Tulopoliittinen selvitystoimikunta Julkinen 19.5.2006 klo 10.00

Arvioita sopimuskauden taloudellisesta kehityksestä

Sisällys: sivu

1. Yleinen talouskehitys 3

2. Työllisyys 5

3. Ansiot 9

4. Hinnat 11

5. Palkansaajien ostovoima 13

6. Kustannuskilpailukyky 15

6.1. Työvoimakustannusten kehitys kilpailijamaissa 15 6.2. Tehdasteollisuuden kustannus- kilpailukyky 15 Liitteet 17

2

Vuosia 2005-2007 koskevan tulopoliittisen sopimuksen lähtökohtina todetaan, että so-

pimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi

vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja palkansaajien ostovoiman suotuisaa kehitystä.

Sopimukseen sisältyvän tarkastelulausekkeen (2.5) mukaan sopimuksen allekirjoittaneet

työmarkkinoiden keskusjärjestöt kokoontuvat toukokuussa 2006 tarkastelemaan sopi-

muksen päämäärien toteutumista ja ansioiden kehitystä.

Ansioiden kehityksen tarkastelujakso on IV/2004-IV/2005 tai sitä vastaava tilastojakso.

Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulopoliittista selvitystoimikuntaa. Tarkaste-

lussa selvitetään, miten tasaisesti kaikkien palkansaajien ja eri sektoreiden tai sopi-

musalojen ansiot ovat tämän sopimuksen palkkaukselliset tavoitteet huomioon ottaen

kehittyneet sopimuskauden aikana. Sektori- ja sopimusalakohtaisten selvitysten katta-

vuudesta sopivat tulopoliittisen sopimuksen sopijaosapuolet. Jos palkkatilastoaineistoa

ei ole, voidaan käyttää muuta luotettavaa selvitystä. Osapuolet sopivat mahdollisesti

tarvittavista toimenpiteistä.

Tulopoliittinen selvitystoimikunta on laatinut em. tarkastelulausekkeen mukaisia neu-

votteluja varten työmarkkinakeskusjärjestöille oheisen arvionsa sopimuskauden talou-

dellisesta kehityksestä.

3 1. Yleinen talouskehitys

Neuvottelut uusista tuloratkaisuista syksyllä 2004 käytiin tilanteessa, jossa lyhyen aika-

välin kasvunäkymät olivat vahvana jatkuneen kansainvälisen talouskasvun myötä kohe-

nemassa. Riskeinä kasvun jatkumiselle nähtiin lähinnä korkealle kohonnut öljyn hinta

sekä julkisen talouden ja vaihtotaseen vajeet Yhdysvalloissa. Kansainvälisen talouden

vahva kasvu jatkui v. 2005 kuitenkin suunnilleen odotusten mukaisesti, ja korkealle ko-

honneen öljyn hinnan kielteiset vaikutukset jäivät suhteellisen vähäisiksi.

Meillä kokonaistuotannon kasvu jäi v. 2005 ennakkotietojen mukaan 2,1 prosenttiin, kun

kasvun arvioitiin tuloratkaisuja tehtäessä yltävän lähes 3 prosenttiin. Kasvua hidastivat

eniten paperiteollisuuden lakot sekä niitä seurannut pitkä työsulku, joiden seurauksena

metsäteollisuuden tuotanto supistui kymmeneksen. Kasvua pitivät yllä lähinnä kotitalo-

uksien kulutus sekä yksityiset talonrakennusinvestoinnit.

Talouskasvun hidastumisesta huolimatta työvoiman kysyntä v. 2005 edelleen vilkastui, ja

työllisten määrä lisääntyi yli 35 000 hengellä. Työpaikat lisääntyivät erityisesti rakennus-

toiminnassa ja palvelualoilla, mutta myös teollisuudessa työvoiman kysyntä kääntyi lie-

vään nousuun. Työllisyysaste nousi lähes prosenttiyksiköllä 68 prosenttiin. Kun työvoi-

man tarjonta lisääntyi ja rakennetyöttömyys pysyi suurena, työttömyysaste aleni edellisen

vuoden 8,8 prosentista kuitenkin vain 8,4 prosenttiin. Alueellisesti monilla toimialoilla

esiintyi työvoiman saatavuusongelmia.

Palkansaajien ansiotasoindeksi kohosi v. 2005 arvion mukaan 3,8 % eli yhtä paljon kuin

edellisenä vuonna. Kokonaisnoususta sopimuskorotusten osuus oli 2,5 prosenttiyksikköä;

palkkaliukuman sekä rakenteellisten tekijöiden osuus pysyi 1,3 prosenttiyksikössä eli

suunnilleen viime vuosina vallinneella keskimääräisellä tasolla.

Inflaatio jäi oletettua korkeammasta öljyn hinnasta huolimatta v. 2005 hitaammaksi kuin

tulopoliittista sopimusta laadittaessa arvioitiin; se jäi myös selvästi alle tulosopimuksiin

sisältyvän indeksikynnyksen. Kuluttajahintaindeksi kohosi joulukuusta 2004 joulukuu-

hun 2005 yhteensä 1,0 % eli vain hieman edellisvuotista enemmän. Vuonna 2005 keski-

määrin indeksi kohosi 0,9 %. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, jossa eivät näy

korkojen eivätkä asuntohintojen muutokset, kohosi vuoden aikana 1,1 %. Euroalueella

keskimäärin indeksin nousu oli vastaavana aikana 2,2 %.

4

Palkansaajien ostovoima lisääntyi viime vuonna 3 % eli enemmän kuin tulopoliittista so-

pimusta solmittaessa arvioitiin. Työtunnit lisääntyivät suunnilleen odotetun mukaisesti,

mutta inflaatio jäi selvästi ennustettua hitaammaksi. Valtion tuloverotuksen keventämi-

sestä huolimatta veroaste ei laskenut, sillä keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi.

Suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitattuna tehdasteollisuuden hintakilpailukyky

heikkeni viime vuonna. Paperiteollisuuden lakkojen ja työsulun vuoksi tuottavuuden

nousu pysähtyi, ja tuoteyksikköä kohti lasketut työkustannukset kohosivat kilpailijamaita

enemmän. Muussa kuin sähköteknisessä teollisuudessa hintakilpailukyky painui hieman

pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle.

Vuonna 2006 maailmantalouden kasvun odotetaan pysyvän suhteellisen vahvana, joskin

selvästi odotettua korkeammalle kohonnut öljyn hinta on muodostumassa kasvun jatku-

misen kannalta yhä vakavammaksi riskitekijäksi. Yhdysvalloissa kasvu hidastunee hie-

man, kun rahapolitiikkaa on kiristetty, eikä finanssipolitiikka enää tue kasvun jatkumista

samaan tapaan kuin aikaisemmin. Euroalueella kansainvälinen taloustilanne ja kohentu-

nut kannattavuus vauhdittanevat investointeja; lisäksi kuluttajien luottamuksen vahvis-

tuminen ennakoi kulutuksen kasvun nopeutumista. Kokonaistuotannon arvioidaan euro-

alueella lisääntyvän 2 %. Euroalueen ulkopuolisissa EU-maissa kasvun arvioidaan olevan

hieman nopeampaa. Aasiassa ja Venäjällä kasvu jatkuu vahvana.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston tuoreimman ennusteen (Suhdannekatsaus

1/2006, 14.3.2006) mukaan kokonaistuotannon kasvu voisi tänä vuonna nopeutua 3,7

prosenttiin. Osin nopeutuminen johtuu viime vuoden alkupuoliskon matalasta vertailu-

tasosta, mutta kasvua tukee myös vahvana pysyvä kotimainen ja ulkomainen kysyntä.

Työllisten määrän arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna yli 30 000 hengellä ja työllisyysas-

teen kohoavan lähes 69 prosenttiin. Työttömyysaste alenee vajaaseen 8 prosenttiin. Alu-

eelliset työvoiman saatavuusongelmat pahenevat monilla toimialoilla.

Eri tutkimuslaitosten kokonaistuotannon kasvuarviot kuluvalle vuodelle vaihtelevat

Suomen Pankin 3,4 prosentista PTT:n 3,9 prosenttiin. ETLA:n ja PT:n arvio on 3,8 %.

Työttömyysasteeksi kaikki arvioivat noin 8 %.

52. Työllisyys

Koko työllisyys

Työvoiman kysyntä vilkastui vuoden 2004 loppupuoliskolla, ja on sen jälkeen pysynyt

vahvana. Viimevuotiset työmarkkinahäiriötkään eivät juuri vaikuttaneet työpaikkamääriin

edes välillisesti. Aluksi työpaikat lisääntyivät etenkin osa- ja määräaikaisissa työsuhteis-

sa, mutta vähitellen työvoiman kysyntä on suuntautunut yhä enemmän jatkuvaa kokoai-

katyötä tekeviin. Suurin osa työllisyyden lisäyksestä on kohdistunut yli 55-vuotiaisiin lä-

hinnä vilkkaan työvoiman kysynnän ja näissä ikäluokissa olevien henkilöiden tuntuvan

määrän kasvun sekä työssä pysymistä edistäneiden eläkeratkaisujen takia. Nuorten työn-

saantimahdollisuudetkin ovat selvästi parantuneet suotuisan suhdannetilanteen ansiosta.

Hallituksen asettama tavoite vähintään 100 000 uuden työpaikan syntymisestä toimikau-

dellaan, jota pidettiin jo täysin mahdottomana, on tämänhetkisen tilanteen mukaan vielä

liki saavutettavissa. Työllisiä oli kuluvan vuoden maaliskuussa kausitasoitettuna (Tilas-

tokeskuksen trendi) 64 000 henkeä enemmän kuin lähtötilanteessa huhtikuussa 2003, ja

koko vuonna työpaikkoja on keskimäärin 70 000 enemmän kuin v. 2003. Työllisyysaste

nousee tänä vuonna lähes 69 prosenttiin.

2000

2100

2200

2300

2400

2500

2600

89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07a) Lähtökohtatilanne hallituskauden alussa.b) Tavoite.

Työlliset15 -74 -vuotiaat, 1000 henkeä

trendi

a)

b)

25.4.2006/VM/KO/UL (2006:3)17575.xls

6

Toimialoittainen työllisyys

Työpaikkoja syntyi v. 2005 etenkin rakennusalalla sekä yksityisissä palveluissa (esim.

kauppa, liike-elämää palveleva toiminta, lasten päivähoito, muut sosiaalipalvelut). Myös

teollisuudessa työvoiman kysyntä kääntyi usean vuoden alamäen jälkeen lievään nou-

suun, vaikka suuria yksittäisiä irtisanomisia oli yhä joko tuotannon tehostamisen tai ul-

komaille siirtämisen vuoksi. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä työpaikkojen

lisääntyminen voimistui edelleen teollisuudessa ja jatkui rakentamisessa, liike-elämää

palvelevissa toiminnoissa, lasten päivähoidossa sekä muissa sosiaalipalveluissa. Sitä vas-

toin kaupassa työvoiman kysynnän kasvu on pysähtynyt.

Kuluvan vuoden aikana toimialoittaisessa suhdannekuvassa ei tapahdu suuria muutoksia.

Työvoiman kysyntä jatkuu vilkkaana erityisesti rakentamisessa ja yksityisissä palve-

luelinkeinoissa sekä osin myös teollisuudessa.

Työvoiman saatavuus

Työvoiman saatavuusongelmat lisääntyvät kuluvana vuonna monilla aloilla, erityisesti

rakentamisessa, ja hidastavat osaltaan uusien työpaikkojen syntymistä. Työministeriön

välittämien avoimien työpaikkojen määrä oli kuluvan vuoden maaliskuun lopussa 52 000,

viidenneksen suurempi kuin vuotta aiemmin ja jopa suurempi kuin enimmillään 1980-

luvun lopun korkeasuhdanteessa. Yli kaksi kuukautta avoinna olleiden työpaikkojen mää-

rä (noin 15 % kaikista avoimista työpaikoista) lisääntyi jopa 45 % vuodentakaisesta.

7

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

1989 20052006**

UV-käyrä vuosina 1989-2006**

Työttömyysaste, %

Avoimien työpaikkojen aste, %

1994

1998

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan välisen tasapaino on heikentynyt. Merkittävästi lisään-

tynyt työn tarjonta ei ole suuntautunut niille ammattialoille ja -tehtäviin, joilla ammatti-

taitoisen työvoiman saatavuus on vaikeinta taikka kasvukeskuksiin, joissa työvoiman ky-

syntä lisääntyy eniten. Tarvittaisiinkin entistä enemmän paitsi työvoiman toimialoittaista

myös alueellista liikkuvuutta. Viime mainittua vaikeuttavat ikärakenteen vanhenemisen ja

sosiaalisten tekijöiden (mm. puolison työ, harrasteet, ystävät) ohella muuttokustannukset

sekä etenkin asumiseen liittyvät lisäkustannukset, mikäli lähtöalueella vallinneesta asu-

mistasosta ei haluta tinkiä. Ongelma ei niinkään ole esim. pula vuokra-asunnoista, sillä

etenkin suurten vuokra-asuntojen tarjonta on tällä hetkellä poikkeuksellisen laajaa myös

pääkaupunkiseudulla.

Kun työvoimavarantomme alkaa lähivuosina vähetä väestön ikääntymisen johdosta, edel-

lyttää työvoiman saatavuuden turvaaminen koulutuksen ja työmarkkinoiden yhteyden pa-

rantamista sekä lisääntyvää osaavan työvoiman rekrytointia ulkomailta. Oma ongelmansa

on lisäksi väestökatoalueiden korkeampaa koulutusta edellyttävien toimintojen turvaami-

nen, kun avoimiin työpaikkoihin ei mm. sosiaali- ja terveydenhoidossa ole saatavissa riit-

tävästi pysyvää työvoimaa edes keskimääräistä paremmilla työehdoilla.

8Työttömyys

Työttömyys on tällä hetkellä paljolti rakenteellista. Pitkäaikais- tai toistuvaistyöttöminä

oli viime vuonna keskimäärin liki 60 % työministeriön rekisteröimistä työttömistä työn-

hakijoista, noin 160 000 henkeä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä 72 000 henkeä).

Vaikka työttömyysaste on korkein Itä- sekä Pohjois-Suomessa (esim. Pohjois-Karjalassa

noin 13 % ja Kainuussa 16½ %) ja matalin Uudenmaan TE-keskuksen alueella (noin 6

%), pitkäaikaistyöttömiä on eteläisimmässä Suomessa keskimääräistä enemmän.

0

10

20

30

40

91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05

%

Uusimaa

Muu Etelä-Suomi

Keski-Suomi

Itä-Suomi

Pohjois-Suomi

Pitkäaikaistyöttömät pääalueittainosuus työttömistä työnhakijoista, %

Yli vuoden työttömänä olleet.

Kun suhdannenousu jatkuu tänä vuonna, ja työvoiman kysynnän ohella myös työvoiman

tarjonta lisääntyy nopeasti, työttömyysaste laskee viimevuotisesta 8,4 prosentista vain lie-

västi, vajaaseen 8 prosenttiin. On kuitenkin oletettavaa, että työttömyysasteen aleneminen

on suuremmissa kasvukeskuksissa nopeampaa kuin muualla maassa. Siten työttömyyden

alueelliset erot lisääntyvät jossain määrin.

9

3. Ansiot

Joulukuussa 2004 solmittiin kolmas perättäinen tulopoliittinen sopimus, joka ulottuu

30.9.2007 asti. Sopimuksen mukaisten palkankorotusten kustannusvaikutus oli maalis-

kuun 2005 alusta keskimäärin 2,5 %; kesäkuun 2006 alusta korotusten kustannusvaikutus

on keskimäärin 2,1 %.

Vuoden 2004 neljänneltä neljännekseltä vuoden 2005 neljännelle neljännekselle ansioi-

den arvioidaan nousseen 3,9 %, josta sopimuskorotusten osuus on 2,6 prosenttiyksikköä

ja liukuman 1,3 prosenttiyksikköä. Yksityisellä sektorilla liukumaa nosti tulospalkkioiden

kasvu erityisesti toimihenkilöillä. Kunnilla ja valtiolla liukumaa kasvattivat palkkausjär-

jestelmien kehittämiseen liittyvät toimenpiteet. Vuonna 2005 keskimäärin palkansaajien

ansiotasoindeksin arvioidaan kohonneen 3,8 % edellisestä vuodesta.

Tilastotietoja vuoden 2005 ansiokehityksestä on valtiolta, kuntien tuntipalkkaisista ja yk-

sityisen sektorin teollisuusaloilta. Kuntien kuukausipalkkaisista on alustavaa tilastoon pe-

rustuvaa tietoa. Yksityisten palvelualojen tiedot perustuvat toistaiseksi sopimuskorotuk-

siin sekä arvioituihin palkkaliukumiin ja rakennemuutosten vaikutuksiin.

Vuonna 2006 tulopoliittisen sopimuksen mukaiset korotukset jäävät hieman viimevuotis-

ta pienemmiksi ja ajoittuvat myöhemmäksi. Tämän vuoden neljännelle neljännekselle

palkansaajien ansioiden arvioidaan nousevan viime vuoden neljänneltä neljännekseltä

keskimäärin 2,9 %, josta sopimuskorotusten vaikutusta on 2,0 prosenttiyksikköä. Vuonna

2006 keskimäärin palkansaajien ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 2,8 % viimevuo-

tisesta. Tämän vuoden luvut perustuvat tiedossa oleviin sopimuskorotuksiin sekä arvioi-

tuihin palkkaliukumiin ja rakennemuutosten vaikutuksiin.

10

Ansiokehitys vuosina 2004-2006

Keskimäärin edellisestä Edellisen vuoden viimeisestävuodesta neljänneksestä

2004 2005 2006* IV/04 IV/05 IV/06*muutos, %

Sopimuspalkkaindeksi 2,4 2,5 1,7 2,2 2,6 2,0Liukuma ja rakenteelliset tekijät 1,4 1,3 1,1 1,7 1,3 0,9Ansiotasoindeksi (2000=100) 3,8 3,8 2,8 3,9 3,9 2,9

- Yksityinen sektori 3,7 3,7 2,8 3,8 3,7 3,0 - liukuma yms. tekijät 1,3 1,2 1,1 1,6 1,1 1,0 Teollisuustyöntekijät 3,2 3,1 3,0 3,4 3,4 3,2 - liukuma yms. tekijät 0,8 0,7 1,3 1,2 0,8 1,1 - Valtio 4,0 3,7 2,7 4,0 3,7 3,0 - liukuma yms. tekijät 1,6 1,2 1,1 1,7 1,2 1,0

- Kunnat 4,0 4,2 2,9 4,2 4,5 2,6 - liukuma yms. tekijät 1,7 1,6 1,1 2,0 1,6 0,6* Vuoden 2004 tiedot ovat lopullisia. Vuodelta 2005 on tilastotietojavaltiolta, entisen TT:n aloilta ja kuntien tuntipalkkaisista. Kuntien kuukausipalkkaisista on alustavia tilastotietoja

11

4. Hinnat

Inflaatio jäi oletettua korkeammasta öljyn hinnasta huolimatta v. 2005 hitaammaksi kuin

tulopoliittista sopimusta laadittaessa arvioitiin; se jäi myös selvästi alle tulosopimuksiin

sisältyvän indeksikynnyksen. Merkittävimmin inflaatiopaineita vähensi kireä kilpailu,

joka laski erityisesti viestinnän ja tietotekniikan hintoja sekä maksuja. Myös korkotaso

aleni alkusyksyyn asti.

Kuluttajahintaindeksi kohosi joulukuusta 2004 joulukuuhun 2005 yhteensä 1,0 % eli vain

hieman edellisvuotista enemmän. Bensiini ja kevyt polttoöljy nostivat indeksiä 0,5 %.

Toisaalta viestintään ja tietotekniikkaan liittyvät hinnat ja maksut hidastivat indeksin

nousua suunnilleen saman verran. Vuonna 2005 keskimäärin indeksi kohosi 0,9 %.

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, jossa eivät näy korkojen eivätkä asuntohintojen

muutokset, kohosi vuoden aikana 1,1 %. Euroalueella keskimäärin indeksin nousu oli

vastaavana aikana 2,2 %; inflaatio oli alhaisin Suomessa ja korkein Espanjassa (3,7 %).

Kuluvan vuoden aikana raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat ovat edelleen tuntuvasti

kohonneet. Huhtikuussa hinta kohosi 75 dollariin tynnyriltä eli korkeammalle kuin hir-

mumyrsky Katrinan jälkeen viime syksynä ja on viime päiviin asti pysytellyt lähes sa-

malla tasolla. Myös muiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat kuluvan vuo-

den aikana edelleen tuntuvasti kohonneet. Raaka-aineiden dollarihintojen nousua on jos-

sain määrin hillinnyt euron vahvistuminen. Korot noussevat lievästi, mutta asuntohinto-

jen nousun arvioidaan ainakin jossain määrin hidastuvan. Palkankorotukset ovat viime-

vuotista pienempiä, ja ne ajoittuvat tavanomaista myöhemmäksi. Lisäksi tuottavuuden

nousun nopeutuminen vähentää osaltaan yksikkötyökustannusten kohoamista. Kilpailu

jatkuu kireänä, mutta sen inflaatiota hidastavan vaikutuksen odotetaan jäävän hieman vii-

mevuotista pienemmäksi.

Kuluttajahintaindeksi (2005=100)1 kohosi joulukuusta 2005 kuluvan vuoden huhtikuu-

hun 1,3 %. Vuoden 2005 maaliskuusta indeksi on kohonnut samoin 1,3 %. Kuluttajahin-

toja nostivat vuoden aikana eniten polttonesteiden sekä asuntojen hintojen kallistuminen.

1 Tilastokeskus uudisti kuluttajahintaindeksin vuoden 2006 alusta. Indeksin painorakenne ja hyödykesisältö päivitettiin. Asumiskustannusten osalta myös mittaamismenetelmiä uudistettiin. Indeksin perusvuodeksi tuli vuosi 2005=100. Indeksi laskettiin myös vuodelle 2005, joten vuosimuutokset v. 2006 lasketaan uuden indeksin pohjalta. Myös yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi uudistettiin samojen periaatteiden mukaisesti.

12

Nousua hidasti merkittävästi viestinnän ja tietotekniikan hintojen sekä maksujen hal-

peneminen. Hintakehitystä on tarkasteltu hyödykkeittäin jäljempänä liitteessä.

Jos euron kurssi pysyy suunnilleen nykytasolla ja raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat

palautuvat lähiviikkoina alkuvuoden keskimääräiselle tasolle, kuluttajahintaindeksin

nousu voisi kuluvan vuoden aikana – joulukuusta 2005 joulukuuhun 2006 – rajoittua ar-

violta 1½ prosentin tienoille. Vuonna 2006 keskimäärin indeksi kohoaisi tällöin lähes

saman verran. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin nousu voisi jäädä hieman hi-

taammaksi.2

Kuluttajahintaindeksin arvioitu nousu joulukuusta 2005 joulukuuhun 2006 kaavamaisesti pääasiallisten syiden mukaan ryhmiteltynä Vaikutus indeksin nousuun, % Valtion tuloperustemuutokset 0

Asuminen (pl. kevyt polttoöljy) ¾

Tuontihinnat ½

Muut ¼

Yhteensä 1 ½

Teollisuuden tuottajahintaindeksi kääntyi vuoden 2005 aikana nousuun ja kohosi koko

vuonna keskimäärin 2,1 %. Tuontihintaindeksi kohosi 6,6 %, mutta vientihintaindeksi

vain 1,8 %, joten vaihtosuhde heikkeni edelleen. Kuluvan vuoden aikana tuottajahintojen

nousuvauhti on kiihtynyt. Viime vuoden huhtikuusta kuluvan vuoden huhtikuuhun teolli-

suuden tuottajahinnat kohosivat 4,5 %, tuontihinnat 9,3 % ja vientihinnat 4,0 %.

2 Eurostatin suosituksesta Tilastokeskus on muuttanut yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin laskentatapaa siten, että uudistettu hyödykekori otetaan ns. ketjuttamalla käyttöön vasta vuotta 2006 koskevien indeksien laskennassa. Tämän seu-rauksena aiemmin julkistetut inflaatioluvut muuttuvat seuraavasti: tammikuu 1,2 % (aiemmin 0,6 %) ja helmikuu 1,3 % (0,6 %). Huhtikuussa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosinousu oli 1,4 %; EMU-maissa nousu oli ennakkotieto-jen mukaan 2,4 %.

135. Palkansaajien ostovoima

Palkansaajien ostovoima lisääntyi 3,0 % v. 2005, eli selvästi nopeammin kuin tulopoliit-

tista sopimusta solmittaessa arvioitiin. Työtunnit lisääntyivät suunnilleen odotetun mu-

kaisesti, mutta inflaatio jäi selvästi ennustettua hitaammaksi. Valtion tuloverotuksen ke-

ventämisestä huolimatta veroaste ei laskenut, sillä keskimääräinen kunnallisveroaste ki-

ristyi. Edelliseen vuoteen verrattuna käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu hidastui 2

prosenttiyksikköä, kun kuluttajahintojen nousuvauhti nopeutui ja palkansaajien tulonsiir-

rot supistuivat työttömyyden vähenemisen johdosta merkittävästi.

Palkansaajien ostovoiman muutos (%) ja osatekijöiden vaikutus (%-yksikköä)

-2,0

-1,0

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

2004 2005 2006

Keskiansiot Työpanos Tulonsiirrot Veroaste Hinnat Ostovoima

Palkansaajien ostovoiman arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna runsaat 3½ % eli selvästi

nopeammin kuin tulopoliittista sopimusta solmittaessa arvioitiin. Työpanoksen kasvun

odotetaan olevan arvioitua nopeampaa ja verotuksen taso3 kevenee mm. työeläkemaksu-

jen väliaikaisen alenemisen takia ennakoitua enemmän.

Merkittävimmin käytettävissä olevien tulojen kasvuun tänä vuonna vaikuttavat viime

vuotta selvästi runsaammat verokevennykset ja ennakoitu työllisyyden koheneminen.

Veroaste laskee tänä vuonna merkittävästi4 vaikka noin neljännes 0,6 %/ BKT suurui-

sista valtion ansiotuloverokevennyksistä korvaa sairausvakuutuksen rahoitusjärjestel-

män muutoksesta aiheutuvaa sosiaaliturvamaksujen kohoamista. Sen sijaan inflaation

3 Tässä laskelmassa on otettu käyttöön kaikille vuosille uusi OECD:n palkansaaja-käsite: average worker (AW). Suomen osalta työntekijän tulotaso kohosi kymmeneksen aiemmin käytettyyn ns. APW-tulotasoon verrattuna. 4 Laskelmassa arvioitu AW-palkansaajan keskimääräisen veroasteen runsaan puolen prosenttiyksikön lasku ja toisaalta keskimääräisen kunnallisveroasteen 0,11 prosenttiyksikön nousu v. 2006. Laskelmaan sisältyvät toteutetut Tel-maksukevennykset ja työttömyysvakuutusmaksun korotus.

14hienoinen kiihtyminen hidastanee reaalitulojen nousua samoin kuin keskiansioiden

ennakoitu nousun hidastuminen.

ARVIO PALKANSAAJIEN TULOISTA 2003 2004 2005* 2006** milj. € milj. € milj.€ milj.€ 1. Palkkasumma 56535 59061 61700 64300 muutos, % 4,5 4 1/2 4 2. Tuloverot, lopullinen 18035 18427 19300 19700 muutos, % 2,1 5 2 3. Palkkasumma tuloverojen jälkeen 38500 40634 42400 44600 muutos, % 5,5 4 1/2 5 4. Saadut tulonsiirrot tuloverojen jälkeen 4531 4735 4700 4900 muutos, % 4,5 - 1/2 3 1/2 5. Työtulot tuloverojen ja tulonsiirtojen jälkeen 43032 45369 47100 49500 muutos, % 5,4 4 5 6. Kuluttajahintaindeksi, 1990=100 127 127 128 130 muutos, % 0,2 1 1 1/2 7. Palkansaajien käytettävissä oleva reaalitulo 5,2 3 3 1/2 8. Työlliset palkansaajat, tuhatta henkeä 2078 2087 2120 2150 muutos, % 0,5 1 1/2 1 1/2 9. Tehdyt työtunnit, milj. tuntia 3374 3397 3420 3470 muutos, % 0,7 1/2 1 1/2 10 Käytettävissä oleva reaalitulo henkeä kohti 4,8 1 1/2 2

Tulopoliittisen selvitystoimikunnan ostovoimalaskelma on tehty perinteisesti arvioimal-

la veroaste ns. APW -palkansaajalle (keskimääräinen kokoaikaisen teollisuustyönteki-

jän palkka) ja soveltamalla sitä kaikkiin palkansaajiin, mikä ei välttämättä kuvaa todel-

lista kehitystä. Tulonsiirrot ovat toisaalta perustuneet todelliseen tulonjakotilasto-

aineistoon. Jos myös ostovoimalaskelmien veroasteet (keskimääräinen palkkatulon ve-

roaste = palkoista maksetut verot/palkat) arvioidaan koeverottamalla koko tulonjakoti-

laston otosaineistoa, tämä muuttaa jossain määrin sekä veroasteen että ostovoiman kehi-

tyskuvaa edellä arvioidusta.

156. Kustannuskilpailukyky

Kansainvälinen kilpailukyky on käsitteenä hyvin monitahoinen. Yleisesti kilpailukykyä

on kansainvälisen kaupan osalta tarkasteltu kustannusnäkökulmasta, jolloin puhutaan

kustannuskilpailukyvystä tai hintakilpailukyvystä. Indikaattorina on yleensä käytetty sa-

massa valuutassa laskettuja yksikkötyökustannuksia, koska niiden on katsottu heijastavan

parhaiten eroja eri maiden kustannuskehityksessä. Kilpailukykyindikaattorin kehitykseen

vaikuttavat työkustannusten ohella tuottavuuskehitys sekä muutokset valuuttakurssien

keskinäisissä suhteissa.

6.1. Työvoimakustannusten kehitys kilpailijamaissa

Toukokuussa 2006 julkaistussa Euroopan komission raportissa ”European Economy” on

esitetty arvioita henkeä kohti laskettujen työvoimakustannusten kehityksestä EU-maissa

ja eräissä EU:n ulkopuolisissa maissa. Vuonna 2005 työvoimakustannukset nousivat

Suomessa 3,2 %, kun nousu euroalueella oli 1,9 % ja koko EU-alueella 2,4 %. Vuonna

2006 työvoimakustannusten arvioidaan kohoavan euroalueella keskimäärin 2,1 % ja

v. 2007 keskimäärin samoin 2,1 %. Komission vastaavat luvut Suomelle ovat tälle vuo-

delle 2,8 % ja ensi vuodelle 2,5 % (Liite).

Suurista EMU-maista Saksan luvut ovat erittäin alhaisia; 0,2 % tälle vuodelle ja -0,2 %

ensi vuodelle. Saksan johtavien tutkimuslaitosten tuoreiden ennusteiden mukaan työvoi-

makustannukset kohoavat sekä tänä että ensi vuonna noin prosentin.

Koko EU:lle työvoimakustannusten nousuarviot ovat sekä tämän että ensi vuoden osalta

puoli prosenttiyksikköä EMU-maita korkeampia eli hyvin lähellä Suomen lukuja. EU:n

ulkopuolisista maista mainittakoon USA:n EU-maita jonkin verran korkeammat luvut ja

Japanin selvästi alhaisemmat luvut.

6.2. Tehdasteollisuuden kustannuskilpailukyky

Suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitattuna koko tehdasteollisuuden keskimääräi-

nen kustannuskilpailukyky on viime vuosina pysytellyt meillä suunnilleen ennallaan eli

lähes viidenneksen pitkän aikavälin (1970-2004) keskiarvoa parempana. Muussa kuin

sähköteknisessä tehdasteollisuudessa kilpailukyvyn kehitys on ollut selvästi heikompaa.

16Vuonna 2005 tehdasteollisuuden keskimääräinen kustannuskilpailukyky heikkeni. Pa-

periteollisuuden lakkojen ja työsulun vuoksi tuottavuuden nousu pysähtyi, ja tuoteyksik-

köä kohti lasketut työkustannukset kohosivat kilpailijamaita enemmän. Muussa kuin säh-

köteknisessä teollisuudessa kilpailukyky painui hieman pitkän aikavälin keskiarvon ala-

puolelle. Vuonna 2006 kustannuskilpailukyvyn arvioidaan tuotannon ja tuottavuuden

nousun nopeutumisen myötä tehdasteollisuudessa keskimäärin uudelleen kohenevan;

muussa kuin sähköteknisessä teollisuudessa suhteellinen kilpailuasema näyttäisi edelleen

jäävän hieman pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle.

Seuraavassa kuviossa on verrattu tehdasteollisuuden samassa valuutassa laskettujen yk-

sikkötyökustannusten kehitystä kilpailijamaissa Suomen tehdasteollisuuden vastaavaan

kehitykseen. Käyrän kohoaminen merkitsee Suomen tehdasteollisuuden kannalta suh-

teellisen kilpailuaseman kohenemista (yksikkötyökustannukset kohoavat kilpailijamaissa

enemmän kuin Suomessa) ja lasku vastaavasti sen heikkenemistä.

Suhteelliset yksikkötyökustannukset

90

100

110

120

130

140

95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

koko tehdasteoll. pl. sähkötekninen teoll.

Tehdasteollisuus 1970-2004=100OECD 14/ Suomi

Lähteet:

Kilpailijamaat: vuodet 1970-2004 USA:n työministeriö; ennusteet Euroopan komissio. Suomi: vuodet 1970-2004 Kansantalouden tilinpito/Tilastokeskus; ennusteet VM

Valuuttakurssit: Suomen Pankki

17 Tulopoliittinen selvitystoimikunta Liitteet 19.5.2006 Keskeiset ennusteluvut Valtiovarainministeriö, 14.3.2006

2005* 2002 2003 2004* 2005* 2006** mrd. eu-

roa määrän muutos, prosenttia

Bruttokansantuote markkinahintaan 155 2,2 2,4 3,6 2,1 3,7 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 55 1,8 2,9 6,0 10,3 6,2 Kokonaistarjonta 210 2,1 2,6 4,2 4,2 4,4

Tavaroiden ja palvelujen vienti 60 5,0 1,4 5,6 7,0 7,9 Kulutus 116 2,3 3,5 2,8 2,9 2,3 yksityinen 81 1,5 4,4 3,2 3,4 2,8 julkinen 35 4,3 1,5 1,6 1,5 1,0 Investoinnit 30 -3,1 -1,5 5,0 1,7 4,0 yksityiset 25 -4,6 -3,0 5,6 3,1 5,3 julkiset 4 6,6 6,7 2,1 -6,2 -3,9 Varastojen muutos1) (ml. tilastollinen ero) 4 -0,2 0,4 0,2 0,2 0,0 Kokonaiskysyntä 210 2,1 2,6 4,2 4,2 4,4 kotimainen kysyntä (ml. tilastollinen ero) 150 0,8 3,1 3,5 2,8 2,6 1) Mrd. euroa ja vaikutus kokonaiskysynnän muutokseen, prosenttiyksikköä.

2002 2003 2004* 2005* 2006**

Palvelut, määrän muutos, % 2,1 2,5 3,2 3,1 2,9

Tehdasteollisuus, määrän muutos, % 2,1 0,5 5,9 -1,2 5,2

Työn tuottavuus, muutos, % 1,5 2,5 3,2 1,3 2,2

Työllisyysaste, % 67,7 67,3 67,2 68,0 68,8

Työttömyysaste, % 9,1 9,0 8,8 8,4 7,8

Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,6 0,9 0,2 0,9 1,1

Ansiotasoindeksi, muutos, % 3,5 4,0 3,8 3,6 2,7

Vaihtotase, mrd. euroa 10,3 5,5 6,2 3,7 4,9

Vaihtotase, % BKT:sta 7,3 3,8 4,1 2,4 3,0

Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 3,3 2,3 2,1 2,2 2,8

Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 5,0 4,1 4,1 3,4 3,8

Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 49,8 50,9 51,1 50,7 49,9

Veroaste, % BKT:sta 45,5 44,5 44,2 44,4 43,4

Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta 4,2 2,3 1,9 2,4 2,5

Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta 1,4 0,4 0,2 0,6 0,4

Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 42,3 45,2 45,1 41,1 39,6

Valtionvelka, % BKT:sta 42,1 44,0 42,6 38,7 37,0

18

-2

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

97 98 99 00 01 02 03 04* 05* 06**

%

Bruttokansantuote1997 - 2006**

määrän muutos, %

3.3.2006/VM/KO/UL, lähteet: TK, OECD, VM ( SK-2006:1)14519.xls

Suomi

USAEuroalue

Japani

USA

Euroalue

Suomi

Japani

0

3

6

9

12

15

18

1980 1985 1990 1995 2000 2005*

%

Työttömyysaste 1980 - 2007**

Suomi

Euroalue

3.3.2006/VM/KO/UL, lähteet EU, TK, VM (SK-2006:1)15145.xls, VM-INFO

19

2000

2100

2200

2300

2400

2500

2600

2700

90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

1000 henkeä

Lähde: TK

Työvoima

Työlliset

25.4.2006/VM/KO/UL (2006:3)13507.xls

Työvoima ja työllisettrendi

55

60

65

70

75

80

89

90

91

92

93

94

95

96

97

98

99

00

01

02

03

04

05

06

%Työllisyysaste

15 - 64-vuotiaat

25.4.2006 VM/KO/UL, lähde: TK (2006:3)10915.xls

20

-20

-10

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

2003 2004 2005 2006

1000 henkeä

104

105

106

107

108

109

110

111

112

113

114

1152000 = 100

Työllisyyden kasvu (vasen asteikko)

BKT:n kuukausikuvaaja

(oikea asteikko)

Työllisyyden kasvu huhtikuusta 2003huhtikuu 2003 - maaliskuu 2006

12.5.2006 VM/KO/UL (Lähde:TK)19825.xls

0

5

10

15

20

90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05

%

Lappi

Oulu

Itä-Suomi

Länsi-Suomi

Etelä-Suomi

Lähde: TK 22.3.2006/VM/KO/UL15240.xls

Työttömyysaste lääneittäin1990 - 2005

21

20406080

100120140160180200220

95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

USD

EUR

RAAKA-AINEIDEN MAAILMANMARKKINAHINNAT (HWWA)2000=100

Lähde: HWWA-Institut für Wirtschaftsforschung ja Suomen Pankki.27.4.2006/2006:M3/17186.xls

ENERGIA

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

USD

EUR

RAAKA-AINEIDEN MAAILMANMARKKINAHINNAT (HWWA)2000=100

Lähde: HWWA-Institut für Wirtschaftsforschung ja Suomen Pankki.27.4.2006/2006:M3/17186.xls

pl. ENERGIA

22

0

10

20

30

40

50

60

70

80

99 00 01 02 03 04 05 06

USD/EUR

Raakaöljyn hinta, Pohjanmeren brent, dollari/barreli, spot (dated)

Raakaöljyn EUR-hinta

Öljyn hinta, USD vs EURkk-keskiarvo

3.5.2006/VM/KO/UL15483Lähde: Bloomberg ja Euroopan keskuspankki

-2

-1

0

1

2

3

4

5

96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

%

Kuluttajahintaindeksi ja rakennuskustannusindeksi

12 kuukauden muutos

Kuluttajahintaindeksi

Rakennus-kustannus-

indeksi

Lähde: Tilastokeskus 15.5.2006/VM/KO/UL (2006:4)14072.xls

23 Kuluttajahintaindeksin nousu huhtikuusta 2005 huhtikuuhun 2006 Muutos-% Vaikutus indeksin nousuun 1. Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 0,9 0,12 Viljatuotteet ja leipä 1,7 0,04 Liha 0,5 0,01 Kala 5,0 0,03 Maitotuotteet, juusto, kananmunat 0,9 0,02 Öljyt ja rasvat 1,1 0,00 Hedelmät ja marjat -5,6 -0,06 Vihannekset 1,2 0,02 Sokeri, hillot, makeiset 1,1 0,01 Muut ruokavalmisteet 0,2 0,00 Kahvi, tee, kaakao 5,8 0,02 Kivennäisvedet, virvoitusjuomat, mehut 2,8 0,02 2. Alkoholijuomat ja tupakka 1,3 0,06 Alkoholijuomat 0,4 0,02 Tupakka 3,0 0,05 3. Vaatetus ja jalkineet -2,4 -0,13 Vaatetus -2,5 -0,11 Jalkineet -2,2 -0,02 4. Asuminen, vesi, sähkö, kaasu yms 3,8 0,80 Asuntojen vuokrat 4.1 2,4 0,18 Omistusasuminen 4.2 4,5 0,38 Asuntojen hinnat 7,0 0,32 Peruskorjauskustannukset 1,8 0,04 Asuntolainojen korot -0,6 -0,01 Vesi, jätteiden keruu, jätevesi, muut asumispalvelut 2,3 0,05 Sähkö 3,6 0,06 Kevyt polttoöljy 25,5 0,12 5. Kalusteet, kotitalouskoneet, kodinhoito 0,8 0,04 Huonekalut, matot 1,0 0,02 Kodintekstiilit -2,3 -0,01 Kodinkoneet 0,7 0,01 Taloudenhoitoon liityvät tavarat ja palvelut 0,9 0,01 6. Terveys 0,8 0,04 Lääkevalmisteet, hoitolaitteet -0,6 -0,01 Avohoitopalvelut 3,1 0,05 Sairaalapalvelut 0,0 0,00 7. Liikenne 3,6 0,52 Ajoneuvon hankinta 7.1 -2,2 -0,10 Uudet autot -0,9 -0,01 Käytetyt autot -3,0 -0,08 Autojen poltto- ja voiteluaineet 8,7 0,36 Auton huolto ja korjaus 4,9 0,05 Julkinen liikenne 7.3 5,5 0,13 Junaliikenne 2,5 0,01 Tieliikenne 3,5 0,04 Lentoliikenne 11,2 0,06 Laivaliikenne 7,0 0,02 8. Viestintä -11,7 -0,41 Postipalvelut 2,4 0,00 Puhelin- ja telekopiolaitteet -15,9 -0,05 Puhelin- ja telekopiopalvelut -11,7 -0,37 9. Kulttuuri ja vapaa-aika 0,1 0,02 Audiovisuaaliset ja tietojenkäsittelylaitt. -7,5 -0,14 Muut kultt. ja vap.aik. liittyvät kestokulutistavarat 2,1 0,01 Urheilu- ja retkeilyvälineet -2,1 -0,01 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut 2,0 0,09 Kulttuuripalvelut 3,4 0,06 Rahapelit 1,2 0,02 Sanomalehdet, kirjat, paperitavarat 1,0 0,02 Valmismatkat 4,8 0,06 10. Koulutus 1,9 0,01 11. Ravintot ja hotellit 2,2 0,15 Ravintola- ja kahvilapalvelut 2,1 0,13 Majoituspalvelut 4,1 0,02 12. Muut tavarat ja palvelut 1,4 0,10 Kampaamot ja kauneushoitolat 2,7 0,02 Sosiaalipalvelut 3,5 0,05 Vakuutukset 2,2 0,01 Rahoituspalvelut 0,8 0,02 Kulutusluottojen korot 0,2 0,00 Passit, luvat ym. maksut ja palvelut 2,2 0,01 Kuluttajahintaindeksi yhteensä 1,3 1,3 Lähde: Tilastokeskus

24

-15

-10

-5

0

5

10

15

96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 05

%Vienti- ja tuontihintaindeksit

12 kuukauden muutos

Vientihinta-indeksi

Tuontihinta-indeksi

Lähde: Tilastokeskus17.5.2006/VM/KO/UL (2006:4)

14074.xls

75

80

85

90

95

100

105

90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

VAIHTOSUHDE1995 = 100

Lähde: Tilastokeskus.17.5.2006/2006:M4/11605.xls

25

95

105

115

96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

Kuluttajahintaindeksi ja teollisuuden tuottajahintaindeksi1995 = 100

Kuluttajahintaindeksi

Teollisuudentuottajahinta-

indeksi

Lähde: Tilastokeskus17.5.2006/VM/KO/UL (2006:4)

17370.xls

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

Energiatuotteet

Kestokulutustavarat

Kokonaisindeksi

Muut kulutustavarat

Raaka-aineet ja tuot.hyödykkeet

Investointitavarat

Teollisuuden tuottajahintaindeksi alaryhmittäin1995 = 100

17.5.2006/VM/KO/UL, Lähde: TK (2006:4)19656.xls

Lähde: Tilastokeskus

26

-1

0

1

2

3

4

95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

%

Suomi

Ruotsi

Saksa

YHDENMUKAISTETTU KULUTTAJAHINTAINDEKSI12 kk:n muutos

Lähde: Eurostat ja Tilastokeskus.16.5.2006/20052.xls

PITKÄT KOROT

0

1

2

3

4

5

6

7

8

97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

JPY

FIM

SEK

DEM

USD

%

Lähde: Reuters.2.5.2006/2006:M4/12943.xls

27 Työvoimakustannukset työntekijää kohtimuutos, %

keskim.

1961-1990

1991-1995

1996-2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Belgia 8,4 4,6 2,3 3,6 3,8 1,7 2,1 2,4 2,4 2,2Saksa 6,7 6,1 2,4 2,3 2,0 2,4 1,4 0,2 0,2 -0,2Kreikka 15,7 12,1 8,0 5,7 10,0 4,6 5,8 6,1 5,9 5,0Espanja 14,9 7,2 2,6 3,6 3,3 3,4 3,3 2,5 3,3 3,2Ranska 10,1 3,1 2,3 2,3 3,0 2,4 3,1 3,2 3,3 3,2Irlanti 12,4 4,6 5,3 7,4 5,1 5,6 5,5 5,5 5,0 4,8Italia 13,6 5,2 2,7 3,2 2,7 3,7 3,5 2,9 2,6 2,7Luxemburg 7,7 4,6 2,9 3,5 3,9 1,8 4,1 3,7 3,5 3,0Alankomaat 7,9 3,5 3,0 5,5 5,2 4,0 3,3 1,4 2,2 2,7Itävalta 7,9 4,9 1,9 1,4 2,1 1,9 2,3 2,4 2,8 2,2Portugal 17,0 10,6 5,9 5,3 4,4 3,1 2,4 2,9 2,7 2,5Suomi 11,5 3,2 2,9 4,7 1,8 2,6 4,1 3,2 2,8 2,5Euroalue 9,8 5,2 2,4 2,8 2,7 2,6 2,4 1,9 2,1 2,1Tsekki .. .. 10,2 7,6 6,2 4,9 6,3 4,0 4,8 5,1Tanska 9,8 3,1 3,8 4,4 3,8 3,8 2,1 3,5 3,8 3,9Viro .. .. 16,8 7,6 10,3 10,9 10,8 12,0 11,7 11,1Kypros .. .. 4,1 1,0 4,1 9,3 3,5 4,4 3,5 3,5Latvia .. .. 11,9 3,4 4,0 11,1 15,1 14,4 15,0 12,0Liettua .. .. 14,8 3,6 4,4 8,8 8,1 11,5 8,9 8,2Unkari .. .. 15,0 15,9 12,7 10,0 9,7 9,1 5,3 4,0Malta .. 8,3 4,3 5,0 2,8 1,7 -0,8 2,4 2,9 3,0Puola .. .. 17,6 13,1 2,0 0,8 1,9 3,0 4,6 5,2Slovenia .. .. 11,0 11,6 8,5 7,8 7,7 5,0 5,2 5,0Slovakia .. .. 10,9 6,3 9,3 6,0 10,8 9,2 7,3 6,5Ruotsi 9,4 4,7 4,7 4,5 2,9 3,0 3,7 3,4 3,7 4,3Iso-Britannia 10,4 4,9 4,6 5,0 3,6 4,8 4,3 4,4 4,3 4,4EU-25 .. .. 3,4 3,9 3,2 3,1 2,9 2,4 2,7 2,7EU-15 9,8 5,1 2,8 3,3 2,9 3,1 2,8 2,5 2,6 2,6Bulgaria .. .. 96,3 12,3 4,7 1,0 6,6 8,8 9,4 9,3Romania .. 135,4 71,4 44,8 25,9 27,7 22,1 16,7 13,8 10,9USA 6,2 3,5 4,2 2,4 3,6 4,2 4,8 4,6 3,8 4,1Japani 10,1 2,0 -0,1 -0,6 -1,6 -1,6 -1,6 0,6 0,8 1,0

Lähde: Komission ennuste, 8.5.2006, Taulu 21

keskim. 5 vuotta EU, Spring 2006