPPURAPORTTI 1.11.2008-31.10.2010 (osahankkeet & koordinaatio) 27.10.2010 Salla

KANSAINVÄLISEN OSAAJAN TYÖKALUPAKKI TYÖNHAKUUN …€¦ · TYÖKALUPAKKI TYÖNHAKUUN ammattiin opiskeleville. Tämän päivän työelämä tarvitsee uteliaita, sitkeitä ja tuot-tavia

ILMIÖLÄHTÖISEN SUUNNITTELUN TYÖKALUPAKKI · Työkalupakki sisältää kuusi työpohjaa, jotka tukevat ilmiön, sen ratkaisujen sekä näiden saavuttamiseksi vaadittavien toimenpiteiden

Eläkeuudistuksen työkalupakki

MicroMedia - B2B-liidimarkkinoinnin uusi työkalupakki #Kasvunaamu

Sivistystoimen TYÖKALUPAKKI PALVELUMUOTOILUUN · Sivistystoimen työkalupakki palvelumuotoiluun Kuntatalouden kiristyessä palvelujen kehittämiseen on yhä vähemmän rahaa ja muita

Oppimista tukeva arviointi ja OPS2016 - Jyväskylä 4.12.2015

KANSAINVÄLISEN OSAAJAN TYÖKALUPAKKI TYÖNHAKUUN …...TYÖKALUPAKKI TYÖNHAKUUN Ammattiin opiskeleville. Tämän päivän työelämä tarvitsee uteliaita, sitkeitä ja tuottavia

TUKEVA Oulun seudun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008-31.10 liitteet/Loppuraportti oul… · TUKEVA Oulun seudun osahankkeen loppuraportti 1.11.2008-31.10.2010 26.10.2010 Irja Lampinen

Päällysteet Julkaisuun on tullut lisäkirje 7.1.2004, joka on ...Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset Päällysteet Julkaisuun on tullut lisäkirje 7.1.2004,

LAUMAN JOHTAMINEN HÄMÄRÄSSÄ TYÖKALUPAKKI … · Työkalupakki riskienhallintaan 48 Focus on Scope Management 79 Projektiyhdistyksen jäsenedut. Toiminnanjohtajalta 4 Palvelut

Minttu Merivirta (toim.) Sosiaalisen median työkalupakki · Minttu Merivirta (toim.) Sosiaalisen median työkalupakki Opas luovien alojen yrittäjille some-viestinnän tehostamiseen

KEVYT VIDEOTUOTANTO KUVAAMISESTA JULKAISUUN · Kevyt videotuotanto kuvaamisesta julkaisuun Työn ohjaaja/ohjaajat Juhana Kokkonen Työn laji Opinnäytetyö Aika 3.4.2008 Numeroidut

soRvi - avoimen datan työkalupakki

Some koulutus 8.5.2012 työkalupakki

Sähköisen markkinoinnin työkalupakki

Opettajan työkalupakki

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI · TYÖKALUPAKKI. Ideoi tapahtuma Mieti samalla, mitä kaikkea siitä voi näyttää ja kertoa missäkin vaiheessa Tee pohjatyöt Perusta tarvittaessa

Culture Finland työkalupakki

julkaisuun - Turun AMK - Turun ammattikorkeakoulu

Culture Finland kulttuurimatkailun työkalupakki

Millainen on mielenterveyttä tukeva opiskeluympäristö?

Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelman työkalupakki · Edessäsi on Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelman työkalupakki, jonka tarkoituksena on helpottaa uuden esiopetuksen opetussuunnitelman

3.€Aktiivivaihtoehtoja€ja€työurien€pidentämistä€tukeva ... · 3.€Aktiivivaihtoehtoja€ja€työurien€pidentämistä€tukeva€sosiaaliturva Yleisiä€kehittämislinjauksia

Kokeilijan työkalupakki