pohjois-pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa
TRANSCRIPT
POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
Val$o$eteen tohtori Timo Aro Kun$en elinvoimaisuus ja kasvu -‐asiantun$jafoorumi 12.5.2015, Liminganlahden luontokeskus
”Valitaan porukalla tape/eja eteiseen, vaikka muu talo on jo tulessa” -‐ Erään taloustutkijan lakoninen kommen2 eurokriisin aikoihin -‐
SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen
$lannekuva keväällä 2015
2. Pohjois-‐Pohjanmaan elinvoima ja posi$o suhteessa muihin alueisiin 2000-‐luvun aikana
3. Yhteenveto
I ALUERAKENTEEN TILANNEKUVA KEVÄÄLLÄ 2015
MISTÄ ME PUHUMME, KUN PUHUMME ALUERAKENTEESTA? § väestön ja asumisen, muuGoliik-‐
keen ja liikkuvuuden, työpaikko-‐jen ja tuotannon, osaamisen ja T&K-‐toiminnan, palvelujen ja vapaa-‐ajan alueiden,
§ näitä toimintoja yhdistävän liikennejärjestelmän ja muun infrastruktuurin
§ sekä luonnonvarojen
§ sijoiIumista sekä näiden välisiä vuorovaikutussuhteita!
KOLME EPÄKORREKTIA KYSYMYSTÄ ALUEKEHITYKSESTÄ
1. Onko val$on tai julkisen talouden tehtävä tasata eroja alueiden välillä?
2. Jos on, kuinka paljon ja miten?
3. Onko koko maan asuGuna pitäminen ja tasapainoinen alueellinen kehitys koko maata hyödyGävä tekijä vai aiheutuuko heikompien alueiden tukemisesta luonnollista kehitystä hidastavia esteitä ja tehokkuustappioita kasvaville alueille?
”Virallinen” aluehierarkia… • Läänit
– 5 lääniä
• Maakunnat ja ELY-‐keskusalueet – 19 maakuntaa – 15 ELY-‐keskusalueGa (+ 6 AVI:a, 20 sairaanhoitopiiriä)
• Seutukunnat – 70 seutukuntaa
• Kunnat – 317 kuntaa
Aluehierarkia de facto keväällä 2015 • Metropolialue
– Metropolialue – Helsingin vaikutusalue (noin 100 km kehä) – Etelä-‐ja Lounais-‐Suomen yhtenäinen suuralue/ työssäkäyn$alue
• Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut – 13 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen,
Vaasan, Kouvolan ja Hämeenlinnan) – Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet, jotka ovat sopimuksellisten järjestelyiden piirissä
• Seutukaupungit, seutukeskukset – Noin 40-‐50 maakuntakeskusta tai seutukaupunkia – Maakun$en 2-‐ tai 3 –keskukset
• Suurten kaupunkien kehyskunnat – Tampereen, Oulun, Turun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kehyskun$a
• Muut kunnat – Pienet kunnat – Ei yhteistä nimiGäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja supistuvia)
5 aluerakenteeseen vaikuIavaa toisiinsa kietoutuvaa muutosvoimaa
MUUTOS-‐VOIMAT
2. Polari-‐saaWo
3. Vyöhykkei-‐
syys
4. Liikkuvuus
5. Monikult-‐tuurisuus
1. Piikikkyys
MUUTOSTRENDI 1 Kaupungistuminen ja keskiIyminen
• Globaali trendi • Kaupunkien ja kaupunki-‐
seutujen kasvua vahdiGavat: – tuoGavuuskehitys – korkeampi arvonlisäys, asian-‐
tun$jatyön keskiGyminen – keskiGyminen, solmupisteiden
syntyminen – kilpailu ja luova tuho – väestönlisäys ja muuGoliike
luovat kasvavaa palvelukysyn-‐tää
• Suomen eräänlainen ”myöhäiskaupungistumi-‐nen”: kaupungistumisaste tällä hetkellä noin 70 %:in luokkaa
MUUTOSTRENDI 2: Liikkuminen ja vyöhykkeisyys
• Kaupungit muodostavat nauhoja ja vyöhyk-‐keitä. SaavuteIavuus nousee alueiden menes-‐tymisen tai menestymäGömyyden kynnys-‐kysymykseksi.
• Kaupunkiseutujen sisällä korostuu sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehiGäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa ja kaikkialla
• Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistäminen ja erityises$ nopeat liikenneyh-‐teydet: avainroolissa ”tunnin juna” keskeisiin asutus-‐ ja työpaikkakeskiGymiin avainroolissa
• Jalankulku-‐ ja joukkoliikenevyöhykkeen kehiIäminen keskiössä suurissa kaupungeissa, henkilöauto säilyGää asemansa pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla
Muutamia esimerkkejä muutostrendeistä käytännössä…
38,7
84,7
62,7
47,3
89,3
39,6
81
66,6
50,6
96,3
78,3
59,7
108,5
50
93,2
76,2
0 20 40 60 80 100 120
Väkiluvusta (2013)
Väestönlisäyksestä (2000-‐2013)
BruGokansantuoGeesta (2012)
Työpaikoista (2012)
Työpaikkalisäyksestä (2000-‐2012)
Yrityksistä (2013)
Tutkimus-‐ ja tuotekehitysmenoista (2013)
Vieraskielisistä (2014)
Osuus koko maasta %
20 SUURIMMAN KAUPUNGIN OSUUS %
10 SUURIMMAN KAUPUNGIN OSUUS %
Helsingin seutukunta (1)
+ 203 869
Tampereen, Turun ja Oulun seudut (3)
+134 224
Keskisuuret seudut* (9) +61 882
Muut Manner-‐Suomen seudut
(54)
-‐ 111 753
* Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Porin, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan ja Lappeenrannan
Väestönlisäys suurilla kaupunkiseuduilla (noin 100 000 asukasta) ja koko maassa vuosina 2000-‐2014
KAUPUNKI-‐ JA MAASEUTUALUEIDEN VÄESTÖMUUTOS ILMAN KUNTARAJOJA VUOSINA 1990-‐2013
KAUPUNKIALUEET + 645 000 HENKILÖÄ: § Sisempi kaupunkialue + 267 304 § Ulompi kaupunkialue + 257 368 § Kaupungin kehysalue + 120 517 MAASEUTUALUEET – 190 000 HENKILÖÄ: § Maaseudun paikalliskeskukset -‐11 331 § Kaupungin läheinen maaseutu +27 385 § Ydinmaaseutu -‐92 724 § Harvaan asuGu maaseutu -‐113 705
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne kaupunki-‐ ja maaseutuluokituksen mukaan
250 km
Maaseudun tyhjeneminen on jatkunut pitkään riippumaIa hallituspohjasta riippumaIa (1991-‐2014 )
-‐14159
-‐43 379
-‐32 941
-‐27 650
-‐24 719
-‐19 388
-‐50000 -‐45000 -‐40000 -‐35000 -‐30000 -‐25000 -‐20000 -‐15000 -‐10000 -‐5000 0
Ahon hallitus
Lipposen I-‐hallitus
Lipposen II-‐hallitus
JääIeenmäen-‐Vanhasen hallitus
Vanhasen-‐Kiviniemen hallitus
Kataisen-‐Stubbin hallitus*
*$lasto$edot vuosilta 2011-‐2012 ja arvioitu kehityksen jatkuneen samanlaisena vuosina 2013-‐2014 Lähde: Tilastokeskus, väestöWedot kaupunki-‐maaseutuluokitus
40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
..Kaupunkialueella asuvien osuus, %
..Maaseutualueella asuvien osuus, %
Pohjois-‐Pohjanmaan kaupunki-‐ ja maaseutualueiden väestökehitys (%) ilman kuntarajoja vuosina 1990-‐2013
• Pohjois-‐Pohjanmaan kaupunkialueilla asuvien osuus ylif vuonna 1999 ensimmäisen kerran maaseutualueilla asuvien osuuden
• Vuoden 2013 lopussa kaupunkialueilla asuvien osuus oli 55,8 % ja maaseutualueilla 43,7 %
• Kaupunkialueilla asuvien määrä nousi +65 000 henkilöllä ja maaseutualu-‐eilla asuvien väheni – 6 000 henkilöllä vuosina 1990-‐2013
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki-‐ ja maaseutuluokitus ilman kuntarajoja
� ��
Kaupunki-‐ ja maaseutu -‐luokitus
1990 (%)
2000 (%)
2013 (%)
Muutos abs. 1990-‐2013 (hlöä)
Sisempi kaupunkialue
16,1 17,8 17,9 + 16 508
Ulompi kaupunkialue
18,3 19,7 22 + 25 494
Kaupungin kehysalue
11,7 13,1 15,9 + 23 443
Maaseudun paikalliskeskus
7,1 6,9 6,5 + 1 552
Kaupungin lähei-‐nen maaseutu
7,6 7,9 9 + 9 748
Ydinmaaseutu
24,3 22,4 19,5 -‐5 712
Harvaan asuGu maaseutu
13,7 11,6 8,8 -‐ 11 840
Pohjois-‐Pohjanmaan kaupunki-‐ ja maaseutualueiden väestö-‐kehitys (%) ilman kuntarajoja vuosina 1990-‐2013
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki-‐ ja maaseutuluokitus ilman kuntarajoja
Lähde: Suomen ympäristökeskus
Toiminnalliset alueet laajenevat edelleen pendelöinnin ja muuIoliikkeen seurauksena…
Lähde: Tilastokeskus, väestö$lastot ja Timo Aro 2014 KarGa: Timo Widbom 2014
TYÖLLISTEN MUUTTOVIRROIL-‐LA ON YHÄ KESKEISEMPI MERKITYS …
§ Vain 15 seutukuntaa 70:stä sai muuIo-‐voiIoa työllisistä muuIajista vuosina 2010-‐2012
§ Helsingin seudun työllisten muuGovoiGo oli täysin omaa luokkaansa muihin seutuihin verraGuna: Helsingin seutu sai työllisistä 10 300 henkilöä muuGovoiGoa vuosina 2010-‐2013
§ Tampereen seutu sai työllisistä muuGo-‐voiGoa noin tuhat henkilöä vuosina 2010-‐2012. Muiden muuGovoiGoisten seutujen muuGovoitot vaihtelivat 9-‐370 henkilön välillä
§ Työllisistä kärsi muuGotappiota 53 seutua: eniten työllisistä saivat määrällistä muut-‐totappiota Joensuun, Kemi-‐Tornion, Oulun, Lappeenrannan ja Jyväskylän seudut, joiden työllisten muuGotappio nousi yli 500 henkilön vuosina 2010-‐2012
Lähde: Tilastokeskus, alue$linpito KarGa: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
Helsingin
Seinäjoen
Tunturi-‐ Lapin
Vaasan
Lahden Hämeen-‐ linnan
Tampereen
Pohjois-‐ Lapin
Vaasan
PAINOPISTE SIIRTYY KAUPUNKISEUDUILTA KAUPUNKIVYÖHYKKEISIIN!
Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus-‐ ja työ-‐paikkakeskiIymien ja liikkuvuuden näkökulmasta: ① Etelä-‐ ja Lounais-‐Suomen
vyöhyke (Helsinki-‐Turku-‐Tampere)
② Pohjanmaiden vyöhyke (Vaasa-‐Seinäjoki-‐Kokkola)
③ Itäisen ja keskisen Suomen vyöhyke (Kuopio-‐Jyväskylä-‐Joensuu)
④ Pohjoisen vyöhyke (Oulu)
KarGa ja kartan data: Oulun yliopiston maan$eteen laitos Analyysi alueluokiGelu: Timo Aro 2014
II POHJOIS-‐POHJANMAAN ELINVOIMA JA POSITIO ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
MITÄ ALUEEN ELINVOIMA ON?
§ Hyvinvoin$a § Kasvua § Kilpailukykyä § KannaGavuuGa § TuloksellisuuGa § DynaamisuuGa § EnergisyyGä § KeGeryyGä § NotkeuGa § Jne.
Alueen elinvoima muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta
Alueen mainekuva ja mentaalinen
etu
Alueen ulkoinen elinvoima
Alueen sisäinen elinvoima
Tämän analyysin näkökulmana
ULKOINEN ELINVOIMA Toimintaympäristön muutokseen liiIyvät kovat ulkoiset tekijät: Ø Isot ulkoiset toimintaympäristöön
vaikuGavat makrotekijät, jotka liiGyvät mm. elinkeino-‐ ja toimialarakenne-‐, väestö-‐, työllisyys-‐, yritys-‐ ja osaamis-‐kehitykseen tai saavuteGavuuteen, etäisyyksiin ja liikenneinfrastruktuuriin liiGyviin tekijöihin.
Ø Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä: muutosten alku-‐ tai päätepisteGä vaikea todentaa
Ø Riippuvuus on suuri alueen
ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista
SISÄINEN ELINVOIMA
Toimintaympäristön muutokseen liiIyvät kovat ja pehmeät sisäiset tekijät:
Ø Alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuIavat mikrotekijät, jotka liiIyvät rakenneIuun eli strategiseen etuun: seudun tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutos-‐herkkyys, kun$en sisäinen yhteistyö-‐ ja luoGamuskulGuuri, kun$en yhteistyö-‐rakenne ja sopimusjärjestelyt jne.
Ø Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuIaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä
ALUEEN MAINEKUVA JA MENTAALINEN ETU
Toimintaympäristöön muutokseen liiIyvät pehmeät tekijät: Ø Alueen sisäinen ja ulkoinen mainekuva: asukkaiden, yritysten ja investoijien näkökulmasta
Ø Alueen mentaalinen etu avainroolissa: alueen asukkaiden ja keskeisten toimijoiden tulevaisuususko, julkinen puhe alueen vahvuuksista ja heikkouksista, myönteinen kasvuretoriikka, iden$teef, ilmapiiri, fiilistekijät ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät
ALUEIDEN KEHITYKSEN JA MUUTOKSEN MITTAAMI-‐SEN VAIKEUDESTA
1. Absoluufnen
muutos
2. Suhteellinen muutos
3. Mentaalinen muutos
4. Suhteessa mihin?
ALUEEN ELINVOIMAA
PITÄÄ ANALYSOIDA USEASTA
NÄKÖKULMASTA
1. Aluetalous-‐dynamiikka
3. Yritys-‐dynamiikka
2. Työllisyys-‐dynamiikka
4. Väestö-‐dynamiikka
5. Osaamis-‐ ja TKI-‐dynamiikka
7. Muu dynamiikka
6. Kuntatalous-‐dynamiikka
31
5-15 vuotta optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa
ALUEEN ELINVOIMAA VOIDAAN
ANALYSOIDA USEASTA
NÄKÖKULMASTA
1. Aluetalous-‐dynamiikka
3. Yritys-‐dynamiikka
2. Työllisyys-‐dynamiikka
4. Väestö-‐dynamiikka
5. Osaamis-‐ ja TKI-‐dynamiikka
7. Muu dynamiikka
6. Kuntatalous-‐dynamiikka
Aluetalouteen liiIyviä muuIujia eri aluetasoilla
• Vien$ • BTV-‐indeksi • BKT • KäyteGävissä olevat neGotulot • Kuntatalouteen liiGyvät muuGujat
25402
18547
16874
14659
13205
12809
11989
11045
10709
9499
7871
7233
7186
6602
6243
4151
3714
1817
0 5000 10000 15000 20000 25000 30000
Pohjanmaa
Lappi
Satakunta
Etelä-‐Karjala
Uusimaa
Keski-‐Pohjanmaa
Varsinais-‐Suomi
Pohjois-‐Pohjanmaa
Kymenlaakso
Pirkanmaa
Keski-‐Suomi
Päijät-‐Häme
Kanta-‐Häme
Pohjois-‐Savo
Pohjois-‐Karjala
Etelä-‐Pohjanmaa
Etelä-‐Savo
Kainuu Viennin alueelliset erot suuret: esimer-‐kiksi Kainuun ja
Pohjanmaan ero yli
20 kertainen
Pohjois-‐Pohjanmaan viennin arvo keskitason yläpuolella kaikkien
maakunWen joukossa 2012
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Viennin arvo euroa asukasta kohden maakunnittain vuonna 2012
-‐1,05
-‐0,75
-‐0,64
-‐0,55 -‐0,54
-‐0,4 -‐0,35
-‐0,25
-‐0,11 -‐0,09 -‐0,03 0
0,15 0,18
0,29 0,34 0,36
0,43
0,51
-‐1,2
-‐1
-‐0,8
-‐0,6
-‐0,4
-‐0,2
0
0,2
0,4
0,6
BTV-indeksi* maakunnittain vuosina 2000-2012
* BTV-‐indeksi on laskennallinen $lastoluku, joka soveltuu alueiden muutoksen ja alueiden välisten erojen tarkasteluun. IndikaaGori muodostuu kolmesta perusmuuGujasta, jotka liiGyvät tuotannon (BKT), työllisyyden ja väestön vuosimuutokseen suhteessa koko maan muutokseen.
BTV-‐indeksi oli posiWivinen 7
maakunnassa ja negaWivinen 11 maakunnassa 2000-‐2012
Pohjois-‐Pohjanmaan BTV-‐indeksi oli posiWivinen vuosina
2000-‐2012
Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
BTV-indeksi* suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseu-duilla vuosina 2000-2012
* BTV-‐indeksi on laskennallinen $lastoluku, joka soveltuu alueiden muutoksen ja alueiden välisten erojen tarkasteluun. IndikaaGori muodostuu kolmesta perusmuuGujasta, jotka liiGyvät tuotannon (BKT), työllisyyden ja väestön vuosimuutokseen suhteessa koko maan muutokseen.
BTV-‐indeksi oli
KORKEIN Vaasan, Jyväs-‐kylän ja Tampe-‐reen seuduilla
vuosina 2000-‐2012
Oulun BTV-‐indek-‐
si oli
5:nneksi korkein suurten ja keskisuurten seu-‐tujen joukossa 2000-‐2012
-‐0,35 -‐0,13 -‐0,03 -‐0,03
0,32
0,49 0,51
0,69 0,7
0,84 0,9
0,99 1,08
-‐0,6
-‐0,4
-‐0,2
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
-‐1,13
-‐0,76
-‐0,6
-‐0,45
0
0,05
0,17
0,7
-‐1,5 -‐1 -‐0,5 0 0,5 1
Haapavesi-‐Siikalatvan
Raahen
Koillismaan
Oulunkaaren
KOKO MAA
Nivala-‐Haapajärven
Ylivieskan
Oulun
Haapavesi-‐Siikalatvan Raahen Koillismaan Oulunkaaren KOKO MAA Nivala-‐Haapajärven Ylivieskan Oulun
BTV-indeksi* Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuosina 2000-2012
* BTV-‐indeksi on laskennallinen $lastoluku, joka soveltuu alueiden muutoksen ja alueiden välisten erojen tarkasteluun. IndikaaGori muodostuu kolmesta perusmuuGujasta, jotka liiGyvät tuotannon (BKT), työllisyyden ja väestön vuosimuutokseen suhteessa koko maan muutokseen.
Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
Uusimaa eroIuu muista
alueista. Pohjanmaan nopea nousu.
Pohjois-‐Pohjan-‐maan BKT oli
asukasta kohden
10:nneksi korkein vuonna
2012
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
10000
13000
16000
19000
22000
25000
28000
31000
34000
37000
40000
43000
46000
49000
2000 2012
BKT euroa asukasta kohden vuosina 2000-2012
Keski-‐ ja Etelä-‐Pohjanmaan BKT:n muutos posiWivisin vuosina
2000-‐2012
Pohjois-‐Pohjanmaan BKT:n muutos
4:nneksi alhaisin vuosina
2000-‐2012
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
18,6 29,3 32,4 33,1 34,4 34,9
40,7 42,3
46,1 46,5 48,3
53,6 54,8 55,6 56,1 57,6
64,5 68,7
0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0
Kymenlaakso Varsinais-‐Suomi
Uusimaa Pohjois-‐Pohjanmaa
Keski-‐Suomi Etelä-‐Karjala Pirkanmaa
Lappi Pohjois-‐Karjala
Päijät-‐Häme Satakunta
Pohjois-‐Savo Kanta-‐Häme
Kainuu Pohjanmaa Etelä-‐Savo
Etelä-‐Pohjanmaa Keski-‐Pohjanmaa
BKT:n muutos % maakunnittain vuosina 2000-2012
7
5
7
10
1 2 3 4 5 6 7 8 9
10 11 12 13 14 15 16 17 18
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
Maaku
nnat (1
8)
Vuosiluku
Pohjois-Pohjanmaan BKT euroa asukasta kohden suhteessa muihin maakuntiin vuosina 2000-2012
Vain Helsingin ja Vaasan seutujen BKT yli2 40 000 euroa asukasta kohden vuonna
2012
Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen BKT euroa asukasta kohden vuonna 2012
Oulun seudun BKT (€/as.)
6:nneksi korkein suurilla
seuduilla vuonna 2012
Lähde: Tilastokeskus, alue$linpito
29588
30604
31468
31521
32443
33464
34930
35804
36203
36432
37520
38049
43409
49450
0 10000 20000 30000 40000 50000 60000
Joensuun
Lahden
Porin
Jyväskylän
Seinäjoen
Hämeenlinnan
Kuopion
Kokkolan
Oulun
Lappeenrannan
Turun
Tampereen
Vaasan
Helsingin
Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen BKT:n muutos % vuosina 2000-2012
Kolmen pohja-‐laisseudun ja
Kuopion seudun muutos ripeintä 2000-‐luvun aikana
Oulun seudun BKT:n muutos
oli
hitainta vuosina
2000-‐2012
Lähde: Tilastokeskus, alue$linpito
18,7
32,1
37,1
39,4
42,6
43,9
46,5
47,7
51,4
54,3
58,4
65,1
69,6
70,0
0,0 20,0 40,0 60,0 80,0
Oulun
Helsingin
Lappeenrann
Tampereen
Joensuun
Porin
Lahden
Jyväskylän
Hämeenlinna
Turun
Kuopion
Seinäjoen
Kokkolan
Vaasan
20582
21521
25850
26334
26912
27430
36203
36770
0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000
Oulunkaaren
Haapavesi-‐Siikalatvan
Koillismaan
Ylivieskan
Nivala-‐Haapajärven
Raahen
Oulun
KOKO MAA
Pohjois-Pohjanmaan seutujen BKT euroa asukasta kohden vuonna 2012
Lähde: Tilastokeskus, alue$linpito
18,7
21,5
39,7
47,1
55,7
58,9
65,8
90,6
0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0
Oulun
Raahen
KOKO MAA
Haapavesi-‐Siikalatvan
Oulunkaaren
Ylivieskan
Koillismaan
Nivala-‐Haapajärven
Pohjois-Pohjanmaan seutujen BKT:n muutos % vuosina 2000-2012
Lähde: Tilastokeskus, alue$linpito
8000
10000
12000
14000
16000
18000
20000
22000
24000
KäyteGävissä olevat neGotulot per asukas 2000
KäyteGävissä olevat neGotulot per asukas 2012
Käytettävissä olevat nettotulot asukasta kohden vuosina 2000-2012
Uudellamaalla käyteIävissä
olevat tulot olivat ylivoimaisesW korkeimmat vuonna 2012
Pohjois-‐Poh-‐ janmaalla käy-‐ teIävissä olevat
neIotulot
3:nneksi alhaisimmat vuonna 2012
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
45,1
52,1
52,9
53,8
55,2
56,2
56,3
56,8
57,4
58,7
59,0
60,0
60,1
60,7
61,6
62,4
63,8
66,6
0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0
Uusimaa
Varsinais-‐Suomi
Pohjois-‐Pohjanmaa
Pirkanmaa
Kymenlaakso
Päijät-‐Häme
Etelä-‐Karjala
Keski-‐Suomi
Pohjanmaa
Pohjois-‐Karjala
Etelä-‐Pohjanmaa
Kanta-‐Häme
Keski-‐Pohjanmaa
Pohjois-‐Savo
Satakunta
Etelä-‐Savo
Kainuu
Lappi
Käytettävissä olevien nettotulojen muutos asukasta kohden maakunnittain vuosina 2000-2012
KäyteIävissä olevat neIo-‐tulot nousivat suhteellisesW
eniten Lapissa ja Kainuussa
Pohjois-‐Pohjanmaalla käyteIävissä olevat tulot nousivat
3:nneksi vähiten
2000-‐2012
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Pohjois-Pohjanmaan käytettävissä olevat nettotulot asukasta kohden suhteessa muihin maakuntiin vuosina 2000-2012
10
13 15 16
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
2000 2005 2010 2012
17762
18316
18336
18499
18764
18825
18876
19146
19592
19808
19846
19994
22680
15000 16000 17000 18000 19000 20000 21000 22000 23000 24000
Joensuun
Seinäjoen
Jyväskylän
Oulun
Lahden
Lappeenrannan
Porin
Kuopion
Tampereen
Vaasan
Hämeenlinnan
Turun
Helsingin
Käytettävissä olevat nettotulot asukasta kohden suurilla kaupunkiseuduilla vuonna 2012
KäyteIävissä olevat neIotulot korkeimmat Helsingin ja
Turun seuduilla vuonna 2012
Oulun seudun käyteIävissä
olevat neIotulot
4:nneksi alhaisimmat suurista seuduista
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
43,9
47,0
53,3
55,1
56,2
57,7
58,0
59,1
59,5
59,9
60,2
62,6
63,4
0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0
Helsingin
Oulun
Tampereen
Turun
Lahden
Jyväskylän
Lappeenrannan
Vaasan
Porin
Joensuun
Seinäjoen
Hämeenlinnan
Kuopion
Käytettävissä olevien nettotulojen muutos % asukasta kohden vuosina 2000-2012
KäyteIävissä olevat tulot
nousivat eniten Kuopion, Hä-‐meenlinnan ja Seinäjoen seuduilla 2000-‐2012
Oulun seudun käyteIävissä ole-‐vien neIotulojen
muutos %
toiseksi alhaisin suurista
seuduista
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
15637
15833
15997
16807
16880
17293
18498
19771
0 5000 10000 15000 20000 25000
Haapavesi-‐Siikalatvan
Nivala-‐Haapajärven
Oulunkaaren
Ylivieskan
Koillismaan
Raahen
Oulun
KOKO MAA
Käytettävissä olevat nettotulot asukasta kohden Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuonna 2012
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
47,0
53,4
53,4
58,7
58,7
61
65,7
66,4
0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0
Oulun
Raahen
Ylivieskan
Nivala-‐Haapajärven
Haapavesi-‐Siikalatvav
KOKO MAA
Oulunkaaren
Koillismaan
Käytettävissä olevien nettotulojen muutos % asukasta kohden Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuosina 2000-2012
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
ALUEEN ELINVOIMAA VOIDAAN
ANALYSOIDA USEASTA
NÄKÖKULMASTA
1. Aluetalous-‐dynamiikka
3. Yritys-‐dynamiikka
2. Työllisyys-‐dynamiikka
4. Väestö-‐dynamiikka
5. Osaamis-‐ ja TKI-‐dynamiikka
7. Muu dynamiikka
6. Kuntatalous-‐dynamiikka
Työpaikka-‐ ja työllisyyskehitykseen liiIyviä muuIujia eri aluetasoilla
• Työpaikkojen määrä • Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä • Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista
• Työllisyysaste • TyöGömyysaste
17765
2342
64083
11759
5304 3758 4529 4450 2947 1831 1019 2000 155 -‐727 -‐1344 -‐2079 -‐1975
-‐4818 -‐10000
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
Koko maahan 111 000 uuIa
työpaikkaa, joista
74 % Uudellemaalle ja Pirkanmaalle
Pohjois-‐Pohjanmaan
työpaikkalisäys määrällisesW
3:nneksi suurin vuosina 2000-‐2012
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Työpaikkojen määrän MUUTOS maakunnittain vuosina 2000-2012
9,3
8,9
8,8
8,1
7
5,8
4,8
4,3
3,9
2,7
1,7
1
0,2
-‐2,4 -‐2,5
-‐2,6
-‐3,3
-‐6,6
-‐8 -‐6 -‐4 -‐2 0 2 4 6 8 10 12
Pirkanmaa
Keski-‐Pohjanmaa
Uusimaa
Pohjois-‐Pohjanmaa
Pohjanmaa
Kanta-‐Häme
Pohjois-‐Savo
Keski-‐Suomi
Etelä-‐Pohjanmaa
Lappi
Pohjois-‐Karjala
Varsinais-‐Suomi
Satakunta
Kainuu
Etelä-‐Karjala
Päijät-‐Häme
Etelä-‐Savo
Kymenlaakso
Työpaikkojen määrä kasvoi 13 maakunnan
alueella vuosien 2000-‐2012
välisenä aikana
Pohjois-‐Pohjanmaan työpaikkojen muutos %
4:nneksi korkein
2000-‐2012
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Työpaikkojen suhteellinen muutos % maakunnittain vuosina 2000-2012
Työpaikkojen määrän suhteellinen muutos suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2005-2011
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn$
Työpaikkojen määrä kasvoi
kaikilla seuduilla pl. Lahden seutu
vuosina 2000-‐2012
Oulun seudulla työpaikkojen
muutos
6:nneksi korkein vuosina
2005-‐2011 -‐0,7
1,8
2,8
3,2
4
5,3
6,9
7,4
8
8,2
9,8
11,2
12,6
12,6
-‐2 0 2 4 6 8 10 12 14
Lahden
Porin
Joensuun
Lappeenrannan
Turun
Seinäjoen
Helsingin
Tampereen
Oulun
Jyväskylän
Vaasan
Kuopion
Hämeenlinnan
Kokkolan
-‐568
-‐546
-‐363
-‐285
-‐29
617
12933
-‐2000 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000
Raahen
Nivala-‐Haapajärven
Haapaveden-‐Siikalatvan
Oulunkaaren
Koillismaan
Ylivieskan
Oulun
Työpaikkojen määrällinen ja suhteellinen muutos Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuosina 2000-2012
SEUTUKUNTA TYÖPAIKKOJEN SUHTEEL-‐LINEN MUUTOS % 2000-‐2012
Haapaveden-Siikalatvan -6
Nivala-Haapajärven -4,9
Oulunkaaren -4,6
Raahen -3,9
Koillismaan -0,4
Ylivieskan 3,7
Oulun 15,4
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn$
� ��
Pohjois-‐Pohjanmaan kaupunki-‐ ja maaseutualueiden työpaikkakehitys (%) ilman kuntarajoja vuosina 1990-‐2010
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki-‐ ja maaseutuluokitus ilman kuntarajoja
Kaupunki ja maaseutu -‐luokitus
Työpaikkojen muutos abs. 1990-‐2010
Työpaikkojen muutos % 1990-‐2010
Sisempi kaupunkialue
5 552 12,7
Ulompi kaupunkialue
12 114 75,4
Kaupungin kehysalue
-‐97 -‐0,8
Maaseudun paikallis-‐keskukset
938 8,5
Kaupungin läheinen maaseutu
1 663 27,6
Ydinmaaseutu
457 1,9
Harvaan asuGu maaseutu
-‐2 952 -‐26,2
Yhteensä 17 675 14,2
-‐3517 -‐2852 -‐1538 -‐849 571 1380
2358 2518 3281 3653 3706
4416 5355 5990
6784
9152
11987
46261
-‐10000
0
10000
20000
30000
40000
50000
Yksityisen sektorin työpaikkojen muutos maakunnittain vuosina 2000-2012
Yksityisen sek-‐torin työpaikka-‐lisäys yhteensä
98 656 työpaikkaa vuo-‐sina 2000-‐2012
Pohjois-‐Pohjan-‐maan yksityisen sektorin työpaik-‐
kalisäys
3:nneksi korkein
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn$
-‐8,5 -‐5,7
-‐2,8
-‐1,3 3,9
5,0
5,0
6,8
8,2
9,8
10,3
10,6
11,7
12,9
14,8
15,1
18,4
28,2
-‐15,0 -‐10,0 -‐5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0
Kymenlaakson
Päijät-‐Hämeen
Etelä-‐Karjalan
Varsinais-‐Suomen
Kainuun
Satakunnan
Etelä-‐Savon
Kanta-‐Hämeen
Keski-‐Suomen
Etelä-‐Pohjanmaan
Uudenmaan
Pirkanmaan
Pohjois-‐Pohjanmaan
Pohjois-‐Karjalan
Pohjanmaan
Pohjois-‐Savon
Lapin
Keski-‐Pohjanmaan
Yksityisen sektorin työpaikkojen muutos % maakunnittain vuosina 2000-2012
Yksityisen sek-‐torin työpaikka-‐lisäys suurin Kes-‐ki-‐Pohjanmaan ja Lapin maakun-‐nissa vuosina 2000-‐2012
Pohjois-‐Pohjan-‐maan yksityisen sektorin lisäys suhteellisesW
6:nneksi korkein
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn$
Yksityisen sektorin työpaikkojen määrällinen muutos suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2005-2012
Yksityisen sektorin työpai-‐kat lisääntyivät eniten Helsingin, Tampereen ja
Kuopion seuduilla.
Oulun seudulla yksityisen sektorin
työpaikat lisääntyivät
6:nneksi eniten vuosina 2000-‐2012
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn$
-‐2130
-‐128
288
395
1653
1724
2612
2946
3036
4350
6432
31473
-‐5000 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000
Lahden
Porin
Joensuun
L-‐rannan
Turun
Seinäjoen
Oulun
Jyväskylän
Vaasan
Kuopion
Tampereen
Helsingin
-‐4,3
-‐0,4
1,2
1,9
2,1
5
6,4
6,6
7,1
7,8
12,2
17,1
-‐6 -‐4 -‐2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20
Lahden
Porin
Joensuun
Lappeenrannan
Turun
Oulun
Seinäjoen
Tampereen
Helsingin
Jyväskylän
Vaasan
Kuopion
Yksityisen sektorin työpaikkojen suhteellinen muutos % suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2005-2012
Yksityisen sektorin työpaikat kasvoivat suhteellisesW eniten Kuopion (alhainen
lähtötaso) ja vähiten Lahden seudulla vuosina
2005-‐2012
Oulun seudulla yksityisen sektorin
työpaikkojen muutos %
7:nneksi korkein vuosina
2005-‐2012
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn$
-‐280
1
235
430
695
735
7336
-‐1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000
Raahen
Haapaveden-‐Siikalatvan
Oulunkaaren
Nivala-‐Haapajärven
Koillismaan
Ylivieskan
Oulun
Yksityisen sektorin työpaikkojen määrällinen ja suhteellinen muutos Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuosina 2005-2012
SEUTUKUNTA YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKKOJEN SUHTEEL-‐LINEN MUUTOS % 2000-‐2012
Raahen -3,1 Haapaveden-Siikalatvan 0,0
Ylivieskan 8,6
Oulunkaaren 9,4
Nivala-Haapajärven 9,6
Oulun 15,6
Koillismaan 19,7
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn$
40
42
44
46
48
50
52
54
56
58
60
62
64
66
Yksityisen sektorin osuus 2000 Yksityisen sektorin osuus 2012 Yksityisen sektorin osuus työpaikoista korkein Uudel-‐lamaalla, Pir-‐kanmaalla ja Päijät-‐Hä-‐meessä
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn$
Yksityisen sektorin työpaikkaosuuden kehitys vuosina 2000 ja 2012
Yksityisen sektorin osuus
kaikista työpaikoista
55,1 % Pohjois-‐
Pohjanmaalla
-‐2 -‐1,4
-‐1,2
-‐0,2 0,5
0,7
0,8
1,8
2
2,6
2,9
3,1
3,9
4
4,6
5,2
6,5
7,8
-‐4 -‐2 0 2 4 6 8 10
Päijät-‐Häme
Varsinais-‐Suomi
Kymenlaakso
Etelä-‐Karjala
Kanta-‐Häme
Pirkanmaa
Uusimaa
Pohjois-‐Pohjanmaa
Keski-‐Suomi
Satakunta
Etelä-‐Pohjanmaa
Kainuu
Pohjanmaa
Etelä-‐Savo
Pohjois-‐Savo
Pohjois-‐Karjala
Lappi
Keski-‐Pohjanmaa Yksityisen sektorin
työpaikkojen osuus kasvoi 14 maakunnassa
vuosina 2000-‐2012
Yksityisen sektorin työ-‐
paikkojen osuus nousi
1,8 %-‐yksikköä vuosina
2000-‐2012
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyn$
Yksityisen sektorin työpaikkaosuuden muutos (%-yksikköä) vuosina 2000-2012
Työllisyysaste oli korkein
Pohjanmaalla vuonna 2011 ja Uudella-‐maalla vuonna 2000
Pohjois-‐Pohjanmaan työllisyysaste
66,9 % vuonna 2011
Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
63,1
70,5
63,3
65,9 65,7
68,8
75,1
70,4
62,2
71,6
66 66,1 66,9
69,3
67,4
65,3
70,4
74,4
50
52
54
56
58
60
62
64
66
68
70
72
74
76
78
2000 2011
Työllisyysaste maakunnittain vuosina 2000-2011
0,3
1,2
1,4
2,1
2,4
2,6
3,1
3,2
3,6
4
4,1
4,5
5,1
5,2
5,6
5,9
5,9
6,3
0 1 2 3 4 5 6 7
Uusimaa
Varsinais-‐Suomi
Kymenlaakso
Päijät-‐Häme
Pirkanmaa
Pohjois-‐Pohjanmaa
Etelä-‐Karjala
Keski-‐Suomi
Kanta-‐Häme
Pohjois-‐Karjala
Etelä-‐Pohjanmaa
Pohjanmaa
Satakunta
Etelä-‐Savo
Pohjois-‐Savo
Lappi
Keski-‐Pohjanmaa
Kainuu Työllisyysaste kohentui eniten
Kainuussa, Keski-‐Pohjan-‐maalla , vähiten Uudellamaalla
Pohjois-‐Pohjanmaan
työllisyysasteen muutos oli
6:nneksi alhaisin
2000-‐2011
Lähde: KuntaliiGo, kuntakuvaajat
Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) maakunnittain vuosina 2000-2011
Pohjois-Pohjanmaan työllisyysaste suhteessa muihin maakuntiin vuosina 2000-2012
9 11
10 9
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
2000 2005 2010 2012
Työllisyysaste (%) suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2005 ja 2012
Työllisyysaste yli2
70 %:in rajan vain kol-‐mella seudulla vuonna 2012
Oulun seudun työllisyysaste
3:nneksi alhaisin suurten seutujen joukos-‐sa vuonna 2012
Lähde: KuntaliiGo, kun$en kuvaajat
63
66,1
66,5
67,2
67,5
67,9
68,4
69,2
69,5
74,1
74,6
71,6
50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 72 74 76
Joensuun
Jyväskylän
Oulun
Lahden
Lappeenrannan
Porin
Kuopion
Tampereen
Turun
Helsingin
Vaasan
Seinäjoen
Työllisyysaste 2012 Työllisyysaste 2005
Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2005-2012
Työllisyysaste kohentui eniten Kuopion, Porin ja Vaasan seuduilla
vuosina 2005-‐2012
Oulun seudulla työllisyysaste nousi 0,6 % -‐yksikköä
vuosina 2005-‐2012 eli
3:nneksi vähiten
Lähde: KuntaliiGo, kun$en kuvaajat
0,1
0,5
0,6
0,6
1,3
1,5
1,8
2,1
2,7
3
3,1
3,8
0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4
Turun
Tampereen
Oulun
Helsingin
Lahden
Joensuun
Jyväskylän
Seinäjoen
Lappeenrannan
Vaasan
Porin
Kuopion
57,9
59,3
61,7
64,1
63,6
65,9
67,1
60,8
62,7
65
65,6
66,1
66,5
68,6
52 54 56 58 60 62 64 66 68 70
Oulunkaaren
Koillismaan
Raahen
Haapaveden-‐Siikalatvan
Nivala-‐Haapajärven
Oulun
Ylivieskan
Työllisyysaste 2012 Työllisyysaste 2005
Työllisyysaste Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuonna 2005 ja 2012
Työllisyysaste kohentui kaikilla Pohjois-‐Pohjan-‐maan seuduilla
vuosina 2005-‐2012
Työllisyysaste korkein Ylivies-‐kan ja Oulun
seudulla: kohen-‐tui eniten Koillis-‐maan ja Raahan
seuduilla
Lähde: KuntaliiGo, kuntakuvaajat
12
11,4
16,1
11,9
12,6
17,2
18,7
10,9
11,1
11,5
12,8
13,4
13,6
16
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20
Nivalan-‐Haapäjärven
Ylivieskan
Raahen
Haapaveden-‐Siikalatvan
Oulun
Koillismaan
Oulunkaaren
TyöGömyysaste 2012 TyöGömyysaste 2005
Työttömyysaste Pohjois-Pohjanmaan seuduilla vuonna 2005 ja 2012
TyöIömyysaste aleni viidellä
Pohjois-‐Pohjan-‐maan seudulla ja nousi kahdella
seudulla 2005-‐2012
TyöIömyysaste alhaisin Nivala-‐Haapajärven ja korkein Oulun-‐kaaren seudulla: alenema suurin Raahen seudulla
Lähde: KuntaliiGo, kuntakuvaajat
0,4
0,2 -‐1,2
-‐1,3
-‐1,5
-‐1,6
-‐1,7
-‐2,3
-‐2,3
-‐2,5
-‐3
-‐3,6
-‐4,3
-‐4,9
-‐5
-‐5,3
-‐6,9
-‐7,4
-‐8 -‐7 -‐6 -‐5 -‐4 -‐3 -‐2 -‐1 0 1
Varsinais-‐Suomi Uusimaa
Pohjois-‐Pohjanmaa Pirkanmaa
Keski-‐Suomi Kymenlaakso Päijät-‐Häme
Etelä-‐Pohjanmaa Etelä-‐Karjala Kanta-‐Häme Pohjanmaa
Pohjois-‐Karjala Satakunta
Pohjois-‐Savo Etelä-‐Savo
Keski-‐Pohjanmaa Lappi
Kainuu
Työttömyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina 2000-2012
TyöIömyysaste aleni eniten Kainuussa ja Lapissa, kasvoi Uudellamaalla ja Varsinais-‐Suomes-‐
sa
Pohjois-‐Pohjanmaan
työIömyysaste aleni
3:nneksi vähiten vuosina
2000-‐2012
Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
6,6 7,8
9 9,7 10,1
11,2 11,9 12,1 12,2
12,8 12,9 13,4 13,5
14,4 14,4 14,6 14,9 15,8
0
5
10
15
20
25
TyöGömyysaste vuonna 2000 TyöGömyysaste vuonna 2012
Työttömyysaste maakunnittain vuosina 2000-2012
Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
TyöIömyysaste
oli alhaisin Pohjanmaalla ja Uudellamaalla vuonna 2012,
korkein Pohjois-‐Karjalassa
Pohjois-‐Pohjanmaan
työIömyysaste oli
8:nneksi alhaisin vuonna
2012
Pohjois-Pohjanmaan työttömyysaste suhteessa muihin maakuntiin vuosina 2000-2012
7 8 8 11
1 2 3 4 5 6 7 8 9
10 11 12 13 14 15 16 17 18
2000 2005 2010 2012
III YHTEENVETO
Neljä isoa kysymystä 1) Miten alue reagoi, kun tarpeeksi iso moukari heilahtaa niskaan? Millainen on
alueen reagoin$-‐ ja muutosherkkyys rakennemuutos$lanteissa tai talouden häiriö$lanteissa? Miten alueen elinkeinorakenne kykenee säilyGämään kilpailukykynsä häiriöstä huolimaGa?
2) Kuinka suuri ulkoinen tai sisäinen shokki tarvitaan muutoksen/uusiutumisen käynnistämiseksi? Mikä toimii laukaisevana tekijänä? Kuinka nopeas$ alue kykenee korjaamaan häiriö$lanteen ja palautumaan normaaliuralle?
3) Missä vaiheessa rakennemuutos ja luova tuho nähdään alueen kannalta enemmän mahdollisuutena kuin uhkana? Lamautuuko alue kriisi$lanteessa vai pystyykö mukauGamaan toimintaansa?
4) Miksi jotkut alueet ovat vakavissa muutosWlanteissa keIerämpiä kuin toiset? Panostetaanko alueen elinkeino-‐ ja toimialarakenteen keskiGyneisyyteen vai monipuolisuuteen?
TOIMIALARAKENTEEN MONIPUOLISUUS SEUDUITTAIN VUONNA 2012
§ HHI-‐indeksi (Herfindahl–Hirschman-‐indeksi ) analysoidaan toimialarakenteen keskiGyneisyyGä tai monipuolisuuGa. Kartassa on kuvaGu Suomen kaikkien seutukun$en (70) teollisuuden toimialan työllisten sijoiGumista teollisuuden toimialan 24 alaluokkaan. Seudut on jaeIu kuuteen luokkaan arvojen perusteella.
§ Sininen väri kartassa kuvaa niitä seutuja, joissa työlliset ovat monipuolisimmin sijoiIuneet teollisuuden eri toimialoille à monipuolisuus antaa vahvan suojakilven äkillisille muutoksille tai suhdannevaihteluille, jolloin muutokset ylös-‐ tai alaspäin ovat tasaisempia.
§ Punainen väri kartassa kuvaa niitä seutuja, joissa työlliset ovat yksipuolisimmin keskiIyneet harvoihin teollisuuden toimialan alaluokkiin àyksipuolisuus tai keskiGyneisyys al$staa herkemmin äkillisille muutoksille ja rakennemuutoksille, jolloin nousut tai laskut voivat olla nopeita. Monipuolisuusindeksi on alhaisin tai toiseksi alhaisin kaikilla Pohjois-‐Pohjanmaan seuduilla pl. Ylivieskan seutu (24.). Raahen seutu 69., Oulunkaaren 68., Koillismaan 64., Nivala-‐Haapajärven 52, Oulun 50…
Kuopion
Joensuun
Porin
Turun
Helsingin
Tampereen
Hämeenlinnan
Lahden
Pietarsaaren
Kotka-‐Haminan
Salon
Imatran
Lähde: Vähäsantanen & Karppinen 2014, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste KarGa: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro
1. Työikäisten määrä kasvaa vain joka neljännessä kun-‐nassa vuoteen 2023 mennessä
2. Työikäisten määrä vähenee noin 57500 hlöllä (2013-‐2023), kun koko maan väestö kasvaa 250000 hlöllä
3. Työikäisten määrä kasvaa ensisijaisesW vain pääväylien vaikutusalueella
”Ei riitä, e/ä osaa nousta hevosen selkään, on osa/ava myös pudota ja noustava sen jälkeen uudelleen ”
-‐ ArgenWinalainen sananlasku -‐