TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2016– 2018 SEKÄ

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2016

1

Julkaisutiedot

Julkaisija: Keski-Suomen liitto Cygnaeuksenkatu 1, 40100 Jyväskylä www.keskisuomi.fi

Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi

Julkaisu: C147 ISBN 978-951-594-478-8 ISBN 978-951-594-479-5 (sähköinen) ISSN 0788-7051 ISSN 2341-9903 (sähköinen)

Julkaisun avainsanat: Aluekehittäminen Maakuntakaava Maakuntaohjelma Maakuntasuunnittelu Taloussuunnitelma Toimintasuunnitelma Talousarvio

Jyväskylä 2015

2

SISÄLLYSLUETTELO

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 - 2018 sivu

Esipuhe 2

1. KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDENKANSAINVÄLINEN MAAKUNTA 3 1.1 Keski-Suomen visio tiivistää maakunnan tavoitteet1.2 Kohti tavoitteita EU-rahoituksen ja Keski-Suomen Kehittämisrahaston varoin

2. KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 4 2.1. Poliittinen päätöksenteko2.2. Keski-Suomen liiton toimisto2.3 Viestintä

3. KESKI-SUOMEN LIITON TALOUSSUUNNITELMA 2016 – 2018 7

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2016

4. VUODEN 2016 TAVOITTEET, TEHTÄVÄT JA ARVIOINTI 8 4.1 Toimiva aluerakenne lisää vetovoimaa

4.1.1 Maakuntakaavoitus 4.1.2 Muu alueidenkäytön suunnittelu

4.2 Biotalous nousee metsätalouden murroksesta 4.3 Digitalous muuttaa koko yhteiskuntaa 4.4 Osaamistalous kytkee koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinot 4.5 Hyvinvointipalvelut rakentuvat vahvasta aluetaloudesta 4.6 Matkailun kehittämistä jatketaan yritysvetoisesti 4.7 Edunvalvonta sekä kansalliset ja kansainväliset verkostot 4.8 Maakunnan tilan seuranta ja ennakointi 4.9 Toiminnan ja vaikuttavuuden arviointi

4.9.1 Maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden arviointi 4.9.2 Muu toiminnan arviointi

5. TALOUSARVIO 2016 14 5.1 Talousarvio vuodeksi 20165.2 Jäsenkuntien maksuosuudet5.3 Talousarvioasetelma

LIITTEET 1. Maakuntavaltuuston jäsenet 2013 - 20162. Tarkastuslautakunnan jäsenet 2013 - 20163. Maakuntahallituksen jäsenet 2015 - 20164. Maakunnan yhteistyöryhmän jäsenet 2013 - 20165. Keski-Suomen liiton henkilöstö 1.10.20156. Tuloslaskelma 2014 - 2016, luonnos 13.10.20157. Jäsenkuntien maksuosuudet 20168. Tuloslaskelma 2016

3

Esipuhe

Jo useana vuonna esipuheeni on alkanut toteamuksella, että talouden rattaat eivät rullaa - ei Suo-messa eikä maailmallakaan. Selkeää merkkiä talouden nousukäänteestä ei ole edelleenkään. Neljän supistuvan vuoden jälkeen Suomen taloudelle ennustetaan vain heiveröistä kasvua vuodelle 2016. Keski-Suomessa havaitaan kuitenkin odotuksia paremmasta. Niitä ovat siivittäneet Äänekosken biotuotetehdashankkeen eteneminen ja biotalouden kasvunäkymät, teknologiateollisuuden piristy-minen sekä matkailuinvestoinnit. Rakennusalalle valoisampaa tulevaisuutta ennakoivat biotuoteteh-taan lisäksi uusi sairaala, Kankaan alue ja kaupparakentaminen.

Maakunnan jo ennestään vaikea työttömyys on lisääntynyt edelleen. Työllisyysongelman ratkaisemi-nen vaatii uudenlaisia toimintamalleja. Työllistämisen ja työllistymisen esteitä on pystyttävä madal-tamaan, mikä ei onnistu yksin maakunnassa, vaan edellyttää myös kansallisia toimia. Hallitusohjel-massa kokeiluja ja kokeilukulttuuria toimintatapojen uudistamisessa pidetään suotavana. Kokeilujen kirjo voi olla laaja, työllisyyden ja elinkeinojen kehittämisestä kuntapalveluihin ja hallintoon. Myös Keski-Suomessa kokeilujen mahdollisuuksiin kannattaa tarttua aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti. Maahan ja maakuntaan virtaavat maahanmuuttajat haastavat toimijat aktiivisiin kotouttamistoimiin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen uudistustyö on ollut pitkällistä ja aiheuttanut epävar-muutta kuntiin ja sote-sektorille. Uusi hallitus haluaa edetä itsehallintoalueiden pohjalta ja harkitsee rahoitusvastuun siirtämistä kunnilta valtiolle. Myös aluehallinnon liittäminen itsehallintoalueisiin on luontevaa, vaikka hallitusohjelma ei sitä suoraan sanokaan. Keski-Suomelta vaaditaan nyt yhteistä tahtoa ja näkemystä siitä, miten haluamme edetä ja millaisen maakunnan tulevaisuudessa haluam-me. Oma-aloitteisuus luo mielikuvan vahvasta, eheästä ja toimintakykyisestä maakunnasta.

Keski-Suomen liiton vähentyneet voimavarat kohdennetaan entistä vahvemmin lakisääteisiin ja maa-kunnan menestyksen kannalta olennaisiin toimiin. Yhdessä yhteistyöverkostojemme kanssa viemme kunnianhimoisesti eteenpäin Keski-Suomen strategian kärkiä, bio-, digi- ja osaamistaloutta. Strategi-an kärkialoille suunnattu hankerahoituksen haku tavoitti hyvin maakunnan kehittämisestä ja strate-gian toteuttamisesta kiinnostuneet tahot, ja vuosi 2016 onkin tiivistä hanketyön aikaa. Maakuntakaa-van tarkistuksessa näkökulmamme on toiminnallinen ja elinkeinoja tukeva.

Muutoksen tuulet puhaltavat Keski-Suomen liitossa – uudet toimitilat Cygnaeustalossa kannustavat entistä tiiviimpään yhteistyöhön ja keväällä virassaan aloittava maakuntajohtaja tuo maakunnan ke-hittämiseen oman mausteensa.

Menestystä toivottaen

Anita Mikkonen maakuntajohtaja

4

1. Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinenmaakunta

1.1 Keski-Suomen visio tiivistää maakunnan tavoitteet Bio-, digi- ja osaamistalouden kehittäminen vahvistaa aluetaloutta. Toimiva aluerakenne ja hyvä saa-vutettavuus ovat menestyvän maakunnan perusedellytyksiä. Hyvinvoinnin laajaan kokonaisuuteen kuuluvat sosiaali- ja terveysala, liikunta ja kulttuuri sekä nuoriso- ja sivistysala. Kansainvälisyys eri muodoissaan on arkipäivää.

Kuva 1. Keski-Suomen visio tiivistettynä kuvaksi.

Biotaloudessa maakunnan luonnonvaroja hyödynnetään älykkäästi. Alan lasketaan tuovan valtaosan maakunnan vientitulosta seuraavina vuosikymmeninä. Digitalouden kehittämisnäkymät ovat mitta-vat. Digimahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää uudenlaista ajattelua kaikilla toimialoilla, orga-nisaatioissa, yhteiskunnan rakenteissa ja instituutiossa. Osaamistalous tarkoittaa osaamisen ja inno-voinnin kytkentää elinkeinoihin, koulutukseen ja tutkimukseen.

Aluerakenne ja saavutettavuus ovat maakunnan vetovoiman perusta. Ne ratkaisevat suurelta osin väestön sijoittumisen ja yritysten toimintaedellytykset. Maakunnan liikenteen kärkihankkeet kytkey-tyvät Euroopan unionin TEN-T-verkon kehittämiseen: valtatie 4, Tampere-Jyväskylä -rataosa sekä val-tatie 9.

Keski-Suomen kansainvälisyys ilmenee erityisesti elinkeinoelämän ja koulutusorganisaatioiden ver-kostoitumisessa. Parhaimmillaan se on aluetaloutta vahvistavaa tuotteiden, laitteiden ja palveluiden

5

vientikauppaa sekä osallisuutta kansainvälisissä kehittämiskumppanuuksissa. Kansainvälisyys edellyt-tää toimivia liikenneyhteyksiä maakunnasta ja maakuntaan sekä kilpailukykyisiä kuljetusväyliä vienti-tuotteille Suomen vientisatamiin.

Keski-Suomen strategian mukaan vuonna 2040 Keski-Suomi haluaa olla monikeskuksinen 295 000 asukkaan ja 125 000 työpaikan maakunta, jolla on vahva veturi, Jyväskylä.

1.2 Kohti tavoitteita EU-rahoituksen ja Keski-Suomen Kehittämisrahaston varoin Keski-Suomen kehittämiseen on käytettävissä vuosittain noin 18 miljoonaa euroa EU:n rakennerahas-tojen ja maaseuturahaston rahaa.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahaa on Keski-Suomessa noin 7 miljoonaa euroa/vuosi vuosina 2016 – 2017. Siitä lähes 60 % käytetään suoriin yritystukiin ja 40 % uuden tiedon ja osaamisen tuotta-miseen sekä sen hyödyntämiseen. Tavoitteena on parantaa pk-yritysten kilpailukykyä, kehittää tutki-musta ja teknologiaa ja tehostaa innovointia sekä edistää siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Keski-Suomen liiton kautta hankkeisiin ohjautuu rahoituksesta 2,5 miljoonaa euroa.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta on käytettävissä noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Puolet siitä käytetään työllisyyden hoitoon ja työvoiman liikkuvuuteen. Noin 30 % ohjataan koulutukseen sekä ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseen ja noin 20 % tukemaan sosiaalista osallisuutta ja köyhyy-den torjuntaa. ESR-rahoituksen myöntää Keski-Suomen ELY-keskus.

Maaseutuohjelman rahaa on käytettävissä noin 5,8 miljoonaa euroa vuodessa. Siitä 60 % ohjataan yrityshankkeisiin ja loput 40 % kehittämishankkeisiin. Rahoituksen myöntää Keski-Suomen ELY-keskus.

Keski-Suomen EU-rahoituksen koordinaatiosta vastaa Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) sihteeristö, joka käsittelee saapuneet hankkeet ja tekee esitykset hyväksyttävistä hankkeista. Yhteistyöryhmän sih-teeristön puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja.

Kuntien ylläpitämän Keski-Suomen Kehittämisrahaston merkitys maakuntastrategian toimeenpanossa korostuu nyt, kun muu maakuntaan kohdentuva julkinen rahoitus on vähentynyt. Kehittämisrahastosta myönnetään rahoitusta mm. maakunnan kilpailukyvyn parantamiseen, Keski-Suomen näkyvyyden ja vetovoiman lisäämiseen sekä uusiin avauksiin. Kehittämisrahastosta myös tuetaan maakunnan henkis-tä ja taloudellista vaurastumista ja edistetään yhteistyötä.

Rahoituksen hakeminen on tehty hakijoille mahdollisimman yksinkertaiseksi. Hakemus on vapaamuo-toinen ja siinä on esitettävä projektisuunnitelma, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Avustus on pääsääntöisesti 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista.

2. Miten Keski-Suomen liitto toimii

2.1 Poliittinen päätöksenteko Keski-Suomen liitto on kuntayhtymä, jonka ylintä toimivaltaa käyttää maakuntavaltuusto. Maakunta-valtuuston jäsenet valitsee kuntien edustajainkokous kunnallisvaalikauden ajaksi jokaisesta jäsen-kunnasta. Jäsenten on oltava kunnanvaltuutettuja ja heitä valitaan yksi jokaista alkavaa 4000 asukas-ta kohti. Nykyisen maakuntavaltuuston toimikausi on 2013 – 2016. Maakuntavaltuustossa on 80 jä-sentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet.

6

Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman sekä asettaa toiminnalliset tavoitteet vuosittain taloussuunnitelman ja talousarvion käsittelyn yhteydessä. Jäsenkunnat voivat tehdä esityksiä Keski-Suomen liiton toiminnan kehittämisestä ennen taloussuun-nitelman ja talousarvion hyväksymistä. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja on Mauri Pekkarinen (kesk) Jyväskylästä ja sihteeri hallintopäällikkö Pirjo Ahola. Keski-Suomen liiton toimintaa johtaa maakuntavaltuuston valitsema maakuntahallitus. Se valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sopimukset sen puolesta. Maakuntahallitus val-mistelee asiat maakuntavaltuustolle ja vastaa niiden täytäntöönpanosta. Maakuntahallitus antaa vas-tineet maakuntavaltuuston päätöksistä tehtyihin valituksiin. Toimikaudella 2015 – 2016 maakunta-hallituksessa on 13 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Maakuntahallituksen puheenjohta-ja on Rolf Nyholm (sd) Äänekoskelta ja sihteeri hallintopäällikkö Pirjo Ahola. Tarkastuslautakunta arvioi maakuntavaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoit-teiden toteutumisen. Lautakunnassa on viisi jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Maakun-tavaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan toimikausi on sama kuin maakuntavaltuuston eli neljä vuotta. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja on Esa Järvinen (kok) Saarijärveltä ja sihteeri hallinto-sihteeri Helena Anttonen. Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen puheenjohtajistot yhdessä toimiston johdon kanssa ko-koontuvat valmistelemaan asioita tarpeen mukaan, yleensä ennen maakuntahallituksen kokouksia. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) linjaa alueen kehittämistä ja julkisen tuen kohdentamista maa-kuntastrategian mukaisesti. MYRrissä ovat edustettuina kunnat, ELY-keskus, tärkeimmät työmarkki-na- ja elinkeinojärjestöt sekä yritykset. Keski-Suomessa yhteistyöryhmään kuuluu puheenjohtajan li-säksi 18 jäsentä. Maakunnan yhteistyöryhmän toimikausi seuraa kunnallisvaalikautta. Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja on Mikko Tiirola (kesk) Petäjävedeltä, esittelijä maakuntajohtaja ja sihteeri kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen.

2.2 Keski-Suomen liiton toimisto Keski-Suomen liiton toimisto toimii maakuntajohtajan johdolla luottamushenkilöhallinnon alaisuu-dessa. Uusi maakuntajohtaja aloittaa näillä näkymin vuoden 2016 vuoden alkupuoliskolla nykyisen johtajan Anita Mikkosen jäädessä eläkkeelle. Maakuntajohtajan apuna on toimiston johtoryhmä, joka valmistelee liiton luottamuselinten kokoukset ja muita hallinnollisia ja henkilöstöä koskevia asioita. Toimisto on organisoitunut maakuntastrategian teemojen mukaisesti. Aluerakenne ja saavutettavuus -teemasta vastaa suunnittelujohtaja Olli Ristaniemi. Aluekehittämisestä ja hyvinvointi ja matkailu -teemasta vastaa kehittämisjohtaja Hannu Korhonen. Biotalouden kehittämisestä vastaa kehittämis-päällikkö Hannu Koponen, digitalouden kehittämisestä kehittämispäällikkö Kari Luostarinen ja osaa-mistalouden kehittämisestä kehittämispäällikkö Kari Pirinen. Hallintopalveluista vastaa hallintopääl-likkö Pirjo Ahola. Toimistossa työskentelee yhteensä 28 henkilöä (10/2015). Koko henkilöstö suunnittelee toiminnan tavoitteita ja toimintatapoja kaksi kertaa vuodessa. Henki-löstöpalavereita järjestetään noin viisi kertaa vuodessa. Henkilöstöä koskevia asioita valmistellaan johtoryhmässä ja henkilöstöyhteistyöryhmässä, johon kuuluvat eri henkilöstöryhmien ja työnantajan edustajat. Työpaikkakokous kokoontuu tarvittaessa. Henkilöstöä koskevat suunnitelmat päivitetään toimintavuoden 2016 aikana henkilöstön kehittämis- ja koulutussuunnitelmaan, jonka valmistelusta vastaa kehittämisjohtaja Hannu Korhonen.

7

Keski-Suomen liitossa on viisi maakuntavaltuuston päätöksellä perustettua virkaa, joista neljä on täytetty. Määräaikaisia työsuhteita käytetään tehtävissä, jotka rahoitetaan projektirahoituksella tai työsuhde perustuu sijaisjärjestelyihin. Ulkopuolista työvoimaa käytetään projektirahoituksella rahoitettuihin projekteihin ja niihin tehtäviin, joiden asiantuntemusta ei talossa ole. Henkilöstön liikunta- ja kulttuuriryhmä LIIKU tukee henkilöstön hyvinvointia järjestämällä liikunta- ja kulttuuririentoja.

2.3 Viestintä Keski-Suomen liitto on ydinviestinsä mukaisesti yhteisen kehittämistahdon muodostaja, strateginen suunnittelija ja kehittäjä ja aktiivinen edunvalvoja.

Kuva 2: Keski-Suomen liiton ydinviestit on määritelty maakuntaliiton tehtävien pohjalta.

Viestinnän tavoitteena on lisätä liiton tunnettuutta omassa maakunnassaan, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti: organisaatiosta syntyy vahva, myönteinen mielikuva arvostettuna asiantuntijaor-ganisaationa, innostavana yhteistyökumppanina ja houkuttelevana työyhteisönä. Toiminnasta ja pää-töksistä kerrotaan todenmukaista ja ymmärrettävää tietoa. Kaikki viestintä, niin kirjoitettu kuin puhuttu, on ajantasaista, luotettavaa ja selkeää. Viestinnän kohderyhmiä ovat media ja sen kautta ”suuri yleisö”, erityisesti oman maakunnan asuk-kaat. Tärkeitä ovat myös poliittiset päättäjät jäsenkunnissa sekä valtakunnan politiikassa, samoin yh-teistyökumppanit, kuten kuntien, valtion aluehallinnon, kehittämisyhtiöiden, oppilaitosten ja järjes-

8

töjen toimijat. Oma henkilöstö on viestintäketjussa paitsi vastaanottava, myös viestejä eteenpäin vä-littävä joukko. Ajantasainen verkkosivusto on Keski-Suomen liiton näyteikkuna. Sivustolla ovat käytössä palaute- ja kyselylomakkeet sekä blogin kommentointimahdollisuus. Sosiaalisessa mediassa olemme mukana Facebookissa ja Twitterissä. Keski-Suomen liiton sähköinen tiedotuslehti Nokankoputuksia toimite-taan kahdesti vuodessa. Tiedotteet julkaistaan Keski-Suomen liiton verkkosivustolla ja välitetään sähköpostitse medialle ja laajasti myös muille sidosryhmille. Tiedotejakeluun kuuluvat kaikki maakunnan viestimet ja tarpeen mukaan myös valtakunnalliset tiedotusvälineet. Tiedotustilaisuuksia järjestetään tarvittaessa. Esit-teet ja muu painettu aineisto päivitetään ajan tasalle. Keski-Suomen liitto järjestää maakuntakierroksia, seminaareja ja muita tilaisuuksia ajankohtaisista teemoista, on mukana koordinoimassa mm. WFA:n ja Kuntaliiton tilaisuuksia ja esiintyy tarpeellisissa asiayhteyksissä messu- ym. tapahtumissa. Erityishaaste on Suomen 100-vuotisjuhlavuosi 2017, jonka valmistelu on jo käynnissä. Vuosina 2016 – 2017 Keski-Suomen liitto, kuten kaikki maakuntaliitot, vastaa maakunnallisten Suomi 100 -tapahtumien koordinoinnista ja toimii linkkinä valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -hankkeeseen. VNK myöntää tähän tarkoitukseen rahoitusta ja edellyttää maakunnilta myös omarahoitusta koordi-naattorin palkkaamiseen ja ohjelmahankkeiden tuotantoon.

3. Keski-Suomen liiton taloussuunnitelma 2016 – 2018 Keski-Suomen kunnat rahoittavat maksuosuuksillaan Keski-Suomen liiton toimintaa ja kartuttavat Keski-Suomen kehittämisrahastoa. Jäsenkuntien maksuosuuksien muutokset ovat olleet erittäin maltillisia ja liitto jatkaa samalla linjalla suunnitelmakauden, ellei toiminnassa tapahdu suuria tehtävien tai vastuiden muutoksia. Vuosien 2016 – 2018 maksuosuuksiin esitetään 2 % korotusta.

Talouden puitteet taloussuunnitelmakaudella 2016 – 2018, M€: 2016 2017 2018 Jäsenkuntien maksuosuus, M€ 3,366 3,433 3,500 muutos edelliseen vuoteen 2,0 2,0 2,0 Liiton kiinteä toiminta, M€ 2,652 muutos edelliseen vuoteen 4,0 Keski-Suomen Kehittämisrahasto, M€ 0,714 muutos edelliseen vuoteen 0,5 Kuntien verotuotot 2014

881,9 milj.euroa maksuosuus verotuotoista 0,38 %

9

Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2016

4. Vuoden 2016 tavoitteet, tehtävät ja arviointi

4.1. Toimiva aluerakenne lisää vetovoimaa 4.1.1 Maakuntakaavoitus Keski-Suomen maakuntakaavoitus alkoi vuonna 2002 kokonaismaakuntakaavan laadinnalla. Tällä hetkellä maakunnassa on kuusi voimassa olevaa kaavaa. Kaavat ovat nähtävissä osoitteessa www.keskisuomi.fi/maakuntakaavoitus.

Maakuntahallitus päätti aloittaa maakuntakaavatarkistuksen 13.3.2015. Tarkistus koskee kaikkia kuutta voimassa olevaa kaavaa. Tarkistuksessa korostetaan strategisuutta ja tarkastellaan merkintöjen maakunnallista/seudullista tasoa. Mittakaava tulee olemaan sama kuin aikaisemmissakin maakuntakaavoissa eli 1:250 000 ja tavoitevuosi on 2040. Kaavamerkintöjen poisto-, päivitys- ja säilytystarve selvitetään teemakohtaisesti, samoin mahdolliset uudet merkinnät. Merkintöjen kuvauksissa pyritään toiminnallisuuteen. Vuoden 2016 aikana tehdään maakuntakaavan tarkistukseen liittyvät selvitykset. Näistä keskeisimmät ovat maakunnallisten taajamamerkintöjen kehittäminen, Keski-Suomen strateginen liikenneverkkotarkastelu ja biotalouteen liittyvät selvitykset. Keski-Suomen tarkistetun maakuntakaavan luonnos on tarkoitus saada maakuntahallituksen käsittelyyn toukokuussa 2016 ja kaavaehdotus vuodenvaihteessa 2016/2017. Maakuntakaavojen ympäristöministeriön vahvistusmenettelystä todennäköisesti luovutaan 1.1.2016 alkaen. Ympäristöministeriön rooli muuttuu konsultoivaksi ja suuntautuu alueiden käytön yleiseen kehittämiseen ja maakuntakaavoituksen ohjaamiseen. Ministeriöiden kanssa neuvotellaan, kun kaavassa käsitellään valtakunnallisesti merkittäviä asioita. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet uudistuvat vuonna 2017. Maakuntavaltuuston päätökseen maakuntakaavan hyväksymisestä haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Muutos tulee korostamaan maakuntien itsehallinnollista päätöksentekoasemaa maankäytön suunnittelussa ja

Maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Kokonaismaakuntakaavan valmisteluaineisto saatetaan nähtäville. Liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus vuosille 2016 - 2019 saadaan allekirjoitettua. Keski-Suomen liiton hankerahoituksesta 90 % suuntautuu Keski-Suomen strategian valintojen mukaisesti bio-, digi- ja osaamistalouden, hyvinvoinnin, matkailun sekä aluerakenteen ja saa-vutettavuuden kehittämiseen. Keski-Suomen Kehittämisrahaston rahoitus suunnataan pääosin 1-2 kertaa vuodessa tapah-tuvan hankehaun perusteella.

10

vastuuta maankäytön suunnittelussa. Se myös edistää suoraa vuoropuhelua ministeriöiden suuntaan sekä lyhentää maakuntakaavoitukseen liittyvää päätös- ja muutoksenhakuprosessia. Maakuntakaavoituksessa keskeisellä sijalla ovat lausunnot kuntien kaavoista. Lausuntoja on vuosittain annettu keskimäärin sata. Maakuntakaavoituksen toteutuksen seuranta on jatkuvaa ja sitä tehdään paikkatietoanalyysien kautta. 4.1.2. Muu alueidenkäytön suunnittelu Keski-Suomen liitto vastaa aluekehittämislain perusteella maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitte-lusta, johtaa siihen liittyvää yhteistyötä ja yhteensovittaa suunnittelua muun maakunnallisen suun-nittelun kanssa. Liikennejärjestelmätyö (lj-työ) on jatkuvaa. Liikennejärjestelmätyö on käytännössä järjestelmän tilan ja aiesopimuksen toteutumisen seurantaa sekä kehittämistoimenpiteiden valmiste-lua. Siitä vastaa työryhmä, jossa on liiton lisäksi edustajat Keski-Suomen seutukunnista, ELY-keskuksesta, Keski-Suomen kauppakamarista ja Liikennevirastosta. Keski-Suomen lj-suunnitelmaan liittyvä aiesopimus vuosille 2016 – 2019 valmistuu allekirjoitettavaksi vuoden 2016 alussa.

Keski-Suomen liitto antaa liikennepolitiikkaan ja väylähankkeisiin liittyviä lausuntoja ja on mukana alueen merkittävimpien väylähankkeiden suunnittelun ohjausryhmissä. Ylimaakunnallisissa hankkeis-sa liitto tekee yhteistyötä muiden maakuntaliittojen ja liikenneviranomaisten kanssa. Maakunnallisen kulttuuriympäristötyöryhmän (MAKU) työ jatkuu ja Keski-Suomen liitto osallistuu sen toimintaan. Ryhmä on tuottanut Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelman, jonka päivitys aloitettiin vuonna 2015. Tavoitteena on turvata maakunnan kulttuuriympäristön arvojen säilyminen ja hoito se-kä edistää kulttuuriympäristöjen taloudellisia hyödyntämismahdollisuuksia.

4.2 Biotalous nousee metsätalouden murroksesta Biotalousalan koulutus ja tutkimus antavat mahdollisuuksia biotalousyrittäjyyteen ja innovaatioihin. Keski-Suomen liitto edistää toimintamallia, jossa toinen aste, ammattikorkeakoulutus, yliopisto ja tutkimuslaitokset (VTT, Luke, Syke) tiivistävät yhteistyötään biotalouden yritysten ja innovaatioiden synnyttämiseksi ja teollisten symbioosien konkretisoimiseksi. Toisen asteen ja ammattikorkeakoulun yhteistyö Saarijärven Tarvaalan biotalouskampuksella on tästä hyvä esimerkki. Keski-Suomen liitto yhdessä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa aktivoi tutkimusta ja tuo-tekehitystä niin, että biotalouden jalostusaste nousee ja uusiutuvia materiaaleja hyödynnetään yhä monipuolisemmin. Kokeilukulttuuriin ja rohkeisiin aloituksiin kannustetaan, samoin toimijoiden yh-teistyöhön, joka mahdollistaa uusien, maailmanmarkkinoille kelpaavien biopohjaisten tuotteiden ja palveluiden syntymisen. Tavoitteena on luonnosta saatavien raaka-aineiden ja palvelujen muuntami-nen asiakkaita houkuttaviksi, korkean jalostusarvon tuotteiksi. Muotoilu tuo tuote-, valmistus- ja suunnitteluprosesseihin uusia mahdollisuuksia. Keski-Suomessa osataan hyödyntää kestävästi paikallisia raaka-aineita. Maa- ja metsätalouden toimi-joita tuetaan sivuvirtojen hyödyntämisessä ja jalostusarvon lisäämisessä, mikä on resurssiviisasta ja aluetalouden kannalta hyödyllistä toimintaa. Osaaminen biopolttoainealalla, hyödynnettävä materi-aali ja esimerkiksi biokaasun käytön lisääminen edistävät Keski-Suomen resurssiviisautta. Keski-Suomen liitto on aktiivisesti mukana kokoamassa yhteen alan yrityksiä ja julkisia toimijoita.

Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän kaupunki jatkavat ’Life + IP Kohti kiertotaloutta’ -hankkeen valmiste-lua. Tavoitteena on kuluttajalähtöisyys ja materiaalihuollon kehittäminen niin, että jätemääriä vä-hennetään ja jätteissä olevien raaka-aineiden ja energian talteenottoa kehitetään.

11

4.3 Digitalous muuttaa koko yhteiskuntaa Digitalisoituminen tuo tullessaan uusia älykkäitä ratkaisuja niin tuotannon toimitusketjuun, tuottei-den ja palvelujen kehittämiseen kuin laadun ja luovuuden lisäämiseen. Digitaalisuuden vaikutukset ulottuvat syvälle yhteiskuntaan, mikä näkyy esimerkiksi vilkkaassa ja laajassa keskustelussa jota digi-taalisuuden uhkista käydään. Keski-Suomen liitto edistää digitalisoitumista tukemalla alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kehityshankkeita ja suuntaamalla resursseja maakuntastrategian kärkialoille. Esimerkiksi Cyber Scheme Finland –kyberturvallisuushankkeessa pilotoidaan työkalut ja luodaan kansallinen toiminta-malli erityisesti pk-yritysten kyberturvallisuuden arviointiin ja akkreditointiin. Liiketoiminnan näkö-kulmasta on tärkeää että yritys kykenee tunnistamaan tietoverkkojensa turvallisuusuhkia ja arvioi-maan turvallisuusriskejä. Hankkeelta on odotettavissa myös kansainvälistä liiketoimintaa. Tietotekniikasta ei enää saa kilpailuetua, useimmiten se toimii vain mahdollistavana tekijänä. Teknii-kan sijaan keskeiseksi nousee kyky rakentaa liiketoimintaa uusista mahdollisuuksista. Esimerkiksi verkkokaupan merkitys osana taloutta on kasvanut ja kasvaa edelleen. Verkkokaupassa suomalaiset kyllä ostavat ulkomailta, mutta päinvastoin kauppa käy harvoin. Vain harvat suomalaisyritykset pa-nostavat verkkokauppaan ja nekin vähän. Esimerkiksi ulkomaisten asiakkaiden palvelemiseen panos-tetaan meillä selvästi muita pohjoismaita vähemmän. Nykyisin kaiken toiminnan tulisi jo lähtökohdil-taan huomioida digitaalisuuden mahdollisuudet ja tulevat kehityskaaret. Digitaalisuus vaikuttaa yhä enemmän paitsi yrityselämään, myös ihmisten arkipäivään. Keski-Suomen liitto edistää yritysten sähköisten markkinointi- ja myyntikanavien syntyä helpottamaan tuotteiden ja palvelujen levittämistä. Samalla luodaan edellytyksiä sille, että palvelut siirtyvät enenevässä määrin internetiin joko osittain tai kokonaan. Keski-Suomen liiton nimeämän maakunnallisen ICT-strategian ohjausryhmän toimintaa jatketaan ja aktivoidaan ja sen jäsenmäärää lisätään muutamalla avainhenkilöllä. Ohjausryhmä seuraa alan kehi-tystä ja meneillään olevia hankkeita, ohjaa toimenpiteiden toteutusta sekä toimii tiedonvaihtofoo-rumina ja yhteistyön koordinoijana. Keskisuomalaisilla yrityksillä on tiedonvaihto- ja keskustelufoo-ruminaan uudelleen aktivoitu ICT-klubi, jossa on noin 20 yritystä. Klubi kokoontuu 3-4 kertaa vuodes-sa keskustelemaan ajankohtaisista ICT-alaan ja/tai digitalisaatioon liittyvistä asioista. Kuten ”Digitalouden konseptointi” -valmisteluraportissa hyvin sanotaan, digitalisaation hyötyjen rea-lisoituminen täydessä mittakaavassa edellyttää, että digitalisaatio on tasavertaisesti kaikkien saavu-tettavissa. Laajakaistaverkkojen on oltava kaikkien ulottuvilla, yhteiskunnan palveluita ja koulutusta on oltava tarjolla ja saavutettavissa kaikille myös digitaalisten kanavien kautta. Ne jotka aliarvioivat digitaalisen muutoksen nopeuden, tulevat auttamatta häviämään kilpajuoksun.

4.4 Osaamistalous kytkee koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinot Menestyvässä osaamistaloudessa yritykset ja koulutusorganisaatiot tekevät tiivistä yhteistyötä, jol-loin ideoista jalostuu nopeasti uutta yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Keski-Suomessa osaaminen ei vielä ole riittävästi muuntunut liiketoiminnaksi. Nyt koulutus-, tutkimus- ja kehitystoimintaa pyritään val-jastamaan enemmän yritystoiminnan tarpeisiin yhteistyötä tiivistämällä. Hyvä esimerkki on Tarvaalan biotalouskampus, jossa osaamistalouden ja biotalouden kärkiä suunnataan Äänekosken biotuoteteh-taan verkoston tutkimus- ja yritystoimintaan. Oppilaitosten yrittäjyysosaamista edistetään oppilaitosten omin työkaluin ja oppilaitosten keskinäi-senä yhteystyönä. Maakunnallisen yrittäjyyskasvatustyön vaikutuksia arvioidaan. Start up- ja kokei-

12

luyrittäjyyskulttuuria käytetään myös työllistymisen edistämiseen, ja työttömyyden haasteisiin etsi-tään lisää uusia ratkaisuja. Tulevaisuudessa osaamisen vienti tarkoittaa entistä enemmän koulutuksen tuotteiden ja palveluiden vientiä perinteisen koulutusviennin ohella. Uusia avauksia ja mahdollisuuksia edistetään. Digitalisaatio on koulutukselle ja oppimiselle suuri haaste ja mahdollisuus. Kehitystä seurataan tiiviisti ja digitaalisia oppimisympäristöjä parantavia ratkaisuja ennakoidaan ja edistetään. Keski-Suomeen on kertynyt vahvaa tietotekniikan tutkimusta ja yritystoimintaa sekä muuta oppimiseen liittyvää osaa-mista. Tavoitteena on verkottaa sivistysalan toimijat laajaan kumppanuuteen ja valtakunnallisesti merkittäväksi tutkimus- ja kehitysyhteisöksi edistämään tulevaisuuden koulun rakentamista.

4.5 Hyvinvointipalvelut rakentuvat vahvasta aluetaloudesta Keski-Suomen liitto osallistuu maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon koordinaatioryhmän toi-mintaan. Ryhmä valmistelee Keski-Suomeen uuden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunni-telman. Liitto on edustettuna myös Jyväskylän kaupungin hallinnoimassa Sote2020 -hankkeessa, jon-ka tavoitteena on selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota sekä lähipalveluiden saatavuut-ta. Sote-alan henkilöstön ennakoinnissa Keski-Suomen liitto hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon koordinaatioryhmän sekä maakunnan sosiaali- ja terveysjohdon asiantuntemusta. Uudenlaista ter-veydenhuollon osaamista tarvitsee myös Jyväskylään rakennettava kustannus-, energia- ja materiaa-litehokkuutta tavoitteleva uusi sairaala. Uusia osallistumiskanavia väestön mielipiteiden ulottamiseksi osaksi maakunnan yhteistä päätöksen-tekoa kehitetään yhdessä kuntien, kuntayhtymien ja järjestötoimijoiden kanssa. Järjestöfoorumilla ja Järjestöareenalla on vakiintuneet roolit järjestöjen ja maakuntaliiton keskinäisessä vuoropuhelussa. Keski-Suomen liitto luo hyvinvoinnin tueksi edellytyksiä liikunnalle, urheilulle ja virkistykselle ja tukee kulttuurin ja luovien alojen hyvinvointivaikutuksia.

4.6 Matkailun kehittämistä jatketaan yritysvetoisesti

Keski-Suomen matkailustrategian lähtökohtana ovat kehittyvät matkailukeskukset. Keski-Suomen matkailun kärkiyritysten uudeksi kehittämisteemaksi on nostettu sauna, teemalla ’Keski-Suomi – Suomen saunamaakunta’. Keski-Suomen matkailuyritykset ovat mukana työ- ja elinkeinoministeriön Finrelax- ja Stop over Fin-land -ohjelmissa, joiden tavoitteina on lisätä kansainvälisten matkailijoiden määrää Suomessa. Stop over -teema kohdennetaan Aasian kasvaville markkinoille. Tavoitteena on saada Aasiasta tule-vat lentomatkustajat viipymään Suomessa 1 – 4 päivää lentojen vaihdon yhteydessä. Keski-Suomen matkailupalveluja ja -yrityksiä kannustetaan kansainvälisille markkinoille. Venäjä on viime vuodet ollut Keski-Suomen tärkein ulkomainen markkina-alue, ja toimenpiteitä jat-ketaan. Venäjän taloudellisen tilanteen kehittymistä sekä uusien markkina-alueiden mahdollisuuksia seurataan. Yritysten verkostoitumista edistetään ja koordinoidaan yritysten yhteinen kotimaan markkinointitapahtuma. Vuosittain järjestetään myös matkailun ajankohtaisseminaari, Keski-Suomen matkailuparlamentti. Matkailukentän sisäistä tiedotusta hoidetaan sähköisin uutiskirjein ja verkossa ylläpidetään Keski-Suomen matkailuportaalia www.keskisuomi.net.

13

4.7 Edunvalvonta sekä kansalliset ja kansainväliset verkostot Keski-Suomen tärkeimmät kehittämiskohteet kootaan vuosittain maakuntaohjelman toimeenpano-suunnitelmaan, joka laaditaan laajassa yhteistyössä seutukuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Vastaavat linjaukset näkyvät myös ELY-keskuksen tulossuunnitelmassa, jolloin maakunnan vahva yh-teinen tahto voidaan ilmaista ministeriöiden tulosneuvotteluissa. Liikenteen kärkihankkeet ovat edunvalvonnan keskeistä aihepiiriä. Niitä Keski-Suomen liitto ajaa hal-lituksen liikennepoliittiseen selontekoon tai vastaavaan pitkän aikajänteen liikennepoliittiseen asia-kirjaan. EU-rahoituksen saaminen maakunnan TEN-T -liikenneverkon kehittämiseen, etenkin Nelos-tien kohteisiin, on tärkeä tavoite, jonka eteen työskentelyä jatketaan. Liitto on edustettuna myös alueensa pääteihin ja -ratoihin liittyvissä yhdistyksissä ja työryhmissä.

Keski-Suomen liitto yhdessä maakunnan aktiivisten hanketoimijoiden, kuten Jyväskylän kaupungin ja oppilaitosten kanssa kannustaa yhä useampia keskisuomalaisia tahoja kansainvälisiin hankekumppa-nuuksiin. Liitto pyrkii myös itse aktiivisesti hakeutumaan partneriksi kansainvälisiin hankkeisiin, jotka tukevat Keski-Suomi2040 -strategiaa. Keskeisiä rahoitusohjelmia ovat Interreg Europe, Itämeren alu-een ohjelma (BSR) ja Pohjoisen periferian ja arktisen alueen ohjelma. Länsi-Suomen liittojen yhtei-nen Eurooppa-toimisto (WFEO-West Finland Europe Office) Brysselissä tarjoaa palveluja mm. EU-edunvalvonnassa ja auttaa keskisuomalaisia toimijoita EU-hankehauissa. WFEO-toimisto on myös linkki ERRIN-verkostoon (European Regions Research and Innovations) ja edelleen bio-, digi- ja osaa-mistalouden eurooppalaiseen asiantuntijaverkostoon. Keski-Suomen liitto järjestää kuukausittain kunnanjohtajakokoukset ja kansanedustajakokoukset. Kunnanjohtajat käsittelevät kuntia ja Keski-Suomea koskevia ajankohtaisia aiheita asiantuntijoiden kanssa. Yhdessä talousjohtajien kanssa kunnanjohtajat puivat talouden kehitystä ja kuntataloutta. Keski-Suomen liitto tuottaa kuntien käyttöön ajankohtaista aineistoa kuntataloudesta. Kansanedusta-jakokouksissa käydään läpi maakunnan edunvalvonnan kannalta tärkeitä, ajankohtaisia asioita. Keski-Suomen liitto on jäsenenä Euroopan alueiden yhteistoimintaorganisaatiossa (Assembly of Eu-ropean Regions, AER), Euroopan alueiden ja energiatoimistojen energia- ja ympäristöjärjestössä (Eu-ropean federation of Agencies and Regions for Energy and Environment, Fedarene) sekä kannatus-jäsenenä Keskipohjola-komiteassa. Lisäksi Keski-Suomen liitolla on pitkään jatkunutta yhteistyötä useiden kansainvälisten partnereiden kanssa. Keski-Suomen liiton edustajat ovat mukana maakunnan kehittämisen kannalta merkityksellisissä työ-ryhmissä. Edunvalvonnassa vaikutetaan suorilla kontakteilla sekä erilaisissa kuulemisissa mm. valio-kunnissa ja muissa työryhmissä. Liitto kokoaa edunvalvonnan kannalta keskeiset tahot kumppanuu-teen, ja koordinoi vaikuttamisen. Toimintaympäristön muutokset, kuten lainsäädäntömuutokset ja muutto uuteen toimistoon Cygna-eustalossa, antavat mahdollisuuden muuttaa toimintatapoja ja sidosryhmätyöskentelyä. Yhteistyö ELY-keskuksen suuntaan käy entistä sujuvammaksi. Toimintatapoja erityisesti maankäytön suunnitte-lussa uudistetaan ja vuorovaikutusta kuntien suuntaan lisätään.

4.8 Maakunnan tilan seuranta ja ennakointi Keski-Suomen kehitystä seurataan kansallisessa ja kansainvälisessä kehyksessä sekä arvioidaan seu-tujen ja kuntien tilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Seurannan kohteena ovat yleinen talouskehitys ja kuntatalous, väestö, koulutus ja osaaminen, työmarkkinat sekä yritystoiminta. Tilastollisia avainindi-kaattoreita päivitetään säännöllisesti Keski-Suomen liiton tietopalvelusivustolle (www.keskisuomi.info). Niiden pohjalta laaditaan koosteita Keski-Suomen liiton omiin ja sidosryh-

14

mien tarpeisiin. Keski-Suomen strategian kehittämisteemojen ja skenaarioiden seurannasta on vas-tuussa Keski-Suomen tulevaisuusryhmä vahvistettuna Keski-Suomen liiton ja ELY-keskuksen asiantun-tijoilla.

Keski-Suomen liitto koordinoi maakunnallista ennakointia. Tulevaisuusryhmä järjestää tulevaisuus-foorumit kaksi kertaa vuodessa. Ryhmä kokoaa ja julkaisee tulevaisuustietoa kuukausittain ilmesty-vässä uutiskirjeessä, keskisuomi.info -sivustolla sekä sosiaalisessa mediassa. Osaamis- ja koulutustar-peiden ennakoinnissa Keski-Suomen liitto koordinoi alueellista yhteistyötä, jossa ovat mukana maa-kunnan koulutusorganisaatiot ja sekä työ- ja elinkeinoelämän edustajia. Kansallisella tasolla Keski-Suomen liitto osallistuu maakuntien verkostoihin sekä valvoo maakunnan etua ministeriöiden suun-taan. Keski-Suomen liitto tuottaa säännöllisesti julkaisuja seurannan ja ennakoinnin tuloksista. Näitä ovat elinkeinoelämän kehitystä kuvaava Keski-Suomen Aikajana, ympäristöohjelma sekä erillistutkimuksia eri aloilta. Maakuntakaavan ja liikennejärjestelmän seuranta on jatkuvaa. Lisäksi liitto osallistuu maa-kunnan kehitysnäkymien pohdintaan osana ELY-keskuksen koordinoimaa Alueelliset kehitysnäkymät -prosessia.

4.9 Toiminnan ja vaikuttavuuden arviointi 4.9.1 Maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden arviointi Maakuntavaltuusto asettaa Keski-Suomen liiton toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteet ovat kuntayhtymän toiminnan ja palvelujen kehittämisen näkökulmasta strategisia. Tarkastuslautakunta arvioi valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteu-tumista. Lautakunta voi myös tehdä esityksiä tilintarkastuksen ja sisäisen valvonnan kehittämiseksi. Maakuntahallitus vastaa Keski-Suomen liiton sisäisestä valvonnasta ja tarkastuksesta. Tilintarkastaja tarkastaa hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen. 4.9.2 Muu toiminnan arviointi Uusi aluekehittämislaki edellyttää maakuntaliitoilta entistä tarkempaa kehittämistoiminnan vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista seura-taan työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallisilla mittareilla. Keski-Suomen liitto arvioi kaik-kien EU-tukihakemusten yritysvaikutukset. Keski-Suomen liiton rahoittamien hankkeiden toiminta, tulokset ja talous arvioidaan ja raportoidaan vuosittain. Ympäristövaikutusten arviointia viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä ohjaa SOVA-laki eli laki suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten ar-vioinnista. Maakuntakaavojen ympäristövaikutusten arviointi perustuu maankäyttö- ja ra-kennuslakiin. Maakuntakaavoituksen ja aluekehittämisen arviointiin osallistuu ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmä (YVA-ryhmä), joka koostuu eri yhteistyötahojen asian-tuntijoista.

15

5. Talousarvio 2016

5.1 Talousarvio vuodeksi 2016 Kuntalain mukaan kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Keski-Suomen liiton toimisto muodostaa yhden tu-losyksikön. Talousarvio vuodeksi 2016, euroa * jäsenkuntien maksuosuudet yhteensä 3.366.000 * josta investoinnit 0 * Keski-Suomen Kehittämisrahaston kartuttaminen 714.000 * tilikauden alijäämä, korkeintaan 92.000 Maakuntavaltuuston sitova taso on jäsenkuntien maksuosuudet euroa, investoinnit, Keski-Suomen kehittämisrahaston kartuttaminen ja yli/alijäämä euroa. Toimistoa sitovat muut käyttötalouden määrärahat. Talousarvion toimintatuotot ovat 3,5 miljoonaa euroa ja kulut 3,6 miljoonaa euroa. Keski-Suomen liiton suurin menoerä on henkilöstökulut (noin 2 miljoonaa euroa). Palvelujen ostoihin käytetään reilut 500 000 euroa ja avustuksiin 739 000 euroa. Rahoitusosan vuosikate on -92.000 euroa ja samoin rahavarojen muutos. Rahoitusosaan ei odoteta muutoksia taloussuunnitelmakaudella. Liitolla ei ole investointeja. Maakuntahallitukselle esitetään hyväksyttäväksi maakuntavaltuuston hyväksymää talousarviota tarkentava käyttösuunnitelma tammikuussa 2016. Toiminta- ja taloussuunnitelman (liite 7) käyttö-suunnitelman luvut tarkentunevat käyttösuunnitelman hyväksymisvaiheessa. Maakuntavaltuusto on kokouksessaan 6.6.2012 hyväksynyt tilivelvollisten luetteloon maakuntahal-lituksen jäsenet sekä toimistosta maakuntajohtajan, suunnittelujohtajan, kehittämisjohtajan ja hal-lintopäällikön.

5.2 Jäsenkuntien maksuosuudet Jäsenkuntien maksuosuusrahoitus on yhteensä 3.366.000 euroa. Perussopimuksen § 24:n mukaan “jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät edellisenä kalenterivuotena toimitetussa kunnallisvero-tuksessa jäsenkunnittain kertyneiden ansiotulo- ja yhteisöverojen suhteessa. Verotietoina käyte-tään valmisteluvaiheessa saatavissa olevia viimeksi vahvistetun verotuksen verotietoja”. Vuoden 2016 maksuosuudet lasketaan verovuoden 2014 verotustietojen perusteella. Maksuosuu-det kunnittain esitetään liitteessä 7.

Maakuntavaltuuston asettama taloudellinen tavoite: Tilikauden alijäämä on korkeintaan 92.000 euroa. Liitto joutunee käyttämään talousraamiin sopeutuessa aiemmin vuosien ylijäämiä.

16

5.3 Talousarvioasetelma Keski-Suomen liiton talousarvio on laadittu kuntalain, soveltuvin osin kirjanpitolain ja kirjanpitolauta-kunnan kuntajaoston antamien yleisohjeiden mukaisesti. Kuntalain mukaan talousarviossa on käyttö-talous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Käyttösuunnitelma on laadittu Suomen kuntaliiton tililuettelomallin mukaisesti. Talousarvion tuloslaskelmaosassa on esitetty toimintatuotot ja -kulut, rahoitustuotot ja -kulut, pois-tot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista, satunnaiset tuotot ja kulut sekä tili-kauden tuloksen jälkeen poistoeron lisäys/vähennys, varausten lisäys/vähennys ja rahastojen li-säys/vähennys. Tuloslaskelma päättyy tilikauden yli- tai alijäämään. Käyttötalousosassa on esitetty liiton toimintatuotot ja – kulut kustannusalueittain ja -paikoittain. Kus-tannusalueet ovat pääosin liiton organisaation mukaisia “osastoja”. Toimiston yhteiset kustannukset on kirjattu kustannuspaikkaan 9999 “yhteiskustannukset”. Rahoitusosaan on koottu rahoituslaskelmaan tulorahoitus, investoinnit ja muut pääomamenot sekä pääomarahoitus yhteen laskelmaan. Rahoituslaskelma täydentää tuloslaskelman antamaa kuvaa tu-lorahoituksen riittävyydestä, investoinneista, sijoituksista ja pääomarahoituksesta. Investointiosassa esitetään käyttöomaisuusinvestoinnit, rahoitusosuudet investointimenoihin ja käyttöomaisuuden myyntituotot. Investointiosaan on budjetoitu taloussuunnitelmakaudella 0 eu-roa. Toimintatuottoja ovat myyntituotot (=jäsenkuntien maksuosuudet), maksutuotot, tuet ja avustuk-set sekä muut tuotot. Toimintakuluja ovat henkilöstökulut, palveluiden ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, avustukset ja muut kulut.

17

LIITE 1 Maakuntavaltuuston jäsenet 2013 - 2016 Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk), Jyväskylä 1.varapuheenjohtaja Ahti Ruoppila (sdp), Jyväskylä 2.varapuheenjohtaja Tommi Lunttila (kok), Äänekoski Jäsenet Varajäsenet HANKASALMI Talouspäällikkö Anja Kauppinen (kesk) Maanviljelijä Esko Pöyhönen (kesk) Laivakokki Esko Repo (sdp) Lähihoitaja Minna Pynnönen (sdp) JOUTSA Pankinjohtaja Heikki Kuurne (kesk) Osastonhoitaja Sari Järvinen (kesk) Sähköverkkoasentaja Keijo Suomalainen (sdp) Kasvatustieteen maisteri Eero Peltoniemi (sdp) JYVÄSKYLÄ Professori Jukka Ammondt (vihr) Maaseutuyrittäjä Marja Komppa (vihr) Ylikonstaapeli, eläkkeellä Aimo Asikainen (kesk) Talouspäällikkö Jari Colliander (kesk) Toiminnanjohtaja Jari Blom (sdp) Kansanedustaja Touko Aalto (vihr) Yrittäjä, eläkkeellä. Matti Björk (ps) Professori Mauno Vanhala (ps) Sosiaalityöntekijä Maia Fandi (vihr Rehtori Meri Lumela (vihr) Koulutuspäällikkö Pauliina Holm (kok) Erikoislääkäri Johanna Tuukkanen (kok) Sairaanhoitaja Mervi Hovikoski (sdp) Sairaanhoitaja Kaija Haapsalo (sdp) Johtaja Jorma Hyökyvaara (kok) Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok) Linja-autonkuljettaja Jukka Hämäläinen (sdp) Toimitusjohtaja Kimmo Ojala (sdp) Koneyrittäjä, eläkkeellä Jouko Asikainen (kesk) Opettaja Jyri Ylönen (kesk) Lähettäjä, eläkkeellä Raimo Kinnunen (sdp) Professori Kimmo Suomi (sdp) Myyjä Heli Kupari (ps) Insinööri, piirisihteeri Jorma Uski (ps) Sairaanhoitaja Minna Mäkinen (ps) Yrittäjä Ari Saxberg (ps) Pääluottamusmies Pentti Mäkinen (sdp) Lehtori, toimittaja Toni Melville (sdp) YTM, projektityöntekijä Riitta Mäkinen (sdp) Liik. suunnittelija –ohjaaja Anna-Leena Sahindal (sdp) Kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk) Opiskelija Johanna Karjula (kesk) Kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk) Lakimies Eino Lahtinen (kesk) Luokanopettaja Kaisa Peltonen (vihr) Koulukuraattori Tuija Mäkinen (vihr) Puuseppä Matti Pöppönen (vas) Controller Vesa Kupari (vas) Fysioterapeutti Heidi Rentola (kesk) Projektipäällikkö Kirsi Knuuttila (kesk) Aluejohtaja Ahti Ruoppila (sdp) Yrittäjä Kauko Isomäki (sdp) Yrittäjä, opiskelija Antti Saleva (kok) Opiskelija Caius Forsberg (kok) Yrittäjä Jaakko Selin (kok) Kiinteistönvälittäjä Reijo Savolin (kok) Perhepäivähoitaja Eila Simola (sdp) Lastentarhanopettaja Tarja Viikari (sdp) Lastentarhanopettaja Juhani Starczewski (kd) Peruskoulunopettaja Rami Sipilä (kd) Eversti evp Juha Suonperä (kok) Kapteeni, evp Pauli Partanen (kok) Toimittaja Eila Tiainen (vas) Opiskelija Marjukka Huttunen (vas) Toiminnanjohtaja Kati-Erika Timperi (kok) LitM Terhi Pulli (kok) Talousneuvos Kauko Tuupainen (ps) Eduskunta-avustaja Tapani Mäki (ps) Kihlakunnansyyttäjä Marika Visakorpi (kd) Pitopalveluyrittäjä Raija Sipinen (kd) Henkilöstön kehittämispäällikkö Ulla Lauttamus (sdp) Eläkeläinen Tuulikki Väliniemi (sdp) Laitosmies Kari Yksjärvi (vas) Suunnittelija Paul Abbey (vas) JÄMSÄ Eläkeläinen Esko Järvenpää (ps) Osastonsihteeri Eila Sahala (ps) Lukion lehtori Merja Lahtinen (kesk) Maanviljelijä, edustaja Markku Sipilä (kesk)

18

Pituusleikkurimies Arto Lampinen (sdp) Sairaanhoitajaopiskelija, tradenomi Piritta Rantanen (sdp) Toimittaja Arja Paakkanen (vas) Kirjastonhoitaja Tommi Tapiainen (vihr) Fysioterapeutti Aira Putkonen (kok) Sairaanhoitaja Lotta Ahola (kok) Sairaanhoitaja Sanna Rajala (sdp) Eläkeläinen Reijo Himanen (sdp) KANNONKOSKI Farmaseutti Kirsi Saari (kesk) Maanviljelijä Asko Hänninen (kesk) KARSTULA Maanviljelijä Juha Laaksonen (kesk) Yrittäjä Anita Saarelainen (kesk) Sähkömies Juha Manni (sdp) Apulaistoimistonhoitaja Sirkka-Liisa Vainiola KEURUU TM, rovasti Lauri Oinonen (kesk) Hoitaja Hellevi Sipponen (kesk) Kunnossapitoasentaja Harri Oksanen (ps) Yrittäjä Joonas Röppänen (ps) Pastori, markkinointijohtaja Onni Haapala (kd) Eläkeläinen Mervi Korkeala (kok) KINNULA Eläkeläinen Olavi Tuikkanen (sdp) Perhehoitaja Virpi Piispanen (sdp) KIVIJÄRVI Maaseutusihteeri Erkki Leppänen (kesk) Yrittäjä Eeva-Liisa Tobiasson (kesk) KONNEVESI Fysioterapeutti Virpi Poikolainen (kesk) Toimitusjohtaja, eläkk. Heikki Oittinen (kesk) KUHMOINEN Kotiäiti Silmu Sarvala (sdp) Taksiyrittäjä Kari Launonen (sdp) KYYJÄRVI Maanviljelijä Tapio Niskala (kesk) Kotiäiti Johanna Humalajoki (kesk) LAUKAA Sosionomi, perheenäiti Riitta-Liisa Kanniainen (kesk) Maanviljelijä Juhani Anttonen (kesk) Yrittäjä, parturi-kampaaja Anita Kuniala (kok) Diplomi-insinööri Jorma Jolanki (kok) Kunnossapitoasentaja Marko Manninen (ps) Autonkuljettaja Pekka Ahonen (ps) Kunnallisneuvos Helena Pihlajasaari (sdp) Eläkeläinen Markku Autio (sdp) Opettaja Hannele Vestola (vihr) Päiväkotijohtaja Kerttu Laitinen (kok) LUHANKA Maa- ja metsätalousyrittäjä Ahti Weijo (kok) Yrittäjä Päivi Seppälä (kok) MULTIA Maanviljelijä Marita Salenius (ps) Hitsaaja Helena Kurvinen (vas) MUURAME Erikoissairaanhoitaja, työsuojeluvalt. Asko Juuti (sdp) Uimahallin esimies Eija Rantanen (sdp) Asianajaja Tero Lakka (kok) Luokanopettaja Marja Raiskinmäki (kok) Toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen (kesk) Linja-autonkuljettaja Kari Pajunen (ps) PETÄJÄVESI Maanviljelijä Mikko Tiirola kesk) Perushoitaja Mervi Ässämäki (kesk) Yrittäjä Hannu Ässämäki (ps) Yrittäjä Ritva Lehtonen (ps) PIHTIPUDAS Maatalousyrittäjä Jyrki Hollanti (kesk) Eläkeläinen Paula Kivinen (kesk) Eläkeläinen Tapio Saastamoinen (vas) Ostoesimies, eläkk. Reijo Jämsen (sdp)

19

SAARIJÄRVI Kansanedustaja Petri Honkonen (kesk) Terveydenhoitaja Riitta Pirttiniemi (kesk) Yrittäjä Esa Järvinen (kok) Maanviljelijä, herastuomari Pentti Tuomi (ps) Robotinkäyttäjä Sami Tuominen (sdp) Eläkeläinen Aaro Lahtinen (sdp) TOIVAKKA Metsätalousteknikko, eläkk. Tapio Salmi (kd) Yrittäjä Ritva Puttonen (vas) UURAINEN Eläkeläinen Jarkko Lehtovirta (ps) Automyyjä Antti-Pekka Kotilainen (kesk) VIITASAARI Perhehoitaja Leila Haiko (kesk) Maa- ja metsätalousyrittäjä Jussi Kananen (kesk) Liikkeenharjoittaja Mervi Rihto (kok) Toimitusjohtaja Hannu Suni (kd) ÄÄNEKOSKI Toimialavastaava Laura-Liisa Hyytiäinen (kesk) Kunnallisneuvos Risto Kumpu (kesk) Maanviljelijä Tommi Lunttila (kok) Terveydenhoitaja Kyllikki Lång (kok) Työnohjaaja Sirpa Martins (vas) Erityisluokanopettaja. eläkk. Tapio Heimonen (vas) Työsuojeluvalt., liikunnanopettaja Hannu Penttinen (sdp)Kehitysvammaisten ohjaaja Merja Närhi (sdp) Palveluohjaaja Suvi Tikander (ps) Sosiaalialanohjaaja Marke Tuominen (ps) Rehtori Jaana Tani (vihr) THM, sairaanhoitaja Piia Flink-Liimatainen (kd) Maakuntavaltuuston sihteeri: hallintopäällikkö Pirjo Ahola

20

LIITE 2 Tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet v. 2013 - 2016

Jäsenet Varajäsenet SDP Pääkirjanpitäjä Sisko Linna, Viitasaari Työkoneasentaja Tuomo Alanen, Jämsä KESK Maanviljelijä Jouko Huumarkangas, Kyyjärvi Opettaja Jyri Ylönen, Jyväskylä Yrittäjä Leena Jäntti, Hankasalmi Tarmo Kemppainen, Muurame KOK Yrittäjä Esa Järvinen, Saarijärvi, pj Liikkeenharjoittaja Mervi Rihto, Viitasaari PS Yrittäjä Matti Björk, Jyväskylä (ps), vpj Projektipääll. Meiris Suominen, Toivakka Tilintarkastaja Tuomas Mettomäki Tarkastuslautakunnan sihteeri: hallintosihteeri Helena Anttonen LIITE 3 Maakuntahallituksen jäsenet v. 2015 - 2016

Jäsenet Varajäsenet KESKUSTA Ylikonstaapeli, eläkk. Aimo Asikainen, Jyväskylä Apulaisrehtori Tuulia Ikkelä-Koski, Jyväskylä Rakennusmestari Mika Kyrö, Jämsä Ravintola-alan yrittäjä Milla Rautanen, Keuruu Terveyskeskuslääkäri Eija Kiljala, Pihtipudas Hoitoapulainen Arja Rekonen, Kinnula Maanviljelijä Pekka Lankia, Joutsa, 1. vpj Yrittäjä Juha Hiekkanen, Toivakka SDP Automaatioasentaja Rolf Nyholm, Äänekoski, pj Vast. vahtimestari Kari Kumpulainen, Äänekoski Hammashoitaja Leena Kalmari, Laukaa Linja-autonkuljettaja Jukka Hämäläinen Jyväskylä Perhepäivähoitaja Eila Simola, Jyväskylä Sairaanhoitaja Piritta Rantanen, Jämä KOKOOMUS Yrittäjä Sari Saarinen, Keuruu Edustaja Ossi Tamminen, Kyyjärvi Eversti, evp Juha Suonperä, Jyväskylä Koulutuspäällikkö Pauliina Holm, Jyväskylä PERUSSUOMALAISET Maanviljelijä, herastuomari Pentti Tuomi, Saarijärvi Yrittäjä Leevi Marila, Karstula Sosiaalialanohjaaja Marke Tuominen, Äänekoski Yrittäjä Joonas Röppänen, Keuruu VASEMMISTOLIITTO Toimistosiht. Marja Leena Makkonen, Jyväskylä, 2. vpj Toimittaja Eila Tiainen, Jyväskylä VIHREÄT Kansanedustaja Touko Aalto, Jyväskylä Tutkijatohtori, LitT Elina Sillanpää, Laukaa

21

Maakuntahallituksen sihteeri: hallintopäällikkö Pirjo Ahola

LIITE 4 Maakunnan yhteistyöryhmän jäsenet v. 2013 - 2016 Jäsenet Varajäsenet Keski-Suomen liitto ja jäsenkunnat Mikko Tiirola, Petäjävesi pj. (kesk) Mika Kyrö, Jämsä (kesk) Rolf Nyholm, Äänekoski 1. vpj (sdp) Piritta Rantanen, Jämsä (sdp) Tuulia Ikkelä-Koski, Jyväskylä (kesk) Pekka Lankia Joutsa, (kesk) Eija Kiljala, Pihtipudas (kesk) Aimo Asikainen, Jyväskylä (kesk) Leena Kalmari, Laukaa (sdp) Eila Simola, Jyväskylä (sdp) Sari Saarinen, Keuruu (kok) Juha Suonperä, Jyväskylä (kok) Pentti Tuomi, Saarijärvi (ps) Marke Tuominen, Äänekoski (ps) Valtion viranomaiset ja muu valtionhallinto Juha S. Niemelä 2. vpj Eija Heinonen Jukka Lehtinen Ulla Mehto-Hämäläinen Kari Lehtinen Päivi Halinen Työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt Tuula Peltonen 3. vpj Kalle Lahtinen Vesa Arkko Lennu Keinänen Raili Haaki Risto Kortelainen Petteri Korpioja Minna Lappalainen Tiina Mäntyharju Seppo Virta Paula Pusa Jarkko Pakkanen Ahti Ruoppila Sirpa Moilanen Kaija Taipale Keijo Manner Petteri Tukiainen Tuuli Kirsikka Pirttiaho Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeri: kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen

22

LIITE 5 Henkilöstö 1.10.2015 STRATEGIA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen 040 595 0011 Maakuntajohtajan sihteeri Laura Karjalainen 040 595 0010 Kehittämispäällikkö Hannu Koponen 040 595 0009 Kehittämispäällikkö Kari Luostarinen 040 545 0570 Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 040 595 0002 Kehittämispäällikkö Kari Pirinen 040 595 0008 ALUEKEHITYS Kehittämisjohtaja Hannu Korhonen 040 595 0016 Komiteasihteeri Virpi Heikkinen (osa-aikainen, 50 %) 040 595 0178 Viestintäpäällikkö Merja Lahti 040 595 0000 Ohjelmapäällikkö Hilkka Laine 040 595 0014 Matkailukoordinaattori Leena Pajala 040 595 0015 Projektipäällikkö Raija Partanen (osa-aikainen, 50 %) 040 595 0139 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen 040 595 0005 ALUEIDENKÄYTTÖ Suunnittelujohtaja Olli Ristaniemi 040 595 0052 ATK-valmistelija Juuso Huhtala 040 595 0174 Liikenneinsinööri Pekka Kokki 040 595 0006 Maakuntainsinööri Jarmo Koskinen 040 595 0007 Maakuntasuunnittelija Hanna Kunttu 040 591 5901 Ympäristöpäällikkö Reima Välivaara 040 595 0918 HALLINTOPALVELUT Hallintopäällikkö Pirjo Ahola 040 595 0003 Toimistosihteeri Piia Ahonen (osa-aikainen, 50 %) 040 595 0181 Taloussihteeri Katja Antikainen 040 595 0004 Hallintosihteeri Helena Anttonen 040 595 0019 Toimistotyöntekijä Ismo Kauppinen (määräaik.) Maksatustarkastaja Arja Orell-Kauppinen 040 590 3202 Tietopalvelusihteeri Mari Saalamo 040 590 4264 Toimistosihteeri Pirkko Tuovinen 020 7560 200 Toimistosihteeri Marja-Leena Tuunanen 040 595 0189

23

LIITE 6 Tuloslaskelma 2014 - 2016, luonnos 13.10.2015 TULOSLASKELMA TP 2014 TA 2015 TA 2016 MUUTOS 2015-2016

euroa euroa euroa euroa %

TOIMINTATUOTOT 4 255 238 3 558 000 3 434 000 -88 000 -2

Korvaukset kunnilta (=maksuos.) 3 402 000 3 299 940 3 366 000 102 060 3

Muut myyntituotot 113 047 98 000 3 000 -95 000 -97

Maksutuotot 0 0 0 0 -

Tuet ja avustukset 740 191 160 060 65 000 -95 060 -59

Muut tuotot 0 0 0 0 -

TOIMINTAKULUT -4 439 650 -3 613 000 -3 607 000 -6 000 0

Henkilöstökulut -2 186 907 -1 902 000 -2 026 000 124 000 -7

Palvelujen ostot -1 078 158 -584 000 -528 000 -56 000 10

Aineet, tarvikkeet, tavarat -42 245 -119 000 -37 000 82 000 -69

Avustukset -924 542 -775 000 -739 000 0 0

* sis. K-S Kehittämisrahasto (762.235,82 e) (750.000 e) (714.000 e)

Muut toimintakulut -207 799 -233 000 -241 000 8 000 -3

TOIMINTAKATE -184 412 -55 000 -137 000 -82 000 149

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 5 804 5 000 45 000 40 000 800

Korkotuotot 5 848 5 000 45 000 40 000 800

Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 -

Korkokulut -44 0 0 0 -

Muut rahoituskulut 0 0 0 0 -

VUOSIKATE -178 608 -50 000 -92 000 -42 000 84

Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista 0 0 0 0 -

Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 0 0 -

Satunnaiset tuotot 0 0 0 0 -

Satunnaiset kulut 0 0 0 0 -

TILIKAUDEN TULOS -178 608 -50 000 -92 000 -42 000 84

Poistoeron lisäys (-) 0 0 0 0 - Poistoeron vähennys (+) 0 0 0 0 - Varausten lisäys (-) 0 0 0 0 - Varausten vähennys (+) 0 0 0 0 - Rahastojen lisäys (-) 863 446 -750 000 -714 000 0 0 Rahastojen vähennys (+) -600 000 750 000 714 000 0 0

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄ-MÄ) 84 838 -50 000 -92 000 -42 000 84

24

JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET 2016 2015

kunta kunnallisvero yhteisövero- yhteensä maksu- maksu muutos muutos laskutuserät 2016 maksuosuudesta kehittämisrahaston

vero- osuus osuus osuus 2015-2016 2015-2016 erät I-III erä IV kehittämis- laskutuserät

tuloista 2014 2014 2016 2015 rahastoon erät I-III erä IV euroa euroa euroa euroa euroa euroa prosenttia euroa euroa euroa euroa euroa

Hankasalmi 13 170 419 741 582 13 912 001 53 098 50 695 2 403 4,74 13 274 13 276 11 263 2 816 2 815 Jyväskylä 424 854 291 21 886 772 446 741 063 1 705 076 1 675 688 29 388 1,75 426 269 426 269 361 683 90 421 90 420 Laukaa 55 373 431 2 186 745 57 560 176 219 690 215 527 4 163 1,93 54 922 54 924 46 601 11 650 11 651 Muurame 32 499 278 2 172 432 34 671 710 132 332 130 681 1 651 1,26 33 083 33 083 28 070 7 017 7 019 Petäjävesi 11 089 310 771 420 11 860 730 45 269 42 062 3 207 7,62 11 317 11 318 9 603 2 401 2 400 Toivakka 6 601 458 413 265 7 014 723 26 773 25 772 1 001 3,88 6 693 6 694 5 679 1 420 1 419 Uurainen 9 066 345 497 317 9 563 662 36 502 33 424 3 078 9,21 9 126 9 124 7 743 1 936 1 935 Joutsa 12 268 191 1 185 691 13 453 882 51 349 49 738 1 611 3,24 12 837 12 838 10 892 2 723 2 723 Luhanka 1 759 245 264 504 2 023 749 7 724 7 206 518 7,19 1 931 1 931 1 638 410 408 Keuruu 29 508 471 2 485 274 31 993 745 122 111 121 467 644 0,53 30 528 30 527 25 902 6 475 6 477 Multia 3 956 269 954 728 4 910 997 18 744 18 439 305 1,65 4 686 4 686 3 976 994 994 Jämsä 72 691 293 7 421 989 80 113 282 305 768 297 346 8 422 2,83 76 442 76 442 64 860 16 215 16 215 Kuhmoinen 5 678 064 801 699 6 479 763 24 731 24 244 487 2,01 6 183 6 182 5 246 1 311 1 313 Konnevesi 7 086 628 641 699 7 728 327 29 497 28 897 600 2,08 7 374 7 375 6 257 1 564 1 565 Äänekoski 60 766 637 7 324 312 68 090 949 259 883 261 241 -1 358 -0,52 64 971 64 970 55 127 13 782 13 781 Kannonkoski 3 387 337 527 775 3 915 112 14 943 13 981 962 6,88 3 736 3 735 3 170 793 791 Karstula 9 965 369 1 264 271 11 229 640 42 860 40 519 2 341 5,78 10 715 10 715 9 092 2 273 2 273 Kinnula 3 824 277 492 544 4 316 821 16 476 15 512 964 6,21 4 119 4 119 3 495 874 873 Kivijärvi 2 579 413 521 036 3 100 449 11 833 11 687 146 1,25 2 958 2 959 2 510 628 626 Kyyjärvi 3 455 522 761 775 4 217 297 16 096 14 384 1 712 11,90 4 024 4 024 3 414 853 855 Pihtipudas 10 142 535 1 317 396 11 459 931 43 739 42 825 914 2,13 10 935 10 934 9 278 2 319 2 321 Saarijärvi 26 048 040 1 920 349 27 968 389 106 747 104 737 2 010 1,92 26 687 26 686 22 643 5 661 5 660 Viitasaari 17 549 115 2 038 240 19 587 355 74 759 73 868 891 1,21 18 690 18 689 15 858 3 964 3 966 KESKI-SUOMI 823 320 938 58 592 815 881 913 753 3 366 000 3 299 940 66 060 2,00 841 500 841 500 714 000 178 500 178 500

Lähde: Verohallinto: Tieto verovuoden veroista 2014 N101 13.10.2015 http://veronsaajat.vero.fi/fi-FI/tilastot/Sivut/Default.aspx

Keski-Suomen liitto I Cygnaeuksenkatu 1 I 40100 Jyväskylä puh: 0207 560 200 I etunimi.sukunimi@keskisuomi.fiVirallinen posti liitolle kirjaamon sähköpostiosoitteella: kirjaamo@keskisuomi.fi