naturewatch-raportti: lÖytÖjÄ ja tuloksia › mediabank › 1264.pdf3 wwf:n naturewatch-raportti...

NATUREWATCH-RAPORTTI: LÖYTÖJÄ JA TULOKSIAVUOSI 2006

WWF:n Naturewatch-raportti 20061

ESIPUHE

Mennyt vuosi oli WWF:n Naturewatch-verkoston kahdeksastutkimusvuosi Suomessa. Oppilaat eri puolilla maata havainnoivatlähiluontoa ja sitä kautta syntyi ideoita siitä, mitä jokainen voi itsetehdä ympäristön tilan parantamiseksi. Tutkimukset herättivättunteita: iloa ja innostusta retkillä mutta myös huolta lähiluonnontilasta. Erityisesti tutkittujen jokien heikohko tila sai kouluissaaikaan pohdintaa siitä, miten rehevöitymistä voisi vähentää.Oppilaat olivat tärkeällä asialla, sillä WWF:n työ sekä Itämerenettä sisävesien rehevöitymisen vähentämiseksi jatkuu.

WWF haluaa toimia luonnon puolesta aktiivisestiyhteistyössä koulujen kanssa ja antaa lapsille ja nuorilleluontokokemuksia sekä ymmärrystä omista vaikutus-mahdollisuuksista. Osana Naturewatch-tutkimuksia oppilaatympäri Itämeren ovat jo vuodesta 1998 lähtien keränneet, laskeneet

Naturewatch 2006: Vipinää maastossa ja mielissä!

ja luokitelleet rantojen roskia. Vuonna 2006 työn tulokset vuosienvarrelta tulivat käyttöön, sillä niitä hyödynnettiin Itämerensuojelukomissio HELCOMin rantojen roskaantumisselvityksessä.Pienten tekojen tärkeydestä ja oppilaiden tutkimustyönmerkityksestä saatiin tänä vuonna siis konkreettista näyttöä.

Tässä raportissa on koottuna kiinnostavimpia tuloksia,havaintoja ja kokemuksia vuoden 2006 Naturewatch-tutkimuksistasekä muita WWF:n ympäristökasvatuksen ajankohtaisiakuulumisia. Kiitos kaikille WWF:n verkostossa mukana olleilletutkijoille, yläkoululaisille ja alakoululaisille, opettajille, partiolaisilleja yhteistyökumppaneille… sekä tietysti suurin kiitos lähiluonnolle,joka tarjosi taas paljon tutkittavaa ja ihmeteltävää!

Toimitaan tänäkin vuonna yhdessä puhtaamman jamonimuotoisen luonnon puolesta!

WWF:n ympäristökasvatusohjelma Naturewatch

Naturewatchin tavoitteena on tutustuttaa oppilaita lähi-ympäristöönsä ja lisätä kiinnostusta ympäristön hyvin-voinnin edistämiseen. Retket ja tutkimusten tekeminenovat lähtökohtana ympäristötietoisuuden lisäämiselle jaaktiiviseksi toimijaksi kasvamiselle.Naturewatchin tehtäväkokonaisuudet keskittyvätmonimuotoisuuteen ja kestävään elämäntapaan, joitaWWF haluaa edistää. Teemoina ovat metsät ja puistot,

joet, järvet ja rannikot sekä kulutustapojemme tutkimus.Naturewatch-toiminta on kansainvälistä: samoja tutki-muksia tehdään Suomen lisäksi Latviassa, Liettuassa,Puolassa, Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä. MonetNaturewatch-verkoston koulut Suomessa tekevätyhteistyötä ulkomaisten koulujen kanssa. Naturewatch-tehtävät on havaittu hyväksi lähtökohdaksi yhteisilleympäristöprojekteille.

Hanna NordströmympäristökasvattajaKuva: WWF/Aino von Boehm

WWF:n Naturewatch-raportti 2006 2

NATUREWATCH-KOULUT

Naturewatch-toimintaan osallistuneet koulut vuonna 2006

Naturewatch-tutkimusverkoston koulut

Koulu PaikkakuntaAlakylän koulu LappeenrantaEtelä-Sipoon koulu SöderkullaHärkävehmaan koulu HyvinkääItä-Suomen koulu JoensuuJokivarren koulu VantaaJuvan koulukeskus JuvaKannelmäen ala-asteen koulu HelsinkiKasukkalan koulu LappeenrantaKaukopään koulu ImatraKourujärven koulu RaumaKumpulan koulu PorvooKyrkoby skola VandaKäpylän yläaste HelsinkiLaajasalon ala-aste HelsinkiLehtoniemen koulu VarkausMukkulan koulu LahtiPalokan koulu PalokkaPirkkalan yläaste PirkkalaPitäjänmäen peruskoulu HelsinkiPukinmäen peruskoulu HelsinkiPähkinärinteen koulu VantaaRajakylän koulu VantaaSakarinmäen koulu ItäsalmiSimon koulu SimoSorrilan koulu ValkeakoskiStrömbergin koulu HelsinkiViitaniemen koulu JyväskyläVirasojan koulu ImatraVuoksenniskan koulu ImatraVuosaaren peruskoulu Helsinkisekä:Kotka-Vartio Rovaniemi

Suomenlinnan leirikoulussa Naturewatch-tutkimuksiin osallistuneet koulut

Koulu PaikkakuntaAuranlaakskon koulu TurkuCyngnaeus skola ÅboFinno skola EsboHalkosaaren koulu HalkosaariHaukkarannan koulu JyväskyläHelsingin uusi yhteiskoulu HelsinkiHyvinkäänkylän koulu HyvinkääItäkeskuksen peruskoulu HelsinkiIvalon ala-aste IvaloJyväskylän normaalikoulu JyväskyläKankarisveden koulu JämsänkoskiKevätkummun koulu EspooKilonpuiston koulu EspooKirkonmäen koulu KokkolaKorson koulu VantaaKurhilan koulu KurhilaKvarnbackens skola BorgåLaurinkylän koulu LievestuoreMartin erityiskoulu HyvinkääOulun normaalikoulu OuluPaavolan koulu HyvinkääPakilan ala-aste HelsinkiPakilan yläaste HelsinkiPohjantien koulu KuopioPuistolan ala-aste HelsinkiPuolalan koulu TurkuRajakylän koulu OuluRuoholahden ala-aste HelsinkiSimonkylän koulu VantaaTaavinkylän koulu EspooTehtaankadun ala-aste HelsinkiTerva-Toppilan koulu OuluVesangan koulu VesankaWestendinpuiston koulu Espoo


VESISTÖT JA MERI

Vuonna 2006 Naturewatch-vesistötutkimukset ulottuivat12:lle eri rannalle. Järviluonnon tilaa selvitettiin JuvanJukajärvellä, Leppälahden Kaivovedellä, Pyhäselänrannalla Joensuussa, Lietteen rannalla Imatralla sekäValmarinniemellä ja Apian uimarannalla Valkea-koskella. Ainoat tutkitut joet olivat Sipoonjoki jaVantaanjoki. Lisäksi selvitettiin Itämeren rantojen tilaaHelsingin Laajasalossa, Vuosaaressa, Suomenlinnassasekä Kustavin Lomavalkamassa. Yhteensä tutkimuksiinosallistui 357 oppilasta.

Vedet kirkkaita ja järviruo’on ympäröimiä

Veden laadun tutkimukset sijoittuivat kevääseen, jolloin vesi oliuseimmissa vesistöissä hyvin alhaalla. Mittausten aikaan vesienpH oli keskimäärin 6,5 ja lämpötila noin 13 astetta. Järvivedet olivatlähes kaikki kirkkaita ja tuoksuivat raikkailta, mutta jokivesiäkuvattiin mutaisen hajuisiksi. Jokien ja järvien vedet erosivaterityisesti kirkkauden suhteen. Jokien näkösyvyys oli keskimäärinvain 50 cm, kun taas kaikissa tutkituissa järvissä valkolevy näkyivielä yli metrin syvyydessä. Leppälahden Kaivovedellä mitattiinnäkösyvyydeksi ennätykselliset 200cm.

Tutkituilta rannoilta löydettiin yhteensä 22 kasvilajia, joistaselvästi yleisin oli järviruoko. Järvikorte, järvikaisla, ulpukka sekä

pajut olivat myös tavallisia. Vantaanjoen rannalla ihmetystäherättivät koristekasvit, jotka ovat ilmeisesti levinneet sinneympäröivien talojen pihoista. Valkeakosken Valmarinniemestäilmoitettiin lisäksi ”puikelo”-niminen kasvi, jota WWF:nympäristökasvatustiimi ei kyllä kasvikirjasta löytänyt…Rannikkotutkimusten hyvä uutinen oli rakkolevän esiintyminenkaikilla neljällä tutkitulla rannalla. Rakkolevä nimittäin vaatii melkopuhtaita ja kirkkaita vesiä menestyäkseen.

Kaulushaikara töräytteli tilastoihin

Tutkimusryhmät tunnistivat rannoilta yhteensä 16 eri lintulajia,joista sinisorsa ja erilaiset lokit olivat yleisimpiä. Myössilkkiuikkuja, nokikanoja, telkkiä ja tukkakoskeloita havaittiinrantojen linnustossa. Harvinaisempia hetkiä koettiin LeppälahdenKaivovedellä, kun Palokan koulun luontokerholaiset kuulivatkaulushaikaran kumean ”lauluäänen” läheisestä ruovikosta.Sorrilan koulun kuudesluokkalaiset puolestaan löysivätKustavissa rantakalliolta merikotkan sulkia ja sen jälkeen kotkanähtiin vilahdukselta bussin ikkunasta. Havainnosta ei kyllä oltuihan varmoja...

Juvan Jukajärven rantaa tutkineet oppilaat eivät nähneetollenkaan lintuja, mutta vedessä sen sijaan kuhisi suuria haukia jasärkikaloja. Olisikohan ollut niin, että linnut jäivät havaitsematta,kun polskivat kalat veivät kaiken huomion?

Tutkitut järvet hyvässä kunnossa

Naturewatch vesistötutkimuksissahavaitut lajit/lajiryhmät vuonna 2006

Kasvit Levät Linnut Selkärangattomatuistinvita rakkolevä sinisorsa malluainenahvenvita ahdinparta telkkä vesimittariulpukka punahelmilevä tukkakoskelo sudenkorentojärvikorte suolilevä silkkiuikku hopeaseppäjärvikaisla nokikana sukeltajajärviruoko laulujoutsen vesipunkkiosmankäämi tylli vesiskorpionirentukka kaulushaikara juotikasranta-alpi Sammakkoeläimet kalalokki vesisiirasarat sammakko naurulokki leväkatkarantakukka harmaalokki vesikirppumesiangervo kalatiira muurahainennokkonen kalasääski leppäkerttutakiainen merikotka Lisäksikoivu västäräkki kotiloitapaju varpunen simpukoitatervaleppä varis hyönteistoukkia

harakka

Palokan koulun oppilaat mittasivat Leppä-lahden Kaivoveden happamuudeksi pH 7,5.Kuva: Markku Tossavainen


VESISTÖT JA MERI

Selkärangattomista vesimittarien kanta näyttäisi vahvalta ympäriSuomen. Erilaisia vedessä eläviä kotiloita, pieniä simpukoita jamalluaisia ilmoitettiin myös useista vesistöistä. Yhteensä tutkijatlöysivät ja tunnistivat selkärangattomia 11:stä eri lajiryhmästä.Valkeakosken Valmarinniemen rantavedestä löytyneestä”hiipparista” toivottaisiin lisätuntomerkkejä, jotta vuonna 2007tätä tuntematonta lajia voitaisiin etsiä muualtakin…

Järvet paremmassa kunnossa kuin joet

Tutkittujen järvien rannat olivat melko hyvin hoidettuja ja siistejä,vaikka roskaa olikin jonkin verran. Puhtaudesta kertoo myös se,että yhdellä rannalla bongattiin tutkimusten aikaan uimari. Ainoiden

tutkittujen jokien, Sipoonjoen ja Vantaanjoen, rantoja kuvattiinsen sijaan melko rehevöityneiksi ja roskaisiksi. Roskaa järvi- jajokitutkimusten aikana kerättiin kaiken kaikkiaan 19 pussillista,mukana eniten lasipulloja, paperia, pahvia ja muovia.

Helsingistä Vantaanjoen rannalta tutkimusryhmä löysirikkinäisiä kalastustarvikkeita ja Juvan Jukajärven rannalta kenkiä.Löydökset lienevät rannan käyttäjien jättämiä. Itä-Suomen koulunoppilaiden keskuudessa herätti hilpeyttä rannalta löytynyt ”kokokehon hoitava pesuneste”, joka lienee unohtunut joltain uimariltavuosia sitten. Koululaiset korjasivat sen talteen ja kehittivät pullonhistoriasta ja sen rannalle päätymisestä mielenkiintoisia tarinoita.

Pohdintoja rantojen tilasta

Jokipuiston koulussa Sipoossa jokitehtäviä tehtiin osana Itämeri-päivää. Oppilaat olivat huolestuneita Sipoonjoenrehevöitymisestä, sillä maanviljelyä harjoitetaan ihan joenvesirajaan saakka. Oppilaat pohtivat, miten rehevöitymistävoitaisiin vähentää ja keksivät, että lannoitteiden kulkeutumistajokeen voitaisiin vähentää esimerkiksi rakentamalla kävelytieerottamaan joen pelloista.

Myös Itä-Suomen koulussa järvitutkimukset innoittivatpohtimaan ihmisen vaikutuksia rannan tilaan, kun oppilaatvertasivat saatuja tuloksia edellisvuosien tuloksiin WWF:nnettisivuilla. Juvan koulukeskuksen oppilaat aikovat myös kirjoittaatutkimuksista jutun paikallislehteen sitten, kun heillä onvertailuaineistoa eri vuosilta. Hieno homma! Kannattaa siis säilyttäätutkimuslomakkeet koululla, jotta voitte vertailla eri vuosien tuloksiaja lähettää WWF:lle vain tuloskoosteet.

Kokemuksia Palokasta

”Naturewatch-tutkimus tehtiin perinteisellä luontokerhonkevätretkellä. Se oli osa kolmipäiväisen retkemmeohjelmaa kalastus- ja sukeltamiskurssin, mukavanyhdessäolon ja saunomisen lisäksi. Retkemmehuipensivat kaulushaikaran laulu läheisessä ruovikossa,telkkä pesimässä palokärjen haapakolossa ja liito-oravan tuoreet papanalöydökset sekä kaunis keväinenauringonpaiste!”

Terttu ja Markku Tossavainen sekä 20 Palokanluontokerholaista

Kalahavainto. Kuva: WWF/Anita Mäkinen

Rantatutkimuksissa nähtiin paljonlokkeja. Kuvassa kalalokki.Kuva: WWF/Päivi Rosqvist


METSÄT

Vuonna 2006 Naturewatch metsätutkimuksia tehtiinkahdessakymmenessä metsässä ympäri Suomen:Sipoossa, Söderkullassa, Imatralla, Valkealassa,Joensuussa, Palokassa, Jyväskylässä, Pirkkalassa,Rovaniemellä, Lahdessa, Simossa, Varkaudessa,Vantaalla, Valkeakoskella, Raumalla ja Lappeen-rannassa. Helsingin metsiä tutkittiin Pitäjänmäellä jaMustavuoressa. Metsät olivat vuoden 2006 suosituinNaturewatch-tutkimusaihe: yhteensä 410 oppilastaosallistui metsätutkimuksiin.

Hoidettuja metsiä tutkimuskohteina

Tutkitut metsät olivat lähes kaikki metsätalouden piirissä tai niitäoli raivattu ja siistitty, usein ulkoilijoiden tarpeisiin. Metsät olivataika nuoria ja puusto melko tasaikäistä. Vanhimmat puut arvioitiinnoin 60 vuoden ikäisiksi. Vain Pappilanvuorelta Jyväskylästäilmoitettiin yli 100-vuotias puuvanhus.

Kuollutta puuta oli jätetty paikalleen vain vähän, paitsiHelsingin Pitäjänmäellä, jossa tutkitussa metsässä arvioitiinkuollutta puuta olevan yli neljännes kokonaispuumäärästä.

Metsätutkimuksissa havaittiin yli 100 lajia

Naturewatch-metsätutkimuksissa havaitut lajit/lajiryhmät vuonna 2006

Putkilokasvit Sammalet Sienet Linnut Nisäkkäät Selkärangattomatahomansikka karhunsammal kangasrousku talitiainen (jälkiä ja jätöksiä) hämähäkkikanerva kerrossammal kangastatti sinitiainen orava (syötyjä käpyjä) lukkikangasmaitikka kynsisammal sappitatti hippiäinen rusakko (jälkiä) punkkiketunleipä lehväsammal tulipunahapero peippo metsähiiri (koloja, jälkiä lumella) kaskaskevätpiippo rahkasammal sillihapero punarinta hirvi (syönnöksiä, papanoita) kirvakielo seinäsammal isohapero käpylintu myyrä (koloja, jälkiä lumella) kekomuurahainenkäenkaali sulkasammal suppilovahvero käpytikka liito-orava (papanoita, koloja) viholainenlillukka valevahvero räkättirastas kiitäjäinenmetsäkorte Jäkälät kantosieni mustarastas Sammakkoeläimet hyttynenmetsälauha hirvenjäkälä känsätuhkelo harakka sammakko kärpänenmetsäorvokki karvejäkälä kärpässieni närhi hirvikärpänenmustikka nahkajäkälä nahikas varis lyhytsiipinenoravanmarja palleroporonjäkälä pulkkosieni sepelkyyhky ludepiharatamo poronjäkälä kangasmyrkky- palokärki juoksujalkainenpuolukka puikkojäkälä seitikki käpylintu hyppyhäntäinensaniainen torvijäkälä mustavahakas leppäkerttusuolaheinä taulakääpä perhonenvalkovuokko pökkelökääpä kastematovanamo kiekkokotilo

etanakirjanpainaja

Imatralla puun rungoilta löytyihämähäkkejä ja kiipeileviämuurahaisia. Kuva: WWF/TiinaSuojanen-Saari

Pitäjänmäkeläiseen metsään oli siis jätetty esimerkillisen paljonlahopuuta kolopesijöiden, lahopuuhyönteisten ja kääpienelinpaikoiksi.

Jäkäläpeittoa tutkittiin kahdeksan eri puulajin rungoilta.Keskimäärin jäkälä peitti rungoista 40 %. Vuoksenniskankoululaisten retkellä Imatralla löytyi yksi raitayksilö, jonka kyljessäjokainen tutkimusruudukon piste osui jäkälän kohdalle. JyväskylänViitaniemellä oppilaat mittasivat koivujen rungoilta keskimäärin


METSÄT

90 % peittävyyden ja saman metsän leppien, haapojen ja mäntyjenrungoilta löytyi yli 50 % jäkäläpeitto. Tuloksesta voisi päätellä,että Viitaniemellä tutkittu metsä on melko hyvin säästynytilmansaasteilta, sillä ilmasta vetensä ottavat jäkälät viihtyvätparhaiten puhtaassa ilmassa.

Lajisto monipuolista

Vuoden 2006 metsätutkimuksista ilmoitettiin havaintoja yli sadastalajista, mikä on aikamoinen lajirunsaus (katso lajitaulukko).WWF:lle raportoitiin 58 kasvi- tai sienikuntaan kuuluvaa lajia, 16lintulajia tai merkkejä niistä, 22:n eri lajiryhmän selkärangattomiasekä merkkejä kuudesta nisäkäslajista.

Vuosaaren yläasteen 8b teki Mustavuoreen suuntautuneellametsäretkellään havaintoennätyksen kasvi- ja sienikunnasta: puut,putkilokasvit, sammalet, jäkälät ja sienet yhteenlaskettuna helöysivät 38 lajia. Luokka oli ainoa, joka tunnisti tutkimusalueeltaanmm. kevätpiipon, kangasmaitikan ja puikkojäkälän. Sieniävuosaarelaiset tutkivat myös tarkkaan, ja siksi isohapero,mustavahakas ja sappitatti päätyivät listalle. Mustavuori on hyvinmonimuotoinen metsäalue, mutta oppilaat tekivät selvästi myöstarkkaa työtä.

Lintuhavainnoissa epävarmuutta

Talitiainen, peippo ja varis olivat odotetusti eniten havaitutlintulajit. Ne ovat helppoja tunnistaa, ja niitä varmasti näkyy

metsäretkellä. Harvinaisempia havaintoja olivat sepelkyyhky, närhija hippiäinen. Palokärjen valtavien hakkausjälkien löytyminenValkeakoskella ja Lappeenrannassa herätti ansaittua ihmetystä:palokärki tekee nimittäin syviä aukkoja kantoihin ja puiden tyviinmuurahaisia ja toukkia etsiessään. Hanhien ylilento Pitäjänmäelläsekä käpylintuparvet ja niiden syömät kävyt Raumalla olivat myösvarmasti jänniä metsäretken lintukokemuksia.

Monilta retkiltä ei WWF:lle palautunut lintulajilistaa, sillävaikka lintujen ääniä kuului, lajeja ei laulun perusteella pystyttytunnistamaan. Kevättä ja tulevia tutkimusretkiä varten olisivarmaan hyvä vähän kertailla, miltä ne yleisimmät metsälinnutoikein kuulostavat. Millainen on punarinnan kiihkeä viserrys jamillainen mustarastaan huiluttelu? Ja Suomen yleisin lintu,pajulintu, pitäisi kyllä saada ensi vuoden tuloslistaan!

Hienoja havaintoja liito-oravista

Naturewatch-metsäretkillä tehtiin paljon havaintoja nisäkkäistä.Ryhmät ilmoittivat nähneensä mm. hirven katkaisemia puuntaimia,myyrien koloja sekä myyrän ja rusakon jälkiä lumella. Talvellaretkeily kannattaa, sillä silloin jäljet ovat helpoiten nähtävissä.Oravia havaittiin metsissä kaikkina vuodenaikoina.

Ehkä koko vuoden hienoimmat löydöt tehtiin Palokassa jaRaumalla: liito-oravien papanoita oli putoillut suuren haavanjuurelle! Liito-orava on Suomessa melko harvinainen, vaikka lajinyksilömäärät ovatkin kasvaneet viime vuosina. Tämä oliensimmäinen kerta, kun Naturewatch-tutkimuksissa havaittiinmerkkejä liito-oravista!

Papanoita löytäneet ryhmät ovat olleet tarkkaavaisia jatienneet mistä etsiä. Liito-orava viihtyy haapapuissa. Kun siisseuraavan kerran näette suuren vanhan haapayksilön, niinkannattaa käydä tarkistamassa löytyykö sen juurelta riisinjyvänkokoisia keltaisia papanoita. Nämä papanat paljastavat liito-oravanläsnäolon, vaikka se ketteränä yöeläimenä jäisi muuten näkemättä.

Lue lisää liito-oravasta WWF:n sivuilta www.wwf.f/ymparisto/uhanalaiset_lajit.

Ihmisen jälkiä ja roskaa

Kaikista tutkituista metsistä löytyi roskaa, mutta onneksi ei kovinsuurta määrää. Eniten metsään oli joutunut erilaisia käärepapereita,muovia ja palautustölkkejä.

Yksi metsien roskaamismuoto on selvästi lisääntynyt. Tänävuonna metsistä löydettiin pieniä muovikuulapanoksia, joitakäytetään kaupunkisodassa. Kaupunkisotaa pitäisi harrastaa vainsille osoitetuilla alueilla, joilta panokset kerätään talteen. Pienetkuulat voivat nimittäin joutua pahaa-aavistamattomienlinnunpoikasten tai pienten siemensyöjien kurkkuun.

Raumalla löydettiin puista hirven, palokärjen jakirjanpainajan tekemiä jälkiä. Kuva: WWF/Aino von Boehm


PUISTOT

Naturewatch-puistotehtävät vievät oppilaat tutkimaanihmisen ja kaupunkiluonnon yhteiseloa. Miten puutvoivat? Miltä puistossa tuoksuu ja kuulostaa? Ketkäpuistoa käyttävät? Näihin kysymyksiin haettiin vuonna2006 vastauksia Laulurinteen puistosta Joensuussa,Söderkullan kartanon puistosta Sipoossa sekäPallopuistosta ja Pähkinärinteen koulun lähipuistostaVantaalla. Lisäksi tarkempaa tuntumaa otettiin Etelä-Sipoon koulun vieressä kasvaviin puuyksilöihin.Yhteensä puistotutkimuksissa oli mukana 105 oppilasta.

Puistot ovat rauhallisia

Vaikka kaikkia tutkittuja puistoja ympäröivät tiet ja niissä kuuluiautojen ääniä ja muuta melua, ne koettiin rauhallisiksi paikoiksi.”Mieli lepää” ja ”On avaraa” kuvasivat oppilaiden mukavia tuntoja.Puistoista nauttivat monenlaiset, eri-ikäiset käyttäjät kutenlenkkeilijät, pelailijat ja leikkijät. Söderkullan kartanopuistossajärjestetään jopa kesäteatterinäytöksiä ja häitä, joten on siinäoravilla ja variksilla katseltavaa!

Puistoissa oppilaita viehättivät niiden maisema, runsaat puutsekä raikas ilma ja lintujen laulu. Myös leikkitelineet ja lammetsuihkulähteineen olivat mieluisia. Ikävää olivat roskat, joista eniten

Puistoissa elämää ympäri vuoden

Puistopuiden monimuotoisuutta.Etelä-Sipoon koulun kolmas- ja neljäsluokkalaisten piirroksia omista tutkimuspuistaan.

puistoihin oli jätetty karkki- ja jäätelöpapereita ja mehupurkkeja.Roskiksia olisi saanut tutkijoiden mukaan olla enemmän ja yhteenpuistoon kaivattiin myös suojaa sateelta.

Luontohavaintoja puistojen vuodesta

Vantaalla Pähkinärinteen koulun kolmas- ja neljäsluokkalaisetvierailivat koulun viereisessä puistossa useasti vuoden 2006aikana. Ensimmäiset havainnot tehtiin tammikuun puolivälissä,jolloin oli +3 °C lämmintä, aurinkoista ja luonto muistiinpanojenmukaan hereillä kuin keväällä! Huhtikuun lopulla kukassa olivatjo sinivuokot, valkovuokot ja leskenlehdet. Oppilaat tutkivattuolloin tarkemmin pihlajan silmuja. Ne avattiin ja sisältä laskettiinviisi lehteä, kukka ja lisäksi pieniä tikkumaisia osia.

Tutkituissa puistoissa havaittiin seitsemän lintulajia, joistaharakka ja varis saivat eniten huomiota. Pähkinärinteen koulunlähipuistossa kuului huhtikuussa myös tikan rummutus. Se oliehkä käpytikka, mutta tässä rehevässä pähkinälehdossa saattoirummuttaa myös pienenpieni pikkutikka.

Seitsemän eri puulajia päätyi tarkempaan tutkimukseen.Oppilaat havainnoivat eniten koivuja ja kuusia, mutta rehevissäpuistoissa tarkkailtavaksi löytyi myös vaativampia lajeja kutenvaahteroita, tammia ja lehtikuusia. Omista tutkimuspuista tehtyjenpiirrosten mukaan puuyksilöt olivat hyvin monimuotoisia.


KULUTUS

Katse omiin kulutustapoihin

Oppilaiden ympäristöystävällisyys

Ei ajattele asiaa

Toimii jonkin verran

Toimii aktiivisesti

Naturewatch-testin tulokset prosenttijakaumana.

On hyvä ottaa kauppaan mukaan kestokassi.Kuva: WWF/Hanna Nordström

Naturewatch-kuluttajatehtäviä tehtiin Härkävehmaankoulussa Hyvinkäällä, Kumpulan koulussa Porvoossa,Sakarinmäen koulussa Sipoossa, Pirkkalan yläasteellaPirkkalassa sekä Strömbergin ja Kannelmäen kouluissaHelsingissä. Yhteensä koulun ja lähiympäristönkuluttajatutkimuksiin osallistui 132 oppilasta.

Viidesosa oppilaista toimii aktiivisesti

Naturewatch-testiä käytettiin kouluissa oppilaiden ympäristö-ystävällisyyden arviointiin, sillä se on helppo tehdä ja antaa hyvänkuvan elämäntavoistamme. Testin mukaan vajaa viidesosa (18 %)oppilaista on jo aktiivisia ympäristötoimijoita, jotka tuntevattuotteiden ympäristömerkkejä, sammuttelevat turhat valothuoneista ja keräävät lasinsiruja pois luonnosta, jos niitä sattuueteen. Mutta saman verran kuin aktiivisia on niitä, jotka eivät ajatteleympäristöasioita jokapäiväisessä elämässään.

Järkevät valinnat eivät tarkoita hankalampaa elämää vaanmonesti ympäristöystävällisistä teoista hyötyy monella tavalla.Kumpulan koululaiset Porvoosta totesivat, että kun kulkeekoulumatkan jalan tai pyörällä ei pelkästään auta luontoa vaanlisäksi kunto kasvaa ja reippailija saa raitista ilmaa ja ulkoilua.

Kierrätys on jo tuttua

Kierrätysasiat ovat selvästi jo oppilailla hallussa: lähes kaikki testiinvastanneet vievät lasit, paperit ja pahvit keräykseen japalautuspullot kauppaan. 65 % oppilaista ottaa myös kauppaanmennessään oman kauppakassin mukaan ja välttää siten turhaamuovi- ja paperikassijätettä. Hieno juttu!

Jätteen synnyn vähentämisessä on kuitenkin vielä tehtävää.Yli 80 % oppilaista ilmoitti, että heidän kotinsa ovessa ei ole

mainosten jakelun kieltävää kylttiä. Oppilaiden koteihin tulee siisvielä paljon mainospostia. Olisi hyvä ehkä kotona jutella,tarvitaanko näitä kaikkia mainoksia: lukeeko niitä kukaan ja onkoniiden tarjouksista perheelle oikeasti hyötyä? Monestimainoslehtiset saavat meidät ostamaan ihan turhaakin tavaraa.

Jokainen mukaan energiansäästötalkoisiin!

Energiansäästössä on vielä oppimista, sillä 36 % vastanneistaoppilaista antaa saippuoinnin aikana veden valua hukkaan ja22 % ei sulje hanaa hampaita harjatessaan. Veden lämmittämiseenkuluu valtavasti energiaa, joten lämmintä vettä kannattaa käyttääsäästeliäästi. Ihokin pysyy hyvässä kunnossa, kun sitä ei liotakuumassa vedessä minuuttikaupalla.

On hyvä muistaa, että mitä enemmän sähköä kulutetaan jatuotetaan, sitä enemmän syntyy haitallisia ympäristövaikutuksia.Suurin osa oppilaista sulkee kyllä jääkaapin oven kunnolla, mutta43 % kyselyyn vastanneista käyttää television sulkemiseenkaukosäädintä. Näin televisio jää niin kutsuttuun stand by -tilaaneli on osittain päällä ja vie sähköä. Valmiustilaan jätetyt kodinlaitteet kuluttavat Suomessa jopa 10 % kotitalouksien käyttämästäsähköstä ja tämä on kyllä ihan turhaa kulutusta. Vuoden 2007tavoitteeksi jokainen meistä voisi ottaa sähkön säästämisen pienilläteoilla, jotta jokainen teemme oman osuutemme ilmaston-muutoksen torjumisessa.


MUUT KUULUMISET

Koululaiset tempaisivat kalastaen

Koululaiset toimivat vuonna 2006 kestävän kalastuksen puolestayhdessä WWF:n kanssa. WWF järjesti syyskuussakahdeksantoista rannikolla sijaitsevan koulun kanssakalastustapahtuman kohdistaakseen maa- ja metsätalousministeriJuha Korkeaojan ja muiden Euroopan unioninkalastusministereiden huomion Euroopan merien huonoon tilaanja erityisesti ylikalastukseen. Tempauspäivänä 650 oppilastaKotkasta Kokkolaan onki lähirannallaan. Koululaiset myösallekirjoittivat vetoomuksen Itämeren turskien puolesta. Vetoomusluovutettiin ministeri Korkeaojalle lokakuussa koululaistenkalapiirustusten kera.

Muuta Naturewatch-toimintaa vuonna 2006

Meren äärellä -valokuvauskilpailun voittajakuvan ottikuudesluokkalainen Kaj Lehmusvuori Sipoosta.

Osana kalastustapahtumaa WWF järjesti yhdessä Canonin kanssaMeren äärellä -valokuvauskilpailun koululaisille. Kilpailun voittihienolla ja oivaltavalla kuvallaan 12-vuotias Kaj LehmusvuoriGumbostrand skolanista Sipoosta.

Kalastustempaus järjestettiin seuraavissa kouluissa:Poikkilaakson koulu, Laajasalon ala-asteen koulu, Aurinkolahdenkoulu (Helsinki), Ylikylän koulu, Kuusiston koulu (Kaarina),Koivuhaan koulu (Kokkola), Toivo Pekkasen koulu (Kotka),Länsiharjun koulu (Loviisa), Pääskytien koulu (Porvoo), Kaanaankoulu (Raisio), Syvärauman koulu (Rauma), Sakarinmäen koulu,Gumbostrand skola, Etelä-Sipoon koulu, Jokipuiston koulu (Sipoo),Ilpoisten koulu (Turku) ja Keskuskoulu, Palosaaren koulu (Vaasa).

Luonto linssissä -valokuvauskilpailu

Lukuvuonna 2005–2006 oli käynnissä WWF:n ja Canonin Luontolinssissä -valokuvauskilpailu. Joka kuukauden paras valokuvaajapalkittiin Canonin Digital IXUS i zoom -kameralla. Vuoden 2006voittajat olivat Tuukka Tasala, Jyri Alasalmi, Riku Lemmetyinen,Riia Leikainen ja Anna Alanko.

Luonto linssissä -kilpailun huhtikuun voittajakuvan ottanutJyri Alasalmi kajaanilaisen Nakertajan koulun 6A-luokaltaperusteli kuvaansa näin: ”Jos vaikka piirtää tai kirjoittaakaarnalle, säästää paperia. Taustalla näkyy saastuttavapaperitehdas. No, vielä pystyy elämään täällä saasteidenkeskellä. Sen osoittaa pelto, joka alkaa jo vähän vihertää.”


MUUT KUULUMISET

Perintömetsäjahti vei koululaiset metsään

WWF, Stora Enso ja UPM julistivat keväällä 2006 koululaisillePerintömetsäjahdin. Siinä 5- ja 6-luokat kannustavatmetsänomistajia vapaaehtoiseen metsiensuojeluun turvaamallarakkaan metsäkohteensa WWF:n Perintömetsänä. Tempauksenkummina on näyttelijä Kai ”Raid” Lehtinen, joka on itsekinperustanut Perintömetsän. Osana Perintömetsäjahtia järjestettiinkoululaisten metsäpäiviä, joissa oppilaille annettiin tietoakestävästä metsätaloudesta, metsien suojelusta ja metsä-teollisuudesta.

Metsäpäiviä pidettiin vuonna 2006 Imatralla,Lappeenrannassa, Raumalla, Simossa, Valkeakoskella jaVarkaudessa. Jahtiin liittyy myös Oma metsä kullan kallis -piirustuskilpailu. Kummankin kisan kilpailuaika päättyyhelmikuussa 2007.

Koulujen päivätyökeräys

Useat koulut ovat osallistuneet WWF:n toimintaanpäivätyökeräyksellä. Vuoden 2006 päivätyökeräyksen tuottokäytetään Borneon sydämen ainutlaatuisen sademetsän ja senmahtavien asukkaiden suojelemiseen.

Vuonna 2006 päivätyökeräyksen WWF:n ja Borneonsademetsien hyväksi tekivät Lahden Rudolf Steiner -koulu,Puolimatkan koulu, Saarijärven keskuskoulu, Uudenkaupunginlukio, Gymnasiet Grankulla samskola, Torangin koulu,Kuuhankaveden koulu, Kimitonejdens skola, Tampereenyhteiskoulun lukio, Ressun peruskoulu, Pielisjoen koulu,Pitäjänmäen peruskoulu, Hatanpään lukio, Klassikon koulu,

Naakan koulu, Tammerkosken koulu, Kimpisen lukio, OrivedenLukio, Länsimäen koulu, Korsholms högstadium, Strandnäs skola,Gymnasiet Lärkan, Iitin yläaste, Kotka Svenska samskola,Kaukajärven koulu, Hakunilan yläkoulu, Jokiniemen koulu,Kungvägens skola, Linnankosken lukio, Vantaankosken koulunMyllymäen toimipiste, Syväjärven koulu, Haagan peruskoulu,Kalannin koulu, Jakobstads Gymnasium, Seinäjoen yhteiskouluja Herttoniemen yhteiskoulu.

Stipendit Helsinkiin ja Sipooseen

Pitäjänmäen peruskoulu Helsingistä ja Etelä-Sipoon koulu Sipoostasaivat vuoden 2006 Naturewatch-stipendit. Stipendit myönnetäänerityisen ansiokkaasta ympäristökasvatuksesta.

Pitäjänmäen peruskoulu palkittiin pitkäjänteisestäympäristökasvatustyöstä. Koulu on ollut mukana Naturewatchissaohjelman alusta lähtien, eli vuodesta 1999. Naturewatch-metsätehtäviä on tehty joka syksy biologianopetuksenyhteydessä. Samaa koulun lähimetsää on siis seurattu jo vuosia.Kaikille uusille seitsemäsluokkalaisille järjestetään vuosittain myösluontoaiheinen yökoulu, jossa Naturewatch-tehtäviähyödynnetään.

Etelä-Sipoon koulu palkittiin erityisesti aktiivisestatoiminnastaan Naturewatch-videon tuottamisessa. 5A-luokanoppilaat käsikirjoittivat videon yhdessä ja kuvasivat myös suurenosan materiaalista. Video on katsottavissa WWF:n internetsivuilla.Vuosi 2006 oli koulussa myös kestävän kehityksen teemavuosi,johon kaikki luokat osallistuivat.

Borneon sademetsät voidaan vielä pelastaa! WWF:n työtä Borneon sademetsien hyväksi tuki päivätyökeräyksellä 36 koulua.


WWF:n ympäristökasvatustoimintaa tukevat seuraavat yritykset

Julkaisija: WWFLintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki

Puhelin: (09) 7740 100Faksi: (09) 7740 2139

Internet: www.wwf.fi ja www.panda.orgLahjoitustili: Nordea 157230–11189

Teksti: WWF/Hanna NordströmUlkoasun suunnittelu: WWF/Henna JoutsiUlkoasun toteutus: WWF/Päivi Ala-Risku

© WWF Suomi, 2007

Kansi: Anssi MuurimäkiKannen kuvat: Tomi Parkkonen; Mauri Rautkari/Ekokuva Oy; WWF/Heidi Kalmari, Johanna Lampi,

Jari Luukkonen,Tarja Malmi-Raike, Päivi Rosqvist, Eeva-Liisa Ryhänen, Meri Savonen, Tiina Suojanen-Saari;WWF-Canon/Per Angelstam, Chris Martin Bahr, Alain Compost, Michèle Dépraz, Diego M. Garces, Michel Gunther,

Martin Harvey, Zeb Hogan, Cat Holloway, Hartmut Jungius, Elizabeth Kemf, Derk Kuiper, Roger LeGuen, John MacKinnon,Susan A. Mainka, Stefane Mauris, Donald Miller, John E. Newby, Edward Parker, Tanya Petersen, Mauri Rautkari, William W.

Rossiter, Eduardo Ruiz, Kevin Schafer, Jorge Sierra, Helena Telkänranta, Isaac Vega, Anton VorauerYläpalkkien kuvat: Sandra Mbanefo, Vladimir Filonov, Mauri Rautkari, Hans Erik Nyman, Hartmut Jungius

naturewatch-raportti: lÖytÖjÄ ja tuloksia › mediabank › 1264.pdf3 wwf:n naturewatch-raportti...

Documents