sak:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden kehyksiin 2014–2017 ja valtion...

2·2013

SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon

Helmikuu 2013

Lisätiedot:Olli Koski [email protected] puhelin 020 774 015o

Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000

SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden

kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon 1

SISÄLLYS 1 FINANSSIPOLITIIKAN LINJA ............................................................................................. 3

2 VEROTUS JA HARMAAN TALOUDEN TORJUNTA ................................................... 4

2.1 VEROTUS ................................................................................................................................................ 4 2.2 HARMAA TALOUS ................................................................................................................................. 7

3 TYÖVOIMA- JA KOULUTUSPOLITIIKKA ...................................................................... 8

3.1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHOJEN OLTAVA RIITTÄVÄT ...................................................................... 8 3.2 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TARJONTA JA UUDISTUMINEN TURVATTAVA .................... 9

4 TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN, TYÖOIKEUS JA TYÖTERVEYS ......................... 10

4.1 KANSALLINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA ................................................................. 10 4.2 TYÖSUOJELUVIRANOMAISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN .......................................................... 10 4.3 TYÖSUOJELU JA HARMAA TALOUS ................................................................................................ 11 4.4 TYÖSUOJELU JA HALLINNOLLINEN TAAKKA ............................................................................... 11 4.5 TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS ................................................................. 11 4.6 TUTKIMUSLAITOSUUDISTUKSESSA TYÖTERVEYSLAITOKSEN ITSENÄINEN ASEMA SÄILYTETTÄVÄ ............................................................................................... 11 4.7 TUTKIMUSLAITOSUUDISTUKSESSA ON TURVATTAVA TUTKIMUSRAHOITUS ......................... 12

5 ELINKEINO-, LIIKENNE- JA ASUNTOPOLITIIKKA.................................................... 13

5.1 VÄYLÄNPITOON TASOKOROTUS .................................................................................................... 13 5.2 KASVUPOLIITTISESTI TÄRKEÄT INVESTOINNIT KÄRKEEN ......................................................... 13 5.3 RIKKIKOMPENSAATIOTA TARVITAAN ............................................................................................ 13 5.4 MERITEOLLISUUDEN TURVAAMINEN ............................................................................................ 15 5.5 VALTION OMISTAJAPOLITIIKKAA TARVITAAN YHÄ ................................................................... 15 5.6 YRITYSTUKIEN KESKEISENÄ KRITEERINÄ TYÖLLISTÄMINEN .................................................... 16 5.7 TOIMIA KESTÄVÄÄN KASVUUN ....................................................................................................... 17 5.8 TEHOKASTA SÄÄNTELYÄ ................................................................................................................. 18 5.9 KUNTARAKENNEUUDISTUS .............................................................................................................. 18 5.10 UUSI RAKENNERAHASTOKAUSI 2014–2020 .............................................................................. 19 5.11 ASUNTOPOLITIIKKA ........................................................................................................................... 19

6 SOSIAALIPOLITIIKKA ........................................................................................................ 20

6.1 TYÖTTÖMYYSTURVAN UUDISTAMISTA JATKETTAVA ............................................................... 20 6.2 SAIRAUSVAKUUTUKSEN RAHOITUSOSUUDET PALAUTETTAVA ENNALLEEN ...................... 20 6.3 YLEINEN ASUMISTUKI ON UUDISTETTAVA PIKAISESTI ............................................................... 21 6.4 PÄIVÄHOITOMAKSUT UUDISTETTAVA JA VANHEMPIEN OSA-AIKATYÖLLE MAHDOLLISUUKSIA ................................................................ 21

2 SAK:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden

kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon



1 FINANSSIPOLITIIKAN LINJA

Suomen talouden kasvuvauhti hidastui vuoden 2012 kuluessa selvästi. Yhteenve-tona tässä vaiheessa näyttää siltä, että talouden kasvulukema koko vuoden osalta jää lähelle nollaa. Vuonna 2013 talouden odotetaan alkavan kasvaa, eli tässä mie-lessä talouskehityksen käänne on ajoittumassa vuoden vaihteen 2012–2013 ja ku-luvan talven tienoille. Kasvun ennakoidaan kuitenkin käynnistyvän hitaasti, vuo-delle 2013 ennakoidaan 0,5–1 prosentin kasvua uusimmissa ennusteissa. Työttö-myys ja työllisyys reagoivat tuotannon muutoksiin viiveellä, joten työttömyyden odotetaan kasvavan vielä vuonna 2013. Työmarkkinoilla selvempi käänne hei-kompaan on tapahtumassa vasta nyt, mistä kertoo myös SAK:n oma yt-seuranta.

Näillä oletuksilla hallitusohjelman tavoitteet julkisen talouden vakauttamisesta ei-vät toteudu nykyisin päätöksin. Suomen Pankin julkisen talouden keskipitkän ai-kavälin kehitysuran mukaisesti hallituksen asettama tavoite valtion velka–asteen taittumisesta vaalikaudella ei toteudu ilman lisätoimia. Kaavamaisen laskelman mukaan vuosina 2014–2015 alijäämää pitäisi pienentää yhteensä 1 mrd. eurolla, jotta valtion velka-asteen nousu pysähtyisi. Hallitusohjelman 50-50-säännön mu-kaisesti tätä varten tarvittaisiin 500 miljoonaa menoleikkauksia ja 500 miljoonaa veronkiristyksiä.

Sopeuttamistoimia tehtäessä on huolehdittava niiden oikeudenmukaisuudesta. Verotuksen kiristäminen on tehtävä siellä, missä vielä on selvää vajaaverotusta: esimerkiksi kiinteistöverotuksessa ja varsinkin metsämaan kiinteistöverotuksessa; listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksessa, ylimmissä pääoma- ja ansiotulois-sa sekä perintöverotuksessa.

Menojen leikkaamisessa on erityishuomio kohdennettava perusteettomiin elin-keinotukiin, ml. maatalouden tuet. Koulutuspolitiikan puolella säästöjä on toteu-tettu jo vähintäänkin riittävästi. Kuntien valtionosuuksista ei pidä enää leikata. Kuntataloutta tulisi vahvistaa kiinteistöveron kehittämisellä ja jäteveron tuoton ohjaamisella kunnille.

Osana valtiontalouden kestävyysvajeen umpeen kuromista työmarkkinajärjestöt ovat ilmoittaneet valmiutensa hakea keinoja työurien pidentämiseksi ja työpanok-sen lisäämiseksi ennen vaalikauden puoliväliriihtä. Kestävyysvajeen umpeenku-romiseksi hallituksen tulisi myös arvioida onnistumista ja etenemistään kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa.



2 VEROTUS JA HARMAAN TALOUDEN TORJUNTA

2.1 Verotus

Hallitus on jo päättänyt useista verotukseen kohdistuvista toimenpiteistä vuosille 2014 ja 2015. Lisäksi vuoden 2013 alussa jo korotettiin arvonlisäveroa. Taulukossa 1 mainittujen toimenpiteiden verotuottovaikutus vuonna 2014 on yhteensä noin 700 milj. euroa, josta yli puolet kertyy ansiotuloverotuksen tarkistuksista luopumi-sesta. Vuonna 2015 jo tehtyjen veropäätösten tuotto on yhteensä noin 300 milj. euroa. Mukana ei ole mm. sovittuja energiaverojen korotuksia.

Taulukko 1. Hallituksen veropäätöksiä vuosille 2014–2015 Toimenpide Pankkivero Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys Tuotannollisten investointien korotetut poistot Sijoitustoiminnan verohuojennus Windfall-vero Ansiotuloverotuksessa ei tehdä tarkistuksia Valtion tuloveroasteikkoon uusi ylin tuloluokka Asuntolainan korkovähennystä supistetaan 5 %-yksikköä Perintö- ja lahjaveroasteikkoon uusi ylin luokka 15000 km ylittävältä osalta verovapaa km-korvaus 55 % Yritysten korkomenojen vähennysoikeuden rajoittaminen

Voimassa 2013–2015 (tai kun direktiivi voimaan) 2013–2015 2013–2015 2013–2015 2014 alkaen 2013–2014 2013–2015 2014 2013–2015 2014 alkaen 2014 alkaen

Verotuottoarvio, milj. €/v 170 - 190 - 20 - 12 milj. euroa, josta osa palautuu 5–20 vuodessa 170 400 30 30 20 30–50 (?) 70



Jos valtion talouden tasapainotustarve on 1 mrd. euroa ja pidetään kiinni siitä, että korjaavista toimista puolet kohdistuu tulopuolelle, veroja joudutaan korottamaan jo sovittujen korotusten lisäksi 500 milj. euroa.

SAK lähtee siitä, että vuonna 2015 työn verotusta ei enää kiristetä ja ansiotulove-rotuksessa tehdään hallitusohjelman mukaiset inflaatio- ja ansiotasotarkistukset. Lisäksi kompensoidaan palkansaajamaksujen nousu. Verovapaan kilometrikorva-uksen aleneminen 15000 km ylittävältä osalta tulee perua. Asuntolainojen verovä-hennysoikeuden supistamista voidaan jatkaa, jos siitä saadut verotuotot käytetään vuokra-asuntojen tuotannon edistämiseen (taulukko 2).

Kotitalousvähennystä voidaan käyttää suhdannevaihtelujen tasaamiseen. Tästä syystä vähennystä pitää kasvattaa jo vuodelle 2013. Selvitetään mahdollisuudet ke-hittää vähennystä siten, että vähennys kannustaisi nykyistä enemmän vanhusten hoivapalvelujen käyttämiseen.

Valtion tuloveroasteikon väliaikainen uusi ylin tuloluokka (ns. solidaarisuusvero) muutetaan pysyväksi. Lisäksi asteikon ylimpien tuloluokkien prosentteja korote-taan 2 prosenttiyksikköä.

Perintö- ja lahjaveroasteikon väliaikainen uusi ylin tuloluokka (ns. solidaarisuus-vero) muutetaan pysyväksi. Perintöverotuksesta poistetaan yritysten sukupolven-vaihdoshuojennus.

Taulukko 2. SAK:n ehdotuksia verotoimenpiteiksi 2014 alkaen Toimenpide Listaamattomien yritysten osinkoverohuojennus poistetaan (tai verovapautta ja tuottoprosenttia alennetaan) Yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen poistaminen perintöverotuksessa Progressiiviseen pääomatuloverotukseen lisätään uusi tuloluokka (35 % 100 000 € ylittävälle tulolle) Valtion tuloveroasteikon kahden ylimmän luokan prosentteja korotetaan Työtulovähennyksen korotus pienituloisille Perutaan 15000 km ylittävän verovapaan km-korvauksen aleneminen Asuntolainan korkovähennystä supistetaan 5 %-yksikköä

Tuottoarvio, milj.€/v 200 80 30 50 - 30 - 30 30


kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon Kiinteistöveropohjaa laajennetaan maa- ja metsätalousmaahan, kiinteistöveron rajoja nostetaan ja verotusarvoja tarkistetaan Otetaan käyttöön sokerivero Tupakan verotusta korotetaan Verottoman lakkoavustuksen ylärajaa korotetaan yleisen ansiotason nousua vastaavasti 16 eurosta 22 euroon

200 100 50 ~0

Yritysveropohjaan kohdistuu voimakkaita paineita elinkeinoelämän taholta. Yri-tysverotukseen vaaditaan jatkuvasti uusia verohuojennuksia ja puhutaan jopa Vi-ron yritysveromallin toteuttamisesta Suomessa. Tällaiset puheet ovat vastuutto-mia. Virossakin on suuria ongelmia verojen kertymisessä. Viron yritysverojärjes-telmässä verot maksetaan siinä vaiheessa, kun yritys jakaa voittoja omistajilleen. Järjestelmä kannustaa tekemään tehottomiakin investointeja yritykseen voittojen jakamisen sijasta.

Yhteisövero on Suomessa merkittävä vero: veron tuotto on noin 4–5 mrd. euroa vuodessa. Yhteisöverokannan (24,5 %) kilpailukykyä heikentää Ruotsin yritysve-rokannan aleneminen 22 prosenttiin 2013. Tuotannon sijoittumispäätösten kan-nalta verotusta enemmän vaikuttavat kuitenkin monet muut tekijät, kuten mark-kinoiden läheisyys, kuljetuskustannukset, työvoimakustannukset, osaavan työ-voiman saatavuus, infrastruktuurin taso sekä yhteiskunnan turvallisuus. Jos yri-tysverotusta kuitenkin alennetaan tai yritysverotuksessa toteutetaan uusia vero-huojennuksia, voidaan sen vaikutuksia julkiseen talouteen lieventää korottamalla osinkotulojen verotusta.

Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja voidaan nostaa ja kiinteistöveropohjaa laajentaa maa- ja metsätalousmaahan. Toimenpiteellä voidaan edistää puun myyntiä ja saa-da lisää verotuloja kunnille. Hallitusohjelman mukaan kiinteistöverotuksen osalta selvitetään maapohjan erottamista omaksi kokonaisuudeksi sekä tuulivoimaloiden verottamista. Hallitusohjelman mukaan myös pakkausveron käyttöön ottoa selvi-tetään.

Välillisistä veroista verotuoton kannalta merkittävimpiä ovat arvonlisäverot ja energiaverot. Kaikkien arvonlisäverokantojen korottaminen yhdellä prosenttiyk-siköllä tuottaa noin 800 milj. euroa vuodessa. Kulutusverotus rasittaa myös tuon-tia. Viennin osalta arvonlisävero palautetaan. Toisaalta välillisten verojen korot-taminen lisää julkisia menoja indeksisidonnaisuuden seurauksena. Välillisten ve-rojen korottaminen näkyy yleisen hintatason nousuna, mikä kasvattaa automaatti-sesti indeksisidonnaisia tulonsiirtoja. Välillisen verotuksen merkittävästä kiristä-misestä voi aiheutua tulonjakoon liittyviä ongelmia. Energiaverojen arvioidaan olevan regressiivisempiä kuin yleinen arvonlisävero. Energiaverojen lisäkorotuk-siin ei ole perusteita. Windfall-veron tulisi kohdistua vain aitoon windfall-voittoon, sen sijaan että se olisi yleinen energiantuotannon vero.



Tupakan verotusta voidaan korottaa fiskaalisista ja kansanterveydellisistä syistä. Savukkeiden veron korotuksen tulee kohdistua erityisesti halvimpiin ja kaikkein haitallisimpiin itsekäärittyihin savukkeisiin, joiden suosio on kasvanut erityisesti nuorten joukossa.

Nykyinen makeisvero ei ole kilpailuneutraali. Vero kohtelee eri tavoin tuotteita, jotka ovat hyvin lähellä toisiaan. Yritykset ovat kehittäneet makeisten kaltaisia, mutta veron ulkopuolelle jääviä tuotteita, kuten keksejä. Tästä syystä on selvitetty siirtymistä sokeripitoisuuteen perustuvaan veroon. Sokerivero on toteutettava si-ten, että kotimaista tuotantoa ei aseteta heikompaan asemaan kuin tuontia.

Kaivostoiminnassa verojen ja maksujen pitää olla matalia malminetsintävaiheessa. Kaivosten toimintavaiheessa voidaan periä valvontamaksua. Suomessa nykyisen maanomistajakorvauksen painopistettä pitää siirtää entistä enemmän kaivostoi-mintavaiheeseen. Samalla kaivostoimintavaiheen korvaukseen voidaan palauttaa valtiolle maksettava osuus.

2.2 Harmaa talous

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden 6. torjuntaohjelma kattaa koko vaali-kauden. Se sisältää 22 hanketta, joilla tavoitellaan 300–400 miljoonan vaikutusta verokertymään. Ottaen huomioon sen, mitä tähän mennessä on toimeenpanoon saatu ja sen, mitä jäljellä olevalla kaudella voi kohtuudella odottaa tapahtuvan, fis-kaalista tavoitetta on vaikea saavuttaa. Jo päätetyistä ja osittain päätetyistä asioista vain veronumerolla on olennaista fiskaalista vaikutusta. Ja senkin lopullinen vai-kutus riippuu siitä, miten ulkomaisten yritysten työnantaja- ja verovelvoitteista laajemmin säädetään.

Vaalikauden puoliväliriihessä on päätettävä toimista asetetun fiskaalisen tavoit-teen saavuttamiseksi. Torjuntaohjelmassa olevista keinoista mahdollisuuksia sisäl-tyy lähinnä kahteen hankkeeseen, tilaajavastuulain kokonaisuudistukseen ja arvo-paperikaupassa käytetyn hallintarekisterin viranomaisjulkisuuteen. Tilaajavastuu-lain uudistustyön yhteydessä on voitava täsmentää ulkomaisten yritysten veroja työnantajavelvoitteet siten, että myös ulkomailta johdettu yritystoiminta tulee Suomessa verovalvonnan piiriin. Käytännössä tämä edellyttää myös tilaajavastuun täsmentämistä julkisissa hankinnoissa. Hallintarekisterin viranomaisjulkisuus taas tulisi toteuttaa hallitusohjelmassa luvatulla tavalla siten, että hallintarekisteriin kir-jatut omistukset on mahdollista yksilöidä verotuksen edellyttämällä tarkkuudella.

Myös seurantaa koskevia menettelytapoja on syytä täsmentää siten, että vaalikau-delle asetettujen tavoitteiden toteutumista olisi mahdollista arvioida. Vastuu seu-rantatyöstä sopisi varsin hyvin Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle. Näin menetel-len myös oppositio löytäisi nykyistä paremmin paikkansa harmaan talouden tor-juntaa koskevassa työssä. Sisällöllisen seurannan lisäksi tarvitaan myös taloudellis-ta, harmaan talouden torjunnan resursseihin liittyvää valvontaa siten, että halli-tusohjelmassa sovittujen lisäysten kohdentamista koskeva keskustelu tulee mah-dolliseksi: missä määrin henkilötyövuosia on tullut lisää ja mistä ne on otettu?



3 TYÖVOIMA- JA KOULUTUSPOLITIIKKA

3.1 Työllisyysmäärärahojen oltava riittävät

Työttömien määrä on kasvanut syksyn 2012 ajan. Työttömiä työnhakijoita oli marraskuun lopussa 256 800 ja pitkäaikaistyöttömien määrä on jatkanut kasvuaan jo yli 63 000. Irtisanomisten ja lomautusten määrän lisääntyessä työttömyyden on arvioitu olevan vuoden 2013 puolella 8,1 prosenttia. Hallituksen tavoite 5 % työt-tömyysasteesta näyttää tällä hetkellä mahdottomalta saavuttaa.

Työttömyyden kasvaessa hallituksen tavoitteesta aktivointiasteen nostamiseksi 30 prosenttiin on pidettävä kiinni. Myös työvoimapolitiikkaan suunnatut määrärahat ja resurssit tulee olla tämän tavoitteen mukaiset. Karkean arvion mukaan tämä edellyttää noin 40 miljoonan lisäystä työvoimapolitiikan rahoitukseen 2013–2014, tarvittaessa lisätalousarvioin. Työvoimapoliittisilla toimenpiteillä sijoitettuja oli vuoden 2012 lopulla 5 000 vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Samaan aikaan työttömien määrä on kuitenkin kasvanut yli 26 000. Uudistuvat työvoimapalvelut on tavoitteensa mukaisesti saatava toimimaan tehokkaasti työttömien osaamisen vahvistamiseksi ja työllistämiseksi.

Kuntakokeiluun varattu 20 miljoonan euron määräraha vuosille 2013–2015 voi näissä olosuhteissa osoittautua riittämättömäksi. Pitkäaikaistyöttömyyden hoita-miseksi tarvitaan nyt lisäpanostusta. Pitkittyvä työttömyys vaikeuttaa selkeästi jat-kotyöllistymistä ja aiheuttaa näin suurempia kustannuksia. Pitkäaikaistyöttömille tulisi valmistella nuorisotakuun tyyppinen työ- ja aktivointitakuu, jossa heille taa-taan työtä (ml. tuettu työ ja välityömarkkinat), koulutusta tai kuntoutusta. Kunta-kokeilusta on saatava toimivia ratkaisumalleja.

Myös nuorten työttömyys on kääntynyt kasvusuuntaan. Alle 25-vuotiaiden työt-tömien nuorten määrä 30 800 on huolestuttavan korkea. Nuorten yhteiskuntata-kuun mukaisten toimien todellinen käyttöön otto sekä kehittämistyön jatkaminen on turvattava. SAK:n näkemyksen mukaan nuorten yhteiskuntatakuuseen nyt va-ratut määrärahat eivät tule riittämään.

Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan myös toimia osatyökykyisten työllistämi-seksi ja työssä pysymiseksi. Osatyökykyisten työllistämistä edistävän työryhmän vuonna 2013 täsmentyvät toimenpiteet palvelujärjestelmän sekä etuuksien uudis-tukset tulee saattaa pikaisesti voimaan. Myös työnantajien vastuuta osatyökykyis-ten työllistämiseksi tulee vahvistaa.

Maahanmuuttajien työttömyys on kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Maahanmuuttajien määrä on ollut jatkuvasti kasvava, mutta kotoutumistoimenpi-teisiin ei ole panostettu sen vaatimalla tavalla. Tulevina vuosina määrärahojen tu-lee olla riittäviä kotouttamistoimenpiteiden tehostamiseksi. Panostus hyvään al-kuvaiheen kotouttamiseen edesauttaa työllistymistä, estää syrjäytymistä ja sitä kautta myöhemmin syntyvää kustannusta. Huolestuttavaa on, että kotouttamis-lain mukaisia kuntien alkukartoituksia on tehty arvioitua vähemmän.



Uuden kotoutumislain edellyttämä alkukartoitus ja kotoutumiskoulutus on jat-kossa kaikkien maahanmuuttajien ulottuvilla. Maahanmuuttajien kielikoulutuk-sen sekä muiden työllisyyttä edistyvien työvoimapoliittisten toimien järjestäminen on työllisyyden näkökulmasta turvattava.

3.2 Ammatillisen koulutuksen tarjonta ja uudistuminen turvattava

Hallitusohjelman ja kehyspäätösten mukaisesti ammatilliseen koulutukseen koh-distuvat voimakkaat leikkaukset. Oppisopimuskoulutuksen menosäästöt ovat 24 milj. euroa vuoden 2013 talousarviossa ja 31 milj. euroa vuonna 2014. Lisäksi elvy-tyslisäysten päättyminen merkitsee lisäsäästöjä n. 7 milj. euroa vuonna 2013. Eri-tyisesti uusien oppisopimusten solmiminen vaikeutuu olennaisesti kun useilla koulutuksen järjestäjillä koulutuspaikat vähenevät 40%. Uusien sopimusten määrä saattaa pudota kolmannekseen entisestä. Tämän ohella myös ammatillisen lisä-koulutuksen ja työvoimapoliittisen koulutuksen menosäästöt vaikeuttavat tilan-netta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön marraskuussa 2012 esittämän suunnitelman mu-kaan useissa maakunnissa vähennetään ammatillisen peruskoulutuksen koulutus-tarjontaa vuoteen 2016 mennessä siten, että vähennykset ovat yhteensä 11 239 paikkaa. Alueellisten siirtojen myötä paikkoja lisätään Uudellemaalle (3378) sekä vähäisessä määrin Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Lisäykset olisivat yhteensä 3888 paikkaa.

Säästöt ovat ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden kannalta ylimitoitettuja ja sellaisenaan vahingoittaisivat tuntuvasti ammatillisen koulutuksen toimintakykyä. Erityisesti aikuisten mahdollisuudet saada osaamista uudistavaa tai päivittävää koulutusta heikkenevät olennaisesti. Leikkauksia tulee lieventää puoliväliriihen yhteydessä.

Muutos- ja leikkauspaineiden vuoksi on välttämätöntä kiirehtiä koulutuksen ra-hoituksen uudistamista. Ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen rahoi-tuksen uudistustyö tulisi välittömästi käynnistää. Uudistuksilla voidaan parantaa koulutusjärjestelmän toimivuutta ja tehokkuutta ja siten myös edistää muutoksiin sopeutumista.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus tulee jatkossakin kohdistaa suoraan koulutuk-sen järjestäjille. Rahoitusta tulee uudistaa siten, että se kannustaa paremmin ali-edustettujen ryhmien koulutukseen hakeutumista. Opetus- ja kulttuuriministeri-ön asettamien selvityshenkilöiden esittämä kansalaisten koulutustili ei ole tähän tarkoitukseen tehokas ja tarkoituksenmukainen malli.

Aikuiskoulutuksen erityiseksi kehittämiskohteeksi tulee ottaa näyttötutkintojär-jestelmän kehittäminen, joka ei ole Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuun-nitelman linjauksista huolimatta edennyt.


kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon Työmarkkinajärjestöt ovat esittäneet useita toimenpiteitä nuorten työllisyyden ja koulutuksen edistämiseksi, mm. nuorille soveltuvan oppisopimuskoulutuksen ke-hittämiseksi sekä työvaltaisten tutkinnon hankkimismallien, kuten ns. 2+1 mallin käyttöönottamisesta. Puoliväliriihen yhteydessä tulee päättää näiden toimien edel-lyttämistä resursseista sekä käynnistää tarvittavien säädösmuutosten valmistelu.

4 TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN, TYÖOIKEUS JA TYÖTERVEYS

4.1 Kansallinen työelämän kehittämisstrategia

TEM:n johdolla on käynnistetty kolmikantainen työskentely kansallisen työelä-män kehittämisstrategian aikaansaamiseksi. Strategian tavoiteasiakirja, jossa mää-ritellään kansallinen tahtotila painopistealueineen, on valmistunut. Strategian hankejohtaja on valittu ja strategian onnistumista arvioiva indikaattorityö on käynnistynyt. Strategian kaikista keskeisistä kysymyksistä on löydetty kolmikan-tainen yhteisymmärrys. Strategian toimeenpanoa aletaan tehdä vuoden 2013 aika-na asteittain. Tavoitteena on kasvava prosessi, joka jatkuu vuosikymmenen lop-puun asti.

Strategian onnistumisen kannalta on huolestuttavaa, ettei toimeenpanolle ole bud-jetoitu lainkaan omaa rahaa. Strategian toimeenpanon rahoitus on ehdollinen mi-nisteriöiden ja sidosorganisaatioiden rahoituspäätöksille. Tämä ei ole kestävä rat-kaisu. Toimintojen suunnittelun, käynnistämisen ja niiden laajentumisen kannalta on välttämätöntä, että strategialle osoitetaan erillisrahoitus valtion budjetissa.

4.2 Työsuojeluviranomaistoiminnan kehittäminen

Hallitusohjelmassa todetaan sivulla 15: ”Selvitetään kolmikantaisesti työsuojelu-valvonnan resurssien riittävyys ja tarkoituksenmukainen kohdentaminen, toimi-valtuudet sekä hallinnolliset kehittämistarpeet”. Selvitystyö on valmistunut ja pal-kansaajakeskusjärjestöt ovat yhdessä EK:n kanssa luovuttaneet viime lokakuussa ministeri Risikolle yksimieleisen esityksen muutostarpeista.

STM on alkanut valmistella ehdotuksia käytännön muutostoimenpiteistä. Tavoit-teena on saada työ valmiiksi kevään aikana. Lähtökohtaisesti muutosehdotukset eivät lisää kustannuksia, vaan vahvistavat työsuojelutoiminnan vaikuttavuutta toimintojen uudelleenjärjestelyillä. On tärkeää, että maan hallitus sitoutuu toi-meenpanemaan kolmikantaisesti valmistuneet muutosesitykset nopeasti.



4.3 Työsuojelu ja harmaa talous

Harmaa talous muodostaa myös työsuojelun näkökulmasta merkittävän ongel-man. Työsuojeluvalvontaa on suunnattu määräaikaisesti voimavaroja nimen-omaan harmaan talouden valvontaan, mutta ongelman muodostaa edelleenkin vi-ranomaistahojen välisen tiedonkulun vaikeudet. Työsuojeluviranomaiset eivät saa riittävästi tietoa esimerkiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä valvonnan te-hokkaaseen suuntaamiseen. Tältä osin tiedonsiirron hallinnolliset ja lainsäädän-nölliset esteet on poistettava.

4.4 Työsuojelu ja hallinnollinen taakka

Työelämän säätelystä ja hallinnollisesta taakasta käydään keskustelua niin Suo-messa kuin EU-tasolla. Tähän viitataan myös hallitusohjelmassa. Erityisesti EU-tasolla on voimakasta pyrkimystä purkaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevaa velvoittavaa lainsäädäntöä mukaan lukien työturvallisuutta ja työterveyttä koskeva lainsäädäntö. Samaa on ollut nähtävissä myös työnantajapuolen joissakin puheen-vuoroissa. SAK ei näe työsuojeluun liittyvää lainsääsäädäntöä hallinnollisena taakkana vaan näkee työsuojelun oleellisena osana pyrittäessä lisäämään työn tuottavuutta ja työhyvinvointia.

4.5 Työterveyshuollon henkilöstön riittävyys

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusta varten on vuosina 2005-2009 osoitettu valtion budjetissa erillisellä muutoslailla lisävoimavaroja ja lakia on jatkettu mää-räaikaisena 2010-2013 rahoituslakina. Vuonna 2010 määräraha oli 2,7 milj. euroa ja vuodelle 2013 2,9 milj. euroa. Työterveyslääkäreiden riittävän määrän turvaa-minen edellyttää 50 erikoislääkärin valmistumista vuosittain. Tämän määrän ja erikoislääkäreiden EVO-korvauksen perusteella määrärahatarve olisi 3,3 milj.euroa. Rahoituslaki pitäisi vuoden 2014 alusta muuttaa toistaiseksi voimassa olevaksi.

4.6 Tutkimuslaitosuudistuksessa työterveyslaitoksen itsenäinen asema säilytettävä

Pääministerin tavoitteena on saada tutkimuslaitosuudistus sovittua hallituksen puoliväliriiheen mennessä. Periaatepäätöstä aiheesta valmistelee VNK:n kanslia-päällikkö Heinonen. Päätökseen vaikuttaa hallitusryhmien kanssa käytävä keskus-telu, 10.10. iltakoulun päätös ja asiasta lausutut lausunnot.

Lausuntojen perusteella uudistusesityksessä eniten erimielisyyttä aiheutti esitys terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus ja ympäristön tutkimus- ja kehittämiskeskusfuusioista. Myös SAK vastustaa fuusiota. Pahimmassa tapauk-sessa se johtaisi Työterveyslaitoksen (TTL) tekemän työsuojelu- ja työterveysalan tutkimus- ja palvelutoiminnan loppumiseen kokonaan. Lisäksi säästöt vaarantai-sivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän laajan vaikuttamistyön suoma-laisten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamisessa. Työterveyslaitoksen toiminta it-senäisenä tutkimuslaitoksena on turvattava nykyisin voimavaroin.


kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon TTL ja THL tutkimus- ja kehittämistoiminnan laatua ja tehokkuutta edistetään jo nyt sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimusyhteenliittymä SOTER-KO:ssa. Yhteistyö ja työnjako THL:n ja TTL:n kesken on toimivaa ja selkeää. Tut-kimuslaitoksissa suoritetaan tutkimisen lisäksi myös asiantuntijatyötä, informaa-tio-ohjausta ja viranomaistoimintaa. Ainakaan THL:n ja TTL:n osalta raportissa ei ole otettu huomioon sitä, että laitokset eivät ole pelkästään tutkimuslaitoksia. Niil-lä on runsaasti muutakin toimintaa, jota on monin paikoin vaikea erottaa tutki-muksesta. Samat työntekijät toimivat siis tutkijoina, kehittäjinä ja ministeriöitä, kuntia sekä muita organisaatioita palvelevina asiantuntijoina, joissakin tapauksissa myös viranomaisina. Tutkimustyö tuottaa tietoa näihin kaikkiin tehtäviin. Työ-terveyslaitos vastaa lisäksi työelämästä kumpuaviin haasteisiin ja kysyntään. TTL:llä on vuosittain noin 10 000 yritysasiakasta ja sen toimilla on suoraan vaiku-tusta noin 300 000 työntekijän hyvinvointiin.

Hallitusohjelmaan sisältyvän kansallisen työelämän kehittämisstrategian tavoit-teena on kehittää suomalaisesta työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 men-nessä. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen eikä voi toteutua, jos Työterveyslaitos ei ole täysimääräisesti suorittamassa omaa tehtäväänsä. Laitokselle on kaavailtu merkittävä rooli strategian toimeenpanossa.

4.7 Tutkimuslaitosuudistuksessa on turvattava tutkimusrahoitus

Hallitusohjelmassa on todettu, että valtion sektoritutkimuslaitokset kootaan suu-remmiksi kokonaisuuksiksi. Asiaa selvittänyt työryhmä esitti, että tutkimuslaitos-ten tutkimusrahoituksesta siirrettäisiin 30 miljoonaa euroa valtioneuvoston pää-töksentekoa tukevaan tutkimustoiminnan rahoitukseen ja 120 miljoonaa Strategi-sesti suunnattuun tutkimukseen Suomen Akatemiaan ja nämä yhteensä 150 mil-joonaa olisivat kilpailutettavaa tutkimusrahoitusta. Kyseessä on liki puolet laitos-ten tutkimusrahoituksesta (tällä hetkellä 306 miljoonaa). Lisäksi kilpailutettavaan tutkimusrahoitukseen siirrettäisiin Tekesistä 60 miljoonaa ja Suomen Akatemian tieteellisestä tutkimuksesta 20 miljoonaa. Kilpailutettaviin tutkimuksiin tulee ra-hoitus sataprosenttisesti tästä määrärahasta. Tällä hetkellä esimerkiksi Työterveys-laitoksen pysyvästä (ei-kilpailutetusta) tutkimusrahoituksesta valtaosa suuntautuu tutkimuksiin, joihin saadaan ulkopuolista rahoitusta (EU, säätiöt) ja niissä edelly-tetään omarahoitusosuutta (20-50%), joka yleensä on tutkimusprojektin vetäjien työpanos. Esitetyllä laitosten tutkimusrahoituksen muutoksella tutkimuslaitosten mahdollisuus hankkia ulkopuolista rahoitusta heikkenee ja kokonaisuutena tut-kimustoimintaan käytettävä rahamäärä laskee, vaikka valtion käyttämä euromäärä tältä osin pysyy ennallaan.



5 ELINKEINO-, LIIKENNE- JA ASUNTOPOLITIIKKA

5.1 Väylänpitoon tasokorotus

Perusväylänpidossa on tänä vuonna reaalisesti noin 70 miljoonaa euroa vähem-män rahaa kuin viime vuonna, mikä johtuu kustannustason noususta ja päätöspe-räisistä leikkauksista.

Liikenneverkon korjausvelka kasvaa ja elinkaarikustannukset uhkaavat nousta, kun verkon kriittiset rakenteet rapautuvat. Valtion väyläomaisuuden korjausve-laksi on arvioitu jopa 2 miljardia euroa.

Perusväylänpidon rahoituksen pitkäaikainen alimitoitus ja kustannustason voi-makas nousu ovat pakottaneet leikkaamaan pienistä investoinneista, jotta päivit-täinen liikennöinti pääväylillä on turvattu. Tehdyillä pieninvestoinneilla on toteu-tettu elinkeinoelämälle ja viennille tärkeitä hankkeita, kuten esimerkiksi satamien ratapihojen raidejärjestelyjä tai kaivoksien vaatimien tie- ja siltarakenteiden vah-vistamisia.

SAK esittää 100 miljoonan euron pysyvää tasokorotusta perusväylänpitoon.

Mikäli hallitus päätyy reagoimaan heikentyviin suhdanteisiin, panostukset perus-väylänpitoon ovat yksi tehokkaimmista elvytyskeinoista: 1) käynnistettävissä no-peasti, 2) hyvä työllisyysvaikutus 3) työllisyysvaikutus ei valu ulkomaille 4) voi-daan kohdentaa alueellisesti sekä 5) elinkeinoelämän kilpailukykyä edistävästi.

Jokainen infrarakentamiseen käytetty miljoona tarjoaa vuodeksi työtä 15 henkilöl-le.

Perusväylänpidolla on siis kaksoisvaikutus eli elvyttävä ja kilpailukykyä kohentava vaikutus.

5.2 Kasvupoliittisesti tärkeät investoinnit kärkeen

SAK esittää, että kootaan elinkeinoelämän kannalta tärkeimmät pienet liikennein-vestoinnit 100 miljoonan kertaluonteiseksi kilpailukykypaketiksi, joka toteutetaan vuosien 2013 ja 2014 aikana.

5.3 Rikkikompensaatiota tarvitaan

Hallituksen liikenne- ja viestintäministerivaliokunta päätti 7.11.2012 raskaan ka-luston painorajojen ja mittojen korottamisesta. Päätökset lisäävät väylänpidon kustannuksia merkittävästi eli 80–110 miljoonaa euroa vuositasolla. Mikäli kehys-riihessä ei perusväylänpitoon kyetä ohjaamaan rahaa kasvaviin väylänpidon kus-tannuksiin, on painorajojen ja mittojen nosto peruttava. Vaarana on, että lyhyen aikavälin kustannustason alennus elinkeinoelämälle murenee pidemmän aikavälin kilpailukyvyn heikentymiseen tiestön rapautuessa.


kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon Painorajojen ja mittojen kasvattamisen hyödyt ovat elinkeinoelämälle 20 vuoden aikana 3,4 miljardia, mikä tekee vuositasolla 170 miljoonaa euroa.

Hallituksen tulee kompensoida perusväylänpidon painorajojen ja mittojen kasvat-tamisesta aiheutuvan kustannustason nousu väylänpidon rahoituksessa täysimää-räisesti osana rikkipäätökseen sopeutumista.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti marraskuussa 2011, mikäli merenkulkuala liittyy raamisopimukseen, merenkulun 20 miljoonan säästöä koh-dennetaan muualle kuin merenkulun miehistötukeen. SAK esittää, että merenku-lun 20 miljoonan miehistötuen leikkaus perutaan osana rikkipäätökseen sopeu-tumista.

Väylämaksun alentaminen on yksi vaihtoehto kuljetuskustannusten alentamiseksi siirtymäkauden ajaksi. Alennus on syytä painottaa parhaaseen jäänmaksuluok-kaan (1 A Super), koska nämä alukset kykenevät toimimaan vaikeissakin jää-olosuhteissa.

Näin säilytetään taloudellinen kannustin kuljettaa jäissä etenemiskykyisillä aluk-silla, eikä näin lisätä jäänmurtokustannuksia. Pelkillä jääluokilla ei kyetä ohjaa-maan tätä kehitystä, koska jääluokkien saaminen alukselle ei todellisuudessa takaa pärjäämistä Suomen jääolosuhteissa. Kustannusvaikutus on 20 miljoonaa euroa.

Rikkikompensaatioiden vaikutukset yhteensä Rikkipesurien asentaminen (budjettiriihen päätös) 30 Raskaan liikenteen mittojen ja massojen kasvattaminen 170 1 Merenkulun miehistötuen leikkauksen peruminen 20 Väylämaksujen poisto parhaassa jääluokassa 20 ________________________________________________________________

Rikkikompensaatio yhteensä 240 milj. euroa _______

1 Hyöty elinkeinoelämälle muodostuu kuljetuskustannusten laskuna, luku on 20 vuo-den vuosittainen keskiarvo. Hyöty aluksi pienempi, mutta kasvaa loppuvuosina. Vai-kutus valtion talousarvioon ensimmäisinä vuosina on 80–110 miljoonaa. Kustannuk-set yhteiskunnalle syntyvät perusväylänpidon momentille tiestön kulumisesta, siltojen vahvistamisesta, siltojen alikulkujen syventämisestä ja liikennemerkkien asentamisista yms. Päätös tehty mittojen ja massojen kasvattamisesta, muttei rahapäätöstä lisäkus-tannuksien kompensoimisesta perusväylänpidon momentille.



5.4 Meriteollisuuden turvaaminen

Suomalaisen telakkateollisuuden tukemiseksi on tehtävä useita toimenpiteitä. Val-tion on turvattava rahoituksen saatavuus olemassa olevien risteilijätilausten toteu-tumiseksi. Koko alan tulevaisuuden turvaamiseksi tulee tutkia mahdollisuudet ko-timaisen omistajaryhmän kokoamiseksi, joka osallistuisi mahdollisissa yritysjär-jestelyissä kannattavan toiminnan Suomessa pysymiseen. Valtion tulee tarvittaessa olla mukana sijoitusyhtiö Solidiumin kautta.

Rikkisopeutuminen edellyttää nykyisen tonniston uudistamista. On luotava Ruot-sin ja Tanskan mallin mukainen alusrahoitukseen erikoistunut instrumentti ja so-velletaan alustakauslakia Suomesta tilattavien alusten takaamiseen Finnveran toi-mesta. Tämä luo kysyntää suomalaisille telakoille.

Jäänmurtaja Voiman 128 miljoonan korvausinvestoinnin rakentaminen suomalai-sella telakalla on varmistettava. On varmistettava Suomen edelläkävijäasema jäänmurto-osaamisessa sekä avattava väyliä arktisille markkinoille.

Suomalaisen jäänmurto-osaamiselle on kysyntää Arktisilla alueilla. Valtionyhtiö Arctia Shippingin jäänmurto-osaaminen voi toimia suomalaisena avainosaamise-na kasvavilla arktisilla markkinoilla.

Arctia Shippingin on voitava solmia uusia jäänmurtosopimuksia arktiseen offsho-re -toimintaan kotimaan jäänmurtokauden ulkopuoliselle ajalle. Suomen jään-murto-osaamisen esiintyminen arktisilla alueilla on ehdottoman tärkeää, jotta suomessa rakennetuille jäänmurtajille syntyy kysyntää.

SAK:n mielestä hallituksen on peruttava omistajaohjauksen linjaus, ettei Arctia Shipping voi osallistua jatkossa arktiseen offshore -toimintaan.

5.5 Valtion omistajapolitiikkaa tarvitaan yhä

Valtionomistukseen yhtiöissä on suhtauduttava pragmaattisesti. Valtiolla voisi ol-la huomattavasti nykyistä aktiivisempi ote suomalaisen talouden ja tuotannon ke-hittämisessä. Valtion omistajarooli tulee säilyttää erityisesti strategisesti tärkeissä yrityksissä. Valtion omistusta täytyy tarkastella tulevaisuudessa entistä enemmän yritystoiminnan vakauttamisen, työllisyyden ja huoltovarmuuden näkökulmista.

Teollisuussijoituksen ja Finnveran toimintaedellytyksistä on huolehdittava. Suo-men Teollisuussijoitukselle tulisi osoittaa noin 50 miljoonan euron pääomitus sen toiminnan aktivoimiseksi muun muassa meriteollisuuden ja kaivosteollisuuden aloilla.

Valtionyhtiöitä ei saa myydä nopean rahantarpeen kattamiseksi, vaan asiantunte-mukseen perustuvan harkinnan kautta. Myyntivoitot on käytettävä uusia työpaik-koja luovien yritysten ja toimialojen synnyttämiseen teollisuus- ja palvelusekto-reilla.


kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon Valtion sijoitusyhtiö Solidiumin tuottotavoitteet on asetettava sellaiselle tasolle, että yhtiö kykenee osallistumaan uuden yritystoiminnan luomiseen tai vahvista-maan omistusta strategisesti tärkeissä yhtiöissä.

Valtionyhtiöiden on huolehdittava pitkäjänteisestä henkilöstöpolitiikasta ja kestä-västä ympäristöpolitiikasta ja varmistettava niiden toteutuminen myös alihankin-taketjuissa. Johdon palkitsemisen on perustuttava yrityksen pitkäaikaiseen talou-delliseen tulokseen, hyvään henkilöstöpolitiikkaan, yritysvastuun toteutumiseen sekä yhtiölle asetettujen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamiseen. Johdon palkitsemisen tulisi olla yhteydessä ja kohtuullista suhteessa henkilöstön palkitse-miseen. Henkilöstön edustusta valtionyhtiöiden hallinnossa tulee vahvistaa.

5.6 Yritystukien keskeisenä kriteerinä työllistäminen

Yritysten kasvua ja tuottavuutta edistetään julkisilla yritystuilla, joita jaetaan vuo-dessa noin 600 miljoonaa euroa. Suurimpia yritystukien jakajia Suomessa ovat Tekes, ELY-keskukset, Finnvera ja Finpro. Tekes rahoittaa edelläkävijäyritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja vajaalla 350 miljoonalla eurolla vuo-dessa. Suorat T&K-tuet ovat osaltaan edistäneet yritysten kannattavuutta Suomes-sa.

Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tavoitteeksi on hallitusohjelmassa asetettu neljä prosenttia bruttokansantuotteesta. Viime vuosina suomalaiset yritykset ovat ulkoistaneet omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaansa kasvavassa määrin. Sa-manaikaisesti julkiset tutkimus- ja innovaatiotoiminnan avustusvaltuutukset ovat hieman laskusuunnassa.

Neljän prosentin tavoitteesta kiinni pitäminen on vaikeaa erityisesti nyt, kun No-kian tutkimusmenot ovat romahtaneet eikä sitä voi paikata julkisella rahalla. On löydettävä uusia keinoja houkutella yksityistä rahaa Suomen tietointensiivisiin yri-tyksiin.

Tekesin T&K-tuki suunnataan nykyisin voimakkaasti pieniin ja keskisuuriin sekä erityisesti kasvuhakuisiin ja edelläkävijäyrityksiin sekä kansainvälistä kasvua ha-keviin yrityksiin. Tukikriteerit rajaavat ulos merkittävän osan yrityksistä. Oleellis-ta on yrityksen halu ja kyky luoda uusia innovaatioita. Kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä ja julkisen sektorin toimijoilla sekä palveluelinkeinoilla on oltava ny-kyistä parempi mahdollisuus saada T&K-tukia toimintansa kehittämiseen. T&K- myönnettäessä on jatkossa otettava paremmin huomioon kotimaiset työllisyysvai-kutukset. Myös muita yritystukia myönnettäessä työllisyyskriteerit on huomioita-va myös jatkossa.

Työelämän kehittäminen on osa laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa, johon myös Tekesin on jatkossakin varattava riittävästi rahaa. Tekesissä on käynnistetty halli-tusohjelman mukaisesti työelämäohjelma Liideri (liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa). Sen resursseja ja painopisteitä tulee suunnata siten, että se auttaa ”keski-vertotyöpaikkoja” kehittämään työn organisointiaan siten, että sekä tuottavuus et-tä työhyvinvointi lisääntyvät.



5.7 Toimia kestävään kasvuun

Suomen vahvuuksia ovat puhdas luonto ja rauha. Näitä on hyödynnettävä sekä elintarviketeollisuuden että matkailualan elinkeinopolitiikassa. Matkailun edistä-miseen on osoitettava riittävät voimavarat sekä markkinoinnin että rajanylityska-pasiteetin lisäämisessä. Viisumivapauden toteutuminen EU:n ja Venäjän välillä lisäisi merkittävästi matkailun ja kaupan kasvua, mutta edellyttää myös lisävoima-varoja rajavalvontaan.

EU:n kunnianhimoiset ilmastopolitiikan tavoitteet sekä uusiutuvan energian tuo-tanto- ja päästövähennystavoitteet luovat myös uutta kysyntää. Energiansäästön ja materiaalitehokkuuden kiristyvät vaatimukset muokkaavat koko maailman tuo-tantotapoja, elinkeinorakennetta ja energiapolitiikkaa. Suomen on oltava eturin-tamassa ratkaisemassa maailman ympäristöongelmia korkean teknologian kei-noin.

Hallitusohjelmassa on sovittu kansallisen ohjelman laatimisesta materiaalitehok-kuudelle ja luonnonvarojen kestävälle käytölle sekä siitä, että mahdollisuuksia nii-den mittaamisen ja arvioinnin kehittämiselle selvitetään. Hallitus on luvannut myös edistää luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä luonnonvarastrategian pohjalta. Myös ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksesta on sovittu ja lakia valmistellut ympäristöministeriö on antanut siitä esityksen lausunnoille. Kansalli-sen energia- ja ilmastopoliittinen strategian päivitetään tammikuun loppuun 2013 mennessä ja strategian jatkona laaditaan tiekartta 2050 vuoteen asti. SAK toivoo valmistelusta laaja-laista.

Ympäristönsuojelulain uudistaminen on merkittävä ympäristöarvojen turvaami-sen, ilmastonmuutoksen torjumisen ja jätteen synnyn ehkäisemisen lisäksi myös elinkeinopolitiikan toimintaympäristövaikutusten näkökulmasta.

Ympäristöpäästöjä kuten kasvihuonekaasupäästöjä, jätteitä, vedenkulutusta sekä energian ja materiaalin kulutusta voi vähentää hyödyntämällä parasta käyttökel-poista tekniikkaa. Energian- ja materiaalin käytön tehokkuutta koskevan pykälän sisällyttämistä esitetään ympäristönsuojelulakiin ja sitä perustellaan mm. teolli-suuspäästödirektiivin nopean toimeenpanon tarpeella. SAK:n mielestä mm. ym-päristönsuojelulakiin kuuluvia mm. sähkön- ja lämmön yhteistuotantoa ja kauko-lämpöä sekä ylijäämälämpöjä koskevia asioita on hyvä käsitellä osana laajempaa kokonaisuutta, missä huomioidaan myös energiatehokkuusdirektiivi.

Ympäristölupia ja -valituksia käsittelevien virkamiesten määrä on vähentynyt ja suunta näyttää jatkuvan. Tämä on ongelmallista kaikille osapuolille. Nopean lupa-prosessin varmistamiseksi ympäristölupaviranomaisten voimavarojen pitää olla riittävät ja toiminnan järkevästi organisoitua. Sähköisen asioinnin edelleen kehit-tämisen lisäksi osan valvonnasta voisi tehdä maksulliseksi, jotta riittävä määrä ympäristövalvontaa kyetään suorittamaan jatkossakin ja turvaamaan näin ympä-ristöä.


kehyksiin 2014–2017 ja valtion vuoden 2014 talousarvioon Suomen ilmastopaneeli on selvittänyt ilmastolain tarpeellisuutta Suomessa. Siinä suositellaan lakia ohjaamaan päästökaupan ja sen ulkopuolella syntyvien päästö-jen vähentämistä. SAK:n mielestä ilmastolakia voisi tarvita erityisesti kansallisen ilmastopolitiikan koordinaatioon ja toimien vaikutusten seurannan vahvistami-seen sekä ilmastonmuutokseen hillinnän että sopeutumisen osalta. Hallitusohjel-man tavoitteen mukaisesti mahdollisessa ilmastolaissa olisi keskityttävä päästö-kauppasektorin ulkopuolisiin päästöihin. Välttämättä mitään erityislakia ei tarvita tavoitteiden saavuttamiseksi ja pelkkää imagolakia ei ole tarpeen säätää.

SAK suhtautuu varauksellisesti päästövähennystavoitteen kirjaamiseen mahdolli-seen lakiin vuoden 2050 tavoitteen ja mahdollisten välitavoitteiden osalta. On erit-täin tärkeää luoda uudet kansalliset tavoitteet YK:n ilmastosopimuksen laatimi-seksi. Kansainvälisessä ilmastosopimuksessa olisi huomioita sekä ilmastonmuu-toksen hillintä että suomalaisen työn kilpailukyky mahdollisimman hyvin. Tärke-ää on, että mahdollinen vuotta 2020 edeltävä päästövähennysten uudelleen tarkas-telu on kaikkia maita sitovaa ja että Suomi ja EU sitoutuvat uuden sopimuksen myötä uusiin velvoitteisiin vain siinä tapauksessa että sopimuksesta tulee kaikkia maita laillisesti sitova, jossa jokaisella maalla on päästövähennysvelvoitteita.

5.8 Tehokasta sääntelyä

Sääntelyllä ja ns. hallinnollisella taakalla vaikutetaan yritysten toimintaedellytyk-siin ja kilpailuun. Niiden haitallisia vaikutuksia tulee pyrkiä vähentämään, ilman että sääntelyn alkuperäisistä tavoitteista tingitään. Vaikuttavimmat tulokset saa-daan kehittämällä yritysten sähköistä asiointia ja parantamalla viranomaisten vä-listä yhteistyötä siten, että yrityksen saama palvelu nopeutuu. Uutta lainsäädäntöä valmisteltaessa on myös syytä arvioida nykyistä paremmin sen taloudellisia vaiku-tuksia ja yrityksille aiheutuvaa hallintotaakkaa.

Pienille yrityksille ei ole syytä luoda kohtuuttomia erivapauksia sääntelyyn. Tois-ten yritysten suosiminen tapahtuu aina toisten yritysten kustannuksella: pienyri-tysten vapauttaminen joistakin velvoitteista on toisaalta kiristys suuremmille yri-tyksille ja yrityskoon kasvun este. Erityisen huolestuttavia ovat esitykset, jotka voi-sivat oikeuttaa pienet ja keskisuuret yritykset jäämään ulos työ- ja sosiaalilainsää-dännön velvoitteista. Sen lisäksi, että riskinä on pk-yritysten työntekijöiden suojan heikkeneminen, se myös vääristää yritysten välistä kilpailua.

SAK on valmis sitoutumaan siihen, että hallinnollisen taakan keventäminen jat-kuu. Uutta määrällistä vähennystavoitetta ei ole syytä asettaa vaan määritellä toi-met, joilla yritysten taakkaa vähennetään.

5.9 Kuntarakenneuudistus

Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite kuntarakenteen uudistamisesta on edennyt hi-taasti kuten siihen läheisesti liittyvän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluraken-teen uudistaminen. Samalla kun hallitus on keskittynyt ennen muuta miettimään organisaatiorakenteita, on vähemmälle jäänyt toimintojen sisältöjen pohtiminen. Pelkästään sillä, että erikoissairaanhoidossa kaikki sairaalat toimisivat yhtä tehok-kaasti kuin tehokkaimmat yksiköt, saataisiin arviolta 300 miljoonan euron lisä-



panostus erikoissairaanhoitoon. Kunta-alan palkansaajajärjestöt tulee ottaa mu-kaan rakenneuudistukseen ja tuloksellisuuden lisäämiseen tähtäävään valmiste-luun.

Eri kunnallisiin peruspalveluihin tarvitaan erilaisia väestöpohjia palveluiden te-hokkaaseen tuottamiseen. Perhepäivähoidossa, peruskoulussa, vanhustenhuollos-sa, perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa esimerkiksi palvelujen laa-dukas tuottamisen edellyttää aivan erilaista väestöpohjaa. Lisäksi sitoutuminen tiukkoihin elinvoimaisen kunnan kriteereihin johtaa pahimmillaan epätarkoituk-senmukaisiin ja palvelujen saatavuutta heikentäviin ratkaisuihin.

5.10 Uusi rakennerahastokausi 2014–2020

Kansallisen rahoitusosuuden varaaminen samassa suhteessa kuin EU-rahoitusta saadaan.

5.11 Asuntopolitiikka

Valtion on korkea aika reagoida patoutuneeseen asuntotarpeeseen. Vuokra-asuntojen rakentaminen olisi edullisinta matalasuhdanteessa ja se ylläpitäisi tärke-ällä tavalla työllisyyttä.

Pääkaupunkiseudun asuntopula ja asumisen korkea hinta rajoittavat koko maan talouskasvua, ja ongelma kärjistyy jatkuvasti.

Hallitusohjelman asuntopolitiikan linjaukset eivät käynnistäneet vuokra-asuntotuotantoa pääkaupunkiseudulla. Suomessa tarvitaan uusi asuntopolitiikan kansallinen kompromissi, yhteisymmärrys.

Jokainen talonrakentamiseen käytetty miljoona tarjoaa vuodeksi työtä 16 henki-lölle.

Toimenpide-esitykset

• Jos isot yleishyödylliset asuntoyhtiöt sitoutuvat kasvattamaan asuntotuo-tantoaan merkittävästi, Ara-ehdoissa voidaan korkotukilainoituksen piiris-sä olevien asuntojen vuokra-aikaa lyhentää 40 vuodesta 20 vuoteen.

• Valtion on koottava asuminen, maankäyttö ja liikenne yhteen ministeri-öön ohjauksen vahvistamiseksi.

• Perustetaan Helsingin seudun metropolihallinto päättämään pääkaupun-kiseudun yhteisestä, sitovasta kaavasta.

• Rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron alarajaa korotetaan pääkau-punkiseudulla, ja saatetaan kiinteistöjen verotusarvot ajan tasalle.

• Jos kunta ei toteuta valtion kanssa sovittuja asuntotuotantotavoitteita, kunnalle määrätään taloudellisia sanktioita.



• Valtion omistama maa-alue inventoidaan, ja soveltuvat alueet luovutetaan asuntotuotantoon omakustannushintaan.

• Rakentamismääräykset käydään läpi, ja puretaan vanhentuneiksi katsotut säädökset: esimerkiksi väestönsuoja- ja autopaikkamäärät sekä esteettö-myysvaatimukset.

• Asuntolainojen verovähennysoikeutta voidaan pienentää, jos vapautuvat voimavarat käytetään vuokra-asuntojen tuotannon edistämiseen.

• Valtion Kruunuasunnoista tehdään yleishyödyllinen rakennuttaja.

6 SOSIAALIPOLITIIKKA

6.1 Työttömyysturvan uudistamista jatkettava

Vuonna 2014 astuu voimaan raami- ja työurasopimuksissa sovittu työttömyystur-vauudistus. Uudistuksessa mm. ansioturvan piiriin pääsy helpottuu ja ansioturvan kesto porrastetaan työhistorian pituuden ja työnhakijan aktiivisuuden mukaan. Etuuksien tasot yksinkertaistuvat ja kehittyvät aktiivisuuteen kannustavasti. Uu-distus on kustannusneutraali.

Työttömyysturvan kehittämistä on jatkettava yksinkertaisuutta ja työllistymistä edistävästi. Sovitellun päivärahan sovitteluprosenttia on pienennettävä ja kattoa korotettava, jotta työllistyminen on kannattavampaa. Etuussääntöjä on edelleen yksinkertaistettava. Omavastuuaikaa on lyhennettävä.

6.2 Sairausvakuutuksen rahoitusosuudet palautettava ennalleen

Vuonna 2013 astuu voimaan määräaikainen laki, jolla vakuutettujen eli palkansaa-jien ja etuudensaajien rahoitusosuutta sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuk-sessa kasvatetaan määräaikaisesti. Valtion osuuteen kohdennettiin 20 miljoonan euron säästöt. Vakuutettujen korotetusta rahoitusosuudesta on luovuttava. Samal-la sairaanhoitovakuutuksen rahoituspohjaa tulee laajentaa ottamalla käyttöön työnantajien rahoitusosuus.

Säästöjä kohdennettiin myös lääkekorvausjärjestelmään 113 miljoonalla eurolla ja tämäkin kohdentui valtion osuuteen.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden terveyspalvelujen järjestäminen Ylioppi-laiden terveydenhuoltosäätiön kautta on kokeiluvaiheessa. Opiskelijoiden yhden-vertaisuuden ja terveyden edistämisen näkökulmasta kokeilu on kannatettava. Mallin laajentaminen tarkoittaa sairausvakuutukseen lisämenoja ja määräaikaiset säästöt on purettava ennen uusia menojen lisäystä.



6.3 Yleinen asumistuki on uudistettava pikaisesti

Hallitusohjelmassa sovittu yleisen asumistuen uudistus on toteutettava täysimää-räisesti viimeistään 2014. Sen lisäksi yleisen asumistuen kannustinongelmia on vähennettävä lieventämällä tulojen ja asumistuen yhteensovitusta. Asumistuen vuokrakattoja on edelleen korotettava, jotta ne vastaavat paremmin todellista vuokratasoa, jolloin tarve turvautua toimeentulotukeen pienenee.

6.4 Päivähoitomaksut uudistettava ja vanhempien osa-aikatyölle mahdollisuuksia

Hallitusohjelmassa on useita toimia työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Osa-aikaisen hoidon maksu on sovittu muutettavaksi sovitun hoitoajan mukaiseksi. Käynnissä on myös hallitusohjelman mukainen työryhmätyö kotihoidon tuen ja päivähoitojärjestelmän joustavoittamiseksi. Työryhmän esitykset tulee huomioida hallituksen puolivälitarkastelussa ja tulevien vuosien talousarvioissa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryHakaniemenranta 1 , PL 15700531 Helsinkipuhelin 020 774 000www.sak.fi

sak:n tavoitteet vaalikauden puoliväliriiheen, valtiontalouden kehyksiin 2014–2017 ja valtion...

News & Politics