Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 238

KOKEMUKSIA TOIMIVISTA

LIIKUNTANEUVONTAKÄYTÄNNÖISTÄ

Kaisa Koivuniemi, Anna Suutari (toim.)

�

Kaisa Koivuniemi, Anna Suutari (toim.)

KOKEMUKSIA TOIMIVISTA LIIKUNTANEUVONTAKÄYTÄNNÖISTÄ

Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja ��8

Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

Jyväskylä �0�0

�

Kaisa Koivuniemi, Anna Suutari (toim.)

Kokemuksia toimivista liikuntaneuvontakäytännöistä

Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja ��8

ISBN 978-95�-790-�88-5ISSN 0�57-��98

Työryhmä Liisa Paavola (Kainuun Liikunta ry), Lassi Pöyry (Mikkelin ammattikorkeakoulu), Teemu Ripatti (Etelä-Savon Liikunta ry) ja Mai-Brit Salo (Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry)

Opasta varten tietoja ovat toimittaneet myös Heli Haapala (Peruspalvelukeskus Oiva), Matti Kettunen (Asikkalan kunnan liikuntatoimi), Tiina Pekkala ja Nina Suorsa (Oulun kaupungin liikuntavirasto)

Toimittajat Kaisa Koivuniemi, Anna Suutari

Ulkoasu Irene Manninen-Mäkelä

Kuvat Jiri Halttunen, Petteri Kivimäki, Studio Juha Sorri

Paino Kirjapaino Kari

Jakelu LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie �5 �07�0 Jyväskylä www.kki.likes.fi

Copyright työryhmä, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma/LIKES-tutkimuskeskus

5

Sisällys

1 jOKO TEIdÄN KUNNASSA ANNETAAN LIIKUNTANEUVONTAA? 6

2 OPPAAN KÄYTTÄjÄLLE 7

3 HANKERAHOITTEISIA LIIKUNTANEUVONTAKÄYTÄNTÖjÄ 8

�.� Liike Luo Elämää �008–�0�0 (Etelä-Savo) 8

�.� Terveyttä edistävä liikunta- ja ravitsemusneuvontamalli �008–�0�0 – TELIRANE (Kainuu) ��

4 KUNTIEN LIIKUNTANEUVONTAKÄYTÄNTÖjÄ 16

�.� Lahden kaupunki �6

�.� Asikkalan kunta �9

�.� Oulun kaupunki ��

5 YHTEENVETO LIIKUNTANEUVONTAKÄYTÄNNÖISTÄ 24

6 AVAIMET TOIMIVAAN LIIKUNTANEUVONTAAN 28

6

Liikuntaneuvonta on viime vuosina alettu tunnistaa osaksi terveydenedistämistyötä muun elintapaneuvon-nan rinnalla. Maailman terveysjärjestö WHO luokitte-lee liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden yhdeksi kes-keiseksi sairastavuutta ja ennenaikaista kuolleisuutta aiheuttavaksi tekijäksi. Hyviä ja toimivia käytäntö-jä on kuitenkin toistaiseksi esitetty suhteellisen vähän ja olemassa olevat harvat esimerkit ovat olleet lähin-nä projektityyppisiä, lyhytkestoisia kokeiluja, jotka ei-vät useinkaan ole juurtuneet pysyviksi toimintamal-leiksi. Tarve toimivalle liikuntaneuvontakäytännölle on ilmeinen – niin suurissa kaupungeissa kuin pienis-sä kuntakeskuksissa.

Toimivan liikuntaneuvonnan toteuttaminen alueella edellyttää keskeisten toimijoiden tunnistamista, yhteis-ten tavoitteiden asettamista ja tuloksekasta yhteistyö-tä. Yhteistyöhön tarvitaan toimijoita niin kunnalliselta, yksityiseltä kuin kolmannelta sektorilta. Eri toimijoi-den tulee ylittää perinteiset toimialarajat – mukaan oli-si hyvä saada niin sosiaali- ja terveysalan kuin liikun-ta- ja vapaa-ajan toimijoita. Palveluketju muodostuu liikuntaneuvontapalvelujen tarvitsijan määrittämisestä neuvonnan toteuttamiseen ja toteutuksen seurantaan.

1 jOKO TEIdÄN KUNNASSA ANNETAAN LIIKUNTANEUVONTAA?

Liikuntaneuvonnan kohderyhmä on määritettävä riittä-vän tarkasti. Vaikka liikunnan terveysvaikutukset ovat tunnetusti hyvin laajat, ei liikunta ole kaikille moni-ongelmaisille se ensimmäinen terveysneuvonnan koh-de. Mitä tarkemmin kohderyhmä tai -ryhmät voidaan määritellä, sitä tuloksekkaampaa liikuntaneuvonta voi myös olla. Toiminnan resursointi on tehtävä realisti-sesti ja kaikkien toimijoiden sitoutuminen tulee var-mistaa päättäjätasolla ja yhteisellä sopimisella. Itse liikuntaneuvonnan toteuttamisessa keskeistä on tun-nistaa yleiset terveysneuvonnan lainalaisuudet ja yrit-tää tarjota neuvontaa yksilöllisen tarpeen mukaan. On-nistunut liikuntaneuvonta tarvitsee tuekseen erilaisia matalan kynnyksen liikuntaryhmiä. Siksi alueellisten terveysliikuntapalvelujen tuntemus ja niiden verkotta-minen osaksi neuvontaa on tärkeätä.

Tässä oppaassa esitetään mielenkiintoisia maakunnal-lisia ja kunnallisia malleja liikuntaneuvonnan järjes-tämiseksi. Toivottavasti tämän oppaan lukija löytää uusia ajatuksia ja toimintatapoja oman alueensa liikun-taneuvonnan toteuttamiseksi.

Tommi Vasankari, prof., LTjohtaja, UKK-instituutti

7

Kokemuksia toimivista liikuntaneuvontakäytännöistä -opas esittelee kaksi hankerahoitteista ja kolme kun-tien palvelurakenteeseen juurrutettua liikuntaneuvon-takäytäntöä. Kustakin käytännöstä käydään läpi taus-taa ja tavoitteita, liikuntaneuvontaprosessin kulkua sekä liikuntaneuvonnan resursseihin liittyviä asioita. Lisäksi pureudutaan niihin tekijöihin, joita toiminnan käynnistäminen on vaatinut sekä pohditaan toiminnan kehittämistarpeita ja tulevaisuudennäkymiä. Opas on tarkoitettu liikuntaneuvonnan toteuttamisesta kiinnos-tuneille henkilöille ja tahoille liikuntaneuvonnan suun-nittelun ja käynnistämisen tueksi. Sen tarkoituksena on tarjota käytännön vinkkejä toimivaan liikuntaneuvon-taan sekä pyrkiä osoittamaan liikuntaneuvolla saavu-tettavia etuja.

Kaikkia oppaassa esiteltäviä liikuntaneuvontakäytän-töjä yhdistää samansuuntainen tavoite kehittää oman alueensa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Liikun-taneuvonta on osa terveysneuvontaa. Liikuntaneuvon-taa toteuttavalta taholta vaaditaan liikunta-alan tunte-musta, mutta toimiakseen liikuntaneuvonta tarvitsee myös poikkihallinnollista yhteistyötä kunnan sosiaa-li-, terveys- ja liikuntatoimialojen kesken. Keskeisessä roolissa on perusterveydenhuolto, jonka piiristä tavoi-tetaan oikeaa kohderyhmää liikuntaneuvontaan.

Liikuntaneuvonnan tulee olla henkilökohtaista, yksilö-tapaamisia sisältävää neuvontaa. Neuvonnassa voidaan hyödyntää erilaisia terveysmittauksia sekä liikuntaa tu-kevia materiaaleja, kuten oppaita ja muita ohjeita. Niin tärkeää kuin kunnan liikuntatarjonnasta ja -paikois-ta tiedottaminen onkin, ei pelkkää esitteiden ja viik-ko-ohjelmien jakamista esimerkiksi liikuntapaikkojen infotiskeillä tai tapahtumissa tässä oppaassa pidetä lii-kuntaneuvontana. Liikuntaneuvonta ei myöskään ole pelkästään ohjaamista kuntouttavaan toimintaan. Lii-kuntaneuvontaketjuun tarvitaan mukaan seuroja sekä muita matalan kynnyksen liikuntapalveluita tarjoavia tahoja. Liikuntaneuvojalla tulee olla riittävä liikunta- tai terveysalan koulutustausta.

Liikuntaneuvonnan palveluketjussa on mukana kolme tahoa:• Lähettävät tahot, joista asiakas ohjataan lähetteellä

tai muulla tavoin liikuntaneuvontaan. Lähettäjänä voi toimia esimerkiksi lääkäri, terveydenhoitaja tai työ-terveyshoitaja.

• Toteuttavat tahot eli esimerkiksi tässä oppaassa esitel-tävät hankemuotoiset tai kaupunkien / kuntien palve-lurakenteisiin juurrutetut liikuntaneuvontapalvelut.

• Tahot, joiden tarjoamaan liikuntaan asiakas ohjataan osallistumaan. Tärkeä osa liikuntaneuvontaa on myös asiakkaan omatoimisen liikunnan tukeminen.

2 OPPAAN KÄYTTÄjÄLLE

8

3 HANKERAHOITTEISIA LIIKUNTANEUVONTAKÄYTÄNTÖjÄ

3.1 Liike Luo Elämää 2008–2010 (Etelä-Savo)

Hankkeen tausta ja tavoitteetLiike Luo Elämää (LLE) -hanke on Mikkelissä, Piek-sämäellä ja Savonlinnassa liikuntaneuvontaa toteutta-va hanke. LLE -hankkeen hallinnoinnista, koordinoin-nista ja palvelujen ostosta vastaa Etelä-Savon Liikunta ry. Pääyhteistyökumppanina toimii Mikkelin ammatti-korkeakoulu. Muita toteuttajia ovat Mikkelin ja Pieksä-mäen kaupunkien sosiaali- ja terveystoimet, Itä-Savon sairaanhoitopiiri, Tanhuvaaran urheiluopisto Savonlin-nassa sekä Kunnonkeskus Oy Pieksämäellä.

Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman hankkeen vas-tuuviranomaisena toimii ELY-keskus. Omarahoituk-sesta vastaavat Mikkelin ja Pieksämäen sosiaali- ja terveystoimet, Itä-Suomen sairaanhoitopiiri, Kunnon-keskus Oy sekä Etelä-Savon Liikunta ry. Hankkeen rahoitus on 600 000 euroa kolmelle vuodelle. Hank-keessa on sen alkuajoista saakka pyritty siihen, että toi-minta voidaan turvata myös vuodesta 2011 eteenpäin. Jatkoa varten on rakennettu paikalliset toimintamallit Mikkeliin, Savonlinnaan ja Pieksämäelle.

Hankkeen syntyyn vaikutti lisääntynyt tarve tuottaa konkreettisia terveyden edistämisen muotoja Etelä-Savoon. Alueella ei ennen LLE-hanketta ollut tarjolla liikuntaneuvontaa. Yhteinen tahtotila syntyi kunnissa vähitellen erityisesti sosiaali- ja terveyspuolen myön-teisen asenteen siivittämänä. Kunnissa oltiin valmiita tekemään uudenlaisia avauksia terveyden edistämisek-si Etelä-Savossa.

LLE-hankkeen liikuntaneuvonnan tarkoituksena on tavoittaa erityisesti terveytensä kannalta riittämättö-mästi liikkuvia ihmisiä ja tukea heitä liikunnan lisää-misessä ja monipuolistamisessa. Tätä kautta pyritään edistämään näiden henkilöiden yleistä hyvinvointia.

Liikuntaneuvonnan asiakkaatLiikuntaneuvonta on suunnattu työikäisille 18–64-vuo-tiaille eteläsavolaisille. Asiakkaat ohjautuvat liikunta-neuvontaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten oh-jaamina, työterveyshuollon kautta sekä omaehtoisesti.

Lisäksi yhteistyö työvoimahallinnon kanssa on tarjon-nut työttömille mahdollisuuden päästä liikuntaneuvon-taan. Asiakkaita on tavoitettu myös erilaisten tapahtu-mien ja kampanjoiden avulla. Erityisen toimiviksi ovat osoittautuneet suorat yhteydenotot ja vierailut työyh-teisöihin, joissa on idean esittelyn jälkeen pystytty va-raamaan suoraan aikoja liikuntaneuvontaan.

Neuvontaan pääsyn kriteeritNeuvontaan päästäkseen asiakkaan tulee täyttää yksi tai useampi seuraavista kriteereistä.E Asiakkaan liikunta on vähäistä. Aiemmat kokemuk-

set liikunnasta ovat vähäisiä.E Asiakkaalla on terveysriski, johon liikunnalla voi-

daan vaikuttaa: kohonnut verenpaine, diabeteksen riskitestissä yli 12 pistettä tai painoindeksi yli 30.

E Asiakkaalla on huono fyysinen kunto (lihasvoima, kestävyys tai liikkuvuus).

E Asiakkaalla on halu muuttaa liikuntakäyttäytymis-tään.

E Asiakkaalla ei ole akuuttia hoitoa tai kuntoutusta vaativaa sairautta.

Tulevaisuuden painopistealueet liikuntaneuvontaan pääsyn kriteereissä tulevat olemaan erityisesti:• henkilöt, joilla on kohonnut diabetesriski• yli 40-vuotiaat liikkumattomat miehet• pienten lasten äidit, joilla terveysriskejä• lisäksi kohdennetusti kutsuntaikäiset miehet sekä

nuoret aikuiset, joista suuri osa on työttömiä

Syksystä 2008 alkaen liikuntaneuvontaan on osallistu-nut noin 650 asiakasta, joista miehiä on 25 prosent-tia ja naisia 75 prosenttia. Kävijöiden keski-ikä on 47 vuotta ja 72 prosenttia heistä on työelämässä. Suurim-malla osalla asiakkaista liikuntaneuvonnan terveyspe-rusteena on painonhallinta ja ylipainoon liittyvät nive-longelmat.

ToteuttamisympäristöLiikuntaneuvontaa toteuttaa Mikkelissä terveyskes-kuksen fysioterapian osasto sekä Mikkelin ammat-tikorkeakoulun Hyvinvointiosaamiskeskus Elixiiri. Pieksämäellä puolestaan liikuntaneuvontaa toteuttaa Kunnonkeskus Oy ja Savonlinnassa Itä-Savon sairaan-

9

hoitopiiri osana pääterveysaseman fysioterapiatoimin-toja. Hankkeen puitteissa työskentelee yhteensä neljä osa-aikaista fysioterapeuttia ja kolme osa-aikaista lii-kunnanohjaajaa. Liikuntaneuvonnassa on käytössä Ef-fica- ja Hilkka-potilastietojärjestelmät, joiden kautta lähetteet välitetään. Kaikissa yksiköissä on paikallises-ti erilaisia ratkaisuja riippuen järjestävästä organisaa-tiosta.

Asiakastapaamisia varten on luotu oma haastattelu-runko ja raja-arvoliite terveysmittauksia varten. Alku-kartoituslomakkeessa kysytään työmarkkina-asemaa (opiskelija, työtön, työssä, eläkeläinen, muu), koulu-tusta, siviilisäätyä sekä mitä kautta hän on ohjautunut liikuntaneuvontaan. Taustatietojen lisäksi kartoitetaan asiakkaan yleistä terveydentilaa sekä erityisesti tervey-dellisiä perusteita, joiden takia liikuntaa tulisi lisätä. Myös erityyppiset rajoitukset ja sairaudet sekä niiden mahdollinen lääkitys käydään läpi. Lisäksi kartoitetaan asiakkaan ruokailutottumukset, tupakointi ja alkoholin käyttö. Lomakkeeseen kirjataan asiakkaan nykyinen liikunnan määrä, hänen harrastamansa liikuntamuodot sekä liikuntamotivaatio.

Alkukartoituslomakkeeseen kootaan tehtyjen terveys-mittausten tulokset. Näitä ovat muun muassa kehon-koostumus, vyötärönympärys, puristusvoima, ve-renpaine, verensokeri, kolesteroli, uloshengityksen huippuvirtaus ja leposyke. Lisäksi asiakkaalle tehdään kakkostyypin diabeteksen riskikartoitus. InBody-lait-teella tehtävä kehonkoostumusmittaus kertoo asiak-kaan painon, painoindeksin, rasvaprosentin, lihasmas-san ja sisäelinten ympärillä olevan eli viskeraalisen

rasvan määrän sekä lepoaineenvaihdunnan. Asiakkaan maksimaalista hapenottokykyä (kestävyyskuntoa) ar-vioidaan laskemalla niin sanottu Non-exercise (NEx) -kuntoindeksi. Lihasvoiman kartoituksessa käytetään puristusvoimamittaria. Mittausten tueksi on koottu vii-tearvoista raja-arvotaulukko, johon asiakas voi verrata omia tuloksiaan.

Hankkeen aikana tapahtuvasta arvioinnista vastaa Mikkelin ammattikorkeakoulu yhdessä Etelä-Savon Liikunta ry:n kanssa. Yhteistyötä arvioinnin osalta teh-dään myös Jyväskylän ja Kuopion yliopistojen kans-sa opinnäytteiden muodossa. Toiminnan turvaamiseksi vuodesta 2011 eteenpäin hankkeessa pyritään jatku-vaan arviointiin. Sen tavoitteena on kehittää pysyvä, mutta ei liian kuormittava toimintatapa, jonka toteut-tamiseen on osoitettu riittävästi resursseja ja nimetty vastuutaho.

Liikuntaneuvontaprosessin kulkuYksilöllisesti tuetun liikuntaneuvontaprosessin kesto on 6–8 kuukautta. Lisäksi noin 12 kuukauden kulut-tua neuvonnan aloittamisesta asiakas kutsutaan pien-ryhmätapaamiseen. Ensimmäisen käyntikerran kes-to on keskimäärin 90 minuuttia. Tuolloin kartoitetaan asiakkaan lähtötilanne haastattelemalla, suoritetaan valitut terveysmittaukset sekä laaditaan henkilökohtai-nen suunnitelma, mikäli asiakas on motivoitunut konk-reettisiin muutoksiin. Alkukartoituksen tiedot kirjataan haastattelulomakkeeseen, joka käydään läpi yhdessä asiakkaan kanssa.

�0

Asiakkaan liikuntamotivaation kartoitus auttaa liikun-taneuvojaa ymmärtämään asiakasta paremmin. Ha-vainnollistamisessa hyödynnetään UKK-instituutin kehittämää Liikuntapiirakkaa, jonka täytettävään ver-sioon suunnitellaan yhdessä asiakkaan liikuntasuun-nitelma. Keskeistä on, millaiseen elintapamuutokseen asiakas pyrkii ja mitä hän on valmis sen eteen teke-mään.

Lopuksi sovitaan siitä, kuinka seuranta toteutetaan ja ohjataan asiakasta hyödyntämään paikallista liikunta-tarjontaa. Hankkeessa on turvattu myös niin sanottu matalan kynnyksen ryhmätoiminta, jotta jokainen asia-kas voisi löytää turvallisen ja ammattilaisen ohjaaman ryhmän. Jatkotoimenpiteenä asiakas saatetaan ohjata myös johonkin muuhun liikuntaryhmään, kuntotesta-ukseen tai tarvittaessa ravitsemusterapeutin tai lääkä-rin vastaanotolle. Kaikki alkukartoituksessa kerätyt ja kirjatut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä käsitellään organisaation arkistointiohjeistusta noudattaen.

Osalle asiakkaista sovitaan lähiviikoille toinen käynti, johon asiakas valmistautuu pienen kotitehtävän avul-la. Tehtävän tavoitteena on herätellä ajatuksia suhtau-tumisesta liikuntaan ja siihen, miten voisi löytyä se laji, jota kokeilemalla päästään liikunnan aloittamises-sa liikkeelle. Toinen käynti toteutetaan erityisesti asi-akkaille, joilla asian pohdiskelu on vasta alkuvaihees-sa ja liikuntakokemukset hyvin vähäisiä.

Ensitapaamisen jälkeen seuranta tapahtuu puhelimitse. Soittoseurantakertoja on 1–3. Soittoseurannassa käy-dään läpi asiakkaan yleistä terveydentilaa, elämänlaa-tua ja liikuntamotivaatiota sekä mahdollisia muutoksia liikuntasuunnitelman toteuttamisessa ja liikuntatottu-muksissa. Asiakkaalle annetaan lisätukea ja ohjataan hänet tarvittaessa eteenpäin erilaisiin ryhmiin tai ter-veydenhuollon piiriin. Liikuntaneuvoja kirjaa puhelun aikana käsiteltävät asiat seurantalomakkeeseen.

Liike Luo Elämää -hankkeen liikuntaneuvontaprosessi

Ohjaus elintaparyhmiin,ravitsemusterapeutille,

tupakkavieroitusryhmäänjne. asiakkaan tarpeiden

mukaan

Osalle asiakkaista kontrollikäynti� viikon päästä

• lääkärin lähetteellä• työterveyshuollosta• työyhteisöistä• tapahtumista• omaehtoisesti

1. käyntialkukartoitus,

terveysmittaukset,liikuntasuunnitelma

1. soittoseurantasovittujen asioiden

läpikäynti,lisätuki

2. soittoseuranta sovittujen asioiden

läpikäynti,lisätuki

2. käyntihaastattelu,

terveysmittaukset,jatkotuen kartoitus

Pienryhmätapaaminenkuulumisten vaihtoa,

mahdollisesti mittauksia ja/tai

jokin toiminnallinen osuus

�–� viikkoa

n. � kuukautta

n. �–� kuukautta

n. 6 kuukautta

Omatoim

isen lii

kunnan

lisää

minen ja

mon

ipuolista

minen

Urheiluseurat + muut

Matalan kynnyksen liikuntaryhmätSuomiMies/

SuomiNainen-ryhmät

��

Noin 6–8 kuukauden kuluttua on kontrollitapaami-nen, jossa mielenkiinto kohdistuu erityisesti asiak-kaan liikuntakäyttäytymisessä tapahtuneisiin muutok-siin. Mikäli kehitystä on tapahtunut riittävän pitkällä aikavälillä, voi muutos näkyä myös toteutettavissa ter-veysmittauksissa. Suuri osa motivoituneista asiakkais-ta kaipaa erityisesti uusintamittauksia ja konkreettista tietoa omasta edistymisestään, joten näiden tarjoami-nen kontrollitapaamisessa on tärkeää. Tapaamisessa täsmennetään myös liikuntasuunnitelmaa esimerkik-si vuodenajat huomioiden ja kartoitetaan jatkotuen tar-vetta. Lisäksi asiakkaat arvioivat tapaamisessa neuvon-taprosessin tuloksellisuutta asiakaspalautteen avulla.

Noin vuoden päästä prosessin alkamisesta on pien-ryhmätapaaminen, johon asiakkaat kutsutaan kirjeitse. Ryhmissä on keskimäärin viisi asiakasta. Tapaamises-sa keskitytään vertaisryhmän tavoin kuulumisten vaih-toon ja pyritään tunnistamaan yhdessä jokaisen hen-kilökohtaisia liikuntaa tukevia ja mahdollisesti myös rajoittavia tekijöitä. Ryhmälle pyritään järjestämään myös valitut terveysmittaukset sekä toteuttamaan ta-paaminen esimerkiksi kävelykokouksen tavoin.

TiedotusLiikuntaneuvonnan tuloksellinen toteuttaminen vaa-tii erittäin monipuolista tiedottamista niin asiakkaille kuin terveysalan ammattilaisillekin, sillä uudenlaisen työtavan omaksuminen vie aikaa. Myös suorat kontak-tit työyhteisöihin on koettu erittäin positiivisiksi. Pai-kallisen julkisuuden merkitys on keskeistä liikuntaneu-vonnan tunnettuuden lisäämiseksi. Myös erilaisissa tapahtumissa erityisesti InBody-laitteella tehtävät ke-honkoostumusmittaukset ovat motivoineet uusia asi-akkaita neuvonnan piiriin.

Liikuntaneuvonta tarvitsee tuekseen hyvää tiedon-kulkua olemassa olevista liikuntapalveluista. LLE- hankkeen puitteissa on kartoitettu kaikki lähialueiden palvelut ja luotu muun muassa SportMikkeli.fi-verk-kopalvelu. Asiakkaan oman liikuntalajin löytämisessä keskeinen rooli on myös matalan kynnyksen liikunta-ryhmien ohjaajilla, jotka usein tuntevat paikallisen tar-jonnan parhaiten.

Kehittämiskohtia ja tulevaisuudennäkymiäLiikuntaneuvonnan palvelumalli on otettu hyvin vas-taan maakunnan kaupungeissa ja tulevaisuuden toi-mintaa on rakennettu hyvässä hengessä. Tahtotila toi-minnan jatkamiseen löytyy. Resurssien saamiseksi on hyvissä ajoin alettu miettiä olemassa olevien resurs-sien uudelleen kohdentamista, eikä uusien vakanssi-en perustamiselle ole ensisijaisesti tarvetta. Keskeistä

on edelleen pitää liikuntatoiminta lähellä itse neuvon-taa, jotta asiakas mieltää hänelle suunnitellun tuen ko-konaisuutena. Lisäksi pidempiaikainen seuranta tulee mahdollistaa sitä tarvitseville.

Yhteystiedot

LLE-hankkeen koordinointi

Etelä-Savon Liikunta ry, projektipäällikkö Teemu Ripattipuh. 044 341 0053, teemu.ripatti@esliikunta.fi Mikkelin ammattikorkeakoulu, projektiasiantuntija Lassi Pöyrypuh. 040 826 6071, lassi.poyry@mamk.fi

www.esliikunta.fi

Toimipisteet

MikkeliPankalammen terveyskeskus, fysioterapian osastoKiiskinmäentie 5–7, 50100 Mikkelipuh. 015 194 4360Liikuntaneuvoja: Mervi Marttinen

Mikkelin ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikkö, ELIXIIRIPorrassalmenkatu 26, 50100 Mikkelipuh. 015 355 6669Liikuntaneuvoja: Paula Hämäläinen

Etelä-Savon Liikunta ryLiikunnanohjaaja Liisa Haikonen

PieksämäkiKUNNONKESKUSKaakinmäenkatu 14, 76100 Pieksämäkipuh. 015 341 699Liikuntaneuvojat: Maria Lehtomäki ja Kaisu Avikainen

SavonlinnaPääterveysasema, fysioterapian osastoPihlajavedentie 8, 57100 Savonlinnapuh. 044 417 2777Liikuntaneuvoja: Sari Kurho-Rinkinen

Tanhuvaaran UrheiluopistoLiikunnanohjaaja Marjo Jäärni

��

3.2 Terveyttä edistävä liikunta- ja ravitsemusneuvontamalli 2008–2010 – TELIRANE (Kainuu)

Hankkeen tausta ja tavoitteetTerveyttä edistävä liikunta- ja ravitsemusneuvonta-malli 2008–2010 on Kainuun Liikunta ry:n, Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan sekä kahdeksan kainuulaisen kunnan (Kajaani, Palta-mo, Ristijärvi, Kuhmo, Sotkamo, Suomussalmi, Puo-lanka ja Hyrynsalmi) yhteinen hanke.

Hankkeen rahoitus koostui pilotointivaiheessa vuonna 2007 opetusministeriön terveysliikunnan kehittämisa-vustuksesta. Vuosina 2008–2010 hankkeen rahoituk-sen muodostaa Kainuun kehittämisraha (58 %), kun-tien rahoitusosuus (20 %), kuntayhtymän sosiaali- ja terveys -toimialan rahoitusosuus (18 %) sekä Kainuun Liikunta ry:n omarahoitus (4 %). Hankkeen rahoitus on 713 000 euroa kolmelle vuodelle.

Toiminta käynnistyi Kainuun Liikunta ry:n saatua Kai-nuun maakunta -kuntayhtymältä toimeksiannon vasta-ta terveyttä edistävän liikunnan mallin luomisesta Kai-nuuseen. Kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimiala nimesi työryhmän kehittämään mallia. Mallin valmis-tuttua kesällä 2006 se kävi lausuntokierroksella kun-tayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnassa, joka totesi mallin toteuttamisen vaativan lisäresursseja. Liikun-taneuvontaa päätettiin pilotoida hankkeen muodossa. Kainuun Liikunta ry:n opetusministeriöltä saaman ke-hittämisavustuksen turvin liikuntaneuvontaa pilotoitiin

vuonna 2007 yhden kunnan alueella. Pilotista saatujen hyvien kokemusten perusteella hanketta päätettiin laa-jentaa koko Kainuun alueelle. Hankkeelle saatiin ke-hittämisrahaa vuosille 2008–2010 ja mukaan sitoutet-tiin myös kunnat omilla rahoitusosuuksillaan.

TELIRANE-hankkeen liikuntaneuvonnan tavoitteena on kainuulaisten terveystietojen ja -taitojen lisäämi-nen sekä elämäntapa- ja terveyserojen kaventaminen. Neuvontaan osallistuvien asiakkaiden elämäntavois-sa tapahtuvien muutosten lisäksi hankkeen tavoittee-na on juurruttaa malli osaksi sosiaali- ja terveystoi-mialan palvelujärjestelmää sekä poikkihallinnollista päätöksentekoa.

Liikuntaneuvonnan asiakkaatLiikuntaneuvonta on suunnattu kainuulaiselle aikuisvä-estölle. Asiakkaat ohjautuvat liikuntaneuvontaan sosi-aali- ja terveystoimen lähetteellä sekä työterveyshuol-lon, työyhteisöhankkeiden ja työttömille suunnatun hankkeen kautta. Lisäksi asiakkaita pyritään löytä-mään kutsunnoista. Osa asiakkaista tulee neuvonnan piiriin omaehtoisesti.

Neuvontaan pääsyn kriteeritNeuvontaan päästäkseen asiakkaan tulee täyttää yksi tai useampi seuraavista kriteereistä.E terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvaE ylipainoinen (painoindeksi ≥ 30)E riski sairastua diabetekseen (diabeteksen riskitestis-

sä ≥ 12 pistettä)E heikko fyysinen kunto

��

Lisäksi neuvontaan pääsyssä huomioidaan erityisesti terveyserojen kannalta oleelliset ryhmät, kuten työttö-mät ja ikääntyneet.

Liikuntaneuvonnassa on käynyt toukokuun 2008 ja huhtikuun 2010 välisenä aikana noin 1350 asiakasta, joista yksi kolmasosa on miehiä ja kaksi kolmasosaa naisia. Asiakkaiden keski-ikä on 57,6 vuotta ja 58 pro-senttia heistä on terveyserojen kannalta oleellista koh-deryhmää eli työttömiä ja eläkeläisiä.

ToteuttamisympäristöHankkeella on yhteensä kymmenen neuvontapistettä, joista yhdeksän sijaitsee terveysasemilla. Kajaanissa on lisäksi neuvontapiste Kainuun Liikunta ry:n toimi-tiloissa. Liikuntaneuvontaa antavat neljä alueellista lii-kuntaneuvojaa, jotka ovat koulutukseltaan liikunnan-ohjaajia. Liikuntaneuvonnan työvälineitä ovat lähete, asiakastietolomake, terveysmittaukset sekä hankkeen oma seurantajärjestelmä.

Alkuhaastattelussa kysytään asiakkaan liikuntatottu-muksista, terveydentilasta sekä mahdollisista saira-uksista ja lääkityksestä. Asiakkaita pyydetään myös arvioimaan liikkumiskykyään, unen laatua, ruokailu-tottumuksiaan sekä fyysistä kuntoaan verrattuna ikäto-vereihinsa. Lisäksi tiedustellaan alkoholin käytöstä ja tupakoinnista. Asiakkailta kysytään myös heidän työ-markkina-asemaansa (työelämässä, opiskelija, työtön, eläkeläinen) sekä mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa nykyisessä elämäntilanteessa.

Terveysmittauksissa asiakkaan kestävyyskuntoa arvi-oidaan leposykkeen perusteella Polar-kuntotestillä tai vaihtoehtoisesti laskemalla niin sanottu Non-exerci-se (NEx)-kuntoindeksi. Kehonkoostumuksen mittaa-miseen käytetään Omron BF500 -kehonkoostumus-mittaria, jolla pystytään arvioimaan asiakkaan paino, painoindeksi, rasvaprosentti sekä viskeraalirasvan ja lihasmassan määrä. Yläraajojen lihasvoimaa mitataan käden puristusvoimatestillä Saehanin puristusvoima-mittarilla ja alaraajojen lihaskuntoa toistokyykistys-testillä tai vaihtoehtoisesti tuolista ylösnousu -testillä. Lisäksi asiakkaille tehdään kakkostyypin diabeteksen riskikartoitus.

Neuvonnassa käytetään erilaisia tukimateriaaleja, ku-ten KKI-ohjelman kunto-oppaita, UKK-instituutin lii-kuntapiirakkaa sekä Sydän- ja Diabetesliiton ravitse-musmateriaalia. Neuvonnassa hyödynnetään myös kausittaisia kuntokampanjoita, liikuntaneuvonnan seu-rantakorttia sekä Physiotools-ohjelmaa henkilökoh-taisten ohjeiden laadinnassa. Hankkeen raportointia ja

��

arviointia varten seurataan terveysmittausten tuloksia, asiakastyytyväisyyttä sekä liikuntatottumusten muu-tosta. Hankkeesta on tehty kolme opinnäytetyötä am-mattikorkeakoulussa ja kokonaisarvioinnin toteuttaa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES.

Liikuntaneuvontaprosessin kulkuLiikuntaneuvontaprosessi kestää kunkin asiakkaan kohdalla noin vuoden. Varsinaiset neuvontatapaami-set sijoittuvat ensimmäisten kuuden kuukauden ajal-le. Asiakas kutsutaan seurantatapaamiseen noin puolen vuoden kuluttua viimeisestä tapaamiskerrasta. Neu-vontakerran kesto vaihtelee ollen keskimäärin 50 mi-nuuttia.

Ensimmäisellä ja toisella tapaamiskerralla teh-dään alkuhaastattelut ja terveysmittaukset, määri-tellään tavoitteet sekä laaditaan henkilökohtainen

liikuntasuunnitelma. Kolmannella ja neljännellä tapaa-miskerralla käsitellään ravitsemusasioita ja sovitaan asiakkaan kanssa ruokapäiväkirjan pitämisestä, jonka pohjalta laaditaan henkilökohtainen ravitsemussuun-nitelma. Lisäksi tutustutaan eri liikuntamuotoihin joko liikuntaneuvojan opastuksella tai ohjaamalla asiakas seurojen tai muiden tahojen lajikokeiluihin. Viidennes-sä tapaamisessa uusitaan terveysmittaukset sekä laadi-taan liikunta- ja ravitsemussuunnitelmat tuleville kuu-kausille. Tässä vaiheessa asiakkaalla on mahdollisuus ostaa internetissä toimiva kuntovalmennusohjelma.

Noin kahden viikon kuluttua viimeisestä tapaamisker-rasta tehdään asiakastyytyväisyyskysely. Taustaky-symysten (sukupuoli, ikä, paikkakunta, työmarkkina-asema, hakeutumisreitti neuvontaprosessiin) jälkeen lomakkeessa kysytään asiakkaan lääkityksessä tapah-tuneista muutoksista. Lisäksi asiakasta pyydetään ar-

TELIRANE-hankkeen liikuntaneuvontaprosessi

• lääkärin lähetteellä• työterveyshoitajan lähetteellä• kansanterveyshoitajan lähetteellä• omaehtoisesti• työyhteisöistä/yrityksistä (Haasta Itsesi Kunnolla -hankkeen kautta)• työttömiä KaiTo-hankkeen kautta

1. käyntialkukartoitus,

terveysmittaukset,liikuntasuunnitelma

2. käyntiterveysmittaukset,ruokapäiväkirja,

liikuntasuunnitelma

3. käynti ravitsemusohjaus,

ruokapäiväkirjan tar-kastelu, liikunta-

suunnitelma

4. käyntiTeema asiakkaan tarpeen mukaan: kuntosalitutus-tuminen/muuta liikun-

taa, liikuntasuunnitelman tarkastelu, ravitsemus-

ohjaus

�–� viikkoa

�–� viikkoa

n. �–� kuukautta

n. 6 kuukautta

Omatoim

isen lii

kunnan

lisää

minen ja

mon

ipuolista

minen

Yleisetliikuntapalvelut

Lajikokeilut

Starttiryhmät

5. käyntiloppumittaukset, liikunta- ja ravitsemussuunnitel-ma tuleville kuukausille, Webtrainer-markkinointi

6. käyntiseurantamittaukset, liikunta- ja ravitse-mussuunnitelma

�–� kuukautta

Asiakas-tyytyväisyys-

kysely

�–� viikkoa

�5

vioimaan tilannettaan neuvontaprosessin alkutilantee-seen verrattuna terveydentilan, toimintakyvyn, unen laadun, yleisen jaksamisen ja vireystilan sekä liikunta- ja ravitsemustottumustensa osalta. Kyselyn loppupuo-lella asiakas arvioi liikuntaneuvonnassa käytettyjen työmenetelmien vaikutusta muutoksiin sekä tyyty-väisyyttään liikunta- ja ravitsemusneuvontaan ja neu-vontaprosessiin kokonaisuutena. Asiakkaalla on myös mahdollisuus antaa kehittämisehdotuksia neuvonta-prosessiin sekä arvioida omaa onnistumistaan.

Seurantatapaaminen on noin puolen vuoden kuluttua viimeisestä tapaamiskerrasta. Tuolloin tehdään jäl-leen terveysmittaukset ja päivitetään liikunta- ja ravit-semussuunnitelma. Myös seurantatapaamisen jälkeen tehdään asiakastyytyväisyyskysely. Liikuntaneuvon-nassa asiakkaita kannustetaan omatoimiseen liikkumi-seen sekä osallistumaan hankkeen kautta perustettuihin starttiryhmiin, joita ovat esimerkiksi kuntosalin startti ja vesiliikunnan startti. Tavoitteena on ohjata asiakkaat vähitellen yleisten liikuntapalveluiden käyttäjiksi.

TiedotusLiikuntaneuvonnasta tiedotetaan esitteillä, ilmoituk-silla, yleisillä infoilla sekä median ja järjestötapaamis-ten kautta. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimialan henki-löstöä informoidaan jatkuvasti toiminnasta. Matalan kynnyksen liikuntapalveluista ja muista säännöllisistä liikuntaryhmistä tiedotetaan internetissä olevassa Kai-nuun liikuntakalenterissa.

Kehittämiskohtia ja tulevaisuudennäkymiäTELIRANE-hankkeen ohjausryhmä esittää, että lii-kunta- ja ravitsemusneuvontaa toteutetaan jatkos-sa hankesuunnitelman mukaisesti Kainuun maa-kunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan palvelujärjestelmässä. Tavoitteena on palkata kolme liikuntaneuvojaa maakunta-kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialalle. Hankkeen luoman toimintamallin juurruttaminen vaatii sosiaali- ja terveystoimialan ja kuntien välisen vuoropuhelun tiivistämistä. Vastuualu-eista sopiminen on vielä kesken.

Yhteystiedot

Kainuun Liikunta ry, toiminnanjohtaja Hannu Tikkanen, Kauppakatu 21, 3. krs, 87100 Kajaani, puh. 08 632 5913, 044 532 5913, hannu.tikkanen@kainuunliikunta.fi

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, terveyden edistämisen suunnittelija Annikki Aitoaho, Urho Kekkosen katu 2–4, 2.krs 87100 Kajaani, puh. 08 6156 7484, 044 710 1484, annikki.aitoaho@kainuu.fi

www.kainuunliikunta.fi

�6

4.1 Lahden kaupunki

Toiminnan tausta ja tavoitteetLiikuntaneuvontaa toteuttaa Lahdessa kaupungin si-vistystoimialan liikuntapalvelut sekä sosiaali- ja ter-veystoimiala.

Toiminnan kehittely ja pilotointi käynnistyi vuon-na 2005 Lahti liikkeelle -hankkeen puitteissa. Vuon-na 2006 alkoi kaupungin terveysliikunnan kehittämi-nen ja kaupungin kehittämismäärärahoilla käynnistyi terveysliikuntastrategian työstäminen. Terveysliikun-tastrategiassa liikuntaneuvonta nostettiin alusta alkaen vahvasti esille. Strategiassa painotetaan poikkihallin-nollista yhteistyötä etenkin sivistystoimialan liikunta-palveluiden ja sosiaali- ja terveystoimialan välillä en-naltaehkäisevän työn kehittämiseksi.

Lahden kaupungin liikuntaneuvonnan tavoitteena on terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien lahte-laisten fyysisen aktiivisuuden lisääminen. Liikunnalla nähdään olevan sairauksia ehkäisevä ja hoitava vai-kutus.

Liikuntaneuvonnan asiakkaatAsiakkaat ohjautuvat liikuntaneuvontaan terveyskes-kuksen tai kaupungin työterveyshuollon LIIKU-lähet-teellä sekä sairaalan fysioterapiaosaston kautta.

Neuvontaan pääsyn kriteeritNeuvontaan päästäkseen asiakkaan tulee täyttää yksi tai useampi seuraavista kriteereistä.E terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvaE ylipainoinen (painoindeksi ≥ 30)E diabeteksen riskitestissä ≥ 15 pistettäE diabetes-, sydän- tai verisuonitautiin sairastunut

Liikuntaneuvonnan asiakkaista 20–25 prosenttia on miehiä ja 75–80 prosenttia naisia. Asiakkaiden keski-ikä on 55–60 vuotta ja he ovat pääsääntöisesti työttö-miä tai sairaus- tai vanhuuseläkkeellä olevia. Vuosien 2006–2009 aikana on liikuntaneuvonnassa käynyt lä-hetteellä yhteensä noin 600 asiakasta.

4 KUNTIEN LIIKUNTANEUVONTAKÄYTÄNTÖjÄ

ToteuttamisympäristöLIIKU-lähetteellä neuvontaan tulevien asiakkaiden neuvontapiste sijaitsee liikuntapalveluiden toimistol-la Lahden Urheilutalolla. Liikuntaneuvontaa toteut-taa liikuntatoimessa terveysliikuntasuunnittelija, joka on koulutukseltaan AMK-tasoinen liikunnanohjaaja tai fysioterapeutti.

Yleinen, kaikille avoin LIIKKUVA LAHTI -liikun-taneuvontapalvelupiste ottaa vastaan asiakkaita noin kuusi kertaa vuoden aikana eli kolme kertaa syksyl-lä ja kolme kertaa keväällä. Liikuntaneuvontapalvelu-piste sijaitsee pääsääntöisesti keskustan alueella kaup-pakeskuksissa ja tavarataloissa. Vuosina 2006–2008 LIIKKUVA LAHTI -liikuntaneuvonta on syksyisin kiertänyt lähiöissä ympäri Lahtea markkinoiden lah-telaisille liikuntamahdollisuuksia kiinteän palvelupis-teen tavoin. Vuosien 2006–2009 aikana yleinen, kai-kille avoin liikuntaneuvonta on tavoittanut yli 6 000 asiakasta. Tällä hetkellä liikuntaneuvontapalvelupiste aloittelee yhteistyötä Lahdessa avatun Terveyskioskin kanssa, johon järjestetään liikuntaneuvontaa syksyn ja kevään aikana.

Liikuntaneuvonnan työvälineitä ovat LIIKU-lähe-te potilastietojärjestelmä Pegasoksen kautta, alkukar-toituslomake terveyden ja liikkumisen kartoitukseen, UKK-instituutin Liikuntapiirakka, eri palveluntarjoaji-en esitteet, kotijumppaohjeet sekä liikuntapäiväkirja. Alkukartoituslomakkeella asiakasta pyydetään arvioi-maan omaa terveydentilaansa sekä kertomaan mahdol-lisista lääkärin toteamista sairauksista ja niihin liitty-västä lääkityksestä sekä asiakkaan kokemista oireista ja kivuista. Asiakasta pyydetään myös kertomaan muista terveyteensä liittyvistä asioista, jotka voivat vaikuttaa liikunnan harrastamiseen. Fyysisen aktiivisuuden osal-ta lomakkeessa kartoitetaan asiakkaan arki- ja hyötylii-kunnan sekä kuntoliikunnan kertoja ja niihin käytettyä aikaa viikossa. Liikunnan osalta kysytään myös harras-tetun liikunnan kuormittavuudesta sekä liikunnan har-rastusmahdollisuuksista nykyisessä elämäntilanteessa.

Motivoituneimmille asiakkaille tarjotaan kehonkoos-tumusmittausta ja polkupyöräergometritestiä tai kä-velytestiä. InBody-laitteella tehtävässä kehonkoostu-

�7

musmittauksessa saadaan samalla mittauksella tietoa asiakkaan painosta, painoindeksistä, rasvaprosentis-ta, lihasmassan ja viskeraalirasvan määrästä sekä lepo-aineenvaihdunnasta. Polkupyöräergometrillä tai käve-lytestillä arvioidaan asiakkaan kestävyyskuntoa.

Kaikki asiakastiedot tallennetaan Pegasos-potilastieto-järjestelmään, joka toimii myös seuranta- ja raportoin-tivälineenä.

Liikuntaneuvontaprosessin kulkuLiikuntaneuvontaprosessin kesto on 2–18 kuukautta. Yhden neuvontakerran kesto on keskimäärin 45 mi-nuuttia.

Ensimmäisellä tapaamiskerralla tehdään alkuhaastat-telu ja kartoitetaan asiakkaan lähtötilanne eli tervey-dentila, fyysinen aktiivisuustaso ja motivaatio. Lisäksi

keskustellaan liikunnasta ja sen merkityksestä tervey-delle sekä toimintakyvylle. Tapaamisessa käydyn kes-kustelun pohjalta esitellään asiakkaalle eri liikunta-mahdollisuuksia, määritellään tavoitteet, laaditaan henkilökohtainen liikuntasuunnitelma sekä sovitaan jatkotoimenpiteistä.

Toinen tapaamiskerta on noin kahdeksan viikon kulut-tua, jolloin tarkistetaan liikuntasuunnitelman toteutu-minen ja tehdään jatkosuunnitelma. Tarvittaessa asia-kas saa lähetteen ravitsemussuunnittelijalle. Kaikki tapaamiset kirjataan potilastietojärjestelmään, joka toi-mii viestintävälineenä sivistystoimialan ja terveyskes-kusten välillä.

Ensitapaamisen jälkeen liikuntaneuvoja tapaa osaa asi-akkaista viikoittain liikuntaryhmissä. Liikuntaryhmän kokoontumisen aikana asiakkaan kanssa keskustellaan

Lahden kaupungin liikuntaneuvontaprosessi

Ensitapaamisen jälkeen liikuntaneuvoja tapaa osaa

asiakkaista viikoittain liikunta-ryhmissä ->kontrolli ja jatko-

suunnitelmat

• LIIKU-lähetteellä- terveyskeskuksesta- työterveyshuollosta- fysioterapeutilta• omaehtoisesti

1. käyntialkuhaastattelu,

lähtötilanteen kartoitus,liikuntamahdollisuuksien esit-

telyä, liikuntasuunnitelma

2. käyntiliikunta- ja ravitsemus-

suunnitelman toteutumisen tarkistus, tarvittaessa

lähete ravitsemus-suunnittelijalle

Puhelinkontrolli(jos liikuntaneuvoja ei

tapaa asiakasta liikunta-ryhmissä)

liikunta- ja ravitsemus-suunnitelman toteutumisen

tarkistus

n. 8 viikkoa

Omatoim

isen lii

kunnan

lisää

minen ja

mon

ipuolista

minen

Yksityiset liikuntapalvelut

Seurojen tarjoamat liikuntapalvelut

Kaupungin tarjoamat ryhmät

�8

liikuntasuunnitelman toteutumisesta ja jatkotoimenpi-teistä. Osa asiakkaista tapaa liikuntaneuvojan kontrol-likäynnillä tämän vastaanotolla. Osa taas kokee, että ensimmäisen tapaamisen jälkeen riittää puhelimitse to-teutettu seuranta. Puhelinseurantaa varten ei ole erillis-tä lomaketta.

Jokaisella asiakkaalla on oma henkilökohtaisesti hänen kanssaan sovittu yksilöllinen seurantamalli riippuen asiakkaan tavoitteista, motivaatiosta ja tarpeista. Asia-kastyytyväisyyttä ja palautetta liikuntaneuvonnasta ei ole kartoitettu systemaattisesti. Asiakkaat ovat kuiten-kin antaneet omatoimisesti palautetta terveysasemille ja liikuntapalveluille.

Asiakkaan omien toiveiden, tavoitteiden ja mahdol-lisuuksien mukaan häntä kannustetaan omatoimiseen liikuntaan ja ryhmämuotoiseen liikuntaan kaupun-gin tarjoamissa ryhmissä tai muiden palveluntuottaji-en ryhmissä.

TiedotusLiikuntaneuvonnasta tiedotetaan jatkuvasti terveys-keskusten ja työterveyshuollon lääkäreitä ja hoitajia. Lisäksi neuvonnasta jaetaan tietoa elintapa- ja diabe-tesryhmissä.

Kehittämiskohtia ja tulevaisuudennäkymiäTavoitteena on tehdä lähetteestä jatkossa entistä asia-kaslähtöisempi ja ohjata liikuntaneuvontaan kaikki ne asiakkaat, jotka kokevat tarvitsevansa liikuntaneuvo-jaa motivointiin ja ohjaamiseen. Neuvontakäytäntöä kehitetään myös jatkossa tiiviissä yhteistyössä sosiaa-li- ja terveystoimen kanssa.

Yhteystiedot

Lahden kaupungin sivistystoimialan liikuntapalvelut, puh. 050 383 6477

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, kunto- ja terveysliikunnan aluekehittäjä Mai-Brit Salo, puh. (03) 816 8754

�9

4.2 Asikkalan kunta

Toiminnan tausta ja tavoitteetLiikuntaneuvontaa toteuttaa Asikkalassa kunnan lii-kuntatoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi. Toiminnan suunnittelu käynnistyi vuonna 2006, jolloin tavoittee-na oli luoda yksinkertainen, mutta toimiva malli. Lii-kuntatoimi näki kyseisen toiminnan erittäin tärkeänä juuri oikean kohderyhmän tavoittamiseksi ja sillä oli myös valmius lähteä toteuttamaan toimintaa. Lisäksi tarvittiin terveystoimialan sitoutuminen lähetekäytän-töön. Liikuntareseptikäytännön toteutuksessa havaitut toiminnalliset hankaluudet olivat tiedossa, joten kun-nan vapaa-aikavastaava alkoi kehittää liikkumislähete-käytäntöä näistä lähtökohdista käsin.

Vuoden 2007 aikana pidettiin useita yhteispalavereja liikuntatoimen ja terveystoimen kesken lähetekäytän-nön käyttöönottoon liittyen. Toiminnan käynnistämistä pyrittiin helpottamaan suunnittelemalla liikkumislähe-telomaketta moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä. Näin lomakkeesta saatiin heti luotua toimiva, ja samal-la lähetteen antamisen kriteerit muotoutuivat. Vuoden 2008 helmikuussa kirjoitettiin ensimmäiset liikkumis-lähetteet ja toiminta on jatkunut siitä saakka. Yhteisiä tapaamisia liikuntatoimen ja terveystoimen kanssa pi-detään noin puolen vuoden välein.

Liikkumislähetekäytäntöä laajennetaan syksyllä 2010 Kärkölän ja Hämeenkosken kuntiin. Hollolassa liik-kumislähete otettiin käyttöön maaliskuussa 2009. Lä-hetteen kehittämisessä on ollut kiinteästi mukana Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiristä terveyden

edistämisen yksikkö (HYVE-yksikkö). Kehittämis-työhön on saatu HYVE-yksiköstä asiantuntija-apua lääkäriltä, sairaanhoitajalta ja ravitsemusterapeutilta. Liikkumislähetekäytännön puitteissa tehdään tiivis-tä yhteistyötä myös Päijät-Hämeen Liikunta ja Urhei-lu ry:n kanssa.

Asikkalan kunnan liikuntaneuvonnan tavoitteena on asikkalalaisten, terveytensä kannalta liian vähän liik-kuvien fyysisen aktiivisuuden lisääminen ja siten hei-dän terveytensä ja hyvinvointinsa edistäminen.

Liikuntaneuvonnan asiakkaatAsiakkaat ohjautuvat liikuntaneuvontaan terveyskes-kuksen kautta terveyskeskuslääkärin, terveydenhoita-jan, fysioterapeutin tai työterveyshuollon lähetteellä.

Neuvontaan pääsyn kriteeritNeuvontaan päästäkseen asiakkaan tulee täyttää yksi tai useampi seuraavista kriteereistä.E terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuva E ylipainoinen (BMI ≥ 30)E diabeteksen riskitestissä ≥ 15 pistettä

Liikuntaneuvonnassa on käynyt helmikuusta 2008 saakka noin sata asiakasta, joista kolmasosa on mie-hiä ja kaksi kolmasosaa naisia. Työelämässä heistä on 42 prosenttia.

ToteuttamisympäristöLiikuntaneuvontapiste sijaitsee Asikkalan liikunta-hallissa ja liikuntaneuvontaa toteuttaa liikuntatoimes-sa kaksi henkilöä oman toimensa ohella. Liikuntaneu-

�0

vojat ovat koulutustaustoiltaan AMK- ja opistotasoisia liikunnanohjaajia.

Liikuntaneuvonnan työvälineitä ovat lähete, asiakas-tietolomake, yhdessä suunniteltu liikuntaohjelma, kun-tokalenterit, liikuntapiirakka sekä erilaiset liikkumis-ohjeet.

Asiakastietolomakkeeseen kirjataan väylä, mitä kautta asiakas on ohjautunut liikuntaneuvontaan sekä terveys-peruste, jonka hoidoksi liikuntaa tulisi lisätä. Lomak-keen pohjalta keskustellaan ravinto- ja liikuntatottu-muksista, liikuntataustasta, motivaatiosta ja toiveista liikunnan suhteen sekä laaditaan asiakkaan henkilö-kohtainen liikuntasuunnitelma. Lisäksi lomakkeeseen merkitään, mitä liikuntaa tukevia materiaaleja asiak-kaalle on tapaamisessa annettu sekä kirjataan lomak-keen loppuun seurannan jatkosuunnitelma.

Toiminnan arvioinnissa on erityishuomio liikuntatoi-men ja terveystoimen yhteistyössä.

Liikuntaneuvontaprosessin kulkuNeuvontaprosessi vaihtelee asiakkaan motivaatiosta riippuen. Neuvonta voi pitää sisällään vain yhden ta-

paamisen tai se voi olla jatkuvaa, säännöllistä yhtey-denpitoa asiakkaan ja liikuntaneuvojan välillä. Neu-vontakerran kesto on keskimäärin 60 minuuttia, ja tarvittaessa sovitaan toinen tapaamiskerta käytännön liikunnan muodossa.

Tapaamisessa liikuntaneuvoja kartoittaa asiakkaan lähtötilanteen keskustelemalla, arvioi liikkumismah-dollisuudet sekä antaa tietoa liikunnasta ja terveydes-tä sekä sopivista liikuntaryhmistä ja -paikoista. Lisäksi tapaamisessa keskustellaan ravitsemuksen tärkeydestä ja laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa käytännönlähei-nen liikuntasuunnitelma. Kaikki keskustellut asiat kir-jataan asiakastietolomakkeeseen.

Asiakkaita ohjataan liikkumaan liikuntatoimen, seu-rojen ja yksityisten palveluntarjoajien tasonmukai-siin terveysliikuntaryhmiin sekä kunnan ja yksityis-ten palveluntarjoajien liikuntapaikoille. Suurinta osaa lähetteen kautta tulleista asiakkaista liikunnanohjaajat tapaavat erilaisissa liikuntaryhmissä. Seuranta ja arvi-ointi toteutetaan ennalta sovitusti 1–3 kuukauden vä-lein puhelimitse. Liikkumislähetteiden lukumäärät kir-jataan Peruspalvelukeskus Oivan tilinpäätökseen.

Asikkalan kunnan liikuntaneuvontaprosessi

Liikuntaneuvojat tapaavat asiakkaita erilaisissa

ryhmissä

• Lähete- terveyskeskuslääkäriltä- terveydenhoitajalta- fysioterapeutilta- työterveyshuollosta

1. käyntilähtötilanteen kartoitus,

liikkumismahdollisuuksien arviointi, tietoa liikunnasta ja

terveydestä sekä liikunta-ryhmistä- ja paikoista,

liikuntasuunnitelma

tarvittaessa �. tapaaminenkäytännön liikunnan

merkeissä

Omatoim

isen lii

kunnan

lisää

minen ja

mon

ipuolista

minen

Kunnan ja yksityisten

liikuntapaikat

Liikuntatoimen, seurojen ja yksityisten

palveluntarjoajien tasonmukaiset terveysliikunta-

ryhmätSeuranta ja arviointi ennalta sovituin välein

(�–� kuukautta)

��

Kehittämiskohtia ja tulevaisuudennäkymiäSeurantakäytännössä on vielä kehitettävää, sillä liikun-tatoimi ei pääse kirjaamaan sairauskertomukseen tie-tojaan käynneistä, seurantakäynneistä tai liikuntaneu-vonnan vaikuttavuudesta. Kun asiakas saa lähetteen hoitajalta tai lääkäriltä, tieto tilastoidaan sähköiseen järjestelmään. Asiakkaan itsensä päätettäväksi jää, ot-taako hän yhteyttä liikuntaneuvojaan. Terveystoimes-sa tilastoista voidaan poimia liikkumislähetteen saajat ja vertailla tietoja asiakkaiden nimien perusteella lii-kuntatoimen kanssa. Näin saadaan selville, kuka on ottanut yhteyttä liikuntaneuvojaan. Asikkalassa onkin pohdittu, että terveydenhoitaja voisi seuraavalla tapaa-miskerralla kysyä liikuntaneuvontaan lähettämältään asiakkaalta, onko tämä ottanut yhteyttä liikuntaneu-vontaan tai jo käynyt siellä.

Liikuntaneuvonnan toteuttamiseen liittyy haastei-ta. Asikkalassa on jouduttu muun muassa pohtimaan, miten resurssit ja osaaminen riittävät monisairaiden henkilöiden liikuntaneuvontaan. Lapsiperheiden yli-paino-ongelmat ja pitkäaikaistyöttömien, päihde- ja mielenterveyskuntoutujien sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten huomioiminen asettavat omat haas-teensa. Toisaalta liikuntaryhmät täyttyvät ikäihmisistä vuosittain. Liikuntaneuvonnan resursointi kunnassa on oma haasteensa.

Yhteystiedot

Asikkalan kunta, liikuntatoimen vastaava Matti Ket-tunen, matti.kettunen@asikkala.fi ja liikunnanohjaaja Elise Kettunen, elise.kettunen@asikkala.fi.

Peruspalvelukeskus Oiva, hyvinvointipäällikkö Heli Haapala, puh. 044 778 0590

www.oivappk.fi

www.asikkala.fiTiedotusNeuvonnasta tiedotettiin ensin terveyskeskuksen hen-kilökuntaa työpaikkakokouksissa ja yksikköpalave-reissa. Mukana tiedottamassa oli liikuntatoimen vas-taava. Henkilökunnan kautta tieto uudesta käytännöstä ja mahdollisuudesta saatettiin asiakkaiden tietoon. Pai-kallisessa ilmaisjakelulehdessä on myös ollut juttua liikuntaneuvonnasta. Myös Ylen Hämeen uutiset on tehnyt Asikkalan liikuntahallilla uutisjutun liikkumis-lähetekäytännöstä. Uutisessa nousi hyvin esiin liikun-ta- ja terveystoimen moniammatillinen yhteistyö ja asiakkaiden näkökulmat.

��

4.3 Oulun kaupunki

Toiminnan tausta ja tavoitteetLiikuntaneuvonta käynnistyi Oulussa vuonna 1996. Liikuntaneuvontaa toteuttavat liikuntavirasto ja sosi-aali- ja terveystoimi. Liikuntavirasto vastaa kaikkien kuntalaisten liikuntaneuvonnasta. Ikääntyneille järjes-tetään omaa liikuntaneuvontaa, josta puolestaan vastaa sosiaali- ja terveystoimi alueellisen vanhustyön ja kun-toutuspalveluiden puitteissa.

Liikuntaneuvonta käynnistyi ja kehittyi tarpeesta purkaa lääkäreiden ja kuntoutuspalveluiden pitkiä asiakasjono-ja. Myös lääkäreiden ja terveydenhoitajien liikuntatie-don puutteellisuus ohjasi liikuntapalvelumallin luomista siten, että liikunnan asiantuntijat huolehtivat liikunta-neuvonnasta asiakkaan hoitoprosessissa. Liikuntaresep-tin käyttöä on kokeiltu Oulussa, mutta se ei ole jäänyt pysyväksi toiminnaksi. Sosiaali- ja terveystoimen hen-kilökunta tottui käyttämään Effica-potilastietojärjestel-män ajanvarausta liikuntaneuvontaan ennen kuin Liik-kumisreseptistä tuli käyttöön sähköinen versio.

Oulun kaupungin liikuntaneuvonnan tavoitteena on tarjota kuntalaisille liikunnan asiantuntijapalveluja sekä tietoa alueellisista liikuntapalveluista. Tavoittee-na on huolehtia liikunnan asiantuntemuksesta asiak-kaan hyvinvointia edistävissä palveluprosesseissa ja tuottaa yhteistyössä terveydenhuollon kanssa terveyt-tä edistäviä palveluita kuntalaisille.

Liikuntaneuvonnan asiakkaatAsiakkaat ohjautuvat neuvontaan terveydenhuol-tohenkilöstön lähettämänä, lähetteellä tai omaeh-toisesti. Lähettäjinä toimivat lääkärit, sairaan- tai terveydenhoitajat, kouluterveydenhoitajat ja opiske-lijaterveydenhuollon henkilökunta. Osa asiakkaista kutsutaan neuvontaan lähetteen perusteella. Nuorille 13–18-vuotiaille on oma sähköinen liikuntaneuvonta-palvelu sekä kutsuntaikäisille oma yhteistyössä Puo-lustusvoimien kanssa toteutettava liikuntaneuvonnan palvelujärjestelmä osana kutsuntatarkastuksia.

Liikuntaneuvontaan pääsemiseen ei ole erikseen määri-telty kriteereitä, vaan neuvonta on avointa ja sen piiris-sä ovat kaikki kuntalaiset. Liikuntaneuvonnan asiakkaat ovat pääsääntöisesti 30–60-vuotiaita. Liikuntaneuvon-tapisteissä käy keskimäärin 400 asiakasta vuodessa.Nuorten liikuntaneuvontapalveluita käyttää vuosittain useampi sata nuorta.

ToteuttamisympäristöLiikuntaneuvontapiste sijaitsee Oulun uimahallissa.

Ikääntyneiden liikuntaneuvonta toteutetaan Lassinta-lon Seniorikeskuksessa. Liikuntaneuvojina toimivat tehtävään nimetyt fysioterapeutit tai liikunnanohjaajat.

Liikuntaneuvonnan työvälineitä ovat asiakastietolo-make, Effica-potilastietojärjestelmä, InBody- ja Body Age-terveyskuntomittaukset, syke- ja aktiivisuusmit-tarit, erilaiset liikuntamateriaalit sekä sähköiset tiedo-tuskanavat.

Asiakastietolomakkeella selvitetään asiakkaan neu-vonnan tarve sekä muutostarpeet elintavoissa. Aluksi asiakasta pyydetään kertomaan liikuntaneuvontaan tu-lon syy, lähettävä taho sekä liikuntakykyyn ja tervey-dentilaan oleellisesti vaikuttavat sairaudet. Monivalin-takysymyksen kautta asiakasta pyydetään arvioimaan mihin asioihin hän on elintavoissaan ja terveydenti-lassaan tyytyväinen nykyisellään, mihin kaipaa vähän hienosäätöä ja mihin toivoo muutosta jatkossa. Arvioi-tavia asioita ovat liikunta, uni, vyötärönympärys, ruo-kavalio ja stressitaso. Lomakkeen loppuun kirjataan liikuntaneuvonnassa annettu ohjeistus. Lomakkeessa on hyödynnetty Sydänliiton OTA-mittaria. Kyselylo-make on laadittu hiljattain ja sen toimivuutta tiettyyn asiakasryhmään testataan.

Terveyskuntomittauksissa InBody-laitteella tehtävässä kehonkoostumusmittauksessa saadaan samalla mitta-uksella tietoa asiakkaan painosta, painoindeksistä, ras-vaprosentista, lihasmassan ja viskeraalirasvan määräs-tä sekä lepoaineenvaihdunnasta. Polarin Body Age eli Kehon ikä -mittauksella puolestaan tehdään kehon ja elintoimintojen mittaukseen perustuva kuntoarvioin-ti. Mittauksessa asiakas saa perusteellisen arvion ke-honsa fysiologisesta iästä. Lisäksi hän saa arviointilo-makkeen ja henkilökohtaisen harjoitusohjelman, jolla kehon ikää voidaan alentaa. Lisäksi asiakkaille laina-taan tarvittaessa Polarin syke- ja aktiivisuusmittareita, joista asiakas voi halutessaan purkaa tietonsa tietoko-neelle Polarin personal trainer -verkkopalveluun. Pal-velun kautta liikuntaneuvojat voivat asiakkaan luvalla seurata hänen harjoitteluaan ja tietoja voidaan hyödyn-tää seuraavissa asiakastapaamisissa.

Kaikki liikuntaneuvonnassa käyneet asiakkaat tilas-toidaan Effica-potilastietojärjestelmään. Kävijämäärät ja liikuntaneuvontakerrat tilastoidaan liikuntaviraston omaan seurantajärjestelmään.

Liikuntaneuvontaprosessin kulkuLiikuntaneuvontaprosessi kestää keskimäärin vuoden verran, mutta tapaamiskertojen määrä vaihtelee asiak-kaan tarpeen mukaan. Neuvonta voi olla kertaluontois-

��

ta tai käsittää useita tapaamisia. Yhden neuvontakerran kesto vaihtelee 15–60 minuutin välillä.

Neuvontaprosessin alussa kartoitetaan asiakkaan läh-tötilanne ja hänen oma terveyskäyttäytymisen muu-tostarpeensa. Tämän pohjalta laaditaan yksilöllinen liikuntasuunnitelma ja kotiharjoitteet tuki- ja liikunta-elinoireisiin. Lisäksi esitellään liikuntapalveluita, teh-dään tarvittaessa terveyskuntomittaukset sekä anne-taan ravitsemusneuvontaa.

Asiakkaan fyysisen kunnon edistymistä ja liikuntamo-tivaation säilymistä kontrolloidaan tarvittaessa henkilö-kohtaisessa tapaamisessa, puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Asiakkaalla on mahdollisuus olla yhtey-dessä liikuntaneuvojaan myös kontrollikertojen välillä. Liikuntaneuvoja voi puolestaan tarvittaessa konsultoi-da kaupungin fysiatrian erikoislääkäriä.

Liikuntaneuvonnassa asiakkaita kannustetaan löytä-mään itselleen sopivat liikuntalajit ja harrastemäärät. Asiakas saa tietoa kaupungin, urheiluseurojen, kansa-laisopiston sekä muiden toimijoiden palveluista.

TiedotusLiikuntaneuvonnasta tiedotetaan oululaisia kaupungin internetsivuilla, liikuntaviraston palveluesitteissä sekä erilaisissa liikunta- ja yleisötapahtumissa. Palvelusta on kirjoitettu myös paikallisissa lehdissä. Nuorten lii-kuntaneuvonnasta tiedotetaan nuorten Action-liikunta-

esitteessä ja oppilaitosten toimintapäivillä.

Liikuntaneuvojat kokoontuvat 1–2 kertaa vuodessa sopimaan liikuntaneuvonta- ja yhteistyökäytännöistä. Asiasta tiedotetaan vuosittain terveysasemien ja Oulun yliopistollisen sairaalan fysiatrian poliklinikan henki-lökuntatapaamisissa. Niin ikään kutsuntalääkäreiden ja -terveydenhoitajien infotilaisuudessa pidetään vuosit-tain tietoisku liikuntaneuvonnasta.

Kehittämiskohtia ja tulevaisuudennäkymiäLiikuntaneuvontaan on tulossa pienryhmämuotoinen neuvonta, nettiajanvaraus sekä verkkopalveluneuvo-ja. Seuranta- ja palautejärjestelmään tullaan hyödyntä-mään verkkopohjaista tiedonkeruuohjelmaa. Asiakas-tietolomake otetaan tulevaisuudessa käyttöön kaikissa asiakasryhmissä. Liikuntaneuvonnan asiakkaiden mää-rä lisääntyy, kun tyypin 2 diabeteksen uusi toiminta-malli otetaan kaupungissa käyttöön. Yli 11 pisteen riskiasiakkaat ohjautuvat kaikki liikuntaneuvontaan, samoin vasta diabetekseen sairastuneet. Tulevaisuu-dessakin panostetaan jatkuvaan toiminnasta tiedotta-miseen.

Yhteystiedot

Oulun kaupungin liikuntavirasto, liikuntasihteeri Tiina Pekkala, p. 044 703 6600, tiina.pekkala@ouka.fi ja liikunnanohjaaja Nina Suorsa, p. 044 703 8049, nina.suorsa@ouka.fi.

Oulun kaupungin liikuntaneuvontaprosessi

Neuvonta voi olla kertaluontoista tai käsittää

useita tapaamisia.

• lääkärin lähetteellä• terveydenhoitajan lähetteellä• sairaanhoitajan lähetteellä• omaehtoisestiLiikuntaneuvonta on avointa kaikille kuntalaisille.

1. käyntilähtötilanteen ja terveyskäyttäytymisen muutostarpeen kartoitus, henkilökohtai-nen liikuntasuunnitelma, kotiharjoitteet tules-oireisiin, liikuntapalvelujen esittely, tarvittaessa terveyskuntomittaukset ja

ravitsemusneuvonta

Fyysisen kunnon edistymistä ja liikuntamotivaation säilymistä

kontrolloidaan tarvittaessa henkilökohtaisessa tapaamises-

sa, puhelimitse tai sähköpostitse.

n. � vuosi

Omatoim

isen lii

kunnan

lisää

minen ja

mon

ipuolista

minen

Kansalais-opistojen

liikuntapalvelutUrheiluseurojen liikuntapalvelut

Kaupungin liikuntapalvelut

Asiakas voi halutessaan olla yhteydessä liikuntaneuvojaan

kontrollikäyntien välillä.

Yksityiset liikuntapalvelut

��

5 YHTEENVETO LIIKUNTANEUVONTAKÄYTÄNNÖISTÄ

Toiminnan taustalla olevat tahot

Mitä kautta neuvontaan tullaan

Toteuttamisympäristö ja henkilöstöresurssit

Neuvontaan pääsyn kriteerit

Liike Luo Elämää -hanke (Etelä-Savo)

• Hallinnointi: Etelä-Savon Liikunta ry

• Toteuttajat: Mikkelin AMK, Mik-kelin kaupungin sote, Pieksämäen kaupungin sote, Itä-Savon sairaanhoitopiiri, Tanhuvaaran urheiluopisto, Kunnonkeskus Oy

• sosiaali- ja terveysalan ammatti-laisten ohjaamana• työttömiä työvoimahallinnon kautta• työterveyshuollosta• työyhteisökäynneiltä (jalkautuva liikuntaneuvonta)• tapahtumista• omaehtoisesti

• Mikkeli: fysioterapian osasto terveyskeskuksessa ja Hyvinvoin-tiosaamiskeskus Elixiiri Mikkelin ammattikorkeakoululla• Pieksämäki: Kunnonkeskus Oy• Savonlinna: fysioterapian osasto pääterveysasemalla• yhteensä neljä osa-aikaista fysioterapeuttia ja kolme osa-aikaista liikunnanohjaajaa

• työikäinen väestö �8–6�-v.• Asiakkaan liikunta on vähäistä. Kokemukset liikunnasta ovat vä-häisiä.• terveysriski, johon liikunnalla voidaan vaikuttaa (kohonnut verenpaine, D�-riski > ��, BMI yli �0)• huono fyysinen kunto (lihasvoi-ma, kestävyys, liikkuvuus)• asiakkaalla halu muuttaa liikun-takäyttäytymistään• ei akuuttia hoitoa tai kuntoutus-ta vaativaa sairautta

TELIRANE-hanke (Kainuu)

Kainuun Liikunta ry, kahdeksan Kainuun kuntaa,Kainuun maakunta -kuntayhty-män sote-toimiala

• sosiaali- ja terveyspuolen lähet-teellä• työyhteisöhankkeiden kautta• työterveyshuollon kautta• kutsunnoista• työttömien hankkeen kautta • omaehtoisesti

• terveysasemat• lisäksi Kajaanissa Kainuun Lii-kunta ry:n toimitilat• yhteensä kymmenen neuvonta-pistettä• yhteensä neljä alueellista liikun-taneuvojaa

• aikuisväestö• terveytensä kannalta riittämät-tömästi liikkuvat•ylipainoiset(BMI≥30)• riski sairastua diabetekseen (≥12p)• heikko fyysinen kunto• erityishuomio terveyserojen kannalta oleellisiin ryhmiin (työttömät, ikääntyneet)

�5

Lahden kaupunki

Lahden kaupungin liikuntatoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi

Terveyskeskuksen tai kaupungin työterveyshuollon LIIKU-lähetteellä

• LIIKU-lähete asiakkaille liikun-tapalveluiden toimistolla Urheilu-talolla• yleinen, kaikille avoin LIIKKUVA LAHTI -liikuntaneuvonta kiertää eri puolilla Lahtea• yksi liikuntaneuvoja liikuntatoi-messa

• terveytensä kannalta riittämät-tömästi liikkuvat•ylipainoiset(BMI≥30)•diabetes-riskipisteet≥15• jo sairastuneet; diabetes, sydän- ja verisuonitaudit

Asikkalan kunta

Asikkalan kunnan liikuntatoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi

Terveyskeskuksen lähetteellä ter-veyskeskuslääkärin, terveydenhoi-tajan, fysioterapeutin tai työter-veyshuollon lähettämänä

• Asikkalan liikuntahalli• kaksi liikuntaneuvojaa liikunta-toimessa

• terveytensä kannalta riittämät-tömästi liikkuvat• BMI yli �0•diabetes-riskipisteet≥15

Oulun kaupunki

Oulun kaupungin liikuntatoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi

• ilman lähetettä• lähetteellä terveysasemien henkilökunnan kautta (lääkäri, terveydenhoitaja, koulu- ja opiskelijaterveydenhoitaja)• omaehtoisesti• diabeetikoita diabeteshoitajan kautta• liikuntaneuvonnan piirissä kaikenikäiset kuntalaiset

• Oulun uimahalli, fysioterapeutti tai liikunnanohjaaja• Lassintalon seniorikeskus, �–� fysioterapeuttia • ��–�8-vuotiaille sähköinen liikuntaneuvontapalvelu• kutsuntaikäisille oma liikunta-neuvonta

• kaikille avoin

�6

Neuvontaprosessin kulku

Mihin asiakas ohjataan liikkumaan

Neuvonnan työvälineet

Liike Luo Elämää -hanke (Etelä-Savo)

• prosessin kesto �� kk• neuvontakertoja 5• neuvontakerran kesto keskimää-rin 90 min, soittoseuranta �5 min• Neuvonta pitää sisällään: alku-kartoituksen, mittauksia, henki-lökohtaisen liikuntasuunnitelman, soittoseurannat• noin vuoden päästä pienryhmä-tapaaminen

• omia matalan kynnyksen ryhmiä perustettu• seurojen avulla lisätty kohderyh-mälle sopivia palveluja• kartoitettu kaikki lähialueiden palvelut ja luotu esim. SportMik-keli.fi-alusta

•Effica-jaHilkka-potilastietojär-jestelmät• oma haastattelurunko asiakasta-paamisiin • raja-arvoliite mittauksia varten

Kaikissa yksiköissä on paikallisesti erilaiset ratkaisut riippuen järjes-tävästä organisaatiosta.

TELIRANE-hanke (Kainuu)

• prosessin kesto n. �� kk, josta ydinprosessi 6 kk ja seurantata-paaminen puolen vuoden päästä• neuvontakertoja 5• neuvontakerran kesto keskimää-rin 50 min• Neuvonta pitää sisällään: alku-haastattelun, terveysmittauksia, henkilökohtaisen liikuntasuunnitel-man, ravitsemusneuvontaa, eri liikuntamuotoihin tutustumista• �–� vkon päästä asiakastyyty-väisyyskysely• seurantatapaaminen n. 6 kk päästä 5. tapaamisesta

• kannustetaan omatoimiseen liik-kumiseen• hankkeen kautta luodut start-tiryhmät (mm. kuntosalin startti, vesiliikunnan startti)• ohjataan vähitellen yleisten lii-kuntapalveluiden käyttäjäksi

• lähete• liikuntaneuvonnan seurantakortti• hankkeen oma seurantajärjes-telmä• terveysmittaukset (Polarin le-posyketesti tai NEx-arvioin-ti, lihaskuntomittaukset, kehon-koostumusmittaus, diabeteksen riskitesti)• KKI:n kunto-oppaat, Sydän- ja Diabetesliiton ravitsemusmateri-aali, Physiotools, kausittaiset kun-tokampanjat ym.

�7

Lahden kaupunki

• prosessin kesto �–�8 kk• neuvontakertoja �• neuvontakerran kesto keskimää-rin �5 min• Neuvonta pitää sisällään: al-kuhaastattelun, liikuntamah-dollisuuksien esittelyä, henkilö-kohtaisen liikuntasuunnitelman, tarvittaessa lähete ravitsemus-suunnittelijalle

• omatoimista liikuntaa• ryhmämuotoista liikuntaa kau-pungin tarjoamissa ryhmissä tai muiden palveluntuottajien ryhmis-sä

• LIIKU-lähete potilastietojärjes-telmän kautta• esitietolomake terveyden ja liik-kumisen kartoitukseen• Liikuntapiirakka• palvelun tarjoajien esitteet, koti-jumppaohjeita• liikuntapäiväkirja• motivoituneimmille asiakkaille kehonkoostumusmittaus ja polku-pyöräergometritesti / kävelytesti

Asikkalan kunta

• prosessin kesto yhdestä tapaa-misesta jatkuvaan säännölliseen yhteydenpitoon• neuvontakerran kesto keskimää-rin 60 min, tarvittaessa sovitaan toinen aika käytännön liikunnan merkeissä • Neuvonta pitää sisällään: lähtö-tilanteen kartoituksen, tietoa lii-kunnasta, terveydestä, sopivista liikuntaryhmistä sekä liikuntapai-koista, henkilökohtaisen liikunta-suunnitelman

• liikuntatoimen, seurojen ja yk-sityisten palveluntarjoajien tason-mukaisiin terveysliikuntaryhmiin• kunnan sekä yksityisten palve-luntarjoajien liikuntapaikkoihin

• lähete• asiakastietolomake• yhdessä suunniteltu liikuntaoh-jelma• kunto-oppaita, Liikuntapiirakka, liikkumisohjeita eri lajeihin

Oulun kaupunki

• prosessin kesto enimmillään �� kk • neuvontakertojen määrä vaih-telee yhdestä tapaamisesta use-ampaan tapaamiseen• neuvontakerran kesto �5–60 min• Neuvonta pitää sisällään: asi-akkaan lähtötilanteen kartoituk-sen, yksilöllisen liikuntasuun-nitelman, liikuntapalveluiden esittelyn, tarvittaessa terveys-mittauksia, ravintoneuvontaa. Seuranta voidaan toteuttaa ta-paamisen sijaan myös sähköpos-tilla tai puhelimitse.• tulossa pienryhmämuotoinen liikuntaneuvonta

• kannustetaan omatoimiseen liikkumiseen• urheiluseuroihin• liikuntaviraston omiin ryhmiin• kansalaisopiston ryhmiin • muut palveluntuottajat

•Effica-potilastietojärjestelmä• Physiotools• mahdollisuus mittauksiin kuten Polar BodyAge, InBody ym.• UKK-instituutin materiaalit• KKI:n kunto-oppaat• Polar Elektro Oy:n kunto- ja aktiivisuusmittarit

�8

Liikuntaneuvontatoiminnan aloittaminen vaatii usei-den eri tahojen yhteistyötä. Alusta alkaen prosessiin on saatava mukaan eri sektoreiden edustajia. Toimin-taan olisi pyrittävä sitouttamaan esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimi, liikunta-/vapaa-aikatoimi, terveyden edistämisen yhteyshenkilöt, sairaanhoitopiirit, työter-veyshuollot, kansanterveysjärjestöt ja urheiluseurat. Moniammatillisuus on toiminnan elinehto ja se näh-dään kaikissa liikuntaneuvontakäytännöissä myös eh-dottomana rikkautena.

Kaikkien tahojen on sitouduttava toimintaan niin ta-loudellisesti kuin henkisestikin. Mukana olevilla ta-hoilla on oltava yhteinen tahtotila toiminnan eteenpäin viemiseksi ja kehittämiseksi. Työtä tehdään yhteisen tavoitteen eteen: kaikkien tavoitteena on parantaa pai-kallisen väestön terveydentilaa ja luoda hyvinvointia alueelle.

”Yhteistyö on kaiken avain. Sosiaali- ja

terveystoimen sekä liikuntatoimen on tultava

keskenään toimeen ja tavoite tulee olla

yhteinen.” Liikuntatoimen vastaava

Matti Kettunen, Asikkalan kunta

Ensisijaisen tärkeää toiminnan onnistumisen kannal-ta on saada myös johtotaso sitoutumaan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi liikuntatoimen johta-jat ja ylilääkärit ovat vahvasti hankkeen tukena. Avain-henkilöiden sitouttaminen on tärkeää, jotta toimintaan kanavoidaan riittävästi niin taloudellisia resursseja kuin henkilöresursseja.

”Avainhenkilöiden saaminen mukaan on

ehdottoman tärkeää. Ylilääkärillä on keskeinen

rooli terveyspuolella ja liikuntapuolella toiminta

on nähtävä tarpeellisena, jotta liikunnanohjaajan

työaikaa jyvitetään liikuntaneuvonnalle.”

Liikuntatoimen vastaava Matti Kettunen,

Asikkalan kunta

On kuitenkin hyvä muistaa, että liikuntaneuvonnan käynnistäminen ei välttämättä vaadi uusia henkilö-resursseja. Olemassa olevia resursseja uudelleen jär-jestelemällä ja nykyisten työntekijöiden toimenkuvaa muokkaamalla liikuntaneuvonta on usein mahdollis-ta käynnistää ilman henkilöstön lisäämistä. On tärke-ää, että liikuntaneuvontaan liittyvät vastuut on tarkoin määritelty eri toimialoilla ja kullekin tehtävälle on ni-metty vastuuhenkilö. Yhteistyön pelisäännöt on myös hyvä määritellä heti toiminnan alkuvaiheessa.

Sosiaali- ja terveystoimen sekä liikuntatoimen resurs-sit ovat usein niukat. Liikuntaneuvonta onkin suunni-teltava järkevästi, jotta vähäisistä resursseista saataisiin paras hyöty irti. Tästä syystä liikuntaneuvontapalvelut on yleensä pakko kohdentaa tietylle rajatulle kohde-ryhmälle. Useissa liikuntaneuvontahankkeissa törmä-tään siihen, että liikuntaneuvontaan tulevat asiakkaat ovat niin moniongelmaisia, ettei liikuntaneuvonta vält-tämättä ole se, mitä he ensisijaisesti tarvitsevat. Ei voi-da myöskään olettaa, että liikuntaneuvonnassa voidaan ratkaista asiakkaan kaikki ongelmat.

”Monesti soten lähetteellä liikuntaneuvontaan

tulevat asiakkaat ovat niin huonokuntoisia, että

he olisivat ennemminkin fysioterapiapuolen tai

mielenterveystoimiston asiakkaita. Haasteena

onkin, kuinka onnistutaan kohdentamaan

liikuntaneuvontaa oikealle kohderyhmälle ja

löytämään asiakkaat ajoissa.”

TELIRANE-hankevastaava Liisa Paavola,

Kainuun Liikunta ry

Liikuntaneuvonta ja sen taustalla oleva poikkihallin-nollinen toimintamalli on useissa kunnissa ja muissa organisaatioissa uutta. Uuden toimintamallin juurrut-taminen pysyväksi ja toimivaksi käytännöksi vaatii-kin reilusti aikaa. Sosiaali- ja terveystoimialalla toi-minta on usein melko byrokraattista, joten muutokset vievät oman aikansa. Organisaatioissa on myös oma hierarkiansa ja ”marssijärjestys”, jonka olemassaolo ja vaikutus prosessin läpi viemiseen on syytä ottaa huo-mioon. Liikuntaneuvonnan tulokset näkyvät väestöta-

6 AVAIMET TOIMIVAAN LIIKUNTANEUVONTAAN

�9

solla hitaasti, joten toiminnan on oltava pitkäjänteistä ja myös tulosten suhteen pitää löytyä kärsivällisyyttä.

”Liikuntaneuvonnan toteuttamisessa on omat

haasteensa. Käytännön juurruttaminen

terveydenhuoltoon vie oman aikansa.

Neuvonnan kehittäminen vaatii paljon

tapaamisia ja ohjausta, jota tulee jatkaa siitä

huolimatta, että lähetekäytäntö toimisi jo.”

Liikuntasihteeri Tiina Pekkala,

Oulun kaupungin liikuntavirasto

Erityisen tärkeää toiminnan jatkuvuuden ja onnistumi-sen kannalta on jatkuva tiedottaminen ja markkinointi. Tiedottamista on tehtävä niin sisäisesti kuin ulkoises-tikin. Jotta esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan toimijat olisivat tietoisia liikuntaneuvontapalveluista ja mah-dollisuuksista lähettää asiakas liikuntaneuvontaan, on heitä jatkuvasti informoitava palveluista. Myös johdon tulee olla tietoinen toimintamallista ja sen tarjoamis-ta mahdollisuuksista. Toki palvelua on markkinoitava myös väestön keskuudessa potentiaalisten asiakkaiden

löytämiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamisessa myös medianäkyvyys on usein eduksi.

”Edelleen tarvitaan käytännöstä muistuttamista

ja sen esille nostamista sekä kehittämistyötä

ja uudenlaista työnjakoa.” Hyvinvointipäällikkö

Heli Haapala, Peruspalvelukeskus Oiva, terveyden

edistämisen tulosyksikkö

”Uusi toimintamalli tarvitsee paljon ”rummutusta”

varsinkin terveydenhuollon puolella ja myös

medianäkyvyys on hyväksi, jotta kuntalaiset

ovat tietoisia omista mahdollisuuksistaan saada

apua terveytensä edistämiseen.” Kunto- ja

terveysliikunnan aluekehittäjä Mai-Brit Salo,

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Jotta liikuntaneuvonnan palveluketju toimisi ihanteel-lisesti, on tarjolla oltava matalan kynnyksen liikuntaa, jonka piiriin asiakkaat voidaan neuvonnasta ohjata. Omatoimisen liikunnan lisääminen on avainasemassa ja sitä pyritään neuvonnassa kaikin keinoin tukemaan,

�0

mutta tarvitaan myös niin sanottuja starttiryhmiä, joi-hin liikunnasta vieraantuneen henkilön on helpompi alkuvaiheessa hakeutua.

”Omatoimisen liikunnan tukeminen on ensi-

sijaista, mutta mahdollisimman helposti

lähestyttävän starttiryhmän organisointi on

myös erittäin tärkeä palanen kokonaisuutta.

Asiakkaat ammattitaidolla kohtaava ohjaaja ja

liikuntaan kannustava ryhmä antavat usein

kasvot paikalliselle liikuntaneuvonnalle.

Ryhmistä lähtee sana kiertämään ja tällainen

markkinointi on palvelumallin kannalta parasta.”

Projektiasiantuntija Lassi Pöyry,

Liike Luo Elämää -hanke,

Mikkelin ammattikorkeakoulu

LIIKUNTANEUVONTAAN LÄHETTÄVÄ TAHO

• terveysasemat• työterveyshuollot

• työyhteisöhankkeet• työttömien hankkeet

• tapahtumat• apteekit

• omaehtoinen hakeutuminen neuvontaan

LIIKUNTANEUVONTAA TOTEUTTAVA TAHO

• kunnan liikuntaneuvonta• hankerahoitteinen liikuntaneuvonta

LIIKUNTANEUVONNASTA OHJATAAN

• kuntien liikuntapalvelut• urheiluseurojen matalan kynnyksen

liikuntaryhmät• kansalais- ja työväenopistojen

liikuntaryhmät• yksityiset liikuntapalvelut

• omatoiminen liikunta

Liikuntaneuvonnan kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden tunnistaminen

Asiakkaiden neuvonta ja liikkumisen tukeminen

Asiakkaiden ohjaaminen tason mukaisiin ryhmiin ja uusien liikuntakokeilujen pariin

Liikuntaneuvonnan palveluketju

Asiakkaiden kannustaminen starttiryhmiin on tosin osoittautunut joillakin paikkakunnilla haasteellisek-si. Toisaalta joillakin paikkakunnilla on törmätty myös haasteeseen, miten ihmiset saadaan siirtymään startti-ryhmistä muihin ryhmiin, jotta uusia asiakkaita mah-tuu aloittamaan starttiryhmissä. On tärkeää, että tahot, joiden järjestämään liikuntaan asiakas ohjataan, ym-märtävät roolinsa neuvontaketjussa. Asiakkaan edis-tyessä häntä tulisi tarvittaessa ohjata eteenpäin omaa tasoaan vastaaviin ryhmiin ja kokeilemaan uusia lii-kuntamuotoja.