Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena

Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025

Sisällysluettelo

Lukijalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Digitalisaatio muuttaa maailmaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Hallinnonalan yhteiset digitalisaatiolinjaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Hallinnonalan yhteiset digitalisaatiolinjaukset kuvana . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Terveellisen elinympäristön linjaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Terveellisen elinympäristön linjaukset kuvana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Terveellisen työn linjaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Terveellisen työn linjaukset kuvana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Terveyden ja hyvinvoinnin linjaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

Terveyden ja hyvinvoinnin linjaukset kuvana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

Sosiaali- ja terveyspalvelujen linjaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Sosiaali- ja terveyspalvelujen linjaukset kuvana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Seurannan ja tutkimuksen linjaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

Seurannan ja tutkimuksen linjaukset kuvana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Digitalisaation edellytykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

Johtopäätökset ja linjausten toimeenpano . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

Liite: Kehittämiskohteet ja mahdollisuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

Tiivistelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

Yhteystiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

2

Lukijalle

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallin-nonalan digitalisaatiolinjaukset 2025 on laa-dittu keväällä 2016 yhdessä hallinnonalan vi-rastojen ja laitosten kanssa.

Dokumentti sisältää STM:n hallinnonalannäkökulmasta keskeiset linjaukset ja edelly-tykset, jotka tulee huomioida hallinnonalanpalveluja ja toimintoja digitalisoidessa.

Dokumentin lähtökohtana on hallitusohjel-man ”Digitalisoidaan julkiset palvelut” ja”Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristönluominen” -kärkihankkeiden mukaiset tavoit-teet. Digitalisaatiolinjausten pohjana ovatvaltiovarainministeriön helmikuussa 2016 jul-kaisemat julkisen hallinnon digitalisoinnin pe-riaatteet.

Digitalisaatiolinjaukset on tarkoitettu tuke-maan yhdessä STM:n aiemmin julkaisemanSote-tieto hyötykäyttöön -strategian 2020kanssa STM:n strategiaa ja sen päivitystyö-tä. Tässä julkaisussa käsitellään STM:n hal-linnonalan viitekehyksen näkökulmasta

• digitalisaation kehittämiskohteita jamahdollisuuksia

• keskeisiä digitalisaation linjauksia hal-linnonalan osa-alueittain

• digitalisaation edellytyksiä.

Dokumentissa ei käsitellä tarkemmin digitali-saatiolinjausten toimeenpanoa, joka suunnit-tellaan tarkemmin STM:n strategian päivit-tämisen yhteydessä.

3

Digitalisaatio muuttaa maailmaa

”Suomi on jo nyt yksi maailman kärkimaistajulkisissa sähköisissä palveluissa. Meillä suo-malaisilla on myös tutkitusti EU-maiden pa-ras digiosaaminen. Menestymisen edellytyk-set digitalisaatiossa ovat siis mitä mainioim-mat. Tärkeintä on kuitenkin huolehtia sii-tä, että asiakas on palvelukehityksen keski-össä. Silloin muotoilemme yhteiskuntaammeaidosti meitä itseämme varten.” – Valtiova-rainministeriö

Digitalisaatio muuttaa maailmaa nopeissasykleissä luomalla täysin uudenlaisia vaihto-ehtoja vanhoille ja tutuille toiminnoille. Uu-det toimijat, kuten yksityisten yritysten tarjo-amat etälääkäripalvelut tai jakamistalouteenperustuvat palvelut ovat muuttaneet perin-teisiä toimialoja.

Julkisen hallinnon muutoksesta havainnol-linen esimerkki on Ison-Britannian valtion-hallinnon digitaalisten palveluiden Gov.uk:nkäyttäjälähtöinen uudelleen suunnittelu.

Suomi on kansainvälisesti kärkimaita ter-veyden ja hyvinvoinnin sähköisessä tiedon-hallinnassa, josta osoituksena ovat sosiaali-ja terveydenhuollon Kanta-palvelut (Kansal-linen Terveysarkisto) ja työsuojeluvalvonnandigitalisaatio.

Myös sosiaali- ja terveysministeriön hallin-nonalalla ollaan suuren muutoksen kynnyk-sellä, esimerkiksi tekoäly ja robotiikka mah-dollistavat täysin uudenlaisia digitalisoitunei-ta julkisia palveluita kansalaisten hyväksivuonna 2025.

Suomi on suurien haasteiden edessä, joi-hin digitalisaation hyödyntäminen toimii yh-tenä ratkaisuna. Väestö ikääntyy ja tarvit-see enemmän tukea hyvinvoinnin ja tervey-den edistämiseen. Maahanmuuttajat erilaisi-ne tarpeineen muodostavat uuden asiakas-ryhmän sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Julkishallinnon kasvava alijäämä pakottaavastaamaan lisääntyvään kysyntään entistäpienemmillä taloudellisilla resursseilla. Tämävaatii entistä enemmän tuottavuutta, vaikut-tavuutta ja kustannustehokkuutta. Digitali-saatio muuttaa työn tekemisen tapoja ja työnsisältöä entistä nopeammassa tahdissa.

Myös asiakkaat vaativat julkisilta palveluiltaentistä enemmän, ja oikeutus julkisesti rahoi-tetuille palveluille pitää perustella entistä pa-remmin.

Uusille sukupolville digitaalisuus on oletusar-vo, ei vain lisä nykyisiin palveluihin. Sosiaali-ja terveyspalveluiden sekä aluehallinnon uu-distuksessa toteutettavat rakenteiden ja toi-mintamekanismien uudistukset vaikuttavatmerkittävästi hallinnonalan toimintaan.

Näihin haasteisiin vastaamisessa digitalisaa-tiolla on merkittävä rooli, mutta sen hyö-dyntäminen vaatii hallinnonalalta rohkeuttaja näkemyksellisyyttä – yhteistä visiota tule-vasta.

4

Mistä digitalisaatiossa on kyse?

Digitalisaatiolinjausten lähtökohtana toimiiseuraava valtiovarainministeriön digitalisaa-tion määritelmä:

”Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uu-distamista, sisäisten prosessien digitalisoin-tia että palveluiden sähköistämistä. Kyse onisosta oivalluksesta, miten omaa toimintaavoidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlai-seksi tietotekniikan avulla.

Käyttäjälähtöisyys on olennainen osa digita-lisaatiota. Hallintoa on kehitettävä asiakkaannäkökulmasta, oli sitten kyse ulkoisesta tai si-säisestä asiakkaasta. Käyttäjälähtöiset digi-taaliset julkiset palvelut ovat myös Suomenkilpailukyvyn edellytys.”

Digitalisaatiota edistetään Suomen julkishal-linnossa laajasti ja yhä systemaattisemmin.STM:n hallinnonalan digitalisaatiolinjauksetmäärittävät, miten digitalisaatiota hyödynne-tään hallinnonalalla.

Linjausten lisäksi kuvataan edellytykset digi-talisaation täysimääräiselle hyödyntämiselle.

Linjausten lähtökohtana ovat hallitusohjel-man ”Digitalisoidaan julkiset palvelut” ja”Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristönluominen” -kärkihankkeiden mukaiset tavoit-teet. STM:n hallinnonalan digitalisaatiolin-jaukset huomioidaan vuosina 2016-2017 päi-vitettävässä sosiaali- ja terveysministeriönstrategiassa.

STM:n digitalisaatiolinjaukset on tehty hal-linnonalan näkökulmasta, mutta niissä käsi-tellään myös koko toimialaa. Hallinnonala si-sältää sosiaali- ja terveysministeriön sekä mi-nisteriön alaiset virastot ja laitokset, kutenFimea, Säteilyturvakeskus, Työterveyslaitos,Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valvira.

Digitalisaation hallinnonrajat ylittävän asia-kaslähtöisen luonteen vuoksi nämä STM:n di-gitalisaatiolinjaukset sisältävät myös hallin-nonalan ulkopuoliseen toimintaan ulottuvialinjauksia. Hallinnonalan asiakkaita ovat kan-salaiset, viranomaiset, yritykset ja organisaa-tiot.

Digitalisaatiolinjaukset STM:n hallin-nonalan osa-alueilla

Digitalisaatiolinjaukset on muodostettu seu-raaville STM:n hallinnonalan toiminnan osa-alueille:

Terveellisen elinympäristön turvaaminen

Osa-alue sisältää ihmisille terveellisen elinym-päristön turvaamisen tunnistamalla, ehkäise-mällä ja poistamalla elinympäristössä esiinty-viä terveyshaittoja.

Terveellisen työn turvaaminen

Osa-alue sisältää työsuojelun ja -terveydentoimet, joiden tavoitteena on ehkäistä, vä-hentää ja poistaa työssä sekä työoloista ai-heutuvia vaaroja ja riskejä sekä varmistaatyöntekijöiden terveys ja hyvinvointi.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Osa-alue käsittää laaja-alaisen ennaltaehkäi-sevän toiminnan ihmisten terveyden ja hyvin-voinnin tueksi ja sairauksien ehkäisemiseksi.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Osa-alue sisältää sosiaali- ja terveyspalvelu-jen digitalisaatioon liittyvät näkökulmat eri-tyisesti kansallisten ratkaisujen osalta.

Seuranta ja tutkimus

Osa-alue on kaikkia osa-alueita läpileikkaavanäkökulma. Siinä tarkastellaan digitalisaationmahdollisuuksia tiedon keruun, hyödynnet-

5

tävyyden, luotettavuuden, vaikuttavuuden jahaluttavuuden näkökulmista.

Digitalisaation edellytykset

Digitalisaatiolinjauksien toteuttamisen edel-lytyksiä on tarkasteltu kolmesta eri näkökul-masta:

Johtaminen ja ohjaus käsittää strategisenja operatiivisen johtamisen, strategian jal-kauttamisen käytännön työhön sekä sovittu-jen tavoitteiden saavuttamisen seuraamisenja ohjaamisen.

Toimintakulttuurilla, rakenteilla ja osaa-misella tarkoitetaan hallinnonalan työyhtei-sön toimintaa, hallinnonalan organisaatioidenrakenteellisia muotoja ja niiden toimivuuttasekä henkilöstön osaamista ja sen kehitystä.

Yhdenvertaisella palvelulla tarkoitetaaneri asiakasryhmien erityispiirteiden huomioi-mista, jotta palvelut ovat kaikkien saatavilla.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden osa-alueen di-gitalisaatiota koskevat linjaukset on laadittuSTM:n Sote-tieto hyötykäyttöön -strategias-sa 2020. Tähän dokumenttiin on tiivistettystrategian keskeiset linjaukset ja ne löytyvätkokonaisuudessaan Sote-tieto hyötykäyttöön-strategiasta.

Eriarvoisuuden kaventaminen sisällytetäänoletuksena kaikkiin osa-alueisiin ja käsitelläänosana edellytyksiä.

Toimeentulon turvaamisen etuus- ja vakuu-tusjärjestely on rajattu linjausten ulkopuo-lelle, koska järjestelmän toimeenpanijoinaovat Kansaneläkelaitos, eläkevakuutusyhtiötja muut tahot.

Digitalisaation hyödyntäminen tällä osa-alu-eella on siten pääosin muiden kuin STM:n jasen hallinnonalan virastojen ja laitosten toi-

minnasta riippuvaa.

Digitalisaation hyödyntämisen peri-aatteet

Digitalisaatiolinjausten lähtökohtana toimi-vat valtiovarainministeriön julkaisemat julki-sen hallinnon digitalisoinnin periaatteet. Niis-sä kuvataan yhdeksän periaatetta, jotka toi-mivat digitalisoinnin yhteisinä pelisääntöinäkaikkialla julkishallinnossa.

Niitä tulee myös hyödyntää tarkistuslistanadigitalisaatiota hyödyntäviä kehittämishank-keita priorisoitaessa ja toteutettaessa.

Hallinnonalan linjaustyöryhmän näkemyksenmukaan STM:n hallinnonalalla kolme oleelli-sinta periaatetta on korostettuna ensimmäi-sinä seuraavassa listassa.

Julkisen hallinnon digitalisoinnin peri-aatteet

• Kehitämme palvelut asiakaslähtöisesti.• Rakennamme helppokäyttöisiä ja tur-

vallisia palveluita.• Avaamme tiedon ja rajapinnat yrityk-

sille ja kansalaisille.• Poistamme turhan asioinnin.• Tuotamme asiakkaalle hyötyä nopeas-

ti.• Palvelemme myös häiriötilanteissa.• Pyydämme uutta tietoa vain kerran.• Hyödynnämme jo olemassa olevia jul-

kisia ja yksityisiä sähköisiä palveluita.• Nimeämme palvelulle ja sen toteutuk-

selle omistajan.

Digitalisaation linjaukset koskevat kokoSTM:n hallinnonalaa. Hallinnonalan kaik-

6

ki virastot ja laitokset ovat yhdessä olleetmuodostamassa yhteisiä tavoitteita keväällä2016.

Digitalisaation kehityshankkeiden ny-kytila hallinnonalalla

STM:n hallinnonalalla palvelujen ja toimin-nan digitalisointia toteutetaan jo nykyisinkaikissa hallinnonalan virastoissa ja laitoksis-sa sekä muissa toimialan organisaatioissa.

Sote-uudistuksessa toteutettavat rakenteidenja toimintamekanismien uudistukset vaikut-tavat merkittävästi hallinnonalan toimintaan.Digitalisaation kannalta korostuvat erityisestikansallisen ohjauksen ja seurannan merkityk-sen kasvu.

Lisäksi STM:ssä ja hallinnonalan laitoksissaon käynnissä useita sähköistämisen ja digi-talisoinnin kehittämishankkeita ja -suunnitel-mia. Esimerkiksi yksittäisiä lupa- ja asiointi-palveluja sähköistetään paperimuodosta digi-taalisiksi, rekisteri- ja valvontapalveluja sekä

rekistereihin liittyvää tiedonkeruuta digitali-soidaan.

Hallinnonalalla toteutetaan myös laajempiakehittämishankkeita toiminnan ja palvelujendigitalisoimiseksi useamman laitoksen yhteis-työhankkeina. Ministeriön virkamiesten työndigitalisoimiseen ja yhtenäistämiseen vaikut-taa lisäksi Valtioneuvostossa käynnissä olevatuseat tietojärjestelmähankkeet.

Hallinnonalan digitalisaatioon liittyvä kehit-täminen on vielä suhteellisen pirstaloitunuttaja eri organisaatioiden omista näkökulmistatapahtuvaa.

Digitalisaatio on edistynyt pienin askelin ja eiole vielä vaikuttanut riittävästi keskeisimpiinalan palveluihin ja prosesseihin. Digitalisaa-tion hyötyjä ei vielä ole kattavasti saavutet-tu.

Toimintojen onnistunut asiakaslähtöinen di-gitalisointi edellyttää, että koko hallinnonalandigitalisaatiota toteutetaan yhdessä ja koor-dinoidaan kokonaisuutena.

7

Hallinnonalan yhteiset digitalisaatiolinjaukset

STM:n hallinnonalan yhteinen digitalisaationvisio vuoteen 2025 on

Asiakas on tärkein – Parempaa tietoa –parempia valintoja, toimintaa ja palve-luita

Digitalisaation linjaukset määrittävät tavoit-teet, miten digitalisaatiota hyödynnetäänSTM:n hallinnonalalla.

Ne kuvaavat, kuinka hallinnonalalla vas-tataan digitalisaation haasteisiin, mahdolli-suuksiin ja kehittämiskohteisiin. Linjauksetliittyvät sekä toimintojen ja palvelujen digi-talisointiin että digitalisaatiota keskeisesti tu-kevien toimintaprosessien ja edellytysten ke-hittämiseen, jotta digitalisaation hyödyntä-minen on mahdollista.

Linjaukset ovat organisaatiorajat ylittäviä jauseimpien toteuttaminen vaatii toimenpiteitäkaikilta hallinnonalan organisaatioilta.

Digitalisaatiolinjausten toteuttaminen lisäätuottavuutta ja palveluiden laatua sekä pa-rantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta, ter-veyttä ja hyvinvointia. Myös yritysten menes-tyksen mahdollisuudet paranevat. Digitaalis-ten ratkaisujen tulee myös osaltaan tukeaosallisuutta, sosiaalista hyvinvointia ja vähen-tää eriarvoisuutta.

Hallinnonalan yhteiset linjaukset

Yhteiset linjaukset ovat kaikkia osa-alueitakoskettavia, organisaatio- ja palvelurajat lä-pileikkaavia tavoitteita ja luovat pohjan osa-aluekohtaisille linjauksille. Tarjoamme palve-lut asiakaslähtöisesti yhden luukun periaat-teella

Palvelut tarjotaan asiakkaan kannalta mie-lekkäinä kokonaisuuksina tarveperusteisestiajasta ja paikasta riippumatta.

Hallinnonalan palvelut suunnitellaan ja toteu-tetaan aina asiakkaan näkökulmasta asiakas-analytiikkaa hyödyntäen. Hallinnonalan eriorganisaatioiden tarjoamat palvelut kootaanasiakkaalle yhteen näkymään. Tätä tehdäänyhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa.

Tarjoamme palvelut yhdenvertaisesti

Digitaaliset ratkaisut tehdään esteettömik-si ja helppokäyttöisiksi sekä mahdollistetaanerityisryhmien palveleminen. Varmistetaan,että kansalaiset eivät syrjäydy ja putoa di-gimaailmasta. Digitaaliset palvelut ovat saa-tavilla, vaikka kansalaisella ei olisi omia di-gitaalisia välineitä tai verkkoyhteyksiä/-kent-tää.

Kansalainen saa tukea digitaalisten palve-lujen käyttämiseen ja tarvittaessa palvelujamuuten kuin digitaalisesti. Perinteisten pal-velukanavien rinnalla tarjotaan myös digitaa-lisia henkilökohtaisia palveluneuvojia.

Pyydämme tiedon vain kerran

Kansalaisilta, yrityksiltä ja hallinnonalanomia työntekijöitä ei pyydetä samaa tietoauseita kertoja. Kerran tuotettu tieto on hyö-dynnettävissä eri palveluissa, tarvittaessa asi-akkaan luvalla.

Anonymisoitu tieto tarjotaan avoimena da-tana. Tietoja hyödynnetään kaikissa kansa-laisille tarjottavissa palveluissa valtuutustenpuitteissa.

Tarjoamme hallinnonalan ammattilaisil-le käyttöön kyvykkäät sähköiset järjes-

8

telmät

Hallinnonalan ammattilaisten järjestelmätovat käyttäjälähtöisiä ja työntekoa tukevia.Varmistetaan myös riittävä osaaminen ja tukijärjestelmien käyttämiseen. Järjestelmiä voi-daan käyttää eri päätelaitteilla responsiivis-ten käyttöliittymien kautta. Työkalujen läh-tökohtana on yhtenäisyys, mutta niissä huo-mioidaan myös yksilölliset tarpeet.

Huomioimme myös yritysten tarpeet

Kaikessa kehitystyössä huomioidaan liiketoi-minnan edellytysten ja kasvun näkökulmat,joilla osaltaan tuetaan Suomen ja kansalais-ten hyvinvointia. Hallinnonalan tietosisällöttarjotaan myös kaupallisten toimijoiden käyt-töön yksityisyydensuoja huomioiden.

Yritykset otetaan aktiivisesti mukaan verkos-tomaiseen työskentelyyn, jonka perustana onterveys- ja hyvinvointitiedon alusta sekä toi-miva ekosysteemi. Terveysteknologiayrityksil-le tarjotaan kehittymisen edellytykset Suo-messa ja sitä kautta edellytykset myös kan-sainväliseen menestykseen.

Uudistamme lupa- ja valvontatoiminnan

Sähköinen asiointi ja asianhallinta ovat osakaikkea lupa- ja valvontatoimintaa. Valvon-nan kohteet ja heidän asiakkaansa osallistu-vat itse entistä aktiivisemmin valvontaan säh-köisten palvelujen avulla.

Valvonnan painopistettä siirretään kohti en-nakoivaa ja riskiperusteista valvontaa, jokapohjautuu useista tietolähteistä, myös asi-akkaan omavalvonnasta ja sensoreista, ke-rättyyn hallinnonalan yhteiseen tietopohjaan.Tämä edellyttää kehittyneitä analytiikkapal-veluita ja niihin liittyvää osaamista.

Ohjaamme luotettavalla suunnittelu- ja

seurantatiedolla

Ohjauksen tueksi tuotetaan luotettavaasuunnittelu- ja seurantatietoa. Hallinnonalantoiminnan ja talouden suunnitteluun ja oh-jaukseen on käytettävissä ajantasaiset tarvit-tavat tiedot. Lainsäädännön, rahoitusratkai-sujen ja informaatio-ohjauksen lähtökohtanaon kattava ja ajantasainen tilannekuva kan-salaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekäpalvelujärjestelmän toiminnasta.

Uudistamme lainsäädäntöä ja termistöämahdollistamaan digitalisaatiota

Digitalisaation onnistumisen edellytys on, et-tä lainsäädäntö tukee ja mahdollistaa digi-taalisten ratkaisujen hyödyntämistä. Lainsää-dännössä huomioidaan digitaaliset ratkaisutja toimintatavat osana normaalia toimintaa.

Yhtenäistämme myös hallinnonalan termis-töä ja luomme yhdessä muun julkishallinnonkanssa yhtenäiset käsitteet. Yhtenäisiä käsit-teitä käytetään kaikessa lainsäädännössä.

Huomioimme tietoturvallisuuden ja yk-silön suojan

Digitaaliset palvelut tuotetaan tietoturvalli-sesti ja niissä huomioidaan tarvittava yksi-tyisyyden suoja. Tietoja jaettaessa huomioi-daan, että luottamukselliset tiedot välittyvätvain asianomaisille.

Koordinaatiovastuu:STM koordinoi digitalisaatiolinjausten koko-naisuutta yhteistyössä hallinnonalan laitostenja virastojen kanssa. Jokaisen organisaationtoimintaa ja palveluja kehitettäessä on huo-mioitava hallinnonalan yhteiset digitalisaatio-linjaukset. Yhteisten linjausten osalta palve-luja tulee mahdollisuuksien mukaan kehittäähallinnonalalla kokonaisuutena.

9

10

Terveellisen elinympäristön linjaukset

Osa-alue sisältää ihmisille terveellisen elinym-päristön turvaamisen tunnistamalla, ehkäise-mällä ja poistamalla elinympäristössä esiinty-viä terveyshaittoja.

Terveydensuojelulain ja tupakkalain lisäksiosa-alueeseen liittyy rakentamisen ohjauksen,elintarvikevalvonnan ja eläinlääkintähuollontoimintoja.

Digitalisaation mahdollisuuksia tarkastellaanmuun muassa kansallisen ohjauksen, valvon-nan, tutkimuksen ja kehittämisen ja tiedontarjoamisen ja neuvonnan näkökulmista.

Tarjoamme elinympäristöön liittyväntiedon helposti

Paikkatietoon sidottu elinympäristön laatu-ja terveellisyystieto tarjotaan sähköisesti kai-kille helposti yhdestä paikasta ymmärrettä-

vässä ja yhtenäisessä muodossa.

Tavoitteena on toimivat itsepalvelut kansa-laisille, toiminnanharjoittajille ja viranomaisil-le. Palvelut sisältävät katselu- ja raportointi-palvelut sekä rajapinnat tietoaineistojen hyö-dyntämiseen.

Toteutamme terveysvalvontaa asiakas-lähtöisesti – muutumme valvojasta val-mentajaksi

Terveysvalvonnassa painotetaan riskiperus-teista kohdennettua valvontaa. Valvonta to-teutetaan valvonnan kohteen merkittävyys,historiatieto ja asiakasprofiili huomioiden.Valvontaa täydennetään valmentavilla palve-luilla, joissa painotetaan ennaltaehkäisyä jaomavalvontaa.

Tarjoamme yhden luukun palvelut ilmoi-tus- ja lupamenettelyissä kaikille

Luodaan yhtenäiset digitaaliset ennakkoval-vontamenettelyt ja -kanavat, jotka helpotta-vat ja nopeuttavat kansalaisten, viranomais-ten, yritysten ja toiminnanharjoittajien toi-mintaa.

Koordinaatiovastuu:STM:n Ympäristöterveysryhmä sekä Valviraja Säteilyturvakeskus.

11

12

Terveellisen työn linjaukset

Digitaalisten toimintatapojen ja mahdolli-suuksien myötä työ muuttuu nopeasti javoimakkaasti. Työtä tehdään yhä enemmänajasta ja paikasta riippumatta sekä esimer-kiksi eri työnantajien palveluksessa.

Osa-alue sisältää työsuojelun ja -terveydentoimet, joiden tavoitteena on ehkäistä, vä-hentää ja poistaa työssä sekä työoloista ai-heutuvia vaaroja ja riskejä että varmistaatyöntekijöiden terveys ja hyvinvointi.

Digitalisaation mahdollisuuksia tarkastellaanmuun muassa kansallisen ohjauksen, valvon-nan, tutkimuksen ja kehittämisen sekä tiedontarjoamisen ja neuvonnan näkökulmista.

Vahvistamme työkykyä digityössä

Digitaalisesti tehtävälle työlle, digityölle luo-daan edellytykset ja yhtenäiset pelisäännötosana perinteisiä työn tekemisen tapoja.

Lainsäädäntöä uudistetaan mahdollistamaandigityö yhdenvertaisena työn muotona.

Työhyvinvoinnin näkökulmaa laajennetaanhuomioimaan digityön luonne ja tunnistetaandigityön riskit.

Työhyvinvoinnissa kiinnitetään huomiota on-gelmien ja sairauksien ennaltaehkäisyyn (esi-

merkiksi työn tekeminen muulla kuin työpai-kalla, mobiililaitteiden käyttö).

Työkyvyn ylläpitämistä ja edistämistä laajen-netaan huomioimalla myös digityön vaatimatedellytykset ja haasteet (esimerkiksi palvelutvoivat olla käytettävissä 24/7, mutta työnte-kijä ei ole töissä 24/7).

Estämme digisyrjäytymisen työelämässä

Varmistetaan, että työelämässä oleva ja työe-lämän ulkopuolelle hetkellisesti joutuva ei syr-jäydy, putoa digimaailmasta.

Tarjoamme työterveyden avoimen bigdatan yhdestä paikasta

Työterveys- ja työhyvinvointiedon yhdenmu-kaista tuottamista tuetaan, jotta tieto onvertailukelpoista ja käytettävissä. Kerättäväntiedon metatiedot, rajapinnat ja kokonaisark-kitehtuuri määritellään, suunnitellaan ja to-teutetaan. Tietoa tuotetaan näiden periaat-teiden mukaisesti ja tarjotaan yhden luukunperiaatteella.

Mahdollistamme työterveyspalvelut kai-kille

Kehitämme digitaalisten ratkaisujen (esimer-kiksi sähköiset materiaalit, testit) avulla työ-terveyshuollon palveluja niin, että kaikillatyössäkäyvillä (esimerkiksi myös yksityisyrit-täjät, freelancerit, useamman työnantajanpalveluksessa olevat) on mahdollista saadatyöterveyshuollon palveluja.

Työterveyshuolto hyödyntää digitaalisia väli-neitä työturvallisuuden jatkuvaan parantami-seen työpaikoilla.

Koordinaatiovastuu:STM:n Työsuojeluosasto ja Työterveyslaitos.

13

14

Terveyden ja hyvinvoinnin linjaukset

Osa-alue käsittää laaja-alaisen toiminnan ih-misten terveyden ja hyvinvoinnin tueksi jasairauksien ehkäisemiseksi. Pääpaino on en-naltaehkäisyssä. Toiminnan tavoitteena onvaikuttaa elintapoihin, elinympäristöön ja lii-kuntaan sekä ehkäistä tapaturmia, torjua tar-tuntatauteja ja kaventaa terveyseroja.

Digitalisaation mahdollisuuksia tarkastellaankansallisen ohjauksen, toiminnan kehittämi-sen, alueellisen yhteistyön, väestön seuran-nan, tutkimuksen sekä tiedon tarjoamisen nä-kökulmista.

Kansalaisten osalta tarkastellaan ennaltaeh-käisyn, oman terveyden seurannan, itsearvi-oinnin ja neuvonnan palveluita.

Tuemme kansalaisen voimaantumistadigitaalisesti

Kansalaisen vastuunottoa omasta terveydes-tä ja hyvinvoinnista tuetaan digitaalisin pal-veluin. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisentueksi tarjotaan sähköisesti opastusta, neu-vontaa, ohjeistusta ja itsearviointityökaluja,joilla kansalainen voi omatoimisesti edistääomaa terveyttään ja hyvinvointiaan.

Terveyden edistämisen palveluista kansalai-nen pääsee tarvittaessa siirtymään sosiaali- ja

terveyspalveluihin. Palvelut suunnitellaan eriryhmien tarpeet huomioiden.

Edistämme terveyttä ja hyvinvointia vir-tuaaliyhteisöissä

Perinteisen yhteisöllisen toiminnan tukenatarjotaan terveyden ja hyvinvoinnin edistä-misen yhteisöllisiä sähköisiä palveluja. Vir-tuaaliyhteisöissä hyödynnetään apuna myösomia terveys- ja hyvinvointitietoja sekä pelil-listämistä (esimerkiksi oman edistymisen ha-vainnollistaminen tai virtuaaliyhteisön jäsen-ten keskinäinen leikkimielinen kilpailu).

Hyödynnämme joukkoistamista palve-luiden arvioinnissa ja kehittämisessä

Kansalaisille tarjotaan kanava digitaalisten japerinteisten terveyden ja hyvinvoinnin edistä-mistä tukevien palvelujen arviointiin. Kansa-laiset saavat kanavan kautta tietoa tervey-den ja hyvinvoinnin edistämisen palveluistaja voivat arvioida palveluja. Arviointitietojahyödynnetään palveluiden kehittämisessä.

Johdamme terveyttä ja hyvinvointia tie-dolla

Terveyden ja hyvinvoinnin johtaminen perus-tuu elinympäristöstä ja asiakkaista koostet-tuun nykytila- ja ennakointitietoon (esimer-kiksi reaaliaikainen asiakastieto, sensoritietoja riskiperusteisuus). Tilastointi ja tutkimustuottavat oikea-aikaista ja hyödynnettävissäolevaa dataa kaikille sidosryhmille.

Hyödynnämme omatietovarantoa ter-veyden ja hyvinvoinnin edistämisen tu-kena

Kanta-palveluiden omatietovarannon (Oma-kanta-palvelu) hyödyntämistä tuetaan kansa-

15

laisen omatoimisessa terveyden ja hyvinvoin-nin edistämisessä. Kansalainen voi tallentaaomia terveys- ja hyvinvointitietoja (esimer-kiksi liikunta, ravitsemus, itsearviot) eri so-velluksista Omakanta-palveluun ja luovuttaatietonsa muiden palveluiden käyttöön.

Omakanta-palvelun yhteiset tietoaineistot

mahdollistavat uusien terveyden ja hyvinvoin-nin palveluiden kehittämisen.

Koordinaatiovastuu:STM:n Hyvinvoinnin ja terveyden edistämi-sen osasto sekä Terveyden ja hyvinvoinnin lai-tos.

16

17

Sosiaali- ja terveyspalvelujen linjaukset

Sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminenon yksi STM:n hallinnonalan keskeisistä osa-alueista. Osa-alueen digitalisaatiota koskevatlinjaukset on laadittu STM:n julkaisemassaSote-tieto hyötykäyttöön -strategiassa 2020.Tähän lukuun on tiivistetty strategian keskei-set linjaukset ja ne löytyvät kokonaisuudes-saan Sote-tieto hyötykäyttöön -strategiasta.

Kansalainen – pystyn itse

Tavoitteena on, että kansalainen asioi sähköi-sesti ja tuottaa tietoja omaan ja ammattilai-sen käyttöön. Luotettava hyvinvointitieto jasen hyödyntämistä tukevat palvelut ovat säh-köisesti saatavilla. Myös palveluiden laatu- jasaatavuustieto on valtakunnanlaajuisesti saa-tavilla vertailukelpoisesti.

Ammattilainen – kyvykkäille käyttäjillefiksut järjestelmät

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisillaon käytössään työtä ja sen toimintaprosessejatukevia tietojärjestelmiä sekä sähköisiä sovel-luksia. Sovellukset ja tietojärjestelmät ovatkäytettäviä, ja myös ammattilaisten tiedon-hallinnan osaamista vahvistetaan.

Palvelujärjestelmä – rajalliset resurssitoikeaan käyttöön

Asiakas- ja potilastiedot ovat ammattilaistenja asiakkaiden käytössä riippumatta organi-saatiorakenteiden, palveluiden ja tietojärjes-telmien muutoksista. Sähköiset tiedonhallin-nan ratkaisut lisäävät vaikuttavuutta ja te-hokkuutta.

Lisäksi palvelujen saatavuus ja esteettömyysparanevat sähköisten ratkaisujen avulla. Säh-köisillä ratkaisuilla turvataan palvelujen tasa-arvoisuus harvaan asutuilla alueilla ja erityis-ryhmille.

Tiedon jalostaminen ja tiedolla johtami-nen – tiedä ensin, johda sitten

Tietoaineistot tukevat reaaliaikaista palve-lutuotannon johtamista ja yhteiskunnallistapäätöksentekoa. Verovaroin kerätty ja tuo-tettu tieto asetetaan maksutta ja ajantasai-sena käyttöön henkilötietojen suojaa vaaran-tamatta ja avoimesti, ellei tiedon salaamiselleole perustetta. Lisäksi tietoaineistot tukevattutkimus-, innovaatio- ja elinkeinotoimintaa.

Tiedonhallinnan ohjaus ja yhteistyö –sooloilusta samaan säveleen

Tiedonhallinnan yhteistyö- ja ohjausraken-teet ovat selkeät ja tukevat sote-uudistusta.

Toimiva infostruktuuri – pohja kuntoon

Sote-tietojen arkkitehtuuri on yhteentoimi-va ja modulaarinen. Rakenteiset tiedot ovatvaltakunnallisesti yhteneväisiä ja valtakun-nalliset tietoarkkitehtuurimäärittelyt ovat ko-ko toimialan käytössä. Avoimet rajapinnat jakansainväliset standardit mahdollistavat yh-teentoimivuuden.

Tietoturva eli tietojen saatavuus, eheys jasuojaus turvataan kansallisissa ja alueellisis-

18

sa tietojärjestelmäratkaisuissa. Huolehditaanriittävistä tietoliikenneyhteyksistä. Uusia rat-kaisuja kehitetään käyttäjien ja toimittajientiiviillä ja laaja-alaisella yhteistyöllä. Myös

hankintamenettelyissä tehdään yhteistyötä.

Koordinaatiovastuu:STM:n Sote-tieto hyötykäyttöön -strategiantoimeenpanon mukaisesti.

19

20

Seurannan ja tutkimuksen linjaukset

Seuranta ja tutkimus tukevat kaikkia mui-ta linjausten osa-alueita. Digitalisaation mah-dollisuuksia tarkastellaan eri toimijoiden tie-don keruun ja hyödyntämisen sekä tiedon luo-tettavuuden ja vaikuttavuuden näkökulmista.Myös digitalisaation etenemistä ja vaikutuk-sia on tärkeää seurata.

Tulevaisuudessa tieto syntyy automaattises-ti osana organisaatioiden ja asiakkaiden toi-mintaa. Seurannan ja tutkimuksen painopistesiirtyy tiedon keräämisestä tiedon analysoin-tiin.

Tuotamme tiedon vain kerran ja tarjo-amme sen hyödynnettäväksi

Toiminnassa syntyvä ja kertaalleen kirjattavatieto kerätään yhteen ja saatetaan palvele-maan erilaisia tiedon tarvitsijoita. Kertalleentuotettu tieto palvelee myös EU:n raportoin-tia.

Ratkaistaan maakunnallisten ja valtakunnal-listen tietopalveluiden välinen suhde. Tuotet-tu seurantatieto terveydestä ja hyvinvoinnistasekä palvelujärjestelmästä on yhteiskäytössäkaikkiin käyttötarkoituksiin.

Automatisoimme tiedonkeruuta ja hyö-dynnämme kansalaisten omaa tietoa

Seurannan ja tutkimuksen lähtötietojen ny-kyiset puutteet poistetaan esimerkiksi raken-teistamalla tietosisältöjä ja automatisoimal-la tiedonkeruuta. Esimerkkejä kehitettävistäosa-alueista ovat sosiaalihuollon avopalvelut,palveluohjaukseen tulevien henkilöiden tieto,työterveyshuolto, yksityiset palveluntuottajatsekä ensi- ja omaishoito.

Tiedonkeruussa hyödynnetään kansalaistenitse tuottamia tietoja (MyData).

Varmistamme tiedon luotettavuuden javertailukelpoisuuden

Huolehditaan eri toimijoiden tietojen laaduk-kuudesta, kuten luotettavuudesta ja vertailu-kelpoisuudesta, luomalla selkeät valtakunnal-liset kriteerit ja ohjeet tiedon keräämiseen.Hyödynnetään automatisaatiota sekä varmis-tetaan tiedon laadukkuus myös tietoja yhdis-tettäessä.

Hyödynnämme aineistoja monipuolisestija kohdennetusti

Aineistoja on mahdollista yhdistellä ja käyt-tää monipuolisesti. Aineistojen kuvaukset(metatiedot) ovat riittävät ja avoimesti saa-tavilla. Älykästä ja oppivaa teknologiaa hyö-dynnetään tutkimuksen ja tilastoinnin apuna.

Laajoista tietomassoista on mahdollista teh-dä konkreettisia tulkintoja ja ennusteita koh-deryhmittäin oikea-aikaisesti ja oikeaan tar-peeseen. Myös selvitysten ja tutkimusten ra-portit ovat saatavilla rajapinnan kautta säh-köisessä muodossa.

Teemme terveys- ja hyvinvointitiedostakiinnostavaa

Terveys- ja hyvinvointitieto koetaan mielen-kiintoiseksi ja sitä halutaan tuottaa ja hyö-dyntää. Terveys- ja hyvinvointitiedon hyö-dyntämistä tuetaan laadukkaan tiedon ja pal-velujen lisäksi laadukkaalla tiedon esittämi-sellä ja viestinnällä. Tutkimus- ja tilastotiedotesitetään moderneilla visualisointiratkaisuilla.

Koordinaatiovastuu:STM ja hallinnonalaiset laitokset ja virastot,erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos jaTyöterveyslaitos.

21

22

Digitalisaation edellytykset

Suomi on jo nyt yksi maailman kärkimaistajulkisissa sähköisissä palveluissa ja suomalai-silla on myös tutkitusti EU-maiden paras di-giosaaminen.

Suomella on siis mainiot edellytykset digiloik-kaan. Digitalisaatio vaatii kuitenkin organi-saatioilta ja henkilöstöltä jatkuvaa uudistu-mista jokaisella toiminnan tasolla.

Digitalisaation edellytykset ovat toiminnalli-sia, osa-alueita läpileikkaavia muutostarpei-ta, joiden toteuttaminen tukee edellisen lu-vun linjausten toteuttamista.

Digitalisaatiolinjausten menestyksekäs to-teuttaminen vaatii tuekseen useita muutok-sia nykyisessä johtamisessa, toiminnassa jaosaamisessa sekä yhdenvertaisten palvelujentuottamisessa.

Johtaminen ja ohjaus

Johtaminen ja ohjaus käsittää strategisen jaoperatiivisen johtamisen, strategian jalkaut-tamisen käytännön työhön sekä sovittujen ta-voitteiden saavuttamisen seuraamisen ja oh-jaamisen.

Digitalisaation hyödyntäminen edellyttääjohtamiselta uudistumista monella tasolla.Digitalisaatio on huomioitava hallinnonalanja organisaatioiden strategioissa keskeisenämuutostekijänä.

Tavoitteellinen ohjaus ja sitoutuminen

Johdolla tulee olla näkemys niistä johtami-seen ja toimintaan liittyvistä konkreettisistakehityskohteista, jotka uudistetaan digitali-saation avulla. Johdon tulee asettaa uudis-

tusten tavoitteet organisaatiolle ja työnteki-jöille.

Tavoitteiden tulee perustua mitattaviin tu-loksiin. Johdon tulee sitoutua toiminnan uu-distamiseen ja muutosten johtamiseen.

Tulosohjauksessa pitää olla velvoitteita myösnopeasti saavutettavista hyödyistä, mikä toi-saalta edellyttää oikea-aikaista tilannekuvaakehitystoimenpiteiden edistymisestä.

Tavoitteiden asettamisessa ei tule määritelläyksityiskohtaisia keinoja, jotta asiakaslähtöi-sessä kehityksessä parhaaksi havaitut ratkai-sut voidaan toteuttaa ketterästi. Toimintojenonnistunut uudistaminen edellyttää, että ko-ko hallinnonalan digitalisaatiota ohjataan ko-konaisuutena.

Kun tavoitteena on organisaatioiden ja hal-linnonalojen rajat ylittävät palvelut ja rat-kaisut tulee myös rahoituksen muuttua. Yk-sittäisen organisaation rahoituksen sijaan ra-hoitusta tulee varata yhteisten palvelujen to-teuttamiseen.

Ketterä ja yhteistyöhön kannustavahankeohjaus

Kehityshankkeiden ohjaus, seuranta ja rapor-tointi pitää uudistaa tukemaan digitalisaationketterää hyödyntämistä. Hankkeiden johta-misessa tulee hyödyntää yhteentoimivia digi-taalisia suunnittelu- ja seurantavälineitä.

Huonot hankkeet pitää lopettaa nopeasti jaottaa oppia niissä tehdyistä virheistä. Tarvi-taan taho, jolla on mandaatti ja rohkeuttatehdä tarvittavat päätökset.

Hankkeiden ohjauksen tulee olla vuorovaikut-teista ja tarvittaessa ylätason tavoitteita (esi-

23

merkiksi tulosohjaus) pitää voida päivittäähankkeessa tehtyjen havaintojen perusteella.Kehittämishankkeita tulee tulee ohjata ko-ko hallinnonalan näkökulmasta ja poikkihal-linnollisesti sekä toteuttaa mahdollisuuksienmukaan hallinnonrajat ylittävässä yhteistyös-sä.

Johtamistapojen ja osaamisen kehittä-minen

Digitalisaation uudistusten toteuttaminenedellyttää johtamistapojen ja osaamisen ke-hittämistä. Johtamisen läpinäkyvyyttä ja ket-teryyttä pitää parantaa. Päätösten hyödyttulee pystyä konkretisoimaan ja viestimäänselkeästi. Henkilöstö tulee osallistaa pää-töksentekoon mahdollisimman aikaisessa vai-heessa.

Johtajien ohjauksen, mittareiden ja palkitse-misen pitää kannustaa asiakaslähtöisyyteen,muutosvalmiuteen ja kokeiluihin.

Johtajien osaaminen ja siihen liittyvät vaa-timukset on päivitettävä huomioimaan digi-taalisaation asettamia haasteita ja mahdolli-suuksia. Erityisiä painopisteitä ovat muutos-johtamisen ja valmentavan johtamisen osaa-minen. Johtamisen on tuettava työnteon mo-nimuotoisuutta, kuten autonomisten tiimientoimintaa ja ketterää kehittämistä.

Toimintakulttuuri, rakenteet ja osaa-minen

Toimintakulttuurilla, rakenteilla ja osaami-sella tarkoitetaan hallinnonalan työyhteisöntoimintaa, hallinnonalan organisaatioiden ra-kenteellisia muotoja ja niiden toimivuutta se-kä henkilöstön osaamista ja sen kehittymistä.

Digitalisaation näkökulmasta tärkeitä ovatmyös toimivat hankintakäytännöt. Ilman toi-mintakulttuurin ja rakenteiden uudistumista

digitalisaation hyödyt jäävät saavuttamatta.

Kehittämisen ja kehittymisen kulttuuri

Asenteet ja toimintatavat tulee muuttaa ai-dosti käyttäjä- ja asiakaskeskeiseksi sekämuutosmyönteiseksi. Asiakastarpeita ja -pa-lautetta tulee kuunnella jatkuvasti ja sii-hen pitää reagoida nopeasti. Toimintatapo-jen muutokseen ja tiedon jakamiseen tuleekannustaa myös tavoiteasetannassa.

Toimintatavan muuttamista on myös opetel-tava. Pitää hyväksyä kokeilukulttuuriin kuu-luva keskeneräisyys ja sallia epäonnistuminenkokeiluissa. Kokeilut tulee käsitellä johdon-mukaisesti ja oppia sekä onnistumisista ettävirheistä.

Hallinnonalan toimintatapojen uudista-minen

Hallinnonalan toimintatavat tulee uudistaatukemaan digitaalisia käytäntöjä. Sähköistenpalvelujen on oltava luonnollinen osa palve-luketjua.

Hallinnonalan toimintatapojen osalta tuleepoistaa päällekkäistä työtä, automatisoidarutiinityötä, parantaa viranomaistoiminnantuottavuutta, madaltaa organisaatiorajoja, li-sätä resurssien joustavaa hyödyntämistä jaasiakaslähtöistä verkostomaista työskentelyäsekä hyödyntää työntekijöiden vahvuuksia.

Työn automatisoinnin ja järkeistämisen myö-tä aikaa ja resursseja säästyy sekä vapautuumonimutkaisiin, asiakaskeskeisiin ja luovuut-ta vaativiin tehtäviin. Työnteon vanhoja ras-kaita ja kömpelöitä käytäntöjä tulee uudis-taa, esimerkiksi työn seuranta- ja raportointi-käytäntöjen tulee tukea monimuotoista työn-tekoa.

Yhteistyön rakenteet ja toimintatavat

Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen ja yl-

24

läpito edellyttää eri tahojen yhteistyötä javerkostomaista työskentelyä. Yhteistyön tu-eksi tarvitaan verkostomaisen työskentelynohjaus- ja toimintamalleja yli organisiaatioi-den ja hallinnonalan rajojen. Palveluja kehi-tetään yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Toi-miva vuorovaikutus on tärkeää myös hankin-tamenettelyn kehittämisessä.

Yhteistyön luonnollista syntymistä ja resur-sointia tulee helpottaa luomalla yhteisiä pro-sesseja, luopumalla tarpeettomasta hierarki-asta ja hyödyntämällä organisaatiorajat ylit-täviä virtuaalitiimejä.

Lisäksi on hyödynnettävä yhteisiä resursseja,kuten projektipäälliköitä, hankintaosaajia jatiedon analysoijia. Osaamisen organisaatiora-jat ylittävään tunnistamiseen ja hyödyntämi-seen on luotava yhteiset systeemit.

Yhteistyö ja uudenlaiset palvelut edellyttävätmyös uudenlaista, yhteistä organisoitumista.

Osaamisen kehittäminen ja motivointi

Työntekijöiden osaamisen pitää vastata digi-taalisen ajan vaatimuksia. Työntekijöiden si-säisen motivaation löytäminen ja sen hyö-dyntäminen muutoksen ajurina on oleellista.Työntekijän tulee myös nähdä oman työn tu-lokset, mitä hyötyjä digitalisaatio tuo kansa-laiselle ja kansalaisen arkeen. Työntekijöilläon myös oltava mahdollisuus vaikuttaa ja ke-hittää.

Kannustimien tulee tarjota oikeita kehitty-misen, itsensä haastamisen ja osallistami-sen mahdollisuuksia. Hallinnonalalle tarvi-taan uudenlaista osaamista muun muassapalvelumuotoiluun, digitaalisen tiedon hallin-taan ja ketterään kehittämiseen.

Myös hankehallinnan ja hankintojen osaamis-ta tarvitaan lisää. Ulkoisen potentiaalin löy-täminen ja hyödyntäminen tulee olla mahdol-

lisimman helppoa tilanteissa, joissa sisäistäosaamista ei ole.

Yhteinen kokonaisarkkitehtuuri

Digitalisaation edellytys on yhteinen koko-naisarkkitehtuuri. Kokonaisarkkitehtuuri jasen hyvä hallinta mahdollistavat yhtenäisenorganisaatiorajat ylittävän kokonaisuuden ke-hittämisen ketterästi pienissä osissa. Hallin-nonalalla on pyrittävä yhteisiin sähköisiin rat-kaisuihin ja tietovarantoihin.

Yhteisen kokonaisuuden toteuttamista hait-taavia erillislainsäädännön esteitä on puret-tava. Järjestelmäarkkitehtuurissa tulee hyö-dyntää avoimia, skaalautuvia ratkaisuja ja ra-japintoja. Tietoturvan ja poikkeustilanteissatoimimisen on oltava luonnollinen osa hallin-nonalan kokonaisarkkitehtuuria.

Ketterät hankinnat

Hankintamenettelyihin tulee lisätä jousta-vuutta ja niiden tulee mahdollistaa modu-laariset hankinnat. Digitaaliset ratkaisut tu-lee pystyä kilpailuttamaan nykyistä ketteräm-min ja pienemmissä paloissa, jotta pysty-tään tuottamaan käyttäjien tarpeisiin vastaa-via ratkaisuja nykyistä paremmin ja nopeam-min.

Näin vähennetään myös riippuvuutta yksit-täisistä toimittajista ja mahdollistetaan uu-sien toimijoiden mukaantulo.

Yksittäisten isojen hankintojen sijaan käyte-tään mahdollisuuksien mukaan joustavampiahankintamuotoja (esimerkiksi avoimien kil-pailujen hyödyntäminen ratkaisuehdotustenkehittämisessä).

Hankintojen lähtökohtana on rajapintojenavoimuus ja avoimeen lähdekoodiin perus-tuvia ratkaisuja hyödynnetään mahdollisuuk-sien mukaan.

25

Ketterien hankintojen ja toimittajahallinnanonnistumisen edellytys on riittävä osaaminenja hankintamenettelyiden tuntemus. Myösjulkishallinnon hankintamenettelyjä on kehi-tettävä ketterimmiksi.

Hallinnonalan sähköisistä ratkaisuista vastaa-vien henkilöiden hankintamenettelyiden osaa-mista kehitetään koulutuksin, tukimateriaa-lein ja yhteistyössä muiden julkishallinnonhankintamenettelyiden osaajien kanssa. Han-kintojen yhteydessä arvioidaan aina mahdol-lisuudet hallinnonalan yhteishankintoihin.

Yhdenvertainen palvelu

Yhdenvertaisella palvelulla tarkoitetaan eriasiakasryhmien erityispiirteiden huomioimis-ta, jotta palvelut ovat kaikkien saatavilla. Di-gitaalisten palvelujen kehittämisessä on huo-mioitava myös palveluiden tarjoaminen kan-salaisille yhdenvertaisesti ajasta, paikasta,toiminta- ja kommunikointikyvystä, iästä jasukupuolesta riippumatta.

Yhdenvertainen palvelu varmistetaan asiak-kaan tarpeeseen perustuvalla kehittämisellä,jossa huomioidaan kaikki asiakasryhmät eri-tyispiirteineen.

Palvelut asiakkaan tarpeen mukaan

Kansalaisten yhdenvertaisen palvelun näkö-kulmasta tärkeintä on vastata asiakkaan tar-peisiin, nähdä asiakas kokonaisuutena ja huo-mioida palvelukokemus asiakkaan näkökul-masta eikä ratkaista pelkästään yksittäis-tä ongelmaa. Palveluiden kehityksessä tuleehuomioida kaikkien asiakasryhmien tarpeet.

Palveluiden yhdenvertaisuutta lisätään otta-malla käyttäjät mukaan suunnitteluun, ky-symällä kansalaisilta, hyödyntämällä palve-lumuotoilua ja kokemusasiantuntijoita sekäkäyttämällä myös erityisryhmät tuntevien asi-

antuntemusta.

Tulee luoda aidosti asiakaskeskeinen palve-lukulttuuri, jossa toiminnan tuottavuus eiole tärkein mitattava kriteeri, vaan mitataanenemmän esimerkiksi asiakashyötyjä.

Kansalaiselle tukea digipalveluiden käy-tössä

Eri asiantuntijoiden on autettava ja tuettavakansalaisia digitaalisten palvelujen käytössä.Tarvittaessa asiantuntija tuo palvelun kansa-laisen luokse (esimerkiksi kotihoito).

Digineuvoja myös kerää asiakkaalta palautet-ta ja käyttökokemuksia, jotka voidaan tarvit-taessa välittää suoraan kehittäjälle asti. Onvarmistettava myös toisen puolesta asioinninmahdollisuus ja toimivuus.

Palvelut kaikilla käytettävissä

Digitaalisten palvelujen tueksi on oltava riit-tävä tekninen tuki ja verkkojen kattavuusmyös tietoliikenneyhteyksien niin sanotuillakatvealueilla. Jos kansalaisella ei ole sähköisiävälineitä, hän voi asioida siellä, missä liikkuunormaalisti (esimerkiksi kauppa, kirjasto).

Digitaalisista palveluista tulee luoda lisäar-vo käyttäjälle, palvelut on saatava jokaisenasiakkaan omalla kielellä nopeasti esimerkik-si tarjoamalla erilaisia käyttöliittymiä erilaisil-le käyttäjäryhmille. Myös erityisryhmille tuleetarjota uusia ja toimivia digitaalisia palveluja.

Vältetään turhaa digitalisointia

Kaikkia palveluja ei tarvitse digitalisoida. Onaidosti nähtävä asiakkaan ja eri käyttäjäryh-mien tarpeet ja milloin digitaaliset palveluttuovat asiakkaalle lisäarvoa. Toiminnan, pal-veluiden ja tietojärjestelmien on tuettava toi-siaan.

26

27

28

Johtopäätökset ja linjausten toimeenpano

Hallinnonalan digitalisaatio on tähän astiedistynyt pienin askelin ja ei ole vielä vaikut-tanut riittävästi keskeisimpiin alan palvelui-hin ja prosesseihin. Digitalisaation hyötyjä eivielä ole kattavasti saavutettu.

Digitalisaation hyödyt syntyvät toi-minnan uudistamisesta

Teknologia toimii mahdollistajana, mutta di-gitalisaation hyödyt syntyvät toiminnan uu-distamisen kautta.

Asiakastarpeiden tulee ohjata kehitystä javoimavarojen kohdentamista.

Palvelut on suunniteltava asiakkaan tarpeenja tilanteen näkökulmasta kokonaisuuksina.Palvelut tulee kehittää ja toteuttaa poikki-hallinnollisessa yhteistyössä aina, kun se onjärkevää.

Johdon on oltava sitoutunut uudistukseen.Hallinnonalan johtamisen, toimintakulttuurinja hallintorakenteiden on tuettava asiakasläh-töistä toimintaa ja laajempaa poikkihallinnol-lista yhteistyötä.

Toimintakulttuurin tulee uudistua digitalisaa-tion mahdollisuuksia avoimesti hyödyntäväk-si, tueksi tarvitaan ennakkoluulotonta ko-keilemista sekä kehittämisen ja kehittymisenkulttuuria.

Myös sote-uudistus pakottaa uudistamaanhallinnonalan palveluita. Uudistuksen myötäkansallisen ohjauksen merkitys korostuu. Mo-nitahoisen järjestelmän ohjaus tulee toteut-taa digitalisaatiota täysimääräisesti hyödyn-täen.

Digitalisaatio kaventaa eriarvoisuutta, muttase ei silti ole vastaus kaikkeen. On mietittäväasiakkaan tarpeen näkökulmasta, mitkä pal-velut kannattaa digitalisoida.

Kaikki digitaaliset palvelut tulee olla esteet-tömiä ja helppokäyttöisiä. Lisäksi on muis-tettava, että esteettömät palvelutkaan eivätole kaikille toimivia. On turvattava tiedon japalveluiden lähteille pääsy sekä palveluidenyhdenvertainen saatavuus myös silloin, kunkansalainen ei itse pysty käyttämään sähköi-siä palveluja.

Digitalisaationlinjausten toimeenpano suun-nitellaan STM:n strategiatyön 2016-2017osana. Tarvittaessa linjauksia päivitetäänstrategian perusteella. Toimeenpano suunni-tellaan STM:n sekä hallinnonalan laitosten javirastojen yhteistyönä.

Digitalisaatiota ei voi hyödyntää erillisenähallinnonalan muusta toiminnasta. Digita-lisaatiolinjausten toteutumisen kannalta onkriittistä, että sekä linjaukset että edellytyk-set huomioidaan STM:n strategiassa.

Lisäksi STM:n ja hallinnonalan laitosten javirastojen strategioiden tulee tukea toisiaan.

Digitalisaatiolinjausten toimeenpanon tar-kemmassa suunnittelussa on huomioitavastrateginen yhteensopivuus ja prioriteetit.Linjausten toteutus tulee priorisoida ensisi-jaisesti asiakashyödyn pohjalta ja vähintäänhallinnonalan laajuista kokonaisuutta tarkas-tellen.

Toimeenpanon suunnittelun yhteydessä käy-tännön kehittämistyö vastuutetaan tarkem-min STM:n osastoille sekä hallinnonalan vi-rastoille ja laitoksille.

29

Kokonaisuutta koordinoi STM:n Tietoyksik-kö. Linjausten toteutuksessa on huomioita-va myös Sote-tieto hyötykäyttöön -strategiantoimeenpanon edistyminen, joka toteutetaanosana sote-uudistuksen toimeenpanoa.

Sekä digitalisaatiolinjausten että Sote-tie-to hyötykäyttöön -strategian toteutus tuleesynkronoida toisiinsa.

Lisäksi kehittämistoimenpiteissä on huomi-oitava poikkihallinnolliset ja valtioneuvostontasolla toteutettavat kehittämishankkeet ja -toimenpiteet, jotka osaltaan edistävät hallin-nonalan digitalisaatiolinjausten tavoitteidensaavuttamista.

Tarvitaan yhteinen toimeenpanosuun-nitelma ja kehittämissalkku

Palveluiden digitalisoinnin edellyttämille ke-hittämistoimenpiteille tulee laatia yhteinentoimeenpanosuunnitelma, jota on johdetta-va ja toteutettava koordinoidusti. Suunnitel-massa käsitellään myös toimeenpanon ja di-gitalisaation vaudittamisen edellyttämät re-surssit.

Yksittäisten laitos- ja virastokohtaisten kehit-tämisprojektien toteuttamisen sijaan kehittä-mistoimenpiteitä on tarkasteltava ja hallin-noitava yhteisen kehittämissalkun avulla, jol-loin voidaan paremmin tunnistaa yhteiset ke-hittämiskohteet.

Kehittämisen tukena on oltava myös yhtei-set projektinhallinnan käytännöt. Konkreet-tiset toimenpiteet on vastuutettava, aika-taulutettava ja niille on suunniteltava sekäkehittämis- että ylläpitorahoitus ja asettavamittarit, joilla toteutumista seurataan.

Kehittämistoimenpiteiden edistymistä onmyös aktiivisesti seurattava ja ohjattavahallinnonalan kokonaisuuden näkökulmasta.Lisäksi on ehdottomasti varmistettava, ettäkehittämistoiminta johtaa pysyvään muu-tokseen, uusilla digitaalisilla palveluilla onselkeä omistajuus ja ne jäävät elämään sekäedelleen kehittymään osana hallinnonalannormaalia toimintaa ja strategiaa.

Digitalisaatio muuttaa hallinnonalan toimin-taympäristöä joka tapauksessa. Nämä lin-jaukset toteuttamalla väistämätöntä murros-ta voidaan hyödyntää sosiaalisesti kestävänSuomen rakentamiseksi.

30

Liite: Kehittämiskohteet ja mahdollisuudet

Digitalisaatio ei ole itseisarvo, vaan mah-dollistaja, väline parempaan palveluun, kus-tannustehokkaampaan ja tuottavampaan toi-mintaan ja ennen kaikkea ihmisten parem-paan hyvinvointiin ja terveyteen.

Kyse on laaja-alaisesta toimintatapojen muu-toksesta, joka edellyttää myös STM:n hallin-nonalalla uudenlaisia palveluita, toimintapro-sesseja, työn tekemisen tapoja ja uudenlaistajohtamista, uudenlaisen roolin ottamista.

Myös tiedolla johtaminen tulee entistä mer-kityksellisemmäksi. Digitalisaation avulla siir-rytään tuotantolähtöisestä asiakaslähtöiseentoimintatapaan, jossa palveluiden on toimit-tava ja tiedon liikuttava saumattomasti.

Digitalisaatio muuttaa merkittävästi STM:nhallinnonalan roolia, palveluja ja toimintaa.Linjausten muodostamisen yhteydessä tun-nistettiin hallinnonalalla useita digitalisaa-tion hyödyntämiseen liittyviä kehittämiskoh-teita. Lisäksi tunnistettiin digitalisaation tuo-mia uudenlaisia mahdollisuuksia palvelujen jatoiminnan uudistamiseen.

Palvelujen ja palveluketjujen uudista-minen

Digitaalisissa toiminta- ja palveluprosesseis-sa asiakas nostetaan keskiöön ja kiin-nitetään huomiota ensisijaisesti siihen, mi-ten digitalisaatio helpottaa asiakkaan toimin-taa. Asiakaslähtöisen kehittämisen avulla voi-daan merkittävästi yksinkertaistaa ja nopeut-taa omaa toimintaa.

Palveluiden painopiste tulee siirtymään entis-tä vahvemmin digitaaliseen kanavaan ja en-

naltaehkäiseviin palveluihin.

Ajasta ja paikasta riippumattomalla itsepal-velulla tulee olemaan nykyistä merkittävämpirooli.

Tämä mahdollistaa hajanaisten palveluko-konaisuuksien keskittymisen ja henkilökoh-taisemman palvelukokemuksen sekä tarjoaamahdollisuuksia tuottavuuden ja kustannus-tehokkuuden parantamiseen.

Erilaisten mobiiliratkaisuja ja pelillistämisenmahdollisuuksia esimerkiksi omatoimisessaterveyden seurannassa ja edistämisessä tulisitutkia ennakkoluulottomasti.

Organisaatio- ja hallintorajat katoa-vat palveluissa

Digitalisaatio johtaa asiakkaan näkökulmastaorganisaatio- ja hallintorajojen katoami-seen palveluissa. Enää ei riitä, että toimi-taan omassa organisaatiossa mahdollisimmanlaadukkaasti ja digitaalisesti. Myös hallinnon-alan organisaatioiden palvelukokonaisuuksienon oltava asiakkaan näkökulmasta yhtenäi-siä.

Sote-uudistuksen myötä yksityisen ja kol-mannen sektorin rooli julkisten palveluidentuottajana kasvaa merkittävästi.

Palveluita tuotetaan yhteisöissä, esimerkiksiasiakkaiden ja yksityisen sekä julkisen ja kol-mannen sektorin yhteistyönä. Myös etäpalve-lut, edulliset mobiiliseurantalaitteet sekä pe-lillistäminen integroituvat osaksi uudenlaisiapalveluketjuja. Lisäksi tekoälyllä ja robotiikal-la tulee olemaan merkittävä rooli palveluiden

31

tuotannossa.

Yhden luukun periaate

Hallinnonalalla yhtenä keskeisenä kehittämis-kohteena on tuottaa palveluita yhden luu-kun periaatteella, eli tarjota asiakastarvet-ta vastaava palvelu yhtenäisesti ja saumatto-masti yhdestä näkymästä. Kansallinen yhte-näisyys esimerkiksi kansallista palveluväylääja Suomi.fi1-palvelua hyödyntäen on välttä-mätöntä.

Samaan aikaan on huolehdittava, että viran-omaisten sähköiset palvelut löytyvät osanaasiakkaiden omaa toimintaa. Palvelut löyty-vät yleisillä hakukoneilla ja osana alueellisiaja paikallisia palvelukokonaisuuksia.

Jotta asiakkaiden saumaton palvelu on mah-dollista, asiakkuudenhallintaan olisi hyvä luo-da yhteinen ratkaisu ja käytännöt.

Yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tärkeäähelpottaa esteellisten (kuten näkö- tai liikun-tavammaiset, pitkät etäisyydet palveluihin)asiointia ja taata digitaaliset toimivat palve-lut myös heille. Usein fyysinen liikuntarajoi-te tai -este vaikeuttaa myös toimipisteeseenpaikalle pääsyä, jolloin toimvilla digitaalisil-la palveluilla voidaan merkittävästi lisätä yh-denvertaisuutta.

Työn tekemisen tapojen muuttami-nen

Asiakkaista digitaalisesti kerättävä tieto jasiihen perustuva analytiikka muuttavat toi-mintaa, johtamisen ja päätöksenteon toimin-tatapoja.

Asiakastarpeisiin vastataan ketterämmin pa-

remman tietopohjan ja joustavan resursoin-nin myötä. Digitalisaatio muuttaa työtä jatyön sisältöä nopeassa tahdissa. Asiantuntija-työtä tehdään asiakastarpeista lähtien ja or-ganisaatiorajat ylittäen erilaisissa verkostois-sa.

Jatkuvan oppimisen merkitys kasvaa yhä no-peammin muuttuvassa maailmassa. Perintei-sen toimistotyöajan ja työpisteen merkitys vä-henee, kun työtä tehdään enemmän ajastaja paikasta riippumatta. Työtä tehdään yhäenemmän myös projektimaisesti tiiviissä yh-teistyössä eri tahojen kanssa ja erilaisia tek-nologioita hyödyntäen.

Hallinnonalan organisaatioiden toimintata-vat ja teknologiat on uudistettava tu-kemaan hallinnonrajat ylittäviä palveluketjujaja prosesseja.

Toimintaa tulee kehittää asiakkaan hyödynja palvelukokemuksen pohjalta, ja kehittä-misessä kannattaa hyödyntää tätä tukeviamenetelmiä, kuten lean-filosofiaa ja palvelu-muotoilun periaatteita. Ketterän kehittämi-sen pohjaksi tarvitaan toimiva kokeilukult-tuuri.

Johtamisen ja toiminnan prosessien digitali-soinnin yhteydessä tulee määrittää digitalisoi-tavat rutiinitehtävät.

Kehityksen tueksi hallinnonalalle tarvitaanyksi digitaalinen kokonaisuus: yhtenäiset toi-mintatavat, työkalut, rajapinnat, tietomallitja -rakenteet sekä palvelut. Lisäksi tulee mää-rittää strategiset valinnat tietokantojen japortaalien avaamiselle sekä ulkopuolisten tie-tolähteiden hyödyntämiseen.

1http://suomi.fi/

32

Tiedon keräämisestä analysointiin

Seurannan ja tutkimuksen painopiste siir-tyy tiedon keräämisestä tiedon analysointiin.Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksestaseuraa mittavia vaatimuksia palvelujen laa-dun, vaikuttavuuden, kustannusten ja tuot-tavuuden seurannan tietopohjalle.

Ohjauksen, seurannan ja arvioinnin edellyt-tämät tiedot tulee saada kerättyä kattavastisekä palvelun tuottajilta että eri palveluteh-tävistä ja -prosesseista.

Jatkossakin tarvitaan mahdollisimman oike-at ja kattavat tiedot eri väestöryhmien ter-veydestä sekä hyvinvoinnista ja näihin vai-kuttavien tekijöiden kehityksestä. Valtakun-nallisen tason tilastotieto tulee kerätä au-tomaattisesti esimerkiksi osana sosiaali- jaterveydenhuollon organisaatioiden normaaliatoimintaa.

Tilastointia ja tilastomuotoisen tiedon tuo-tantoa on uudistettava palvelemaan pa-remmin erilaisia päätöksenteon, johtamisenja valvonnan tarpeita sekä toiminnan kehit-tämistä.

Tiedot on saatava johtamisen ja päätök-senteon tueksi oikea-aikaisesti ja sellaisessamuodossa, että tiedon käyttäjä löytää sen japystyy sitä hyödyntämään.

On valittava, miten paljon tuotetaan itseanalysoituja ja tutkittuja tietopaketteja jamilloin riittää, että tarjotaan analyysi- ja tul-kintapalvelujen raaka-ainetta avoimena data-na muille tutkimus- ja asiantuntijaorganisaa-tioille.

Liiketoiminnan kasvuympäristö ja yh-teistyön hyödyntäminen

Terveysteknologian toimialan vienti oli vuon-na 2015 lähes 2 miljardia euroa ja se on Suo-men suurin huipputeknologian vientiala. Suo-men hyvinvoinnin kannalta on tärkeää var-mistaa, että pystymme tarjoamaan näille yri-tyksille suotuisan kehittymisympäristön.

Digitalisaation myötä Suomessa kehitettyjenja hyviksi havaittujen ratkaisujen levittämi-nen maailmanlaajuisiksi vientituotteiksi onentistä nopeampaa.

Digitaalinen infrastruktuuri ja ekosysteemitmuodostavat perustan sekä kansalaistenettä liiketoiminnan hyvinvoinnin kehitykselle.

Suomi on perinteisesti ollut edelläkävijä digi-taalisen tiedon keräämisessä, tulevaisuudessaon oltava edelläkävijä myös sen hyödyntämi-sessä. Ekosysteemit rakentuvat entistä vah-vemmin teknisten alustojen ympärille, jotkasisältävät muun muassa tiedon hyödyntämi-sen teknologiat, pelisäännöt ja rajapinnat.

Hallinnonalan vahva terveyden ja hyvinvoin-nin tietopohja mahdollistaa näiden alustojenluomisen ja hyödyntämisen. Suotuisa digitaa-lisen liiketoiminnan kasvuympäristö tarvitseetuekseen myös toimivat lait ja säädökset.

Ekosysteemien rakenteiden, hyötyjen ja toi-mintatapojen suunnittelu on keskeistä, sil-lä tulevaisuuden palveluita tuotetaan verkos-toissa. Hallinnonalan näkökulmasta on erit-täin tärkeää avata tietoaineistoja, kehit-tää standardointia ja rajapintoja sekä pois-taa lainsäädännöllisiä esteitä.

Toimialan tarjoamilla yhteisillä palveluilla,kuten Kanta-palveluilla, on merkittävä roo-li myös liiketoiminnan kasvuympäristön nä-kökulmasta. Tulevaisuudessa on pystyttävähyödyntämään asiakkaan tuottamaa omaa

33

tietoa (MyData) luomalla kansalaiselle mah-dollisuudet päättää oman tiedon hyödyntä-misestä eri käyttötarkoituksiin.

Asioiden internet ja siihen liittyvä sensori-tiedon räjähdysmäinen kasvu tarjoaa uuden-laisia mahdollisuuksia ihmisen ja ympäristöntilan seurantaan sekä palveluiden toteutuk-seen.

Tietoturvalliset ja luotettavat palve-lut

Kaiken tiedon hyödyntämisen perustana toi-miva tietoturva on ratkaisevassa roolissa di-gitalisaatiossa.

Kansalaisilla pitää olla vahva luottamus sii-hen, että heidän tietojaan käytetään oikeinja heidän yksityisyydensuojansa säilyy. Tieto-turvan tulee olla osana kaikkea kehittämistäja kokonaistasolla koordinoitua, sen huomioi-mista ei pidä ulkoistaa yksittäisten kehittä-

mishankkeiden vastuulle.

Valtiovarainministeriön antamat kansallisetVAHTI-tietoturvaohjeet ja EU:n tietosuoja-asetukset ohjaavat hallinnonalan tietoturvantoteutusta ja kehittämistä.

Liiketoiminnan kasvuympäristön näkökul-masta Suomen tietoturvallisuusstrategia oh-jaa tietoturvan huomioimista kaupallisten di-gitaalisten palvelujen kehittämisessä. Paino-pisteen siirtyessä sähköisiin palveluihin tuleeturvata palvelujen toimivuus myös poikkeus-tilanteissa.

34

Tiivistelmä

Suomi on suurien haasteiden edessä, joihindigitalisaation hyödyntäminen toimii yhtenäratkaisuna ja tarjoaa täysin uudenlaisia vaih-toehtoja vanhoille ja tutuille toiminnoille.

Digitalisaatiossa on kyse laaja-alaisesta toi-mintatapojen muutoksesta, joka edellyttäämyös sosiaali- ja terveysministeriön (STM)hallinnonalalla uudenlaisia palveluita, toimin-taprosesseja, työn tekemisen tapoja, teknolo-gioita ja uudenlaista johtamista sekä uuden-laisen roolin ottamista.

STM:n hallinnonalalla palveluja ja toimin-taa on jo digitalisoitu, mutta kehittäminenon ollut vielä suhteellisen pirstaloitunutta jaeri organisaatioiden omista näkökulmista läh-tevää. Jatkossa on siirryttävä aidosti asia-kastarpeesta lähtevään toimintatapaan, jossapalveluiden on toimittava ja tiedon liikutta-va saumattomasti. Myös tiedolla johtaminentulee entistä merkityksellisemmäksi.

STM:n hallinnonalan digitalisaatiolinjaukset2025 määrittävät, miten digitalisaatiota hyö-dynnetään hallinnonalalla lähivuosina ja mi-tä digitalisaation hyödyntäminen edellyttää.Linjaukset laadittiin keväällä 2016 yhdessähallinnonalan laitosten ja virastojen kanssa.

Työn lähtökohtana olivat hallitusohjelman”Digitalisoidaan julkiset palvelut” ja ”Digi-taalisen liiketoiminnan kasvuympäristön luo-minen” -kärkihankkeiden tavoitteet. Digitali-saatiolinjausten pohjana ovat valtiovarainmi-nisteriön julkaisemat julkisen hallinnon digi-talisoinnin periaatteet.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitaaliset lin-jaukset on laadittu STM:n Sote-tieto hyö-tykäyttöön -strategiassa 2020. Hallinnon-

alan digitalisaatiolinjaukset toimivat syöttee-nä vuosien 2016 ja 2017 aikana päivitettäväl-le STM:n strategialle.

Digitalisaatiolinjausten toimeenpano suunni-tellaan strategian päivittämisen rinnalla huo-mioiden yhteensopivuus ja strategian pai-nopisteet. Toimeenpanossa on huomioitavamyös Sote-tieto hyötykäyttöön -strategiantoteutuksen edistyminen sekä muut poikki-hallinnolliset ja valtioneuvoston tasolla toteu-tettavat digitalisaation kehittämishankkeet.

Digitalisaation hyödyntäminenSTM:n hallinnonalalla

STM:n hallinnonalan digitalisaatio visio:

Asiakas on tärkein: Parempaa tietoa –parempia valintoja, toimintaa ja palve-luita

STM:n hallinnonalalla digitalisaatio ei ole it-seisarvo, vaan mahdollistaja, väline parem-paan palveluun, kustannustehokkaampaan jatuottavampaan toimintaan sekä ennen kaik-kea ihmisten parempaan hyvinvointiin ja ter-veyteen.

Palvelut kehitetään asiakkaan tarpeista läh-tien ja tarjotaan asiakkaalle mahdollisimmanhelposti kokonaisuutena, yhden luukun peri-aatteella. Digitaaliset palvelut ovat esteettö-miä ja helppokäyttöisiä. Palveluja on tarjollayhdenvertaisesti myös silloin, kun digitaalis-ten palveluiden käyttö ei ole mahdollista.

Tulevaisuudessa terveyttä ja hyvinvointiajohdetaan yhä enemmän tiedolla. Tietoa japalveluja tuotetaan yhteistyössä kansalais-

35

ten, yhteisöjen ja yritysten kanssa uuden-laisissa ekosysteemeissä, jotka tukevat myösyritysten kehittymisen edellytyksiä Suomessa.

Tiedonkeruuta automatisoidaan ja samaa tie-toa ei pyydetä turhaan useita kertoja. Sähköi-sesti kerättävää tutkimuksen ja tilastoinnintietoa sekä aineistoja hyödynnetään moni-puolisesti ja kohdennetusti valtuutusten puit-teissa.

Kansalaisen omatoimisen terveyden ja hyvin-voinnin edistämisen tueksi tarjotaan digitaa-lisia palveluja. Sosiaali- ja terveyspalvelujentuottamisessa hyödynnetään aktiivisesti digi-talisaation mahdollisuuksia ja sähköiset pal-velut tuotetaan yhteentoimivasti, tietoturval-lisesti ja helppokäyttöisesti.

Sähköinen asiointi ja asianhallinta ovat myösosa hallinnonalan lupa- ja valvontatoimintaa.Myös työntekijöillä ja ammattilaisilla on käy-tössään työn tekoa tukevat, käyttäjälähtöisetjärjestelmät.

Digitalisaatio muuttaa nopeasti työn tekemi-sen tapoja. Digityölle luodaan edellytykset jayhtenäiset pelisäännöt osana perinteisiä työntekemisen tapoja. Työhyvinvoinnin ylläpidos-sa ja edistämissä huomioidaan myös digityönriskit.

Digitalisaation edellytykset

Digitalisaation hyötyjen saavuttaminen edel-lyttää, että jokaisen hallinnonalan laitoksenomat ydintoiminnot on riittävästi digitalisoi-tu. Digitalisaation tukipilareina toimivat tie-dot ja tietojärjestelmät laitetaan kuntoon.Myös toimintaa, rakenteita ja lainsäädäntöäuudistetaan digitaalisten toimintatapojen tu-eksi. Hallinnonalalla digitalisaation hyödyntä-minen edellyttää oman toimintakulttuurin jajohtamisen uudistamista.

Johdon on sitouduttava toimintatapojen uu-distamiseen, johtamisen, toimintakulttuurinja hallintorakenteiden on tuettava asiakasläh-töistä toimintaa ja laajempaa poikkihallinnol-lista yhteistyötä.

Toimintakulttuurin tulee uudistua digitalisaa-tion mahdollisuuksia avoimesti hyödyntäväk-si, tarvitaan ennakkoluulotonta kokeilukult-tuuria sekä jatkuvaa uudistumisen ja kehit-tymisen kulttuuria. Palveluiden kehittämisentulee perustua asiakastarpeisiin ja toteuttaapoikkihallinnollisessa yhteistyössä aina, kunse on järkevää.

Johtopäätökset ja toimeenpano

Toimintojen onnistunut asiakaslähtöinen di-gitalisointi edellyttää, että koko hallinnonalandigitalisaatiota toteutetaan yhdessä, koordi-noidaan ja johdetaan kokonaisuutena yhtei-sen kehittämissalkun avulla. STM:n ja hallin-nonalan laitosten ja virastojen strategioidenon oltava keskenään linjassa ja tuettava yh-teistä kehittämistyötä.

Digitalisaatiota ei voi toteuttaa erillään, vaansen hyödyntämisen on oltava osa hallinnon-alan toimintaa. Ehdottoman tärkeää on var-mistaa, että uudet digitaaliset toiminnot japalvelut jäävät elämään ja edelleen kehitty-mään osana hallinnonalan normaalia toimin-taa ja strategiaa.

36

Yhteystiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja2016:5

ISSN 1797-9854 (verkkojulkaisu)ISBN 978-952-00-3782-6 (Zine)

Helsinki 2016

stm.fi2

Puhelin: 0295 16001 (Valtioneuvoston vaih-

de)Postiosoite: PL 33, 00023 ValtioneuvostoKäyntiosoite: Meritullinkatu 8, 00170 Helsin-ki

2http://stm.fi

37