asiakas- ja vakuutuspalvelut vuosikertomus 2008 · arvot: tuloksia asiakas- keskeisellÄ...

1Asiakas- ja vakuutuspalvelut

Vuos

iker

tom

us 2

008

Vuos

iker

tom

us 2

008

Vuosikertomus 2008

Vuosi 2008 lyhyesti............................................................................ 4

Toimitusjohtajan katsaus .................................................................... 6

Strategia ja perustehtävä ................................................................... 8

Yritysvastuu ...................................................................................10

Toimintaympäristö ...........................................................................14

Riskienhallinta ................................................................................16

Sijoitukset .....................................................................................18

Asiakas- ja vakuutuspalvelut ...............................................................24

Eläkepalvelut ja kuntoutus .................................................................28

Hallinto ja johtaminen ......................................................................30

Hallintoneuvosto .............................................................................33

Hallitus ........................................................................................34

Johtoryhmä ja muu johto ...................................................................38

Neuvottelukunnat ............................................................................40

Sanasto ........................................................................................42

Yhteystiedot ..................................................................................44

Varma muutti syyskuussa 2008 uuteen vastavalmis-tuneeseen toimitaloon Helsingin Salmisaareen, Länsiväylän kupeeseen. Kaikkiaan 8 talon koko-naisuudesta vuokrataan yli puolet ulkopuolisille.

VUOSIKERTOMUS JA MUUT JULKAISUT

Varman vuosikertomus julkais-taan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Vuosikertomusta ja muita Varman julkaisuja voi tilata ja tulostaa osoitteessa www.varma.fi.

YHTIÖKOKOUS

Keskinäisen työeläkevakuutus-yhtiön Varman varsinainen yhtiökokous pidetään 26.3.2009 klo 10 alkaen osoitteessa Salmisaarenranta 11, Helsinki.

3Varma vuosikertomus 2008

Varma eläkkeiden turvaaja

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työ-eläkeyhtiö ja sijoittaja. Yhtiö vastaa yli 800 000 henkilön työeläke-turvasta. Vuonna 2008 Varman vakuutusmaksutulo oli 3,4 miljardia euroa ja se maksoi eläkkeitä 3,3 miljardia euroa. Yhtiön sijoitusten arvo oli vuoden 2008 lopussa 24,6 miljardia euroa.

1) Ennen saatujen vastuunjakokorvausten vähentämistä.

2) Suhdeluku laskettu prosentteina vakavaraisuusrajan laskennassa käytetystä vastuuvelasta.

2008

3 431

3 266

480 000

38 400

309 000

24 585

–4 455

–15,2

–4 207

37

69

37

0,2

24 205

3 698

16,9

2,8

620

2007

3 147

3 065

447 000

37 300

302 000

28 418

1 632

6,0

495

27

74

92

0,6

25 571

7 033

31,5

1,9

635

Muutos, %

9,0

6,6

7,4

2,9

2,4

37,9

–59,8

–5,3

–2,4

Tunnuslukuja (emoyhtiö)

Vakuutusmaksutulo, milj. €

Eläkkeensaajille maksetut eläkkeet, milj. € 1)

TyEL-vakuutetut 31.12.

YEL-vakuutukset

Eläkkeensaajat 31.12.

Sijoitukset, milj. €

Sijoitustuotot, milj. €

Sitoutuneen pääoman tuotto, %

Kokonaistulos, milj. €

Hoitokustannustulos, milj. €

Liikekulut hoitokustannustulosta, %

Siirto asiakashyvityksiin, milj. €

% TyEL-palkkasummasta

Vastuuvelka, milj.€

Toimintapääoma, milj. €

Toimintapääoma/vastuuvelka, % 2)

Toimintapääoma/vakavaraisuusraja

Emoyhtiön henkilöstö 31.12.

Hyvää työtä vastuullisestiVastuullisuus ja hyvän suomalaisen työn tuke-minen ovat keskeinen osa Varman toimintaa. Siksi ne on nostettu vuosiker-tomuksen 2008 kantaviksi teemoiksi.

4 Vuosi lyhyesti

Vuosi 2008 lyhyesti

Ennätysvaikea markkinatilanne heikensi Varman sijoitustuottoja vuonna 2008. Sen sijaan asiakashankinnassa ja liikekulutehokkuudessa vuosi oli Varman historian paras.

Finanssikriisi teki vuodesta 2008 erit-täin haasteellisen eläkesijoittajille. Varman sijoitusten arvo vuoden päättyessä oli 24,6 (28,4) miljardia euroa, ja sijoitusten tuotto laski poik-keuksellisen vaikeassa markkinati-lanteessa –15,2 (6,0) %:iin.

Vuoden aikana Varma pienensi tuntuvasti osakkeiden osuutta sal-kussa ja suojasi osakeriskiä. Raha-markkinoiden luottamus- ja likvi-di teettipulan seurauksena vain valtionobligaatiot ja suorat koti-maiset kiinteistösijoitukset tarjosivat sijoittajalle turvasataman.

Varman vakavaraisuus oli vuoden päättyessä 3 698 (7 033) miljoonaa euroa eli 16,9 (31,5) % suhteessa vas-tuuvelkaan. Tuloskehityksen takia yhtiön vakavaraisuus pieneni, mutta pysyi turvaavalla tasolla hyvinä sijoi-tusvuosina kertyneiden puskureiden ansiosta. Vakavaraisuutta paransi myös lakimuutos, joka kasvatti elä-keyhtiöiden vakavaraisuuksia.

Historiallisen hyvä liikekulutehokkuus

Varman liikekulutehokkuus vuonna 2008 oli yhtiön historian paras. Toiminnan tehokkuutta kuvaava hoitokustannusylijäämä oli 37 (27) miljoonaa euroa.

Varma varasi asiakashyvityksiin 37 (92) miljoonaa euroa eli 0,2 (0,6) % TyEL-palkkasummasta.

Asiakashankinnassa vuosi oli Varman historian paras erityisesti uusmyynnissä ja asiakassiirroissa, ja yhtiö vahvisti asemaansa suurim pana työeläkevakuuttajana. Vakuu tus - maksutulo kasvoi 9 % 3,4 miljar-diin euroon. Vakuutettujen työn-tekijöiden ja yrittäjien määrä kasvoi 34 300:lla 519 000:een.

Ensimmäiset työeläkeotteet lähetettiin onnistuneesti

Varma lähetti kertomusvuonna yli 680 000 henkilöasiakkaalleen ensim mäiset työeläkeotteet, joihin on koottu tiedot yksityisen alan työansioista sekä tieto edellisen vuo-den loppuun mennessä ansaitusta eläkkeestä. Työeläkeotteista saatiin kiitettävää asiakaspalautetta.

Varmassa oli kertomusvuoden lopussa 309 000 (302 000) eläk-keensaajaa. Varma antoi vuoden aikana 25 200 uutta eläkepäätöstä, mikä on 8 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua oli etenkin van-huuseläkkeissä, joiden määrä kasvoi peräti 28 %.

Syyskuussa Varma muutti uuteen toimitaloon Helsingin Salmisaareen. Varmalaiset muuttivat vastavalmistu-neisiin tiloihin asteittain ja sujuvasti, eikä asiakaspalveluun tullut lainkaan katkoksia muuton aikana.

Vakuutetut, hlöä

YELTyEL

550 000

500 000

450 000

400 000

350 000

300 000

250 000

200 000

150 000

100 000

50 000

004 05 06 07 08

Vakuutusmaksutulo, milj. €

YELTyEL

04 05 06 07 08

3 500

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500

0

YELTyEL

Eläkkeensaajat, hlöä

04 05 06 07 08

350 000

300 000

250 000

200 000

150 000

100 000

50 000

0

5Vuosi lyhyesti

Sijoitukset, milj. €*

KorkosijoituksetOsakesijoituksetKiinteistösijoituksetMuut sijoitukset

04 05 06 07 08

*Riskin mukaan ryhmiteltynä

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

Tuloslaskelma käyvin arvoin (emoyhtiö), milj. € 2008 2007 Vakuutusmaksutulo 3 431 3 147Maksetut korvaukset –2 998 –2 750Vastuuvelan muutos –96 –1 443Sijoitustoiminnan nettotulos –4 421 1 647Kokonaisliikekulut –118 –100Verot –6 –7 Kokonaistulos* –4 207 495

*Tulos käyvin arvoin ennen lisävakuutusvastuiden ja tasoitusmäärän muutosta.

Käytetään pääasiassa vakavaraisuuden vahvistamiseen.

Tase käyvin arvoin (emoyhtiö), milj. € Vastaavaa 2008 2007 Sijoitukset 24 585 28 418Saamiset 1 186 1 100Kalusto 19 8 25 791 29 526

Vastattavaa Oma pääoma 82 80Arvostuserot 1 251 3 721Toimintapääomaan rinnastettava tasausvastuu 909 0Osittamaton lisävakuutusvastuu 1 454 3 259Toimintapääoma yhteensä 3 698 7 060

Ositettu lisävakuutusvastuu (hyvityksiin) 38 92

Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu –890 8Tasoitusmäärä 1 008 938Toimintapääomaan rinnastettava tasausvastuu –909Varsinainen vastuuvelka 22 596 21 274Yhteensä 21 804 22 220

Muut velat 252 154 25 791 29 526

”Varman liikekulutehokkuus vuonna 2008 oli yhtiön historian paras.”

Maksetut eläkkeet, milj. €3 500

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500

0

YELTyEL

04 05 06 07 08

Toimintapääoma, milj. €7 000

6 000

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

0

04 05 06 07 08

6 Toimitusjohtajan katsaus

Suurten muutosten vuosi

Terveiden ja vahvojen yritysten ar-vostustason romahdusta on seuran-nut ennennäkemätön epävarmuus kansainvälisen kysynnän kehityk-sestä. Monet hyvän liikkeenjohdon perusperiaatteiksi vahvan kasvun aikana kehittyneet toimintamallit ovat kyseenalaistuneet. Huolimat-ta kansainvälisessä pankkijärjes-telmässä toteutetuista mittavista tukitoimista on luottamus edelleen likviditeettiäkin niukempi hyödyke yritysten ja pankkien rahoitushuol-lossa. Kriisin laukaiseva luottamus voi syntyä vain markkinoilla. Näinä aikoina on hyvä muistaa, että tämän vuosikymmenen vahvan kasvun vuo-det ovat maailmankaupan vapautu-misen tulosta.

Finanssisektorin luottamuspu-lan keskellä on aihetta iloita siitä, että suomalaisten työmarkkinoiden keskeisten osapuolten keskinäiseen luottamukseen perustuva toiminta-kyky on säilynyt hyvänä. Sen ansiosta suomalaisyritysten suhteellinen asema on myllerryksen keskellä edelleen varsin vakaa. Suomalaisten muutos valmius näyttää tässä kat-sannossa hyvältä.

Työeläkejärjestelmän kannalta on ollut erityisen myönteistä, että valtiovalta on nopealla reagoinnil-laan vakavaraisuussääntöjä mää-räaikaisesti helpottamalla tukenut eläkesijoittajien mahdollisuuksia säilyä suomalaisten pörssiyhtiöiden merkittävinä omistajina.

Työmarkkinaosapuolet ovat puo-lestaan toimintavuoden päätyttyä vahvistaneet työeläkejärjestelmän kestävää rahoitusta maksuja korotta-valla, vuoteen 2014 ulottuvalla sopi - muksellaan.

Tulos heikkeni vaikeassa markkinatilanteessa

Varman vuoden 2008 sijoitustulos oli sijoitusmarkkinoiden poikkeuk-sellisen kehityksen vuoksi vahvasti negatiivinen. Osakekurssien voima-kas aleneminen ja rahoitusmarkki-noiden luottamus- ja likviditeetti pula heijastuivat eri omaisuusluokkien tuottoon. Varman toimintapääoma supistui tuntuvasti, mutta vakava-raisuus oli vuoden lopussa kuiten-kin hyvä. Varman salkun rakennetta muokattiin toimintavuoden kuluessa voimakkaasti alentamalla aktiivisin toimenpitein osakepainoa ja suo-jaamalla osakeriskiä. Näin voitiin välttää kotimaisten osakkeiden reali- soinnit.

Liikekulutehokkuus parani ja asiakaspohja vahvistui

Varma on jatkanut sisäisen tehok-kuuden parantamista usean vuoden ajan. Vuonna 2008 yhtiön liikekulut alittivat vakuutusmaksuihin sisälty-vät hoitokustannusosat ennätyksel-liset 31 %, mikä mahdollistaa toi-minnan tehokkuudesta syntyneiden

kustannussäästöjen palauttamista vakuutuksenottajille asiakashyvi-tyksinä.

Varma menestyi asiakashankin-nassaan niin euro- kuin kappalemää-räisestikin. Varman vakuutusmaksu-tulo kasvoi 9 %. Poikkeuksellisessa markkinaympäristössä keskitymme nyt sijoitusvarallisuuden turvaamisen ohella kilpailukykymme paranta mi-seen lisäämällä tehokkuuttamme.

Kiitokset

Vaativan vuoden edetessä Varman henkilöstö on suoriutunut haasteis-taan hyvin. Toiminnot on hoidettu häiriöttömästi ja katkoitta muutto-laatikoiden keskellä. Upea toimiti-lamme Salmisaaressa on meille suuri ilon ja ylpeyden aihe. Kiitän varmalai-sia hyvästä työstä vuoden 2008 suu-rissa muutoksissa ja asiak kaitamme saamastamme luottamuksesta.

Matti Vuoriatoimitusjohtaja

Maailmanlaajuinen finanssimarkkinoiden kriisi ulotti toimintavuoden 2008 edetessä vaikutuksensa reaali talouteen kaikkialla ja kaikilla talouden aloilla.

7Toimitusjohtajan katsaus

Strategian päätavoitteena on vah-vistaa Varman markkina-asemaa kaikissa asiakasryhmissä. Maksu-tulolla mitattuna Varma on selväs-ti markkinajohtaja, mutta yhtiö on haastajan roolissa, kun vertaillaan vakuutusten kappalemääriä eri työ-eläkeyhtiöissä.

Varma on aina ollut suomalaisen suurteollisuuden vakuuttaja. Pysy-äkseen markkinajohtajana yhtiön on vahvistettava asemaansa myös pienyrityskentässä ja niillä toimi-aloilla, joilla työllisyys kasvaa tule-vaisuudessa. Samalla on säilytettävä markkina-asema niissä asiakasryh-missä, joissa Varma on jo vahva.

Strategiseen tavoitteeseen pääs-täkseen Varma panostaa asiakashan-

kinnassa menestymiseen. Markkina-aseman vahvistaminen pienyritysten vakuuttajana vaatii uusmyynnin kas-vattamista sekä vakuutussiirroissa menestymistä.

Varma vahvisti vuoden 2008 siir-tokierroksilla asemaansa suurimpa-na työeläkevakuuttajana. Maksutu-lolla mitattuna Varman nettotulos TyEL-vakuutuksissa oli noin 40 miljoonaa euroa positiivinen. Var-ma menestyi asiakashankinnassaan vuonna 2008 sekä euro- että kap-palemääräisesti. Pienyrityskentässä asiakashankinnan menestykseen on vaikuttanut erityisesti hyvä yhteistyö Ifin ja Nordean kanssa.

Vahva markkina-asema edellyttää hyvää asiakaspysyvyyttä. Tavoitteena

on palveluja räätälöimällä vastata aiempaa täsmällisemmin asiakkai-den muuttuviin tilanteisiin ja eri toi-mialojen erityistarpeisiin. Keväällä 2008 Varmassa otettiin käyttöön uusi asiakkuudenhoitojärjestelmä (CRM), joka tehostaa asiakastiedon välitystä ja parantaa asiakaspalvelua.

Paras sijoittaja ja tehokkain yhtiö

Hyvillä sijoitustuotoilla hillitään eläkemaksujen nostoon liittyviä pai - neita. Eläkevaroille saatavan tuoton merkitys on korostunut haasteel-lisilla pääomamarkkinoilla ja työelä-keyh tiöiden välisen kilpailun kiris-tyessä.

Strategia ja perustehtävä8

Markkina-asema vahvemmaksi

Katri Kauppila (vas.), Kai su Viitasalo ja Mika Pit kälä vetivät vuonna 2008 Var-massa strategisesti mer - kittäviä hankkeita; asia-kasviestinnän kehitystä, asiantuntijakoulutusta ja kumppani yhteistyötä.

Strategia ja perustehtävä9

Varman tavoitteena on olla Suo-men paras eläkesijoittaja. Tavoittee-na on myös lisätä sijoitustoiminnan läpinäkyvyyttä, mihin liittyen Varma raportoi tuloksestaan vuosineljän-neksittäin. Vuonna 2008 Varman sijoitustoiminnossa keskityttiin erityisesti riskienhallinnan kehit-tämiseen. Kansainvälisen finans-sikriisin puhjettua sijoitussalkun aktiivisen riskienhallinnan merki-tys korostui, ja sijoitustoiminnassa keskityttiin sijoitusomaisuuden turvaamiseen vaativassa markki-naympäristössä.

Työeläkeyhtiöiden välisen kilpai-lun kiristyessä kustannustehokkuu-desta tulee kilpailuvaltti. Varman tavoitteena on olla tehokkain työelä-

keyhtiö. Tavoitteeseen pyritään mm. palveluja sähköistämällä ja proses-seja automatisoimalla. Vuonna 2008 Varmassa on kehitetty e-palveluja, joiden avulla voidaan lisätä verkon kautta tapahtuvaa itsepalvelua. Lisäksi tekeillä on eläkekäsittelyssä ja -neuvonnassa käytettävä järjestel-mä, joka valmistuessaan vähentää merkittävästi eläkehakemuskäsitte-lyn manuaalityötä. Palvelujen kehit-tämisen myötä myös henkilökunnan määrää on pystytty vähentämään.

Verkottuneessa toimintaympä-ristössä kumppaneilla on keskeinen merkitys. Varman tavoitteena on saada kumppanuuksista lisäarvoa niin itselle, asiakkaille kuin kump-paneillekin.

Sijoitamme eläke-varat tuottavastija turvaavasti

Käsittelemmeeläkkeet oikein ja

ajallaan sekäedistämme

työhyvinvointia

Toimintamme perustuu suomalaiseen työhön jatyöeläkejärjestelmän kestävyyden turvaamiseen

Huolehdimme asiakkaidemme työeläketurvastatehokkaasti ja kilpailukykyisesti

VARMAELÄKKEIDENTURVAAJA

VARMAN PERUSTEHTÄVÄ

Yhteistyö perustuu avoimuuteen ja joustavuuteen. Varmassa kunnioitetaan ja arvostetaan toisten työtä.

ARVOT: TULOKSIA ASIAKAS- KESKEISELLÄ YHTEISTYÖLLÄ

Tuloksellisuus arvona tarkoittaa, että jokainen varmalainen vastaa oman työnsä tuloksista ja Varman

menestyksestä. Tuloksellinen toiminta edistää työeläkejärjestelmän tehokkuutta ja toimivuutta.

Asiakaskeskeisyys Varmassa on asiakkaiden tarpeiden tunnistamista, niiden pohjalta toimimista sekä

ystävällistä palvelua. Asiointi Varmassa on helppoa.

Strategisten tavoitteiden saavutta-minen edellyttää hyvää julkisuusku-vaa ja varmalaisten osaamisen kehit-tämistä. Tavoitteena on, että Varma ja varmalaiset tunnetaan hyvästä työstä. Yrityskuvan kirkastamiseksi Varmassa lisätään läpinäkyvyyttä ja kehitetään asiakasviestintää. Osaa-misessa on panostettu asiantuntijoi-den valmentamiseen ja strategisen osaamisen kehittämiseen.

”Tavoitteena on, että Varma ja varmalaiset tunnetaan hyvästä työstä.”

10

Varma toimii vastuullisesti

Varman tehtävänä on kartuttaa eläkemaksuina saatavia varoja nykyisten ja tulevien eläkkeiden maksamista varten. Näin vastuullisuus on keskeinen osa yhtiön toimintaa.

TALOUDELLINEN VASTUU

Varma vastaa omalta osaltaan elä ke- varojen riittävyydestä ja eläkejärjes- telmän rahoituksen turvaa misesta huolehtimalla vaka varai suudestaan ja liikekulujen alhaisesta tasosta sekä sijoitustoimintansa tuottavuudesta.

Varma on lisännyt toimintan sa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Vuonna 2007 yhtiö aloitti sijoitustuottojensa neljännesvuosittaisen raportoinnin ensimmäisenä työeläkeyhtiönä Suo-messa.

Riskienhallinta keskeisessä roolissa

Sijoittamalla tuottavasti ja turvaa-vasti Varma turvaa hoidettavakseen uskotut eläkkeet. Turvaavuus varmis-tetaan sijoitusten hajauttamisella, vakavaraisuussäädösten noudatta-misella sekä riskien hallinnalla.

Sijoitusmarkkinan jyrkät vaihte-lut vuonna 2008 korostivat Varman riskienhallinnan tärkeää roolia ja osoittivat riskienhallinnan työkalu-jen merkityksen.

Varman riskienhallinnasta kerro-taan tarkemmin sivuilla 16–17.

Aktiivinen omistaja on vastuullinen omistaja

Varma varmistaa sijoitustensa tuottavuuden olemalla aktiivinen omistaja yhtiöissä, joihin se sijoit-taa. Varma osallistuu omistamiensa suomalaisyritysten yhtiökokouksiin ja käy vuoropuhelua yritysjohdon kanssa yhtiökokousten välillä. Si-joittajana Varmalla on pitkäaikainen näkökulma.

Ruotsalainen GES Investment Services tarkastaa kaksi kertaa vuo-dessa Varman osake- ja korkosalkun. Arvioinnilla varmistetaan, että Var-malla on ajankohtaista tietoa siitä, miten sijoitussalkussa olevat yhtiöt ottavat toiminnassaan huomioon yhteiskuntavastuun eri näkökulmat. Näin voidaan arvioida, täyttävätkö yhtiöt sijoituskohteelta vaadittavat kelpoisuusvaatimukset.

Vastuu suomalaisesta työstä

Varma on merkittävä sijoittaja suo-malaisissa yrityksissä ja sitä kautta mukana suomalaisen elinkeinoelä-män pitkän aikavälin kehityksessä.

Rahoituskriisin takia yritysten pää- oman saanti on heikentynyt huo-mat tavasti. Huonossa likviditeetti-tilanteessa TyEL-takaisinlainaus on parantanut suomalaisyritysten rahoi-tuksen saantia. Näin Varma osaltaan tukee Suomessa tehtävää työtä.

Yritysvastuu

€€€€

€€€€€€€€€

Sijoitustoiminnantuotot

Maksetut eläkkeet

Rahastoihin tulevia eläkkeitä varten

Maksunalennukset eli hyvityksetyritysasiakkaille

Liike- ja hallintokulut

Työnantajan jatyöntekijän työeläke-vakuutusmaksut

Vakavaraisuus

Tulot Menot

VARMAN RAHAVIRRAT

11Yritysvastuu

”Varma on merkittävä sijoittaja suomalaisissa yrityksissä ja sitä kautta mukana suomalaisen elinkeinoelämän pitkän aikavälin kehityksessä.”

SOSIAALINEN VASTUU

Eläkepäätös on saajalleen merkit-tävä tulevaisuuteen vaikuttava rat-kaisu. Tehdessään eläkepäätöksiä ja maksaessaan eläkkeitä Varma toimii osana julkista sosiaalivakuutusta.

Vakuutetun on voitava luottaa, että eläke on oikein laskettu ja että työkyvyttömyyseläke- ja kuntou-tuspäätöksissä ratkaisu on oikeu-denmukainen ja hakijoiden kohtelu tasavertaista. Työkyvyttömyyselä-kettä tai kuntoutustukea hakeneista 75 % ja ammatillista kuntoutusta hakeneista 86 % sai myönteisen päätöksen. Varma arvioi ja kehittää omaa ratkaisulinjaansa seuraamalla muutoksenhakuelinten, muiden työ-eläkeyhtiöiden, erillisselvitysten ja lääkäreiden päätöksiä ja ratkaisuja.

Oikean ja ajantasaisen tiedon saa - minen karttuneesta eläkkeestä ja tule-

van eläkkeen määrästä on vakuute-tulle tärkeää oman elämän suunnitte- lussa. Varman verkkopalveluissa vakuutetut voivat tarkistaa työeläke-otteensa, eläkeansionsa ja karttuneen eläkkeen määrän sekä tehdä reaaliai-kaisesti arviolaskelmat vanhuuseläk-keen, varhennetun vanhuuseläkkeen ja osa-aikaeläkkeen määrästä.

Tukea työelämässä jaksamiseen

Kuntoutus- ja työhyvinvointipalve-lut auttavat työntekijöitä jatkamaan pidempään työelämässä ja samalla kartuttamaan eläketurvaansa. Työn-antajat hyötyvät pienemmistä eläke-kustannuksista ja vähäisemmästä henkilöstön vaihtuvuudesta.

Varma on työhyvinvoinnin ja kuntoutuksen edelläkävijä: kuntou-tuksen jälkeinen työllistymisaste on

alan keskiarvoa korkeampi. Yhtiö rakentaa työhön paluun malleja ja yhteisiä prosesseja yhdessä asiakas-yritystensä kanssa.

Neuvottelukunnat ovat Varman yh- teydenpidon kanavia eri sidosryhmiin.

Vuonna 2008 perustettiin kaksi uutta neuvottelukuntaa, joista toinen edistää tiedonkulkua ja yhteistyötä yrittäjäasiakkaiden ja toinen eläk- keensaajien kanssa. Niiden lisäksi Varmassa toimii eläkeasiain neuvottelukunta sekä työnantajien ja vakuutettujen neuvottelukunta. Neu votte- lukunnat esitellään sivuilla 40–41.

Eläkkeiden turvaaminen on vas - tuuta tulevaisuudesta. Työeläke- maksuja maksavat sekä työnantajat että työntekijät, ja työeläkelain- säädäntöä kehitetään kolmi kantai- sesti. Varma tarjoaa asian tuntemustaan työmarkkinaosa puol ten käyttöön työ-eläkejärjestelmän kehittämisessä.

Työhyvinvointi on kolmen kauppa; samaan pöytään ovat kokoontuneet Varman kuntoutussuunnittelija Sinikka Grönfors (vas.), työterveys lääkäri Kauko Haapa, Ström fors Electricin henkilöstöpäällikkö Maria Boije-Malm ja työterveys-hoitaja Mari Ahoranta.

12Yritysvastuu

VARMAN HENKILÖSTÖ-LUKUJA 31.12.2008 • Varman palveluksessa oli vuoden

2008 aikana keskimäärin 629 henki-löä (2007: 646).

• Henkilöstöstä oli naisia 76 % ja miehiä 24 % (2007: naisia 77 %, miehiä 23 %).

• Keski-ikä oli 46 vuotta 10 kuukautta (2007: 46 v 7 kk).

• Keskimääräinen palvelusaika oli 13 vuotta 11 kuukautta (2007: 13 v 2 kk).

VARMALAISTEN TYÖHYVINVOINTI

Vastuu henkilöstöstä on osa Varman sosiaalista vastuuta. Hyvinvoiva henki-löstö tekee tuloksellista työtä ja takaa alan parhaan asiakaspalvelun.

Varma muutti uusiin toimitiloihin Helsingin Salmisaareen elokuussa 2008. Muuttoon valmistauduttiin huolellisesti tukemalla henkilöstön muutos-valmiutta.

Koko henkilöstölle rakennettiin työhyvinvointiohjelma ja intranettiin perustettiin oma sivusto, Talo-opas, kertomaan toimitilahankkeen etene-misestä. Muutoksen hallinnasta järjestettiin luentoja ja osastoilla sovittiin oman työtilan pelisäännöistä. Myös muuttopäivinä järjestetyt tutustumis-kierrokset auttoivat varmalaisia asettumaan taloksi.

Ylpeyden aiheena pitkät työurat

Vuonna 2008 kartoitettiin strategista johtamis- ja asiantuntijaosaamista ja jatkettiin asiantuntijuuden vahvistamista. Vuoden aikana koottiin kaksi valmennusryhmää, jotka osallistuvat lähiopetuspäiviin, työkiertoihin ja työtutustumisiin eri puolilla Varmaa. Pitkät työurat ovat Varman ylpeys. Arvokkaan kokemustiedon jakamisesta huolehditaan mentorointiohjelmalla.

Tasa-arvon toteutumista seurataan

Tasa-arvo on Varman toiminnan peruslinjauksia. Tasa-arvon edistymistä seuraa tasa-arvotoimikunta. Vuosittaisten selvitysten perusteella palkkauk-sellinen tasa-arvo on hyvä palkkaryhmiin kuuluvalla henkilöstöllä, mutta sopimuspalkkaisten naisten palkat ovat hieman miehiä alempia. Varmassa aloitettiin vuonna 2008 palkkaluokkien yläpuolisten toimien vaa -ti vuusluokitus, joka tukee myös palkkauksellisen tasa-arvon edistämistä. Vuoden aikana koottiin Varman palkkapolitiikka, jossa kerrotaan palk-kauksen ja palkitsemisen periaatteet. Se toimii perustana vuoden 2009 palkkakeskusteluille, joihin valmistauduttiin syksyllä koko henkilöstölle järjestetyillä valmennuksilla ja verkkokoulutuksella.

Työviihtyvyys hyvällä tasolla

Työyhteisön hyvinvointia seurataan Varmassa sisäisellä yrityskuvatutkimuk-sella, jolla kartoitetaan henkilöstön näkemyksiä Varman vahvuuksista ja kehittämisalueista, tiedon kulusta sekä työviihtyvyydestä. Vuoden 2008 tutkimustulosten mukaan Varman vahvuudet suomalaiseen toimihenkilönormiin verrattuna ovat koulutuksen riittävyys, palautteen saanti ja lähiesimiestyö.

0

100

200

300

400

500

600

Henkilöstömäärän kehitys hlöä

04 05 06 07 08Läsnäolevat 31.12.

620660 670 667 700

635

0

5

10

15

20

25

30

Ikäjakauma 31.12.2008 %

Alle 30 30–39 40–49 50–59 60 tai yli

3

24

31 32

10

35

13Yritysvastuu

ja ylläpitokustannuksiin sekä tule-viin korjauskustannuksiin.

Uudisrakentamisen ohella Varma kunnostaa vanhoja kiinteistöjä näi-den historiaa ja ympäristöä kunnioit-taen.

Varma aloitti kertomusvuonna Tampereella Pyynikin alueella raken- nushankkeen, jossa ympäristöasiat ja historialliset näkökohdat ovat kes-keisessä roolissa. Vanhan tehdas-alueen reunalle rakennetaan uusia kerrostaloasuntoja ja pysäköintitilaa vanhaa tehdasmiljöötä kunnioitta-valla tavalla.

Energiatehokkuus ja -kulutus kehityskohteina

Varman omistamissa kiinteistökoh-teissa seurataan energiankulutusta. Kohteissa on mitattu lämmön, säh-

kön, veden ja kaasun kulutusta kuu-kausimittauksella. Kulutuspoikkea-mat ovat johtaneet toimenpi teisiin. Jatkossa ylläpitotoiminnan haasteet liittyvät energian hinnan nousun vai-kutusten hallintaan.

Vuonna 2008 tilattiin kaikkiin Varman omistamiin toimitila- ja asuin kiinteistöihin energiatodis-tukset, joista ilmenee rakennuksen energiatehokkuus ja vertailukelpoi-nen energialuokka.

Varma omistaa 4 100 asuinhuo-neistoa. Vuosittain peruskorjataan 250–300 asuntoa elinkaariajattelua noudattaen. Peruskorjausten yhtey-dessä kiinnitetään erityisesti huo-miota kiinteistöjen energiatalouteen ja energiankäytön tehostamiseen. Tulevissa asuinrakentamishank-keissa Varma ottaa huomioon kiris-tyvät energiansäästötavoitteet.

Varman omistama ja raken-nuttama kauppakeskus Rajalla – På Gränsen Suomen ja Ruotsin rajalla Torniossa avattiin lokakuussa 2008.Hanke toi pohjoiseen työ-paikkoja jo rakennusvaihees-sa, ja sillä on positiivinen vaikutus alueen työllisyyteen myös pitkällä tähtäimellä. Kauppakeskus on Varmalle merkittävä sijoitus Pohjois-Suomen talouselämään.

YMPÄRISTÖVASTUU

Omistajapolitiikkansa mukaisesti Varma edellyttää, että sen sijoitus-kohteena olevat yritykset toimivat vastuullisesti ja ympäristöä kunnioit-taen.

Varma edellyttää kaikilta yhteis-työkumppaneiltaan vastuullisuutta ja ympäristönäkökulmien huomioi-mista. Varma onkin valinnut yhteis-työkumppaneikseen lähinnä valta-kunnallisia toimijoita, joilla on omat sertifioidut järjestelmät.

Ohjaamalla ja ohjeistamalla yllä - pidon palveluntuottajia Varma paran taa omistamiensa kiinteistö-kohteiden ympäristöominaisuuksia. Lisäksi keskitytään parantamaan ympäristöriskien ja -vastuiden kar-toitusta.

Varma arvioi kiinteistöt ja tontit tarkasti ennen sijoituspäätösten teke mistä. Kohteen sijainti on kes-keinen kriteeri. Tavoitteena on sijoit-taa kiinteistöihin, jotka ovat luonteva osa yhdyskuntarakennetta ja joiden käyttö on sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta tehokasta.

Ympäristö- ja energiansäästö-syistä Varma on suosinut erityisesti raideliikenteen läheisyydessä olevia kiinteistösijoituskohteita.

Elinkaariajattelu tähtää kestävään vastuullisuuteen

Varman uudisrakennushankkeissa pyritään huomioimaan ympäris-tönäkökulmat koko rakennuksen elinkaaren ajalta – niin rakennuksen suunnittelun, rakentamisen, raken-nuksen käytön ja lopulta purkamisen osalta.

Kiinteistöt pyritään suunnittele-maan ja rakentamaan niin, että niiden käyttötarkoitusta voidaan myöhem-min muuttaa.

Rakennusmateriaalien ja raken-teiden valinnalla sekä tilaratkaisuilla pyritään vaikuttamaan myös käyttö-

14Toimintaympäristö

Tulevaisuuden työpaikkojen vakuuttaja

Talouden kehitys ja muutokset yrityskentässä sekä yhteiskunnassa heijastuvat Varman toimintaan. Vuoden 2008 merkittävin haaste oli finanssikriisi.

Varma vastaa yli 800 000 työnteki-jän, yrittäjän ja eläkkeensaajan elä-keturvasta. Yhtiö on maksutulolla mitattuna markkinajohtaja yksi-tyisellä työeläkevakuutussektorilla noin 35 %:n markkinaosuudellaan.

Varmalla on vahva asema erityi-sesti suurten suomalaisyritysten työ-eläkevakuuttajana. Sen sijaan yhtiö on haastajan asemassa pk-yritysten vakuuttajana. Alan uusmyynnistä valtaosa tulee uusista perustettavista yrityksistä, ja Varman tavoitteena onkin vahvistaa jalansijaansa myös pienasiakaskentässä.

Varman toimintaan vaikuttaa voimakkaasti se, mille aloille tule vaisuu- den työpaikat Suomessa syntyvät.

Suomen yrityskentän toimiala-rakenteet muuttuvat, yritykset kes-kittyvät ydinliiketoimintaansa ja ulkoistavat muita toimintojaan. Myös julkisen sektorin rooli palve-lujen tuotannossa on voimakkaassa muutoksessa. Varman tavoitteena onkin lujittaa asemaansa kasvavilla toimialoilla, kuten kauppa- ja pal-velualoilla, liike-elämän palveluissa sekä hoiva- ja terveydenhuoltopal-veluissa.

Kilpailua palveluilla ja asiakashyvityksillä

Yksityisellä sektorilla kilpailua käy-dään pääasiassa 7 työeläkeyh tiön

välillä. Eläkesäätiöt ja -kassat mukaan lukien lakisääteistä työeläketurvaa hoitavia laitoksia on yhteensä 40.

Työeläkeyhtiöt kilpailevat esimer-kiksi palvelun laadulla, jakeluteiden laajuudella, täydentävillä palveluilla ja osin hinnalla. Vaikka hinnan-määräytymisperusteet ovat samat kai killa työeläkeyhtiöillä, asiakkaan lopul lista vakuutusmaksua alenta-vat mm. asiakashyvitykset. Niihin vaikuttavat työeläkeyhtiön sijoitus-toiminnan menestys ja kustannus-tehokkuus.

Työeläkeyhtiön tarjoama työ - hyvinvointi- ja kuntoutustoiminta voivat osaltaan alentaa yritysten työkyvyttömyyskustannuksia ja

VAKAVARAISUUS TURVAA ELÄKKEET

Vakavaraisuus kertoo, kuinka paljon yhtiön varat ylittävät velat. Varman tapauksessa velka on vastuuvelkaa, joka tarkoittaa tulevien eläkkeiden rahastoitujen osien nykyarvoa.

Eläkevastuut katetaan sijoituksilla, jolloin vakavaraisuus tarkoittaa sitä ylimääräistä varallisuutta, joka ylittää eläkevastuiden määrän. Vaikka vakavaraisuus hupenisi, ei tulisi vielä tarvetta kajota rahastoituun eläketurvaan. Vakavaraisuutta mitataan toimintapääomalla, joka esimerkiksi Varmalla oli vuoden 2008 lopussa 3,7 miljardia euroa.

Vakavaraisuus toimii sijoitustoiminnan riskipuskurina. Riskinottaminen on välttämätöntä hyvien sijoitustuottojen tavoittelussa, sillä hyvät tuotot alentavat tulevaisuuden eläkemaksujen tasoa. Nyrkkisääntö on, että pitkällä aika välillä 1 prosenttiyksikkö enemmän sijoitustuottoa alentaa 2 prosenttiyksikköä työeläkemaksun tasoa.

Hyvinä sijoitusvuosina tuotoilla kartutetaan toimintapääomaa, kun taas huonoina aikoina – kuten myös vuonna 2008 – toimintapääoma heikkenee. Hyvä vakavaraisuus antaa mahdollisuuden tavoitella parempaa tuottoa riskipitoisem-pien sijoitusten avulla.

Vakavaraisuus vaikuttaa myös asiakashyvitysten suuruuteen, eli parempi vakavaraisuus näkyy asiakkaalle pienempänä vakuutusmaksuna ja päinvastoin.

Eduskunta muutti syksyllä 2008 vakavaraisuussäännöksiä, jotta työeläkeyhtiöiden ei tarvitsisi liian tiukkojen säännös-ten vuoksi myydä osakeomistuksiaan vakavaraisuusasemansa säilyttääkseen. Muutoksen seurauksena vakavaraisuudet kasvoivat ja vakavaraisuusvaatimukset alenivat. Osa muutoksista on pysyviä, osa on voimassa vain 2010 loppuun.

15Toimintaympäristö

lopullista vakuutusmaksua. Var-man asiakkaat ovat saaneet nauttia jo vuosia erittäin kilpailukykyisistä asiakashyvityksistä ja tuloksellisesta yhteistyöstä työkykykustannusten hallinnassa.

Varman asiakaspalveluista ja vakuu tusliiketoiminnasta vuonna 2008 kerrotaan tarkemmin sivuilla 24–27.

Tarkoin säädeltyä toimintaa

Työeläkejärjestelmän näkökulmasta tarkasteltuna Varman kuten mui-denkin työeläkelaitosten tehtävä on eläkelakien toimeenpano. Eläke - lai tokset osallistuvat lisäksi työelä ke-järjestelmän kehittämiseen yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja viran - o maisten kanssa. Tämä hyvin toimi - nut kolmikantayhteistyö on osoit tau-tunut työeläkejärjestelmän vahvuu-deksi kansainvälisestikin vertaillen.

Työeläkeyhtiöiden toimintaa sää-dellään useassa laissa. Säännösten tuleekin olla täsmällisiä ja valvon-nan tarkkaa, koska kyse on lakisää-teisestä eläketurvasta ja kilpailuase-telmasta huolimatta eläkeyhtiöillä on keskinäinen konkurssiyhteisvastuu. Yhteisvastuulla turvataan vakuutet-

tujen edut: jos yksi työeläkeyhtiö kaatuu, vastaavat kaikki eläkkeiden maksamisesta ja eläkevastuiden kat-tamisesta.

Finanssikriisi koettelee sijoitusmarkkinoita

Merkittävin haaste Varmalle ja koko työeläkejärjestelmälle vuonna 2008 oli kansainvälinen finanssikriisi, joka alensi voimakkaasti yhtiön sijoi tustuottoja ja heikensi vakava-raisuutta. Koko työeläkejärjestelmän tuotot jäivät niin alhaisiksi vastuuve-lan tuottovaatimukseen nähden, että vakavaraisuustasot laskivat ennätyk-sellisen paljon, vaikka vakavarai-suuksia vahvistettiin poikkeuslailla. Näin kävi myös Varmalle.

Vuoteen 2008 lähdettiin kui-tenkin hyvästä tilanteesta; takana oli viisi menestyksellistä vuotta, joina karttuneet sijoitustuotot olivat vah-vistaneet Varman vakavaraisuutta.

Finanssikriisin puhjettua Varma madalsi sijoitustensa riskitasoa mm. noteerattujen osakkeiden määrää vähentämällä. Sijoitustoiminnasta kertomusvuonna kerrotaan tarkem-min sivuilla 18–23.

Työhyvinvointipalveluille sosiaalinen tilaus

Varma on riippuvainen Suomessa tehtävästä työstä. Vain noin neljäs-osa tulevista eläkkeistä on rahas-toitu, ja loput kerätään vuotuisilla maksuilla työssäkäyvältä väestöltä. Työeläkejärjestelmän pitkän aikavä-lin haasteena onkin väestön ikään-tyminen.

Suurten ikäluokkien eläkkeelle lähtö on jo aiheuttanut ongelmia työ-voiman saatavuudessa myös Varman asiakasyrityksissä. Työeläkeyhtiön tarjoamasta työhyvinvointi- ja kun-toutusosaamisesta onkin muodos-tunut merkittävä kilpailutekijä, kun asiakasyritykset painivat työvoiman saantiin ja pitämiseen liittyvien haasteiden kanssa.

Lähitulevaisuudessa Varman haasteena on omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että yrityksissä huolehdi-taan työntekijöiden toimintakyvystä ja osaamisesta myös taloudellisesti heikkoina aikoina. Noususuhdan-teen alkaessa työvoimasta voi tulla pula, sillä yhä useampi työntekijä tulee lähivuosina vanhuuseläke-ikään.

”Varman toimintaan vaikuttaa voimakkaasti se, mille aloille tulevaisuuden työpaikat Suomessa syntyvät.”

Työhyvinvointi- ja kuntoutusosaaminen on merkittävässä roolissa, kun asiakasyritykset painivat työvoiman saantiin ja pitämiseen liittyvien haasteiden kanssa.

Julkisen sektorin,kunta- ja

valtiotaloudenkehitys

Talous- jatyömarkkina-

kehitys

Ikääntyväväestö jatyövoiman

väheneminen

Sijoitustoimintaja sen kehitys

Lainsäädännönkehitys, valvonta,kilpailuolosuhteet

Ajan

koh t

aise

tha

aste

etVarman toimintaympäristössä

16Riskienhallinta

Riskienhallinnalla turvataan asiakkaiden etuudet

Varman riskienhallinnan tavoitteena on turvata eläkkeensaajien, vakuutettujen ja vakuutuksenottajien oikeudet kaikissa olo-suhteissa.

Riskienhallinnalla varmistetaan, etteivät riskit toteutuessaan aiheuta olennaisia taloudellisia tappioita tai vaaranna Varman palvelutoimin-taa. Samalla varjellaan toiminnan jatkuvuutta ja yhtiöön kohdistuvaa luottamusta.

Varmassa riskit jaotellaan vakuu-tus-, sijoitus-, operatiivisiin ja mui-hin riskeihin.

Vakuutusriskit

Vakuutustoiminnan riskit liittyvät palvelutuotannon tietojärjestelmä-kokonaisuuden hallintaan, toimialan keskitettyjen rekisterien ja ulkoistus-ten toimivuuteen sekä mahdollisiin virheisiin eläkekäsittelyssä tai -mak-satuksessa.

Vakuutusliikkeen riskeillä tarkoi-tetaan vakuutusmaksujen ja vastuu-velan riittävyyttä suhteessa yhtiön vastuulla oleviin eläkkeisiin. Vuo-sittain maksettavista eläkkeistä on rahastoitu ennalta noin neljännes, joka on yksittäisten eläkelaitosten vastuulla.

Työeläkeyhtiöt varautuvat vakuu-tusliikkeen heilahteluun vastuuvel-kaan sisältyvillä puskureilla.

Työeläke-etuudet on turvattu vakuutetuille ja eläkkeensaajille kaikkia työeläkelaitoksia koskevalla lakisääteisellä konkurssiyhteisvas-tuulla.

Sijoitusriskit

Sijoitusriskejä hallitaan Varmassa mukauttamalla aktiivisesti sijoitus-salkun riskitasoa vallitsevaan mark-kinatilanteeseen ja kontrolloimalla toteutunutta riskitasoa jälkikäteen.

Riittävällä toimintapääomalla varaudutaan jaksoihin, jolloin varoille saatava tuotto alittaa vastuuvelan tuottovaatimuksen. Yhtiön hallituk-sen vahvistamassa sijoitussuunnitel-massa määritellään mm. tavoitteet sijoitusten turvaavuudelle, hajautuk-selle ja likviditeetille sekä periaatteet johdannaisten käytölle ja valuutta-liikkeen järjestämiselle.

Varman hallitus arvioi yhtiön riskinkantokyvyn sijoitusten osalta sekä sijoituksiin sisältyvät riskit mm. arvonmuutoksen, tuoton ja turvaa-vuuden suhteen.

Sijoitussalkun tuottoja riskitaso sovitetaan yhtiön riskinkantokykyyn niin, että sijoitusten pitkän aikavälin tuottotavoitteet täyttyvät eikä yhtiön vakavaraisuusasema vaarannu.

Salkun riskitasoa säädellään sal-kun allokaatiota muuttamalla ja johdannaisinstrumenttien avulla. Varman sijoitussalkussa suurin markkinariski syntyy osakesijoituk-sista, joten osakeallokaation hal-linnalla on tärkeä merkitys salkun

riskitason säätelyssä. Vuoden 2008 aikana salkun riskitasoa on vähen-netty pienentämällä merkittävästi osakepainoa.

Sijoitusriskejä eliminoidaan hajauttamalla sijoituksia omaisuus-luokittain ja kohteittain sekä välttä-mällä riskikeskittymiä. Tärkeässä roolissa ovat myös turvaava vakuus-politiikka, varovainen arvostus-käytäntö sekä varojen ja vastuiden yhteensovittaminen. Sijoitus riskejä pienennetään lisäksi aktiivisesti johdannaisinstrumenttien avulla.

Operatiiviset riskit

Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappion vaaraa, joka voi aiheutua virheistä sisäisissä prosesseissa tai yllättävien ulkoisten tapahtumien takia. Operatiivisiin riskeihin kuu-luvat myös toiminnan jatkuvuuden vaarantuminen ja yhtiöön kohdis-tuvan luottamuksen väheneminen.

Operatiiviset riskit liittyvät tie-tojärjestelmiin, prosesseihin, vää-rinkäytösten mahdollisuuteen, omaisuuden vahingoittumiseen sekä henkilöstön osaamiseen. Ope-ratiiviset riskit kartoitetaan sään-nöllisesti ja niihin varaudutaan mm. rajoittamalla päätös- ja hyväksymis-valtuuksia sekä tekemällä varamies-järjestelyjä ja erilaisia ennakkosuun-nitelmia.

Muut riskit

Kansainväliset talousongelmat, koti-maisen kansantalouden kantokyvyn heikkeneminen ja työeläkejärjestel-män merkittävät rakennemuutokset

Sijoitusmarkkinan jyrkät vaihtelut vuonna 2008 korostivat Varman riskienhallinnan tärkeää roolia ja osoittivat riskienhallinnan työ-kalujen keskeisen merkityksen.

17Riskienhallinta

voivat vaikeuttaa Varman mahdolli-suuksia sopeuttaa toimintaansa.

Häiriötiloissa eläkkeiden mak-samiseen ja rahoittamiseen liittyviä uhkia ovat mm. väestön terveyden ja toimeentuloturvan tai yhteiskunnan taloudellisen toimintakyvyn vakava häiriintyminen. Ensisijaisesti turva-taan kansalaisten toimeentulotur-vaan liittyvät palvelut yhteistyössä muiden toimijoiden, pankkien ja viranomaisten kanssa. Varmassa on tehty valmiussuunnitelma, jolla varaudutaan erilaisiin yllättäviin, yhtiön toimintaa vaarantaviin tilan-teisiin.

Riskienhallinnan vastuut

Riskienhallinnan vastuut Varmassa jakautuvat siten, että Varman halli-tus laatii riskienhallintasuunnitel-man.

Sijoitustoiminnasta riippumat-toman riskienhallinnan vastuulla on valvoa sijoitusriskejä hallituksen asettamien rajojen mukaisesti. Se on myös vastuussa rahoitus- ja riskiteo-reettisesta arvioinnista ja tulosrapor-toinnista.

Sijoitustoiminnon riskienhallin-tatoiminto seuraa päivittäin sijoi-tussalkun tuottojen ja riskitason

kehitystä. Yhtiön tulos ja vakavarai-suusasema lasketaan useita kertoja kuukaudessa. Taloushallinnossa puolestaan koordinoidaan osasto-jen operatiivisten riskien tunnista-mista ja hallintakeinoja. Erikseen seurataan Varman sisäpiiriohjeen noudattamista.

Sijoituspäätökset tekevä sijoi-tustoiminto ja valvova toiminto eli talous hallinto ja aktuaaritoiminto on eriytetty toisistaan.

Varman riskienhallinnasta kerro-taan tarkemmin tilinpäätösliitteen sivuilla 43–49.

Riskienhallintajohtaja Kari Vatasella on taka-naan tapahtumarikas vuosi Varman sijoitus-toiminnossa.

SIJOITUSMARKKINOIDEN VUOSI YHTÄ VUORISTORATAA

Riskienhallintajohtaja Kari Vatasella Varman sijoitustoiminnossa on takanaan poikkeuksellinen vuosi.

Vuosi alkoi epävakaissa tunnelmissa, mutta myrsky puhkesi syyskuussa investointi-pankki Lehman Brothersin kaaduttua.

– Pankkien välinen luottamus katosi, mikä ajoi rahamarkkinat epälikvidiin tilaan. Alkoi useiden arvostettujen pankkien eloonjäämiskamppailu.

Samalla osakekurssit jatkoivat laskuaan massiivisten päiväliikkeiden siivittämänä. Korkomarkkinoilla luottoriskien hinnoittelu karkasi käsistä likviditeetin puut-tuessa, ja korkopaperien hinnat vajosivat.

Normaalioloille tyypillinen hajautushyöty katosi, kun rahoitusmarkkinoiden luotta-mus- ja likviditeettipula heijastui kaikkiin omaisuusluokkiin ja sai ne laskemaan.

– Riskin hajautus hävisi silloin, kun sitä olisi eniten tarvittu, Kari Vatanen sanoo.

Aiemmin Varmalle hyvin tuottaneet hedge-rahastot eivät antaneet hajautus hyötyä vaikeassa markkinatilanteessa vaan kärsivät sekä heikoista osake- ja luotto-markkinoista että likviditeettipulasta. Sen sijaan valtionobligaatiot ja kotimaiset suorat kiinteistösijoitukset tarjosivat syksyllä sijoittajalle turvasataman.

Varman sijoitussalkun osakepainoa alennettiin läpi vuoden, mutta kiivaimmin osa - keriskejä suojattiin kriisitilanteessa. Johdannaismarkkinat ovat pysyneet likvidei nä, joten sijoitusriskejä on pystytty pienentämään tehokkaasti johdannaisten avulla.

18Sijoitukset

Historiallisen haastava sijoitusvuosi

Ennätysvaikea markkinatilanne heikensi tuntuvasti Varman sijoitustuottoja vuonna 2008.

Varman sijoitusten arvo vuoden 2008 päättyessä oli 24,6 (28,4) miljardia euroa ja sijoitusten tuotto heikkeni poikkeuksellisen vaikeassa markkinatilanteessa –15,2 (6,0) %:iin.

Vuosi 2008 alkoi epävarmassa talousympäristössä. Syksyllä epävar-muus kasvoi merkittävästi ja johti globaalin pankki- ja finanssikriisin kautta osakekurssien romahtami-seen, yrityslainojen arvojen alentu-miseen, luototuksen riskilisien kas-vuun ja likviditeettipulaan.

Myös reaalitalous kääntyi laskuun ja yritysten liikevaihto- ja tulosodo-tukset heikkenivät jyrkästi. Osake-, raaka-aine- ja yrityslainamarkki-

noiden romahtaessa pääomia siirtyi turvallisempiin omaisuuseriin, kuten valtioiden lainapapereihin ja raha-markkinoille.

Vuoden 2008 aikana Varman osakepaino pieneni merkittävästi sekä aktiivisten osakemyyntien että kurssilaskun seurauksena. Korko-sijoitusten osuus puolestaan kasvoi huomattavasti.

Sijoitusten tuotto

Historiallisen vaikeassa markkinati-lanteessa Varman sijoitusten tuotto oli –15,2 %. Viiden vuoden keski-tuotto 2004–2008 oli 3,5 %.

Varman vakavaraisuus oli 16,9 (31,5) % suhteessa vastuuvelkaan. Tuloskehityksen takia vakavaraisuus pieneni, mutta hyvinä vuosina kerty-neiden puskurien ansiosta vakavarai-suus säilyi silti turvaavana. Vakava-raisuusasemaa paransi eduskunnan tekemä lakimuutos, joka kasvatti eläkeyhtiöiden vakavaraisuuksia ja alensi vakavaraisuusvaatimuksia.

Sijoitustuloksessa –15,2 % osake-sijoitusten vaikutus oli –13 %, mui-den sijoitusten (pääasiassa hedge-rahastoja) –3,7 %, korkosijoitusten 1,2 % ja kiinteistöjen 0,3 %.

Sijoitusjakauma

Varman sijoitukset jakautuvat sijoi-tuksen sisältämän riskin mukaan korkosijoituksiin, osakkeisiin, kiin-teistöihin ja muihin sijoituksiin, jotka koostuvat hedge-rahastoista ja hyödykesijoituksista. Varat on lisäksi hajautettu toimialoittain, maantie-teellisesti ja yrityskoon mukaan.

Varma hoitaa sijoitussalkkuaan aktiivisesti kunkin omaisuusluokan puitteissa. Sijoitusten riskienhallin-nassa käytetään myös johdannaisia, pääasiassa kuitenkin suojaustarkoi-tuksessa ja salkun riskitason sääte-lyssä.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Varman sijoitustuoton kehitys vuonna 2008

5 %

–5 %

–15 %

–25 %

–35 %

–45 %

–55 %

0 %

Varma Suomenosakemarkkinat

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

30 %

20 %

10 %

0 %

–10 %

–20 %

–30 %

–40 %

–50 %

Markkinaindeksien tuottoja vuonna 2008

Hyödykkeet Valtionobligaatiot

Yrityslainat Hedge-rahastot Globaalit osakkeet

19Sijoitukset

”Suomalaisyritysten tulok sissa suhdanne-käänne näkyi vasta aivan loppuvuonna”, salkun-hoitaja Kaisa Ojainmaa kertoo Risto Murrolle, Varman sijoi tuksista vastaavalle johtajalle.

20Sijoitukset

Korkosijoitukset

Korkosijoitusten osuus Varman sijoi-tussalkusta oli vuoden lopussa 61 (36) %, markkina-arvoltaan 14,9 mil-jardia euroa. Korkosijoitukset keskit-tyivät pääasiassa valtionlainoi hin ja rahamarkkinasijoituksiin; yri tys - lainoja on korkosalkusta noin nel-jännes.

Vuonna 2008 nähtiin poikkeuk-sellisia liikkeitä korkomarkkinoilla. Euroopan keskuspankki nosti heinä-kuussa ohjauskorkoa hyödykehinto-jen ja inflaatio-odotusten noustessa, mutta syksyllä finanssikriisin laajen-tuessa ohjauskorkoa laskettiin kol-mesti tasolle 2,5 %.

Yhdysvaltojen keskuspankki laski vuoden kuluessa ohjauskorkoaan en-nätykselliset 7 kertaa päätyen lähes nollatasolle. Globaali inflaatiokehitys oli vuoden toisella puoliskolla voi-makkaasti laskeva, ja valtiolainojen korot laskivat nopeasti. Kasvaneen epävarmuuden takia yrityslainojen riskilisät puolestaan kasvoivat voi-makkaasti.

Varman korkosalkun tuotto oli 3,1 %. Keskuspankkien ohjauskor-kojen nopea lasku paransi tuottoja valtionlainoissa ja rahamarkkina-

sijoituk sissa. Yrityslainojen tuotto jäi kuitenkin negatiiviseksi, jonka vuoksi korkosalkun kokonaistuotto oli alempi kuin markkinatuotto.

Varma on tehnyt eri omaisuus-luokissa sijoituksia myös euroalueen ulkopuolelle. Yhtiö suojasi sijoitus-politiikkansa mukaisesti pääosan valuuttakurssiriskistä.

TyEL-takaisinlainaus

Asiakkaille myönnettävät TyEL- takaisinlainat ovat omaisuusluok-kana osa korkosijoituksia. TyEL-takaisinlainauksen kysyntä kasvoi voimakkaasti loppuvuodesta, kun muun yritysrahoituksen saatavuus vaikeutui ja luottomarginaalit kas-voivat.

Vuonna 2008 uusia TyEL- ja sijoi tuslainoja nostettiin 1 618 (364) miljoonaa euroa. Vallitsevassa markkinatilanteessa TyEL-lainat ovat tär-keä osa kotimaisten yhtiöiden rahoi - tusta, ja lainojen määrän voi olet-taa kasvavan myös vuonna 2009. TyEL-lainojen korko on sidottu Euroopan alueen valtioiden korko - tasoon, ja ne on katettu vakuuk silla, pääasiassa pankkita kauksilla.

” TyEL-takaisinlainauksen kysyntä kasvoi voimakkaasti loppuvuodesta, kun muun yritysrahoituksen saatavuus vaikeutui.”

VASTUULLINEN JA PITKÄJÄNTEINEN SIJOITTAJA

• Varman tehtävänä on kartuttaa eläkemaksuina saatavia varoja nykyisten ja tulevien eläkkeiden maksamista varten. Sijoitettavia varoja käyte-tään vain eläkkeiden turvaamiseksi.

• Varma on Suomen suurin yksityinen sijoittaja. Yhtiön sijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2008 lopussa 24,6 miljardia euroa. Ison salkun ansiosta sijoitusvarojen hallinnointi on tehokasta.

• Varma kannustaa hyvään hallintotapaan yrityksiä, joiden osakkeita se omistaa. Omistajaohjausperiaatteillaan Varma pyrkii omistustensa arvon pitkäjänteiseen kasvattamiseen. Vastuullisesta sijoittamisesta kerrotaan tarkemmin sivulla 10.

Sijoitusten tuotto 2004–2008 %

04 05 06 07 08

8,0

11,6

9,3

-15

-10

-5

0

5

10

15

6,0

–15,2

3,5

5 v.keskim.tuotto

Sijoitusjakauma 2007–2008 %

65

60

55

50

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

36

2007 2008

Kork

osij

oitu

kset

Osa

kesi

joit

ukse

t

Kiin

teis

tö-

sijo

ituk

set

Muu

t si

joit

ukse

t

61

40

10 1215

13 14

Korkosijoitusten jakauma 2008

Lainasaamiset17 %

Valtion-lainat 31 %

Yrityslainat 27 %

Muut raha-markkinasijoitukset25 %

21Sijoitukset

Osakesijoitukset

Osakesijoitusten osuus Varman sijoi tusomaisuudesta oli 10 (39) % ja niiden tuotto oli –36,6 (8,2) %. Osakesijoitukset koostuvat notee-ratuista osakkeista (4 %), private equity -sijoituksista (4 %) ja notee-raamattomista osakesijoituksista (2 %).

Kurssit olivat loivassa laskussa syyskuuhun asti, jonka jälkeen ne laskivat erittäin jyrkästi. Sen seu - rauk sena noteerattujen osak kei - den tuotto putosi –39 %:iin. Koti- maisten osak kei den tuot toa kuvaava OMX-portfoliotuottoindeksi laski vuoden aikana 47 %.

Yritysten tulostaso säilyi kohtuul-lisena vuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin ajan, mutta sen jälkeen tulosvaroitusten määrä kasvoi nope-asti. Yritysten kysyntänäkymät ovat heikot, ja yhtiöiden toimenpiteissä korostuu likviditeetin hallinta ja rahoi tusaseman säilyttäminen.

Varman salkun rakenne muuttui oleellisesti vuonna 2008, kun notee-rattujen osakkeiden osuutta pienen-nettiin rajusti. Vielä vuoden alussa noteerattujen osakkeiden osuus Var-man salkussa oli 35 %, kun taas vuo-den päättyessä niitä oli vain 4 %.

Kotimaisten osakkeiden realisoin-nista kuitenkin pitäydyttiin, ja osa-keriskin pienentäminen kohdistui eurooppalaisiin, yhdysvaltalaisiin ja muiden alueiden osakkeisiin. Varma on merkittävä omistaja kotimaisissa yhtiöissä, ja osakkeiden myynnillä markkinoiden heikossa likviditeetti-tilanteessa olisi ollut erittäin haital-lisia seurannaisvaikutuksia.

Ulkomaista osakeriskiä pienen-nettiin syksyn kriisin aikana joh-dannaismarkkinoiden kautta, jotka osoittautuivat heikonkin likviditeetin aikana toimiviksi. Varsinaiset osak-keiden käteiskaupat tehtiin yleensä sen jälkeen, kun markkinariski oli jo myyty. Myös suuri osa ulkomaisista

sijoitusrahastoista lunastettiin. Loppuvuodesta Varman osake-

salkku koostui valtaosaltaan kotimai-sista osakkeista. Matala osakepaino ja johdannaissuojat pienentävät olennaisesti salkun riskiä. Eurooppa-laisten ja yhdysvaltalaisten osakkei-den riskipositio oli johdannaissuoji-en vuoksi negatiivinen. Osakesalkun alueellinen jakauma ei vastaa pitkän aikavälin hajautustavoitteita, mutta on Varman näkemyksen mukaan perusteltu vallitsevassa markkina-tilanteessa.

Myös pääomasijoitusten (private equity) ja noteeraamattomien osak-keiden tuotto oli yleisen markkina - trendin mukainen. Pääomasijoitus-ten tuotto oli –24 % ja noteeraamat-tomien osakkeiden –17 %.

Pääomasijoitukset ja noteeraa-mattomat osakkeet muodostavat pit-käjänteisen omaisuusluokan, ja omis-tusten aikajänne sopii pitkäaikaisiin eläkevastuisiin. Pääomarahastoissa on avoimia sijoitussitoumuksia, jotka tulevat sijoitetuksi lähivuosina, kun kohdeyritysten arvos tuskertoimet ovat kohtuullisen alhaalla. Yleisen rahoitusmarkkinan epävarmuus kuitenkin vähentää sijoitus akti vi-teettia lyhyellä aikavälillä.

Kiinteistösijoitukset

Kiinteistömarkkinat hiljenivät vuo-den 2008 loppua kohden. Koko vuoden aikana Suomessa tehtiin kiinteistökauppoja noin 4 miljardin euron arvosta, joista 2 miljardia toteutui heti alkuvuodesta. Vieraan pääoman saatavuuden heikkenemi-nen antoi lisää mahdollisuuksia niille toimijoille, joilla on käytettävissään omaa pääomaa. Kotimaisten ostajien osuus kasvoi.

Ainoastaan laadukkaat kiinteis-tökohteet kiinnostivat sijoittajia. Erityistä huomiota kiinnitettiin riskeihin ja kohdekohtaiseen kassa-virtaan. Sijainniltaan tai laadultaan

Loppuvuodesta Varman osa kesalkku koostui valta-osaltaan kotimaisista osak-keista. Varma on merkit-tävä omistaja kotimaisissa yhtiöissä, joten osakkeiden myynnillä markkinoiden hei-kossa likviditeettitilanteessa olisi ollut erittäin haitallisia seurannaisvaikutuksia.

Sampo Oyj 631,7

Elisa Oyj 124,9

Wärtsilä Oyj 107,8

Nokia Oyj 104,3

UPM-Kymmene Oyj 104,0

Fortum Oyj 93,7

Nordea Bank AB 91,2

Stora Enso Oyj 85,8

Kemira Oyj 72,2

Nokian Renkaat Oyj 61,1

Uponor Oyj 38,8

Alma Media Oyj 35,7

Neste Oil Oyj 35,1

Orion Oyj 33,8

Metso Oyj 29,7

15 suurinta osakesijoitusta

omistus milj.€

Kiinteistöomaisuus 2008

Yhteensä 3,3 miljardia €

Toimisto-tilat 44 %

Asunnot 13 %

Liiketilat22 %

Teollisuus-tilat 9 %

Varastot 6 %

Muut toimitilat 4 %

Muut 2 %

22Sijoitukset

heikompiin kiinteistökohteisiin ei loppuvuonna kohdistunut juurikaan kysyntää.

Toimitilojen vuokrausmarkkinat olivat alkuvuonna edelleen hyvässä vireessä. Parhaiden alueiden tilat oli-vat kysyttyjä, vuokratasot nousivat ja vuokrasopimuksia tehtiin runsaasti. Reaalitalouden heikkeneminen alkoi kuitenkin loppuvuodesta näkyä myös vuokrausmarkkinoilla varovaisuutena ja pidentyneinä harkinta-aikoina.

Toimitilarakentaminen oli vielä voimakasta, mutta uusien rakennus-hankkeiden aloitusten määrä laski rajusti kevään jälkeen.

Varman suoraan omistetun kiin-teistökannan markkina-arvo oli vuo-den 2008 lopussa noin 3,3 miljardia euroa, josta yhtiön omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 96 mil-joonaa euroa. Suorien kiinteistösijoi-tusten sitoutuneen pääoman tuotto oli 7,5 %. Toimitilojen vajaakäyttöas-te oli vuoden lopussa 4,4 %.

Ulkomaisten rahastomuotoisten kiinteistö- ja infrastruktuurisijoi-tusten arvot laskivat huomattavasti, mikä laski kiinteistösijoitusten koko-naistuoton 2,5 %:iin.

Vuonna 2008 Varman kiin-teistöliiketoiminnan painopiste oli uudiskohteiden rakennutta-misessa. Useita merkittäviä uu-disrakennushankkeita valmistui: Helsingin Salmisaareen nousi Var-man uusi pääkonttori, Tor ni oon Kauppakeskus Rajalla ja Vantaalle Flamingo-viihtymiskeskus.

Muut sijoitukset

Muut sijoitukset koostuivat pää-osin hedge-rahastoista ja pieneh-köstä raaka-ainepositiosta. Muiden sijoitusten osuus Varman salkussa oli 14 (13) %. Sijoitusten tuotto oli –25,6 %.

Tuottokehitykseen vaikuttivat osakekurssien putoaminen, markki-

noiden huono likviditeetti, rahasto-jen suojauskustannusten nousu sekä erityisesti luottomarkkinoiden las-keva kehitys. Merkittävä osa hedge-sijoituksista kohdistuu luottomark-kinoille ja ns. distress-rahastoihin, jotka pyrkivät hyödyntämään heikon likviditeetin ja pudonneiden hintojen tarjoamia sijoitusmahdollisuuksia.

Sijoituspolitiikka

Varma on pitkäjänteinen sijoittaja. Varman sijoitustoiminnan tavoit-teena on turvata eläkkeiden mak-saminen, joten sijoituksille pyritään saamaan paras mahdollinen tuotto yhtiön toimintaa vaarantamatta. Siksi yhtiön sijoitustoiminnassa korostuu varojen monipuolinen hajauttaminen ja varovainen riskin-otto.

Sijoitukset riskin mukaan ryhmiteltynä 31.12.2008

Markkina-arvo Riskijakauma Tuotto Volatiliteetti Modifioitu milj. € % milj. € % % % duraatio

Korkosijoitukset 13 164 53,5 14 875 60,5 3,1

Lainasaamiset 2 463 10,0 2 463 10,0 3,6

Joukkovelkakirjat 8 663 35,2 8 663 35,2 1,9 3,5 4,2

Muut rahoitusmarkkinavälineet 2 038 8,3 3 749 15,2 8,1

Osakesijoitukset 4 139 16,8 2 398 9,8 -36,6

Noteeratut osakkeet 2 835 11,5 1 094 4,4 -39,1 18,2

Private equity -sijoitukset 876 3,6 876 3,6 -24,4

Noteeraamattomat osakesijoitukset 428 1,7 428 1,7 -17,0

Kiinteistösijoitukset 3 773 15,3 3 773 15,3 2,5

Suorat kiinteistösijoitukset 3 261 13,3 3 261 13,3 7,5

Kiinteistösijoitusrahastot 512 2,1 512 2,1 -29,8

Muut sijoitukset 3 509 14,3 3 539 14,4 -25,6

Hedge fund -sijoitukset 3 370 13,7 3 370 13,7 -26,3 9,3

Hyödykesijoitukset 139 0,6 170 0,7

Muut sijoitukset 0 0,0 0 0,0

Sijoitukset yhteensä 24 585 100,0 24 585 100,0 -15,2 6,5

Sijoitusten luokittelu perustuu TELAn tuotonlaskentatyöryhmän suositukseen

23Sijoitukset

SALMISAAREN TOIMITILA ON SIJOITUS

Helsingin Salmisaareen, Länsiväylän kupeeseen, on noussut Varman rakennuttama toimitilakokonaisuus, johon yhtiö muutti myös oman pää-konttorinsa syyskuussa 2008.

Tilaa on yhteensä noin 42 000 kerrosneliömetriä kahdeksassa eri talossa. Yli puolet Salmisaaren toimitilasta on vuokrattu ulkopuolisille.

– Toimitilakokonaisuus on osoittautunut hyväksi sijoituskohteeksi, sillä kaikki tilat vuokrattiin ennen rakennuksen valmistumista, Varman kiinteistöjohtaja Matti Viitala kertoo.

Varman vuokralaisiksi Salmisaareen tulevat Lemminkäinen ja Sampo Pankki. Yritykset muuttavat uusiin tiloihin keväästä 2009 alkaen.

Ihanteellinen sijainti

Uuden toimitalon suunnittelu alkoi Varmassa vuonna 2005. Silloin nähtiin, että yhtiön silloisen pääkonttorin tilat Annankadulla eivät enää vastan-neet Varman vaatimuksia.

Alusta saakka oli selvää, että tarvittiin uudisrakennus.

– Valmista, meille sopivaa toimitilaa ei ollut tarjolla, Matti Viitala toteaa.

Sopiva tontti löytyi Salmisaaresta. Sitä pidettiin ihanteellisena keskeisen sijainnin, hyvien kulkuyhteyksien ja kasvavan arvostuksen vuoksi.

Uudessa toimitalossa Varman tilankäyttö tehostuu merkittävästi ja tilakustannukset pienenevät arviolta 1,5 miljoonalla eurolla vuodessa.

Entinen pääkonttori Annankadulla on vuokrattu Euroopan kemikaali - virastolle.


Jorma Mykrällä on 35 vuo - den kokemus oman maan- rakennusyrityksen pyörit-tämisestä. Pää asi assa Porin talousalu eella toimiva Maanrakennus Mykrä Oy työllistää noin 20 henkilöä.


Menestyksellinen vuosi asiakashankinnassa

Varma menestyi erinomaisesti asiakashankinnassa ja vahvisti markkina-asemaansa tavoitteiden mukaisesti myös pienyritys-kentässä. Asiakaspalvelua ja asiakkuuksien hallintaa tehostettiin useilla sähköisillä kehityshankkeilla.

Työeläkeyhtiöt kilpailevat niin perus tettavien kuin jo toimivienkin yritysten työeläketurvan hoitami-sesta. Vuonna 2008 uusien yritys-ten kokonaismarkkinat olivat lähes yhtä suuret kuin edellisinä vuosina. Työeläkevakuutusten siirtomarkki-nat sen sijaan olivat jo toisen vuoden peräkkäin poikkeuksellisen vilkkaat, eli kilpailu toimivien yritysten työ-eläketurvan hoitamisesta koveni.

Työeläkeyhtiöiden kokonais-markkinoita kasvatti myös Suomen suurimman työeläkesäätiön, Nokian Eläkesäätiön, vakuutustoiminnan siirtäminen työeläkeyhtiöille. Sää-tiöstä siirtyi Varmaan Nokia Siemens Networksin henkilöstön työeläke-turvan hoito.

Varma onnistui vahvistamaan ase maansa myös yrittäjien ja pien-ten yritysten työeläkevakuuttajana. Tulosta syntyi hyvällä yhteistyöllä jakelutiekumppaneiden Ifin ja Nor-dean kanssa.

Varman TyEL-vakuutusmaksu-tulo oli 3,3 (3,0) miljardia euroa vuonna 2008. Kasvua edellisvuoteen oli 9 %. YEL-vakuutusmaksutulo puolestaan kasvoi 3 % 133 miljoo-naan euroon.

Vakuutuksia oli kappalemääräi-sesti 65 800, joista 38 400 oli YEL-vakuutuksia.

Kaikkien aikojen paras siirtotulos

Työeläkevakuutusten uusmyynnissä vuosi 2008 oli Varmalle tulokselli-nen. Toimintavuonna perustettujen yritysten henkilöstön työeläkeva-kuuttamisesta ja Nokian Eläkesää-tiön vakuutustoiminnasta Varma sai hoidettavakseen yhteensä noin 920 miljoonan euron palkkasum-man asiakkuudet. Tämä vastaa yli 2 %:n osuutta koko TyEL-järjestel-män palkkasummasta.

YEL-vakuutuksissa Varma vah-visti hieman uusmyynnin mark-kinaosuuttaan edelliseen vuoteen verrattuna, mutta YEL-myyntita-voitteeseensa yhtiö ei yltänyt.

Varmalle YEL- ja TyEL-vakuutus-ten vuoden 2008 siirtotulos puoles-taan oli kaikkien aikojen paras. Tulos oli positiivinen jokaisessa asiakas-ryhmässä sekä vakuutusmäärissä että euroissa mitattuna.

Varmaan siirtyi muista yhtiöistä lähes 270 YEL-asiakkuutta ja 650 TyEL-asiakkuutta enemmän, kuin mitä Varma menetti kilpailijoilleen. Palkkasummilla mitattuna Varman nettotulos TyEL-vakuutuksissa oli noin 200 (n. 120) miljoonaa euroa. Tulos on erittäin hyvä ja vahvistaa yhtiön markkina-asemaa noin 0,5

prosenttiyksiköllä. Kansainvälinen finanssikriisi hei-

jastui voimakkaasti myös suomalais-ten yritysten toimintaan, ja vuoden loppupuolella lomautukset ja irtisa-nomiset lisääntyivät. Ne pienentävät Suomessa tehtävän työn kokonais-palkkasummaa monella toimialalla vuonna 2009. Täten kansainvälinen finanssikriisi tulee todennäköisesti näkymään myös Varman maksutu-lon kehityksessä.

Sähköinen asiakaspalvelu uudelle tasolle

Asiakasmäärän kasvaessa Varma panosti vuonna 2008 erityisesti työ-eläketietojen hallintaan sekä palve-luprosessien virtaviivaistamiseen.

Sähköisessä visiossaan yhtiö määritteli verkkopalveluiden kehit-tämistavoitteet vuosille 2008–2012. Strategiansa mukaisesti Varma pal-velee yrittäjiä ja pienyrityksiä entistä paremmin sekä tarjoaa osuvia ja joustavia palveluja myös verkon väli-tyksellä. Tavoitteena on kehittää säh-köisiä palveluita asiakkaiden odotus-ten ja palvelutilanteiden pohjalta.

Toimintavuoden aikana Varma kuvasi nykyisten tietojärjestelmien-sä tavoitearkkitehtuurin sekä laati suunnitelman järjestelmien kehit-

”Varma onnistui vahvistamaan asemaansa myös yrittäjien ja pienten yritysten työeläkevakuuttajana.”

26

YRITYKSET PANOSTAVAT TYÖHYVINVOINTIIN YHÄ ENEMMÄN

Työkykykustannusten hallinta sekä työeläkeyhtiön, työterveyshuollon ja yrityksen yhteistyö olivat vuonna 2008 työhyvinvoinnin tärkeimpiä teemoja. Syksyn finanssikriisin myötä kehittämishaasteeksi nousi myös työssä jatkavien jaksaminen.

Vuoden mittaan Varman Evita-työhyvinvointipalvelut konsultoi ja valmensi lähes 500 asiakasyritystä mm. sairaus-poissaolojen ja työkyvyttömyyskustannusten hallinnassa, esimiestyön kehittämisessä, ikäjohtamisessa sekä työhön-paluussa esimerkiksi masennuksen jälkeen. Lisäksi Varma järjesti asiakkailleen 12 päivän mittaista työhyvinvoinnin valmennustilaisuutta, joihin osallistui yli 700 henkilöä.

Kertomusvuonna Varma julkaisi myös uusia Muutos ja työhyvinvointi -työvälineitä, joiden avulla yritykset voivat arvioida ja parantaa muutosvalmiuttaan sekä henkilöstönsä hyvinvointia. Vuonna 2009 yhtiö tuo työhyvinvoinnin kehittämistä tukevia työvälineitä sähköisessä muodossa yhä useampien asiakkaiden saataville.

Työhyvinvointipalveluiden tuottamisessa Varma hyödynsi kumppanuusverkostoaan asiakkaidensa tarpeisiin. Verkos tosta löytyi vuonna 2008 tukea mm. työn sujuvuuden parantamiseen, terveysriskien kartoittamiseen, liikunnan lisäämiseen ja painonhallintaan, työstä aiheutuvan fyysisen kuormituksen ohjaamiseen sekä henkilöjohtamisen kehittämiseen.

Asiakas- ja vakuutuspalvelut

tämiseksi. Lisäksi yhtiö rakensi asiakkaiden ja jakeluteiden käyttöön säh-köistä vakuutushakemusta, joka lan-seerataan vuonna 2009.

Keväällä 2008 Varma laajensi verkkolaskutuksen yritysten lisäksi myös yrittäjien käyttöön. Verkkolas-kutuspalvelua markkinoitiin vuoden mittaan mm. kirjeitse ja asiakaspal-velutilanteissa vaihtoehtona, joka säästää yrittäjän aikaa ja rahaa.

Vajaan vuoden aikana lähes 500 yrittäjää solmi verkkolaskutussopi-muksen Varman kanssa. Vuonna 2005 lanseeratun TyEL-verkkolas-kutuksen sopimusten määrä kasvoi tasaisesti vuoden mittaan, ja uusia sopimuksia solmittiin reilut 100.

Sisäisiin prosesseihin lisää tehokkuutta

Myynnin ja asiakkuuksien hoito-prosesseja on Varmassa kehitetty jo usean vuoden ajan markkina-aseman vahvis tamiseksi kaikissa asiakasryh-missä. Vuonna 2008 varmalaiset

osallistuivat laajasti uuden asiak-kuudenhoitojärjestelmän (CRM) rakentamiseen sekä kouluttautuivat asiakkuuksien hallintaan ja järjestel-män päivittäiseen hyödyntämiseen.

Nykyaikaisen CRM-järjestel-mänsä avulla Varma pyrkii hallit-semaan asiakastietojaan entistä tehokkaammin, ennakoimaan asiak-kaidensa odotuksia sekä palvelemaan aiempaa paremmin ja kustannuste-hokkaammin.

Oman kehitystyönsä lisäksi Varma osallistui eläkevakuuttajien ja Elä-keturvakeskuksen yhteisten tietojär-jestelmien ja järjestelmäpalveluiden rakentamiseen. Alkuvuodesta yhtiö siirsi asiakkaidensa työeläkkeiden perusteena olevat ansaintatiedot työ-eläkealan yhteiseen, Arek Oy:n hal-linnoimaan ansaintajärjestelmään. Uusilla tietojärjestelmäratkaisuilla haetaan kustannustehokkuutta, minkä lisäksi ne tarjoavat nykyaikai-set menetelmät riskienhallintaan.

Yhtiöiden välisten vakuutussiirto-jen sujuvuuden parantamiseksi koko

toimiala alkoi Varman aloitteesta valmistella sähköistä tietojen siirtoa, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuo-den 2009 lopulla.

Työeläkeote vilkastutti työsuhdeselvittelyä

Työeläkeotteiden lähettäminen Var-massa vakuutetuille työntekijöille ja yrittäjille lisäsi työsuhdeselvityksiä kuten oli ennakoitukin. Työeläke-otteen vastaanottajista 0,7 % teki selvityspyynnön, ja selvityspyyntöjä tuli vuoden mittaan 5 300 (1 300). Selvityspyyntöjen keskimääräinen käsittelyaika oli noin 2 kuukautta.

Vuoden 2008 aikana Varma saat-toi voimaan 6 100 TyEL- ja 7 600 YEL-vakuutusta. Vastaavasti vuo-den mittaan lopetettiin ja siirrettiin toiseen yhtiöön 4 500 TyEL- ja 5 900 YEL-vakuutusta.

Yrittäjien huomiota kiinnitettiin YEL-työtulon mitoittamiseen muis-tuttamalla siitä, että työtulo määrit-tää yrittäjän sosiaaliturvan perustan.


Yrittäjien työtulomuutoksista Varma antoikin 3 200 päätöstä, joista 60 % niistä koski työtulon nostamista.

Satoja osallistujia koulutuksissa ja asiakas-tilaisuuksissa

Asiakasyritystensä talous- ja henki-löstöasioista vastaaville Varma jär-jesti syksyllä 2008 työeläkeaiheisia koulutusiltapäiviä 10 paikkakunnalla. Suomen- ja ruotsinkielisiin tilaisuuk-siin osallistui noin 800 henkilöä eri puolilla Suomea.

Pienyrityksille Varma järjesti asia-kastilaisuudet keväällä Tampereella, Turussa, Lahdessa ja Oulussa sekä pääkaupunkiseudun yrittäjille yhden yrittäjäillan syksyllä. Tilaisuuksissa pidettiin mm. tietoiskuja eläkeva-kuuttamisesta, yrittäjän työhyvin-voinnista sekä Varman sähköisistä palveluista. Kaikkiaan tilaisuuksiin osallistui yli 500 yrittäjää ja pienyri-tysten edustajaa.

Asiakastyytyväisyys edelleen hyvällä tasolla

Alkuvuodesta 2008 selvitettiin asiak-kaiden tyytyväisyyttä Varman pal-veluun. Kouluarvosanaksi yhtiö sai vakuutusasioista päättäviltä 8½.

Eniten asiakkaat arvostivat Var-man luotettavuutta, asiantuntemusta ja yhteistyöhalukkuutta. Vastaajat olivat tyytyväisiä etenkin yhteys-päällikköönsä sekä vakuutus- ja työ - suhdeasioiden sujuvuuteen. Viime- kertaista tyytyväisempiä vastaajat olivat kuntoutuspalveluihin, eläke-neuvontaan sekä työhyvinvointipal-veluihin.

Kehityskohteiksi asiakastyytyväi-syystutkimuksesta nousivat yhtey-denpidon aktiivisuus ja tiedottami-nen muutostilanteissa.

Kilpailukykyiset asiakashyvitykset

Vuonna 2008 Varma varasi asiakas-hyvityksiin 37 (92) miljoonaa euroa eli 1,4 % työnantajan TyEL-mak susta.

Asiakashyvitykset pienenivät edellisvuotisiin verrattuna, koska vaikea sijoitusvuosi alensi Varman toimintapääomaa. Varman historian paras hoitokustannustulos sen sijaan vaikutti positiivisesti hyvityssiirtoi-hin.

Asiakashyvityksiin varattiin summa, joka olisi ollut mahdollinen myös ilman työeläkeyhtiöiden väli-aikaista toimintapääoman vahvis-tamista. Varman asiakashyvitysten taso muihin yhtiöihin verrattuna säilyi kilpailukykyisenä.

Varman palvelut tukevat esimiehiä muutosten hal-linnassa ja työntekijöitä jaksamisessa sekä kehitty-misessä. Näin työhyvin voin-nin kehittämiseksi tehty työ muuntuu koko yhteis-kunnan voimavaraksi.

HYVÄ TYÖKYKY JA OSAAMINEN OVAT PARASTA MUUTOS-TURVAA

Syksyllä 2008 syventynyt talous - kriisi sai monet yritykset siirty-mään nopeasti henkilöstön palk- kaamisesta lomautuksiin ja irti-sanomisiin. Talouden taan tu man jälkeen yrityksillä on kuiten kin edessään entistä kovempi kilpailu sekä nuorista että kokeneista osaajista, sillä suuret ikäluo kat ovat jäämässä eläkkeelle arvioi-tua nopeammin. Vuoteen 2020 mennessä Suomen työmarkki - noilta poistuu 250 000 työntekijää enemmän kuin sinne tulee uusia.

Myös taantuman aikana panos-taminen henkilöstön työkykyyn ja osaamiseen on tärkeää niin työntekijöille, yrityksille kuin koko yhteiskunnallekin. Kun ihmisiä kannustetaan jatkamaan työelämässä ja välttämään en-nenaikaisia eläk keelle jäämisiä, riittää osaavaa työvoimaa myös tulevina vuosina. Lomautettavil-le, irtisanottaville ja toimintan-sa lopettaville yrittäjille omasta työkyvystä huolehtiminen ja oman osaamisen kehittäminen ovat parasta muutosturvaa.

Varman Evita-työhyvinvointipal-velut integroituu asiakasyrityk-sen henkilöstöhallinnon ja työ - terveyshuollon prosesseihin sekä edistää näin henkilöstön työhy-vinvointia ja yritysten menesty-mistä. Käytännössä Varman pal - velut tukevat esimiehiä muutos-ten hallinnassa sekä työntekijöitä jaksamisessa ja kehittymisessä. Näin työhyvinvoinnin kehittämi-seksi tehty työ muuntuu koko yhteiskunnan voimavaraksi.

28

Lähes 700 000 Varman henkilöasiakasta sai työeläkeotteen

Ensimmäisten työeläkeotteiden lähettäminen sujui suunnitelmien mukaan. Asiakaspalvelutarpeeseen oli varauduttu panostamalla sekä verkko- että puhelinpalveluun.

Varma lähetti vuonna 2008 noin 681 000 työeläkeotetta nykyisille ja enti sille henkilöasiakkailleen. Otteita lähetettiin touko–lokakuun aikana 100 000 kappaleen kuukausi-erissä. Yli 50-vuotiaat asiakkaat saivat otteen mukana arvion tulevasta van-huuseläkkeestään 63-, 65- ja 68-vuo-tiaana.

Otteen mukana lähetettiin Työ-eläkesaldo-opas. Puhelinpalvelua varten käyttöön otettiin palvelunu-mero ja verkkosivuilla avattiin kat-tava työeläkeotesivusto.

Suomessa asuvat yksityisen alan työntekijät ja yrittäjät saavat nyt vuosittain työeläkeotteen, johon on koottu tiedot yksityisen alan työan-sioista sekä tieto edellisen vuoden loppuun mennessä ansaitusta eläk-keestä. Työeläkeote kannattaa tar-kistaa huolellisesti, koska puuttuvat tai virheelliset tiedot voivat pienen-tää tulevaa eläkettä.

Asiakas voi valita myös sähköisen otteen, jolloin kunkin vuoden otteen voi tarkistaa toukokuusta lähtien itselleen sopivana ajankohtana verk-kopankkitunnusten avulla.

Asiakkaat löysivät verkkopalvelun

Työeläkeotteen verkkosivuilla vieraili noin 25 600 työeläkeotteen saajaa. Puhelinpalveluun soitti 9 900 asia-kasta eli 1,5 % otteen saajista.

Työeläkeotteesta saatu asiakas-palaute oli pääosin kiittävää. Lähellä eläkeikää olevat asiakkaat halusi-vat tietää eläkkeen hakemiseen ja alkami seen liittyvistä asioista. Nuo-ria kiinnosti palkattomien aikojen vaikutus eläkkeeseen. Eniten palau-tetta tuli siitä, että otteesta puuttui-

Eläkepalvelut ja kuntoutus

Varman työeläkeotteen verkkosivuilla vieraili noin 25 600 työeläke otteen saajaa. Omat tiedot voi tarkistaa toukokuusta lähtien itselleen sopivana ajankohtana verkkopank-kitunnusten avulla osoit-teessa www.varma.fi.

29

vat julkisen alan tiedot. Otteesta aiheutui noin 5 300

työsuhdeselvittelypyyntöä. Asiakas tekee työsuhdeselvittelypyynnön, jos hän havaitsee otteessa virheen tai puutteen. Arviolta noin puolet selvittelypyynnöistä on aiheellisia, eli taustalla on todellinen virhe tai puute työsuhdetiedoissa.

Monta eri kanavaa eläketietoon

Vuonna 2008 Varmassa vakuutetut työntekijät ja yrittäjät tekivät itse 36 400 eläkearviota henkilöasiak-kaan verkkopalvelussa. Varman elä keasiantuntijat laskivat vuoden aikana asiakkaiden pyynnöstä 21 000 eläkearviota.

Noin 28 200 asiakasta otti puhe-limitse neuvontapalveluihin yhteyttä ja asiakaspalvelupisteessä vieraili 2 300 asiakasta. Neuvontapalvelut järjesti 120 neuvontatilaisuutta,

joihin osallistui 3 000 vakuutettua. Valtaosa tilaisuuksista tarjosi perus-tietoa eläkkeistä.

Vanhuuseläkehakemuksia neljännes enemmän

Varma antoi vuoden 2008 aikana noin 25 200 uutta eläkepäätöstä, mikä on 8 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Vanhuuseläkehakemus-ten määrä kasvoi peräti 28 %. Tämä johtuu suurten ikäluokkien ikäänty-misestä.

Eläkepäätökset käsiteltiin Var-massa nopeasti. Lähes 80 % eläke-päätöksistä saatiin maksuun elä-keoikeuden alkamiskuukautena. Vanhuuseläkkeistä 85 % saatiin maksuun tavoiteajassa.

Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan eläkepäätöksen saaneet ovat erittäin tyytyväisiä Varman palvelui-hin. Arvosanojen keskiarvo oli 9,1.

”Vanhuuseläkehakemusten määrä kasvoi peräti 28 %, mikä johtuu suurten ikäluokkien ikääntymisestä.”

Eläkepalvelut ja kuntoutus

TYÖELÄKEKUNTOUTUKSEN SUOSIO KASVAA

Vuonna 2008 työeläkekuntoutushakemuksia tuli Varmaan yli 15 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Taustalla on hyvä yhteistyö sekä asiakkaiden kanssa että Varman kuntoutussuunnittelijoiden ja eläkeratkaisijoiden kesken. Kasvusta huolimatta Varmassa kuntoutushakemuksen käsittelyaika on lähes puolet lyhyempi kuin alalla keskimäärin. Samalla kun kuntoutuspäätösten määrä on kasvanut, työkyvyttömyys-eläkepäätösten määrä on vähentynyt 1,4 %. Varman työeläkekuntoutuspalveluja kehitetään tutkimustietoa hyödyn-täen. Vuonna 2008 Varmassa kartoitettiin uudelleensijoittamisen proses-seja haastattelemalla yritysten henkilöstöpäälliköitä eri toimialoilta. Yhteistyössä Mehiläisen kanssa kehitettiin uutena palveluna masennuk-seen liittyvien työkokeilujen lisäpalveluksi ryhmämuotoinen vertaistuki koko alan käyttöön. Työeläkeyhtiön tukema ammatillinen työeläkekuntoutus auttaa jatka-maan työelämässä sairaudesta huolimatta. Työkokeilu on käytetyin kun-toutuksen keino. Sen avulla esimerkiksi sairaslomalta palaava työntekijä pääsee työhön kiinni asteittain tai työtehtäviä muokkaamalla. Kuntoutujan kanssa tehdään henkilökohtainen työhönpaluusuunnitelma, ja oma kuntoutussuunnittelija tukee kuntoutujaa koko kuntoutusohjelman ajan. Varmassa on myös panostettu paikallisen tukiverkoston rakentami-seen työhönpaluusuunnitelman aikaansaamiseksi kuntoutujalle.

Kuntoutuksen käytetyin keino on työkokeilu. Sen avulla esimerkiksi sairaslomalta palaava työntekijä pääsee työhön kiinni asteittain tai työtehtäviä muokkaa-malla.

Uudet työkyvyttömyyseläkkeetKuntoutujat

Uudet työkyvyttömyyseläkkeetja kuntoutujat 2004–2008

04 05 06 07 08

4 500

4 000

3 500

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500

0

130 000120 000110 000100 00090 00080 00070 00060 00050 00040 00030 00020 00010 000

0

Henkilöasiakkaiden yhteydenototpalvelukanavittain 2004–2008

KäyntiPuhelin

04 05 06 07 08

SähköpostiInternet,Työeläketurva-osio

Eläkepäätökseteläkelajeittain 2007–2008

Vanh

uuse

läke

9 000

8 000

7 000

6 000

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

0

2007 2008

Työk

yvytt

ömyy

seläk

e

Perh

e-eläk

e

Tyött

ömyy

seläk

e

Osa-aik

aeläk

eMuu

t

30

Hallinto ja johtaminen

Hyvä hallintotapa on Varman omistaja-arvo. Keskeinen tavoite on varmistaa tehokkaalla tavalla yhtiön toiminnan ja hallinnon läpinäkyvyys, mikä osaltaan edistää myös yleistä luottamusta työeläkejärjestelmää kohtaan.

Varman hallinnon perustan muo-dostaa työeläkevakuutusyhtiöistä annettu laki ja alemman asteiset sää-dökset sekä laissa erikseen mainitut vakuutusyhtiölain ja osakeyhtiölain säännökset. Varma noudattaa Suo-men listayhtiöiden hallinnointikoo-dia (20.10.2008) työeläkeyhtiöiden lakimääräiseen toimintaan soveltu-vin osin.

Varman hallintoperiaatteiden läh-tökohtana on yhtiön perustehtävä, eläkkeiden turvaaminen. Lakisäätei-nen työeläkejärjestelmä syntyi val-tiovallan ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksella, ja kolmikannalla on edelleen tärkeä rooli järjestelmän kehittämisessä. Työmarkkinajärjes-töt osallistuvat myös työeläkeyhtiöi-den hallintoon. Varman keskeiset toimielimet ovat yhtiökokous, hal-lintoneuvosto, hallitus ja toimitus-johtaja.

Yhtiökokous

Varman asiakkaita ovat vakuutuk-senottajat ja niiden palveluksessa olevat palkansaajat eli vakuutetut. Varma on keskinäinen yhtiö, mikä tarkoittaa, että Varman vakuutuk-sen ottajilla ja vakuutetuilla on asiak-kuuteen perustuva oikeus osallistua päätöksentekoon yhtiökokouksessa; ei ole asiakkuutta ilman osallistu mis-oikeutta. Vuonna 2008 varsinainen yhtiökokous pidettiin 27.3.2008. Yhtiökokouksen keskeisenä tehtä-vänä on hallintoneuvoston jäsenten valitseminen ja heidän palkkioistaan päättäminen vaalivaliokunnan ehdo-tuksen perusteella.

Hallintoneuvosto

Työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain mukaisesti Varmalla on hallinto-neuvosto, jonka tehtävänä on val-voa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa Varman hallintoa. Hal-lintoneuvoston valitsee varsinainen yhtiökokous. Hallintoneuvosto valit-see keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat; näistä yksi valitaan vaalivaliokunnassa vakuu-tettuja edustavien jäsenten ehdo-tuksesta. Kokouksessaan 28.5.2008 hallintoneuvosto valitsi puheenjoh-tajakseen Pekka Paasikiven ja vara-puheenjohtajiksi Martti Alakosken ja Jukka Härmälän.

Hallintoneuvoston jäsenet vali-taan varsinaisessa yhtiökokouksessa kolmeksi vuodeksi kerrallaan siten, että vuosittain on erovuorossa enin-tään kymmenen jäsentä. Hallin-toneuvostoon kuuluu 28 jäsentä. Vuonna 2008 hallintoneuvosto kokoon tui 3 kertaa. Kokouksiin osal-listui keskimäärin 67,8 % jäsenistä.

Hallintoneuvoston jäsenet on esitelty sivulla 33. Hallintoneuvos-ton palkkioista päättää yhtiökokous vaalivaliokunnan esityksestä. Hallin-toneuvoston puheenjohtajalle mak-settiin vuonna 2008 vuosipalkkiota 5 000 euroa, varapuheenjohtajille 3 800 euroa ja jäsenille 2 500 euroa. Kokouspalkkiota maksettiin 300 euroa kokoukselta.

Vaalivaliokunta

Työeläkeyhtiöiden hallintomalliin sisällytettiin lainuudistuksessa

vuonna 2007 uusi toimielin, vaali-valiokunta, jonka hallintoneuvosto nimittää jäsenistään tai hallituksen jäsenistä. Varman kuusijäsenisen vaalivaliokunnan puheenjohtajana toimii hallintoneuvoston puheenjoh-taja Pekka Paasikivi. Valiokunnan varapuheenjohtaja Martti Alakoski (Varman hallintoneuvoston varapu-heenjohtaja), Mikko Mäenpää (Var-man hallituksen varapuheenjohtaja) ja Veli-Matti Töyrylä (Varman hal-lintoneuvoston jäsen) edustavat vakuutettuja sekä Ole Johansson (Varman hallituksen varapuheen-johtaja) ja Tapio Kuula (Varman hallintoneuvoston jäsen) vakuutuk-senottajia.

Vaalivaliokunta tekee yhtiöko-koukselle ehdotuksen hallintoneu-voston jäsenten valinnasta erovuo-roisten sijaan ja heidän palkkioistaan sekä vastaavanlaisen ehdotuksen hallintoneuvostolle hallituksen jäsen ten osalta. Valiokunnalla ei ole muita tehtäviä.

Hallitus

Hallituksen tehtävänä on johtaa Var-maa ammattimaisesti ja terveiden lii-ketoimintaperiaatteiden mukaisesti. Hallitus huolehtii Varman hallin-nosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä tarpeellisten ohjeiden antamisesta toimitusjoh-tajalle. Työeläkevakuutusyhtiöistä annettu laki edellyttää lisäksi, että hallitus laatii sijoitussuunnitelman yhtiön varojen sijoittamisesta.

Varman hallitukseen kuuluu 12 jäsentä ja 3 varajäsentä. Hallituk-


31

sen jäsenet ja varajäsenet valitsee hallintoneuvosto siten, että vuosit-tain neljä varsinaista jäsentä on ero - vuorossa. Puheenjohtajan ja vara-puheenjohtajat hallitus valitsee vuo-sittain keskuudestaan; näistä yksi valitaan vaalivaliokunnassa vakuu-tettuja edustavien jäsenten ehdotuk-sesta. Hallitus valitsi kokouksessaan 17.1.2008 puheenjohtajaksi Jyrki Juuselan ja varapuheenjohtajiksi Ole Johanssonin ja Mikko Mäenpään.

Hallituksen jäsenet on esitelty sivuilla 34–37. Hallitus kokoontui vuonna 2008 kaikkiaan 10 kertaa. Osallistumisaste, varajäsenet mukaan lukien, oli keskimäärin 82,7 %.

Hallituksen valiokunnat

Hallituksen puheenjohtajisto ja toi-mitusjohtaja kokoontuvat tarvitta-essa valmistelemaan hallituksessa käsi teltäviä asioita. Puheenjohtajis-ton muodostavat hallituksen puheen-johtaja ja varapuheenjohtajat.

Tarkastusvaliokunnan keskei-siä tehtäviä ovat mm. yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan sekä taloudellisen ja muun raportoin-nin valvonta sekä tilintarkastajien ja sisäisen tarkastuksen työn etenemi-sen ja havaintojen seuranta. Tarkas-tusvaliokunta raportoi toimistaan ja havainnoistaan hallitukselle.

Hallitus valitsi kokouksessaan 17.1.2008 valiokunnan jäseniksi Jyrki Juuselan, Mikko Mäenpään, Birgitta Kantolan ja Markku Poh-jolan. Vuonna 2008 tarkastusva-liokunta kokoontui 3 kertaa. Jäsen-ten osallistumisaste kokouksiin oli 100 %.

Nimitys- ja palkkiovaliokun-ta valmistelee yhtiön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät sekä johdon toimi- ja työsopimusten ehdot. Valiokunnan esitykset tuodaan halli-tuksen päätettäviksi. Hallitus valitsi kokouksessaan 17.1.2008 valiokun-nan jäseniksi Jyrki Juuselan, Mik-

ko Mäenpään ja Ole Johanssonin. Vuonna 2008 valiokunta kokoon-tui yhden kerran (osallistumisaste 100 %).

Palkitseminen

Hallituksen palkkioista päättää hallintoneuvosto vaalivaliokunnan esityksestä. Hallituksen puheen-johtajalle maksettiin vuonna 2008 vuosipalkkiota 28 000 euroa, vara-puheenjohtajille 20 500 euroa, jäsenille 13 000 euroa ja varajäse-nille 10 000 euroa. Kokouspalkkiota maksettiin 500 euroa kokoukselta. Hallituksen valiokuntien jäsenille maksettiin kokouspalkkiota saman verran kuin hallituksen jäsenille.

Varman hallituksessa ei ole Var-man toimivaan johtoon kuuluvia jäseniä. Kukaan hallitusjäsenistä ei ole ollut työ- tai toimisuhteessa Varmaan vuonna 2008 tai kahtena sitä edeltävänä vuonna, eikä kukaan heistä saa Varmalta konsultointi- tai muita korvauksia hallitustehtä-viin liittymättömistä palveluista tai muusta neuvonnasta.

Toimitusjohtaja ja muu johto

Toimitusjohtaja huolehtii Varman juoksevasta hallinnosta hallituksen ohjeiden mukaisesti ja vastaa Varman päivittäisestä johtamisesta. Varman toimitusjohtaja on varatuomari Matti Vuoria. Toimitusjohtajan sijaisena oli varatoimitusjohtaja Markku Hyvä rinen eläkkeelle siirtymiseen-sä 31.8.2008 asti; tämän jälkeen toi-mitusjohtajan sijaisena on toiminut asiakasyhteyksistä vastaava johtaja Hannu Tarvonen. Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen nimittää hallitus.

Toimitusjohtajaa tukee Varman johtamisessa johtoryhmä, johon kuuluu toimitusjohtajan lisäksi kah-deksan johdon ja kaksi henkilöstön edustajaa. Johtoryhmän tehtävä on


32

ohjata ja kehittää Varman toimintaa siten, että yhtiön hallituksen hyväk-symät strategiset tavoitteet saavu-tetaan. Varman johtoryhmä on esi-telty sivuilla 38–39.

Sijoitustoimikunta

Sijoitustoimikunta käsittelee keskei-set, toimitusjohtajan päätettäväksi tulevat sijoitusasiat. Sijoitustoimi-kunta valmistelee sijoitusesityk-set hallitukselle ja tekee päätökset asioissa, joissa sillä on vuosittain vahvistettavan sijoitussuunnitelman mukaan päätösvalta ja joita ei ole delegoitu organisaatiossa alemmalle tasolle. Lisäksi toimikunta seuraa sijoitusriskejä.

Sijoitustoimikuntaan kuuluvat toimitusjohtaja ja sijoitustoimin-nasta vastaavat johtajat.

Palkitseminen ja eläke järjestelyt

Toimitusjohtaja Matti Vuorian palkka- ja luontoisedut olivat 761 637 euroa vuonna 2008. Hänen eläkeikänsä on 60 vuotta. Eläkkeen määrä on 60 % laskennallisesta eläkepalkasta. Toi-mitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta, minkä lisäksi hän on oikeutettu 6 kuukauden palkkaa vas-taavaan erokorvaukseen.

Varatoimitusjohtaja Markku Hyvä risen palkka- ja luontoisedut olivat 310 326 euroa (31.8.2008 saakka) ja eläkeikä 60 vuotta. 1.9.2008 alkaen toimitusjohtajan sijai sena toimivan johtaja Hannu Tarvosen palkka- ja luontoisedut olivat 238 455 euroa vuonna 2008. Hänen eläkeikänsä on 60 vuotta.

Toimitusjohtajan, varatoimitus-johtajan ja hallituksen nimittämien johtajien palkoista ja palkkaeduista päättää hallitus. Johdon kokonais-palkkio koostuu palkasta luontois-etuineen ja vuosittain vahvistetta-vasta tulospalkkiosta.

Sisäinen valvonta, riskien hallinta ja sisäinen tarkastus

Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan menettelytapoja, joilla yhtiö pyr-kii varmistamaan taloudellisen, tehokkaan ja luotettavan toimin-nan. Riskienhallinta on keskeinen osa Varman sisäistä valvontaa. Kokonais vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä on Varman hallituk-sella, joka määrittää sisäisen valvon-nan periaatteet ja arvioi vuosittain sisäisen valvonnan tilan.

Tarkastusvaliokunta tukee toi-minnallaan hallitusta sisäiseen val-vontaan liittyvissä kysymyksissä. Yhtiön johto vastaa sisäisen valvon-nan toimeenpanosta. Sisäinen tar-kastus avustaa hallitusta, tarkastus-valiokuntaa ja johtoa tuottamalla sisäisen valvonnan menettelytapoja koskevia arvioita ja kehitysehdotuk-sia. Varman riskienhallinta- ja val-vontajärjestelyjä on kuvattu tarkem-min tilinpäätösliitteessä (s. 43).

Tilintarkastus

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 27.3.2008 Varman tilintarkastajiksi valittiin KHT Raija-Leena Hankonen ja KHT Jaakko Nyman sekä varati-lintarkastajiksi KPMG Oy Ab ja KHT Paula Pasanen. Valvontatilintarkas-tajana toimii Raija-Leena Hankonen ja valvontatilintarkastajan sijaisena Jaakko Nyman. Vuonna 2008 tilin - tarkastuspalkkioita maksettiin 193 000 euroa. Lisäksi tilintarkastus-yhteisöille maksettiin konsultointi-palkkioita 117 600 euroa.


33

PuheenjohtajaPekka Paasikivi, s. 1944vuorineuvos, hallituksen puheenjohtaja, Oras Invest Oyerovuorossa 2010

VarapuheenjohtajaJukka Härmälä, s. 1946vuorineuvos, senior advisor, Capman Capital Management Oyerovuorossa 2010

VarapuheenjohtajaMartti Alakoski, s. 1953puheenjohtaja, Sähköalojen ammattiliitto ryerovuorossa 2010

Riku Aalto, s. 1965puheenjohtaja, Metallityöväen Liitto ryjäsenyys päättyi 31.12.2008

Berndt Brunow, s. 1950hallituksen jäsen, Oy Karl Fazer Aberovuorossa 2010

Erkki Etola, s. 1945toimitusjohtaja, Etra Oy, Etra Trading Oy ja Tiiviste-Group Oyerovuorossa 2011

Stig Gustavson, s. 1945vuorineuvos, hallituksen puheenjohtaja, Konecranes Oyjerovuorossa 2010

Ilkka Hallavo, s. 1956toimitusjohtaja, Sampo Pankki Oyjerovuorossa 2010

Matti Halmesmäki, s. 1952vuorineuvos, pääjohtaja, Kesko Oyjerovuorossa 2011

Tapio Huttula, s. 1963puheenjohtaja, Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ryerovuorossa 2009

Matti Huutola, s. 1959hallituksen varapuheenjohtaja,Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryerovuorossa 2009

Erkki Isokangas, s. 1946maatalous- ja metsätieteiden maisterierovuorossa 2009

Kari Jordan, s. 1956pääjohtaja, Metsäliitto-konsernierovuorossa 2009

Juha Kivistö, s. 1967hallituksen jäsen, Toimihenkilö-unioni TU ryerovuorossa 2011

Seppo Koskinen, s. 1946pääluottamusmies, Paroc Oy Aberovuorossa 2009

Tapio Kuula, s. 1957johtaja, Fortum Oyjerovuorossa 2009

Liisa Leino, s. 1960hallituksen puheenjohtaja, Leinovalu Oyerovuorossa 2010

Hannu Penttilä, s. 1953toimitusjohtaja, Stockmann Oyj Abperovuorossa 2011

Antti Piippo, s. 1947pääosakas, hallituksen puheenjoh-taja, Elcoteq SEerovuorossa 2010

Juha Rantanen, s. 1952vuorineuvos, toimitusjohtaja, Outokumpu Oyjerovuorossa 2011

Leena Saarinen, s. 1960toimitusjohtaja, Suomen Lähikauppa Oyerovuorossa 2009

Jyrki Salo, s. 1960talous- ja rahoitusjohtaja, UPM-Kymmene Oyjerovuorossa 2011

Antti Sippola, s. 1955liiketoimintajohtaja, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOKerovuorossa 2009

Jorma J. Takanen, s. 1946konsernijohtaja, hallituksen pu-heenjohtaja, Scanfil Oyjerovuorossa 2009

Pekka Tefke, s. 1950toimitusjohtaja, Volvo Auto Oy Aberovuorossa 2009

Kai Telanne, s. 1964toimitusjohtaja, Alma Media Oyjjäsenyys päättyi 31.12.2008

Veli-Matti Töyrylä, s. 1953puheenjohtaja, Suomen Ekonomi-liitto – Finlands Ekonomförbund SEFE ryerovuorossa 2010

Göran Åberg, s. 1956toimitusjohtaja, Oy Schenker East Aberovuorossa 2010

Vuonna 2008 päättyneet jäsenyydet:

Matti Pulkki, s. 1947jäsenyys päättyi 7.2.2008

Helena Rissanen, s. 1949jäsenyys päättyi 27.3.2008

Markku Uitto, s. 1964jäsenyys päättyi 29.1.2008

Hallintoneuvosto

Hallintoneuvosto 31.12.2008

34Hallitus

Hallitus 31.12.2008

Jyrki Juusela Jouko Ahonen

Birgitta Kantola Markku Pohjola

Ole Johansson

Lasse Laatunen

Mikko Mäenpää

Arto OjalaErkki Kangasniemi

35Hallitus

Jouko Ahonen, s. 1954puheenjohtaja, Paperiliitto ryjäsen vuodesta 2003erovuorossa 2011

Suomen Ammattiliittojen Keskus-järjestö SAK ry:n hallituksen jäsen

Erkki Kangasniemi, s. 1945kouluneuvos, puheenjohtaja, Opetusalan Ammattijärjestö OAJjäsen vuodesta 1998erovuorossa 2010

Pääsopijajärjestö JUKOn puheen-johtaja, Akavan 1. varapuheen-johtaja, Keskinäisen Vakuutus-yhtiön Kalevan hallintoneuvoston varapuheenjohtaja ja Helsingin OP Pankki Oyj:n hallintoneuvos-ton jäsen

Birgitta Kantola, s. 1948varatuomarijäsen vuodesta 2004erovuorossa 2009

Stora Enso Oyj:n, Åbo Akademin ja Nasdaq OMX Groupin hallitus-ten jäsen

Lasse Laatunen, s. 1950oikeustieteen kandidaatti, laki-asiainjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EKjäsen vuodesta 1998erovuorossa 2009

Eläketurvakeskuksen, Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ja Kansan eläkelaitoksen hallitusten jäsen

Arto Ojala, s. 1944valtiotieteen maisteri, Kemijärven kaupunginjohtajajäsen vuodesta 1999jäsenyys päättyi 31.12.2008

Markku Pohjola, s. 1948ekonomijäsen vuodesta 2004erovuorossa 2009

Tarkemmat tiedot hallituksen jäsenten työkokemuksesta ja luottamustehtävistä löytyvät osoitteesta www.varma.fi.

PuheenjohtajaJyrki Juusela, s. 1943vuorineuvos, tekniikan tohtorijäsen vuodesta 2004jäsenyys päättyi 31.12.2008

VarapuheenjohtajaOle Johansson, s. 1951vuorineuvos, diplomiekonomi, konsernijohtaja, Wärtsilä Oyj Abpjäsen vuodesta 2005erovuorossa 2010

Teknologiateollisuus ry:n ja Outo-kumpu Oyj:n hallitusten puheen-johtaja sekä Elinkeinoelämän kes-kusliitto EK:n varapuheenjohtaja

VarapuheenjohtajaMikko Mäenpää, s. 1954oikeustieteen kandidaatti, puheenjohtaja, Toimihenkilö-keskusjärjestö STTK ryjäsen vuodesta 2000erovuorossa 2009

Eläketurvakeskuksen edustajiston jäsen, Talousneuvoston jäsen sekä Pohjolan Ammatillisen Yhteisjär-jestön ja Euroopan Ammatillisen Yhteisjärjestön hallitusten jäsen

36Hallitus

Hallitus 31.12.2008

Kari O. Sohlberg

Anne BrunilaKari Stadigh

Mikko KetonenSakari Tamminen

Sinikka Näätsaari

37Hallitus

Varajäsenet

Anne Brunila, s. 1957kauppatieteiden tohtori, toimitus-johtaja, Metsäteollisuus ryvarajäsen vuodesta 2008erovuorossa 2010

Sampo Oyj:n, Aalto-korkea-koulusäätiön, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n ja Elin keino elämän valtuuskunta EVA:n hallitusten jäsen sekä Confederation of European Paper Industries CEPI:n jäsen

Mikko Ketonen, s. 1945ekonomi, hallituksen puheen-johtaja, TS-Yhtymä Oyvarajäsen vuodesta 1998erovuorossa 2010

Priimus Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja

Sinikka Näätsaari, s. 1961yhteiskuntatieteiden maisteri, ohjelmapäällikkö, Suomen Ammat-tiliittojen Keskusjärjestö SAK ryvarajäsen vuodesta 2007erovuorossa 2010

Kansaneläkelaitoksen hallituksen jäsen, Sosiaaliturvan uudista-miskomitean jäsen, Tapaturma-vakuutuslaitosten liiton (TVL) hallituksen jäsen ja Eläketurva-keskuksen hallituksen varajäsen

Seuraavat uudet jäsenet valittu 1.1.2009 alkaen hallitukseen(hallintoneuvoston päätös 3.12.2008):

Varsinaiset jäsenet

Johanna Ikäheimo, s. 1968hallintotieteiden maisteri, hallituksen puheenjohtaja, Lappset Group Oyerovuorossa 2010

Karsten Slotte, s. 1953diplomiekonomi, konsernijohtaja, Oy Karl Fazer Aberovuorossa 2011

Kai Telanne, s. 1964kauppatieteiden maisteri, toimitusjohtaja, Alma Media Oyjerovuorossa 2011

Tarkemmat tiedot hallituksen jäsenten työkokemuksesta ja luottamustehtävistä löytyvät osoitteesta www.varma.fi.

Kari O. Sohlberg, s. 1940vuorineuvos, kauppatieteiden maisterijäsen vuodesta 1998jäsenyys päättyi 31.12.2008

Kari Stadigh, s. 1955diplomi-insinööri, diplomieko-nomi, konsernijohtajan varamies, Sampo Oyjjäsen vuodesta 2008erovuorossa 2011

Alma Media Oyj:n, Aspo Oyj:n ja Finanssialan Keskusliitto FK:n hallitusten jäsen sekä Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan, Mandatum Henkivakuutusosake-yhtiön ja If Skadeförsäkring Holding AB:n (publ) hallitusten puheenjohtaja

Sakari Tamminen, s. 1953vuorineuvos, kauppatieteiden maisteri, toimitusjohtaja, Rautaruukki Oyjjäsen vuodesta 2008erovuorossa 2010

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallituksen puheenjohtaja, Lemminkäinen Oyj:n, Metallin-jalostajat ry:n, Sanoma Oyj:n, Teknologiateollisuus ry:n ja World Steel Associationin hallitusten jäsen sekä Suomen Messut Osuus-kunnan hallintoneuvoston jäsen

38Johtoryhmä ja muu johto

Matti Vuoria

Risto Murto

Irmeli Otava-Keskinen

Merja Haikonen Eija Kaipainen-Perttula

Pasi Mustonen

Jyrki Rasi

Tuula Vailama Timo Kaisanlahti

Jouko Oksanen

Hannu Tarvonen

Johtoryhmä 31.12.2008

39Johtoryhmä ja muu johto

Matti Vuoria Toimitusjohtajas. 1951, varatuomari, humanististen tieteiden kandidaatti

Keskeinen työkokemus:Hallituksen päätoiminen puheen-johtaja, Fortum Oyj 1998–2003Kansliapäällikkö, kauppa- ja teollisuus-ministeriö 1992–1998

Sampo Oyj:n ja Wärtsilä Oyj Abp:n hallitusten varapuheenjohtaja, Danisco A/S:n ja Stora Enso Oyj:n hallitusten jäsen, Arvopaperimarkkinayhdistyk-sen hallituksen puheenjohtaja sekä Työeläkevakuuttajat TELA ry:n ja Finanssialan Keskusliitto ry:n hallitus-ten jäsen.

Toimitusjohtaja vuodesta 2004

Eija Kaipainen-Perttula Johtaja, kehitystoiminta ja vakuutuspalveluts. 1958, filosofian maisteri

Keskeinen työkokemus:Vakuutus- ja suurasiakasyhteyksien johtaja, Varma 2006–2007Vakuutusjohtaja, Varma 2002–2006

Eläketurvakeskuksen, Vakuutus tiedon Kehittämissäätiön ja Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVA:n hallitusten jäsen

Johtoryhmän jäsen vuodesta 2007

Timo Kaisanlahti Hallintojohtaja, päälakimiess. 1962, oikeustieteen tohtori,kauppatieteiden maisteri

Keskeinen työkokemus:Neuvotteleva virkamies, Valtiovarainministeriö 2004–2005Neuvotteleva virkamies, Liikenne ministeriö 2003–2004Lakimies, KLegal Oy 2003Lakimies, Varma-Sampo 2001–2002Neuvotteleva virkamies, Kauppa- ja teollisuusministeriö 1996–2000


Risto Murto Johtaja, sijoitustoimintos. 1963, kauppatieteiden tohtori

Keskeinen työkokemus:Toimitusjohtaja, Opstock Oy 2000–2005Johtaja, Opstock Oy 1997–2000

VVO-yhtymä Oyj:n hallituksen vara-

puheenjohtaja, NV Kiinteistösijoitus Oy:n hallituksen puheenjohtaja


Pasi Mustonen Aktuaarijohtajas. 1964, filosofian maisteri, SHV

Keskeinen työkokemus:Aktuaari, Varma 1998–2001Aktuaari, Eläke-Sampo 1996–1998

Eläketurvakeskuksen edustajiston jäsen, Suomen Aktuaariyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja


Jouko Oksanen Johtaja, taloushallintos. 1951, kauppatieteiden maisteri

Keskeinen työkokemus:Talousjohtaja, Eläke-Varma 1990–1998

Tamfelt Oyj:n, Ahlström Capital Oy:n ja Arek Oy:n hallitusten jäsen


Irmeli Otava-Keskinen Tietohallintojohtajas. 1950, filosofian kandidaatti

Keskeinen työkokemus:Tietohallintojohtaja, Eläke-Varma 1996–1998

TietoEnator Esy Oy:n hallituksen puheenjohtaja


Jyrki Rasi Eläkejohtajas. 1966, varatuomari

Keskeinen työkokemus:Osastopäällikkö, Varma 1999–2006Lakimies, Eläke-Sampo 1996–1998


Hannu TarvonenJohtaja, asiakaspalvelutToimitusjohtajan sijainens. 1952, diplomi-insinööri

Keskeinen työkokemus:Markkinointijohtaja, Eläke-Sampo 1996–1998

Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan, Rahastopalvelu RP Oy:n, Suomen Urheiluopiston kannatus-

osakeyhtiön ja Vierumäen Country Club Oy:n hallitusten jäsen


Merja Haikonen Henkilöstön edustaja, lakimiess. 1950, oikeustieteen kandidaatti

Keskeinen työkokemus: Lakimies, Varma 1981–

Henkilöstön edustaja johtoryhmässä 2002–2003, henkilöstön edustaja laa-jennetussa johtoryhmässä 2004–2005, henkilöstön edustaja johtoryhmässä vuodesta 2006

Tuula Vailama Henkilöstön edustajas. 1960, merkonomi, VTS

Keskeinen työkokemus: Asiakas-palvelupäällikkö, Varma 2007–

Henkilöstön edustaja johtoryhmässä 2008–

MUU JOHTO

Carina Geber-Teir, viestintäRalf Joutsenlahti, yritysasiakas-yhteydetAsko Kinnunen, asiakaspalve-luiden kehitysJukka Kivekäs, lääkäritoimintaMikko Koivusalo, pääoma-markkinatJorma Kuokkanen, kiinteistöt ja yritysrahoitusMika Pitkälä, jakelutieyhteydetJukka Ruuth, sisäinen tarkastus

HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT

Asta Häkkinen-Tolvanen, johto-ryhmän henkilöstön edustajan varahenkilöEija Åman, johtoryhmän henkilös-tön edustajan varahenkilö

ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIT

Mari Antti-Poika, s. 1946Per-Henrik Groop, s. 1956Tuula Kieseppä, s. 1963Heikki Nikkilä, s. 1955Pekka Palin, s. 1950Ritva-Liisa Peltomäki, s. 1953Henrik Riska, s. 1945Sakari Tola, s. 1946

40

ELÄKKEENSAAJIEN NEUVOTTELUKUNTA

Varman hallitus päätti kesäkuussa 2008 perustaa erityisen neuvot-telukunnan, jonka tavoitteena on tehostaa tiedon kulkua Varmasta eläkkeensaajille ja lisätä osa-puolten välistä yhteistyötä sekä vuorovaikutusta. Eläkkeensaajien neuvottelukuntaan valittiin eri puolilta Suomea Varman eläk-keensaajia, jotka tuntevat yhtiön toimintaa ja ovat tehneet yhtiön kanssa yhteistyötä.

Jäsenet 31.12.2008

Puheenjohtaja Pirkko Lahti Varapuheenjohtaja Hannu Roine Sihteeri Heikki Malin Hemmo Auvinen Kari Halme Antero IkäheimoAulikki Kananoja, asiantuntija-jäsen Matti Klockars, asiantuntijajäsen Pekka Merenheimo Tarja Nyman Maj-Len Remahl Jouko Seppälä Venho Takkinen Hilppa Vienonen Antti Viinikka

Neuvottelukunnat

ELÄKEASIAIN NEUVOTTELUKUNTA

Neuvottelukunta on Varman ja työmarkkinajärjestöjen välinen yhteistyöelin, joka mm. antaa yhtiölle työkyvyttömyyseläkkeitä koskevia suosituksia. Jäsenet nimittää yhtiön hallitus.

Jäsenet 31.12.2008

Puheenjohtaja Jyrki Rasi, Varman eläkejohtaja Varapuheenjohtaja Jukka Kive-käs, Varman ylilääkäri Lasse Laatunen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n lakiasiain johtaja Sinikka Näätsaari, Suomen Ammatti liittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ohjelmapäällikkö Riitta Työläjärvi, Toimihenkilö-keskusjärjestö STTK ry:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Anja Uljas, Suomen Ekonomiliitto - Finlands Ekonomförbund - SEFE ry:n kehitysjohtaja Petri Vanhala, Paperiliitto ry:n pääsihteeri Riitta Wärn, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n asiantuntija

Neuvottelukunnan kokouksiin osallistuvat Varmasta myös osas-topäällikkö Arto Hartikainen ja ratkaisupäällikkö Kari Ahtiainen.

Neuvottelukunnat

VAKUUTETTUJEN NEUVOTTELUKUNTA

Vakuutettujen neuvottelukunta on Varman ja TyEL-vakuutettujen välinen neuvoa-antava yhteistyö-elin, jonka tehtävä on edistää yhtiön ja palkansaajien välistä yhteistyötä ja tiedon välitystä. Jäsenet nimittää yhtiön hallitus keskeisten palkansaajakeskusjär-jestöjen esityksestä.

Jäsenet 31.12.2008

SAK:n edustajatEllen Helo, Suomen Lähikauppa OyTeuvo Kalso, Ovako Bar Oy AbKeijo Kekäläinen, Savon Sanomat OyJukka Mahlamäki, Meira OyHannu Paronen, Versowood OyEero Pennanen, Abloy OyAntero Raanoja, Stora Enso OyjJouni Suomalainen, Sokotel OySimo Virolainen, Honkarakenne OyjKari Virtanen, Koiviston Auto OyTimo Virtanen, Metsä Tissue OyjKari Ylikauppila, Fortum Oyj

STTK:n edustajatMinna Anttonen, Digia Finland Oy Timo Jaakkola, NCC Rakennus OyPauli Karhu, Wärtsilä Oyj AbpKimmo Koskivaara, TS-Yhtymä OyIrma Kronlöf, Mehiläinen OySeppo Lampinen, Ovako Bar Oy AbJorma Malinen, STX Finland Cruise OyJukka Nyberg, UPM-Kymmene OyjKaija Roukala-Hyvärinen, Nordea Pankki Suomi OyjMarika Sirén, If Vahinkovakuutus-yhtiö Oy

Akavan edustajatJani Huhtamella, Elektrobit Wireless Communications OySirpa Jukarainen, Tradeka OyMarko Klapuri, Etteplan Producti-on Lines OyAri Liesola, STX Finland Cruise OyMatti Ollila, Elisa Oyj

Yhteiskunnallisen vuoro-vaikutuksen edistämi-seksi Varmassa kokoontuu 5 neuvottelukuntaa. Ne ovat tärkeä yhteyden-pidon foorumi, joiden tehtävä on etupäässä neuvoa-antava.

41Neuvottelukunnat

TYÖNANTAJIEN NEUVOTTELUKUNTA

Varman ja työnantajien välisen yhteistyöelimen tehtävänä on edistää yhtiön ja asiakkaiden välistä yhteistyötä ja tiedon-välitystä. Neuvottelukunnan jäsenet nimittää Varman hallitus.

Jäsenet 31.12.2008

Tuomo Aine, Harjavalta Oy:n toimitusjohtajaMatti Bergendahl, Mehiläinen Oyj:n toimitusjohtajaHarri Broman, Broman Group Oy:n toimitusjohtajaMarkku Haavisto, Veolia Transport Finland Oy:n toimitusjohtajaJuha Hetemäki, Skanska Oy:n toimitusjohtajaJukka Hyryläinen, KATKO Oy:n toimitusjohtajaJohanna Ikäheimo, Lappset Oy:n hallituksen puheenjohtajaKristiina Illi, Tiimari Oyj:n toimitusjohtajaKyösti Kakkonen, Tokmanni Oy:n toimitusjohtajaFredrik Karlsson, Manpower Oy:n toimitusjohtajaMika Kiljunen, Kaleva Travel Invest Oy:n toimitusjohtajaMartti Kiuru, Suomen Terveystalo Oyj:n toimitusjohtajaJari Kokkonen, Yliopiston apteekki, apteekkariPekka Kopra, Versowood Oy:n toimitusjohtajaTimo U. Korhonen, NCC Rakennus Oy:n toimitusjohtajaPäivi Kärkkäinen, Suomen Kansallisoopperan pääjohtajaMatti LappalainenOlli Manner, Elomatic-yhtiöiden toimitusjohtajaHeikki Marva, Länsi-Suomen Yhtymä Oy:n toimitusjohtajaTimo Miettinen, Ensto Oy:n ja EM Group Oy:n hallituksen puheenjohtajaJari Ollila, Purso Oy:n hallituksen puheenjohtajaJukka Ottela, Esan Kirjapaino Oy:n toimitusjohtajaRobert Paajanen, Nordic Aluminium Oyj:n toimitusjohtajaMatti Perkonoja, HKScan Oyj:n talousjohtajaAntti Reenpää, Kustannusosakeyhtiö Otavan johtajaTuomo Rönkkö, Capirec Oy:n toimitusjohtajaMauri Saarelainen, Honkarakenne Oyj:n hallituksen puheen-johtajaTimo Salli, Katsa Oy:n toimitusjohtajaRisto Salo, Hollming Oy:n hallituksen puheenjohtajaPekka Sivonen, DIGIA Oyj:n hallituksen puheenjohtajaHeikki Takamäki, kauppaneuvos, Heikki Takamäki Oy:n ja Rauta-Otra Nekalan toimitusjohtajaPetteri Walldén, Nokian Renkaat Oyj:n hallituksen puheen-johtajaKaija Ward, kauppaneuvos, Eurokangas Oy:n hallituksen puheenjohtajaJorma WiitakorpiEero Väätäinen, Oulun Diakonissalaitoksen säätiön johtajaPertti Yliniemi, Lapland Hotels -konsernin hallituksen puheen-johtaja

YRITTÄJIEN NEUVOTTELUKUNTA

Varma perusti ensimmäisenä työeläkeyhtiönä yrittäjille oman neuvottelukunnan, joka aloitti toimintansa vuonna 2008. Yrittäjien lisäksi siihen kuuluu edustajia keskeisistä yrittäjiä edustavista järjestöistä. Neuvottelukunnan kautta Varma voi kuunnella paremmin yrittäjä-kunnan toiveita ja kehittää heille suunnattuja palvelujaan. Neuvottelukunnan jäsenet nimit-tää Varman hallitus.

Jäsenet 31.12.2008

Tuomo Haavisto, Suomen Uusyrityskeskukset ry Leena Harkimo, Naisyrittäjyyskeskus Petteri Haru, Laattapiste Oy Markku Heljakka, Nelostuote Oy Kari Hiltunen, Suomen Yrittäjät ryKirsti Hintikka, Siivouspalvelu Kirsti Hintikka Ky Pasi Holm, Pellervon taloudellinen tutkimus-laitos PTTWilma Hurskainen, freelance-kuvaaja Riitta Hämäläinen-Bister, Deviation Finland Oy Rauno Hänninen, Päiväkoti Aurinkoinen Oy Simo Jaakkola, Koneyrittäjien Liitto ry Mari Kastarinen, Pikku Kameleontti Seija Kivimäki, Walkiakosken Apteekki Teija Kivinen, Bellafigura Ky Milli Lahtinen, Maestria Management Leasing Oy, Helsingin Yrittäjänaiset ry:n puheen-johtaja Merja Lintervo, Linvestia Oy Juha Mäkitalo, Asianajotoimisto Mäkitalo Rantanen & Co Oy Karri Nieminen, Laskenta- ja veropalvelu Tabula Oy Terhi Nyman, Tmi Terhi Nyman Juhani Ojala, Hiihtokeskus Himosvuori Oy Heikki Palin, Palin-Granit Oy Asko Piirainen, Metsäurakointi Piirainen Oy Erkki Rae, Raeventus Oy Ossi Rautio, Auto-Kilta Oy Hannu Rinne, K-Kauppiasliitto ry Niina Stolt, Studio Onni Riikka Sukula, Bel Mondo Service & Staff Oy Tiina Suokorpi, Salon Turkisateljee Pekka Tsupari, Elinkeinoelämän Keskusliitto Kari-Matti Valtari, Sinuhe Ky

42

Sanasto

ArvostuseroSijoitusten käyvän arvon ja kirjan-pitoarvon välinen ero, joka sisältyy työeläkeyhtiön toimintapääomaan. Arvostuserojen muutos on osa yhtiön sijoitustoiminnan tulosta.

Asiakassiirto, siirtoliikenneVakuutuksenottaja voi siirtää työelä-kevakuutuksiaan yhtiöstä toiseen. Sopimus on sanottava irti viimeis-tään maalis-, kesä-, syys- tai joulu-kuun viimeisenä päivänä, jolloin se siirtyy uuteen yhtiöön kolmen kuu-kauden päästä. Seuraavan kerran vakuutus voidaan siirtää vasta, kun se on ollut nykyisessä yhtiössä vähin-tään vuoden.

HoitokustannustuloSisältää vakuutusmaksuun sisälty-vän hoitokustannusosan sekä vakuu-tusmaksun työkyvyttömyyseläke-osasta eläkkeiden ratkaisukuluihin varatun osan. Hoitokustannustulolla katetaan työeläkeyhtiön kokonais-liikekulut lukuun ottamatta työkyvyn ylläpitotoiminnan ja sijoitustoimin-nan hoitokuluja sekä lakisääteisiä maksuja.

HoitokustannustulosHoitokustannustulos kertoo, kuinka paljon hoitokustannustulosta jäi käyttämättä yhtiön liikekuluihin. Liikekulujen suhde vakuutusmak-sun hoitokustannusosaan kertoo yhtiön tehokkuudesta: mitä pienempi suhde, sitä tehokkaampaa toiminta on.

JohdannainenSijoitusinstrumentti, jonka arvo perustuu jonkin toisen kohde-etuu-tena olevan arvopaperin, indeksin, valuutan, hyödykkeen tai oikeuden tulevaan arvoon.

Katettava vastuuvelkaVakuutustekninen vastuuvelka, johon on lisätty velat vastuunjakoon ja

vakuutuksenottajille ja josta on vähennetty yrittäjien eläkevakuu-tuksen vakuutusmaksuvastuu.

Lakisääteiset maksutLiikekuluihin sisältyvä osa, jolla kate-taan Eläketurvakeskuksen, Vakuu- tusvalvontaviraston sekä Työelä-keasioiden muutoksenhakulauta-kunnan kuluja.

LikviditeettiMm. arvopaperimarkkinoiden kyky välittää suuria kauppoja.

MarkkinariskiMarkkinariskillä tarkoitetaan sijoi-tuskohteiden arvonheilahtelua.

Osaketuottosidonnainen lisäva-kuutusvastuuTyöeläkelaitosten yhteinen puskuri, jolla kannetaan osa osaketuottojen heilahtelusta aiheutuvasta riskistä. Lisävakuutusvastuu voi vaihdella paljonkin osakkeiden arvon muuttu-essa. Pienimmillään se voi vähentää vastuuvelkaa 10 % ja suurimmillaan lisätä sitä 5 %. Jos sen suuruus ylit-tää 5 % vastuuvelasta, vahvistetaan ko. rajan ylittävällä osalla vanhuus-eläkkeiden rahastointia.

Ositettu lisävakuutusvastuuVakuutusmaksuvastuun vakuutus-kohtaisesti ositettu osa, johon on työeläkeyhtiön vakavaraisuusase-man perusteella siirretty osa sijoi-tustoiminnan tuloksesta ja hoito-kustannustuloksesta käytettäväksi asiakashyvityksiin.

Osittamaton lisävakuutusvastuuVakuutusmaksuvastuun osa, joka luetaan osaksi työeläkeyhtiön toi-mintapääomaa eli vakavaraisuutta. Osittamattomaan lisävakuutusvas-tuuseen siirretään loput (ks. ositettu lisävakuutusvastuu) sijoitustoimin-nan tuloksesta ja hoitokustannustu-loksesta ja sen avulla varaudutaan

sijoitusten arvojen heilahteluihin.

PerustekorkoPerustekorkoa käytetään mm. vakuutusmaksujen ja eräiden mui-den erien korkona. Perustekorko määrätään puolivuosittain työelä-kelaitosten keskimääräisen vakava-raisuuden perusteella. Vuonna 2008 perustekorko oli alkuvuonna 6,25 % ja loppuvuonna 4,75 %. Korko on 1.1.2009 lähtien 3,0 %.

Sijoitustoiminnan tulosSijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin saadaan, kun sijoitustoiminnan net-totuotoista ja arvostuserojen muu-toksesta vähennetään vastuuvelan tuottovaatimus.

TasausvastuuTyöeläkelaitosten yhteinen puskuri, jolla varmistetaan yhteisesti kustan-nettavien eläkkeenosien rahoitta-minen myös huonommissa suhdan-netilanteissa. Osa tasausvastuusta rinnastetaan toimintapääomaan vuo-sina 2008–2010.

TasoitusvastuuKorvausvastuuseen sisältyvä, riski-liikkeen tuloksista kertynyt yhtiö-kohtainen puskuri, jolla varaudutaan vakuutusliikkeen tuloksen heilahte-luihin eli mm. niihin vuosiin, jolloin myönnetään maksua määrättäessä arvioitua enemmän uusia eläkkeitä. Tasoitusvastuu jakaantuu vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja maksutappio-osiin.

ToimintapääomaTyöeläkeyhtiön nettovarallisuus, jolla varaudutaan sijoitusten arvo-jen heilahteluihin. Toimintapääoma saadaan, kun yhtiön käyvin arvoin arvostetuista varoista vähennetään velat. Se koostuu omasta pääomasta, tilinpäätössiirtojen kertymästä, arvostuseroista ja osittamattomasta lisävakuutusvastuusta.

Sanasto

43Sanasto

TyEL-takaisinlainausVakuutuksenottajalla on oikeus lai-nata osa TyEL-vakuutuksensa osalta kertyneestä vastuuvelasta (takaisin-lainattava rahasto), jos vakuutuseh-tojen edellytykset täyttyvät. Lainan korko noteerataan päivittäin eri laina-ajoille.

TyöeläkeoteKooste työhistoriasta, josta näkyvät työansiot yksityisen alan työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta, eläkkeeseen vaikuttavat sosiaalietuudet sekä tieto edellisen vuoden loppuun mennessä karttuneesta työeläkkeestä. Työeläke- yhtiöiden henkilöasiakkaat saivat otteen ensimmäisen kerran vuonna 2008. Vuosittain lähetettävä ote kan - nattaa tarkistaa, koska puutteet tai vir- heet voivat pienentää tulevaa eläkettä.

VakavaraisuusvaatimuksetVakavaraisuus- eli toimintapää-omavaatimukset perustuvat vastuu-velan katteena olevien sijoitusten riski pitoisuuteen, ja ne suhteute-taan yleensä vastuuvelan määrään. Toi min tapääoman vähimmäis- ja enimmäismäärä määritellään vaka - varaisuusrajan perusteella. Toimin-tapääoman vähimmäismäärä on kaksi kolmasosaa vakavaraisuus-rajasta ja enimmäismäärä vakavaraisuusrajan nelinkertainen määrä. Toimintapääoman vähimmäis- määrä on tilapäisesti 2008–2010 työeläkeyhtiöillä 2 % ja eläkesää-tiöillä ja -kassoilla 1 % vastuuvelasta.

Vakuutusliikkeen tulosVanhuus-, työkyvyttömyys-, työttö-myys- ja maksutappioliikkeen osalta vakuutusmaksujen ja maksettujen korvausten erotus. Vakuutusliikkeen positiivinen tulos kasvattaa tasoi-tusvastuuta ja negatiivinen tulos vähentää sitä.

Vakuutustekninen vastuuvelkaTilinpäätökseen kirjattu arvio yhtiölle tulevaisuudessa aiheutuvista eläke-menoista siltä osin kuin ne on rahas-toitu. Vakuutustekninen vastuuvelka koostuu vakuutusmaksuvastuusta ja korvausvastuusta. Vakuutusmaksuvas- tuu koskee tulevista eläketapahtu-mista yhtiölle aiheutuvaa vastuuta siltä osin kuin eläkettä on karttunut tilikauden loppuun mennessä. Kor-vausvastuulla tarkoitetaan jo sattu-neista eläketapauksista tulevaisuu-dessa maksettavien eläkkeiden rahas toituneiden osien pääoma-arvoa.

Value-at-RiskLuku kuvaa sijoitusten tappioriskin arvoa valitulla todennäköisyydellä ja ajanjaksolla.

Vastuuvelan kateVastuuvelan kate koostuu pääasiassa käypään arvoon arvostetuista sijoi-tuksista, joihin kohdistuu riskien rajoittamiseksi joitakin määrällisiä rajoituksia. Ne liittyvät mm. likvidi-teetti-, valuutta- ja vastapuoliriskiin sekä riskikeskittymiin yleensä.

Vastuuvelan tuottovaatimusVuodesta 2007 lähtien vastuuvelan tuottovaatimus on koostunut eläke-vastuiden laskennassa käytettävästä rahastokorosta, STM:n vahvistamas-ta eläkevastuun täydennyskertoimes-ta sekä jälkikäteen selviävästä osake-tuotto-osuudesta. Rahastokorko on 3 %. Vuonna 2008 täydennyskerroin oli alkuvuonna 3,03 % ja loppu -vuonna 1,58 %. Vuonna 2008 täyden-nyskertoimen osuudella vahvistettiin kuitenkin jälkikäteen poikkeukselli-sesti työeläkelaitosten toimintapää-omia. Täydennyskerroin on 1.1.2009 lähtien 0 %.

44Yhteystiedot

Varma palvelee

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö VarmaPuhelin ........................................................ 010 2440faksi .......................................................010 244 [email protected]

PostiosoitePL 1, 00098 VARMA

Käyntiosoite ja kotipaikkaSalmisaarenranta 11, 00180 HelsinkiY-tunnus: 0533297-9

TyEL-vakuuttaminen .............................010 192 [email protected]• TyEL-palkka • Palkkasumman muutokset • Vuosilaskelmat• Vakuutusselvittelyt yrityksen muutostilanteessa• Omavastuuosuudet, työkyvyttömyys- ja työttömyystarkistusmaksut .......... 010 244 7640 010 244 4694

YEL-vakuuttaminen ...............................010 192 [email protected]• Rajanveto: yrittäjä vai työsuhde?• YEL-työtulo• Vakuutusmaksut

TEL-lisäeläkevakuuttaminen................010 192 067

Kansio-palvelu .......................................010 192 [email protected]

Työeläkekuntoutus ................................010 192 065 [email protected] (klo 12.00–16.00)

Eläkeneuvonta ja -arviot ......................010 192 [email protected]

Laske eläkkeesi Eläkearvio-palvelussa osoitteessa www.elakearvio.fi

Eläkkeiden maksaminen .......................010 192 [email protected]

Eläkehakemukset ja [email protected]

Vanhuuseläke, perhe-eläke, työttömyyseläke, osa-aikaeläke• Suurtyönantajat ja työntekijät .............010 192 079• Pientyönantajat ja työntekijät .............010 192 096• Eläkesäätiöt..........................................010 192 084

Kansainväliset eläkkeet ........................010 192 063

Yksilöllinen varhaiseläke ja työkyvyttömyyseläke ............................ 010 192 075

MUITA YHTEYSTIETOJA

Yritysrahoitus ..................................... 010 244 [email protected]

Perintä ja maksuaikasopimukset .........010 192 074

Julkaisu- ja lomaketilauksetEsitteitä ja lomakkeita voi tilata, lukea ja tulostaa osoitteessa www.varma.fi

Evita-työhyvinvointipalvelut ...............010 192 [email protected]

Vuokraus, toimitilatwww.varma.fi > Vuokraus

Ulkomaantyön vakuuttaminen............. 010 192 [email protected]

Viestintä .............................................. 010 244 [email protected]

1570/03.09

Gra

afine

n su

unni

ttel

u ja

tai

tto:

Eur

o RS

CG H

elsi

nki •

Kir

japa

ino:

Erw

eko

Pain

otuo

te O

y •

Pape

ri:

kann

et G

aler

ie A

rt S

ilk,

sisä

sivu

t G

-pri

ntVa

loku

vat:

s.

13 N

ina

Susi

/Poh

jola

n Sa

nom

at,

s. 2

3 M

ikae

l Lin

dén,

muu

t N

ico

Back

strö

m

asiakas- ja vakuutuspalvelut vuosikertomus 2008 · arvot: tuloksia asiakas- keskeisellÄ...

Documents