kasvun kota syksy 2010

Kasvun kotaRovaniemen ammattikorkeakoulun tiedotuslehti | syksy 2010

Rovaniemi University of Applied Sciences News Magazine | autumn 2010

AmmAttikorkeAkoulut muutoksen kynnykselläUniversities of applied sciences at the threshold of change

yhteistyöllä tuloksiA lApin korkeAkoulukonsernissAResults through co-operation in the Lapland University Consortium

luokkAhuoneiden seinät kAAtuvAtpedagogisen kehittämisen myötäClassroom walls make way for a new perspective on learning

JulkaisiJa | Publisher rovaniemen ammattikorkeakoulu |rovaniemi university of Applied sciencesJokiväylä 11 C, 96300 rovaniemiPuh. | Tel. +358 (0) 20 798 4000

PäätoimittaJa | ediTor-in-ChiefPasi Kokko

taitto | lAyouT Mainostoimisto seven-1

sisältö | ConTenTs

4–5 luokkahuoneiden seinät kaatuvat uuden oppimisnäkemyksen tieltä Classroomwallsmakewayforanewperspectiveonlearning

6–7 ammattikorkeakoulun tehtävät yhtenä kokonaisuutena Universityofappliedsciences’tasksasoneentity

8–9 Haasteena oppimisen ja osaamisen tuottaminen Thechallengeofgeneratinglearningandcompetence

10 –11 Yhteistyöllä tuloksia lapin korkeakoulukonsernissa Resultsthroughco-operationintheLaplandUniversityConsortium

12 –13 lapin matkailuinstituutti – matkailualan tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen suunnannäyttäjä Lapland’stourisminstitute–theleaderintourismresearch,educationanddevelopment

14 –15 Rehtorikokous alaskassa: korkeakoulut pohjoisten toimintaympäristöjen kehittäjinä UArcticRectors’ForuminAlaska:HEIsasdevelopersofnorthernoperatingenvironments

16 –17 uusi julkaisu yritystoiminnasta Venäjällä AnewpublicationaboutbusinessoperationinRussia

18 –19 Raija seppänen ahkeroi tuplatohtoriksi RaijaSeppänentakesherseconddoctorate

20–21 BioWaYn tapahtumat välittävät tietoa bioenergiasta BIOWAYeventsconveyinformationaboutbioenergy

22–23 Fysioterapeuttiopiskelijat tukemassa poronhoitajien työhyvinvointia Physiotherapystudentssupporttheoccupationalwellnessofreindeerbreeders

24–25 muuttuuko myyntihenkilö – ja mihin suuntaan? Doesasalespersonchange–andinwhichdirection?

26–27 Ramkissa opiskelu saattoi yhteen: ohjelmistotalo Concurio RAMKoffersstudentsafavourableenvironmentforstartingupacompany:Concurio

27 Ramkin sähkömoottorikelkka kelekkamessuilla Electricsnowmobileondisplayatshows

Kasvun kotakääNNöksEt | TrAnslATions Keith Kosola

PaiNoPaikka | PrinTed bysevenprint issn 1458-719X

kaNNEN kuVa | Cover PhoTo byThinkstock

seuraava numero ilmestyy keväällä 2011. next issue will be published in the spring 2011.

Kasvun kotaRovaniemen ammattikorkeakoulun tiedotuslehti | syksy 2010

Rovaniemi University of Applied Sciences News Magazine | autumn 2010

AMMATTIKORKEAKOULUT MUUTOKSEN KYNNYKSELLÄUniversities of applied sciences at the threshold of change

YHTEISTYÖLLÄ TULOKSIA LAPIN KORKEAKOULUKONSERNISSAResults through co-operation in the Lapland University Consortium

LUOKKAHUONEIDEN SEINÄT KAATUVATpedagogisen kehittämisen myötäClassroom walls make way for a new perspective on learning

kasvun kota | autumn 2010 �

ammattikorkeakoulut muutoksen kynnyksellä

universities of applied sciencesat the threshold of change

the entire university of applied sciences sector faces a challenging autumn. The Ministry of education and Culture is preparing changes to uAs’s financial and maintenance structures. The entire process of change began already when the law on universities was amended. The new law on universities was enacted in the beginning of this year. in conjunction with the amendment of the law on universities, minor changes were made to the law on universities of applied sciences, but already then it was believed that a bigger change was coming.

PääkiRJoitus | editorial martti lampela

Rehtori|President

koko muutosprosessi lähti liik-keelle jo yliopistolain muutoksesta. vuosina 2008—2009 valmisteltiin uusi yliopistolaki, jota on pantu toimeen kuluvan vuoden alusta lukien. yliopistolain muutoksen yhteydessä ammattikorkeakoululakiin tehtiin pieniä muu-toksia, mutta jo tuolloin arveltiin suuremman muutoksen olevan edessä.

viime keväänä oKM asetti kahden henki-lön työryhmän selvittämään ammattikorkea-koulujen taloudellista ja hallinnollista asemaa sekä sen uudistamista. Työryhmään kuuluvat KT hannele salminen suomen Kuntaliitosta ja KTl Pekka ylä-Anttila elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksesta.

selvitystyön kytkentä koko korkeakouluken-tän uudistukseen tulee suoraan työryhmän teh-tävänannosta, jossa todetaan, että ”yliopistojen muuttunut taloudellinen ja hallinnollinen asema

tulee ottaa huomioon sekä hyödyntää yliopis-tojen hallinto- ja johtamisjärjestelmän uudista-misesta saatuja kokemuksia”.

Mitä sitten on odotettavissa? Tarkastelun kohteeksi nousee ainakin kolme kehittämi-sen osa-aluetta: valtio- ja kuntarahoituk-sen suhde, ammattikorkeakoulutuksen ra-hoitusrakenne ja ammattikorkeakoulujen ylläpitojärjestelmä.

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on osa kuntien valtionosuusjärjestelmää. Kuntien rahoitusosuus on hieman yli puolet ammatti-korkeakoulujen valtionosuusrahoituksesta. iso kysymys on, siirtyvätkö ammattikorkeakoulut suoraan valtiorahoitteisiksi yliopistojen tapaan.

Toinen kehittämiskohde on ammatti-korkeakoulujen perusrahoituksen rakenne. nykytilanteessa ammattikorkeakoulujen ra-hoituksesta tulee 70 % opiskelijamäärien mu-

kaan ja 30 % suoritettujen tutkintojen pe-rusteella. oKM:n tavoitteena lienee lisätä laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta pai-nottavia elementtejä ammattikorkeakoulu-jen rahoitusrakenteeseen.

Kolmas ja ehkäpä merkittävin pohdinnan kohde on ammattikorkeakoulujen ylläpito-järjestelmä. säilyykö nykyinen ylläpitäjämalli vai tuleeko ammattikorkeakouluista itsenäi-siä oikeushenkilöitä? Jos ylläpitäjämalli säilyy, muuttuko ylläpitäjän oikeushenkilömuoto yhtenäiseksi koko maassa?

edellä esitetyt kysymykset ovat merkityk-seltään niin suuria, että ammattikorkeakou-lutuskenttä lienee suurimman muutoksen kourissa perustamisensa jälkeen. Työryhmän työskentely ja sen tulokset antavat varmasti viitteitä myös ensi kevään vaalien jälkeisistä korkeakoulupolitiikan vaihtoehdoista.

Koko ammattikorkeakoulukentällä on edessään haastava syksy. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee muutoksia ammatti-

korkeakoulujen rahoitus- ja ylläpitorakenteisiin.

last spring the Ministry of education and Culture set up a two-person task force to investigate the financial and administrative status of universities of applied sciences and its renewal. What, then, is to be expected? At least three areas of development will be investigated: the ratio between state and municipal funding, the financial structure of university of applied sciences education and the maintenance system of universities of applied sciences.

Perhaps the most significant issue to be considered is the maintenance system of universities of applied sciences. Will

the current maintainor model be retained or will universities of applied sciences become independent juristic persons? if the maintainor model is retained, will the lawful form of the maintainor become uniform throughout finland?These questions are of such great significance that the university of applied sciences sector will probably undergo the greatest changes since its establishment. The work of the task force and its outcome will surely provide an indication of the alternatives awaiting in hei policy after next spring’s elections.

Kuva | Photo by: anssi Jokiranta, lapin Kansa

Pedagoginen kehittäminen

� kasvun kota | syksy 2010

outi Hyry-HonkaOpetustoiminnankehitysjohtaja|

DirectorofEducationDevelopment

Luokkahuoneiden seinät kaatuvatuuden oppimisnäkemyksen tieltä

integraatiokehityksen edetessä voimme lakata puhumasta erikseen oppimisympäris-töistä ja T&K&i-ympäristöistä. oppiminen ta-pahtuu tuottamalla ja kehittämällä työelämän rajapinnassa tai autenttisessa ympäristössä. Tärkeätä on myös etä- ja monimuoto-opetuk-sen kehittäminen palvelemaan yhä paremmin opiskelijoidemme tarpeita. sosiaalinen media on tullut opetuksen ja opiskelun maailmaan. Meidän on kyettävä arvioimaan sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia, mutta myös tunnista-maan sen rajoitukset. seinättömien luokkien aikakausi ei liene kaukana.

Työelämän kanssa yhä läheisempää

Koulutuksen tavoitteena on työelämän tarvit-seman osaamisen tuottaminen. Tämä haastaa meitä yhä läheisempään yhteistyöhön työ-elämän kanssa opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Meidän tulee mm. jatkaa ala-kohtaisten työelämäneuvottelukuntien pe-rustamista ja valmistuneilta kerätyn palau-tetiedon hyödyntämistä sekä mahdollistaa opettajien työelämäjaksot. opiskelun kan-sainvälistäminen ihan uudelle tasolle on myös lähitulevaisuuden keskeinen haaste. Tässä suuntana ovat kansainväliset yhdistelmä- ja kaksoistutkinnot.

uusi oppimisnäkemys edellyttää myös opettajan roolin voimakasta muuttumista. Käsitteet ohjaus tai valmennus kuvaavat ope-tusta paremmin uuden oppimisnäkemyksen mukaista opettajan roolia opiskelijan oppi-misen tukijana.

OpeTussuunniTelma uusiksi vuOnna 2013

Keskeinen strategian jalkauttamisen mene-telmä opetuksen osalta on opetussuunnitel-maprosessi. onnistunut prosessin läpivienti edellyttää kriittisten menestystekijöiden tun-nistamista. näitä tekijöitä ovat mm. yhtei-sen tavoitteen tiedostaminen ja siihen sitou-

uudistuneen strategian myötä olemme suurien pedagogisten haasteiden edessä. rovaniemen ammattikorkeakoulun (rAMK) uusi strategia 2020 sanoo oppimisesta ja opetuk-sesta seuraavaa: ”Ammattiosaamisen kehitty-minen edellyttää koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhdistämistä uudeksi oppimisnäkemykseksi. Ammattiosaamisen lähtökohtina ovat työelämälähtöiset osaa-mismääritykset ja kansainvälistymisen haas-teet. uudet opetussuunnitelmat pohjautuvat näihin määrittelyihin. Avoimet oppimisym-päristöt ja uudet oppimismenetelmät roh-kaisevat ennakkoluulottomaan oppimiseen. Jatkuva arviointi ja palautetiedon keräämi-nen varmistavat opetuksen ja oppimisen tuloksellisuutta.”

uuden oppimisnäkemyksen omaksuminen edellyttää luopumista vanhasta oppiaineisiin pohjautuvasta ja luokassa tiedonsiirtona ta-pahtuvasta opetuksesta. Keskeiseksi tulee työelämäläheinen, tuottamalla ja kehittämällä oppiminen ja sitä tukevien oppimisympäris-töjen kehittäminen. Tähän ideologiaan liittyy myös opetuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan integraatio.

tuminen, prosessin huolellinen suunnittelu ja ohjeistus, osaamisen varmistaminen, riit-tävä tuki ja ohjaus prosessin läpiviemiseksi sekä prosessin laadunvarmistuksesta huoleh-timinen. rAMK tähtää omien opetussuunni-telmiensa uudistamiseen siten, että syksyllä 2013 opiskelunsa aloittavat ryhmät opiske-levat uusien opetussuunnitelmien pohjalta. oPs 2013 on osa laajaa pedagogista kehittä-mishanketta. hanke tähtää uuden oppimis-näkemyksen omaksumiseen opetustoimin-nan perustaksi rAMKissa.

Pedagogical development

Keskeiseksi tulee työelämäläheinen, tuottamalla ja kehittämällä oppiminen ja sitä tukevien oppimisympäristöjen kehittäminen.

ClASSRooM wAllS make way for a new perspective on learningalong with its renewed strategy, rAMK faces major pedagogical challenges. According to rAMK’s strategy targeting the year 2020, development of professional competence calls for a combination of education, research and innovation into a new perspective on learning.

Adopting the new perspective means giving up the old way of teaching based

working life when planning and implementing education. internationalisation of education to a completely new level will be another significant challenge of the near future. here the trend will be towards international combination and double degrees.

rAMK’s goal is that students beginning their studies in the autumn of 2013 will study on the basis of new curricula. oPs 2013 is part of an extensive pedagogical development project. The project seeks to have the new perspective on learning adopted as the basis for education at rAMK.

on subjects, implemented as a transfer of knowledge in the classroom. essential will be working-life-oriented learning by producing and developing, and development of supportive learning environments.

As integration progresses we can quit talking about separate learning environments and r&d&i environments. learning will happen by producing and developing at the interface of working life or in authentic surroundings. The age of classrooms without walls is probably not far away.

The goal of education is to generate competence needed by working life. This calls for ever closer co-operation with

Kuvat | Photos by arto ojutkangas




Ammattikorkeakoulun tehtävät yhtenä kokonaisuutena

Pasi tulkkiTutkimus-jakehitysjohtaja|

DirectorofResearchandDevelopment

Ammattikorkeakoululaki määrittelee ammat-tikorkeakoulun tehtäviksi opetuksen, tutki-mus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä aluekehitystyön. Kehitys näyttäisi nyt kulke-van suuntaan, jossa näiden tehtävien erilli-sen hoitamisen sijaan panostetaan niiden integrointiin toimivaksi kokonaisuudeksi. valtakunnallisesti merkittäviä tämän suuntai-sia toimintakokonaisuuksia ovat esimerkiksi laurea-ammattikorkeakoulun learning by developing -toimintamalli ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun (KyAMK) kansainvä-lisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialalla kehitetty oppimisen ja osaamisen ekosys-teemi eli lCCe-konsepti.

Molemmissa malleissa toiminnan kes-kiössä ovat opiskelijat ja heidän oppimi-sensa. niiden molempien kehittämistyössä on noussut esille se, että loppujen lopuksi juuri oppiminen ja taito oppia ovat kor-keakoulujen tuottamia ydinkvalifikaatioita. KyAMK:n oppimisen ja osaamisen ekosys-teemin ytimessä ovat opetussuunnitelman moduulien oppimis- ja innovaatioympäris-töt. oletusmoduuli on työelämäläheinen konteksti, jossa oppimista tapahtuu. laurean learning by developing -mallissa oppiminen rakennetaan työelämän kehittämishankkei-den ympärille. Tämä luonnollisesti edellyttää opetussuunnitelman joustavuutta, jopa siihen

mittaan että mitään varsinaista opetussuun-nitelmaa ei enää ole.

Molempien mallien idea on se, että niiden sisältämät käytännöt koskevat kaikkia opis-kelijoita ja opettajia. uuden toimintatavan omaksuminen onkin kasvattanut huomatta-vasti yritysten kehittämis- ja projektitoimin-taan osallistuneiden ja osallistuvien opiskeli-joiden ja opettajien määrää.

TyönTeOsTa Tapa Oppia,OppimisesTa Tapa Tehdä TyöTä

Molemmat mallit ja niihin kiinnittyvät toimin-tatavat suuntaavat ammattikorkeakoulun toi-mintaa sen omimpien vahvuuksien alueelle: tiiviiseen yhteistoimintaan alueellisen pienen ja keskisuuren yritysmaailman kanssa sekä ai-empaa tasokkaamman koulutuksen tuottami-seen. näiden toimintatapojen rakentamisessa on paljolti kyse siitä, mitä harvard business schoolin professori soshana Zuboff perään-kuulutti vuonna 1990 kirjassaan viisaan ko-neen aikakausi. nyt etsitään toimintatapoja ja -ympäristöjä, joissa työnteosta tulee tapa oppia ja oppimisesta tapa tehdä työtä.

nyt parikymmentä vuotta myöhemmin, kun maailman taloudet ovat muuttumassa yhä enemmän innovaatiovetoiseen suuntaan, tämä vaatimus tarkoittaa oppimisen tärkey-den ja merkityksen lisääntymistä paitsi kou-

lutusmaailmassa ja korkeakouluissa, myös koko yhteiskunnassa ja erityisesti yritystoi-minnassa. Tanskalaisen bengt-Åke lundvallin mukaan tiedon ja oppimisen merkitys talou-dessa on kasvanut niin paljon, että on syytä puhua kokonaan uudesta aikakaudesta. Tällä aikakaudella tieto ja oppiminen kohoavat kes-keisiksi taloudellisen kehityksen katalysaatto-reiksi. lundvall kutsuukin nykyistä innovaatio-vetoista talouden aikakautta globalisoituneen oppivan talouden ajaksi.

valtiotieteiden tohtori Pasi Tulkki on aloit-tanut rovaniemen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysjohtajan virassa loka-kuun alussa.

Aiemmin hän toimi Kymenlaakson ammat-tikorkeakoulun tutkimusjohtajana kansainväli-sen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialalla.

Tulkki on toiminut 1990-luvun alkupuolelta lähtien erilaisissa tutkimus- ja johtamistehtä-vissä korkeakouluissa, ensin lähes kymmenen vuotta eri yliopistoissa ja vuodesta 2002 al-

kaen ammattikorkeakoulujen palveluksessa.Työuransa aikana Tulkki on tuottanut

runsaasti tieteellisiä julkaisuja ja osallistu-nut tutkijana tai johtajana useisiin kansalli-siin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

rovaniemeläislähtöinen Tulkki, 54, on suo-rittanut valtiotieteen kandidaatin tutkinnon ja valtiotieteiden tohtorin tutkinnon Turun yliopistossa. hän toimii myös dosenttina lapin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Tampereen yliopistossa.

Pasi Tulkki aloitti tutkimus- ja kehitysjohtajanaÍrovaniemen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysjohtajan päätehtävänä on ammat-tikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja inno-vaatiotoiminnan kehittäminen ja toiminnan kokonaiskoordinointi. Tehtävään liittyviä ke-hittämisalueita ovat tutkimuksellisen otteen vahvistaminen ammattikorkeakoulun toimin-nassa sekä innovaatiopalveluiden kehittämi-nen yhteistyössä lapin korkeakoulukonser-nin osapuolten kanssa.



Ammattikorkeakoulun tehtävät yhtenä kokonaisuutena

UNiveRSity of Applied SCieNCeS’tasks as one entitythe law on universities of applied sciences specifies the tasks of uAss as education, research, development and innovation as well as regional development work. instead of taking care of these tasks separately, the emphasis is now on integrating them into one functional entity. examples of significant national entities of this nature are laurea university of Applied sciences’ learning by developing operating model and

of education and heis, but also in society as a whole and especially in business operation. According to danish bengt-Åke lundvall, the significance of knowledge and learning in economics has grown so much that there is reason to speak of an entirely new age. in this age knowledge and learning are becoming primary catalysts of economic development. indeed, lundvall calls today’s innovation-led economic age the age of globalised learning economics.

Kymenlaakso university of Applied sciences’ lCCe concept developed on its international business and Culture Campus.

in both models students and their learning are at the core of operation. After all, learning and the ability to learn are precisely the core qualifications generated by heis. The idea of both models is that the practices they include concern all students and teachers. The new ways of operating direct uAss’ operation towards their very own area of expertise: close co-operation with the world of regional small and mid-size business and producing even better-quality education.

The importance and significance of learning is increasing, not only in the world



oppimisen ja osaamisen tuottaminen

Esa PoikelaProfessori,Lapin yliopisto,Lapinyliopisto,

kasvatustieteidentiedekunta||Professor,University of Lapland,UniversityofLapland,

FacultyofEducation

opiskelijat toivovat, työnantajat odottavat ja bolognan prosessi edellyttää, että korkeakoulut tuottavat osaamista tieto-jen opettelun ja teknisten taitojen harjoitta-misen lisäksi. Aivan siihen ei päästä, esimer-

kiksi koulutuksen jälkeen työelämässä viisi vuotta olleiden mukaan yliopistoissa opi-taan riittävällä tasolla vain neljä osaamis-aluetta 23:sta. niitä ovat oman alan teoria ja vieraiden kielien hallinta. 19 osaamisalu-eella on enemmän ja vähemmän paranta-misen varaa.

eniten parantamista on viestinnällisissä taidoissa, joihin kuuluvat neuvottelutaidot, esiintyminen, ryhmätyö- ja muut sosiaaliset taidot sekä suomenkielinen suullinen vies-tintä. Kuvaavaa on, että opiskelijat eivät har-jaannu riittävästi keskustelemaan äidinkie-lellään suhteessa työelämän vaatimuksiin. Koulutuksen kyky tuottaa oppimaan oppi-misen valmiuksia koetaan riittämättömäksi, toisin sanoen ongelmanratkaisukykyä, luo-van ajattelun taitoja, oppimiskykyä ja tiedon-hankintataitoja opitaan liian vähän.

opetus antaa huonosti käytännön osaa-misvalmiuksia, joihin kuuluvat oman alan taidot, taloussuunnittelu, tietoja viestin-tätekniikka sekä lainsäädännön tuntemus.

Haasteena

Koulutus ei myöskään anna riittäviä johta-misen valmiuksia, kuten organisointi- ja esi-miestaitoja, projektinhallintaa sekä yritys-toiminnan tuntemusta. erityisesti tarvitaan organisointi- ja koordinointivalmiuksia. Myös henkilökohtaista kyvykkyyttä tulisi kehittää enemmän.

Korkeakoulutuksen tuottama osaaminen voidaan kiteyttää toteamukseen, että tuote-taan hyviä substanssiasiantuntijoita, joilla on heikko toimintaosaaminen, tai vaihtoehtoi-sesti huonoja prosessiasiantuntijoita, joilla on vahva tieto-osaaminen. näin etenkin yli-opistossa, mutta poikkeaako kuva ammatti-korkeakoulussakaan olennaisesti siitä?

kOlme näkökulmaa Osaamisen TuOTTamiseenKoulutuksessa ei yleensä tehdä erottelua tiedon prosessoinnin, oppimistoiminnan ja identiteetin rakentamisen välille, vaan kaikki kolme elementtiä on paketoitu sanaan oppi-minen. oppiminen puolestaan nähdään osana

Kuva

: art

o li

iti



Toki osaamista, vieläpä huippuosaamista tuotetaan muuallakin kuten urheilussa ja taiteessa, mutta korkeakoulutuksen on tuotettava osaamista ensisijaisesti muuta yhteiskuntaa ja vasta toissijaisesti itseään varten.

opiskelua, joka tapahtuu opetuksen sallimissa puitteissa. Kyse on aikansa eläneestä paradig-masta, opetuksen, opiskelun ja oppimisen di-daktisesta kolmiosta, joka on sulkenut itsensä ulkopuolelle kärjistäen sanottuna koko muun yhteiskunnan työelämästä puhumattakaan.

nyky-yhteiskunnassa tiedon prosessointi edellyttää informaatio- ja medialukutaitoa, valmiuksia hankkia ja käsitellä tietoa sekä tai-toja luoda ja jakaa tietoa. siten oppimises-sakaan kyse ei ole vain sisäistämisestä, tie-tojen ja taitojen omaksumisesta vaan myös niiden ”ulkoistamisesta”, toisin sanoen myös tiedon tuottamisesta ja jakamisesta vertais-ten käyttöön. oppiminen on kaksisuuntainen liike, jolloin oppijat hankkivat informaatiota, muuntavat sen tiedoksi ja jakavat myös mui-den osallisten käyttöön.

ryhmän mieltäminen oppimisen subjektiksi on monelle outo asia. Kuitenkin sitä kautta avautuisivat uudella tavalla myös yksilölliset op-pimispolut ja henkilökohtaistamisen tarpeisiin vastaaminen. yhteistoiminnallisen työskentelyn haasteet koskevat niin opiskelijoita kuin opet-tajiakin. osallistavan oppimisen myötä pedago-giset toimintatavat, arviointi ja opetussuunni-telma joudutaan miettimään uudelleen.

informaatiota, faktaa ja tutkimustietoa on runsain mitoin oppimista varten. Tiedon run-saus eikä edes niin sanottu informaatioähky ole ongelma, vaan krooninen pula merkityk-sistä. on mahdotonta oppia uusia asioita, jos niitä ei koe tärkeiksi itselleen, yhteisölleen tai tulevaisuudelleen. osallistava oppiminen mahdollistaa sosiaalisen merkityksenannon oppimistilanteissa, joissa keskustellaan asioi-den, ilmiöiden ja tapahtumisen liittymisestä toisiinsa ja siitä, miten niihin voidaan vaikut-taa ja missä tärkeysjärjestyksessä.

palkansaajakasvaTuksesTayriTTäjyyskasvaTukseenTavanomaisessa koulutuksessa vähiten huo-miota saa oppijan persoona ja ammatillisen identiteetin rakentaminen. Kuinka se olisi mahdollistakaan massaluentoihin ja lyhytkes-toisiin kurssituksiin perustuvissa tietojen ja taitojen opetuksessa? Ammatillisen identitee-

tHe CHAlleNgeof generating learning and competencestudents hope, employers expect and the bologna process provides that heis generate competence in addition to learning of knowledge and practicing of skills. According to those who have been in working life for five years, the most improvement is needed in communication skills, which include negotiation, presentation, teamwork and other social skills as well as oral communication skills in finnish. education gives insufficient practical competence, which includes skills in one’s own field, financial planning, information and communication technology and familiarity with legislation. neither does education provide sufficient leadership skills.

The competence generated by higher education can be summarized by stating that it produces good substance specialists with weak practical competence, or alternatively poor process specialists with strong theoretical competence. This is so especially in the academic university, but is the picture essentially different in the university of applied sciences, either?

As in any production plant, the quality of a product is determined by the process with which it was produced. The product of education is competence, and in that sense it is uniquely different from the products of other institutions and organisations. no doubt competence, even top-level competence, is also produced elsewhere, like in sports and art, but higher education must generate competence primarily for the rest of society and only secondarily for itself. The processes of generating learning and competence have participants (students), actors (teachers and other staff) and owners (organisations and their units), who must all learn to work together to create the best possible competence. This is the most important development challenge of this decade.

tin rakentaminen vaatii kiinteää ryhmä- ja oh-jaussuhdetta, jossa oppimista, osallistumista ja osaamisen kehittymistä koskevat reflektiokes-kustelut tavoittavat henkilökohtaisen kehitty-misen. sinänsä korkeakoulutuksen tavoitteena on tuottaa asiantuntijuutta ja nykyään myös yrittäjyyttä. voiko kuitenkaan sama koulutus tuottaa sekä asiantuntijoita että yrittäjiä?

Kun lukee tarinoita yrittäjäksi ryhtymi-sestä, niille on tunnusomaista koulun jättämi-nen kesken tai huono koulumenestys. Monet tutkimukset osoittavat, että korkea koulutus-taso korreloi heikosti yrittäjäksi ryhtymisen kanssa. Koulutuksen on ollut helpompi tuot-taa tietäviä asiantuntijoita kuin osaavia yrittä-jiä. lieneekin niin, että tähänastinen koulutus ollut olemassa oleviin ammatti- ja asiantunti-jatehtäviin kouluttavaa palkansaajakasvatusta kuin tuleviin, vielä muotoutumattomiin työ-elämän kehittämis- ja johtamistehtäviin val-mentavaa yrittäjyyskasvatusta.

kOuluTuksen TuOTeOn Osaaminenbolognan prosessi tulee – taas (!) – ovatko korkeakoulut valmiita? ydinainesanalyysit on tehty ja tutkinnot uudistettu ja nyt on oppi-mista ja osaamista tuottavien pedagogisten prosessien vuoro. Kuten missä tahansa tuo-tantolaitoksessa, tuotteen laadun ratkaisee prosessi, jossa se on tuotettu. Koulutuksen tuote on osaaminen ja siinä suhteessa se on ainutlaatuisen erilainen verrattuna muiden ins-tituutioiden ja organisaatioiden tuotteisiin. Toki osaamista, vieläpä huippuosaamista tuotetaan muuallakin kuten urheilussa ja taiteessa, mutta korkeakoulutuksen on tuotettava osaamista ensisijaisesti muuta yhteiskuntaa ja vasta tois-sijaisesti itseään varten. oppimisen ja osaami-sen tuottamisen prosesseilla on osallisensa (opiskelijat), toimijansa (opettajat ja muu hen-kilöstö) ja omistajansa (organisaatiot ja niiden yksiköt), joiden on opittava puhaltamaan yh-teiseen hiileen parhaan osaamisen aikaansaa-miseksi. Kyse on kuluvan vuosikymmenen tär-keimmästä kehittämishaasteesta.

10 kasvun kota | syksy 2010

Yhteistyöllä tuloksiA

korkeakoulujen vaikutusta elinkeinoelämään voidaan vähätellä ja toi-saalta myös liioitella. Korkeakoulujen kes-keinen tehtävä on tuottaa elinkeinoelämälle osaavia asiantuntijoita. vaikkakin korkeakou-lututkinnon suorittaneet perustavat valitet-tavan vähän yrityksiä, niin korkeakouluilla on itsessään merkittävä vaikutus uuden yritystoi-minnan sijoittumiselle alueelle. Korkeakoulut tekevät myös laajaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa yhteistyössä elinkeino-elämän kanssa.

lapin korkeakoulukonserni on kolmen lappilaisen korkeakoulun liittouma, jolla on kaksi keskeistä tavoitetta. ensimmäisenä ta-voitteena on yhdistää kolmen korkeakoulun osaaminen korkeatasoiseksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi. Toisena tavoitteena on var-mistaa yliopisto- ja ammattikorkeakouluta-soisen koulutuksen, tutkimuksen ja taiteelli-sen toiminnan tulevaisuus lapissa.

Korkeakoulukonsernin rakentamisella on vaikutusta sekä korkeakoulujen välisen yh-teistyön ja laadun kehittämiseen että korkea-koulujen ulkoisen vaikuttavuuden parantami-seen. Molemmat nämä edellyttävät vahvaa korkeakoulukonsernia.

Korkeakoulujen välisen sisäisen toiminnan laadun ja tehokkuuden parantamiseksi kor-keakoulut perustavat ensi vuoden aikana pal-velukeskuksen, jossa on pääosa korkeakoulu-jen tukitoiminnoista. Korkeakoulujen yhteinen kirjasto ja kielikeskus palvelevat samaa tavoi-tetta. lisäksi uudella päätöksentekorakenteella tavoitellaan erityisesti päätöksenteon sisäisen tehokkuuden parantamista.

kaksi insTiTuuTTia jainnOvaaTiO-Ohjelma ulkoista vaikuttavuutta tavoitellaan erityisesti kahdella instituutilla ja innovaatio-ohjelmalla. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa

sekä Pohjoisen kulttuuri-instituutissa toimi-joina ovat yliopisto, ammattikorkeakoulut ja ammatillinen toinen aste. Matkailuinstituutti on käynnistänyt toimintansa viime vuonna. sidosryhmäyhteistyön kannalta korostuu hanketoiminnan yhteistyö sekä instituuteissa että korkeakoulujen muussa toiminnassa.

Korkeakoulukonserni on valinnut stra-tegiset painoalueet. neljä ”lappia” ovat Teollisuuden, elämysten, matkailun ja kult-tuurin, hyvinvoinnin ja luonnonvarojen lappi, joita toteutetaan innovaatio-ohjel-malla. innovaatio-ohjelman toteutuksella on yhdessä muiden toimijoiden kanssa päästy jo nyt laajempiin ja sitä kautta vaikuttavampiin hankekokonaisuuksiin. Korkeakoulut keskit-tävät sekä aineellisia että henkisiä voimava-roja ”lappeihin”. Tulosten kannalta keskeistä on kumppaneiden ja korkeakoulujen yhteis-työ ja jatkuva vuorovaikutus. hyvä yhteistyö edellyttää aikaa ja aktiivisuutta.

kasvun kota | autumn 2010 11

markku tarvainenJohtaja,Lapinkorkeakoulukonserni|

Director,LaplandUniversityConsortium

Korkeakoulukonsernin ra-kentamisella on vaikutusta sekä korkeakoulujen välisen yhteistyön ja laadun kehit-tämiseen että korkeakoulu-jen ulkoisen vaikuttavuuden parantamiseen. Results through

Co-opeRAtioN the primary task of heis is to produce competent specialists for business life. Although graduates from heis establish unfortunately few companies, heis themselves have a significant influence on companies’ decisions to locate in the region. heis also conduct extensive research, development and innovation together with business life.

The lapland university Consortium, composed of lapland’s three heis, has two primary goals. The first goal is to combine the know-how of the three heis into a top-level, influential entity. The second goal is to ensure the future of education, research and academic work at the academic university and university of applied sciences level in lapland.

The construction of the university consortium has an affect on both development of the quality and co-operation of the heis and improvement of the heis’ external influence. These both require a strong university consortium.

To improve the quality and efficiency of inter-hei internal operations, next year the heis will set up a service centre containing most of their support functions.

external influence is being sought particularly through two institutes and an innovation programme. The lapland institute for Tourism research and education and the institute for northern Culture are operated by lapland’s academic university, universities of applied sciences and vocational college. The university consortium has chosen strategic focal areas. The four ”laplands” are the laplands of industry; experiences, culture and tourism; well-being; and natural resources, which are implemented by means of the innovation programme.

TuoTeKehiTysKokonaisvaltainen

tuotekehitys

ennAKoinTilaaja-alainen ja verkostoitunut

osaaminen tulevaisuusorientoituneeseen

matkailuliiketoimintaan

TurvAllisuuslaajaan turvallisuuskäsitykseen

perustuva turvallisuusjohtaminen ja riskien hallinta

kestäväliiketoiminta

lisÄArvo:Ennakoiva

liiketoimintakulttuuri

vahvat kehittäjäverkostotelinkeinolähtöinen

lähestymistapaTutukimuksen jua koulutuksen

tuona osaaminen


markku Vieruva.johtaja,professori

Matkailualantutkimus-jakoulutusinstituutti|InterimDirector,Professor

LaplandInstituteforTourismResearchandEducation

matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti - tai tut-tavallisemmin lapin matkailuinstituutti - on kolmen vahvan pohjoisen toimijan perus-tama yhteenliittymä. sen toimintakonsepti on ainutlaatuinen ja koulutuksellisia raja-ai-toja murtava. lapin yliopisto, rovaniemen ammattikorkeakoulu ja lapin ammattiopisto tuovat oman matkailuosaamisensa instituutin käyttöön. lisäksi yhteistyökumppanimme luo-vat erinomaiset edellytykset menestymisel-lemme. instituutin päämääränä on olla kan-sainvälinen, korkeatasoinen, valtakunnallisesti vaikuttava ja alueellisesti ylivoimainen mat-kailualan tutkimus-, koulutus- ja kehittämis-yksikkö. instituutin perustamisjuhlat pidet-tiin 1.10.2009.

instituutin toiminnan keskeisiä avainsanoja ovat yhteistyö, kansainvälisyys ja työelämälä-heisyys. osallistumalla ja vaikuttamalla koko matkailualan kehittämis- ja strategiatyöhön

varmistamme koulutus- ja tutkimustoimin-tamme relevanssin. Kansainvälisestä aktiivi-suudesta mainittakoon vuoden 2011 syksyllä rovaniemellä järjestettävä 20. pohjoismai-nen matkailualan tutkijoiden symposiumi. instituutti toimii symposiumin yhtenä kes-keisenä järjestäjätahona.

seuraavassa kuviossa on esitetty instituu-tin kestävään liiketoimintaan tähtäävän mat-kailualan kehittämisen kärjet.

instituutin tutkimustoiminnassa on kolme painopistettä: 1) matkailu kestävänä elinkei-nona ja liiketoimintana, 2) matkailu arktisilla ja pohjoisilla alueilla, 3) matkailun yhteis-kunta-, talous- ja ympäristöpolitiikka.

Matkailuyrityksissä menestyminen edel-lyttää kestävän liiketoiminnan periaattei-den mukaista toimintaa. Toimintaympäristön muuttuessa yritykset tarvitsevat ennakoin-titietoa niin asiakkaista, taloudesta, mark-kinoista, riskeistä kuin innovaatiotoimin-nastakin. esimerkiksi asiakkaiden arvot, elämäntyyli, käyttäytyminen ja sosiaalisen median mahdollisuudet tulee ottaa huomi-oon liiketoimintaa suunniteltaessa, kehitet-täessä ja johdettaessa. Palvelumuotoilulla voidaan vaikuttaa myös kuluttajan valintoihin.

TuTkimusTieTOakäyTännön TueksiMatkailu arktisilla ja pohjoisilla alueilla aset-taa omat haasteensa matkailulle. erityisesti luontoon suuntautuvassa matkailussa eko-logiset ja sosiokulttuuriset taidot ovat koh-dealueiden vetovoiman ja luontomatkailuun tukeutuvan elinkeinotoiminnan kilpailukyvyn kannalta erityisen tärkeitä. Käytännön kehit-tämistoimet tarvitsevat tuekseen tutkimus-tietoa myös luonnonvarojen käytön ja int-ressien yhteensovittamisesta ja matkailun suhteesta muihin elinkeinoihin.

lisäksi matkailuympäristöjä ja matkailu-kohteita tulee ajatella myös asuin- ja työ-paikkoina. Tarkoituksena on ymmärtää pa-remmin matkailun roolia alueen asukkaiden taloudellisessa ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa. Matkailu antaa mahdollisuuksia, mutta aset-taa samalla haasteita paikalliselle luonnolle, kulttuurille, elämäntavalle, sukupuolten vä-lisille suhteille ja myös paikallisille ja globaa-leille “ansaintalogiikoille”.

lapin matkailuinstituutilla on selkeä yh-teiskunnallinen tilaus! olemme sen toteut-tajia. Käytetään tämä etsikkoaika hyväksi. Tähän haastamme mukaan koko matkailu-alan toimijaverkoston.

Lapin matkailuinstituutti –

matkailualan tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen

SUUNNANNÄYTTÄJÄ

kasvun kota | autumn 2010 1�

the l apl and institute for tourism Research and Education – or more familiarly lapland’s tourism institute – is a consortium established by three strong northern operators. its operating concept is unique and breaks down educational barriers. the university of lapland, Rovaniemi university of applied sciences and lapland Vocational College each bring their own expertise in tourism for the use of the institute. in addition, our partners create excellent prerequisites that allow us to succeed. the goal of the institute is to be an international, top-level, nationally influential and regionally superior research, education and development unit in the field of tourism.

the key words of the institute’s ope-ration are co-operation, internationa-

Instituutin toiminnan keskeisiä avainsanoja ovat yhteistyö, kansainvälisyys ja työelämäläheisyys.

lism and working-life-orientedness. an example of international activity is the 20th scandinavian symposium for tou-rism researchers that will be arranged in Rovaniemi in the autumn of 2011.

the three focal points of the institute’s research are: 1) tourism as a sustainable livelihood and business,2) tourism in the arctic and northern regions,3) social, economic and environmental policies of tourism.

to be successful, tourism companies must operate according to the principles of sustainable business. they need information about customers,

lapland’s tourism institute– the leader in tourism research, education and development

the economy, the market, risks and innovative activity in order to prepare for changes in their environment.

Tourists travelling in the arctic and northern regions present challenges to the tourism sector. especially in tourism that is focused on nature, ecological and socio-cultural skills are particularly important from the standpoint of the attractiveness of the destinations and the competitiveness of business that relies on outdoor tourism. additionally, tourism environments and destinations must also be considered as places to live and work. the intent is to better understand the role of tourism in the economic and social wellness of the region’s inhabitants.


1� kasvun kota | syksy 2010

KoRKeAKoUlUt pohjoisten toimintaympäristöjen kehittäjinä

Kansainvälisen yhteistyön tehostaminen merkitsee henkilöstön liikkuvuuden kasvua sekä yhteisten opintojaksojen ja tutkintojen toteuttamista ulkomaisten korkeakoulujen kanssa.


yli 30 000 asukkaan Fairbanks on alaskan toiseksi suurin kaupunki. Golden Heart Plaza patsaineen, kukkaistutuksineen ja musiikkiesi-

tyksineen on erityisesti kesäisin kaupungin sydän.

Fairbanks, with a population of over 30,000, is alaska’s second lar-gest city. Golden Heart Plaza, with its statues, flowers and musical presentations, is the heart of the city, particularly in the summer.

Kuvat l Photos by Fairbanks Convention & Visitors Bureau


kaarina kanteleYliopettaja,RovaniemenammattikorkeakouluMatkailualantutkimus-jakoulutusinstituutti|

PrincipalLecturerRovaniemiUniversityofAppliedSciences

LaplandInstituteforTourismResearchandEducation

uarctic-rehtorifoorumin jä-senet kokoontuivat neljänteen tapaamiseensa Alaskan fairbanksiin elokuussa 2010. Kolmen päivän aikana foorumin osanottajat paneu-tuivat pohtimaan korkeakoulujen mahdolli-suuksia toimia pohjoisen toimintaympäristön hyväksi niin alueellisina vaikuttajina kuin arktis-ten korkeakoulujen yhteistyöverkostona.

fairbanksin tapaamisen erityisteemoina olivat terveys ja hyvinvointi, ilmasto, energia ja luon-nonvarat, matkailu ja liiketoiminta sekä kor-keakoulujärjestelmän rakenteelliset muutok-set. foorumin loppulausumana korkeakoulujen rehtorit allekirjoittivat tulevaa yhteistyötä lin-jaavan julistuksen. uuden ulottuvuuden rehto-rifoorumin toimintamalliin toivat fairbanksiin kutsutut eri korkeakoulujen ja alojen opiskelija-edustajat, jotka foorumissa esittivät yhteistyössä laatimansa ”The role of institutions of higher education in Addressing Community Change and Challenges in the north” -kannanoton.

alaskassa ja lapissasamaT haasTeeTrAMKin strategiassa 2020 keihäänkärjeksi nostettu matkailu nousi esille myös yhtenä fairbanksin tapaamisen teema-alueena.

oli mielenkiintoista havaita, että sekä mat-kailualan että matkailu- ja ravitsemisalan koulu-tuksen haasteet ovat paljolti samankaltaisia niin Alaskassa kuin lapissakin. liikenteellinen saavu-tettavuus, pitkät etäisyydet ja alueellisen kysyn-nän rajallisuus ovat matkailua leimaavia piirteitä myös Alaskassa. samoin kohteiden vetovoima pohjaa paljolti samoihin tekijöihin, arktiseen luontoon ja monikulttuurisuuteen. Alaskassa kesä muodostaa huippusesongin ja risteily-matkailevat seniorikansalaiset yhden merkittä-vimmistä kohderyhmistä. seniorimatkailijoille suunnatun palvelutarjonnan osalta voimme mitä todennäköisimmin ottaa oppia Alaskasta. Kohdepalvelujen tuotteistamisen (mukaan lu-kien Joulupukki!) osalta sekä elinkeinomme että

sine verkostoineen tarjoaa monitahoisen mah-dollisuuden kansainvälistymiseen.

HEIs as developers of NoRtHeRN operating environmentsthe members of the uArctic rectors’ forum gathered for their fourth meeting in fairbanks, Alaska, in August 2010. during the three-day meeting the participants of the forum sat down to contemplate heis’ possibilities to work for the good of the northern operating environment, both as regional influencers and as a network of co-operating arctic heis.

The special themes of the fairbanks meeting were: health and wellness; climate; energy and natural resources; tourism and business; and structural changes in the hei system. As the forum’s final statement the rectors of the heis signed a proclamation outlining future co-operation.

A new dimension was brought to the operating model of the rectors’ forum by student representatives who were invited to fairbanks from different heis and fields. They held a presentation at the forum titled ”The role of institutions of higher

matkailukoulutuksemme vaikuttivat olevan use-amman vuoden alaskalaista tarjontaa edellä.

Alaskalaisten on mahdollista omassa osaval-tiossaan suorittaa tutkinto lääke- ja oikeustie-dettä lukuun ottamatta kaikissa aineissa. Alaskan yliopiston fairbanksin yksikkö oli laaja, useista eri rakennuksista ja laitoksista koostuva kam-pusalue. Matkailualan opinnot olivat suurelta osin sidoksissa taloustieteiden opintoihin. Tosin Associate’s degree -tutkintonimikkeellä yliopis-ton matkailu- ja ravitsemisalan opintotarjontaan kuului myös kurssitarjontaa, joka eurooppalai-sella kompetenssiasteikolla asemoituisi lähinnä osaksi toisen asteen oppimistavoitteita.

uArctic-rehtorifoorumit perehdyttävät käy-tännössä arktisten alueiden korkeakoulujen rehtorit kollegoidensa toimintaympäristöihin sekä tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden verkostovaikuttavuuteen. Pohjoisten korkea-koulujen opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille university of the Arctic -yhteistyö temaatti-

education in Addressing Community Change and Challenges in the north” which they had compiled together.

it was interesting to note that the challenges of education in the fields of tourism and hospitality management are much the same in both Alaska and lapland. Transport-related accessibility, long distances and limited regional demand label tourism in Alaska, also. likewise, the attractiveness of tourist destinations is largely based on the same factors: arctic nature and a multicultural environment.

uA Museum of the north on yksi fairbanksin noin 5500 opis-kelijan kampuksen upeista arkkitehtonisista rakennuksista sekä fairbanksin mielenkiintoisimmista nähtävyyksistä.

uA Museum of the north is architecturally one of the most magnificent buildings on the 5,500-student campus and also one of the most interesting sights in fairbanks.

Rovaniemi


julkaisuun itäetabloitumisen haasteet lapin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (Kari narva, 2010) on koottu venäjän liike-toiminnasta kokemusperäistä tietoa. Kirjassa on analysoitu PK-yritysten kansainvälistymis-strategioita venäjän osalta. oliko sellaisia stra-tegioita ylipäätään ja miten ne toteutettiin? Tekijä vastaa mm. näihin kysymyksiin ja päätyy kehittämisesityksiin, joilla yritysten kansainvä-listymistä saataisiin suunnitelmallisemmaksi. Julkaisun toimeksiantajana on ollut lapin yli-opiston ja rovaniemen ammattikorkeakoulun yhteinen hanketoimintayksikkö finnbarents.

venäjä on suomen tärkein kauppakump-pani. venäjä myös kiinnostaa aina meitä suo-

Venäjä on Suomen tärkein kauppakumppani.

Uusi julkaisu yritystoiminnasta

Venäjällä

malaisia, menevätpä venäjä ja sen talous mihin suuntaan tahansa. Kari narvan kirjoittaman oppaan tarkoituksena on tarjota venäjän lii-ketoiminnoista kokemusperäistä tietoa, jonka pohjalta voidaan kehittää alan osaamista. Kansainvälistymisen käynnistäminen, pienten ja keskisuurten yritystenkin kohdalla tulee perustua selkeisiin suunnitelmiin ja strategi-siin päätöksiin, kirjassa opastetaan.

kansainvälinen kOkemus jakyky kOnTakTeihinKari narvan mukaan parhaat mahdollisuu-det menestyä venäjän markkinoilla on niillä yrityksillä, joilla on kansainvälistä kokemusta ja jotka ovat teknologiaorientoituneita sekä pitkälle erikoistuneita omalla toimialallaan. Menestyminen edellyttää myös hyvää paikal-lista markkinatuntemusta, kykyä solmia hyviä kontakteja paikallisiin viranomaisiin ja mui-hin toimijoihin. liiketoiminnan harjoittami-

Niko NiemisaloProjektipäällikkö|ProjectManager

nen venäjällä asettaa suomalaiselle yrittäjälle joukon erikoisvaatimuksia, joiden hallitsemi-nen viime kädessä ratkaisee, tuleeko toimin-nasta menestyksellistä.

narvan laatima kirja pohjautuu hänen rovaniemen ammattikorkeakoulussa kir-joittamaansa opinnäytetyöhön. Kari narva on suorittanut insinöörin (ylempi AMK) -tutkinnon rAMKin Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelmassa, joka on uusi työelämälähtöinen koulutusohjelma. Koulutusohjelma täydentää jo työelämässä toimivien insinöörien (AMK) osaamista joh-tamisessa ja esimiestyössä.


tilaukset

[email protected] tai puh. 020 798 5454Julkaisu on saatavissa sähköisenä versiona osoitteesta www.ramk.fi/julkaisutoiminta (valitse ”julkaisut sarjoittain”, ja b-sarja).

Í

A new publication about business operation iN RUSSiA the public ation Challenges faced by lapland’s small and mid-size companies establishing business operation in the East (Kari narva, 2010) contains experience-based information about business operation in russia. The book analyses small and mid-size companies’ internationalisation strategies as far as russia is concerned. did such strategies exist and how were they implemented? The author answers these questions and comes up with development proposals that would make companies’ internationalisation more methodical. The publication was commissioned by the university of lapland’s and rAMK’s joint project unit, finnbarents.

Kari narva (vas.) ja kehityspäällikkö Pekka iivari rovaniemen ammattikorkeakoulusta tuntevat venäjän mahdollisuudet ja tarjoavat asiantuntijuuttaan venäjän-kaupasta kiinnostuneille. Kuva: heikki Konttaniemi /Kari narva (left) and development Manager Pekka iivari from rovaniemi university of Applied sciences are familiar with russia’s possibilities and offer their expertise to those interested in trade in russia. Photo: heikki Konttaniemi

According to the author of the book, Kari narva, technology-oriented companies that are highly specialised in their own field and have international experience have the best chance of succeeding in the russian market. success also requires good knowledge of the local market and the ability to establish good contacts with local authorities and other operators.

narva’s book is based on his thesis project completed at rAMK. Kari narva has a Master of engineering degree from rAMK’s Master’s degree Programme in Management of Technological Competence, which is a new working-life-oriented degree programme. The degree programme supplements the know-how of bachelor engineers who are working as managers and superiors.


Raija Seppänen ahkeroi

tuplatohtoriksi

syyskuun alussa hän väitteli lapin yliopistossa kasvatustieteen tohtoriksi. näin hänestä tuli tuplatohtori. ensimmäisen toh-torinhattunsa seppänen saavutti Kuopion yli-opistossa väiteltyään terveystieteiden tohto-riksi seitsemän vuotta sitten.

- Jokaisella on harrastuksensa. elinikäinen opiskelu sopii minulle ja siitä näyttää tulleen elämäntapa, joka antaa iloa ja voimaa arjen haasteiden keskellä, hän toteaa.

seppänen tarkastelee tuoreessa väitös-kirjassaan saamelaisten ikämiesten elämän-kokemuksia ja elämänhallintaa. Tutkimuksen mukaan saamelaisten ikämiesten tukipilareita ovat luonto, saamelaisuus ja kristillisyys.

Tutkimuksessaan hän etsii vastausta kysy-myksiin, millainen on Pohjois-lapissa asuvien saamelaisten ikämiesten elämänhallinta, mitkä elämänhallinnan tekijät painottuvat saamelaisten ikämiesten elämänkulussa ja miten maantieteel-linen, sosiokulttuurinen ja historiallinen kasvu- ja asuinympäristö suuntaavat elämänhallintaa.

- uusimmassa väitöstutkimuksessani olen saanut perehtyä utsjokelaisten saamelaismies-ten elämäkertamuistelusten avulla heidän elä-mänkulkuunsa ja paikallishistoriaan. Tämä avasi samalla elinikäisen oppimisen uudella tavalla it-selleni pohjoislappilaisessa elämänpiirissä.

onnistuneesti. erityisesti viime vuosi-na monialainen opintoyhteistyö on vahvis-tunut tekniikan, matkailun ja yrittäjyyden suuntaan.

- eri aloja ylittävää koulutusyhteistyötä pidän tärkeänä terveys- ja liikunta-alalla. rajoja ja aloja ylittävä terveyden edistämi-nen tukee lappilaisten hyvinvointia. Tätä osaa-mista voidaan vahvistaa esimerkiksi tutkimus-, kehitys- ja projektiosaamisen avulla.

- lapin korkeakoulukonserniyhteis-työllä voidaan yhteistyössä monipuolistaa ja vahvistaa terveyden edistämisosaamista. Konserniyhteistyö voisi avata ylempi AMK -tutkinnon jälkeen väylän jatko-opintoihin ja siten tohtorintutkintoon.

raija seppänen on asettunut hyvin lappiin, nauttii työstään ja elämästään voimia antavassa monikulttuurisessa elämänympäristössään.

- olen onnellinen ja tyytyväinen asuessani täällä lappilaisessa elämänpiirissä. olen saanut muuttaa tänne Kainuusta ja saan toimia ter-veyden edistämisen yliopettajan haastavassa työssä. Matkaan viikoittain tuhat kilomet-riä kahden kodin välillä ja ihailen tämän laa-jan maakunnan kauneutta ja kulttuurin antia. nämä antavat voimaa kristillisen elämänot-teen lisäksi, raija seppänen toteaa.

Elinikäinen opiskelu sopii minulle ja siitä näyttää tulleen elämäntapa, joka antaa iloa ja voimaa arjen haasteiden keskellä.

- Molempien väitöstutkimusteni tiedolli-sena taustana on ollut elämään suuntautumi-sen ja voimaantumisen lähtökohdat, erityisesti Aaron Antonovskyn tutkimustulokset. olen saanut tarkastella hoitotieteen muissa tutki-muksissani kainuulaisia marttoja ja peruskou-lulaisia. ensimmäisessä hoitotieteen väitöstut-kimuksessani sain käyttööni Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsiperhe-hankkeesta runsaan videoaineiston, jonka avulla sain pe-rehtyä pienten lasten perheiden arkeen.

ylemmäT amk-TuTkinnOTyliTTäväT rajOja väitöstyön tekeminen tukee myös opet-tajan työtä luontevasti. raija seppänen on

ollut vahvasti rakentamassa ylemmän am-mattikorkeatutkinnon tarjoavaa Terveyden edistämisen koulutusohjelmaa rovaniemen ammattikorkeakoulussa.

- useiden tutkimusteni avulla hankkimaa-ni tutkimusosaamistani olen voinut hyödyn-tää esimerkiksi opinnäytetöiden ohjauksessa ja koulutusohjelman sisältöjen opetuksessa ja pedagogiikassa.

ylempien AMK-tutkintojen kehittämisessä raija seppänen uskoo rajat ylittävään, ennak-koluulottomaan yhteistyöhön.

- rovaniemen ammattikorkeakoulussa on vuosikymmenen ajan kehitetty terveys- ja liikunta-alan moniammatillista tervey-den edistämisen koulutusohjelmaa erittäin

Rovaniemen ammatti-

korkeakoulun yliopettaja

Raija Seppänen ammentaa

voimaa ja uusia ajatuksia

elämäänsä opiskelemalla – ja

tuloksekkaasti.


Raija Seppänen takes her second doctorate

rovaniemi university of Applied sciences Principal lecturer raija seppänen draws strength and new ideas for her life by studying – with great success.

in the beginning of september she defended her doctoral thesis in education at the university of lapland. This was her second doctorate. seppänen received her first at the university of Kuopio, where she defended her doctoral thesis in health care seven years ago.

”everyone has their own hobby. lifelong studying suits me and it appears to have become a way of life that brings joy and strength in the midst of the challenges of everyday life,” she says.

in her recent thesis seppänen examines elderly sami men’s experiences of life and management of life. According to the study, the pillars that support elderly sami men are nature, lappishness and Christianity.

doctoral work also naturally supports teaching work. raija seppänen has been strongly building the Master’s degree Programme in health Promotion at rovaniemi university of Applied sciences.

raija seppänen has settled comfortably in lapland and she enjoys her work and life in her refreshing multicultural living environment.

”i am happy and satisfied to live here in this lappish milieu.”

raija seppäsen väitöstilaisuuden kustos pro-

fessori Kaarina Määttä, lapin yliopisto, väittelijä

raija seppänen, rovaniemen ammattikorkea-

koulu ja vastaväittäjä, dosentti Merja nikkonen

itä-suomen yliopisto. Kuva: helena Juntunen,

lapin yliopisto

Custos, Professor Kaarina Määttä, university

of lapland, candidate raija seppänen,

rovaniemi university of Applied sciences and

opponent, docent Merja nikkonen, university

of eastern finland, at the public defence

of raija seppänen’s doctoral thesis. Photo:

helena Juntunen, university of lapland

Raija Seppänenraija seppänen valmistui oulun sairaanhoito-oppilaitoksesta laborato-

riohoitajaksi 1978, erikoislaboratoriohoitajaksi 1982 ja sairaanhoidon

opettajaksi 1985. Terveydenhuollon maisteriksi hän valmistui oulun

yliopistosta 1996. Kuopion yliopistosta hän valmistui terveystieteiden

lisensiaatiksi 1999 ja terveystieteiden tohtoriksi 2003.

Työurallaan seppänen on toiminut terveydenhuollossa mm. osastonhoitaja-

na, lehtorina Kainuun terveydenhoito-oppilaitoksessa ja Kajaanin ammatti-

korkeakoulussa, apurahatutkijana ja assistenttina Kuopion yliopistossa sekä

raja-alueyhteistyökoordinaattorina utsjoen kunnassa. vuodesta 2006 lähtien

seppänen on toiminut yliopettajana rovaniemen ammattikorkeakoulussa. lähde: lapin yliopiston tiedote Raija seppäsen väitöksestä 2.9.2010

ÍÍ

Í

BIOWAYn tApAhtumAtvälittävät tietoa bioenergiasta

a significant portion of the bioWAy information project’s activity is comprised of corporate visits, funding information events and seminars. events arranged by the project convey information about bioenergy and enhance the visibility of the bioenergy field and the use of bioenergy in lapland. These events are an excellent way

Helena torkkoProjektisuunnittelija|Project Co-ordinatorProjectCo-ordinator

yritysvierailut, rahoitusinfot ja se-minaarit ovat merkittävä osa bioWAy-tie-donvälityshankkeen toimintaa. hankkeen järjestämät tapahtumat välittävät tietoa bio-energiasta ja edistävät bioenergia-alan nä-kyvyyttä ja bioenergian käyttöä lapissa. Tapahtumat ovat erinomainen tiedonvälityk-sen keino, koska tapahtumissa on mahdolli-suus verkostoitua ja tiivistää bioenergia-alan yhteistyötä. laajan lapin paikalliset tarpeet ja uudet yritys- ja hankeideat tulevat esille tilai-suuksissa syntyvissä keskusteluissa.

Tapahtumaorganisoinnin lisäksi rovaniemen ammattikorkeakoulun toteuttama ja euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittama bioWAy-tiedonvälityshanke osal-listuu muiden järjestämiin bioenergia-alan ta-pahtumiin, ylläpitää lapinbiotie.fi-sivustoa ja tiedottaa lapin bioenergiaohjelman 2009–2013 alaisista hankkeista.

ekOkOrTTelinvierailu kiinnOsTielokuussa lappilaiset bioenergia-alan hanketoi-mijat ja muut bioenergiasta kiinnostuneet tutus-tuivat yrityskohteisiin oulun seudulla. erityisesti Kempeleen Ketolanperän ekokortteli kiinnosti matkalle osallistuneita. ekokorttelissa vieraili-jat tutustuivat kymmenen matalaenergiatasoi-sen omakotitalon kortteliin, joka on tarvittavan energian suhteen täysin omavarainen ja toimii osuuskuntaperiaatteella.

yritysvierailuja järjestetään menestyviin bioenergia-alan yrityksiin ja muihin kiinnosta-viin kohteisiin jatkossakin. vierailujen tarkoi-tuksena on hyvien ideoiden tuominen lappiin ja alan yhteistyön vahvistaminen.

infOisTa vinkkejä biOenergiayriTTäjyyTeenrahoitusinfoja järjestetään bioenergiayrit-täjyydestä kiinnostuneille lapin eri paikka-kunnilla. Tilaisuudet ovat tarjonneet uutta ja päivitettyä rahoitustietoa; erityisesti Kemera-tuet ja ely-keskuksen energiatuki ovat kiin-nostaneet kuulijoita.

rahoitusinfot ovat ajoittain yllätyksellisiä-kin: Muoniossa kaukolämpölaitoksen edustaja ja Keminmaassa paikalliset yrittäjä ja hanke-toimija pitivät oma-aloitteiset puheenvuorot.

Muonion rahoitusinfon jälkeen rahoittajaor-ganisaatioiden edustajat ja bioWAyn hanke-työntekijät pääsivät tutustumaan olos-tuntu-rin tuulimyllyihin.

Jatkossa tilaisuuksien sisältö suunnitellaan vastaamaan paikallisiin tarpeisiin, jotta infojen ja hankkeen tavoite – bioenergiayrittäjyyden lisääminen – toteutuisi paremmin.

seminaari kOkOaa biOenergiaTOimijaTbioWAy-hankkeen isoimmat tapahtumat ovat puolivuosittain järjestettävät seminaa-rit. Keväällä 2010 bioenergian lappi -se-minaari kokosi lähes sata bioenergiasta ja lapin alueellisesta kehittämisestä kiinnostu-nutta ammattikorkeakoulun borealis-saliin. Marraskuussa järjestettävässä bioenergian lähteillä -seminaarissa paneudutaan bioener-gian lähteisiin ja ajankohtaisiin teemoihin.

seminaarien tarkoitus on välittää bioener-gia-alan uusinta tietoa lappiin ja koota yh-teen lappilaiset bioenergiatoimijat. rAMKin opiskelijatkin pääsevät näyttämään osaamis-taan olemalla mukana seminaarin käytännön järjestelyissä.

Tapahtumissa on mahdollisuus verkostoitua ja tiivistää bioenergia-alan yhteistyötä..

BiowAy eveNtS convey information about bioenergy

to disseminate information, as they offer the possibility to form networks and intensify co-operation in the bioenergy field. local needs of vast lapland and new business and project ideas are brought up in discussions held at these events.

in addition to arranging these events, the bioWAy information project, realised

by rAMK and funded by the european Agricultural fund for rural development, participates in events arranged by other stakeholders, maintains the lapinbiotie.fi web site and provides information about projects conducted under lapland’s bioenergy Programme 2009–2013.


Muonion rahoitusinfon jälkeen rahoittajaorganisaatioi-

den edustajat ja bioWAyn hanketyöntekijät pääsivät

tutustumaan olos-tunturin tuulimyllyihin.

Kuva: Kalle santala

After the funding info event in Muonio, the repre-

sentatives of funding organisations and the bioWAy

project’s employees visited the windmills on olos fell.

Photo: Kalle santala

lapin bioenergiaohjelman 2009–2013 alaiset hankkeet

bioWAy-tiedonvälityshanke

lapinbiotie.fi

Projektipäällikkö raija Palokangas, 020 798 5775

Projektisuunnittelija helena Torkko, 020 798 5779

[email protected]

Í

Í

Í

Í

Í

Í

eNeRgiAteHoKKUUttA

Lapin matkailuunrovaniemen ammattikorkeakoulun sallatunturin matkailukeskusalueella toteutta-maTunturikeskuksen bioenergian käyttö -han-ke on etenemässä loppusuoralle. hankkeessa on tehty suunnitelma yhdistelmätuotannon so-veltamisesta matkailukäyttöön ja luotu konsep-tia matkailuenergiankulutuksen todentamisesta. Kerätyn tiedon avulla voidaan antaa matkailuyri-tyksille ohjeita energiatehokkuuden investointi-suunnitelmien tekemiseen.

hankkeen tuottamaan markkinointisuunni-telmaan on kirjattu tavoitteeksi ekologisuutta jaenergiatehokkuutta edistävistä toimenpi-teistä kertominen matkailuyritysten asiakkaille. energiankulutuksen vähentäminen laskee myös yrittäjille koituvia kustannuksia, mikä vähentää

yritysten tarvetta nostaa palveluiden hintoja, mikäli energiakustannukset nousevat merkit-tävästi nykyisestä tasosta.

hanke jaTkuu vuOden 2010 lOppuunhankkeen loppuraportti luovutetaan sallan kun-nanjohtajalle ja hankkeen yhteistyökumppaneille sallassa joulukuussa 2010. Työn alla ovat vielä muun muassa investointi- ja loppuraporttien laa-timinen, mittaussuunnitelman testaaminen ja täy-dentävien lämpökuvausten tekeminen.

hanke on tehty yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa ja rahoittajana on euroopan maaseudun kehittämisen maatalousra-hasto. rahoituspäätöksen on tehnyt lapin ely-keskus.

kasvun kota | autumn 2010 21

Bioenergian lähteillä -seminaariSeminaarissa paneudutaan bioenergian lähteisiin ja uusiutuvan

energian ajankohtaisiin teemoihin. Perjantaina 12.11.2010 klo 09.00–15.30

Borealis-sali, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Jokiväylä 11 B, Rovaniemi

Seminaari on maksuton ja sisältää ilmoittautuneille kahvit ja materiaalipaketin. TERVETULOA!

Ilmoittautumiset:Lisätietoja ja ohjelma:Järjestäjä:


Fysioterapeuttiopiskelijat tukemassa

poronhoitajien työhyvinvointia

Erja RahkolaLehtori,fysioterapiankoulutusohjelma|

SeniorLecturer,PhysiotherapyProgramme

Opiskelijat ovat saaneet erityisesti

kiitosta innostavasta työotteesta ja

mielenkiintoisista aihesisällöistä.

rovaniemen ammattikorkeakou-lun tutkimus- ja kehitystyön strategian 2020 mukaan T&K-hankkeiden tulee tarjota opiskeli-joille asiantuntijaksi kehittymistä tukeva oppimis-ympäristö, jossa opiskeltua teoriatietoa voidaan käyttää käytännön ongelmien ratkaisemiseen.

fysioterapian koulutusohjelman perusopin-toihin kuuluvassa kehitystoiminnan perusteet -opintojaksossa perehdytään toisena lukuvuo-tena projektiluonteisen työn sisältöön, vaihei-siin ja työmenetelmiin teoriassa. Teoriajaksoa seuraavassa projektiharjoittelussa opiskelijat sitoutuvat pääasiassa ammattikorkeakoulun omiin hankkeisiin yhdistämään opittua teoriaa ja käytäntöä toisiinsa.

rAMKissa on parhaillaan käynnissä eu-rahoitteinen Poronhoitajien työhyvinvointi -koulutushanke. hankkeen kohderyhmänä ovat poronhoitoalueen poronhoitajat, heidän perheensä ja sidosryhmät. Käytännön toteut-tajana toimii rovaniemen ammattikorkea-koulun sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala yhteis-työssä Paliskuntain yhdistyksen kanssa.

opintojensa puolivälissä olevat fysiotera-peuttiopiskelijat riina Jänkälä, sami Kalliokoski ja Anna Kauniskangas ovat projektiharjoitte-lun puitteissa vastanneet hankkeen ensimmäi-senä toimintavuonna työhyvinvointiviikonlop-pujen toteutuksesta helmikuussa saariselällä, toukokuussa oulussa ja syyskuussa levillä.


Fysioterapeuttiopiskelijat tukemassa

poronhoitajien työhyvinvointiaPhysiotherapy students support the occupationalwellness of reindeer breedersaccording to rovaniemi university of Applied sciences’ research and development strategy 2020, r&d projects should offer students a learning environment that supports their development into specialists, where learned theoretical knowledge can be used to solve practical problems. realisation of the strategy takes place in the physiotherapy programme through project training, where students combine learned theory and practice by participating primarily in rAMK’s own projects.

rAMK’s school of health Care and sports together with the reindeer owners’ Association is the practical implementer of the ongoing eu-funded reindeer breeders’ occupational Wellness education project. The project manager is Tarja Pykäläinen. Physiotherapy students riina Jänkälä, sami Kalliokoski and Anna Kauniskangas, project manager Tarja Pykäläinen and the project’s interest groups have gained positive practical experience from the students’ project training.

hyväntuulinen ulkoiluhetki saariselän viikonloppuna. olavi Aikkila (vas.), sami Kalliokoski, Antti

Kantola ja heidi nikumaa. Takana riina Jänkälä. Kuva: erja rahkola.

A pleasant moment outdoors during the saariselkä weekend. from the left: olavi Aikkila, sami

Kalliokoski, Antti Kantola and heidi nikumaa. riina Jänkälä in the back. Photo: erja rahkola.

opiskelijat ovat laatineet kirjallisen projekti-suunnitelman, jonka sisältöä on käytännössä toteutettu viikonloppujen aikana.

Projektin toteuttamiseksi ohjaavan fysio-terapiaopettajan tuella on mm. kilpailutettu viikonloppujen toteuttamisympäristöt, laa-dittu ohjelma ja aikataulutus sekä kannettu toiminnan varsinainen vetovastuu viikonlop-puina, yhteistyössä lehtori Tero leppäsen ja päätoimisen tuntiopettaja Tarja Pykäläisen kanssa. Projektiharjoittelun loppuraportis-saan opiskelijat ovat ovat kuvanneet tarkem-min viikonloppujen toteutuksen ja arvioineet eri osa-alueiden onnistumista ja mahdollisia kehittämiskohteita.

lisää uskOa Omaan Tekemiseenfysioterapeuttiopiskelijat ovat kokeneet pro-jektiharjoittelunsa mielekkääksi.

- viikonloppujen toiminta on antanut aitojen asiakaskontaktien kautta lisää itsevarmuutta ja uskoa omaan tekemiseen. omat ryhmätyötai-dot ovat karttuneet ja viikonlopun järjestämi-seen sekä läpiviemiseen tarvittavien asiako-konaisuuksien määrä ja sisältö ovat auenneet hyvin, Anna Kauniskangas sanoo.

Projektipäällikkö Tarja Pykäläisen koke-mus yhteistyöstä fysioterapeuttiopiskelijoi-den kanssa on myös ollut positiivista.

- opiskelijat ovat toimineet asiakaslähtöi-sesti ottamalla huomioon toimeksiantajan ja

kohderyhmän toiveet ja odotukset. eri-ikäis-ten osallistujien kohtaaminen ja kunnioittami-nen on ollut hyvä. viikonloppujen sisällössä on huomioitu vaihtelevuus ja opiskelijat ovat so-veltaneet sisältöä turvallisuuden sekä osallis-tujien iän ja kunnon mukaan, hän sanoo.

Myös hankkeen kohderyhmän eli viikon-loppuihin osallistuvien mielipiteet fysiotera-peuttiopiskelijoiden toiminnasta ovat poik-keuksetta olleet myönteisiä. opiskelijat ovat saaneet erityisesti kiitosta innostavasta työ-otteesta ja mielenkiintoisista aihesisällöistä. Työhyvinvointiviikonloput tulevat jatkumaan myös hankkeen toisella toimintakaudella uu-sien fysioterapeuttiopiskeilijoiden voimin.


– ja mihin suuntaan?Muuttuuko myyntihenkilö

Pasi kokkoTiedottaja|

InformationandCommunicationsOfficerHyvä myyjä osaa lukea asiakasta. Hyvä myyjä on rehellinen ja avoin ja hänellä on sosiaalisia taitoja. Vaikka kaikista ei tulisikaan hyviä myyjiä, niin vuorovaikutustaitoja voi opiskella tai oppia.

Nykyisen elintason ja ympäristön laa-

dun säilyttämiseksi liiketalou-den painopiste siirtyy ihmis-ten liikuttamisesta tavaroiden liikuttamiseen.

Does a salesperson change – and in which direction? A good salesperson is able to read the customer. A good salesperson is honest and open and has good social skills. Even though not everyone may become a good salesperson, interaction skills can be studied or learned.”

these bits of advice , which are suitable for everyone doing sales work, were brought forth at the ”The consumer changes – does sales work change?” event at rAMK on october 4.

näitä kaikille myyntityössä toimi-ville ja miksei muillekin ihmiselämään so-pivia evästyksiä nostettiin esille Kuluttaja muuttuu, muuttuuko myynti -tapahtumassa rovaniemen ammattikorkeakoulussa maanan-taina 4. lokakuuta.

Täysi sali opiskelijoita, henkilökuntaa ja yri-tyselämän edustajia sai rautaisannoksen ajan-kohtaista tietoa kuluttajakäyttäytymisen muu-toksista ja niiden vaikutuksista myyntityöhön ja myynnin tulevaisuuteen.

Tulevaisuustutkija, professori Mika Pantzar Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulusta muis-tutti omassa puheenvuorossaan, että vuoteen 2020 mennessä suomessa on 500 000 uutta eläkeläistä.

- Tämä ryhmä tuo kaupallekin uudenlaisia ”prime time” -aikoja, kun eläkeläiset tulevat kauppoihin työntekijöiden perinteisen lounas-tauon aikoihin. ikä on keskeinen tekijä päivä- ja viikkorytmissä.

Pantzar ennustaa, että tulevaisuuden kauppa on aina lähellä. ihmiset eivät liiku enää niin paljon.

hän arvelee, että nykyisen elintason ja ym-päristön laadun säilyttämiseksi liiketalouden

painopiste siirtyy ihmisten liikuttamisesta ta-varoiden liikuttamiseen.

Pantzar on erikoistunut teknologiatutki-mukseen ja käyttäjäläheisten innovaatioiden tutkimiseen. Pantzarin kirja Kuinka teknolo-gia kesytetään on saanut muun muassa valtion tiedonjulkistamispalkinnon.

K-plus oy:n asiakastietojohtaja Antti syväniemi totesi, että markkinat ovat sirpa-loituneet. Kansainvälinen kilpailu ja viestin-tää mullistanut sosiaalinen media vaikuttavat vahvasti myös kaupan kentän muuttumiseen. hän pitää tärkeänä asiakastiedon jalostamista päätöksenteon tueksi ja arvelee, että tällaisen tutkimustiedon tuottajien tarve on kasvava.

sydän paikallaan,asenne kOhdallaaniltapäivän paneeliin osallistuivat myös diili-oh-jelmastakin tutut yrittäjät sampo Kaulanen ja Arttu lipsonen. nuoret yrittäjät korostivat oman hyvän fiiliksen ja asenteen löytämistä. erottautua voi vaikkapa tempauksilla, jotka tuntuvat itsestä hyviltä eivätkä loukkaa muita.

Paneelin vetäjänä toiminut lehtori Jorma Mölläri rovaniemen ammattikorkeakoulusta

kyseli osallistujilta mm. tulevaisuuden myyn-tihenkilön ominaisuuksista.

näyttelijä ja pitkän linjan myyntimies hannu friman piti tärkeänä, että myyjä osaa lukea asiakastilannetta oikein. Myös Antti syväniemi arvostaa myyjän tilanneherkkyyttä ja kykyä lukea asiakkaan tarpeita. sokos hotel vaakunan johtaja Jaana laaksonen muistutti, että asenteen tulee myyjällä palveluammatissa olla kohdallaan.

- Kaikki lähtee sydämestä. riittää kun on aito ja rehellinen.Taitaa tuo oppi riittää muuhunkin elämään!

The students, staff and representatives of business life who filled the auditorium were given a good dose of current information about changes in consumer behaviour and their impact on sales work and the future of sales.

The event was part of the national stepit project, whose purpose is to build an education entity in sales for lapland’s heis in co-operation with lapland’s companies and sales alumni.

The stepit project is funded by the Pirkanmaa Centre for economic development, Transport and the environment. rovaniemi

university of Applied sciences and Kemi-Tornio university of Applied sciences are together conducting the project’s ”Process of change in education” sub-project.

”The primary goal of our project is to ensure correlation between education and working life and that education is oriented towards working life. We chose sales education as the target of development because such education has been badly neglected in heis,” says senior lecturer Pirkko Tervonen from rAMK.

The event was arranged by rAMK’s business economics students.


Stepit-hanke tukee myynnin koulutusta

Tapahtuma oli osa valtakunnallista stepit-hanketta (www.centria.fi/stepit), jonka tarkoituksena on rakentaa yh-teistyössä lapin alueen yritysten ja myynnin alumnien kanssa myynnin koulutuskokonaisuus lapin korkeakou-luihin. stepit-hanketta rahoittaa Pirkanmaan ely-keskus ja rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu toteuttavat yhdessä sen osaprojektin Koulutuksen muutosprosessi.

- hankkeemme päätavoite on varmistaa koulutuksen ja työelämän vastaavuus ja koulutuksen työelämäläheisyys. Myynnin koulutuksen valitsimme kehittämisen kohteeksi, koska sen korkeakoulutasoinen opetus on pahasti lai-minlyöty, lehtori Pirkko Tervonen rovaniemen ammattikorkeakoulusta sanoo. orkeakoulusta sanoo- olemme työskennelleet yritysten ja alumnien kanssa mm. pitämällä workshop-tilaisuuksia, joissa olem-me pohtineet mitä myynnistä pitäisi opettaa ja varsinkin sitä, miten oppiminen varmistetaan.

- Työelämäläheistä oppimista olemme käsitelleet lapin yliopiston professorin esa Poikelan vetämän kou-lutuksen kautta ja tutustumalla eri ammattikorkeakoulujen pedagogisiin malleihin. Tärkeintä on kuitenkin huomioida työelämän tarpeet ja mahdollisuudet, kun luomme työelämäläheistä oppimismallia.

Tapahtuman järjestelyistä vastasivat rovaniemen ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat.

Í

Kuluttajan ja myynnin muuttuminen veti borealis-salin täyteen opiskelijoita ja muita asiasta kiinnostuneita. Tulevaisuustutkija Mika Pantzar eturivissä

keskellä, tapahtuman avasi lehtori Pirkko Tervonen (oik. edessä). Kuva: Pasi Kokko.

Changes in consumers and sales filled the borealis auditorium with students and others interested in the topic. researcher of the future Mika

Pantzar in the middle of the front row; the event was opened by senior lecturer Pirkko Tervonen (front right). Photo: Pasi Kokko


RAMKissa opiskelu saattoi yhteen

Ohjelmistotalo Concurio palvelee yrittäjiä ja matkailijoita

y r i t y k s e n m a r k k i no i n t i -johtaja Thomas Kinnaird on val-mistunut rAMKista tradenomiksi international business -koulutusohjelmasta. englanninkielinen koulutus sopi luontevasti hänelle.

- isäni on kotoisin skotlannista. vanhempieni työn takia olen kasvanut mo-nessa maassa, joista pisimmän ajan, 12 vuotta, olin Kamerunissa.

rAMKissa Thomas Kinnaird tapasi tie-totekniikan insinööriksi opiskelleen heikki Mustosen, joka toimii Concuriossa tuoteke-hitysjohtajana. heikin myötä Thomas tutustui Miiro Juusoon, Concurion toimitusjohtajaan. heikki ja Miiro tunsivat toisensa aiempien yritystensä merkeissä.

Concurion osaamista vahvistamaan palkat-tiin vielä ohjelmistoarkkitehdiksi tietoteknii-kan insinööri Tapio vihanta, hänkin rAMKin kasvatteja.

- rAMK antoi monipuolisen kuvan yri-tystoiminnan laajoista mahdollisuuksista. Koulutus auttoi miettimään asioita liiketalo-udellisesta näkökulmasta, Thomas kiittelee.

ohjelmistotalo Concurion osaamisesta vastaa kolme rAMKista valmistunutta eli Tapio

vihanta (vas.), Thomas Kinnaird (toinen oik.) ja heikki Mustonen (oik) sekä toimitusjohtaja

Miiro Juuso (toinen vas.). Kuva: Pasi Kokko

Three rAMK graduates – Tapio vihanta (left), Thomas Kinnaird (2nd from the right) and

heikki Mustonen (right) – and Managing director Miiro Juuso (2nd from the left) are

responsible for software house Concurio’s expertise. Photo: Pasi Kokko

Rovaniemen ammattikorkea-

koulu tarjoaa opiskelijalle otolli-

sen ympäristön yrityksen perus-

tamiseen.Tämän osoittaa todeksi

lappilaisten nuorten miesten pe-

rustama ohjelmistotalo Concurio

Oy. Web-ammattilaisten yri-

tys on lähtenyt vauhdikkaasti

liikkeelle ja Concurion päätuote,

Concurio Connect -työkalupa-

ketti aloittaville yrityksille, jul-

kaistiin syyskuussa.

kansainvälisTäOsaamisTavaikka Concurio on kooltaan vielä pieni ja yrittäjät nuoria, niin kansainvälistä verkostoa on jo ehtinyt syntyä eri puolille maailmaa. Thomas Kinnaird otti opiskeluissaan kaiken irti kansainvälisistä vaihdoista

- rAMKissa kävin kahdesti vaihdossa, Argentiinassa sekä espanjassa. vaihto buenos Airesissa Argentiinassa avarsi näkemään etelä-Amerikan markkinat uudella tavalla ja toi hyvin esiin alueen suuren potentiaalin. opin espanjan kielen perustaidot mutta oppiakseni kieltä kunnolla päätin jatkaa vaihtoa toiseen espanjankieliseen maahaan.

- rAMKin kattavan kumppaniverkoston kautta päädyinkin Castellon de la Planaan espanjaan. olinkin maassa vuoden, jonka aikana suoritin myös harjoitteluni paikallisen keramiik-

katehtaan markkinointiosastolla. nyt on espan-jan kielikin hyvin hallussa ja usein käytössä.

- olen kiitollinen rAMKille vaihtomahdolli-suuksista sillä näin olen luonnut hyvä pohjat tule-viin liiketoiminnan projekteihin, Thomas toteaa.

virTuaalinenrOvaniemiyrityksen päätuote, pienyrityksien työkalupaketti Concurio Connect on internet-selaimella käy-tettävä ohjelma, joka yhdistää tärkeimmät työka-lut pienyrityksen ydintoimintojen hallintaan.

Työkalupakettiin sisältyy yrityksen oma verkkosivu, sähköpostilaatikot, kalenteri, asi-akkuuksien ja dokumenttien hallinta sekä las-kutusohjelma. yrittäjä saa omantyökalupaket-tinsa käyttöön viidessä minuutissa.

- Työkalu sopii erityisesti aloittaville yrityk-sille, koska se sisältää tarvittavat työkalut


Software house Concurioserves entrepreneurs and touriststrovaniemi university of Applied sciences offers students a favourable envi-ronment for starting up a company. evidence of this is Concurio ltd, a software house founded by young men from lapland.

The company’s marketing director, Thomas Kinnaird, graduated from rAMK’s degree

lisätietoja: thomas kinnaird markkinointijohtaja Concurio oy [email protected] Puhelin 045 635 315 www.concurio.fi

Íyrityksen sähköisen liiketoiminnan ammatti-maiseen aloittamiseen. Kun perusasiat ovatkunnossa, niin uusi yrittäjä voi keskittyä enemmän olennaiseen eli itse yrittämiseen,kertoo toimitusjohtaja Miiro Juuso.

seuraavana haasteena Concurio oy:llä on ra-kentaa nettiin kolmiulotteinen rovaniemi palvele-maan matkailijoita. virtuaalimatkan tekee mahdol-liseksi Concurio oy:n yhteistyö murmanskilaisen

del Arte Technologies -yrityksen kanssa. ensi syksyksi valmistuvalle nettimatkalle

lähdetään rovaniemen lentokentältä, josta tu-risti tuodaan kaupungin keskustaan ja kierros päättyy napapiirille.virtuaalihanketta rakennetaan koko kaupun-gin yhteiseksi. niinpä kumppanuutta tarjotaan myös paikallisille yrittäjille.

Programme in international business. The english degree programme suited him well.

”My father is from scotland. due to my parents’ work i grew up in many countries. i lived the longest, 12 years, in Cameroon.”

At rAMK Thomas Kinnaird met iT en-gineering student heikki Mustonen, who is Concurio’s r&d director. Through heikki Thomas met Miiro Juuso, Concurio’s mana-ging director. heikki and Miiro had met each other in their earlier companies.

Concurio further reinforced its know-how by hiring iT engineer Tapio vihanta, also a rAMK graduate, as a software architect.

”rAMK gave a well-rounded picture of the extensive possibilities of entrepreneur-ship. The education helped me think of things from the perspective of business economics,” Thomas thanks.

Concurio’s main product is a toolbox for small companies that includes the company’s own web site, email accounts, calendar, customer and document management and billing.

Concurio ltd’s next challenge is to build a 3d virtual rovaniemi for tourists on the net. virtual travel will be possible as a result of Concurio ltd’s co-operation with del Arte Technologies in Murmansk.

RAMKin sähkömoottorikelkkaesittäytyy Kelekkamessuilla

rAMKin sähkökäyttöiset pienajoneuvot mat-kailukäytössä -hanke on käynnistynyt vuoden alussa. hankkeessa tutkitaan matkailukäyt-töön soveltuvaa sähkömoottorikelkkakon-septia. Tavoitteena on kehittää konsepti, jolla pystytään ajamaan lyhyet kelkkasafarit sähkömoottorikelkalla.

hanke on edennyt aikataulussa ja tällä het-kellä testikäytössä on kaksi sähkömoottori-kelkkaa. Kelkka oli ensimmäisen kerran vi-rallisesti esillä 10.–12. syyskuuta helsingissä järjestetyssä electric Motor show’ssa, yhteis-työkumppani fortumin osastolla.

seuraavan kerran sähkömoottorikelkka on esillä rovaniemellä Kelekkamessuilla 6.–7.11.2010. sähkömoottorikelkka herätti kiinnostusta ja uteliaita riitti fortumin osastolla

electric Motor show’ssa, helsingissä. Kuva: Tuomas Alakunnas

lisätietoja: http://sahkokelkka.ramk.fi

Í

kasvun kota syksy 2010

Documents

the spring

the ministry

the entire process

applied sciencesjokivyl

applied sciences sector

changethe entire university

challenging autumn

new perspective