Eija Rautakorpi

työllisyyspäällikkö, KMeija.rautakorpi@mtkl.fi

PSYYKKINEN SAIRASTUMINEN

”Pelkään tulevani hulluksi

Kummalliset ajatukset

pyörivät päässäni

Herään yöllä,

enkä tiedä kuka olen ja

missä olen

En tiedä mitään

Kauhistuttavan hetken ajan,

vain olematta kukaan.”

Päivi Rissanen

Psyykkisten sairauksien luonne

”Minä olen” –sairaus

Oletus:

Sairauden ajatellaan määrittelevän ihmisen koko persoonaa ja olemista; myös kuntoutujat itse usein ajattelevat näin

Masennus –kansantautimme?

arvioiden mukaan n. 5%:lla väestöstä on kliinisesti merkittävä masennustila: naisista 8% ja miehistä 4% on kokenut vakavan masennusjakson (Terveys 2000 tutkimus)

Eniten vakavan masennuksen kriteerit täyttävää masennusta esiintyy 18-29 -vuotiaiden ikäryhmässä: naiset 18% / miehet 6%) (Terveys 2000 tutkimus)

Nuoret mielenterveyskuntoutujat ammatilliseen kuntoutuksen Mielenterveyssyistä

myönnetään vuosittain noin 8000 työkyvyttömyyseläkettä: näistä puolet masennus –diagnoosin vuoksi

Työkyvyttömyyseläkkeistä kolmannes myönnetään

alle 35-vuotiaille.

Sairastumisesta ja kuntoutumisesta

Sairastuminen vaikea trauma keskeinen ahdistava kysymys: ”mitä elämästäni voi enää tulla?”

Hoito – kuntoutus – kuntoutuminen

Sairastumista ei voi hävittää itsestä pois: hyväksyminen, ettei tapahtunutta voi muuttaa

Voinnin vaihtelut osa psyykkistä sairastumista

Diagnoosia tulisi pitää ihmisen sen hetkisen elämän ja elämäntilanteen kuvauksena.

Diagnoosin saaminen voi selkiyttää tilannetta, mutta se ei ennusta sairauden seurauksia.

1. on muutosta vastaanottavasta ja riippuvaisesta potilaan roolista aktiiviseksi toimijaksi omassa elämässä

2. on yleensä vuosien prosessi: potilas, toipilas, kuntoutuja, kuntoutunut

Mielenterveysongelmista kuntoutuminen

on syvästi henkilökohtainen

muutosprosessi, jossa

ihmisen

• asenteet

• tunteet

• elämän päämäärät

• toimintatavat

• taidot

• roolit muuttuvat

Mielenterveysongelmista kuntoutuminen

ON UUDENLAISEN SISÄISEN PUHEEN MUODOSTUMISTA

”Mitä on mielenterveys?

Puhumme usein ”normaaliudesta” mielenterveyden vastakohtana. Normaalius määräytyy usein yksilöllisten kokemusten, yhteisöllisten ja yhteiskunnallisten vaateiden mukaan.Meillä on jokseenkin jokaisella erilainen käsitys normaaliudesta.

Kuka sen määrittelee ja missä kulkee raja? ”

Mielenterveys ja opiskelu

Mielenterveys on henkistä hyvinvointia ja toimintakykyä

Mielenterveyttä tukeva opiskeluympäristö on hyvä ympäristö kaikille

Mielenterveyden tukeminen on oppilaitoksessa jokaisen tehtävä

Mitä näen?

erilaisuuttayksilöllisyyttä

Ongelmai-suutta

sairautta

Mihin tarvitsen diagnoositietoutta?

Tavallisimmat mielenterveyden häiriöt:

Neuroosit (pelko-, pakko- ahdistusneuroosi)

Psykoosit (vakava tunne-elämän häiriö)

Persoonallisuushäiriöt (häiriöt minä –kuvassa)

Mielialahäiriöt (masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö)

Oireita ja merkkejä mielenterveyden häiriöistä Ahdistunut, pelokas, vetäytyvä Menee helposti lukkoon Pakko-oireinen: pikkutarkka, muodollinen,

jäykkä, toistaa asioita Epäluuloinen, tulkitsee asioita väärin Aloitekyvytön, apaattinen, hajanainen Keskittymisvaikeuksia Oppimisvaikeuksia Kielen ja puheentuottamisen vaikeuksia Käyttäytymisen muuttuminen (maanisuus –

masennus)

Mielenterveysongelmat ja oppimisen suhde

A) AHDISTUS JA TARKKAAVUUS-ONGELMAT

Oppiminen vaikeaa Huomion

suuntaaminen vaikeaa

Kognitiiviset häiriöt

B) MASENNUS

Energian puute Jaksaminen Kognitiiviset häiriöt

Mielenterveysongelmat ja oppimisen suhde

VAIKEAT MIELENTERVEYS-ONGELMAT (PSYKOOSI, VAKAVA-ASTEINEN MASENNUS)

Oppimisen prosessit eivät aina käynnisty lainkaan

Kognitiiviset häiriöt

Toiminnanohjaus Abstraktin ajattelun häiriöt Muistin vaikeudet Stressin sieto Havaitsemisen häiriöt ”Jähmeys” Kielelliset vaikeudet

Toiminnanohjaus

Aloitekyky Ajan hahmottaminen Suunnittelu ja organisointi Tarkkaavaisuuden suuntaaminen Oman toiminnan arviointi Itsensä motivointi

Kun mitään ei näytä tapahtuvan…Hyvän aikomuksen näkeminen

Mihin kiinnitämme huomiota?

LOPPUTULOSYRITYSHYVÄ AIKOMUS

Mitä kuulen, sen unohdan.

Mitä näen, sen ymmärrän.

Mitä teen, sen muistan

Koulutuksessa tärkeäksi koettuja elementtejä

1. Retket, elämykset ja liikunta

2. Elämän tarkoituksen ja arvojen pohtiminen

3. Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys

4. Oppiminen ja uusien asioiden käsittely

5. Ryhmän tuki ja yhdessäolo

6. Itse tekeminen ja ryhmätyöskentely

Lähde: Jouni Puumalainen ja Eija Rautakorpi: Olen menossa valoisampaan suuntaan – Työllistymisjakson ja kuntouttavan koulutuksen yhdistäminen seurantatutkimuksen valossa. Mielenterveyden keskusliitto. 2007.

Vakavasta masennuksesta kuntoutuva

Ohjatessa tärkeää: - Pienet onnistumiset, rohkaisu, kannustus - Oman panoksen merkitystä ei usein

huomata ilman selkeää alleviivausta - Rohkaise ilmaisemaan todellisia tarpeita:

mitä haluat, mitä et halua - Opiskelija ei aina kykene ilmaisemaan

omaa osaamattomuuttaan, vaan haluaa tehdä hyvän vaikutuksen

Psykoositasoisista häiriöistä kuntoutuva

Ohjatessa tärkeää stressitason matalalla pitäminen

häiriötekijöiden minimointi ei liikaa uutta kerralla uudet ihmiset stressitekijä opiskelijan kanssa neuvotellen etsitään

stressittömimmät työtavat

Rohkaisu, alkuun saattaminen tärkeää

Opiskelijan tilanteen ymmärtämistä helpottaa, jos hän itse kertoo mahdollisista opiskelua haittaavista oireista

Pienet askeleetjohtavat suureen muutokseen

Haaste kerrallaan…Haaste kerrallaan…Askel kerrallaan…Askel kerrallaan…Katse riittävän pitkälläKatse riittävän pitkällä!!

Millainen on mielenterveyttä tukeva

opiskeluympäristö?

Mitä opiskelijalta ja opettajaltavaaditaan?

-Mikä on normaalia?-Mikä opiskelijan

erityistarpeet huomioivaa?

- Mikä voisi hyödyttää kaikkia?

Ryhmätyö

Millainen on mielenterveyttä tukeva opiskeluympäristö?

1.Yhteisöllisyys asenteena

•oppilaitoshenkilökunta ja opiskelijat näkevät yhteisöllisyyden merkityksen henkiseen hyvinvointiin ja oppimisen tuloksiin: pienten tekojen kautta suuriin tuloksiin

Millainen on mielenterveyttä tukeva

opiskeluympäristö?2.

Fyysinen ympäristö

• yhteisöllisyyden tunnun huomioiminen rakennuksissa ja luokissa

Millainen on mielenterveyttä tukeva

opiskeluympäristö?3.

Tukipalvelujen näkyvyys ja normalisointi- avoimuus

-tiedonsaanti- kyky kuunnella (aikaa)

Opettajalta vaaditaan

Asioiden toistamista

Asioiden kirjaamista taululle tai

fläpille

Useiden oppimiskanavien

hyödyntämistä (visuaalisuus,

auditiivisuus, kinesteettisyys)

Opiskelijalta vaaditaan

Omaan oppimistyyliin tutustumista Muististrategioiden oppimista Havaitsemisen vaikeuksista

kertomista opettajalle Rajojen asettamista omalle

jaksamiselle

Millainen on mielenterveyttä tukeva opiskeluympäristö?

Luottamus, avoimuus Ei salailua, häpeän tunnetta Luonteva suhtautuminen mielenterveyden

ongelmiin Tunne kuulluksi ja hyväksytyksi tulemisesta

”Mä koin että mä en pärjää toisten mukana ja muuta. Ja mä sitten pari kertaa lähin kesken tuntia pois ja vähän niinku itku kurkussa. --- Mä taas jotenkin koin ett mä en uskaltanut kysyä kun jotakin opetettiin, jos mä en heti ymmärtänyt sitä. Mä koin sillä tavalla ett mä niinku hiastan niitä sitä oppimista tai opettamista. Mutta mä sain silleen sellasta hyvää palautetta, että pitää ihan rohkeesti nostaa käsi ylös ja vaikka sanoa ett tuu auttaan. Tää opettaja suhtautui ihan hyvin.”

Millainen on mielenterveyttä tukeva opiskeluympäristö?

Itsearvostuksen tukeminen

”Mull on ollut hirvee hätä, että miten mä jaksan tän loppuun asti ja on täytynyt ajatella hirveen kauas, että entäs sit, miten mä sen jaksan, herranjestas, jaksanko minä, pystynkö. Ett ei niinku oikeen oo jaksanut luottaa omiin kykyihin välillä. Miettii, että kauheeta, jos ei jaksakaan enää.”

Opiskelijan oma käsitys itsestään ennustaa parhaiten menestymistä opinnoissa

Rohkaisu, kannustus Arkinen keskustelu, läsnäolo, kuuntelu Aitous: kuntoutujilla usein erityinen

herkkyys aistia tunneilmapiiriä

Millainen on mielenterveyttä tukeva opiskeluympäristö?

Palaute

Osaamisen alleviivaamista,

Omat taidot usein aliarvioidaan

Turvallisuus, selkeys, ennustettavuus

Kun oma sisäinen maailma on pirstaleinen,

tärkeää, että ulkoinen ympäristö on

ennustettava

Ahdistus ja jännittäminen sitovat voimia

Opettajan/ ohjaajan sudenkuoppia

Liiallinen ymmärtäminen Joustavuutta ja ymmärtämistä vaaditaan, mutta yhtä

lailla jämäkkyyttä ja sopimuksista kiinni pitämistä Sairaudella osataan myös hakea lisävapauksia:

”Musta tuntu, että mä ehkä ymmärsin joskus vähän liikaa. Kyllä opettaja voi olla vähän semmonen tiukempikin, asettaa myöskin niitä rajoja. Se kuuluu tähän opiskeluun, että tässä tietyt asiat täytyy suorittaa ja on velvollisuuksia, jos on jotain muutakin.”

Aiheettomat syyllisyydentunteet Voinnin vaihtelut osa psyykkistä

sairastumista

”Sen tässä on oppinut, että ei syyllistä itseään siitä, jos opiskelijalla on vaikeeta tai opiskelija on ahdistunut.

Että tuntee sen taudin tai sen sairauden kuitenkin silleen, että siinä on erilaisia vaiheita ja erilaisia jaksoja, että jos joku voi huonommin niin se pitää hyväksyä ja sitten vaan jatkaa sen muun ryhmän kanssa.”

Opettajan/ ohjaajan sudenkuoppia

Opettajan/ ohjaajan sudenkuoppia

Yksin tekeminen Mahdollisuus jakamiseen, työnohjaukseen, koulutukseen

”Yksi virhe vois olla se, että opettaja vastaisi kaikesta yksin. Että ei osaisi jakaa sitä vastuuta kollegoille, aineenopettajille, tän oppilaitoksen tiimille. Mä oon huomannut, että kannattaa puhua mahdollisimman paljon siitä, että mulla on tämmönen juttu tai etsin työharjoittelupaikkoja, ihan vain puhua, että neuvokaa nyt mua, että nyt mä en keksi enää mitään. --- Että ei oo semmonen kaiken osaava, vaan myöntää sen, että mä en tiedä tai mä oon nyt vähän ymmällä.”

Opettajan/ ohjaajan sudenkuoppia

Työajan rajaamattomuus

- Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen lähtökohtana

- Työn rajat löydyttävä itseltä

Opetushenkilöstön jaksamista tukevat Koulutus, kollegoiden tapaaminen

”Se mikä oli kauheen hyvä oli silloin kun niitä Mielenterveyden keskusliiton opettajien koulutuksia, pääsi tapaamaan muita vastaavan työn tekijöitä niin huomas, että ihan samoja juttuja nää on. Se oli kans semmonen, mikä toi semmostä henkistä tukea ja varmuutta ja varmistusta sille, että suunnilleen tietää sen, mitä on tekemässä.”

Millainen on mielenterveyttä tukeva opiskeluympäristö?

Yhteistyön haasteet

Opiskelija päähenkilö, mukana häntä koskevissa neuvotteluissa – salassapitovelvollisuus ei tule yhteistyön esteeksi

Yhteistyö mahdollisimman avointa opiskelijan suuntaan

Suunnitelma jo etukäteen, jos tulee vaikeampia vaiheita

Tilanne vaikea, kun opiskelija ei koe tarvitsevansa apua Oma huoli puheeksi: kun puhutaan omasta

huolesta, ei anneta vaikutelmaa, että itsellä olisi tieto siitä, miten asia ”oikeasti” on

Kenenkään puolesta ei voi kuntoutua

Kirjallisuus Kiljava toim. (2001) Mielenterveyskuntoutujat opintiellä.

Mielenterveyden keskusliitto.

Puumalainen ja Rautakorpi (2007). Olen menossa valoisampaan suuntaan. Työllistymisjakson ja kuntouttavan koulutuksen yhdistäminen seurantatutkimuksen valossa. Raportti 2/2007. Mielenterveyden keskusliitto.

Rautakorpi (2002) Ihminen paikallaan. Pitkäaikaistyöttömien mielenterveyskuntoutujien työhön kuntoutuminen. Mielenterveyden keskusliitto.

Veijalainen (2007) Mielenterveyskuntoutujille suunnatun valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen tuloksellisuus opiskelijoiden kokemana. Pro gradu –työ.