Maailma muuttuu, muuttuuko

kehitysyhteistyö?Inka Hetemäki

Etelän ennennäkemätön nousu

- Ei ainoastaan BRIC-maat (Brasilia,Venäjä, Intia, Kiina) kasva ennätysvauhtia, vaan myös yli 40 kehitysmaata

- Brasilia, Intia ja Kiina tuottavat taloudellisesti lähes saman kuin Eurooppa ja USA yhteensä

- Kiina ja Intia ovat tuplanneet bruttokansantuotteensa asukasta kohti 20 vuodessa

- Esim. Nigerian talouskasvu n. 6%

Etelän ennennäkemätön nousu

- Köyhyysrajan (1,25$/pv) alapuolella olevien määrä on onnistuttu puolittamaan 2010

- etelä ”keskustelee” etelän kanssa, muuttoliikettä enemmän etelästä etelään, kuin etelästä pohjoiseen

- Vuonna 2030 80% maailman keskituloisista elää tämän päivän kehitysmaissa

- investointeja koulutukseen, terveys- ja sosiaaliohjelmiin sekä avoimeen osallistumiseen

Kehitysavun rooli

- sen osuus kaikkein vähiten kehittyville maille vähenee

- Sitä vastaava summa valuu yhdeksän kertaisena pääomapakona takaisin kehittyneisiin maihin

- Yritysten rooli vastuun kantajina!- Suomen antama apu 2015 n. 1 miljardi, eli

0.48% BKT:sta > 2016: 0, 35%- Suomen tuki YK:lle n. puolittumassa

Globaali kehitysapu ei juuri kasva

Kehitysapua tarvitaan silti!

- Epätasa-arvo kasvaa, maiden välillä ja sisällä- Kehitysaputoimijoiden lisäarvo:

- puuttuminen eriarvoisuuteen- ravinto, terveyspalvelut (sosiaalisektori)- tasa-arvoisen koulutuksen järjestäminen- yhteiskuntaan osallistuminen- hätäapu

Hyväntekeväisyydestä rakenteelliseen vaikuttamiseen Vuosituhattavoitteista Kestävän kehityksen

tavoitteisiin 2015

“North in South, South in North”

Vuosituhattavoitteet: 2015 mennessä…

• Alle 5 v. aliravitsemus piti puolittaman – melkein! • Kaikki lapset peruskoulussa – 57 miljoonaa ei ole!• Tyttöjä ja poikia yhtäpaljon peruskoulussa – alaluokilla

hyvällä mallilla!• Lapsikuolleisuus vähenee 2/3 osalla – ei, mutta

puolittui!• Äitiyskuolleisuus vähenee 2/3 osalla – ei, mutta lähes

puolittui!• Ilman puhdasta vettä olevien osuus puolittui! • Ilman sanitaatiota olevien osuus ei – jäätiin 8%!

Maailma ei tullut valmiiksi, mutta edistyi

Lapset tarvitsevat kehitysapua

• Jo vuoteen 2025 mennessä suurin osa maailman lapsista asuu maailman köyhimmissä maissa tai väkirikkaisiin keskitulotason maihin jääneissä ”köyhyystaskuissa”. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa entistä suurempi määrä lapsia elää köyhyydessä.

• Vuonna 2050 yksi lapsi kolmesta asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (1950, yksi lapsi kymmenestä), eli maailmassa, jonne investointeja ylettyy vähäisemmin

• Hauraat valtiot todellinen haaste

Hauraat valtiot

• Noin neljännes mailman valtioista• Haaste myös Euroopalle, sijaisevat naapuristossa• Suuria avun tarvitsijoita >< huonoja avun käyttäjiä• Hätäapu on elämisen ylläpitoa, “surviving”, varsinaiset

kehitysvaikutukset jäävät vähäisiksi• Konfliktit matalan tulotason maissa kestäneet

keskimäärin 12 vuotta, lapsen koulupolun verran

Vakavin uhka kehitykselle

Ihmisiä pakenee nyt ennätysmäärä

2013-14 tapahtui 25%:n kasvu.Valtiona tällainen määrä ihmisiä olisi maailman

24. väkirikkain valtio.42 500 ihmistä lähtee liikkeelle joka päivä.Uusi pakoon lähtevä joka toinen sekunti! Vain n.126 800 pakolaista pystyi palaamaan

kotiin 2014.N. 38 miljoona näistä maan sisäisiä pakolaisia.

60 miljoonaa – joista 30 miljoonaa lasta

Maailman pakolaiset

15 konfliktia viimeisen 5 vuoden aikana

Missä ovat pakolaislapset?

Eurooppaan tulevista noin neljännes on lapsia.

Pakolaisuus muovaa lapsen elämän,

• Näistä lapsista joka toinen on alakoulussa.• Joka neljännellä on mahdollisuus käydä

yläkoulua. • Yliopistoon pääsee n. 1%.

lapsi muokkaa tulevan yhteiskunnan.

Mistä ja kenestä puhutaan

Pakolainen (refugee) • kiintiöpakolainen

Maan sisäinen pakolainen (IDP, internally displaced)

Turvapaikanhakija (asylum seeker)Siirtolainen (migrant) Paperiton (undocumented)

“Laiton siirtolainen”“Elintasopakolainen”

“Ankkurilapsi”

Euroopan “kriisi”, Välimeren tilanne

• Yli 106 000 lasta on hakenut Euroopasta turvapaikkaa tämän vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana (n. neljännes hakijoista lapsia)

• Turvaa hakevien lasten määrä on kasvanut 75 prosentilla viime vuodesta.

• Välimeren reitti vaarallisin, matkalle kuolevista siirtolaisista 73% kuolee tällä reitillä (kuolleita n. 2800)

• Syyrialaiset: 20 miljoonaisesta kansasta on paossa 12 miljoonaa, joista 8 milj. Syyrian sisällä, 4 milj. Turkissa, Euroopassa 250 000 (2%)

• Makedoniaan rekisteröidyistä tulijoista n. 40% lapsia, Serbiaan n. 23%

Suomeen paenneita ja hakeutuneita

Suomesta haki turvapaikkaa 3651 ihmistä.Päätöksen saaneista 36% sai myönteisen päätöksen (Irak 366,

Somalia 158, Venäjän Fed. 118, Iran 109).Näistä hakijoista196 oli yksintulevia alaikäistä.Yksintulevista alaikäisistä päätöksen saaneista 82%

päätöksistä oli myönteistä (Afganistan, Irak, Somalia).Kiintiöpakolaisia otettiin Suomeen 1030 (n. 50% syyrialaisia)Paperittomia tulee Suomeen n. 4000 (2011).

2015 tähän päivään mennessä Suomesta hakenut turvapaikkaa n. 10 000 ihmistä.

2014

Ihmisoikeussopimukset, muu säätely

Geneven pakolaissopimus 1951.Euroopan unionin ns. pakolaisen määritelmädirektiivissä on

yhteiset kriteerit turvapaikan ja toissijaisen suojelun myöntämisestä, joita jäsenmaiden on noudatettava ja sisällytettävä kansallisiin lakeihinsa.

Enemmistö EU-maista myöntää myös humanitaarista suojelua.

Lisäksi on noudatettava Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja kidutuksen vastaisen yleissopimuksen säännöksiä.

Kansallinen lainsäädäntö (Suomessa ulkomaalaislaki, laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta).

Dublin -asetus

• Se EU:n jäsenvaltio (myös Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi), jossa turvapaikanhakija ensimmäisenä hakee turvapaikkaa tai jonka kautta hän tulee unionin alueelle, on velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen.

• Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätös 2011: Kreikkaan ei voi palauttaa.

kun niin kovasti puhuttaa…

YK:n lapsen oikeuksien sopimus (artiklat 2, 3, 22)

• Syrjimättömyys (art.2)

• Lapsen edun ensisijaisuus (art. 3(1)• Pakolaislapsen suojelu ja perheenyhdistäminen (art. 22)

Viestejämme

Pakenevia lapsia on nyt ennätysmäärä sitten toisen maailmansodan. Suurimman vastuun heistä kantaa naapurimaat, jotka eivät pysty huolehtimaan edes omista lapsistaan. Esimerkiksi Libanonissa on nyt enemmän syyrialaisia pakolaislapsia kuin mitä Libanonissa on koulupaikkoja omille lapsilleen.

UNICEF on läsnä ylläpitämässä elämää ja toivoa juuri näissä maissa. Tuellamme pidetään lapset hengissä, annetaan mahdollisuus kehittyä ja kasvaa ehjäksi aikuiseksi kriisistä huolimatta. Ilman tukea lapsen tulevaisuuteen yhteiskunta menettää tulevat rakentajana.

Viestejämme Oli lasten asema mikä hyvänä, heitä tulee kohdella ensisijaisesti

lapsena. Tähän velvoittaa YK:n lapsen oikeuksien sopimus, jota pitää soveltaa lapseen, oli lapsi sitten maan kansalainen, maahanmuuttaja, turvapaikanhakija, pakolainen tai turisti.

 .

Mitä UNICEF tekee

• antaa hätäapua• se antaa asiantuntija-apua hallituksille ja

kumppaneille niin lähtö-, kauttakulku- kuin kohdemaissa

• se vaikuttaa lainsäädäntöön kaikissa näissä maissa ja tekee töitä lapsiystävällisemmän politiikan puolesta myös EU:ssa

• keskeisellä sijalla on opetussektorin tukeminen ja eriarvoisuuden vähentäminen

• tällä vaikuttamistyöllä pyritään yhdessä maan hallitusten kanssa rakentamaan tasa-arvoisempia ja vakaampia yhteiskuntia

UNICEF