pilotointi raportti: yhdyskuntasuunnittelun
TRANSCRIPT
Tampereen teknillinen yliopisto Sari Pelttari Rakennusalan tietotekniikka 2013
Pilotointi raportti:
Yhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmän
pilotointi Kymppi-Moni hankkeessa
2
SISÄLLYSLUETTELO
1 JOHDANTO ................................................................................................................... 3 1.1 Tausta ...................................................................................................................... 3 1.2 Pilotoinnin osapuolet ............................................................................................... 3 2 PILOTIN TAVOITTEET ............................................................................................... 4
2.1 Hankkeessa pilotoivat asiat ..................................................................................... 4 2.2 Keskeisimmät kehitysaskeleet ja oletetut riskit ....................................................... 5 3 PILOTIN DOKUMENTOINTI ...................................................................................... 5 3.1 Pilotin kulku ............................................................................................................ 5 3.2 Tietetotekninen ympäristö ....................................................................................... 7
3.3 Mapinfo tiedonsiirto YT-kantaan ............................................................................ 8
3.4 Pilotoinnin tulokset ................................................................................................ 12 4 JOHTOPÄÄTÖKSET .................................................................................................. 13
4.1 Havaitut hyödyt ja ongelmat, edistysaskeleet ja kehitystarpeet. ........................... 13 Liite 1: Kysely kunnille ............................................................................................................ 14 Liite 2: YT:n yleisesittely .............................................................................................................
3
1 JOHDANTO
1.1 Tausta
Pilotointi projektin mahdollisti Jyväskylän kaupunkin saama palkinto syyskuussa 2010 kunta-
alan toimijoille suunnatussa Tulevaisuuden kestävä kunta –kilpailussa ”KymppiR-ohjelman
kehitys ja tuotteistaminen” –ideasta. Sen seurauksena syntyi osaksi TEKES:in rahoittama
Kymppi-Moni-hanke, jonka tarkoituksena on osaltaan ratkaista kuntien ja seutujen
maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden yhteensovittamiseen liittyvää
suunnittelutarvetta. Hankkeen kysymyksenä on tonttituotannon ja palveluverkkojen
yhteensovittaminen.
Projektin tavoitteena on Jyväskylän paikkatietopohjaisen KymppiR
–maankäytön
suunnittelumenetelmän tutkimusorientoitunut kehittäminen, kuvaaminen sekä
monistettavuuden pilotointi muiden kuntien ja kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja
palveluiden yhteensovittamistyön tueksi.
Jyväskylä on yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan laitoksen kanssa
kehittänyt ohjelman laatimista palvelevia menetelmiä ja tiedonhallintaa avustavia
verkkoselainpohjaisia sovelluksia jo kymmenen vuoden ajan. Kymppi-Moni-hanke antaa
mahdollisuuden selvittää miten Jyväskylän kaupungin käytössä oleva maankäytön
suunnittelun menetelmä ja sitä tukeva tiedonhallintajärjestelmä (YT-järjestelmä) ovat
sovellettavissa muissa kunnissa.
1.2 Pilotoinnin osapuolet
Pilotoinnin mahdollisti Kymmi-Moni-hanke, jonka osapuolet ovat Jyväskylän kaupunki,
Tekes ja Tampereen teknillinen yliopisto. Jyväskylä vastaa projektin kokonaistoteutuksesta ja
toimii tilaajana, TTY on tuottajataho ja vastaa hankkeen tutkimusosuuden ja pilotoinnin
toteutuksesta TEKES:in rahoittamassa projektissa.
Pilottikuntina toimivat Joensuu, Tampere ja Vantaa YT- järjestelmään testattessa. Kaikilla
kunnilla, jotka osallistuivat Kymppi-Moni projektiin oli mahdollisuus osallistua myös
pilotointiin ja edellä mainitut kunnat olivat halukkaita osallistumaan,. Pilottti kunnat joutuivat
käyttämään henkilöresusseja osallistuakseen pilotointiin. Tampereelle oli yhden henkilön
työpanosta resursoitu pilotointia varten, muilla kunnilla ei ollut siihen mahdollisuutta.
TTY:llä pilotoinnista vastasi tutkija Sari Pelttari. Osa työstä hankittiin yrityksiltä
alihankintana ja osasta vastasi tutkija Hannu Kupila ja tutkija Tero Karlakari.
4
2 PILOTIN TAVOITTEET
2.1 Hankkeessa pilotoivat asiat
Jyväskylän kaupunki ja Tampereen teknillisen yliopiston rakennusalan tietotekniikka ovat
yhteistyössä kehittäneet kaavavarantotietojen hallintaa ja ajoitusta palvelevan
paikkatietosovelluksen, YT:n eli yhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmän, jonka avulla isoista
lähtötietomassoissa voidaan poimia kaavavarantokokonaisuuden muodostamisessa tarvittava
tieto.
Hankkeen tavoitteena on selvittää miten Jyväskylän kaupungin käytössä oleva maankäytön
suunnittelun menetelmä ja sitä tukeva tiedonhallintajärjestelmä (YT) ovat sovellettavissa
muiden kuntien ja kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja palveluiden
yhteensovittamistyön tueksi sekä saada kokemuksia pilotoinnin avulla erilaisten järjestelmien
tuottamien lähtötietojen soveltuvuudesta YT-järjestelmään sekä YT:stä saatavien tietojen
hyödyntämisestä muissa kunnissa.
Hankkeessa on tarkoitus tutkimusympäristössä simuloida oikeiden tietojen avulla eri
ympäristöjen toimintaa. Teoreettinen tutkimus ei tuo esille kaikkia käytännön ongelmia, joita
tietojen käsittelyyn voi liittyä. Pilotoinnissa tietojen siirtoa ei automatisoida vaan tyydytään
eri tavoin siirrettävien tiedostojen käyttöön.
KymppiR‐toimintamallissa on kyse tietoriippuvaisesta kokonaisuudesta. Päätöksenteon tukena
täytyy olla riittävä määrä tietoa kaavavarannon määrästä, toteuttamisen kustannuksista,
väestömäärien kehittymisestä sekä palveluverkon nykytilanteesta ja kehittämistarpeista.
Toimintamalli on edellyttänyt systemaattista ja motivoitunutta tiedonhallintaa. Tämä
tarkoittaa mm. tapoja hallita lähtötietomassoja ja menetelmiä, joiden avulla tietoa jalostetaan
päätöksentekotilanteessa tarvittavaan muotoon. Toimintamallin menetelmien ja
tiedonhallinnan kehittämisen edellytyksenä on ollut jatkuva innostus ja panostus
Jyväskylässä.
Pilotointi perustuu nykyisin käytössä olevaan ympäristöön. Ympäristöä kehitetään vain niiltä
osin, jotka mahdollistavat testaamisen usean käyttäjän ympäristössä ja erilaisista
tietojärjestelmistä koostuvia tietosisältöjen siirtämisen YT-järjestelmään.
Yhdyskunta suunnitelun tukijärjestelmän (YT) pilotointi koskee seuraavia asioita:
- Erilaisia karttaformaatteja ja eri koordinaatissossa olevien karttojen
soveltuvuutta järjestelmään
- Erilaisisista tietojärjestelmistä tuotuja eri muodossa olevia kaavavarannon
lähtötietoja sisältäen sijainti- ja ominaisuustietoja.
- Toteutuksen ajoitustietoja, joka ei ole kaavavarantoon liitettävä
ominaisuustieto
5
- Palveluverkon (päiväkodit ja koulut) riittävyyden tarkastelu alueittain YT:n
avulla. Tarkastelu vaatii väestöarvio tietojen syötön tietojärjestelmään
pienalueittain ja ikäryhmittäin.
Pilotoinnin hyödyt:
Käytännön ongelmien selvitys, demonstraatio, kokeiltavien tietojen erityispiirteiden
selvitys
Kunnat saavat lisätietoa oman tiedonhallintaympäristönsä kehittämiskohdista
KymppiR -menetelmän sovellettavuudesta kuntien hankkimana ostopalveluna voidaan
arvioida
2.2 Keskeisimmät kehitysaskeleet ja oletetut riskit
Tietotekniikan soveltaminen tarjoaa mahdollisuuksia kaavavarantotietojen kokoamisen
helpottamiseen sekä tietojen paremman hyväksikäytön päätöksenteon yhteydessä. Jyväskylän
kaupunki ja Tampereen teknillisen yliopiston rakennusalan tietotekniikka ovat kehittäneet
kaavavarantotietojen hallintaa, ajoitusta sekä palveluverkon suunnittelun palvelevan
paikkatietosovelluksen YT:n eli yhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmän, jonka avulla isoista
lähtötietomassoissa voidaan poimia kaavavarantokokonaisuuden muodostamisessa tarvittava
tieto ja hyödyntään saatua tietoa maaankäytön suunnittelussa, aluieden rakentamisen
ajoituksessa sekä palveluverkon riitävyyden seurannassa.
YT-järjestelmän testaamisen ongelmana on erilaiset määrittelyt, joita kaupungeilla on YT-
järjestelmässä tarvittavista tiedoista (erilaiset termistöt) sekä niiden erilaisista tietosisällöistä,
esimerkiksi kapasitteettiyksikön ominaisuustiedoissa, tietosisällön hierarkissa ja mitä
kaavamuotoja sisältyy kaavavarantoon. Kunnissa käytettävät karttaformaatit ja eri
koordinaatistot on myös huomioitava YT-järjestelmän testauksen yhteydessä.. Pilotoitavien
kuntien kartat olivat eri koordinaatiostoissa . Tiedonsiirtoon liittyvät ongelmat ovat yksi
suurimmista ongelmista pilotoinnin aikana. Tähän asti tiedonsiirto on tapahtunut TeklaGis
paikkatietojärjestelmästä YT:n tietokantaan. Pilotoinnissa siirrettävät tiedostot ovat MapInfo-
muodossa.
3 PILOTIN DOKUMENTOINTI
3.1 Pilotin kulku
Piltointi eteni seuraavanlaisesti:
1. Kysely kunnille halukkuudesta osallistua pilotointi projektiin
Kysely lähettiin kaikille kunnille, jotka olivat osallistuneet Kymppi-Moni
hankkeeseen. Aluksi neljä kuntaa ilmoitti kiinnotuksensa osallistua piltointiin, mutta
6
yksi kunnista perui elokuussa osallistumisensa. Pilotointiin lähtivät Joensuu, Tampere
ja Vantaa. Päätös kunnilta pyydettiin lähettämään kesän aikana.
2. Lähtötietoja koskevan kyselyn lähetys pilottikunnille (Liite 1)
Kesän aikana lähetetiin kysely kunnille lähtötiedoista, joita YT- järjestelmään tarvitsee
syöttää, jotta järjestelmää voi testata niiltä osin kun kukin kunta haluaisi. Kahdelta
kunnalta tuli tarkka vastaus kysymyksiin, joita kysely koski. Pienemmät kunnat, joissa
yhdyskuntasuunnittelusta ja kaavoituksesta vastaa vain pari tahoa, sai tarkemmat
tiedot kun Tampereelta, jossa tahoja on monia ja jokaisella taholla on omat
järjestelmänsä, joissa heidän tarvitsemiaan tietoja kerätään ja tallentetaan eri
muodoissa. (Tonttituotanto- ja palveluverkkoprosessin yhteensovittaminen, TTY)
3. Palvelimen hankinta ja pystytys
Palvelimen hankinta viivästyi ja pystytys aloitetiin aiottua myöhemmin. Palvelimen
pystytyksen kanssa ilmeni ongelmia. TTY:n tietohallinto vastasi pystytyksestä muilta
osin kuin käyttöliittymän ja ohjelmiston siirtämisen osalta. Palvelimelle tehtiin kaikille
kolmelle kunnalle oma käyttöliittymä ja ympäristö. Palvelimelle kunnat kirjautuivat
eri osoitteesta ja heillä jokaisella oli omat käyttäjätunnuksensa.
4. Kartta-aineistojen siirtäminen palvelimelle
Ensimmäisenä siirrettiin jokaiselle kunnalle heidän kartta-aineistonsa. Tampereella ja
Joensuulla oli käytössään WMS-kartat, jolloin palvelimelle asennettiin vain
kaupungien karttapalvelimen osoite ja peruskarttaksi valittiin yleiskartta. WMS
karttojen hyvä puoli on siinä, että käyttäjä voi valita aina ajantasaisen kartan ja valita
karttapohjaksi kaikkista karttapalvelimella olevista kartoista hänen käyttöönsä
parhaiten sopivan karttapohjan. Vantaalta tuli tiff muodossa oleva kartta, jonka
jouduimme laskemaan erikseen ja siirtämään karttaksi YT-järjestelmään. Karttoja
siirtäessä huomasimme, että kaikki kartat olivat eri koordinaatistossa. Se ei ole
ongelmia, jos tietää asentaessa, missä koordinaatistossa kartta on.
5. Yhteyksien testaaminen pilottikuntien kanssa
Pilotti kunnilla oli vaikeuksia päästä YT-palvelimelle. Ainoastaan yksi kunnista pääsi
kaupungin koneelta palvelimelle. Vaikka palomuurit olivat palvelimelle auki, niin
kunnat eivät päässeet kaupungin sisäverkosta palvelimelle. Joensuusta se onnistui,
Vantaalta pilotoinniin yhteyshenkilö pääsi muualta palvelimelle. Tampereella ei
yhteyttä saatu toimimaan ja Uusivuori, joka vastasi Tampereen kaupungin puolelta
pilotoinnista, testasi pari kertaa Tampereen aineistöa TTY:llä. Yhteyden saaminen
palvelimeen ei ole ongelma, jos palvelin sijaitsee kaupungin sisäverkossa, mutta
palomuurit estävät pääsyn ulkoverkon palvelimille useimmissa kunnissa.
7
6. Kunnilta tulleiden lähtötietojen vienti kantaan
Kaikilta kunnilta lähtötiedot tulivat mapinfo muodossa. Aluiden rajatiedot saatiin
syötettyä kantaan kaikissa kunnissa, mutta muiden tietojen syöttö tuotti ongelmia
aluksi suuria ongelmia. Alueiden numerointia jouduittiin muuttamaan ja kantarakenne
ei ollut sama kuin Jyväskylässä toimivassa YT-järjestelmässä. Syynä siihen oli
erilaiset määritelmät kaavavarannosta ja mitkä kaavamuodot sisältyvät varantoon.
Ainoastaan Tampereen aineisto saatiin syötettyä niin, että aikataulu riitti myös
testaamiseen ennen loppuseminaaria. Joensuussa lähtötiedoist osa olisi ollut
TeklaGis:ssä kuten Jyväskylässä, mutta se olisi vaatinut tietokantataulujen
rakentamisen TeklaGis järjestelmään, kuten Jyväskylässä on tehty. Siitä syystä myös
Joensuun aineisto tuli mapinfo muodossa.
Kaupungien tietokantojen päivittäminen tapahtui linkittämällä MapInfo-ohjelmisto
suoraan kaupungien tietokanta-aineistoihin.
- Avattiin tietokantataulut MapInfoon
- Muokkaus MapInfo puolella
- Mahdolliset muutokset päivittyivät tietokantaan
Alueiden koordinaattitiedon siirtämisessä käytettiin MapBacic ohjelmointikieltä.
Tällä saatiin MapInfo aineistoissa olevista alueista poimittua koordinaattitieto ja
ominaisuustieto, jotka kirjoitetun ohjelmakoodin avulla saatiin tallennettua oikeassa
muodossa avattuihin kaupunkien tietokanta-aineistoihin
7. Väestöarviotietojen lisäys kantaan
Väestöarvion tiedot vientiin kantaan alueittain ja ikäryhmittäin suoraan excel- tiedosto
muodossa. Väestöarviotiedot saatiin syötettyä kantaan ainoastaan Tampereen
kaupungilta. Väestöarviotietoja tarvitaan käytettäessä YT-järjestelmässä toteutuksen
ajoitusta sekä palveluverkkosovellusta testattaessa.
8. Kuntien testaus ja heidän käyttökokemuksensa
Ainoastaan Tampereella päästiin testaamaan aineistoa, niin että kannassa oli yhden
uuden alueen tietoja, joka sisälsi useita pienalueita ja niiden ominaisuustietoja.
Tampereen käyttökokemuksista: http://www.jyvaskyla.fi/kymppimoni/tulokset
3.2 Tietetotekninen ympäristö
YT-järjestelmä on yhdyskuntasuunnittelun ohjelmisto, jolla hallinnoidaan
kaavavarannonlähtötietoja ja rakentamisen ajoitusta. Järjestelmä tuottaa reaaliaikaista tietoa
käyttöön tulevasta kaavakapasiteetista. Järjestelmän www-palvelin ja karttaosion
palvelinsovellus on asennettu palvelintietokoneelle. Työasemalle on asennettu karttasovellus
8
ja selain- ja karttaohjelmiston kommunikoinnin mahdollistava Java-sovellus. Työasemassa on
oltava asennettuna selainohjelmisto.
Ohjelman palvelintoiminnot toimivat Microsoft Windows Server 2003 (2008)
käyttöjärjestelmässä. Työasemaohjelmistot toimivat Microsoft Windows 7 –
käyttöjärjestelmässä. Työasemaohjelmistot vaativat toimiakseen selainohjelmiston.
Järjestelmän tietokantaohjelmistona on Microsoft SQL Server 2005 (2008). Tietokantojen
varmuuskopiointi hoidetaan tietokantaohjelmiston työkaluilla. YT-järjestelmä on toteutettu
selain- ja työpöytäsovelluksen yhdistelmänä. Selainsovellus on toteutettu perl -
ohjelmointikielellä ja käyttäen olio-ohjelmoinnin lähestymistapaa.
Karttasovellus on toteutettu C –ohjelmointikielellä. Selain- ja karttasovelluksen
väliseenkommunikointiin käytetään Java –ohjelmointikielellä tehtyä työasemasovellusta.
Selainsovelluksen käyttöliittymä on perinteinen tekstiä ja linkkejä yhdistävä sivusto.
Selainsovellus käyttää http-protokollaa työaseman ja palvelimen väliseen tiedonsiirtoon.
Karttasovelluksen käyttöliittymän hallitsevin elementti on karttapohja, joka mahdollistaamm.
piirtotoiminnot ja elementtien valinnan suoraan kartalta. Karttasovelluksen osalta toteutus
noudattelee asiakas-palvelin –arkkitehtuuria. Osakarttasovelluksen näyttämästä grafiikasta on
tallennettu työasemalle Järjestelmän käyttämä tietokanta on toteutettu relaatiotietokantaa
käyttäen.
Tietokantayhteyksissä käytetään Microsoftin ADO-rajapintaa sekä ODBC-rajapintaa.
( YT-järjestelmän tekninen kuvaus, TTY)
3.3 Mapinfo tiedonsiirto YT-kantaan
Sovellus MapInfo muodossa olevan yksikkötason aineiston siirto YT-kantaan palvelimelle
Sovelluksen nimi on ”siirto_ohjelma_yt_siirto_MI.MBX”. Lähdekoodi on tiedostossa
”siirto_ohjelma_yt_siirto_MI.MB”. Tämä on tehty MapBasic ohjelmointikielellä ja vaatii
lähtöaineistokseen määritellyn mukaisen tietokantarakenteen. MapInfo tiedoston nimi josta
aineistoa lisätään YT-kantaan tulee olla ”yt_siirto_MI.tab, koska tämä nimi on oletus
ohjelman koodissa. Kaikki lisättävät kohteet tulee olla aluekohteita eli jokaiseen riviin tulee
liittyä karttaobjekti. Osa taulukon kentistä on sellaisia joissa on oltava tieto ohjelman
toiminnan kannalta. Nämä kentät on merkitty yt_siirto_MI taulun määrittelykaaviossa.
Lisättävällä yksiköllä on oltava tieto siitä mihin sunnittelualueeseen, suunnitelmaan ja osa-
alueeseen se liittyy.
YT-kannan taulut joihin tietoa päivitetään ovat:
yt_osa_alue
yt_alue
yt_suun
yt_yks
yt_polygon
9
yt_vertex
yt_max_id
Taulukko: YT-kannan taulut joihin muutoksia tehdään.
DBMS yhteydellä avataan yllä olevat taulut MapInfo ohjelmistoon jolloin ne tallentuvat
MapInfo muodossa käyttäjän koneelle. Nyt näitä voidaan päivittää MapInfo ohjelmiston
kautta ja kun tarvittavat muutokset ja lisäykset on tehty voidaan taulujen muuttuneet tiedot
päivittää palvelimelle.
Ennen siirtosovelluksen käyttöä on palvelimella olevaan YT-kantaan tehtävä joitakin
muutoksia niihin tauluihin joita sovelluksessa käytetään. Ilman näitä muutoksia osa taulujen
kentistä tulee MapInfo ohjelmistoon avattaessa READ ONLY tilaan jolloin niitä ei voi
MapInfo ohjelmistossa päivittää.
Tarvittavat muutokset palvelimella olevaan YT-kantaan:
yt_max_id: max_id kenttä täytyy merkitä arvolla PRIMARY KEY
Kaikissa tauluissa kentät joiden tyyppi on varchar(255) tulee vaihtaa tyypiksi varchar(250),
koska MapInfo ohjelmisto ei tunnista noin pitkää tietotyyppiä.
yt_suun: numero kentän tyypiksi varchar(20) MapInfo ohjelmistossa vastaan tulevan
vertailulausekkeen rajoitteen vuoksi.
Siirtotiedoston tietokantarakenne: yt_siirto_MI
Kentän nimi ja tyyppi Selite: Pakollinen
MI_ID Char (20) ; Voi olla aineiston tuottajan oma tunnus
yksikölle.
Oltava yksilöivä jos siirretään muusta
aineistosta karttaobjekteja.
Säilyy yhteys omaan aineistoon.
(X)
Jos siirretään
karttakohteita
MI_yks_suun_id Char (20) ; yt_yks tauluun siirrettävä tieto:
Alussa tyhjä, ohjelmisto päivittää
arvon riippuen siitä mihin
suunnitelmaan yksikkö kuuluu.
MI_yks_numero Char (250) ; yt_yks tauluun siirrettävä tieto:
MI_yks_kiin_tun Char (250) ; yt_yks tauluun siirrettävä tieto:
Mikäli yksiköllä on olemassa
kiinteistötunnus.
MI_yks_osa_alue_id Char (20) ; Pakollinen
yt_yks tauluun siirrettävä tieto:
Kertoo mihin osa-alueeseen yksikkö
kuuluu
yt_osa_alue taulun id-kentän arvo
sama kuin kentän MI_osa_alue_id arvo
X
MI_yks_kap Float ; yt_yks tauluun siirrettävä tieto:
Rakentamisen neliöt
MI_yks_kap_as Float ; yt_yks tauluun siirrettävä tieto:
Rakentamisen asumisneliöt
MI_yks_kayttark Char (250) ; yt_yks tauluun siirrettävä tieto:
10
Käyttötarkoitus
MI_yks_talotyyppi Char (20) ; yt_yks tauluun siirrettävä tieto:
Talotyyppiarvio
MI_yks_kaup_luov Logical ; yt_yks tauluun siirrettävä tieto:
Kaupungin luovutus
MI_yks_nukkuva Char (250) ; yt_yks tauluun siirrettävä tieto:
Nukkuva
MI_yks_kaavamuoto Char (250)
;
yt_yks tauluun siirrettävä tieto:
Kaavamuoto
MI_yks_kaava_tun Char (250) ; yt_yks tauluun siirrettävä tieto:
Kaavatunnus
MI_yks_korvattu Char (250) ; yt_yks tauluun siirrettävä tieto:
Korvattu
MI_yks_omistaja Char (250) ; yt_yks tauluun siirrettävä tieto:
Omistaja
MI_yks_vuokraaja Char (250) ; yt_yks tauluun siirrettävä tieto:
Vuokraaja
MI_yks_varaaja Char (250) ; yt_yks tauluun siirrettävä tieto:
Varaaja
MI_yks_var_aika DateTime ; yt_yks tauluun siirrettävä tieto:
Varausaika
MI_yks_huom Char (250) ; yt_yks tauluun siirrettävä tieto:
Yksikköön liittyvät huomautukset
MI_yks_paivitys_tila Smallint ; yt_yks tauluun siirrettävä tieto:
Päivitystila
MI_yks_kun_tekn Logical ; yt_yks tauluun siirrettävä tieto:
Vaatiiko kunnallistekniikkaa
MI_yks_pinta_ala Integer ; yt_yks tauluun siirrettävä tieto:
Yksikön pinta ala
MI_yks_id Char (20) ; yt_yks tauluun siirrettävä tieto:
Alussa tyhjä, ohjelmisto päivittää
arvon riippuen siitä minkä id-arvon
yt_yks taulu saa
MI_yt_suun_id Char (20) ; Alussa tyhjä, ohjelmisto päivittää
arvon riippuen siitä minkä id-arvon
yt_suun taulu saa
MI_suun_alue_id Char (20) ; Alussa tyhjä, ohjelmisto päivittää
arvon riippuen siitä minkä id-arvon
yt_alue taulu saa eli mihin alueeseen
suunnitelma kuuluu
MI_suun_numero Char (20) ; Pakollinen
yt_suun tauluun siirrettävä tieto:
Määrittelee mihin suunnitelmaan
yksikkö kuuluu.
Voi olla esim. asemakaava, yleiskaava,
asemakaava vireillä, rekisteritontit,
yms.
X
MI_suun_huom Char (250) ; Suunnitelmaan liittyvät huomautukset
yt_suun tauluun siirrettävä tieto:
11
MI_osa_alue_id Char (20) ; Pakollinen
Pienalueen / osa-alueen tunnus
Lisätään yt_osa_alue tauluun ellei ole
ennestään
Sama kuin MI_yks_osa_alue_id
X
MI_osa_alue_nimi Char (20) ; Pakollinen
Pienalueen / osa-alueen nimi
Lisätään yt_osa_alue tauluun ellei ole
ennestään
Uudet osa-alueet lisätään tämän kentän
perusteella ellei niitä ole aikaisemmin
yt_osa_alue taulussa
X
MI_yt_alue_ID Char (20) ; Alussa tyhjä, ohjelmisto päivittää
arvon riippuen siitä minkä id-arvon
yt_alue taulu saa
MI_alue_numero Char (250) ; Suunnittelualueen numero
(X)
MI_alue_kartta Char (20) ; Kartta
MI_alue_nimi Char (250) ; Suunnittelualueen nimi
Uudet suunnittelualueet lisätään tämän
kentän perusteella ellei niitä ole
aikaisemmin yt_ alue taulussa
X
MI_alue_suun_id Char (20) ; Aktiivinen suunnitelma
MI_alue_matala_tiivis Logical ;
MI_alue_maanhankinta Logical
;
MI_alue_uusi_alue Logical ;
MI_alue__idea Logical ;
MapInfo tiedoston projektio on aina määriteltäväksi samaksi mitä YT-järjestelmän Map-
sovellus käyttää. Esimerkkitiedostossa projektio on Vantaan kaupungin käyttämä projektio.
Tallentamalla tiedosto uudestaan esim eri kansioon voidaan projektio vaihtaa siihen jota
tarvitaan.
Mapinfon siirto-ohjelman toiminta pelkistettynä:
Vaiheet:
Lisätään uudet osa-alueet
Käydään läpi lähtöaineisto ja katsotaan onko lähtöaineistossa sellaisia osa-
alueita joita ei ole ennestään yt_osa_alue taulussa. Verrataan
MI_osa_alue_nimi kenttää yt_osa_alue taulun nimi kenttään.
Puuttuvat osa-alueet lisätään yt_osa_alue tauluun ( id, nimi )
Lisätään uudet suunnittelualueet
Käydään läpi lähtöaineisto ja katsotaan onko lähtöaineistossa sellaisia
suunnittelualueita joita ei ole ennestään yt_alue taulussa. Verrataan
MI_alue_nimi kenttää yt_alue taulun nimi kenttään.
Puuttuvat suunnittelualueet lisätään yt_alue tauluun ( id, numero, nimi )
12
Päivitetään lähtötiedoston kenttä MI_yt_alue_ID eli mihin alueeseen yksikkö
kuuluu
Lisätään uudet suunnitelmat
Käydään läpi lähtöaineisto ja katsotaan onko lähtöaineistossa sellaisia
suunnitelmia joita ei ole ennestään yt_suun taulussa.
Lisätään uudet suunnitelmat yt_suun tauluun
Päivitetään lähtötiedoston kenttä MI_yks_suun_id eli mihin suunnitelmaan
yksikkö kuuluu
Lisätään yksikkötiedot ja niiden geometria.
Ohjelmiston testaamiseen on käytetty Vantaan aineistoa, joka on nyt heidän pilotointi
järjestelmässä käytettävissä. (TTY, tutkija Hannu Kupila)
3.4 Pilotoinnin tulokset
Pilotointi osoitti, että YT-järjestelmää ei voida sellaisenaan suoraa soveltaa muissa kunnissa.
YT- järjestelmän käyttöönotto muissa kunnissa vaatii tarkemman lähtöaineiston selvitystä ja
yhtenäisiä määrittelyjä käsitteille, joita käytetään maankäytön suunnitellussa ja kaavoituksen
yhteydessä. Esimerkkinä kaavavarannon määritelmän laajuudesta eli mitä luetaan
kaavavarannoksi eri kunnissa. Suppein kaavavarannon määritelmä vastasi tontivaranto-termiä,
mikä sisältää ainoastaan voimassa olevat asemakaavat. Toisin kun Jyväskylässä, missä
kaavavaranto luokitellaan kaavavaiheen mukaisesti seuraavasti: 1. Tonttirekisteritontti, 2.
Asemakaavatontti, 3. Asemakaava vireillä, 4. Asemakaava suunnitteilla, 5. Yleiskaava, 6.
Yleiskaava vireillä,7. Yleiskaava suunnitteilla, Myös kaavavarannon hallinta YT:ssä perustuu
suunnittelualue – suunnitelma – kapasiteettiyksikkö – hanke–hierarkiaan, mitä ei missään
pilottikunnassa esimerkiksi ollut.
Yhtenä suurinpana tuloksena kuitenkin oli se, että voitiin todeta ettei YT-järjestelmä ole
sidonnainen paikkatietojärjestelmään, joista lähtöaineisto tuotetaan. Jyväskylässä käytetään
TeklaGis järjestelmää, missä Tekla GIS‐järjestelmän tietokantaan on perustettu neljä
tietokantataulua, joihin on koottu Tekla GISjärjestelmästä YT‐järjestelmään siirrettävä tieto.
Näiden tietokantataulujen tiedot päivitetään YT:hen öisin suoritettavalla eräajolla. Nämä
taulut sisältävät: kapasiteettiyksikön ominaisuustiedot, hanketiedot, rekisteritonttien
rajatiedot, asemakaavayksiköiden rajatiedot. Samat tiedot voidaan siirtää myös nykyisin
mapinfo muotoisesta lähtöaineistosta.
Myös erilaiset karttamuodot muokattavissa YT-järjestelmän karttasovellukseen. YT:ssä
olevan väestöarvion puolella palvelutoimipisteet ja kapasiteetti-laskelma käytettävissä, jos
väestöarvio tiedot on saatavissa ikäryhmittäin ja pienalueittain. Palvelupisteet käsittävät tällä
hetkellä päiväkodit ja koulut, jotka on vietävät käsin järjestelmään ja annettavat
palvelupisteiden ominaisuustiedot, jonka jälkeen on laskettavissa palveluiden riittävyys
valituilta pienalueilta.
YT‐järjestelmästä on mahdollista lukea koko kaavavarantoaineisto MapInfo‐muotoon.
MapInfossa tietoja voidaan jatkojalostaa paikkatietoanalyyseillä ja työstää teemakartoiksi.
Teemoja on neljä erilaista: tyhjät tontit, YT:ssä piirretyt yksiköt, nukkuvat ja ei nukkuvat.
13
Minimissään ei tarvita kuin kartta, koordinaattipisteet, erilaiset alueet(pien-.suur-.suunnittelu-,
tilastotoalue), niiden rajatieto sekä ominaisuustiedot ja väestöarvio, jotta YT-järjestelmä on
hyödynnettävissä. Riippuen YT:n sisältämästä tietomäärästä räätälöityjä raportteja on
saatavissa niihin tarpeisiin, mitä kukin tarvitsee päätöksenteon tueksi tai työn helpottamiseksi.
(Liite 2: YT:n yleisesittely)
4 JOHTOPÄÄTÖKSET
4.1 Havaitut hyödyt ja ongelmat, edistysaskeleet ja kehitystarpeet.
Projektin avulla pyrittiin selvittämään onko yhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmä (YT)
monistettavissa ja helposti käyttöönotettavaksi muissa kunnissa. Projektin edetessä
huomattiin, että kuntien erilaiset määrittelyt käytössä oleville termeille olivat erilaisia ja
hankaloittavat järjestelmän käyttöönottoa muissa kunnissa ilman jonkinasteista räätälöinti eri
kunnille. Yhtenä kehistystarpeena nähtiin yhtenäisempi määrittely käytössä oleville termeille.
Suurimpana ongelmana projektin aikana oli kuntien palomuurit, jonka seurauksena testaus ei
onnistunut kunnan sisäverkossa. Sen seurauksena kuntien oli mahdotonta edes testata
aineistoa, joka saatiin vietyä YT-järjestelmän tietokantaan. Ainoastaa Tampere pystyi
testaamaan aineistoaan TTY:llä. Ongelmaa ei ole kun palvelin sijaitsee kunnan omassa
sisäverkossa, mutta sen järjestäminen pilotoinnin yhteydessä ei ollut mahdollista.
YT-järjestelmän testaaminen ei onnistunut toivottulla tavalla, koska lähtöaineistoja ei saatu
kaikille kunnille siirrettyä niin ajoissa, jotta kunnat olisivat ehtineet testata YT-järjestelmään
käytännössä. Tietotekniikka projekteissa on monia tekijöitä, joita ei aina osata tai voida
ennakoida ja sen seurauksena projektit eivät pysy aina aikataulussa.
Pilotointi projektin avulla pyrittiin selvittämään tutkimusorientoituneen kehitysprosessin
myötä uusia tiedonhallintaratkaisuja, jotka eivät olisi yhdestä paikkatietojärjestelmästä
riippuvaisia Yhtenä projektin tuomana edistyksenä voidaan pitää uuden sovelluksen
kirjoittamista, joka siirtää MapInfo muodossa olevan yksikkötason aineiston YT-kannan
palvelimelle. Se avaa uudet mahdollisuudet YT-järjestelmän tietokantaan siirrettävistä
tiedoista, koska nyt tarvittavat tiedot voidaan tuoda MapInfo sovelluksen kautta. Toisin
sanoen YT-järjestelmä ei ole riippuvainen yhdestä paikkatietojärjestelmästä, vaikka se oli
yhtenä vaihtoehtona olemassa projektin alussa. Projektin aikana selvitettiin mitä järjestelmiä
kunnissa on käytössä ja monissa kunnissa MapInfo-ohjelmisto oli käytössä ainakin jossain
muodossa,vaikka ei paikkatietojärjestelmänä.
14
Liite 1: Kysely kunnille
Kymppi-Moni pilotoinnin kysely
Seuraavat tiedot tulisi olla saatavilla, jotta pilotoinnin edellytykset täyttyisivät.
Pienemälläkin tietomäärällä voi kyllä testata ympäristöä.
1. YT:n kantaan tarvittavia lähtötietoja
Yhykys-taulu
ID, Kohteen ykslöivä tunnus (sama kuin yksikön tunnus)
SUUN_ID, yksikön tilastoalue
KIIN_TUN kiinteistö./kaavarekisteriyksikön tunnus
PNTA_ALA,yksikön pinta-ala
OSA_ALUE_ID, yksikön pienalue
KAP_AS, asumisen kapasiteetti, AO, AR, AK
KAYTTOTARK, käyttötarkoitus
TALOTYYPPI, Käyttötarkoituksesta ja kerrosalan määrästä johdettu talotyyppiarvio
KAAVAMUOTO, rekisteriyksikkölaji( 1=rekisteritontti 2= asemakaavatontti)
KKAVA:TUN, kaavatunnus
(OMISTAJA, omistajatiedot, C_TIME, kaavan hyväksymispäätöksen pvm)
Yhhanke-taulu
ID, kohteen yksilöivö tunnus (rakennustunnus)
YKS_ID; viittaa toiseen tauluun
TYYPPI, rekisteritila
VUOSI, valmistumispäivä
KEM, rakennuksen pinta-ala
KEM_AS, huoneiston ala
KAYTTOTARK, rakennuksen käyttötarkoistus
RAK_TUNNUS, rakennustunnus
Yhtonrajat-taulu, rekisteritonttien rajatieto UNITLABEL; kiinteistötunnus
Y1 kiinteistön rajaviivan alkupisteen itäkoordinaatti
X1 kiinteistön rajaviivan alkupisteen pohjoiskoordinaatti
Y2 kiinteistön rajaviivan loppupisteen itäkoordinaatti
X2 kiinteistön rajaviivan loppupisteen pohjoiskoordinaatti
Yhyjsrahat-taulu, asemakaavayksiköiden rajatieto
UNITLABEL; asemakaavayksikön tunnus
Y1 asemakaavayksikön rajaviivan alkupisteen itäkoordinaatti
X1 asemakaavayksikön rajaviivan alkupisteen pohjoiskoordinaatti
Y2 asemakaavayksikön rajaviivan loppupisteen itäkoordinaatti
X2 asemakaavayksikön rajaviivan loppupisteen pohjoiskoordinaatti
15
Lisäksi tulee löytyä hierarkia Suunnittelualue, suunnitelma, kapasiteettiyksikkö, hanke
Lähtötiedot voivat olla paikkatietojärjestelmässä, mapinfossa tai muuten saatavilla kantaa vietävässä
muodossa.
Ne, jotka haluavat osallistua voivat elokuun aikana lähettää esimerkkiaineistoa minulle ja katsomme
kuinka hyvin tieto on muokattavissa YT.N kantaan. Pilotointiin voi myös lähteä pienemmässä
mittakaavassa ja olla mukana vain jossain osa-alueella.
1. KAAVAN FORMAATTI
Missä kaavaformaatissa asemakaavanne, yleiskaavanne ovat?
WMS, PDF, OSM jne.
2. Halukkuudesta osallistua pilotointiin.
Pilotointi vie jonkin verran työaikaanne ja uuden työvälineen (YT_ohjelmisto) opettelu vie myös aikaa,
mutta tulevaisuudessa sillä voi olla aikaanne säästäviä vaikutuksia
Toimittakaan minulle vastauksen kysymyksiin mahdollisimman pian, mutta kuitenkin elokuun
ensimäisen viikon aikana viimeistään. Esimerkki aineiston voi toimittaa samalla tai vasta myöhemmin.
email:[email protected]