kasvun kota kevät 2011

Kasvun kotarovanıemen ammattıkorkeakoulun tıedotuslehtı | kevät 2011

rovanıemı Unıversıty of applıed Scıences news Magazıne | sprıng 2011

TUTKIMUS-, KEHITYS- JA INNOVAATIOTOIMINTA uudistaa työelämää ja luo yrittäjyyttä

Research, development and innovation activity renews

working life and creates entrepreneurship

kasvun kota | spring 2011 3

tki-toiminnan merkitys vahvistuu RAMKilaisessa oppimisessa

the significance of r&d&iin the learning process at RAMK grows

among the basic task s of universities of applied sciences are working-life-oriented education and research and development which support working life. The influence of each university of applied science on the development of its region’s commercial life and public administration stems from the combined impact of these tasks.

RAMK’s R&D&I activity is based on the HEI strategy approved in 2010, which is targeted at the year 2020. According to the strategy, RAMK’s focal areas are development of service and business operation, promotion of health and wellness, diversified and sustainable utilisation of nature and development of cold climate technology. Tourism emerges at the forefront of this strategy.

Pääkirjoitus | editorial Martti Lampela

Rehtori | President

juLkaisija | PublIsHER Rovaniemen ammattikorkeakoulu |Rovaniemi university of Applied sciencesJokiväylä 11 C, 96300 RovaniemiPuh. | Tel. +358 (0) 20 798 4000

PäätoiMittaja | EDIToR-In-CHIEfPasi Kokko

taitto | lAyouT Mainostoimisto seven-1

sisäLtö | ConTEnTs

3 Pääkirjoitus Editorial

4–5 Lappilainen innovaatioiden ekosysteemi ja raMk Lappish ecosystem of innovations and RAMK

6–7 Lapin matkailun turvallisuusjärjestelmä -hanke valittiin ammattikorkeakoulujen parhaaksi Lapland’s tourism security system project was chosen as the best among universities of applied sciences

8–9 Barentsin alueen matkailun kehittämishanke vauhdikkaasti käyntiin Barents region tourism development project makes a brisk start

10 –11 Matkailun tuotekehittäjän käsikirja: kohti kokonaisvaltaista tuotekehitystä – ja yritysyhteistyötä Towards comprehensive product development – and cooperation with business

12 –13 Matkailun aineeton pääoma tutkimuskohteena Tourism’s intangible capital as a topic of research

14 –15 restonomiopiskelijat laativat tietopankkia ravitsemisalan yrityksille Hotel and Restaurant Management Programme students compiled a data bank for companies in the restaurant sector

16 sähköisyyttä ja sähäkkyyttä verkossa - Lapland online 2013™ tukiverkosto arjen apunasi Lapland Online 2013™ support network provides everyday help

17 eLVa-projekti – osa Lapland online 2013™ palapeliä eLVa project – one part of the Lapland Online 2013™ puzzle

18 –19 sähkökelkasta lupaavia tuloksia Electric snowmobile shows promising results

20–21 Lumi- ja jääalan työkalut ja ohjeet yhteistyössä alan yritysten kanssa Tools and instructions for snow and ice construction in collaboration with companies

22–23 Maatutkalla tietoa tiestä pintaa rikkomatta MARA Nord - Develop joint Nordic action model on road survey techniques for road condition monitoring

24–25 Potilas- ja asiakasturvallisuusosaaminen varmistetaan simulaatioympäristöissä TOVI Project: Ensuring expertise in patient and customer safety in simulation environments

26–27 kuinka opiskella ja urheilla yhtä aikaa? INTECS Network Building: Preparatory Actions for Establishing a Network of International Training and Education Centers for Winter Sport

28–29 Lisää yrittäjyyttä Lapissa sosiaali- ja terveysalalle More entrepreneurship in the health care sector in Lapland

30–31 Etäopetus tukee terveydenhuollon täydennyskoulutusta pitkien matkojen Lapissa Distance education supports continuing education in health care in Lapland

32–33 Poronhoitajien jaksamiseen lisää puhtia koulutuksista More support for reindeer breeders through education

34–35 raMkin laboratorioissa testataan vaatteen kylmänkestävyyttä ja käyttömukavuutta The BODY-FIT research project: The cold resistance and usability of clothing are tested in RAMK’s laboratories

ro va n i e m e n a m m at t i kor-keakoulun TKI-toiminnan perusta on vuonna 2010 hyväksytty korkeakoulustrate-gia, joka tähtää vuoteen 2020. sen mukaan RAMKin toiminnan painoalueita ovat palveluja liiketoiminnan kehittäminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, luonnon monipuo-linen ja kestävä hyödyntäminen sekä kylmä- ja talviteknologian kehittäminen. Matkailu nousee strategiassa keihäänkärjeksi.strategian mukaan ”työelämälähtöinen tutki-mus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta uudistaa työelämää ja luo uutta yrittäjyyttä ja liiketoi-mintaa”. Kovia vaatimuksia minkä tahansa kor-keakoulun TKI-toiminnalle. Mutta RAMK on

ottanut haasteen vastaan. Tärkeimpinä työ-kaluina tavoitteen saavuttamiseksi ovat lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma ja RAMKin oppimisnäkemyksen uudistaminen.

RAMK on menestynyt tutkimus-, ke-hittämis- ja innovaatiotoiminnan alueella. Menestyksekkäinä hankkeina esiin nousevat eri-tyisesti lapin matkailun turvallisuusjärjestelmän, sähköllä toimivan moottorikelkan ja simulaa-tio-opetuksen kehittämisen piirissä tehty työ.

Korkeakoulukonsernin innovaatio-oh-jelmassa on määritelty neljä ”lappia”, joi-den avulla koko lappilainen korkeakou-luyhteisö sitoutuu kehittämään lapin työelämää. Rovaniemen ammattikorkeakou-

lulla on koordinointivastuu luonnonvarojen lapista, mutta RAMK osallistuu omalla vah-valla osaamisellaan myös muiden lappien toteuttamiseen.

nyky-yhteiskunnan ja alati muuttuvan ja kehittyvän työelämän vaatima osaami-nen edellyttää strategiamme mukaan uu-denlaista oppimisnäkemystä, joka integroi koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatio-toiminnan kokonaisvaltaiseksi oppimiseksi. TKI-toiminnan integroiminen entistä tiiviim-min oppimiseen edellyttää muutosta myös työelämältä. Työelämähankkeet ovat oppi-misympäristö siinä missä luentosalikin.

According to the strategy, ”working-life-oriented research, development and innovation activity renews working life and creates new entrepreneurship and business.” These are tough demands on the R&D&I activity of any HEI. but RAMK has taken on this challenge. Among the most important tools for achieving this goal are the innovation programme of the lapland university Consortium and the renewal of RAMK’s perspective on learning.

RAMK has been successful in its R&D&I activity. successful projects include especially lapland’s tourism security system, an electric-powered snowmobile and the work done in the development of simulation-based teaching.

The innovation programme of the university consortium defines four

”laplands” by which the lappish HEI community engages to develop working life in lapland. RAMK is responsible for coordinating the lapland of natural resources, but RAMK applies its strong know-how in the implementation of the other laplands, also.

According to our strategy, the know-how required by today’s society and continuously evolving working life calls for a new perspective on learning which integrates education, research and innovation into comprehensive learning. Closer integration of RDI activity and learning also requires change in working life. Projects in working life are a learning environment in the same way as the classroom is.

Kasvun kotakääNNöksEt | TRAnslATIons Keith Kosola

PaiNoPaikka | PlACE of PRInTIngsevenprint Issn 1458-719X

seuraava numero ilmestyy syksyllä 2011.

The next issue will be published in the autumn 2011.

kaNNEN kuVa | CovER PHoTo byJohannes Collins

raMkin rakennustekniikan opiskeli-jat Mari koponen ja sonja Petäjämaa osallistuivat opiskelijoiden Leikkilas-kiaisen viettoon helmikuussa.

RAMK’s construction engineering students Mari Koponen and Sonja Petäjämaa partici-pated in the students’ Leikkilaskiainen event in February.

Kuva | Photo by: anssi Jokiranta, lapin Kansa

Ammattikorkeakoulujen perustehtäviä ovat työelämälähtöinen ja työelämäläheinen koulutus sekä työelämää tukeva tutkimus-

ja kehitystyö. Näiden yhteisvaikutuksena syntyy kunkin ammattikorkeakoulun vaikuttavuus alueensa elinkeinoelämän

ja julkishallinnon kehittämiseen.

4 kasvun kota | kevät 2011 kasvun kota | spring 2011 5

on löytää toiminnalle sellainen muoto ja rytmi, joka mahdollistaa luovien yksilöiden – opiske-lijoiden ja opettajien – oma-aloitteisuuden ja aktiivisuuden. Korkeakoulujen toimeliaisuus innovaatioiden ekosysteemeissä mahdollistaa aiempaa suuremmat liittoutumat ja kokonai-suudet edellyttäen samalla paikallisen ja alakoh-taisen liikkumavaran radikaalia lisäämistä.

Eräs ratkaisu tähän haasteeseen on insti-tuuttimalli, jota Rovaniemen ammattikorkea-koulu ja lapin korkeakoulukonserni ovat me-nestyksellä soveltaneet. valtakunnallisestikin hyvin kiinnostavia ovat eri korkeakoulusekto-reiden ja koulutustasojen yhdessä perustama Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Rovaniemellä sekä Pohjoisen kulttuuri-insti-tuutti Kemi-Tornion alueella.

herkkYYttä muutoksiLLeRovaniemen ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tavoite on kasvaa kiinni ja sulautua osaksi lappilaisia in-novaatioiden ekosysteemejä. Tämä tarkoit-taa toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä herkkyyttä toimintaympäristössä alati tapahtuville muutoksille. RAMK on rytmit-tänyt strategiansa samaan tahtiin maakun-nan kehittämisstrategioiden ja lapin korkea-koulujen innovaatio-ohjelman kanssa. RAMK suuntautuu maakunnan kehittämiseen tukeu-tuen ja vahvistaen omaa, ja sitä kautta koko maakunnan, osaamista laajan tutkimus-, ke-hitys- ja innovaatiotoimintansa (TKI) kautta.

vuonna 2010 RAMK toteutti kaikkiaan 54 TKI-hanketta ja 152 muunlaista lappilai-

Pasi tulkkiTutkimus- ja kehitysjohtaja |

Director of Research and Development

Lappilainen innovaatioidenekosysteemi ja RAMK

Rovaniemen ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tavoite on kasvaa kiinni ja sulautua osaksi lappilaisia innovaatioiden ekosysteemejä.

lappilaisten yritysten ja kor-keakoulujen keskinäistä toimintaympäristöä voi kuvata käsitteellä innovaatioiden ekosys-teemi. sillä tarkoitetaan dynaamista yritysten ja korkeakoulujen verkostoa, jossa on hyvät puitteet yritysten toiminnalle, syntymiselle ja kasvulle. Innovaatioiden ekosysteemi edel-lyttää tuekseen vahvaa luovuuden kulttuu-ria. ”luovat yksilöt ovat innovaatiotoiminnan tärkein voimavara ja puite”, kirjoittaa profes-sori Antti Hautamäki (2007).

Innovaatioiden ekosysteemi on toimin-taympäristö, jossa käytännön innovaatiotoi-minta tapahtuu. sitä leimaa avoimuus ja vapaa kommunikaatio. Eri toimijatahojen välinen keskinäinen yhteistoiminta rakentuu vapaa-ehtoisuuden ja toimijoiden oman aktiivisuu-den varaan. Innovaatioiden ekosysteemissä voittajina selviytyvät ne, jotka hakeutuvat mahdollisimman monien hyödyllisten tiedon virtojen ja lähteiden äärelle ja ovat kykeneviä hyödyntämään niitä omassa toiminnassaan. Mirva Peltoniemen (2005) mukaan innovaa-tioiden ekosysteemille on biologisen ekosys-teemin tapaan ominaista:1 sopeutuvuus ympäristön muutoksiin2 Itseohjautuvuus eli kyky ylläpitää itseään muutoksissa3 Elementtien suhteellinen autonomisuus ja samalla keskinäinen riippuvuus4 jatkuva elementtien syntymisen, muuttumisen ja häviämisen prosessi

Ajatellen ammattikorkeakoulun roolia lappilai-sessa innovaatioiden ekosysteemissä, olennaista

the mutual operating environment of lappish companies and HEIs can be described with the concept ecosystem of innovations. It refers to a dynamic network of companies and HEIs that offers a good framework for companies’ operation, birth and growth.

In considering the role of the university of applied sciences in the lappish ecosystem of innovations, it is essential to fi nd a form

Lappish ecosystem of INNOVATIONS AND RAMK

and rhythm of operation that enables the initiative and activeness of creative individuals – students and teachers. The activeness of HEIs in ecosystems of innovations enables larger alliances and entities, while at the same time requiring a radical increase in local and fi eld-specifi c freedom of action.

The goal of RAMK’s research, development and innovation activity is to unite with and become a part of lappish ecosystems of innovations. RAMK has matched the rhythm of its strategy with the development strategies of the province and the innovation programme of lapland’s HEIs. RAMK is focused on developing the province, based

sia yrityksiä ja yhteisöjä palvelevaa toimin-toa. Tämän toiminnan alueella opetus- ja kult-tuuriministeriö rankkasikin RAMKin suomen kolmanneksi parhaaksi ammattikorkeakou-luksi. Huomionarvoista on myös RAMKin saavuttama menestys valtakunnallisessa Kärjet-kilpailussa: lapin matkailun turvalli-suusjärjestelmä -hanke valittiin suomen par-haaksi sarjassaan.

lähteet:

Hautamäki, A. (2007) Innovaatioiden ekosysteemi

ja Helsingin seutu. Maailmanluokan innovaatioeko-

logian rakentamisen lähtökohtia. Helsinki: Helsingin

kaupungin tietokeskus, Tutkimuskatsauksia 1/2007.

Peltoniemi, M. (2005) Business ecosystem, A con-

ceptual Model of an Organization Population

from the Perspective of Complexity and Evolution.

Tampere: e-Business Research Center.

on and reinforcing its own know-how – and thereby the know-how of the entire province – through extensive research, development and innovation (RDI) activity.

In 2010 RAMK carried out altogether 54 RDI projects and 152 other types of activity that serve lappish companies and organisations. Indeed, the Ministry of Education and Culture ranked RAMK as finland’s third best university of applied sciences in this area of operation. The success achieved by RAMK in the university of applied sciences’ national Kärjet competition is also noteworthy: RAMK’s lapland’s tourism security system project was chosen as the best in the series in finland.


Lapin matkailun turvallisuusjärjestelmä -hanke valittiin

ammattikorkeakoulujen parhaaksi

Eija raasakkaProjektipäällikkö | Project Manager

rovaniemen ammattikorkea-koulun lapin matkailun turvallisuusjärjes-telmä -hanke on valittu suomen ammattikor-keakoulujen parhaaksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokäytänteeksi vuonna 2010.

Kärjet 2010 -kilpailun arviointiryhmä ni-mesi lappilaisen verkosto-, koulutus- ja en-nakointihankkeen ykköseksi Työelämää hyö-dyntävän uuden tiedon tuottaminen -sarjassa.

Arviointiryhmän mukaan hankkeen ansiona on sen ajankohtaisuus sekä vahva liittyminen alueen keskeiseen elinkeinosektoriin, matkai-luun. samoin työ on esimerkillinen osoitus vahvan verkostoitumisen tuomasta synergiasta. yhteistyön avulla on kehitetty usean toimija-osapuolen voimin matkailun turvallisuusosaa-mista, uutta tietoa ja koulutusta. Hanke on syn-

Pekka iivariKehityspäällikkö | Development Manager

nyttänyt toimintamallin, jota voidaan hyödyntää myös kansainvälisissä toimintaympäristöissä.

suomalaista tuote- ja palvelukehittämistä tukeva kannustuspalkinto jaettiin ensi kertaa valtakunnallisilla ammattikorkeakoulujen TKI-päivillä Porissa 16. helmikuuta.

Kärjet 2010 -palkinnon avulla tuodaan esiin ammattikorkeakoulujen osaaminen ja merkitys suomalaisessa innovaatiotoimin-nassa. Erityisesti palkinnolla korostetaan kan-sainvälisen yhteistyön merkitystä suomalai-sen kilpailukyvyn edistämisessä.

Palkinnot jaettiin neljässä sarjassa: Työelämää hyödyntävän uuden tiedon tuottaminen, Kansainvälistyminen, Työelämän käytäntöjen kehittäminen ja uudet avaukset & innovatiiviset toimintatavat.

Palkinnot jakoivat Elinkeinoelämän keskusliiton koulutusjohtaja Markku Koponen ja TKI-johtajat -verkoston puheenjohtaja,

Hankkeen tuloksena matkailun turvallisuuden koulutus ja tutkimus on otettu Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin painopistealueeksi.

asiakasturVaLLisuus parantunutMatkailun turvallisuusjärjestelmä -hankkeesta on saatu kokemuksia jo mm. saariselällä ja sallassa. Matkalle sallaan ry:n matkailukoor-dinaattori Paula Aspholm-Heimonen on tyy-tyväinen tähänastiseen yhteistyöhön. - Hanke on sujuvoittanut yhteistyötä viran-omaisten ja yritysten välillä ja tuonut apua turvallisuusriskien arviointiin. Myös asiakas-turvallisuus on parantunut. - Hankkeessa on voitu syvällisesti paneutua turvallisuudelle tärkeisiin teemoihin.

Ì Sallan kokemuksıa

laurean tutkimusjohtaja Petteri Ikonen. Muissa sarjoissa palkinnon saivat Diakonia-ammattikorkeakoulu sekä Hämeen, satakunnan ja Turun ammattikorkeakoulut.

Palkittu lappilaishanke käynnistyi vuonna 2009 yhteistyössä matkailuelinkeinon, viranomaisten, kuntien, järjestöjen sekä tutkimus- ja koulutuslai-tosten kanssa. Matkailun turvallisuutta, laatua ja onnettomuusvalmiutta kehittävän verkoston ta-voitteena on myös ehkäistä häiriöitä lapin mat-kailuelinkeinon toiminnassa.

laaja-alainen asiantuntija- ja toimijaver-kosto toteuttaa valtakunnallisia ja lappilaisia matkailun kehittämisohjelmia. Hanketta on toteutettu lapissa kahdella matkailualueella, sallassa ja saariselällä. Myös muut lapin mat-kailualueet ottavat hankkeessa kehitetyt toi-mintamallit käyttöön. Toiminta on sovellet-tavissa kansallisesti ja hanke on herättänyt myös kansainvälistä mielenkiintoa.

matkaiLun turVaLLisuus painopisteaLueenaPalkittu hanke on toteutettu Matkailualan tutki-mus- ja koulutusinstituutissa, jonka muodostavat Rovaniemen ammattikorkeakoulun matkailu-, ra-vitsemis- ja talousala, lapin matkailuopisto sekä lapin yliopiston matkailututkimuksen oppiaine.

Hankkeen tuloksena matkailun turvallisuu-den koulutus ja tutkimus on otettu instituutin painopistealueeksi. Instituutti koordinoi myös kansallista matkailun ennakointiverkostoa työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä sekä rakentaa matkailuturvallisuuden tutkimusoh-jelmaa, johon mm. edellä mainittu kansallinen ennakointiverkosto ja turvallisuus kytkeytyvät.

Parhaaksi valittu hanke on järjestänyt kym-meniä matkailun turvallisuuden teemakoulu-tuksia eri puolilla lappia. Teemoina ovat ol-leet riskienhallinta, kriisinhallinta ja viestintä, viranomaisyhteistyö, tieliikenne, liikkuminen

laurean tutkimusjohtaja Petteri Ikonen (vas.) luovutti Kärki 2010-palkinnon RAMKin

tutkimus- ja kehitysjohtajalle Pasi Tulkille ja hankesuunnittelija vesa Koivumaalle ammat-

tikorkeakoulujen TKI-päivillä Porissa. Kuva: Anna-liisa Montonen, sAMK

Turvallisuus- ja puolustus-asiain komitea on myöntänyt vuoden 2010 Timanttitekopalkinnon lapin matkailun turvallisuusverkostolle, joka on lapin matkai-luelinkeinon, viranomaisten, järjestöjen sekä tutkimus- ja koulutuslaitosten yhteenliittymä.

lapin matkailun turvallisuusverkoston työ voidaan katsoa alkaneen vuonna 1988, jolloin järjestettiin ensimmäinen matkailun turvallisuus-yhteistyöhön keskittynyt pelastuspalvelusemi-naari saariselällä. verkostosta on muotoutunut yli 20 vuoden aikana merkittävä ja vaikutusval-

tainen matkailuelinkeinon laaja-alaisen turvalli-suuden asiantuntija- ja toimijaverkosto.

verkoston tavoitteena on matkailun tur-vallisuuden ja onnettomuusvalmiuden kehit-täminen sekä lapin matkailuelinkeinon häiri-öttömän toiminnan varmistaminen.

Huomionosoituksen tavoitteena on tukea yhteiskunnan turvallisuusstrategian toimeen-panoa myöntämällä tunnustus strategian tavoit-teita edistäneestä esimerkillisestä toiminnasta.

yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan voi pe-rehtyä verkossa www.yhteiskunnanturvallisuus.fi .

ja reitistöt sekä terveydenhoito. Hankkeessa on myös tehty yrityskohtaisia valmennuk-sia ja kehitetty yritysten turvallisuusjohta-mista. Hanke toteuttaa lapin matkailustrate-giaa, jonka mukaan lapista luodaan matkailun turvallisuuden mallialue suomessa.

lapin matkailun turvallisuusjärjestelmä -hank-keen toimeksiannosta on valmistunut kaksi opinnäytetyötä, joista toinen koskee rekikoirien turvallisuuskysymyksiä ja toinen levin turvalli-suussuunnittelua. Edelleen hankkeen aloitteesta Rovaniemen ammattikorkeakoulussa kirjoite-taan matkailuturvallisuuden oppikirjaa matkai-lualan opetuksen ja elinkeinon laatutyön tueksi.

Rovaniemen ammattikorkeakoululla on vahva tausta turvallisuuden kansainvälisessä ke-hittämistyössä. RAMK aloitti esimerkiksi venäjä-liiketoiminnan turvallisuustyön vuonna 2004.

Hankkeen päärahoitus tulee lapin Ely-keskuksesta Manner-suomen EsR-ohjelmasta.

Vuoden 2010 Timanttitekopalkinto Lapin matkailun turvallisuusverkostolle

ramk’s l apl and’s tourism securit y system project was chosen as the best research, development and innovation practice among finland’s universities of applied sciences in 2010.

The evaluation team of the Kärjet 2010 competition named the lappish network, education and anticipation project number one in the ’Production of new knowledge that benefi ts working life’ series.

The motivational award that supports finnish product and service development was awarded the fi rst time at the national university of applied sciences’ RDI days in Pori on february 16th.

The awarded project was carried out at the lapland Institute for Tourism Research and Education, which is comprised of RAMK’s school of Tourism and Hospitality Management, lapland Tourism College and the university of lapland’s tourism research subject.

As a result of the project, tourism security education and research have been made a focal area of the institute. by decision of the Ministry of labour and Commerce the institute also coordinates the national tourism anticipation network and is building a tourism security research programme, to which said national anticipation network and security are linked.

Lapland’s tourism security system project was chosen AS THE BEST AMONG UNIVERSITIES OF APPLIED SCIENCES

Matkalle sallaan ry:n matkailukoor-

dinaattori Paula Aspholm-Heimonen

on tyytyväinen yhteistyöhön.


KEHITTÄMISHANKEvauhdikkaasti käyntiin

sari sivonenHankesuunnittelija | Project Coordinator

Barentsin alueen matkailun

Public-Private Partnership in Barents Tourism -hanke (BART) sai myönteisen rahoituspäätöksen Kolarctic ENPI -ohjelmasta viime vuoden lopulla. Rovaniemen ammattikorkeakoulun hallinnoimassa hankkeessa on yhteistyökumppaneina yliopistoja ja alueellisia organisaatioita Suomesta, Venäjältä, Norjasta ja Ruotsista. Hankkeen kumppanit Venäjältä löytyivät suurelta osin LapKola -hankkeiden aikana luotujen yhteyksien kautta.

Tavoitteena on luoda yhteinen toimintasuunnitelma, jossa on huomioitu erityisesti matkailualan yrittäjien koulutus- ja kehittämistarpeet.

hankkees sa kartoiteta an barentsin alueen matkailun kehittämisen nykytilanne; matkailun alueelliset strategiat, matkailualan koulutuksen tarjonta ja asian-tuntijaosaaminen. Tavoitteena on luoda yhtei-nen toimintasuunnitelma, jossa on huomioitu erityisesti matkailualan yrittäjien koulutus- ja kehittämistarpeet sekä tiivistää julkisen ja yk-sityisen sektorin yhteistyötä.

Hankkeen toimijat tulevat tapaamaan toi-sensa puolen vuoden välein; näissä tapaami-sissa sovitaan yhteisistä käsitteiden määritte-lyistä sekä tutkimus- ja toimintamenetelmistä. Projektin työryhmässä toimivat opettajat oh-jaavat ja jalkauttavat liikkeelle myös opiskeli-

joita, jotka hankkivat tarvittavan haastattelu- ja tutkimusmateriaalin.

kiinnostus suurtabARTin projektipäällikkönä toimiva Mari vähäkuopus ja hankesuunnittelija sari sivonen saivat lentävän lähdön työtehtäviinsä helmikuun alussa toteutetulla Murmanskin ja

Mari vähäkuopus ja yulia shestova (Murmansk state Humanities university) paikallistelevision

haastateltavana Monchegorskissa 10. helmikuuta.

Maisemaa Monchegorskin liepeiltä. Kuvat: sari sivonen

liselle televisiokanavalle ja Monchegorskin tapaamisesta kerrottiin myös paikallisessa lehdessä. Erityisen suuren vaikutuksen alle-kirjoittaneeseen ensikertalaiseen teki kui-tenkin venäläinen vieraanvaraisuus, jonka ansiosta matkalaisista huolehdittiin joka käänteessä. Matkalla mukana ollut projekti-työn konkari Eija Raasakka puolestaan siirsi uusille hanketyöntekijöille korvaamatonta kulttuurista ja hankkeiden toteuttamisen kannalta välttämätöntä hiljaista tietoa. Paljon.

Hankkeen kick-off seminaari pidetään Rovaniemellä Matkailualan tutkimus- ja kou-lutusinstituutissa 16.–17. maaliskuuta.

Ì hanke: PUBliC-PriVate PartNerSHiP iN BareNtS toUriSM (Bart)

Hankkeen osatoteuttajat/kumppanit: Rovaniemen ammattikorkeakoulu; lapin yliopisto; lapin liitto; barents Institute; luleå Tekniska universitet; Murmansk state Humanities university; Murmansk state Technical university; Ministry of economic development of Murmansk region; Monchegorsk Town Authorities; Ministry of youth Affairs, sport and Tourism of Arkhangelsk Region; Arkhangelsk Regional non-governmental fund of Public Initiatives “Perspektiva”; northern (Arctic) federal university (aikaisemmin Pomor state university ja Arkhangelsk state Technical university)rahoitusohjelma: Euroopan unionin Kolarctic EnPI CbC -ohjelma (painopiste 1: taloudellinen ja sosiaalinen kehitys). Kolarctic EnPI CbC-ohjelman hallintoviranomaisena toimii lapin liitto.rahoittajat: Euroopan unionin Kolarctic EnPI CbC / lapin liitto ja toteuttajien omarahoitus.aikataulu: Hankkeen kesto on kaksi vuotta (alkaen 22.12.2010)

the public-private partnership in barents Tourism (bART) project was granted funding from the Kolarctic EnPI programme at the end of last year. The partners in the project managed by RAMK are universities and regional organisations from finland, Russia, norway and sweden. The project’s Russian partners were primarily found via connections created during the lapKola projects.

The bART project will survey the current situation in the development of barents region

BarentS reGiOn tourism development project makes a brisk start

tourism; regional tourism strategies, availability of education in the tourism sector and the know-how of specialists. The objective is to come up with a common operating plan that pays particular attention to the educational and developmental needs of tourism entrepreneurs and increases cooperation between the public and private sectors.

The project’s participants will meet with each other twice a year; at these meetings they will agree on defi nitions of common concepts as well as on research and

operating methods. The teachers working in the project’s work group will also guide students and send them out to acquire necessary interview and research material.

The project’s kick-off seminar will be held at the lapland Institute for Tourism and Education in Rovaniemi on the 16th and 17th of March.

Arkangelin alueen kiertueella. Kuuden vuo-rokauden matkustus (Murmansk-Arkangel-Monchegorsk-Polarnyi Zori) ja kahdek-san hanketapaamista antoivat reipasta tuntumaa barentsin alueen matkailuun ja hankeyhteistyöhön.

Kiinnostus hankkeeseen alueilla oli suurta; vähäkuopusta haastateltiin kahdelle paikal-


Kohti kokonaisvaltaista tuotekehitystä –

JA YRITYSYHTEISTYÖTÄ

tällaisia tuntemuksia kohtaa monesti matkailualalla. Matkailun tuotekehit-täjän käsikirjalla on tartuttu tilanteeseen valit-semalla osallistavampi tapa yritysyhteistyöhön kuin tavanomainen – valmiiksi pureskellun tie-don ”siirtäminen” koulusta yrityksiin.

Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin (MTI) kotisivuilta löytyvä käsikirja tarjoaa uu-denlaisen ajattelutavan ja konkreettisia välineitä, jotka helpottavat tuotekehitystä erityisesti pien-yrityksissä. Käsikirjan avulla voidaan tehdä kes-täviä tuotteita ennakoivasti, yhdessä eri osa-puolten kanssa ja voimakkaasti profi loituen. Tuotekehittäjä voi samastua Pirkon lisäksi oh-jelmapalveluyrittäjä Marttiin tai moniin muihin tuotekehitysesimerkkeihin meiltä ja muualta.

Matkailualalla on harvemmin kahta täy-sin samanlaista tuotekehitystilannetta. Toimintaympäristön muutosten, matkailutuot-teen luonteen ja asiakkaiden moninaisuuden vuoksi yleispätevän tuotekehitysmallin luomi-nen ei ole tarkoituksenmukaista. Tämän vuoksi on tärkeää olla riittävän lähellä tuotekehitys-työn arkea; luomassa ratkaisuja juuri tuoteke-hittäjän omaan tilanteeseen ja omalle alueelle sopivimman tuotekehitystavan löytämiseen.

tYö- ja Luokkahuoneista YritYsten arkeenKäsikirjaa toteutettaessa on edetty ns. käy-tännöstä teoriaan. sen sijaan, että olisi läh-

Tuotekehityksessä on yhtä riskialtista läh-teä liikkeelle tuotantolähtöisesti kuin täysin asiakkaan pillin mukaan tanssien.

Mika kylänen Matkailualan yliopettaja |

Principal Lecturer in tourism and hospitality management

Jatkuva tuotekehitys on kyllä tärkiää, mutta siihen ei taho löytyä aikaa. Monia

teorioita olen nähnyt ja malleja testaillut, mutta ei niistä ole ollut juurikaan apua.- Pirkko, luksusmökkiyrittäjä Lapista -

osallistumalla lapin safareiden opaskoulutukseen oivallettiin, että tuotekehitys alkaa jo

opaskoulutuksesta. Kuva: José-Carlos garcía-Rosell

detty liikkeelle perinteisestä tuoteke-hitysmallista ja tarkasta vaihe vaiheelta etenevästä prosessista, hankkeessa koros-tettiin matkailuyritysten arkea – ja siitä op-pimista. MTI-asiantuntijat ovat seuranneet Arctic Reindeerin, Arctic snowHotelin, lapin safareiden, staffPointin, upitrekin ja villi Pohjola – Eräsetti Wild northin työnte-kijöiden toimintaa. Hankkeessa esimerkiksi osallistuttiin ohjelmapalveluyrityksen opas-koulutukseen, oltiin mukana yrityksen tuo-tekehitystyöryhmän tapaamisissa, seurattiin lumihotellin suunnittelu- ja rakennusvaiheita, tehtiin tuotetestausta ja järjestettiin yhdessä yritysten työntekijöiden kanssa keskusteluti-laisuuksia ja työpajoja.

Tällaisella tutkimus- ja kehittämisotteella päästiin lähemmäksi yrityksen kulttuuria ja sitä, miten ihmiset toimivat jokapäiväisessä työympäristössään. Käytännöstä teoriaan -ajattelussa yritystoimijoiden näkemykset, prosessit ja käytänteet ovat keskiössä, ja asi-antuntijan rooli yrityksessä on innostaa, spar-rata, haastaa ja kertoa havainnoistaan, tarvit-taessa kriittisestikin.

mitä on kokonaisVaLtainen tuotekehitYs? Käsikirja koostuu neljästä osasta: Tuotekehitys arjessa -osiosta, työkirjasta, työkaluista ja kuu-den yhteistyöyrityksen tapauksista. Käsikirjan

perusajatuksena on se, että tuotekehityksessä on yhtä riskialtista lähteä liikkeelle tuotantoläh-töisesti kuin täysin asiakkaan pillin mukaan tans-sien. sen sijaan käsikirja opastaa omaksumaan toimintaympäristöön kiinnittyvän lähestymista-van, mikä ei sulje edellä mainittuja näkökulmia pois. Tuloksena on tasapainoisempi näkemys, jossa elämyskokemukset syntyvät paikallisten toimintatapojen, yritysten toimintatapojen ja asiakkaiden toimintatapojen kohtaamisissa.

Työkaluosiossa on tarjolla noin 20 apu-välinettä, jotka on ryhmitelty sen mukaan, tarvitseeko tuotekehittäjä tukea ideointiin, tuotteistamiseen vai kohtaamiseen. Työkalut on pääasiallisesti suunniteltu niin, että tuo-tekehittäjä voi itse järjestää esimerkiksi Ideakuppilan tai toteuttaa Aistikierroksen. valtaosaa työkaluista voi kuitenkin myös te-hostaa hyödyntämällä asiantuntijaa MTI:stä.

tuLoksia, tuLoksiaHankkeella on saatu aikaan muitakin merkit-täviä tuloksia kuin käsikirja. Tärkeänä pohja-työnä on toiminut kirjallisuuskatsaus siitä, mitä tuotekehityksestä tiedetään tutkimuskirjalli-suudessa. Hankkeessa toteutettiin myös kym-meniä yrityshaastatteluja Pohjois-suomessa. näistä viimeistellään juuri kahta kansainvälistä referee-artikkelia. lisäksi on kehitetty tuote-kehitysprosesseja ja -käytäntöjä kuudessa yhteistyöyrityksessä. Käsikirjalle on luotu

perustaa ja sisältöjä kansainvälisellä vertaisar-viointityöllä Kroatiassa ja Itävallassa.

MTI:lle hanke tarjosi vahvan pilotin eri osapuolten välisestä yhteistyöstä ja konk-reettista sisältöä yhdelle kärkipalvelulle, tuo-tekehitykselle. Kokonaisuutena hankkeen avulla on edistetty kestävän ja osallistavan tuotekehityksen toimintatapoja.

Hanketyö on itsessäänkin ollut jatkuva in-novaatioprosessi. vaikka se on tekijöistä saat-tanut välillä tuntua ”Iisakin kirkolta”, se on ollut opettavaista ja antoisaa yhdessä teke-misen aikaa. on kiinnostavaa katsoa taakse hanketyön alkutaipaleelle, vaikkapa hanke-suunnitelmaan, johon piti puristaa visio tule-vasta ja nimetä perusaskelia siihen pääsemi-seksi. Tuskin kukaan osasi silloin arvata, mitä tuloksena lopulta syntyy! Toisaalta osa työn hedelmistä on poimittavissa vasta jonkin ajan kuluttua, kun nähdään, miten käsikirjaa hyö-dynnetään matkailualalla ja miten tuotekehit-tämisen ajattelu- ja toimintatavat muuttuvat.

lisätietoja: http://matkailu.luc.fi /tuotekehitys

hankkeen jäLkeen ON eLämää Jo nyt on selvää, että Matkailun integroitu tuotekehitys (MIT) -hankkeen tulokset jäävät elämään. MTI:ssä käsikirja on otettu osaksi perustoimintaa, ja ennakoinnin ja turvallisuu-den rinnalla se on yksi instituutin kärjistä. Käsikirja onkin yhä luontevampi osa talon opetus-, TKI- ja palvelutoimintaa.

Käsikirjasta tehdään englanninkielinen ver-sio, mikä on hyvä jatko hankkeen kansainväli-selle yhteistyölle. Kiinnostusta käsikirjaa koh-taan on osoitettu laajasti elinkeinoelämän, aluekehittämisen ja opetussektorin suunnista. MTI on tuotteistanut käsikirjaan ja tuote-kehittämiseen liittyvää asiantuntijaosaamista, mutta myös nykyistä laajempaa oppimateriaa-lia on suunnitteilla. luonnollinen jatkumo on myös se, että monissa suunnitteilla olevissa alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa nyt tehty työ toimii perustana. onpa käsikirjan osalta mietitty myös sitä, voi-siko se toimia muuallakin kuin matkailualalla.

the tourism product developer’s handbook offers a new way of thinking and concrete tools that facilitate product development particularly in small companies. With the help of the handbook it is possible to produce sustainable products anticipatively, together with various stakeholders and with a strong profi le.

Rarely are two product development situations in the tourism sector entirely similar. because of changes in the operating environment, the nature of tourism products and the diversity of the customers, there is no sense in creating a universally applicable product development model.

The creation of the handbook progressed from practice to theory. Instead of starting from a traditional product development model and an exact phase-by-phase process, the project emphasised the day-to-day work of tourism companies – and learning from it.

specialists from the lapland Institute for Tourism Research and Education have observed the work done by employees at Arctic Reindeer, Arctic snowHotel, lapin safarit, staffPoint, upitrek and villi Pohjola – Eräsetti Wild north. for example, during the project the specialists have taken part in an adventure service company’s guide training, participated in meetings of a company’s product development team, observed the design and construction phases of a snow hotel, conducted product tests and arranged discussions and workshops together with companies’ employees.

An English version of the handbook will also be published, which will be a good continuation of the project’s international cooperation.

Ì hanke: MatKailUN iNteGroitU tUoteKeHitYS (Mit)

Hankkeen osatoteuttajat/kumppanit: lapin yliopisto ja lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus (lEo), Kajaanin ammattikor-keakoulun Tutka-hanke, Arctic Reindeer, Arctic snowHotel, lapin safarit, staffpoint, upitrek ja villi Pohjola – Eräsetti Wild north. rahoitusohjelma: Rovaniemen ammattikorkeakoulun hallinnoima EAKR-rahoitteinen. rahoittajat: Euroopan unionin Kolarctic EnPI CbC / lapin liitto ja toteuttajien omarahoitushanke.aikataulu: Hankkeen kesto on 1.5.2008–30.4.2011

Towards comprehensive product development – AND COOPERATION WitH BUSineSS


Matkailun AINEETON PÄÄOMA

tutkimuskohteena

Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin rooli matkailun aineettoman pääoman tutkimuksessa voisi muodostua uraauurtavaksi.

matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa on viime syksyn ja tämän alkuvuoden aikana selvitetty mahdollisuuksia tutkia matkailun aineetonta pääomaa ja tarkastella sitä osana yleisempää matkailun kehitystä. selvitys on ollut osa laa-jempaa valmistelukokonaisuutta, jossa tavoit-teena olisi rakentaa laajempaa tutkimustyötä matkailun aineettoman pääoman ympärille.

selvityksen tavoitteena on ollut lyhy-esti kartoittaa lapin alueen matkailun pa-rissa työskentelevien yritysten aineettomaan

Rekiseikkailuna talvisessa metsässä toteutettava elämystuote voisi olla eräs tutkimuskohde.

Kuva: nelly Korteniemi, Rovaniemen Ratsastuskeskus oy

annamari turunenErikoistutkija | Special Researcher

pääomaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Kysymyksiä on lähestytty sekä yritysten nä-kökulmasta että yleisemmin silmällä pitäen sitä, mikä Matkailualan tutkimus- ja kou-lutusinstituutin rooli tässä tutkimuksessa voisi kaiken kaikkiaan olla. selvitettäviä seik-koja ovat ainakin se, mitä aineeton pääoma ja aineeton varallisuus matkailussa yleensä ja lapin matkailussa erityisesti tarkoittavat sekä millä eri tavoilla matkailun aineetonta pääomaa voisi kannattavalla tavalla tutkia. Esimerkiksi rekiseikkailuna talvisessa met-sässä toteutettava elämystuote, ja muutkin tämäntyyppiset elämystuotteet voisivat olla eräs tutkimuskohde. Tällöin tutkimuksessa yhdistyvät ainakin liiketaloudellinen, juridi-nen ja ennakointiteema. Kokonaiskuvan saa-miseksi matkailun aineetonta pääomaa on tutkimusaiheena lähestyttävä kaikista näistä kolmesta näkökulmasta.

seLkeä tiLaus tutkimukseLLeToteutetussa selvityksessä eri yrityksissä tär-keiksi muodostuivat hyvin samantyyppiset kysy-mykset. selvityksen pohjalta keskeisiksi aineet-tomaan pääomaan ja aineettomiin tuotteisiin

since last autumn the lapland Institute for Tourism Research and Education has studied the possibility of researching tourism’s intangible capital and analysing it as a part of tourism’s more general development. This study has been part of a broader preparatory entity having the goal of building more extensive research dealing with tourism’s intangible capital. The purpose of the study has been to briefl y survey the main questions related to the intangible capital of tourism companies in lapland.

based on the study, the main challenges related to intangible capital and intangible

Tourism’s intangible capital as a topic of research

products in the business sector were the assembly of a comprehensive company-specifi c IP (intellectual property) portfolio comprised of intangible capital or intangible assets; products and innovations related to experiences and adventures; and network and partnership management tools. The main content of a possible future research project would also be worth building around these three topic entities. To exploit the results of the research, the content should be utilisable from the perspective of the sector.

The lapland Institute for Tourism Research and Education could have a

pioneering role in the research on tourism’s intangible capital. so far there has been relatively little research on intangible capital specifi cally from the viewpoint of tourism. The role of the lapland Institute for Tourism Research and Education could consist of coordinating research and providing expertise related to the topic, and maintaining and ensuring fl exible, continuous cooperation with businesses, for example.

liittyviksi haasteiksi yrityskentällä nousivat yri-tyskohtaisen kattavan aineettomasta pääomasta tai aineettomasta varallisuudesta koostuvan IP (Intellectual Property) -salkun/portfolion ko-koaminen, elämyksiin liittyvät tuotteet ja inno-vaatiot sekä verkostojen ja kumppanuuksien hallinnointityökalut. Myös mahdollisen tule-van tutkimushankkeen keskeinen sisältö olisi kannattavaa rakentaa näiden kolmen aiheko-konaisuuden ympärille. Tutkimustulosten hyö-dyntämiseen on pyrittävä rakentamaan kentän näkökulmasta hyödynnettävää sisältöä.

Matkailun aineettoman pääoman tutki-mukselle on alueella selkeä tilaus. Tässä ti-lanteessa Matkailualan tutkimus- ja koulu-tusinstituutin rooli matkailun aineettoman pääoman tutkimuksessa voisi muodostua uraauurtavaksi. Aineettoman pääoman tut-kimusta nimenomaan matkailun näkökul-masta on vielä toistaiseksi olemassa suh-teellisen niukalti. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin rooli voisi näkyä mm. ai-heeseen liittyvän tutkimuksen koordinoimi-sena ja asiantuntemuksen tarjoamisena sekä joustavan ja jatkuvan yritysyhteistyön ylläpi-täjänä ja varmistajana.

14 kasvun kota | kevät 2011 kasvun kota | spring 2011 15kasvun kota | spring 2011 15

lappilaisissa ravintoloissa maistuu lähiruoka; marjat, sie-net, yrtit ja jäkälät. Kaikki tietävät marjojen terveellisyyden mutta osaatko kertoa mitä vitamiineja tai hivenaineita on esim. punik-kitatissa tai väinönputkessa? Tai osaatko ku-vailla kuusenkerkkää englanniksi? voiko jäkä-lää syödä tai mitä fl avonoideja saa yrteistä?

Ruoan terveellisyys on kasvava trendi mat-kailualalla, mutta myös tarinoiden merkitys korostuu osana elämyksellisyyttä. Asiakkaat haluavat maistaa paikallisia tarinoita ja saada tietoa terveellisyydestä. lappilaisia raaka-ai-neita voitaisiin hyödyntää paljon enemmän ravintoloissa - tällä hetkellä tuotteiden käyttö on vähäistä. Tiedon lisääntymisen myötä puh-taista lappilaisista raaka-aineista voi tulla kul-takaivos niiden kerääjille ja alkutuottajille.

Kolmannen vuosikurssin restonomiopiske-lijat tutustuivat Tastes and Cultures - opin-tojaksolla lappilaisiin raaka-aineisiin ja teki-vät niistä tuotekortteja elinkeinon tarpeisiin. Tuotekortissa on kuvailtu tuote, sen käyt-

Minna sipponenProjektipäällikkö | Project Manager

Asiakkaat haluavat maistaa paikallisia tarinoita ja saada tietoa terveellisyydestä.

Lapin marjat ja yrtit – hyödyntämätön

kULtakaiVOS

Restonomiopiskelijat Johanna Hannuniemi, Eveliina Ikonen ja outi Kunnari esittelevät tuotekorttiaan Hullu Poro oy:n keittiötoimenjohtaja Timo niemiselle.Kuva: Ilkka Harju

tötarkoitukset, ravintoarvot ja historia sekä suomeksi että englanniksi. Matkailualan yri-tysten henkilökunta voi tarkistaa helposti tuotekortista raaka-aineen tiedot ja tarinat, jolloin tuotteen sisällön kuvailu asiakkaalle on syvällisempää. Matkailualan yritykset voi-vat tulevaisuudessa hyödyntää opiskelijoiden tekemiä tuotekortteja markkinoinnissa, se-sonkityöntekijöiden perehdytyksessä ja uu-sien tuotteiden kehittämisessä.

Elinkeino on antanut positiivista palautetta tuotekorteista. Hullu Poro oy:n keittiötoi-menjohtaja Timo niemisen mukaan lappiin saapuvat sesonkityöntekijät eivät useinkaan tunne paikallisia raaka-aineita. opintojakson opettaja Irja Wüstefeld toteaa pohjoisten luonnontuotteiden, marjojen, sienten, yrttien, kalojen ja riistan olevan aromeiltaan ja ter-veysvaikutuksiltaan ainutlaatuista voimaruo-kaa. opintojakson asiantuntijana toimineen Marja Tolonen-Martikaisen mukaan yritysten työntekijöiden tuotetuntemus lisää asiakas-palvelun laatua ja lähiruokaidean toteuttami-

nen on tärkeä osa restonomin ammattitaitoa. Työelämäläheinen Tastes and Cultures -opin-tojakso on osa Restonomi kehittäjänä – uusi toimintamalli yritysyhteistyöhön -hanketta. Työelämäläheisessä toimintamallissa kehit-tyvät restonomiopiskelijat, -opettajat ja yh-teistyöyritykset. Hankkeessa toteutetaan yhdessä elinkeinon kanssa työelämäläheisiä opintojaksoja, joista rakennetaan pysyvä yh-teistoimintamalli majoitus- ja ravitsemisa-lan yritysten ja RAMKin välille. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilla korostuu havain-nointi näkökulma ja opintojen loppuvai-heessa painottuu kehittämisen näkökulma. yhteistyössä elinkeinon kanssa toteutettuja opintojaksoja tulee olemaan kolmen vuoden aikana noin 30. yhteistyön hyvät käytänteet on dokumentoitu ja hankkeen tulokset tullaan esittelemään syksyllä ilmestyvässä julkaisussa.

Restonomiopiskelijat laativat tietopankkia ravitsemisalan yrityksille

Ì hanke: RESTONOMI KEHIT-

TÄJÄNÄ – UUSI TOIMINTAMALLI

YRITYSYHTEISTYÖHÖN

rahoitusohjelma: EsR, Tl3rahoittajat: lapin Ely-keskus, RAMK ja yhteistyöyrityksetaikataulu: 9/2008–12/2011

Kuva: veikko Keränen

Hotel and Restaurant Management Programme students compiled a data bank for companies in the restaurant sector

Lapland’s berries and herbs – AN UNEXPLOITED GOLD MINE

lappish restaurants offer local foods; berries, mushrooms, herbs and lichens. Everyone knows that berries are healthful, but do you know what vitamins or micronutrients are found in angelica?

Third-year Hotel and Restaurant Management Programme students became familiar with lappish raw materials during the Tastes and Cultures study unit, and they created product cards on the raw materials for industry. The product cards describe the product, its use, nutritional values and history in finnish and English. Tourism companies can utilise the product

cards created by the students in marketing, orientation of seasonal workers and development of new products.

The working life part of the Tastes and Cultures study unit is a part of the The bachelor of Hospitality Management as a developer - a new operating model for business co-operation project.

The project implements working-life-oriented study units in collaboration with industry, from which study units a permanent model of collaboration between hospitality management companies and RAMK is being built.


Päivi Hanni-Vaara Lapland Online 2013™ koordinaattorieLVa-projektin projektipäällikkö |

Project Manager

ICT* - a success factor for companies is the slogan of the lapland online 2013™ network operating in the province of lapland. This short phrase contains both the core of the matter – lappish information and communication technology – and development of associated operations.

The versatile lapland online 2013™ developer network is comprised of actors

Lapland Online 2013™support network provideseveryday help

Ì hanke: elVa, SÄHKÖiSeN liiKetoiMiNNaN

oSaaMiSeN VaHViStaMiSeN ValMeNNUSoHJelMa

elva-projekti sisältää RAMKin lapland online 2013™ koordinaation.Hankkeen toteuttajat/kumppanit: RAMK ja KTAMKrahoitusohjelma: EsRrahoittajat: lapin Ely-keskus; Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueaikataulu: 02/2008–12/2011

eLVa-projekti on koulutusprojekti, jonka teemana on sähköisen liiketoimin-nan osaamisen vahvistaminen ja se, että tee-maan sisällytettävä tietopääoma jää lappiin. elvan pääkohderyhmää on lapin korkea-koulujen henkilöstö. Tässä projekti on kes-kittynyt Rovaniemen ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä lii-ketalouden koulutusohjelmien sekä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun liiketalouden, tietojenkäsittelyn, kuvataiteen ja viestinnän koulutusohjelmien henkilöstöön. osaamisen vahvistuminen peilautuu opetussuunnitelmiin ja opintojaksojen toteutuksiin sekä moni-muotoisiin sähköisyyden kehittämistarpeisiin.

vuoden 2008 lopulla alkanut projekti on edennyt yhteisöllisyyden kautta yksilöllisiin pol-kuihin. yhteisöllisyys avasi henkilöstön keskus-teluun sähköisen liiketoiminnan käytäntöä ja sen tärkeää merkitystä tietoyhteiskunnan ar-jessa. yksilölliset osaamispolut ovat puolestaan tukeneet yksilöiden hinkua matkalla sähköisen liiketoiminnan osaajaksi. nämä molemmat polut

eLVa-prOjekti – osa Lapland Online 2013™ palapeliäovat tukeneet opetussuunnitel-mien rakentumista, opintojakso-jen toteuttamista ja tiedon välit-tymistä opiskelijoiden osaamisen kautta työelämään.

eLVa-projektin toimijat ja LaadunVarmistuselva-projektin koulutus-suunnittelu on varsin katta-vaa. sähköisen liiketoiminnan osaamisen vahvistaminen si-sältää käytännössä kohderyh-mälle järjestettäviä koulutuksia, seminaareja ja työpajoja. vahvimmat koulu-tuspolut ovat liittyneet mm. internet-mark-kinointiin, verkkokauppaan, toiminnanohjaus-järjestelmään ja asiakkuudenhallintaan (CRM = Customer Relationship Management). näitä osaamisen vahvistumisen maukkaita hedelmiä ovat opiskelijat jo päässeet maistelemaan mm. asiakkuudenhallinnan (CRM) ja internet-mark-kinoinnin osalta.

enthused about the topic of ICT. These actors represent both the public and private sectors. With its different roles and target groups, the network has grown into an entity in which they supplement each other and there is room for everyone and everyone has an opportunity to cooperate. What’s great about this is that the actors have the common goal of developing lapland’s online activity in business, services and education.

eLVa project – one part of the LapLand onLine 2013™ puzzLeThe elva project is an education project whose theme is strengthening know-how

in online business, and that the knowledge capital included in the theme stays in lapland. The main target group of the elva project is lapland’s HEIs’ staffs. Here the project has concentrated on the staffs of RAMK’s school of Tourism and Hospitality Management programmes and Kemi-Tornio university of Applied sciences’ business administration, data processing, art and communication programmes. The strengthening of competence is reflected in the implementation of curricula and study units as well as in diverse online development needs.

*ICT = Information and Communication Technology

Runsasta koulutustilaisuuksien ja niihin osal-listuneiden henkilöiden määrää kuvaavat vuo-den 2010 loppuun mennessä kertyneet luvut: elva-projektin koulutustilaisuuksia 66 ja niihin osallistuneiden henkilöiden koulutustunteja 3 417 tuntia. elvan loppukiri kohdistuu vuoteen 2011, joka sisältää mm. oman osaamisalueen syventämistä, julkaisun kirjoittamista ja sähköi-sen materiaalisalkun rakentamista.

Sähköisyyttä ja sähäkkyyttä verkossa - LapLand OnLine 2013™ tukiverkosto arjen apunasi

ICT* yritysten menestyste-kijäksi on lapin maakunnassa toimivan lapland online 2013™ verkoston slogan. lyhyt lause pitää sisällään mainiosti itse asian ytimen eli lappilaisen tietoja viestintätek-nologian ja siihen liittyvän toiminnallisuuden kehittämisen.

Monimuotoinen lapland online 2013™ kehittäjäverkosto koostuu ICT-aiheesta in-nostuneista toimijoista. Toimijat edusta-vat niin julkista kuin yksityistä sektoria. verkostoa rikastuttaa se, että jokainen toi-mija saa keskittyä omaan rooliinsa ja palvella omaa kohderyhmäänsä. Eri roolien ja kohde-ryhmien myötä verkosto on kasvanut toisi-aan täydentäväksi kokonaisuudeksi, jossa jo-kaiselle löytyy sija ja yhteistyön mahdollisuus. Huippua tässä on se, että toimijoiden yhtei-senä tavoitteena on kehittää lapin maakun-

nan sähköisyyttä niin liiketoiminnan, asioin-tipalveluiden kuin koulutustarjonnan osalta.

lapland online 2013™ verkoston toiminta pyörähti käytännössä käyntiin joulukuussa 2008. Keskimäärin neljä kertaa vuodessa jär-jestettäviin tapaamisiin osallistuu yritysten ja eri kehittäjäorganisaatioiden edustajia laajalti ympäri lappia. Tapaamiset, joiden koordinaatio-vastuu on Rovaniemen ammattikorkeakoululla, on organisoitu käytännössä siten, että tilai-suuksien isäntävuoro on kiertävä. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että tapaamisia on järjestetty ympäri lappia mm. Torniossa, Tervolassa, luostolla ja Rovaniemellä.

lapland online 2013™ toimijatapaamis-ten aiheina on mm. visioitu Rovaniemen sähköistä kauppapaikkaa 2015 (Rovaniemen Kehitys oy), käsitelty Pohjois-lapin ICT -strategiaa (Pohjois-lapin alueyhteistyön

Mirva tapanineneLVa-projektin koulutussuunnittelija |

Education Plannerkuntayhtymä), tarkasteltu lapin laajakais-tahankkeen tilaa (lapin liitto) ja koulutuk-sen kehittämistarpeita sähköisen liiketoi-minnan osalta (Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu).

viimeisimmässä toimijatapaamisessa 3.2.2011 lapin liitossa koko lapland online 2013™ toimijaverkosto totesi, että yhteistoi-minnallisuus on edistänyt lapin ICT:n käyt-töönottoa ja kehittymistä. Kokousväki totesi, että toimintamallista on syntynyt hyvä käy-tänne, jota on jatkettava myös projektin päät-tymisen jälkeen. Tämä on siis samalla kutsu sinulle: Tervetuloa lapland online 2013™ toi-mijatapaamiseen 19.5.2011 Matkailualan tutki-mus- ja koulutusinstituuttiin. seuraa elvan blo-gia http://elvablogi.blogspot.com

* Information and Communication Technology = Tieto- ja viestintäteknologia


sähkökäyttöiset pienajoneu-vot matkailukäytössä -hankkeen toteuttaa Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteena on kehittää konsepti matkailu-käyttöön soveltuvasta sähkömoottorikelkasta, jonka toimintasäde kattaa lyhyet moottori-kelkkasafarit. lyhyt moottorikelkkasafari on kestoltaan kolmisen tuntia, jolloin ajetaan

tuomas alakunnasProjektipäällikkö | Project Manager

sahkokelkka.ramk.fi

Sähkökelkastalupaavia tuloksia

RAMK is conducting a ’small electric vehicles for tourism’ project. The goal is to develop a concept of an electric snowmobile suitable for tourism, which has an operating range sufficient for short snowmobile safaris. A short snowmobile safari lasts about three hours. This includes about 20-40 kilometres of driving and a one-hour break.

The project has concluded its first year and the results are quite promising. The

Electric snowmobileshows promising results

Hankkeesta on ta-kana ensimmäinen vuosi ja tulokset ovat varsin lupaavia.

Kuvat: Tuomas Alakunnas

sähkökelkka käytännön testissä. sähkökelkan todellista suorituskykyä testataan vielä tämän

talven aikana lapin safareiden moottorikelkkasafarilla.

electric snowmobile is equipped with a measurement and data collecting system that measures various parameters while the snowmobile is being driven. The first year consisted primarily of system testing at RAMK’s Arctic Power laboratory next to the airport and tests on the laboratory’s track. The operating range of the snowmobile with its current lead batteries is about 30 km and its top speed is 50 km/h.

This cold winter has also uncovered challenges. It was known at the beginning of the project that the cold climate would be a particular challenge, and coping with it is one of the main goals of the project. battery

performance weakens in cold weather, so it is important to maintain its optimal temperature. This year a fuel cell will be integrated into the electric snowmobile to keep the battery temperature at a suitable level. A lighter, more energy-dense lithium ion battery will also be taken into use this year.

students also participate in the project by means of project work and thesis projects. Currently there are eight participating students, primarily from the IT Programme and the Mechanical and Production Engineering Programme. students will be offered different types of work with the electric snowmobile in the future, also.

20–40 kilometriä ja ajon välissä on noin tun-nin mittainen tauko.

Hankkeesta on takana ensimmäi-nen vuosi ja tulokset ovat varsin lupaavia. sähkökelkkaan rakennettiin mittaus- ja tie-donkeruujärjestelmä, joka mittaa eri paramet-reja ajon aikana. Ensimmäisen vuoden aikana tehtiin pääsääntöisesti järjestelmätestausta

RAMKin Arctic Power -laboratoriossa len-tokentän kupeessa sekä testejä laboratorion radalla. sähkökelkan toimintasäde on nykyi-sellä lyijyakustolla noin 30 km ja huippuno-peus on 50 km/h.

Myös haasteita tulee esiin näin kylmän tal-ven myötä. Hanketta aloitettaessa tiedettiin, että kylmyys tulee olemaan erityinen haaste ja sen hallitseminen on hankkeen päätavoit-teita. Akuston suorituskyky heikentyy kyl-mässä, joten sen optimaalisen lämpötilan säi-lyttäminen on tärkeää. Tämän vuoden aikana sähkökelkkaan integroidaan polttokenno, jonka avulla akuston lämpötila voidaan pitää suotuisana. Myös kevyemmän ja energiati-heämmän litiumioniakuston käyttöönotto sähkökelkassa toteutetaan tänä vuonna.

opiskelijat osallistuvat hankkeeseen pro-jekti- ja opinnäytetöiden muodossa. Tällä hetkellä mukana on kahdeksan opiskeli-jaa, pääsääntöisesti tietotekniikan ja kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoita. Myös jat-kossa opiskelijoille on tarjolla erinäisiä töitä sähkökelkan parissa.

Järjestelmätestausta Arctic Power -laboratorion kylmähuoneessa.

rahoitusohjelma: TEKEs EAKRrahoittajat: fortum, lapin safarit, Rovaniemen verkko, Rovakaira, Koillis-lapin sähkö, Inergia, Tornionlaakson sähkö, European batteries, bRP finland.aikataulu: 1.1.2010–31.12.2012

Ì hanke: SÄHKÖKÄYt-

tÖiSet PieNaJoNeUVot

MatKailUKÄYtÖSSÄ

Sähkökelkka kiinnostaa valtakunnallista mediaa

RAMKissa kehitetty sähkökelkka herättää runsaasti kiinnostusta myös tiedotusvälineissä.

Helsingin sanomat tutustui säh-kökelkkaan 21.11. otsikoimalla: “lappilaiset testaavat äänetöntä sähkökelkkaa”. Jutussa haastatel-laan RAMKin asiantuntijoiden li-säksi lapland safaris -yhtiön toi-mitusjohtajaa Jyrki nivaa ja bRP:n scandinavian myyntipäällikkö Pekka ohenojaa.

MTv3 raportoi 6.1.2011. uutisis-saan: ”sähkökelkasta ympäristöystä-vällinenvaihtoehto moottorikelkalle”.

näiden lisäksi mm. Talouselämä-lehti sekä Tekniikka&Talous -lehti esittelivät sähkökelkkaa tammikuussa.

lapin kansa uutisoi Kelekkamessuilta 8.11. otsikolla ”sähkökelkka hymyilytti ja ihas-tutti messuväkeä” seuraavasti: ”Messujen uutuuksien keskeltä esiin nousi ensi kertaa messuesittelyssä ollut Rovaniemen ammat-tikorkeakoulun hallinnoimana tutkimushank-keena kehitetty sähkökelkka.


Rovaniemi University of Applied Sciences operates in many areas in the snow and ice construction sector.

Rovaniemen ammattikorkeakoulu toimii lumi- ja jäärakentamisen alalla monessa tehtävässä. RAMK antaa opiskelijoille lumi- ja jääalaan liittyvää opetusta. Aluevaikuttavuutta RAMK toteuttaa kehittämällä lumi- ja jäärakentamisen liiketoimintaa yhteistyössä alan yritysten kanssa. RAMK toimii Arctic Power -laboratorionsa kautta yritysten tuotekehitysympäristönä. Lumi- ja jääalan tutkimus- ja tuotekehitysympäristönä ovat myös oikeat lumirakennuskohteet ympäri Lappia.

Lumi- ja jäärakentamisen tYÖkaLUt ja OHjeet

yhteistyössä yritysten kanssa

Aito yritysyhteistyö on ollut hankkeen onnistumisen kannalta tärkeää ja molempia osapuolia hyödyntävää.

Rovaniemen ammattikorkeakoulu rakensi joulukuussa lumen ja jään tutkimuksen näyteikkunan napapiirille, lentokentäntien varteen. Rakentaminen snow & Ice in

Rovaniemi -alueelle toteutettiin yhteistyössä paikallisten alan yrittäjien kanssa: Arctice, Arctic snowHotel, santa’s Ice Park, snowbrick ja snowland. Kuva: Pasi Kokko

RAMK on yhteistyössä alan yrittä-jien kanssa kehittämässä lumi- ja jäärakennusalaa siten, että voidaan varmistaa alan rakenteiden luotettava ja turvallinen käyttö talven aikana.

yrittäjien näkökulmasta lumi- ja jääraken-taminen on lapissa ammattimaista toimin-taa. Toiminnan lähtökohtana ovat matkailu-ympäristöihin tehtävät rakennelmat. näitä ovat joko katseluun tarkoitetut lumiset ja jäiset taideteokset tai rakennukset ja ra-kennelmat joihin mennään sisälle tai raken-teen alle.

lumi- ja jäärakentaminen on lapissa muu-taman ammattilaisen varassa. Alan yritykset ovat pieniä matkailu- tai rakennusalan toimi-joita. lappilainen lumen ja jään liiketoiminta-alue on kehittynyt nykymuotoonsa pitkälti alan toimijoiden itsensä kehittämänä.

tuotekehitYs etenee VauhdiLLaAlalla tapahtuva tuotekehitys on kokenut muu-tamia harppauksia eteenpäin vuosien aikana. on siirrytty suurista seinä- ja suurmuoteista käyttä-mään yhä enenevässä määrin ilmanpainemuot-teja. Pelkästään lumesta toteutettujen rakentei-den rinnalle on kehitetty kevyempiä, vähemmän rakennusmateriaalia käyttäviä ja nopeammin to-teutettavia rakenteita, kuten sohjosta ja jäädyt-tämällä tehtäviä rakenteita.

Eräs uusi innovaatio on jo nyt kylläkin muu-taman vuoden käytössä ollut jäähirsi, jonka en-sivaiheen tuotekehitystä tehtiin Arctic Power -laboratoriossa. laboratorion ammattilaiset tekivät yrityksen tilaamana hirsituotteelle mm. jäätymiseen sekä kestävyyteen liittyviä kokeita.

lumi- ja jäärakenteet tulee suunnitella aivan kuten normaalit pysyvät rakenteet, mutta on-gelmana on se että lumesta, jäästä tai soh-josta tehtävät rakenteet muuttavat muotoaan ja aiheuttavat rakenteisiin rasituksia, joiden käyttäytyminen tulee tuntea. lisäksi keväällä rakenteen sulamisen aikaan tapahtuvien muu-toksien hallitseminen vaatii ammattitaitoa.

Alalta puuttuu osaavia (rakenne) suunnit-telijoita, joilla on riittävä ammattitaito lumi-, jää- tai sohjomateriaalista. Tarvitaan myös-myös rakentamista ohjaavia vastaavia työn-johtajia ja rakennusvalvojia.

jää- ja sohjorakenteiLLe kattaVat rakennusohjeetviime vuosina käyttöön otetuille materiaa-leille kuten sohjolle ja jäälle ei ole olemassa suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvää oh-jeistusta lainkaan.

Tätä puutetta vähentämään on RAMKissa tehty vuosia kestävää alan kehittämistyötä. Tänä keväänä on valmistumassa jää- ja sohjoraken-teille suunnittelu- ja rakennusohjeet. ohjeet

tehdään osana RAMKin vuonna 2008 käynnis-tynyttä snow & Ice Methods - lumi- ja jäära-kentamisen tutkimus- ja ohjeistushanketta, jossa yhteistyössä alan yrittäjien kanssa on kahden talvikauden ajan tutkittu ja testattu alan uusim-pia rakennemuotoja ja materiaaliyhdistelmiä.

Materiaali- ja rakennetutkimusta tehtiin jäälle sekä sohjolle. sohjorakenteissa tutkit-tiin sohjosta tehtyjä kupoli- ja kartioraken-teita. Jäästä tutkittiin sekä jäähirsistä että ve-destä jäädyttämällä tehtyjen rakenteiden toimivuutta. Julkaistavassa jää- ja sohjoraken-teiden suunnitteluohjeessa esitetään tuoteke-hityksen tuloksena syntyneitä tyyppirakenteita, jotka ovat tutkittuja ja käytännössä toimivia.

Hankkeen aikana on kehitetty kylmiin olo-suhteisiin soveltuvia mittausmenetelmiä, joilla voidaan luotettavasti ennustaa lumi-, jää- ja sohjorakenteiden käyttäytymistä käyttövai-heen aikana. säätila- ja lämpötilatietoja kerät-tiin jatkuvina mittauksina rakenteiden käytön ajan. Tiedot siirrettiin käyttämällä langattomia tiedonsiirtomenetelmiä RAMKin tietokantaan Rovaniemelle. Mittaus- ja tiedonsiirtomenetel-mät kehitettiin hankkeen aikana RAMKin asian-tuntijoiden ja opiskelijoiden tekemänä työnä.

Rakenteiden muodonmuutoksien mittaa-miseen kehitettiin menetelmä, jossa sovel-lettiin maanmittausalan uusimpia laitteistoja. Tällainen on laserkeilaus, jossa laitteen lähet-tämän lasersäteen avulla voidaan havainnoida rakenteen sisäpinnan muotoa.

opinnäYtetöitä, YritYsYhteistYötäHankkeen aikana on tehty lukuisia projekti- ja opinnäytetöitä joiden aiheet liittyivät mm. tiedonsiirtoon sekä mittaamiseen kylmissä olosuhteissa. Tuotettua asiantuntijaosaamista on sovellettu myös muissa RAMKin tutki-mus- ja kehittämishankkeissa.

Mukana olevien yritysten panos hank-keessa on ollut antaa omat alan rakenteensa tutkimuskäyttöön. lisäksi yritykset ovat osal-listuneet tulevien ohjeiden laadintaan asian-tuntijapanoksellaan. Tämä aito yritysyhteis-työ on ollut hankkeen onnistumisen kannalta tärkeää ja molempia osapuolia hyödyntävää.

Jää- ja sohjorakenteiden ohjeet on tarkoi-tettu sekä lumi- ja jäärakentajien että viran-omaisten käyttöön. Tavoitteena on se, että ohjeita voivat kaikki alan osapuolet noudat-tavat. ohjeiden avulla pyritään alentamaan suunnittelijoiden ja työnjohtajien kynnystä tarttua alan työtehtäviin.

Alan kehittäminen ei kuitenkaan lopu tähän. Tulevia haasteita riittää esimerkiksi alan toimijoi-den kouluttamisessa uusien ohjeiden käyttöön. Jatkuvaa uudistumista tarvitaan myös uusien ra-kennemuotojen kehittämisessä ja niiden toimi-vuuden varmistamisessa. lisäksi rakentamisen työmenetelmät vaativat jatkuvaa tuotekehitystä.

lumi-, sohjo- ja jäärakennusala ei saa jäädä paikoilleen. Alaa on koko ajan kehitettävä, jotta voidaan luoda uusia, turvallisia, matkai-lijoita palvelevia, suomalaista osaamista sisäl-täviä rakenteita.

kai ryynänenLehtori, Projektipäällikkö

Erityisasiantuntija Lumi- ja jäärakentaminen |Senior Lecturer, Project Manager

Specialist on Snow and Ice Construction Engineering

Tools and instructions for snow and ice construction IN COLLABORATION WITH COMPANIES

RAMK provides students with education related to the snow and ice sector. RAMK acts as a regional infl uencer by developing business operation in snow and ice construction together with companies in the sector. RAMK functions as a product development environment for companies via its Arctic Power laboratory. Actual snow construction sites around lapland also function as snow and ice research and development environments.

RAMK collaborates with the sector’s companies in developing the snow and

ice construction sector to ensure that the structures are reliable and safe to use during the winter. Alongside of structures made entirely from snow, lighter structures made of slush and ice, which require less construction material and are quicker to build, have been developed.

There are no guidelines for design and construction using materials such as slush and ice, which have been taken into use within the past few years. RAMK has addressed this lack of guidelines by doing development work in this sector for a number of years. Indeed, this spring RAMK will publish design and construction guidelines for structures made from ice and slush. The guidelines are being compiled as a part of the snow & Ice Methods snow and ice construction research and guideline project started by RAMK in 2008.

Hankkeen osatoteuttajat/kumppanit:Harrinivan lomakeskus, Wixu Design, ylläs-safarit/snow villagerahoitusohjelma: EAKR rahoittajat: lapin liittoaikataulu: 1.8.2008–31.5.2011

Ì hanke: SNoW & iCe

MetHodS, lUMi- Ja

JÄÄraKeNtaMiSeN tUtKiMUS-

Ja oHJeiStUSHaNKe


Yhteisten ohjeiden, määritysten ja pelisääntöjen laatiminen on koettu tärkeäksi.ä.

despite the challenging natural environment, the nordic countries have developed expertise that is outstanding. An example of such cutting edge expertise and development of tools is ground Penetrating Radar (gPR). gPR is a non-destructive ground surveying method that can be used in assessing roads, railways, bridges,

Mara NordPROJECT

Mara NordMaatutkalla tietoa tiestä pintaa rikkomatta

Mara nord -hanke järjestää koulutuksia norjassa, Ruotsissa ja suomessa. Kuvat ovat luulajassa järjestetystä koulutustilaisuudesta.

Kuvat: Anita narbro

Mara Nord -hanke liittyy maatut-kausteknologian hyödyntämiseen tiestötut-kimuksissa. suomessa on pitkät perinteet maatutkauksen käyttämiseen tiestömittauk-sissa. Ensin tieviranomaiset lapin alueella ak-tivoituivat maatutkauksen hyödyntämiseen ja myöhemmin menetelmän käyttö on le-vinnyt laajemmin koko valtakunnan alueella. Ruotsissa maatutkausta on hyödynnetty jon-kin verran ja sen suosio on kasvusuunnassa. norja sen sijaan on naapurimaitaan hieman jäljessä. Mara nord -projektin tärkeimpänä tavoitteena on jakaa tietoa maatutkan käyt-tämisestä tiestötutkimuksissa ja näin edes-auttaa teknologian yleistymistä suomessa, Ruotsissa ja norjassa.

tekniikkaa ja soVeLLuskohteitaMaatutkan toiminta perustuu radioaal-lon tuottamiseen, maaperään lähettämiseen sekä maaperän sähköisistä rajapinnoista ta-kaisin heijastuneen aallon rekisteröimiseen. Tiestötutkimuksissa maatutkaa hyödynnetään mm. tien rakennekerrosten ja penkereen pak-suuden määrittämisessä, pohjamaan arvioin-nissa, päällystämisen ja rakentamisen laadunvar-mistuksessa sekä erilaisissa siltatutkimuksissa.

projektissa tapahtuuMara nord -hanke järjestää koulutuksia norjassa, Ruotsissa ja suomessa maatutkan käytöstä tiestötutkimuksissa. Tänä keväänä to-teutetaan maatutkauksen perusteita sisältävä

koulutus ja se on suunnattu maatutkauspal-veluja tilaaville ja tutkimustuloksia hyödyntä-ville tahoille. Toinen koulutus loppuvuodesta 2011 keskittyy tarkemmin varsinaiseen mit-taustapahtumaan sekä tulosten analysointiin.

Hanke yhdenmukaistaa maatutkan käy-tön ohjeistusta tiestömittauksissa. yhteisten ohjeiden, määritysten ja pelisääntöjen laa-timinen on koettu tärkeäksi eri osapuol-ten parissa. Hankkeen aikana tutkitaan myös eri valmistajien laitteita todellisissa tiestö-mittauskohteissa. laitteistojen vahvuudet ja rajoitukset erilaisissa mittauksissa tuodaan esiin. lisäksi RAMKissa kehitetään päällystei-den tyhjätilamittausta, joka on merkittävä laa-dunvarmistusmenetelmä uusilla päällysteillä.

anita NarbroProjektipäällikkö | Project Manager

janne PoikajärviLehtori | Senior Lecturer

airports, tunnels as well as environmental objects. gPR is becoming an increasingly important tool especially in planning structural evaluation of roads. finland, sweden and norway have specialised in very different ways in the area of gPR. The Mara nord project brings the nordic actors together with the purpose of improving accessibility to cross-border markets by demonstrating the potential of gPR. This is done through knowledge sharing, creation of nordic recommendations and building a nordic network of actors. The project is co-financed by Interreg IvA

nord, the Regional Council of lapland, the north Calotte Council, the finnish Transport Agency, RAMK, Trafikverket, statens vegvesen, lapland’s Centre for Economic Development, Transport and the Environment, oAMK and companies active in the field – Carement oy, Road Consulting oy, Roadscanners oy, Ramböll sverige Ab, vTI (statens väg- och transportforskningsinstitut), Malå geoscience Ab, sintef, nCC Roads As and 3D Radar As.

YhteistYötä YLi rajojenMara nord -hankkeen päätoteuttajana toi-mii Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Projektipäällikkönä toimii Anita narbro ja teknisenä asiantuntijana lehtori Janne Poikajärvi. Tyhjätilamittausten kehittämiseen osallistuvat lehtori Kari Peisa, lehtori Pekka Kämäräinen, projekti-insinööri Ismo Kallunki ja insinööriopiskelija Kristian saukkoriipi. oulun seudun ammattikorkeakoulusta asian-tuntemusta projektiin tuovat lehtori Rauno Turunen ja laboratorioinsinööri Esa Perälä.

Merkittävä rooli projektissa on suomen, Ruotsin ja norjan tieviranomaisilla. suomesta lapin Ely-keskuksesta mukana on Kalevi luiro ja liikennevirastosta Katri Eskola. Ruotsin tieviranomaisia edustaa Johan ullberg (Trafikverket) ja norjasta projektiin osallistuu leif bakløkk ja Per-otto Aursand (statens vegvesen). Projektikonsulttina hank-keessa toimii Roadscanners oy.

Projektissa on lisäksi mukana yritysten edustajina suomesta Road Consulting oy ja Carement oy. Ruotsista projektiin osallistuu vTI, Ramboll sverige Ab ja Malå geoscience Ab. norjasta mukana ovat sintef, 3D Radar As ja nCC Roads As.

Kuva: © Rovaniemen kaupunki/Arto liiti

Hankkeen osatoteuttajat/kumppanit:RAMK, Trafikverket; statens vegvesen; oAMK; lapin Ely-keskusrahoitusohjelma: Interreg IvA nordrahoittajat: lapin liitto, Pohjoiskalotin neuvosto, liikennevirasto, yksityisiä yrityksiäaikataulu: 01/2010–12/2011

Ì hanke: Mara Nord


health care educators today face dramatic changes and challenges as they seek to respond to the need for professional skills in health care, particularly nursing, in the 2000s.

To ensure expertise in patient safety, educators need to recognise the curricular and educational challenges resulting from these factors. simulation environments and education support students’ learning and practicing of clinical skills. Rovaniemi university of Applied sciences has responded to the challenges of patient safety both at the curricular level and by creating the internationally unique EnvI virtual

rovaniemen ammattikorkea-koulun ounasvaaran kampuksen hyvin-vointiala jatkaa opetusmenetelmien kehitys-työtä nyt kansainvälisellä projektilla. EnvI - hyvinvointialojen virtuaalikeskus on saa-nut kansallista ja kansainvälistä huomiota in-novatiivisesta kehittämisestä, ja siitä kuinka opetusmenetelmien kehittämisellä voidaan vaikuttaa pitkällä tähtäimellä myös potilas-turvallisuuden varmistamiseen.

Potilasturvallisuus on noussut puheen-aiheeksi ympäri maailmaa ja turvallisuuden edistämiseksi simulaatio-opetusmallit on otettu käyttöön muilta koulutusaloilta esim. lentäjien koulutuksesta. Rovaniemen ammat-tikorkeakoulun hyvien opetusympäristöjen myötä simulaatio-opetusta todentuntuisessa ja turvallisessa ympäristössä on kehitetty voi-makkaasti. Heräsi myös kiinnostus, minkä-laisia kehittämishankkeita ja hyviä käytäntöjä on Euroopassa. Potilas- ja asiakasturvallisuus-

tOVi project: Ensuring expertise in patient and customer safety in simulation environments

Centre of Wellness Campus, where the patient’s entire care and service process is virtualised and simulated, from the site of an incident via emergency care and ambulance transport to acute care, and from there via a hospital bed ward and rehabilitation to the patient’s home.

The objective of the TovI Project is to search for, compare and disseminate international good practices in simulation education and curricular solutions in the fi eld of health care. The goal is to ensure customer-oriented, patient-safe expertise in nursing education and supplementary education given to health care professionals.

Potilas- ja asiakas-turvallisuusosaaminen

varmistetaan simulaatioympäristöissä

Paula PoikelaProjektipäällikkö | Project Manager

RAMKin oppimisympäristöjen myötä simulaatio-opetusta todentuntuisessa ja turvallisessa

ympäristössä on kehitetty voimakkaasti. Kuva: seven-1

osaamisen varmistaminen simulaatioympäris-tössä eli TovI-projekti sai rahoituksen EsR:n 4. toimintalinjalta eli jäsenvaltioiden välinen yhteistyö EsR-toiminnassa.

TovI-projektin tavoitteena on terveysalan simulaatio-opetuksen ja opetussuunnitelma-ratkaisujen kansainvälisten hyvien käytäntö-jen etsiminen, vertailu ja levittäminen. Toisena tavoitteena on asiakaslähtöisen ja potilastur-vallisen osaamisen varmistaminen hoitotyön koulutuksessa ja terveysalan ammattilaisten täydennyskoulutuksessa.

toimenpiteet, joiLLa pääsemme taVoitteeseen: 1. simulaatio-opetuksen kansainvälinen terveysalan korkeakouluopettajien sekä sai - raaloiden täydennyskoulutussuunnittelijoi- den verkoston perustaminen Eurooppaan2. Hoitamisen simulaatio-opetuksen ja hoi- totyön opetussuunnitelmaratkaisujen hyvien käytäntöjen vertailu ja analysointi3. Kansainvälinen tulosten levitysseminaari levillä4. Kirjallinen julkaisu simulaatio-opetuksesta ja opetussuunnitelmaratkaisuista hoitamisen koulutuksessa.

Tällä projektilla on vaikutuksia osaamispe-rusteisen opetussuunnitelmien täyttöönpa-nossa Euroopassa. Projektissa jaetaan myös hyviä käytänteitä siitä, miten simulaatio-ope-tusta voidaan soveltaa hoitotyön koulutuk-sessa, opiskelijoiden ohjauksessa ja ammat-tilaisten täydennyskoulutuksessa.

Hankkeen osatoteuttajat/kumppanit: Rovaniemen ammattikorkeakoulu, fulda university of Applied sciences, Hanze university groningen, birmingham City university, universidad de Cantabria, university of south bohemia, university of ostrava, university College Metropol, The Danish Institute for Medical simulation, gøvik university College, Malmö university, Tampereen ammattikorkeakoulurahoitusohjelma: ohjelma: Manner-suomen EsR-ohjelma, ohjelmaosio: Pohjois-suomen suuralueosio Toimintalinja: 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö EsR-toiminnassarahoittajat: Euroopan unioni, EsR ja Rovaniemen ammattikorkeakouluaikataulu: 1.1.2010–31.12.2011

Ì hanke: PotilaS- Ja aSiaKaStUrValliSUUSoSaaMiSeN

VarMiStaMiNeN VirtUaali- Ja SiMUlaatioYMPÄriStÖiSSÄ


intecs network: Rovaniemi university of Applied Sciences, Finland • Luleå Technical University, Sweden • Comenius University Bratislava, Slovakia • Schi Gymnasium Stams, Austria • University of Tartu, Estonia • University of Maribor, Slovenia • North-West Regional Development Agency, Romania • Academy of Physical Education in gdansk, Poland • Oberschulzentrum “Claudia von Medici” Mals, Italy.

Main aim: InTECs network aims to create better network cooperation opportunities for educational organisations that are active in winter sports inside the Eu, and the goal of the network cooperation is to make it possible for young professional winter sports athletes to create a “dual career”. InTECs network building project is financed by European Commission, Dg Education and Culture, sport unit, Preparatory Actions in the field of sport 2009 financing program.

Tavoitteenamme on kattaa urheilevan opiskelijan

koko opintopolku.ä.

INTECS-verkostossa kartoitetaan kaksoisuran hyvät käytänteet

Kuinka opiskella ja urheilla yhtä aikaa?

INTECS-verkostohanketta on tehty yhdeksän eurooppalai-sen talviurheilukeskuksen yhteistyönä vuoden 2010 aikana. Hankkeessa ovat mukana Suomi, Ruotsi, Viro, Puola, Slovakia, Slovenia, Itävalta, Italia ja Romania. Tavoitteena on kartoittaa kaksoisuran (“dual career”) hyvät käytänteet, eli kuinka opiske-lun ja urheilun yhtäaikainen toteuttaminen on mahdollista.

- Hankeidea lähti havainnosta, että kah-den uran malli on oleellinen kaikille liikun-nan sidosryhmille, toteaa yliopettaja Heikki Hannola RAMKin liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelmasta.

- Korkeakoulutasolla kahden uran mallia pitää edelleen viedä eteenpäin. Tavoitteenamme on kattaa urheilevan opiskelijan koko opinto-polku - siihen pyrimme, Hannola jatkaa.

- lapin urheiluakatemia on tehnyt hyvää työtä tässä, mistä kansainvälistä InTECs -verkostoa on tiedotettu. Meidän akatemi-akäytäntöä pidetään hyvänä mallina monien kansainvälisten kumppanien toiminnalle.

mitä intecs-hankkeessa on tehtY?Hankkeessa on toteutettu kaikissa kumppa-nimaissa kysely, jonka tulosten mukaan ”kah-den uran” malli todellakin tarvitsee huomi-otamme. Monet opiskelijat eivät esimerkiksi halua jatkaa koulussa, jos urheilun aikatarve on isompi. Kysely tehtiin kumppaneiden omien verkostojen pohjalta ja saadut tulok-set raportoidaan merkittäville sidosryhmille.

- Kartoitamme lisäksi ICT:n mahdol-lisuuksia oppimismenetelmien kehittä-miseksi sekä urheilun ja aluekehityksen yhteyttä. lukiotasolla on viriämässä yhteis-työtä ounasvaaran ja Keski-Euroopan kova-

tasoisten talviurheilulukioiden välillä. Tämä tukee sekä urheilua että kansainvälistymistä, Hannola sanoo.

- Tärkeimpänä jatkotoimena on korkeakoulu-jen tutkintorakenteen kehittäminen siten, että se palvelisi paremmin nuorta urheilijaa, jolla on vähän aikaa opinnoille. Tämän teeman puitteissa tavoitellaan urheilijalle räätälöityjä opintoja.

- Tavoitteena on koko urheilijan urapolun kattaminen ja sitä kautta nuoren urheilijan paras mahdollinen tuki koulutuksen osalta, Heikki Hannola toteaa.

Niko NiemisaloProjektipäällikkö | Project Manager

InTECs network building -hankkeen puitteissa järjestettiin CITIus, AlTIus, foRTIus -seminaari viime marraskuussa. Martti Jylhä (maastohiihto) kertoo urheilijan mahdollisuuksista opiskella. Istumassa valmentajat Konrad staudinger (stamsin hiihtolukio, Itävalta) (vas.), Reijo Jylhä, lapin urheiluakatemia ja Eero Hietanen, lapin urheiluakatemia. yliopettaja Heikki Hannola johtaa puhetta.

InTECs network building -hankkeen tapaamiseen osallistuivat myös verkostossa toimivat valmen-

tajat Walter Minatti (vas.) ja Konrad staudinger (stamsin hiihtolukio, Itävalta) sekä valmentaja Evelyn

Punter ja opettaja barbara stocker (Malsin hiihtolukio, Italia).

Kuvat: niko niemisalo

kahden uran malli tällä hetkellä-Eu on kirjannut urheilun ensimmäistä ker-taa sopimuspohjaansa (lissabonin sopimus art. 165).

-sekä kilpa- että kuntourheilu ja muu lii-kuntaan ja hyvinvointiin liittyvä toiminta nähdään merkittävänä voimavarana Eu:lle tulevaisuudessa.

-Kahta uraa toteuttaa lapissa lapin ur-heiluakatemia. verkosto keskittyy urheiluun ja valmennukseen, ja keskeisinä lajeina ovat mm. maastohiihto, mäkihyppy, alppihiihto, jääkiekko, yhdistetty, jalkapallo, lentopallo ja yleisurheilu (www.lapinurheiluakatemia.fi)

Hankkeen osatoteuttajat/kumppanit: Rovaniemen ammattikorkeakoulu, suomi, luulajan teknillinen yliopisto, Ruotsi, bratislavan Comenius -yliopisto, slovakia, stamsin hiihtolukio, Itävalta, Tarton yliopisto, viro, Mariborin yliopisto, slovenia, north-West Regional Development Agency, Romania, gdanskin yliopisto, liikunta-akatemia, Puola, Malsin “Claudia von Medici” -hiihtolukio, Italiarahoitusohjelma: European Commission, Dg Education and Culture, Preparatory Actions in the field of sport 2009rahoittajat: Euroopan komissio, Koulutuksen ja kulttuurin pääosastoaikataulu: 1.1.2010 – 31.3.2011

Ì hanke: iNteCS NetWorK BUildiNG

INTECS Network Building:Preparatory Actions for Establishing a Network of International Training and Education Centers for Winter Sports


ramk’s school of health care and sports is managing lapland’s Centre for Economic Development, Transport and the Environment’s yRTEs 2008-2011 development project, which was started with Esf funding. Its main goal is to promote entrepreneurship related to the production of wellness services in lapland’s municipalities, reinforce collaboration between private and public service production in social services and health care

More entrepreneurship in the health care sector in Lapland

and guarantee the wellness of the region’s population.

The project is closely connected to the development and renewal of the municipalities’ service structure. The main goal of a study conducted in the project was to produce information for decision-makers concerning service needs of the future and related alternative implementations of services, including new business opportunities. Development of collaboration between

yrittäjyyden edistäminen on ollut yksi keskeinen kehittämisen paino-piste ammattikorkeakouluissa 2000-luvulla. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa yrittä-jyyttä on edistetty kaikilla sen kolmella teh-täväalueella: opetuksessa, tutkimus- ja kehi-tystoiminnassa sekä aluekehitystyössä. yrtes 2008–2011-hanke on 3-vuotinen lapin Ely-keskuksen EsR-rahalla rahoittama tutkimus- ja kehittämishanke. RAMKin hyvinvointialojen hallinnoimassa hankkeessa on mukana kolme pilottikuntaa Rovaniemi, Tervola ja Inari sekä tutkimusosion suorittajana lisäksi lapin yli-opiston yhteiskuntatieteen tiedekunta.

yRTEs 2008–2011 -hankkeen tavoitteena on edistää hyvinvointipalvelujen tuotantoon liittyvää yritystoimintaa lapissa. Tärkeänä kehittämisen tavoitteena on turvata lapin alueen väestölle monipuolisten hyvinvoin-tipalvelujen tarjonta edistämällä yksityisen ja julkisen palvelutuotannon yhteistyötä. Kuntien palveluja haluttaisiin täydentää yri-tystoiminnan avulla, mutta avoinna olevia ky-symyksiä on paljon. Mistä löytyvät innokkaat yrittäjät? Kannattaako yrittäminen sosiaali- ja terveysalalla? Riittääkö palvelujen ostajia ja asiakkaita? usein kysymysten taustalta löytyy tiedon puutetta ja epävarmuutta tulevasta.

tietoa tarVitaanlapin kuntien päätöksentekijät tarvitsevat tietoa nyt ja tulevaisuudessa sosiaali- ja ter-veysalan palvelutarpeista ja niihin liittyvistä palvelujen tuottamisvaihtoehdoista. lapin alueelta on puuttunut kattava selvitys sosi-

Lisää yrittäjyyttä Lapissa sosiaaLi- ja

terveYsaLaLLe

aali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytyksistä. Tähän tiedon tuottamisen haasteeseen ovat tarttuneet yRTEs-hankkeessa mukana olleet korkeakoulut ja kunnat. Tutkimus- ja kehitys-toiminnan tuloksena saatiin tietoa kolmen pi-lottikunnan palvelujen järjestämisen ja tuot-tamisen nykytilasta, asiakkaiden näkemyksiä palveluista sekä yrittäjyyden tulevaisuuden näkymistä.

yRTEs-hankkeessa mukana olevat kolme kuntaa pyrkivät löytämään sellai-sia käytänteitä ja toimenpiteitä, joita voi-daan ottaa käyttöön koko lapin alueella. Hankkeen painotuksetkin ovat kuntaläh-töisiä. Kun Tervolassa on selvitetty palvelu-setelin käyttöönottoa, Inarissa palveluiden tuotteistamista sekä Rovaniemellä kump-panuuden edistämistä, saadaan arvokasta

ja jaettavaa kokemustietoa. samalla teh-dään tärkeätä taustatyötä yrittäjyyden mah-dollisuuksien löytymiseksi palvelusektorilta. Marja lempiäisen ja Aila Tammelan (2010) Kuntalaiset, kunnat ja palveluntarjoajat hy-vinvointipalveluiden tuottamisen haasteissa tutkimusraportin mukaan kuntalaiset eivät pidä kunnan omaa palvelutuotantoa ja yksi-tyisen tuottamaa palvelua laadullisesti kovin-kaan erilaisina. laadukkaaseen palveluun liite-tään nopea saatavuus ja asianmukainen hoito. yksityiset palvelut nähdään edelleen julkis-ten palvelujen täydentäjinä, mutta ei niiden korvaajina. yksi yRTEs-hankkeen suurimmista haasteista on herättää potentiaaliset yrittäjät huomaamaan ne mahdollisuudet ja konkreet-tiset hyödyt, joita kuntien palvelurakenteen täydentäminen voi heille tuottaa

Helena kangastieKehityspäällikkö | Head of Development

Aikuiskoulutus, T&K&I | Adult Education, R&D&I

Marita turulinProjektipäällikkö | Project Manager

private and public service production is one of the project’s focuses of development; the work will continue with the development of possibilities for partnership.

The municipalities of Rovaniemi, Tervola and Inari are participating in the project. The study was conducted by RAMK and the university of lapland. The study report was published in RAMK’s publication series.

Myös Rovaniemen veljes-sairaskodin henkilökuntaa on osallistunut yRTEs-hankkeen koulutustilaisuuksiin. fysioterapeutti Minna Ravelinin seurassa

asiakaskunnasta Anja lehtimäki, Toivo Kaikkonen ja Martti Teerijoki. Kuva: Marita Turulin


health care is undergoing constant change, and education is necessary to ensure suffi cient competence. Distance education methods offer excellent opportunities to participate in training and work development in order to maintain and improve professional skills.

Examples of successful remote implementations of continuing education include a service product to ensure competence in medical care and a training package produced for lapland’s basic health care cooperation and work distribution project.

Distance education supports continuing education in health care in Lapland, where distances are long

The virtual learning environment is quite suitable for testing competence in medical care. Participants immediately receive the results of their performance in conjunction with the test. Testing enables employers to fulfi l their educational obligation and a standardised test procedure improves patient safety.

A cooperation and work distribution project in basic health care consulting, managed by the City of Rovaniemi, was implemented in 2007-2009. A shortage of doctors, long distances and growing tourism present their own challenges to the arrangement of quality health services. A

training package (30 cr) produced for the project collaboratively by RAMK, Kemi-Tornio university of Applied sciences and the university of oulu supported nurses’ professional competence, for example as tasks were transferred from doctors to nurses.

The virtual learning environment is quite suitable for testing competence in medical care. The instructions, clarity and usability of the learning environment have been found to be good. Participants need time for preparation and a lack of time is a problem, though some employers have arranged time for their staff.

terveydenhuollon täyden-nyskoulutussuosituksen mu-kaan terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään am-mattitaitoaan. Työnantajan tehtävänä on luoda edellytykset täydennyskoulutukseen.

Ammattikorkeakoululaki edellyttää täy-dennyskoulutuksen järjestämistä työelämä-osaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Esimerkkeinä onnistuneista täydennyskou-lutuksen etätoteutuksista ovat lääkehoi-don osaamisen varmistamisen palvelutuote ja lapin perusterveydenhuollon yhteistyö- ja työnjakohankkeeseen tuotettu koulutus.

Lääkehoito-osaamisen testiLLäpotiLasturVaLLista Lääkehoitoavaltakunnallisten suositusten mukaisesti lääke-hoitoon osallistuvien ammattihenkilöiden lää-kehoito-osaaminen ja koulutustarpeet on ar-vioitava ja osaamista ylläpidettävä, kehitettävä ja seurattava. näistä lähtökohdista käynnistyi lääkehoidon testiympäristön kehittämistyö vir-tuaaliseen oppimisympäristöön. Testin yhtey-dessä osallistuja saa välittömästi tuloksen suo-rituksestaan. Mikäli osallistuja ei läpäise testiä, hän suorittaa koulutusosion osaamisvajeestaan ja uuden testin. Testaus mahdollistaa työnanta-jan koulutusvelvoitteen ja vakioidun testaus-menetelmän avulla potilasturvallisuus paranee.

lääkehoidon testin suoritti viime vuonna noin 550 henkilöä. virtuaalinen oppimisym-päristö soveltuu lääkehoidon osaamisen tes-taukseen varsin hyvin. oppimisympäristön ohjeistus, selkeys ja käytettävyys on koettu hyväksi. osallistujat tarvitsevat aikaa valmis-tautumiseen ja ajan puute on koettu ongel-

Etäopetuksen myötä olemme voineet tavoittaa

suuret määrät terveydenhuoltoalan henkilöstöä.

Maantieteellinen sijaintimme, maakuntamme laajuus ja lisääntyvät koulutustarpeet kannustavat kehittämään virtuaaliopetusta. Kuva: seven-1

Etäopetus tukee terveydenhuollon TÄYDENNYSKOULUTUSTA

pitkien matkojen Lapissa

mana, vaikka osa työnantajista on resursoi-nut henkilökunnalle aikaa.

kouLutukseLLa osaamista tYönjakoihin ja tehtäVäsiirtoihinRovaniemen kaupungin hallinnoima Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan yhteistyö- ja työnjakohanke toteutettiin vuo-sina 2007–2009. lääkäripula, pitkät välimatkat ja kasvava matkailu asettavat omat haasteensa laadukkaiden terveyspalveluiden järjestämiselle. RAMKin, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja oulun yliopiston yhteistyössä hankkeeseen toteuttama koulutus (30 op) tuki hoitajien ammatillista osaamista mm. tehtäväsiirroissa lääkäriltä hoitajalle. Koulutus toteutettiin täy-sin virtuaalisesti lapin kaikkiin 21 kuntaan. Koulutuksen suoritti kaikkiaan 128 hoitajaa.

Koulutusten arvioitiin lisänneen ammatil-lista osaamista ja etäopetusjärjestelyt saivat kiitosta. Koulutuksen aikana tehtävänkuvat sel-kiytyivät, osaaminen vahvistui ja uusia taitoja opittiin. Esimiehet havaitsivat myönteisiä muu-toksia työskentelytavoissa mm. vastuunoton lisääntymisenä ja rohkeutena työskennellä it-senäisesti sekä haluna kehittää omaa työtä.

kokemuksia etäopetuksestaMaantieteellinen sijaintimme, maakuntamme laajuus ja lisääntyvät koulutustarpeet kannusta-vat kehittämään virtuaaliopetusta. Etäopetuksen myötä olemme voineet tavoittaa suuret määrät terveydenhuoltoalan henkilöstöä. lappilaiset hoi-tajat ovat ennakkoluulottomasti ottaneet uudet menetelmät käyttöön. Etäopetusjärjestelmän avulla kuntiin saadaan myös suuria säästöjä mm. työajan ja kulkemiskorvausten vähentyessä.

outi soikkeli Hoitotyön lehtori | Senior Lecturer

Maria kiistalaKehityspäällikkö | Development Manager

Palvelutoiminta | Business Services

Terveydenhuollossa tapahtuu jatkuvaa muutosta ja osaamisen varmistaminen vaa-tii koulutusta. Etäopetusmenetelmät antavat erityisen hyvät mahdollisuudet osallistua am-mattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään koulu-tukseen ja työn kehittämiseen.


reindeer management is a traditional profession and livelihood, which at its best reinforces the identity of people living in the reindeer management area.

Changes in society and the environment and the resulting mental pressures cause the same symptoms to reindeer breeders working in this traditional profession and livelihood as they do to people in other professions – major stress, mental illness and burn-out.

The target group of the Reindeer breeders’ occupational wellness education programme is comprised of reindeer breeders, families, reindeer owners’ associations and occupational health care in the entire reindeer management area. The goal is to improve reindeer breeders’ know-how through education, so that they would take care of their own occupational and functional capacity, their capacity to work and the wellness of their work community and circle of acquaintances. Another goal is to develop reindeer breeders’ occupational health care in collaboration with reindeer breeders and occupational health care workers in the reindeer management area.

According to RAMK’s strategy 2020 and as a part of its R&D projects, the Reindeer breeders’ occupational wellness project has offered and will continue to provide a different kind of authentic learning environment for health care nursing, physiotherapy, nursing and social services students.

More supportfor reindeer breeders through education

poronhoito on perinteinen ammatti ja elinkeino, joka parhaimmil-laan vahvistaa poronhoitoalueen ihmisten identiteettiä. vanha suvussa kulkeva perinne-ammatti on modernisoitunut hyvin lyhyessä ajassa, nykyään poronhoidon arkeen kuuluu tietokoneet, koneelliset kulkuvälineet ja no-peatempoiset työprosessit. Poroelinkeino on joutunut myös sopeutumaan nopeisiin ympä-ristön muutoksiin ja jakamaan elinympäristön metsätalouden, kaivostoiminnan ja lisäänty-vän matkailun kanssa.

yhteiskunnan ja ympäristön muutokset ja sen mukana tuomat henkiset paineet aiheut-tavat perinteistä ammattia ja elinkeinoa har-joittavilla poronhoitajilla samoja oireita kuin muissakin ammateissa työskentelevillä, mm. suurta stressiä, henkistä pahoinvointia ja työuupumusta.

Poronhoitajien työhyvinvointi -koulutus-hankkeessa aloitteen tekijänä toimi poron-hoitajien etujärjestö Paliskuntain yhdistys. Rahoittajina toimivat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin, poronhoitoalu-een kunnat ja Paliskuntainyhdistys. Hanketta hallinnoi Rovaniemen ammattikorkeakoulun sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala.

Poronhoitajien jaksamiseenlisää puhtia koulutuksista

monia taVoitteitaHankkeen kohderyhmä on koko poronhoitoalu-een poronhoitajat, perheet ja paliskunnat sekä työterveyshuolto. Koulutukset tarjotaan paikka-kuntakohtaisina ja alueellisina koulutuksina koko poronhoitoalueella. Tavoitteena on koulutuksien kautta parantaa poronhoitajien osaamista, jotta he huolehtisivat omasta työ- ja toimintakyvys-tään, työssä jaksamisestaan sekä työyhteisön ja lähipiirinsä hyvinvoinnista lisätavoitteena on myös kehittää poronhoitajien työterveyshuoltoa yhteistyössä poronhoitajien ja poronhoitoalueen työterveyshuollon toimijoiden kanssa.

Hankkeen alussa haasteena oli laajan toi-minta-alueen lisäksi poronhoitokulttuurin ym-märtäminen ja sisäistäminen sekä verkostojen luominen. Hanketyöntekijät jalkautuivat syk-syllä 2009 poronhoitoalueelle haastattelemalla poronhoitajia ja heidän lähipiiriään 13 palis-kunnassa. Haastattelukierroksen tuloksena selkeytyivät koulutussisällöt sekä poronhoita-jien mahdollisuudet osallistua hankkeen järjes-tämiin koulutuksiin poronhoitotyön lomassa.

VoimaVaroja ammentamassaKoulutukset toteutettiin vuonna 2010 hank-keen tavoitteiden ja kohderyhmän vallinais-ten toiveiden mukaan. viikonloppukoulutuksia

tarja PykäläinenProjektipäällikkö | Project Manager

Koulutuksiin kuuluvasta liikunnasta poronhoitajat saavat lisää voimaa työssä jaksamiseen.

Kuvat: Erja Rahkola

Hankkeen osatoteuttajat/kumppanit: Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Paliskunnat, Paliskuntain yhdistys ja poronhoitoalueen kunnat ja Ely-keskusrahoitusohjelma: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin, Ely-keskusrahoittajat: Poronhoitoalueen kunnat ja Paliskuntain yhdistysaikataulu: 1.8.2009-31.3.2012

Ì hanke: PoroNHoitaJieN tYÖHYViNVoiNti

-KoUlUtUSHaNKe

tero LeppänenHankekoordinaattori | Project Coordinator

pariskunnille järjestettiin yhteensä 3 kpl tee-mana voimavarat parisuhteessa ja perheessä, sekä poronhoitotyössä. Kolmeen viikonloppu-koulutukseen osallistui 22 poronhoitajaa puo-lisoineen. Perheen viikonloppukoulutus järjes-tettiin myös leville, johon osallistui 5 perhettä. Muita koulutuksia oli itsenäinen kuntokoulu-tus, tiimikoulutus ja tupailtakoulutuksia.

Koulutuksista saatujen hyvien kokemus-ten ja palautteiden perusteella hanke jatkaa samoilla koulutuksilla.Tämän vuoden alussa koulutussisältöihin lisättiin myös hankkeen järjestämät ensiapukoulutukset (EA1).

Poronhoitoalueen työterveyshuoltojen kanssa tehdään yhteistyötä. Tavoitteena on yh-tenäistää työterveyshuollon palvelujen toiminta koko poronhoitoalueelle.

Poronhoitajien työhyvinvointi-koulutus-hankkeen muita yhteistyötahoja ovat sallan työhyvinvointi hanke, samisoster ry, MElA ja saamelaisalueen koulutuskeskus (sogsAKK).

Rovaniemen ammattikorkeakoulun stra-tegian 2020 mukaisesti ja T&K-hankkeisiin kuuluvana Poronhoitajien työhyvinvointi -koulutushanke on tarjonnut ja mahdollistaa jatkossakin terveydenhoitaja-, fysioterapia- ja sairaanhoitaja- sekä sosionomiopiskelijoille erilaisen autenttisen oppimisympäristön.

Hankkeen kohderyhmä

on koko poronhoitoalueen

poronhoitajat, perheet

ja paliskunnat sekä

työterveyshuolto.

viikonloppukoulutuksiin osallistui 22 poronhoitajaa puolisoineen, kuvassa Aaro Pyhäjärvi,

Kati sassali ja Marko sassali.


toimiminen pohjoisessa kyl-missä olosuhteissa vaikuttaa ih-misen toimintakykyyn ja asettaa kylmänsuo-javaatetukselle omat haasteensa. Tutkimus- ja kehitystyön avulla pystytään parantamaan kyl-missä olosuhteissa käytettävien vaatteiden käy-tettävyyttä, turvallisuutta ja käyttäjän toiminta-kykyä. näiden ominaisuuksien tutkimiseen ja kehittämiseen luodaan mittaus- ja tutkimus-menetelmiä Rovaniemen ammattikorkeakoulun tuotantoalojen hallinnoimassa boDy-fIT -tut-kimushankkeessa, jota RAMKin hyvinvointialat ja lapin ammattiopiston vaatetusala ovat mu-kana toteuttamassa. Hankkeen tavoitteena on parantaa RAMKin ja lapin ammattiopiston kou-lutuksen ja palvelujen tarjoamismahdollisuuksia mm. kehittämällä RAMKin laboratorioympäris-töjä vaatetestaukseen soveltuviksi sekä lapin ammattiopiston vaatetusalan opetusympäris-töä vahvemmin työelämän tarpeita vastaaviksi.

BODY-FIT -tutkimushanke:raMkin LaBOratOriOiSSa

teStataan vaatteen kylmänkestävyyttä ja käyttömukavuutta

working in cold climate conditions in the north affects a person’s capacity to function and places its own challenges on protective clothing. Through research and development it is possible to improve the usability and safety of clothing used in cold conditions as well as the wearer’s capacity to function. The boDy-fIT research project managed by RAMK is creating measurement and analysis methods with which to

the cold resistanceand usability of clothing are tested in RAMK’s laboratories

investigate and develop these properties of clothing. The goal of the project is to enhance the education and services provided by RAMK and lapland vocational College, for example by developing RAMK’s laboratory environments to make them suitable for testing of clothing and lapland vocational College’s sartorial teaching environment to better meet the needs of working life.This year the Arctic Power laboratory,

located on the Arctic Circle, will acquire a standardised thermal mannequin which will be used to measure the thermal insulation of protective clothing. The project is collaborating with the Police Technical Centre, for one. laboratory and field tests will be conducted to test the thermal insulation and usability of protective clothing worn by the police.

Lämpönukke mittaakYkYä seLVitä kYLmässäKuluvan vuoden aikana napapiirillä sijaitse-vaan Arctic Power -laboratorioon valmistuu standardinmukainen lämpönukke, jolla voidaan tehdä kylmänsuojavaatetuksen lämmöneris-tävyysmittauksia. Hankkeessa tehdään yhteis-työtä mm. Poliisin Tekniikkakeskuksen kanssa ja poliisin kylmänsuojavaatetuksen lämmön-eristävyyteen ja toimintakykyyn liittyviä omi-naisuuksia tutkitaan hankkeen aikana labora-torio- ja kenttätestein. vaatteen vaikutusta poliisin toimintakykyyn tutkitaan hyvinvoin-tialojen Rakka-kuntotestausasemalla hyödyn-tämällä olemassa olevaa laitteistoa ja ohjelmis-toja, joita käytetään fyysisten suoristuskykyjen testaamisiin. Rakkastudiossa testataan myös kehitysvaiheessa olevaa urheilulajivaatetusta.

insinööriosaamista,hYVinVoinnin tutkimustaTestausmenetelmien, lämmitys- ja tiedonke-ruujärjestelmien ja mittausjärjestelmien ke-hittäminen ovat vaatineet perehtymistä testauksia sääteleviin standardeihin, testaus-menetelmiin ja testattavaan vaatteeseen. Kylmänsuojavaatetuksen testausympäristön ke-hitystyön sekä testien päävastuussa ovat tuo-tantoalojen mittaus- ja ohjelmistosuunnittelun sekä kylmätestauksen asiantuntijat, insinöörit Juha Autioniemi, Matti Autioniemi, Jukka salmi ja Matti vatanen. Rakka-kuntotestausasemalla suoritettavien testien ja testausmenetelmien kehittämisestä vastaavat hyvinvointialojen lii-kunnan lehtori Kalle Tiihonen ja fysiotera-pian lehtori Jari väliranta. liikunnanohjaajan koulutusohjelman opiskelijat osallistuvat tes-

tien suorittamiseen ja urheiluvalmennukseen erikoistuvat opiskelijat Katariina Kovalainen, Anna-Maaria Tervo ja Henna linjakumpu vas-taavat tiedonkeruusta testien aikana.

Hankkeen osatavoite on kehittää yhteis-työtä lapin korkeakoulukonsernin ja lapin ammattiopiston välillä ja hanke toteutetaan yhteisenä kehittämiskokonaisuutena lapin yli-opiston taiteiden tiedekunnan body-fit - tut-kimushankkeen kanssa. yhteistyötä tehdään erityisesti liikuntarajoitteisten talvivaatetuksen kehittämisen osalta. lapin yliopisto on suun-nitellut ja lapin ammattiopisto toteuttanut liikuntarajoitteisten erityisvaatimukset huo-mioonottavat talvivaatteet ja RAMKin asian-tuntijat kehittävät testausmenetelmää vaattei-den kylmänsuojaavuuden testaamiseksi.

hankkeen toimenpiteet:

• selvitys 3D-kehoskanneritekniikan hyödyn tämismahdollisuuksista mm. sosiaalisen median tarpeisiin

• RAMKin Arctic Power -laboratorion kylmätestaustoiminnan kehittäminen ja standardinmukaisen testiympäristön rakentaminen

• selvitys 3D-kehoskannerin siirtämisen reunaehdoista sekä skannattujen mallien hyödyntämismahdollisuuksista tuotekehityksessä

• Rakka-kuntotestausaseman kehittäminen vaatetestaukseen soveltuvaksi

• vaatteiden valmistuksen kehittäminen 3D-kehoskannerilla otettuihin mittoihin valitulle kohderyhmälle (liikuntarajoitteiset)

Milla HirvaskariProjektipäällikkö | Project Manager

Hankkeen osatoteuttajat/kumppanit: lapin yliopisto, lapin ammattiopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Poliisin Tekniikkakeskus, Erityislasten omaiset (Elo ry)rahoitusohjelma: Euroopan aluekehitysrahastorahoittajat: lapin liittoaikataulu: 2010–2011

Ì hanke: BodY-Fit

-tUtKiMUSHaNKe

Juoksumatolla tehdyn kestävyystestin tuloksia. lehtori Kalle Tiihonen opiskelijat Henna linjakumpu ja Katariina Kovalainen.

Kuvat: Milla Hirvaskari

labview-ohjelmalla koodattu ohjelmisto ja lämpönukke.

Kuva: Jukka salmi

kasvun kota kevät 2011

Documents