ny-vaikuttavuuskysely 2014 - nuori yrittäjyys · läpi yrityksen kaikki vaiheet perustamisesta...

Yrittäjyysasennetta Taloudenhallintaa Työelämätaitoja

NY-vaikuttavuuskysely 2014

32

NY Vuosi yrittäjänä -ohjelman vaikutuksia .........................................................3

Nuori Yrittäjyys ..............................................................................................3

NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma täysi-ikäinen Suomessa .................................3

NY-vaikuttavuuskysely – puhelinlangat kuumina ..............................................4

Selvityksiä muista Pohjoismaista .................................................................4

Kotimaiset suuntaviivat ja komission linjaukset viitoittavat tietä ...................5

Kyselyn tulokset .................................................................................................6

Yrittäjyys – “Tää on tietoa, taitoa ja asennetta” ...........................................6

Työelämätaidot – ”Maailma on täynnä mahdollisuuksia työn suhteen” ........7

Taloudenhallinta – ”Tilinpäätös oli mahtava kokemus” ................................8

NY Vuosi yrittäjänä opettaa yrittäjyyshenkisyyttä työelämässä ja omassa bisneksessä ....................................................................................10

Johtamista, esiintymistaitoja ja kokonaisuuksien hallintaa ......................... 11

Kiitosta, kannustusta ja koulutusta opettajille ..............................................12

10 000 nuorta mukaan Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan vuonna 2016 ...................13

Kuka perustaa yrityksiä ja luo uusia työpaikkoja Suomessa 2020- ja 2030-luvuilla? ......................................................................................14

Tietoa NY-vaikuttavuuskyselystä ......................................................................15

Lähteet ........................................................................................................15

Sisällys

Kustantaja: Nuori Yrittäjyys ry, Helsinki 2014Toimitus: Arsi Koskenranta ja Virpi UtriainenUlkoasu ja taitto: Anne JokisaariLisätietoja: nuoriyrittajyys.fi

Nuori Yrittäjyys Nuori Yrittäjyys ry (NY) edistää toiminnallaan nuorten yrittäjämäistä asennetta sekä aktiivista ja osallistuvaa toimintaa Suomessa. Vahvistamme 7–25-vuotiai-den lasten ja nuorten yrittäjyystietoa ja -kokemuksia, työelämävalmiuksia ja oman talouden hallintaa teke-mällä oppimiseen perustuvien toimintamallien kautta. Alaluokilta korkea-asteelle ulottuvat toimintamallit muodostavat NY Yrittäjyyskasvatuksen polku -koko-naisuuden ja tukevat kouluissa tehtävää yrittäjyys-kasvatustyötä.

Nuori Yrittäjyys ry:n visiossa nuorilla on rohkea asenne omaan tulevaisuuteen, nuoret näkevät mah-dollisuuksia ympärillään ja nuoret tekevät työpaik-kansa itse.

NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma täysi-ikäinen SuomessaNY Vuosi yrittäjänä on peruskoulun 9.-luokkalaisille sekä lukion ja ammatillisen toisen asteen opiskelijoille suunnattu ohjelma. Ohjelman aikana perustetaan oikealla rahalla toimiva miniyritys (NY-yritys). Yritys toimii oman oppimisen polkuna työelämätaitoihin ja yrittäjyyteen yhdessä ympärillä olevan ryhmän kanssa. Ohjelmassa käydään lukuvuoden aikana läpi yrityksen kaikki vaiheet perustamisesta yrityksen lopettamiseen.

NY-yritys tarjoaa nuorille oppimisympäristön, jossa he voivat kokeilla koulussa opittujen taitojen hyödyn-tämistä käytännössä. Oppiminen syntyy tekemällä oppimisen kautta ja itse oivaltaen.

NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa (englanniksi Company Program) on toteutettu Euroopassa jo 1960-luvulta lähtien. Tällä hetkellä se on Euroopassa ja globaalisti maailman suurin tekemällä oppimiseen perustuva yrittäjyysohjelma. NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa on toteutettu maailmanlaajuisesti jo 95 vuotta.

Vuosien varrella ohjelma on saavuttanut jalansijan suomalaisissa kouluissa vapaavalintaisena kurssina tai osana opintoja. NY Vuosi yrittäjänä on mainittu ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmassa jo vuodesta 2006. Suomessa ensimmäinen ohjelma toteutettiin 1990-luvun puolivälissä. Ohjelma on siis saavuttanut täysi-ikäisyyden myös sisustakin tunne-tussa pohjolassa.

”Avasitte silmäni mun tulevaisuudelle” NY Vuosi yrittäjänä -ohjelman vaikutuksia

Step

1

Step

2

Step

3

Step

4

Step

5

Ryhmästä yritykseksi ideointi, luovuus, yhteistyö

liiketoimintaidea

Suunnittelu ja perustaminen yrityksen nimi, liiketoimintasuunnitelma, riskit

roolit ja vastuut

neuvonantajien / liike-elämän vapaaehtoisten kontaktointi

Toiminnan aloittaminen pääoma, rahaliikenne, kirjanpito

tuotteen / palvelun valmistus

kansainvälisyys ja vastuullisuus

Myyntiä ja kilpailuja aluemessut, verkostoituminen, esiintymistaidot

myynti ja markkinointi

idean jalostaminen

Toiminnan lopetus ja kokemukset yhteenveto vuodesta

loppuraportti

kokemukset

NY Vuosi yrittäjänä -ohjelman askeleet:

RA

HO

ITTA A H A NKETTA

• • O

PETUSHALLITU

S

54

Effekter av utbildning i entreprenörskap- en långtidsstudie av UF alumners arbetsmarknadspotential och företagande

Karl Wennberg*Niklas Elert**

* [email protected] ** [email protected]

www.ffe-ye.dk

2013

Impact of Entrepreneurship Education

in Denmark – 2013

NY-vaikuttavuuskysely – puhelinlangat kuuminaKoulussa tapahtuvan yrittäjyyskasvatustyön mittaaminen on haasteellista, koska vaikutukset näkyvät usein vasta vuosikymmenen kuluttua. NY-vaikuttavuuskyselyn tavoitteena oli selvittää ohjelmassa mukana olleilta nuorilta millaisia asioita he oppivat lukuvuoden mittaisen kokemuksen aikana ja mitkä opituista asioista ovat kantaneet myöhemmin opiskeluihin ja työelämään.

NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan on osallistunut vuosien varrella yli 30 000 15–19-vuotiasta nuorta. Selvitimme satunnaiskyselyllä ohjelmassa vuosina 2000–2013 mukana olleiden, nyt 18–30-vuotiaiden nuorten ajatuksia ja kokemuksia siitä, millaisessa roolissa Vuosi yrittäjänä -ohjelman keskeiset opit: yrittäjyys, työelämätaidot ja taloudenhallinta ovat heidän elämässään nyt. Tavoitimme yhteistyössä NY-alumnien kanssa 332 nuorta vastaamaan kyselyyn. Otimme vertailuryhmäksi 93 nuorta, jotka vasta-sivat kyselyyn ilman NY-kokemusta. Lisäksi 17 ohjelmaan osallistuneen nuoren ajatuksia koottiin puhelinhaastattelun kautta.

Kysely ja siitä saadut tulokset antavat tienviittoja NY Vuosi yrittäjänä -ohjelman ja yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen jatkossa.

Selvityksiä muista PohjoismaistaNY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan liittyviä selvityksiä on toteutettu muissa Pohjoismaissa, muun muassa Tans-kassa ”Impact on Entepreneurship Education 2012” ja Ruotsissa ”Effekter av utbilding i entreprenörskap 2011”. Molemmissa selvityksissä on kartoitettu nuorten työelämä-taitojen ja yrittäjyyden kehittymistä yrittäjyyskasvatuksen opetuksen seurauksena, erityisesti NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa. NY-kyselyssä kysymyksen asettelu on noudattanut muiden Pohjoismaiden linjaa. Raportteihin voi tutustua NY:n nettisivujen kautta (nuoriyrittajyys.fi).

Kotimaiset suuntaviivat ja komission linjaukset viitoittavat tietä Yrittäjämäinen tai yrittäjyyteen suuntaava toimintakulttuuri nousee lähitulevaisuudessa oppilaitosten menestysteki-jäksi. Siinä on kyse aktivoimisesta, joka koskee kaikkia oppijoita. Yrittäjämäisen toimintakulttuurin tehtävänä on kasvattaa oppija vastuuseen itsestään ja tekemisistään, rohkaista ottamaan uusia askeleita sekä kehittää valmiuk-sia ja keinoja vaikuttaa ja osallistua myös yhteiskunnalli-seen toimintaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat (OKM 2009:7) linjaa toisen asteen yrittäjyys-kasvatusta seuraavasti: Lukiossa yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia osallis-tua ja vaikuttaa yhteiskunnan eri alueilla. Lukiokoulutuk-sen aikana opiskelijoiden tulee omaksua aloitteellisuus ja yritteliäisyys toimintatavakseen, saada laajat tiedolliset valmiudet yrittäjyydestä, ymmärtää työn merkitys sekä tuntea halua itse osallistua. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijat perehtyvät yritystoimintaan ja saavat yrittäjyys-valmiuksia myös käytännössä työssäoppimisjaksoilla. Kaikki opiskelijat saavat perustiedot yritystoiminnasta ja valmiuksia toimia yrittäjämäisesti toisen palveluksessa.

“NY Vuosi yrittäjänä antoi konkreettisempaa ammattitaitoa kuin koulussa opittu. Teimme työtä intohimolla omalle itsellemme, emme opettajille, mikä motivoi parempiin oppimistuloksiin kaikilla osa-alueilla. Lisäarvoista parhaimpana ovat monet todella tärkeät ihmissuhteet.”

Euroopan komission Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitel-massa (COM 2012,795) jäsenvaltioita kehotetaan var-mistamaan, että ”yrittäjyyden” avaintaito sisällytetään alemman perusasteen ja toisen asteen sekä ammatti-, korkea- ja aikuiskoulutuksen opetussuunnitelmiin vuoden 2015 loppuun mennessä. Lisäksi jäsenvaltioita kannus-tetaan tarjoamaan nuorille mahdollisuus saada ennen oppivelvollisuutensa päättymistä vähintään yksi yrittäjyys-kasvatukseen liittyvä kokemus esimerkiksi miniyrityksen pyörittämisenä tai koulu-yritysyhteistyön kautta.

Toimintasuunnitelmassa miniyrityksellä viitataan NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan, joka on Euroopan laajin yrittäjyyden oppimisympäristö. NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma esitel-lään lukuvuoden mittaisena kasvupolkuna. Lukuvuosi on riittävän pitkä vaikuttamaan nuorten asenteisiin ja vastuun-ottamiseen sekä kykyyn toimia ryhmässä ja ymmärtää yhteiskunnan toimintaa konkreettisen tekemisen kautta.

Yrittäjyyskasvatusta tukevien oppimisympäristöjen raken-tamisen haasteena on yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen tekemiseen suuntaavien pedagogisten ratkaisujen ja opetusmenetelmien hyödyntäminen sekä niissä olevien mahdollisuuksien näkeminen. Yrittäjyyskasvatuksen kes-kiöön on asetettava oppijat ja heidän kykynsä tuottaa itse ratkaisuja.

“Teimme NY-yrityksenä kustantamon, joka pärjäsi taloudellisesti melko hyvin NY-yritykseksi. Teimme tiiminä paljon töitä sellaisten asioiden parissa, jotka ehkä eivät lukiolaisen koulutuksessa olleet keskeisiä. Markkinointia, myyntiä, asiakassuhteita, kokoustekniikkaa sekä yritystaloutta. Meidän porukassamme sattui aina löytymään joku, jolla oli jostain edellä mainituista osaamisalueista edes hieman kokemusta ennen kurssia, ja kurssin myötä kaikki opimme toisiltamme, ohjaajaltamme ja tietysti tekemisen kautta.”

76

Yrittäjyys: Mitä yrittäjyys mielestäsi on?15. Työelämässä tarvitaan yrittäjämäisiä taitoja. Valitse mielestäsi kolme (3) tärkeintä.

41%

9%

49%

8%

21%

3%

19%

17%

22%

34%

15%

3%

57%

1%

43%

5%

61%

9%

19%

8%

15%

13%

23%

29%

14%

3%

55%

2%0% 20% 40% 60% 80% 100%

Hyvät vuorovaikutustaidot

Täsmällisyys

Kyky ottaa ja kantaa vastuuta

Ennakkoluulottomuus

Kyky viedä aloitetut asiat loppuun

Asiantuntevuus (opintojen kautta)

Asiantuntevuus (työssäopitun kautta)

Verkostoitumiskyky

Kyky mennä epämukavuusalueelle

Oma-aloitteisuus

Kyky vastaanottaa rakentavaa palautetta

Huumorintaju

Asenne (teen, kysyn, selvitän, hymyilen)

Jokin muu, mikä

NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan osallistuneet (Vastauksia:332) Vertaisryhmä (Vastauksia:93)

Kyselyn tulokset “Opin itsestäni sen, että teen mieluummin asioita itse kuin odotan muiden tekevän. Tämän voisi myös kääntää siten, että asiat kannattaa tehdä heti eikä odottaa ’parempaa aikaa’.”

Nuorten mielestä yrittäjyyttä kuvasivat eniten seuraavat väitteet: ”Yrittäjyys on asenne tehdä töitä”: 93 % vastanneista”Yrittäjyys on tapa työllistää itsensä”: 97 % vastanneista”Yrittäjyys on mahdollisuus ottaa omat ideat käyttöön”: 98 % vastanneista

“Yrittäjyys on omien elämäntaitojen ja tiedon sekä osaamisen kehittämistä niin työ- kuin vapaa-ajallakin.”

“Yrittäjyys on tiedonjanoisuutta, halua oppia ja kehittää itseään.”

“Yrittäjyysasenne on myös heittäytymistä.”

“Yrittäjyys sopii sitkeille.”

Yhteiskunta ja elinkeinotoimintaa luova yritystoiminta ovat jatkuvassa muutoksessa. Oman osaamisen kehittäminen ja nopea reagointikyky ovat tärkeitä taitoja, jotka auttavat niin yrittäjiä kuin työntekijöitä selviytymään muuttuvissa työympäristöissä.

NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa opiskelijat pääsevät kehittämään omaa osaamistaan käytännössä, jonka kautta he oppivat tärkeitä taitoja, kuinka pärjätä muuttuvassa yritys- ja työelämässä tulevaisuudessa.

Työelämätaidot – ”Maailma on täynnä mahdollisuuksia työn suhteen”Työhön liittyvät arvot ja asenteet ovat murroksessa. Suomen muut-tuessa yhä enemmän digitaali-seksi tietotaloudeksi työ kehittyy aiempaa monimutkaisemmiksi ongelmanratkaisutehtäviksi. Nyt etsi-tään työntekijöitä, joilla on yhden tai kahden tärkeän toiminnallisen taidon sijaan laaja valikoima valmiuksia, joiden ansiosta he pystyvät toimimaan saumattomammin ja tehokkaammin. Työelämätaitoihin liitetään useimmiten myös omien vaikutusmahdollisuuksien tiedostaminen ja kyky asettaa henki-lökohtaisia tavoitteita. (Taitokartoitus 2014, Accenture.)

Työelämä 2020 -hankkeessa julkaistussa raportissa (TEM 35/2013) tiivistetään työelämän arvopohjaksi tarkoitus, rohkeus, luottamus ja sinnikkyys. Samalla nostetaan esiin tosiasia, että suomalaisen työn – ja siten koko yhteis-kunnan – tulevaisuuteen vaikuttava ilmapiiri ei synny annettuna. Tämä antaa hyvän keskustelupohjan siihen, millaisena käyttäytymisenä arvot näkyvät työelämässä ja miten näitä arvoja voitaisiin vahvistaa ja kehittää jo koulu-tuksen aikana. Tarvitsemme innostusta ja itsensä johtami-sen kykyä.

Useissa tämän kyselyn vastauksissa mainittiin NY Vuosi yrittäjänä -kurssin aikana koetut oman työn johtamiseen liittyvät asiat. Tässä oman työn ja itsensä johtamisella tarkoitetaan jokaisen omaa pohdintaa ja käsitystä omasta itsestään: mikä motivoi tekemään työtä sekä omien voima-varojen, osaamisalueiden ja kehittämiskohtien tiedosta-mista.

Arvot myös puhututtavat nuoria. Vaikka kyselyssä selvitet-tiin nuorten kokemuksia NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmasta, niin nuorten yrittäjyyteen ja työn tekemiseen liittyvien arvojen tutkiminen on hyvä alusta tutkimukselle tulevai-suudessa. (Asian nostaa esille mm. Yrittäjyyskasvatuksen aikakauskirja 1/2013).

“Erityinen lisäarvo oli käytännössä tekeminen todellisella asiakaspinnalla. Peruskoulussa työskennellään kirjojen sivuilla, joten NY Vuosi yrittäjänä tarjosi mahdollisuuden oppia käytännössä kokeilemalla vastuunottamista omasta tekemisestä, osoitti suunnitelmallisuuden merkityksen työn laadukkaassa toteutumisessa ja näytti, kuinka omat mielikuvat ja todellisen asiakasryhmän toiveet eivät aina täysin kohtaa. Se opetti katsomaan maailmaa ennakkoluulottomammin pyrkien kuulemaan ympärillä olevien toiveet ennen omia, pitkälle vietyjä pohdintoja.”

Tieto- ja viestintätekniikan näkyminen NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa on vahvistunut vasta kahden viime vuoden aikana. Sen lisäksi, että nuoret oppivat hyödyntämään sosiaalisen median tarjoamia kanavia yrityksen markki-noinnissa, tavoitteena on NY-vuoden aikana vahvistaa opiskelijoiden ymmärrystä tietoja viestintätekniikan tar-joamista mahdollisuuksista oman yritystoiminnan kehittä-misessä.

“Tieto- ja viestintätekniikka korostuu tulevaisuudessa. Pitäisi osata olla askeleen edellä. Tämän päivän taidot eivät enää riitä kymmenen vuoden päästä.”

“Opin oman yritysideamme kautta vähän väkisinkin ohjelmointia.”

NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma on tuottanut useita uusia yrittäjiä Suomeen. Yksi heistä on vaasalainen Jenni Parpala, joka palkkasi Kiffel-yritykseensä ensimmäisen työntekijän toimittuaan 150 päivää yrittäjänä.

”Minullahan on jo nyt työllistävä vaikutus,” totesi Jenni puheessaan alle puoli vuotta NY Vuosi yrittäjänä -ohjelman päättymisen jälkeen.

NY-vaikuttavuuskyselyn kysymykset muodostuivat kolmen keskeisen NY Vuosi yrittäjänä -ohjelman sisältöteeman ympärille. Kartoitimme mielipiteitä sekä kokemuksia niin yrittäjyysasenteiden, työelämätaitojen kuin taloudenhallin-nan tulokulmista. Lisäksi pyysimme vastaajia kertomaan, miten yrittäjyyskasvatusta ja -opetusta tulisi kouluissa kehittää, miten voisimme jatkossa tukea NY Vuosi yrittä-jänä -ohjelmaa opettavien työtä ja miten ohjelmaa voisi kehittää.

Yrittäjyys – “Tää on tietoa, taitoa ja asennetta”Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa ideat toiminnaksi. Se sisältää luovuuden, innovaa-tiokyvyn ja riskinoton, samoin kuin kyvyn suunnitella ja johtaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. (OKM 2009:7)

Euroopassa on ollut kasvava kiinnostus yrit-täjyyden opetuksen kehittämiseen ja erilaisiin toteutustapoihin jo 2000-luvun alusta saakka (mm. Lissabonin strategia 2000). Koulutuksen tehtäväksi on usein asetettu asenteiden, taito-jen ja kulttuurin kehittäminen siten, että nuoret ryhtyisivät yrittäjiksi jo varhain. Suomessa koulutuksen ja kasvatuksen tehtävä on tukea yrittäjyyden kehittymistä toimintata-vaksi, jossa asenne, tahto ja halu toimia yhdis-tyvät tietoihin. Muutosta tapahtuu – vähitellen.

“Asiat pitää hoitaa itse ja mahdollisimman hyvin. Kukaan ei hoida minun asioita, ellen itse huolehdi siitä. Asiat myös tapahtuvat, kun itse on oma-aloitteinen.”

Useissa yrittäjyyteen liittyvissä tutkimuksissa listataan yrittäjyyteen liittyviä taitoja. Accenturen (2014) laatimassa Suomen taitokartoituksessa yrittäjyystaidoiksi on kuvattu yhteistyö- ja ryhmätyötaidot, ongelmanratkaisukyky, luova ja innovatiivinen ajattelu, myyntitaito, markkinointi ja viestintäkyky sekä digitaaliset taidot. Tulevaisuuden työntekijöiden on oltava aiempaa luovempia, yhteistyöky-kyisempiä ja yrittäjähenkisempiä kuin koskaan aiemmin.

NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa yrittäjyys on kokemustemme mukaan oman miniyrityksen pyörittämisen lisäksi kaikkea tätä. Opitut tiedot ja taidot joutuvat oikean tekemisen kautta testiin ja kehittyvät eteenpäin vuorovaikutuksessa oman ryh-män ja ympärillä vaikuttavan verkoston kautta.

NY:n Vaikuttavuuskyselyn tulokset ovat samansuuntaisia Accenturen kartoituksen kanssa. Kyselyyn vastanneiden mielestä kolme tärkeintä työelämässä tarvittavaa yrittäjä-mäistä taitoa ovat asenne, kyky ottaa ja kantaa vastuuta sekä sosiaaliset taidot:

98

Työelämä: Mitä asioita arvostat työssä?

11. Valitse kolme (3) sinulle tärkeintä asiaa työelämässä.

5%

57%

24%

27%

13%

8%

5%

9%

24%

19%

24%

5%

2%

26%

0%

12%

3%

33%

2%

3%

55%

19%

33%

9%

7%

11%

8%

30%

20%

28%

5%

2%

29%

1%

17%

1%

19%

1%0% 20% 40% 60% 80% 100%

Tarvitsen tutkinnon menestyäkseni työelämässä.Työni sisältö on mielekästä.

Minulla on mahdollisuus edetä urallani.Voin kehittyä työssäni.

Koen tekeväni yhteiskunnallisesti merkittävää työtä.Työssä on kansainvälinen ulottuvuus.

Minulla on kollegoita.Koen tekeväni vastuullista työtä.

Voin viedä omia ideoitani eteenpäin työssäni.Voin tehdä työtäni itsenäisesti ja tehdä itse työtäni koskevia…

Työni on monipuolista.Työni tarjoaa verkostoitumismahdollisuuksia.

Minulla on hyvä suhde esimieheen.Työpaikalla on kivaa.

Työtehtäväni on rajattu tarkasti.Voin rikastua työllä ansaitsemillani tuloilla.

Säännöllinen työaika 8-16Palkka, jolla tulen toimeen.

Jokin muu, mikä


”Tulevaisuudessa on sopeuduttava yrittäjähenkiseen työskentelytapaan.”

“Oli pakko ottaa itseään niskasta kiinni ja mennä keskustelemaan sopimuksista ja ottaa vastuu tekemisistään ja sanomisistaan.”

Nuorten mielestä NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma opetti seu-raavia työelämätaitoja:”NY-vuosi opetti vastuunottamista ja -kantamista”: 89 % vastanneista ”NY-vuosi opetti viemään asiat loppuun”: 84 % vastanneista”NY-vuosi opetti tiimityötä”: 84 % vastanneista

“Oma-aloitteisuus ja epämukavuusalueella toimiminen: Ikävätkin asiat oli pakko hoitaa, eikä kukaan ei ollut ns. hengittämässä niskaan. Eli jos en olisi hoitanut hommia, ne olisivat jääneet tekemättä.”

“Opin tuotteistamaan oma-osaamisen ja hinnoittelemaan se realistisesti.”

Taloudenhallinta – ”Tilinpäätös oli mahtava kokemus”

“Minun mielestäni kouluissa pitäisi opettaa kaikille miten taloutta hoidetaan, miten rahaa käytetään käytännössä ja miten yrittäjyys oikeasti vaikuttaa Suomen talouteen ja yhteiskuntaan.”

Nuorten toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja on haas-teellinen myös talousosaamisen näkökulmasta. Nuoret omaksuvat helposti uusia tuotteita ja palveluita ja he ovat otollinen kohderyhmä markkinoinnille ja mainonnalle. Esimerkiksi erilaisia luottoja markkinoidaan nuorille näky-västi. Nuoret ostavat tuotteita ja palveluita, tekevät erilaisia sopimuksia ja hoitavat pankkiasioita verkossa tai älypuhe-limella.

”Opin tuotteistamaan oman osaamisen ja hinnoittelemaan sen realistisesti.”

Monet nuoret uskovat ymmärtävänsä ja hallitsevansa arjen talousasiat. Käytännössä heiltä kuitenkin usein puuttuu suunnitelmallisuus oman talouden hoidossa. Itsenäisen elämän aloittaminen edellyttää nuorilta perustaloustaitoja, kuten ymmärrystä elämisen kustannuksista ja taitoa kont-rolloida omia raha-asioita.

”Opin ajattelemaan oman lompsan logiikalla – kuinka seurata tuloja ja menoja ja pitää ne tasapainossa.”

NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa yritys toimii oikealla rahalla. Lukuvuoden aluksi osakkaat sijoittavat yritykseen maksimissaan 40 euron alkupääoman, jonka pohjalta he lähtevät tekemään budjettia. Lainan ottaminen NY-vuoden aikana on kielletty. Lukuvuoden päätteeksi nuoret tekevät tilinpäätöksen, ja mahdollinen voitto jaetaan osakkaiden kesken.

”Vaikka yrityskumppaneinani olivat läheiset ystäväni, kohtasimme konflikteja ja ongelmia läpi ohjelman. Ne kuitenkin selvitettiin kunnialla. Lisäksi kurssin loppuun sijoittunut tilinpäätös oli mahtava kokemus, sillä pidän järjestelmällisyydestä ja tarkkuutta vaativasta työstä!”

Kysyimme NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan osallistuneilta mitä taloustaitoja he oppivat ohjelman aikana ja vastaa-vasti vertaisryhmältä mitä taloustaitoja he oppivat toisen asteen opintojensa aikana.

Ohjelman suorittaneista 67 % oli melko tai täysin samaa mieltä, että oppi ymmärtämään yrittäjien merkityksen yhteiskunnassa (työllistäjänä ja verojen maksajina). Vastaavasti 45 % vertaisryhmästä oli melko tai täysin samaa mieltä:

“Opin miten kaikkia koulussa opittuja taitoja ja tietoja voidaan hyödyntää todellisessa elämässä. Olen myös ikätovereitani kokeneempi esim. omien raha-asioiden hoidossa ja kunnossa pitämisessä. Sain kuulla mielenkiintoisia tarinoita yrittäjien taustoista ja ymmärsin, että jokaisella, jolla riittää uskoa ja haluaa yrittää on yhtä hyvä mahdollisuus pärjätä.”

Nuorten mielestä kolme tärkeintä asiaa työelämässä ovat työn mielekäs sisältö, työssä kehittyminen ja palkka, jolla tulee toimeen. Kaikkiaan kyselyyn vastanneet arvottivat työelämän tärkeitä asioita seuraavasti:

Kyselyn tulokset Kyselyn tulokset

Kyselyn vastausten perusteella NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma vahvistaa toisen asteen nuorten talousluku-taitoja. Nuoret kokevat tekemällä oppimisen hyväksi tavaksi opetella myös talouslukutaitoja sekä muita yhteiskunnallisia taitoja.

NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma: Omaa taloudenhallintaa ja finanssilukutaitoja?Opin ymmärtämään yrittäjien merkityksen yhteiskunnassa (työllistäjänä).

7%

21%

43%

24%

5%

15%

39%

30%

15%

1%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Täysin eri mieltä

Melko eri mieltä

Melko samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

En osaa sanoa


NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma: Omaa taloudenhallintaa ja finanssilukutaitoja?Opin ymmärtämään oman työni arvon osana kokonaisuutta.

3%

12%

46%

34%

5%

14%

27%

43%

14%

2%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Täysin eri mieltä

Melko eri mieltä

Melko samaa mieltä


En osaa sanoa


NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma: Omaa taloudenhallintaa ja finanssilukutaitoja?Opin kirjanpidon alkeet.

14%

23%

36%

23%

5%

54%

24%

12%

9%

2%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Täysin eri mieltä

Melko eri mieltä

Melko samaa mieltä


En osaa sanoa


Ohjelman suorittaneista 59 % oli melko tai täysin samaa mieltä, että oppi kirjanpidon alkeet ohjelman aikana. Vastaavasti vertaisryhmästä vain 21 % oli melko tai täysin samaa mieltä, että oppi kirjanpidon alkeet toisen asteen opintojensa aikana:

Ohjelman suorittaneista 80 % oli melko tai täysin samaa mieltä siitä, että oppi ymmärtämään oman työnsä arvon osana kokonaisuutta. Vastaavasti 57 % osuus vertaisryh-mästä oli:

1110

NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma: Miten ohjelma vaikutti sinuun?Madalsi kynnystä oman yrityksen perustamiseen.

6%

22%

34%

32%

6%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Täysin eri mieltä

Melko eri mieltä

Melko samaa mieltä


En osaa sanoa

NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan osallistuneet (Vastauksia:332)

NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma: Miten ohjelma vaikutti sinuun?Sai minut harkitsemaan oman yrityksen perustamista.

11%

18%

29%

38%

5%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Täysin eri mieltä

Melko eri mieltä

Melko samaa mieltä


En osaa sanoa


NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma: Miten ohjelma vaikutti sinuun?toimimaan oma-aloitteisesti

2%

6%

37%

52%

3%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Täysin eri mieltä

Melko eri mieltä

Melko samaa mieltä


En osaa sanoa


NY Vuosi yrittäjänä opettaa yrittäjyyshenkisyyttä työelämässä ja omassa bisneksessäNY Vuosi yrittäjänä -ohjelma on monipuolinen kokonaisuus. NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma on pitänyt pintansa eri aikakausilla juuri siksi, että se mukautuu yhteiskunnan muutoksessa ja koska sen sisällöt ovat universaaleja.

Ohjelmasta saatuihin kokemuksiin vaikuttaa ennen kaikkea jokaisen yksilön persoona, ja myös opettajalla ja NY-neu-vonantajalla on vaikutusta.

”Yrittäjähenkisyys ja käytännön kokemus ovat tärkeitä. Kaikista ei tarvitse tulla yrittäjiä, mutta asenne työhön ja valmiudet työllistää itsensä auttaa työelämään kiinni pääsyssä.”

Kyselyn mukaan ohjelman merkittävimpiä vaikutuksia oli asenteissa. Vastanneista 66 % oli melko tai täysin samaa mieltä, että NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma madalsi kynnystä ryhtyä yrittäjäksi:

Kyselyyn vastanneista 11 % oli perustanut yrityksen opinto-ohjelman vaikutuksesta. Lähes puolet vastanneista oli vielä opiskelijoita, joten tällä saattaa olla vaikutusta tulokseen, koska yrityksen perustamista harkitsi 67 % vastanneista:

Lisäksi nuoret kokivat, että ohjelma vahvisti heidän oma-aloitteisuuttaan, mikä on myöhemmin näkynyt jatko-opin-noissa ja työelämässä.

Jopa 89 % vastanneista oli melko tai täysin samaa mieltä, että NY-vuosi opetti toimimaan oma-aloitteisesti:

Johtamista, esiintymistaitoja ja kokonaisuuksien hallintaa

”Jos oikeasti haluat menestyä ja saavuttaa jotain niin sen eteen saa oikeasti tehdä työtä. Myös se ilkeäkin huomio, että kannattaa katsoa kenen kanssa hommiin alkaa, ettei pääty tekemään itse kaikkea työtä.”

NY-vaikuttavuuskyselyn avoimissa vastauksissa koros-tuvat ohjelman erityisenä lisäarvona tai opittuna taitona vastuun ottaminen, toimeen tarttuminen ja asioiden vie-minen loppuun saakka. Monet vastanneista kokevat myös oppineensa asioiden suunnitelmallisuutta ja organisointi-kykyä. Vastauksissa korostui myös ymmärrys siitä, miten tehdään yhdessä töitä ja ratkotaan konfliktitilanteita. Monet vastanneista ovat myös oivaltaneet, miten asiat toimivat käytännössä.

”Ammattikoulussa tai lukiossa ei opeteta johtamistaitoja ollenkaan. Tehtäväni NY-firmamme toimitusjohtajana toi lisää johtamistaitoja, joita on toki karttunut mm. koulun ryhmätehtävien kautta ikään kuin itsestään. Oppimista oli myös siinä, että asiat tehtiin aivan itse, eikä joku muu ollut antamassa toimeksiantoja.”

“Minusta suomalaisissa kouluissa on aivan liian vähän esiintymistä, vaikka esiintymistaito ja kyky ilmaista asiansa selkeästi ja vakuuttavasti on työelämässä erittäin tärkeää todella monissa hommissa. NY-ohjelmassa hyvää olikin se, että sai/joutui esiintymään paljon, mikä oli aluksi todella pelottavaa, mutta loppuvaiheessa siitä oppi pitämään ja sai onnistumisen kokemuksia. Opin myös rohkeutta sosiaalisissa tilanteissa: ennen NY-ohjelmaa en uskaltanut esimerkiksi soittaa itse juuri mihinkään, vaikka asiakaspalvelijoiden kanssa puhuminen tuntui tosi vaikealta, mutta NY-vuosi opetti ottamaan puhelimen käteen ja hoitamaan asioita myös tuntemattomien ihmisten kanssa.”

Esimerkit ovat nuorille tärkeitäNY-vaikuttavuuskyselyn avoimista vas-tauksista kävi ilmi, että nuoret kokivat kannustavina erilaisten yrittäjätarinoiden voiman opetuksen rinnalla. Tarinoista tulee esiin ”se asenne, jota on vaikea opettaa”. Taivas+Helvetti -kirjat esittelevät suoma-laisten yrittäjien tarinoita, joista jokainen voi inspiroitua omalla tavallaan. NY-vuoden jälkeen yrittäjäksi ryhtynyt Riku Korhonen on mukana innostamassa omalla tarinallaan T+H vol. 2 -kirjassa.

“NY Vuosi yrittäjänä -ohjelman aikana sain oikeasti ottaa vastuun tekemisistäni, ja vastasin niistä maksaville asiakkaille. Pääsin huolehtimaan asiakasprojekteista alusta loppuun: asiakashankinta, työn tekeminen, laskutus. Näin kokonaisvaltaista kuvaa yrittäjyydestä, ja toimialasta yleensä, ei olisi voinut koulutyössä saada.”

“Tärkeä oppimani taito oli organisointitaito: kyky hoitaa tehtävät tehokkaasti hahmottaen käytettävissä olevan ajan asettamat vaatimukset, delegoiden tai itse.”

1312

Kiitosta, kannustusta ja koulutusta opettajille

“Yrittäjyys ajattelutapana pitäisi saada kumpuamaan ihmisistä sisältäpäin. Opettajille pitää tarjota koulutusta ja oikeita kokemuksia.”

NY-kurssin opettaja on keskeisessä roolissa lukuvuoden mittaisella matkalla. NY Vuosi yrittäjänä -ohjelman kasvanut käyttäjämäärä osoittaa, että opettajien asenteet eri kouluasteilla ovat muuttuneet positiivisemmaksi.

Opettajien tiedolliset ja taidolliset yrittäjyysopetuksen valmiudet vaihtelevat. Vastaajilta saatu palaute antaa hyviä kehittämissuun-tia NY:lle opettajien koulutuksen vahvistamiseen jatkossa. Nuoret antavat opettajille kiitosta tien viitoittamisesta ja kannustamisesta sekä kehuvat heitä aktiivisesta otteesta myös koulun ulkopuolisten vapaaehtoisten ja kouluvierailujen järjestämisestä. Samalla nuoret kuitenkin toivovat opetushenkilöstölle enemmän koulutusta yrittä-jyyskasvatukseen sekä ulkopuolisia valmentajia ja lisämateriaaleja kurssin tueksi.

”Tärkeintä ei niinkään ollut opittu taito, vaan ymmärrys siitä mitä kaikkea yrittäjyys voi olla. Yrittäjyyskurssista ei ole hyötyä pelkästään niille ketkä ovat yritysmaailmasta kiinnostuneita vaan ihan kaikille! Kurssilla monet elämään liittyvät asiat selitettiin paremmin kuin esim. yhteiskuntaopin tunneilla.”

Kaiken kaikkiaan NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa pidettiin hyvänä oppimismallina. Vastaajista peräti 89 % totesi, että ohjelma on toi-miva malli yrittäjyyden opettamiseen:

Yhteiskunta on kaikkialla suurten haasteiden edessä. Työelämässä tarvittavien taitojen, työmarkkinoille pyrkivien nuorten todellisten taitojen ja parhaat työllistymismahdollisuudet tarjoavien alojen välillä oli merkittäviä eroja (Accenture).

Koulut ovat avainasemassa nuorten tavoittamisessa ja tarvittaviin taitoihin vaikuttamisessa. Koulujen apuna toimii YES-verkosto, joka vaikuttaa kouluissa toteutettavaan yrittäjyys- ja työelämäkasvatukseen ja toimii opettajien ja oppilaitosten yrittäjyyskasvatustyön resurssina. YES tarjoaa opetushenkilöstölle koulutusta, verkottaa kouluja yritysyhteistyöhön ja on mukana rakentamassa laajempia, maakunnallisia yrittäjyyskasvatuksen strategioita. Näihin strategioihin on sisällytetty toimenpiteitä ja rakennettu mal-leja siitä kuinka yrittäjyyskasvatus ja sen tavoitteet toteutu-vat kaikilla kouluasteilla. Koulutuksen järjestäjät muuttavat strategiat konkreettisiksi teoiksi.

10 000 nuorta mukaan Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan vuonna 2016

Tällä hetkellä NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma on kirjattu useaan maakunnalliseen yrittäjyyskasvatuksen strategiaan toisen asteen toimintamalliksi, mikä vahvistaa Nuori Yrit-täjyys ry:n tavoitetta saada 10 000 perus- ja toisen asteen nuorta mukaan NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan lukuvuonna 2016–2017. Tavoitetta tukee myös yrittäjyyden näkyminen tulevissa opetussuunnitelmien perusteiden uudistuksissa sekä perus- että toisen asteen koulutuksessa.

“Pitäisi opettaa yleistä työelämässä käyttäytymistä: mitä työn tekeminen yleisesti vaatii ja miten se poikkeaa kouluarjesta.”

NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma: Hauska tapa oppia?on toimiva oppimismalli yrittäjyyteen.

2%

5%

42%

47%

5%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Täysineri mieltä

Melkoeri mieltä

Melko samaa mieltä

Täysinsamaa mieltä

En osaa sanoa


151414

Lähteet

Oikeat taidot Suomen tulevaisuudelle - Suomen taitokartoitus. Accenture, 2014

Työelämä2020 -verkkosivusto. Työ- ja elinkeinoministeriön raportti 35/2013

Entrepreneurship Action Plan 2020. Europe COM, 2012Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Opetusministeriön julkaisuja 7/2009

Yrittäjämäinen oppiminen: tavoitteita, toimintaa ja tuloksia. Turun yliopisto, 2011

Opetuksen yrityspalat – käytännön malleja yrittäjyyskasvatukseen. Kasvu yittäjyyteen – hankeraportti 2011Yrittäjyysosaamisella kilpailukykyä. Suomen Yrittäjät, 2014

Yrittäjyyskasvatuksen aikakauskirja. Yrittäjyyskasvatuksen Tutkimusseura, 1/2013

Nuoret ja työelämä – kaksi eri maailmaa? Taloudellinen Tiedotustoimisto TAT, 2012

Valmistu töihin – Mihin? Taloudellinen Tiedotustoimisto TAT, 2012

Impact of Entrepreneurship Education in Denmark. Young Enterprise Danmark, 2011

Toiminta, tulokset ja vaikuttavuus 2006-2007. Nuori Yrittäjyys ry.

Tilastokeskus, eri tietokantoja.

NY-vaikuttavuuskyselyssä kysyimme työuran alkumetreillä olevalta kohderyhmältä, millaisia asioita koulussa pitäisi nyt ja lähitulevaisuudessa opettaa. Nuoret listasivat keskei-siä teemoja opetuksen kehittämiseksi:

- Sosiaalisen kyvykkyyden parantaminen: vuorovaikutus-, esiintymis- ja tiimityötaidot sekä verkostoituminen

- Tieto- ja viestintekniikan mahdollisuuksien hyödyntämi-nen muuttuvassa työssä digimurroksen aikana

- Vastuullinen taloudenhallinta ja kirjanpitotaidot

- Oman osaamisen markkinointi ja myyminen

- Opitun soveltaminen käytäntöön, käytännön kautta yrittä-jyyden oppiminen ja työelämätaitojen harjoittaminen

“Kouluissa pitäisi opettaa, että epämukavuusalueelle meneminen on välttämätöntä työelämässä ja että tarkentavia tietoja saa internetistä, ja niiden hakemisessa on oltava aktiivinen. Pitäisi myös opettaa, että epäonnistumiset ovat vain askelia matkalla menestykseen, joten oppilaiden tulisi kokeilla paljon erilaisia asioita, jotta oma juttu lopulta löytyy. ”

Kuka perustaa yrityksiä ja luo uusia työpaikkoja Suomessa 2020- ja 2030-luvuilla?

Nuorilta saatujen vastausten perusteella voidaan esittää kysymys: Voisiko Suomi olla Euroopan ensimmäinen maa, jossa maailman parhaissa kouluissa omaksuttu osaaminen otetaan käyttöön yrittäjämäisesti jo koulutuksen aikana? Sen vaikutus työttömyyteen, yritysten perustamiseen ja sukupolvenvaihdoksiin olisi mielenkiintoinen tutkimusaihe vuonna 2020. Jos Nuori Yrittäjyys ry:n tavoitteet toteutuvat, siihen mennessä NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan osallistuu 50 % ikäluokasta. “Vuonna 2020 on varmasti haastavaa saada töitä ja yritysten kilpailu on kovaa. Voisi nostaa enemmän esille faktoja yrittäjyyden riskeistä ja hankaluuksista joita saattaa kohdata, jotta osaa toimia vaikeissakin tilanteissa”.

Laajempi kyselyn vastausten kooste on nähtävillä osoit-teessa nuoriyrittajyys.fi/medialle.

Tietoa NY-vaikuttavuuskyselystäNY-vaikuttavuuskyselyyn vastasi yhteensä 425 henkilöä, joista 332 oli suorittanut NY Vuosi yrittäjänä -ohjelman ja 93 toimi vertaisryhmänä, joka ei ollut suorittanut ohjelmaa.

Vastanneista 60 % oli naisia ja 40 % miehiä. Vastaajista 70 % on iältään 21–30-vuotiaita.

Vastanneista 70 % oli valmistunut joko lukiosta tai ammat-tikoulusta. Suurin osa vastanneista joko opiskelee päätoi-misesti (50 %) tai on työelämässä (42 %).

52 %:lla vastanneiden vanhemmista ei ole yrittäjätaustaa.

Alueellisesti vastauksia tuli eniten niiltä, jotka kävivät toisen asteen koulutuksensa Uudellamaalla, Keski-Suo-messa tai Pirkanmaalla.

Niistä vastaajista, jotka olivat osallistuneet NY Vuosi yrit-täjänä -ohjelmaan, 68 % oli suorittanut ohjelman vuosien 2000–2011 välillä.

”NY-vuoteni oli erittäin hyvä kokemus ja tienasin vähän rahaakin. Idea nuoren koululaisen omasta yrityksestä, jota voi pyörittää ihan itse ja oman mielen mukaan on minusta erittäin tehokas ja hyvä idea.”

RA

HO

ITTA A H A NKETTA

• • O

PETUSHALLITU

S

Yhteistyökumppanit

KOTIS IVUKONE

Perustajajäsenet

Toimintaa tukevat säätiöt

• Jenny ja Antti Wihurin rahasto

• Riitta ja Jorma J. Takasen säätiö

- kumppanit

Pääyhteistyökumppanit

NY on voittoa tavoittelematon yhdistys, ja se kuuluu kansainväliseen Junior Achievement Worldwideen. Suomessa toiminta alkoi vuonna 1995.

Nuori Yrittäjyys ry haluaa omasta ja ohjelmissa mukana olevien nuorten puolesta kiittää seuraavia yrityksiä ja säätiöitä, jotka osaltaan mahdollistavat NY-toiminnan Suomessa.

ny-vaikuttavuuskysely 2014 - nuori yrittäjyys · läpi yrityksen kaikki vaiheet perustamisesta...

Documents