. . . ESITUTKIMUSRAPORTTI - - . ..

. . - .- - I I

RA.UTARU U K K 1 QY. MALMINETSINTA. -

1 ~,emi ' - Tornio,

Kemi.*-Tornion alueen m-p i to i se t N:O 15/77. kansannäytetiedot

l

1 V Makkonen 1 ou mai JAKELU TUTKIMUSALUE LAATIJA

KUNTA

WMI - TORNIO KARITALEHTI

-2541 -06, 09 ; '2542-04

VERTAA

E s . t u t k . r a p o r t t i 1 /76 "Kemin - Tornion alue. Femuod-tyyppisterl '8ohteiden valmis te levat ~ % k i m u k s e t " yhd i s t e t t y tähän

LIITEKARTAT J A . ~ T E E T I :. 100 000 aera* mam. k-E0r t t ik0~io- t 6 kpl Es.tuCk.rap. 7/76

KEMIN- TORNION ALUEJ$N Mii'cPITOI-SET 'UNSANNÄYTETIEDOT

RO mal LAAT.PVM

20.1Q.ipi7

ARWW

OU mal

Kemin - Tornion a l u e e l t a on analysoi tu ja h i e t u t k i t t u 6 k p l

HYV.

Mn-pitoi.simpia kansannayt%elta. Niiden pe rus t ee l l a . voidaan tode ta , e t t ä varmaa aks id i s t a Mn-mineraalia e i t a v a t a , vaan Mn 02 ~ i t o u t ? ~ ~ t pääasiassa si1ikaattei.hi.11, mutta o s i t t a i n myös karbonaat t i in j a mahdol l i ses t i myös. g ö t i i t t i i n . Yhdessä näytteessa on aukana opaakkia, joka v o i s i o l l a Mn-oksidi.. '

Suori tetun txtkimuksen pe rus t ee l l a vaikut taa s i l t ä , e t t a ' t a l - 1a he tke l l ä paras ta tyyppiä edustavat n ä y t t e e t , j o i s t a v o i s i saada n. 20 - 30 magneettista r i k a s t e t t a , johon jäisi n. 1' % Mn. J a t t e e s s a o l i s i s i l l o i n n. 10 - 15 96 Mn, mutta i l m e i s e s t i etupäässä s i l i k a a t t i i n ja / t a i ka rbonaa t t i in sitoutuneena..

Koska t a r k a s t e l l u i s s a näy t t e i s sä joka tapauksessa e s i i n t y y vaih-

t e l u a , n i i n e i a luee l t a p i t ä i s i puuttua mahdollisuuksia myös Mn-

oksidi tyypin es i in tymisel le . Sen vuoksi s i e l t ä t u l e v i a nay t te i - t a on s~yyta huol -e l l i ses t i t a r k k a i l l a j a pyrkiä myös vastaisuudes-G s a kansann3yte;toiminnassa ottamaan tam5 mahdollisuus huomioon.

V Makkonen

RAUTARUUKKI OY RAPORTTI

KATSAUS T O R N I O N - K E M I N ALUEEN I.-"-PITOISIIN T ~ 1 ~ ~ ~ 4 N N Ä ~ ~ ~ E ~ S ~ ~ ~

Aihe

J ä l l e e n t ä n ä vuonna on s a a t u Tornion - Kemin v ä l i l t ä p a r i uut- t a Mn-pitoista kansannäyte t ta (997 0032 j a 4 4 ) , j o i t a tunnetaan a l u e e l t a muutama j o ennestään. Seuraavaan ka tsaukseen on koot- t u tähän a s t i s i s t a n ä y t t e i s t ä Mn-rikkaimmat. Näy t t ee t on mer- k i t t y l i i t t e e n ä o l e v a l l e aeromagneet t i se l le k a r t a l l e .

Näytet iedot

Alueen pohjoisosa -

Näyte 997 0044 ( v e r t . k - k o r t t i k o p i o l i i t e 1 ) edus taa a lueen poh- j o i s i n t a j a v i e l ä y k s i n ä i s t ä t i e t o a , e l l e i o t e t a huomioon muu- tamaa h e i k o s t i Mn-pitoista d o l o m i i t t i a ( v e r t . Es . tu tk . r ap . 1 /76) . A.S:rr mukaan kyseessä on n. 20 x 20 x 12 c m l o h k a r e , jossa r a - kenne on r a i d a l l i n e n . Maasto on moreenia ja l ö y t ö p a i k a l l a on s u o r i t e t t u metsgaurausta. Lohkare-ets intä mahdollisuuciat o l i s i - v a t hyvkit. P a l ~ a s t u m i s s a on lähimpänä D I O R I T , j o s sa l i u s k e - sulkewnia / b~3ksia. Aerokartan mukaan paikka on Nosanjarven paY-un i t a s i v u s t ^ l L a , jossa i d a s t a t u l e v a t ve to j a k s o t j y r k ä s t i ggä t tyvä t . Ni ih in l i i t t y y a inak in k e r r o k s e l l i s t a t u f f i i t t i a I v e r t . e s . tu-tk. rr.r, 1 /76/995 01 15.7). A .S:n mukaan a lueen ku.1- j e t u s n a y t t ä i s l olevan p o h j o i s e s t a , mutta U-suuntia e i . i l m o i - t2ta rn i ta tdcs i .

YZyte on p a l z s i n s i lmin t y y p i l t ä ä n t ä y s i n r i n n a s t e t t a v i s s a K i t - t i l a n pll?TC-kiveer rapauturiiispintaa myöten. S i . i ~ 5 or_ hyvin ka- eit ta v a a l e i t a KR3-juonia seka r a i t a i s u u t r e n y h t y m , e t t ä s i t ä l e i k a t e n . KO-hie o s o i t t a a , e t t ä paSrnineraali on KRB- ' o t a on 2 e r i g e n e r a a t i o t a , n i i s t ä j u m i s s a puhdas j a v ä r i t ö n i' KA-L?) j a muu osa pigmentin sarnentama. (MNC?) . Lisamineraa l ina on AMF (etu- . juonien yhteydessä) ja Z P I , j o t a on suur ina k e l l e r t a v i n ä j a r e p a l e i s i n a ralczina seka FZM (FEG,FEH,SKI) s i e n i n a rake ina .

Kuten a n a l y y s i s t a myös s e l v i ä ä on FEM-maär2 p i e n i n. 3 % j a sekin p i e n i m S . r Z r i k a s t e t t a t u l i s i e r i t t ä i n epapuhdasta FET4:n hicmorakeisliudosta johtuen. Tämän tylypin hyödynt-iseen lfit- -tyvät s i t e n s a ~ a t ongelmat kuin K i t t i l a s s a k i n .

Alueen e- telainen osa

Etelaosas- tz t m n e t a a n useanpia t i e t o j a , jo tka myös o v a t pää- o m i n a i s u a ~ s i l t o i s i i n s a r i n n a s t e t t a v i s s a . Näy t t ee t voi- t a i s i i d c i n Itatsoa kuuluvan sarman I?i?kareJonoon, jos a lueen k u l jetuksena o l i s i yksinomaan sulmta TJ = 2850, joka ky1l.ä on la'nes ssna kuin nuorempi k u l j e t i ~ s U = 270 - 2800. Koska a l u e e l - I n l:uitenlciïl t ?s i in tyy myös pohjoisempi U = 330 - 340°, n i i n

RAUTARUUKKI OY

t u n t u i s i todennaköisemm$iltki, e t t ä paikkoina lohkareiden lähtö- . kohtza on useampia kuitenkin s i t e n , e t t ä kyseessä on sama, kertautuva ho r i son t t i . Asiaa mutkistaa v i e l ä s e , e t t ä useim- pien löytöpaikka on harjumainen muodostuma.

Analyysien perus tee l la ovat n ä y t t e e t ,

FEM-oitoisia p a i t s i 995 01 19 (ve r t . k-kort t ikopio 1 ) . Kaikki ovatA Ti-pi toisuudeltaan köyhiä, V-pit. on myös e r i t t ä i n p i e n i j a P-pi t . p i en i j a suh tee l l i sen tasa inen, ~gO/Ca0-suhde vaih- t e l e e 995 01 'i 9: ssa j a 997 0032: s sa , mutta muissa - huolimatta e r i löytöpaikois ta on (myös pohjoisessa nayt teessa) Fe-pitoisuus . sLSlteellisen korkea j a a ika t asa inen , mutta 995 01;9 muodostaa poikkeuksen.

Mineralogisest i ovat e r o t selvempia. Eniten on muista eroava 995 0119, joka myös Mn-rikkain. Kivi on r a i d a l l i n e n , pinnal- t a a r a p a u t u - i ~ t (musta oksiditöhkä) , KRB-pirotteinon ( H C ~ + ) . 0H:n mukaan r a i d a l l i s u u s aiheutuu etupaassa raesuuruuden vaih; t o l u s t a . Harmemineraalit ovat:

- vär i tön PYR, joka on muuttunut heikon viher täväksi AMF j a edelleen B1T:ksi; PLA; KVA; KRS; seka aksessori- s e s t i malmia. Mn is tunee KRB:ssa j a / t a i PYR:ssa. Hien paks~1~2en vuoksi on vaikea arvioida PYR-PLA-KVA runsaus- suhde-tta .

FI-, F'e- , Mn-?itoisx~iksiensa ym. p l ~ o l e s t a r i n n a s t e t t a v a t näyt- t e e t eroavat t o i s i s t a a n M@/c~o-suhteessa. Niist i i 996 0021 e l ri iee-npuitteisss o le lainkaan r a i d a l l i n e n , vaan nassamainen h y ~ i n nienorakrinen k i v i , joka koostuu KVA ( M S P : ~ osuus?) ja sen l i s a k s i e p h S ä r a i s e s t a k i i l l e - AMF-töhkastZ. Anal. mukaan kivessä p i t ä i s i o l l a myös hiukan APA, mutta varmoja r a k e i t a e i löydy. Malmista voidaan e r o i t t a a FEG j a FEM, jossa on e r i t t . heikkoa MRT;sta. Niiden l i s a k s i e s i i n tyy s u h t e e l l i s e s t i saman verran turlnistamatonta opaakkia, j o s t a raekoko on keskim, vain n. 1 5 mic. Se on vä r i l t ään lähinnä beige, e i pleokroismia, e i anisot ropiaz . Useat rakeet ovat muodoltaan l ä h e s pyörei tä j a relmat hamnasrnaisesti r o so i se t . Kun harki taan kiven Mn-kanta- jaa voi s e o l l a juur i tämä. KRB:kaan e i k ives t ä varmasti eroi - L LU.

Analyyt t i ses t i ede l l i s en ka l ta inen - p a i t s i M@/c~o-s lhteessa on 997 0032, jos ta on kayte t tavissZ DDT-rikaste. Se o s o i t t a a e t t a k ives ta t u l e e suh tee l l i sen hyvä r i k a s t e ( v e r t . k-kor t t i - kopio 2 ) , jossa on Mn 1 ;5 C/o. J ä t t e e n Nn:n suhteen voidaan KO:n pe rus t ee l l a tode ta , e t t ä se i s tunee s i l i k z a t e i s s a t0d.n-äk. etu- päässä G U , mutta o s i t t a i n myös AMF: ssa . Vars inais ia Mn-nine-' r a a l e j a e i löydy. Hieen mukaan gääharmeena ovat sadekivi - AMF, GRA ja KRB ( j o t a e i t o s i n kovin r e i k a i s e s t ä h i e e s t ä löydy, mutta anal . :n mukaan s i t ä on) ja - malmimineraaleina FEM ja FEG, usein sekarakeina. Mahdollista on, e t t ä FCG:n s i s a l t y i s i hiukan Mn:a, joka s i t t e n FEM + FEG-sekarae t i e t a j o u t u i s i myös DDT- r ikas teeseen mukaan. O s i t t a i n ainakin R:n Mn-pitoisuus s e l i t t y y harme -t FEIvI-seltarzkeiden avul la .

RAPORTTI

Näytteet 995 0074.6 ja 996 0006.6 eroavat e d e l l i s i s t a s e l v ä s t i pienemmän Mnapitoisuuden vuoksi, mutta muuten ovat n i i t a l ä - he l l ä ( v e r t , k-korttikopio 3 ) . Edel l ises ta näyt teestä on teh- t y myös r i k a s t e t e s t i (ver t . k-ltorttikopio 3 ) . Sen mukaan mag- neett inen R on e r i t t . epäpuhdas ja massa s i t e n myös korkea. Oikea massa o l i s i n. 30 %, joten jauhatusta o l i s i nostet tava. Rf-testin mukaan Mn-rikkain komponentti o l i s i GF1A mutta s i t ä o l i s i myös AMF:ssa. Em. f r a k t i o t ovat kuitenkin v i e l a s i k s i epapuhtaita, e t t ä oikea tu los v a a t i s i tarkemman tutkimuksen. Hieiden mukaan näyte koostui et i~päassa AMF: s t a ( 2 e r i tyyppiä, GRA:sta ja2malrnista)ja lisämineraalina on KVA. Näyte voi i tsessään edustaa e räs t ä kerrosta.

. - 996 0006.6:ssa on Fetot lähes yhtasuuri, mutta FEM:ssa s i i t ä on vain vajaa puolet. Siinäkin on hieen'mukaan ANF, GRA päa- hamei ta , j o i s t a GRA ed. m u k . ' l i enee Mn:n pääkantaja.

F .-

Nämä 2 v.m. tyyypiä l ienevät vähiten mielenki intois ia , koska I!h-sit. on sulnteellisen alhainen ja i s t u u lähinnä s i l ikaa te i s sa .

Edellä t a r k a s t e l l u t Kemi - Tornion l iuskea luee l ta saadut 6 kpl Mn-pitoiset lokkareet ovat ana lyy t t i se s t i suh'teellisen l ä h e l l ä to i s iaan , muuta mineralogisesti eroavat t o i s i s t a a n melkoisesti . Yaytteistä 4 ( ~ z u ~ i l a n ryhmä) vois ivat lähtöpaikankin suhteen k u l u a yhteen, nut ta Alaraumon ja poh jois$manr Mustakmmun lohkare i l la on varmasti e r i lähtökohta. Kuitenkin s t r a t i g r a f i - srsti l ienee kyse vain yhden ja saman horisont in to is tuvas ta esiintymisestä a lueel la . Ta11ä hor i son t i l l a l ienee seka la te raa- l i s t a e t t ä ve r t ikaa l i s t a vaihtelua, mikä s e l i t t ä ä pienet kokoi- muserot kiteytyinisolosuhteiden vaihtelun myötä.

Hyödyntämisen kannalta parasta MNO-tyyppiä ei n a y t t e i s i i n s i sä l - ly . Kyseenalaiseksi jää näytteen 996 0021 v i e l a tunnistamaton oksidi. Muutoin em. näyt teet edustavat lähinnä tyyppiä, joka parhaimmillaan vois i antaa 20 - 30 % Mn-pitoista (41 %) F'EM- r i k a s t e t t a , jo l lo in jä t teessa o l i s i 1.m-pit . .J 10 - ? 5 74. NiisSa tapauksissa jo l lo in se e i o l i s i s i toutunut s i l i k a a t t e i h i n , voi- s i sen hyödyntaninen tapahtua samalla t a v a l l a kuin on a j a t e l t u K i t t i l a n MbTC-malmiilekin käytettäväksi. S i l i k a a t t i Mn:n suhteen on ongelma sama kuin esim. Lapuan a luee l la .

- t i L \ . ( . r - - L I L - L , , ~ . . , . -. .- .. a . ' . \ \ . . ,-. Z L .

L ' - h " , . h . . - . , \ ---- * - - - .

* " C ' i & ~ - - s i a e r * i i i : tilohkare gj?00&4 xiSyt.cz on koaltaitil 20x20~12 cm aivan vähg-q :- p-vsPis tprxyt r.2it2inert t y y ~ p i ja sisäl%ZS pöiymaista: Fern-piro ie Cia sekg * . C yhden1 2 rrim parcstm raidaj*, K i v i or i ~aioresnisse noussut auratus ta H . - p n G s- o.iasta- , " I ~ r s t a D t ; ~ m m i 2 S--pZZc;tZ 3-r-p-2 a - ' a~p 'cwua& - t i en varre s ta noin I i 1 0 m - - -

-LI i - i l t a , F a L R a i la k i % i oLk d i c ~ " l i t t i a ral.jastuinia;r ja lohkareina kives- 1

aa O M l i t l ske.<~14,ket~rni ja brekslaz, K u l . j r t u 9 . ni2yttaisT. oZev;axl :po'Csj<,~scsstcr, joten. 5-710 km pZassa o l e v a t ,=oma- X i a t seka sS&öisst e L LX m a g i x e e t l i s e t k=attaisi kontrolloida. C

,' A Si i sonen R R i . s k i ' r 2

- (

S s n s i -2 %s lemme iohkcare -=eksixrGäa aheellfi, (

- --- 4s78~3Z.-{ . .- ---. - - pg /&/9d B i . 6

2.1 - Zi7i?,8~. FE- 44. #y * jd,ii . -- .- -- F I 0,373 . LI ,~&

- r.

- , - - b. $1 0,oc D , O Z - c

+, 3-9 i /Lf 40, 3 2 -. P @,@$ . L a,2 3 f.

1 ';,* 8, iI'ua - .. - -

- - -

~5 o,aaq 009 - *

1 3 d.00 - - o , ooa - .- 5 ; '0,01 - - - - - - -- 0-34 - - . - ~Z, 3,&i : i

S . , c . > i . -

f l $ 3 g, 4f8 - c

$ 5 45-i . - -- -4 .. b.zn -

0 d,56 ' . . 4.3f - A t . - . , .

- 3 ,s-5 -- k .

5 ~ ' 0 , 5 0 d . d j - . -(

,?( B,LY 0,0/ - - '(

JM;! 94. +'? Lj3l6-7 , " -

. . . , . L, .. , . , - . . . . ... . . . , . c * ,p-, :;-<<<. : ' t ;.

. . . . . . . . . . . . . . . . . (

Mr&. 2. c c . . . . . . . . . . ,..- . <:. .

I . . . . . . c +tL.- . . . c:,iqr .; ,- ' . . . . -. . , .. .

. . . . , . . . . . . r . . , .. ~. . . ' . - .

. ( s:cLLio.;rF . ' ... . .

r . ( -wL$ q. r< ' p - , j L , . . -

t

L.. .: ?, , . '1 '-> (

i.- r- - . - , . .C .- I

8 2 ;

.? . P I\ '- ' - -.

( . J . - 7

i ' i i ( , i i , i i ~ i i . i , i i ~ ~ ; ... . .

Tarkastellaan eräitä Kemin-Tornipg vZliselt2- a1,u,e.@"+. t&ek,-. tuja k-naytepohjaisia tietoja soga niiden peku'steella s u G i t P t - tuja alustavia kenttatarkistuksia. Niiden pzrusteella suositel- laan ersita kohteita jatkotutkittavaksi, jotta varmistuttaisiin ko. elueen Fe-muodosturnien sijainnista, esiintymistavasta ja -tyypistä.

Mosanjarven jakson pal jas tumat iedot -

Vanhin tunnettu Femuod-tieto-on ns. Nosanjarven kal7io (2542-Q4; x 73-?5,7, y. 5 7 6 , 0 ) , jolm on oheiselle kartalle merkitty 'no 1 . Sitä on kssitelty omissa tutkimuksissa aikaisemmin esin. kesi- nä 1966 ~a 1973 (vert. rap. RO. 4/65 ja 0.U 23/73). Sen mukaan

. !l vNssanjZrven dolomiitisss esiintyy p3.l jastum,dla.. ,7?30.06.5 ..ne.. L.,, n levyinen jaspiliittikerros, joka sisaltaZ!n. 20 76 Fen-ra$t_qjS ZeveydeltZZn 0,5 - i5 cn:n. 3as~ilii"Li ra~o-i-~~nu..d-~1'6miitti'Td, etel2iguolinen kootakti on paljas%umalla nlky!vissitw j a - , : v~osan j@- ven jss-iskvzr-f;siittiin liittyy ~em-raitaismtta '-ja' Fh-pit - 0 x 0 - niittivaliker~oksia . T y - y p ~ i on taysin sama kuin nayte -995 '99..

. . . . 6 (liite 2 e ) " . .- --. .-.--, -.---. ...------ . --...+ . N ~ y t t e i s t a ei ole :kuitenkaan tehty analyysr j a - Sen 7 .~0-ks i , kun v. 1975 saakiin kc~. alueelta kallion%-qrtteita, ne analysoitiin - :

(9950094, 0097 ja 0146-0ih7). Tulokseg perusteexla kyssessa -cn'. APA-pit. FFESILI-FEOKSI-ty3rp-i (vert. liite 2/2 kpl). ' . ' ,

' ' t .

Sazassa ra~ortiss=, mainitaan myös, etta pal jastuna '71 3C018 .(k-r7 nzyte 99501-I5,C7) olisi Femuod-typpia. Yksltyiskohtaiszn Bw-,. vau.ksen rnukaen se kuite~kln Dn pieni2 Fen-kitei-ta -kerro&srittailri

. - s~s2ltavä.a tuffihtFia eika siten ty~rpillirien Fernuod-kivi-[$ar;c:~ talla n:o 2) itsossZZri. Sana voidaan todeb paljast~~rnas-ta_ ,r. 7-l 30041 , jossa siinakin on "enZks. tuffii-ttiin liittyviä - - FernT.>. - ~irote~aitoja" (kartalla n:o3) seka Kzr t t a n:o 12:ssa oleva~+*:

& ka~keanpaa .pyroklastista na-lerjaalia sisältävasta p?lzastumas.da (k-niiyte 9950914.7). Srn sijaan paljastu~akartan nukam ,jiit-'syy hj ' tr inpaljastuneesepn Lautsxaan aqlues?see-n runsaasti ja~p~1i'l-t-, , - . , , tiz/ch?rtytz (kartalla n:o 4 ) eb; vullcanii-ttien yhteyteen; , , . , ., .... :,. ...

Aerom~gneettise?l 5 3 -sZhköisen kartan vertailu (liitteot3oioi~ ta3, e t t ä l'iosanjarven jaksoon ei liity yln-tmSista ja sexvaa- szk- ., k5ista anonaliaz (vert. liitteet la ja b).

Em. perrrs te i l le saoritti R Riskilä N-Jakso2 alueella. seka r;ryog Z ' , e:rilliseilZ N-JarvestZ SE:n olevalla jaksolla paljastumahara----.

vointia ni- ta ten szzalla r n a ~ n e e t t i s i a prof S.ile ja. Pal j-,s~l;umi.a-..-. löytyi vain yksi (9961001, liite 2a), joka on rinnastettavis-5a e n 7130318 ja OCb1:n. Se :;elittSU ko. profiilin sisZiltamistä kahdest? nrksizicta t o i s e n . Mitetut p~ofiilit on ner!ritty liii tekartalle l / P r 1-12 ja löydetty paljasluna n:o 5. Itse profii- 1i.t ovat lii-tteiris 3s-d. , ,

RAUTARUUKKI OY 9

Alueen l o h k a r e t i e d o i s t a

Nosanjärven ympkir is töaluei l ta tunnetasn e s i t y y p p i s i a l o h k z ~ e i t a seka k-nayt te ine e t t ä omina l o h k a r e t i e t o i n a - Seuraavassa luo- daan n i i h i n t y y p g i t t a i n l y h y t ka t saus . Näyt te iden s i 3 a i t m i t on m e r k i t t y l i i t e k a r t a l l e 1 . FEN-7itoiset: Selvänä FEOKSI-fasieksen nay t t eena i lman l i s a p i t o i - suuks ia on Kemin Hirsikankaan n s y t e ( k a r t t a p . n:o 6 / l i i t e 2f), FEH-pitoisrt : Tunnetaan 2 k p l Kaakamssta ( k a r t a l l a n:o G/vert. nyös l i i t e 2 b ) . P i t o i s u u s on malmin luokkaa. Lohkar-eiden tyyp- p i t a y t ~ y y v i e l ä varmis taa h i e e l l a . Myös Ba-maäritys on aiheel- l i n e n . F E S I L I - t m o i s e t : Tunnetaan puhtaana tyyppir,Z Kemin Ruonavaaras- t a ( k a r t t a n:o 7 / l i i t e 2c) j a hiukan k a r b o n a a t t i p i t o i s e n a To- rtiar Lautamaasta ( k a r t . n:o 8) . FESILI-va l ta i s ta , mutta hiukan FEM + FEK-pitoista tyyppi2 edustaa näy te Tornion L i a k a s t a (kart, neo 9/ l i i t e 2 ~ ) . P h - p i t o i s r t : Rap. RO 4/66 mukaan o l i s i fk t -p i t - lohlcareiden l e -

i vir ineisyysra j a K3lli~J<angas-Ruo-ttala e l i k k a Kemi joen W-puoli, N i i t ä on k u i t e n k i n myöhennin t a v a t t u myös i < i v 2 l ~ j e n a l u e e l t a (M.2:n t i e t o ) . PTyt t a r k a s t e l t a v a l l a a l u e e l l a Mn-pi tois ia ty3rp-- p e j a edustavat sek3 FEOKSI/FECILI, e t t a DOLOXT-kivet. E d e l l i s i a ova t Kemin Ral l id iankaan ( k a r t . n: o 1 0 / l i i t e 2d) j a Hirsikankaan ( k a r t . n:o 6/liite 2e) .nSy t t ee t , j o i s t a Kallinkankaan k i v s s t a on t a v a t t u kor.lcei1-i Tih-pii. 1 9 , 8 % tZt7an a s t i . -lh i s t u u etu95Ss- SZ ~ L l i k a a t e f s s a ( g r a n a a t t i , $ y ~ o k s e i l i ) - Ek-pit , ~ o l o m i i t t i l o I n k a r e i t a edus tava t n z y i t e e t 703-2501 ja -2517, jotkr, ovat hyvin e i i ipuhta i ta ( s i 0 2 n. 35 %) j a Ph-pi t . vain n. 2 % l u o k h a ( k a r t t a n:o 6,8,9 j a 11,13,15), m i k Z vas taa nyöz NosanjZrve? ^al jasturnasta saa tua t i e t o a ( r a p . RO 4/66). Vastaavia nZy*ceitZ t u n x e t ~ a n u s e i t a p a i k a s t a 6. B i -? i to ine t : F a h d o l l i s t a FE-TU'OD:n l i i t t y v a z tyypp ia edus taa nayte 99b0032.0.6, j o s sa on Ba 7 % ( k a r t . n:o 1 3 / P l i i t e 2g). P!almimi- n e r a a l e i n a on p a l j . s i l n i n rn5ari te l tyna FEH j a SKI. Näyte vaa- tii h ie tu tk inuksen . F3-rna1~i- t : :S%dol l i s ina FEiUOD-n2i t t e i n a o v a t FEM-pitoiset -4r'BLlT-!civet ( k a r t , n:o g / l i i t e 2h f , jo tka m k i n v a a t i v a t hie- t a r k z s t e l u n . Toinen ehkä tod , nak. m a h d o l l i s u u ~ sn emak- vul- k a n i i t t i - k e r r o s j u o n e t .

J a tko tu tk imussuos i tukse t

Nosanjarvzn j? sen j a tke iden p a l j z s t u n a t sanoinkuin i r t o l o h k a r e - t i e d o t o s o i t t a v a t , e t t ä Bo. jaksoon ja s e n kanssa samansuuntai- seen j a i l x u i s e s t i ny8s vas tzavas s - t r a t i g r a f i s t a h o r i s o n t t i a e6ustava2n e t e l a p u o l i s e u n vyöh n, seen l i i t t y y v u l l i a n i i t t i e n (seka t u f f i i t t e j a e t t ä l a a v o j a 7 yhteyteen 4ee FEI4UOD-horisontti ( h o r i s o n t t e j z ) , j o s s a e s i i n t y y sen k a i k k i f a s i e k s e t . Lohksre- t i e t o j e n p e r u s t e e l l a mie len!<i in to is ia o v a t e r i k o i s e s t i FEH- t i e - d o t , j u t k z a n t z v a t azron3gn?et t i sen kartan i n d i k o i n i l l e heikoh- k o i l l e v e d o i l l e p o s i t i i v i s i z i l i s a m a h d o l l i s u u ~ ~ s i a . Sen v u o k s i o l i s i eraita ( tu lk innan mukaan) em. t u n i u s t e l u m i t a t t u j a p r o f i i l e j a joko k a i v e t t a v a auki t a i iskupora ' t tzva. Jdcsoi'iiin lii+;tjrvierl

, 1~xl l i~n i i - t i ; l r>a1 j?sti;.rniei? !:z,u.ttz, o l i s i s;yyt2 z i t ? ~ t a tu_?nus-tzlij-- . ., -

' - i 302-1o.i-n ri23CZLs.iin '~arha.s 'ci niir?z;; sidon~.~5suus v e t ; ~ - jakson sis2,ise;ii rakeii-teeseen J ~ ~ s a a . t ~ . i s i : i n s i t e n tulkilitc-anuc . , r?..:~ös nuiclin ko':ieisiiil,

Alueelta tunnetaan em. raporttien mukaan 3 pääkuljetussuuntaa, joista pohjoisemat ovat pitempi~atkaisia. Sen mukaan paikka 6 ja 10 lohkareet voisivat olla peräisin N-jarven alueeltakin ja paikka 9:n lohkareet taas Pr 1:n alueelta.' Paljastumatie- to ja lohkarehajonta tekevät kuitenkin alueen anomaliaJaksot yleensä Fzmuod-kriittisiksi. Magneettisella kartalla N-järven etel2puolella on piirteitä, jonlxa mukaan NY-SE-suuntainen poimumuotoinen jakso voisi olla l!diskordantis?i'l E-W-suuntaisen päällä-