vertaileva raportti vertaileva raportti viljan ja öljykasvien ......eu-jäsenyyden vaikutuksia ja...

MTT Taloustutkimus Viljan ja öljykasvien tarjontaketjut Baltian maissa

1

Vertaileva raportti Vertaileva raportti Vertaileva raportti Vertaileva raportti

viljan ja öljykasvien tarjontaketjuista viljan ja öljykasvien tarjontaketjuista viljan ja öljykasvien tarjontaketjuista viljan ja öljykasvien tarjontaketjuista

Baltian maissaBaltian maissaBaltian maissaBaltian maissa

Helsinki

Maaliskuu 2007


2

Sisällysluettelo

Esipuhe

1. Ulkomaankauppa ja investoinnit......................................................................................... 2

1.1. Ulkomaankauppa ........................................................................................................ 2

1.2. Suorat ulkomaiset investoinnit (FDI)............................................................................ 5

2. Maatalouden tuotantopanosmarkkinat ............................................................................... 6

3. Viljan tarjontaketju.............................................................................................................. 8

3.1. Viljantuotanto .............................................................................................................. 8

3.2. Viljakauppa ja logistiikka ........................................................................................... 10

3.3. Viljan hinnat .............................................................................................................. 12

3.4. Viljanjalostus ............................................................................................................. 14

3.5. Bioetanolin tuotanto .................................................................................................. 18

3.6. Viljan tuotannon ja käytön tulevaisuudennäkymiä ..................................................... 18

4. Öljykasvien tarjontaketju .................................................................................................. 24

4.1. Öljykasvituotanto....................................................................................................... 24

4.2. Biodieselin tuotanto................................................................................................... 24

4.3. Rapsin tarjonnan ja kysynnän ennusteet................................................................... 27

5. Elintarvikkeiden vähittäismarkkinat .................................................................................. 28

6. Johtopäätökset ................................................................................................................ 30

prepared by: Csaba Jansik

MTT Taloustutkimus

Luutnantintie 13 00410 Helsinki

www.mtt.fi/english/

prepared for: VYR/FINGRAIN

Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) Maa- ja metsätalousministeriö

PL 30 00023 Valtioneuvosto

www.fingrain.fi/

This report was


1

ESIPUHE Tämä raportti on jatkoa aiemmalle Baltian elintarvikkeiden tarjontaketjua koskevalle tut-kimukselle, joka tehtiin vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) toimeksiannosta vuosina 2003-2004 ja julkaistiin erillisessä seminaarissa maaliskuussa 2004. Selvitys päätettiin saattaa ajan tasalle nyt, kun Baltian maat ovat olleet kolme vuotta Euroopan unionin jäseninä. Raportilla on kaksi päätavoitetta. Meillä on ensinnäkin tarve ymmärtää paremmin viime aikoina tapahtunutta kehitystä naapurimaidemme vilja- ja öljykasvisektoreilla. Toinen tavoite on yrittää arvioida tulevaa kehitystä ja tehdä ennusteita kyseisten sektoreiden nä-kymiin ja odotuksiin perustuen. EU-jäsenyyden vaikutuksia ja kokemuksia tarkastellaan luomalla yleiskatsaus markkinoi-hin, tuotantoon sekä viljan tarjontaketjun eri segmentteihin. Tulevaisuuskatsauksen pe-rustana on käytetty tuotetaseita, jotka antavat tiivistettyä tietoa vilja- ja öljykasvisektorei-den toiminnasta. Tässä raportissa esitetyt vilja- ja öljykasvitaseet ovat rakenteeltaan samankaltaisia kuin Kansallisessa viljastrategiassa syyskuussa 2006 julkaistut taseet. Raportti laadittiin MTT Taloustutkimuksessa Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) toimek-siannosta. Viljojen ja öljykasvien tarjontaketjujen kehitys esitetään tarkastelemalla erik-seen kutakin segmenttiä: tuotantopanosten markkinoita, maataloustuotantoa, viljaa ja öljykasveja jalostavaa teollisuutta sekä elintarvikkeiden vähittäiskauppaa. Tiedot on saatu pääasiassa haastattelemalla kussakin maassa paikallista yritysjohtoa, teollisuuden asiantuntijoita, tutkijoita ja viranomaisia. Toissijaista tietoa saatiin tilastolai-toksilta, yritystietokannoista, yhdistyksiltä ja internetistä. Tämä raportti julkaistaan sekä suomeksi että englanniksi. Lopuksi haluan Vilja-alan yhteistyöryhmän puolesta kiittää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskusta ja tämän tutkimuksen tekijää Csaba Jansikia sekä kaikkia niitä, jotka ovat myötävaikuttaneet tämän selvityksen tekemiseen sekä Baltian maissa että Suo-messa. Samalla toivon, että tämä selvitys muodostaisi hyvän perustan yhteistyön ja vuorovaiku-tuksen jatkumiselle myös tulevaisuudessa Baltian maiden ja Suomen välillä. Helsingissä 16. maaliskuuta 2007 Seppo Koivula pääsihteeri, kaupallinen neuvos


2

1. ULKOMAANKAUPPA JA INVESTOINNIT

1.1. Ulkomaankauppa Ennen EU:n laajentumista Suomessa oltiin jossain määrin huolestuneita siitä, että elin-tarvikkeita alkaisi virrata Baltian maista Suomen markkinoille. Kolme vuotta sitten Vilja-alan yhteistyöryhmälle laadittu Baltian elintarvikkeiden tarjontaketjua koskeva raportti tuli siihen johtopäätökseen, että Baltian maiden liittymisellä unioniin olisi varsin vähän vai-kutusta Suomen elintarviketuontiin. Nyt kun Baltian maat ovat olleet EU:ssa melkein kolme vuotta, tilastoluvut osoittavat, että elintarvikekaupan rakenteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Suomen ja Baltian välinen elintarvikekauppa on kasvanut molempiin suuntiin. Laajentuminen avasi uusia markkinoita Baltian maissa Suomen elintarvikevalmistajille vähintäänkin samassa määrin kuin kauppa lisääntyi toiseen suuntaan. Vuonna 2003 0,9 % Suomen maatalous- ja elintarviketuonnista oli peräisin Baltian maista. Vuoteen 2006 mennessä tämä oli kasvanut 2.5 %:iin. Viron osuus kasvoi 0,7 %:sta 1,7 %:iin, kun taas Latvian ja Liettuan osuus, vaikkakin kasvua oli tapahtunut, oli vielä melko alhainen vuonna 2006. Samaan aikaan Baltian maiden osuus maatalous- ja elintarvikeviennistä kasvoi 9,7 %:sta 12,3 %:iin. Viro oli kolmanneksi suurin Suomen maatalous- ja elintarvikevientikohde Venäjän ja Ruotsin jälkeen ja viime vuosina se on ollut tärkein vientikohde Baltiassa: sen osuus kasvoi 7,8 %:sta vuonna 2003 10,3 %:iin vuonna 2006. Suomen maatalous- ja elintarviketuonnin arvo Baltian maista kasvoi 23 miljoonasta eu-rosta vuonna 2003 70 miljoonaan euroon vuonna 2006. Samana aikana Suomen maa-talous- ja elintarvikeviennin arvo kasvoi 91 miljoonasta 136 miljoonaan. Näin ollen maa-talous- ja elintarvikekaupan tase pysyi melkein samana: kumpanakin vuonna Suomen vienti ylitti tuonnin 66-68 miljoonalla eurolla. Suurin osa ulkomaankaupasta käydään muilla tuoteryhmillä kuin vilja tai viljatuotteet. Suomesta viedään Baltiaan etupäässä juomia, makeisia ja erilaisia elintarvikevalmisteita. Lisäksi erityisesti Viroon viedään lihaa, kahvia, mausteita ja sokerivalmisteita. Tuonnin rakenteessa öljykasveilla on ollut varsin suuri merkitys. Vuonna 2005 Suomeen saapuneesta 150 000 tonnista rapsinsiemenestä ja rapsirouheesta peräti 83 000 tonnia eli 55 % oli peräisin Baltiasta. Vaikka määrä väheni edellisvuodesta jonkin verran, viime vuonna sieltä tuotiin edelleen 53 000 tonnia. Rapsinsiementä tai rapsirouhetta tuodaan tasaisesti kaikesta kolmesta maasta, vuonna 2006 Virosta tuli eniten, 25 000 tonnia, kun taas Latviasta 18 000 tonnia ja Liettuasta 10 000 tonnia. Rapsin ja rouheen osuus Baltiasta saapuneen maatalous- ja elintarviketuontimme arvosta oli 31 % vuonna 2005 ja 20 % vuonna 2006. Öljykasvien lisäksi Suomeen tuodaan Liettuasta juomia, Virosta puolestaan meijerituot-teita, kalatuotteita sekä erilaisia elintarvikevalmisteita.


3

EU-15

Muut

EU-10 pl. Baltia

71,4 %

25,7 %

1,9 % Viro 0,7 % Latvia 0,1 %

Liettua 0,1 % EU-15

Muut

EU-10 pl. Baltia

69,8 %

24,6 %

3,1 % Viro 1,7 % Latvia 0,4 %

Liettua 0,4 %

VIENTI

EU-15

Muut Venäjä

EU-10 pl. Baltia

40,1 %

20,4 % 23,0 %

4,2 %

Viro 10.3 %

Latvia 1.0 %

Liettua 1.0 %

EU-15

Venäjä

44,1 %

23,1 % 21,6 %

Muut

EU-10 pl. Baltia

2,3 %

Viro 7,8 %

Latvia 0,9 %

Liettua 1,0 %

Suomen maatalous- ja elintarvikkeiden ulkomaankauppa pääalueittain vuosina 2003 ja 2006. Lähde: Tullihallitus. Huom.: jakautuma perustuu CN1-24 ryhmien tuonti- ja vientiarvoihin.

Ko

kon

aisarvo: 2 287 m

ilj. €

2003

2003

2006

2006

Ko

kon

aisarvo: 936 m

ilj. €

Ko

kon

aisarvo: 1 104 m

ilj. €

Ko

kon

aisarvo: 2 811 m

ilj. €

TUONTI

MT

T T

aloustutkimus

Viljan ja öljykasvien tarjontaketjut B

altian maissa

3


4

Viljan ja jalostettujen viljatuotteiden kauppa Suomen ja Baltian maiden välillä on ollut melko vähäistä senkin jälkeen, kun maat liittyivät EU:hun. Huomattavia määriä viljaa ei ole tuotu Baltian maista, paitsi 14 000 tonnia viime vuonna, joka vastasi 10 %:a Suomen viljantuonnista. Suomi ei käytännössä vienyt viljaa Baltian maihin vuosina 2003–2006.

Suomen ulkomaankauppa, Viljat (CN-10)*, 2003-2006.

2003 2004 2005 2006

Arvo milj. €

Määrä 1000 t

Arvo milj. €

Määrä 1000 t

Arvo milj. €

Määrä 1000 t

Arvo milj. €

Määrä 1000 t

Tuonti

Kaikki maat 37,2 166,7 42,3 166,7 28,5 137,1 32,1 145,3

Viro 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 0,3

Latvia 0,8 6,0 - - 0,4 3,4 1,4 9,9

Liettua 0,0 0,2 - - - - 0,5 4,0

Vienti

Kaikki maat 60,5 509,2 53,9 493,3 42,3 383,1 64,5 475,0

Viro 0,0 0,1 0,5 3,7 0,0 0,0 0,0 0,2

Latvia 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Liettua - - - - - - 0,4 3,3

Lähde: Tullihallitus. Huom.: * CN-10 Vilja ryhmään sisältyy vehnä, ruis, ohra, kaura, maissi, riisi, durra, tattari hirsi ja muut viljat. “-“ ei yhtään kauppaa; “0.0” tarkoittaa arvon olevan alle 50 tuhatta € ja määrän olevan alle 50 tonnia.

Suomen ulkomaankauppa, Jalostetut viljatuotteet ja muut (CN-11)*, 2003-2006.

2003 2004 2005 2006

Arvo milj. €

Määrä 1000 t

Arvo milj. €

Määrä 1000 t

Arvo milj. €

Määrä 1000 t

Arvo milj. €

Määrä 1000 t

Tuonti

Kaikki maat 13,9 29,4 14,4 28,5 23,5 55,8 22,2 50,5

Viro 0,0 0,1 0,2 0,8 0,8 3,8 1,1 5,2

Latvia - - 0,0 0,0 0,1 0,5 0,0 0,0

Liettua 0,1 0,2 - - 0,1 0,5 0,1 0,6

Vienti

Kaikki maat 47,2 136,4 43,2 136,2 33,4 115,5 39,4 137,2

Viro 2,7 8,3 2,6 9,2 1,7 5,5 3,0 11,7

Latvia 1,3 4,0 0,1 0,1 0,1 0,2 0,1 0,2

Liettua 1,2 4,0 0,3 0,6 1,2 4,3 0,4 0,9

Lähde: Tullihallitus. Huom.: * CN-11 Jalostetut viljatuotteet ryhmään sisältyy myllyteollisuuden tuotteet, kuten jauhot, rouheet, hiutaleet ja pelletit, maltaat, tärkkelys ja vehnägluteeni. Lisäksi ryhmään luetaan perunasta ja kuivatusta palkoviljasta valmistetut jauhot, hiutaleet, jyväset ja pelletit. “-“ ei yhtään kauppaa; “0.0” tarkoittaa arvon olevan alle 50 tuhatta € ja määrän olevan alle 50 tonnia.


5

Jalostettujen viljatuotteiden ryhmässä jauhot ovat tärkein tuote Suomen ja Baltian mai-den välisessä kaupassa. Tuonti Virosta kasvoi vuonna 2005 ja vuonna 2006 se oli jo 4 600 tonnia, joka vastasi 9 %:a ryhmän CN-11 kokonaistuonnista. Kahdesta muusta Baltian maasta on ostettu vain pieniä eriä. EU:n laajentumisen jälkeen Suomen vienti Latviaan on pysähtynyt ja Liettuaan on ollut satunnaista, mutta vienti Viroon on jatkunut tasaisena.

1.2. Suorat ulkomaiset investoinnit (FDI) Baltian maat ovat houkutelleet huomattavia määriä suoria ulkomaisia investointeja maa-talous- ja elintarvikesektoreilleen. Elintarvikkeiden tarjontaketjussa suurin osa investoin-neista on tehty jalostus- ja kauppasegmentteihin. Elintarviketeollisuuteen, erityisesti makeis-, tupakka- ja juomateollisuuteen, tehtiin ensimmäisinä aloina huomattavia ulko-maisia investointeja jo 1990-luvun alkupuolella. Vasta paljon myöhemmin, Venäjän vuoden 1998 kriisin jälkeen, suoria ulkomaisia in-vestointeja alkoi saapua suurille ensimmäisen asteen jalostuslaitoksille, kuten meijeri-, liha-, vilja-, ja sokeriteollisuuteen. Vuoden 2005 alkuun mennessä ulkomaalaiset olivat hankkineet noin 57 % Viron, 34 % Latvian ja 33 % Liettuan elintarviketeollisuuden koko-naispääomasta. Suoria ulkomaaninvestointeja alkoi virrata kauppasektorille 1990-luvun jälkipuoliskolla. Investoinnit maatalouden tuotantopanos- ja vähittäiskauppasektoreille ovat pääosin peräisin pohjoismaista. Kauppayritykset pyrkivät olemaan läsnä kaikissa kolmessa maassa, koska ne näkevät Baltian maat yhtenä kokonaisuutena. On vaikea mitata, missä määrin suoria ulkomaaninvestointeja on tehty maatalouden tuotantopanosmarkki-noille, koska toimittajien tuote- ja palveluvalikoima vaihtelee huomattavasti. Ulkomaa-laisten ketjujen osuudeksi on arvioitu lähes 40 % vähittäiskaupan kokonaismyynnistä Virossa, 45 % Latviassa ja vain 20 % Liettuassa. Maatalous oli pitkään ainoa elintarvikkeiden tarjontaketjun segmentti, joka ei ollut hou-kutellut huomattavia ulkomaisia investointeja. Tämän katsottiin johtuvan ulkomaalaisten maatalousmaan ostoon liittyvistä esteistä ja yleisestä haluttomuudesta astua sektorille, joka on syvässä rakenteellisessa kriisissä. Maataloudesta tuli houkuttelevampi kohde ulkomaisille investoinneille Baltian maiden liityttyä EU:hun vuonna 2004. Viime aikoina ulkomaiset viljelijät tai yritykset ovat ostaneet useita lypsykarja- ja sikatiloja. Virossa noin 20 tilan on arvioitu olevan ulkomaisessa omistuksessa, mm. suomalaisten, irlantilaisten, hollantilaisten ja brittien omistamia, ja Latviasta ja Liettuasta on ostettu muutamia suuria sikatiloja. Hollantilaiset ja tanskalaiset viljelijät ovat olleet eniten kiinnostuneita sikataloussektorista. Ulkomaalaiset ovat pääosin keskittyneet kotieläintalouteen, kun taas kiinnostus kasvinviljelysektoria kohtaan on ollut melko vähäistä.


6

2. MAATALOUDEN TUOTANTOPANOSMARKKINAT Maatalouden tuotantopanosteollisuus koostuu muutamasta suuresta yrityksestä ja lan-noite- ja NPK-lannoitevalmistajasta pääasiassa Virossa ja Liettuassa. Kaikissa Baltian maissa maatalouskoneiden valmistus on hyvin vähäistä ja se rajoittuu pääasiassa pien-ten lisälaitteiden kuten perävaunujen valmistukseen. Kaikki suuremmat koneet ja laitteet tuodaan ulkomailta. Muutamat dynaamiset pientuottajat ovat kehittäneet kotimaista sie-mentuotantoa etenkin Latviassa ja Liettuassa. Sertifioitua siementä ostetaan myös ulko-mailta ja suurin osa viljan ja öljykasvien tuotannossa käytetyistä lajikkeista on ulkomaisia. Maatalouden tuotantopanosmarkkinoilla on tapahtunut huomattavia muutoksia viimeisten 15 vuoden aikana. 1990-luvun aikana aiemmat keskittyneet koneiden ja kemikaalien jakeluverkostot hajosivat alueellisiksi toimijoiksi. Monet niistä lopettivat toimintansa ja aukon täyttivät vähitellen äskettäin perustetut kotimaiset yritykset, jotka toivat maahan maatalouden tuotantopanoksia ja edustivat ulkomaisia konevalmistajia. Uudet pienyrityk-set keskittyivät usein yhteen tuoteryhmään. Markkinat muuttuivat olennaisesti ulkomaalaisomisteisten maatalouden tuotantopanos-ten toimittajien saapuessa Baltiaan 1990-luvun jälkipuoliskolla. Ne muodostivat verkos-ton ja toimittavat laajan valikoiman tuotantopanoksia, kuten kemikaaleja, siementä ja koneita, sekä tarjosivat apua rahoitukseen. Tämän seurauksena ne saavuttivat johtavan aseman Viron ja Latvian markkinoilla. Liettuassa ne etenivät varovaisesti ja tulivat mukaan markkinoille vastaa 2000-luvulla, jolloin liettualaiset panosalan toimijat olivat jo perustaneet kansalliset verkostonsa ja omaksuneet saman konseptin, eli tarjosivat laajan valikoiman tuotteita ja palveluja viljelijöille. Viime vuosina kaikkiin Baltian maihin on muodostunut maataloustuottajien ydinjoukko, joka on kasvattanut tilakokoaan ja jolla on osaamista ja ammattitaitoa tehdä päätöksiä. EU-jäsenyys on nopeuttanut asiakaskunnan keskittymistä. Nykyisin suurimmat maata-louden tuotantopanosten toimittajat tarjoavat viljelijöille laajan valikoiman panoksia, kuten lannoitteita, kasvinsuojeluaineita, siemeniä, rehuja ja koneita, sekä palveluja, kuten tek-nistä apua, logistiikkaa, rahoitusjärjestelyjä ja viljan ja öljykasvien hankintaa. Yleensä ne ovat muodostaneet alueellisten kauppa- ja palvelukeskusten tai toimipisteiden verkoston varmistaakseen riittävän maantieteellisen kattavuuden ja ollakseen lähellä asiakkaitaan. Ulkomaiset ketjut ovat säilyttäneet valta-asemansa Virossa ja Latviassa, mutta Liettu-assa ne kilpailevat yhtä vahvojen kotimaisten toimijoiden kanssa. Baltian maissa on edelleen yleistä, että maatalouden tuotantopanosten toimittajat "esira-hoittavat" kasvintuotantoa, eli myyvät tuotantopanoksia luotolla ja viljelijät maksavat ne sadollaan korjuuajan jälkeen. Syynä tähän on, paitsi pankkisektorin haluttomuus tarjota lyhytaikaisia luottoja, pyrkimys sitoa asiakas tiettyyn panostoimittajaan. Yritykset ovat tiedostaneet vilja- ja öljykasvikaupan kannattavuuden, erityisesti viennin, mikä on ylläpitänyt korkeaa motivaatiota käyttää esirahoitusjärjestelmää. Vaikka pankkisektori ei ole tyypillisesti tarjonnut lyhytaikaisia luottoja viljelijöille, kaupalli-set pankit ovat rahoittaneet enenevässä määrin suurempia maatalouden rakennus- ja lai-teinvestointeja. SAPARD-tuet EU-jäsenyyttä edeltävänä aikana ja nykyiset EU-rakenne-rahastoista maksetut tuet ovat vahvistaneet pankkipiirien luottamusta maatalouden in-vestointeihin.


7

Maatalouden panostuotteiden tärkeimpiä tuotanto ja kauppayrityksiä Baltian maissa.

Lähteet: Äripäev, Tööstus oktober 2006; Viron Oikeusministeriön yritysrekisteri; Dienas bizness, Top 500 Latvijas lielākie uzņēmumi 2006; Lursoft:in yritysrekisteri; Verslo Žinios Top 1000 Didžiausios Lietuvos bendrovės 2006. *Myyntiin erikoistuvan tytäryhtiön, Agrocheman toiminta-alueena on Baltian maat ja Pohjois-Puola. ** Liikevaihto on Liettuan osalta arvio. *** Yrityksen omistavat tanskalais-ruotsalaiset sijoittajat perustivat toisen tytäryrityksen Scandinavian Farmers vuonna 2006, jonka tavoitteena on toimia joka Baltian maan panostuotemarkkinoilla.

Yritys Yrityksen profiili Toiminnan pääalue Omistusmaa(t) Liikevaihto

m. €, 2005

Achema* lannoitteiden ja kemikaalien tuotanto Liettua Liettua 270,9

Kesko Agro maatalouden panostuotteet ja erilaiset palvelut, viljan- ja öljykasvien kauppa koko Baltia Suomi 243,0

Lifosa lannoitteiden ja kemikaalien tuotanto Liettua Venäjä 174,9

Arvi grupė lannoitteet, torjunta-aineet, rehu, siemenet, neuvontapalvelut, jätteiden käsittely, sokerituotanto Liettua Liettua 129,5

Linas Agro maatalouden tuotantopanosten kauppa, viljan- ja öljykasvien kauppa, biodiesel tuotanto Liettua, Latvia Liettua 122,7

Kemira GrowHow maatalouden panostuotteet ja erilaiset palvelut, viljan- ja öljykasvien kauppa koko Baltia Suomi-Tanska 115**

Agrokoncerno Grupė lannoitteiden, maatalouskoneiden ja muiden tuotteiden kauppa, maataloustuotanto, viljan- ja öljykasvien kauppa Liettua Liettua 100,8

Litagra group lannoitteet, torjunta-aineet, rehu, siemenet, neuvontapalvelut,

eläinlääkintätuotteet Liettua Liettua 89,0

Lytagra group maatalouskoneiden kauppa, erilaiset palvelut, neuvonta, koetila Liettua Liettua 81,0

Nitrofert lannoitteiden ja kemikaalien tuotanto Viro Viro 47,2

C. Olsen Baltic maatalouskoneiden kauppa Liettua Liettua 43,7

Kemira-Lifosa lannoitteiden ja kemikaalien tuotanto Liettua Suomi 40,6

Farm Plant Eesti*** lannoitteiden ja rehun tuotanto, maatalouden tuotantopanosten kauppa Viro Ruotsi-Tanska-Norja 23,9

Ivabaltė maatalouskoneiden kauppa Liettua Liettua 12,8

M.T.Z. Serviss maatalouskoneiden kauppa Latvia Latvia-Valkovenäjä 12,0

Latagra lannoitteiden ja muiden panostuotteiden kauppa Latvia Latvia 9,4

Sėklos agrofirma siement ja lannoitteet Liettua Liettua 4,9

Taure maatalouskoneiden kauppa Viro Viro 8,6

A.Tammel maatalouskoneiden kauppa Viro Viro 7,3

Verento (Fertimix) lannoitteiden tuotanto Viro Viro 5,9

MT

T T

aloustutkimus


altian maissa

7


8

3. VILJAN TARJONTAKETJU

3.1. Viljantuotanto 1990-luvun alkupuolen uudistusten jälkeen Baltian maatalouteen on muodostunut kah-dentyyppisiä tiloja.

(1) Perheviljelmät aloittivat yleensä pieninä tuotantoyksikköinä ja ovat sitten laajentuneet vähitellen joko ostamalla tai vuokraamalla lisä-maata. Laajentuminen on vaatinut avomielistä, riskejä ottavaa ja yritteliästä asennetta viljelijöiltä, ja monet tilat, joilla oli nämä luon-teenpiirteet, ovat saavuttaneet satojen hehtaarien tilakoon.

(2) Toinen tilatyyppi on maatalousyhtiöt. Ne ovat aikaisempien valtion-tilojen ja osuuskuntien jatkajia sen jälkeen, kun nämä yksityistettiin ja muutettiin osakeyhtiöiksi. Nykyisin ne ovat yhden tai useamman yksityishenkilön omistuksessa. Maatalousyhtiöt ovat suuria tuotanto-yksiköitä, jotka usein koostuvat useasta rakennuksesta ja viljelevät satoja hehtaareja peltoja tehokkailla koneilla. Yleensä ne harjoittavat sekatuotantoa – toimivat useilla kasvi- ja kotieläintuotannon sekto-reilla – ja työllistävät ulkopuolista työvoimaa.

Vaikka maatalousyhtiöt ovat edelleen yleensä suurempia, ne eivät ole tehokkuudessa mitenkään ylivertaisia menestyviin perheviljelmiin nähden. Itse asiassa monet maa-talousyhtiöt lopettivat toimintansa kriisin vaikeina vuosina. Myös viime vuosina niiden lukumäärä on laskenut jatkuvasti esimerkiksi Latviassa ja Liettuassa ja vain hyvin hoi-detut yhtiöt ovat selviytyneet. Dynaamisten perheviljelmien ja useimpien maatalous-yhtiöiden voidaan katsoa kuuluvan ammattimaisiin tiloihin, jotka muodostavat viljan-tuotannon ytimen, kuten alla olevassa luokittelussa on kuvattu. Maiden palauttaminen 1990-luvun alkupuolella johti sirpaleiseen tilarakenteeseen, jonka jälkeen keskittymistä on tapahtunut jatkuvasti. Nykyisin viljatilat voidaan karkeasti jakaa tilakoon perusteella kolmeen tyypilliseen ryhmään:

1. Ammattimaiset tilat. Viime vuosina on ilmaantunut vahvistuva ryhmä ammattimaisia viljatiloja, jotka viljelevät satoja hehtaareja, käyttävät uutta teknologia, omaksuvat uusia viljelytapoja ja haluavat markki-noida sadon parhaalla mahdollisella tavalla. Suuret maatalous-yhtymät ja kasvavat yksityiset perheviljelmät kuuluvat tyypillisesti tähän ryhmään. Useimmat yli sadan hehtaarit tilat voidaan luokitella tähän ryhmään.

2. Kehittyvät tilat. Tilaryhmään, jossa viljelyala on 10–100 hehtaaria, kuuluu edelleen suuri joukko tiloja, joilla on potentiaalia tulevaisuu-dessa kehittyä ammattimaisesti hoidetuiksi maatilayrityksiksi. Tähän ryhmään kuuluu kuitenkin myös paljon tiloja, jotka eivät laajenna tuotantoaan tai jopa lopettavat tuotannon tulevaisuudessa.

3. Pientilat. Viljaa ei voi tuottaa tehokkaasti alle 10 hehtaarin alalla. Yleensä näillä tiloilla on kotieläimiä, joita varten viljaa tuotetaan. Tuotantoprosessissa käytetään vanhentunutta työvaltaista teknolo-giaa ja pienen mittakaavan laitteita. Tavoitteena on usein omavarai-suus. Mahdollisuudet laajentua ja päästä ammattimaisten tilojen


9

ryhmään ovat hyvin pienet. Näiden pienten viljatilojen lukumäärä laskee nopeasti seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Maatilojen lukumäärän ja maan jakautumisen muutokset osoittavat, kuinka nopeaa vilja-tilojen keskittyminen on ollut ja tulee olemaan kaikissa Baltian maissa. Vain neljässä vuodessa 2001–2005 tilojen lukumäärä puolittui Virossa ja laski yhdellä kolmanneksella Latviassa. Suurin osa vähennyksestä tapahtui pientilojen ryhmässä. Samana aikana suurimpaan kokoluokkaan tuli 150–300 uutta tilaa. Vuoteen 2005 mennessä suuria ja keskisuuria tiloja, joilla oli hyvät kehitysnäkymät, eli yleisesti ottaen vilja-ala oli yli 50 hehtaaria, oli Virossa noin 1000, Latviassa noin 1500 ja Liettuassa noin 2600. Näiden tilojen osuus koko vilja-alasta oli 78 % Virossa, 63 % Latvi-assa ja 46 % Liettuassa. Tulevaisuudessa kaupallinen viljantuotanto perustuu suuressa määrin näihin muutamaan tuhanteen tilaan, joille tuotanto keskittyy. Viljojen suosio on kasvanut Latvian ja Liettuan vientimahdollisuuksien ansiosta. Latvi-assa vilja-ala on kasvanut yli 0,5 miljoonaan hehtaariin ja Liettuassa 1 miljoonaan heh-taariin. Virossa vilja-ala on ollut usean vuoden ajan alle 0,3 miljoonaa hehtaaria.

Viljatilojen määrä ja vilja-ala tilojen kokoluokittain vuosina 2001 ja 2005.

Viro Latvia Liettua Viljatilojen määrä

2001 2005 2001 2005 2003 2005

alle 10 ha 17 190 7 422 56 623 37 485 184 573 170 369

10-100 ha 3 465 2 391 6 870 4 880 10 967 11 745

yli 100 ha 479 603 590 837 963 1 250

Yhteensä 21 134 10 416 64 083 43 202 196 503 183 364

Viro Latvia Liettua Vilja-ala (in 1000 ha)

2001 2005 2001 2005 2003 2005

alle 10 ha 39,4 20,2 111,0 80,0 298,6 335,6

10-100 ha 87,7 70,1 170,8 139,5 277,4 302,7

yli 100 ha 146,5 193,5 161,3 249,1 288,6 377,0

Yhteensä 273,6 283,8 443,1 468,6 864,6 1 015,3

Lähde: tilarakenteen kyselyt, Baltian kansalliset tilastolaitokset.

Baltian maiden samankaltaiset sääolot, eli kasvu- ja korjuukauden olosuhteet, mitä ilmei-simmin vaikuttavat keskisatoihin kaikissa Baltian maissa. Vaihtelut ovat olleet saman-


10

suuntaisia, mutta vaihteluväli on ollut suurin Liettuassa. Selvimmin tämä näkyy vuoden 2006 sadon jyrkässä laskussa usean vuoden korkeiden satojen jälkeen. Viime vuonna kokonaistuotanto laski kaikissa kolmessa maassa vuoden 2005 ennätystuotannon jäl-keen.

Viljan ala, keskisato ja kokonaistuotanto vuosina 1995-2006.

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Viro

Ala (1000 ha) 304 289 327 354 321 329 274 259 263 261 282 274

Keskisato (t/ha) 1,7 2,2 2,0 1,6 1,3 2,1 2,0 2,0 1,9 2,3 2,7 2,2

Tuotanto (1000 t) 514 629 651 576 402 697 558 525 506 608 760 606

Latvia

Ala (1000 ha) 408 446 483 466 416 420 444 415 429 437 469 512

Keskisato (t/ha) 1,7 2,2 2,1 2,1 1,9 2,2 2,1 2,5 2,2 2,4 2,8 2,3

Tuotanto (1000 t) 689 961 1035 959 783 924 928 1029 932 1060 1314 1159

Liettua

Ala (1000 ha) 1027 1079 1162 1108 1013 980 936 918 865 879 956 1016

Keskisato (t/ha) 1,9 2,4 2,5 2,5 2,0 2,7 2,5 2,8 3,0 3,3 2,9 2,0

Tuotanto (1000 t) 1907 2615 2945 2717 2049 2658 2345 2539 2632 2859 2811 2049

Lähde: kansalliset tilastolaitokset. Huom.: Liettuan vuoden 2006 luvut ovat ennusteita/ennakkotietoa.

3.2. Viljakauppa ja logistiikka Latviassa ja Liettuassa viljantuotanto on vuoden 2000 jälkeen ylittänyt kotimaisen kysyn-nän, jonka seurauksena viljanvienti nousi Latviassa 0,5 miljoonaan tonniin ja Liettuassa 1,3 miljoonaan tonniin satovuonna 2005–2006. Viennin osuus oli 38 % Latvian ja 45 % Liettuan kokonaistuotannosta. Useat kauppaa käyvät yritykset ovat käyttäneet hyväkseen näiden suurten volyymien tarjoamia vientimahdollisuuksia. Tilojen kanssa tehtyjen esirahoitussopimusten ansiosta suurilla maatalouden tuotantopanosten toimittajilla oli viljaa helposti saatavilla. Jalosta-jien, myllyjen ja rehuja mallasyritysten lisäksi kauppaa käyvät yritykset ovat ostaneet yhä suuremman osan viljasta. Suurimmat ostajat ovat Kesko Agro ja Kemira GrowHow kaikissa kolmessa maassa, Linas Agro Latviassa ja Liettuassa ja Agrokoncernas Liettu-assa. Ostovolyymit ovat nousseet voimakkaasti, nopeimmin Liettuassa, jossa ne vuonna 2005 saavuttivat lähes 2/3 viljan kokonaistuotannosta.


11

Viljan käyttö pääryhmittäin; tilakäyttö sekä jalostus- ja kauppayritysten hankinta vuosina 1995-2006.

Lähde: kansalliset tilastokeskukset. Huom.: Virossa viljanhankintatiedot saatavilla vuodesta 2000 lähtien.

Tilakäyttö

Jalostus ja kauppayritysten hankinta

489

639

632

735

681 588

697

715

1129

1403

1782

159

239

264

238

294

330

430

434 369

452

535

0 0 0 0 0

116

129

183

195

212

235

340

1418

1976

2314 1981

1368

2069 1648

1824

1503

1456

1029

530

722

771 721 489

594

498

595 563

608

779

514

629

651 576 402

581 430

342

310

396

525

265

0100200300400500600700800900

100011001200130014001500160017001800190020002100220023002400250026002700280029003000

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

Lithuania Latvia Estonia

Use on farm

Purchased by processing and trade

Liettua Latvia Viro

1000 t MT

T T

aloustutkimus


altian maissa

11


12

Jalostajilla on suuri varastokapasiteetti, joka pääosin on peräisin edellisestä järjestel-mästä. Jalostus- ja kauppayritysten kokonaisvarastokapasiteetin arvioidaan olevan noin 1,6 miljoonaa tonnia Liettuassa, 0,6 miljoonaa tonnia Latviassa ja 0,4 miljoonaa tonnia Virossa. Noin 10–20 % tästä kapasiteetista on rakennettu tai peruskorjattu äskettäin. Jalostusyritykset käyttävät varastokapasiteettia pääosin omiin tarkoituksiinsa, mutta ne myös vuokraavat varastotilaa kauppayrityksille. Jalostajien suuri ylikapasiteetti kiristi markkinatilannetta ja useat jalostajat ovat luopuneet jauhojen ja rehujen valmistuksesta. Tällä hetkellä ne tarjoavat viljankuivatus, puhdistus ja varastointipalveluja kauppa yrityk-sille. Ne laskuttavat kuukausimaksua varastoinnista sekä ottavat maksun viljan siirtämi-sestä siiloihin ja niistä pois. Maataloustuottajilla on myös varastokapasiteettia, josta suurin osa on peräisin valtionti-lojen ja kollektiivisten tilojen (kolhoosien ja sovhoosien) aikakaudelta. Viljelijät ovat kuitenkin myös rakentaneet uutta viljan varastointi- ja kuivatuskapasiteettia, usein EU-tuen turvin. Maatilojen varastokapasiteetista ei ole tilastoja, mutta paikalliset asiantuntijat arvioivat, että se olisi Virossa jopa 0,2 miljoonaa tonnia, Latviassa 0,3–0,4 miljoonaa tonnia ja Liettuassa 0,6–1 miljoonaa tonnia. Viime syksynä viljelijät alkoivat käyttää laajamittaisesti hyväkseen kasvanutta varasto-kapasiteettiaan. He pitivät itsellään huomattavan osan sadosta odottaen saavansa siitä korkeamman hinnan talvella. Lisäksi, koska vuoden 2006 sato oli huomattavasti alhai-sempi kuin vuoden 2005 sato, markkinoille ilmaantui pulaa viljasta ja jalostajat joutuivat kilpailemaan ankarasti raaka-aineesta kauppayritysten kanssa. Viljelijöiden kanssa tehdyistä tuotantosopimuksista huolimatta jalostajilla ei ole riittävästi raaka-ainetta. Sopimuskuri on edelleen suhteellisen heikko. Monet viljelijät, erityisesti ne, joilla on omaa varastokapasiteettia, viivyttelevät viljan myyntiä päättääkseen myöhem-min, onko kannattavampaa myydä viejille vai jalostajille. Välittäjät ja viljakauppaa käyvät yritykset ovat hallinneet viljanostoja ja pystyneet myöskin määräämään hintatason.

3.3. Viljan hinnat Viime aikoina viljojen hinnat ovat nousseet ennätyskorkeiksi; leipävehnää lukuun otta-matta jopa korkeammalle kuin talvella 2003–2004. Tämä noudattelee yleistä hintojen nousua muualla Euroopassa. Alhaisempi sato vaikeuttaa entisestään jalostajien tilan-netta Baltian maiden markkinoilla. Hinnat nousivat jyrkästi syksyllä ja ainakaan Liettuassa, missä vuoden 2006 sato oli vain 2/3 edellisvuoden ennätyssadosta, ei ole ollut merkkejä hintojen laskusta. Leipävehnän hinta nousi 140–150 euroon tonnilta vuoden 2006 lopussa, mutta alkoi sitten laskea Virossa ja Latviassa. Rehuohran ja leipärukiin hinnat nousivat myös eniten Liettuassa, missä ne vuoden 2007 alussa olivat jo 10–20 % korkeampia kuin Virossa ja Latviassa. Myllykauran hinta nousi maltillisesti ja vuoden 2007 tammikuussa se oli Liettuassa 126 euroa tonnilta. Virossa se oli 122 euroa tonnilta ja Latviassa vain 100 euroa tonnilta vuoden 2006 lopussa. Virossa ja Latviassa rehukauran hinta oli niinkin alhainen kuin 80–85 euroa tonnilta.


13

Markkinahinnat kuukausittain vuosilta 2004 - helmikuu 2007. Lähde: Viron Konjunktuuri-instituutti; Maatalousmarkkinoiden Edistämiskeskus, Latvia; Maa- ja elintarvikemarkkinoiden Tietojärjestelmä, Liettua.

Food wheat

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

1 2 3 4 5 6 7 8 91

01

11

2 1 2 3 4 5 6 7 8 91

01

11

2 1 2 3 4 5 6 7 8 91

01

11

2 1 2

2004 2005 2006 2007

€/ton

Estonia

Latvia

Lithuania

Feed wheat

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2

2004 2005 2006 2007

€/ton

Estonia

Latvia

Lithuania

Food rye

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

1 2 3 4 5 6 7 8 91

01

11

2 1 2 3 4 5 6 7 8 91

01

11

2 1 2 3 4 5 6 7 8 91

01

11

2 1 2

2004 2005 2006 2007

€/ton

Estonia

Latvia

Lithuania

Feed barley

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2

2004 2005 2006 2007

€/ton

Estonia

Latvia

Lithuania

Leipävehnä Rehuvehnä

Leipäruis Rehuohra

Viro Latvia Liettua

Viro Latvia Liettua

Viro Latvia Liettua

Viro Latvia Liettua

MT

T T

aloustutkimus


altian maissa

13


14

3.4. Viljanjalostus 1990-luvulla kunkin Baltian maan viljanjalostusteollisuus käsitti kymmeniä yrityksiä, jotka harjoittivat sekä myllyteollisuutta että rehuntuotantoa. Tämän jälkeen monet yritykset ovat luopuneet viljan jalostuksesta. Ne ovat päätyneet käyttämään ainoaa arvokasta omaisuuttaan eli varastokapasiteettia tarjotakseen varastointi-, puhdistus- ja logistiikka-palveluja viljelijöille ja viljakauppaa käyville yrityksille.

Myllyteollisuuden tunnusluvut vuosina 2000-2005.

2000 2001 2002 2003 2004 2005

Viro

Yritysten lukumäärä 23 24 21 19 15 11

Työntekijöiden määrä 316 255 233 158 131 77

Kokonaisliikevaihto (milj. €) 8,9 10,4 16,9 13,8 15,9 14,2

Latvia




Liettua




Lähde: Yritysrekisteri, Viron Oikeusministeriö; Latvian Tilastokeskus; Liettuan Tilastolaitos.

Rehuteollisuuden tunnusluvut vuosina 2000-2005.

2000 2001 2002 2003 2004 2005

Viro




Latvia




Liettua




Lähde: Yritysrekisteri, Viron Oikeusministeriö; Latvian Tilastokeskus; Liettuan Tilastolaitos.


15

Viljaa jalostavien toimialojen liikevaihtovertailu vuosina 2000-2005. Lähde: Yritysrekisteri, Viron Oikeusministeriö; Latvian Tilastokeskus; Liettuan Tilastolaitos.

Koska viljanjalostajat harjoittavat usein sekä myllyteollisuutta että rehunvalmistusta, näitä yrityksiä on vaikea luokitella yksinomaan jompaankumpaan toimialaan. Vaihtelut toimi-alojen kokonaismyynnissä voivat johtua siitä, että joidenkin yritysten tiedot siirretään yrityksen tuotantorakenteen muuttuessa toiseen toimialaan. Erilainen luokittelu voi johtaa ristiriitaisiin tuloksiin tietyn toimialan kansainvälisessä vertailussa: tästä syystä ainoas-taan mylly- ja rehuteollisuuden luvut yhdistettynä antavat näistä kolmesta maasta vertai-lukelpoisia myyntitulotilastoja. Yllä olevassa kaaviossa Liettuan rehuteollisuuden tilastoihin ei ole sisällytetty vien-tisuuntautuneen, lihaa ja sisälmyksiä raaka-aineenaan käyttävän lemmikkieläinten ruo-kaa valmistavan yrityksen lukuja. Samoin poistettiin Viron suurimman rehunvalmistajan lannoitemyynnit. Näin ollen vertailukaavion luvut sisältävät vain viljanjalostuksesta peräisin olevat myyntitulot. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuonna 2005 Suomen myllyteollisuuden myyntitulot olivat 226 miljoonaa euroa ja rehuteollisuuden myyntitulot olivat 491 miljoonaa euroa. Baltian maiden myllyteollisuus on keskittynyt huomattavasti viimeisten kymmenen vuo-den aikana. Suurimmista jauhonvalmistajista ainoastaan Tartu veski selviytyi ja jatkaa edelleen Viron myllyteollisuudessa. Kahdessa muussa maassa rakenne on säilynyt jonkin verran hajanaisempana. Niiden myllyteollisuudessa toimii kaksi suurta myllyä ja muutamia keskisuuria ja pieniä yrityksiä. Dobeles dzirnavnieks ja Rīgas dzirnavnieks hallitsevat jauhontuotantoa Latviassa, kun taas Kauno grūdai ja Malsena ovat Liettuan suurimmat jauhonvalmistajat. Tärkeimmät keskisuuret jauhonvalmistajat ovat Rēzeknes dzirnavnieks Latviassa ja Kėdainių grūdai ja Joniškio grūdai Liettuassa. Näiden lisäksi on pieniä yrityksiä, jotka erikoistuvat tuottamaan korkean jalostusasteen viljavalmisteita, kuten erityisiä jauhoseoksia, suurimoita ja hiutaleita. Tällaisia yrityksiä ovat esim. Balti veski ja Sangaste linnas Virossa ja Galintos grūdai ja Fasma S.Krivicko IĮ Liettuassa.

0102030405060708090

100110120130140150160

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2000

2001

2002

2003

2004

2005

Estonia Latvia Lithuania

Milling

Feed

miljoona €

Myllyteollisuus

Rehuteollisuus

Viro Latvia Liettua


16

Baltian tärkeimpiä mylly-, rehuja muita viljanjalostusyrityksiä vuonna 2005.

Yritys Maa Profiili Liikevaihto

(milj. €) 2005

Mars Masterfoods Liettua lemmikkieläinten ruoka 95,3

Kauno grūdai Liettua jauhot, rehu, lemmikkieläinten ruoka

48,8

Dobeles dzirnavnieks Latvia jauhot ja rehu 30,2

Malsena Liettua jauhot ja tärkkelys 28,7

Kretingos grūdai Liettua rehu 26,3

Farm Plant Eesti Viro rehu ja lannoitteet 23,9

Rīgas dzirnavnieks Latvia jauhot 19,1

Rīgas Kombinētās Lopbarības Rūpnīca Latvia rehu 14,5

Kėdainių grūdai Liettua jauhot, rehu, lemmikkieläinten ruoka 13,4

Viking Malt Liettua mallas 12,3

Tartu veskid Viro jauhot 10,6

Saldus labība Latvia rehu 7,7

Daugavpils Dzirnavnieks Latvia jauhot ja rehu 7,5

Valjala Söödatehas Viro rehu 5,4

Tukuma straume Latvia rehu 4,6

Eesti viljasalv Viro viljan varastointi 4,5

Joniškio grūdai Liettua jauhot, rehu 4,5

Baltic Feed Latvia rehu 4,0

Rēzeknes dzirnavnieks Latvia jauhot 3,6

Jonavos grūdai Liettua viljan varastointi 2,7

Lähteet: Äripäev, Tööstus oktober 2006; Viron Oikeusministeriön yritysrekisteri; Dienas bizness, Top 500 Latvijas lielākie uzņēmumi 2006; Lursoft:in yritysrekisteri; Verslo Žinios Top 1000 Didžiausios Lietuvos bendrovės 2006.

Rehuteollisuudessa keskittyminen ei ole ollut yhtä voimakasta, vaan kussakin maassa on vielä muutamia huomattavia rehunvalmistajia. Suhteellisen korkeat rehunvalmistus-määrät Virossa johtuvat todennäköisesti kotieläintuotannon keskittyneestä rakenteesta, missä tilat yleensä käyttävät enemmän ostettuja rehuseoksia kuin naapurimaissa. Rehuseosten valmistusluvut sisältävät myös sellaisten suurten kotieläin- ja siipikarja-tilojen tuotannon, joilla on huomattava määrä omaa teollista rehuntuotantoa, vaikka nämä rehut eivät päädykään kaupallisille markkinoille. Tällaisia suuria yrityksiä ovat Tallegg (siipikarjatalous) ja Ekseko (sikatalous) Virossa, Balticovo (kananmunatuotanto) Latviassa ja Vievio paukštynas (siipikarjatalous) ja Krekanavos pašarai (sikatalous) Liettuassa.


17

Vertikaalinen integraatio on ollut tärkeä keino parantaa Baltian maiden rehu-lihan-tuotanto-teurastus-lihanjalostusketjun tehokkuutta. Virossa ketju on integroitu lähtien lihanjalostuksesta, kuten esimerkki kahdesta suurimmasta integraatiosta osoittaa. Lisäksi useat pienemmät kotieläintilat ovat perustaneet rehuntuotanto ja lihanjalostusyksiköitä. Vaikka lihanjalostajasta tai maatilasta päin lähtevää vertikaalista integraatiota tapahtuu myös Latviassa ja Liettuassa, näissä maissa on tyypillisempää, että johtavat rehun-valmistajat – turvatakseen markkinoitaan – ottavat haltuunsa joitain suurimmista asiak-kaistaan, useimmiten sika- tai siipikarjatiloja. Suurimmat valmistajat, jotka tuottavat rehuseoksia markkinoille, ovat Farm Plant Eesti ja Valjala söödatehas Virossa, Rīgas Kombinētās Lopbarības Rūpnīca, Dobeles dzirnavnieks, Saldus labība, Daugavpils dzirnavnieks ja Tukuma Straume Latviassa ja Kauno grūdai, Kretingos grūdai, Kėdainių grūdai ja Joniškio grūdai Liettuassa. Lisäksi Baltic feed, Suomen Rehun tytäryhtiö, on erikoistunut esiseosten, rehutiivisteiden ja rehun lisäaineiden valmistukseen.

Jauhojen ja rehun tuotantomäärät vuosina 2000-2006. Lähde: kansalliset tilastokeskukset ja teollisuuden tilastot.

Baltian maissa on kaksi mallasyritystä, Viking Malt ja Maltosa, jotka molemmat toimivat Liettuassa. Maltaiden kysyntä Baltian maissa on noin 110 000 tonnia, josta 85 000 tonnia voidaan tuottaa Liettuassa ja loput tuodaan esim. Suomesta. Baltian maiden olut-markkinoiden oletetaan pysyvän melko vakaina, tulevaisuudessa odotetaan tasaista 3-5 % kasvua, mutta kasvu saattaa hidastua muutaman vuoden kuluttua.

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006


Flour production

Compound feed production

miljoona €

Jauhojen tuotanto Rehutuotanto

Viro Latvia Liettua


18

3.5. Bioetanolin tuotanto Tällä hetkellä bioetanolia tuotetaan Latviassa ja Liettuassa, ja näillä mailla on kunnian-himoisia suunnitelmia kasvattaa tuotantoa nykyisestä. Latviassa bioetanolin tuotannon aloitti Iecavassa toimiva SIA Jaunpagasts Plus vuonna 2004. Nyt yritys harkitsee uuden laitoksen perustamista Jelgavaan, mikä kaksinkertaistaisi sen kapasiteetin. SIA Lako suunnittelee bioetanolin tuotannon aloittamista lähitulevaisuudesta, mutta hankeen ti-lanne ei ole selvä. Liettuassa Stumbras tislaamo aloitti bioetanolin tuotannon huhtikuussa 2004. Joulu-kuussa 2005 yritys erotti bioetanolilaitoksensa ja perusti erillisen yrityksen, AB Biofuture, joka suunnittelee kaksinkertaistavansa tuotantokapasiteettinsa vuoteen 2008 mennessä. Arvi cukrus harkitsee bioetanolilaitoksen perustamista vuonna 2007. Laitos käyttäisi pääasiassa sokerinvalmistuksen sivutuotteita tai myöhemmin sokerijuurikasta. Laitoksen arvioitu etanolintuotanto olisi 16 000 tonnia, josta 30 % tuotettaisiin sokerijuurikkaasta ja 70 % rukiista.

Bioetanolin valmistajat Latviassa ja Liettuassa.

Yritys Maa Tuotantokapasiteetti

(1000 tonnia bioetanolia)

Toimintavaihe

Jaunpagasts Latvia 9-11 (20)

toiminut vuodesta 2004 laajennussuunnitelmia v. 2009

Biofuture Liettua 20 (40)

toiminut vuodesta 2004 laajennussuunnitelmia v. 2008

Arvi cukrus Liettua 16 toiminta alkaa v. 2007

Lako Latvia 10 aloituksen ajankohta epävarma

Lähde: Latvian Maatalousministeriö; Liettuan Maatalouden Taloudellinen Tutkimuslaitos, lehtiartikkelit. Huom.: * raaka-aineena käytetään lisäksi sokerituotannon sivutuotteita ja myöhemmin sokerijuurikasta.

3.6. Viljan tuotannon ja käytön tulevaisuudennäkymiä

Viro

Viron liberaalilla kauppapolitiikalla 1990-luvulla on ollut huomattavia vaikutuksia viljan tarjontaketjuun. Politiikasta puuttuivat markkinatukitoimet, mikä oli haitallista viljantuotan-nolle. Viime vuosina Viron myllyteollisuus on keskittynyt voimakkaasti. Myllyteollisuus ei ole kovin kannattava toimiala muissakaan Euroopan maissa, jollei sitä harjoiteta niin suu-rissa yksiköissä, että mittakaavaetuja voidaan hyödyntää. Viron markkinoiden koko voi käytännössä sallia vain yhden myllyn, ja tähän markkinatilanne on päätynyt vuonna 2006.


19

696

558524 505

608

759

602 625 641 657 667 681 692 703 716

168

193 236

178

166

119

116102 96 91 88 84 83 81 78

83

401

229

7

0

100

200

300

400

500

600

700

800

90019

99/0

0

2000

/01

2001

/02

2002

/03

2003

/04

2004

/05

2005

/06

2006

/07

2007

/08

2008

/09

2009

/10

2010

/11

2011

/12

2012

/13

2013

/14

2014

/15

tuhat t

Varastojen vähennys

Tuonti

Tuotanto

7

4 10

6 6 6 6 6 6 6 6 6122

103 10623

192

57

499496494492491489487484482480428439

503579

532

369

4

6

9

5

124

131

129109 111 114 117 119 122 126

102122

126

2525242423222221202526

15

27

19

15

36343230282625231916

10

19

64646565

83

64

64

66

57

68

6465636364

66

252122

15

2628

24

42

20

29 28 32 37 35 3879

6

7

2

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1999

/00

2000

/01

2001

/02

2002

/03

2003

/04

2004

/05

2005

/06

2006

/07

2007

/08

2008

/09

2009

/10

2010

/11

2011

/12

2012

/13

2013

/14

2014

/15

tuhat t

Varastojen lisäys Vienti Siemen Tislaus Mallas Brutto ruoka Hävikki Rehu

Viljan käyttö Virossa vuosina 2000-2015.

Viljan tarjonta Virossa vuosina 2000-2015.


20

Rehuteollisuus on myös jo varsin keskittynyttä. Markkinajohtaja on laajentunut yritys-ostoin. Rehunkäyttö saattaa kasvaa tulevaisuudessa etenkin maitotiloilla, jotka pyrkivät parantamaan tehokkuuttaan ja nostamaan lehmien keskituotosta parempien rotujen ja parempien panosten avulla. Rehuseosten käyttö voi kasvaa jonkin verran myös sika- ja siipikarjataloudessa. Vaikka kotimaisten viljantuottajien taloustilanne on parantunut EU:ssa, Viro tulee toden-näköisesti lähivuosina olemaan ainakin osittain riippuvainen ulkomaisesta viljasta. Seu-raavien kymmenen vuoden aikana omavaraisuuden odotetaan kohoavan aiemmista alhaisista tasoista yli 90 %:iin. Viljantuotannon odotetaan kasvavan sekä viljanviljelyalan lisääntymisen että satotason paranemisen ansiosta. Tällä hetkellä käyttämätöntä maata sekä laidunta on runsaasti siirrettävissä viljanviljelyyn. Vuoteen 2015 mennessä viljojen kokonaistuotannon odote-taan kasvavan 716 000 tonniin. Kasvua tapahtuisi ensisijaisesti ohran ja rukiin ja vähäisemmässä määrin kauran ja veh-nän viljelyssä. Ohrantuotantoa vauhdittaa vakaa rehunkysyntä sekä jonkinlaiset vienti-mahdollisuudet. Rukiintuotanto kohoaa viljelyalan kasvaessa 50 000 tonniin. Vakaiden leipärukiin hintojen ansiosta rukiin odotetaan säilyttävän suosionsa viljelijöiden keskuu-dessa. Kasvava rukiintuotanto käytetään elintarvikkeisiin ja alkoholiin ja se korvaa vähi-tellen osan tuonnista. Rehukäytön odotetaan kasvavan jonkin verran kotieläinsektoreiden kasvuodotusten mukaisesti. Vuoteen 2015 mennessä rehukäytön odotetaan kasvavan 500 000 tonniin nykyisestä 480 000 tonnista. Kasvua odotetaan myös elintarvikekäytössä johtuen jau-hontuotannon vähäisen lisääntymisen ja muiden elintarvikkeiden kysynnän huomatta-vamman kasvun yhteisvaikutuksesta. Viljojen kokonaiskäyttö elintarvikkeissa saattaa olla yli 120 000 tonnia vuonna 2015. Alkoholintuotannon odotetaan kasvavan, etenkin rukiista, mutta tämä ennuste ei sisällä lainkaan bioetanolin tuotantoa. Vaikka useita projekteja onkin suunnitteluvaiheessa, toistaiseksi mitään investointipäätöksiä ei ole tehty. Viljan kysyntä bioetanolin tuotantoon voisi olla jopa 200 000 tonnia, edellyttäen, että ainakin yksi suuri projekti toteutuu. To-dennäköisimpiä raaka-aineita ovat ruis ja vehnä.

Latvia

Ennusteet osoittavat viljantuotannon yleistä kasvua Latviassa. Eri viljalajien väliset suh-teet tulevat muuttumaan. Vehnän ja ohran odotetaan kasvattavan osuuksiaan kauran kustannuksella, kun taas rukiin tuotannon arvioidaan pysyvän melko vakaana tai kasva-van hieman. Parhaat mahdollisuudet bioetanolin tuotantoon on vehnällä ja toiseksi parhaat rukiilla ja ruisvehnällä. Tässä skenaariossa alkoholin ja bioetanolin yhdistelmätuotanto vaatisi Latviassa noin 100 000 tonnia viljaa vuoteen 2015 mennessä. Käytön jakautuminen tiettyjen viljalajien kesken riippuu hinnoista. Kohtalaista kasvua ennustetaan rehukäytölle, olettaen, että kotieläin- ja siipikarjasekto-reilla tapahtuu tasaista kasvua. Latvian sikataloussektori on jo kauan kamppailut rakenne- ja tehokkuusongelmien parissa. Viime aikoina on kuitenkin ollut joitain merkkejä paremmasta, mikä tukee kasvuennustetta.


21

tuhat t

783

924 9281029

9321060

1314

11591051 1071 1103 1127 1149 1170 1191 1211

3434343434

343434

28

97

10463

75104

100

160

26

3033

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1999

/00

2000

/01

2001

/02

2002

/03

2003

/04

2004

/05

2005

/06

2006

/07

2007

/08

2008

/09

2009

/10

2010

/11

2011

/12

2012

/13

2013

/14

2014

/15


Tuonti

Tuotanto

tuhat t

532 555 530 474575

503 517 544 548 558 572 584 598 610 623

243258 234 237 241 245 249 253 256 260 26446

503

463

213244

241251

227

71 73 75 83 85 9299

6938

21

22162227

1627

2536 36

3537 38

39 40 40 41 42 43 43 44

1

107106105104103103102101

112113105

10310299

100101

96102107107

1121119690238175

18512084

7484

14

2851

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1999

/00

2000

/01

2001

/02

2002

/03

2003

/04

2004

/05

2005

/06

2006

/07

2007

/08

2008

/09

2009

/10

2010

/11

2011

/12

2012

/13

2013

/14

2014

/15

Varastojen lisäys Vienti Siemen Mallas Tislaus/bioetanoli Brutto ruoka Rehu

Viljan käyttö Latviassa vuosina 2000-2015.

Viljan tarjonta Latviassa vuosina 2000-2015.


22

Viljojen kokonaistuotannon arvioidaan vakiintuvan yli 1 200 000 tonniin vuoteen 2015 mennessä. Vain noin 8-10 % tuotannosta olisi ylituotantoa, joka voitaisiin myydä vienti-markkinoilla, mutta jos bioetanolin tuotantoon tarvitaan lisää raaka-ainetta, sitä olisi saa-tavilla viljan viennin kustannuksella. Liettua

Liettuassa viljan kokonaistuotanto on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Vuonna 2006 tapahtuneen jyrkän laskun voidaan katsoa johtuneen epäsuotuisista sää- ja korjuu-olosuhteista, jollaisia Liettuassa on ollut 5-6 vuoden välein. Vuoteen 2015 mennessä viljojen kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan 3 miljoonaan tonniin vuoden 2005 2,8 miljoonan tonnin tasosta. Viljanvienti on kasvanut hämmästyttävällä nopeudella ja huippu, 1,26 miljoonaa tonnia, saavutettiin satovuonna 2005–2006. Vientivolyymien odotetaan laskevan, osittain vuo-den 2006 alhaisemman sadon vuoksi. Pitkällä aikavälillä nopeasti kasvava kotimainen kysyntä tulee kuitenkin olemaan tärkein syy vientimäärien laskuun. Seuraavien viiden vuoden aikana kysyntä kasvaa huomattavasti useilla jalostuksen toimialoilla. Kysynnän odotetaan kasvavan rehukäytössä, alkoholintuotannossa ja mallasteollisuu-dessa, ja todellista dynaamista kasvua ennustetaan vehnätärkkelyksen ja bioetanolin tuotannossa. Nopeasti kasvava kotimainen kysyntä todennäköisesti leikkaa maan tois-taiseksi suuren viljan ylituotannon ja vuoteen 2015 mennessä vientiin käytettävissä ole-vat volyymit putoavat murto-osaan vuoden 2005–2006 ennätystasosta, eli noin 100 000 tonniin. Rehukäytön lisäys perustuu kotieläintuotannon suotuisaan kehitykseen erityisesti sika- ja siipikarjataloudessa. Rehukäyttö lisääntyy sekä rehuteollisuudessa että maatiloilla. Rehunvalmistajat suosivat vehnää ja ohraa pääasiallisena raaka-aineenaan, kun taas maatilat käyttävät näiden lisäksi itse tuottamaansa kauraa ja ruisvehnää. Myllyteollisuudessa ei ennusteta suuria muutoksia seuraavien kymmenen vuoden aikana. Vehnä- ja ruisjauhon kulutuksen ei odoteta kasvavan, mutta viimeaikaiset trendit ja lisääntynyt terveystietoisuus saattavat luoda mahdollisuuksia erityisten jauhoseosten, suurimoiden ja hiutaleiden kulutuksen kasvulle. Mallasohran tuotannossa on selkeää kasvupotentiaalia. Baltian maista mallasta valmis-tetaan ainoastaan Liettuassa. Vakaiden olutmarkkinoiden ja kasvavan kulutuksen arvioi-daan johtavan huomattavaan kapasiteetin laajentamiseen vuosina 2010–2012. Tärkkelyksen tuotanto aloitetaan vuonna 2007, kunhan tuotantolinjan asennus suurim-massa myllyssä saadaan valmiiksi. Raaka-aineena tulee olemaan vehnä, ja vuoteen 2015 mennessä tuotannon odotetaan kasvattavan vehnän kysynnän 200 000 tonniin. Nykyisin alkoholia valmistetaan rukiista, jonka oletetaan säilyvän tislauksen raaka-aine-lähteenä ainakin ihmisten käyttöön tarkoitetun alkoholin valmistuksessa. Sen sijaan bioetanolin tuotannossa parhaina raaka-aineina pidetään vehnää ja ruisvehnää. Vuoteen 2015 mennessä nykyisten kahden bioetanolin valmistajan viljantarve kasvaa 185 000 tonniin. Suurin osa raaka-aineesta on vehnää ja ruisvehnää, mutta noin 20 000–30 000 tonnia ruista saatetaan myös käyttää bioetanolin valmistukseen.


23

2660

23452539 2631

2859 2811

2049

2689 2777 2836 2897 2951 2989 3004 3023

130

133

189 147138

135131 127 125 122 120

313

2050

125

301

183 189

251

435111

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

2200

2400

2600

2800

3000

3200

1999

/00

2000

/01

2001

/02

2002

/03

2003

/04

2004

/05

2005

/06

2006

/07

2007

/08

2008

/09

2009

/10

2010

/11

2011

/12

2012

/13

2013

/14

2014

/15

tuhat t


Tuonti

Tuotanto

80 7076 78

73

57

54 5453 53 52

52 51 51446 441

448 413409

371

388 390393 396 399

402405 408

14 6066

162

206

187

234237

239240

241 249

59 6451

74

103120

132140

163174

184 193

712

1277

321296

251185 131 102

14384

59 60

922

1342

1775175217051628

16091572

14891493

146415301535

143214151404

6155

474

385

1277

65

72

168156

1459895

9289

85

50

90 130170

200200

200200 200

233227

222

306 326251

251247

54

5462

52

404397

87294 302

318739

283

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

2200

2400

2600

2800

3000

3200

1999

/00

2000

/01

2001

/02

2002

/03

2003

/04

2004

/05

2005

/06

2006

/07

2007

/08

2008

/09

2009

/10

2010

/11

2011

/12

2012

/13

2013

/14

2014

/15

tuhat t

Varastojen lisäys Vienti Tislaus/bioetanoli Siemen Tärkkelys Mallas Brutto ruoka Hävikki Rehu

Viljan käyttö Liettuassa vuosina 2000-2015.

Viljan tarjonta Liettuassa vuosina 2000-2015.


24

4. ÖLJYKASVIEN TARJONTAKETJU

4.1. Öljykasvituotanto Suotuisat hinnat ja tuotannon kannattavuus ovat kasvattaneet voimakkaasti rapsin tuo-tannon suosiota viljelijöiden keskuudessa. Vaikka aiemmasta järjestelmästä peräisin olevat suuret kasviöljynvalmistajat olivatkin lopettaneet tuotantonsa vuoden 2000 alkuun mennessä, hyvät vientimahdollisuudet ovat jatkuvasti tarjonneet kannustimen rapsin-tuotantoon. Tällä hetkellä Baltian maissa on vain yksi merkittävä kasviöljyntuottaja, Werol tehased Kaakkois-Virossa. Yritys aloitti öljynpuristuksen joulukuussa 1999. Werol on pyrkinyt varmistamaan raaka-aineen saannin solmimalla tuotantosopimuksia, joissa yhtiö tarjoaa viljelijöille teknistä apua, myy siemeniä, lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita suotuisin ehdoin ja tarvittaessa myöntää luottoa. Yleensä sopimus sisältää kylvöalan ja Euro-nextissä noteeratun rapsinsiemenen futuurihinnan. Rapsia on jopa ostettu Latviasta, erityisesti ennen kuin Viron tuotanto saavutti yrityksen vuotuisen raaka-ainetarpeen, joka on 70 000 tonnia. Latviassa ja Liettuassa rapsia ovat pääosin ostaneet ja vieneet samat viljakauppaa har-joittavat yritykset, eli Kesko Agro, Kemira GrowHow, Linas Agro ja Agrokoncernas. Latraps Latviassa voidaan erottaa ainutlaatuisena yrityksenä rapsisektorilla. Tämä osuuskunta perustettiin vuonna 2000 ja siitä lähtien se on kasvanut vauhdikkaasti. Yhtiö on saanut valmiiksi vehnän ja rapsinsiemenen kuivatus- ja varastointilaitoksen ja tällä hetkellä se lajittelee ja käsittelee rapsinsiemeniä ja viljaa, josta 95 % menee vientiin. Osuuskunnassa on noin 380 riippumatonta jäsentä, joilla on viljelyssä yhteensä noin 70 000 hehtaaria. Yksittäisten jäsenten viljelyala vaihtelee 20:stä 4000 hehtaariin. Rapsin tuotantoalan ja tuotannon määrän voidaan odottaa kasvavan edelleen. Nopean kasvun esteenä ovat ainoastaan biologiset rajoitteet, eli maan saatavuus. Rajaksi arvioi-daan noin 500 000 hehtaaria Liettuassa ja 200 000 hehtaaria Latviassa.

4.2. Biodieselin tuotanto Biodieselin tuotannon ja sen luoman kotimaisen rapsinsiemenen kysynnän arvioidaan alentavan ja lopulta jopa lopettavan kokonaan rapsinsiemenen viennin Liettuassa ja huomattavasti vähentämään vientiin käytettävissä olevia määriä Latviassa ja Virossa. Latviassa ja Liettuassa biodieselin tuotanto aloitettiin jo 2000-luvun alkupuolella. Useim-mat tällä hetkellä toiminnassa olevat laitokset ovat pieniä. Niiden biodieselin tuotanto-kapasiteetti on yleensä alle 10 000 tonnia vuodessa, paitsi yhdessä keskisuuressa lai-toksessa Pohjois-Liettuassa. Viime vuonna useat yritykset aloittivat biodieselin valmis-tuksen johtuen rapsin bioenergiakäyttöön kohdistetuista suotuisista tukimekanismeista. Kussakin maassa on tällä hetkellä rakenteilla yksi suuri tuotantolaitos, jonka vuotuinen kapasiteetti on 100 000 tonnia. Liettuassa oleva laitos aikoo käyttää pääasiassa koti-maista rapsia, Latviassa oleva laitos ostaisi kolmasosan raaka-ainetarpeestaan kotimai-silta viljelijöiltä, ja Viron tuotantolaitos suunnittelee raaka-aineen saannin pääasiassa tuonnin pohjalle.


25

MT

T T

aloustutkimus


altian maissa

25

8

18

24

29 28

33

46

50 47

62

0 1 7 7 8

18

26

55

71

83

22

39

84

56

51

60

67

101

109

150

10

18

30

39

41

64

69 69

83

84

1 2

12 10

13

33

37

104

146

121

37

72

115

81

64

107

119

203

201

163

1.2

1.0

1.2

1.3

1.5

1.9

1.5

1.4

1.8

1.4

1.7

1.9

1.4

1.5

1.3

1.8 1.8

2.0

1.1

1.3

1.3

1.8

1.5

1.5

1.8

1.4

1.9

2.0

1.4

1.8

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

190

200

210

220

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006


0.0

0.1

0.2

0.3

0.4

0.5

0.6

0.7

0.8

0.9

1.0

1.1

1.2

1.3

1.4

1.5

1.6

1.7

1.8

1.9

2.0

2.1

2.2

Area

Production

Yield

1000 t 1000 ha t/ha

Ala

Tuotanto

Keskisato

Viro Latvia Liettua

Rapsin ala, keskisato ja tuotanto vuosina 1997-2006.


26

Delta Riga

Mežrozīte

Mamas-D

Logins

BHC

Bio-Venta

Rapsoila

Mestilla

Arvi

SV Obeliai

BBC

BioOil

A&O BioD

Biodiesel

ATKO Õlitööstus

Lähde: Viron ja Latvian Maatalousministeriöt; Liet-tuan Maatalouden Taloudellinen Tutkimuslaitos; talouslehtien artikkelit ja kirja Kalnins: Biodegviela. Huom.: * tuotanto perustuu osittain öljyn tuontiin.

Vuosiin 2008–2009 mennessä Baltian maat tuottavat yli 400 000 tonnia biodieseliä, edellyttäen, että laitokset saavuttavat täyden tuotantokapasiteetin seuraavien kahden vuoden aikana. Vaikka Baltian maiden polttoaineyhtiöt ovat ilmaisseet kiinnostuksensa sekoittaa biodieseliä tavanomaiseen polttoaineeseen, tämä määrä ylittää Baltian maiden tarpeen. Erityisesti suuret tuottajat suunnittelevat vievänsä huomattavan osan tuotan-nostaan Länsi-Eurooppaan. Tuonti- ja vientisuunnitelmat selittävät sen, miksi kaikki kolme suurta biodiesellaitosta rakennetaan Itämeren rannikolle. Biodieselin valmistukseen tarvittavan raaka-aineen eli rapsinsiemenen määräksi arvioi-daan noin 500 000 tonnia Liettuassa, 200 000 tonnia Latviassa and 30 000–40 000 ton-nia Virossa.

Tärkeimmät biodieselin tuottajat Baltiassa.

Yritys

Tuotanto-kapasiteetti

(1000 t biodieseliä)

Aloitus-vuosi

Viro

ATKO Õlitööstus 8 2005

BioOil 6 2006

A&O BioD 6 2006

Biodiesel 100 2007*

Latvia

Delta Rīga 4 2001

Mežrozīte 3 2006

Mamas-D 3,5 2006

BHC 4,5 2006

Logins and Co. 3 2006

BioVenta 100 2008*

Liettua

Rapsoila 30 2002

Arvi cukrus 12 2006

Mestilla 100 2007

BBC 38 2007

SV Obeliai 6 2007

Total 424


27

4.3. Rapsin tarjonnan ja kysynnän ennusteet Virossa rapsinsiemenen tuotanto kasvaa tasaisesti, mutta suhteellisen hitaasti kahteen muuhun maahan verrattuna. Syynä on se, että kasviöljyä valmistava yritys on jo saavuttanut täyden tuotantokapasiteettinsa ja uusi suuri biodiesellaitos on ilmoittanut suosivansa tuontiraaka-ainetta.

Rapsin tarjonnan ja käytön ennusteita Baltian maissa, 2000-2015.

3039 41

64 69 6983 84 88 91 95 98 102 105 109 112

0

2029

3114

68

413 12 12 11 11 10 9

9 8

8

0

20

40

60

80

100

120

140

160

199

9/00

200

0/01

200

1/02

200

2/03

200

3/04

200

4/05

200

5/06

200

6/07

200

7/08

200

8/09

200

9/10

201

0/11

201

1/12

201

2/13

201

3/14

201

4/15

tuhat t


Rapsin tuonti

Rapsin tuotanto

34 3845 48 42

50 52 54 57 59 62 64 67 69

1818

10

510

1322

43

24

22 21 20 19 1918 17 16 15

5

22

54

13

7

2323 24

21 2627 28 29

3132 33

34 364

1

0

20

40

60

80

100

120

140

160

1999

/00

2000

/01

2001

/02

2002

/03

2003

/04

2004

/05

2005

/06

2006

/07

2007

/08

2008

/09

2009

/10

2010

/11

2011

/12

2012

/13

2013

/14

2014

/15

tuhat t

Varastojen lisäys

Rapsin vienti

Ruokaöljy/biodiesel

Rapsikakku/rehu

tuhat t

10 1333 37

104

146121

160 171194

216234

250265 276

4

12

3 0 13

0

1

4

44

4

4

4

44

4

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

220

240

260

280

300

199

9/00

200

0/01

200

1/02

200

2/03

200

3/04

200

4/05

200

5/06

200

6/07

200

7/08

200

8/09

200

9/10

201

0/11

201

1/12

201

2/13

201

3/14

201

4/15

Rapsin tuonti

Rapsin tuotanto

1948 59 69

119 129143 148 156 162 164 166

1615

23

4043

48 4952

54 55 55

91

10 1 1 63 2 62

9 12

28 12

40

33

64

8

2331

3850

58

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

220

240

260

280

300

199

9/00

200

0/01

200

1/02

200

2/03

200

3/04

200

4/05

200

5/06

200

6/07

200

7/08

200

8/09

200

9/10

201

0/11

201

1/12

201

2/13

201

3/14

201

4/15

tuhat t

Rapsin vienti


Rapsikakku/rehu

81 65106 120

205 201163

235271

307343

380416

452488

2 27

11

2 2

2

4319

4

2

2

2

2

115

55

0

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

199

9/00

200

0/01

200

1/02

200

2/03

200

3/04

200

4/05

200

5/06

200

6/07

200

7/08

200

8/09

200

9/10

201

0/11

201

1/12

201

2/13

201

3/14

201

4/15

tuhat t

Rapsin tuonti

Rapsin tuotanto

4 20 12 25 14 24 2655

200 220 228 243267

292318

343

94

166

4

268

610 11

23

86

98104

114

125

136

147

7 4

75

87173

1017356

85

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

1999

/00

2000

/01

2001

/02

2002

/03

2003

/04

2004

/05

2005

/06

2006

/07

2007

/08

2008

/09

2009

/10

2010

/11

2011

/12

2012

/13

2013

/14

2014

/15

tuhat t

Rapsin vienti


Rapsikakku/rehu

Viron rapsin tarjonta Viron rapsin käyttö

Latvian rapsin tarjonta Latvian rapsin käyttö

Liettuan rapsin tarjonta Liettuan rapsin käyttö


28

Pienemmät biodieselin tuottajat ovat kuitenkin sitoutuneet käyttämään kotimaista raaka-ainetta. Vuoteen 2015 mennessä tuotannon arvioidaan ylittävän 110 000 tonnin. Rapsinsiementä saatetaan tuoda ja viedä samanaikaisesti, koska Werolin sijainnin takia on järkevää ostaa rapsinsiementä lähialueilta Latviassa. Samaan aikaan rannikoiden ja satamien lähellä olevaa tuotantoa voidaan hyvin viedä ulkomaille. Latviassa rapsinsiemenen kysynnän ennustetaan kasvavan johtuen suurimman bio-dieseliä tuottavan laitoksen ilmoittamasta raaka-ainetarpeesta. Samanaikaisesti pienten biodieselin tuottajien arvioidaan nostavan tuotantoaan. Raaka-aineen kokonaistarpeeksi arvioidaan noin 200 000–220 000 tonnia ja mahdollinen ylituotanto 2010 luvuilla menisi vientiin. Vuoteen 2015 mennessä tuotannon ennustetaan lähestyvän 280 000 tonnia. Liettuassa kaikki tällä hetkellä toimivat biodieselin tuotantolaitokset käyttävät kotimaista rapsinsiementä ja uusi suuri laitos suunnittelee myös nojautuvansa ensisijaisesti koti-maiseen raaka-aineeseen. Vuoteen 2015 rapsin kokonaistuotannon odotetaan nousevan lähes 500 000 tonniin, josta lähes kaikki todennäköisesti jalostetaan Liettuassa.

5. ELINTARVIKKEIDEN VÄHITTÄISMARKKINAT Elintarvikemarkkinoilla Baltian maat yleensä käsitetään yhtenä markkina-alueena. Tois-taiseksi kaksi suurta elintarvikekauppaketjua on saanut jalansijan kaikissa kolmessa maassa. Lisäksi useat ketjut ovat äskettäin päättäneet ensimmäisenä askeleena laajen-tumisessaan mennä mukaan naapurimaan markkinoille. Tällaisia ovat IKI ja Norfa Liettu-asta Latviaan sekä Selver Virosta Latviaan. Latvian vähän keskittyneet markkinat mitä il-meisimmin houkuttelevat uusia toimijoita. Koko Baltian alueen markkinajohtaja on liettualaisen VP Marketin omistama Maxima, jonka osuus Baltian markkinoista on 25 %. Toisena on Rimi, ruotsalaisen ICA: tytäryhtiö, jonka osuus on 16 %. Näiden lisäksi on yrityksiä, jotka ovat kolmen suurimman joukossa omassa maassaan, mutta eivät ole vielä astuneet tai ovat juuri aloittelemassa muiden maiden markkinoilla (ETK Virossa ja Norfa ja IKI Liettuassa). Näiden ketjujen osuus Baltian maiden markkinoista on noin 5-10 %. Elintarvikkeiden vähittäismarkkinoiden kokonaisarvoksi Baltian maissa arvioidaan noin 6 miljardia euroa ja se kasvaa tasaisesti. Tästä huolimatta saksalainen halpaketju Lidl, joka oli ostanut kymmeniä kiinteistöjä Baltian maista, arvioi tilanteen uudelleen vuonna 2006 ja päätti olla menemättä mukaan näiden markkinoille. Kilpailu on tosiaankin kiristynyt viime vuosina, mikä on usein heijastunut ruoan hinnan hitaana nousuna. Keskittyminen on lisääntynyt eniten Liettuassa ja Virossa. CR-4 kes-kittymisaste – neljän suurimman ketjun yhteenlaskettujen myyntitulojen osuus vähittäis-kaupan kokonaisliikevaihdosta – oli vuonna 2005 72 % Liettuassa ja 70 % Virossa. Latviassa tämä luku oli vain 50 %.


29

IKI16%

Other25%

Rimi 7% Norfos

Mazmena12%

Maxima34%

Aibes mazmena

6%

Others36%

ETK6%

Maxima25%

IKI8%

Norfa 6%

Selver3%

Rimi16%

0500

10001500200025003000


Rimi22%

IKI3%

Maxima24%

Mego3%Nelda

3%

Others45%

Baltian markkinarakenne

Viro Latvia Liettua

Rimi 24%

Others23%

ETK 25%

Maxima7%

Prisma8% Selver

13%

Muut

Muut Muut

Muut

3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5

0

md. €

Vähittäiskaupan markkinarakenne Baltian markkinoilla vuonna 2006.

Lähteet: yritysten kotisivut, lehtiartikkelit. Huom.: IKI:n liikevaihdon jakauma Latvian ja Liettuan välillä on arvio.

MT

T T

aloustutkimus


altian maissa

29


30

6. JOHTOPÄÄTÖKSET

Kokemukset alkuvuosista EU:n jäsenenä Kuten kolme vuotta sitten VYR:in teettämä ensimmäinen Baltia selvitys ennusti, Suomen huolet Baltiasta saapuvasta suuresta elintarvikevirrasta ovat osoittautuneet perättömiksi, sillä mitään dramaattista muutosta elintarviketuontimme rakenteessa ei tapahtunut. En-nen EU:n itälaajentumista, vuonna 2003 Suomen elintarviketuonnista 0,9 % oli peräisin Baltiasta, viime vuonna osuus oli 2,4 %. Viron osuus on kasvanut 0,7 %:sta 1,6 %:iin. Samalla Baltian maiden EU jäsenyys on avannut markkinoita suomalaisille yrityksille. Kun vuonna 2003 elintarvikeviennistämme 9,7 % suuntautui Baltiaan, osuus kasvoi 12,5 %:iin vuonna 2006. Baltian viljan viljelijät sekä jalostajat oppivat nopeasti EU:n ja kansallisten tukien hyö-dyntämisen. Tuet ovat nousseet portaittain ja nostaneet viljelyn kannattavuutta. Lisäksi tilat ja tilojen osuuskunnat ovat pikavauhtia uusineet konekantaansa ja laajentaneet kuivaus- ja varastokapasiteettiaan. Näihin on oman ja lainarahoituksen lisäksi usein onnistuttu saamaan myös tukea. Viljateollisuus on pyrkinyt modernisoimaan jo olemassa olevaa varastokapasiteettiaan ja logistiikkaansa. Viljaa myydään pääosin EU:n muille jäsenmaille, mutta jalostettuja viljatuotteita on onnistuttu viemään myös itämarkkinoille.

Viljanviljelyn ammattimaisuus kasvaa Viljanviljelyn tilarakenne muuttuu ja tuotanto keskittyy nopeasti. Pienten tilojen määrä on jyrkässä laskussa ja yhä isompi osuus viljantuotannosta on peräisin viljaa ammattimai-sesti markkinoille tuottavilta isoilta tiloilta. Yli sadan hehtaarin tilat viljelivät kokonaisvilja-alasta 68 % Virossa, 53 % Latviassa ja 37 % Liettuassa vuonna 2005 kun taas näiden osuus vuonna 2001 oli vastaavasti vain 53 %, 36 % ja 30 %. Kokonaistuotannosta suurin osa saadaan suurilta tiloilta, sillä ne yleensä saavuttavat pientiloja korkeamman keskisa-don. Keskisuurilla tiloilla on myös kasvumahdollisuuksia. Latviassa on perustettu lukuisia osuuskuntia tuotantopanosten hankintaa, sadon käsittelyä ja markkinointia varten. Jotkut näistä ovat panostaneet yhteen lajiin, kuten rapsiin keskittyvä Latraps tai rukiiseen eri-koistuva Valmieran osuuskunta. Hankinta- ja markkinointi osuuskunnat ovat osoittautu-neet oivaksi ratkaisuksi keskisuurille tiloille viljaketjun sisäisissä hintaneuvotteluissa. Vaikka viljatilojen tulotilanne on yleensä parantunut EU aikana, edelleen on laajalti käy-tössä järjestelmä, missä viljelijät maksavat satokauden alussa hankkimansa tuotanto-panokset syksyn sadolla. Kauppaa harjoittavat liikkeet ovat oivaltaneet, että viljan ja öljykasvien kauppa tarjoaa varsin voittoisan liiketoiminnan. Viime vuosien aikana viljaa vietiin enenevässä määrin yltäen vuoden 2005-2006 ennätyssatovuonna 1,3 miljoonaan tonniin Liettuassa (45 % koko viljatuotannosta) ja 0,5 miljoonaan tonniin Latviassa (38 % koko viljatuotannosta). Tuotantopanosten markkinat laajenevat sitä mukaa kuin maataloussektori toipuu 1990-luvun kriisikuopasta ja jatkaa vaurastumista hiljalleen EU:n sisällä. Tuotantopanosten myyjistä on kehittynyt monimuotoisia, tuotteita ja palveluja tarjoavia, sekä maantieteelli-sesti levittäytyneitä yrityksiä, jotka samalla ostavat ja markkinoivat viljaa, tai jopa jalosta-


31

vat sitä. Vahvimmat paikalliset konsernit ovat syntyneet Liettuassa, missä nämä kilpai-levat tasavahvasti muita Baltian markkinoita hallitsevien ulkomaalaisten yritysten kanssa. Suomalaiset Kesko Agro ja Kemira GrowHow toimivat kaikissa kolmessa maassa.

Viljan tuotanto laajenee, samoin kotimainen kysyntä Kauppaan tulleen viljan määrä on kasvanut koko Baltiassa viime vuosina. Viljan viennin kehitys huolestuttaa jo jalostavaa teollisuutta. Esimerkiksi Liettuassa viljateollisuus yri-tykset käyvät ankaraa kilpailua viljanviejien kanssa edellisvuotta pienemmäksi jääneestä sadosta. Tilannetta kärjistää viljan varastointi tiloilla paremman hinnan toivossa. Viljan hinta on kääntynyt nousuun ja on ylittänyt kolme vuotta sitten toteutuneet ennätysluke-mat. Baltian maiden viljantuotanto on kasvanut viime vuosien aikana ja kasvun odotetaan jatkuvan myös seuraavien kymmenen vuoden aikana. Selvityksen ennusteiden mukaan viljantuotanto ylittää 3 miljoonan tonnin tason Liettuassa, 1,2 miljoonaa tonnia Latviassa ja 0,7 miljoonaa tonnia Virossa vuoteen 2015 mennessä. Kotimainen kysyntä tulee kasvamaan kuitenkin niin voimakkaasti, että viennin uskotaan supistuvan 50 000 -100 000 tonnin tasolle. Laajeneva kotieläintuotanto tarvitsee enem-män rehuraaka-ainetta, mutta varsinainen kysyntä kasvaa muilla jalostustoimialoilla. Alkoholin valmistus, viljaa käyttävät bioetanolilaitokset Latviassa ja Liettuassa, sekä mallastuotanto ja tänä vuonna käynnistyvä vehnäntärkkelystuotanto Liettuassa supista-vat näiden maiden vientiä. Virossa todennäköisesti viljantuotannon kasvu nostaa oma-varaisuusasteen pysyvästi yli 90 %, mutta maa pystyy viemään vain muutaman kymmenen tuhannen tonnin viljaeriä vuosittain.

Isot biodiesellaitokset rakenteilla Öljykasvien viljelyn ennustetaan kasvavan biodieseltuotannon vauhdittamana. Pien- ja keskimuotoista biodieseltuotantoa on harjoitettu Baltiassa vuodesta 2001 saakka. Kus-sakin maassa on rakenteilla yksi 100 000 tonnin tuotantolaitos, joka ainakin Liettuassa perustetaan kotimaisen raaka-aineen varaan. Tällaisen ison laitoksen raaka-aineen tarve tulee olemaan 300 000 tonnia rapsia vuodessa. Latviassa ja Virossa biodieseltuotannon suunnitellaan perustuvan osittain tuontiöljyn varaan. Lisäksi Virossa toimii Baltian ainoa nykyaikainen ruokaöljytehdas, joka käyttää 70 tuhatta tonnia rapsia. Baltian öljyjalostamot ovat osoittaneet kiinnostuksensa biopolttoaineen sekoittamista kohtaan. Mikäli suunnitelmat toteutuvat ja tuotantolaitokset toimivat täydellä kapasitee-tilla, Baltiassa voidaan tuottaa peräti 400 000 tonnia biodieseliä jo vuonna 2008. Tämä ylittää Baltian oman tarpeen ja ylijäämää suunnitellaan vietäväksi Länsi-Eurooppaan, etenkin Saksaan.

Vaikutukset Suomeen - johtopäätökset Baltian kehitysnäkymillä on vaikutuksensa myös Suomen vilja- ja öljykasvisektoriin.

(1) Kotimainen kysyntä Baltiassa kasvaa vilja- ja öljykasvituotantoa nopeam-min. Tämä laskee Latvian ja Liettuan viime vuosina suureksi kasvaneita vientimääriä. Baltian viljan markkinahinnat ovat EU jäsenyyden aikana yhä enemmän seuranneet maailmanmarkkinahintoja, joten on epätoden-


32

näköistä, että sieltä tuotaisiin suuria määriä viljaa Suomeen. Satunnaisten pienten erien tuontia ei voi kuitenkaan pois sulkea.

(2) Kasvava raaka-aineen kysyntä viittaa Baltian viljateollisuuden voimistumi-seen ja monipuolistumiseen. Jalostettuja viljatuotteita voidaan tuoda Suo-meen, mutta erät pysyvät Suomen elintarviketuontiin tai viljatuotteiden ko-konaiskulutukseen nähden vaatimattomina. Välituotteista ja puolivalmis-teista rapsikakkua voi tulla Suomen markkinoille.

(3) Rapsin tuonti Virosta ja ajoittain myös Latviasta on edelleen mahdollista, mikäli Latvian suurin biodieseltuottaja käyttäisi ilmoitettua vähemmän ja Viron vastaava tuottaja ei käyttäisi lainkaan kotimaista raaka-ainetta.

(4) Baltian yleinen tulotaso nousee, mikä toisaalta supistaa teollisten tuottei-den hintaetua, toisaalta parantaa suomalaisten yritysten vientimahdolli-suuksia Baltiassa.

(5) Baltian viljaketjussa on edelleen tilaa suomalaisille sijoittajille, mutta edullisten yritysostojen mahdollisuudet vähenevät jatkossa. Yritysten arvo lähestyy länsieurooppalaista tasoa, joskin Baltian yritysten keskikoko on vielä pieni. Erityisen hyvät mahdollisuudet olisivat nyt osallistua esimer-kiksi Baltian luomuketjun kehittämiseen. Lisäksi dynaamisille kansainvä-listymistä harkitseville pienille ja keskisuurille yrityksille Baltian maat tar-joavat mitä sopivimman ympäristön ensiaskelten tekemiseen.

vertaileva raportti vertaileva raportti viljan ja öljykasvien ......eu-jäsenyyden vaikutuksia ja...

Documents