Digitalisaatio ja digipolitiikka 2025: Lähdekoodi uudelle ja uudistuvalle yrittäjyydelle

Suomi 2025

Suomi 2025 -asiakirjatSuomi 2025 on Suomen Yrittäjien tavoiteohjelma seuraaville hallituskausille. Tuotamme ohjelmaan esityksiä suomalaisen yhteiskunnan uudistamiseksi.

Yrittäjäliike haluaa olla Suomea uudistava voima. Näemme, että yrittäjyys on merkittävä osa kaikkia niitä uudistushankkeita, joilla suomalaista yhteiskuntaa viedään eteenpäin.

Osaamisen ekosysteemi 2025: Kohti jatkuvan oppimisen järjestelmää

Digitaalinen teknologia mullistaa työtä ja yrittäjyyttä yhtä paljon kuin teolli-nen vallankumous aikanaan. Osaavan työvoiman puute on muodostunut yhä useamman yrityksen kasvun esteeksi. Siitäkin huolimatta, että oppilaitoksemme ovat maa-ilman huippua, ne kykenevät yhä heikommin vastaamaan digitalisaation alati nopeammin liikuttaviin osaamis- ja sivistystarpeisiin. Osaamistaseemme on valahtamassa rakenteel-lisesti alijäämäiseksi. Tarve uudelle osaamista tuottavalla järjestelmälle ja sitä ohjaavalle politiikalle lisääntyy päivä päivältä.

» Osaamisen ekosysteemi 2025: Kohti jatkuvan oppimisen järjestelmää, pdf, julkaistu 20.11.2018

Suomi — yritysmyönteisen sääntelyn kärkimaa 2025

Normien purkamisessa ja sääntelyn sujuvoittamisessa on asetetta-va uusi ja kunnianhimoinen tavoite: yritysten hallinnollista taakkaa ja sääntelykustannuksia tulee vähentää tavoitteellisesti ja merkittävästi.

» Suomi – yritysmyönteisen sääntelyn kärkimaa 2025, pdf, julkaistu 28.3.2018

Yrittäjämyönteinen korkeakoulutus 2025

Haluamme Suomeen korkeakoulujärjestelmän, joka tukee yrittäjyyttä eri puolilla maata, yhdistää yrittäjyyden maailmanluokan tutkimukseen ja osaamiseen sekä varmistaa Suomessa toimivien yritysten menestyk-sen kansainvälisessä kilpailussa.

» Yrittäjämyönteinen korkeakoulutus 2025, pdf, julkaistu 12.9.2017

Kaikki 2025 -asiakirjat: www.yrittajat.fi/2025

Osaamisen ekosysteemi 2025: Kohti jatkuvan oppimisen järjestelmää

Suomi 2025

3

Suomen Yrittäjät, 2019

Digitalisaatio ja digipolitiikka 2025 on osa Suomen Yrittäjien Suomi 2025 -julkaisusarjaa.

Suomen Yrittäjät | Mannerheimintie 76 A,

00250 HELSINKI | PL 999, 00101 HELSINKI puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi | yrittajat.fi

Sisältö

1. Uudistumisen kasvava tarve 4

2. Uusi talous ja uudistuva yrittäjyys 5

Digitalisaatio teknologisena rakennemuutoksena 5

Digitaalisen talouden elementit 6

Teollisesta taloudesta digitaaliseen alustatalouteen 7

Yritystoiminta digitaalisessa taloudessa 9

Yrittäjyys digitaalisen talouden ajurina 9

Työ ja osaaminen digitaalisessa taloudessa 10

3. Kohti digipolitiikkaa 12

Digitalisaation poliittinen johtaminen 12

Yksityisen sektorin uudistaminen 13

Julkisen sektorin uudistaminen 22

4. Tavoitteet korkealle 26

4

1. Uudistumisen kasvava tarve

Digitaalisen teknologian esiinmarssi on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana näyttävää ja rivakkaa. Älykkäät laitteet ja ohjelmistot avaavat ihmisille ja yrityksille mahdollisuuksia tehdä asiat vieläkin pa-remmin. Näistä teoista syntyy digitalisaatio, joka uudistaa yrittäjyyttä ja synnyttää koko-naan uutta. Teollinen aikakausi väistyy uu-den tieltä.

Digitaalinen talous asettaa uusia vaati-muksia ja odotuksia kaikille rooliin ja ase-maan katsomatta. Niin yrittäjien ja työnte-kijöiden kuin päättäjien ja viranomaisten on opittava jatkuvasti uutta ja uskallettava luo-pua totutusta.

Digitalisaatiossa on kyse perustavanlaa-tuisesta teknologisesta rakennemuutoksesta. Työmarkkinoiden, koulutus- ja innovaatio-järjestelmän, sosiaaliturvan ja muiden ins-tituutioiden kasvava uudistuspaine on sen suoraa seurausta. Yksityisen ja julkisen sek-torin uudistumista digitalisaation kautta edistävä politiikka kaipaa määrätietoisem-paa johtajuutta ja hallitumpaa suuntaa – sekä likeisempää kumppanuutta valtion, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan välillä.

Vanhat pelikuviot eivät enää toimi. Tarve laajakantoiselle näkemykselle, ennakkoluu-lottomalle asenteelle ja aloitteelliselle toi-minnalle on polttava. Siksi on huolestutta-vaa havaita, että liian harva yritys, viran-omainen, järjestö tai puolue on seikkaperäi-sesti määritellyt, mitä vauhdilla muuntuva toimintaympäristö tarkoittaa ja millaisia valintoja se edellyttää.

Käsillä oleva Digitalisaatio ja digipoli-

tiikka 2025: Lähdekoodi uudelle ja uudis-tuvalle yrittäjyydelle -ohjelma on Suomen Yrittäjien vastaus tähän kasvavaan uudistu-mistarpeeseen. Yrittäjäjärjestön toiminnan kulmakivinä ovat rohkeus, uusiutuminen ja luotettavuus. Ne tarjoavat erinomaiset läh-tökohdat myös tälle muutosmyönteiselle digitaalisen ajan politiikkaohjelmalle, jonka tavoitteena on

1. hahmottaa digitalisaatiota ja digitaa-lista taloutta ja avata niiden vaiku-tuksia Suomessa toimiviin yrittäjiin ja yrityksiin

2. määritellä uusi digipolitiikan johta-misjärjestelmä

3. määritellä yksityistä ja julkista sekto-ria uudistavan digipolitiikan tavoit-teet ja toimenpiteet seuraavalle vuo-sikymmenelle.

Digitaalinen talous asettaa uusia vaatimuksia ja

odotuksia kaikille rooliin ja asemaan

katsomatta.

5

2. Uusi talous ja uudistuva yrittäjyys

Talous on yhteiskunnan sydän. Se tuottaa ihmisten tarpeisiin vastaavia tavaroita ja palveluja saatavilla olevia resursseja eli työtä, pääomaa ja luonnonvaroja käyttäen ja kohdentaen. Talousjärjestelmän raken-teet ja toiminta riippuvat siitä, mitä on pää-tetty tuottaa, miten tuotanto on järjestetty ja kenelle ja kuinka tuotos on haluttu jakaa. Teknologiaa on mahdoton ohittaa, kun etsi-tään vastauksia näihin kysymyksiin. Ennen kuin siirrytään puntaroimaan digitaalisen teknologian ja talouden suhdetta, on syytä kiteyttää, mitä digitalisaatiolla oikein tar-koitetaan.

Digitalisaatio teknologisena ra-kennemuutoksena

Digitalisaatio perustuu neljään teknologi-seen tekijään:

1. laskentatehoon eli digitaalisen infor-maation käsittelyyn

2. muistikapasiteettiin eli digitaalisen informaation varastointiin

3. algoritmeihin eli yleisesti ottaen tie-tojenkäsittelyn ohjelmointiin sekä automatisointiin

4. tietoverkkoihin, joissa digitaalinen informaatio ihmisten ja koneiden kes-ken liikkuu yli ajan ja paikan rajojen.

Laajasti ymmärrettynä digitalisaatio on näiden neljän tekijän kehittämistä ja sovel-tamista yhdessä ja erikseen.

Laskentateho ja datakapasiteetti ovat tie-tokoneiden alkuajoista lähtien kaksinker-taistuneet noin kahden vuoden välein suh-teessa niiden hintaan. Toisin sanoen sillä rahasummalla, jonka yrittäjä tai kotitalous käyttitietokoneeseen30vuottasitten,saisinyt33000kertaatehokkaammanlaitteen.Tämä yhdistettynä räjähdysmäiseen tieto-verkottumiseen sekä tekoälyn rajoja koette-levaan algoritmikehitykseen selittää sitä, että kuluttajien ja yritysten ulottuvilla on yhä väkevämpiä, verkottuneempia ja huo-keampia älylaitteita ja -ohjelmistoja.

Digitalisaatio murtaa varmoin ottein yhteiskunnan ja talouden perusrakenteita ja ulottaa vaikutuksensa kaikille elämän-alueille ja toimialoille. Tässä suhteessa se rinnastuu sähköistymiseen ja muihin var-haisempiin tuotannollisiin vallankumouk-siin. Digitalisaatiolla on niihin nähden kui-tenkin omat erityispiirteensä.

Siinä missä ensimmäisen teollistumisaal-lon apparaatit vahvistivat ihmisen fyysistä voimaa, laajentaa digitaalinen teknologia älyllistä kapasiteettia.

Digitalisaatio kehittyy ja leviää huomat-tavasti vauhdikkaammin kuin aiemmat tek-nologiset murrokset. Tämä johtuu sen taus-talla olevan teknologian aineettomasta luon-teesta: bitit ovat atomeita monin verroin ket-terämpiä ja yhdisteltävämpiä. Tämä tekee digitalisaatiosta vaikuttavaa ja yllätyksellistä.

6

Toim

iala

Toim

iala

Toim

iala

Toim

iala

Tietoliikenneverkot

Tietovarannot

Älykäs teknologia

Osaava työvoima

Yritysliiketoiminnan alustat

Kuluttajaliiketoiminnan alustat

Kuva 1. Digitaalisen talouden avainresurssit.

Käynnissä olevan teknologisen vallanku-mouksen pidemmän aikavälin ennustami-nen on haastavaa jollei jopa mahdotonta. Digitalisaation lyhyen ja keskipitkän aikavä-lin etenemislinjat ovat kuitenkin nähtävissä yritysten ja kuluttajien toiminnan muutok-sissa. Markkinat ovat tässäkin tapauksessa paras mahdollinen näköalapaikka talouden ja laajemman yhteiskunnan kehitykseen.

Digitaalisen talouden elementit

Digitalisaation teknologiset perustekijät – laskentateho, massadata, algoritmit, verkot – määrittävät myös digitaalisen talouden ominaiselementtejä ja kehitystä sekä niistä seuraavia talouden rakenteita ja toimintaa.

Digitaalisen talouden kolme perustavaa ele-menttiä ovat

1. älykkäät koneet eli digitaaliset lait-teet ja ohjelmistot

2. digitaaliset alustat eli kysyntää ja tar-jontaa kokoavat ja yhdistävät markki-napaikat

3. verkottuneet joukot eli ihmisyksilöi-den tietoverkoin valjastettu ja jouk-koistettu osaaminen.

Näiden elementtien vaikutukset tuntuvat yhdessä ja erikseen jo nyt varsin monella toi-mialalla. Vaikka ne etenevät tietyillä talouden sektoreilla nopeammin kuin toisilla, mikään ala ei ole niiltä pitkään suojassa. Samalla talouden toimivuutta ylläpitäviin instituu-tioihin, kuten työmarkkina-, sosiaaliturva- ja koulutusjärjestelmiin, kohdistuu yhä mer-kittävämpiä muutospaineita. Digitaalinen talous haastaa markkinoiden lisäksi poliit-tiset päättäjät ja yhteiskunnalliset toimijat, kuten työmarkkinajärjestöt.

Yrityksissä ja myös muissa organisaati-oissa näille uusille talouden elementeille on omat perinteisemmät vastinparinsa: älyko-neille ihminen ja tämän osaaminen ja työ-panos, alustoille tavarat ja palvelut sekä jou-koille ytimet eli hierarkkiset organisaatiot ja niihin sidotut prosessit, resurssit ja kyvyk-kyydet.

Vastinparien vanhat elementit eivät sinänsä ole digitaloudessa häviämässä min-nekään. Kun uusien elementtien taloudelli-nen merkitys vahvistuu, organisaatiot jou-

7

tuvat kuitenkin miettimään, mikä on kus-sakin tilanteessa toimivin ja tasapainoisin yhdistelmä näiden ja perinteisten tekijöi-den välillä. Varsinkin yrityksille kyse on lo-pulta kannattavuudesta eli kyvystä kilpailla asiakkaista.

Digitaalisen talouden menestyjät ovat niitä, jotka kykenevät luovimmin yhdistä-mään nämä elementtiparit uusiksi liiketoi-minnan malleiksi ja arvokkaiksi tuotteiksi. Ne yritykset ja kansantaloudet, jotka jäävät teollisen talouden perinteiden vangeiksi, menettävät vääjäämättä asemiaan. Pidem-män päälle uudistuskyvyttömät kokevat sa-man kohtalon kuin aikoinaan sähköistymi-sen jalkoihin jääneet höyryvoiman käyttä-jät. Luova uudistuminen ja luova tuho ovat saman ilmiön kääntöpuolia.

Digitaalinen teknologia on pohjimmil-taan informaation käsittelyn, tallentamisen ja välittämisen teknologiaa. Tämä on myös sen yleiskäyttöisyyden eli toimialariippu-mattomuuden lähtökohta. Digitaalinen ta-lous on vielä leimallisemmin vuorovaiku-tustaloutta, jossa uusi teknologia on lisän-nyt, laajentanut ja rikastanut informaation siirtoa kuluttajien ja yritysten välillä. Siksi puhutaan yhä enemmän tieto-, informaa-

tio- tai datataloudesta, joka tapahtuu digi-taalisilla alustoilla.

Teollisesta taloudesta digitaali-seen alustatalouteen

Digitaalisessa taloudessa kaupankäynti tapah-tuu pitkälti eri toimialoja ja markkinoita pal-velevilla verkkoalustoilla, joille internet tar-joaa perustan, eräänlaisen alustojen alus-tan. Siirtymä teollisesta taloudesta digi-taaliseen alustalouteen haastaa yrityksiä uudenlaiseen verkottumiseen ja markki-nointiin sekä tuotteiden voimakkaaseen palvelullistamiseen.

Kuluttajille tutuimpia alustoja ovat eri-laiset verkkokaupat (Amazon, eBay, Ali-baba, Tori.fi), mobiililaitteiden käyttöjär-jestelmät (Applen iOS, Googlen Android), tietokoneiden käyttöjärjestelmät (Micro-softin Windows, Linux), sosiaalisen me-dian kanavat (Facebook, Twitter), jaka-mispalvelut (Airbnb, Uber) ja hakukoneet (Google, Yahoo!). Moni alusta yhdistää sau-mattomasti kuluttajan verkkoasioinnin reaa-limaailmassa tapahtuvaan palveluun, vaikka-pa ruoan tilaamiseen (Wolt, Foodora). Alus-

Kuva 2. Digitalisaatiota liikuttavat teknologiset tekijät (n=vuosi).

{ {Laskentateho

Datax

x

xVerkot

Algoritmit

x 2n2

x 2n2

8

tat ovat leviämässä nopeasti myös yritysten väliseen markkinaan.

Alustan historiallinen verrokki on tori. Kuten tori myös alusta sisältää useita toimi-joita: alustan omistaja ja ylläpitäjät, alustan myyjät ja ostajat, alustalla myytävien tuot-teiden taustatuottajat, alustalla mainostavat jne. Alusta tarjoaa toimijoille erilaisia mah-dollisuuksia rahallista tai muuta arvoa luo-vaan vuorovaikutukseen ja vaihdantaan. Ku-ten tori myös alusta mahdollistaa kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen organisoidusti ja ma-talin transaktiokustannuksin. Se on talouden resurssien tehokkaan kohdentamisen väline.

Alustojen menestys perustuu talous-tieteistä tuttuun verkostovaikutukseen: Jokainen uusi käyttäjä tekee alustasta entistä houkuttelevamman sen ulkopuolella olevil-le, joilla on intressejä alustan käyttäjiä koh-taan. Esimerkiksi mitä enemmän kyydin-jakopalvelulla on käyttäjiä, sitä useampi on kiinnostunut tarjoamaan kyytejä sen kautta. Mitä useampia kyydin tarjoajia palvelus-sa on, sitä useampi käyttäjä on palvelusta kiinnostunut. Digitaalisuus tekee verkosto-vaikutusten leviämisestä nopeaa, mikä lisää alustojen potentiaalia skaalautua vikkelästikin laajoille markkina-alueille.

Koska alustat ovat digitaalisia, kertyy kai-kesta alustalla tapahtuvasta toiminnasta dataa. Kertynyt data on merkittävä lisäarvo alustan itsensä kaupallistamisessa ja kehit-tämisessä tai siihen kytkeytyvien kolman-sien osapuolten sovellutusten rakentami-sessa. Data on alustatalouden pääomaa, joka ei käytön myötä kulu vaan päinvas-toin kumuloituu ja jalostuu. Tunnetuim-pien kuluttaja-alustayritysten, kuten Goo-glen tai Facebookin, ilmaisuus perustuu-kin dataan, jota käyttäjät jättävät jälkeensä alustoja käyttäessään ja jota alustat edelleen valjastavat liiketoiminnallisiin päämääriin, tyypillisimmin mainosmyyntiin.

Alusta- ja datatalouden vauhdikas etene-minen on nostanut esiin merkittäviä yksityi-syyteen ja omistajuuteen liittyviä kysymyk-siä. Millaiset oikeudet yksilöillä, yrityksillä ja yhteisöillä on alustoille tuottamaansa da-taan? Pitäisikö alustayritysten myös palki-ta rahallisesti dataa niille tuottavia hen-kilöitä ja organisaatioita? Mikä vastuu alustoilla on niiden kautta julkaistusta sisällöstä tai keräämänsä datan jatkokäy-töstä? Ovatko alustayritykset työnantajia vai vain työnvälittäjiä?

Nämä ja monet muut kiistanalaiset sei-

{ {Älykkäät koneet Ihmiset

Alustat

Yrittäjyys

Osaaminen

+x

Organisaatiotx

Tuotteetx

+Joukot

Kuva 3. Digitaalisen talouden uudet elementit.

9

kat värittävät vielä pitkään uuden talou-den poliittista draamaa niin Suomessa, Euroopassa kuin globaalisti.

Yritystoiminta digitaalisessa taloudessa

Yritykset ovat kautta aikain toimineet yhtei-söissä ja verkostoissa, oli kyse sitten alueel-lisista tai alakohtaisista ryppäistä tai niitä linkittävistä tuotantoketjuista tai markki-napaikoista. Digitalisaatio kuitenkin muut-taa yritystoiminnan sisäisiä toimintamalleja sekä yritysten välisiä suhteita ja informaa-tion jakamista. Se murtaa myös toimialojen rajoja ja edistää uusien syntymistä.

Digitalisaatio vie yritystoiminnan sisäis-tä arkkitehtuuria alati avoimempaan ja eri-laisia rakennuspalikoita yhdistelevämpään suuntaan. Yritykset voivat entistä vaivatto-mammin hankkia sovellusrajapintojen tai avoimen lähdekoodin kautta käyttöönsä erilaisia laskenta-, data- tai ohjelmistore-sursseja. Nämä palikat ovat monikäyttöisiä ja taipuvat moneen, mikä lisää niiden käy-tettävyyttä yli toimialarajojen. Avoimuus ja yhdisteltävyys mahdollistavat liiketoimin-nan tehostamisen ja kokonaan uusien tuot-teiden ja prosessien innovoinnin sekä täy-sin uusien toimialojen synnyn. Perinteisesti etäällä toisistaan olleilla aloilla voi yllättäen löytyä paljonkin yhteistä.

Yritystoiminnassa arvon tuottaminen on digitaalisessa taloudessa yhä useam-min arvon yhteisluomista eli yritysten vuo-rovaikutusta painottavaa. Yritykset toimi-vat osana erilaisia verkkopohjaisia alustoja ja muuttuvat myös itse alustamaisemmiksi, mikäli ne avaavat oman liiketoimintansa di-gitaaliset rajapinnat ja tietovarannot kump-paneiden ja asiakkaiden käyttöön. Liiketoi-minnan uudet työkalut ja mallit liikkuvat ja tulevat kopioiduksi yli vakiintuneiden alu-eellisten keskittymien, tuotantoketjujen tai toimialarajojen.

Digitaalisessa taloudessa osuvin kuvaus yritysten keskinäiselle vuorovaikutusarkki-tehtuurille onkin monipolvinen yrittäjyyden ekosysteemi. Sen sisällä mullistavat yritys-konseptit ja teknologiset innovaatiot synty-vät ja leviävät aktiivisten ja innovatiivisten yrittäjien vauhdittamina yli alue- ja alarajo-jen. Varsinkin digitaalisesti orientoituneet

startup-yrittäjät muodostavat tällaisia tie-donjakamisen yhteisöjä. Pitkälti tästä syystä uusi yrittäjyys on aiempaa verkottuneempaa.

Ekosysteemimäisen toiminnan takana on digitaalisen talouden uusi kilpailudyna-miikka. Teollisessa taloudessa esimerkik-si kuljetusalan yritykset kilpailivat pitkälti vain keskenään hyvistä paikoista tietyissä tuotantoketjuissa (esim. rakennus- tai met-säteollisuuden ketjuissa). Kilpailua ei käyty niinkään tuotantoketjun muiden toimijoiden (rakennuttajat, metsänkasvattajat) kanssa puhumattakaan ketjun ulkopuolisista, alal-le tyystin vierasta toimintamallia tai tekno-logiaa käyttävistä.

Digitaalisessa taloudessa kilpailu laa-jenee arvoketjun osasesta laajempien tai kokonaisten tuotantoketjujen mittaiseksi. Haastajina toimivat nuorten innovatiivis-ten startup-yritysten lisäksi vakiintuneem-mat kehityshakuiset scaleup- ja restartup -yritykset. Haastajat tulevat vakiintuneem-pien yritysten näkökulmasta yhä useammin oman kentän ulkopuolelta. Innovatiivisten haastajayritysten näkövinkkelistä kilpaili-joita eivät taas ole niinkään samankaltaista teknologiaa tai liiketoimintakonseptia hyö-dyntävät yrittäjyysekosysteemin vertaiset vaan niiden arvoketjujen ja alojen toimijat, joiden syrjäyttämisen ne ovat ottaneet teh-täväkseen.

Yrittäjyyden dynamiikka muuttuu uudes-sa taloudessa. Siksi myös yrittäjyyttä edis-tävän politiikan on päivityttävä. Kun alalla kuin alalla digitaalisuus tarjoaa merkittä-viä mahdollisuuksia liiketoiminnan uudis-tamiseen ja kilpailukyvyn kasvattamiseen, on yrittäjyyspolitiikan aktiivisesti ohjattava niin uutta kuin olemassa olevaa yrityskent-tää näiden mahdollisuuksien piiriin.

Yrittäjyys digitaalisen talouden ajurina

Yrittäjyyden suhde uuteen digitaaliseen talouteen on kolminainen. Ensinnäkin yrittäjyys on arvoa luovan innovaatiotoi-minnan ajuri. Toiseksi arvoa luodessaan yrittäjyys tarjoaa yhä useammalle työtä joko palkansaajana, yrittäjänä tai näiden yhdistelmänä. Kolmanneksi yrittäjyys on ratkaisukeskeisenä asenteena, luovuutta painottavana toimintana ja optimistisena

10

ajattelutapana välttämättömyys, kun yksi-löt ja yhteisöt sopeutuvat muutokseen.

Siirtyminen atomeista bittien maail-maan on kiihdyttänyt innovoinnin uusille lukemille. Digitalisaation perustukset ovat pitkäjänteisen ja usein akateemisen tutki-mustyön tulosta, mutta markkinoita mullis-tavat tuotteet ja palvelut ovat pitkälti inno-vatiivisten yritysten aikaansaannosta.

Digitaaliset innovaatiot ovat kuin raken-nuspalikoita, joita voidaan kierrättää ja yhdistellä aina uudelleen ja uudelleen nii-den kulumatta tai ehtymättä. Tällöin talou-den keskeiseksi menestystekijäksi muodos-tuu sen kyky käydä läpi ideoita ja niiden yhdistelmiä ja seuloa niistä arvokkaimmat. Tässä yrittäjyydellä on keskeinen asema.

Pienten ja keskisuurten yritysten roo-li Suomen taloudessa on merkittävä. Yri-tyskannastavain0,2prosenttia lukeutuuyli250henkeätyöllistäviinsuuryrityksiin.Loputovatpk-yrityksiä,näistä93prosent-tia alle10henkeätyöllistäviämikroyrityk-siä. Pk-yrityksissä työskentelee kaksi kol-mesta yksityisen sektorin työntekijästä.

Uusien työpaikkojen luojana yrittäjyy-den merkitys on ollut viimeisinä vuosina vieläkinolennaisempi.Vuosina2001–2017pk-yritykset ovat nettomääräisesti luoneet 134000työpaikka,kunsuuryrityksissätyö-paikkojaonhävinnyt30000.Samallaajan-jaksolla yksinyrittäjien määrä on kasvanut jo170000:een,mikävastaakaikistayrityk-sistäjoyli60:taprosenttia.

Uuden yrittäjämäisen työn taustalla on monia tekijöitä, mutta digitalisaatio on niistä eittämättä keskeisin. Se on ajanut suurempia yrityksiä keventämään raken-teitaan ja ulkoistamaan palvelutuotantoaan niin kotimaisille kuin ulkomaisille toimit-tajille.

Toisaalta digitalisaatio on tarjonnut aivan uusia mahdollisuuksia itsensä työllistämi-seen. Markkinakynnys on monilla aloilla madaltunut, kun pääomatarve on keven-tynyt. Samalla osaamisvaatimukset ovat monilla aloilla kasvaneet, mikä näkyy myös yrittäjien koulutustason nousussa: yrittä-jistä jo41prosentillaonkorkeakoulutut-kinto. Pääomaintensiivisyys on korvaantu-nut osaamisintensiivisyydellä.

Yrittäjämäisen keikkatyön mahdollisuu-det ovat lisääntyneet digitaalisten alusto-jen myötä. Yhä useampi löytää alikäyte-

tyille resursseilleen, myös työpanokselleen, ostajia lähempää tai kauempaa. Jakamis- ja vertaistalous ovat leimallisesti yrittäjä-mäisesti operoivien, ei-ammattimaisten pientoimijoiden kenttää, vaikka markki-na-alustat itse ovatkin usein suurempien operaattoreiden ylläpitämiä. Yrittäjyys on lähempänä arkea kuin vielä jokunen vuosi-kymmen sitten.

Digitalisaatio on myös avannut pienille yrityksille uusia teitä markkinoille. Tämän päivän digitaalisilla työkaluilla pienikin yri-tys voi myydä ja markkinoida tuotteitaan globaalisti kohtuullisin kustannuksin.

Epävarmuuden ja muutoksen sietämi-nen ja oma-aloitteisuus ovat kaikki sisäisen yrittäjyyden ilmentymiä, joiden arvo tule-vaisuuden työmarkkinoilla kasvaa. Yrittä-jyys on yhä välttämättömämpi asenne ja ajattelutapa. Tätä vasten on ilahduttava havaita, että nuorimpien ikäluokkien kiin-nostus yrittäjyyteen on vahvistunut merkit-tävästi2000-luvunaikana.

Työ ja osaaminen digitaalisessa taloudessa

Riittääkö kaikille työtä koneiden ja ohjelmis-tojen korvatessa kasvavissa määrin ihmisen työpanosta aina haalariduuneista asiantunti-jatehtäviin? Kysymys ei ole helppo, ja siihen tarjotut vastaukset vaihtelevat.

Taloushistoria kertoo, että uusi teknolo-gia on työtä korvattuaan aina myös avan-nut ihmisille tietyllä viiveellä väyliä entistä tuottavampiin tehtäviin. Samalla elintaso on noussut. Mikään lainalaisuus tämä kehi-tyskulku ei kuitenkaan ole. Toteutuakseen se edellyttää yhteiskunnalta pitkäjänteisiä panostuksia eritoten ihmisten osaamiseen sekä yksilöiltä valmiutta uuden oppimiseen.

Työmarkkinoille on joidenkin arvioiden mukaan nopeasti syntymässä osaamisvi-nouma: automatisaation jäljelle jättämien työtehtävien osaamisvaatimukset näyttä-vät nousevan nopeammin kuin työvoiman osaamistaso. Tämä näyttäisi olevan totta tietyissä jo nykyisellään syvällistä osaamis-ta vaativissa tehtävissä. Toisaalta on mah-dollista, että älykkään teknologian toi-miessa yhä enemmän tukiälynä se myös yksinkertaistaa monia nykyisin vaativiakin työtehtäviä.

11

Digitaaliset innovaatiot ovat kuin rakennuspalikoita, joita voidaan kierrättää ja yhdistellä aina uudelleen ja uudelleen niiden

kulumatta tai ehtymättä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (2015) arvion mukaan tietoteknologianvaikutuksesta reilu kolmannes nykyisistä ammateista on Suomessa vaarassa tule-van kahden vuosikymmenen aikana. Eniten uhattuina ovat matalapalkkaiset, vähemmän koulutetut ja teollisuustyöntekijät, mut-ta myös rutiininomaiset tietotyöt. Säilyviä mutta sisällöllisesti muuttuvia töitä olisivat sosiaali-, terveys- ja hoiva-alan työt ja ope-tusalan työt, johtaminen, ICT-osaaminen sekä luovat ja kekseliäisyyttä vaativat teh-tävät. Vaikka aikajänne on kaksi vuosikym-mentä, edustaa se varsin lyhyttä murros-kautta. Pidemmällä aikavälillä muutokset ovat oletettavasti vieläkin huomattavampia.

Vaikka tarkkoja arvioita on vaikea esittää, selvää on, että osaamisen tarve muuttuu laa-dullisesti ja määrällisesti ja ennen kaikkea entistä nopeatahtisemmin. Yrityksissä tämä muutospaine näyttää jo kasvavan. Yli puolet pk-yrityksistä ilmoittaa osaavan työvoiman puutteen rajoittavan kasvua. Joka kymme-nes yritys ilmoittaa, että osaajien saatavuus on kasvun merkittävä este. (Pk-yritysbaro-metri1/2019).Vaaranaon,ettäosaajapu-lasta tulee talouskasvun tulppa.

Epävarmuutta työn tulevaisuudesta lisää digitaalisen teknologian kehitystahti erityi-sesti oppimis- ja päättelykyvyssä. Laitteet tekevät ihmisten puolesta entistä moni-mutkaisempia analyyseja, tarkempia en-nusteita ja tuloksellisempia valintoja – ja käyvät laskentatehon ja massadatan kasva-essa aina vain etevämmiksi.

Mitä älykkäämmäksi teknologia kehit-tyy, sitä useampia yksittäisiä työtehtäviä se ottaa haltuunsa ja muuttaa näin ammat-tien sisäisiä ja välisiä rakenteita. Samalla se muuttuu yhä useammin passiivisesta työ-kalusta aktiiviseksi työkumppaniksi ja liit-tää verkkoyhteyksien kautta mukaan myös

ihmiskollegoita ympäri maailman. Teko- ja joukkoäly tuovat mukanaan ennennä-kemättömiä tuotteita ja palveluita ja siten myös uusia työtehtäviä ja osaamistarpeita.

Tavoitelluimpia työntekijöitä ovat tule-vaisuudessa ne, jotka kykenevät työsken-telemään yhtäältä älykkään teknologian kanssa ja toisaalta joukkoistetuissa projek-teissa. Tämän symbioosin edistäminen on myös yrityksille merkittävä mahdollisuus. Tulevaisuudessa arvokkaimpia yrityksiä ovat ne, jotka pystyvät syrjäyttämisen sijaan voi-maannuttamaan ihmisiä toimimaan tuotta-vasti yhdessä koneiden ja toistensa kanssa.

Digitalisaatio muuttaa lähtemättömästi työn markkinoita. Erottelu työnantajan ja työntekijän välillä hämärtyy tai joissakin tehtävissä katoaa jopa kokonaan. Toimeen-tulo muodostuu monien kohdalla useista virroista. Työorganisaatiot ovat väliaikaisia ja muuttuvia. Projektiluontoisuus lisääntyy. Toisaalta ennakoivat ja ohjaavat markkina- alustat mahdollistavat tulevaisuudessa sekä työn että tekijän osuvamman kohtaamisen, mikä helpottaa työn ja toimeentulon pirsta-loitumisen hallintaa. On selvää, että savu-piipputeollisuuden aikakaudella synnyte-tyt työmarkkinarakenteet eivät enää perusta paikkaansa, vaan vaativat nykyaikaistamista.

Työn murros edellyttää työn pelisääntö-jen päivittämistä, mutta myös kestävää hy-vinvointia tuottavan uuden työnjaon raken-tamista koneiden ja ihmisten välille. Työn uusjaon onnistuminen edellyttää osaamis- ja innovaatiojärjestelmän radikaalia uudis-tamista samaan tapaan kuin aikanaan siir-ryttäessä maatalousvaltaisesta teolliseen yhteiskuntaan.

Vaalimalla ja jalostamalla ihmisen vahvuuk-sia ja modernisoimalla työn markkinoita var-mistetaan, että myös uusi liittouma koneiden kanssa on mahdollisimman menestyksekäs.

12

3. Kohti digipolitiikkaa

Kun digitalisaatio murtaa teollisen yhteiskun-nan rakenteita, se avaa samalla mahdollisuuk-sia uudelle yrittäjyydelle ja yrittäjyyden uudis-tumiselle. Näin se myös asettaa uusia vaati-muksia työntekijöille ja yrittäjille. Vähintään yhtä paljon uusia odotuksia kasaantuu poliit-tisille päätöksentekijöille, päätöksien valmis-telijoille ja niitä toimeenpaneville viranomai-sille. Heidän on määrätietoisesti edistettävä digitalisaation kautta tapahtuvaa yksityisen ja julkisen sektorin uudistumista.

Digitalisaation poliittinen johtaminen

Digitalisaatio ei rajaudu yhteen tai useam-paan politiikan sektoriin tai hallinnon alaan, vaan se koskettaa niitä kaikkia. Se on valtion ja laajemman yhteiskunnan paalutusten läpi juokseva virtaus, joka kuohahtaa esiin eri-laisin tavoin sektorista ja alasta riippuen. Digitalisaatio on tyyppiesimerkki ilmiöläh-töisemmän päätöksenteon ja hallinnon tar-peellisuudesta.

Digitalisaatiota on Suomessa toistai-seksi johdettu pitkälti vanhoista politiikan asemista ja hallinnon lohkoista käsin. Vaikka aikaansaannokset ovat olleet kohtuullisia, on liian moni uudistus jäänyt vanhojen byrokra-tiasiilojen vangiksi ja hyytynyt puolitiehen. Kun teknologinen murros syvenee, on selvää, että vanhoista asemista operoiva politiikka ja hallinto tuottavat yhä vain heikompia loppu-tuloksia.

Digitalisaatio on otettava yhteiskuntapo-

litiikan keskiöön muiden perustavanlaatui-sia rakenneuudistuksia edellyttävien ilmi-öiden, kuten ilmastonmuutoksen, rinnalle. Jotta näin olisi, on kansallisella digipoli-tiikalla oltava vahva demokraattinen man-daatti, kirkkaat tavoitteet, niitä tehokkaasti toimeenpaneva hallinto sekä vahva yksityi-sen ja julkisen sektorin sidos. Digitaalisen yhteiskunnan avainresurssin eli datan ja sen hyvän hallinnon ja tehokkaan käytön puittei-den määrittelyn eli tietopolitiikan on oltava olennainen osa digipolitiikkaa.

Digipolitiikka on julkisen sektorin uudistu-misen johtamista ja yksityisen sektorin uudis-tumisen edesauttamista. Se ei saa sulkeutua yhdeksi politiikkasiiloksi muiden rinnalle. Sen on toimittava hallinnonaloja läpäisten ja niis-tä riippumattomasti mutta kuitenkin vahvalla valtuutuksella. Sama pätee myös EU-tasolla.

Maan osaamispääoma, infrastruktuuri ja vakaus huomioiden Suomella on digipolitii-kan onnistumisessa maailman parhaat edel-lytykset.

MITÄ ON TEHTÄVÄ?

1Laaditaan Suomelle yli hallituskausien katsova digipoliittinen strategia,

joka määrittää digitalisoituvan yhteiskun-nan avainresurssit ja investointitarpeet sekä asettaa julkisen ja yksityisen sektorin digitalisoitumisen kehitystavoitteet.

13

2Rakennetaan strategian jalkauttami-seksi kansallinen digipolitiikan joh-

tamisjärjestelmä, jota johtaa digipolitii-kan strategisista investoinneista vastaava ministeri, jonka esikunta on erikoistunut digitalisaatioon ja jossa on eri ministeriöi-den asiantuntijoita.

Ministeri vastaa suoraan pääministerille ja on irrallaan perinteisistä ministeriöistä.

Digipolitiikan johtamisjärjestelmä

• koordinoi ja tukee hallinnonalojen sisäisiä yksityisen ja julkisen sektorin digi-talisaatiota edistäviä kärkihankkeita• yhdistää systemaattisesti eri hallin-nonalojen ammattilaiset kera yritysten ja järjestöjen parhaiden osaajien suunnittele-maan ja rakentamaan digitalisaation mah-dollisuuksia täysimääräisesti hyödyntäviä julkisen sektorin uusia palvelu- ja toi-mintamalleja

• valjastaa vastuuministerin poliitti-sessa ohjauksessa toimivan Väestörekisteri-keskuksen eli tulevan Digi- ja väestötie-toviraston tukemaan eri hallinnonalojen digitalisaatiotyötä• on parlamentaarisesti uuden ver-kostomaisen eli eduskunnan valiokuntiin hajautuneen digitalisaatiovaliokunnan valvoma kokonaisuus.

Yksityisen sektorin uudistaminen

Vastuu yrityksen kehittämisestä ja kilpailu-kyvystä on aina viime kädessä sen omistajil-la ja toimivalla johdolla. Tämä pätee myös digitaaliseen liiketoimintaan tai liiketoimin-nan digitalisoimiseen. Valtiolla on kuitenkin tässä yhtälössä paikkansa. Sen tehtävänä on edesauttaa uuden yritystoiminnan syntyä ja vakiintuneen yritystoiminnan päivittymistä uuden teknologian kestävää käyttöönottoa tukemalla.

Kuva 4. Digipolitiikan johtamisjärjestelmä.

• Ministeri A• Ministeriö A• Virasto A• Laitos A

Hal

linno

nala

A • Ministeri B• Ministeriö B• Virasto B• Laitos B

Hal

linno

nala

B • Ministeri C• Ministeriö C• Virasto C• Laitos C

Hal

linno

nala

C

1. Poikkialainen ilmiölähtöinen yhteiskehittäminen

Yrit

ykse

t +

yht

eisö

t +

kan

sala

iset

Yritykset + yhteisöt +

kansalaiset

2. Alakohtaisen digikehityksen tukeminen ja koordinoiminen

3. Digipolitiikan kokonaisjohtaminen ja strategiset investoinnit

• Ministeriöistä riippumaton vastuuministeri + esikunta• Eduskunnan digitalisaatiovaliokunta

14

Näin se tekee esimerkiksi panostamalla osaamiseen ja tutkimus- ja innovaatiotoi-mintaan, purkamalla esteitä uuden tekno-logian soveltamiselta sekä vahvistamalla kuluttajien luottamusta digitaalisiin työka-luihin ja palveluihin

Seuraavaan on koottu olennaisimmat toi-menpiteet, joilla julkinen valta voi edistää yksityisen sektorin ja siten laajemmin koko yhteiskunnan uudistumista digitalisaation kautta.

Missiona yritysten digitalisoituminen

Yritysten digitalisoituminen on edennyt verkkaisesti ja ennen kaikkea eritahtisesti. Pk-yritysbarometrin(1/2019)mukaanvainnoin joka kymmenes yritys on digitaalisesti suuntautunut1 eli digitalisoinut merkittävän osan toiminnoistaan. Osuus ei ole noussut muutaman vuoden takaisesta. Merkittävä osa yrityksistä näyttää jääneen jälkeen digi-talisaatiokehityksestä. Digitaalisistakin yri-tyksistä vain osa on niin kutsuttuja digina-tiiveja yrityksiä, joiden koko ansaintamalli perustuu digitaalisuuteen.

Digitaaliset yritykset ovat tyypillisesti muita nuorempia: niistä 60 prosenttia onperustettu 2000-luvulla. Liiketoiminnandigitaalisuuden aste näyttää lisäksi olevan yhteydessä moniin liike- ja kansantaloudel-lisesti myönteisiin tekijöihin. Digitaaliset yritykset ovat muita yrityksiä uusiutumis-kykyisempiä ja kasvuhakuisempia. Ne myös ottavat muita yrityksiä alttiimmin käyttöön uutta teknologiaa, kuten tekoälyratkaisuja, ja suuntaavat kansainvälisille markkinoille. Näillä yrityksillä on myös muita positiivi-sempi kuva tulevaisuudesta ja suhdanteis-ta sekä tämän myötä enemmän halukkuutta palkata uutta henkilöstöä.

Digitaaliset yritykset ovat tämän perus-teella muita tuottavampia ja valmiimpia tarttumaan uuden talouden mahdollisuuk-siin. Digitaalisesti suuntautuneiden yri-tysten määrän kasvattamisen onkin oltava kansallisen elinkeinopolitiikan keskeisimpiä

missioita. Erityistä huomiota on kiinnitet-tävä kasvu- ja kansainvälistymispotentiaalia omaavien innovatiivisten yritysten osuuden kasvattamiseen.

MITÄ ON TEHTÄVÄ?

3Käynnistetään yli hallituskausien ulot-tuva kansallinen yrityskentän digi-

taalisen uudistumisen ohjelma, joka kasvattaa digitaalisesti suuntautuneiden yritysten määrää ja vahvistaa niiden kas-vu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia.

4Perustetaan yrityskentän digitaalisen uudistumisen ohjelman suunnittelua ja

toimeenpanoa tukemaan elinkeinoelämän ja julkisen sektorin avaintoimijoista koos-tuva yhteistyöfoorumi.

Digitaalisen yhteiskunnan perus- infrastruktuuri

Tietoliikenneverkot ovat tietoyhteiskunnan perusinfrastruktuuria, jonka kattavuudesta ja laadusta ei tule tinkiä. Jos tieto ei liiku tai sen siirtäminen sakkaa, hyytyvät tietoon perustu-vat koneet ja palvelut, eivätkä yksilöt, yritykset ja julkishallinto kykene täysimääräisesti tart-tumaan digitalisaation mahdollisuuksiin.

Tulevaisuuden palvelut edellyttävät entistä nopeampia tietoliikenneyhteyksiä. Langatto-mat verkot eivät tähän tiedonsiirtotarpeeseen pysty yksin vastaamaan, ja seuraavan suku-polvenlangattomienverkkojen,kuten5Gja6G,toimintavaatiijoitsessäänhuippunopeatavalokuitu- ja tukiasemaverkkoa. Samalla kun langattoman verkkoteknologian kehitystyö-hön ja käyttöönottoon on syytä panostaa, on kuituyhteyksiäkin parannettava. Niiden ra-kentaminen on kuitenkin edennyt Suomes-sa liian hitaasti. Tähän markkinaongelmaan yksityisen ja julkisen sektorin on etsittävä yhdessä ratkaisuja.

Yksi ratkaisu on keventää ja yhtenäistää

1Työ-jaelinkeinoministeriön(2015)määritelmänmukaandigitaalisestisuuntautunutyrityskäyttäävähintäänviittä seuraavista työkaluista: kotisivut, sosiaalinen media, pilvipalvelut, verkkokauppa yrityksen myynnissä, yrityksen ostot verkossa, digitaalisten kanavien käyttö palvelujen jakelussa ja markkinoinnissa, big data, teollinen internet. Digitaalisesti suuntautuneiden yritysten määrää on kartoitettu Pk-yritysbarometrin tiedonkeruulla.Kevään2019barometriinlisättiinyhdeksivastausvaihtoehdoksimyöstekoälysovellukset.

15

laajakaistan rakentamisen lupa- ja sään-telykäytäntöjä varsinkin kuntatasolla. Esi-merkiksi ilmoitusmenettelyllä tapahtuvaa tiealueella työskentelyä voitaisiin laajen-taa. Kaavoituksessa on otettava nykyistä ennakoidumpi näkökulma digitaalisen inf-rastruktuurin rakentamiseen. Uudenlaiset ketterämmät rakentamismenetelmät, kuten mikrosahaus, on otettava hallitusti mutta määrätietoisesti käyttöön.

Tulevaisuuden taajuuspolitiikan pitää olla teknologianeutraalia. Tämä tarkoittaa sitä, että sen on avattava myös muille kuin perinteisille mobiilioperaattoreille mahdol-lisuuksia kehittää kilpailukykyisiä ja inno-vatiivisia langattomia tiedonsiirtoratkaisuja.

Valokuituyhteyksiä on Suomessa raken-nettu pääosin markkinaehtoisesti. Perus-periaatteena tämä on oikein. Valtiolla on kuitenkin oltava rooli valokuiturakentami-sen tukirahoittajana niillä harvaan asutuil-la alueilla, joilla markkinoiden kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa mutta joilla on turvat-tava nopeita laajakaistayhteyksiä vaativien julkisten palvelujen saavutettavuus. Valtion tehtävänä on myös edesauttaa verkkoyhte-yksien rakentamiseen suunnatun EU-rahoi-tuksen käyttöä kunnissa.

Julkiset toimijat voivat edistää laaja-kaistayhteyksien kysyntää julkisia palve-luita digitalisoimalla. Tätä työtä on määrä-tietoisesti jatkettava. Kuntien on syytä pa-nostaa julkisten tilojen, kuten koulujen ja virastojen, valokuiduttamiseen. Samalla on pohdittava, voisiko näitä tiloja avata pai-kallisten yksin- ja pienyrittäjien yhteistyö-tiloiksi.

Valokuituyhteyksien rakentaminen kuu-luu tällä hetkellä kotitalousvähennyksen piiriin vain oman tontin osuudelta. Oli-si syytä harkita, voitaisiinko vähennyksen piiriä laajentaa koskemaan myös tontin ul-kopuolella tapahtuvaa rakentamista. Yhte-yksien kysyntää voitaisiin vahvistaa myös varmistamalla, että yritysten aineettomaan digitaaliseen pääomaan tekemiä investoin-teja kohdellaan verotuksessa kannustavasti.

Suomessa kuluttajalla ja yrityksellä on nytoikeussaadamoitteettomastitoimiva2Mbit/s-laajakaistaliittymäkotiintaiyrityk-sen sijaintipaikkaan. Tätä nopeusvelvoitetta on syytä tarkistaa asteittain ylöspäin, lyhy-elläaikavälillä10Mbit/s-liittymäänjakes-kipitkälläaikavälillä100Mbit/s-liittymään.

MITÄ ON TEHTÄVÄ?

5Panostetaan seuraavan sukupolven langattoman verkkoteknologian

kehittämiseen ja käyttöönottoon ja ratkais-taan valokuituyhteyksien rakentamista hidastavat markkinaongelmat.

6Nostetaan yleispalveluksi luettavan laajakaistayhteyden vähimmäisno-

peuttaasteittainkohti100Mbit/stasoa.

7Tuetaan kohdennetuin avustuksin laa-jakaistaverkkojen rakentamista

harvaan asutuilla alueilla.

8Kevennetään ja yhtenäistetään laaja-kaistayhteyksien rakentamisen lupa-

ja sääntelykäytäntöjä varsinkin kunta-tasolla.

9Laajennetaan valokuituyhteyden kotitalousvähennyksen piiriä myös

oman tontin ulkopuolisen osuuden raken-tamiseen.

10Tehdään teknologianeutraalia taajuuspolitiikkaa, joka mahdol-

listaa innovatiivisten langattoman tiedon-siirron ratkaisujen kehittämisen ja uusien pienoperaattoreiden markkinoille tulemisen.

Yksityisen sektorin tieto jalostumaan

Digitaalisen tiedon eli datan ympärille pu-noutuu yhä merkittävämpi osa yksilöiden, yritysten ja yhteiskunnan toiminnoista. Dataresurssin voima perustuu sen ehtymät-tömyyteen ja skaalattavuuteen. Se ei kulu käytössä, sen käytön rajakustannukset ovat lähellä nollaa ja sitä voi samanaikaisesti hyö-dyntää lähes rajaton määrä käyttäjiä ympäri maailmaa. Lisäksi tietoa voidaan yhdistellä mitä erilaisimmiksi kombinaatioiksi. Muut tuotannontekijät eli työvoima, pääomat ja luonnonvarat ovat luonteeltaan huomatta-vasti niukempia, rajallisempia ja jäykempiä.

Tiedon määrän lisäksi sen laatu, liikku-vuus ja saatavuus ovat tietotalouden arvon-luonnin perusedellytyksiä. Jotta tieto olisi entistä käytettävämmässä muodossa ja liik-kuisi sujuvammin uutta lisäarvoa luoden,

16

on tiedon yleisiä laatustandardeja sekä toimialakohtaisia käyttöoikeuksia kirkas-tettava. Tämän on oltava kansallisen ja EU-tason tietopolitiikan ydintavoitteita.

Tällä hetkellä yritykset ja muut yksityi-set toimijat jakavat keskenään tietoja pit-kälti kumppanuuksien tai suostumusten ja sopimusten pohjalta. Tietyissä tapauksis-sa yritykset ovat avanneet tietojaan mui-den hyödynnettäväksi joko vapaaehtoises-ti tai lain niin velvoittamana. Viranomai-sille yritykset luovuttavat tietoja pitkälti lakiin perustuen.

Yrittäjien ymmärrystä tiedon avaamisen tai markkinaehtoisen jakamisen hyödyistä on kohennettava. Lisäksi on kehitettävä henkilöiden ja yritysten käytännön mah-

dollisuuksia niin hallussaan olevan kuin käyttämiinsä palveluihin kerryttämänsä datan hallitsemiseen ja jakamiseen. Esi-merkiksi yritysasiakkaat saattavat usein jäädä palvelutarjoajien vangeiksi, koska niillä ei ole oikeudellisia tai tosiasiallisia mahdollisuuksia siirtää käyttäjädataansa alustalta toiselle (nk. vendor lock-in - tilanne). Siksi on huolehdittava siitä, että alusta- ja käyttäjäyritysten sopimussuh-teet ovat tasapuolisia ja edistävät toimivia markkinoita. Kohtuuttomia sopimusehtoja ei tule sallia. Lisäksi datamarkkinoiden vä-littäjätoimijoiden eli dataoperaattoreiden kehittymistä on vauhditettava sekä yksi-löiden ja yritysten dataosaamista vahvis-tettava. Tieto- ja alustatalouden liiketoi-

Kuva 5. Tiedon sipuli.

Kokonaan avoin tieto

Yksityisten toimijoiden välinen avoin tiedonvaihto

Kumppaneiden välinen tai sopimukseen perustuva

tiedonvaihto

Viranomaisten ja yksityisten toimijoiden

välinen tiedonvaihto

Viranomaisten ja PL 124 julkista tehtävää hoitavien

välinen tiedonvaihto

Viranomaisten välinen

tiedonvaihto

17

mintaosaamista on tässä yhteydessä myös kasvatettava.

Yritysten tietoja on avattava ulkopuo-listen hyödynnettäväksi velvoittavalla lainsäädännöllä vain silloin, kun se tuot-taa merkittävää yhteiskunnallista ja kan-santaloudellista hyötyä. Tällöin on pidet-tävä huoli, ettei yritysten tai niiden asiak-kaiden liikesalaisuuksien ja yksityisyyden suojaa vaaranneta.

MITÄ ON TEHTÄVÄ?

11Edistetään kansallisella ja EU- tasolla datan saatavuutta ja

liikkuvuutta luomalla tiedolle yleisesti tunnustettuja laatustandardeja ja selkeyt-tämällä tiedon käyttöoikeuksia.

12Kehitetään yksilöiden ja yritysten käytännön mahdollisuuksia

hallita, jakaa ja myydä dataansa.

13Kohennetaan yrittäjien ymmär-rystä tiedon jalostamisen sekä sen

avaamisen ja markkinaehtoisen jakamisen hyödyistä vahvistamalla tieto- ja alusta-talouden liiketoimintaosaamista.

14Velvoitetaan yritykset avaamaan tietojaan ulkopuolisten hyödynnet-

täväksi vain silloin, kun se tuottaa mer-kittävää yhteiskunnallista ja kansan-taloudellista hyötyä.

Terveestä kilpailusta elävä tietotalous

Tietotaloudessa datalla ja sitä kautta mark-kinoilla on harmillinen taipumus keskittyä yhä harvempien toimijoiden käsiin. Tästä esimerkkinä ovat alustayritykset, kuten Google tai Facebook, jotka hallitsevat mer-kittävää osaa toimialastaan. Koska näillä jättiläisyrityksillä on datan lisäksi syvät lompakot, valtaavat ne myös perinteisiä toimialoja.

Alustayritysten kasvun kehää ruokki-vat verkostovaikutus (mitä enemmän on käyttäjiä, sitä houkuttelevampi alusta on ja sitä enemmän on taas käyttäjiä) sekä datavaikutus (mitä enemmän on dataa, sitä houkuttelevammaksi alustaa voidaan

kehittää ja sitä enemmän on jälleen käyt-täjiä ja dataa) yhdistettynä datan hyödyn-tämisen mataliin rajakustannuksiin ja sii-tä seuraaviin mittakaavaetuihin.

Markkinoiden keskittyminen tarkoit-taa hauraampaa kilpailua ja pahimmil-laan monopolitilannetta. Kun kilpailume-kanismi ei toimi, tuotteiden laatu kärsii ja hinnat nousevat. Yrittäjyyden luova voima tyrehtyy, kun nuoret innovatiiviset yrityk-set eivät kykene kasvamaan dominoivassa asemassa olevien jättiyritysten varjossa tai jätit ostavat ne pois markkinoilta. Talous toimii kaikkiaan epäoptimaalisesti.

On Suomen ja suomalaisten yritysten etu, että tietotalouden markkinat toimivat ja että epätervettä keskittymistä ja kilpai-lun vinoutumista ei tapahdu. Yhtä lailla tärkeätä on, että tietotalouden avainresurs-sia eli dataa on saatavilla ja että kuluttajien luottamus älykästä teknologiaa ja henkilö-tietoja soveltaviin tuotteisiin ja palveluihin on vahvaa.

EU:n ja siten myös suomalaisen tieto-talouden mallin on rakennuttava ihmisten yksityisyyden kunnioittamiseen ja luotta-muksen rakentamiseen. Tämä on pitkäl-lä aikavälillä EU:lle kilpailuetu verrattuna muihin keskeisiin markkinaalueisiin, eri-tyisesti Kiinaan ja Yhdysvaltoihin.

Luottamuksen ohella EU:n on luotava aktiivisesti mahdollisuuksia uusiin tiedon liikuteltavuuteen perustuviin liiketoiminta-malleihin niin kuluttaja- kuin yritysmark-kinassa. EU:n tietosuoja-asetus tarjoaa henkilödatan liikuteltavuudelle perustan. Tiedon turvaamista painottavasta ja pahim-millaan sen säilömiseen johtavasta ajattelu-tavasta on siirryttävä kohti tiedon jakamis-ta ja jalostamista vauhdittavaa politiikkaa. Samalla on kuitenkin pidettävä kiinni yk-sityisyyden ja liikesalaisuuksien suojasta.

MITÄ ON TEHTÄVÄ?

15Varmistetaan kansallisesti ja EU-tasolla, että dataan perus-

tuvan markkinatalouden pelisään-nöt ovat reilut ja kilpailumekanismi toimii ja että kuluttajien ja yrittäjien luottamus digitalisoituviin tuotteisiin ja palveluihin säilyy.

18

Luottamukselle rakentuva älykäs teknologia

Pk-yritysbarometrin(1/2018)mukaanyri-tyksistä jo joka kolmas joko käyttää tekoä-lyä tai tutkii tekoälyn käyttömahdollisuut-ta. Koneoppimiseen ja laajojen tietomassojen louhintaan perustuva tekoäly tarjoaa merkit-täviä liiketoimintamahdollisuuksia entistä arvokkaampien tuotteiden ja palveluiden muodossa. Samalla se tehostaa monia liike-toimintaprosesseja ja vapauttaa yritysten re-sursseja uusiin tuottavuutta lisääviin inves-tointeihin.

Tekoälyn käyttöalueiden nopea laajentu-minen ja suorituskyvyn kehittyminen avaa monia kiperiä oikeudellisia ja eettisiä kysy-myksiä. Kun tekoäly tekee itsenäisesti ihmi-sen puolesta yhä enemmän ratkaisuja, vaa-tivat niin tekoälyä tuotteissaan soveltavien yritysten kuin niitä hyödyntävien loppu-käyttäjien oikeudet, vastuut ja velvollisuu-det perinpohjaista punnintaa.

Yrittäjät ovat yrityksineen tekoälyn sovelta-jia mutta ennen kaikkea myös kohteita. Mui-den yritysten tai julkisen sektorin asiakkaina yrittäjät kohtaavat jo nyt monia tekoälyn avustamia tai kokonaan suorittamia palve-luita. Yrittäjien liiketoimintaan olennaisesti vaikuttavat laina-, vakuutus- ja muut pää-tökset automatisoituvat vauhdilla.

Yritysten ja kuluttajien luottamus älyk-kääseen ja autonomiseen teknologiaan on perustavanlaatuinen digitaalisen talouden kehittymisen edellytys. Kuluttajien luotta-muksen puuttuessa jäävät tekoälyä hyödyn-tävät tuotteet ostamatta, mikä puolestaan vaikuttaa suoraan yritysten haluun inves-toida uuteen teknologiaan.

Periaatteena on oltava, että yrittäjillä ja muilla asiakkailla on oikeus ja käytännössä myös mahdollisuus tietää, miten ja millaisten tietojen ja oletusten pohjalta tekoälyn ohjaa-mat ratkaisut ovat syntyneet. Tekoälypalvelui-den läpinäkyvyys ja selitettävyys ovat ensiar-voisen tärkeitä yhdenvertaisen kohtelun sekä yleisen luottamuksen varmistamiseksi. Käy-tännössä tämä tarkoittaa, että myös valvonta-viranomaisilla on oltava riittävä osaaminen ja keinot puuttua väärinkäytöksiin.

Tekoälyn sääntelypuitteiden rakentaminen edellyttää laajaalaista julkista keskustelua sekä vankkaa eettistä tutkimusta. Kokeilulainsää-däntö on hyvä keino sopivan sääntelytasapai-

non löytämiseksi, kun uusi teknologia ja sille perustuva kaupallinen ja yleishyödyllinen toi-minta kehittyvät. Myös elinkeinoelämän itse-sääntelykulttuuria tekoälyn kehittämisessä ja käyttämisessä on syytä edistää.

MITÄ ON TEHTÄVÄ?

16Varmistetaan, että valvonta- viranomaisilla on riittävä osaa-

minen ja keinot älykkään teknologian kehit-tämisen ja soveltamisen seurantaan.

17Tuetaan tekoälyn kehittämisen ja soveltamisen itsesääntelyn

kehitystä esimerkiksi toimialakohtaisten avointen itsesääntelyfoorumien kautta.

18Tuetaan tekoälyn kehittämisen ja soveltamisen eettistä ja oikeu-

dellista tutkimusta.

Jatkuvan oppimisen osaamisjärjestelmä

Suomi on rakentanut yhden maailman par-haista koulutusjärjestelmistä. Järjestelmä on kuitenkin suunniteltu teollisen yhteis-kunnan tarpeisiin ja on siksi liian hidasliik-keinen vastaamaan digitalisoituvan tieto-yhteiskunnan entistä nopeammin ja yllät-tävämmin muuttuviin osaamistarpeisiin. Nykyjärjestelmä painottaa lapsuus- ja nuo-ruusvuosina tapahtuvaa muodollista koulut-tautumista ja tarjoaa liian vähän mahdolli-suuksia, ohjausta ja kannustimia aikuisiällä ja työuran aikana tapahtuvaan osaamisen ylläpitämiseen.

Osaavat ihmiset ovat myös tietoyhteis-kunnan ja -talouden perusta. Siksi on huoles-tuttavaa havaita, että osaavan työvoiman puute onPk-yritysbarometrin(1/2019)mukaankas-vun este yhä useammassa yrityksessä. Yri-tysten valmiuksissa tarttua digitalisoituvan talouden mahdollisuuksiin on eri selvitysten mukaan merkittäviä eroja. Osaamisvaje on muodostumassa rakenteelliseksi ongelmaksi.

Digitaalisen aikakauden Suomi tarvitsee ketterämmän ja laajapohjaisemman osaa-misjärjestelmän. Sen on käsitettävä oppilai-tosten ja tutkimuslaitosten lisäksi myös työ-paikat ja muut oppimisen ympäristöt sekä osaamista vahvistavia palveluita tarjoavat

19

ja oppimisteknologiaa kehittävät yritykset. Sen on kannustettava yksilöitä läpi työuran jatkuvaan oppimiseen ja yrityksiä jatkuvaan kehittymiseen sekä tarjottava siihen räätä-löityjä ratkaisuja. Työssä tapahtuvan oppi-misen on oltava osaamisjärjestelmän luon-nollinen osa.

Suomen on laadittava kansallinen osaa-misjärjestelmästrategia. Sen on käsitettävä jatkuvan oppimisen periaatteelle rakenne-tun ja tietoyhteiskunnan ja -talouden osaa-mistarpeisiin vastaavan järjestelmän peri-aatteet ja tavoitteet. Strategiassa on kiinni-tettävä erityistä huomiota matemaattiseen osaamiseen sekä data- ja teknologiataitoi-hin mutta myös ihmis- ja vuorovaikutustai-toihin.

Suomessa lähtökohdat tälle työlle ovat kaksijakoiset. Yhtäältä DESI-indeksin (2018)mukaansuomalaistendigivalmiudetovat keskimäärin EU:n kärkipäätä. Toisaal-ta joka kolmannen työikäisen digitaaliset perustaidot ovat riittämättömät.

Kaikki toimialat muuttuvat vähitellen oh-jelmisto-ohjatuiksi. Digitaalisten perustaito-jen lisäksi Suomen onkin panostettava syväl-liseen ohjelmisto-osaamiseen lisäämällä alan koulutusmääriä. Alan huippuosaajia on hou-kuteltava järjestelmällisesti myös ulkomailta.

Huomiota on lisäksi kiinnitettävä tieto- ja alustatalouden osaamiseen. Tiedon jakami-sen ja jalostamisen ymmärrystä on vahvis-tettava etenkin yrityksissä mutta myös jul-kisessa hallinnossa. Julkisesti, esimerkiksi Business Finlandin kautta, tuettujen yri-tysten tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden yhteyteen on tarjottava nykyistä enemmän nykyaikaista liiketoimintaosaamista vahvis-tavaa koulutusta.

Uuden osaamisjärjestelmän on itsessään oltava vahvasti digitalisoitunut ja dataan pe-rustunut. Digitaaliset oppimisen välineet ja ympäristöt mahdollistaa entistä yksityis-kohtaisemman ja kattavamman datan kerää-misen yksilön oppimisesta sekä sen loppu-tuloksesta eli osaamisesta. Dataa analysoi-malla ymmärretään, millaiset oppimisen muodot ja tahti kenellekin sopivat. Näin kul-lekin voidaan räätälöidä juuri hänelle sovel-tuva oppimispolku aina varhaisista vaiheista läpi aikuisvuosien. Tekoälyavusteiset koulu-tus- ja ohjauspalvelut ovat tässä keskeisessä asemassa.

Koulutusta on nämä digitalisoitumisen mahdollisuudet tunnistaen kehitettävä mää-rätietoisesti perinteisestä massatuotteesta pitkälle yksilöidyksi palveluksi. Tämä edel-lyttää, että yhteistyö oppilaitosten ja oppi-

Kuva 6. Jatkuvan oppimisen periaatteelle rakentuva osaamisjärjestelmä.

Varhais- ja perusopetus

sekä toisen tai korkea-asteen perustutkinto

Työssä tai vapaa-ajalla kertyneen

osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Työn ohessa tai siihen integroituna suoritettu moduuli,

osatutkinto tai tutkinto

Työjaksojen välissä suoritettu

moduuli, osatutkinto tai tutkinto

Työssä tai vapaa-ajalla kertyneen

osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Varhais- ja nuoruus-vuosien oppimisen sykli

Aikuisvuosien oppimisen syklit

20

misteknologiaa ja -analytiikka tuottavien yri-tysten välillä tiivistyy. Yhteistyö toimii suoma-laiselle koulutusteknologialle myös kiihdytys-kaistana vientimarkkinoille. Oppilaitosten ja muiden oppimisammattilaisten on taas autet-tava yrityksiä valjastamaan uutta teknologiaa työssä tapahtuvan oppimisen edistämiseen.

Digitalisoituminen edesauttaa myös työ-väestön osaamisen tunnistamista ja työnan-tajien osaamistarpeiden ennakointia sekä pa-rantaa näin työ- ja koulutusmarkkinoiden toi-mintaa. Kun taloutta ja siinä toimivia yksilöi-tä ja yrityksiä pystytään analysoimaan entistä tarkemmin dataan perustuen, paranee työn ja tekijöiden sekä oppimispalveluiden ja oppijoi-den kohtaanto. Työmarkkina- ja osaamisjär-jestelmien digitaalinen perusinfrastruktuurin rakentaminen edellyttää määrätietoista jul-kista panostusta ja poikkihallinnollista kehit-tämistä sekä alan eturivin kehittäjäyritysten mukanaoloa.

MITÄ ON TEHTÄVÄ?

19Laaditaan ja toimeenpannaan kansallinen osaamisjärjestel-

mästrategia, joka määrittelee jatkuvan oppimisen periaatteelle rakennetun osaa-misjärjestelmän periaatteet ja tavoitteet.

20Siirrytään kapeasti mielletystä ja varhais- ja nuoruusvuosiin painot-

tuvasta koulutuspolitiikasta kohti laajem-paa ja tasapainoisemmin jatkuvan elinikäi-sen oppimisen tarpeen tunnustavaa osaa-mispolitiikkaa ja nimetään tästä vastaa-maan osaamisministeri.

21Vahvistetaan yksilöiden digitaalis-ten perustaitojen lisäksi edisty-

nyttä ohjelmisto-osaamista lisäämällä alan koulutusmääriä ja houkuttelemalla ulkomaisia osaajia Suomeen järjestelmällisesti.

22Edistetään koulutuksen digitali-soitumista ja yksilöllistymistä

tiivistämällä yhteistyötä oppilaitosten ja oppimisteknologian kehittäjien välillä.

23Luodaan Business Finlandin TKI-ra-hoituspalveluiden yhteyteen tieto-

ja alustatalouden liiketoimintaosaa-

mista vahvistavien palveluiden verkosto.

24Jalkautetaan koko maahan EU:n Digitaalinen Eurooppa -ohjel-

man resurssit, jotka edesauttavat uuden teknologian käyttöönottoa pk-yrityksissä. Organisoidaan tätä varten Suomen digi-taalinen innovaatiokeskittymä (Digi-tal Innovation Hub) useamman alueellisen toimijan käsittävänä verkostona.

Vahvat innovaatioekosysteemit

Tieteellinen tutkimus sekä sitä yrittäjyyden kautta käytäntöön soveltava tuotekehitys- ja innovaatiotoiminta ovat yhdessä osaamisen kanssa Suomen tärkein kasvun ja hyvinvoin-nin lähde. Luonnonvarojen ja väestön ohuus korostavat entisestään maan talouden riip-puvuutta henkisestä pääomasta.

Digitalisaatio tarjoaa ennennäkemättö-miä mahdollisuuksia uusiin innovaatioihin, oli kyse sitten uusista tuotantoprosesseista, organisaatiomalleista tai kuluttajille pääty-vistä tuotteista ja palveluista. Innovatiivi-suus on yhä keskeisempi yritysten ja kansan-talouksien kilpailukyvyn tekijä globaalissa taloudessa.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoi-minnan (TKI) on oltava niin määrältään kuin laadultaan huippuluokkaa sekä Suomessa et-tä EU-tasolla. Valtiojohto on asettanut tavoit-teeksi, että yksityisten ja julkisten yhteenlas-kettujen TKI-panostusten on oltava vuoteen 2030mennessä neljä prosenttia suhteessakansantalouden kokoon. Tavoite on perustel-tu mutta kunnianhimoinen ottaen huomioon lähtötaso, joka liikkuu hieman alle kolmes-sa prosentissa. TKI-menoista noin kaksi kol-masosaa syntyy yksityisellä sektorilla.

Yritykset kantavat vastaisuudessakin pää-vastuun Suomessa tehdyistä TKI-investoin-neista, joiden lisäämiseen niitä on julkisella rahoituksella kannustettava. Yritysten tuki- ja lainamuotoisten TKI-rahoitusmahdolli-suuksien on oltava riittäviä ja kohdennuttava erikokoisille ja eri kasvuvaiheissa oleville yri-tyksille. Yritysten pääsyä EU:n ja muun kan-sainvälisen TKI-rahoituksen piiriin on myös kansallisin toimin vauhditettava.

Edistyksellisiä ratkaisuja koskevan tiedon ja sitä synnyttävien osaajien on liikuttava kit-katta yritysten ja muiden innovaatio-organi-saatioiden ekosysteemeissä. Uuden teknolo-

21

gian käyttöönottoon on oltava teknisen ym-märryksen lisäksi tarjolla riittävästi uuden talouden vaatimaa liiketoimintaosaamista.

Valtion tehtävänä on huolehtia pitkäjän-teisen perus- ja soveltavan tutkimuksen ra-hoituksesta korkeakouluissa ja tutkimuslai-toksissa. Niiden on oltava uraauurtavien rat-kaisujen tuottajia ja korkean osaamisen yrit-täjyyden synnyttäjiä. Siksi niitä on nykyistä voimakkaammin ohjattava kasvuhakuisten yritysten kehittämiskumppaneiksi. Pk-yri-tysbarometrinmukaan (1/2018) vain jokakuudes yritys kertoo tekevänsä yhteistyötä korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen kanssa.

MITÄ ON TEHTÄVÄ?

25Nostetaan kansallisten TKI-pa-nostusten osuus neljään pro-

senttiin kansantuotteesta vuoteen 2030mennessä.

26Vahvistetaan Business Finlandin resursseja ja käytetään niitä yksityis-

ten TKI-investointien vauhdittamiseen sekä yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitos-ten yhteistyön lisäämiseen.

27Vakiinnutetaan Business Finlandin startup- ja pk-yrityksille suuntaa-

ma innovaatioseteli. Edistetään sete-lin käyttöä erityisesti yritysten ja korkea-koulujen TKI-yhteistyön lisäämisessä.

28Autetaan kotimaisten yritysten pää-syä EU:n Horisontti Eurooppa

ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmien sekä muiden vastaavien yritys- ja innovaa-tiotoimintaa kehittävien ohjelmien piiriin.

29Vahvistetaan korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten palveluroolia

alueensa yritysten kehittämishubeina ja avoimina kokeilu- ja innovaatioympäris-töinä.

30Varmistetaan, että julkisesti rahoi-tetun tutkimuksen aineistot, mene-

telmät ja tulokset ovat avoimesti tutkijoi-den, kansalaisten ja yritysten saatavilla.

Innovaatioystävällinen sääntely

Julkisen vallan on luotava uuden teknologian kehitys- ja kasvunäkymiä panostamalla kärsi-vällisesti osaamiseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Vähintään yhtä tär-keätä on, että se luo ja ylläpitää tasapainoista sääntelyä, joka toisaalta mahdollista uusien innovaatioiden kehittämisen ja käyttöönoton, ja toisaalta varmistaa, että uusi teknologia on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kes-tävällä pohjalla. Vakaa mutta mahdollistava säädösympäristö luo ennustettavuutta ja kan-nustaa yrityksiä TKI-investointeihin.

Sääntely voi edistää mutta myös hidastaa uuden teknologian hyötyjen leviämistä. Sik-si kun sääntelyä tehdään, on huomioitava sen vaikutukset innovaatioketjun kaikkiin

Digitalisaatio on mahdollisuus entistä toimivampaan ja tehokkaampaan julkiseen

sektoriin.

22

vaiheisiin aina perustutkimuksesta mark-kinoille siirtämiseen. Tätä kutsutaan inno-vaatioperiaatteeksi. Sitä on luontevaa sovel-taa osana laajempaa sääntelyn yritysvaiku-tusten arviointia. Arvioinnin on koskettava koko sääntelyprosessia aina säädösten val-mistelusta niiden toimeenpanoon, seuran-taan ja päivittämiseen.

Lainsäätäjän on keskityttävä säännellyn toiminnan tavoiteltuihin lopputuloksiin, ei keinoihin, joilla niihin päästään. Säätä-jän tehtävä on mahdollistaa erilaisten tek-nologioiden ja liiketoimintamallien reilu ja kestäviä lopputuloksia synnyttävä kilpailu. Lainsäädännön on tuettava toimivaa kil-pailua EU:n sisämarkkinoilla myös siten, että samat oikeudet ja velvollisuudet koske-vat yrityksiä riippumatta niiden sijainnista.

Teknologian kehitystahdin kiihtyessä on tärkeätä, että myös sääntelyprosesseja ketteröitetään. Kokeilusäädännön käyttöä onkin lisättävä. Se tarjoaa hallitut puitteet uuden teknologian kehittämiselle ja sovel-tamiselle sekä uusien liiketoimintamallien kokeilulle. Kokeilusäädännön avulla voi-daan aktiivisesti rakentaa tasokasta säädö-sympäristöä.

Julkisen sektorin hankinnoilla sekä uu-silla julkisten palveluiden yhteiskehittämi-sen malleilla voidaan myös merkittävällä tavalla tukea innovatiivisia ratkaisuja tar-joavien yritysten kehitystä.

MITÄ ON TEHTÄVÄ?

31Arvioidaan lakeja säädettäessä nykyisten ja uusien normien vaiku-

tukset yritystoiminnan lisäksi myös inno-vaatiotoimintaan.

32Tehdään teknologianeutraalia sääntelyä, joka keskittyy säännel-

lyn toiminnan tavoitteisiin, ei keinoihin, joilla niihin päästään.

33Lisätään kokeilulainsäädännön käyttöä ja luodaan näin hallitut

puitteet uuden teknologian kehittämiselle ja soveltamiselle, uusien liiketoimintamal-lien kokeilulle sekä tasokkaan säädösym-päristön aktiiviselle rakentamiselle.

34Varmistetaan kilpailulainsäädän-töä ja hankintamenettelyitä kehittä-

mällä, että innovatiivisiin ratkaisuihin kohdentuvien julkisten hankintojen määrä lisääntyy ja mallit monipuolistuvat.

Julkisen sektorin uudistaminen

Digitalisaatio on mahdollisuus entistä toi-mivampaan ja tehokkaampaan julkiseen sektoriin, kun hallinto ja palvelut voidaan järjestää entistä asiakaslähtöisemmin. Tie-dolla johtaminen on yhtä paljon niin julki-sen sektorin kuin yritystenkin uudistami-sen ytimessä. Mitä tarkempi ja ajantasai-sempi kuva päättäjillä ja viranomaisilla on ihmisten tai yritysten tarpeista, sitä parem-min ja ennakoivammin ne voivat kohdistaa toimenpiteensä ja palvelunsa kuhunkin elä-män- tai liiketoimintatilanteeseen.

Julkisen sektorin tieto jalostumaan

Yksilöiden hyvinvointi, yritysten kilpailuky-ky ja yhteiskunnan päätöksentekokyky ovat yhä riippuvaisempia uusista tavoista järjes-tää ja jakaa digitaalista tietoa sekä valjastaa sitä älykkäiksi sovelluksiksi ja palveluiksi. Tietopolitiikka on tämän arvokkaan resurs-sin keräämisen, liikkumisen ja hyödyntämi-sen sääntelyä niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.

Julkisella sektorilla on Suomessa merkit-tävät tietoresurssit. Valtion, kuntien ja mui-den julkisin varoin toimivien organisaatioi-den keräämän tiedon on lähtökohtaisesti ol-tava avointa ja vapaasti jatkojalostettavissa, ellei ihmisten yksityisyyden, yritysten liike-salaisuuksien tai kansallisen turvallisuuden tähden ole perusteltua toimia toisin. Julkis-ten tietovarantojen sisällön laatua ja yhteen-toimivuutta on määrätietoisesti parannet-tava, jotta verovaroin rakentunut tieto on mahdollisimman laajasti hyödynnettävissä uusiin tuotteisiin ja palveluihin.

Henkilöillä ja yrityksillä on oltava oikeus ja käytännön mahdollisuus hallita omia jul-kiselle sektorille kertyneitä tietojaan omada-taperiaatteiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa ensinnäkin sitä, että tiedon on liikuttava ny-kyistä jouhevammin viranomaisorganisaa-tiolta tai julkisten palveluiden tuottajalta toiselle henkilöiden ja yritysten niin toi-

23

voessa. Toisekseen henkilön tai yrityksen on halutessaan voitava jakaa julkisen puo-len tietojaan myös yksityisille toimijoille. Tämä edellyttää julkishallinnon tiedonkä-sittelyä koskevan lainsäädännön päivittä-mistä.

Vastaavasti tiedon on liikuttava myös yksityisistä tietojärjestelmistä julkiselle sek-torille asiakkaiden niin tahtoessa. Ihmisen ja yrityksen on voitava jakaa yksityiseen palveluun kertynyttä tietoaan julkisille toi-mijoille, jotta ne pystyvät jaettuun tietoon perustuen tekemään parempia päätöksiä ja tarjoamaan parempaa palvelua.

MITÄ ON TEHTÄVÄ?

35Avataan yksityisyyden ja liikesalai-suuksien suoja huomioiden julki-

sin varoin kerättyä tietoa ja varmiste-taan, että se on laadultaan ja rakenteeltaan jatkojalostettavassa muodossa ja yhteenso-pivien rajapintojen kautta saavutettavissa.

36Selkiytetään henkilöiden ja yritysten oikeuksia julkiselle sektorille kerty-

neiden tietojensa hallintaan. Rakenne-taan henkilöille ja yrityksille lisäksi käytän-nön mahdollisuudet tiedon jakamiseen jul-kisen ja yksityisen sektorin sisällä ja välillä.

37Parannetaan yrittäjien ja yritysten kykyä ennakoida liiketoimintansa

riskejä kehittämällä julkisen sektorin kerää-

män yritysdatan analysointiin perus-tuvia neuvontapalveluita.

Julkinen sektori alustana palveluiden ekosysteemille

Yrittäjät ja yritykset eivät ole vain julkisen sektorin asiakkaita, vaan myös sen aktii-visia kumppaneita. Digitalisaation myötä yrittäjien ja yritysten rooli julkisten palve-luiden tuottajina ja kehittäjinä sekä niitä täydentävinä palvelutarjoajina korostuu entisestään.

Julkisen sektorin yksi päätehtävä on tu-levaisuudessa johtaa julkista arvoa tuottavia kumppaniverkostoja ja ylläpitää julkisten tehtävien hoitamiselle keskeisiä tietovaran-toja ja niiden rajapintoja. Näin julkisesta sektorista rakentuu alusta yhteiskunnalli-sille palveluekosysteemeille, jotka sisältä-vät niin julkisia kuin yksityisiä toimijoita. Ekosysteemit voivat palvella esimerkiksi ihmisten terveyteen ja osaamiseen tai yri-tysten työvoimaan ja rahoitukseen liitty-viä tarpeita. Kaiken ytimessä on ajantasai-nen, laadukas ja asiakkaan suostumuksel-la jaettava tieto.

Tietoon ja tekoälyyn nojaavat julkiset järjestelmät oppivat ohjaamaan ihmiset ja yritykset juuri heille kulloiseenkin elä-män- tai liiketoimintatilanteeseen parhai-ten sopivien palveluiden äärelle. Samalla ne pystyvät auttamaan ihmisiä ja yrityksiä tekemään entistä parempia valintoja pal-veluntarjoajien välillä. Ihminen voi henki-

Yrittäjät ja yritykset eivät ole vain julkisen sektorin asiakkaita, vaan myös sen aktiivisia

kumppaneita.

24

lödatansa perusteella muodostaa julkisten järjestelmien avulla entistä tarkemman ja ajantasaisemman kuvan tilanteestaan ja tarpeistaan. Sama koskee myös yrityksiä, joiden ennakointi- ja ohjauskykyä julkinen yritysdata-analytiikka parantaa.

Suomella on aito mahdollisuus kasvaa tietoyhteiskuntakehityksen mallimaaksi, jos julkinen ja yksityinen sektori tekevät tiivistä ja uutta palveluekosysteemiä luo-vaa yhteistyötä. Kun julkisen sektorin di-gitalisoituminen yhdistyy yksityisen sek-torin dynamiikkaan, syntyy entistä inno-vatiivisempia ja yksilöllisempiä ratkaisuja, joilla on kysyntää myös ulkomailla. Tämä tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia kas-vuun ja kansainvälistymiseen ja yhteis-kunnalle siten lisäresursseja palvelujen kehittämiseen.

MITÄ ON TEHTÄVÄ?

38Vauhditetaan julkisen sektorin kehi-tystä yksityisistä ja julkisista toi-

mijoista koostuvien palveluekosystee-mien alustaksi parantamalla julkisen sektorin tietovarantojen ja -järjestelmien laatua ja sovellusrajapintojen avoimuutta.

39Vahvistetaan tietoon ja tekoä-lyyn nojaavia julkisen sektorin

asiointi- ja ohjausjärjestelmiä, jotka auttavat ihmistä ja yritystä löytämään ja valitsemaan kulloiseenkin tilanteeseen ja tarpeeseen parhaiten soveltuvat palvelut.

40Otetaan yritykset läheisesti mukaan julkisten palvelu- ja alusta-

ratkaisujen kehittämiseen ja ediste-tään julkista arvoa tuottavien innovaati-oiden vientimahdollisuuksia.

Viranomaispalvelujen ja -asioinnin digitalisointi

Yrittäjät ja yritykset ovat julkisen sektorin merkittävä asiakasryhmä, joilla on paljon viranomaisasiointia edellyttäviä velvoitteita. Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä suurempi on suhteellisesti tästä kertyvä hal-linnollinen taakka. Yrittäjiä kuormittavat esimerkiksi raskas byrokratia, pitkät käsit-telyajat sekä lupa- ja asiakasmaksut.

Yrittäjät suhtautuvat Suomen Yrittäjien selvityksen(2018)mukaanvaltaosinmyön-teisesti julkisten palveluiden ja viranomais-asioinnin digitalisointiin. Oikein ja asiakas-lähtöisesti tehtynä digitalisointi järkevöittää viranomaisprosesseja, vähentää hallinnol-lista kuormaa, nostaa palvelutasoa sekä li-sää tuottavuutta ja saa näin aikaan säästöjä.

Viranomaispalveluiden digitalisoituessa on huolehdittava siitä, että yrittäjällä on mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjauk-seen ja tukeen palveluita käyttäessään. Selvityksen mukaan noin joka viides yrit-täjä arvioi tarvitsevansa paljon tukea digi-taaliseen viranomaisasiointiin. Tuen tarve on suurempi ikääntyneemmillä yrittäjillä. Tuen kysyntä on oletettavasti sitä pie-nempi, mitä käyttäjäystävällisemmin ja

Olennainen osa palveluiden käytettävyyttä on niiden löydettävyys, yhteentoimivuus ja

toimintavarmuus.

25

selkeämmin asiointipalvelut on rakennettu. Yrittäjäasiakkaat on siksi otettava mukaan palveluiden kehittämiseen.

Olennainen osa palveluiden käytettä-vyyttä on niiden löydettävyys, yhteentoi-mivuus ja toimintavarmuus. Digitaalisten yritysasiointiluukkujen määrää on karsitta-va ja lupa- ja käsittelyprosesseja on yhte-näistettävä. Kertaalleen kysyttyjen tieto-jen on yrittäjän niin toivoessa liikuttava saumattomasti viranomaiselta toiselle. Yrittäjän luovuttamien tietojen turvalli-suus on pystyttävä takaamaan tiedon liik-kuessa järjestelmästä toiseen. Palveluihin tunnistautumisen ja niiden käyttöön val-tuuttamisen on toimittava kaikissa tilan-teissa. Näiden tekijöiden on oltava kun-nossa ennen kuin yritykset ja elinkeinon-harjoittajat voidaan velvoittaa digitaali-seen viranomaisasiointiin.

Yritysten ja elinkeinonharjoittajien li-säksi myös kansalaisia on erityisryhmät huomioiden ja asteittain edeten ensin kannustettava ja sitten velvoitettava digi-taalisten palvelukanavien käyttöön.

MITÄ ON TEHTÄVÄ?

41Jatketaan julkisten palvelu-jen sekä viranomaisasioinnin

digitalisointia siten, että ne vastaavat entistä yksilöllisemmin ja ennakoivammin yrittäjien elämän- ja liiketoimintatilantei-siin ja vähentävät yritysten hallinnollista taakkaa.

42Vakiinnutetaan digitaaliseen vi-ranomaisasiointiin yhden luu-

kun periaate, jonka mukaan yritysten ja yrittäjien on löydettävä heitä koskevat asiointikanavat ja niissä tunnistautumi-seen tai niihin valtuuttamiseen tarvitta-vat palvelut sekä asiointia koskevat viran-omaisviestit yhdestä paikasta.

43Vakiinnutetaan digitaaliseen viran-omaisasiointiin kysy vain kerran

-periaate, jonka mukaan kertaalleen yrityk-seltä ja yrittäjältä kysytyt tiedot liikkuvat yri-tyksen tai yrittäjän niin halutessa viranomai-selta toiselle saumattomasti ja turvallisesti.

44Velvoitetaan yritykset ja elin-keinonharjoittajat digitaaliseen

asiointiin vain niiden viranomaisten kanssa, joiden digitaaliset asiointipalve-lut ovat riittävän kehittyneitä ja laa-dukkaita ja jotka pystyvät tarjoamaan riittävän ohjauksen ja tuen digitaa-liseen asiointiin. Vapautetaan erityis-tapauksina velvoitteesta ne elinkeinon-harjoittajat, joilla perustelluista syistä ei ole valmiuksia digitaaliseen asiointiin. Varataan velvoitteen voimaantulolle riit-tävä siirtymäaika ja seurataan vel-voitteen vaikutuksia pieniin yrityksiin ja elinkeinonharjoittajiin.

45Varmistetaan tunnistuspalvelui-den markkinaa kehittämällä, että

yksilöt ja yritykset voivat tunnistautua digitaalisiin palveluihin turvallisesti, vaivattomasti ja kohtuullisin kustannuksin sekä itselleen sopivimmalla välineellä.

26

4. Tavoitteet korkealle

Tässä Suomen Yrittäjien tulevaisuusoh-jelmassa on kartoitettu digitalisaation avaamia uusia väyliä. Tämän pohjalta on hahmotettu yksityisen ja julkisen sekto-rin uudistamista tukevaa uutta digipoli-tiikkaa. Vauhdilla etenevä löytöretki yhä syvemmälle tietoyhteiskuntaan ja -talou-teen kysyy onnistuakseen kaukonäköisiä navigaattoreita ja rohkeita kapteeneita. Heitä on löydyttävä niin päättäjien kuin yrittäjien joukosta.

Suomen on kuljettava digitaalisen murroksen kärjessä niin yhteiskuntapo-litiikan kuin liiketoiminnan kehityksessä. Maan on aktiivisesti johdettava digitali-saatiota laajapohjaista hyvinvointia tuot-tavaan suuntaan niin kansallisesti kuin Euroopan unionissa. Perässähiihtäjäksi ei ole varaa jäädä.

Tavoitteeksi on asetettava, että Suomi tunnetaan alkavan vuosikymmenen lopul-la tietotalouden luotettavimpana ja osaa-vimpana liiketoimintaympäristönä Eu-roopassa. Suomi tiedetään tuolloin kas-vuhakuisista yrittäjistään, kyvykkäistä yrityksistään, taitavista työntekijöistään, muutosmyönteisistä lainsäätäjistään sekä yhteistyökykyisistä viranomaisistaan. Suo-meen halutaan – ja saa – tulla perustamaan yrityksiä, investoimaan yrityksiin, työs-kentelemään yrityksissä sekä tekemään uraauurtavaa tiedettä ja tuotekehitystä.

Tavoite on haastava muttei mahdo-ton. Se edellyttää pitkäjänteistä panos-tusta koulutukseen, tutkimukseen ja in-novointiin. Se kysyy datapääoman ja sen

liikkuvuuden vahvistamista. Se tarkoittaa älykkään teknologian kehittämisen ja sovel-tamisen mahdollistavan sääntely-ympäris-tön luomista. Se vaatii yritysten ja julkishal-linnon rakenteiden ja toimintatapojen mää-rätietoista uudistamista.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kui-tenkin ennen kaikkea sitä, että kansakunnan sosiaalisesta pääomasta huolehditaan. Se tarkoittaa keskinäistä luottamusta, toimi-vaa oikeusvaltiota ja sosiaalista oikeuden-mukaisuutta. Se tarkoittaa yhteiskunnan kykyä toimia yhdessä, yhteisten pelisääntö-jen mukaisesti, toisiin tukeutuen ja kaikista huolehtien. Sosiaalinen pääoma on yhteis-kunnan kestävän kehityksen perusta myös digitaalisella aikakaudella.

On aika jättää teollinen savupiippujen aika historioitsijoiden ihmeteltäviksi ja raivattava tietä kohti uutta – yrittäjyydellä ja sen kautta.

27

SUOMEN YRITTÄJÄTPIENTEN JA KESKISUURTEN

YRITYSTEN ETU- JA PALVELUJÄRJESTÖTehtävänämme on parantaa yrittäjien asemaa ja yrittämisen edellytyksiä. Tavoittee-namme on, että menestyviä yrityksiä ja yrittäjiä on enemmän ja yrittäjien taloudel-linen ja sosiaalinen asema paranevat. Vain yritykset takaavat kuntien ja siten myös valtion elinvoiman. Yrittäjät näkyvät ja kuuluvat myös kuntien valtuustoissa: tällä val-tuustokaudella joka viides valtuutettu on yrittäjä.

Suomen Yrittäjät on suomalaisen elinkeinoelämän ylivoimaisesti suurin järjestö. Edustamme yli 115 000:tä jäsenyritystä.

Jäsenyritykset työllistävät noin 554 000 palkansaajaa eli käytännössä Suomessa lähes joka neljäs palkansaaja saa toimeentulonsa Suomen Yrittäjien jäseneltä. Työn-antajayrityksistä noin 60 prosenttia kuuluu Suomen Yrittäjiin.

Suomen Yrittäjät | Mannerheimintie 76 A, 00250 HELSINKI | PL 999, 00101 HELSINKI puhelin 09 229 221 | toimisto@yrittajat.fi | yrittajat.fi