uusi kalastuslaki - mikä muuttuu? · pdf filekalatalouden keskusliitto uusi kalastuslaki...

of 2 /2
Kalatalouden Keskusliitto www.ahven.net Uusi kalastuslaki - mikä muuttuu? Uusi kalastuslaki tulee voimaan 1.1.2016. Seuraavassa esitetään keskeisimmät muutokset nykyi- seen lakiin verrattuna. Kalastusasetus, jossa määritetään muun muassa alamittoja ja rauhoitusai- koja, on vielä työn alla maa- ja metsätalousministeriössä. Tavalliset kalastajat Nykyinen kalastuksenhoitomaksu ja kalastusläänikoh- tainen viehekalastusmaksu yhdistetään kalastonhoi- tomaksuksi, jonka ovat velvollisia maksamaan kaikki 18–64-vuotiaat kalastajat, jotka harjoittavat muuta kalas- tusta kuin onkimista, pilkkimistä tai silakan litkausta. Maksun nojalla saa kalastaa koko maassa yhdellä va- valla, vieheellä ja painovieheellä. Muuhun kalastukseen tarvitaan lisäksi paikallinen kalastuslupa. Kalastonhoitomaksun voi suorittaa vuorokaudeksi (5 €), viikoksi (12 €) tai vuodeksi (39 €). Kalan tartuttaminen koukkuun ulkoapäin (rokastus ja mateen pilkintä ryöstäjäpilkillä tai madeharalla) kielle- tään. Vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueella onginta ja pilkintä ovat kiellettyjä. Uusi asia on myös verkkomäärän rajoitus. Verkkoja saa kerrallaan käyttää korkeintaan 8 kpl/pyyntikunta. Suurempi verkkomäärä on sallittu kaupallisille kalasta- jille. Rajoitus ei ole voimassa Lapissa (67 ° N pohjoispuo- lella). Nykylakiin sisältyvät kalastusoikeudet, jotka perustu- vat kylässä asumiseen, puuttuvat uudesta laista. Tähän kuuluu mm. nykyinen oikeus kotitarve- ja virkistyska- lastuslupaan kylän vesialueilla. Saaliin myyntioikeus on vain kaupallisilla kalastajil- la. Poikkeuksena sisävesillä satunnainen vähäisen kala- erän myynti suoraan kuluttajalle. Merialueella myynti- kielto on ehdoton EU-säädöksistä johtuen. Kaupalliset kalastajat Ammattikalastajan nimike muuttuu laissa kaupalliseksi kalastajaksi EU-säädösten mukaisesti. Vain kaupallisille kalastajille on sallittua troolin ja yli 8 verkon (yli 240 m) käyttäminen. Meren yleisillä vesi- alueilla lisäksi isorysät ja yli 100 koukun koukkupyy- dykset ovat varattuja vain kaupallisten kalastajien käyt- töön (ei muutosta nykyiseen). Jos kalan tai kalanjalostustuotteiden myynnin liike- vaihto ylittää vuodessa 10 000 euroa (alv-raja), kalastaja kuuluu ryhmään 1, muut kaupalliset kalastajat kuuluvat ryhmään 2. Ryhmän 1 kalastajille voidaan asettaa erilai- sia kalastusta koskevia määräyksiä muihin verrattuna. Laki antaa ELY-keskukselle mahdollisuuden myön- tää kalastusluvan kaupalliselle kalastajalle, jos kalas- taja ei onnistu saamaan lupaa omistajalta. Luvan anta- minen edellyttää, että vesialue on määritelty käyttö- ja hoitosuunnitelmassa kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvaksi, että kalakantojen tila mahdollistaa kau- pallisen hyödyntämisen ja että kaupallisen kalastuksen harjoittamisesta ei aiheudu merkittävää haittaa rannan- omistajille tai alueen muulle käytölle. Kalastaja maksaa korvauksen kalastusoikeudesta vesialueen omistajille. Korvauksen taso määritellään käyttö- ja hoitosuunnitel- missa. Kuhan alamitasta säädetään kalastusasetuksessa, joka on vielä työn alla.

Author: truongnguyet

Post on 06-Feb-2018

218 views

Category:

Documents


2 download

Embed Size (px)

TRANSCRIPT

  • Kalatalouden Keskusliittowww.ahven.net

    Uusi kalastuslaki - mik muuttuu?

    Uusi kalastuslaki tulee voimaan 1.1.2016. Seuraavassa esitetn keskeisimmt muutokset nykyi-seen lakiin verrattuna. Kalastusasetus, jossa mritetn muun muassa alamittoja ja rauhoitusai-koja, on viel tyn alla maa- ja metstalousministeriss.

    Tavalliset kalastajat

    Nykyinen kalastuksenhoitomaksu ja kalastuslnikoh-tainen viehekalastusmaksu yhdistetn kalastonhoi-tomaksuksi, jonka ovat velvollisia maksamaan kaikki 1864-vuotiaat kalastajat, jotka harjoittavat muuta kalas-tusta kuin onkimista, pilkkimist tai silakan litkausta. Maksun nojalla saa kalastaa koko maassa yhdell va-valla, vieheell ja painovieheell. Muuhun kalastukseen tarvitaan lisksi paikallinen kalastuslupa.

    Kalastonhoitomaksun voi suorittaa vuorokaudeksi (5 ), viikoksi (12 ) tai vuodeksi (39 ).

    Kalan tartuttaminen koukkuun ulkoapin (rokastus ja mateen pilkint rystjpilkill tai madeharalla) kielle-tn. Vaelluskalavesistn koski- ja virta-alueella onginta ja pilkint ovat kiellettyj.

    Uusi asia on mys verkkomrn rajoitus. Verkkoja saa kerrallaan kytt korkeintaan 8 kpl/pyyntikunta. Suurempi verkkomr on sallittu kaupallisille kalasta-jille. Rajoitus ei ole voimassa Lapissa (67 N pohjoispuo-lella).

    Nykylakiin sisltyvt kalastusoikeudet, jotka perustu-vat kylss asumiseen, puuttuvat uudesta laista. Thn kuuluu mm. nykyinen oikeus kotitarve- ja virkistyska-lastuslupaan kyln vesialueilla.

    Saaliin myyntioikeus on vain kaupallisilla kalastajil-la. Poikkeuksena sisvesill satunnainen vhisen kala-ern myynti suoraan kuluttajalle. Merialueella myynti-kielto on ehdoton EU-sdksist johtuen.

    Kaupalliset kalastajat

    Ammattikalastajan nimike muuttuu laissa kaupalliseksi kalastajaksi EU-sdsten mukaisesti.

    Vain kaupallisille kalastajille on sallittua troolin ja yli 8 verkon (yli 240 m) kyttminen. Meren yleisill vesi-alueilla lisksi isoryst ja yli 100 koukun koukkupyy-dykset ovat varattuja vain kaupallisten kalastajien kyt-tn (ei muutosta nykyiseen).

    Jos kalan tai kalanjalostustuotteiden myynnin liike-vaihto ylitt vuodessa 10 000 euroa (alv-raja), kalastaja kuuluu ryhmn 1, muut kaupalliset kalastajat kuuluvat ryhmn 2. Ryhmn 1 kalastajille voidaan asettaa erilai-sia kalastusta koskevia mryksi muihin verrattuna.

    Laki antaa ELY-keskukselle mahdollisuuden myn-t kalastusluvan kaupalliselle kalastajalle, jos kalas-taja ei onnistu saamaan lupaa omistajalta. Luvan anta-minen edellytt, ett vesialue on mritelty kytt- ja hoitosuunnitelmassa kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvaksi, ett kalakantojen tila mahdollistaa kau-pallisen hydyntmisen ja ett kaupallisen kalastuksen harjoittamisesta ei aiheudu merkittv haittaa rannan-omistajille tai alueen muulle kytlle. Kalastaja maksaa korvauksen kalastusoikeudesta vesialueen omistajille. Korvauksen taso mritelln kytt- ja hoitosuunnitel-missa.

    Kuhan alamitasta sdetn kalastusasetuksessa, joka on viel tyn alla.

  • Osakaskunnat ja muut vesialueen omistajat

    Vesialueen omistajan asema silyy uudessa laissa p-piirteissn samana kuin nykyisess.

    Pyydyskalastus (verkko, katiska ym.) ja uistelu sily-vt jatkossakin vesialueen omistajan myymien lupien piiriss. Pyynti on jrjestettv kytt- ja hoitosuunni-telman mukaisesti.

    Erityisperusteisten kalastusoikeuksien suhde vesi-alueen omistajiin mritelln laissa, ja niden haltijoi-den on osallistuttava kalastuksen jrjestmiseen yhdes-s vesialueen omistajan kanssa.

    Vesialueen omistajalla (osakaskunnalla) on mahdolli-suus asettaa ehtoja myntmiins kalastuslupiin ja oh-jeistaa osakkaiden kalastusta. Kalastuslupia ei ole pakko myyd ulkopuolisille.

    Yleiskalastusoikeuksista maksettavan korvauksen pe-rusta on jatkossa viehekalastusrasitus nykyisen ongin-nan, pilkinnn ja viehekalastuksen sijaan.

    Kalatalousalueet

    Kalastusalueet muuttuvat kalatalousalueiksi ja niiden lukumr pienenee. Kalatalousalueet ovat julkisoikeu-dellisia yhdistyksi, joiden jsenin ovat kalastusoikeu-den haltijat sek valtakunnalliset kalastusalan jrjestt. Kalatalousalueiden trkein tehtv on kytt- ja hoi-tosuunnitelman laatiminen ja tytntnpano. Suunni-

    telman merkitys ja sitovuus kasvaa. Suunnitelman kaut-ta tapahtuu aloite kalastuksen stelytoimenpiteisiin, ja suunnitelmalla kaavoitetaan vesialueita kaupalliseen kalastukseen ja matkailukalastukseen. Lopulliset p-tkset kalastuksen stelyst tehdn kuitenkin jatkos-sa ELY-keskuksessa.

    Kalatalousalueen ptsvaltaa kytt yleiskokous, jossa omistajilla on porrastettu nivalta. Ympristjr-jestill on puheoikeus,

    mutta ei nioikeutta. Uuden aluejaon ehdotuksen laatii alueelliset kalata-

    louden yhteistyryhmt, jotka ELY-keskus asettaa.

    Kalastusasetus

    Kalastusasetusta valmistellaan parhaillaan maa- ja metstalousministeriss. Asetuksen on mr tulla voimaan samanaikaisesti lain kanssa. Asetuksella on suunniteltu sdettvksi seuraavista aiheista:

    Kalojen rauhoittaminen ja sallitut pyyntimitat Saaliskiintit vapaa-ajan kalastajille Verkkokalastusta koskevat mrykset Isoryspyynti koskevat mrykset Istutuksia koskevat mrykset Pyydysten merkint ja kalastuksen valvontaa koskevat mrykset siirretn uuteen asetuk- seen niiden sislt muuttamatta.

    Pyydyskalastus, kuten verkot, silyy vesialueen omistajan myymien lupien piiriss. Verkkoja saa kerrallaan kytt korkeintaan 8 kpl/pyyntikunta.

    Ammattikalastajat ovat nyt kaupallisia kalastajia. Heille on varattu tehokkaimmat pyydykset, ja heille voidaan asettaa erilaisia kalastusta koskevia mryksi muihin verrattuna.

    Kalatalouden KeskusliittoMalmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. (09) 6844 590 www.ahven.net