Työelämälähtöisyys

Pedagoginen kehittämistyö

Ammatillinen opettajakoulutus

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Mari Järvenmäki ja Pirjo Kivijärvi

19.4.2013

Johdatus aiheeseen

Toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen

opetuksessa korostuu nykyisellään yhä enemmän

ammattiosaamisen kehittäminen, työelämäyhteys ja

alueellinen vaikuttavuus

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhdeksi

tavoitteeksi on asetettu yhteistyö alueellisten

pienten ja keskisuurten yritysten ja

hyvinvointipalveluja tuottavien yritysten kanssa sekä

alueellinen kehittäminen

Työelämäyhteistyötä tarvitaan koulutustarpeiden

ennakoinnissa, koulutuksen suunnittelussa,

toteutuksessa ja arvioinnissa

Johdatus aiheeseen

Toteutuuko työelämälähtöisyys

ammatillisessa opetuksessa?

Mitä työelämälähtöisyys tarkoittaa

oppilaitos- ja työelämäkontekstissa?

Pystyvätkö oppilaitokset vastaamaan

työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin?

Työelämälähtöisyyteen

vaikuttavat tekijät – TOP TEN

1. Pienenevät ikäluokat >työvoimapula >vain halutut alat

saavat hyviä opiskelijoita >koulujen välinen kilpailu

opiskelijoista ja rahoituksesta kiihtyy

2. Ammatit muuttuvat > elinikäinen oppiminen, joustavuus

3. Tekniset valmiudet ja osaamisvaatimukset kasvavat

4. Uusien yhteistyömuotojen luominen/löytäminen;koulu-

työelämä

5. Rahoitusperusteet; läpäisy

6. Opettajien oman ammattitaidon ylläpitäminen; työkierto

7. Uusien opetusmenetelmien ja –välineiden käyttöönotto,

opettajan työn kehittäminen

8. Projektiosaaminen; TKI

9. Työelämän vaatimusten tason täyttyminen; harjoittelun

sisällön/vaatimusten tason määrittäminen ja

varmistaminen

10. Kielitaidon kartuttaminen; työelämän kansainvälistyminen

Työelämälähtöisyys - SWOT

Oppilaitosten sitoutuminen

alueen elinkeinojen

kehittämiseen (strategiat)

Elinikäinen oppiminen ja itsensä

kehittäminen

Harjoittelu/työssä oppiminen

tuttua

Uudet ammatit luovat

koulutustarpeita

Koulutuksen ja työelämän

vuorovaikutuksen lisääntyminen

Uudet opetusmenetelmät

Projektit, TKI

Täydennyskoulutus

Kansainvälistyminen

Useat opettajat etääntyneet

työelämästä

Projektiosaaminen heikkoa,

TKI ei palvele elinkeinoelämää

Kielitaito

Viive uusien osaajien

kouluttamisessa

Pystyykö koulutus vastaamaan

työelämän haasteisiin?

Ammatteja katoaa

Työpaikat vähenevät teknologian

kehittyessä

Pienenevät ikäluokat >

työvoimapula

Uudet teknologiat

Kansainvälistyminen

Mahdollisuudet Vahvuudet

Heikkoudet Uhat

Työelämälähtöisyyden

kehittäminen: oppilaitos/opettaja

Oppilaitos/opettaja tiiviimmin mukaan harjoitteluun vastuun lisääminen

harjoittelun ohjaus

resursseja harjoittelun ohjaukseen ja työpaikoilla käymiseen

harjoittelu tiiviimmin sidoksiin talven aikana opittujen teoriaopintojen kanssa

Projektiosaamisen kehittäminen projektikoulutus

projektit paremmin palvelemaan yritysten ja paikallisen elinkeinoelämän tarpeita

Opettajien työelämäjaksot säännöllisiksi

Vuorovaikutuksen lisääminen työelämän kanssa työpaikka/yritysvierailut

vierailevia luennoitsijoita eri organisaatioista ja yrityksistä

alumnitoiminta

Vuorovaikutuksen lisääminen toisten oppilaitosten kanssa

Strategian rinnalle konkretisoitu toimintasuunnitelma työelämäyhteistyön kehittämiseksi (rakenteellinen yhteistyö, ei saa olla henkilöriippuvainen)

Kolmikantayhteistyön toteuttaminen; koulutusohjelma-opiskelija-työelämä seuranta: miten pian opiskelija työllistyy valmistumisen jälkeen, työllistyykö oman

alan töihin, vastaako koulutus työelämän tarpeita

seurannan raportointi: toimii työkaluna oppilaitoksen laatutyössä

Työelämälähtöisyyden

kehittäminen: yritys/organisaatio

Työnohjaajakoulutus/perehdytyskoulutus

Ohjatun harjoittelun toimintamallin luominen

yhdessä oppilaitosten kanssa

Vuorovaikutuksen lisääminen oppilaitosten kanssa

vierailut oppitunneilla

neuvottelukunnat

Aktiivinen mukanaolo oppilaitosten kehittämis- ja

tutkimusprojekteissa

Opettajien/oppilaitosten mentorointi

Aktiivinen ote opetussuunnitelmien kehittämiseen

Työelämälähtöisyys opiskelussa: esimerkkejä Etelä-Savosta

”Projektihässäkkä” (Mamk)

Talonrakentajat (Esedu)

Kampusfestari (Mamk)

Learning Cafe-toimintamalli

”Projektihässäkkä”

Ympäristöteknologian opintoja

työelämälähtöisissä projekteissa

Eri yhteistyöyritykset esittelevät toimintojaan

ja mahdollisia tutkimus/selvitysaiheita

Opiskelijat valitsevat aiheet ja muodostavat

ryhmät

Työskentely kestää kevätlukukauden

Opinnot kuuluvat vaihtoehtoisiin

ammattiaineisiin

Opettajat (useita) ohjaavat opintoja omien

ammattialojensa mukaisesti

Opiskelijapalautetta…

Valtakunnallista tunnustusta…

Teknologiateollisuus ry:n

stipendi ja kunniakirja

Ympäristöteknologian opintoja työelämälähtöisissä projekteissa

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilö: yliopettaja Pia Haapea

Talonrakentajat

Etelä-Savon koulutuksen

työssäoppimishanke

Kuuluu Etelä-Savon ammattiopiston

rakennusalan perustutkintoon

Kolmessa vuodessa rakennetaan

omakotitalo

Rakentajia jokaiselta vuosiluokalta

Kaikki tekevät kaikkea ja oppivat

Tulevaisuuden raksamiehet Lähde: Länsi-Savo

Kuva: Jaakko Avikainen

Kampusfestari

Monipuolinen kaupunkitapahtuma Mikkelissä

Levittäytyy mikkeliläisiin oppilaitoksiin, ravintoloihin, liiketiloihin,

kaupunkiympäristöön

Musiikkia laidasta laitaan, nuorisoteatteritapahtuma

Ramppikuume, surmanajoa, lastenohjelmaa, luentoja…

Järjestäjät:

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Etelä-Savon ammattiopisto

Suomen nuoriso-opisto

Mikkelin kaupungin kulttuuripalvelut

Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunta

Mikkelin yliopistokeskus

Järjestelyistä vastaa pääasiassa oppilaitosten opiskelijat

Kampusfestari 19. – 30.4.2013, päätapahtuma 27.4. hallitustorilla

www.mamk.fi/kampusfestari

Kampusfestari-ilmoitus

Osaamisen kehittäminen yhteistyössä

työelämän ja oppilaitosten kanssa: esimerkki

toimintamallista

Toimintamallissa sovelletaan Learning Cafe-menetelmää

tavoitteena oppia yhdessä

jokainen osallistuja voi tuoda esiin omat ajatuksensa

ideoiden tuottaminen, reflektoiminen ja edelleen kehittäminen tapahtuu ryhmissä, joissa kussakin oma vetäjä (emäntä/isäntä, kirjuri, keskustelun ylläpitäjä)

luodaan ja jaetaan uutta tietoa, kokemuksia, rakennetaan yhteistä näkemystä

ryhmiin jaetaan otsikot/aihealueet, joita käsitellään (jokaisessa ryhmässä omat aihealueet)

keskusteluaika /ryhmä 10-20 min

ajan päätyttyä kaikki ryhmät vaihtavat paikkaa, ryhmän emäntä/isäntä jää paikoilleen

ryhmät vaihtavat paikkaa niin monta kertaa, että jokainen ryhmä on vieraillut kerran kaikissa ryhmissä

lopuksi yhteinen keskustelu, asioiden tiivistys ja jatkosta päättäminen

ryhmissä tuotettu materiaali toimitetaan myöhemmin koostettuna osallistujille

Osaamisen kehittäminen yhteistyössä

työelämän ja oppilaitosten kanssa: esimerkki

Learning Cafe-toimintamallin toteutuksesta

Aihe

käynnissä olevan kehittämishankkeen sisällön ja toiminnan fokusointi

koulutustarpeiden kartoitus

Tilaisuuden kesto 4 h (kahvipausseja tarvittaessa)

Kutsu tilaisuuteen lähetetty viikkoja ennen

Osallistujat: maaseutuyrittäjiä, yrityksen edustaja (Humuspehtoori), Otavan

maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen opettaja ja opiskelijoita, HY Ruralia-

instituutin kouluttajia ja tutkijoita, MTT:n tutkijoita ja projektityöntekijöitä

(tilaisuuden järjestäjä)

Ryhmiä kolme, joissa käsiteltäviä aiheita 2-3, keskusteluaika/ryhmä 10 min

Alussa yritysedustajan puheenvuoro, joka liittyi päivän teemaan

Ohjeistus työskentelytavasta ja ryhmiin jako

Ryhmien kirjurit sovittu etukäteen

Ryhmätyöskentelyn päätyttyä loppukeskustelu kaikista ryhmän aiheista,

loppuyhteenveto ja jatkosta päättäminen

Puhtaaksi kirjoitettu kooste toimitettiin myöhemmin osallistujille

Osaamisen kehittäminen yhteistyössä

työelämän ja oppilaitosten kanssa: esimerkki

Learning Cafe-toimintamallin toteutuksesta

Pohdintaa toimintamallin toimivuudesta

odotukset ja tavoite täyttyivät: lyhyessä ajassa saa paljon aikaiseksi

helppo tapa saattaa yhteen työelämän ja oppilaitoksen ja

koulutusorganisaatioiden edustajia

vaatii huolellisen etukäteisvalmistelun

tiedottaminen riittävän ajoissa, jolloin myös oppilaitos ehtii suunnitella

opetuksen niin, että se mahdollistaa osallistumisen

ryhmien maksimikoko noin 5 henkilöä, jolloin jokainen halukas saa

äänensä kuuluviin

Kirjallisuutta Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen. Valtiontalouden

tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 188/2009. http://www.vtv.fi/files/1783/1882009_AMKkoulutuksen_tyoelamalahtoisyyden_kehittaminen_NETTI.pdf

Kallberg, K. ja Hallila, M. (toim.) Osaamisen kohtaaminen. Näkökulmia työelämälähtöiseen koulutukseen. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Tiedotteita, 26. http://www.karelia.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/C26_verkkojulkaisu.pdf

Keskitalo, Juhani (toim.). Insinöörikoulutuksen uusi maailma III – INSSI –hanke kilpailukykyä parantamassa. Hämeen ammattikorkeakoulu. HAMK:n e-julkaisuja 5/2011.http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMK/Tutkimus_ja_kehitys/Valtakunnalliset_verkostohankkeet/tekniikan_alan_ammattikorkeakoulutuksen

Mattila, Erkki. Opetuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen Rovaniemen ammattikorkeakoulussa.2008. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu. Kehittämishankeraportti. http://publications.theseus.fi/handle/10024/20099

Neuvonen-Rauhala, M-L. 2009. Työelämälähtöisyyden määrittäminen ja käyttäminen ammattikorkeakoulun jatkotutkintokokeilussa. Väitöskirja. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Sosial Research: 367. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/21622/9789513936594.pdf?sequence=1

Väisänen, P. 2003. Työssäoppiminen ammatillisissa perusopinnoissa. Ammatillinen osaaminen, työelämän kvalifikaatiot ja itseohjautuvuus opiskelijoiden itsensä arvioimina. Väitöskirja. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja n:o 83. 197 s. ja 59 s. liitteitä.