lasten tukeminen kun vanhemmalla on vaikeaa

Lasten tukeminen

kun vanhemmalla on vaikeaa

1

Picture Antonia Ringbom, in Solantaus&Ringbom, 2002

Petrozavosk 14. tammikuuta, 2014

Tytti Solantaus

[email protected]

Tytti Solantaus, 2014

Esityksen kulku

• Vanhempien vaikeudet, lasten kehitys ja

mielenterveysongelmat

• Kokemuksia muista maista

• Stigman merkitys

• Toimiva lapsi & Perhe –työ ja Lapset

puheeksi –menetelmä lapsia ja perhettä

tukemassa

– Periaatteet, käytännöt


Perheissä ja vanhemmilla on

usein vaikeuksia • Parisuhdeongelmat

• Taloudelliset ongelmat

• Työttömyys

• Mielenterveys- ja päihdeongelmat

• Fyysiset sairaudet

• Asunto-ongelmat

• Lasten kasvatusongelmat

• …. Tytti Solantaus, 2014

Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat

tavallisia tavallisissa perheissä

• Noin 25% aikuisista kärsii mielenterveys- ja

päihdeongelmista

• 10-15% äideistä kärsii synnytyksen jälkeisestä

masennuksesta, osa myös isistä

4 Tytti Solantaus, 2014

Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat

tavallisia tavallisissa perheissä

Norjalainen tutkimus (Torvik TA, Rongmo K. 2011)

• Noin 40% lapsista elää perheissä, joissa vanhemmalla on diagnosoitavissa oleva mielenterveys- tai päihdeongelma

• Siis noin 20% perheistä


Lapset ja vanhemman mielenterveysongelmat

• Lapsilla 2-4 x vaara sairastua itsekin

– Ongelmat alkavat aikaisemmin

– Ovat vakavampia

– Vaikeammin hoidettavissa

• 3-sukupolven tutkimukset vahvistavat sukupolvien ketjun • (Hammen et al, 2004; Weissman et al, 2005; Olino et al,

‏(2008

6


Ongelmien kasaantuminen, kun

vanhemmilla on vaikeaa

• Parisuhdeongelmat

• Perhesuhdeongelmat

• Puolison mielenterveys- ja päihdeongelmat

• Lasten ongelmat

• Väkivalta, erit. päihdeongelmissa

• Fyysiset sairaudet

• Työttömyys, taloudelliset vaikeudet

• Huonot asuinolot

• ….

Ongelmat potentoivat toistensa vaikutusta


Lasten ongelmat

• Lapsilla lapsuudessa, nuoruudessa, aikuisuudessa

– Kasvun ja kehityksen ongelmia

– Tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia

– Kouluvaikeuksia, keskittymisen ja oppimisen ongelmia

– Mielenterveys- ja päihdeongelmia,

– Sosiaalisia vaikeuksia, yksinäisyyttä

– Fyysistä sairastamista

– Onnettomuuksia

Kyseessä on kansanterveysongelma


Vanhemman diagnoosin

merkitys • Diagnoosi itsessään ei ole tärkeintä, vaan:

• Sairauden pitkäaikaisuus

• Komorbiditeetti (useita diagnooseja, usein

päihdeongelma, ahdistus ja depressio)

• Molemmilla vanhemmilla ongelmia

• Sairauden merkitys perheen vuorovaikutukseen!

• Huom. Lääketieteellinen vs.

Vuorovaikutuksellinen vakavuus


Miten lasten ongelmat syntyvät?

• Geenivaikutus?

• Ympäristövaikutus?


Lapsen kehitys

• Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa monitahoisen ja -tasoisen ympäristön kanssa

Arkisen kanssakäymisen, toiminnan ja tunnemaailman merkitys


Mielenterveysongelmien vaikutus

vanhemmuuteen

• Mt- että päihdeongelmat vaikuttavat ihmisen tapaan

ajatella, tuntea ja toimia

olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja suoriutua

arkisista tehtävistä

– Vanhemman stressit välittyvät lapseen vuorovaikutuksen

kautta

– Perhe on tiivis vuorovaikutuksellinen yksikkö

– Perheessä on paljon arkisia tehtäviä


Vanhemmuuden merkitys

• Vanhemmista riippuu kodin emotionaalinenja toiminnallinen ilmapiiri

– Kuinka osoitetaan rakkautta ja kuinka lapsia rohkaistaan ja tuetaan

– Miten hoidetaan lasten valvonta ja kurinpito

– Miten perhe nauttii iloisista asioista yhdessä, miten ongelmia ratkaistaan yhdessä

– Miten rakennetaan kokemusta yhteenkuuluvuudesta

Koti on tiivis vuorovaikutuksellinen yksikkö


Vanhempien vaikeuksien välittyminen lapsiin

Fyysinen

terveys

Mielenterveys

Päihdekäyttö

Talous

Asuminen

Työelämä

Syrjintä

Rikosseuraamu

s

Muuta?

Äidin

jaksavuus

Isän

jaksavuus

Parisuhde Vanhemmuus Lapset


Vanhempien vaikeuksien välittyminen

lapsiin, päivähoidon ja koulun merkitys

Fyysinen

terveys

Mielenterveys

Päihdekäyttö

Talous

Asuminen

Työelämä

Syrjintä

Rikosseuraamu

s

Muuta?

Äidin

jaksavuus

Isän

jaksavuus

Parisuhde Vanhemmuus Lapset

Päivähoito

Koulu


Geenit ja ympäristö yhdessä

• Geeniperimä ei yksinään selitä

sukupolvista ketjua

• Geenien ja ympäristön monitasoinen

yhteisvaikutus

• Ympäristön ongelmat aktivoivat

geenivaikutuksen

• Pohja ennaltaehkäisylle!


17

Mitä tulisi tehdä?

Kyseessä on

•Yksilön kärsimys

•Perheen ongelma

•Yhteiskunnan ongelma

•Tarve toimia kaikilla tasoilla!


Mistä on lähdetty liikkeelle?

• Vanhempien ja lasten erottaminen toisistaan

– Lait ihmisoikeuksista, oikeudesta lapsiin

– Kulttuuriset käytännöt

• Psyykenlääkkeiden kehitys johti avohoitoon 1950

– vanhemmat kotiin

• Vanhemmuutta ja lasten tilannetta ei huomioitu

– Kotona

– Koulussa

• Tarve kehittää lasta ja vanhempia tukevia palveluja

• Koulun tukea lapsille


Lapsen ja nuoren tarpeet

hoitojärjestelmän suhteen

• Lastensuojelulliset tarpeet

– Hoivan riittävyys ja turvallisuus

• Lasten oman psykiatrisen tutkimuksen ja

hoidon tarpeet

• Lasten tarpeet kehityksellisen tukeen

– Vanhempien tarpeet vanhemmuuden tukeen

– Kehityksen tukeminen ja häiriöiden ehkäisy

kotona ja koulussa


20

Paradigmamuutos

Lasten psykiatristen ongelmien kartoitus ja hoito

Kehityksen tukeminen ja ongelmien ehkäisy

Lastensuojelun tarpeen kartoitus ja toimenpiteet


Lapsen ja nuoren tarpeet

hoitojärjestelmän suhteen

• Lasten tarpeet kehityksellisen tukeen

– Kotona

– Koulussa

– Kodin ja koulun yhteistyössä

______________________________________

• Lasten omat psykiatrisen tutkimuksen ja

hoidon tarpeet

• Lastensuojelulliset tarpeet

– Hoivan riittävyys ja turvallisuus


Mutta! Pärjäävyys, resilience

• Monet perheet ja lapset pärjäävät hyvin

• Jos 40% lapsista sairastuu, 60% ei sairastu

• On mahdollista olla hyvä vanhempi, antaa lapselle hyvä koti ja lapsuus mielenterveys- ja päihdeongelmista huolimatta


Vanhemmat:

• ”Sairastuminen pysäytti. Ymmärsin, miten

tärkeitä lapset ovat”

• ”Vietämme enemmän aikaa yhdessä”

• ”Tuemme toinen toisiamme”

• ”Nautimme pienistäkin asioista”

• Perheissä on sekä haavoittuvuuksia

että vahvuuksia


Lasta tukevia tekijöitä (joita pyrimme vahvistamaan)

• Koti

– Lämpimät ja tukevat suhteet vanhempiin ja

sisaruksiin

– Toimiva arkipäivä

– Ymmärrys perheen tapahtumista

– Yhteinen ongelmaratkaisu

• Hyvä koulu ja kokemus kuulumisesta

kouluyhteisöön

• Ikätasoinen toiminta kavereiden kanssa


Prevention tutkimusnäyttö

Kourallinen mutta kasvava joukko nk. kovia

tutkimuksia preventionäytöstä (Siegenthaler et al,

JAACAP, 2012)

•Lasten psykiatrisen sairauden riski väheni

40%

•Ennaltaehkäisy on mahdollista


Oma tutkimus Solantaus et al. 2006, 2009, 2010; Toikka

& Solantaus 2006; Punamäki et al 2013, Siegenthaler et al 2012

• Tutkittu Lapset puheeksi –keskustelua osana

vanhemman psykiatrista hoitoa ja verrattu

perheinterventioon

• Todettu soveltuvaksi palvelu – ja perhekulttuuriin

Sekä

• Vaikuttavaksi lasten oireiden suhteen

– Lasten psykiatriset oireet vähenivät ja myös

uusien psyk. häiriöiden syntyminen väheni


Vanhemman mielenterveysongelmien

ottaminen esille / tuominen pöydälle

• Uusi asia monessa maassa

• Kokemuksia kansainvälisestä työstä


Work Package 5 : Parenting and caring for the children of mentally ill parents

CAMHEE (European Union) Program

Children and Adolescents Mental Health in

Enlarged European Union 2007-2009


Partners in WorkPackage 5

Eastern Europe • Bulgaria

• Lithuania

• Romania

Central Europe • Austria

Northern Europe • Finland

• Norway


Work Package 5

• To raise awareness of the needs of families and children

• To develop policy and practice for the children and families with parental mental health problems with focus on parenting

• To strengthen mental health promotion and prevention capacity and increase awareness

• To advice EC and governments on mental health promotion actions for families with parental mental health problems


Levels of action in WP5

• Mass media: Awareness raising, anti-stigma activities

• Policy and legislation: local, regional, national, European levels

• Health and social services: new philosophy – new practices

• Work with families: methods, material, training for professionals working with families

• Children and families: their living conditions Tytti Solantaus, 2014

Children with parental

mental problems

Parenting culture?

Rights of mentally ill parents

and of their children?

Institutionalization of

children?

Stigma?

Community based services?

Infrastructure?

Prevention and

promotion?

Preventive

interventions? Knowledge base on

parenting & parental

mental problems?

Child mental health in

legislation and policy papers?

Basic needs for

shelter, food,

support?


All countries in Eastern, Central and Northern Europe – in the world? - share important issues

• Stigma of mental illness

• The culture of silence concerning mental health problems in families and in other social settings

• Mental illness leads to accumulation of personal, interpersonal and social problems

• The generational transfer of mental illness and social exclusion

• Children neglected in policy and strategy papers and in legislation


Levels of action - you?

• Mass media: Awareness raising, anti-stigma activities

• Policy and legislation: local, regional, national

• Health and social services: new philosophy – new practices

• Work with families: methods, material, training for professionals working with families

• Children and families: their living conditions


Aims and actions of the Let’s Talk about

Children –program in Petrozavosk

• To be formulated with the group


Stigma

• Sekä mt että päihdeongelmat ovat vaiettuja

perheessä ja yhteisössä

• Muiden taholta syyllistäminen, torjunta,

syrjäyttäminen

• Sisäistetty stigma: Häpeä, syyllisyys, kokemus

itsestä epäonnistuneena ihmisenä


Tavallisia lausahduksia/kokemuksia myös

terveys- ja sosiaalipalveluissa

• “Eivät nämä vanhemmat ole kiinnostuneita

lapsistaan.”

• “Ne sanoo heti, ettei niiden lapsilla ole mitään

ongelmia”


Leima ja

mielenterveys- ja päihdeongelmat

• Stereotypiat

– ’väkivaltaisia’, ’huonoja vanhempia‘

• Ennakkoluulot

– ’eivät pysty puhumaan lapsistaan’; me/ne

• Syrjintä

– Ei oteta mukaan päätöksentekoon

– Holhoava suntautuminen palveluissa


Leiman ilmenemismuotoja

• Mielenterveysongelmat:

– heikko ihminen – sääli

• Päihdeongelmat:

– huono ihminen – halveksunta

• Rikollisuus:

– Paha ihminen – torjunta

Vahvin yhteinen reaktio on kuitenkin pelko

kyseistä ihmistä kohtaan


Leima ja

mielenterveys- ja päihdeongelmat

• Myös lähipiirin leimaaminen

– lapsi sairas - vanhempi leimataan huonoksi

– perheenjäsen sairas - perhe leimataan

• 'anoreksiaperhe'

• 'alkoholistiperhe'

• 'väkivaltaperhe'

• ’mielenterveysperhe’

• jne


Leimaamisen seurauksia

• Leimaavat asenteet ja toiminta estävät

vanhempia kertomasta ongelmistaan,

hakeutumista hoitoon ja lapsista

puhumisen

• Vanhemmat pyrkivät suojelemaan

lapsiaan syrjinnältä ja kiusaamiselta

• Pelkäävät huostaanottoa


Kuitenkin

Työskentely perheen ja lasten tukemiseksi

edellyttää

•Vanhempien ymmärtämistä ts. miten ko.

ongelma vaikuttaa vanhemman kykyyn

hoitaa kotia ja lasta

•Lapsen kokemuksen ja tarpeiden

ymmärtämistä

•Ja näiden yhteensovittamista


Toimiva lapsi & perhe (Tl&p) Tutkimus-kehittämis-implementaatiohanke/THL

I Lasten häiriöiden ehkäiseminen, kun vanhemmalla on

vaikeaa, v 2001-

– Huomio lapsiin aikuisille suunnatuissa palveluissa

– Tuki lapsille kodeissa, päivähoidossa, koulussa (lapsen

kehitysympäristöissä)

II Monialaisten, monisektoraalisten peruspalvelujen

rakentaminen yhteistyössä kuntien kanssa

• THL-tiimi

– Mika Niemelä, projektipäällikkö

– Maija Hiltula, suunnittelija

– Tytti Solantaus, projektin johtaja


Työn lähtökohdat

• Lapsen kehityksen ekologia ja arkisen

vuorovaikutuksen merkitys

• Palvelujärjestelmässä yhteistoiminta yli

sektorirajojen


Lapsen kehityksen ekologia

• Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa monitahoisen ja -tasoisen ympäristön kanssa,

• jokapäiväisessä arkisessa kanssakäymisessä syntyy sisäisiä prosesseja, rakenteita, malleja, kykyjä …

kotona, päivähoidossa, koulussa, kaveripiirissä, jotka näin ollen ovat kehitysympäristöjä


Lapsen suotuisa kehitys - Mitä Toimiva lapsi &perhe -työ voi antaa?

Toimiva lapsi & perhe –työn avulla pyritään

rakentamaan

•Lapsen/nuoren arkipäivää juuri tälle lapselle

sopivaksi kotona, koulussa, kaveripiirissä (kaikissa

kehitysympäristöissä)

– Lapset puheeksi -keskustelu

•Palvelujärjestelmää, jossa tämä on mahdollista

– Lapset puheeksi -neuvonpito


Vanhemman ongelmat Mt-päihde-talous-rikokset ym

Perheiden koti- palvelut

Lastensuojelu

Perheneuvola

Neuvola ja kouluth- palvelut

Toimeentulo- palvelut

Päivähoito/ koulu

Perusth- palvelut

Vanhemman mt – ja päihdepalvelut

Työvoima- palvelut

Erikois-sh Lapset vanhemmat

Tytti Solantaus

Vankeinhoito

Toimiva lapsi & perhe -

työmenetelmät • Yksinkertaiset työvälineet, jotka vievät työtä kohti

toivottua päämäärää

Perusmenetelmät peruspalveluissa

• Lapset puheeksi –keskustelu (Lp)

• Lapset puheeksi – Neuvonpito (Lp-Np)

• Opaskirjaset

Lisäksi

• Tl&p –perheinterventio, Vertti ryhmät


Tl&p - menetelmien päämäärät

• Tukea kodin sisäisiä lasta suojaavia tekijöitä

– Vanhemmuuden tukeminen

– Vanhempien tuki lapsen pärjäävyydelle

• Tukea kodin ulkopuolisia suojaavia tekijöitä

– Tukiverkoston vahvistaminen

– Koulun tukeminen

• Lapsen ja perheen hoitopalveluista huolehtiminen


Kodin sisällä

• Mahdollisuus puhua vanhemman ongelmasta on edellytys ongelmien pohtimiselle ja ratkaisuille

• Työmenetelmät pyrkivät

– Avoimeen keskusteluun ja yhteiseen ongelmanratkaisuun liittyen vanhemman vaikeuksiin

– toimivaan arkipäivää

– tukemaan vanhempia huolehtimaan lasten tarpeista, myös hoitoon saattamisesta


Pyrkimyksenä

• Vanhemmat: mahdollisuus ymmärtää lasten

kokemuksia ja kyky tukea lasta pärjäämään

vanhemman oireiden kanssa

• Lapset: mahdollisuus ymmärtää mitä on

tapahtumassa ja saada tukea tilanteessa

pärjäämiseen

• Lapset ja vanhemmat: yhteinen

ongelmanratkaisu ja sense of agency


Yhteistyösuhteen merkitys

• Yhteistyösuhde perustuu kahden

asiantuntijan kohtaamiselle

• Avoin keskustelu ja työskentely

edellyttävät psyykkisesti sairaan

vanhemman ja perheen kunnioittamista

• Syyllistäminen estää ymmärrystä ja

yhteistyösuhdetta


Kunnioittava suhde ja asenne vanhempiin –

ratkaiseva tekijä

• Vanhemmat ovat vahvin resurssi

lapsen/nuoren elämässä

• Kahden asiantuntijatahon kohtaaminen

• Perheenjäsenet asiantuntijoita omassa

asiassaan, työntekijä hallitsee

ammattitiedon

• Ymmärryksen merkitys


Ennen

• Minä lastenpsykiatri vanhemmalle:

• Nyt‏olisi‏tärkeää,‏että‏tekisitte‏näin….

= minä sanon mikä perheelle/lapselle on

tärkeää


Nyt

• Minä: Monissa perheissä, joissa on

samanlainen tilanne kuin teillä, on tehty

näin*….‏Mitä‏luulette,‏sopisiko‏tämä‏

teillekin?**

*Ammattitiedon antaminen perheelle

**Vanhempien oma asiantuntemus käyttöön,

vanhemmat päättävät


Lapset puheeksi-keskustelu

• 1-2 keskustelua vanhempien/asiakkaan

kanssa lapsista

• tarkoitus myös avata keskustelu lapsista

osaksi työskentelysuhdetta

• Manuaali ja lokikirja nettissä


Lapset puheeksi -keskustelu

• Lasten elämäntilanteen toiminnallinen ja kehitystä

edistävä keskustelu

• koti, päivähoito, koulu, vapaa-aika

• Suunnitelma, miten lasta tuetaan kodin / koulun

arkipäivässä

• Eväät vanhemmille ja työntekijälle lasten tukemiseksi

• Lisäavun järjestäminen tarvittaessa Neuvonpidon avulla

• Tulevaisuuteen suuntautuminen

• Vanhemman asiantuntemuksen kunnioittaminen



• Keinoja vanhemmille, päivähoitajalle, opettajalle,

nuorisotyöhön, harrastuksiin

– Heti kun perheen / lapsen/nuoren elämään tulee

paineita

– Kun vanhempi on hoidossa

– Lapsen psykiatrista hoitoa odoteltaessa

– Hoidon aikana

– Vaikka lapsi/nuori ei itse ko. hoitoa haluaisikaan

• Tarvittaessa aktivoidaan Neuvonpidon avulla perheen ja

lapsen oma sosiaalinen verkosto sekä muut palvelut ja

toimijat



• Auttaa vanhempia ja työntekijää tunnistamaan lapsen ja

perheen/päivähoidon/koulun

– VAHVUUDET ja

– HAAVOITTUVUUDET

• Ja tehdään toimintasuunnitelma miten

– vahvistaa lapsen vahvuuksia

– tukea haavoittuvuuksissa

• Ei ole lasten/nuorisopsykiatrinen arvio


Kehitystä tukeva, toiminnallinen arvio (Lp)

• VAHVUUS

• on asia joka menee ok /kuten ennenkin

• ei edellytä erityisiä saavutuksia, lahjakkuutta,

erityistaitoja

• voi liittyä lapseen tai perheeseen


Toimintasuunnitelma

• Miten kotona, päiväkodissa ja koulussa voidaan

toimia jotta

• Vahvuudet vahvistuvat, esim.

– Ilon kokemusten lisääminen kotona,

päivähoidossa, koulussa

• Haavoittuvuuksissa tuetaan suojaavia tekijöitä

– Miten toimia kun sijaiset vaihtuvat?

– Miten toimia kun vanhempi on ärtynyt?


Vahvuudet työn keskiöön

• Vahvuuksien tunnistamisella, näkyväksi

tekemisellä ja niiden tukemisella on suuri

merkitys sekä lapsille ja vanhemmille että

työntekijöille

– Suhteen painopisteen muutos positiiviseen

– Itseluottamus, pärjäävyyden kokemus

molemmille

– tie tulevaisuuteen


Taustalla:

Pärjäävyys (resilience)

• Asiat sujuvat, vaikka on olemassa kehitystä vaarantava tekijä / riski / olosuhde

• Pärjäävyys syntyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa (Luthar 2007, Rutter 2010)

• Pärjäävyys on prosessi


Kehitystä tukeva, toiminnallinen arvio (Lp)

• HAAVOITTUVUUS

• on asia joka on jo ongelma, mutta

• myös tilanne, joka voi johtaa ongelmiin

• kuten perhe- pv-hoito- tai koulutilanteen ja lapsen/nuoren

omien ominaisuuksien yhteen sopimattomuus

– vauhdikas lapsi ja ärtyvä vanhempi

– arka lapsi ja eristäytyvä vanhempi

– Vilkas lapsi ja levoton pv-hoitoryhmä / luokka

– Masentunut lapsi ja vaihtuvat sijaiset


Lapset puheeksi –Neuvonpito

• Lp:n jälkeen toteutetaan tarvittaessa

Lapset puheeksi –neuvonpito (Lp-Np)

• verkoston rakentaminen lapsen ympärille

– Perheen ja lapsen oman sosiaalisen

verkoston aktivointi

– Tarvittavien palvelujen aktivointi

– Vahvistamaan lapsen vahvuuksia ja

tukemaan haavoittuvuuksissa


Lapset puheeksi-keskustelu ja Lp-

Neuvonpito: kaksiportainen työmenetelmä

• Lapset puheeksi –keskustelussa identifioidaan

yhdessä vanhempien/lapsen, päivähoidon/

koulun kanssa lapsen vahvuudet ja

haavoittuvuudet verkoston toiminnan pohjaksi

• Lp-Neuvonpito tuo tarvittavat tahot yhteen ja

sitouttaa toimijat tehtäviin, joihin jokainen kokee

pystyvänsä


Lapset puheeksi – Neuvonpito

I Väline perheen tarpeisiin vastaamiseen

II Väline kehittää palvelujen yhteistyötä ja

rakentaa sitä tukevaa infrastruktuuria


Työskentely koulussa

• Miksi?

• Miten?

• Koulu on lapsen kehitysympäristö


Kehitysympäristö

• Ympäristö, jossa lapsi itse on osallisena,

vuorovaikutuksessa ja toiminnassa muiden kanssa

• Itsenäinen merkitys lapsen kehitykselle

• Vuorovaikutuksen ja toiminnan laatu vaikuttaa

lapsen kehityksen kulkuun

– Suotuisaan kehitykseen

– Epäsuotuisaan kehitykseen, myös psyk häiriöihin

• Koti, päivähoito, koulu, vapaa-ajan ympäristöt

69


Lapsi kotona, koulussa ja päivähoidossa,

kun perheessä tai lapsella itsellään on vaikeuksia

Tunne-elämä

•Vetäytyminen, alakulo, itkuisuus, ahdistus, pelot

Käytös

•Ärtyvyys, käytösongelmat, aggressiivisuus

•Konfliktit muiden lasten ja aikuisten kanssa

Oppiminen

•Keskittymättömyys, oppimisen ongelmat, motivaatio-

ongelmat

Koti, päivähoito ja koulu:

Miten toimia lapsen/nuoren kanssa?


Lapset puheeksi –työn

päämäärät koulussa • Lasten suotuisa kehityksen tuki kodin ja koulun

yhteistyössä

Käytännön päämäärät koulussa

• Lapsen koulupäivän sujuminen,

• Opettajan työn helpottuminen ja tukeminen

• Kodin ja koulun sujuva ja molempia osapuolia

kunnioittava yhteistyö



Opettajan ja vanhempien yhteinen työväline

Opettaja: Miten voisin parhaiten työskennellä

teidän lapsenne kanssa koulupäivän aikana?

Tarvittaessa mukaan koulupsykologi tai

sosiaalityöntekijä

Ei ole psykiatrinen haastattelu /arvio

Lisäavun järjestäminen tarvittaessa ja

oppilashuolto työryhmän kokous Neuvonpidon

struktuurilla


Lapset puheeksi –keskustelu

opettajien ja vanhempien kesken

• Tutustumisen ja yhteistyön välineenä kaikille

perheille

• Kun perheessä on vanhempia rasittavia

paineita, jotka voivat heijastua lapseen koulussa

• Kun koulussa on toimintaan vaikuttavia paineita,

jotka heijastuvat lapseen

• Kun lapsella/nuorella on ongelmia


Lopuksi

• Lasten ja nuorten kehityksen ymmärtämisessä mennään kohti yhä kokonaisvaltaisempaa näkemystä

• Painopiste siirtyy kehityksen tukemiseen ja ongelmien ehkäisyyn

• Palvelujen tulee kehittyä samansuuntaisesti: aika on ajanut ohi sektoriajattelun. Tarvitaan kokonaisvaltaista toimintatapaa päivähoitoon, kouluun ja sosiaali- ja terveyspalveluihin yhteistyössä kotien kanssa.


Antonia Ringbom

Kiitos!


lasten tukeminen kun vanhemmalla on vaikeaa

Health & Medicine