opas - sotetieto · palvelutapahtumalla (avohilmo 2018) tarkoitetaan asiakkaan saamaa palvelua...

FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, 00610 Helsinki Puh. 010 4090, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Opas

Terveydenhuollon potilasluokittelu- ja

tuotteistusjärjestelmä - perusterveydenhuollon avohoitoon ja alueelliseen

sekä eri palvelut kokoavaan episoditarkasteluun, pDRG® ja EPR

VERSIO 2018 1.0

KUNTALIITTO SUOSITTELEE pDRG®:n, perusterveydenhuollon

potilasluokittelu- ja tuotteistusjärjestelmän käyttöönottoa

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen rinnalla tarvitaan toiminnallisia muutoksia ja päätöksentekoa tukevia välineitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilla ei ole ollut käytettävissään riittävää, yhdenmukaisella tavalla tuotettua tietoa perusterveydenhuollon palveluista ja niiden sisällöistä, palvelukokonaisuuksista tai tuotteista. Yhteisesti jaettu käsitys ja malli palvelutuotannon kuvaamisesta on puuttunut, kuten myös täsmällinen laskentatieto, tieto kustannuksista, vaikuttavuudesta ja muusta laadusta.

Hyvinvoinnin edistämisessä ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä tarvitaan palveluiden tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden tarkasteluun soveltuvia välineitä. Näiden tulee mahdollistaa myös tietojen vertailukelpoisuus eri toimijoiden välillä.

Kuntaliitto suosittelee perusterveydenhuollon potilasluokittelu- ja tuotteistusjärjestelmän, pDRG®:n käyttöönottoa kattavasti perusterveydenhuollossa, http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/nimikkeistot-luokitukset/potilasryhmittelyt-

luokitusjarjestelmat/Sivut/default.aspx pDRG® on johtamisen ja kehittämisen väline, joka soveltuu

- sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaaville - palveluiden tuottajille - kuntien ja kuntayhtymien luottamushenkilöille ja johtaville viranhaltijoille sekä

- kansallisen tai alueellisen tason ohjauksesta, seurannasta ja valvonnasta vastaaville. Järjestelmän avulla saadaan kuva väestön palvelutarpeista, palveluiden käytöstä ja kustannuksista. Sitä voidaan hyödyntää myös laadun ja saavutetun terveyshyödyn mittaamisessa, työnjaon ja toiminnan tuottavuuden tarkastelussa, laskutuksen ja budjetoinnin perustana, hinnoittelun apuna sekä käyttäjien väliseen summatietojen vertailussa (benchmarking).

Kansainvälinen näyttö potilastietojen ryhmittelyyn perustuvien DRG-järjestelmien hyödynnettävyydestä on vahva. Yhdessä erikoissairaanhoidossa vakiintuneen NordDRG:n kanssa pDRG® mahdollistaa potilaan hoidollisten kokonaisuuksien tarkastelun alueellisesti. pDRG®:n kehittämistyössä luotu potilaskohtaisten kustannusten laskentamalli tuo merkittävää lisäarvoa järjestelmän hyödynnettävyydelle. Tärkeää on, että järjestelmä pDRG® on kehitetty yhdessä kuntakentän kanssa ja perustuu pitkäjänteiseen kehittämistyöhön.

Toimintatiedosta alhaalta ylöspäin rakentuva malli mahdollistaa tiedon tarkastelun sekä yksityiskohtaisella että karkeammalla, yleisellä tasolla. Järjestelmän käytöllä voidaan näin tukea tai tarkentaa mahdollisia muita asiakassegmentoinnin, palvelutuotannon ja toiminnan tarkastelumalleja. Järjestelmä on oleellinen lisä Kuntaliitossa ja Kuntaliitto-konsernissa jo aiemmin kehitetyille ja sidosryhmien käyttöön suositelluille muille johtamisen ja kehittämisen työkaluille kuten NordDRG,

Sähköinen hyvinvointikertomus ja Vaikutusten ennakkoarvioinnin työkalu EVA. Järjestelmän avulla

kertyvää tietoa voidaan jatkossa sisällyttää myös Sähköiseen hyvinvointikertomukseen ja hyödyntää vaikutusten ennakkoarviointi -menetelmän osana. Kuntaliitto ja FCG Konsultointi Oy ovat sitoutuneet NordDRG- ja pDRG®-järjestelmien kehittämistyöhön. Työ järjestelmäkokonaisuuden jatkokehittämiseksi on käynnistetty yhteistyössä järjestelmien käyttäjäorganisaatioiden kanssa siten, että se vastaa yhä paremmin integroituvan sosiaali- ja

terveydenhuollon toiminnan ja talouden ohjauksen tarpeisiin. Kuntaliitto-konsernissa ovat jo valmiit rakenteet, osaaminen ja tahto sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan ja potilaan palveluita kokonaisvaltaisesti tarkastelevan tuotteistusjärjestelmän ja ryhmittelyn kehittämiseen.

Helsingissä 17.2.2016

SUOMEN KUNTALIITTO

Hanna Tainio Tarja Myllärinen Varatoimitusjohtaja Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/nimikkeistot-luokitukset/potilasryhmittelyt-luokitusjarjestelmat/Sivut/default.aspx

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/nimikkeistot-luokitukset/potilasryhmittelyt-luokitusjarjestelmat/Sivut/default.aspx

FCG KONSULTOINTI OY 2 (53) 17.2.2016


Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Sisällysluettelo

Johdanto ................................................................................................................. 4

DRG-järjestelmät osana muuttuvia sote-rakenteita ...................................................... 6

Käsitteistä ............................................................................................................... 8

3.1 Kansalliseen ohjeistukseen perustuvat käsiteet ................................................... 8

3.2 pDRG/EPR-käsitteitä ....................................................................................... 11

3.3 Kustannuslaskennan käsitteitä ......................................................................... 13

Tuotteistus ............................................................................................................. 15

pDRG- ja EPR-järjestelmästä .................................................................................... 16

5.1 pDRG ja EPR .................................................................................................. 16

5.2 Rajaukset ...................................................................................................... 17

pDRG- ja EPR-aineistot ............................................................................................ 18

6.1 Käyntiaineisto ................................................................................................ 18

6.2 Tilinpäätös- eli kustannusaineisto ..................................................................... 18

6.3 Henkilöstötiedot ............................................................................................. 18

6.4 Käyntiaineiston ja kustannusaineiston symmetria ............................................... 19

6.5 Aineiston elinkaaren hallinta ............................................................................ 20

Kustannuslaskenta pDRG- ja EPR-järjestelmässä ........................................................ 21

7.1 Kustannuslaskennan yleiskuvaus ...................................................................... 21

7.2 Potilaskohtainen kustannuslaskenta .................................................................. 22

7.3 Kokonaiskustannuslaskenta ............................................................................. 23

7.3.1 Laskennan ulkopuolelle jätettävät kustannukset ....................................... 23

7.3.2 Laskentaan sisällytettävät kustannukset ................................................. 24

7.3.3 Ulkoistetut yksiköt ............................................................................... 25

7.4 Kustannuslajit ................................................................................................ 25

7.4.1 Henkilöstökulut ammattiryhmäkohtaisesti ............................................... 25

7.4.2 Ostopalvelut – servcost1 ....................................................................... 26

7.4.3 Kuvantamis- ja laboratoriokulut – imigcost ja labcost ............................... 27

7.4.4 ICT-kulut - ictcost ................................................................................ 27

7.4.5 Tilakulut – spacecost ............................................................................ 27

7.4.6 Materiaalikulut - matcost ...................................................................... 27

7.4.7 Muut palvelujen ostot - otherservcost ..................................................... 27

7.4.8 Toisen organisaation tuottaman palvelun kulut - servcost2 ........................ 27

7.4.9 Muut kulut - othercost .......................................................................... 27

7.5 Välisuoritelaskenta .......................................................................................... 28

7.5.1 Lähtötietojen keruu ja jaottelu ............................................................... 28

7.5.2 Suorien kustannusten kohdistaminen laskentakohteille ............................. 28



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

7.5.3 Epäsuorien kustannusten kohdistaminen laskentakohteille ........................ 30

7.5.4 Vyörytettävien kustannusten kohdistaminen laskentakohteille ................... 30

7.6 Laskutus ja hinnoittelu .................................................................................... 32

Edellytykset pDRG- ja EPR-järjestelmän käyttöönotolle ja hyödyntämiselle .................... 33

Raportointi ............................................................................................................. 34

pDRG- ja EPR-järjestelmällä saatujen tietojen hyödyntäminen johtamisen välineenä ....... 35

pDRG- ja EPR-järjestelmän visio, laadunhallinta ja kehittämistyö .................................. 36

11.1 Visio ............................................................................................................. 36

11.2 Laadunhallinta ................................................................................................ 36

11.3 pDRG- ja EPR-kehittämistyö ............................................................................. 37

Taustaa ja historiaa järjestelmästä kiinnostuneille ....................................................... 38

Taustajulkaisuja ...................................................................................................... 40

Liite 1. Vuoden 2018 pDRG-ryhmät/episodit. ................................................................... 43

Liite 2. Vuoden 2018 EPR-episodit. ................................................................................. 45

Liite 3. Käyntien määritellyt kestot taulukot 1 – 4. ............................................................ 48



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Johdanto

Tämä opas on suunnattu terveydenhuollon potilasluokittelu- ja

tuotteistusjärjestelmän, 1pDRG®:n ja EPR:n (jatkossa pDRG- ja EPR-järjestelmä

tai pDRG/EPR), käyttäjille ja käyttöön ottaville organisaatioille.

Oppaan tarkoituksena on kuvata ne tiedot ja tietojen keruumenetelmät, jotka

tarvitaan järjestelmän käytössä ja järjestelmän tuottamien tietojen

hyödyntämisessä. Oppaaseen on myös koottu järjestelmän käytön kannalta

keskeisiä ohjeita potilastietojen kirjaamisesta ja kustannuslaskennasta.

Tavoitteena on luoda yhtenäisiä käytäntöjä terveydenhuollon

kustannuslaskentaan ja tarkentaa potilaskohtaisten tietojen kirjaamista

terveydenhuollossa.

Opas on laadittu olemassa olevat säännökset ja viranomaisohjeet, kuten

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistukset huomioiden. Viranomaisohjeet

ovat ensisijaisia, mikäli oppaan ja viranomaisohjeistusten välillä on

ristiriitaisuuksia. Opasta ylläpidetään ja kehitetään FCG Konsultointi Oy:n

toimesta ja se päivitetään vuosittain.

Kuntaliitto suosittelee terveydenhuollon potilasluokittelu- ja

tuotteistusjärjestelmien käyttöönottoa laajasti Suomen terveydenhuollossa.

Terveydenhuollon toimintaympäristön uudistukset, muutokset ja niukat

taloudelliset resurssit edellyttävät tarkkaa toiminnan ja tuotannon ohjausta ja

suunnittelua. Tietoa erityisesti perusterveydenhuollon toiminnan sisällöistä ja

alueellisista palvelukokonaisuuksista sekä näiden kustannuksista on ollut niukasti

saatavilla.

pDRG- ja EPR-järjestelmän avulla tuotetaan tietoa palveluiden käytön syistä

diagnoosi- ja käyntisyyperusteisesti ja resurssien käytöstä

perusterveydenhuollossa sekä alueellisissa palvelukokonaisuuksissa. Sitä voidaan

käyttää esimerkiksi:

toiminnan ohjaukseen ja tietoon perustuvan johtamisen tukena

laadun ja saavutetun terveyshyödyn mittaamiseen

pohjana arvoa tuottavan palvelujärjestelmän luomiseen

käyttäjien väliseen vertailuun (benchmarking)

työnjaon ja toiminnan tuottavuuden tarkasteluun

laskutuksen ja budjetoinnin perustana

hinnoittelun apuna

pDRG ja EPR kuvaavat asiakkaan terveysongelmiin liittyviä hoitoprosesseja ja

niiden resurssien käyttöä. Järjestelmän episodinmuodostuksen avulla on

mahdollista tarkastella potilaiden hoito- ja palveluketjuja terveysongelman

mukaisesti,, ja siten löytää solmukohtia ja päällekkäisyyksiä ketjuissa. Tietojen

ryhmittely ja palveluketjun kuvaus voidaan tehdä läpi koko tulevien sote-

tuotantoalueiden (perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito sekä kuntien

tuottamat terveydenhoitoon läheisesti liittyvät sosiaalipalvelut, kuten kotihoito,

palveluasuminen ja pitkäaikaislaitoshoito) käytettävissä olevien lähtötietojen

laajuudessa.

1 Järjestelmällä on ®-merkintä, joka mainitaan vain tekstin alkuosassa.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Järjestelmä on organisaatio- ja rakenneriippumaton. Sen käyttöönottamiseen

liittyvät käytännöt, kuten tiedonkeruun yksityiskohtaiset ohjeet ja raportointi

vaihtelevat lisenssityypin mukaan. Lisenssityypin hinnoittelu perustuu mm. edellä

mainittujen osien laajuuteen. Järjestelmän, samoin kuin erikoissairaanhoidon

NordDRG-potilasluokittelujärjestelmän (Kansallinen DRG-keskus, 2018), omistaa

Suomen Kuntaliitto ry ja sitä hallinnoi FCG Konsultointi Oy.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

DRG-järjestelmät osana muuttuvia sote-rakenteita

Suomessa terveydenhuollon palvelujen tuotteistaminen on kenties

ajankohtaisempaa kuin koskaan aiemmin. Sote-uudistus tähtää kolmen miljardin

säästöihin kestävyysvajeen korjaamiseksi. Tämä vaatii niin rakenteellisia kuin

toiminnallisiakin uudistuksia sekä kustannusten muodostumisen entistä

tarkempaa tuntemusta. Hallitusohjelman (Valtioneuvoston kanslia 2017)

mukaisissa kärkihankkeissa tähdennetäänkin esimerkiksi kustannusten

läpinäkyväksi tekemistä. pDRG:n ja EPR:n avulla organisaatioiden kustannukset

saadaan aiempaa läpinäkyvämmäksi potilaskohtaisten kustannusten tasolle.

Tämä on ensiarvoisen tärkeää toimintaa suunniteltaessa ja antaa todellisen kuvan

suunnitelmien pohjaksi. Se on myös johtamisen väline, joka antaa tietoa potilaan

hoitoprosessin kustannuksista ja jolla voidaan suunnitella resurssien käyttöä.

Lisäksi se mahdollistaa toiminnan vertailtavuuden.

Hyvinvoinnin ja terveyden osalta voimassa olevassa hallitusohjelmassa

(Valtioneuvoston kanslia 2017) korostetaan asiakaslähtöisiä hoito- ja

palveluketjuja sekä toimivia tietojärjestelmiä. pDRG/EPR mahdollistaa

asiakaslähtöisen tarkastelun terveysongelmakohtaisesti, sekä kuvaa

terveysongelmaan liittyvää prosessia ja resurssien käyttöä. Lisäksi järjestelmän

avulla on mahdollista tarkastella koko hoito- ja palveluketjua terveysongelman

mukaisesti episodinmuodostuksen avulla, ja siten löytää solmukohtia ja

päällekkäisyyksiä ketjuissa.

Sote-tieto hyötykäyttöön -strategiassa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2014)

tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista ja kansalaisten

aktiivisuutta oman hyvinvointinsa ylläpidossa parantamalla tiedonhallintaa ja

lisäämällä sähköisiä palveluja. Tavoitteisiin pääsemiseksi on tärkeää saada sote-

tieto hyötykäyttöön ja jalostaa sitä tietämykseksi, joka auttaa palvelujärjestelmää

sekä yksittäistä kansalaista. Strategiassa todetaan, että sosiaali- ja

terveydenhuollon sekä kansalaisten tuottamien tietoaineistojen tulisi tukea

reaaliaikaisesti palvelujen johtamista ja yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä

uusia rakenteita ja toimintatapoja. Tarvitaan siis tietoa palveluntuottajien

toiminnan laadusta, läpinäkyvyydestä, vaikuttavuudesta ja kustannuksista, joita

pystytään saamaan pDRG- ja EPR-järjestelmän tuottaman tiedon avulla. Tämä

tieto on tärkeä ohjauksen työväline, ja se auttaa sote-palvelujen järjestäjiä

ohjaamaan ja valitsemaan palveluntuottajia.

Hallitusohjelman mukaan (Valtioneuvoston kanslia 2017) palveluiden

asiakaslähtöisyyttä laajennetaan ja valinnan vapautta tullaan lisäämään. Vuonna

2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan (47 §) henkilö voi valita, mistä

kuntansa terveyskeskuksen terveysasemalta hän saa ns. kiireettömän hoidon

(terveydenhuollon palvelut). Lain mukaan (48§) henkilöllä on lisäksi ollut oikeus

laajennettuun kiireettömän hoidon hoitopaikan valintaan 1.1.2014 alkaen. Tämä

tarkoittaa, että henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan

terveyskeskuksen ja terveyskeskuksen terveysaseman palvelujen saamiseksi.

Samaan aikaan voimaan on tullut myös direktiivi potilaan oikeuksista rajat

ylittävässä terveydenhuollossa (potilasdirektiivi 2011/24/EU), jolloin henkilön

vapaus valita hoitopaikkansa on laajentunut Euroopassa. EU-valtioista on myös

oikeus hakeutua Suomeen julkisen terveydenhuollon hoidettavaksi. Direktiivin

perusteella hoitoon hakeutuvalta voidaan periä palvelun tuottamisesta

aiheutuvien kustannusten mukainen maksu. (Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon

asiakasmaksuista 1992.) Olemassa oleva ja todennäköisesti lisääntyvä

valinnanvapaus tuo haasteita palveluiden valintaan. Tällöin on tärkeää, että



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

palveluiden kustannuksia ja tuloksellisuutta pystytään tarkastelemaan yhtenevien

tietojen perusteella, joihin DRG-järjestelmät antavat luotettavan pohjan.

Toistaiseksi terveydenhuoltolain 58§:n mukaan potilaan kotikunnalla on vastuu

hoidon kustannuksista. Jos terveydenhuollon toimintayksikössä on hoidettavana

potilas, joka ei ole toimintayksikköä ylläpitävän kunnan tai sairaanhoitopiirin

kuntayhtymää ylläpitävän kunnan asukas, on sen kunnan tai kuntayhtymän, jolla

on vastuu hoidon järjestämisestä, korvattava hoidosta aiheutuneet kustannukset,

jollei hoitokustannusten korvaamisesta muualla toisin säädetä. Korvauksen on

perustuttava tuotteistukseen tai tuotehintaan, jolla terveydenhuollon

toimintayksikkö seuraa omaa toimintaansa tai jolla kuntayhtymä laskuttaa

jäsenkuntiansa. Korvauksesta vähennetään hoidosta potilaan suorittama

asiakasmaksu ja muut palvelun tuottajan hoitoon liittyen saamat toimintatulot.

Asiakasmaksu määräytyy sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun

lain (734/1992) mukaisesti perustuen palvelun antavan kunnan päätökseen.

Palvelujen korvausperusteista ja laskutusmenettelystä voidaan säätää sosiaali- ja

terveysministeriön asetuksella.

DRG-järjestelmät tuottavat läpinäkyvän tiedon hoidon kustannuksiin, joiden

perusteella tällä hetkellä organisaatiot voivat laskuttaa todelliset aiheutuneet

kustannukset. Vaikka maakunnallisen tason sote-uudistuksen myötä kotikunnan

vastuu muuttuisikin maakunnalliseksi vastuuksi, laskutusperusteet ovat

läpinäkyvämmät DRG:n avulla. Sen sijaan terveysongelmakohtainen episodiin

pohjautuva tarkastelu mahdollistaa myös kustannusten korvauksessa aivan

uudenlaisen ulottuvuuden tulevaisuudessa.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Käsitteistä

Tässä luvussa on kuvattu pDRG- ja EPR-järjestelmän käytön ja hyödyntämisen

kannalta keskeisimmät käsitteet. Osa asiakkaan hoitoon ja

hoitoprosessiin/toiminnan seurantaan liittyvistä käsitteistä on kuvattu ainoastaan

pDRG- ja EPR-tietomallissa (muuttujaluettelo), sillä käsitteet on kuvattu jo

kansallisissa viranomaisohjeistuksissa, kuten THL:n Avohilmo 2018 ja Hilmo 2018

-oppaissa sekä THL:n ylläpitämässä Kansallisessa koodistopalvelussa (2016).

Kustannuslaskennan käsitteissä tukeudutaan pääsääntöisesti Kuntaliiton

julkaisuun Kustannuslaskentaopas kunnille ja kuntayhtymille (2012), kunnes

tuleva JHS-työ tuo mahdollisesti uusia ohjeistuksia.

pDRG- ja EPR-järjestelmää voidaan käyttää monella tavalla organisaatioiden

toiminnan tarkastelussa. Lähtökohtana on aina asiakasorganisaatioilta

tulleen/käytettävän datan laajuus.

3.1 Kansalliseen ohjeistukseen perustuvat käsiteet

Palvelutapahtuma

Palvelutapahtumalla (Avohilmo 2018) tarkoitetaan asiakkaan saamaa palvelua

(käynnin toteutumistiedot), joka toteutetaan esimerkiksi vastaanottokäynnin,

kotikäynnin, puhelun tai konsultaation muodossa ja jota voi edeltää asiakkaan

yhteydenotto ja ammattihenkilön tekemä hoidontarpeen arviointi ja ajanvaraus.

Ennen palvelun toteutumista tapahtuva asiakkaan yhteydenotto ja

ammattihenkilön tekemä hoidontarpeen arviointi sekä ajanvaraus ovat osa

palvelutapahtumaa.

Palvelumuoto

Palvelumuoto -luokitusta (Avohilmo 2018) käytetään perusterveydenhuollon

avohoidon tilastoinnissa kuvaamaan terveydenhuoltolain mukaisia,

organisaatioista riippumattomia avohoitopalveluja. Luokituksen avulla voidaan

esim. laskea palvelutapahtumien lukumääriä ja osuuksia palvelumuodoittain.

Potilastietojärjestelmissä palvelumuoto on useimmiten järjestelmän käyttäjän

kulloisenkin tehtävän taustatiedoksi tallennettava oletustieto, mutta sen tulee olla

käyttäjän muutettavissa, mikäli tehtäväkuva vaihtelee.

Palveluala

Palveluala (Hilmo 2018) on asiakkaalle/potilaalle toimintayksikössä

(perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, erikoissairaanhoito tai sosiaalihuollon

alainen laitos) annetun hoidon tyyppi.

Käynti

Käsitettä ’käynti’ käytetään pDRG:ssä ja EPR:ssä (Avohilmo 2018) yleiskäsitteenä

tarkoitettaessa asiakkaan hoitoon liittyviä tapahtumia. Yhteystapaluokituksessa

on määritelty erilaiset käynnin vuorovaikutusmuodot, joita ovat käynti

vastaanotolla, kotikäynti, työpaikkakäynti, sairaalakäynti, sähköinen asiointi,

kirje, asiakirjamerkintä ilman asiakaskontaktia ja muu. Yksinomaan hoidon

tarpeen arviointia varten tapahtuvaa kontaktia, esim. puhelinsoitto, ei kirjata

käynniksi. Hoidon tarpeen arviointiin liittyvä kontakti ei ole käynti pDRG/EPR:ssä.

Käynnin syy kirjataan joko ICPC-2 (International Classification of Primary Care

Second edition), tai THL - Tautiluokitus ICD-10 (International Classificiation of

Diseases and related Health Problems, Tenth revisionia) luokitusta käyttäen ja

kansallisia viranomaisohjeita (mm. Kantan käyttöönottoon liittyvät ohjeet,



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

AvoHILMO, Terveydenhuollon rakenteisen kirjaamisen opas ja Suomalaisen

tautien kirjaamisen ohjekirja) noudattaen.

Vastaanottotoiminta

Vastaanottotoiminnalla tarkoitetaan pDRG/EPR:n käytön yhteydessä

terveydenhuollossa tapahtuvaa avohoidon vastaanottotoimintaa, jonka

toteuttajana ovat lääkärit, erikoislääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat,

lähihoitajat, fysio- ja muut terapeutit, psykologit jne. (Kansallinen koodistopalvelu

2016).

Vastaanottotoimintaa ovat myös esimerkiksi erilaiset tähystykset. pDRG/EPR:n

näkökulmasta mukaan tarkasteluun otetaan laajuudesta riippuen joko

perusterveydenhuollossa tuotettu vastaanottotoiminta tai lisäksi

erikoissairaanhoidon avohoidon vastaanottotoiminta, joista syntyy suoritteita

järjestelmää käyttävän organisaation potilastietojärjestelmiin.

Avosairaanhoito

Avosairaanhoidolla tarkoitetaan asiakkaan terveysongelman tai sairauden hoitoa

varten annettavaa päivystysluonteista tai ennalta sovittua palvelua. (Avohilmo

2018) Mikäli ammattihenkilön tehtävänkuva vaihtelee, tulee tieto muuttaa

tehtäväkuvaa vastaavaksi. Esimerkiksi terveydenhoitaja voi työskennellä

avoterveydenhuollon vastaanotolla sekä kouluterveydenhuollossa. (Kansallinen

koodistopalvelu 2016).

Kouluterveydenhuolto

Perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin

seuraamiseksi ja edistämiseksi, terveysongelmien hoitamiseksi sekä vanhempien

ja huoltajien kasvatustyön tueksi annettavat palvelut sekä kouluyhteisön ja -

ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistävät palvelut.

Palvelumuodoksi kirjataan Kouluterveydenhuolto myös silloin, kun tämän palvelun

yhteydessä hoidetaan sairautta. (Avohilmo 2018)

Mikäli ammattihenkilön tehtävänkuva vaihtelee, tulee palvelumuoto muuttaa

tehtäväkuvaa vastaavaksi. Esimerkiksi lääkäri voi työskennellä sekä

kouluterveydenhuollossa että avosairaanhoidossa.

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja seuraamiseksi sekä

sairauksien hoitamiseksi annettavat palvelut sekä opiskeluyhteisön ja -ympäristön

terveellisyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistävät palvelut

Opiskeluterveydenhuolloksi kirjataan myös opiskeluterveydenhuollossa

toteutuneet kutsuntatarkastukset (Avohilmo 2018).


tehtäväkuvaa vastaavaksi. Esimerkiksi terveydenhoitaja voi työskennellä sekä

avosairaanhoidossa että opiskelijaterveydenhuollossa. pDRG/EPR:n

näkökulmasta ammattihenkilön tehtävänkuvan vaihtuessa myös palvelumuoto

tulee muuttaa tehtävänkuvaa vastaavaksi.

Neuvolatoiminta

Sisältää palvelumuodot äitiys-, lasten- perhesuunnittelu-/ehkäisyneuvolat sekä

muut neuvolapalvelut. (Avohilmo 2018).

Sosiaali- ja terveysministeriön (2018) mukaan neuvolatoimintaan sisältyvät sikiön

terveen kasvun ja kehityksen sekä raskaana olevan ja synnyttäneen naisen

terveyden seuranta ja edistäminen, alle oppivelvollisuusikäisen lapsen terveen



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta, lapsen suun

terveydentilan seuranta, vanhemmuuden ja perheen muun hyvinvoinnin

tukeminen, lapsen kodin ja muun kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen

elintapojen terveellisyyden edistäminen sekä lapsen ja perheen erityisen tuen ja

tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä lapsen ja perheen tukeminen

ja tutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen. Lisäksi neuvolatoimintaan kuuluu

perhesuunnittelu- ja seksuaaliterveysneuvonta.


tehtäväkuvaa vastaavaksi. Esimerkiksi terveydenhoitaja voi työskennellä sekä

avosairaanhoidossa että neuvolassa. pDRG/EPR:n näkökulmasta ammattihenkilön

tehtävänkuvan vaihtuessa myös palvelumuoto tulee muuttaa tehtävänkuvaa

vastaavaksi.

Työterveyshuolto

Sisältää sekä lakisääteisen että ei-lakisääteisen työterveyshuollon palvelut

(Avohilmo 2018). Nämä sisällytetään pDRG/EPR:ään laajuudesta riippuen, mikäli

niistä syntyy suoritteita organisaation potilastietojärjestelmään

Kuntoutus

Sisältää AvoHilmon (2018) palvelumuodot fysioterapia, puheterapia, jalkaterapia,

ravitsemusterapia ja muu kuntoutus- ja erityisterapiat. Perusterveydenhuollon

tarkastelussa ei sisällytetä mukaan apuvälinepalveluja, tai veteraanien

kuntoutusta. Palvelukokonaisuutta kuvaavassa episoditarkastelussa (EPR) sen

sijaan myös kuntoutus- ja laitoskuntoutusjaksot otetaan mukaan siltä osin, kuin

niiden tiedot ovat saatavissa organisaatioiden tietojärjestelmistä.

Päivystys

Perusterveydenhuollossa päivystysluonteinen vastaanottotoiminta sisältyy

avosairaanhoitoon. Palvelukokonaisuuden tarkastelussa otetaan laajuudesta

riippuen mukaan kaikki alueen päivystystoiminta (perusterveydenhuollon

päivystys AvoHilmon 2018 mukaisesti sekä Hilmo 2018 mukaisesti yhteispäivystys

tai erikoissairaanhoidon päivystys), joista syntyy suoritteita organisaatioiden

potilastietojärjestelmiin.

Mielenterveys- ja päihdetyö

Mielenterveystyön palvelumuotoluokkaan kirjataan kuuluvaksi terveyskeskuksen

tuottama terveydenhuoltolain, mielenterveyslain ja sosiaalihuoltolain mukainen

mielenterveystyö silloin, kun asianomaiseen tehtävään osoitettu sosiaali- ja

terveydenhuollon ammattihenkilö sitä pääsääntöisesti hoitaa. Psykoterapia

lasketaan sisältyväksi mielenterveystyöhön.

Lääkärin tai muun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön

vastaanottotapahtumat, jotka eivät toteudu erikseen osoitetun

mielenterveysyksikön tai mielenterveyden asioiden hoitamiseen erikoistuneen ja

osoitetun ammattihenkilön toimesta, kirjataan avosairaanhoidoksi. Päihdetyöllä

tarkoitetaan perusterveydenhuollon avohoidon toimintana järjestettävää

ehkäisevää, hoitavaa ja kuntouttavaa, nimenomaisesti päihteisiin

osoitettua/kohdistuvaa palvelua. (Avohilmo 2018)

Kotihoito

Avohilmon (2018) mukaan kotihoito sisältää yhdistetyt kotipalvelun ja

kotisairaanhoidon palvelut. Tilastoinnissa pyritään erittelemään kotipalvelun ja

kotisairaanhoidon palvelut, mutta mikäli toiminnot eivät ole eroteltavissa,

kirjataan toiminta kotihoidoksi. Hoito- ja palveluketjun kuvaamisessa otetaan

tietojen laajuudesta riippuen kotihoito kokonaisuudessaan riippumatta mille



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

palvelumuodolle se on tilastoitu. Kotihoidon tukipalveluja (kuten ateriapalveluja,

omaishoidon tukea tai muita vastaavia palveluja) ei kuitenkaan sisällytetä, koska

näiden palvelujen suoritteiden tilastointikäytännöt eivät ole kansallisen

ohjeistuksen mukaisia.

Laitoshoito

Sairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastolla tai vastaavassa sosiaalihuollon

laitoksessa järjestetty hoito (esim. kehitysvammaisten laitoshoito, päihdehuollon

laitoshoito) (Hilmo 2018). Laitoshoidon hoitojaksot yhdistetään osaksi hoito- ja

palveluketjua (EPR) siltä osin, kuin niiden tiedot ovat saatavissa kansallisten

ohjeiden määrittelemässä muodossa.

Palveluasuminen

Asumisen palveluissa annettavaa sosiaalipalvelua, jossa palvelunantaja järjestää

asiakkaalle hoitoa ja apua sovitulla tavalla. Sosiaalihuollon asiakas asuu

palveluasumiseen tarkoitetussa asunnossa ympärivuorokauden, mutta voi saada

sosiaalipalveluja ympärivuorokautisesti tai ei-ympärivuorokautisesti. (Hilmo

2018). Palveluasumisen jaksot otetaan mukaan hoito- ja palveluketjun

tarkasteluun (EPR) siinä laajuudessa kuin tiedot saadaan järjestelmää käyttävän

organisaation tietojärjestelmistä kansallisen ohjeistuksen mukaisessa muodossa.

3.2 pDRG/EPR-käsitteitä

pDRG/EPR

Primary care Diagnoses Related Group on perusterveydenhuollon avohoidon ja

Episodipotilasryhmittely organisaatiorajat ylittävien palvelukokonaisuuksien

kuvaamiseen kehitetty potilasluokittelujärjestelmä.

pDRG/EPR-ryhmittelijä

pDRG/EPR-ryhmittelijä on tekninen sovellus, joka toteuttaa aineiston ryhmittelyn

teknisesti. Järjestelmä ryhmittelee käynti- ja hoitojaksoaineiston ryhmiin

käyntisyyn/-diagnoosin perusteella muodostaen kontaktit ja episodit.

pDRG/EPR-ryhmittely

Ryhmittely perustuu potilaasta rutiinisti potilastietojärjestelmiin kirjattavaan

tietoon. Ryhmittelyssä potilaan käynneistä ja hoitojaksoista muodostetaan

kontakteja ja episodeja. Ryhmittely on mahdollista, kun käytössä on potilaasta

seuraavat tiedot: potilastunnus salattuna, käyntisyy/-diagnoosit, sukupuoli, ikä ja

hoidon alkamispäivä.

pDRG/EPR-episodi

Episodilla tarkoitetaan yhden potilaan yhtä terveysongelmaa tai kliinisesti yhteen

liittyvien sairauksien hoidon kokonaisuutta, johon yhdistetään kaikki siihen

liittyvät hoito- tai palvelutapahtumat. Samaan ryhmään diagnoosin perusteella

kuuluvat hoito- tai palvelutapahtumat muodostavat episodin määritellyn

enimmäiskeston eli katkaisuajan rajoissa. Episodi on kokonaisuus, joka voi

koostua yhdestä tai useammasta kontaktista.

Perusterveydenhuollon episodit (pDRG-episodit) muodostuvat

perusterveydenhuollon avohoidon palvelutapahtumista, joissa on hoidettu yhtä

terveysongelmaa. Alueellisessa tai palvelut yhdistävässä tarkastelussa episodit

muodostuvat eri organisaatioiden tuottamista palvelutapahtumista.

Episodi voi muodostua eri tavoilla:

1. Kertaluontoinen käynti, esimerkiksi akuutin ongelman hoito yhdellä

vastaanottokerralla.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

2. Pitkäkestoinen episodi, jolla on selkeä alku ja loppu, esimerkiksi raskaus tai

murtuma.

3. Pitkäaikaissairauksien episodi, joka alkaa selvittelyvaiheella ja kestää, kunnes

diagnoosi on varmistunut. Diagnoosin varmistumisen jälkeen alkaa

vuosiepisodi, jota tarkastellaan kalenterivuosittain.

4. Alueellinen tai palvelukokonaisuutta tarkasteleva episodi, jossa saman

terveysongelman kontaktit yhdistetään yli organisaatiorajojen.

pDRG/EPR-episodien katkaisuajat

Kullekin episodille on määritelty enimmäiskesto eli katkaisuaika. Katkaisuaika

määrittää episodille ominaisen pituuden, joka kuvaa keskimääräistä aikaa, jolloin

terveysongelma saadaan hoidettua. Katkaisuajat perustuvat organisaatioiden

usean vuoden aineistoihin, joiden todellisia katkaisuaikoja on tutkittu

lääketieteelliseen asiantuntemuksen perusteella ja tarkistettu, että episodien

sisäiset kustannukset ovat riittävän samankaltaiset.

Esimerkiksi lyhytaikaisilla terveysongelmilla, kuten infektioilla, episodi on

muutamia viikkoja sekä pitkäaikaisille terveysongelmille 12 kuukautta. Mikäli

terveyteen liittyvän ongelman hoito kestää kauemmin kuin episodille määritelty

katkaisuaika, alkaa potilaalla automaattisesti uusi episodi saman terveyteen

liittyvän ongelman vuoksi.

pDRG/EPR-kontakti

Kontaktilla tarkoitetaan yhden käynnin aikana käsiteltyä yksittäistä

terveysongelmaa. Yhden hoitokontaktin aikana voidaan käsitellä yhtä tai

useampaa terveyteen liittyvää ongelmaa, jolloin kukin käynnin osatapahtuma,

kontakti, yhdistyy omaan episodiinsa. Kontaktit jaotellaan ryhmiin ja nimetään

logiikan mukaan. Katso esimerkki käynnin jakautumisesta kontakteiksi (kuvio 1).

Kuvio 1. Käynnin jakautuminen kontakteiksi.

Painokerroin

pDRG/EPR-painokerroin on tietyn terveysongelman kontaktin tai -episodin

kustannusten keskiarvo suhteutettuna kaikkien kontaktien tai episodien

kustannusten keskiarvoon. Painokertoimia voidaan laskea eri organisaatiotasoille

ja kontakteille tai –episodeille.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Esimerkki kontaktien painokertoimien laskennasta:

Kuvio 2. Painokertoimien laskenta.

pDRG/EPR-tuote

pDRG/EPR-tuote voi olla kulloinkin tarkoituksenmukaisesta tarkastelutasosta

riippuen joko kontakti tai episodi, jonka tuotantokustannukset on selvitetty ja jolle

voidaan määritellä hinta. Tuotteeseen kohdennetaan aina siihen liittyvät

välisuoritteet ryhmittelyssä määritellyin säännöin. Tuotteita voidaan käyttää

kuntalaskutuksessa luovutettavina tuotteina.

3.3 Kustannuslaskennan käsitteitä

Laskentakohde

Kustannuslaskennassa tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuvat kustannukset ja

niillä aikaansaatujen tuotteiden myynnistä saadut tuotot selvitetään ja

kohdistetaan laskentakohteille (Tyni, Myllyntaus 2012). Laskentakohteita voidaan

yleisesti määritellä eriperusteisilla luokituksilla. pDRG/EPR-

kustannuslaskentamallissa ensisijaisina laskentakohteina toimivat välisuoritteet.

Välisuoritteet kohdennetaan toimintoja aikaperusteisesti potilaiden käynteihin,

jolloin saadaan laskennallisesti muodostettua kontaktien ja episodien

keskikustannus.

Suorite

Suorite on laskentatoimen yleiskäsite, joka kuvaa tuotantoprosessissa syntyviä

aikaansaannoksia (Kangasharju 2008). Suoritteiden aikaansaamiseksi on

käytettävä tuotannontekijöitä, kuten henkilöstöresursseja tai materiaaleja.

Perussuorite

Perussuoritteella tarkoitetaan yleisesti terveydenhuollossa hoitojaksoa tai käyntiä.

pDRG/EPR:n yhteydessä perussuorite on käynti, jolla viitataan terveydenhuollon

ammattilaisen kirjaamaan ja siten tilastoituvaan terveydenhuollon ammattilaisen

ja potilaan väliseen yhteydenpitoon, tai hoitojakso, joka kuvaa esimerkiksi

vuodeosastohoidossa ollut yhtä jaksoa.

Välisuorite

Välisuoritteella tarkoitetaan yleisesti terveydenhuollossa hoitojaksoihin tai

käynteihin suoraan tai epäsuorasti kohdistettavaa tapahtumaa,

henkilöstöresurssia tai materiaalia.

Välisuoritteiden avulla saadaan laskettua potilaskohtaiset kustannukset sekä

kuvattua terveydenhuollon toimintayksiköiden toimintaa (Aaltonen & co, 2007).

Välisuoritteet ilmaisevat toiminnan ja talouden syyseuraussuhteita.

Välisuoritteet on määritelty kansallisten koodistojen ja yhteisesti käytettävien

kansallisten kirjaamiskäytäntöjen perusteella (esimerkiksi jokin

laboratoriotutkimus), jolloin varmistetaan tietojen vertailukelpoisuus.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Välisuoritteet ovat laskentakohteita Kustannukset Per Potilas (KPP)-

laskentamallissa.

Välisuoritelaji

Välisuoritelajit kokoavat saman tyyppiset välisuoritteet ryhmiksi (DRG-opas

2018). Välisuoritelajeja ovat käynnit, laboratorio- ja kuvantamistutkimukset.

Välisuoritelajeja käytetään raportoinnin apuna välisuoritekustannusten

summatasona.

Käyntivälisuorite

Olennaisin välisuoritelaji ryhmittelyssä on käyntivälisuorite. Käyntivälisuoritteella

pyritään kuvaamaan riittävällä tarkkuudella käynnin tyyppiä ja sen vaatimia

resursseja, kuten esimerkiksi aikaa, henkilöstön määrää, materiaaleja ja laitteita.

Käyntivälisuorite muodostetaan toimintoja aikaperusteisesti yhdistämällä

’kävijäryhmä-’ ja ’yhteystapa-’, toimenpide sekä ’ammattiluokitus’ -koodistot,

jotka ovat THL:n AvoHilmo-oppaan (2018) mukaisia luokituksia.

Esimerkiksi yksilökäynti lääkärin vastaanotolla (käyntivälisuorite) muodostetaan

seuraavasti: 1 (yksilökäynti) + R10 (käynti vastaanotolla) + 2221 (lääkäri).

Laboratoriotutkimusvälisuorite

Laboratoriotutkimusvälisuoritteita ovat laboratoriotutkimusnimikkeistön mukaiset

palvelutapahtumat (Kansallinen koodistopalvelu 2016). Esimerkiksi potilaan yksi

tutkimus laboratoriossa (laboratoriovälisuorite) muodostuu

laboratoriotutkimusnimikkeistön mukaisesta koodista.

Kuvantamistutkimusvälisuorite

Kuvantamistutkimusvälisuorite muodostuu radiologisen toimenpideluokituksen

mukaisesta palvelutapahtumasta. Radiologinen tutkimus- ja toimenpideluokitus

löytyy THL:n koodistopalvelimelta sekä THL:n toimenpideluokituksesta (2018,

joka sisältää myös Kuntaliiton Radiologinen tutkimus- ja toimenpideluokituksen).



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Tuotteistus

Tuotteistusmalleja ja käsityksiä siitä, mitä tuotteistuksella tarkoitetaan, on

olemassa useita. Kuntaliiton (2012) mukaan tuotteistuksella tarkoitetaan

organisaation tuottamien ja asiakkaan saamien palvelujen ‘paketointia’

asiakkaiden kannalta järkeviksi kokonaisuuksiksi, palvelujen tarkempaa

määrittelyä, täsmentämistä ja profilointia. Tuotteistuksella voidaan tarkoittaa

myös esimerkiksi käyntipohjasta hinnoittelua.

pDRG/EPR on terveydenhuollon potilasluokittelu- ja tuotteistusjärjestelmä, joka

muodostaa hoidettujen terveysongelmien pohjalta kliinisesti ja kustannuksiltaan

samankaltaisia hoitokokonaisuuksia. Sen avulla voidaan määritellä

terveydenhuollon tuotteet ja laskea niille tuotehinta. Onnistuneen tuotteistuksen

tuloksena organisaatio tuntee väestönsä terveystarpeet ja palvelunkäytön syyt.

Se mahdollistaa myös palvelujen vaikuttavuuden mittaamisen

terveysongelmittain ja luo näin perustan arvoa tuottavan palvelujärjestelmän

kehittämiselle.

Tuotteistusjärjestelmien hyödyntäminen tuo lisäarvoa myös tuottavuuden

mittaamiseen, kun terveydenhuollon toiminta voidaan kuvata yhteismitallisesti.

Yhteismitallisuus sisältää myös tavoitteen toimia yhtenäisten

kirjaamiskäytäntöjen ja kustannuslaskennan periaatteiden mukaan. pDRG/EPR-

tuotteistusjärjestelmä liittää toiminnan ja talouden asiakaslähtöisesti yhteen, ja

sen avulla voidaan seurata ja simuloida resurssikäytön kehittymistä muuttuvassa

toimintaympäristössä sekä parantaa tätä kautta taloudellisuutta.

Terveydenhuollon palveluja tuotteistettaessa on otettava huomioon

toimintaympäristön erityispiirteet. Huomioitava on paitsi kansalliset ja

kansainväliset velvoitteet ja sääntely. Tehokkuutta ei voida tarkastella

terveyspalvelujen tuotannossa yksiselitteisesti samoin periaattein kuin

esimerkiksi teollisuustuotannossa. Lisäksi palvelurakenteiden muutoksessa ja

palvelun tuottamistapojen kehittyessä tuotteistusjärjestelmissä on otettava

huomioon esimerkiksi erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa

käytettävien tuotteistusjärjestelmien yhteensopivuus hoito- ja palveluketjujen

tarkastelun näkökulmasta.

pDRG/EPR-mallin mukaista tuotteistusta voi käyttää tietyin varauksin myös

laskutuksen pohjana. Laskutuksesta on tarkemmin kerrottu kappaleensa 7.6.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

pDRG- ja EPR-järjestelmästä

5.1 pDRG ja EPR

Potilasluokittelu ja siihen perustuva episodiryhmittely, pDRG ja EPR, on

terveydenhuollon potilasluokittelujärjestelmiä, joilla ryhmitellään

terveydenhuollon avohoitokäynnit ja hoitojaksot terveysongelmittain kontakteiksi

ja episodeiksi. Potilasdatan laajuus määrittelee, kuinka kattava kuva saadaan

asiakkaan alueellisista episodeista terveysongelmittain tarkasteltuna.

pDRG- ja EPR-järjestelmä on ryhmittelyperusteiltaan samankaltainen

erikoissairaanhoidon potilasluokittelujärjestelmän (NordDRG) kanssa. Järjestelmä

pohjautuu kontaktien aikana rutiinisti tallennettavien potilastietojen sekä talous-

ja henkilöstöhallinnossa kertyvien tietojen käyttöön. Järjestelmä sisältää

ryhmittely- ja kustannuslaskentalogiikan sekä yhtenäisen kansallisen

ohjeistuksen kirjaamiseen ja kustannuslaskentaan.

Järjestelmä perustuu keskeisimpiin potilaan hoitoa koskeviin tietoihin, jotka

noudattavat kansallisia luokituksia. Kansalliset kirjaamisohjeet koskevat kaikkia

järjestelmään sisältyviä terveydenhuollon toimintoja ja ammattiryhmiä. Näitä

tietoja ovat muun muassa käyntisyy/-diagnoositieto. Hoidon kirjaamiselle

asetettu tavoite on, että jokaiselta käynniltä tai hoitojaksolta kirjataan aina

vähintään käynnin/hoitojakson syy. pDRG- ja EPR-järjestelmää käyttävien

organisaatioiden terveydenhuollon ammattilaisten ei tarvitse kirjata

potilastietojärjestelmään mitään ylimääräistä rutiinikirjausten lisäksi.

Ryhmät muodostetaan ryhmittelemällä kaikki ICPC2- ja ICD-10-luokituksen

mukaiset käyntisyyt (sairaudet ja oireet) järkeviksi ryhmiksi siten, että ryhmien

sisäinen kustannusvaihtelu on vähäistä, ja tuotteet muodostavat

lääketieteellisesti mielekkäitä ja yhdenmukaisia kokonaisuuksia. Tällä hetkellä

pDRG ja EPR sisältävät reilut 40 pDRG-ryhmää/episodia sekä reilut 80 EPR-

episodia. Listaus esimerkein on esitetty liitteissä 1 ja 2. Yksi ryhmä sisältää aina

vähintään yhden ICPC-2 tai ICD10-luokituksen mukaisen käyntisyy- tai

käyntidiagnoosikoodin. Se voi sisältää myös useita ICPC2- tai ICD10-luokituksen

mukaisia käyntisyy- ja/tai -diagnoosikoodeja.

Seuraavassa (taulukot 1. ja 2.) on esitetty esimerkkejä yhden pDRG-ryhmän

sisällöstä, eli em. luokitusten mukaisista koodeista.

Taulukko 1. Esimerkki Diabetes-ryhmän sisällöstä muutamien ICPC2-koodien

osalta.

ICPC2 ICPC2-koodin nimi pDRG-ryhmä

T89 Diabetes, tyyppi 1 Diabetes

T90 Diabetes, tyyppi 2 Diabetes

W85 Raskausdiabetes Diabetes



Taulukko 2. Esimerkki Diabetes-ryhmän sisällöstä muutamien ICD10-koodien

osalta.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

ICD10 ICD10-koodin nimi pDRG-ryhmä

E10 Nuoruustyypin diabetes Diabetes

E11 Aikuistyypin diabetes Diabetes

E12 Aliravitsemuks.liitt.diabetes Diabetes

E13 Muu määritetty diabetes Diabetes

E14 Määrittämätön diabetes Diabetes

O24 Raskaudenaikainen diabetes Diabetes

R73 Hyperglykemia Diabetes

R81 Glukosuria Diabetes

Tieto potilaan terveysongelman hoidosta, siihen liittyvistä käynneistä,

yhteystavoista, tutkimuksista ja kustannuksista ilmaistaan kontakteiksi ja

episodeiksi ryhmiteltynä. Yhden hoitokäynnin aikana voidaan käsitellä useampaa

ongelmaa. Kutakin terveyteen liittyvää ongelmaa koskeva (osa)tapahtuma,

kontakti, yhdistyy omaan episodiinsa.

Järjestelmää hyödynnettäessä potilaan hoidon tarkastelu tapahtuu pääasiassa

tietyn sairauden hoitoon liittyvinä hoidollisina kokonaisuuksina, episodeina. Myös

kontaktikohtainen tarkastelu on mahdollista.

5.2 Rajaukset

pDRG:ssä tarkastelu on tässä vaiheessa perusterveydenhuollon osalta rajattu

avohoitoon, johon sisältyy vastaanottotoiminta, myös erikoislääkärien (esim.

yleislääketieteen erikoislääkärit) vastaanottotoiminta, koulu- ja

opiskeluterveydenhuolto, neuvolatoiminta, lääkinnällinen kuntoutus, ja

terveyskeskustasoinen päivystyksellinen hoito. Toimintojen osalta tarkasteltaviin

aineistoihin lisätään pääsääntöisesti vammaispalveluiden tai mielenterveys- ja

päihdehuollon palveluita käyttävien asiakkaiden ne käynnit, jotka ovat normaalia

perusterveydenhuollon avohoitopalvelujen tuottamaa palvelua. Lähtökohtaisesti

pDRG:ssä käsitellään edellä mainituin rajauksin niitä palveluja, joista kertyy

suoritteita potilastietojärjestelmään.

Alueellisessa tai palveluja organisaatiorajat ylittävässä (EPR) tarkastelussa

sisällytetään mukaan myös suun terveydenhuolto, erikoissairaanhoidon avo- ja

vuodeosastohoito, lähellä terveydenhuoltoa olevat sosiaalihuollon palvelut kuten

kotihoito, ikäihmisten vuodeosasto- ja pitkäaikaishoito sekä asumispalvelut.

Ryhmittelyyn ei oteta mukaan ympäristöterveydenhuoltoa ja apuvälinepalveluita.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

pDRG- ja EPR-aineistot

pDRG- ja EPR-aineistona käytetään terveydenhuollon palveluita koskevat

vuosittaiset potilaiden käynti-, tutkimus-, kustannus- sekä henkilöstötiedot, jotka

ryhmitellään pDRG-/EPR-ryhmittelijällä.

Aineiston poiminta koskee perusterveydenhuollon avohoidon potilastietojen osalta

AvoHILMOn mukaisia keskeisimpiä tietosisältöjä (mm. anonymisoitu

potilastunniste, käyntisyy/diagnoosi, yhteystapa, palvelumuoto, ammattiryhmä)

sekä potilastietoja sisällöllisesti vastaavia talous- ja henkilöstöhallinnon tietoja

(mm. kustannukset tileittäin ja käytetty henkilöstöresurssi).

Alueellisessa tai palveluja organisaatiorajat ylittävässä tarkastelussa sisällytetään

mukaan edellä mainitut tiedot kotihoidon osalta, sekä lisäksi erikoissairaanhoidon

avohoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon sekä

asumispalveluiden osalta HILMON mukaisesti.

6.1 Käyntiaineisto

FCG:llä on ryhmittelyssä käytettävien aineistojen osalta olemassa kehitetyt

tietomallit, joiden avulla tietojen poiminta määritellään. Tietomallit sisältävät

luettelon tarvittavista muuttujista, niiden koodistoissa käytetyt nimet ja selitteet

muuttujille. Muuttujat vastaavat kansallisen kirjaamisen ohjeistuksia. Aineistoon

kuuluvat potilastietojärjestelmästä poimittavat potilaan avohoidon käyntiin (tai

hoitojaksoon) liittyvät tunnisteet ja hoidolliset sekä tutkimukselliset tiedot.

6.2 Tilinpäätös- eli kustannusaineisto

Mikäli ryhmittelyn lisäksi tehdään kustannuslaskenta, käyntiaineiston lisäksi

tarvitaan organisaation tilinpäätöstiedot tarkasteltavan vuoden osalta.

Tilinpäätöstiedot sisältävät kaikki terveydenhuollon kustannuslajit myös

hallintokulujen osalta. Kustannustietoja kerätessä on tärkeää huomata, että ne

vastaavat täysin toimitettuja henkilöstömääriä sekä käyntitietoja. Kustannuslajit

käydään yksityiskohtaisesti läpi 7.4 kappaleessa.

pDRG- ja EPR-järjestelmän kustannuksina käytetään bruttokustannuksia.

Bruttokustannukset sisältävät kaikki toiminnasta aiheutuneet kustannukset (=

toimintamenot + poistot ja arvonalennukset + vyörytykset). Organisaatot ovat

esittäneet toiveena käsiteltävän myös nettokustannuksia, jota tulevaisuudessa

harkitaan. Nettokustannukset tarkoittavat, paljonko toiminnan kustannuksista jää

verorahoituksella maksettavaksi, kun palveluista saatavat maksu- ja myyntitulot

sekä muut käyttötuotot on vähennetty (= bruttokäyttökustannukset –

käyttötuotot). (Meklin & Pukki, 2017.)

6.3 Henkilöstötiedot

Kustannuslaskennassa tarvitaan mukaan myös henkilöstötiedot. Henkilöstötietoina

käytetään tehollisten työtuntien määrää vuodessa. Tiedot voidaan kerätä suoraan

henkilöstöä koskevista HR- tai muista järjestelmistä, tai työaika voidaan toimittaa

erityyppisinä tietoina, kuten tehollisina työaikaminuutteja, tunteina, vakansseina

tai henkilötyövuosina. Henkilöstötietojen ja työpanosten lisäksi tarvitaan vastaavat

henkilöstöä koskevat kulut.

Laskennassa henkilöstökulujen jakajana käytetään ammattiryhmäkohtaista

tehollista työaikaa (ilman poissaoloja, esimerkiksi vuosi- ja sairauslomia tms.).

Tehollinen työaika kirjataan seurantakohteille todellisten tehtyjen työtuntien

mukaan. Näistä saadaan muodostettua yhden työtunnin keskimääräinen kustannus



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

henkilöstöryhmälle. Tätä yhden työtunnin kustannusta voidaan sitten jakaa

eripituisten käyntien mukaisesti ja kohdistaa käyntiaineistossa suorina

työaikakustannuksina.

Henkilötiedot tulisi saada myös ulkopuolisista organisaatioista/yksiköistä

(ulkoistettu/ostopalvelutoimintaa), jotka tuottavat suoritteita

potilastietojärjestelmään. Tämän avulla on mahdollista tehdä vertailukelpoista

tietoa oman palvelutuotannon ja ulkopuolisen tuotannon välillä.

6.4 Käyntiaineiston ja kustannusaineiston symmetria

Keskeistä kokonaiskustannuksien tarkastelussa on varmistaa, että

kustannus- ja henkilöstöaineiston sekä käyntiaineiston rajaus on sama.

Ainoastaan samalla aineistorajauksella voidaan varmistaa tietojen yhdistämisen

lopputuloksen oikeellisuus. Seuraavassa (kuviot 3 ja 4) on esitetty rajausten

yhdenmukaisuuden tärkeyttä.

Kuvio 3. Käynti- ja kustannusaineiston symmetria.

Kuvio 4. Käynti- ja kustannusaineiston epäsymmetria.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

6.5 Aineiston elinkaaren hallinta

Tiedon asiallinen käyttö koko aineiston elinkaaren ajan on oleellinen osa FCG:n

toiminnan laatua, joka kattaa myös luokitustuotteisiin liittyviä tuotteita ja

palveluita. Hyvä tiedonhallinta on toimintatapa, johon kuuluu toiminnan korkea

taso ja hyvä laatu. Hyvän laadun vaatimus koskee ennen kaikkea FCG:n

käsittelemiä tietoja. Tietosuojan ja -turvallisuuden näkökulmasta vaadittavia

ominaisuuksia ovat käytettävyys ja saatavuus sekä eheys, virheettömyys ja

luottamuksellisuus.

FCG käsittelee pDRG- ja EPR-aineistoja sopimusten mukaisesti omistajan,

rekisterinpitäjän eli pDRG- ja EPR:ää käyttävän organisaation määrittelemien

ohjeiden mukaisesti. Rekisterinpitäjän velvollisuuksiin kuuluu määritellä aineiston

elinkaaren hallinta, perustuen Henkilötietolakiin (32§). Aineiston elinkaaren

hallinnan määrittelyjen tavoitteena on vastata hallintotoiminnan korkeaan tasoon,

jonka tunnusmerkkejä ovat lainmukaisuus, suunnitelmallisuus, huolellisuus,

avoimuus ja luottamuksellisuus.

Aineiston elinkaaren hallinnalla tarkoitetaan määrittelyjä aineiston

käyttötarkoituksesta, aineiston suojaustasosta, tietoturvallisesta

tiedonsiirtoympäristöstä, aineiston käyttöoikeudesta, aineiston arkistoinnista ja

jatkokäsittelystä sekä aineiston tuhoamisesta.

Poimittu aineisto (potilastiedot) siirretään FCG:lle suojatun yhteyden, TeamDriven,

kautta FCG:n hallinnoimaan tietokantaan potilastunniste salattuna (kryptattuna).



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Kustannuslaskenta pDRG- ja EPR-järjestelmässä

Kustannuslaskentamalli on laadittu pDRG-käyttöönottohankkeen (2011 – 2013)

aikana yhteistyössä kustannuslaskentaryhmään osallistuneiden kuntien

edustajien ja Kuntaliiton asiantuntijoiden kanssa. Mallia on päivitetty viimeksi

vuonna 2016 - 2017. Se tukeutuu Kuntaliiton julkaisuun Kustannuslaskentaopas

kunnille ja kuntayhtymille (2012), ja sitä tullaan tarkistamaan JHS-työn päätyttyä,

jossa keskitytään mm. taloustietojen standardointiin (Valtionvarainministeriö

2017).

Kustannuslaskenta toteutetaan perusterveydenhuollon avohoidossa. Laskennassa

käytetään bruttokustannuksia, koska se mahdollistaa organisaatioiden välisen

vertailun ja tuottavuuden tarkastelun. Järjestelmä mahdollistaa myös

nettokustannusten tarkastelun esimerkiksi hinnoiteltaessa tuotteita (erillistä

toimeksiantoa vastaan).

Erikoissairaanhoidon aineiston kustannuslaskenta on toteutettu

sairaanhoitopiireissä olevien KPP-järjestelmien avulla, joista saadaan vastaavat

laskentatiedot suoraan järjestelmistä (Kansallinen DRG-keskus 2018).

Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidosta sekä ikäihmisten palveluiden

kustannuksista käytetään organisaatioiden keskimääräisiä käynti-, hoito- tai

asumispäiväkohtaisia kustannuksia.

Seuraavassa kuvauksessa ohjeistetaan kustannusten kerääminen laskentaa

varten, mutta avataan myös kustannuslaskentaa.

7.1 Kustannuslaskennan yleiskuvaus

Ryhmittelyn perusajatuksena DRG-mallin mukaisesti (Fetter & Co 1980) on

lääketieteellisesti mielekkäiden sekä kustannuksiltaan homogeenisten ryhmien

muodostaminen. Lähtökohtiin kuuluu myös episodien muodostaminen.

Kustannuslaskennassa pyritään laskemaan terveydenhuollon hoitotoiminnan

käynti- ja potilaskohtaiset kustannukset, jotta saadaan määritettyä kullekin

kontaktille ja -episodille keskikustannus. Keskikustannuksen laskeminen

edellyttää potilaskohtaisten kustannusten laskentaa kullekin käynnille.

Potilaskohtainen kustannuslaskenta tunnetaan yleisesti nimityksellä KPP

(kustannukset per potilas) -laskenta (Aaltonen & Co 2007). pDRG- ja EPR-

järjestelmän tavoitteena on käyttää pDRG/EPR-kohtaisten keskikustannusten

määrittelyssä KPP-laskentamallia. Potilaskohtaiset kustannukset lasketaan

potilaskohtaisiin käynteihin kohdistettujen välisuoritekustannusten avulla.

Laskentamallin tarkoituksena on kuvata kunkin organisaation

kustannusrakennetta kontakteittain ja episodeittain tarkasteltuna.

Kustannusrakenne muodostuu kullekin organisaatiolle lasketuista

välisuoritekustannuksista, jotka on kohdistettu toimintoja aikaperusteisesti

hoidettujen potilaiden toteutuneisiin käynteihin (ts. kaikki kävijäryhmät ja

yhteystavat). Välisuoritteiden tulee olla rakenteeltaan ja tietosisällöltään sellaisia,

että ne ovat yhdistettävissä potilaiden yksittäisiin käynteihin.

Lähtötietoina tässä laskentamallissa käytetään organisaatiokohtaisia tilitason

kustannustietoja, välisuorite- ja käyntitietoja. Malli rakentuu tilitason

kustannustietojen yhdistämisestä välisuoritteisiin ja edelleen välisuoritteiden



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

kohdistamisesta potilaskohtaisiin käynteihin. Laskentamalli on esitetty

yksityiskohtaisemmin seuraavassa kappaleessa 7.2..

Seuraavassa kuviossa (kuvio 5.) on esitetty kustannuslaskennan kannalta

välttämättömät tiedot.

Kuvio 5. Kustannuslaskennan kannalta välttämättömät tiedot.

7.2 Potilaskohtainen kustannuslaskenta

Tässä kappaleessa käydään läpi potilaskohtaisen kustannuslaskennan perusajatus

vaihe vaiheelta.

pDRG-järjestelmän potilaskohtainen kustannuslaskenta toteutetaan

viidessä vaiheessa. Potilaskohtaisen kustannuslaskennan (KPP) vaiheet

järjestelmässä ovat:

1. Kokonaiskustannuslaskenta ja kustannusten ryhmittely määritellyille

kululajeille

Laskentaan otetaan mukaan pDRG-rajauksia vastaavat tilinpäätöksen mukaiset

kulut, jotka jaetaan tileiltä yhteisesti määritellyille kululajeille. Kululajeja voivat

olla esimerkiksi henkilöstö-, tarvike-, tutkimus- ja muut kulut. Kuluista tulee

poistaa hoitotoiminnan ulkopuoliset kulut sekä muita tuottoja vastaavat kulut

kokonaiskustannuslaskentaa kuvaavien määrittelyjen mukaisesti (ks. kappale

7.3).

2. Kustannukset välisuoritteittain

Muodostetaan yhteisen säännön mukaan käynti- ja tutkimusvälisuoritteet.

Kululajeilta kohdistetaan välisuoritteille kustannukset aiheuttamisperiaatetta

noudattaen.

3. Kustannukset potilaittain

Välisuoritteet kohdistetaan laskentakohteena oleviin käynteihin hyödyntäen

potilastunnistetta ja päivämäärää. Kohdistussäännön mukaan

tutkimusvälisuoritteet kohdistetaan eteenpäin seuraavaan toteutuvaan käyntiin,

sillä tutkimuksen tulokset ja mahdolliset jatkotoimenpiteet ilmoitetaan asiakkaalle

käynnin (ks. käsite käynti) yhteydessä.

4. Kustannukset kontakteittain

Käynnit ryhmitellään ja muodostetaan kontaktit. Yksi käynti voi jakautua

useampaan kontaktiin, jos käynnille on kirjattu useampi käyntisyy. Mikäli

käynnille muodostuu ryhmittelyssä käyntisyiden/-diagnoosien perusteella

useampi pDRG-ryhmä, kustannukset jakautuvat käynnille muodostuvien pDRG-

ryhmien lukumäärän suhteessa kontakteille.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

5. Kustannukset episodeittain

Kontaktit summataan potilas- ja pDRG-ryhmäkohtaisesti episodeiksi logiikassa

määriteltyjen episodien katkaisurajojen perusteella. Yhteen episodiin voi yhdistyä

useita kontakteja.

Kuvio 6. KPP-laskentamalli pDRG-järjestelmässä.

7.3 Kokonaiskustannuslaskenta

Tässä kappaleessa käydään läpi kokonaiskustannusten määrittely,

laskentaan sisällytettävät ja ulkopuolelle jätettävät kustannukset sekä

pääomakustannusten käsittely. Laskennan pääperiaatteena on käyttää

bruttokustannuksia. Lisäksi kappaleessa esitetään, miten kustannukset

kohdistetaan erilaisia suoritteita tuottaville yksiköille, sekä mitkä kulut tyypillisesti

kuuluvat terveydenhuollon hoitotoimintaan ja mitkä rahoitetaan muilla tavoilla.

7.3.1 Laskennan ulkopuolelle jätettävät kustannukset

Kustannustietojen ulkopuolelle jätetään ne erät, joille EI synny

suoritetietoa. Erityisrahoitetut kustannukset, joille ei synny suoritetietoa,

jätetään kokonaiskustannusten ulkopuolelle. Tällaisia eriä ovat: opetuksesta ja

tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset (entiseltä nimeltään

Erityisvaltionosuudet, EVO), erillisrahoitetut projektit ja ostetut

lopputuotepalvelut, joista ei kerry suoritteita. Bruttoperusteisesti potilasmaksuja

ei vähennetä muista kuluista.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Opetuksesta ja tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset

(erityisvaltionosuudet, EVO)

Erityisvaltionosuuden tulisi kattaa kaikki opetuksesta ja tutkimuksesta aiheutuvat

kustannukset. Niiltä osin, kun erityisvaltionosuus ei kata näitä kustannuksia, ne

voidaan laskuttaa ja tarvittaessa tuotteistaa muulla tavoin. Nettokustannus

kohdistetaan perusterveydenhuollon kokonaiskustannukseksi.

Erillisrahoitetut projektit

Hoitotoiminnan ulkopuolinen, toiminnan kehittämistä varten saatu rahoitus ja sitä

vastaavat kustannukset.

Ostetut lopputuotepalvelut, joista EI kerry suoritteita

Jos organisaatio ostaa toiselta kunnalta eli ns. isäntäorganisaatiolta/-kunnalta

potilastyöhön liittyviä palveluita, joista suoritteet ja kustannukset kirjautuvat

isäntäkunnalle, kuluja ei oteta mukaan kustannuksiin.

Esimerkkejä tällaisista ostopalveluista ovat täyden korvauksen perusteella muista

kunnista ostetut palvelut, potilaan valinnanvapauteen, kiireelliseen hoitoon,

kuntien väliseen sopimukseen tai lastensuojelulakiin perustuvat palvelujen ostot

sekä palveluseteleillä tapahtuvat ostot.

7.3.2 Laskentaan sisällytettävät kustannukset

Laskentaan sisällytetään ne pDRG/EPR-rajausten mukaiset

terveydenhuollon toimintojen kustannukset, joista syntyy suoritetieto

ko. laskentaorganisaatiolle. Hallinto- ja tukipalveluyksiköiden kustannukset

kohdennetaan hoitotoiminnalle, jotta mainitut erät saadaan sisällytettyä

suoritteiden kustannuksiin. Kohdentaminen voidaan tehdä joko tuotteistamalla

ko. palvelut tai vyöryttämällä kustannukset suoritteille. Kustannukset voidaan

jakaa joko kirjanpidossa tai kustannuslaskennan järjestelmissä.

Kuvio 7. Käyntiaineiston vaikutus kokonaiskustannusten rajaukseen.

Vyörytys- ja jakoperusteet

Se osuus hallinnon ja tukipalveluiden kustannuksista, jota ei ole tuotteistettu,

kohdistetaan suoritteille erilaisilla jakosäännöillä tai vyöryttämällä. Tämä voidaan

tehdä joko kirjanpidossa (budjettiin tai toteumaan perustuen) tai

kustannuslaskennan järjestelmässä.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Esimerkkejä jakosäännöistä:

• Palkkamenot

• Hoitohenkilökunnan lukumäärä

• Lääkärihenkilökunnan lukumäärä

• Muun henkilökunnan lukumäärä

• Painotetut neliöt

• Toimintakulut

• Käyntien määrä

Erityistilanteet:

Poistot

Lähtökohtaisesti laskennassa käytetään kirjanpidossa kirjattuja suunnitelman

mukaisia poistoja. Esimerkiksi suuret, tiloihin liittyvät poistoerät tehdään yleisesti

hyväksyttyjen kansallisten ohjeiden (Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän

suunnitelman mukaisista poistoista 2016) mukaan.

7.3.3 Ulkoistetut yksiköt

Ulkoistetut yksiköillä tarkoitetaan yksiköitä, joiden toiminta on ulkopuolisen

organisaation vastuulla. Suoritteet tilastoituvat kuitenkin

laskentaorganisaation järjestelmään. Tiedot kuluista ja henkilömääristä tulisi

toimittaa samaan tapaan kuin omissakin yksiköissä. Yleensä tiedot ovat saatavilla

karkeammalla tasolla kuin omissa yksiköissä. Silti mahdollisimman tarkkaan

kulujen ja henkilötietojen jaotteluun tulisi pyrkiä, jotta saadaan vertailukelpoista

tietoa.

7.4 Kustannuslajit

7.4.1 Henkilöstökulut ammattiryhmäkohtaisesti

Henkilöstökustannuksia kerättäessä on huomioitava ottaa mukaan kulut vain niiltä

osin, kuin ne kohdistuvat laskennassa mukana oleviin yksikköihin. Muihin

yksikköihin tehty tai muista yksiköistä tehty työ tulee laskea mukaan siltä osin,

kuin se kohdistuu laskennassa mukana oleviin yksikköihin.

Henkilöstökuluihin tulee sisällyttää vain palkat ja niihin verrattavat kulut sekä

palkan perusteella määräytyvät henkilösivukulut kuten sosiaaliturvamaksut,

pakolliset ja vapaaehtoiset henkilövakuutusmaksut sekä vapaaehtoiset ja

lakisääteiset eläkekulut (KILA 1999/1586) (Kirjanpitolautakunta 1998).

Varhaiseläkemenoperusteiset maksut tulisi mahdollisuuksien mukaan sisällyttää

ammattiryhmäkohtaisiin kuluihin. Niiltä osin, kun näin ei pystytä tekemään,

kerätään ne erillisinä tietoina tietotyypin ’earlyretpencost’ alle. Laskennassa nämä

kulut vyörytetään henkilöstökulujen suhteessa. Jos kulut liitetään

ammattiryhmäkohtaisiin henkilöstökuluihin, tehdään suora kohdistus ajan

mukaan.

Lääkärit - dcost

Lääkärien palkkakulut otetaan mukaan yllämainittuine henkilösivukuluineen. Jos

työaika toimitetaan henkilötyövuosina, esim. 1 htv tai 0,75 htv, se muunnetaan

minuuteiksi käyttäen kaavaa 7,4*190*60. Jos työaika tuotetaan toteutuneina

työtunteina, muunnetaan tunnit minuuteiksi.

Sairaanhoitajat - nursecost

Sairaanhoitajien palkkakulut otetaan mukaan henkilösivukuluineen kuten yllä. Jos




Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki



Terveydenhoitajat - phealthnursecost

Terveydenhoitajien palkkakulut otetaan mukaan henkilösivukuluineen kuten yllä.

Jos työaika toimitetaan henkilötyövuosina, esim. 1 htv tai 0,75 htv, se

muunnetaan minuuteiksi käyttäen kaavaa 7,65*190*60. Jos työaika tuotetaan

toteutuneina työtunteina, muunnetaan tunnit minuuteiksi.

Lähihoitajat - practnursecost

Lähihoitajien palkkakulut otetaan mukaan henkilösivukuluineen kuten yllä. Jos




Erityistyöntekijät - speworkcost

Erityistyöntekijöiden palkkakulut otetaan mukaan henkilösivukuluineen kuten yllä.

Jos työaika toimitetaan henkilötyövuosina, esim. 1 htv tai 0,75 htv, se

muunnetaan minuuteiksi käyttäen kaavaa 7,65*190*60. Jos työaika tuotetaan

toteutuneina työtunteina, muunnetaan tunnit minuuteiksi.

Muun henkilöstön kulut - otwcost

Muun henkilöstön kuluja ovat muut kuin potilasta hoitavien ammattiryhmien

työntekijöiden henkilöstökulut. Kulut otetaan mukaan henkilösivukuluineen kuten

yllä. Laskentaa voidaan tarkentaa kohdentamalla esimerkiksi siivoojien

palkkakulut tilakuluihin, ja röntgenhoitajien kuvantamiseen.

7.4.2 Ostopalvelut – servcost1

Ostopalveluita ovat toisen organisaation tuottamat potilastyöhön liittyvät

palveluiden kustannukset, joista kirjataan suoritteita organisaation omaan

potilastietojärjestelmään. Nämä kulut otetaan mukaan kustannuksiin.

Ostopalveluiden kulut pitää eritellä lääkäri- hoitaja- ja erityistyöntekijäjaottelulla,

samoin kuin työpanokset (ks. kappale ulkoistetut yksiköt).

Minuuttihintalaskennassa vuokratyöntekijöiden ja oman työvoiman kulut ja

työajat lasketaan yhteen ja tuotetaan vain yksi minuuttihinta per ammattiryhmä.

Tämä sen takia, että käyntejä on mahdotonta eritellä omille ja

vuokratyöntekijöille.

Vuokralääkärit - servdcost

Toisen organisaation tuottaman palvelun lääkärikulut ja/tai työvoiman

vuokrauskulut yhteensä, kun toiminnasta kirjataan suoritteita

potilastietojärjestelmään. Käsitellään kuin muutkin lääkärikulut.

Vuokrahoitajat (sairaanhoitajat, lähihoitajat, terveydenhoitajat) -

servnursecost

Toisen organisaation tuottaman palvelun hoitajakulut ja/tai työvoiman


potilastietojärjestelmään. Käsitellään kuten muutkin hoitajakulut.

Vuokraerityistyöntekijät – servspeworkcost

Toisen organisaation tuottaman palvelun erityistyöntekijäkulut ja/tai työvoiman


potilastietojärjestelmään. Käsitellään kuten muutkin erityistyöntekijöiden kulut.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

7.4.3 Kuvantamis- ja laboratoriokulut – imigcost ja labcost

Kuvantamis- ja laboratoriokuluihin kuuluvat kaikki kuvantamis- ja

laboratoriosuoritteiden tuottamisesta koituvat kulut, tai jos palvelut ostetaan

ulkoa, suoritteista maksettu hinta.

7.4.4 ICT-kulut - ictcost

ICT-kulut ovat esimerkiksi ostetut ICT-palvelut, sisältäen mm. lisenssimaksut,

laitevuokrat, helpdesk-palvelun. Suuret ATK-järjestelmät, joiden hankintahinnat

ylittävät poistorajat, aktivoidaan poistoihin ja poistot ICT-kuluihin.

7.4.5 Tilakulut – spacecost

Tilakulut ovat toimitilojen käytöstä ja ylläpidosta aiheutuneita kokonaiskuluja

sisältäen tilojen huoltoon ja ylläpitoon liittyvät kulut kuten siivous- ja

vartiointikulut sekä sähkö-, lämpö- ja vesikulut. Mikäli tilainvestoinnit ylittävät

kirjanpidon poistorajat, pitää aktivoidut poistot tilakulujen osalta ottaa mukaan

kuluihin.

Mikäli tilaa tai sen osaa vuokrataan ulkopuoliselle toimijalle, tulee vuokrauksesta

syntyvät vuokratuottoja vastaava summa vähentää tilakuluista.

7.4.6 Materiaalikulut - matcost

Materiaalikulut ovat välittömään potilastyöhän liittyvien aineiden,

tarvikkeiden ja tavaroiden kokonaiskuluja, mukaan lukien lääkkeet.

Apuvälinekeskuksien tietoja kustannusten eikä käyntien osalta oteta

mukaan. Jos apuvälinekeskuksen kustannuksia on laskettu sisään

materiaalikustannuksiin, ne tulisi poistaa. Sen sijaan hoitotarvikekulut sisältäen

myös potilaille jaettavat hoitotarvikkeet otetaan mukaan laskentaan.

7.4.7 Muut palvelujen ostot - otherservcost

Muiden palvelujen ostot ovat kokonaiskuluja aiheutuen esimerkiksi muista

ostetuista palveluista pois lukien työvoiman vuokraus ja toisen organisaation

tuottamat potilastyöhön liittyvät palvelut. Näitä ovat kaikki palvelujen ostot, jotka

eivät kuulu muihin tietomallin ohjeistuksen kategorioihin.

7.4.8 Toisen organisaation tuottaman palvelun kulut - servcost2

Toisen organisaation tuottamat potilastyöhön liittyvät palvelut tarkoittavat

palveluita, joista EI KIRJATA suoritteita organisaation omaan

potilastietojärjestelmään. Suoritteita ei joko synny, tai suoritteet kirjautuvat

toisen organisaation järjestelmään, kulujen kirjautuessa kuitenkin palvelun

tilaajalle. Esimerkiksi osa terapioista tai erilaiset seulonnat ovat tällaisia kulujen

aiheuttajia.

7.4.9 Muut kulut - othercost

Muut kulut ovat muita kuin edellä mainittuja kuluja, esimerkiksi kulut, poistot,

pääomakulut ja rahoituskulut sekä sisäiset vyörytykset. Muut kulut ovat ns.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

kaatoluokka, joka vyörytetään tasan käyntien kesken sen yksikön sisällä, jossa

tiedot on toimitettu. Sisäisiä vyörytyksiä ovat esimerkiksi konsernihallinnon kulut

ja muut yleiskustannukset.

7.5 Välisuoritelaskenta

Kustannusaineisto yhdistetään välisuoritelaskentavaiheessa käyntiaineistoon. Jos

yhdistettäessä huomataan, että aineistot eivät vastaa toisiaan, selvitetään virhe

ja toimitaan sen mukaisesti, että virhe saadaan korjattua tai muuten

kompensoitua.

Seuraavassa kuvataan, miten kustannusten kohdistaminen käyntiaineistoon on

toteutettu pDRG-järjestelmässä. Kustannuksia tarkastellaan karkealla tasolla

jaoteltuna henkilöstö-, laboratorio-, kuvantamis- ja muihin kuluihin. Nämä

kustannuserät kohdistetaan eri laskentakohteille eli välisuoritteille käyttäen suoria

ja epäsuoria kohdennuksia sekä vyörytyksiä.

Kustannusten kohdistaminen etenee seuraavien vaiheiden kautta:

1. Lähtötietojen keruu ja jaottelu

2. Suorien kustannusten kohdistaminen laskentakohteille

3. Epäsuorien kustannusten kohdistaminen laskentakohteille

4. Vyörytettävien kustannusten kohdistaminen laskentakohteille

Seuraavaksi käsitellään vaiheet 1 – 4 erikseen selvennettynä omissa

kappaleissaan.

7.5.1 Lähtötietojen keruu ja jaottelu

Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään kohdeorganisaation kokonaiskustannukset

ja jaotellaan ne edellä kuvattuihin neljään ryhmään. Keskeistä

kokonaiskustannuksien keräämisessä on varmistaa, että kustannusaineiston ja

käyntiaineiston rajaus on sama. Ainoastaan samalla aineistorajauksella voidaan

varmistaa tietojen yhdistämisen lopputuloksen oikeellisuus.

7.5.2 Suorien kustannusten kohdistaminen laskentakohteille

Käynnin suora työaika

Työaikakustannuksia kohdistetaan käynneille suoraan käynti- ja talous- sekä

henkilöstöaineistossa olevien ammattiryhmätietojen perusteella. Tätä varten on

laskettu jokaiselle ammattiryhmälle yhden työminuutin kustannus, joiden

perusteella kohdentaminen tapahtuu.

Laskennassa ja käyntiaineistoissa käytetyt ammattiryhmät ovat:

• Erityistyöntekijät

• Lähihoitajat

• Lääkärit

• Sairaanhoitajat

• Terveydenhoitajat

Erityistyöntekijöillä tarkoitetaan fysioterapeutteja, psykologeja,

puheterapeutteja, ravitsemusterapeutteja, toimintaterapeutteja,

jalkaterapeutteja jne. Lähihoitajilla tarkoitetaan lisäksi perushoitajia ja muita



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

toisen asteen koulutuksen saaneita. Lääkärillä tarkoitetaan lisäksi yli-, johtava- ja

erikoislääkäreitä tms.

Laskentatapaan voidaan helposti lisätä uusia ammattiryhmiä, mikäli laskentaa

halutaan laajentaa uusille osa-alueille tai jotain ammattiryhmää halutaan jaotella

tarkemmin. Laskettaessa ammattiryhmille työminuutin kustannusta, huomioidaan

ainoastaan työssäoloaika eli poistetaan toteutuneet vuosi- ja sairausloma-ajat

(tehollinen työaika).

Käytännössä laskenta tapahtuu seuraavasti:

Kunkin henkilöstöryhmän toteutuneet henkilöstökulut (sisältäen sivukulut ja

henkilöstökorvaukset yms.) jaetaan toteutuneella työminuuttien määrällä. Tällöin

saadaan henkilöstöryhmäkohtainen työminuutin kustannus.

Käyntiaineistossa on tieto kunkin käynnin ’kävijäryhmä-’ ja ’yhteystapa-’ sekä

’ammattiluokitus -koodeista. Näiden tietojen perusteella muodostetaan

käyntivälisuorite jokaiselle käynnille. Jokaiselle käyntivälisuoritteelle on määritelty

sen keskimääräinen kesto minuutteina. KPP-laskentamallissa käytetään liitteen 3.

mukaisia keskimääräisiä kestoja.

Liitteissä käyntejä koskevia ehdotuksia käyntivälisuoritteiden kestoista voidaan

käyttää, mikäli organisaatio ei pysty tuottamaan omia organisaatiokohtaisia

käyntien kestoja. Näiden keskimääräisten kestojen ja keskimääräisen yhden

työminuutin kustannuksen perusteella muodostetaan käynneille kohdistettava

kustannus (henkilöstökustannuksen välitön osuus). Suositeltavaa on, että

kukin organisaatio tuottaa omien käytäntöjensä mukaiset

toimipaikkakohtaiset käyntivälisuoritteiden kestot esimerkiksi

ajanvarauksen käytäntöjen perusteella.

Suorat laboratorio- ja kuvantamiskulut

Käyntiaineistossa on tieto kaikista käynnin yhteydessä tehdyistä laboratorio- ja

kuvantamistoimenpiteistä. Tutkimukset kohdistetaan kuhunkin kontaktiin

potilastunnuksen (anonymisoitu potilastunniste) ja päivämäärän perusteella.

Kustannusten kohdistamista varten organisaatioilta on kerätty laboratorio- ja

kuvantamishinnastot, joiden perusteella kullekin käynnille kohdistetaan

kustannukset.

Käyntiaineistoissa on mukana sellaisia laboratorio- ja kuvantamistoimenpiteitä,

joille ei ole löytynyt kyseisen organisaation hinnastosta hintaa. Nämä jäävät

aineistoon 0-hintaisina tutkimuksina.

Kuvantamis- ja laboratoriokulut liitetään lähimpään seuraavaan lääkärikäyntiin.

Jos sellaista ei löydy, ne liitetään lähimpään seuraavaan hoitajakäyntiin. Tiedot

kohdennetaan vain niiden kustannuspaikkojen käynteihin, joille on ilmoitettu

kyseisiä kustannuksia.

Kustannuspaikoittain kohdennetaan kuvantamis- ja laboratoriokulujen ja

kustannusaineistossa ilmoittujien kustannusten erotus, joka vyörytetään

käynneille laskennallisten kuvantamis- ja laboratoriokulujen suhteessa.

Esimerkki:

Potilas käy lääkärivastaanotolla 12.12. ja saa lähetteen lonkan

röntgentutkimukseen seuraavalle päivälle 13.12. Potilas tulee kuulemaan tulokset

ja tiedot jatkohoidoista 14.12. lääkärin vastaanotolle. Röntgenkulut, jotka

syntyivät 13.12., kohdistetaan 14.12. lääkärikäynnille.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

7.5.3 Epäsuorien kustannusten kohdistaminen laskentakohteille

Epäsuorat henkilöstökulut

Kaikkia kustannusaineistossa olevia henkilöstökuluja ei ole mahdollista kohdistaa

suoraan käynneille, koska työntekijät tekevät muutakin työtä kuin suoraa

potilastyötä. Suoran työajan kohdistamisen jälkeen jäljelle jääneet kustannukset

vyörytetään henkilöstöryhmittäin käynneille käyntien lukumäärän suhteessa

lukuun ottamatta kohdistamattomia hoitajakustannuksia, jotka kohdennetaan

kaikille hoitaja- ja lääkärikäynneille. Tässä vyörytyksessä ei huomioida

käyntityyppejä eli käyntien kestoa.

Epäsuorat laboratorio- ja kuvantamiskulut

Laboratorio- ja kuvantamiskulujen kohdentaminen suoraan käynneille toteutuu

suurimmalle osalle kustannuksia, mutta ei kaikille. Esimerkiksi ns.

näytteenottomaksu tai hallinnolliset kustannukset eivät yleensä sisälly

laboratorio- ja kuvantamishinnastoihin, jolloin niiden kustannukset eivät kohdistu

hinnaston mukaisella kohdistuksella.

Nämä suoran kohdentamisen jälkeen jäljelle jääneet laboratorio- ja

kuvantamiskustannukset vyörytetään käynneille. Tässä vyörytyksessä

huomioidaan ainoastaan ne käynnit, joilla on laboratorio- tai

kuvantamistapahtumia, eli tätä vyörytystä ei kohdenneta kaikkiin käynteihin.

Vyörytys tehdään tutkimuskäyntien suhteessa.

7.5.4 Vyörytettävien kustannusten kohdistaminen laskentakohteille

Muut kulut

Muut jäljelle jäävät kuluerät kohdistetaan kaikille käynneille. Muihin kuluihin

sisältyy esimerkiksi seuraavia kulueriä:

• IT- ja tietohallintokulut

• Tila- ja kiinteistönhoitokulut

• Muut palvelujen ostot

• Aineiden ja tarvikkeiden ostot

• Sisäiset vyörytykset

Näiden kulujen vyörytys tehdään kaikille käynneille tasaisesti käyntien suhteessa.

Yhteenveto ja arviointi

Kustannusten kohdentamisen malli on karkea ja tällaisenaan melko nopea ja

yksinkertainen toteuttaa. Toteutetuissa kohdennuksissa on organisaation kaikista

kuluista kohdentunut minimissään 30 - 45 % suoraan käynneille. Tätä voidaan

pitää riittävän suurena osuutena, jolloin vyörytysten vaikutus ei heikennä

liiallisesti tulosten luotettavuutta.

Seuraavissa esimerkeissä on kuvattu, miten välisuoritteet kytketään kontakteille,

ja miten kustannukset jaetaan.

Jos samalla käynnillä hoidetaan useampaa eri pDRG-ryhmään kuuluvaa

terveyteen liittyvää ongelmaa, kontakti määritellään ryhmittelyn perusteella.

Jokaisen käynnin kustannus jaetaan muodostuneiden ryhmien lukumäärällä

tasan.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Esimerkki 1:

Potilaalla on kuumetta, jonka vuoksi hän hakeutuu terveyskeskukseen. Potilas käy

terveydenhoitajan vastaanotolla.

Potilaalla on saman päivän aikana yksi välisuorite: käynti terveydenhoitajan

vastaanotolla. Tästä muodostuu yksi kontakti.

Kulujen kohdentuminen kontaktille esimerkissä 1: Kaikki kulut kohdentuvat

terveydenhoitajan vastaanottokäyntiin.

Esimerkki 2:

Vaihtoehto 1. Potilaalla on akuutti infektio, jonka vuoksi hakeutuu

terveyskeskukseen. Potilas käy aluksi sairaanhoitajan vastaanotolla

(käyntivälisuorite 1). Sairaanhoitaja ei kirjaa käynnistä erillistä käyntiä

potilastietojärjestelmään. Sairaanhoitaja lähettää potilaan heti lääkärin

vastaanotolle (käyntivälisuorite 2). Lääkäri määrää potilaalle

laboratoriotutkimuksia. Potilas käy lääkärin vastaanoton jälkeen laboratoriossa

(tutkimusvälisuorite 3).

Potilaalla on saman päivän aikana kolme välisuoritetta: käynti sairaanhoitajan

vastaanotolla, käynti lääkärin vastaanotolla ja käynti laboratoriotutkimuksissa.

Näistä muodostuu kolme välisuoritetta ja yksi kontakti.

Vaihtoehto 2. Sairaanhoitaja kirjaa vastaanotollaan potilaan äskeisessä

esimerkissä olleen käynnin potilastietojärjestelmään (käyntivälisuorite 1), jonka

jälkeen potilas siirtyy lääkärin vastaanotolle (käyntivälisuorite 2), josta potilaalle

määrätään laboratoriotutkimuksia. Potilas käy vastaanoton jälkeen

laboratoriotutkimuksissa (tutkimusvälisuorite 3).

Potilaalla on edelleen saman päivän aikana kolme välisuoritetta, joista

muodostuu nyt kaksi kontaktia.

Kulujen kohdentuminen kontakteille esimerkissä 2: Laboratoriotutkimusten kulut

kohdentuvat lääkärikäyntiin.

Esimerkki 3:

Potilas hakeutuu lääkärin vastaanotolle (käyntivälisuorite 1), koska on loukannut

nilkkansa. Potilas sairastaa ennestään diabetesta. Lääkäri epäilee vastaanotolla,

että nilkka on murtunut ja määrää potilaan röntgentutkimukseen

(tutkimusvälisuorite 2). Samalla vastaanottokäynnillä lääkäri käy läpi potilaan

diabeteksen hoitotasapainoa, määrää potilaalle otettavaksi laboratoriokokeita

saman päivän aikana (tutkimusvälisuorite 3) ja uusii potilaan insuliinireseptin.

Potilas käy röntgenissä ja laboratoriotutkimuksissa ja uudelleen lääkärin

vastaanotolla. Potilaalla hoidetaan kahta terveyteen liittyvää ongelmaa.

Potilaalla on saman päivän aikana kolme välisuoritetta: käynti lääkärin

vastaanotolla, röntgentutkimus ja laboratoriotutkimus. Potilaalle muodostuu

kaksi kontaktia (kaksi terveyteen liittyvää ongelmaa hoidettavana).

Kulujen kohdentuminen kontakteille esimerkissä 3: Kulut kohdentuvat lääkärin

vastaanotolle niin, että laboratoriokulut ja kuvantamiskulut summataan ja jaetaan

kahtia (kahden terveysongelman hoitamisen vuoksi).



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Esimerkki 4:

Potilaalla on diabetes ja hän tulee mittauttamaan verensokeriarvonsa

laboratorioon. Potilaalla on krooninen sairaus, jonka episodi kestää vuoden.

Kyseessä on potilaan hoitosuunnitelman mukainen hoito.

Potilaalla on yksi välisuorite: käynti laboratoriotutkimuksessa. Potilaalle

muodostuu yksi kontakti.

Kulujen kohdentuminen kontakteille esimerkissä 4: Laboratoriokulut ovat ainoat

kohdennettavat kulut, ja ne kohdistuvat ensisijaisesti seuraavaan lääkärikäyntiin.

7.6 Laskutus ja hinnoittelu

pDRG- ja EPR-järjestelmän avulla voidaan tuottaa organisaatiokohtaiset hinnastot

tai paremmin asiaa kuvaavana ns. kustannusluettelot kontakteittain ja

episodeittain. Hinnastot vahvistetaan vuodeksi kerrallaan. Kunkin tilikauden tulot

ja menot kohdennetaan kyseessä olevalle kaudelle, joten toteutunut toiminta

tulee laskuttaa viimeistään vuoden lopussa. Tulosten tarkastelu, kontaktien ja

episodien kustannuslaskenta hinnoittelun pohjaksi on järkevää tehdä kerran

vuodessa.

Episodien käyttö laskutuksessa vaatii harkintaa ja kokemusta pDRG/EPR:n

käytöstä. Käytettäessä episodeja laskutettavana tuotteena on ratkaistava, missä

kohtaa episodia lasku muodostetaan. Jos episodeja käytetään laskutuksen

pohjana, tulee muistaa, että pDRG/EPR-hinnat perustuvat bruttokustannuksiin

Terveydenhuoltolain 58 §:n mukaan.

Laskutusperusteet, joita kunnat voivat käyttää ulkokuntalaskutuksessa ovat

esimerkiksi:

1) episodiperusteinen laskutus, jos on oletus siitä, että potilas käyttää laskuttavan

kunnan palveluja jatkuvasti tai valittuaan palvelun

2) kontaktiperusteinen laskutus, jos on oletus siitä, että kyseessä on ollut

kiireellinen hoito/yksittäinen hoidon tarve.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Edellytykset pDRG- ja EPR-järjestelmän käyttöönotolle ja

hyödyntämiselle

pDRG/EPR-lisenssi

pDRG- ja EPR:n käyttöönotto edellyttää lisenssin hankintaa. Lisenssin hankkinut

organisaatio saa vuosittaista lisenssimaksua vastaan oikeuden käyttää pDRG- ja

EPR-järjestelmää sopimuksen mukaisesta aineiston laajuudesta ja palveluista

riippuen.

Laadukas kirjaaminen

Terveydenhuollon toiminnan seuraamiseksi ja kehittämiseksi tulee toiminnan

sisältö olla kuvattu. Toiminnan sisältö voidaan kuvata, kun jokaisen

potilaskäynnin/-kontaktin syy sekä mahdolliset toimenpiteet ja tutkimukset

kirjataan standardoidusti ja strukturoidusti potilaan hoitoon osallistuvien

henkilöjen osalta.

Laadukasta kirjaamista edellytetään myös Suomen lainsäädännössä. Jokaisen

käynnin syy terveydenhuollossa tulee kirjata. Kun terveydenhuollon

toimintayksiköiden toiminta on kuvattu ja kuvauksiin liitetty käynneistä

aiheutuvat kustannukset, voidaan terveydenhuollon yksikön toimintaa seurata ja

kehittää.

Ryhmittelyn onnistuminen perustuu diagnoosien, käyntisyiden, toimenpiteiden ja

tutkimusten oikeaan sekä tarkkaan kirjaamiseen. Tarkka ja oikea pää- ja

sivudiagnoosien sekä käyntisyiden ja mahdollisten toimenpiteiden/tutkimusten

kirjaaminen antavat hoidolle oikean omakustannushinnan. Mikäli käyntisyitä tai -

diagnooseja ja tehtyjä toimenpiteitä/tutkimuksia ei ole kirjattu oikein tai ollenkaan

potilastietojärjestelmään, ei ryhmittelyä voida tehdä luotettavasti.

Järjestelmää käyttävän terveydenhuollon organisaation tulee vastata

työntekijöidensä ohjeistuksesta sekä yleisesti ja yhteisesti sovittujen

kirjaamisohjeiden noudattamisesta.

Laadukas kirjaaminen edellyttää myös organisaation kustannus- ja

henkilöstötietojen kirjaamista kansallisia ohjeita noudattaen.

Kirjaamisen laadun seuranta, auditointi

Potilasaineiston kirjaamisen auditoinnin menetelmää on kehitetty

erikoissairaanhoidon ohella myös perusterveydenhuoltoon., Auditointia on

mahdollista hankkia FCG:ltä. Kirjaamisen laatua auditoitaessa kaksi auditoijaa

vertaavat itsenäisesti potilaiden sairauskertomuksissa olevia merkintöjä

tietojärjestelmiin tallennettuihin tietoihin. Auditoinnissa kiinnitetään huomiota

diagnoosi- ja käyntisyykirjauksiin. Tulosten vaikutuksia on mahdollisista

tarkastella myös pDRG- ja EPR-tuotteistuksen näkökulmasta.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Raportointi

Raportointi toteutetaan organisaatioista riippuen eri tavoin. FCG tuottaa vuosittain

organisaatiokohtaisen perusraportin, jos sellainen on lisenssisopimuksessa

sovittu. Perusraportin sisällöksi on valittu keskeisimmät tulokset. Perusraportin

tiedostomuotoina ovat .pdf, .xlxs (taulukot) ja .pptx (kuvat). Raportti sisältää

taulukoiden ja kuvioiden lisäksi aineiston perusteella laaditun suppean analyysin.

Organisaatiokohtaiset perusraportit tuotetaan teemoittain.

Teemat ovat:

• Lähtöaineiston ja kirjaamisen laatu

• Perussuoritteet eli käynnit ja kustannukset

• Episodit ja kustannukset

• Kontaktit ja kustannukset

• Kustannukset per potilas, KPP

• Yhteenveto

Organisaation johtamista tukevien raporttien tietosisältöä kehitetään yhteistyössä

järjestelmää käyttävien organisaatioiden kanssa. Myös tuloksia läpikäydään

yhdessä järjestelmää käyttävien organisaation kanssa.

Raportoinnin mallina saattaa olla myös esimerkiksi alueellisessa tarkastelussa

oleva Alue-Ecomed tai Prodacapo Region –järjestelmässä oleva Dashboard.

Lisäksi FCG:llä on QlikView-pohjainen pDRG-sovellus, jota käytetään

organisaatioissa pelkästään perusterveydenhuollon avohoidon tarkastelussa

avosairaanhoidossa, erilaisissa terapioissa yms. sekä terveyden edistämisen

puolella.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

pDRG- ja EPR-järjestelmällä saatujen tietojen hyödyntäminen

johtamisen välineenä

pDRG- ja EPR-järjestelmän avulla saadaan tietoa muun muassa väestön

palvelutarpeesta, tuotetuista palveluista ja niiden kustannuksista sekä

henkilöstöresurssin tarpeesta. Potilastapahtumien diagnoosien ja käyntisyiden

kattava kirjaaminen vahvistaa tulosten luotettavuutta.

Episodikohtaisen tarkastelun välineenä ryhmitelty tuotannon ja kustannusten

kuvaus tuottaa seuranta- ja suunnittelutiedot organisaatioiden aineiston

laajuudesta riippuen perusterveydenhuollon avohoitoon, mutta lisäksi

laajemmalla aineistolla saadaan kuvaus vuodeosastojen potilastyöstä

yhdistettynä yhteispäivystykseen sekä erikoissairaanhoidon avohoitoon ja

vuodeosastohoitoon. Myös samojen potilaiden terveydenhuoltoa lähellä olevat

sosiaalipalvelut voidaan kytkeä mukaan. Järjestelmää voidaan hyödyntää myös

tilanteissa, joissa ulkoistetaan jokin yksikkö tai vain osa terveyspalveluista.

pDRG/EPR on työkalu, jonka avulla voidaan tukea organisaatiokohtaisesti

terveydenhuollon johtamista, sillä se on käyttökelpoinen toiminnan ja

kustannusten näkyväksi tekemisessä. Järjestelmä toimii myös kehittämisen

välineenä erilaisissa terveysongelmakohtaisissa resurssien kohdennuksissa ja

arvioinneissa. Järjestelmä tukee toiminnan prosesseja, joihin voidaan liittää

toistuva työtapojen ja -menetelmien kriittinen tarkastelu.

Järjestelmää voidaan hyödyntää myös maakuntatasolla järjestäjän tukena

alueellisen tuotannon ohjauksessa ja alueen sisäisessä sekä alueiden välisessä

vertailtavuuden mahdollistamisessa. Se toimii myös yhtenevien ja

yhdenvertaisesti toimivien käytänteiden tavoittelun välineenä palveluja

hoitoketjujen optimoinnissa.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

pDRG- ja EPR-järjestelmän visio, laadunhallinta ja kehittämistyö

11.1 Visio

pDRG- ja EPR-järjestelmälle on laadittu visio, jonka tarkoituksena on kuvata

järjestelmän tulevaisuuden tahtotilaa.

Visiona on, että pDRG- ja EPR-järjestelmä

• on saavuttanut vakiintuneen aseman osana kansallista sosiaali- ja

terveydenhuoltojärjestelmää riippumatta palvelurakenteista ja palvelujen

järjestämistavoista

• on omaksuttu laajaan käyttöön terveyden ja hyvinvoinnin palvelujen

toiminnan kuvauksessa, laatutyössä, johtamisessa sekä vertaisarvioinnissa

• järjestelmää käytetään aktiivisesti sekä systemaattisesti toiminnan ja

talouden suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä

• soveltuu strategisen ja operatiivisen tason käyttötarpeisiin sekä

päätöksentekoon kansallisesti ja paikallisesti

• järjestelmää hyödyntävät hyvinvointipalveluja järjestävät ja tuottavat

julkiset sekä yksityiset toimijat ja tieteellistä tutkimusta harjoittavat yhteisöt

• mahdollistaa yhdessä muiden diagnoosi- sekä toimintakykypohjaisten

luokitusjärjestelmien kanssa sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelujen

kokonaisuuden sekä asiakkaan prosessien tarkastelun ajallisena jatkumona,

episodien näkökulmasta.

11.2 Laadunhallinta

Ryhmittely kehittyy jatkuvasti ajan kuluessa ja hoitokäytäntöjen muuttuessa sekä

käynti-, jakso-, kustannus- ja henkilöstötietojen tarkentuessa. Suurimpana

haasteena on saada perusterveyden- ja sosiaalihuollon kirjaaminen hyvälle

tasolle, jotta ryhmiteltävä aineisto antaa totuudenmukaisen kuvan tarkasteltavien

yksiköiden toiminnasta.

Erikoissairaanhoidossa kirjaaminen on nykyisin varsin kattavaa. Myös

perusterveydenhuollossa kirjaaminen on kohentunut, mutta vaatii edelleen

panostusta, jotta päästäisiin hyvälle tasolle. Sosiaalihuollon kirjaaminen sen

sijaan on edelleen aivan toista luokkaa terveydenhuoltoon verrattuna. Integroidun

soten tulevaisuus edellyttää kuitenkin hyvää kirjaamista myös sosiaalihuollosta ja

samalla nousee esiin koko hoito- ja palveluketjun kattava kuvaus tältäkin osin.

Onnistuneen ryhmittelyn perusedellytys kirjaamisen ohella on luotettavat

kustannus- ja henkilöstötiedot. Ilman kyseessä olevia tietoja ei potilas-ja

asiakaskohtaista kustannuslaskentaa voida tehdä.

pDRG- ja EPR-järjestelmän käyttö velvoittaa sitä käyttävän organisaation

hankkimaan FCG:ltä koulutusta. Koulutus on tärkeä osa järjestelmän

laadunhallintaa. Koulutuksella varmistetaan, että järjestelmää käyttävä

organisaatio saa käytöstä tarpeitaan vastaavia hyötyjä ja tavoitteiden mukaista

luotettavaa vertailutietoa. FCG vastaa siitä, että koulutussisältö ja oppimistulokset

ovat laadultaan kaikille käyttäjille yhdenmukaisia.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

11.3 pDRG- ja EPR-kehittämistyö

Järjestelmä vaatii jatkuvaa kehitystyötä säilyttääkseen ajankohtaisen ja toimivan

ryhmittelyn sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kuvaamiseen. Järjestelmän

luotettavuudesta ja toimivuudesta tulee saada jatkuvasti tietoa, jotta sitä

pystytään kehittämään.

Järjestelmää on kehitetty mm. ryhmittely- ja kustannuslaskentalogiikan,

vertailtavan tiedon ja raportoinnin osalta yhteisissä kehittämistyöryhmissä.

Ryhmittelylogiikan testaaminen on oleellinen osa järjestelmän toimivuutta. Myös

kustannuslaskennan ohjeistusta on kehitetty, jotta organisaatioiden tulokset

olisivat entistä luotettavampia. Raportoinnin avulla on tarkoitus saada

järjestelmän avulla tuotettu tieto hyötykäyttöön ja johtamisen tueksi.

Järjestelmää kehitetään sitä käyttävien organisaatioiden tarpeiden mukaisesti.

FCG:ssä päätetään yhdessä pDRG- ja EPR-johtoryhmän kanssa ajankohtaisista

kehittämistyön painopisteistä. Kehittämistyötä viedään eteenpäin näissä

ryhmissä, joihin organisaatiot ovat nimenneet edustajansa. FCG jatkaa

potilasluokittelujärjestelmän kehittämistyötä edelleen palvelemaan koko sosiaali-

ja terveydenhuollon kenttää.

Jatkokehitystarpeina kehittäjäorganisaatiot näkevät erityisesti

vertaisarviointiraportoinnin kehittämisen, organisaation kustannus- ja

laskutusjärjestelmän kehittämisen sekä tuotteistuksen laajentamisen kattamaan

suurempaa osaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. FCG:ssä on käynnistynyt hanke,

jossa on otettu ensimmäinen askel sosiaalihuollon asiakasryhmittelyn

kehittämiseksi. Myös NordDRG-johtoryhmän toivomuksesta on käynnistynyt

avohoidon kehittämistyö, jossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon

avohoidon ryhmittelyä yhdistetään.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Taustaa ja historiaa järjestelmästä kiinnostuneille

pDRG- ja EPR–järjestelmä perustuu kahden aiemman luokittelujärjestelmän

(pDRG ja APR/EPR) yhdistämiseen. Molempien aiempien järjestelmien

kehittämisen lähtökohtana on ollut tehdä erikoissairaanhoidon tuotteistusta

(NordDRG) vastaava käyntisyy-/diagnoosiperusteinen potilasluokittelu- ja

tuotteistusjärjestelmä perusterveydenhuoltoon.

pDRG:n alkutaipaleita on ollut Perusterveydenhuollon tuotteistuksen

standardointihanke (’PETTU’), joka toteutettiin vuosina 2008-2010. PETTU-

hanketta koordinoi ja johti FCG Finnish Consulting Group Oy, Suomen Kuntaliitto

ry:n myötävaikutuksella. Hankkeeseen osallistui kahdeksan terveyskeskusta

ja/tai kuntayhtymää: Kouvolan kaupunki, Perusturvaliikelaitos Saarikka, Pirkkalan

kunta, Oulun kaupunki, Tampereen kaupunki, Kemin kaupunki, Sisä-Savon

terveydenhuollon kuntayhtymä, Hämeenlinnan kaupunki sekä Pirkkalan kunta.

Lahden kaupunki ilmoitti 2009 eroavansa hankkeesta kaupungin taloudellisen

tilanteen vuoksi. (Klemola, Ketola, Virtanen & Vohlonen 2011.)

Hankkeen aikana kehitettiin perusterveydenhuoltoon tuotteistusmenetelmä

muodostamalla eniten resursseja vievistä sairauksista ja liitännäissairauksista

sekä niihin liittyvistä tutkimuksista niin sanottuja palvelupaketteja,

hoitokokonaisuuksia. Lähtökohtana ryhmittelylle oli ’Tietopohja yhtenäiseksi

Pirkanmaalla’ -hankkeessa muodostetut käyntisyiden jaottelut

(käyntisyyryppäät), jotka perustuvat ICPC2-luokitukseen. (Savolainen 2008.)

PETTU-hankkeessa perusterveydenhuollon tuotteistusta täydennettiin kattavaksi

luokitukseksi ottamalla mukaan koko ICPC2-koodisto (Kvist & Savolainen 2010).

Tuotteistusmenetelmää kehitettiin edelleen luokittelujärjestelmäksi luomalla

yhtenäinen perusterveydenhuollon ryhmittely, pDRG sekä tavoitteet siihen

liittyvälle kustannuslaskennalle. pDRG-tuotteiden määrittely pohjautui olemassa

oleviin kansallisiin hoitosuosituksiin ja -käytäntöihin. Tuotteiden rakentamisessa

huomioitiin yhteensopivuus erikoissairaanhoidon tuotteistuksen, NordDRG

(Kansallinen DRG-keskus 2015) kanssa. (Savolainen 2008; Ketola ym. 2012.)

PETTU-hankkeen aikana ryhmittelyyn liittyvät käsitteet määriteltiin ja

perusterveydenhuollon organisaatioihin tehtiin useita auditointeja. Auditointien

avulla selvitettiin perusterveydenhuollon toimintaprosesseja tarkastelemalla

hallinnollisia ja kliinisiä työtehtäviä sekä kirjattua tietoa (Ketola ym. 2012.).

Vuosien 2011 - 2013 aikana käynnissä ollut pDRG-käyttöönottohanke oli jatkoa

edellä mainitulle PETTU-hankkeelle. Käyttöönottohankkeessa pDRG:tä kehitettiin

edelleen niin, että järjestelmän käyttöönotto on ollut järjestelmä- ja

rakenneriippumattomasti mahdollista vuoden 2014 alusta alkaen. pDRG-

järjestelmää on kehitetty vuosien saatossa monelta osin yhdessä

jäsenorganisaatioiden kanssa sekä FCG:n sisällä. Ryhmittelylogiikkaa, ryhmien

kliinisiä sisältöjä, kustannuslaskenta ja raportointia on kehitetty yhdessä

asiakasorganisaatioiden kanssa tuotantoon oton jälkeen vuosittain. Lisäksi

episodipohjaisen järjestelmän avulla on tehty alueellisia hoitoketjutarkasteluja

erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä.

Vuonna 2016 FCG vahvisti osaamistaan terveydenhuollon johtamisjärjestelmien

toimittajana ja konsulttina ostamalla DRG Medical Systems Oy:n, DMS:n

(terveydenhuollon hoitoprosessien tuotteistamiseen erikoistunut

asiantuntijayritys) ja sen keskeiset tuotteet APR:n (Avohoidon potilasryhmitys) ja

EPR:n (Episodipotilasryhmitys). APR-ryhmitys oli logiikaltaan ja sisällöltään lähellä

pDRG:tä. Alue-sote-EPR (episodipotilasryhmitys) kuvasi yksittäisen potilaan



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

saman sairauden hoitoa ja hoidon kustannuksia julkisessa terveydenhuollossa läpi

koko julkisen palveluketjun

APR/EPR –kehittäminen alkoi 2000-luvun alkuvuosina perusterveydenhuollon

potilaskirjon (casemix) kuvaamisen ja palvelujen tuotteistamisen tarpeista. Alusta

alkaen APR-ryhmittelyyn kuului ajatus muodostaa potilaiden käyttämistä

terveydenhuollon palveluista palvelukokonaisuuksia, joissa yhdistettiin yhden

sairauden tai yhteen liittyvien sairauksien hoito hoitoepisodiksi. Hoitotuotantoa on

kuvattu sekä hoitoon käytettyjen resurssien avulla (APR-pisteet) että palvelujen

tuottajien omien kustannusten mukaisiksi hinnoiksi muutettuina euromääräisinä

kustannustietoina. Asiakastarpeiden perusteella perusterveydenhuollon

avohoidon episodeihin yhdistettiin vähitellen erikoissairaanhoidon ja

perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon osuuksia ja myöhemmin myös

terveydenhuoltoa lähellä olevien sosiaalipalveluiden palvelutuotantoa. Syntyi

alueellinen episodipotilasryhmitys (alue-sote EPR).

APR/EPR kehittämisyhteistyössä oli alussa mukana noin 20 terveyskeskusta, mm.

Jyväskylä, Kouvola, Saarikka sekä Hiiden ja Oulunkaaren alueen

terveyskeskuksia. Myöhempinä asiakkaina on ollut mm. Etelä-Karjalan, Pohjois-

Karjalan, Keski-Suomen ja Etelä-Savon sote-alueita sekä yksittäisiä kuntia tai

palveluntuottajia eri puolilta Suomea.

Vuonna 2016 FCG aloitti yhdistämistyön ja yhdisti nämä

potilasluokittelujärjestelmät palvelemaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon

kenttää. pDRG- ja EPR-järjestelmien ensimmäinen yhdistetty logiikka valmistui

vuonna 2017. Vaikka logiikka on sama, järjestelmiä voi käyttää erillään riippuen

datan laajuudesta, onko se perusterveydenhuollon avohoito vai lisäksi

erikoissairaanhoito, muut perusterveydenhuollon palvelut sekä jatkossa myös

sosiaalihuolto.

pDRG- ja EPR-järjestelmän yhdistämistyössä eriytettiin ryhmittely ja

kustannuslaskenta. Ryhmittelyssä muutettiin jonkin verran

terveysongelmakohtaisten ryhmien kliinisiä sisältöjä, ja tehtiin eri

terveysongelmista myös komplisoituneita episodeja. Käyttöön jäivät myös pDRG-

järjestelmässä olleet episodien erilaiset pituudet katkaisuajoilla. Sen sijaan

APR/EPR-järjestelmässä olleet toimenpiteet päätettiin johtoryhmän päätöksellä

jättää ryhmittelijästä pois. Kustannuslaskentana käytetään pDRG-järjestelmän

käytössä ollutta KPP-mallia.

Perusterveydenhuollon ja alueellisen järjestelmän kansallinen käyttöönotto on

kasvanut tasaisesti, ja sen peittävyys on tällä hetkellä reilu kolmannes Suomen

asukkaista.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Taustajulkaisuja

Aaltonen J, Jaatinen S, Talvinko T, Virtanen M, Vohlonen I sekä työryhmät 2007.

Erikoissairaanhoidon palvelujen tuotteistus Suomessa. Helsinki. Suomen

Kuntaliitto. Saatavilla 29.1.2015 www.kunnat.net.

Fetter R, B, Shin Y, Freeman J, L, Averill R, F., Thompson J. 1980. Casemix

definition by diagnosis-related groups. Medical Care, 18(2), i-53.

Henkilötietolaki 1999. Saatavilla 15.12.2015: www.finlex.fi.

Kangasharju A, 2008. Tuottavuus osana tuloksellisuutta. Helsinki, Kuntaliitto.

Saatavilla www.kunnat.net.

Kansallinen DRG-keskus 2018. Kustannuslaskentaohje.

http://www.soteluokitustuotteet.fi/kehittäminen/kansallinen-drg-keskus.

Kansallinen DRG-keskus 2018. NordDRG-opas 2018.

http://www.soteluokitustuotteet.fi/kehittäminen/kansallinen-drg-keskus.

Kansallinen koodistopalvelu 2016. Saatavilla

http://koodistopalvelu.kanta.fi/codeserver.

Ketola E & Merikallio J, 2009. Mistä apua perusterveydenhuollon työn

kehittämiseen? Duodecim, 125:1877–80.

Kirjanpitolautakunta 1998. KILA 1586. Saatavilla https://www.edilex.fi/kila/1586.

Klemola L, Ketola E, Virtanen M & Vohlonen I, 2009. PETTU-hanke auditoi

terveyskeskuslääkärin työtä tuotteistusta varten - Pelkkien käyntimäärien

seuranta jättää osan työstä näkymättömiin. Suomen Lääkärilehti, 44: 3765–69.

Klemola L, Ketola E, Virtanen M & Vohlonen I, 2010. Diagnoosien kirjaamisessa

puutteita perusterveydenhuollossa. Suomen Lääkärilehti, 18: 1632-35.

Klemola L, Ketola E, & Virtanen M, 2011. PETTU-hanke. Toimintakertomus 2008

– 2010. Helsinki. Finnish Consulting Group.

Ketola E, Klemola L, Långström M, Rantanen S & Virtanen M, 2012.

Perusterveydenhuollon tuotteistus (pDRG) johtamisen työkaluksi. Suomen

Lääkärilehti 45: 52–57.

Komulainen J, 2012. Suomalaisen tautien kirjaamisen ohjekirja. Opas 17.

Tampere. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kuntaliitto 2012. Tuotteistus on määrittelyä, tarkentamista ja kehittämistä.

Saatavilla www.kunnat.net.

Kuntaliitto 2016. Kuntaliitto suosittelee. Saatavilla www.kunnat.fi.

Kuntaliitto 2016. Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista

poistoista. Helsinki. Suomen Kuntaliitto.

Kuntaliitto 2018. Radiologinen tutkimus- ja toimenpideluokitus. THL-

toimenpideluokituksen osana. Saatavilla

https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/sosiaali-ja-

terveysasiat/radiologinen-tutkimus-ja-toimenpideluokitus sekä

http://www.kunnat.net/



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

http://91.202.112.142/codeserver/pages/classification-view-

page.xhtml?classificationKey=57&versionKey=119.

Kvist, M & Savolainen T, (toim.) 2010. ICPC-2: Perusterveydenhuollon

kansainvälinne luokitus. Helsinki. Suomen Kuntaliitto.

Meklin P & Pukki H, 2017. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuserojen

syyt. ARTTU2-ohjelman tutkimuksia nro 3. ACTA 266. Helsinki. Suomen

Kuntaliitto.

Perusterveydenhuollon tuotteistusjärjestelmä (pDRG) Kuntaliiton haltuun 2012.

Saatavilla http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2012/Sivut/2012-05-30-

pdrg-kuntaliiton-haltuun.aspx.

pDRG-tuotteistusjärjestelmä 2014. Saatavilla

http://www.fcg.fi/fin/palvelut/hyvinvointi_ja_ict_palvelut/sote_luokitustuotteet/.

Savolainen T, 2008. Tietopohja yhtenäiseksi Pirkanmaalla, käyntisyiden

kirjaaminen perusterveydenhuollossa. Tampere: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

13/2008.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2018. Neuvolat. Saatavilla www.stm.fi/neuvolat.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen

tukena - Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. Saatavilla

http://www.julkari.fi/handle/10024/125500.

Terveydenhuoltolaki 2010. Saatavilla www.finlex.fi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011. THL - Tautiluokitus ICD10. 3. painos.

Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet. Suomalainen 3. uudistettu painos

Maailman terveysjärjestön (WHO) luokituksesta ICD-10. Mikkeli.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017. Avohilmo - Perusterveydenhuollon

avohoidon ilmoitus 2018 – Määrittelyt ja ohjeistus.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017. Hilmo - Sosiaalihuollon ja

terveydenhuollon avohoidon ilmoitus 2018 – Määrittelyt ja ohjeistus.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018. THL toimenpideluokitus. Saatavilla

http://91.202.112.142/codeserver/pages/classification-view-

page.xhtml?classificationKey=57&versionKey=119.

Tyni T, Myllyntaus O & Suorto A, 2012. Kustannuslaskentaopas kunnille ja

kuntayhtymille. Suomen Kuntaliitto.

Työ- ja elinkeinoministeriö 2011. Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman

mukaisista poistoista.

Valtioneuvoston kanslia 2017. Ratkaisujen Suomi. Puolivälin tarkistus. Hallituksen

toimintasuunnitelma vuosille 2017 – 2019. Hallituksen julkaisusarja 5/2017.

Valtiovarainministeriö 2017. JHS-suositukset. Saatavilla http://vm.fi/jhs-

suositukset.

Virkkunen H, Mäkelä-Bengs P & Vuokko R, (toim.) 2015. Terveydenhuollon

rakenteisen kirjaamisen opas. Keskeisten kertomusrakenteiden kirjaaminen



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

sähköiseen potilaskertomukseen. OSA 1. Versio 2015. Helsinki. Terveyden ja

hyvinvoinnin laitos.



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Liite 1. Vuoden 2018 pDRG-ryhmät/episodit.

pDRG-ryhmä/episodi

Ei kirjausta

Aivoverenkiertohäiriö

Allergia

Depressio

Diabetes

Endokrinologinen sairaus, muu

Ihohaavauma, pitkittynyt

Ihosairaus

Ihovamma

Infektio, lievä

Infektio, vaikea

Iskeeminen sydänsairaus

Kehityksen tai psyyken häiriö, lapset ja nuoret

Kehitysvamma tai epämuodostuma

Keuhkosairaus

Korva-, nenä- ja kurkkutauti

Liikapainoisuus

Muistisairaus

Murtuma

Neurologinen sairaus, muu

Niska- ja selkäongelma

Nivelrikko

Oire tai tarkemmin määrittelemätön tila

Ongelmallinen päihteiden käyttö

Pahanlaatuinen kasvain

Psyyken sairaus, muu

Raskaus

Reuma- ja sidekudossairaus

Silmäsairaus

Skitsofrenia

Sosiaalinen ongelma

Sukupuolielinsairaus

Suolisto-ongelma

Suun sairaus

Sydämen rytmihäiriö

Sydänsairaus, muu

Tartuntauti, muu



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Terveyden edistäminen, aikuiset

Terveyden edistäminen, lapset ja nuoret

Tuki- ja liikuntaelinsairaus, muu

Vamma tai haittavaikutus, muu

Veren tai verta muodostavien elinten sairaudet

Verenpainetauti

Virtsaelinongelma

Ylävatsaongelma

Ääreisverenkierron sairaus



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Liite 2. Vuoden 2018 EPR-episodit.

EPR-episodi (86 kpl) Katkaisuaika

Ei kirjausta 52

Aivoverenkiertohäiriö 52

Aivoverenkiertohäiriö, komplisoitunut 52

Allergia 52

Allergia, komplisoitunut 52

Depressio 52

Depressio, komplisoitunut 52

Diabetes 52

Diabetes, komplisoitunut 52

Endokrinologinen sairaus, komplisoitunut 52

Endokrinologinen sairaus 52

Ihohaavauma 52

Ihosairaus 26

Ihosairaus, kirurgisesti hoidettava 4

Ihosairaus, komplisoitunut 52

Infektio, komplisoitunut 52

Infektio, lievä 8

Infektio, vakava 26

Iskeeminen sydän- ja aivoverenkiertosairaus 52

Iskeeminen sydänsairaus 52

Kehitysvamma tai epämuodostuma 52

Kehitysvamma tai epämuodostuma, komplisoitunut 52

Keuhkosairaus 52

Keuhkosairaus, komplisoitunut 52

Keuhkosairaus, sairaalahoitoa vaativa 52

Korva-, nenä- ja kurkkutauti, komplisoitunut 52

Mielenterveys- tai päihdeongelma, nuoret 52

Muistisairaus 52

Muistisairaus, komplisoitunut 52

Neurologinen sairaus 52

Neurologinen sairaus, komplisoitunut 52

Niska- ja selkäongelma 12

Niska- ja selkäongelma, komplisoitunut 52

Nivelrikko 52

Nivelrikko, komplisoitunut 52

Normaali raskaus 40

Oireet tai tarkemmin määrittelemättömät tilat 52



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Pahanlaatuinen kasvain, komplisoitunut 52

Psyyken sairaus ja päihdeongelma 52

Psyyken sairaus, muu 52

Psyyken sairaus, muu, komplisoitunut 52

Psyyken tai kehityksen häiriö, lapset ja nuoret 52

Psyyken tai kehityksen häiriö, lapset ja nuoret,

komplisoitunut 52

Päihdeongelma 52

Päihdeongelma, komplisoitunut 52

Raskaus ja päihdeongelma 52

Raskaus, komplisoitunut 52

Raskausdiabetes 52

Rasva-aineenvaihdunnan häiriö, komplisoitunut 52

Reuma- ja sidekudossairaus 52

Reuma- ja sidekudossairaus, komplisoitunut 52

Sairaus tai oire, havaittu määräaikaistarkastuksissa 52

Silmäsairaus 52

Silmäsairaus, lapset ja nuoret 52

Skitsofrenia 52

Skitsofrenia, komplisoitunut 52

Sosiaalinen ongelma 52

Sukupuolielinsairaus 4

Sukupuolielinsairaus, komplisoitunut 12

Suolisto-ongelma, komplisoitunut 52

Suolisto-ongelma, lievä 8

Suolisto-ongelma, sairaalahoitoa tai tähystystä vaativa 52

Suun sairaus 26

Sydämen rytmihäiriö 52

Sydämen rytmihäiriö, komplisoitunut 52

Sydänsairaus, muu 52

Sydänsairaus, muu, komplisoitunut 52

Tartuntatauti, komplisoitunut 52

Tartuntatauti, muu 52

Terveyden edistäminen 52

Tuki- ja liikuntaelinsairaus 12

Tuki- ja liikuntaelinsairaus, komplisoitunut 52

Vamma tai haittavaikutus, muu, komplisoitunut 52

Vamma, lievä 8

Vamma, vakava 52

Verenpainetauti 52

Verenpainetauti ja valtimotautikomplikaatiot 52

Veritauti 52

Veritauti, komplisoitunut 52



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Virtsaelinongelma 4

Virtsaelinongelma, komplisoitunut 26

Ylävatsavaiva, komplisoitunut 52

Ylävatsavaiva, lievä 12

Ylävatsavaiva, sairaalahoitoa tai tähystystä vaativa 26

Ääreisverenkierron sairaus 52

Ääreisverenkierron sairaus, komplisoitunut 52



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Liite 3. Käyntien määritellyt kestot taulukot 1 – 4.

Taulukko 1. Yksilökäynti

Ammatti Yhteystapa Kävijäryhmä

Käynnin

pituus (min)

Erityistyöntekijät R10 Käynti vastaanotolla 1 Yksilökäynti 25

Erityistyöntekijät R20 Kotikäynti 1 Yksilökäynti 60

Erityistyöntekijät R30 Työpaikkakäynti 1 Yksilökäynti 25

Erityistyöntekijät R40 Sairaalakäynti 1 Yksilökäynti 25

Erityistyöntekijät R50 Puhelinyhteys 1 Yksilökäynti 5

Erityistyöntekijät R51 Sähköinen yhteys 1 Yksilökäynti 5

Erityistyöntekijät R55 Kirje 1 Yksilökäynti 5

Erityistyöntekijät R60 Konsultaatio 1 Yksilökäynti 15

Erityistyöntekijät R70 Asiakirjamerkintä ilman asiakaskontaktia 1 Yksilökäynti 5

Erityistyöntekijät R90 Muu 1 Yksilökäynti 15

Lähihoitaja R10 Käynti vastaanotolla 1 Yksilökäynti 25

Lähihoitaja R20 Kotikäynti 1 Yksilökäynti 60

Lähihoitaja R30 Työpaikkakäynti 1 Yksilökäynti 25

Lähihoitaja R40 Sairaalakäynti 1 Yksilökäynti 25

Lähihoitaja R50 Puhelinyhteys 1 Yksilökäynti 5

Lähihoitaja R51 Sähköinen yhteys 1 Yksilökäynti 5

Lähihoitaja R55 Kirje 1 Yksilökäynti 5

Lähihoitaja R60 Konsultaatio 1 Yksilökäynti 15

Lähihoitaja R70 Asiakirjamerkintä ilman asiakaskontaktia 1 Yksilökäynti 5

Lähihoitaja R90 Muu 1 Yksilökäynti 15

Lääkäri R10 Käynti vastaanotolla 1 Yksilökäynti 25

Lääkäri R20 Kotikäynti 1 Yksilökäynti 60

Lääkäri R30 Työpaikkakäynti 1 Yksilökäynti 25

Lääkäri R40 Sairaalakäynti 1 Yksilökäynti 25

Lääkäri R50 Puhelinyhteys 1 Yksilökäynti 5

Lääkäri R51 Sähköinen yhteys 1 Yksilökäynti 5

Lääkäri R55 Kirje 1 Yksilökäynti 5

Lääkäri R60 Konsultaatio 1 Yksilökäynti 15

Lääkäri R70 Asiakirjamerkintä ilman asiakaskontaktia 1 Yksilökäynti 5

Lääkäri R90 Muu 1 Yksilökäynti 15

Sairaanhoitaja R10 Käynti vastaanotolla 1 Yksilökäynti 25

Sairaanhoitaja R20 Kotikäynti 1 Yksilökäynti 60

Sairaanhoitaja R30 Työpaikkakäynti 1 Yksilökäynti 25

Sairaanhoitaja R40 Sairaalakäynti 1 Yksilökäynti 25

Sairaanhoitaja R50 Puhelinyhteys 1 Yksilökäynti 5

Sairaanhoitaja R51 Sähköinen yhteys 1 Yksilökäynti 5

Sairaanhoitaja R55 Kirje 1 Yksilökäynti 5

Sairaanhoitaja R60 Konsultaatio 1 Yksilökäynti 15

Sairaanhoitaja R70 Asiakirjamerkintä ilman asiakaskontaktia 1 Yksilökäynti 5

Sairaanhoitaja R90 Muu 1 Yksilökäynti 15

Terveydenhoitaja R10 Käynti vastaanotolla 1 Yksilökäynti 25

Terveydenhoitaja R20 Kotikäynti 1 Yksilökäynti 60

Terveydenhoitaja R30 Työpaikkakäynti 1 Yksilökäynti 25

Terveydenhoitaja R40 Sairaalakäynti 1 Yksilökäynti 25

Terveydenhoitaja R50 Puhelinyhteys 1 Yksilökäynti 5

Terveydenhoitaja R51 Sähköinen yhteys 1 Yksilökäynti 5

Terveydenhoitaja R55 Kirje 1 Yksilökäynti 5

Terveydenhoitaja R60 Konsultaatio 1 Yksilökäynti 15

Terveydenhoitaja R70 Asiakirjamerkintä ilman asiakaskontaktia 1 Yksilökäynti 5

Terveydenhoitaja R90 Muu 1 Yksilökäynti 15



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Taulukko 2. Ryhmävastaanotto (yksi asiakas ja vähintään kaksi ammattilaista käynnillä)


Käynnin

pituus

(min)

Erityistyöntekijät R10 Käynti vastaanotolla 2 Ryhmävastaanotto 60

Erityistyöntekijät R20 Kotikäynti 2 Ryhmävastaanotto 60

Erityistyöntekijät R30 Työpaikkakäynti 2 Ryhmävastaanotto

25

Erityistyöntekijät R40 Sairaalakäynti 2 Ryhmävastaanotto

25

Erityistyöntekijät R50 Puhelinyhteys 2 Ryhmävastaanotto

5

Erityistyöntekijät R51 Sähköinen yhteys 2 Ryhmävastaanotto

5

Erityistyöntekijät R55 Kirje 2 Ryhmävastaanotto

5

Erityistyöntekijät R60 Konsultaatio 2 Ryhmävastaanotto

15

Erityistyöntekijät R70 Asiakirjamerkintä ilman asiakaskontaktia 2 Ryhmävastaanotto

5

Erityistyöntekijät R90 Muu 2 Ryhmävastaanotto

15

Lähihoitaja R10 Käynti vastaanotolla 2 Ryhmävastaanotto

60

Lähihoitaja R20 Kotikäynti 2 Ryhmävastaanotto

60

Lähihoitaja R30 Työpaikkakäynti 2 Ryhmävastaanotto

25

Lähihoitaja R40 Sairaalakäynti 2 Ryhmävastaanotto

25

Lähihoitaja R50 Puhelinyhteys 2 Ryhmävastaanotto

5

Lähihoitaja R51 Sähköinen yhteys 2 Ryhmävastaanotto

5

Lähihoitaja R55 Kirje 2 Ryhmävastaanotto

5

Lähihoitaja R60 Konsultaatio 2 Ryhmävastaanotto

15

Lähihoitaja R70 Asiakirjamerkintä ilman asiakaskontaktia 2 Ryhmävastaanotto

5

Lähihoitaja R90 Muu 2 Ryhmävastaanotto

15

Lääkäri R10 Käynti vastaanotolla 2 Ryhmävastaanotto

60

Lääkäri R20 Kotikäynti 2 Ryhmävastaanotto

60

Lääkäri R30 Työpaikkakäynti 2 Ryhmävastaanotto

25

Lääkäri R40 Sairaalakäynti 2 Ryhmävastaanotto

25

Lääkäri R50 Puhelinyhteys 2 Ryhmävastaanotto

5

Lääkäri R51 Sähköinen yhteys 2 Ryhmävastaanotto

5

Lääkäri R55 Kirje 2 Ryhmävastaanotto

5

Lääkäri R60 Konsultaatio 2 Ryhmävastaanotto

15

Lääkäri R70 Asiakirjamerkintä ilman asiakaskontaktia 2 Ryhmävastaanotto

5

Lääkäri R90 Muu 2 Ryhmävastaanotto

15

Sairaanhoitaja R10 Käynti vastaanotolla 2 Ryhmävastaanotto

60

Sairaanhoitaja R20 Kotikäynti 2 Ryhmävastaanotto

60

Sairaanhoitaja R30 Työpaikkakäynti 2 Ryhmävastaanotto

25

Sairaanhoitaja R40 Sairaalakäynti 2 Ryhmävastaanotto

25

Sairaanhoitaja R50 Puhelinyhteys 2 Ryhmävastaanotto

5

Sairaanhoitaja R51 Sähköinen yhteys 2 Ryhmävastaanotto

5

Sairaanhoitaja R55 Kirje 2 Ryhmävastaanotto

5

Sairaanhoitaja R60 Konsultaatio 2 Ryhmävastaanotto

15

Sairaanhoitaja R70 Asiakirjamerkintä ilman asiakaskontaktia 2 Ryhmävastaanotto

5

Sairaanhoitaja R90 Muu 2 Ryhmävastaanotto

15

Terveydenhoitaja R10 Käynti vastaanotolla 2 Ryhmävastaanotto

60

Terveydenhoitaja R20 Kotikäynti 2 Ryhmävastaanotto

60

Terveydenhoitaja R30 Työpaikkakäynti 2 Ryhmävastaanotto

25

Terveydenhoitaja R40 Sairaalakäynti 2 Ryhmävastaanotto

25

Terveydenhoitaja R50 Puhelinyhteys 2 Ryhmävastaanotto

5

Terveydenhoitaja R51 Sähköinen yhteys 2 Ryhmävastaanotto

5

Terveydenhoitaja R55 Kirje 2 Ryhmävastaanotto

5

Terveydenhoitaja R60 Konsultaatio 2 Ryhmävastaanotto

15



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Terveydenhoitaja R70 Asiakirjamerkintä ilman asiakaskontaktia 2 Ryhmävastaanotto

5

Terveydenhoitaja R90 Muu 2 Ryhmävastaanotto

15

Taulukko 3. Ryhmäkäynti (kahden tai useamman asiakkaan ja yhden tai useamman ammattilaisen käynti)


Käynnin

pituus (min)

Erityistyöntekijät R10 Käynti vastaanotolla 3 Ryhmäkäynti 60

Erityistyöntekijät R20 Kotikäynti 3 Ryhmäkäynti 60

Erityistyöntekijät R30 Työpaikkakäynti 3 Ryhmäkäynti

25

Erityistyöntekijät R40 Sairaalakäynti 3 Ryhmäkäynti

25

Erityistyöntekijät R50 Puhelinyhteys 3 Ryhmäkäynti

5

Erityistyöntekijät R51 Sähköinen yhteys 3 Ryhmäkäynti

5

Erityistyöntekijät R55 Kirje 3 Ryhmäkäynti

5

Erityistyöntekijät R60 Konsultaatio 3 Ryhmäkäynti

15

Erityistyöntekijät R70 Asiakirjamerkintä ilman asiakaskontaktia 3 Ryhmäkäynti

5

Erityistyöntekijät R90 Muu 3 Ryhmäkäynti

15

Lähihoitaja R10 Käynti vastaanotolla 3 Ryhmäkäynti

60

Lähihoitaja R20 Kotikäynti 3 Ryhmäkäynti

60

Lähihoitaja R30 Työpaikkakäynti 3 Ryhmäkäynti

25

Lähihoitaja R40 Sairaalakäynti 3 Ryhmäkäynti

25

Lähihoitaja R50 Puhelinyhteys 3 Ryhmäkäynti

5

Lähihoitaja R51 Sähköinen yhteys 3 Ryhmäkäynti

5

Lähihoitaja R55 Kirje 3 Ryhmäkäynti

5

Lähihoitaja R60 Konsultaatio 3 Ryhmäkäynti

15

Lähihoitaja R70 Asiakirjamerkintä ilman asiakaskontaktia 3 Ryhmäkäynti

5

Lähihoitaja R90 Muu 3 Ryhmäkäynti

15

Lääkäri R10 Käynti vastaanotolla 3 Ryhmäkäynti

60

Lääkäri R20 Kotikäynti 3 Ryhmäkäynti

60

Lääkäri R30 Työpaikkakäynti 3 Ryhmäkäynti

25

Lääkäri R40 Sairaalakäynti 3 Ryhmäkäynti

25

Lääkäri R50 Puhelinyhteys 3 Ryhmäkäynti

5

Lääkäri R51 Sähköinen yhteys 3 Ryhmäkäynti

5

Lääkäri R55 Kirje 3 Ryhmäkäynti

5

Lääkäri R60 Konsultaatio 3 Ryhmäkäynti

15

Lääkäri R70 Asiakirjamerkintä ilman asiakaskontaktia 3 Ryhmäkäynti

5

Lääkäri R90 Muu 3 Ryhmäkäynti

15

Sairaanhoitaja R10 Käynti vastaanotolla 3 Ryhmäkäynti

60

Sairaanhoitaja R20 Kotikäynti 3 Ryhmäkäynti

60

Sairaanhoitaja R30 Työpaikkakäynti 3 Ryhmäkäynti

25

Sairaanhoitaja R40 Sairaalakäynti 3 Ryhmäkäynti

25

Sairaanhoitaja R50 Puhelinyhteys 3 Ryhmäkäynti

5

Sairaanhoitaja R51 Sähköinen yhteys 3 Ryhmäkäynti

5

Sairaanhoitaja R55 Kirje 3 Ryhmäkäynti

5

Sairaanhoitaja R60 Konsultaatio 3 Ryhmäkäynti

15

Sairaanhoitaja R70 Asiakirjamerkintä ilman asiakaskontaktia 3 Ryhmäkäynti

5

Sairaanhoitaja R90 Muu 3 Ryhmäkäynti

15

Terveydenhoitaja R10 Käynti vastaanotolla 3 Ryhmäkäynti

60

Terveydenhoitaja R20 Kotikäynti 3 Ryhmäkäynti

60

Terveydenhoitaja R30 Työpaikkakäynti 3 Ryhmäkäynti

25



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Terveydenhoitaja R40 Sairaalakäynti 3 Ryhmäkäynti

25

Terveydenhoitaja R50 Puhelinyhteys 3 Ryhmäkäynti

5

Terveydenhoitaja R51 Sähköinen yhteys 3 Ryhmäkäynti

5

Terveydenhoitaja R55 Kirje 3 Ryhmäkäynti

5

Terveydenhoitaja R60 Konsultaatio 3 Ryhmäkäynti

15

Terveydenhoitaja R70 Asiakirjamerkintä ilman asiakaskontaktia 3 Ryhmäkäynti

5

Terveydenhoitaja R90 Muu 3 Ryhmäkäynti

15

Taulukko 4. Perhekäynti (yhden asiakkaan ja hänen perheensä sekä yhden tai useamman ammattilaisen käynti)


Käynnin

pituus (min)

Erityistyöntekijät R10 Käynti vastaanotolla 4 Perhekäynti 60

Erityistyöntekijät R20 Kotikäynti 4 Perhekäynti 60

Erityistyöntekijät R30 Työpaikkakäynti 4 Perhekäynti

25

Erityistyöntekijät R40 Sairaalakäynti 4 Perhekäynti

25

Erityistyöntekijät R50 Puhelinyhteys 4 Perhekäynti

5

Erityistyöntekijät R51 Sähköinen yhteys 4 Perhekäynti

5

Erityistyöntekijät R55 Kirje 4 Perhekäynti

5

Erityistyöntekijät R60 Konsultaatio 4 Perhekäynti

15

Erityistyöntekijät R70 Asiakirjamerkintä ilman asiakaskontaktia 4 Perhekäynti

5

Erityistyöntekijät R90 Muu 4 Perhekäynti

15

Lähihoitaja R10 Käynti vastaanotolla 4 Perhekäynti

60

Lähihoitaja R20 Kotikäynti 4 Perhekäynti

60

Lähihoitaja R30 Työpaikkakäynti 4 Perhekäynti

25

Lähihoitaja R40 Sairaalakäynti 4 Perhekäynti

25

Lähihoitaja R50 Puhelinyhteys 4 Perhekäynti

5

Lähihoitaja R51 Sähköinen yhteys 4 Perhekäynti

5

Lähihoitaja R55 Kirje 4 Perhekäynti

5

Lähihoitaja R60 Konsultaatio 4 Perhekäynti

15

Lähihoitaja R70 Asiakirjamerkintä ilman asiakaskontaktia 4 Perhekäynti

5

Lähihoitaja R90 Muu 4 Perhekäynti

15

Lääkäri R10 Käynti vastaanotolla 4 Perhekäynti

60

Lääkäri R20 Kotikäynti 4 Perhekäynti

60

Lääkäri R30 Työpaikkakäynti 4 Perhekäynti

25

Lääkäri R40 Sairaalakäynti 4 Perhekäynti

25

Lääkäri R50 Puhelinyhteys 4 Perhekäynti

5

Lääkäri R51 Sähköinen yhteys 4 Perhekäynti

5

Lääkäri R55 Kirje 4 Perhekäynti

5

Lääkäri R60 Konsultaatio 4 Perhekäynti

15

Lääkäri R70 Asiakirjamerkintä ilman asiakaskontaktia 4 Perhekäynti

5

Lääkäri R90 Muu 4 Perhekäynti

15

Sairaanhoitaja R10 Käynti vastaanotolla 4 Perhekäynti

60

Sairaanhoitaja R20 Kotikäynti 4 Perhekäynti

60

Sairaanhoitaja R30 Työpaikkakäynti 4 Perhekäynti

25

Sairaanhoitaja R40 Sairaalakäynti 4 Perhekäynti

25

Sairaanhoitaja R50 Puhelinyhteys 4 Perhekäynti

5

Sairaanhoitaja R51 Sähköinen yhteys 4 Perhekäynti

5

Sairaanhoitaja R55 Kirje 4 Perhekäynti

5

Sairaanhoitaja R60 Konsultaatio 4 Perhekäynti

15



Y-tunnus 2474027-3

Kotipaikka Helsinki

Sairaanhoitaja R70 Asiakirjamerkintä ilman asiakaskontaktia 4 Perhekäynti

5

Sairaanhoitaja R90 Muu 4 Perhekäynti

15

Terveydenhoitaja R10 Käynti vastaanotolla 4 Perhekäynti

60

Terveydenhoitaja R20 Kotikäynti 4 Perhekäynti

60

Terveydenhoitaja R30 Työpaikkakäynti 4 Perhekäynti

25

Terveydenhoitaja R40 Sairaalakäynti 4 Perhekäynti

25

Terveydenhoitaja R50 Puhelinyhteys 4 Perhekäynti

5

Terveydenhoitaja R51 Sähköinen yhteys 4 Perhekäynti

5

Terveydenhoitaja R55 Kirje 4 Perhekäynti

5

Terveydenhoitaja R60 Konsultaatio 4 Perhekäynti

15

Terveydenhoitaja R70 Asiakirjamerkintä ilman asiakaskontaktia 4 Perhekäynti

5

Terveydenhoitaja R90 Muu 4 Perhekäynti

15

opas - sotetieto · palvelutapahtumalla (avohilmo 2018) tarkoitetaan asiakkaan saamaa palvelua...

Documents